Kehitysvammaisten psyykkiset oireet selvitettävä moniammatillisesti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehitysvammaisten psyykkiset oireet selvitettävä moniammatillisesti"

Transkriptio

1 KATSAUS TIETEESSÄ TERHI KOSKENTAUSTA LT, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, YLILÄÄKÄRI, KEHITYSVAMMALÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS UEP-KUNTAYHTYMÄN JA PÄÄJÄRVEN KUNTAYHTYMÄN YHTEINEN ASIANTUNTIJAPALVELU EI ILMOITETTUJA SIDONNAISUUKSIA Kehitysvammaisten psyykkiset oireet selvitettävä moniammatillisesti Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat kehitysvammaisilla tavallisia, mutta niiden diagnostiikka on vaativaa. Kommunikaation rajoittuneisuuden ja erilaisuuden vuoksi kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt ilmenevät usein tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Kehitysvammaisten henkilöiden psyykkisten oireitten arviointi edellyttää perusteellista ja laajaalaista, mielellään moniammatillisessa työryhmässä tehtävää tutkimusta, jossa apuna voidaan käyttää strukturoituja arviointilomakkeita. Varsinaisten mielenterveyshäiriöiden lisäksi kehitysvammaisten psyykkisten oireitten syinä voi olla muun muassa somaattinen sairaus tai lääkehoito, aistivamma tai -poikkeavuus, kommunikaatiohäiriö tai psykodynaamiset ja sosiaaliset syyt. Kehitysvammaisuus on tila, jossa mielen kehitys on pysähtynyt tai epätäydellinen kehitysiässä, eli alle 18-vuotiaana saadun sairauden tai vamman seurauksena siten, että erityisesti älykkyyttä vaativat toiminnot, kuten oppimiskyky, kielelliset taidot ja sosiaaliset kyvyt, ovat vaikeutuneet (1). Älyllinen kehitysvammaisuus vaikuttaa monella tavoin yksilön ajattelu- ja toimintatapaan. Kehitysvammaisen henkilön ajattelu on konkreettista, ja hänen on vaikea nimetä tunteita (2). Kyky loogiseen päättelyyn ja ongelmanratkaisuun on heikentynyt, samoin kyky tulkita sosiaalisia tilanteita ja toimia niihin liittyvien odotusten mukaisesti. Lisäksi kielellisten taitojen puutteet vaikuttavat ilmaisu- ja ymmärryskykyyn ja näin ollen vuorovaikutukseen ja käyttäytymiseen (2). Kehitysvammaisuuteen liittyy usein liitännäisvammoja. Kuulovamma on arvioitu olevan 5 17 %:lla, näkövamma tai muu näön häiriö %:lla, ja puhevamma 44 %:lla (3,4,5,6). Myös somaattiset sairaudet ovat tavallisia. Esimerkiksi epilepsiaa sairastaa %, verenpainetautia tai muita kardiovaskulaarisia sairauksia 9 11 % ja kilpirauhasen vajaatoimintaa 2 6 % kehitysvammaisista (3,6,7,8). Kehitysvammaiset ovat alttiita myös mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöille, joita on arvioitu esiintyvän %:lla kehitysvammaisista ja jopa 5 7-kertaisesti ei-kehitysvammaisiin verrattuna (5,9). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöillä tarkoitetaan tässä artikkelissa kliinisesti merkitseviä ajatteluun, tunne-elämään tai käyttäytymiseen liittyviä psykiatrisia oireyhtymiä, jotka diagnosoidaan ICD- tai DSM-tautiluokituksen mukaisten kriteerien perusteella. Nämä kriteerit soveltuvat kehitysvammaisuuteen liittyvien erityispiirteiden vuoksi kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden diagnosointiin vain rajallisesti (2,5,10). Sekä ICD- että DSM-kriteeristöstä onkin kehitetty kehitysvammaisten arviointiin tarkoitetut versiot, joissa pyritään ottamaan huomioon kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet (11,12). Psyykkisillä oireilla tarkoitetaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden yhteydessä esiintyviä oireita, jotka voivat liittyä ajatteluun ja tunne-elämään (esimerkiksi sekavuus, ahdistuneisuus tai masentuneisuus) tai käyttäytymiseen (esimerkiksi aggressiivisuus tai toimintakyvyn lasku). Tiettynä yhdistelminä esiintyessään psyykkiset oireet muodostavat mielenterveyshäiriön, mutta yksittäiset psyykkiset oireet johtuvat usein muista syistä. Kehitysvammaisen häiriintyneeksi koetun käyttäytymisen taustalla voi olla hyvin monenlaisia tekijöitä, ja sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöt ja tunne-elämän häiriöt ilmenevät usein myös toisiinsa sekoittuneina (13). Somaattiset sairaudet tai niiden lääkehoito, aistivammat ja -poikkeavuudet sekä kommu- 3533

2 KATSAUS Kirjallisuutta 1 Stakes. Psykiatrian luokituskäsikirja. Tautiluokitus ICD-10. Helsinki: Edita Tonge B. Psychopathology in children with developmental disabilities. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s Sosiaalihallitus. Kehitysvammaisten erityishuolto Tilastotiedotus Nro 1990:2. Helsinki van Schrojenstein Lantman-de Valk HMJ, van den Akker M, Maaskant MA ym. Prevalence and incidence of health problems in people with intellectual disability. J Intellect Disabil Res 1997;41: Dykens EM. Annotation: Psychopathology in children with intellectual disability. J Child Psychol Psychiatry 2000;41: Jansen DEMC, Krol B, Groothoff JW, Post D. People with intellectual disability and their health problems: a review of comparative studies. J Intellect Disabil Res 2004;48: Kerr AM, McKulloch D, Oliver K ym. Medical needs of people with intellectual disability require regular reassessment, and the provision of client- and carer-held reports. J Intellect Disabil Res 2003;47: Kwok H, Cheung PWH. Co-morbidity of psychiatric disorder and medical illness in people with intellectual disabilities. Curr Opin Psychiatry 2007;20: Emerson E. Prevalence of psychiatric disorders in children and adolescents with and without intellectual disability. J Intellect Disabil Res 2003;47: Moss S. Assessment: conceptual issues. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s World Health Organization. ICD-10 Guide for Mental Retardation. World Health Organization. Geneva Fletcher R, Loschen E, Stavrakaki C, First M, toim. Diagnostic Manual Intellectual Disability (DM-ID): A Clinical Guide for Diagnosis of Mental Disorders in Persons with Intellectual Disability. Kingston, NY: NADD Press Ojanen M, Seppälä H. Mikä hätänä? Kehitysvammaisten psykososiaalisen toimintakyvyn ja emotionaalisten häiriöiden arviointimenetelmän kehittäminen. Helsinki: Kehitysvammaliitto Emerson E, Moss S, Kiernan C. The relationship between challenging behaviour and psychiatric disorder in people with severe developmental disabilities. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s Loschen EL, Osman OT. Self-injurious behavior in the developmentally disabled: assessment techniques. Psychopharmacol Bull 1992;28: nikaatiohäiriöt voivat aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä oireita. Myös henkilön asuinympäristöllä ja sosiaalisella verkostolla on suuri vaikutus henkilön käyttäytymiseen. Poikkeavalta vaikuttava käyttäytyminen voikin olla ensisijaisesti ympäristöstä ja sosiaalisista suhteista johtuvaa reagointia, joka toimii epäkypsänä tai epätarkoituksenmukaisena sel - viytymisstrategiana (13,14) Yksi keskeisiä haasteita kehitysvammapsykiatriassa onkin kyetä erottamaan, milloin kehitysvammaisen henkilön poikkeava tai häiritsevä käyttäytyminen johtuu mielenterveyshäiriöstä, milloin taas muista tekijöistä. Tämä erottelu on ensiarvoisen tärkeää, jotta hoidolliset interventiot voitaisiin kohdistaa oikein. Esimerkiksi psykoosilääkkeiden käyttö ympäristötekijöistä johtuvan häiritsevän käyttäytymisen hillitsemiseksi ei ole perusteltua, mutta varsinaisten mielenterveyshäiriöiden hoidossa lääkehoidolla on keskeinen rooli. Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden ja psyykkisten oireiden arviointi Kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveyshäiriöiden ja psyykkisten oireiden arviointi edellyttää perusteellista ja laaja-alaista, mielellään moniammatillisessa työryhmässä tehtävää tutkimusta (2,15,16). Tutkimustulosten tulkinnassa on otettava huomioon potilaan älyllinen kehitystaso, joka kehitysvammaisella henkilöllä on aina kronologisesta iästä jäljessä. Esimerkiksi kehitysvammaisten lasten tarkkaavuushäiriöitä arvioi - taessa lapsen tarkkaavuutta ja keskittymis - kykyä on verrattava lapsen muuhun kehitys - tasoon, ei kronologiseen ikään (2). Vanhempien tai muun hoitajan haastattelu Koska kehitysvammaisuuteen liittyy vaikeus ymmärtää ja muistaa henkilökohtaiseen historiaan liittyviä tietoja, ovat aikuisenkin kehitysvammaisen kohdalla vanhemmat tai muu hoitaja keskeisessä asemassa esitietojen antajana. Psyykkisten oireitten lisäksi haastattelussa kiinnitetään huomiota potilaan terveydentilaan, kehityshistoriaan, niin perhe - tilanteeseen kuin muuhun sosiaaliseen tilanteeseen, sosiaalisiin suhteisiin sekä koulutukseen ja työtilanteeseen. Muilta kuin potilaalta itseltään saadun tie- don luotettavuutta rajoittaa se, että haastateltava ei välttämättä raportoi samoja oireita, jotka potilas itse kokee häiritseviksi (10). Toisen henkilön voi olla vaikea tunnistaa ajatteluun, aistimaailmaan, mielialaan ja tunne-elämään liittyviä oireita tai somaattisia oireita (10). Vapaan haastattelun puutteena on myös se, että haastateltava ei aina huomaa kertoa kaikkia ajankohtaisia oireita, ellei niitä erityisesti kysytä (17). Etenkään vähitellen alkaneita tai pitkään jatkuneita oireita ei aina tunnisteta poikkeaviksi. Toisen henkilön antaman informaation luotettavuus riippuu toisaalta siitä, miten hän ylipäänsä kykenee tunnistamaan psyykkisiä oireita, ja toisaalta siitä, kuinka hyvin hän tuntee potilaan. Strukturoidut arviointiasteikot Koska pelkkään haastatteluun perustuva tieto jää usein puutteelliseksi, on kehitetty strukturoituja arviointiasteikkoja, jotka ottavat laajaalaisesti huomioon tunne-elämän ja käyttäytymisen erilaisia piirteitä. Strukturoitujen arviointiasteikkojen etuina ovat vastaamisen nopeus ja helppous, arvioinnin laaja-alaisuus sekä saadun tiedon vertailukelpoisuus ja hyvä dokumentointi. Rajoituksina kuitenkin on, että arviointiasteikot löytävät vain sen, mitä etsitään, ja että saatu tieto on yleensä toisen käden tietoa. Arviointiasteikon täyttäjänä voivat asteikosta riippuen olla vanhemmat tai muu hoitaja, ohjaaja tai opettaja. Kehitysvammaisten itsearviointiin soveltuvat lähinnä melko suppeat ja pelkistetyt arviointimenetelmät. Yleispsykiatriassa on käytettävissä erilaisia käyttäytymisen ja tunne-elämän arviointiasteikkoja, joista osa soveltuu lievästi ja keskivaikeasti kehitysvammaisten arviointiin. Erityisesti kehitysvammaisten käyttäytymisen laaja-alaiseen arviointiin ja seulontaan kehitettyjä asteikkoja on vain rajallisesti. Nämä arviointiasteikot tunnistavat nimenomaan kehitysvammaisilla esiintyvää poikkeavaa käyttäytymistä kuten stereotypioita tai itsensä vahingoittamista (5,18), mutta tunne-elämän, ajatusmaailman ja mahdollisen psykoottisuuden tunnistaminen on puutteellisempaa. Kehitysvammaisten käyttäytymisen laajaalaiseen arviointiin soveltuvia suomenkielisiä arviointiasteikkoja on esitetty liitetaulukossa 1, joka on lehden internet-sivuilla artikkelin 3534

3 TIETEESSÄ 16 Reber M. Mental retardation. Psych Clin North Am 1992;15: Einfeld SL, Tonge BJ. Manual for the Developmental Behaviour Checklist. Primary Carer Version (DBC-P) & Teacher Version (DBC-T). University of New South Wales and Monash University, Australia Aman MG. Assessing psychopathology and behavior problems in persons with mental retardation: A review of available instruments. U.S. Department of Health and Human Services, Rockville, MD Conners CK. Rating scales for use in drug studies with children. Psychopharmacol Bull 1973;9: Gillberg C, suom. Hagman-Salonen N, Kulomäki T. Aspergerin oireyhtymän seulontalomake. tml?s= Reese RM, Hellings JA, Schroeder SR. Treatment methods for destructive and aggressive behaviour in people with severe mental retardation/developmental disabilities. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s State MW, King BH, Dykens E. Mental retardation: a review of the past 10 years. Part II. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997;36: Dykens EM, Hodapp RM. Behavioural phenotypes: towards new understanding of people with developmental disabilities. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s Robertson D, Murphy D. Brain imaging and behaviour. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s Gillberg C. Autism and its spectrum disorders. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s Seager MC ja O Brien G. Attention deficit hyperactivity disorder: review of ADHD in learning disability: the Diagnostic Criteria for Psychiatric Disorders for Use with Adults with Learning Disabilities/Mental Retardation[DC-LD] criteria for diagnosis. J Intellect Disabil Res 2003;47: Hemmings CP. Schizophrenia spectrum disorders in people with intellectual disabilities. Curr Opin Psychiatry 2006;19: Clarke D. Functional psychoses in people with mental retardation. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 42/2008). Käyttäytymisen laaja-alaiseen arviointiin tarkoitettujen asteikkojen lisäksi on kehitetty yksittäisten häiriöiden tai oireiden seulontaan tarkoitettuja, myös kehitysvammaisten arviointiin soveltuvia asteikkoja, kuten Connersin arviointiasteikko tarkkaavuushäiriön arviointiin (19) tai Aspergerin oireyhtymän seulontalomake (20). Ongelmakäyttäytymisen sekä sitä edeltävien ja seuraavien tapahtumien analysointi Toistuvan aggressiivisen, itseä vahingoittavan tai muun häiritsevän käyttäytymisen yhteydessä on hyötyä ongelmakäyttäytymisen perusteellisesta, systemaattisesta analyysista, jossa kuvataan ongelmakäyttäytymisen ilmeneminen, sitä edeltävät ja seuraavat tilanteet ja tapahtumat sekä käyttäytymismallin toistuvuus. Tällaisen ns. funktionaalisen analyysin tarkoituksena on etsiä häiritsevän käyttäytymisen funktiota, sen syitä ja sitä yllä - pitäviä tekijöitä, joina voivat toimia muun muassa ongelmakäyttäytymisen avulla aikaan saatu epämieluisan tai liian vaikean tehtävän välttäminen taikka jonkin tavoitellun päämäärän saavuttaminen (21). Potilaan haastattelu ja käyttäytymisen tarkkailu Kehitysvammaisen itsensä haastattelu on oleellinen osa arviointia silloin, kun potilas puhuu tai käyttää jotakin muuta kommunikointikeinoa, joskin kehitysvammaisuuteen liittyvät kognitiiviset puutteet ja tunteiden tunnistamisen vaikeudet rajoittavat haastattelemalla saatavan informaation luotettavuutta. Ainakin lievästi ja keskivaikeasti kehitysvammaisten haastattelu voidaan suorittaa pääosin samaan tapaan kuin yleispsykiatriassa, mutta haastattelun on hyvä olla jäsennetty olematta kuitenkaan liian johdatteleva (16). Haastattelussa on otettava huomioon, että kehitysvammaisilla on usein taipumus vastata siten, kuin he olettavat haastattelijan toivovan. Kehitysvammaisen keskittymiskyky on usein rajallinen, joten esitettävien kysymysten kannattaa olla lyhyitä, ja haastattelun aikana on hyvä toistaa kuulemaansa ja tiivistää haastateltavan vastauksia. Näin vältetään myös potilaan puheen niukkuudesta ja ääntämyksen puutteista johtuvia väärinkäsityksiä. Kehitysvammaisen antamiin vastauksiin saattavat vaikuttaa potilaan aiempiin kielteisiin kokemuksiin liittyvät pelot ja ennakkoluulot. Tämän vuoksi on tärkeää, että haastattelun merkitys selitetään siten, että potilas kykenee sen ymmärtämään (10). Haastattelussa selvitetään paitsi potilaan psyykkisiä oireita myös hänen sosiaalista verkostoaan, elämänhistoriaansa ja nykyistä elämäntilannettaan. Potilaan antamia tietoja voidaan täydentää vanhempien tai muun hoitajan haastattelulla. Vaikeimmin kehitysvammaisten haastattelu ei usein ole mahdollinen kommunikaation rajoitusten ja ymmärryskyvyn puutteiden vuoksi. Tällöin arvioinnin painopiste on käyttäytymisen tarkkailussa, joka mahdollisuuksien mukaan suoritetaan potilaan omassa päivittäisympäristössä (16). Käyttäytymisen arvioinnin apuna voidaan myös käyttää videointia, etenkin silloin, kun häiritsevä käyttäytyminen tapahtuu vain tietyissä tilanteissa tai tietynlaisessa ympäristössä. Aiempien lääketieteellisten ja psykologisten tutkimustulosten tarkastelu Kehitysvammaisen elämänvaiheisiin liittyvät erilaiset tutkimuksia ja hoitoja koskevat tiedot ovat usein pirstoutuneina terveyskeskusten, sairaaloiden ja kehitysvammaisten erityispalveluorganisaatioiden asiakastietojärjestelmiin. Lisäksi potilasta koskevaa psyykkisten häiriöiden kannalta relevanttia tietoa voi olla kirjattuna asuinpaikan, koulun tai muun oppilaitoksen ja työpaikan päivittäishuomioihin sekä muiden palveluntuottajien tiedostoihin. Tietoja onkin tärkeää kerätä eri tahoilta mahdollisimman kattavasti. Oleellisia perustietoja muiden tutkimustulosten tulkinnan pohjaksi ovat mm. älyllisen kehitysvamman aste ja kehitysvamman syy. Syyn perusteella voidaan saada viitettä paitsi tietyistä liitännäisvammoista ja somaattisista sairauksista (alttius sydänvioille, sisäelinepämuodostumille, refluksitaudille) myös tietyntyyppisestä käyttäytymisestä (5,22,23). Tieto kehitysvamman asteesta ja erityisvaikeuksista auttaa arvioimaan potilaan toimintakykyä ja siinä tapahtuneita muutoksia. Myös aiemmat somaattiset sairaudet ja niiden hoito 3535

4 KATSAUS 29 Hurley AD. Mood disorders in intellectual disability. Curr Opin Psychiatry 2006;19: Stavrakaki C. Depression, anxiety and adjustment disorders in people with developmental disabilities. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s Matson JL, González ML, Terlonge C, Thorson RT, Laud RB. What symptoms predict the diagnosis of mania in persons with severe/profound intellectual disability in clinical practice? J Intellect Disabil Res 2007;51: Koskentausta T. Kehitysvammaisten henkilöiden aggressiivisuus ja itsensä vahingoittaminen. Suom Lääkäril 2006;61: Iwata BA, Pace GM, Dorsey MF ym. The functions of self-injurious behavior: an experimentalepidemiological analysis. J Appl Behav Anal 1994;27: Hillery J. Self-injurious behaviour and people with developmental disabilities. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s Grey IM, Hastings RP. Evidencebased practices in intellectual disability and behaviour disorders. Curr Opin Psychiatry 2005;18: Tyrer F, McGrother CW, Thorp CF ym. Physical aggression towards others in adults with learning disabilities: prevalence and associated factors. J Intellect Disabil Res 2006;50: Jacobson JW. Dual diagnosis services: history, progress and perspectives. Kirjassa: Bouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s Raitasuo S. Psychiatric inpatient care for the mentally retarded. Turku: Turun yliopisto Nihira K, Foster R, Shellhaas M, Leland H. AAMD Adaptive Behavior Scale. Washington DC: American Association of Mental Deficiency Saloviita T. AAMD:n adaptiivisen käyttäytymisen asteikko. Suomenkielisen laitoksen käsikirja. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry Achenbach TM, Rescorla LA. Manual for the ASEBA School-Age Forms and Profiles. Burlington, VT: University of Vermont, Research Center for Children, Youth & Families Koskentausta T, Iivanainen M, Almqvist F. CBCL in the assessment of psychopathology in Finnish children with intellectual disability. Res Dev Disabil 2004;25: Koskentausta T, Almqvist F. Developmental Behaviour Checklist (DBC) in the assessment of psychopathology in Finnish children sekä psyykenlääkitystä koskeva historia, lääkemuutosten vaikutukset potilaan käyttäytymiseen sekä on tärkeää selvittää. Kliininen tutkimus Somaattista terveydentilaa arvioidaan kliinisen tutkimuksen lisäksi soveltuvin laboratoriotutkimuksin (esimerkiksi PVK, CRP, ALAT, kreatiniini, veren glukoosipitoisuus, elektrolyytit, kalsium, kilpirauhaskokeet, virtsatutkimus ja EKG). Oireiden perusteella harkitaan näkö- tai kuulotutkimusta. Tilanteen mukaan voidaan harkita EEG-tutkimusta ja pään kuvantamistutkimuksia (24). Ajankohtaista psykologista tai neuropsykologista tutkimusta voidaan tarvita potilaan kehitysvamman asteen tai neuropsykologisten erityisvaikeuksien arvioimiseksi. Tällä on merkitystä muun muassa silloin, kun käytösongelmien epäillään johtuvan kasvatukseen, kouluun, työhön tai sosiaaliseen ympäristöön liittyvistä potilaan kykytasoon nähden väärin asetetuista vaatimuksista. Ajankohtaista psykologista tai neuropsykologista tutkimusta voidaan tarvita myös silloin, kun on herännyt epäily taantumisesta etenevän neurologisen sairauden tai dementian pohjalta. Psykologinen tutkimus on aiheellinen myös arvioitaessa potilaan vuorovaikutusta, tarkkaavuutta, toiminnanohjausta, tunne-elämää, mielialaa, minäkuvaa ja mahdollisia psykoottisia oireita. Lisäksi psykologin tutkimus voi olla aiheellinen selvitettäessä potilaan käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä ja erilaisten tukimuotojen tai terapioiden tarvetta. Kehitysvammaisen toimintakyvyn, motoriikan ja koordinaation arvioimiseksi voidaan pyytää toiminta- tai fysioterapeutin tutkimusta, vuorovaikutuksen ja kommunikaation arvioimiseksi puheterapeutin tai AAC-ohjaajan (puhevammaisten tulkkipalvelutyöntekijän) sekä tunne-elämän ja vuorovaikutuksen arvioimiseksi musiikkiterapeutin tutkimusta. Mielenterveyshäiriöt psyykkisten oireitten aiheuttajina Autistiset häiriöt Autistiset häiriöt ovat kehitysvammaisilla suhteellisen tavallisia: 2 41 %:lla on autistinen häiriö (5,9), ja jopa 80 % autisteista on kehitysvammaisia (16). Lasten autistiset häiriöt diagnosoidaan nykyään yleensä jo ennen kouluikää, mutta koska autismitietämys on kehittynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä, on mahdollista, että aikuisella kehitysvammaisella on diagnosoimaton autistinen häiriö. Autistiseen häiriöön viittaavat varhaislapsuudessa alkava laadullinen poikkeavuus molemminpuolisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa sekä rajoittuneet, toistavat ja kaavamaiset käytöstavat, kiinnostuksen kohteet ja toiminnat (1). Autistisen henkilön vuorovaikutuksen häiriö ei sinänsä aina merkitse vuorovaikutuksen puutetta, vaan sen huomattavaa poikkeavuutta. Normaali vastavuoroisuus puuttuu, vaikka autistinen henkilö voikin käyttää puhetta ja katsekontaktia. Myös kielelliset taidot sinänsä voivat autistilla tai Asperger-henkilöllä olla hyvät, mutta tapa kommunikoida on erikoislaatuinen. Autistin on myös vaikea ymmärtää puhutun kielen merkitystä vastavuoroisen kommunikaation välineenä (25). Ydinoireiden lisäksi autistisiin häiriöihin liittyy usein unihäiriöitä, pelkoja, syömis - ongelmia ja ruokaan liittyviä poikkeavia mieltymyksiä, motorista hyperaktiivisuutta ja tarkkaavuuden ongelmia, aggressiivisuutta, tuhoavaa käyttäytymistä ja itsensä vahingoittamista sekä aistipoikkeavuuksia (1,25). Aistipoikkeavuudet voivat aiheuttaa erilaisissa tilanteissa oudolta vaikuttavia reaktioita. Toisaalta stereotyyppistä ja itseä vahingoittavaa käyttäytymistä voi esiintyä vaikeasti kehitysvammaisilla ilman, että kyseessä olisi varsinainen autistinen häiriö (16). Tarkkaavuushäiriö Tarkkaavuushäiriön keskeisiä oireita ovat keskittymättömyys, hyperaktiivisuus ja impulsiivisuus (1). Tarkkaavuushäiriöitä esiintyy 7 21 %:lla kehitysvammaisista lapsista (5,9,26). Kehitysvammaisten lasten tarkkaavuuden arvioinnissa on aina otettava huomioon lasten kehitysikä: kehitysvammaisten keskittymiskyky, motorinen aktiivisuus ja impulssien hallinta on ikätasosta jäljessä. Tarkkaavuushäiriö voidaan diagnosoida vasta, kun nämä ominaisuudet ovat selvästi jäljessä lapsen muusta kehitystasosta (11). Myös aikuisella kehitysvammaisella on mahdollista diagnosoida tarkkaavuushäiriö. Tällöin on luonnollisesti todettava, että tarkkaavuushäi- 3536

5 TIETEESSÄ with intellectual disability. J Intellect Development Disabil 2004;29: Mohr C, Tonge B, Einfeld SL. The Developmental Behaviour Checklist for Adults (DBC-A). Supplement to the Manual for the Developmental Behaviour Checklist DBC-P and DBC-T. University of New South Wales and Monash University, Australia Aman MG, Tassé MJ, Rojahn J, Hammer D. The Nisonger CBRF: A Child behavior rating form for children with developmental disabilities. Res Dev Disabil 1996;17: Goodman R. Psychometric properties of the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ). J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40: Kaptein S, Jansen DEMC, Vogels AGC, Reijneveld SA. Mental health problems in children with intellectual disablity: use of the Strengths and Difficulties Questionnaire. J Intellect Disabil Res 2008;52: Lauerma H. Unihäiriöpotilas vastaanotolla. Duodecim 2000;116: Pynnönen P, Verkasalo M. Keliakiaa sairastavien psyykkinen oireilu gluteenittoman dieetin vaikutus lasten ja nuorten oireisiin. Suom Lääkäril 2005;60: Atula S. Psyykkisten oireiden orgaaniset syyt. Lääkärin tietokannat/lääkärin käsikirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim riön oireet ovat olleet olemassa jo ennen seitsemän vuoden ikää ja että oireet poikkeavat potilaan muusta kehitystasosta. Kehitysvammaisten aikuisten tarkkaavuushäiriön diagnosointiin on kehitetty omat kriteerit, joissa otetaan huomioon kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet (26). Skitsofreeniset häiriöt Skitsofreenisille häiriöille ovat tyypillisiä syvät ajattelun ja havaintokyvyn vääristymät sekä tunnetilojen asiaankuulumattomuus ja latistuminen (1). Koska skitsofreenisten häiriöiden keskeiset oireet aistiharhat, harhaluulot, puheen hajanaisuus liittyvät ajatteluun ja aistimaailmaan, niiden tunnistaminen niukasti kommunikoivilla tai puhumattomilla kehitysvammaisilla on vaikeaa (27). Tutkimustulokset kehitysvammaisten skitsofreenisten häiriöiden esiintyvyydestä ja oirekuvasta ovatkin ristiriitaisia. Joissain tutkimuksissa kehitysvammaisilla on todettu ei-kehitysvammaisiin verrattuna enemmän positiivisia oireita, kuten aistiharhoja ja harhaluuloja. Toisissa tutkimuksissa on taas havaittu negatiivisia oireita, kuten tunteiden latistumista ja toimintakyvyn laskua (27). Usein diagnoosin kannalta oleellista on selkeä muutos aiempaan käyttäytymiseen ja toimintakykyyn nähden (28) sekä oireiden säilyminen suhteellisen muuttumattomina ympäristöstä riippumatta (11). Mielialahäiriöt Masennustilan keskeisiä oireita ovat masentunut mieliala, kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen ja vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys (1). Kehitysvammaisen on usein vaikea tunnistaa ja ilmaista masentunutta mielialaa, ja kehitysvammaisten masennustilat lienevätkin alidiagnosoituja (29). Diagnoosin jäljille on kuitenkin mahdollista päästä objektiivisesti havaittavien liitännäisoireiden perusteella, ja masennusepäily voi myös herätä olemuksessa ja toiminta - kyvyssä tapahtuneen muutoksen perusteella. Erityisesti aggressiivisen ja itseä vahingoittavan käyttäytymisen ilmaantuminen tai niiden lisääntyminen voi viitata masennukseen (8,14,29). Muita kehitysvammaisen masennukseen viittaavia oireita ovat ärtyisyys, tunnereaktioiden puuttuminen, toimintakyvyn heikkeneminen, itkuisuus ja pelokkuus (16,30). Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä esiintyy toistuvia jaksoja, joiden aikana mieliala ja toimeliaisuuden taso ovat merkittävästi häiriintyneet (1). Matsonin ym. (31) tutkimuksessa vaikeasti kehitysvammaisten maniadiagnoosia ennustivat parhaiten vähentynyt unen tarve, psykomotorinen agitaatio, mielialan muutokset ja aggressiivisuus. Koska poikkeavien mielialajaksojen välillä voi olla pitkiä aikoja, kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen edellyttää oireiden tarkastelua pitkällä aikavälillä. Toisaalta kehitysvammaisilla saattaa esiintyä muita useammin tiheäjaksoisesti toistuvaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä (11). Ahdistuneisuushäiriöt Ahdistuneisuushäiriöihin luetaan muun muassa niin julkisten paikkojen kuin sosiaalisten tilanteiden pelko sekä paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (1). Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy pelon tai ahdistuneisuuden lisäksi autonomisen hermoston aktivoitumisesta johtuvia somaattisia oireita, kuten sydämentykytystä, vapinaa, hikoilua, rinta- ja vatsakipujat ja huimausta (1). Nämä somaattiset oireet korostuvat usein kehitysvammaisilla, joiden on vaikea nimetä ahdistuneisuuden tunnetta. Lisäksi ahdistuneisuus voi ilmetä aggressiivisuutena, agitaationa, itsensä vahingoittamisena, pakonomaisina pelkoina, rituaalisena käyttäytymisenä ja unihäiriöinä (30). Sopeutumishäiriöt Sopeutumishäiriöt ovat sosiaalista toimintakykyä häiritseviä tunne-elämän häiriö- ja ahdistustiloja, jotka syntyvät merkittävän elämänmuutoksen tai rasittavan elämäntapahtuman jälkeisen sopeutumisvaiheen aikana (1). Kehitysvammaisuus lisää alttiutta erilaisille traumoille, mutta kehitysvammaisen ymmärrys- ja sopeutumiskyky tilanteeseen nähden on heikko. Myös kehitysvammaisen mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskevissa elämänmuutoksissa ja niihin liittyvissä päätöksissä ovat usein vähäiset. Sopeutumis - häiriöiden oireina voi olla häiritsevää käyttäytymistä, levottomuutta ja agitaatiota, keskittymisvaikeuksia, aggressiivisuutta, itseä 3537

6 KATSAUS vahingoittavaa käyttäytymistä, somaattisia oireita sekä unihäiriöitä ja ruokahalun muutoksia (30). Aggressiivisuus psyykkisenä oireena Aggressiivisuus on oire, jonka aiheuttajana saattaa olla monenlaisia psykiatrisia ja ei-psykiatrisia tekijöitä. Psykiatrisista häiriöistä muun muassa psykoottiset häiriöt, masennustila, mania, ahdistuneisuus, autistiset häiriöt, lapsuusiän käytöshäiriöt ja persoonallisuushäiriöt voivat ilmetä aggressiivisuutena. Kehitysvammaisten aggressiivisuutta ja itsensä vahingoittamista on hiljattain käsitelty Koskentaustan (32) katsausartikkelissa. TAULUKKO 1. Psyykkisiä oireita, joiden syynä voi olla somaattinen sairaus tai sen lääkehoito (2,5,15,21,34,48,49,50). Levottomuus, kiihtymys akuutti tai krooninen kipu (esim. päänsärky, hammassärky, korva- tai poskiontelotulehdukseen liittyvä kipu, kuukautiskivut, ummetukseen liittyvät vatsakivut) infektiot allergiset sairaudet, heinänuha, kutina hypertyreoosi hyper- tai hypoglykemia psyykenlääkkeet (psykoosilääkkeiden aiheuttama akatisia, bentsodiatsepiinien aiheuttamat paradoksaaliset reaktiot) epilepsialääkkeet (vigabatriini lapsilla, levetirasetaami aikuisilla) Ärtyisyys, aggressiivisuus akuutti tai krooninen kipu uniapnea hyper- tai hypoglykemia epilepsia suolistosairaudet (laktoosi-intoleranssi, keliakia) ihosairaudet, kutina, heinänuha kortisoni, androgeenit epilepsialääkkeet (levetirasetaami) Itsensä vahingoittaminen akuutti tai krooninen kipu infektiot (sinuiitti, korvatulehdus) epilepsia (temporaali- ja frontaalilähtöiset kohtaukset) beetasalpaajat Oireyhtymät: Lesch-Nyhan, Cornelia de Lange, Smith-Magenis, Prader-Willi, Rett Keskittymis- tai muistivaikeudet akuutti tai krooninen kipu uniapnea, muista syistä johtuva unettomuus kilpirauhasen vajaatoiminta epilepsia (toistuvat lyhyet poissaolokohtaukset, partiaalinen status) B 12 -vitamiinin puute : psyykenlääkkeet (bentsodiatsepiinit) Masentuneisuus, vetäytyminen akuutti tai krooninen kipu kilpirauhasen vajaatoiminta hyperkalsemia epilepsialääkkeet (levetirasetaami) verenpainelääkkeet Unihäiriöt akuutti tai krooninen kipu infektiot uniapnea sydämen vajaatoiminta allergiset sairaudet (kutina), astma kilpirauhasen liikatoiminta tai vajaatoiminnan liikalääkitys levottomat jalat psyykenlääkkeet epilepsialääkkeet verenpainelääkkeet (beetasalpaajat) oireyhtymät (Smith-Magenis, Angelman) Toimintakyvyn lasku, hidastuminen, luonteen muutos kilpirauhasen vajaatoiminta epilepsia etenevät aineenvaihduntasairaudet aivovammat ja kallonsisäiset prosessit (otsa- tai ohimolohkokasvain) B 12 -vitamiinin puute Sekavuus infektiot hypoglykemia, hyperglykemia hypo- ja hypernatremia, hypo- ja hyperkalemia epilepsia Psykoottiset oireet tai omituinen käyttäytyminen epilepsia keskushermoston infektiot epilepsialääkkeet (vigabatriini aikuisilla) kortisoni 3538

7 TIETEESSÄ Psyykkisten oireitten muita syitä Somaattiset sairaudet sekä aistivammat ja -poikkeavuudet Somaattisiin sairauksiin ja niiden hoitoon saattaa liittyä psyykkisiä oireita, joita voi olla vaikea erottaa varsinaisista mielenterveyshäiriöistä. Esimerkiksi akuutti tai krooninen kipu, jota kehitysvammainen ei osaa ilmaista tai paikantaa, voi johtaa ongelmakäyttäytymiseen. Taulukossa 1 on esimerkkejä somaattisten sairauksien ja niiden lääkehoidon aiheuttamista psyykkisistä oireista. Tunnistamattomat näkö- tai kuuloaistin puutteet voivat aiheuttaa kommunikaatioongelmia ja vaikeuksia ymmärtää ohjeita, epäluuloisuutta ja tilanteiden virhetulkintoja, pelokkuutta, vastavuoroisen kontaktin poikkeavuutta ja oudolta vaikuttavaa käyttäytymistä. Lapsilla näkö- tai kuulovamma voi aiheuttaa autistiselta vaikuttavaa käyttäytymistä tai pahentaa erotilanteisiin liittyvää ahdistusta (2). Koulussa ja töissä näköön tai kuuloon liittyvät pulmat voivat ilmetä keskittymisvaikeuksina tai levottomuutena. Aikuisella näön tai kuulon heikkenemisestä johtuva toimintakyvyn heikkeneminen saattaa myös muistuttaa dementiaa. Autismikirjon häiriöihin, tarkkaavuushäi - riöön ja tiettyihin oireyhtymiin liittyy tuntoja liikeaistin poikkeavuuksia. Autistinen henkilö voi esimerkiksi kokea epämiellyttäväksi tietyt vaatteiden aiheuttamat tuntemukset, minkä vuoksi hän ei suostu pitämään päällään tällaisia vaatteita. Myös räikeät valot, häly tai äkilliset poikkeavat äänet voivat tuntua epämiellyttäviltä ja pelottavilta. Tämä saattaa aiheuttaa paitsi epämääräistä levottomuutta, ärtyisyyttä ja poikkeavaa käyttäytymistä myös paniikinomaisia reaktioita ja ahdistusta aiheuttavien tilanteiden välttämistä (25). Autismiin ja tarkkaavuushäiriöön voi myös liittyä poikkeavan voimakkaiden ärsykkeiden ja kokemusten hakemista, kuten rajua pyörimistä, keinumista tai heijaamista. Sensorisen stimulaation saamisen onkin arvioitu toimivan itsensä vahingoittamista ylläpitävänä tekijänä 26 %:ssa tapauksista (33). Joihinkin kehitysvammaoireyhtymiin liittyy poikkeavan korkea kipukynnys. Esimerkiksi Prader-Willin oireyhtymään (PWS) liittyy alentunut kiputunto, ja on tavallista, että tätä oireyhtymää sairastavat nyppivät ihoa. Koska kiputunto on alentunut, ihon nyppiminen ei aiheuta kipua, mutta kudosvaurio johtaa fysiologisena reaktiona plasman beeta-endorfiinipitoisuuden nousuun. Tämä puolestaan aiheuttaa hyvänolon tunnetta, minkä arvellaan toimivan itsensä vahingoittamisen ylläpitäjänä (34). Kommunikaatioon liittyvät tekijät Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen häiriöt saattavat aiheuttaa erilaisia psyykkisiä oireita. Kyvyttömyys ilmaista tarpeitaan ja tunteitaan voi aiheuttaa turhautumista, raivokohtauksia ja toisiin kohdistuvaa aggressiivisuutta. Vaikeus ymmärtää puhetta voi ilmetä levottomuutena tai keskittymis- ja muistivaikeuksina, ja henkilö suoriutuu päivittäisissä tehtävissään todellista toimintakykyään heikommin. Toisaalta kyvyttömyys ymmärtää viestejä sosiaalisissa tilanteissa voi aiheuttaa ahdistuneisuutta, pelokkuutta ja vetäytymistä. Toisinaan kehitysvammaisen sanallinen ilmaisukyky on huomattavasti parempi kuin ymmärryskyky. Sujuva sanallinen ilmaisu sekä fraasien ja sivistyssanojen käyttö voi johtaa siihen, että potilaan luullaan ymmärtävän puhetta todellisuutta paremmin. Tällöin häneen kohdistuu liian suuria odotuksia. Ohjeiden noudattamatta jättäminen voidaan tällöin virheellisesti tulkita tahalliseksi vastusteluksi. Psykodynaamiset ja sosiaaliset syyt psyykkisten oireitten aiheuttajana Psyykkiset oireet voivat liittyä myös sosiaaliseen ympäristöön ja vuorovaikutustilanteisiin. Aggressiivinen tai itseä vahingoittava käyttäytymien voi toimia keinona saada huomiota tai saada jokin tavoiteltu kohde, esimerkiksi ruokaa (14,33,35). Toisinaan aggressiivisuus ja muut psyykkiset oireet liittyvät siihen, että kehitysvammaiselle asetetut vaatimukset koulun, työn, sosiaalisten aktiviteettien, itsestä huolehtimisen tai asioiden hoidon suhteen ovat liialliset. Kyvyttömyys toimia vaatimusten mukaisella tasolla voi tällöin aiheuttaa turhautumista, aggressiivisuutta ja itsensä vahingoittamista, ahdistuneisuutta, jännittyneisyyttä ja unihäiriöitä, jotka vähenevät silloin, kun vaatimukset asetetaan realistiselle tasolle. 3539

8 KATSAUS LIITEAINEISTO Sisällysluettelot SLL 42/2008 TAULUKKO 2. Hoidon porrastus kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden yhteydessä. Perusterveydenhuolto lieväoireiset ja/tai lyhytkestoiset mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt psyykkiset oireet somaattisen sairauden yhteydessä; epäily somaattisesta sairaudesta tai aistivammasta psyykkisten oireitten aiheuttajana Psykiatrinen erikoissairaanhoito akuutti psykoottinen tai muu vaikea mielenterveyshäiriö muu psykiatrista erikoissairaanhoitoa vaativa häiriö potilaalla, jolla on riittävä kyky kommunikoida ja käsitellä asioita älyllisellä ja tunnetasolla mielenterveyslain mukainen tahdosta riippumattoman hoito Kehitysvammaisten erityispalvelut vaikea tai pitkäkestoinen mielenterveyshäiriö potilaalla, jonka kommunikaatiotaidot ovat puutteelliset tai jonka hoito muista syistä ei onnistu erikoissairaanhoidossa vaikea tai pitkäkestoinen käyttäytymisen häiriö erityisjärjestelyjen tarve asumisen suhteen vaikean käyttäytymisen häiriön vuoksi kehitysvammaisuuteen liittyvät erityisongelmat (esim. harvinainen kehitysvammaoire - yhtymä, etenevä neurologinen sairaus, vaikea autismikirjon häiriö) sosiaaliset ongelmat, perhe- ja verkostotyön tarve vaikea aggressiivisuus tai muu käyttäytyminen, jonka hallitseminen edellyttää rajoittavien toimenpiteiden käyttöä, mutta edellytyksiä mielenterveyslain mukaiselle tahdosta riippumattomalle hoidolle ei ole kehitysvammalain mukainen erityishuolto vastoin tahtoa Sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä itsensä vahingoittaminen tai muu häiritsevä käyttäytyminen voi alkuun olla sattumanvarainen reaktio, mutta käyttäytymisen aikaansaama huomio tai muu toivottu vaste voi kääntyä vahvistamaan häiritsevää käyttäytymistä (34). Häiritsevää oireilua voi ylläpitää myös kasvatukseen ja ohjaukseen liittyvä epäjohdonmukaisuus. Vaikka tämänhetkinen suhtautumistapa kehitysvammaisten koulunkäynnin, asumisen ja palveluiden järjestämiseen painottaa mahdollisuutta saada normaaliyhteiskunnan palveluja, kehitysvammaiset viettävät edelleen muita enemmän aikaa omissa ryhmissään. Tällöin ryhmän jäsenten välille muotoutuu tiettyjä rooleja, sääntöjä ja toimintatapoja, ja vuorovaikutussuhteet ohjaavat merkittävästi yksilön käyttäytymistä. Laitoksissa asuvien kehitysvammaisten aggressiivinen käyttäytyminen on tavallisempaa kuin kodeissa ja pienissä asumisyksiköissä asuvilla (36). Onkin mahdollista, että laitosympäristö sinänsä lisää aggressiivisuutta esimerkiksi suuren ryhmäkoon, hoitajien vaihtumisen ja virikkeiden puutteen vuoksi. Toisaalta laitosympäristön ei ole vakuuttavasti voitu osoittaa aiheuttavan itsensä vahingoittamista, vaan todennäköisesti yhteys on päinvastainen: toistuva aggressiivinen ja itseä vahingoittava käyttäytyminen johtaa lopulta laitossijoitukseen (34,36). Lopuksi Viime vuosikymmeninä kehitysvammaisten laitoshoitoa on maassamme systemaattisesti hajautettu ja avohoidon palveluja kehitetty. Vastuu kehitysvammahuollon palvelujen järjestämisestä on siirtynyt erityishuoltopiireiltä kunnille. Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus eli PARAS-hanke ja vammaislakien uudistamistyö tähtäävät siihen, että kehitysvammaiset henkilöt saisivat tarvitsemansa palvelut lähipalveluina omassa asuinympäristössään yhdenvertaisina muiden palveluntarvitsijoiden kanssa. Kehitysvammaisuuden sinänsä ei pidäkään olla este mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kärsivien henkilöiden palvelujen saamiselle perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Lisäksi tarvitaan kuitenkin myös kehitysvammaisten erityisongelmiin perehtyneitä tutkimus- ja hoitoyksiköitä (37,38). Taulukossa 2 on esitetty kirjoittajan ehdotus kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden hoidon porrastuksesta. Laitoskeskeisen palvelujärjestelmän purkautuessa ajankohtaisena suurena haasteena on se, kuinka perusterveydenhuolto pystyy takaamaan riittävät valmiudet moniongelmaisten kehitysvammaisten potilaiden ensilinjan hoitoon. Toisaalta on erittäin tärkeää, että kehitysvammaisten erityispalveluihin erikoistuneet asiantuntijatyöryhmät pystyvät huolehtimaan vaativimpien potilaiden arvioinnista ja hoidosta. Kehitysvammapsykiatrisen asiantuntemuksen ylläpitämiseen ei riitä pelkkä kokemuksen ja kouluttautumisen kautta kertyvä osaaminen, vaan lisäksi tarvitaan aktiivista tieteellistä tutkimusta ja kehittämistoimintaa kehitysvammaisten erityistarpeet huomioon ottavien tutkimus- ja hoitomenetelmien sekä palvelujärjestelmien kehittämiseksi. n 3540

9 TIETEESSÄ TERHI KOSKENTAUSTA M.D., PH.D. PÄÄJÄRVI JOINT MUNICIPAL AUTHORITY, PÄÄJÄRVI REHABILITATION CENTRE ENGLISH SUMMARY Assessment of psychiatric disturbances in people with intellectual disabilities Psychiatric disturbances are common in people with intellectual disabilities, but recognition of these disturbances is complicated by the intellectual disability itself, as well as by communication disturbances and other additional disabilities. Comprehensive psychiatric evaluation of a person with intellectual disability is demanding. It comprises an interview with the patient, direct observation of the patient s behaviour, as well as a medical and neurological examination. In addition, it includes an interview with parents or other carers, which can be supplemented by the use of structured rating scales, and a review of prior medical and psychological evaluations. Specific prenatal aetiologies, such as Down, fragile X and Prader-Willi syndrome, have been linked with certain types of behavioural and psychiatric problems. In addition to psychiatric disturbances, problem behaviour may be caused by somatic disorders and their medication, additional disabilities and communication disturbances, as well as psychodynamic and social causes. 3541

10 TAULUKKO 1. Kehitysvammaisten käyttäytymisen laaja-alaiseen arviointiin soveltuvia suomenkielisiä arviointiasteikkoja. Arviointilomakkeen nimi Käyttötarkoitus Täyttäjä Rakenne AAMD Adaptive Behavior Scale (ABS) Kehitysvammaisten lasten, Vanhemmat, muu Adaptiivisten taitojen osio II osa (39,41) nuorten ja aikuisten hoitaja (66 väittämäryhmää) adaptiivisten taitojen ja ongelmakäyttäytymisen Ongelmakäyttäytymisen osio arviointi (44 väittämäryhmää, 3-portainen arviointi) Achenbach System of Empirically Based Assessment (ASEBA) Child Behavior Checklist (CBCL) (42) Lasten ja nuorten (6 18 v.) Vanhemmat tai muu Kompetenssiosio käyttäytymisen arviointi hoitaja Ongelmakäyttäytymisen osio (118 väittämää, 3-portainen arviointi) Teacher s Report Form (TRF) (41) Lasten ja nuorten (6-18 v.) Opettaja Adaptiivisten taitojen osio käyttäytymisen arviointi Ongelmakäyttäytymisen osio (118 väittämää, 3-portainen arviointi) Developmental Behaviour Checklist (DBC) DBC-P (17,43) Kehitysvammaisten lasten ja nuorten Vanhemmat tai muu Kompetenssiosio (4 18 v.) käyttäytymisen arviointi hoitaja Ongelmakäyttäytymisen osio (96 väittämää, 3-portainen arviointi) DBC-T (17) Kehitysvammaisten lasten ja nuorten Opettaja Kompetenssiosio (4 18 v.) käyttäytymisen arviointi Ongelmakäyttäytymisen osio (94 väittämää, 3-portainen arviointi) DBC-A (44) Kehitysvammaisten aikuisten Vanhemmat tai muu Kompetenssiosio käyttäytymisen arviointi hoitaja Ongelmakäyttäytymisen osio (107 väittämää, 3-portainen arviointi) Nisonger Child Behavior Rating Form (N-CBRF) (45) N-CBRF Kehitysvammaisten lasten ja nuorten Vanhemmat tai muu Myönteisen sosiaalisuuden osio Vanhempien versio (3-16 v.) käyttäytymisen arviointi hoitaja (10 väittämää, 4-portainen arviointi) Ongelmakäyttäytymisen osio (66 väittämää, 4-portainen arviointi) N-CBRF Opettajan versio Kehitysvammaisten lasten ja nuorten Opettaja Myönteisen sosiaalisuuden osio (3-16 v.) käyttäytymisen arviointi (10 väittämää, 4-portainen arviointi) Ongelmakäyttäytymisen osio (66 väittämää, 4-portainen arviointi) Psykososiaalisen toimintakyvyn arviointiasteikko (PSYTO) (13) Kehitysvammaisten aikuisten Vanhemmat, muu Psykososiaalinen selviytyminen psykososiaalisen toimintakyvyn hoitaja (14 graafista analogia-asteikkoa) arviointi Oireet ja ongelmat (29 ongelmaväittämää, 5-portainen arviointi) Vahvuuksien ja vaikeuksien kyselylomake (SDQ-Fin) (47) Lasten ja nuorten käyttäytymisen Vanhemmat, Myönteisen sosiaalisuuden osio arviointi muu hoitaja, opettaja (5 väittämää 3-portainen arviointi) Ongelmakäyttäytymisen osio (20 väittämää, 3-portainen arviointi) 3541a

11 Pisteytys Pisteytysohjelma saatavilla Rajoituksia Adaptiiviset taidot: Suhteellisen monimutkainen täyttää ja pisteyttää - osa-alueiden pistemäärät (10 osa-aluetta) - osa-alueiden pistemäärät (sosiaaliset ja motoriset käytöshäiriöt, yht. 14 osa-aluetta) TIETEESSÄ Kompetenssi: - osa-alueen pisteet (3 osa-aluetta) - osa-alueiden pistemäärät (sisäänpäin ja Suomenkielinen tietokoneohjelma saatavilla Soveltuu lähinnä lievästi ja ulospäin suuntautuneet oireet, yht 9 osa-aluetta) keskivaikeasti kehitysvammaisille (42) Adaptiiviset taidot - osa-alueiden pistemäärät (5 osa-aluetta) - osa-alueiden pistemäärät (sisäänpäin ja ulospäin suuntautuneet oireet, yht 9 osa-aluetta) Suomenkielinen tietokoneohjelma saatavilla - osa-alueiden pistemäärät (5 osa-aluetta) - osa-alueiden pistemäärät (5 osa-aluetta) - osa-alueiden pistemäärät (6 osa-aluetta) Englanninkielinen tietokoneohjelma saatavilla Englanninkielinen tietokoneohjelma saatavilla Englanninkielinen tietokoneohjelma saatavilla Myönteinen sosiaalisuus: - osa-alueiden pistemäärät (2 osa-aluetta) - osa-alueiden pistemäärät (6 osa-aluetta) Myönteinen sosiaalisuus: - osa-alueiden pistemäärät (2 osa-aluetta) - osa-alueiden pistemäärät (6 osa-aluetta) Yhteenvetokaavio Täyttäminen ja tulosten tulkinta edellyttää perehtyneisyyttä Myönteinen sosiaalisuus: Pisteytysohjelma Internetissä Saattaa soveltua myös kehitysvammaisten arviointiin (47) - osa-alueiden pistemäärät (4 osa-aluetta) 3541b

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT.

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT. AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai puutteellinen sosiaalinen vuorovaikutus 2. Poikkeava ja/tai puutteellinen kommunikaatio Marja-Leena Mattila Lastentautien

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Kehitysvammainen asiakkaana ja palvelujen käyttäjänä

Kehitysvammainen asiakkaana ja palvelujen käyttäjänä Kehitysvammainen asiakkaana ja palvelujen käyttäjänä Mielen- ja perusterveydenhoitoa Anu Hirvonen, psykiatrian erikoislääkäri ja kuntoutuksen johtava lääkäri Jussi Nurminen, konsultoiva psykiatri Kehitysvammainen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen. SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi. Lisäliite

Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen. SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi. Lisäliite Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi Lisäliite 2 Tässä raportin lisäliitteessä on jatkettu yksityiskohtaisempia SISUKASlasten kartoitusten tarkasteluja

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 96/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta Eteva kuntayhtymä Toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Henkilökohtainen apu Seinäjoki, 8.11. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtainen apu kunnan

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET? o Näkövammaiset o Kielen kehityksen häiriöt o Kuulovammaiset o Sokeat/ Kuurot o Autismikirjon häiriöt o Kehityksen häiriöt o Älyllinen kehitysvammaisus o Laaja-alaiset kehityksen

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Helsinki, 12.12. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Laitos vs. pienkoti. K-S VammaisKaste Kari Räty

Laitos vs. pienkoti. K-S VammaisKaste Kari Räty Laitos vs. pienkoti K-S VammaisKaste Historiaa Goffman, Erving ( 1961 ): Asylums: Essays on the social situation of mental patients and other inmates, suom. Auli Tarkka & Riitta Suominen. Minuuden riistäjät.

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu kuka sitä saa?

Henkilökohtainen apu kuka sitä saa? Henkilökohtainen apu kuka sitä saa? Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Jyväskylä, 23.2. 2012 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

Lain täytäntöönpano. Kehitysvammahuolto, PPSHP. Jarmo Körkkö, vt. ylilääkäri LT, Kehitysvammalääketieteen erityispätevyys

Lain täytäntöönpano. Kehitysvammahuolto, PPSHP. Jarmo Körkkö, vt. ylilääkäri LT, Kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Lain täytäntöönpano Kehitysvammahuolto, PPSHP Jarmo Körkkö, vt. ylilääkäri LT, Kehitysvammalääketieteen erityispätevyys 1 PPSHP - Kehitysvammahuolto Asuminen 2015 total group home Kuinka moni tarvitsee

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Yli

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn?

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Tanja Pynninen, KM Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta tanja.pynninen@ulapland.fi A School for All Development of Inclusive Education -hanke Tutkimusryhmä:

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot