Kehitysvammaisten psyykkiset oireet selvitettävä moniammatillisesti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehitysvammaisten psyykkiset oireet selvitettävä moniammatillisesti"

Transkriptio

1 KATSAUS TIETEESSÄ TERHI KOSKENTAUSTA LT, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, YLILÄÄKÄRI, KEHITYSVAMMALÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS UEP-KUNTAYHTYMÄN JA PÄÄJÄRVEN KUNTAYHTYMÄN YHTEINEN ASIANTUNTIJAPALVELU EI ILMOITETTUJA SIDONNAISUUKSIA Kehitysvammaisten psyykkiset oireet selvitettävä moniammatillisesti Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat kehitysvammaisilla tavallisia, mutta niiden diagnostiikka on vaativaa. Kommunikaation rajoittuneisuuden ja erilaisuuden vuoksi kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt ilmenevät usein tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Kehitysvammaisten henkilöiden psyykkisten oireitten arviointi edellyttää perusteellista ja laajaalaista, mielellään moniammatillisessa työryhmässä tehtävää tutkimusta, jossa apuna voidaan käyttää strukturoituja arviointilomakkeita. Varsinaisten mielenterveyshäiriöiden lisäksi kehitysvammaisten psyykkisten oireitten syinä voi olla muun muassa somaattinen sairaus tai lääkehoito, aistivamma tai -poikkeavuus, kommunikaatiohäiriö tai psykodynaamiset ja sosiaaliset syyt. Kehitysvammaisuus on tila, jossa mielen kehitys on pysähtynyt tai epätäydellinen kehitysiässä, eli alle 18-vuotiaana saadun sairauden tai vamman seurauksena siten, että erityisesti älykkyyttä vaativat toiminnot, kuten oppimiskyky, kielelliset taidot ja sosiaaliset kyvyt, ovat vaikeutuneet (1). Älyllinen kehitysvammaisuus vaikuttaa monella tavoin yksilön ajattelu- ja toimintatapaan. Kehitysvammaisen henkilön ajattelu on konkreettista, ja hänen on vaikea nimetä tunteita (2). Kyky loogiseen päättelyyn ja ongelmanratkaisuun on heikentynyt, samoin kyky tulkita sosiaalisia tilanteita ja toimia niihin liittyvien odotusten mukaisesti. Lisäksi kielellisten taitojen puutteet vaikuttavat ilmaisu- ja ymmärryskykyyn ja näin ollen vuorovaikutukseen ja käyttäytymiseen (2). Kehitysvammaisuuteen liittyy usein liitännäisvammoja. Kuulovamma on arvioitu olevan 5 17 %:lla, näkövamma tai muu näön häiriö %:lla, ja puhevamma 44 %:lla (3,4,5,6). Myös somaattiset sairaudet ovat tavallisia. Esimerkiksi epilepsiaa sairastaa %, verenpainetautia tai muita kardiovaskulaarisia sairauksia 9 11 % ja kilpirauhasen vajaatoimintaa 2 6 % kehitysvammaisista (3,6,7,8). Kehitysvammaiset ovat alttiita myös mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöille, joita on arvioitu esiintyvän %:lla kehitysvammaisista ja jopa 5 7-kertaisesti ei-kehitysvammaisiin verrattuna (5,9). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöillä tarkoitetaan tässä artikkelissa kliinisesti merkitseviä ajatteluun, tunne-elämään tai käyttäytymiseen liittyviä psykiatrisia oireyhtymiä, jotka diagnosoidaan ICD- tai DSM-tautiluokituksen mukaisten kriteerien perusteella. Nämä kriteerit soveltuvat kehitysvammaisuuteen liittyvien erityispiirteiden vuoksi kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden diagnosointiin vain rajallisesti (2,5,10). Sekä ICD- että DSM-kriteeristöstä onkin kehitetty kehitysvammaisten arviointiin tarkoitetut versiot, joissa pyritään ottamaan huomioon kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet (11,12). Psyykkisillä oireilla tarkoitetaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden yhteydessä esiintyviä oireita, jotka voivat liittyä ajatteluun ja tunne-elämään (esimerkiksi sekavuus, ahdistuneisuus tai masentuneisuus) tai käyttäytymiseen (esimerkiksi aggressiivisuus tai toimintakyvyn lasku). Tiettynä yhdistelminä esiintyessään psyykkiset oireet muodostavat mielenterveyshäiriön, mutta yksittäiset psyykkiset oireet johtuvat usein muista syistä. Kehitysvammaisen häiriintyneeksi koetun käyttäytymisen taustalla voi olla hyvin monenlaisia tekijöitä, ja sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöt ja tunne-elämän häiriöt ilmenevät usein myös toisiinsa sekoittuneina (13). Somaattiset sairaudet tai niiden lääkehoito, aistivammat ja -poikkeavuudet sekä kommu- 3533

2 KATSAUS Kirjallisuutta 1 Stakes. Psykiatrian luokituskäsikirja. Tautiluokitus ICD-10. Helsinki: Edita Tonge B. Psychopathology in children with developmental disabilities. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s Sosiaalihallitus. Kehitysvammaisten erityishuolto Tilastotiedotus Nro 1990:2. Helsinki van Schrojenstein Lantman-de Valk HMJ, van den Akker M, Maaskant MA ym. Prevalence and incidence of health problems in people with intellectual disability. J Intellect Disabil Res 1997;41: Dykens EM. Annotation: Psychopathology in children with intellectual disability. J Child Psychol Psychiatry 2000;41: Jansen DEMC, Krol B, Groothoff JW, Post D. People with intellectual disability and their health problems: a review of comparative studies. J Intellect Disabil Res 2004;48: Kerr AM, McKulloch D, Oliver K ym. Medical needs of people with intellectual disability require regular reassessment, and the provision of client- and carer-held reports. J Intellect Disabil Res 2003;47: Kwok H, Cheung PWH. Co-morbidity of psychiatric disorder and medical illness in people with intellectual disabilities. Curr Opin Psychiatry 2007;20: Emerson E. Prevalence of psychiatric disorders in children and adolescents with and without intellectual disability. J Intellect Disabil Res 2003;47: Moss S. Assessment: conceptual issues. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s World Health Organization. ICD-10 Guide for Mental Retardation. World Health Organization. Geneva Fletcher R, Loschen E, Stavrakaki C, First M, toim. Diagnostic Manual Intellectual Disability (DM-ID): A Clinical Guide for Diagnosis of Mental Disorders in Persons with Intellectual Disability. Kingston, NY: NADD Press Ojanen M, Seppälä H. Mikä hätänä? Kehitysvammaisten psykososiaalisen toimintakyvyn ja emotionaalisten häiriöiden arviointimenetelmän kehittäminen. Helsinki: Kehitysvammaliitto Emerson E, Moss S, Kiernan C. The relationship between challenging behaviour and psychiatric disorder in people with severe developmental disabilities. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s Loschen EL, Osman OT. Self-injurious behavior in the developmentally disabled: assessment techniques. Psychopharmacol Bull 1992;28: nikaatiohäiriöt voivat aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä oireita. Myös henkilön asuinympäristöllä ja sosiaalisella verkostolla on suuri vaikutus henkilön käyttäytymiseen. Poikkeavalta vaikuttava käyttäytyminen voikin olla ensisijaisesti ympäristöstä ja sosiaalisista suhteista johtuvaa reagointia, joka toimii epäkypsänä tai epätarkoituksenmukaisena sel - viytymisstrategiana (13,14) Yksi keskeisiä haasteita kehitysvammapsykiatriassa onkin kyetä erottamaan, milloin kehitysvammaisen henkilön poikkeava tai häiritsevä käyttäytyminen johtuu mielenterveyshäiriöstä, milloin taas muista tekijöistä. Tämä erottelu on ensiarvoisen tärkeää, jotta hoidolliset interventiot voitaisiin kohdistaa oikein. Esimerkiksi psykoosilääkkeiden käyttö ympäristötekijöistä johtuvan häiritsevän käyttäytymisen hillitsemiseksi ei ole perusteltua, mutta varsinaisten mielenterveyshäiriöiden hoidossa lääkehoidolla on keskeinen rooli. Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden ja psyykkisten oireiden arviointi Kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveyshäiriöiden ja psyykkisten oireiden arviointi edellyttää perusteellista ja laaja-alaista, mielellään moniammatillisessa työryhmässä tehtävää tutkimusta (2,15,16). Tutkimustulosten tulkinnassa on otettava huomioon potilaan älyllinen kehitystaso, joka kehitysvammaisella henkilöllä on aina kronologisesta iästä jäljessä. Esimerkiksi kehitysvammaisten lasten tarkkaavuushäiriöitä arvioi - taessa lapsen tarkkaavuutta ja keskittymis - kykyä on verrattava lapsen muuhun kehitys - tasoon, ei kronologiseen ikään (2). Vanhempien tai muun hoitajan haastattelu Koska kehitysvammaisuuteen liittyy vaikeus ymmärtää ja muistaa henkilökohtaiseen historiaan liittyviä tietoja, ovat aikuisenkin kehitysvammaisen kohdalla vanhemmat tai muu hoitaja keskeisessä asemassa esitietojen antajana. Psyykkisten oireitten lisäksi haastattelussa kiinnitetään huomiota potilaan terveydentilaan, kehityshistoriaan, niin perhe - tilanteeseen kuin muuhun sosiaaliseen tilanteeseen, sosiaalisiin suhteisiin sekä koulutukseen ja työtilanteeseen. Muilta kuin potilaalta itseltään saadun tie- don luotettavuutta rajoittaa se, että haastateltava ei välttämättä raportoi samoja oireita, jotka potilas itse kokee häiritseviksi (10). Toisen henkilön voi olla vaikea tunnistaa ajatteluun, aistimaailmaan, mielialaan ja tunne-elämään liittyviä oireita tai somaattisia oireita (10). Vapaan haastattelun puutteena on myös se, että haastateltava ei aina huomaa kertoa kaikkia ajankohtaisia oireita, ellei niitä erityisesti kysytä (17). Etenkään vähitellen alkaneita tai pitkään jatkuneita oireita ei aina tunnisteta poikkeaviksi. Toisen henkilön antaman informaation luotettavuus riippuu toisaalta siitä, miten hän ylipäänsä kykenee tunnistamaan psyykkisiä oireita, ja toisaalta siitä, kuinka hyvin hän tuntee potilaan. Strukturoidut arviointiasteikot Koska pelkkään haastatteluun perustuva tieto jää usein puutteelliseksi, on kehitetty strukturoituja arviointiasteikkoja, jotka ottavat laajaalaisesti huomioon tunne-elämän ja käyttäytymisen erilaisia piirteitä. Strukturoitujen arviointiasteikkojen etuina ovat vastaamisen nopeus ja helppous, arvioinnin laaja-alaisuus sekä saadun tiedon vertailukelpoisuus ja hyvä dokumentointi. Rajoituksina kuitenkin on, että arviointiasteikot löytävät vain sen, mitä etsitään, ja että saatu tieto on yleensä toisen käden tietoa. Arviointiasteikon täyttäjänä voivat asteikosta riippuen olla vanhemmat tai muu hoitaja, ohjaaja tai opettaja. Kehitysvammaisten itsearviointiin soveltuvat lähinnä melko suppeat ja pelkistetyt arviointimenetelmät. Yleispsykiatriassa on käytettävissä erilaisia käyttäytymisen ja tunne-elämän arviointiasteikkoja, joista osa soveltuu lievästi ja keskivaikeasti kehitysvammaisten arviointiin. Erityisesti kehitysvammaisten käyttäytymisen laaja-alaiseen arviointiin ja seulontaan kehitettyjä asteikkoja on vain rajallisesti. Nämä arviointiasteikot tunnistavat nimenomaan kehitysvammaisilla esiintyvää poikkeavaa käyttäytymistä kuten stereotypioita tai itsensä vahingoittamista (5,18), mutta tunne-elämän, ajatusmaailman ja mahdollisen psykoottisuuden tunnistaminen on puutteellisempaa. Kehitysvammaisten käyttäytymisen laajaalaiseen arviointiin soveltuvia suomenkielisiä arviointiasteikkoja on esitetty liitetaulukossa 1, joka on lehden internet-sivuilla artikkelin 3534

3 TIETEESSÄ 16 Reber M. Mental retardation. Psych Clin North Am 1992;15: Einfeld SL, Tonge BJ. Manual for the Developmental Behaviour Checklist. Primary Carer Version (DBC-P) & Teacher Version (DBC-T). University of New South Wales and Monash University, Australia Aman MG. Assessing psychopathology and behavior problems in persons with mental retardation: A review of available instruments. U.S. Department of Health and Human Services, Rockville, MD Conners CK. Rating scales for use in drug studies with children. Psychopharmacol Bull 1973;9: Gillberg C, suom. Hagman-Salonen N, Kulomäki T. Aspergerin oireyhtymän seulontalomake. tml?s= Reese RM, Hellings JA, Schroeder SR. Treatment methods for destructive and aggressive behaviour in people with severe mental retardation/developmental disabilities. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s State MW, King BH, Dykens E. Mental retardation: a review of the past 10 years. Part II. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997;36: Dykens EM, Hodapp RM. Behavioural phenotypes: towards new understanding of people with developmental disabilities. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s Robertson D, Murphy D. Brain imaging and behaviour. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s Gillberg C. Autism and its spectrum disorders. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s Seager MC ja O Brien G. Attention deficit hyperactivity disorder: review of ADHD in learning disability: the Diagnostic Criteria for Psychiatric Disorders for Use with Adults with Learning Disabilities/Mental Retardation[DC-LD] criteria for diagnosis. J Intellect Disabil Res 2003;47: Hemmings CP. Schizophrenia spectrum disorders in people with intellectual disabilities. Curr Opin Psychiatry 2006;19: Clarke D. Functional psychoses in people with mental retardation. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 42/2008). Käyttäytymisen laaja-alaiseen arviointiin tarkoitettujen asteikkojen lisäksi on kehitetty yksittäisten häiriöiden tai oireiden seulontaan tarkoitettuja, myös kehitysvammaisten arviointiin soveltuvia asteikkoja, kuten Connersin arviointiasteikko tarkkaavuushäiriön arviointiin (19) tai Aspergerin oireyhtymän seulontalomake (20). Ongelmakäyttäytymisen sekä sitä edeltävien ja seuraavien tapahtumien analysointi Toistuvan aggressiivisen, itseä vahingoittavan tai muun häiritsevän käyttäytymisen yhteydessä on hyötyä ongelmakäyttäytymisen perusteellisesta, systemaattisesta analyysista, jossa kuvataan ongelmakäyttäytymisen ilmeneminen, sitä edeltävät ja seuraavat tilanteet ja tapahtumat sekä käyttäytymismallin toistuvuus. Tällaisen ns. funktionaalisen analyysin tarkoituksena on etsiä häiritsevän käyttäytymisen funktiota, sen syitä ja sitä yllä - pitäviä tekijöitä, joina voivat toimia muun muassa ongelmakäyttäytymisen avulla aikaan saatu epämieluisan tai liian vaikean tehtävän välttäminen taikka jonkin tavoitellun päämäärän saavuttaminen (21). Potilaan haastattelu ja käyttäytymisen tarkkailu Kehitysvammaisen itsensä haastattelu on oleellinen osa arviointia silloin, kun potilas puhuu tai käyttää jotakin muuta kommunikointikeinoa, joskin kehitysvammaisuuteen liittyvät kognitiiviset puutteet ja tunteiden tunnistamisen vaikeudet rajoittavat haastattelemalla saatavan informaation luotettavuutta. Ainakin lievästi ja keskivaikeasti kehitysvammaisten haastattelu voidaan suorittaa pääosin samaan tapaan kuin yleispsykiatriassa, mutta haastattelun on hyvä olla jäsennetty olematta kuitenkaan liian johdatteleva (16). Haastattelussa on otettava huomioon, että kehitysvammaisilla on usein taipumus vastata siten, kuin he olettavat haastattelijan toivovan. Kehitysvammaisen keskittymiskyky on usein rajallinen, joten esitettävien kysymysten kannattaa olla lyhyitä, ja haastattelun aikana on hyvä toistaa kuulemaansa ja tiivistää haastateltavan vastauksia. Näin vältetään myös potilaan puheen niukkuudesta ja ääntämyksen puutteista johtuvia väärinkäsityksiä. Kehitysvammaisen antamiin vastauksiin saattavat vaikuttaa potilaan aiempiin kielteisiin kokemuksiin liittyvät pelot ja ennakkoluulot. Tämän vuoksi on tärkeää, että haastattelun merkitys selitetään siten, että potilas kykenee sen ymmärtämään (10). Haastattelussa selvitetään paitsi potilaan psyykkisiä oireita myös hänen sosiaalista verkostoaan, elämänhistoriaansa ja nykyistä elämäntilannettaan. Potilaan antamia tietoja voidaan täydentää vanhempien tai muun hoitajan haastattelulla. Vaikeimmin kehitysvammaisten haastattelu ei usein ole mahdollinen kommunikaation rajoitusten ja ymmärryskyvyn puutteiden vuoksi. Tällöin arvioinnin painopiste on käyttäytymisen tarkkailussa, joka mahdollisuuksien mukaan suoritetaan potilaan omassa päivittäisympäristössä (16). Käyttäytymisen arvioinnin apuna voidaan myös käyttää videointia, etenkin silloin, kun häiritsevä käyttäytyminen tapahtuu vain tietyissä tilanteissa tai tietynlaisessa ympäristössä. Aiempien lääketieteellisten ja psykologisten tutkimustulosten tarkastelu Kehitysvammaisen elämänvaiheisiin liittyvät erilaiset tutkimuksia ja hoitoja koskevat tiedot ovat usein pirstoutuneina terveyskeskusten, sairaaloiden ja kehitysvammaisten erityispalveluorganisaatioiden asiakastietojärjestelmiin. Lisäksi potilasta koskevaa psyykkisten häiriöiden kannalta relevanttia tietoa voi olla kirjattuna asuinpaikan, koulun tai muun oppilaitoksen ja työpaikan päivittäishuomioihin sekä muiden palveluntuottajien tiedostoihin. Tietoja onkin tärkeää kerätä eri tahoilta mahdollisimman kattavasti. Oleellisia perustietoja muiden tutkimustulosten tulkinnan pohjaksi ovat mm. älyllisen kehitysvamman aste ja kehitysvamman syy. Syyn perusteella voidaan saada viitettä paitsi tietyistä liitännäisvammoista ja somaattisista sairauksista (alttius sydänvioille, sisäelinepämuodostumille, refluksitaudille) myös tietyntyyppisestä käyttäytymisestä (5,22,23). Tieto kehitysvamman asteesta ja erityisvaikeuksista auttaa arvioimaan potilaan toimintakykyä ja siinä tapahtuneita muutoksia. Myös aiemmat somaattiset sairaudet ja niiden hoito 3535

4 KATSAUS 29 Hurley AD. Mood disorders in intellectual disability. Curr Opin Psychiatry 2006;19: Stavrakaki C. Depression, anxiety and adjustment disorders in people with developmental disabilities. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s Matson JL, González ML, Terlonge C, Thorson RT, Laud RB. What symptoms predict the diagnosis of mania in persons with severe/profound intellectual disability in clinical practice? J Intellect Disabil Res 2007;51: Koskentausta T. Kehitysvammaisten henkilöiden aggressiivisuus ja itsensä vahingoittaminen. Suom Lääkäril 2006;61: Iwata BA, Pace GM, Dorsey MF ym. The functions of self-injurious behavior: an experimentalepidemiological analysis. J Appl Behav Anal 1994;27: Hillery J. Self-injurious behaviour and people with developmental disabilities. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s Grey IM, Hastings RP. Evidencebased practices in intellectual disability and behaviour disorders. Curr Opin Psychiatry 2005;18: Tyrer F, McGrother CW, Thorp CF ym. Physical aggression towards others in adults with learning disabilities: prevalence and associated factors. J Intellect Disabil Res 2006;50: Jacobson JW. Dual diagnosis services: history, progress and perspectives. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s Raitasuo S. Psychiatric inpatient care for the mentally retarded. Turku: Turun yliopisto Nihira K, Foster R, Shellhaas M, Leland H. AAMD Adaptive Behavior Scale. Washington DC: American Association of Mental Deficiency Saloviita T. AAMD:n adaptiivisen käyttäytymisen asteikko. Suomenkielisen laitoksen käsikirja. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry Achenbach TM, Rescorla LA. Manual for the ASEBA School-Age Forms and Profiles. Burlington, VT: University of Vermont, Research Center for Children, Youth & Families Koskentausta T, Iivanainen M, Almqvist F. CBCL in the assessment of psychopathology in Finnish children with intellectual disability. Res Dev Disabil 2004;25: Koskentausta T, Almqvist F. Developmental Behaviour Checklist (DBC) in the assessment of psychopathology in Finnish children sekä psyykenlääkitystä koskeva historia, lääkemuutosten vaikutukset potilaan käyttäytymiseen sekä on tärkeää selvittää. Kliininen tutkimus Somaattista terveydentilaa arvioidaan kliinisen tutkimuksen lisäksi soveltuvin laboratoriotutkimuksin (esimerkiksi PVK, CRP, ALAT, kreatiniini, veren glukoosipitoisuus, elektrolyytit, kalsium, kilpirauhaskokeet, virtsatutkimus ja EKG). Oireiden perusteella harkitaan näkö- tai kuulotutkimusta. Tilanteen mukaan voidaan harkita EEG-tutkimusta ja pään kuvantamistutkimuksia (24). Ajankohtaista psykologista tai neuropsykologista tutkimusta voidaan tarvita potilaan kehitysvamman asteen tai neuropsykologisten erityisvaikeuksien arvioimiseksi. Tällä on merkitystä muun muassa silloin, kun käytösongelmien epäillään johtuvan kasvatukseen, kouluun, työhön tai sosiaaliseen ympäristöön liittyvistä potilaan kykytasoon nähden väärin asetetuista vaatimuksista. Ajankohtaista psykologista tai neuropsykologista tutkimusta voidaan tarvita myös silloin, kun on herännyt epäily taantumisesta etenevän neurologisen sairauden tai dementian pohjalta. Psykologinen tutkimus on aiheellinen myös arvioitaessa potilaan vuorovaikutusta, tarkkaavuutta, toiminnanohjausta, tunne-elämää, mielialaa, minäkuvaa ja mahdollisia psykoottisia oireita. Lisäksi psykologin tutkimus voi olla aiheellinen selvitettäessä potilaan käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä ja erilaisten tukimuotojen tai terapioiden tarvetta. Kehitysvammaisen toimintakyvyn, motoriikan ja koordinaation arvioimiseksi voidaan pyytää toiminta- tai fysioterapeutin tutkimusta, vuorovaikutuksen ja kommunikaation arvioimiseksi puheterapeutin tai AAC-ohjaajan (puhevammaisten tulkkipalvelutyöntekijän) sekä tunne-elämän ja vuorovaikutuksen arvioimiseksi musiikkiterapeutin tutkimusta. Mielenterveyshäiriöt psyykkisten oireitten aiheuttajina Autistiset häiriöt Autistiset häiriöt ovat kehitysvammaisilla suhteellisen tavallisia: 2 41 %:lla on autistinen häiriö (5,9), ja jopa 80 % autisteista on kehitysvammaisia (16). Lasten autistiset häiriöt diagnosoidaan nykyään yleensä jo ennen kouluikää, mutta koska autismitietämys on kehittynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä, on mahdollista, että aikuisella kehitysvammaisella on diagnosoimaton autistinen häiriö. Autistiseen häiriöön viittaavat varhaislapsuudessa alkava laadullinen poikkeavuus molemminpuolisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa sekä rajoittuneet, toistavat ja kaavamaiset käytöstavat, kiinnostuksen kohteet ja toiminnat (1). Autistisen henkilön vuorovaikutuksen häiriö ei sinänsä aina merkitse vuorovaikutuksen puutetta, vaan sen huomattavaa poikkeavuutta. Normaali vastavuoroisuus puuttuu, vaikka autistinen henkilö voikin käyttää puhetta ja katsekontaktia. Myös kielelliset taidot sinänsä voivat autistilla tai Asperger-henkilöllä olla hyvät, mutta tapa kommunikoida on erikoislaatuinen. Autistin on myös vaikea ymmärtää puhutun kielen merkitystä vastavuoroisen kommunikaation välineenä (25). Ydinoireiden lisäksi autistisiin häiriöihin liittyy usein unihäiriöitä, pelkoja, syömis - ongelmia ja ruokaan liittyviä poikkeavia mieltymyksiä, motorista hyperaktiivisuutta ja tarkkaavuuden ongelmia, aggressiivisuutta, tuhoavaa käyttäytymistä ja itsensä vahingoittamista sekä aistipoikkeavuuksia (1,25). Aistipoikkeavuudet voivat aiheuttaa erilaisissa tilanteissa oudolta vaikuttavia reaktioita. Toisaalta stereotyyppistä ja itseä vahingoittavaa käyttäytymistä voi esiintyä vaikeasti kehitysvammaisilla ilman, että kyseessä olisi varsinainen autistinen häiriö (16). Tarkkaavuushäiriö Tarkkaavuushäiriön keskeisiä oireita ovat keskittymättömyys, hyperaktiivisuus ja impulsiivisuus (1). Tarkkaavuushäiriöitä esiintyy 7 21 %:lla kehitysvammaisista lapsista (5,9,26). Kehitysvammaisten lasten tarkkaavuuden arvioinnissa on aina otettava huomioon lasten kehitysikä: kehitysvammaisten keskittymiskyky, motorinen aktiivisuus ja impulssien hallinta on ikätasosta jäljessä. Tarkkaavuushäiriö voidaan diagnosoida vasta, kun nämä ominaisuudet ovat selvästi jäljessä lapsen muusta kehitystasosta (11). Myös aikuisella kehitysvammaisella on mahdollista diagnosoida tarkkaavuushäiriö. Tällöin on luonnollisesti todettava, että tarkkaavuushäi- 3536

5 TIETEESSÄ with intellectual disability. J Intellect Development Disabil 2004;29: Mohr C, Tonge B, Einfeld SL. The Developmental Behaviour Checklist for Adults (DBC-A). Supplement to the Manual for the Developmental Behaviour Checklist DBC-P and DBC-T. University of New South Wales and Monash University, Australia Aman MG, Tassé MJ, Rojahn J, Hammer D. The Nisonger CBRF: A Child behavior rating form for children with developmental disabilities. Res Dev Disabil 1996;17: Goodman R. Psychometric properties of the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ). J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40: Kaptein S, Jansen DEMC, Vogels AGC, Reijneveld SA. Mental health problems in children with intellectual disablity: use of the Strengths and Difficulties Questionnaire. J Intellect Disabil Res 2008;52: Lauerma H. Unihäiriöpotilas vastaanotolla. Duodecim 2000;116: Pynnönen P, Verkasalo M. Keliakiaa sairastavien psyykkinen oireilu gluteenittoman dieetin vaikutus lasten ja nuorten oireisiin. Suom Lääkäril 2005;60: Atula S. Psyykkisten oireiden orgaaniset syyt. Lääkärin tietokannat/lääkärin käsikirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim riön oireet ovat olleet olemassa jo ennen seitsemän vuoden ikää ja että oireet poikkeavat potilaan muusta kehitystasosta. Kehitysvammaisten aikuisten tarkkaavuushäiriön diagnosointiin on kehitetty omat kriteerit, joissa otetaan huomioon kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet (26). Skitsofreeniset häiriöt Skitsofreenisille häiriöille ovat tyypillisiä syvät ajattelun ja havaintokyvyn vääristymät sekä tunnetilojen asiaankuulumattomuus ja latistuminen (1). Koska skitsofreenisten häiriöiden keskeiset oireet aistiharhat, harhaluulot, puheen hajanaisuus liittyvät ajatteluun ja aistimaailmaan, niiden tunnistaminen niukasti kommunikoivilla tai puhumattomilla kehitysvammaisilla on vaikeaa (27). Tutkimustulokset kehitysvammaisten skitsofreenisten häiriöiden esiintyvyydestä ja oirekuvasta ovatkin ristiriitaisia. Joissain tutkimuksissa kehitysvammaisilla on todettu ei-kehitysvammaisiin verrattuna enemmän positiivisia oireita, kuten aistiharhoja ja harhaluuloja. Toisissa tutkimuksissa on taas havaittu negatiivisia oireita, kuten tunteiden latistumista ja toimintakyvyn laskua (27). Usein diagnoosin kannalta oleellista on selkeä muutos aiempaan käyttäytymiseen ja toimintakykyyn nähden (28) sekä oireiden säilyminen suhteellisen muuttumattomina ympäristöstä riippumatta (11). Mielialahäiriöt Masennustilan keskeisiä oireita ovat masentunut mieliala, kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen ja vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys (1). Kehitysvammaisen on usein vaikea tunnistaa ja ilmaista masentunutta mielialaa, ja kehitysvammaisten masennustilat lienevätkin alidiagnosoituja (29). Diagnoosin jäljille on kuitenkin mahdollista päästä objektiivisesti havaittavien liitännäisoireiden perusteella, ja masennusepäily voi myös herätä olemuksessa ja toiminta - kyvyssä tapahtuneen muutoksen perusteella. Erityisesti aggressiivisen ja itseä vahingoittavan käyttäytymisen ilmaantuminen tai niiden lisääntyminen voi viitata masennukseen (8,14,29). Muita kehitysvammaisen masennukseen viittaavia oireita ovat ärtyisyys, tunnereaktioiden puuttuminen, toimintakyvyn heikkeneminen, itkuisuus ja pelokkuus (16,30). Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä esiintyy toistuvia jaksoja, joiden aikana mieliala ja toimeliaisuuden taso ovat merkittävästi häiriintyneet (1). Matsonin ym. (31) tutkimuksessa vaikeasti kehitysvammaisten maniadiagnoosia ennustivat parhaiten vähentynyt unen tarve, psykomotorinen agitaatio, mielialan muutokset ja aggressiivisuus. Koska poikkeavien mielialajaksojen välillä voi olla pitkiä aikoja, kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen edellyttää oireiden tarkastelua pitkällä aikavälillä. Toisaalta kehitysvammaisilla saattaa esiintyä muita useammin tiheäjaksoisesti toistuvaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä (11). Ahdistuneisuushäiriöt Ahdistuneisuushäiriöihin luetaan muun muassa niin julkisten paikkojen kuin sosiaalisten tilanteiden pelko sekä paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (1). Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy pelon tai ahdistuneisuuden lisäksi autonomisen hermoston aktivoitumisesta johtuvia somaattisia oireita, kuten sydämentykytystä, vapinaa, hikoilua, rinta- ja vatsakipujat ja huimausta (1). Nämä somaattiset oireet korostuvat usein kehitysvammaisilla, joiden on vaikea nimetä ahdistuneisuuden tunnetta. Lisäksi ahdistuneisuus voi ilmetä aggressiivisuutena, agitaationa, itsensä vahingoittamisena, pakonomaisina pelkoina, rituaalisena käyttäytymisenä ja unihäiriöinä (30). Sopeutumishäiriöt Sopeutumishäiriöt ovat sosiaalista toimintakykyä häiritseviä tunne-elämän häiriö- ja ahdistustiloja, jotka syntyvät merkittävän elämänmuutoksen tai rasittavan elämäntapahtuman jälkeisen sopeutumisvaiheen aikana (1). Kehitysvammaisuus lisää alttiutta erilaisille traumoille, mutta kehitysvammaisen ymmärrys- ja sopeutumiskyky tilanteeseen nähden on heikko. Myös kehitysvammaisen mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskevissa elämänmuutoksissa ja niihin liittyvissä päätöksissä ovat usein vähäiset. Sopeutumis - häiriöiden oireina voi olla häiritsevää käyttäytymistä, levottomuutta ja agitaatiota, keskittymisvaikeuksia, aggressiivisuutta, itseä 3537

6 KATSAUS vahingoittavaa käyttäytymistä, somaattisia oireita sekä unihäiriöitä ja ruokahalun muutoksia (30). Aggressiivisuus psyykkisenä oireena Aggressiivisuus on oire, jonka aiheuttajana saattaa olla monenlaisia psykiatrisia ja ei-psykiatrisia tekijöitä. Psykiatrisista häiriöistä muun muassa psykoottiset häiriöt, masennustila, mania, ahdistuneisuus, autistiset häiriöt, lapsuusiän käytöshäiriöt ja persoonallisuushäiriöt voivat ilmetä aggressiivisuutena. Kehitysvammaisten aggressiivisuutta ja itsensä vahingoittamista on hiljattain käsitelty Koskentaustan (32) katsausartikkelissa. TAULUKKO 1. Psyykkisiä oireita, joiden syynä voi olla somaattinen sairaus tai sen lääkehoito (2,5,15,21,34,48,49,50). Levottomuus, kiihtymys akuutti tai krooninen kipu (esim. päänsärky, hammassärky, korva- tai poskiontelotulehdukseen liittyvä kipu, kuukautiskivut, ummetukseen liittyvät vatsakivut) infektiot allergiset sairaudet, heinänuha, kutina hypertyreoosi hyper- tai hypoglykemia psyykenlääkkeet (psykoosilääkkeiden aiheuttama akatisia, bentsodiatsepiinien aiheuttamat paradoksaaliset reaktiot) epilepsialääkkeet (vigabatriini lapsilla, levetirasetaami aikuisilla) Ärtyisyys, aggressiivisuus akuutti tai krooninen kipu uniapnea hyper- tai hypoglykemia epilepsia suolistosairaudet (laktoosi-intoleranssi, keliakia) ihosairaudet, kutina, heinänuha kortisoni, androgeenit epilepsialääkkeet (levetirasetaami) Itsensä vahingoittaminen akuutti tai krooninen kipu infektiot (sinuiitti, korvatulehdus) epilepsia (temporaali- ja frontaalilähtöiset kohtaukset) beetasalpaajat Oireyhtymät: Lesch-Nyhan, Cornelia de Lange, Smith-Magenis, Prader-Willi, Rett Keskittymis- tai muistivaikeudet akuutti tai krooninen kipu uniapnea, muista syistä johtuva unettomuus kilpirauhasen vajaatoiminta epilepsia (toistuvat lyhyet poissaolokohtaukset, partiaalinen status) B 12 -vitamiinin puute : psyykenlääkkeet (bentsodiatsepiinit) Masentuneisuus, vetäytyminen akuutti tai krooninen kipu kilpirauhasen vajaatoiminta hyperkalsemia epilepsialääkkeet (levetirasetaami) verenpainelääkkeet Unihäiriöt akuutti tai krooninen kipu infektiot uniapnea sydämen vajaatoiminta allergiset sairaudet (kutina), astma kilpirauhasen liikatoiminta tai vajaatoiminnan liikalääkitys levottomat jalat psyykenlääkkeet epilepsialääkkeet verenpainelääkkeet (beetasalpaajat) oireyhtymät (Smith-Magenis, Angelman) Toimintakyvyn lasku, hidastuminen, luonteen muutos kilpirauhasen vajaatoiminta epilepsia etenevät aineenvaihduntasairaudet aivovammat ja kallonsisäiset prosessit (otsa- tai ohimolohkokasvain) B 12 -vitamiinin puute Sekavuus infektiot hypoglykemia, hyperglykemia hypo- ja hypernatremia, hypo- ja hyperkalemia epilepsia Psykoottiset oireet tai omituinen käyttäytyminen epilepsia keskushermoston infektiot epilepsialääkkeet (vigabatriini aikuisilla) kortisoni 3538

7 TIETEESSÄ Psyykkisten oireitten muita syitä Somaattiset sairaudet sekä aistivammat ja -poikkeavuudet Somaattisiin sairauksiin ja niiden hoitoon saattaa liittyä psyykkisiä oireita, joita voi olla vaikea erottaa varsinaisista mielenterveyshäiriöistä. Esimerkiksi akuutti tai krooninen kipu, jota kehitysvammainen ei osaa ilmaista tai paikantaa, voi johtaa ongelmakäyttäytymiseen. Taulukossa 1 on esimerkkejä somaattisten sairauksien ja niiden lääkehoidon aiheuttamista psyykkisistä oireista. Tunnistamattomat näkö- tai kuuloaistin puutteet voivat aiheuttaa kommunikaatioongelmia ja vaikeuksia ymmärtää ohjeita, epäluuloisuutta ja tilanteiden virhetulkintoja, pelokkuutta, vastavuoroisen kontaktin poikkeavuutta ja oudolta vaikuttavaa käyttäytymistä. Lapsilla näkö- tai kuulovamma voi aiheuttaa autistiselta vaikuttavaa käyttäytymistä tai pahentaa erotilanteisiin liittyvää ahdistusta (2). Koulussa ja töissä näköön tai kuuloon liittyvät pulmat voivat ilmetä keskittymisvaikeuksina tai levottomuutena. Aikuisella näön tai kuulon heikkenemisestä johtuva toimintakyvyn heikkeneminen saattaa myös muistuttaa dementiaa. Autismikirjon häiriöihin, tarkkaavuushäi - riöön ja tiettyihin oireyhtymiin liittyy tuntoja liikeaistin poikkeavuuksia. Autistinen henkilö voi esimerkiksi kokea epämiellyttäväksi tietyt vaatteiden aiheuttamat tuntemukset, minkä vuoksi hän ei suostu pitämään päällään tällaisia vaatteita. Myös räikeät valot, häly tai äkilliset poikkeavat äänet voivat tuntua epämiellyttäviltä ja pelottavilta. Tämä saattaa aiheuttaa paitsi epämääräistä levottomuutta, ärtyisyyttä ja poikkeavaa käyttäytymistä myös paniikinomaisia reaktioita ja ahdistusta aiheuttavien tilanteiden välttämistä (25). Autismiin ja tarkkaavuushäiriöön voi myös liittyä poikkeavan voimakkaiden ärsykkeiden ja kokemusten hakemista, kuten rajua pyörimistä, keinumista tai heijaamista. Sensorisen stimulaation saamisen onkin arvioitu toimivan itsensä vahingoittamista ylläpitävänä tekijänä 26 %:ssa tapauksista (33). Joihinkin kehitysvammaoireyhtymiin liittyy poikkeavan korkea kipukynnys. Esimerkiksi Prader-Willin oireyhtymään (PWS) liittyy alentunut kiputunto, ja on tavallista, että tätä oireyhtymää sairastavat nyppivät ihoa. Koska kiputunto on alentunut, ihon nyppiminen ei aiheuta kipua, mutta kudosvaurio johtaa fysiologisena reaktiona plasman beeta-endorfiinipitoisuuden nousuun. Tämä puolestaan aiheuttaa hyvänolon tunnetta, minkä arvellaan toimivan itsensä vahingoittamisen ylläpitäjänä (34). Kommunikaatioon liittyvät tekijät Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen häiriöt saattavat aiheuttaa erilaisia psyykkisiä oireita. Kyvyttömyys ilmaista tarpeitaan ja tunteitaan voi aiheuttaa turhautumista, raivokohtauksia ja toisiin kohdistuvaa aggressiivisuutta. Vaikeus ymmärtää puhetta voi ilmetä levottomuutena tai keskittymis- ja muistivaikeuksina, ja henkilö suoriutuu päivittäisissä tehtävissään todellista toimintakykyään heikommin. Toisaalta kyvyttömyys ymmärtää viestejä sosiaalisissa tilanteissa voi aiheuttaa ahdistuneisuutta, pelokkuutta ja vetäytymistä. Toisinaan kehitysvammaisen sanallinen ilmaisukyky on huomattavasti parempi kuin ymmärryskyky. Sujuva sanallinen ilmaisu sekä fraasien ja sivistyssanojen käyttö voi johtaa siihen, että potilaan luullaan ymmärtävän puhetta todellisuutta paremmin. Tällöin häneen kohdistuu liian suuria odotuksia. Ohjeiden noudattamatta jättäminen voidaan tällöin virheellisesti tulkita tahalliseksi vastusteluksi. Psykodynaamiset ja sosiaaliset syyt psyykkisten oireitten aiheuttajana Psyykkiset oireet voivat liittyä myös sosiaaliseen ympäristöön ja vuorovaikutustilanteisiin. Aggressiivinen tai itseä vahingoittava käyttäytymien voi toimia keinona saada huomiota tai saada jokin tavoiteltu kohde, esimerkiksi ruokaa (14,33,35). Toisinaan aggressiivisuus ja muut psyykkiset oireet liittyvät siihen, että kehitysvammaiselle asetetut vaatimukset koulun, työn, sosiaalisten aktiviteettien, itsestä huolehtimisen tai asioiden hoidon suhteen ovat liialliset. Kyvyttömyys toimia vaatimusten mukaisella tasolla voi tällöin aiheuttaa turhautumista, aggressiivisuutta ja itsensä vahingoittamista, ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä ja unihäiriöitä, jotka vähenevät silloin, kun vaatimukset asetetaan realistiselle tasolle. 3539

8 KATSAUS LIITEAINEISTO Sisällysluettelot SLL 42/2008 TAULUKKO 2. Hoidon porrastus kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden yhteydessä. Perusterveydenhuolto lieväoireiset ja/tai lyhytkestoiset mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt psyykkiset oireet somaattisen sairauden yhteydessä; epäily somaattisesta sairaudesta tai aistivammasta psyykkisten oireitten aiheuttajana Psykiatrinen erikoissairaanhoito akuutti psykoottinen tai muu vaikea mielenterveyshäiriö muu psykiatrista erikoissairaanhoitoa vaativa häiriö potilaalla, jolla on riittävä kyky kommunikoida ja käsitellä asioita älyllisellä ja tunnetasolla mielenterveyslain mukainen tahdosta riippumattoman hoito Kehitysvammaisten erityispalvelut vaikea tai pitkäkestoinen mielenterveyshäiriö potilaalla, jonka kommunikaatiotaidot ovat puutteelliset tai jonka hoito muista syistä ei onnistu erikoissairaanhoidossa vaikea tai pitkäkestoinen käyttäytymisen häiriö erityisjärjestelyjen tarve asumisen suhteen vaikean käyttäytymisen häiriön vuoksi kehitysvammaisuuteen liittyvät erityisongelmat (esim. harvinainen kehitysvammaoire - yhtymä, etenevä neurologinen sairaus, vaikea autismikirjon häiriö) sosiaaliset ongelmat, perhe- ja verkostotyön tarve vaikea aggressiivisuus tai muu käyttäytyminen, jonka hallitseminen edellyttää rajoittavien toimenpiteiden käyttöä, mutta edellytyksiä mielenterveyslain mukaiselle tahdosta riippumattomalle hoidolle ei ole kehitysvammalain mukainen erityishuolto vastoin tahtoa Sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä itsensä vahingoittaminen tai muu häiritsevä käyttäytyminen voi alkuun olla sattumanvarainen reaktio, mutta käyttäytymisen aikaansaama huomio tai muu toivottu vaste voi kääntyä vahvistamaan häiritsevää käyttäytymistä (34). Häiritsevää oireilua voi ylläpitää myös kasvatukseen ja ohjaukseen liittyvä epäjohdonmukaisuus. Vaikka tämänhetkinen suhtautumistapa kehitysvammaisten koulunkäynnin, asumisen ja palveluiden järjestämiseen painottaa mahdollisuutta saada normaaliyhteiskunnan palveluja, kehitysvammaiset viettävät edelleen muita enemmän aikaa omissa ryhmissään. Tällöin ryhmän jäsenten välille muotoutuu tiettyjä rooleja, sääntöjä ja toimintatapoja, ja vuorovaikutussuhteet ohjaavat merkittävästi yksilön käyttäytymistä. Laitoksissa asuvien kehitysvammaisten aggressiivinen käyttäytyminen on tavallisempaa kuin kodeissa ja pienissä asumisyksiköissä asuvilla (36). Onkin mahdollista, että laitosympäristö sinänsä lisää aggressiivisuutta esimerkiksi suuren ryhmäkoon, hoitajien vaihtumisen ja virikkeiden puutteen vuoksi. Toisaalta laitosympäristön ei ole vakuuttavasti voitu osoittaa aiheuttavan itsensä vahingoittamista, vaan todennäköisesti yhteys on päinvastainen: toistuva aggressiivinen ja itseä vahingoittava käyttäytyminen johtaa lopulta laitossijoitukseen (34,36). Lopuksi Viime vuosikymmeninä kehitysvammaisten laitoshoitoa on maassamme systemaattisesti hajautettu ja avohoidon palveluja kehitetty. Vastuu kehitysvammahuollon palvelujen järjestämisestä on siirtynyt erityishuoltopiireiltä kunnille. Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus eli PARAS-hanke ja vammaislakien uudistamistyö tähtäävät siihen, että kehitysvammaiset henkilöt saisivat tarvitsemansa palvelut lähipalveluina omassa asuinympäristössään yhdenvertaisina muiden palveluntarvitsijoiden kanssa. Kehitysvammaisuuden sinänsä ei pidäkään olla este mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kärsivien henkilöiden palvelujen saamiselle perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Lisäksi tarvitaan kuitenkin myös kehitysvammaisten erityisongelmiin perehtyneitä tutkimus- ja hoitoyksiköitä (37,38). Taulukossa 2 on esitetty kirjoittajan ehdotus kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden hoidon porrastuksesta. Laitoskeskeisen palvelujärjestelmän purkautuessa ajankohtaisena suurena haasteena on se, kuinka perusterveydenhuolto pystyy takaamaan riittävät valmiudet moniongelmaisten kehitysvammaisten potilaiden ensilinjan hoitoon. Toisaalta on erittäin tärkeää, että kehitysvammaisten erityispalveluihin erikoistuneet asiantuntijatyöryhmät pystyvät huolehtimaan vaativimpien potilaiden arvioinnista ja hoidosta. Kehitysvammapsykiatrisen asiantuntemuksen ylläpitämiseen ei riitä pelkkä kokemuksen ja kouluttautumisen kautta kertyvä osaaminen, vaan lisäksi tarvitaan aktiivista tieteellistä tutkimusta ja kehittämistoimintaa kehitysvammaisten erityistarpeet huomioon ottavien tutkimus- ja hoitomenetelmien sekä palvelujärjestelmien kehittämiseksi. n 3540

9 TIETEESSÄ TERHI KOSKENTAUSTA M.D., PH.D. PÄÄJÄRVI JOINT MUNICIPAL AUTHORITY, PÄÄJÄRVI REHABILITATION CENTRE ENGLISH SUMMARY Assessment of psychiatric disturbances in people with intellectual disabilities Psychiatric disturbances are common in people with intellectual disabilities, but recognition of these disturbances is complicated by the intellectual disability itself, as well as by communication disturbances and other additional disabilities. Comprehensive psychiatric evaluation of a person with intellectual disability is demanding. It comprises an interview with the patient, direct observation of the patient s behaviour, as well as a medical and neurological examination. In addition, it includes an interview with parents or other carers, which can be supplemented by the use of structured rating scales, and a review of prior medical and psychological evaluations. Specific prenatal aetiologies, such as Down, fragile X and Prader-Willi syndrome, have been linked with certain types of behavioural and psychiatric problems. In addition to psychiatric disturbances, problem behaviour may be caused by somatic disorders and their medication, additional disabilities and communication disturbances, as well as psychodynamic and social causes. 3541

10 TAULUKKO 1. Kehitysvammaisten käyttäytymisen laaja-alaiseen arviointiin soveltuvia suomenkielisiä arviointiasteikkoja. Arviointilomakkeen nimi Käyttötarkoitus Täyttäjä Rakenne AAMD Adaptive Behavior Scale (ABS) Kehitysvammaisten lasten, Vanhemmat, muu Adaptiivisten taitojen osio II osa (39,41) nuorten ja aikuisten hoitaja (66 väittämäryhmää) adaptiivisten taitojen ja ongelmakäyttäytymisen Ongelmakäyttäytymisen osio arviointi (44 väittämäryhmää, 3-portainen arviointi) Achenbach System of Empirically Based Assessment (ASEBA) Child Behavior Checklist (CBCL) (42) Lasten ja nuorten (6 18 v.) Vanhemmat tai muu Kompetenssiosio käyttäytymisen arviointi hoitaja Ongelmakäyttäytymisen osio (118 väittämää, 3-portainen arviointi) Teacher s Report Form (TRF) (41) Lasten ja nuorten (6-18 v.) Opettaja Adaptiivisten taitojen osio käyttäytymisen arviointi Ongelmakäyttäytymisen osio (118 väittämää, 3-portainen arviointi) Developmental Behaviour Checklist (DBC) DBC-P (17,43) Kehitysvammaisten lasten ja nuorten Vanhemmat tai muu Kompetenssiosio (4 18 v.) käyttäytymisen arviointi hoitaja Ongelmakäyttäytymisen osio (96 väittämää, 3-portainen arviointi) DBC-T (17) Kehitysvammaisten lasten ja nuorten Opettaja Kompetenssiosio (4 18 v.) käyttäytymisen arviointi Ongelmakäyttäytymisen osio (94 väittämää, 3-portainen arviointi) DBC-A (44) Kehitysvammaisten aikuisten Vanhemmat tai muu Kompetenssiosio käyttäytymisen arviointi hoitaja Ongelmakäyttäytymisen osio (107 väittämää, 3-portainen arviointi) Nisonger Child Behavior Rating Form (N-CBRF) (45) N-CBRF Kehitysvammaisten lasten ja nuorten Vanhemmat tai muu Myönteisen sosiaalisuuden osio Vanhempien versio (3-16 v.) käyttäytymisen arviointi hoitaja (10 väittämää, 4-portainen arviointi) Ongelmakäyttäytymisen osio (66 väittämää, 4-portainen arviointi) N-CBRF Opettajan versio Kehitysvammaisten lasten ja nuorten Opettaja Myönteisen sosiaalisuuden osio (3-16 v.) käyttäytymisen arviointi (10 väittämää, 4-portainen arviointi) Ongelmakäyttäytymisen osio (66 väittämää, 4-portainen arviointi) Psykososiaalisen toimintakyvyn arviointiasteikko (PSYTO) (13) Kehitysvammaisten aikuisten Vanhemmat, muu Psykososiaalinen selviytyminen psykososiaalisen toimintakyvyn hoitaja (14 graafista analogia-asteikkoa) arviointi Oireet ja ongelmat (29 ongelmaväittämää, 5-portainen arviointi) Vahvuuksien ja vaikeuksien kyselylomake (SDQ-Fin) (47) Lasten ja nuorten käyttäytymisen Vanhemmat, Myönteisen sosiaalisuuden osio arviointi muu hoitaja, opettaja (5 väittämää 3-portainen arviointi) Ongelmakäyttäytymisen osio (20 väittämää, 3-portainen arviointi) 3541a

11 Pisteytys Pisteytysohjelma saatavilla Rajoituksia Adaptiiviset taidot: Suhteellisen monimutkainen täyttää ja pisteyttää - osa-alueiden pistemäärät (10 osa-aluetta) - osa-alueiden pistemäärät (sosiaaliset ja motoriset käytöshäiriöt, yht. 14 osa-aluetta) TIETEESSÄ Kompetenssi: - osa-alueen pisteet (3 osa-aluetta) - osa-alueiden pistemäärät (sisäänpäin ja Suomenkielinen tietokoneohjelma saatavilla Soveltuu lähinnä lievästi ja ulospäin suuntautuneet oireet, yht 9 osa-aluetta) keskivaikeasti kehitysvammaisille (42) Adaptiiviset taidot - osa-alueiden pistemäärät (5 osa-aluetta) - osa-alueiden pistemäärät (sisäänpäin ja ulospäin suuntautuneet oireet, yht 9 osa-aluetta) Suomenkielinen tietokoneohjelma saatavilla - osa-alueiden pistemäärät (5 osa-aluetta) - osa-alueiden pistemäärät (5 osa-aluetta) - osa-alueiden pistemäärät (6 osa-aluetta) Englanninkielinen tietokoneohjelma saatavilla Englanninkielinen tietokoneohjelma saatavilla Englanninkielinen tietokoneohjelma saatavilla Myönteinen sosiaalisuus: - osa-alueiden pistemäärät (2 osa-aluetta) - osa-alueiden pistemäärät (6 osa-aluetta) Myönteinen sosiaalisuus: - osa-alueiden pistemäärät (2 osa-aluetta) - osa-alueiden pistemäärät (6 osa-aluetta) Yhteenvetokaavio Täyttäminen ja tulosten tulkinta edellyttää perehtyneisyyttä Myönteinen sosiaalisuus: Pisteytysohjelma Internetissä Saattaa soveltua myös kehitysvammaisten arviointiin (47) - osa-alueiden pistemäärät (4 osa-aluetta) 3541b

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISUUS JA MIELENTERVEYS MÄNTSÄLÄ 2014

KEHITYSVAMMAISUUS JA MIELENTERVEYS MÄNTSÄLÄ 2014 KEHITYSVAMMAISUUS JA MIELENTERVEYS MÄNTSÄLÄ 2014 KEHITYSVAMMAISUUS JA MIELENTERVEYS Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri, HYKS

Lisätiedot

Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys

Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien psykiatristen palvelujen järjestämisen haasteet ja kehittämistarpeet Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys

Lisätiedot

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt mitä etsitään ja miten hoidetaan?

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt mitä etsitään ja miten hoidetaan? Kehitysvammaisuus Terhi Koskentausta Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt mitä etsitään ja miten hoidetaan? Kehitysvammaisista 30 50 %:lla esiintyy mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Häiriöiden

Lisätiedot

Aggressiivisuudella tarkoitetaan toiseen henkilöön tai. Kehitysvammaisten henkilöiden aggressiivisuus ja itsensä vahingoittaminen.

Aggressiivisuudella tarkoitetaan toiseen henkilöön tai. Kehitysvammaisten henkilöiden aggressiivisuus ja itsensä vahingoittaminen. Katsausartikkeli Terhi Koskentausta Kehitysvammaisten henkilöiden aggressiivisuus ja itsensä vahingoittaminen Tärkein tieto K Kehitysvammaisten henkilöiden aggressiivisuus ja itsensä vahingoittaminen on

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT

AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT Marja-Leena Mattila Lastentautien erikoislääkäri Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopistollinen sairaala 21.4.2009 AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Toiminnanohjaus ja haastava käytös 2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus

Lisätiedot

Kehitysvammaoireyhtymät ja käyttäytymisfenotyyppi

Kehitysvammaoireyhtymät ja käyttäytymisfenotyyppi TIETEESSÄ TERHI KOSKENTAUSTA LT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri Eteva kuntayhtymä Kehitysvammaoireyhtymät ja käyttäytymisfenotyyppi Käyttäytymisfenotyypillä

Lisätiedot

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT.

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT. AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai puutteellinen sosiaalinen vuorovaikutus 2. Poikkeava ja/tai puutteellinen kommunikaatio Marja-Leena Mattila Lastentautien

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009 Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne

Lisätiedot

Ehdotus kehitysvammapsykiatristen palvelujen järjestämisestä Etelä-Suomessa

Ehdotus kehitysvammapsykiatristen palvelujen järjestämisestä Etelä-Suomessa Ehdotus kehitysvammapsykiatristen palvelujen järjestämisestä Etelä-Suomessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Mitä tehdä, kun lapsella on haastavaa käyttäytymistä

Mitä tehdä, kun lapsella on haastavaa käyttäytymistä Mitä tehdä, kun lapsella on haastavaa käyttäytymistä Syitä, haastavan tilanteen purkaminen ja muuttaminen Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL, asiantuntijapalvelun päällikkö Eteva ky Haastavan käyttäytymisen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten

Lisätiedot

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET Suomessa psykologien käytössä on erilaisia kognitiivisen tason arvioimisessa käytettäviä testejä. Näistä testeistä saadaan yleensä pistemääriä,

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Psykiatrinen osaaminen vammaispalveluissa

Psykiatrinen osaaminen vammaispalveluissa Psykiatrinen osaaminen vammaispalveluissa Terhi Koskentausta LT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys ylilääkäri Eteva kuntayhtymä Seinäjoki 14.5.09 Eteva kuntayhtymä Muodostunut

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Puheen kehityksen ongelmat

Puheen kehityksen ongelmat Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot