2/2008 Jakelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2008 Jakelu 12. 23.5. 2008"

Transkriptio

1 2/2008 Jakelu Kelan sanomat on Kelan lehti asiakkaille Ilman työttömyysturvaa puolison tulojen vuoksi. Sivu 3 Kuva Ari Korkala Kuva Henrik Jussila Sosiaaliturvan opetus kouluissa kiinnostavaksi. Sivu 6 Opintotukeen liittyvät tulorajat saattavat aiheuttaa yllätyksiä. Sivu 23 Kurssilla opetellaan selviämään sairauden kanssa. Sivu 25 Kuva Juha Tanhua Terveystukea puhelimitse Pekka Rantala saa sokerihoitajalta kannustavan soiton kotiin kerran kuukaudessa. Uudenlaisella terveysvalmennuksella Rantala saa tukea mm. diabeteksensa hoidossa. Sivu 16 Kuva Seija Suurinkeroinen Taksi kuljettaa ja huolehtii. Sivu 28

2 2 2/2008 Pääkirjoitus Kela supistaa toimistoverkkoaan, ei asiakaspalveluaan Kelan toimistoverkkoon on koko 2000-luvun kuulunut 263 toimistoa, jotka ovat auki viitenä päivänä viikossa. Kela laajensi toimistoverkkoaan vielä 1990-luvulla, kun moni muu julkinen toimija jo supisti palvelupisteidensä määrää. Mielikuva on ollut, että vaikka muut lähtevät, Kela jää viimeisenä linnakkeena jokaiseen kirkonkylään. Ei ihme, jos moni hätkähti, kun Kela vapun kynnyksellä kertoi luopuvansa 12 toimistosta. Lähivuosina muutoksia tullee lisää, mutta asiakaspalvelua ei ole tarkoitus heikentää. Miten se on mahdollista, kun toimistot vähenevät? Kelan toimistoissa asioivien määrät ovat kääntyneet laskuun. Yhä useampi hoitaa asiansa internetissä, puhelimitse tai kirjeitse. Sairaanhoidon korvauksista yhä suurempi osa hoituu kätevästi suorakorvauksena, kun apteekki tai lääkäriasema vähentää Kelakorvauksen suoraan asiakkaan laskusta. Viime vuonna Kelan internetsivuilla oli 7,5 miljoonaa käyntiä ja 1,3 miljoonaa tunnistetun henkilöasiakkaan sähköistä asiointitapahtumaa. Internetasiointi on erityisen suosittua opiskelijoiden ja lapsiperheiden keskuudessa ja lisääntyy sitä mukaa kun uusia palveluja avataan käyttöön. Verkkoasiointi ei edellytä tietokoneen hankkimista, sillä asiointi on mahdollista vaikkapa kirjastossa. Myös moneen Kelan toimistoon on hankittu asiakaspäätteitä. Puhelinpalvelukin paranee, sillä tämän ja ensi vuoden aikana otetaan etuuskohtaiset palvelunumerot käyttöön koko maassa. Silloin ei soiteta Kelan toimistoon vaan esimerkiksi asumistukikysymyksissä valtakunnalliseen asumistukipalvelunumeroon. Silloin, kun asia on monimutkainen ja hankala, kannattaa tulla toimistoon. Jos varaa ajan ennakolta, pääsee hoitamaan asiansa jonottamatta. Koko maan kattava ajanvarauspalvelu otetaan käyttöön keväällä 2009, mutta jo aiemminkin voi varata ajan toimistosta. Maailma muuttuu ja Kela sen mukana. Kelan toimiston korvaa tulevaisuudessa yhä useammalla paikkakunnalla yhteispalvelupiste, jossa Kelan ohella palvelee esimerkiksi poliisi, maistraatti tai työvoimatoimisto. Yhteisvoimin viranomaisten palvelut voidaan säilyttää sellaisellakin paikkakunnalla, josta yksittäinen toimija joutuisi poistumaan. Viime vuoden lopussa yhteispalvelupisteitä oli 152. Uusia pisteitä syntyy koko ajan lisää, myös sellaisille paikkakunnille, joilla ei ole ollut Kelan toimistoa. Kela haluaa palvella asiakkaitaan helposti ja läheltä. Asiakas itse valitsee, käyttääkö suorakorvausta, lähettääkö hakemuksensa kirjeenä, soittaako, hoitaako asiansa internetissä vai tuleeko henkilökohtaisesti toimistoon tai yhteispalvelupisteeseen. Seija Kauppinen Kela maksoi viime vuonna etuuksia 10,5 miljardia euroa Kela maksoi vuonna 2007 sosiaaliturvaetuuksia yhteensä 10,5 miljardia euroa. Kelan kokonaiskulut olivat 10,9 miljardia, ne kasvoivat puoli prosenttia edellisvuodesta. Toimintakulujen osuus kokonaiskuluista oli 3,2 %. Valtio vastasi Kelan rahoituksesta 58 %:n osuudella, ja vakuutusmaksuilla rahoitettiin 37 %. Valtaosa suomalaisista sai Kelan etuuksia vuonna Sairausvakuutusetuuksia maksettiin vuoden aikana 4,1 miljoonalle henkilölle ja työttömyysturvaetuuksia sai 0,2 miljoonaa henkilöä. Vuoden lopussa Kela maksoi eläkkeitä 0,8 miljoonalle eläkkeensaajalle. Lapsilisiä maksettiin miljoonasta lapsesta. Viime vuonna asiakkaat tunnistautuivat Kelan sähköisiin asiointipalveluihin yhteensä jo noin kertaa. Kela pyrkii saamaan kaikkien yleisimpien etuuksien hakemukset verkkoon vuoteen 2010 mennessä. Tiedot ilmenevät Kelan vuosikertomuksesta vuodelta Vuosikertomus ilmestyi huhtikuussa ja se on luettavissa Kelan internetsivuilla osoitteessa > Kela esittäytyy > Toiminta ja organisaatio > Toiminta ja vuosikertomukset l Kelan sanomat jaetaan ilmaislehtien mukana Kelan sanomien ja FPA-bladetin jakelusta tänä vuonna vastaa Suomen Suoramainonta Oy. Kelan sanomat jaetaan useimmiten illalla tai viikonvaihteessa ilmaisjakelulehtien ja mainosten yhteydessä. FPA-bladet jaetaan päiväsaikaan muun postin mukana. Kelan sanomat sen sijaan tulee postin mukana vain haja-asutusalueilla. Lehtien tämän vuoden ensimmäinen numero jaettiin jokaiseen kotiin helmi- ja maaliskuun vaihteessa. Tämä, toinen numero jaetaan Tänä vuonna ilmestyy neljä lehteä. Seuraavat lehdet jaetaan syyskuun alussa ja marraskuun lopussa. Kelan asiakaslehdet eivät sisällä kaupallisia mainoksia vaan ne ovat yleishyödyllisiä julkisia tiedotteita. Lehdet tiedottavat koko väestöä koskevasta sosiaaliturvasta, mihin lainsäädäntö Kelaa velvoittaa. Ne on tarkoitus jakaa myös niihin talouksiin, joiden postiluukuissa ja -laatikoissa on mainoskielto. Suoramainonnalla jakelupalvelu Jos Kelan sanomien tai FPAbladetin jakelusta ilmenee kysyttävää, asiakkaat voivat soittaa Suomen Suoramainonnan palvelunumeroihin: suomenkieliset puh. (09) , ruotsinkieliset puh. (09) Sähköpostitse jakelusta voi kysyä molemmilla kielillä osoitteesta l Kelan etuudet 2008 Tässä lehdessä on lyhyt johdanto kaikkiin Kelan hoitamiin etuuksiin. Ne on ryhmitelty elämäntilanteittain. Tarkempia tietoja eri etuuksista ja niiden myöntämisperusteista saat Kelan ilmaisista esitteistä, Kelan internetsivuilta osoitteessa puhelimitse Kelan palvelunumeroista tai Kelan toimistoista. Internetistä löytyvät yleisimmät Kelan hakemuslomakkeet. Ne ovat kohdassa Lomakkeet. Etuuksia koskeva lainsäädäntö on kohdassa Lainsäädäntö. Laskennat-kohdassa on muutamien etuuksien laskentaohjelmia. Yhteystiedot-kohdasta löydät palvelunumerot ja osoitteet paikkakunnittain. Asiointi-kohdassa voit tarkistaa omia hakemus- ja maksutietojasi sekä hoitaa muutamien etuuksien hakemisen tai muun ilmoituksen. Tätä asiointipalvelua et voi käyttää ilman tunnistautumista. Palveluihin kirjaudut omilla verkkopankkitunnuksillasi tai henkilökortillasi (HST-kortilla, joka vaatii kortinlukijan). Suomessa asuva, sairausvakuutettu Kelan kortit...5 Sairaus, terveys Sairauskuluista osa korvataan...7 Hammashoidosta korvauksia...7 Veteraaneille erityiskorvauksia hammashoidosta...7 Tukea työterveyshuoltoon...7 Lääkekuluista osa korvataan...9 Matkakorvaukset...9 Sairauspäiväraha...9 Kuntoutus Kela kuntouttaa...12 Nuoret vajaakuntoiset koulutukseen...12 Kuntoutusraha työtulojen mukaan...12 Kuntoutustuki työkyvyttömälle...13 Vammaisetuudet Vammais- ja hoitotukia lapsille ja aikuisille...17 Ruokavaliokorvaus keliakiaa sairastavalle...7 Tukea asumiseen Pienituloisille tukea asumiseen...19 Lapsiperhe Äitiysavustus pakkauksena tai rahana...20 Kansainvälisiin adoptioihin tukea...22 Vanhempainvapaa ja päiväraha...20 Lapsilisä...22 Pienten lasten hoidon tuet...21 Erityishoitoraha vanhemmille...22 Nuori, opiskelija Opintotuki...23 Opiskelijalle koulumatkatuki...23 Sotilasavustus...24 Työelämä ja työttömyys Vuorottelukorvaus...26 Irtisanotun muutosturva...26 Työttömälle perustuki...27 Matka-avustus työn aloittamiseen...27 Työttömälle koulutuspäivärahaa...26 Kotoutumistuki maahanmuuttajille...26 Pitkäaikaistyöttömälle eläketukea...27 Eläkeläinen Eläkeläiselle Kelasta perusturva...29 Perhe-eläkettä leskelle ja lapsille...29 Rintamalisiä veteraaneille...30 Maahanmuuttajalle erityistukea...30

3 2/ Työmarkkinatukea 0 euroa kiitos puolison tulojen Tuhannet työttömät jäävät kokonaan ilman työttömyysturvaa tarveharkinnan eli puolison tulojen vuoksi. Kelan tiedottaja Minna Latvala on työnsä ohessa tutkinut suomalaisen sosiaaliturvan erikoisuutta, tarveharkintaista työttömyysturvaa. Tarveharkintaisuus tarkoittaa sitä, että puolison tulot voivat laskea työmarkkinatuen tai maahanmuuttajille maksettavan kotoutumistuen määrää tai kokonaan estää tuen saamisen. Monille tarveharkintaisuus tulee yllätyksenä. Suomen yksilöperusteisessa sosiaaliturvassa se onkin poikkeuksellinen ilmiö, Latvala kertoo. Lisensiaatintutkimuksessaan, joka on nimeltään Puolison armoilla. Työttömyysturvan tarveharkinta, Latvala pyrki selvittämään, keitä tarveharkinta erityisesti koskettaa. Kyseessä on sosiaaliturvan ulkopuolelle jäävä ryhmä, jota ei ole juurikaan tutkittu. Puolison elatusvelvollisuus vieras ajatus Suomessa Tarveharkinnan taustalla on ajatus, että työssäkäyvän puolison tehtävä on elättää työtön kumppaninsa ja lisäksi mahdollisesti koko perheensä. Kuitenkin puolet tarveharkinnan kohteeksi joutuneista eli avoliitossa, jossa puolisolla ei ole lain mukaan minkäänlaista velvollisuutta elättää työtöntä puolisoaan. Muutenkaan ajatus toisen elättämisestä ei oikein istu Suomeen, täällä on totuttu siihen, että puolisoilla on omat rahat, Latvala pohtii. Latvala käytti tutkimuksessaan hyväksi Kelan rekisteritietoja vuodelta Kolme vuotta sitten 48 prosenttia kaikista työttömistä sai työmarkkinatukea tai kotoutumistukea Kelasta. Loput saivat ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa, joissa puolison tulot eivät vaikuta tuen suuruuteen. Kelan rekistereistä selvisi, että puolison tulojen vuoksi alennettua työttömyysturvaa sai vuonna 2005 noin henkilöä. Kokonaan ilman tukea eli nollapäätöksen sai noin työtöntä. Luvuista puuttuvat ne, jotka eivät tuen pienuuden vuoksi vaivautuneet sitä hakemaan. Pienin summa, jota maksettiin, oli 0,5 euroa päivässä eli noin 11 euroa kuukaudessa, Latvala hämmästelee. Ketkä joutuvat puolison armoille? Puolison armoille joutuneet ihmiset ovat eri-ikäisiä ja heidän elämäntilanteensa vaihtelevat. Osa on nuoria, jotka eivät löydä työpaikkaa heti opintojen päätyttyä tai kotona lapsen kanssa vietettyjen vuosien jälkeen. Toisen ryhmän muodostavat keski-ikäiset, jotka ovat pitkän työttömyysjakson jälkeen pudonneet ansiopäivärahalta. Paljon on myös niitä keskiikäisiä, jotka hakevat töitä, mutta joilta lähiaikojen työhistoria puuttuu syystä tai toisesta. Taustalla voi olla esimerkiksi pitkäaikainen sairaus tai asuminen ulkomailla. Valtaosa tarveharkinnan kohteeksi joutuneista on naisia, vaikka työmarkkinatuen saajista heitä on alle puolet. Lähes 86 prosenttia nollapäätöksen saaneista oli naisia, ja vähennettyä tukea saavista heitä oli 71 prosenttia. Erityisesti tarveharkinta rassaa nuoria, alle 30-vuotiaita naisia, joita esimerkiksi nollapäätöksen saajista oli yli kolmannes. Työttömillä nuorilla miehillä on usein nuoremmat puolisot, jotka eivät välttämättä ole vielä työelämässä ja joiden tulot eivät vaikuta miehen työttömyysturvan määrään. Miehet myös muuttavat myöhemmin pois kotoa, kun taas naiset muuttavat avoliittoon aikaisemmin, Latvala selittää. Vastavalmistuneiden työttömyysjaksot jäävät usein lyhyiksi, ja he pääsevät pois työttömyysloukusta suhteellisen nopeasti. Jos ei halua jäädä puolison armoille, erityisesti nuorten naisten olisi kuitenkin tärkeää päästä pian sellaisiin työsuhteisiin, joiden kautta he pääsevät työttömyyskassan jäseniksi. Järjestelmän uusiminen tuskin romahduttaisi talouden Työmarkkinatuessa puolison tuloille asetetut tulorajat ovat matalat. Tutkimuksen perusteella lähes puolet tarveharkinnan kohteeksi joutuneista oli alle keskituloisia. Suurista ansioista tai vuorineuvosten rouvista ei siis ole kyse, vaan tarveharkinta kohdistuu usein pienituloisiin lapsiperheisiin. Kuva Nana Uitto Työttömyysturvan tarveharkinnan vuoksi monissa perheissä jääkaappia täyttää vain työssä käyvä osapuoli. Ajatus puolison elättämisestä on hieman vieras Suomessa, sanoo asiaa tutkinut Minna Latvala. Puolison tulojen lisäksi myös keikkatyöt ja muut lyhyet työpätkät vähentävät työmarkkinatukea. Kelalle järjestelmä on tällaisenaan hankala toteuttaa, ja se on myös altis väärinkäytöksille. Järjestelmän muuttamisesta on puhuttu vuosien varrella paljon eduskuntaa myöten, mutta toistaiseksi sille ei ole tehty mitään. Eniten pelätään, että järjestelmän uusiminen maksaa paljon. On vaikea arvioida, kuinka paljon ihmisiä tulisi työmarkkinatuen piiriin, jos tarveharkinta poistettaisiin. Itse en usko, että Suomen talous siihen romahtaisi. Toinen pelko on, että jos tarveharkintaa ei olisi, pienten lasten äidit käyttäisivät työmarkkinatukea lasten kotihoidon rahoittamiseen. En tiedä, miten se onnistuisi, kun työttömän työhaluisuutta kuitenkin koko ajan testataan kursseilla ja muilla toimenpiteillä, Latvala ihmettelee. Jos tarveharkintaa ei voi poistaa, yksi vaihtoehto olisi sen lieventäminen. Vanhempiensa luona asuva työtön nuori saa aina vähintään puolet työmarkkinatuesta. Samaa järjestelyä voisi soveltaa puolisonsa kanssa asuvaan työttömään. Jos puolet työmarkkinatuesta olisi puolison tuloista riippumatonta tuloa, jokainen työtön ansaitsisi ainakin omat ruokarahat, 12 euroa päivässä. l Heli Sariola Tutkielma on luettavissa Turun yliopiston sivuilla Tutkielmasta on tulossa myös julkaisu Kelan sosiaali- ja terveysturvan sarjassa.

4 4 2/2008 Kela uudistaa palveluverkkoaan Kelan palveluverkkoon on tulossa muutoksia. Ensi vaiheessa 12 toimistoa suljetaan ja osa niistä on tarkoitus korvata yhteispalvelupisteillä. Samaan aikaan Kela kehittää voimakkaasti verkkoja puhelinpalvelua. Tämän ja ensi vuoden aikana kaikki asiakaspuhelut ohjataan Yhteyskeskukseen, jolle perustetaan uudet yksiköt Jyväskylään ja Kemijärvelle. Kelan hallitus päätti huhtikuussa toimistoverkkoon tulevista muutoksista. Suurin osa muutoksista kohdistuu Etelä-Suomeen. Toimistoverkon uudistus on osa laajempaa Kelan palveluiden uudistusta, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden muuttuneet odotukset. Asiakkaat odottavat palvelulta vaivattomuutta. He haluavat asioida entistä enemmän internetin kautta, puhelimitse tai muutoin ilman henkilökohtaista käyntiä toimistossa, pääjohtaja Jorma Huuhtanen sanoo. Kelan toimistoissa asioivien määrät ovat kääntyneet laskuun. Sen sijaan verkkoasioinnin suosio on kasvanut voimakkaasti. Sairaanhoidon korvauksista yhä suurempi osa hoituu kätevästi suorakorvauksena, kun apteekki tai lääkäriasema vähentää Kela-korvauksen suoraan asiakkaan laskusta. Tavoitteenamme on, että yhä useamman asian voi hoitaa verkossa tai puhelimitse. Vuoden 2010 loppuun mennessä kaikkia yleisimpiä etuuksia voi hakea internetsivujemme kaut- Työeläkeotteeseen on koottu yksityisellä alalla työskentelystä kertyneet ansiot, joista työeläke aikanaan lasketaan. Sairauspäivärahan, vanhempainrahan, työttömyyspäivärahan ja opiskeluajan eläkekertymät on merkitty työeläkeotteeseen. Julkisella alalla, kuten kunnalla ja valtiolla, tehty työ ei ole mukana työeläkeotteessa. Siinä ei ole myöskään tietoa kansaneläkkeestä, josta Kela vastaa. Kuntien eläkkeistä vastaa Kuntien eläkevakuutus ja valtion eläkkeistä Valtiokonttori. Suurin osa maatalousyrittäjistä saa työeläkeotteen syksyllä. Työeläkeote auttaa varmistamaan, että kaikki yksityisaloilla tehty työ on vakuutettu ja kerryttää eläkettä. ta. Etuuskohtaiset palvelunumerot otetaan käyttöön koko maassa tämän ja ensi vuoden aikana, Huuhtanen kertoo. Puhelinpalvelua hoitavalla Yhteyskeskuksella on nyt kolme yksikköä, jotka sijaitsevat Pietarsaaressa, Lieksassa ja Joensuussa. Niissä työskentelee noin 100 toimihenkilöä. Palvelun laajentuessa yksiköitä tarvitaan lisää. Yhteyskeskukselle perustetaan uudet yksiköt Jyväskylään ja Kemijärvelle. Jyväskylän yksikkö aloittaa ja Kemijärven yksikkö Suunnitelman mukaan Pietarsaaren ja Jyväskylän yksiköissä asiakkaita palvelee toimihenkilöä ja Joensuun, Kemijärven ja Lieksan yksiköissä jokaisessa toimihenkilöä. Taustalla perusteellinen kartoitus Tiedot syytä tarkistaa Työeläkeote lähetetään siitä eläkeyhtiöstä, -kassasta tai säätiöstä, jossa henkilö on viimeksi ollut vakuutettu. Eläketurvakeskus lähettää otteen henkilölle, joilla on vain palkattomista ajoista karttunutta oikeutta työeläkkeeseen. Tulipa kirje Eläketurvakeskuksesta tai työeläkeyhtiöstä, kaikissa kirjeissä on samanlainen Työeläkeote-tunnus. Työeläkeotteen tiedot on syytä tarkistaa. Jos otteesta puuttuu työsuhteita tai tiedot ovat väärin, kannattaa ottaa pian yhteyttä otteen lähettäneeseen eläkelaitokseen. Työnantaja säilyttää nimittäin palkkakirjanpitoa vain rajallisen ajan. Vuosien päästä puuttuvia tietoja voi olla vaikea osoittaa, jollei omia palkkatodistuksia ole tallessa. Työeläkeotteita on postitettu huhtikuusta lähtien. Loppuvuoteen mennessä kaikki kolme miljoonaa henkilökohtaista otetta on lähetetty. Tästä vuodesta lähtien työeläkeote lähetetään joka vuosi. l Kelan toimistoverkkoon on koko 2000-luvun kuulunut 263 toimistoa, jotka ovat auki viitenä päivänä viikossa. Kela laajensi toimistoverkkoaan vielä 1990-luvulla, kun moni muu toimija jo supisti toimipisteidensä määrää. Toimistoverkon muutossuunnitelmaa edelsi Kelassa perusteellinen kartoitus, jossa toimistoverkkoa tarkasteltiin kokonaisuutena usein eri kriteerein. Toimistojen tarpeellisuutta arvioitiin mm. alueen arvioidun palvelutarpeen kannalta sekä toimistoverkon tiheyden, toimistojen käyttöasteen ja sijainnin mukaan. Toimiston tarpeellisuus on vaakalaudalla, jos asiakaskäyntejä on vähän tai suhteellisen lähellä on toinen Kelan toimisto. Toimiston sulkemista puoltaa myös se, jos paikkakunnalla on aito mahdollisuus yhteispalveluun, Huuhtanen toteaa. Yhteispalvelulla tarkoitetaan palvelupistettä, jossa Kela on mukana yhdessä muiden julkisten toimijoiden kuten poliisin, maistraatin tai työvoimatoimiston kanssa. Jo toiminnassa tai suunnitteilla on 63 uutta yhteispalvelupistettä sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ole Kelan toimistoa. l Kolme miljoonaa otetta postiin Työeläkeotteessa tiedot tehdystä työstä Lähes kaikki Suomessa asuvat vuotiaat palkansaajat ja yrittäjät saavat oman työeläkeotteensa postitse kotiin. Eläkkeellä oleville sitä ei lähetetä, mutta osa-aikaeläkeläiset sen saavat. Työeläkeote lähetetään nyt ensimmäistä kertaa. Postitus alkoi huhtikuussa ja otteita lähtee kaikkiaan noin kolme miljoonaa. Kuva Johanna Viljakainen Kuva Annika Söderblom Eläkeneuvoja Ritva-Liisa Åman ja neuvonta-asiantuntija Terhi Piitulainen tietävät myös työeläkeotteen sisällöt. Asiakas voi jatkossakin valita itselleen parhaiten sopivan palvelukanavan ja asioida halutessaan edelleen myös Kelan toimistossa. Kela kehittää parhaillaan toimistoihin koko maan kattavaa ajanvarauspalvelua, joka otetaan käyttöön keväällä Toimistoverkko säilyy pääosin Kelan palveluverkon uudistus alkaa marraskuussa Periaatteena on, että toimistoverkko säilyy pääosin ennallaan vuoteen Joitakin muutoksia tapahtuu kuitenkin jo ennen sitä. Ensi vaiheessa suljetaan seuraavat 12 toimistoa, joista osa korvataan yhteispalvelupisteillä. Helsingissä suljetaan Herttoniemen, Kontulan, Töölön, Pikku-Huopalahden, Kannelmäen, Lauttasaaren ja Munkkivuoren toimistot. Asiakkaita palvelevat edelleen toimistot Kampissa, Hakaniemessä, Käpylässä, Malmilla, Itäkeskuksessa ja Vuosaaressa hyvien kulkuyhteyksien varrella. Hausjärven toimisto suljetaan ja korvataan mahdollisesti myöhemmin yhteispalvelulla. Lähin Kelan toimisto sijaitsee 18 kilometrin päässä Riihimäellä. Jokioisten toimisto suljetaan Lähin Kelan toimisto on noin 10 kilometrin etäisyydellä Forssassa. Lammin toimisto suljetaan , ja toiminta on tarkoitus korvata yhteispalveluna. Lähin Kelan toimisto sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Hämeenlinnassa. Lammin kunta yhdistyy Hämeenlinnan kaupunkiin alkaen. Hartolan toimisto suljetaan , ja Kela siirtyy Hartolan kunnan isännöimään julkishallinnon yhteispalvelupisteeseen. Lähin Kelan toimisto sijaitsee 20 kilometrin päässä Joutsassa. Ylistaron toimisto suljetaan ja korvataan kunnan hoitamana yhteispalveluna. Lähimmät Kelan toimistot sijaitsevat Seinäjoella (25 km) ja Isossakyrössä (15 km). Ylistaron kunta yhdistyy Seinäjoen kaupunkiin alkaen. Toimistojen työntekijöiden työsuhteet eivät vaarannu, sillä Kela tarjoaa vastaavia tai uusia työtehtäviä jokaiselle toimihenkilölle, jonka toimipaikkaa muutokset koskevat. l Kelan rekrytointi uudistui Kelan rekrytointi on uudistunut. Sähköisen työpaikkahakemuksen voi tehdä Kelan internetsivuilla Järjestelmä on ollut nyt käytössä muutaman kuukauden ja kokemukset ovat hyviä. Kelassa on ollut vuoden alusta avoinna jo yli 100 työpaikkaa, kertoo henkilöstösuunnittelupäällikkö Taina Svärd. Kelan toimistoissa on avoinna asiakaspalveluun ja etuuksiin liittyviä ratkaisutyön toimia. Hallinnossa haetaan suunnittelijoita, joiden koulutus vaihtelee farmaseuteista lakimiehiin ja atk-asiantuntijoihin. Työpaikkoja on avoinna ympäri Suomea. Työnantajana Kela on luotettava ja kehitysmahdollisuudet suuressa organisaatiossa ovat hyvät, Svärd muistuttaa. Sähköisen hakemuksen tekeminen järjestelmässä voi tuntua aluksi hankalalta, mutta ohjeita seuraamalla hakemuksen teko onnistuu. Perinteisesti voi hakea tiettyä tehtävää, mutta henkilö voi kirjautua myös avoimeksi hakijaksi järjestelmään. l

5 2/ Eurooppalainen sairaanhoitokortti mukaan myös Isoon-Britanniaan Nyt myös Isoon-Britanniaan suuntaavilla kannattaa olla matkassa mukana eurooppalainen sairaanhoitokortti. Iso-Britannia on huhtikuun alusta lähtien edellyttänyt, että maassa EU-sääntöjen mukaista sairaanhoitoa saavilla on oltava eurooppalainen sairaanhoitokortti, samoin kuin muissakin EU- ja ETA-maissa. Tästä johtuen myös Isossa-Britanniassa EU-sääntöjen mukaista sairaanhoitoa saavien suomalaisten tulisi ensisijaisesti esittää eurooppalainen sairaanhoitokortti. Aikaisemmin hoito-oikeuden osoittamiseksi on riittänyt passi tai Kela-kortti. Eurooppalaista sairaanhoitokorttia näyttämällä maassa tilapäisesti oleskeleva henkilö saa äkillisen sairauden tai tapaturman vaatimaa lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa. Sairaanhoitopalvelut pitää tällöin antaa toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä sairausvakuutetuille samoin maksuin ja menettelyin kuin maan omille kansalaisille. Kaikki lääkärit ja sairaalat eivät kuitenkaan kuulu korvausjärjestelmien piiriin. Eurooppalainen sairaanhoitokortti on käytössä kaikissa EUmaissa, ETA-maissa eli Islannissa, Liechtensteinissa ja Norjassa sekä Sveitsissä. Pohjoismaissa hoito-oikeuden osoittamiseksi riittää passi tai Kela-kortti. Eurooppalainen sairaanhoitokortti on maksuton, ja sen voi tilata Kelasta. l Kuva Annika Söderblom Uudet esitteet ja internetsivut Suomeen ja ulkomaille muuttaville Muutto toiseen maahan herättää sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä. Niihin löytyy vastauksia kahdesta uudesta Kelan esitteestä, jotka on julkaistu Tunne perusturvasi -esitesarjassa. Esitteet ovat nimeltään Kun muutat Suomeen ja Kun muutat ulkomaille. Niissä kerrotaan lyhyesti sosiaaliturvasta kansainvälisissä tilanteissa. Esitteet kertovat muun muassa, minkä maan sosiaaliturvaan muuttajalla yleensä on oikeus, mitä etuuksia hän voi saada ulkomaille tai Suomeen muuttaessaan ja miten oikeutta sosiaaliturvaan haetaan. Esitteet ovat 8-sivuisia. Ne ilmestyvät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kun muutat Suomeen -esite julkaistaan lisäksi venäjäksi. Suomenkielisiä esitteitä saa jo Kelan toimistoista ja niitä voi tulostaa Kelan internetsivuilta. Suomessa ulkomailla -osio on myös uudistettu Kelan internetsivuilla. Sivuilla on yksityiskohtaisempaa tietoa eri muuttajaryhmille ja linkkejä hyödyllisille sivustoille Sivut avautuivat suomeksi tammikuussa. Ruotsiksi ja englanniksi uudistuneet sivut avautuvat kevään 2008 aikana. l Kela tarvitsee selvityksiä ensi vuonna Epäonnistuiko opintotuen palautus Sampo Pankin kautta? Ensi vuoden alussa Kela tarvitsee selvityksen vastoinkäymisistä niiltä opiskelijoilta, jotka eivät Sampo Pankin tietojärjestelmäongelmien takia kyenneet palauttamaan liikamaksettuja opintotukia maaliskuun lopussa. Opintotukiryhmän etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen kehottaa näitä opiskelijoita dokumentoimaan ongelmat ja säästämään kaiken, joka voi toimia tositteena tapahtuneesta. Selvityksiä tarvitaan ensi vuoden alussa, kun Kela lähettää takaisinperintäehdotukset. Sampo Pankin ongelmien uhreiksi joutuneiden tulee tässä yhteydessä tehdä uusintakäsittelypyyntö, jossa he selvittävät, miksi he eivät palauttaneet opintotukia määräaikaan mennessä. Sampo Pankin uusi tietojärjestelmä aiheutti keväällä erilaisia ongelmia opiskelijoille. Kaikki eivät kyenneet kirjautumaan verkkopankkiin tai Kelan asiointipalveluun pankin tunnuksilla. Pankin tietojärjestelmäongelmien takia opintolainojen nostaminenkin epäonnistui. Lahtinen kertoo, että Kelan käytössä on lokitietoja asiointipalvelusta ja vastaavia tietoja on pyydetty myös Sampo Pankista. Opintotuen saajan selvitysten ja lokitietojen pohjalta Kela voi luopua 15 prosentin korotuksesta ja korkeakouluopiskelijalle voidaan palauttaa tukikuukausia käytettäväksi myöhemmin. l Kelan kortit Suomessa asuva, sairausvakuutettu Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kela-kortilla voit osoittaa oikeutesi Suomen sairausvakuutukseen. Sitä tarvitset mm. apteekissa ja lääkärin vastaanotolla, jotta voit saada korvauksen suoraan paikan päällä. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä Maahanmuuttajan Kela-kortti Kun muutat Suomeen, ilmoittaudu Kelan toimistoon ja täytä hakemuslomake. Sen perusteella Kela antaa päätöksen, kuulutko Kelan sosiaaliturvan piiriin. Jos kuulut, saat Kela-kortin. Eurooppalainen sairaanhoitokortti Suomen sairausvakuutukseen kuuluva voi tilata eurooppalaisen sairaanhoitokortin Kelan toimistosta. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin haltijalla on oikeus lääketieteellisistä syistä välttämättömään sairaanhoitoon oleskellessaan toisessa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä. Kortti on ilmainen ja se on voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomessa käytettävää Kela-korttia. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä

6 6 2/2008 Aino tekee sosiaaliturvasta mielenkiintoisen Kuva Henrik Jussila Sosiaaliturva avautuu nuorille parhaiten samanikäisten esimerkkihenkilöiden avulla. Sosiaalimenojen rahoitus, terveyspalvelut, sosiaalivakuutus ja eläketurva. Sanat eivät välttämättä herätä suuria intohimoja 16-vuotiaissa peruskoulun oppilaissa. Turun Rieskalähteen yläasteen yhdeksäsluokkalaiset kuuntelevat kuitenkin keskittyneesti, kun opettaja Marja Asikainen kertoo heidän olevan elämänsä siinä vaiheessa, jossa he ovat hyvinvointivaltion näkökulmasta nettosaajia. Opettaja itse on nettomaksaja tällä hetkellä. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on pitkälle kehittynyt. Yhteiskunta pyrkii palveluin ja etuuksin tasoittamaan elämään kuuluvia toimeentulon riskejä. Terveydenhuolto on pitkälti maksutonta, työttömälle maksetaan työttömyysturvaa, samoin tukea saa sairauden yllättäessä. Myös opetus on maksu- Kuva Henrik Jussila Opettaja Marja Asikainen havainnollistaa oppilaille, miten saatujen etuuksien ja maksettujen verojen osuudet vaihtelevat ihmisen elinkaaren aikana. Nuorena ja vanhana ollaan nettosaajia, työikäisinä useimmiten nettomaksajia. tonta esiopetuksesta korkeakouluun asti. Järjestelmän varjopuolena on verotus, jota monet pitävät liian kovana. Usein kuitenkin unohtuu, että vaikka sosiaaliturva on tulojen siirtoa sukupolvien välillä ja saman sukupolven sisällä, se on myös merkittäviltä osin tulonjakoa yksilön oman elinkaaren aikana. Milloin ihminen siirtyy nettomaksajasta taas nettosaajaksi ja miksi?, kysyy opettaja. Käsiä nousee heti pystyyn, ja oikea vastaus löytyy takariviltä: noin 65-vuotiaana, kun siirrytään eläkkeelle. Aino, Viivi ja Perttu Tuntisuunnitelma Kelan aineistosta Luokan edessä on heijastettuna kaaviokuva, josta nähdään, että noin 25. ikävuoteen saakka kansalainen saa etuuksia enemmän kuin maksaa veroja. Työssäoloaikana verottaja vie, mutta eläkkeellä ollaan taas saama- Turun Rieskalähteen yläasteen opettaja Marja Asikainen on tehnyt tuntisuunnitelman sosiaaliturvasta ja käyttänyt aineistonaan Kelan julkaisua Suomalaisen sosiaaliturvan kehitys ja kansalaisen elinvaiheet (2007). Julkaisu on lähetetty kaikille yläasteen ja lukion historian ja yhteiskuntaopin opettajille heidän liittonsa kautta. Julkaisu on myös ladattavissa osoitteessa -> Julkaisut -> Julkaisuhaku. Sosiaaliturva hahmottuu yhdeksäsluokkalaisille paremmin kuvitteellisten ikätovereiden, Ainon, Viivin ja Pertun avulla. Opettaja Marja Asikaisen ohjeistuksessa luokka laatii henkilöille elämäntarinat, joiden pohjana ovat tilastoista ja aktuaarilaskennasta saadut luvut. puolella. Koko elinkaaren aikana verotuksen ja etuuksien erotus jää joko hieman plussalle tai miinukselle. Teidän tehtävänne olisi nyt kirjoittaa valitsemallenne henkilölle, Ainolle, Viiville tai Pertulle elämäntarina, josta käy ilmi, milloin ja miten yhteiskunta on tukenut henkilön elämää, ohjeistaa Asikainen. Harjoitus perustuu Kelan opettajille tuottamaan tietopakettiin, jonka avulla yhteiskuntaopin tunneista on tarkoitus tehdä mielenkiintoisempia. Keskeisin osio on parisivuinen tiivistys kuvitteellisten henkilöiden Ainon, Viivin ja Pertun elämästä. Henkilöt ovat syntyneet oppilaiden kanssa samoihin aikoihin ja heille on tilastojen ja aktuaarilaskennan avulla hahmotettu mahdolliset elinkaaret 2070-luvulle asti. Oppilaiden tehtävänä on keksiä isyyslomien, lääkekorvausten, opiskelukustannusten, työttömyyspäivärahojen ja muiden lukujen taustalle elämäntarinat. Nuorista tällainen harjoitus on mielekäs. Tää on ihan mielenkiintoista, kun esimerkkityypit ovat meidän ikäisiä, ja samalla oppii tajumaan näitä asioita tässä tekemisen lomassa, vakuuttaa Noora. Verotus- ja sosiaaliturvajutut on sillai mielenkiintoisia opetella, kun ne jutut pitää osata sitten aikuisenakin, sanoo Ella. Esimerkin voimalla Asikainen on käyttänyt materiaalia nyt kymmenen ryhmän kanssa, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Materiaali auttaa oppilaita ymmärtämään hyvinvointivaltion toimintaa ja arvioimaan järjestelmää oikean tiedon perusteella. Oppilaat huomaavat muun muassa, että pitkä opiskeluaika maksaa yhteiskunnalle paljon. Toisaalta ne, jotka opiskelevat pitkään, maksavat myös työikäisinä enemmän veroja. Minkälaisen elinkaaren yhdeksäsluokkalaiset itselleen haluaisivat? Peruskoulun jälkeen haluaisin lähteä opiskelemaan hotelli- ja ravintola-alaa. Ja haluaisin tietysti mahdollisimman pitkän ja hyvän elämän, tiivistää Viivin vanhuudenkuvaa lehdestä leikkaava Jenniina. Äänimerkki ilmoittaa tunnin loppuneen. Opettaja muistuttaa oppilaita vielä nopeasti tulevasta retkestä eduskuntaan. Asikainen lupaa, että aikaa jää pari tuntia Helsingissä pyörimiseenkin. Luokkahuone on tyhjä hetkessä. Seuraavana on liikuntatunti. l Henrik Jussila

7 2/ k PUHEENVUORO Mielenrauhaa veitsellä Ruumiin räätälöinnistä on tullut hyväksytty keskiluokan tarve, kertoi vuoden alussa uutinen Espanjasta. Myös espanjalainen mies on ottanut valtavan askeleen ja unohtanut ennakkoluulot siitä, ettei miehen tarvitse pitää huolta itsestään, hehkutti haastateltu plastiikkakirurgi. Jos minulta kysytään, askel on otettu taaksepäin. Olen jo vuosia seurannut kauneusleikkausvillitystä epäuskoisena. Kohteliaampaa olisi kai sanoa, että kauneusleikkaukset ovat jokaisen oma asia. Harva asia koskee kuitenkaan vain itseämme, vaan tekomme sekä heijastelevat ympäröivää yhteiskuntaa että vaikuttavat siihen. Kauneusleikkauksia tehdään kulttuurissa, jossa ei haluta mennä pintaa syvemmälle. Antaessamme leikellä itseämme ulkonäön vuoksi vahvistamme tuota piirrettä entisestään. Ja niin teemme, sillä kauneusleikkausten määrä kasvaa maailmassa parinkymmenen prosentin vuosivauhtia. Kaiken lisäksi kauneusleikkaukset saattavat olla ihmiselle haitallisia, sillä esimerkiksi imetysaika voi kovettaa silikonirinnat. Yleisesti hyväksytyn kauneusleikkaustarpeen syitä ovat nähdäkseni itsetunto-ongelmat, kiihkeä menestyksen tavoittelu sekä ikääntymisen ja kuoleman torjuminen. Pitäisikö nuo syyt hyväksyä? Ja onko veitsi oikea ratkaisu? Toinen haastateltu espanjalaiskirurgi uskoo, että kirurgia pystyy parantamaan fyysisen kauneusongelman takaa aina löytyvän psykologisen ongelman ja mukanamme raahaamat ja kärsimystä aiheuttavat lapsuuden ongelmat. En osaa olla samaa mieltä. Ei ihmisen mieli veistä heilauttamalla muutu. Jos ihminen on tyytymätön itseensä, korjattua nenäänsä ihaillessaan hän havaitsee silmäpussinsa, ja kun ne eivät enää ole tiellä, katse osuu liian kapealta näyttävään suuhun. Kun sitten huulet ovat suloisesti töröllään, muodotkin pitäisi saada uuden lookin mukaisiksi. Ja niin edespäin. Tuskinpa ihminen tuosta onnellisemmaksi muuttuu. Useiden tutkimusten mukaan implantit esteettisistä syistä hankkineilla onkin kaksintai kolminkertainen itsemurhariski. Menestyksen tavoittelu voi liittyä toiseen sukupuoleen tai uraan, etenkin johtavaan asemaan. Mutta onko paremmannäköinen johtaja parempi johtaja? Ja haluaako ihminen todellakin kumppaninsa valitsevan hänet vain ulkonäön perusteella? Miksi ylipäätään pitäisi menestyä? Ikääntymistä ei voi peittää loputtomiin eikä etenkään estää, eikä mikään estä kuolemaa kolkuttamasta ovelle. En osaa lakata ihmettelemästä näiden elämän tosiasioiden kieltämistä. Jos katselee ympärilleen, voi havaita ikääntymisen olevan suhteellisen laajalle levinnyt ilmiö. Mikä siinä on niin noloa nolompaa kuin kauneusleikkaukset? Tuula Helne vastaava tutkija, Kela Sairaus, terveys Sairauskuluista osa korvataan Kela korvaa sairausvakuutuslain mukaan osan yksityislääkärin palkkioista (60 % Kelan vahvistamasta taksasta) ja osan yksityislääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista (75 % 13,46 euroa ylittävältä osalta Kelan vahvistamasta taksasta). Mikä on taksa? Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt maksut ovat yleensä suurempia kuin Kelan taksat. Taksojen perusteet säätää valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä. Sen jälkeen Kela vahvistaa luettelon korvattavista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sekä niille taksat, joihin voit tutustua joko Kelan internetsivuilla tai toimistoissa. Korvaustaso on nykyisin noin % terveydenhuollon perimistä todellisista palkkioista. Suorakorvaus tai hakemus Voit saada Kela-korvauksen jo hoitopaikassa näytettyäsi Kela-korttisi. Korvaus voidaan vähentää suoraan hoitopaikan laskusta, jos hoitopaikka on tehnyt valtakirjasopimuksen Kelan kanssa (= suorakorvaus). Korvausta voit hakea myös Kelasta jälkikäteen. Sairaanhoitokorvausten hakuaikaa on kuusi kuukautta siitä, kun olet maksanut hoidon. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä Hammashoidosta korvauksia Kela korvaa sairausvakuutuslain mukaan osan yksityisen hammaslääkärin suorittamasta suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Korvausta ei makseta hammasteknisestä työstä eikä proteettisista toimenpiteistä. Oikomishoidon kustannuksista korvaus maksetaan vain erityisin perustein. Yksityishammaslääkärin suorittaman suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista korvataan 60 % taksan määrästä. Tutkimuksen kustannuksia korvataan kerran kalenterivuodessa. Korvaus on käytännössä noin 40 % keskimääräisistä palkkioista. Korvauksen voit saada suoraan vastaanotolla vähennettynä laskusta (= suorakorvaus), tai korvaushakemuslomake on laskun liitteenä, jolloin Kela maksaa korvauksen jälkikäteen tilillesi. Hakuaikaa on enintään kuusi kuukautta laskun maksamisesta. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä Veteraaneille erityiskorvauksia hammashoidosta Veteraaneille, joilla on jokin veteraanitunnuksista tai todistus miinanraivaukseen osallistumisesta, korvataan yksityistä hammashoitoa erillisen lain perusteella. Veteraanit saavat poikkeuksellisesti korvausta myös proteettisen työn kustannuksista. Veteraanien suun ja hampaiden tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä yksityishammaslääkärin tai erikoishammasteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa 100 % ja proteesien teknisestä työstä 50 % enintään taksan määrästä. Erikoishammasteknikon suorittaman kokoproteesihoidon Kela korvaa hammaslääkärin lähetteen perusteella. Veteraanien muusta hammashoidosta Kela korvaa 60 % taksan määrästä. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä Tukea työterveyshuoltoon Kela korvaa työnantajille ja yrittäjille noin puolet hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan järjestetyn työterveyshuollon kustannuksista. Ehkäisevästä työterveyshuollosta korvaus on 60 %. Työterveyshuollon toimenpiteet ovat työntekijöille maksuttomia. Katso tarkemmin Työterveyshuolto-esitteestä ja internetistä Ruokavaliokorvaus keliakiaa sairastavalle Kela maksaa ruokavaliokorvausta 16 vuotta täyttäneille keliakiaa sairastaville. Verottoman korvauksen määrä on 21 euroa/kk. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä

8 8 2/2008 Kolme uutta erityiskorvattavaa lääkettä Lääkkeiden hintalautakunta hyväksyi maaliskuussa kolme uutta lääkettä erityiskorvattaviksi sadan prosentin korvausluokkaan: Apidra-, Faslodex- ja Procren Depot PDS valmisteet. Glulisinsuliinia sisältävä Apidra-valmiste sai erityiskorvauksen diabeteksen hoidossa toukokuun alussa. Fulvestranttia sisältävä Faslodex-valmiste erityiskorvataan rajoitetusti rintasyövän hoidossa erityisin käyttöaihein 1. kesäkuuta 2008 alkaen. Leuproreliinia sisältävä Procren Depot PDS valmiste erityiskorvataan niin ikään rintasyövän hoidossa 1. toukokuuta 2008 alkaen Kelan internetsivuilta, voi hakea tietoa Suomessa kaupan olevien lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden hinnoista ja korvattavuudesta sekä keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Lääkehaun tiedot perustuvat Helsingin Yliopiston Apteekin ylläpitämään lääkevalmisteiden tiedostoon. Tiedostoa päivitetään kahden viikon välein. l Vielä ehtii hakea lisäkorvausta vuoden 2007 lääkekuluista Vuonna 2007 lääkekulujen vuotuinen omavastuuosuus oli 627,47 euroa. Sitä suuremmista lääkekustannuksista Kela myöntää lisäkorvauksen hakemuksesta. Hakuaikaa on vielä kesäkuun loppuun. Oikeus lisäkorvaukseen syntyy, kun reseptilääkkeistä maksetut omavastuuosuudet ylittävät vuotuisen omavastuun eli 627,47 euroa. Lisäkorvauksen jälkeen asiakkaan maksettavaksi jää vain 1,50 euron lääke- ja ostokertakohtainen omavastuuosuus. Muut lääkekustannukset Kela korvaa kokonaan. Lisäkorvausta haetaan Kelan lomakkeella Lisäkorvaushakemus suurista lääkekustannuksista. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkkeiden alkuperäiset maksukuitit. Kuitit voi korvata miinuskirjalla, johon apteekki on merkinnyt lääkeostot. Helpompaa vuodesta 2008 alkaen Myös yli 80-vuotiaiden kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa Vuoden 2008 lääkkeiden lisäkorvauksen saa aiempaa helpommin. Enää ei koko vuoden lääkekuitteja tarvitse säilyttää lisäkorvaushakemusta varten. Nykyisin Kela seuraa lääkekustannusten kertymistä. Kun asiakkaan vuosiomavastuuraja (643,14 euroa) tänä vuonna ylittyy, Kela lähettää siitä kirjeen, jonka mukana on Ilmoitus lisäkorvausoikeudesta apteekkia varten. Kun tämä ilmoitus esitetään apteekissa loppuvuoden lääkeostojen yhteydessä, apteekki myöntää lisäkorvauksen suorakorvauksena heti apteekissa ja asiakas maksaa vain 1,50 euron lääkekohtaisen omavastuuosuuden. Asiakkaalle voi edelleen tulla tilanteita, jossa lisäkorvausta joutuu hakemaan kuitteineen Kelasta erikseen. Näin voi käydä sillä ostokerralla, kun vuosiomavastuu ylittyy, mikäli lisäkorvausta jää siltä ostokerralta saamatta ja lääkeostoista jotka tehdään sen jälkeen, ennen kuin posti on tuonut kotiin Kelan kirjeen, jossa on mukana ilmoitus apteekkia varten. l Yli 80-vuotiaiden kohonneen verenpaineen hoito vähentää aivohalvauskohtausten määrää lähes kolmanneksella, ikäryhmän kokonaiskuolleisuutta yli viidenneksellä ja kaikkien sydän- ja verisuoniongelmien määrää kolmanneksella. Nämä tutkimustulokset julkaistiin maaliskuussa lääketieteellisessä julkaisussa New England Journal of Medicine. Tutkimus on suurin koskaan tehty kliininen kansainvälinen tutkimus, jolla selvitettiin verenpaineen alentamisen vaikutuksia yli 80-vuotiailla potilailla. Tutkimukseen osallistui eri puolilta maailmaa potilasta, joiden keski-ikä oli tutkimuksen käynnistyessä 83 vuotta 7 kuukautta. Tutkimuksessa Suomen päätutkijana toimi dosentti Riitta Antikainen Oulun kaupunginsairaalasta. Ikäryhmän kokonaiskuolleisuuden aleneminen oli tutkijoiden mielestä uusi ja odottamaton tulos. Alle 80-vuotiailla verenpaineen hoidon on tiedetty vähentävän aivohalvauksia ja sydän- ja verisuoniongelmia. Yli 80-vuotiailla potilailla aiemmin tehtyjen pienempien tutkimusten perusteella on arveltu verenpaineen lääkehoidon toki vähentävän aivohalvauksia, mutta on viitteitä siitä, että ikäryhmän kokonaiskuolleisuus voisi hieman lisääntyä. Aivohalvaus on Suomessa yleinen tauti, joskin se on keski-ikäisillä henkilöillä vähentynyt viime vuosikymmeninä. Aivohalvauksen riski lisääntyy voimakkaasti iän myötä. Yli 80-vuotiailla henkilöillä aivohalvaustapauksia on noin 10 kertaa enemmän kuin vuotialla. Vanhoissa ikäryhmissä uusien aivohalvauskohtausten määrä ei ole laskenut. Vuonna 1991 yli 85-vuotialla suomalaisilla aivohalvauksia oli noin per henkilöä, ja vuonna 2002 lukumäärä oli Iäkkäiden henkilöiden lukumäärän kasvaessa nopeasti myös aivohalvausten lukumäärän yli 85-vuotiailla uskotaan lisääntyvän nopeasti. l Terveyskirjasto internetissä säilyy kaikille avoimena Raha-automaattiyhdistys ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim tarjoavat internetissä Terveyskirjaston sisällöt kaikille suomalaisille vuoden 2008 loppuun asti osoitteessa Vuonna 2007 Terveyskirjastossa asiakkaat avasivat artikkelia. Kirjaston luetuimmat artikkelit koskivat mm. HIV-tartuntaa, nielurisatulehdusta, diabetesta, korvatulehdus sekä luomia ja ihon pigmenttimuutoksia sekä kohonnutta verenpainetta. Käytetyimmät hakusanat olivat diabetes, verenpaine, huimaus, raskaus, kuume ja masennus. Terveyskirjastosta löytyy perustietoa yleisimmistä terveyteen, oireisiin ja sairauksiin liittyvistä asioista. Viime vuonna tehdyn kävijätutkimuksen mukaan noin neljännes kirjaston käyttäjistä ilmoitti kirjaston tietojen vähentäneen merkittävästi heidän tarvettaan ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Terveyskirjastoa kehitetään Sitran tuella. l Sairaan hyvä -filmifestivaali vuoden työterveysteko Suomen Työterveyslääkäriyhdistys palkitsi vuoden 2008 Työterveyshuoltotekona Kainuun Lääkäriyhdistyksen Kajaanissa tammikuussa järjestämän Sairaan hyvä filmifestivaalin. Lääkäriyhdistys järjesti festivaalin yhteistyössä mm. Kainuun maakunnan, Kainuun Rovastikunnan ja Kelan ja kanssa. Festivaaleilla paneuduttiin elokuvien avulla sairauden kokemukseen ja toisesta välittämisen parantavaan voimaan. Leffaterapiaa tarjosivat elokuvat Menolippu Mombasaan, Unelmien sielunmessu, Sairasvuoteen saarna, Koirankynnen leikkaaja, Niin kuin taivaassa ja Sicko. Kaikki filmit liittyvät sairauteen ja terveydenhuoltoon. Niitä kävi katsomassa lähes katsojaa. Työterveyslääkäriyhdistyksen varapuheenjohtajan, erikoislääkäri Rea Lagerstedtin mukaan elokuvataiteen ja lääketieteen yhdistäminen tällä tavalla on aivan uusi näkökulma. Elokuvan, siihen liittyvän asiantuntijaluennon ja paneelikeskustelun avulla katsojat pystyvät hänen mukaansa paremmin ymmärtämään myös oman elämänsä sekä terveytensä ilmiöitä. l

9 2/ k TERVEYDEKSI Onko laihdutuslääkkeestä apua? On kolme varmaa, jotka kulkevat edestakaisin alas ja ylös: jojo, hissi ja laihduttajan paino. Viimeksi mainittu koskee erityisesti niitä, jotka innostuvat pudottamaan painoaan lähestyvän pikkujoulun alla tai kun lempivaatetus ei enää tahdo mahtua päälle. Laihdutus muuttuu totisemmaksi, kun terveys on pelissä. Lääkäri ja terveydenhoitaja ottavat ylipainon esiin usein tilanteessa, jossa kiloja on selvästi liikaa ja ne lisäävät sydänsairauksien ja diabeteksen vaaraa tai vaikeuttavat jo puhjenneiden sairauksien hoitoa. Liikakilot lähtevät alenemaan näissä tilanteissa selvästi varmemmin kuin ilman ammattilaisten tukea. Perussanoma on yksinkertainen. Pitää vähentää syödyn energian määrää ja lisätä sen kulutusta liikkumalla enemmän. Tärkeä viesti on myös se, ettei kannata asettaa liian kovaa tavoitetta. Satakiloinen hyötyy jo 5 tai 10 kilon pudotuksesta, minkä havaitsee jo arjessakin olon keventyessä ja kulkemisen helpottuessa. Laihdutusta voi tukea myös lääkkeillä. Saatavilla on kolme reseptivalmistetta: orlistaattia sisältävä Xenical, sibutramiini Reductil ja rimonabantti Acomplia. Enemmistö selviytyy laihdutuksesta ilman lääkehoitoa. Lääkäri ottaa lääkkeen tueksi usein alkuvaiheessa ja selvissä ylipainotapauksissa. Lääke auttaa pääsemään alkuun, ja joidenkin kuukausien jälkeen paino on tutkimusten mukaan pudonnut keskimäärin enemmän kuin lumelääkettä saaneilla. Paljon on silti kiinni omasta tahdosta ja elintapojen muutoksesta. Ilman niitä lääkityksenkin vaikutus poistuu, kun hoito lopetetaan. Laihdutuslääkkeet vaikuttavat kukin eri tavoin. Xenical vähentää rasvojen imeytymistä suolistosta, jolloin niitä poistuu ulosteen mukana. Rasvathan ovat varsinaisia energiapaukkuja, joten energiaa jää elimistöön vähemmän. Käyttäjän pitää kuitenkin olla tarkkana, sillä öljymäiseksi muuttunut uloste livahtaa herkästi housuun. Tällaista tapahtuu erityisesti hoidon alussa sekä silloin, kun ruoka on turhan rasvaista. Ilmavaivat ovat myös melko yleinen haittavaikutus. Reductil kohdistaa vaikutuksensa aivoihin, jossa on ruokahalua sääteleviä keskuksia. Lääkitys vaikuttaa välittäjäaineisiin siten, että kylläisyyden tunne tulee herkemmin. Melko yleisiä haittavaikutuksia voivat olla unettomuus, pahoinvointi, suun kuivuminen ja ummetus. Näitä hankalampaa on verenpaineen kohoaminen, minkä vuoksi lääkäri ei yleensä määrää tätä lääkettä sydänpotilaalle. Acomplia vaikuttaa energiatasapainoon eri puolilla elimistöä, ja se myös vähentää ruokahalua. Sen haittavaikutukset tulevat vastaan etenkin annostusta suurennettaessa. Pahoinvointi ja ripuli ovat niistä yleisimpiä, mutta myös mielialan vaihtelu, masennus ja ahdistuneisuus ovat nousseet huolen aiheiksi. Laihdutuslääkkeitä on ollut käytössä jo ainakin 1960-luvulta lähtien, mutta niiden historia on murheita täynnä. Aluksi kanta-aineena oli amfetamiini, joka kieltämättä vähentää ruokahalua, mutta johon syntyy voimakas riippuvuus. Myöhempiä laihdutuslääkkeitä vedettiin pois markkinoilta mm. sydämeen ja keuhkovaltimoihin kohdistuneiden haittojensa vuoksi. Yhdestäkään laihdutuslääkkeestä ei ole tullut maailman myyntimenestystä, vaikka lihavuus jatkaa yleistymistään. Lääkeyritykset työskentelevät kuumeisesti kehittääkseen tehoavan, mutta haitoiltaan siedettävän aineen. Sellaista odotellessa kannattaa pinnistellä peruskonstein, joita ilman lääkityskään ei toimi: syömme vähemmän ja kevyemmin, ja liikumme enemmän. Timo Klaukka tutkimusprofessori, Kela Sairaus, terveys Lääkekuluista osa korvataan Kela voi korvata lääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksia seuraavasti: Peruskorvaus on 42 % lääkkeen hinnasta. Vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa korvaus on joko alempi erityiskorvaus 72 % tai ylempi erityiskorvaus 100 %. Ylemmän erityiskorvauksen lääkkeistä on itse maksettava 3 euroa jokaisesta valmisteesta. Eräiden kalliiden, mutta hoidon kannalta merkittävien lääkkeiden peruskorvaamista on rajoitettu. Niitä voidaan korvata vain valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ja korvaamiseen vaaditaan yleensä B lääkärinlausunto. Jos korvattujen lääkekustannustesi omavastuuosuus vuonna 2008 ylittää 643,14 euroa, voit saada oikeuden lisäkorvaukseen ja ylittävä osa korvataan kokonaan. Maksat jatkossa kuitenkin 1,50 euroa jokaiselta korvattavalta valmisteelta. Kela ilmoittaa lisäkorvausoikeuden täyttymisestä kirjeitse. Tällä ilmoituksella saat lisäkorvauksen suoraan apteekissa. Lisäkorvausta varten on syytä säilyttää lääkkeiden ostokuitit tai merkityttää ostot apteekissa Miinus-kirjaan. Apteekissa osoitat oikeutesi lääkekorvauksiin Kelakortilla. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä Matkakorvaukset Kela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi lähimpään hoitopaikkaan tehtyjen matkojen kuluista matkakorvauksia seuraavasti: 9,25 euroa ylittävän osuuden (yhteen suuntaan). Kun itse maksetut osuudet ylittävät 157,25 euroa kalenterivuoden 2008 aikana, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Vuosittaiseen omavastuuseen voidaan ottaa mukaan myös alle omavastuun jäävät sairaus- tai kuntoutusmatkat, joiden kuitit toimitetaan Kelaan kuuden kuukauden kuluessa matkan maksamisesta. Yöpymisrahaa enintään 20,18 euroa yöltä. Matkakulujen korvaus voidaan vähentää suoraan kuljetuslaskusta, jos potilas antaa kuljetuksen suorittaneelle taksille tai ambulanssille valtakirjan (= suorakorvaus). Muuten hakuaikaa on kuusi kuukautta laskun maksamisesta. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä Sairauspäiväraha Sairauden vuoksi työhönsä kykenemätön vuotias voi saada työtulojensa menetyksen korvauksena Kelasta verollista sairauspäivärahaa, jos sairaus kestää sairastumispäivän lisäksi yli yhdeksän arkipäivää. Jos työnantaja maksaa työsopimukseen perustuen sairausajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle. YEL-vakuutetulla yrittäjällä on oikeus sairauspäivärahaan, kun työkyvyttömyys on kestänyt sairastumispäivän ja sitä seuraavat kolme arkipäivää. Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistettujen ja palkkakertoimella korjattujen työtulojen perusteella tai kuuden viime kuukauden työtulojen perusteella, Yrittäjän ja maatalousyrittäjän työtuloiksi otetaan yleensä viimeisen vahvistetun verovuoden YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulot palkkakertoimella tarkistettuina. Tulottomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 15,20 euroa arkipäivää kohti, jos työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää. Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttömyysturvan mukaan ja opiskelijan vähintään opintotuen mukaan. Osasairauspäiväraha Osasairauspäiväraha tukee työhön paluuta pitkän sairausloman jälkeen. Sitä voi saada työkyvytön, jolla on ollut oikeus sairauspäivärahaan vähintään 60 arkipäivältä välittömästi ennen osa-aikaiseen työhön paluuta. Osasairauspäivärahan saaminen edellyttää määräaikaista siirtymistä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön sekä sopimusta työn ja ansioiden vähenemisestä %:lla. Osasairauspäivärahan määrä on aina puolet varsinaisesta sairauspäivärahasta. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä

10 10 2/2008 Kelan neljäs asiakasraati ryhtyi töihin Kuva Nana Uitto Yleisen asumistuen asiakasraati on neljäs raati, joka tuo asiakkaan näkökulman Kelan toimintaan. Eläkeasioiden asiakasraati, opiskelija-asiakasraati ja vammaisetuusasioiden asiakasraati ovat jo vakiinnuttaneet toimintansa. Kelan johtajan Helena Pesolan mukaan asiakas ei ole Kelalle pelkkä passiivinen kohde. Kela huomioi työssään asiakkaiden antaman palautteen, jota se kerää sekä tutkimusten että asiakaspalautejärjestelmän avulla. Kela haluaa, että asiakkaat ovat aktiivisia osallistujia etuuksien konkreettisessa tuotekehityksessä, Pesola perustelee raatien toimintaa. Raadit estävät Pesolan mukaan putkinäön, jota Kelassa saattaa ilmetä esimerkiksi etuuksien teknisessä suunnittelussa. Palvelujen kehittämisessä on ollut usein mukana vain Kelan toimihenkilöiden silmät. Asiakkaan eli aidon asiantuntijan näkökulma haastaa meidät ajattelemaan uudella tavalla. Uskon, että se tuo meille myös työn iloa. Pesolan mukaan asiakasraatitoiminta ankkuroituu vahvasti Kelan arvopohjaan. Kela lupaa olla ihmistä arvostava. Asiakasta ei voi riittävästi arvostaa, ellei hän voi aidosti vaikuttaa Kelan toimintaan. Kelan arvojen täytyy näkyä arjessa ne eivät saa olla vain sanoja seinällä. Asiakasläheistä toimintaa Helena Pesola puhuu mielellään asiakasläheisyydestä. Hän odottaa, että asiakasraadin kautta välittyvät asiakkaiden tuntemukset ja kokemukset muun muassa Kelan lomakkeista, päätöskirjeistä, tietojärjestelmistä ja ylipäätään Kelan toimihenkilöiden ja asiakkaiden kohtaamisesta. Pesola arvioi, että juuri sinä hetkenä, kun asiakas saa Kelalta kirjeen, hän arvioi myös Kelan toiminnan laadun. Ensimmäiset käytännön kommenttinsa yleisen asumistuen raati antanee Kelan suunnittelemasta sähköisestä hakemuksesta, joka on tarkoitus ottaa käyttöön lokakuussa. Pesola uskoo, että raati antaa myös lainsäädännön kehittämiseen ajatuksia, joita Kela voi omalta osaltaan välittää päättäjille. Asumistuen uudistamisnäkemyksiä raati pohtinee ensi vuonna, kun sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturvaa uudistava Sata-komitea ryhtyy uudistamaan myös asumisen tukia. Kelan tavoitteena on yleisen asumistuen, eläkkeensaajan asumistuen, opintotuen Järjestäytymiskokouksessaan yleisen asumistuen asiakasraati syvensi Kela-tietouttaan. Kuvassa oikealta Helena Pesola, Marjatta Roth, Esko Viitanen ja Pirjo Raute, Heljä Sairisalo, Helena Kinnunen, Ilpo Eerola sekä Herkku Hernesniemi asumislisän ja sotilasavustuksen asumisavustuksen yhdistäminen yhdeksi asumisen tueksi. Järjestäytymiskokous maliskuussa Yleisen asumistuen raati kokoontui kolmivuotisen toimintajaksonsa ensimmäiseen, järjestäytymiskokoukseensa Helsingissä maaliskuussa. Kelan yleinen asumistuki on tuttu etuus. raadin jäsenille järjestöja koulutuspäällikkö Ilpo Eerolalle Vuokralaisten Keskusliitosta, puheenjohtaja Herkku Hernesniemelle Asukasliitosta, johtavalle lakimiehelle Helena Kinnuselle (varajäsen) Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLISTA, toiminnanjohtaja Heljä Sairisalolle Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitosta ja toiminnanjohtaja Marjatta Rothille Suomen Kiinteistöliitosta. Seuraavaa kokousta varten raati listaa yleisen asumistuen ongelmakohtia asiakkaan näkökulmasta ja työskentely niiden ratkaisemiseksi käynnistyy. Mukana aloituskokouksessa Kelasta olivat mukana osastopäällikkö Anne Neimala, raadin puheenjohtaja, etuuspäällikkö Pirjo Raute sekä suunnittelija Esko Viitanen Kelasta. Hilkka Arola Ennätysmäärä uusia kansaneläkkeen saajia Työkyvytön voi ansaita vähän eläkkeen ohella Pientä työeläkettä saavat henkilöt rajoihin. Jos yksin asuvan hen- Kansaneläkelain mukaista työ- kansaneläkelain mukaista työtaa, jos työhön paluu onnissaneläkettä, eivät aina osaa hakea kankilön työeläke on yli 1 154,29 kyvyttömyyseläkettä saava voi kyvyttömyyseläkettä saavia, tuu. vaikka heillä olisi euroa kuukaudessa, hänellä ei ansaita eläkkeensä ohella enintään joilla ei ole juuri lainkaan työ- Työtulorajaan tulisi mahtua siihen oikeus. Tämän vuoksi ole oikeutta kansaneläkkeeseen. 588,66 euroa kuukaudeseläkettä. kaikki ansiotulot eli esimerkik- Kelassa tehdään tietokoneajo, Avio- tai avoliitossa olesa. Tarkka tuloraja tuli voi- Jos täyden kansaneläkkeen si myös ylityöt ja lomarahat. jolla pyritään löytämään ne van henkilön tuloraja on pienempi maan kansaneläkelain muuttu- saaja menee ansiotyöhön ja saa Jos työhön paluu epäonnis- henkilöt, joilla saattaisi olla oikeus eli 1 028,12 euroa. essa tämän vuoden alusta. Ai- palkkaa enemmän kuin 588,66 tuu, voidaan kansaneläke pamaan kansaneläkkeeseen. Ennakkotietojen Yksin asuvan henkilön täysi kaisemmin Kela harkitsi aina euroa kuukaudessa, eläke jätelauttaa keskeyttämisen jälkeen mukaan tämän kansaneläke on 558,46 euroa ja erikseen työkyvyttömyyseläktään lepäämään. Tällöin hänel- takaisin maksuun. Sen sijaan kevään poiminnassa löytyy lähes naimisissa olevan 495,35 euroa keen maksamista, kun eläkle ei makseta eläkettä, mutta si- lakkautettua kansaneläkettä tulan henkilöä, joihin Ke- kuukaudessa. Pienin maksettakeensaaja meni ansiotyöhön. tä ei myöskään lakkauteta. Hän lee hakea uudelleen. toimistot ottavat yhteyttä va kansaneläke on 5,93 euroa Työkyvyttömyyseläkettä saa palkkansa lisäksi tältä ajalta Monissa työryhmissä mieti- touko kesäkuun aikana. kuukaudessa. maksetaan sekä työeläkelakien Kelasta verotonta ylintä tään keinoja vajaakuntoisten Tänä vuonna tietokoneajo Kela tekee vuosittain poiminta-ajoja että kansaneläkelain perusteel- vammaistukea 370,24 euroa työhön paluun tukemiseksi. tehtiin huhtikuun lopulla. Kelan tietokannasta löyla ja lait eroavat toisistaan kuukaudessa. Sitä maksetaan Kela on selvittelyissä mukana toimistojen selvitettäväksi tääkseen sellaiset Suomessa myös ansiotulojen osalta. Työeläkkeen korkeintaan kahdelta vuodelta. ja pyrkii vaikuttamaan kehitys- tulee huomattavasti enemmän asuvat henkilöt, jotka eivät ole saajat voivat ansaita Kun eläke on lepäämässä, palktyöhön. Monet muutosehdo- henkilöitä kuin aikaisemmin, hakeneet kansaneläkettä mutta työ- tai yrittäjätuloja enintään katyöstä kertyy hänelle työeläkettämuutoksia tukset vaativat kuitenkin lain- eli lähes Lisäys johtuu joilla Kelassa olevien työeläketietojen 40 % aikaisemmasta vakiintu- ja vievät siten aitukset kansaneläkkeeseen perusteella saattaisi olneesta keskiansiostaan täyden Työkyvyttömyyseläke voi kaa. tehdystä tasokorotuksesta, kuntien la siihen oikeus. Kelan toimis- työkyvyttömyyseläkkeensä li- olla lepäämässä vähintään kalleusluokituksen poistutot tutkivat tarkemmin näiden säksi ja enintään 60 % osatyö- kuusi kuukautta ja enintään vii- Tiukka tuloraja myös misesta sekä pienimmän maksettavan henkilöiden kansaneläkeoikeukyvyttömyyseläkkeensä lisäksi vuotta. Jos työnteko lakkaa työttömyyseläkkeessä kansaneläkkeen määden ja pyytävät heiltä hakesi. Täysi työkyvyttömyyseläke tai ansiotulot vähentyvät alle rän pienentymisestä. Näiden muksen. Takautuva hakuaika voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, tulorajan, eläkettä ryhdytään Työttömyyseläkettä saavat voi- muutosten vuoksi kansaneläkkeen on puoli vuotta. Kansaneläke jos eläkeläi- maksamaan uudelleen. vat ansaita enintään 588,54 eu- voi saada hieman aiempaa voi siis alkaa aikaisintaan nen alkaa jatkuvasti saada suuroa kuukaudessa. Sekä Kela et- suuremmilla eläketuloilla , kun sitä haetaan viimeistään rempia työtuloja. Osatyökyvyt- tai keskeytetään tä työeläkelaitos keskeyttävät Kansaneläke on tarkoitettu heinäkuussa. tömyyseläkettä ei voi saada eläkkeen maksamisen siltä kuurempia turvaamaan perustoimeentuloa, kansaneläkkeenä. Jos kansaneläke on määräaikainen kaudelta, jolta eläkkeensaajan jos henkilöllä ei ole työeläkettä Hilkka Nakari kuntoutustuki tai jos työ- bruttotyötulot nousevat suukaudelta, tai ansaittu työeläke jää pie- Kansaneläke lepäämään kyvyttömyyseläke ei ole täysiremmiksi. Työtuloa on mm. neksi. Kansaneläke pienenee määräinen, ei eläkettä voi jättää palkka luontoisetuineen sekä muiden eläketulojen kasvaessa. Kansaneläkelaissa on mahdollisuus lepäämään. Kansaneläke yrittäjän yrittäjäeläkevakuutuk- Kansaneläkkeeseen ei ole oikeutta, jättää eläke lepäämään. voidaan keskeyttää, kun henkisen mukaiset työtulot. jos hakijan muut eläkkeet Sillä halutaan kannustaa vammaisia lö menee kokeilemaan työhön ja korvaukset ylittävät laissa ja vajaakuntoisia ansio- paluuta ja työtuloja on enemlö säädetyt tulorajat. Henkilön työhön. Tämä mahdollisuus män kuin 588,66 euroa kuukaudessa. perhesuhteet vaikuttavat tulo- koskee kuitenkin vain täyttä Se voidaan lakkaut- Jatkuu sivulla 29 P

11 2/ Elämää laidasta laitaan Rajuimmillaan kohtaukset olivat hänellä alkuaikoina. Maailma alkoi pyöriä vinhasti heti, kun vain silmiään liikautti, hän kuvailee. Nykyään hänen vointinsa heittelee laidasta laitaan. On tosi huonoja päiviä mutta välillä myös parempia aikoja. Tautiin liittyvä kuulon heikkeneminen huolestuttaa molempia. Muut oireet voi saada kuriin, mutta kuulo ei parane koskaan. He kertovat väsymyksestä, kun koko ajan joutuu pinnistelemään saadakseen sanoista selvää. Huonokuuloisuus kaventaa monin tavoin sosiaalista kanssakäymistä ja osallistumista normaalirientoihin. Jatkuva humina korvissa häiritsee. Salosella on kuulo toisesta korvasta alentunut koko ajan ja nyt oikeastakin korvasta alkanut huonontua. Hänelle on suositeltu kuulokojetta, mutta henkisesti hän ei tunne olevansa vielä valmis kojeen hankintaan. Sellaistakin hän on pähkäillyt, pitäisikö kampausta muuttaa, että saa kojeen tukan alle piiloon. Kuva Nana Uitto Huippaako ketään, fysioterapeutti Raija Heiskanen kyselee tuon tuostakin kymmenen ihmisen jumppaporukalta. Menossa on ohjattua liikuntaa osana Kelan tukemaa työikäisten Ménière-kuntoutuskurssia. Ménièren tauti on korvasairaus, jonka oireita ovat rajut huimaus- ja pahoinvointikohtaukset. Kuntoutuskurssilla opetellaan tasapainoa panemalla elämäntavat täysremonttiin. Siinä kuntoutujaa auttavat tieto ja ryhmän kokemukset. Kursseja järjestää Kuulonhuoltoliitto tiloissaan Valkeassa talossa Helsingissä. Eriasteista Ménièren tautia sairastaa suomalaista. Salamyhkäisestä taudista tiedetään, että syynä on nesteen kertyminen sisäkorvaan, mutta ei varmuudella sitä, miksi näin tapahtuu. Tautia kutsutaan myös kolmen hoon taudiksi, sillä sen tyypillisiä oireita ovat huimaus, humina korvassa ja huono kuulo. Tautia hoidetaan pääasiassa lääkkeillä, rajoittamalla suolan käyttöä sekä välttämällä stressiä. Kuntoutuksen avulla moni pystyy palauttamaan toimintakykynsä ja jatkamaan työelämässä. Lähden sopeutumaan Soili Salonen on tullut kurssille Kokkolasta ja Katri Welin Varkaudesta. Kumpikaan ei aikaisemmin ollut tavannut ketään, joka sairastaisi Ménièren Kuntoutus on myös ryhmäprosessi Viiden päivän kuntoutuskurssijaksolla ryhmä saa tietoa Ménièren taudista, kuulosta, kommunikaatiosta, kuulon apuvälineistä, sosiaaliturvasta ja ruokavaliosta. Yksilöllinen ohjaus sisältää kuulontutkimuksen ja korvalääkärin vastaanoton sekä tarvittaessa myös puheterapeutin ja psykologin tapaamiset. Lisäksi jokaisella on oma ohjaaja, jonka kanssa voi pohtia omaa elämäntilannetta kokonaisuudessaan. Palaute on kurssista vastaavan Kuulonhuoltoliiton aikuisten kurssitoiminnan johtajan Leena Pihlaisen mieleen: ryhmäprosessi tuntuu käynnistyneen onnistuneesti. Kokemus on osoittanut, miten tärkeää ryhmässä saatava vertaistuki on. Kursseilla annetaan paljon tilaa ryhmän työskentelylle ja kurssilaisten omille kokemuksille. Ryhmän koko on henkeä, sopivan pieni ryhmä pysymään yhtenäisenä. Kuntoutujien lisäksi kursseille voi hakeutua myös enimmillään neljä lähiomaista, yleensä puolisoa, sillä onhan kuntoutus perheen yhteinen asia. Puolen vuoden päästä ryhmäläiset tapaavat uudestaan nelipäiväisellä syventävällä jaksolla. Väliajaksi ei anneta kotiläksyjä, vaan kuntoutujat asettavat itse itselleen välitavoitteet, jotka mitoitetaan henkilökohtaisen tilanteen ja jaksamisen mukaan. Pihlaisen mukaan monet lähtevät ensijakson jälkeen aika tohkeissaan toteuttamaan tavoitteitaan. Luottamusta omaan pärjäämiseen pitää olla, mutta joskus saa vähän toppuutellakin, ettei tulisi isoa pettymystä ensimmäisen takapakin sattuessa. Kuva Nana Uitto Tulimme hakemaan tietoa ja tapaamaan muita, Ménière-kurssilaiset Katri Welin ja Soili Salonen sanovat. tautia. Salonen on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja kuuli taudista opiskeluaikanaan, mutta Welinille se oli aivan outo, pelottava kokemus. Welinin sairaus alkoi viime kesänä voimakkailla kiertohuimauskohtauksilla ja pahoinvoinnilla. Hän sanoo nykyään osaavansa varoa kohtausta ja tietävänsä jo aamulla, kun se tekee tuloaan. Siitä hän on kiitollinen, että työterveyshuollossa hoksattiin oitis, mistä on kysymys. Hän pääsi kuntoutukseen melko pian. Työpaikalla hän ilmoitti, että lähden tässä sopeutumaan. Soili Salosella on ollut taudin oireita jo 8 vuotta, vaikka diagnoosi varmistui vasta kolme vuotta sitten. Tiedon kuntoutuskurssista hänkin sai hoitavalta lääkäriltään. Eihän tämä sentään mikään maailmanloppu ole. Stressi laukaisi sairauden Ménièren tauti alkaa tavallisimmin keski-iässä. Eläkkeelle Soili Salonen ja Katri Welin eivät nyt nelikymppisenä ainakaan halua. Stressin välttämiseksi molemmat ovat joutuneet lyhentämään työaikaansa. Welin on karsinut työpäivänsä kuusituntiseksi. Hän on vakuuttunut siitä, että pitkään jatkunut ylikuormitus perheyrityksen myyntitehtävissä laukaisi hänen sairautensa. Lääkärikin oli todennut, että Ménièren ja yrittäminen on paha yhdistelmä. Salosen oli pakko vaihtaa sairaalan kolmivuorotyö päivävuoroiksi. Tuli myös muu vaikea elämäntilanne, järkyttävä menetys perheessä. Kaksi ja puoli vuotta hän oli kokonaan poissa työelämästä, mutta on nyt palaillut takaisin töihin, näin alkuun puoleksi päivää. Elämän pitäisi olla tasapainoista, mutta sitä se ei aina ole, hän huokaa. Welin toivoo, että oppisi ottamaan asiat aiempaa tyynemmin. Sairauden vuoksi on tarkasti katsottava, mitä suuhunsa pistää. Kiellettyjen listalla ovat suola, sokeri, kahvi ja alkoholi. Suolan välttäminen on heidän mielestään hankalinta arkielämässä, kun esimerkiksi kaikessa valmisruuassa on suolaa. Eihän tämä sentään mikään maailmanloppu ole, Salonen ja Welin vakuuttavat. Muutaman kurssipäivän aikana kuntoutusryhmä on opetellut, miten taudin kanssa voi elää ja ehkä jopa tulla sinuiksi. Huomattavasti viisaampina he sanovat kohta lähtevänsä kotiin soveltamaan kurssin antia. l Marjukka Mela

12 12 2/2008 Kokkolalainen eläkeläinen Hans Skog, 87, seisoo Yliopistokeskus Chydeniuksen tutkimushuoneessa tasapainolevyn päällä ja katsoo tiukasti eteensä. Fysioterapeutti Gerd Laxåback mittaa HURlabsin tasapainomittauslaitteella Skogin tasapainoa, Skogin seisoessa pehmeällä alustalla ja myös katsoen ensin sivusuuntiin ja sitten ylös ja alas. Laxåback katsoo, pitääkö Skogin tasapaino huojumatta. Tämä on staattista tasapainoa mittaava tutkimus. Sitten Laxåback testaa HURvoimalaitteella miehen maksimaalisen isometrisen etureisilihasten voiman. Kun Skog ojentaa polvensa, laitteen mittari kertoo lihasvoiman. Sen tulisi olla sama kuin henkilön paino eli 80-kiloisella henkilöllä 80 kg, jotta kuuluisi tutkimuksemme mukaiseen kaatumattomien ryhmään, Gerd Laxåback sanoo. Skog saa paremman eli kaksi kertaa painonsa arvoisen tuloksen. Seuraavaksi Skog askeltaa testijakkaralle kahdeksan kertaa Laxåbackan mitatessa aikaa. Testi paljastaa toiminnallisen tasapainon. Se on tärkeä kotiaskareissa, kuten tavaroita nostettaessa tai siirrettäessä kun käsillä ei voi ottaa tukea. Nämä tutkimukset esimerkiksi kuuluvat Palso-hankkeeseen. Se on vuoden 2007 alussa Yliopistokeskus Chydeniuksen terveystieteiden yksikön ja täkäläisten yrittäjien yhteisprojekti, jossa mitattiin kokkolalaisten vuotiaiden kotipalveluasiakkaiden toimintakykyä, Laxåback sanoo. Taustalla kaatumisia ja lääkkeitä Ensin tutkittavat, 95 henkilöä, haastateltiin kysyen esimerkiksi ovatko he käyttäneet liikkumisen apuvälineitä, kaatuneet, saaneet huimauskohtauksia ja käyttäneet lääkkeitä. Monet kulkivat kävelykepin tai rollaattorin avulla. Osa oli kaatunut, Laxåback toteaa. Hyväkuntoinen Skogkin on kaatunut kerran. Liukastuin talvella. Yleen- Kuva Anne Yrjänä Tasapainotaidoista on huolehdittava Ikääntyvän henkilön tasapaino on tärkeä kartoittaa ja harjoittaa. Kokkolan kaatumisriskien tutkimuksia ja ehkäisyä esittelee fysioterapeutti Gerd Laxåback. sä käytän kengissä liukuesteitä mutta silloin minulla ei ollut niitä. Vasen jalkani on heikompi kuin oikea. Pystyn kuitenkin hiihtämään talvella suksilla, kesäisin rullasuksilla ja toimimaan vaimoni omaishoitajana eli kantamaan ja nostamaan tarvittaessa, Skog sanoo. Testauksen jälkeen Laxåback kertoo ja antaa mukaan Skogille tulokset. Samoin Laxåback on tehnyt tutkimukseen osallistuneille. Haastatellut käyttivät keskimäärin yli yhdeksää, osa keskushermostoon vaikuttavaa lääkettä kun taas australialaisen vertailuryhmän henkilöillä oli keskimäärin vain 4,5 lääkettä. Iäkkäiden keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttöä tulisi systemaattisesti lääkärin avulla vähentää, koska näiden valmisteiden tavallinen sivuvaikutus on usein huimaus ja sitä mukaan kaatuminen, Laxåback sanoo. Myös haastateltujen paino ja pituus, fyysinen kunto, ryhti, näkö ja reaktiokyky tutkittiin. Kaatuneiden henkilöiden painoindeksi oli alhaisempi ja he olivat hennompia kuin henkilöt jotka eivät olleet kaatuneet. Kun paino putoaa iäkkäällä henkilöllä, se useimmiten lähtee lihasmassasta ja lihakset heikkenevät, Laxåback toteaa. Tasapainotutkimus laajasti käyttöön Ikääntyneiden määrä lisääntyy koko ajan. Siksi heidän kuntoutumisekseen ja sen vaikuttavuuden arviointiin tulisi kehittää menetelmiä ja laitteita. Iäkkäiden fyysisen toimintakyvyn alenemista ja kaatumisriskin kasvamista tulisi voida ehkäistä, koska kaatumisonnettomuuden seuraukset ovat kansantaloudellisesti kalliita ja inhimillisesti rankkoja, Palson projektipäällikkö, filosofian tohtori Magnus Björkgren toteaa. Palso on kehittänyt EU:n ja laitevalmistajien rahoittamana monitieteisesti fyysisen toimintakyvyn tutkimusmenetelmän. Konseptia voi monistaa koti- ja ulkomaille, hyödyntää Jatkuu viereisellä sivulla W Kela kuntouttaa Kuntoutus Kelan tehtäviin kuuluu vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus lakisääteisenä alle 65-vuotiaitten vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus lakisääteisenä kuntoutustarpeen selvittäminen esimerkiksi silloin, kun henkilö on saanut Kelan sairauspäivärahaa 60 arkipäivältä ja kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä tai kun hänen eläkehakemuksensa hylätään sekä muuta ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta harkinnanvaraisena eduskunnan myöntämän määrärahan mukaan. Vuodelle 2008 tähän on myönnetty 102 miljoonaa euroa. Siitä maksetaan mm. lasten perhekuntoutusta ja aikuisten psykoterapiaa. Katso tarkemmin Kuntoutukseen-esitteestä ja internetistä Nuoret vajaakuntoiset koulutukseen Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi vuotiaat vajaakuntoiset nuoret ohjataan ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Heille maksetaan toimeentuloturvana kuntoutusrahaa, jonka määrä on kuntoutuksen ajalta vähintään 17,47 euroa päivässä (noin 426 euroa/kk) ja kuntoutuksen väliajoilta 20 % pienempi. Samalta ajalta nuoren on mah- dollista saada myös vammaistukea. Katso tarkemmin Kuntoutukseen-esitteestä ja internetistä Kuntoutustuki työkyvyttömälle Määräajaksi myönnettävä kuntoutustuki on työkyvyttömyyseläke, mutta sillä pyritään edistämään työhön paluuta. Ensisijaisia ovat työkykyä ylläpitävät ja kuntouttavat toimet ja hakijan jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen. Tuen edellytyksenä on, että hakijalle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai että sitä valmistellaan. Kuntoutustuki vastaa määrältään normaalia työkyvyttömyyseläkettä ja se haetaan kuten työkyvyttömyyseläke. Katso tarkemmin Eläkkeelle-esitteestä ja internetistä

13 2/ esimerkiksi erikoissairaanhoidon eri alojen, kuten neurologian tai fysiatrian lähetekäytäntöä varten ja ehkä tulevaisuudessa avata yleisöllekin toimintakykytestiksi. Henkilön kaatuessa syy on selvitettävä tarkoin. Siihen tarvitaan syvällinen kartoitus. Siksi pyrimme Palson jatkoprojektissa WELMED saamaan mukaan geriatrinkin, Björkgren sanoo. Harjoittelu pienensi kaatumisriskiä Palso-hanketta edeltäneessä projektissa Laxåback kehitti iäkkäille tasapainoharjoituskonseptin henkilön yksilöllisen analyysin ja testitulosten pohjalta. Aiempien tutkimuksien mukaan harjoittelu pienentää kaatumisriskiä l5-50 prosenttia. Esimerkiksi jalan askeltaminen 20 cm korkealle penkille tai kotona rappuselle parantaa tasapainoa ja pienentää kaatumisriskiä. Jalkaa voi alkaa nostaa kaiteesta kiinni pitäen kunnes tuntee selviävänsä tuetta, Laxåback neuvoo. Hän vertasi kaatuneiden ja kaatumattomien tuloksia toisiinsa. Kaatuneilla oli useita kaatumisriskiä lisääviä ominaisuuksia kuten l2 kiloa huonompi Fysioterapeutti Gerd Laxåback ohjaa Hans Skogia isometrisen lihasvoiman mittaamiseksi. reisilihasvoima kaatumattomiin verrattuna. Myös lonkan loitontajien lihasvoima oli kaatuneilla l0 kiloa huonompi kuin henkilöillä jotka eivät olleet kaatuneet. Niinikään kaatuneet huojuivat sivusuuntaan enemmän kuin kaatumattomat. Jotkut aikaisemmin liikkumisen apuvälineitä käyttäneet henkilöt tarvitsivat tukea jo puolen minuutin testiaikana. Viimeistään apuvälineiden tarpeen ilmaantuessa ja aina alaraajojen leikkauksen kuten proteesin laiton jälkeen henkilön tulisi saada voimistelu- ja tasapainoharjoitusohjeita. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että esimerkiksi leikkauksessa olleen itsensä tulisi tiedustella kuntoutusmahdollisuutta, sillä aina sitä ei hänelle automaattisesti tarjota, Laxåback sanoo. Tasapainotutkimus ei saisi jäädä vain tutkimukseksi vaan henkilön tulisi tulokset ja neuvot saatuaan ennen kaikkea itse pitää harjoittelustaan vaarin. Testitiedot ja harjoitteluohjeet annetaan tiedoksi myös kotihoitohenkilöstölle. Onhan selvää, että kaatumisen ennaltaehkäisy kannattaa niin yhteiskunnan kuin yksilön näkökulmasta katsoen, Björkgren sanoo. l Kuva Anne Yrjänä Kaatumispelko lisää kaatumisvaaraa Kuntoutus Kuntoutusraha työtulojen mukaan Kuntoutusrahaa voi Kelasta saada vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti esimerkiksi Kelan, terveydenhuollon tai työterveyshuollon järjestämään kuntoutukseen pysyäkseen työelämässä, palatakseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta voidaan maksaa kuntoutusrahaa vajaakuntoiselle henkilölle. Kaatumisen ehkäisyohjelmissa on yleensä keskitytty kaatumisten fyysisten riskien vähentämiseen. Viime aikoina kuitenkin tutkimus psyykkisten tekijöiden, kuten masennuksen, vaaroista on lisääntynyt. Noora Sjösten selvitti terveystieteiden tohtorinväitöstutkimuksessaan laaja-alaisen kaatumisenehkäisyohjelman vaikutuksia kaatumisen psyykkisiin vaaratekijöihin, masennusoireisiin ja kaatumisen pelkoon. Tutkimukseen osallistui 591 ainakin 65-vuotiasta vapaaehtoista porilaista vuosina Jokainen oli kaatunut ainakin kerran vuoden sisällä. Koeryhmäläisille tarjottiin vuoden laaja kaatumisehkäisyohjelma kun taas kontrolliryhmäläisiä neuvottiin vain kerran kaatumisten ja murtumien ehkäisystä. Laaja ohjelma sisälsi geriatrin tekemän riskien, kuten sairauksien, näköongelmien, lääkityksen, psyykkisten tekijöiden kartoituksen. Tutkittavia neuvottiin yksilöllisesti esimerkiksi kalsiumpitoisen ravinnon tärkeydestä ja kaatumisten ja murtumien ehkäisystä, kuten lonkkasuojusten käytöstä. Heillä oli myös ryhmäliikuntaa kahdesti kuukaudessa ja psykososiaalista ryhmätoimintaa ja luentoja kaatumiseen liittyvistä aiheista kerran kuukaudessa, kotivoimistelua sekä kodin vaaratekijöiden kartoitusta. Tutkimuksen mukaan kertaneuvonnalla voidaan saavuttaa lähes samat hyödyt kuin laajalla ja paljon resursseja vaativalla ohjelmalla. Masennus ja kaatumisen pelko lisäävät kaatumisten ja murtumien vaaraa ikääntyvillä. Seurauksena voi olla noidankehä. Päivittäiset toiminnot ja sosiaaliset suhteet voivat rajoittua, fyysinen toimintakyky laskea ja itsenäinen elämä heiketä. Sjösten totesi, että laaja liikuntaa painottava kaatumisenehkäisyohjelma kohensi miesten ja yli 75-vuotiaiden mielialaa mutta ei vaikuttanut masennukseen eikä naisten eikä vuotiaiden mielialaan. Kaatumisen pelko ei vähentynyt enempää laajan ohjelman tutkittavilla kuin kontrolliryhmäläisilläkään. l Marjut Reivilä Kuntoutusrahan määrä vastaa useimmiten sairauspäivärahan määrää. Kuntoutukseen osallistuvalle voidaan maksaa myös harkinnanvaraista, verotonta ylläpitokorvausta kahdeksan euroa päivältä kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin. Korvausta voi saada silloin, kun kuntoutusrahan määrä on enintään 17,47 euroa päivässä. Jos henkilö on kuntoutuksensa jälkeen esimerkiksi työharjoittelussa tai työssä, josta hän saa aikaisempaa ansiotasoaan tuntuvasti pienempää palkkaa, hän voi saada Kelalta harkinnanvaraista kuntoutusavustusta. Katso tarkemmin Kuntoutukseen-esitteestä ja internetistä Vauva tulossa? Hae Kelan tuet verkossa Kelan asiointipalvelussa voit hakea äitiyspakkauksen, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä lapsilisää. Voit myös seurata hakemuksesi käsittelytilannetta ja katsoa tuen seuraavan maksupäivän. Asiointipalveluun kirjaudutaan pankki tunnuksilla.

14 14 2/2008 Vain kolmannes toipui yhden psykoterapiajakson turvin Lyhytterapia ei ole riittävä hoito kaikille masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöstä kärsiville. Suuri osa Helsingin Psykoterapiaprojektin potilaista tarvitsi muutakin psykiatrista hoitoa projektin tarjoaman yhden psykoterapiajakson lisäksi. Vain osa potilaista toipui viidessä vuodessa Helsingin Psykoterapiaprojektin tuoreiden tulosten mukaan kaksi potilasta kolmesta oli toipunut masennustai ahdistuneisuusoireistaan viiden vuoden kuluttua hoitojen aloittamisesta. Pitkää, kolme vuotta kestävää terapiaa saaneet toipuivat paremmin kuin noin puolen vuoden pituisen lyhytterapian läpikäyneet. Osoittautui kuitenkin, että vain runsas kolmannes potilaista toipui pelkästään projektin antaman hoidon turvin. Seurannan aikana noin kolme viidesosaa potilaista, jotka saivat lyhytterapiaa, ja noin kaksi viidesosaa potilaista, jotka saivat pitkää terapiaa, joutui lisäksi turvautumaan merkittävissä määrin muihin psykiatrisiin hoitoihin. Merkittävänä hoito- na pidettiin sitä, että potilas oli seurannan aikana käynyt muussa kuin projektin tarjoamassa psykoterapiassa vähintään 20 kertaa, käyttänyt psyykenlääkkeitä vähintään vuoden ajan tai ollut psykiatrisessa sairaalassa. Potilaat havaitsivat nopeasti lisähoidon tarpeensa. Suuri osa lisähoidoista aloitettiin jo ensimmäisen vuoden aikana projektin tarjoaman terapian alun jälkeen. Osa hoidoista jatkui pitkään. Lääkkeiden käyttö yleistä, sairaalahoito harvinaista Helsingin Psykoterapiaprojekti Helsingin Psykoterapiaprojekti on kliininen koe, jossa 326 Helsingin seudulla asuvaa masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöstä kärsivää avohoitopotilasta satunnaistettiin kolmeen terapiaryhmään; lyhyeen tai pitkään psykodynaamiseen psykoterapiaan tai voimavarasuuntautuneeseen terapiaan. Potilaiden vointia seurattiin viisi vuotta hoidon aloittamisesta. Seurannan aikana kerättiin myös tietoja potilaiden käyttämistä muista psykiatrisista hoidoista (psyykenlääkkeet, psykoterapia ja psykiatrinen sairaalahoito) potilashaastattelujen ja -kyselyiden kautta sekä seuraamalla valtakunnallisia terveystietoja sisältäviä rekistereitä. Koko seurannan ajan noin joka viides potilas käytti psyykenlääkkeitä, useimmiten masennuslääkitystä. Seurannan loppua kohti lyhytterapiaa saaneiden potilaiden lääkkeiden käyttö lisääntyi vielä kymmenyksellä. Vain harva, alle 5 % potilaista, joutui jossain seurannan vaiheessa turvautumaan useimmiten lyhytkestoiseen psykiatriseen sairaalahoitoon. Lyhyt terapia jatkui usein pitkänä Lyhytterapiaa saaneista henkilöistä joka kolmas hakeutui myöhemmin pitkään terapiaan. Osa meni taas toiseen lyhytterapiaan, ryhmäterapiaan, perhe- tai pariterapiaan. Yhteensä joka toinen lyhytterapiaa saaneista potilaista kävi jonkinlaisessa muussakin psykoterapiassa. Pitkää terapiaa saaneista henkilöistä puolestaan joka neljäs hakeutui muuhun, yleisimmin perhe-, pari- tai ryhmäterapiaan. Viiden vuoden seurantapisteessä johonkin muuhun terapiaan oli hakeutunut kaksi kertaa enemmän lyhytterapiaa kuin pitkää terapiaa projektilta saaneita potilaita. Lisäterapioiden käyntikerrat suuria Helsingin Psykoterapiaprojekti ohjasi tutkimuspotilaat alun perin vaihtoehtoisesti joko 12 käyntikerran voimavarasuuntautuneeseen terapiaan, 20 käynnin lyhyeen psykodynaamiseen tai 240 käynnin pitkään Osalle potilaita lyhytterapia on riittävä hoito. Kriteerien muodostaminen näiden löytämiseksi on suuri haaste. psykodynaamiseen psykoterapiaan. Todellisuudessa kuitenkin potilaat, jotka saivat lyhytterapiaa, osallistuivat itse ottamiensa lisäterapioiden myötä keskimäärin 70 terapiaistuntoon. Niiden potilaiden joukossa, jotka potivat sekä ahdistuneisuus- että masentuneisuushäiriötä, vastaava määrä oli 95 istuntoa. Eräät persoonallisuustekijät osoittautuivat vaikuttavan suuresti potilaan lisäterapian tarpeeseen. Esimerkiksi ne lyhytterapiaa saaneet potilaat, joiden käsitys itsestään poikkesi selvästi heidän itselleen asettamistaan odotuksista, tarvitsivat todellisuudessa keskimäärin 134 käyntikertaa. Vaikka pitkää terapiaa saaneet puolestaan tyytyivät keskimäärin projektin antamaan 240 terapiakertaan, osa potilaista keskeytti terapiansa ja osa otti ylimääräisiä hoitokertoja. Kenelle lisähoitoja, kenelle riittää lyhytterapia? Alustavissa tarkasteluissa on havaittu, että lisähoitojen tarve on suurempi niillä potilailla, Kuva Nana Uitto joilla on paljon oireita, samanaikainen masennus- ja ahdistuneisuushäiriö, persoonallisuushäiriö, paljon ihmissuhdeongelmia tai merkittäviä vaikeuksia kokea elämäänsä merkityksellisenä, mielekkäänä ja hallittavana. Vastavalmistuneessa osatutkimuksessa osoitetaan, että ennen hoitoon ohjausta arvioidulla, kliiniseen haastatteluun perustuvalla soveltuvuusindeksillä voidaan löytää ne potilaat, joille lyhytterapia on riittävä vähentämään oireita ja myös pitämään ne vähäisinä tai poissa viiden vuoden tarkastelujakson aikana. Jatkossa tulisikin panostaa erityisesti potilaiden hoitoonohjaamisjärjestelmän kehittämiseen. l Paul Knekt tutkimusprofessori projektin johtaja, Kela ja Ktl Olavi Lindfors PsL, psykoanalyytikko tutkimuspäällikkö, Biomedicum Helsinki Maarit Laaksonen FM, tutkija, Ktl

15 2/ Kelan kuntoutusryhmä on huolissaan psykoterapian varojen riittävyydestä Jos psykoterapiaan hakeutuvien uusien kuntoutusta tarvitsevien määrä kasvaa vuoden 2007 tavoin, Kelan nykyiset käytettävissä olevat varat eivät riitä vastaamaan kehitykseen. Uusien asiakkaiden määrää joudutaan rajoittamaan, jos varoja ei saada lisää. Näin arvioi Kelan kuntoutusryhmä. Kelan kaikkien harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluja saaneiden määrä on vuodesta 2004 alkaen hieman lisääntynyt, 1,5 %. vuonna Kasvua on ollut erityisesti ikäryhmissä vuotiaat ja vuotiaat. Osittain tämä selittyy harkinnanvaraista psykoterapiaa saaneiden määrän kasvulla vuoden 2005 jälkeen. Vuonna 2007 Kelan korvaamaa psykoterapiaa sai henkilöä, mikä on 12 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Psykoterapian kustannukset olivat Kelasta ammatillista kuntoutusta saaneiden määrä on jonkin verran vähentynyt viime vuosina ja viimeksi vuonna 2007 noin 3 %. Vuoden 2004 jälkeen kuntoutujamäärä on vähentynyt erityisesti ikäryhmässä vuotiaat. Vähennystä on ilmennyt kuntoutustutkimuksissa ja -tarveselvityksissä sekä työkykyä ylläpitävässä ja parantavassa valmennuksessa Kelan ammatillisen kuntoutuksen asiakkaiden määrän vähennystä voi selittää se, että osa kuntoutujista on siirtynyt työeläkejärjestelmän piiriin, kuten vuonna 2004 voimaan 20,5 miljoonaa euroa, josta harkinnanvaraisena kuntoutuksena myönnetyn terapian osuus oli 18,9 miljoonaa. Kelan korvaaman psykoterapian kustannukset ovat kasvaneet 27 % vuodesta 2004 vuoteen Kela on kohdentanut psykoterapiaan suuren kysynnän vuoksi viime vuosina noin 20 % harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahamäärästä. Mielenterveyskuntoutus on ollut viime vuodet Kelassa yksi kuntoutuksen painopistealueista, minkä vuoksi myös psykoterapian järjestämiseen on kohdennettu varoja aikaisempaa enemmän. Kelan tukemaa psykoterapiaa saaneiden määrä on lisääntynyt eniten ikäryhmässä vuotiaat. Heissä on sekä opiskelijoita että nuoria työssä olevia aikuisia. Myös lasten arkea ja selviytymistä mielenterveyden häiriöt haittaavat yhä enemmän. Tämä näkyy mm. hoitotukea saavien vuotiaiden lasten määrässä, joka kasvoi kuuden viime vuoden aikana 72 % (3000:sta 5200:aan). Myös nuorten masennus ja masen- Vuonna 1943 syntyneet ovat viimeinen ikäluokka, joka voi vielä hakea yksilöllistä varhaiseläkettä kansaneläkkeenä. Työeläkelaitokset eivät enää myönnä yksilöllisiä varhaiseläkkeitä lukuun ottamatta tiettyjä kunnan ja valtion palveluksessa olevia erityisryhmiä. Yksilöllinen varhaiseläke poistuu vähitellen myös kansaneläkkeestä. Kansaneläkelain mukaan vanhuuseläke alkaa 65 vuoden iässä. Vuonna 1943 syntyneillä alle 65-vuotiailla on siis vielä oikeus saada yksilöllistä varhaiseläkettä, mutta eläke muutetaan automaattisesti vanhuuseläkkeeksi 65 vuoden iässä. Työeläkepuolella vanhuuseläkeikä muuttui joustavaksi vuoden 2005 alusta siten, että vanhuuseläke voi alkaa jo 63 vuoden iässä. Niinpä yksilöllisiä varhaiseläkkeitä ei enää myönnetä työeläkkeenä 63 vuotta täyttäneille, vaan he voivat hakea suoraan vanhuuseläkettä. Yksilöllistä varhaiseläkettä saa Kelasta enää vajaat 700 henkilöä, joista enemmistöllä on tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Uusia hakemuksia tulee erittäin vähän, vuoden 2008 tammi-maaliskuun aikana vain kuusi henkilöä on hakenut yksilöllistä varhaiseläkettä. Käytännössä lähes kaikilla Kelan yksilöllisen varhaiseläkkeen saajilla on työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä, sillä keskimääräinen kansaneläke oli heille vain 168 euroa kuukaudessa. nusoireilu on hälyttävää. Nuorista 5 7 % sairastuu masennukseen. Mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat haitat heijastuvat myös kuntoutukseen: Kela on kohdentanut varoja terapian ohella aikaisempaa enemmän mm. kuntoutuskurssien järjestämiseen erityisesti masennusja työuupumusta poteville. Kuntoutujamäärät ovat huomattavasti kasvaneet 2000-luvun alusta alkaen. Vaikka kuntoutuksen varoja on lisätty, vain vähäinen määrä mielenterveyden häiriöiden vuoksi eläkkeelle siirtyneistä on saanut psykoterapiaa ennen eläketapahtumaa. Vain 11 % eläkkeelle siirtyneistä oli saanut viikoittaista psykoterapiaa. Kelan kuntoutusryhmä muistuttaa, ettei Kela vastaa kaikesta mielenterveyskuntoutuksesta eikä psykoterapian toteutuksesta. Kuntoutusryhmän mielestä on tärkeää, että julkisella terveydenhuollolla olisi riittävästi mahdollisuuksia eri puolilla maata akuutin kriisiterapian ja muun alkuvaiheen hoidon edellyttämän terapian tai muun kevyemmän terapeuttisen hoidon ja kuntoutuksen järjestämiseen esim. lyhytkestoisena terapiana, ryhmämuotoisena toimintana sekä ohjauksena ja neuvontana. Kela on esittänyt, ettei työikäisten opiskelua ja työkykyä tukeva psykoterapia olisi harkinnanvaraista vaan sitä tulisi tarvittaessa aina saada. Se turvaisi pidempiaikaista psykoterapiaa tarvitseville tasa-arvoiset mahdollisuudet saada Kelan psykoterapiaa. l Osa Kelan ammatillisen kuntoutuksen asiakkaista on siirtynyt työeläkekuntoutukseen Kuva Annika Söderblom tulleen lainuudistuksen tarkoitus oli. Lainuudistus vahvisti kuntoutujien oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen. Siinä työeläkejärjestelmän aikaisempi harkinnanvarainen ammatillinen kuntoutus muuttui samanlaiseksi oikeudeksi kuin eläke ja kuntoutuksen sisältö myös määriteltiin. Uudistuksen myötä sekä Kelan että työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen myöntämiskriteereitä yhdenmukaistettiin ja järjestelmien välistä työnjakoa selkeytettiin. Päävastuu ammatillisesta kuntoutuksesta kuuluu työeläkejärjestelmälle, kun on kyse henkilöistä, joilla on vakiintunut suhde työelämään. Kelan vastuulle kuuluvat ne, joilla ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen. Ammatillisen kuntoutuksen vähenemistä voivat osaltaan selittää myös työelämässä tapahtuneet muutokset. Työelämä on muuttunut yhä kiireisemmäksi, vaatimustaso on noussut ja asenteet ovat koventuneet. Yksittäisen työntekijän voi olla vaikea lähteä Kelan järjestämään pitkäkestoiseen laitoskuntoutukseen. Kelassa on parhaillaan menossa kehittämishankkeita, joiden yhtenä tavoitteena on löytää/kehittää kuntoutusmuotoja, jotka soveltuisivat paremmin nykytyöelämän vaatimuksiin tai opiskelujen ohella toteutettavaksi. Vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta saaneiden määrä ei ole oleellisesti muuttunut 2000-luvun aikana; viime vuonna saajien määrä väheni 1,6 %. Osasyynä pieneen vähennykseen voi olla mm. vammaisetuuksien ratkaisukäytännössä tapahtunut kehitys. Korotettua lapsen hoitotukea tai erityishoitotukea saaneiden määrät vähenivät vuonna 2007 edellisen vuoteen verrattuna hieman yli 2 %. Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen saamisen yksi edellytys on vähintään korotetun hoitotuen saaminen. Kelan kuntoutusta sai viime vuonna kaiken kaikkiaan lähes henkilöä: ammatillista kuntoutusta sai henkilöä, vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta ja harkinnanvaraista kuntoutusta henkilöä. Kelan kuntoutusmenot olivat viime vuonna yhteensä 296 miljoonaa euroa, mikä on 2,5 % enemmän kuin vuonna l Yksilöllinen varhaiseläke jää historiaan Taustaa Yksilöllinen varhaiseläke lisättiin eläkejärjestelmiin vuonna Se antoi ikääntyville mahdollisuuden päästä eläkkeelle lievemmin perustein kuin varsinaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Enimmillään yksilöllistä varhaiseläkettä sai yhteensä henkilöä vuonna 1994 lamavuosien jälkeen. Varhaiseläkkeen saajien määrä alkoi vähetä nopeasti vuodesta 1996 alkaen, kun kansaneläkkeen maksaminen pelkkänä pohjaosana poistui lainsäädännöstä. Vuonna 2001 päättyi pohjaosan maksamisen siirtymäaika, ja silloin yksilöllistä varhaiseläkettä Kelasta sai enää henkilöä. l

16 16 2/2008 Oma terveysvalmentaja soittaa Pekka Rantalalle säännöllisesti ja kannustaa tätä diabeteksen itsehoidossa ja elämäntapamuutoksissa. Uudenlaista valmennusta saa Lahden seudulla tällä hetkellä 700 pitkäaikaissairasta. Terveysvalmentaja, sairaanhoitaja Ritva Kaikkonen pystyy antamaan tarpeeksi aikaa asiakkaille. Pekka Rantala, 62, asuu kiemuraisen pikkutien päässä Päijänteen rannassa, Asikkalan Mustjärvellä. Asikkalan keskustaajamaan Vääksyyn on 25 kilometriä. Sinne hän on tottunut ajamaan terveyskeskukseen omalääkärin ja sokerihoitajan luo hoidattamaan kakkostyypin diabetestaan. Nyt hän saa lisätukea kotiin asti, kun oma terveysvalmentaja soittaa sovitusti noin kuukauden välein. Rantala on ollut joulukuusta lähtien mukana uraauurtavassa Päijät-Hämeen terveysvalmennuskokeilussa. Mukaan on tähän mennessä kutsuttu 700 kakkostyypin diabetesta, sydämen vajaatoimintaa ja sepelvaltimotautia sairastavaa. Heitä opastetaan tuntemaan, hoitamaan ja hallitsemaan sairauttaan entistä paremmin. Rantalan diabetes löytyi sattumalta 18 vuotta sitten. Puhelinyhtiön linja-asentajan työstä hän ollut eläkkeellä 13 vuotta. Niin kuin moni muu valmennettava, Rantalakin on monisairas: hänellä on myös verenpainetauti ja korkea kolesteroli. Omenat eivät vieneetkään henkeä Rantala on ollut tyytyväinen terveyskeskuksen palveluihin. Omalääkärikin on niin tuttu, että hoiti jo hänen äitiään. Hän on mielestään oppinut aika hyvin elämään terveydentilansa kanssa, käy kontrolleissa ja ottaa lääkkeensä. Entä ravitsemus ja liikunta? Onhan valmennuksen tavoitteena kannustaa tekemään muutoksia elintavoissa. Pientenkin muutosten tiedetään vaikuttavan taudin hallintaan ja hyvinvointiin. Terveysvalmentaja täällä, Aika vähän olen mitään noudattanut. Ai mikä on pahe? No läski tietysti. Meillä jänikset pihalla syövät ruohon. Taitaapa juksata, sillä hänen miten sujuu itsehoito? painonsa on pudonnut valmennusaikana neljä kiloa, ja omalääkärin mukaan sokeri- ja ve- Kuva Juha Tanhua

17 2/ riarvot ovat parhaimmat kahdeksaan vuoteen. Mitä siis on tapahtunut? Olisiko se sitten ne omenat? Lupasin kokeilla, maistuvatko ne niin pahoilta kuin kauan sitten. Niitä olen nyt syönyt useita joka päivä. Eivät ne vieneet henkeä, ainakaan vielä, Rantala nauraa. Samoin hän kertoo syövänsä tomaatteja, lopettaneensa karamellien syönnin eikä ole ottanut pisaraakaan kirkasta joulun jälkeen. Parin kilometrin kävelyjä hän harrastaa, mutta epäilee vaatimattomasti, voidaanko sitä kutsua lenkkeilyksi. Hänestä on tärkeätä olla stressaamatta: kaikkea ei tarvitse ottaa niin vakavasti. Osa väsyneitä sairauteensa Rantalaa valmentaa sairaanhoitaja Ritva Kaikkonen Medineuvon Lahden toimipisteestä. Hän kehuu muodostunutta hoitosuhdetta. Asiakas on avoin ja myönteinen, ja hänen kanssaan on helppo käydä asioita läpi. Huhtikuun puolivälissä Kaikkosella oli alkanut tai alkamassa yhteistyö noin 120 potilaan kanssa. Iältään he ovat 45-vuotiaista yli 80-vuotiaisiin. Valmentajia on kaikkiaan seitsemän: sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia. Keskusteluja ohjaavat Diabetesliiton ja Sydänliiton kanssa tehdyt omahoitokirjat. Kaikkonen korostaa, että orjallisesti niitä ei noudateta vaan lähdetään potilaan tarpeista. Ja kukaan ei ole oven takana odottamassa niin kuin kiireisillä lääkärin vastaanotoilla: aikaa annetaan, jopa yli tunti. Monet ovat yksinäisiä ja vaikuttavat masentuneilta. He ovat väsyneitä sairauteensa, eivätkä välttämättä jaksa seurata ja hoitaa sitä. Valmennettavat ovat ottaneet kokeilun hyvin vastaan. Valmentajaa innostavat muutokset: joku alkaa liikkua ja pudottaa painoaan, toinen taas hankkii välineitä, kuten verenpaineja sokerimittareita seuratakseen tilannettaan. Joku oppii, miten hiilihydraatteja arvioidaan ja alkaa käyttää ateriainsuliinia, mistä olo kohenee. Hyödyllistä on oppia tarkkailemaan sydämen vajaatoiminnan oireita, mikä tähtää siihen, että tila ei koskaan pääsisi kehittymään liian pitkälle. l Leena Huovila Pekka Rantala veri- ja sokeriarvot ovat valmennuksen ansiosta parantuneet. Kuva Juha Tanhua Kadonneiden lampaiden tavoittamista Päijät-Hämeen terveysvalmennusohjelman tavoitteena on luoda uusi pitkäaikaissairauksien hoitomalli Suomeen. Kyseessä on paitsi vuoteen 2009 ulottuva kokeilu myös tutkimus. Mukaan kutsutut on jaettu valmennettaviin ja kontrolliryhmään. Kaikille tehdään alkumittaukset: pituus, paino, vyötärön ympärys ja verenpaine. Lisäksi he vastaavat muun muassa elintapakyselyyn. Mukaan halutaan kaikkiaan 3000 potilasta. Huhtikuussa heitä oli noin 1 100, joista 700 sai valmennusta. Valmennus kestää vuoden, minkä jälkeen toistetaan mittaukset ja kyselyt. Myös kyselytutkimusryhmällä on tilaisuus saada valmennusta myöhemmin. Informaatiota on maailma pullollaan, mutta kuinka saada aikaan muutoksia oman terveyden hoitamisessa? Valmentajat eivät arvostele vaan kannustavat ja motivoivat, projektipäällikkö Erja Oksman kiteyttää. Osittain kyse on kadonneiden lampaiden tavoittamisesta. Mukaan on saatu esimerkiksi diabeetikoita, jotka eivät ole moneen vuoteen käyneet kontrolleissa ja joiden lääkitys ei ole ollut kohdallaan. Tutkimusten mukaan noin puolet potilaista laiminlyö lääkityksensä. Valmennusohjelman toteuttavat Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymä, Pfizer, Sitra ja Tekes. Valmennusta toteuttaa Medineuvo, ja tietojärjestelmät rakentaa ProWellness. l Vammaisetuudet Vammais- ja hoitotukia lapsille ja aikuisille Alle 16-vuotiaan vammaistukea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta niin, että se aiheuttaa perheelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin saman ikäisen terveen lapsen hoito. Kela on yhteistyössä asiantuntijalääkäreiden kanssa määritellyt tuen saamisen perusteita eri sairauksiin. 16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Kelalta vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyttömyyden tai iän perusteella. Vammaistukea maksetaan korvaukseksi sairauden tai vamman aiheuttamasta haitasta, avun, ohjauksen tai valvonnan tarpeesta ja/tai erityiskustannuksista. Perusvammaistukea voi saada vain, jos vammaisella on olennaisen haitan tai avuntarpeen lisäksi erityiskustannuksia keskimäärin vammaistuen verran kuukaudessa. Perusvammaistuki on 81,83 euroa, korotettu vammaistuki 190,94 euroa ja ylin vammaistuki 370,24 euroa kuukaudessa. Tuki on verotonta. Yli 3 kuukautta kestävä laitoshoito voi keskeyttää tuen. Takautuva hakuaika on puoli vuotta. Eläkettä saavan hoitotuella tuetaan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Hoitotuki voidaan myöntää henkilölle, jonka toimintakyvyn voidaan arvioida olevan alentunut sairauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Työttömyyseläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai osa-aikaeläkettä saava voi saada vammaistukea. Tuki on porrastettu kolmeen ryhmään avun, ohjauksen ja valvonnantarpeen sekä erityiskustannusten perusteella, perushoitotuki 54,80 euroa/kk, korotettu hoitotuki 136,43 euroa/kk ja ylin hoitotuki 288,49 euroa/kk. Takautuva hakuaika on puoli vuotta. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä

18 18 1/2008 Kuva Antero Aaltonen Yksin asuva nuori jää usein ilman tukia Lukion toista luokkaa käyvän 17-vuotiaan Sara Kuusivuon äiti on päävastuussa tyttärensä vuokrayksiöstä. Lapsilisän päättymisen jälkeen ilman opintotukea ja asumislisää jäävän nuoren on myös muissa menoissa turvauduttava vanhempiensa tukeen. Jo muutaman tunnin päivittäinen koulumatka on nuorelle koululaiselle raskas. 17-vuotias Sara Kuusivuo käytti siitä huolimatta joka päivä kolme tuntia kulkeakseen Järvenpäästä Helsinkiin kouluun. Olin todella väsynyt ensimmäisen lukiovuoden jälkeen, vastustuskykyni oli alhainen ja sairastelin jatkuvasti. Arjen helpottamiseksi Sara muutti ensimmäisen lukiovuoden jälkeen Helsinkiin. Myös vanhempien mielestä muutto oli tyttären elämälle helpotus. Uusi koti löytyi kymmenen minuutin kävelymatkan säteeltä koulusta. Nuorikin voi pärjätä itsenäisesti Äiti on Saran asunnon päävuokralainen. Lisäksi Saran isä ja isovanhemmat osallistuvat asunnon kustannuksiin. Lapsilisän päättymisen jälkeen Sara ei ole saanut opintorahaa eikä asumislisää, mutta työskentelee mahdollisuuksien mukaan kaupan kassalla. Työpaikan löytäminen ei käy täysin kivuitta 17-vuotiaalta. Pääasiassa joudun elämään vanhempieni rahoilla. Omat ansioni ovat niin pienet, että ne hupenevat nopeasti. Arjen luksukseen tuhlaaminen saa omantuntoni kolkuttelemaan, vaikk- en haluakaan elää täysin puritaanisesti. Vaikkei Sara koe olevansa täysin omillaan, hän uskoo hallitsevansa rahankäyttönsä. Laskujen maksaminen kuitenkin tuottaa päänvaivaa eivätkä omat rahatkaan oikein riitä. Toistaiseksi äiti on maksanut vuokran lisäksi myös laskuni. Tiedän, että tämä on helppoa, mutta ei kuitenkaan itsestään selvää. Sekin aika koittaa vielä, kun joudun olemaan itse taloudestani vastuussa. Lukiolaisen arjessa riittää kiirettä Suurin muutos ensimmäiseen lukiovuoteen verrattuna on Saran mukaan ollut arki kouluasunnossa. Tosin hän ehtii viettää siellä hyvin vähän arjestaan. Sara käy tanssitunneilla kahdesti viikossa ja on mukana useissa koulun kansainvälisissä projekteissa. Lisäksi aikaa olisi järjestettävä sekä poikaystävälle että ystäville. Arki-illat kuluvat nopeasti harrastusten parissa, kaupungilla tai muissa menoissa. Viikonloput Sara viettää edelleen kotona Järvenpäässä. Osa lähimmistä ystävistä poikaystävän lisäksi asuu edelleen vanhassa kotikaupungissa. Sara uskoo pärjänneensä Niinä iltoina, kun en tapaa poikaystävääni tai ystäviäni tai kun harrastukseni eivät vie aikaani, hiljaisuus on pahinta. Ja se, että sitä voi kestää monia tunteja, sanoo yksin asuva lukiolainen Sara Kuusivuo. kouluasunnossaan hyvin, myös vanhempiensa mukaan. Vanhempani ovat olleet huolissaan henkisestä jaksamisestani, eivät niinkään siitä, että asun yksin. Koulun, harrastusten ja työnteon yhteensovittaminen huolettaa toisinaan myös minua. Vaikka lukiolainen saakin joka päivä koulussa lämpimän ruoan, Sara kertoo ruuan olevan vanhempien kestohuolenaihe. Omassa jääkaapissani ei useimmiten olekaan mitään eikä sinne ilmesty mitään. Ruoka on todella kallista ja olen opetellut laskemaan senttejä. Henkistä jaksamista ja jääkaapin tyhjyyttä suurempi muutos minulle oli kerrostalo. En ollut tottunut kerrostalon ääniin, hissin kolinaan tai naapureihin. Vasta parin kuukauden asumisen jälkeen osasin nukkua yöni kunnolla. l Päivi Vuorivirta Kuva Antero Aaltonen Vanhempien tulot vaikuttavat opintorahaan ja asumislisään Kela maksaa Suomessa asuvista lapsista lapsilisää, kunnes he täyttävät 17 vuotta. Täytettyään 17 vuotta, opiskelevalla nuorella on mahdollisuus saada sekä opintorahaa että opintolainan valtiontakaus. Itsenäisesti asuva voi saada myös opintotuen asumislisää. Asumislisää voi saada myös lapsilisää saava alle 17-vuotias, itsenäisesti asuva opiskelija. Vanhempien tulot vaikuttavat kuitenkin toisella asteella opiskelevien, alle 20-vuotiaiden opintorahaan ja alle 18-vuotiaiden asumislisään. Tuen määrää voidaan alentaa tai tuki voidaan evätä kokonaan vanhempien tulojen perusteella, muistuttaa lakimies Piritta Väinölä Kelasta. Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva nuori voi opintotuen lisäksi saada koulumatkatukea pitkän koulumatkan aiheuttamiin kustannuksiin. Opintotuen asumislisää haetaan opintotukihakemuslomakkeella. Asumislisähakemuksen liitteeksi tarvitaan kopio vuokrasopimuksesta ja, jos opiskelija ei ole tehnyt muuttoilmoitusta, myös Kelan T-lomake, Väinölä kertoo. l

19 1/ k MEILTÄ JA MUUALTA Miksi aika nopeutuu vuosien myötä? Varsin yleinen kokemus tuntuu olevan, että aika nopeutuu, kun vuosia tulee lisää. Parhaassa työiässä olevalle kuukaudenkin mittainen kesäloma on hetkessä ohi. Sen sijaan muistot lapsuuden lomista ovat toisenlaisia: Kesällä paistoi aina aurinko ja vapaata kesti ikuisuuden. Vastaavasti aikuisen kokemuksissa syntymäpäivät seuraavat toistaan yhä tihenevässä tahdissa, kun ne lapselle ovat pitkään odotettuja vuoden kohokohtia. Mistä iän myötä tapahtuva ajan nopeutumisen kokemus sitten voisi johtua? Yhdeksi selitykseksi on esitetty, että yksi vuosi muodostaa sitä pienemmän osan eletystä elämästämme, mitä vanhempia olemme. Esimerkiksi 10-vuotiaalle lapselle vuosi on 10 % koko siihenastisesta elinajasta, kun osuus on 50-vuotiaalle vain 2 %. Näin laskien keski-ikäisen vuosi on viidesosa lapsen vuodesta, mikä merkitsee että aika tuntuu etenevän nopeammin. Toinen selitys liittyy iän mukana tapahtuviin elintoimintojen muutoksiin. Sydämen syke laskee ja aineenvaihdunta ja reaktiokyky hidastuvat vuosien myötä. Ruumiintoimintojen tahti vaikuttaa myös siihen, miten ympäröivää maailmaa havaitaan. Lapsen tauoton toimeliaisuus kääntyy helposti virikkeiden vähetessä ikävystymiseksi, ja aika näyttää matelevan. Ihmiselimistön fysiologinen ja psykologinen aika kulkee aivan eri tahtia kuin tavallisella kellolla mitattava kronologinen aika. Ajankäyttötutkimuksen klassikko Pitirim Sorokin esittää tästä kuvaavan esimerkin. Eräässä tutkimuksessa selvitettiin, miten haavan paraneminen vaihteli eri-ikäisillä ihmisillä. Kun suurehko haava parani 10-vuotiaalla lapsella 20 päivässä, 30-vuotias toipui samankokoisesta haavasta 31 päivässä ja 50-vuotias 78 päivässä. Jos ajatellaan paranemisnopeutta biologisen kellon viisariksi, kaikki tapahtuu ikään kuin keski-ikäisen aika kulkisi neljä kertaa niin nopeasti kuin lapsen. Sama kronologisen ajan yksikkö (esimerkiksi vuosi) on kokemuksellisesti lapselle paljon pitempi kuin hänen vanhemmilleen. Kolmantena selityksenä iän myötä tapahtuvalle ajan nopeutumiselle englantilainen Steve Taylor esittää uusien kokemusten määrä vähenemisen. Hänen mukaansa ajankulun nopeus riippuu paljolti siitä, kuinka paljon tietoa omaksumme ja työstämme mitä enemmän uutta tietoa ja uusia kokemuksia hankimme, sitä hitaammin aika kulkee. Lapset kokevat useimmat asiat ensimmäistä kertaa, kaikki heidän kokemuksensa ovat uusia, hän korostaa. He ovat intensiivisesti läsnä nykyhetkessä ja ovat uskomattoman vastaanottavaisia kaikille ympäristön ilmiöille. Yhteen aikayksikköön mahtuu niin paljon uutta ihmeteltävää, että kronologisesti lyhytkin aika tuntuu kestävän pitkään. Aikuisella taas uusien kokemusten kohtaaminen vähenee, elämässä monet asiat näyttävät toistuvan entiseen malliin. Aika rientää. Aikuisuuden ja ikääntymisen myötä erilaiset rutiinit tulevat helposti yhä tärkeämmäksi osaksi tavallista arkipäivää. Rutiinit samat aamutoimet, sama työmatka, samanlainen ostosreissu tai sama viikonlopun ruokalista tietysti helpottavat elämää, mutta ne juuri saavat Taylorin mukaan aikaan turhauttavan tunteen siitä, että aika vilahtaa ohi yhä nopeammin. Taylorissa on hieman julistajan vikaa, ja hän on optimistinen mahdollisuuksiin muuttaa asioita. Hänen mukaansa pystymme kontrolloimaan aikaa. Jos varmistamme, että elämämme on mahdollisimman täynnä uusia kokemuksia, tämä onnistuu. Jos sen sijaan elämme vain rutiineita seuraten, silloin aika nopeutuu jatkuvasti. Mutta jos sen sijaan pyrimme uusiin ympäristöihin ja olemaan avoimia uusille tilanteille ja uusille haasteille, jopa jollekin niin yksinkertaiselle kuin valitsemalla töihin mennessämme uuden reitin, kiinnostumalla uusista asioista tai uusista harrastuksista, voimme hidastaa aikaa. Pentti Takala vastaava tutkija, Kela k KOLUMNI Opetuslapsi Kasvatus tarkoittaa, että vanhempi opettaa ja lapsi oppii. Lapset ovat siis tyhjiä säiliöitä, joita viisaat aikuiset täyttävät oikeiksi katsomillaan tiedoilla ja taidoilla. Täyttä potaskaa! On nimittäin vain yhdenlaisia lapsia: opetuslapsia. Nämä lapset eivät seuraa aikuisten oppeja vaan päinvastoin: He opettavat väsymättömällä innolla meitä tiedon luuduttamia aikuisia. Kurkistetaan oppitunnin puolelle ja katsotaan, mitä opetuslapsi opettaa. Mitä ihmettä, onko opetus maksullista! kuuluu huudahdus, kun opetuslapsi hamuaa seteleitä kurssilaisen lompakosta. Kyseessä ei ole kuitenkaan lukukausimaksu vaan opetus. Tylsät mahtilaput muuttuvat alta aika yksikön piirustuspaperiksi opetuslapsen käsissä. Tehkää muistiinpanoja: Raha ei ole pyhää. Seuraava oppitunti: Nyt hypitään sohvalla. Vielä oppia saamattomat aikuiset kauhistuvat. He pelkäävät, että tuhannen euron designsohva ratkeaa liitoksistaan muutamasta hyppyaskeleesta. Opetuslapsi kuitenkin tietää paremmin; huonekalut ovat ihmisiä varten eivätkä ihmiset huonekaluja varten. Sitten syömään! Mutta miten noloa. Yhdeltä kurssilaiselta putoaa herneitä lattialle. Kurssilaiset katsovat kysyvästi opetuslasta. Hän tökkii lusikalla spagettikastikkeensa alas pöydältä ja nauraa päälle. Kurssilaiset valaistuvat: Sotkeminen on yksinkertaisesti hauskaa. Vieläkö jälkiruokaa? Aikuiset kieltäytyvät usein herkuista kaloreiden pelossa. Opetuslapsi neuvoo kuitenkin aivan muuta. Kakkua on nimittäin saatava. Ja kun kakkupala ei heti ilmesty käsien ulottuville, opetuslapsi heittäytyy lattialle kiukuttelemaan. Että näin, räksyttävät vääräleuat. Näillä tunneillahan oppii vain malttamattomuutta, piittaamattomuutta ja vahingoniloa. Nämä hapannaamat eivät ole ymmärtäneet opetuslapsen sanomasta yhtään mitään. Me tiedon ruhtinaat ja taidon keisarinnat olemme nimittäin unohtaneet kyvyn heittäytyä elämään. Emme ymmärrä, että vastoinkäymisien sattuessa täytyy myös osata aidosti pettyä eikä vain purra jo muutenkin kulunutta hammaskalustoa. Toisaalta me suutumme turhista asioista. Näemme kaikki sattumukset lisätöinä, emmekä osaa suhtautua pieniin kommelluksiin riittävällä huumorintajulla. Opetusta saaneena neuvonkin teille seuraavaa: Kun opetuslapsi pyytää seuraamaan välittömyyden maailmaan, jossa ilo kasvaa puissa ja jossa jokainen kohtaaminen tuottaa aitoa ihmetystä, älä kiellä kutsua äläkä pakene prioriteettien maailmaan. Unohda siis toimistosi kylmät opit ja seuraa todellista viisautta! Jarkko Uro Tukea asumiseen Pienituloisille tukea asumiseen Kela maksaa pienituloisille henkilöille heidän asumismenojensa alentamiseksi yleistä asumistukea tai opiskelijoiden asumislisää (ks. opintotuki) tai sotilasavustuksen asumisavustusta (ks. sotilasavustus) tai eläkkeensaajan asumistukea. Yleistä asumistukea voi saada pienituloinen ruokakunta. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukaiset omavastuuosuudet. Lisäksi valtioneuvosto vahvistaa enimmäisneliöt henkilöluvun mukaan sekä enimmäiskustannukset asunnon neliötä kohti. Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt tai sitä nuoremmat eläkkeensaajat, jotka ovat työkyvyttömyys-, työttömyys- tai yksilöllisellä varhaiseläkkeellä tai saavat leskeneläkettä tai maahanmuuttajan erityistukea. Osa-aikaeläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä tai ennen 65 vuoden ikää myönnettyä vanhuuseläkettä saavat voivat kysyä Kelasta yleistä asumistukea. Katso tarkemmin Asumiseen tukea -esitteestä ja internetistä

20 20 2/2008 Ekologisuutta äitiyspakkaukseen Äitiyspakkauksen tuotteiden valinnassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota ekologisuuteen. Uuteen pakkaukseen on lisätty kolme kestovaippasetin sisävaippaa ja vähennetty muutama sideharsovaippa. Muuten tämän vuoden äitiyspakkaus on perustuotteiltaan samanlainen kuin viime vuonna. Uutta on myös pakkauksen kaksikielinen esite Ge ditt barn en gåva Anna lapsellesi lahja. Äitiysavustusraati haluaa näin tukea lapsen kaksikielisyyttä jo pienestä pitäen. Uuden äitiyspakkauksen tuotteiden turvallisuus on testattu ennen pakkausten jakelun aloittamista, joten pakkaus on tutkitusti turvallinen. Äitiyspakkauksen suosio rahakorvaukseen verrattuna on säilynyt entisellään. Viime vuonna äitiyspakkauksen valitsi perhettä ja äitiysavustuksen rahana otti perhettä. Edellisenä vuonna otettiin pakkausta ja rahakorvausta. Äitiyspakkaus vaihtuu vuosittain. Uusi pakkaus otettiin käyttöön huhti-toukokuun vaihteessa, kun aiempi pakkaus oli jaettu loppuun. Kuvat äitiyspakkauksen tuotteista ovat Kelan internetsivuilla. Äitiyspakkauksen tuotteita valitessaan Kela kuulee äitiysavustusraatia, jossa on sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin edustajat. Äitiysavustusraati kuulee lisäksi muita asiantuntijoita tarpeen mukaan. l Uuden äitiyspakkauksen tekstiilien päävärit ovat luonnonvalkoinen ja beige. Pakkauksessa on entiseen tapaan vauvalle mm. potkuhousuja, toppapuku, päähineitä, sukat, lapaset, ruokalappu, patja, pussilakana, makuupussi ja ulkohaalari. Vanhemmille pakkauksessa on luettavaa mm. imetyksestä, parisuhteesta ja vauva ruuista. Kotihoidon tukea alle 3-vuotiaan hoitoon Kuva Vaula Aunola Lasten kotihoidon tuki on taloudellista tukea perheelle, jossa on alle 3-vuotias lapsi. Se on vaihtoehto sille, että perhe käyttää oikeuttaan laittaa lapsi kunnan järjestämään päivähoitoon, olipa se päiväkotihoitoa tai perhepäivähoitoa. Ottolapsen adoptoinut voi saada tukea myös yli 3-vuotiaan hoidosta. Kela maksaa tukea, vaikka lasta hoitaisi joku muu kuin oma vanhempi, esimerkiksi isovanhemmat tai vieras hoitaja. Lapsi voi olla myös yksityisessä päivähoidossa kodin ulkopuolella. Kun lapsi on yksityisessä päiväkodissa tai häntä hoitaa ns. yksityinen päivähoidon tuottaja, perhe voi valita joko Kelan maksaman kotihoidon tuen tai yksityisen hoidon tuen. Päivähoidon tuottaja on yksityinen henkilö tai yhteisö, joka on tehnyt ilmoituksen kunnalle ja korvausta vastaan pyörittää lasten päivähoitoa. Hän voi olla myös vanhempien kanssa työsopimuksen tehnyt henkilö mutta ei kuitenkaan oman perheen jäsen. Perhe voi myös hakea Kelasta eri tukia yhtä aikaa, jos lapsia hoidetaan eri paikoissa. Onpa mahdollista saada Kelan tukia silloinkin, kun joku perheen lapsista on kunnan päiväkodissa ja esimerkiksi nuorin lapsi kotihoidossa. Lisätietoja eri vaihtoehdoista ja tukien määristä voi kysyä Kelan toimistoista. Kotihoidon tukeen kuuluu aina hoitoraha ja pienituloisille sen lisäksi hoitolisää. Hoitorahaa voi saada myös muista alle kouluikäisistä sisaruksista, jotka eivät ole kunnan päivähoidossa. Kelan tuen voi saada, vaikka lapsi on kunnan järjestämässä osa-aikaisessa esikoulussa vuotta ennen kouluun menoa. Esimerkki tuesta Isoäiti hoitaa perheen 2- ja 4-vuotiaita lapsia. Äiti ja isä ovat vuorotyössä ja saavat yhteensä palkkaa yli euroa kuukaudessa. Äiti on hakenut ja saa verollista kotihoidon tuen hoitorahaa palkkansa lisäksi seuraavasti: 2-vuotiaasta 294,28 e/kk ja 4-vuotiaasta 60,46 e/kk, yhteensä 357,74 e/ kk, josta Kela vähentää ennakonpidätyksen verohallinnon päätöksen mukaisesti (palkkaveroprosentti + 2%-yksikköä). Perhe ei saa hoitolisää, koska bruttotulot ylittävät tulorajan. Isoäiti haluaa tukea nuorta perhettä eikä ota palkkaa lasten hoidosta. l Lapsiperhe Äitiysavustus pakkauksena tai rahana Lasta odottava äiti voi valita vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisältävän äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman 140 euroa. Myös ottovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen, kun lapsi otetaan hoitoon alle 18-vuotiaana. Katso tarkemmin Lapsiperheelle-esitteestä ja internetistä Vanhempainvapaa ja päiväraha Äidillä ja isällä on oikeus työsuhteen katkeamatta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata lapsen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa näiltä ajoilta vanhempainpäivärahoja. Äitiysrahaa maksetaan äidille 105 arkipäivältä, tai erityisäitiysrahaa jopa raskauden alkamisesta lähtien, jos työolosuhteet ovat vaaraksi odottavan äidin tai sikiön terveydelle. Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yhteensä 18 arkipäivältä enintään neljänä jaksona äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana sekä sen lisäksi 1 12 arkipäivältä vanhempainrahan jatkoksi, jos isä käyttää vähintään kaksi viikkoa vanhempainvapaan lopusta. Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle 158 arkipäivältä. Isyysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana hoitoon otetun adoptiolapsen vanhemmille. Ottovanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa enintään 200 arkipäivältä. Vanhempainpäivärahat määräytyvät yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen tai yrittäjätulojen perusteella kuten sairauspäivärahat. Vanhempainpäivärahat ovat verollisia. Tulottomalle tai hyvin pienituloiselle vanhempainpäivärahaa maksetaan 15,20 euroa arkipäivältä. Työttömälle vanhempainpäiväraha maksetaan työttömyysturvan suuruisena. Opiskeleva äiti tai isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa 15,20 euroa arkipäivältä että opintotukilain mukaista opintorahaa. Katso tarkemmin Lapsiperheelle-esitteestä ja internetistä

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kelan toiminta-ajatus: Elämässä mukana muutoksissa tukena Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt 3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt ja ostot Suorakorvausmenettely koskee Suomessa asuvia, sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja henkilöitä. Lisäksi suorakorvausmenettely koskee

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta Apteekissa valmistetut lääkkeet Apteekissa valmistettujen lääkkeiden korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lääkkeiden korvaamisesta säädetään (SVL

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa.

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. 1 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. Tunnistetaan yhteisen asiakkaan tilanne Kela tarjoaa

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksissa tukena

Elämässä mukana muutoksissa tukena Elämässä mukana muutoksissa tukena Kaikkien Kela Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kaikki Suomessa asuvat ovat jossakin elämänsä vaiheessa Kelan asiakkaita.

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia?

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Tiina Rihko Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosasto Yleistä Suomen sosiaaliturvasta

Lisätiedot

Sosiaaliturva Pohjoismaissa opiskelun aikana

Sosiaaliturva Pohjoismaissa opiskelun aikana Sosiaaliturva Pohjoismaissa opiskelun aikana Anita Leskinen 03.12.2009 Lainsäädäntö Opiskelijaan sovellettava lainsäädäntö määräytyy Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan - POS 5 artikla * Henkilöön,

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011 Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Kun muutat Suomeen ja Suomesta 1 Kun muutat Suomeen

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 25.8.2011 Sanna Kuorikoski Sisältö Työhön ulkomaille Työskentely EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä ja sairaanhoito-oikeus

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva 17.2.2010 Henna Huhtamäki Sisältö Säännöstausta ja Suomessa asuminen Ulkomaille muutto ja asumisperusteinen sosiaaliturva Pääsäännöt Perheenjäsenenä ulkomailla Opiskelijana

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Voit hakea Kelan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Sisältö Lääkärin- ja hammaslääkärin palkkiot Tutkimus ja hoito Matkakorvaus sairaus- ja kuntoutusmatkoista Lääkekorvaukset

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkeläisen sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkeläisen sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkeläisen sairaanhoito Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 25.8.2011 Sanna Kuorikoski Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Ilmoitus

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 17.2.2010 18.2.2010 Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Kela saa maistraatilta tiedon vakituisen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Kansaneläke Terveydenhoito Perheetuudet KELA Kunnat Työttömyys Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Työttömyyskassat Työtapaturma ja

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta 1 Kun muutat Suomeen 2

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Elämässä mukana muutoksissa tukena Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Kela yhteistyössä kuntakokeilun toteuttamisessa Etuuspäällikkö Jorma Viitala Terveysosasto Kela Elämässä mukana

Lisätiedot

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sairaanhoitokorvausten muutokset matkakorvaukset hammashoidon korvaukset 15.1.2015 Anne Giss pääsuunnittelija Kelan terveysosasto Matkakorvaustilastot Matkakorvaukset

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Kela tiedottaa 28.12.2004 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Ensi vuosi tuo tasokorotuksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan

Lisätiedot

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KOTI JA PERHE TERVEYS JA KUNTOUTUS OPISKELU JA ASEVELVOLLISUUS TYÖTTÖMYYS ELÄKKEELLE Hakemukset ja liitteet www.kela.fi/asiointi Puhelinpalvelu ma pe klo 8 18 Asevelvollisen

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

Korvauksen hakeminen ulkomailla

Korvauksen hakeminen ulkomailla Korvauksen hakeminen ulkomailla syntyneistä kustannuksista Sanna Kuorikoski 14.4.2011 Sisältö Korvaushakemus ja valtakirja Tilityksinä haettavat korvaukset ja tilityslomake Tilityksen tekeminen Hakuaika

Lisätiedot

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014 Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Fulbright Center 12.5.2014 Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja Akavan Erityisalat 5.3.2106 Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja 2 Kelassa uusi organisaatio 2016 Vuonna 2015 oli 24 vakuutuspiiriä ja 6 erityisyksikkö > vuonna 2016 on enää 5 vakuutuspiiriä,

Lisätiedot

Sähköinen resepti Terveystalossa

Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Terveystalo on siirtynyt sähköisen reseptin eli ereseptin käyttöön. Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat siirtyneet sähköiseen

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat

Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat Kelan korvaamat sairausvakuutuslain mukaiset matkat 7.4.2011 Mirja Reinikka Kela, Oulun toimisto Kela korvaa matkakustannuksia Sairauden, vaikean vamman raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito

Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Sanna Kuorikoski 17.2.2010 EU-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE),

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Eläkkeensaajana Espanjassa

Eläkkeensaajana Espanjassa Eläkkeensaajana Espanjassa Filippa Nikkinen Helmikuu 2010 Kelan Ulkomaan yksikkö Asiakkaitamme ovat: Ulkomailla asuvat eläkkeenhakijat ja saajat Ulkomaille muuttavat / ulkomailla asuvat vakuutetut lähetetyt

Lisätiedot

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Helena Alkula-Stening Arja Iisakkala Maija Leinonen Mikko Metsäruusi Lea Tikka Tästä puhumme TyEL-vakuuttamisen perusteet Milloin ja kenet vakuutetaan

Lisätiedot

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori Henrietta Linde 5.2.2013 Proviisori Sähköinen lääkemääräys (eresepti) Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon valtakunnallisille tietojärjestelmä-palveluille, joita ovat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

4 Kela-kortti. 4.1 Kela-kortin tarkistaminen. APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.10.2010

4 Kela-kortti. 4.1 Kela-kortin tarkistaminen. APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.10.2010 4 Kela-kortti Kansaneläkelaitos antaa sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulle henkilölle sairausvakuutuskortin (SVL 15 luku 1 ). Kela-kortti toimii vakuutustodistuksena. Kela-kortti on kuvaton tai kuvallinen

Lisätiedot

2. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen työttömyysturvaetujen edellytyksenä

2. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen työttömyysturvaetujen edellytyksenä Sosiaaliturvaoikeus Valinnainen kurssi 19.9.2013 2. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen työttömyysturvaetujen edellytyksenä 3. Mitä tarkoittaa ennakollinen ja jälkikäteinen oikeusturva toimeentuloturvajärjestelmässä?

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Näin täytät sähköisen hakemuksen

Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Suullinen hakeminen 13.2.2012

Suullinen hakeminen 13.2.2012 Suullinen hakeminen Takuueläkettä on voinut hakea suullisesti viime keväästä alkaen 120 000 hakemuksesta noin viidennes on haettu suullisesti, joko puhelimitse tai toimistossa. Käytännössä asiakas soittaa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan tuet

Aikuisopiskelijan tuet Aikuisopiskelijan tuet 9.10.2009 Monica Varjonen, vakuutuspäällikkö Kela, Turun vakuutuspiiri 3.2008 KANSANELÄKELAITOS, KELA Huolehtii Suomessa asumiseen perustuvista sosiaaliturvaetuuksista eri elämäntilanteissa

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö 12.3.2015 Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot