ELÄMÄ PELISSÄ - MITEN LAPSET JA NUORET VOIVAT SUOMESSA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄMÄ PELISSÄ - MITEN LAPSET JA NUORET VOIVAT SUOMESSA?"

Transkriptio

1 JULKAISU 3/2009 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura ELÄMÄ PELISSÄ - MITEN LAPSET JA NUORET VOIVAT SUOMESSA? Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti tiistaina keskustelutilaisuuden "Elämä pelissä Miten lapset ja nuoret voivat Suomessa". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmasta, tutkimusprofessori Matti Rimpelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, professori Tuula Tamminen Tampereen yliopistolta, suunnittelija Tero Huttunen Netarilta ja projektikoordinaattori Kirsti Porras Väestöliitosta. Kommenttipuheenvuoron pitivät puheenjohtaja Ville Virtanen Suomen lukiolaisten liitosta, puheenjohtaja Susanna Haapalainen SAKKI ry:stä sekä kansanedustajat Aila Paloniemi keskustan eduskuntaryhmästä, Raija Vahasalo kokoomuksen eduskuntaryhmästä, Sirpa Paatero sosiaalidemokraattisesta eduskuntaryhmästä sekä Jyrki Kasvi vihreiden eduskuntaryhmästä. Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYSLUETTELO Suomen lasten ja nuorten hyvinvointi Ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten uudet hyvinvointihaasteet? Tutkimusprofessori Matti Rimpelä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Miten tunnistaa lasten ja nuorten psyykkiset oireet myytti ja todellisuus Professori Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Nuorisotyö nuorten ehdoilla myös verkossa Suunnittelija Tero Huttunen, Netari Nuoren seksuaalinen kaltoinkohtelu on koko perheen kriisi Projektikoordinaattori Kirsti Porras, Väestöliitto

4 Ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma SUOMEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI Suomen lasten ja nuorten hyvinvointi Ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede Politiikkaohjelma hallituksen työkalu Politiikkaohjelmat ovat hallitusohjelmassa määriteltyjä laajoja, poikkihallinnollisia tehtäväkokonaisuuksia hallituksen keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallituksen strategia asiakirjalla tehostetaan hallituksen keinoja edistää, ohjata ja valvoa hallitusohjelman toteutusta erityisesti poikkihallinnollista yhteistyötä vaativissa asioissa. Strategia asiakirja sisältää hallitusohjelmassa sovitut poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat. Näiden lisäksi mukana ovat erityisseurattavat aihealueet. Koulutus, kulttuuri Hyvinvointi Elinkeino Ympäristö Jne... LNPO TEPO TYPO 8 aluetta GH WREDE 1

5 Hallitusohjelmassa oleva tehtävät politiikkaohjelmalle 1. lasten ja nuorten syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen 2. lasten ja nuorten huostaanottojen tarpeen vähentämiseen 3. lasten ja nuorten terveyserojen kaventamiseen, sekä terveiden elintapojen ja mielenterveyden edistämiseen 4. lapsiperheiden hyvinvoinnin, taloudellisen aseman ja palveluiden parantamiseen 5. vanhemmuuden tukemiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen 6. nuorten koulutukseen ja työllisyyteen 7. lasten ja nuorten kansalaistaitojen, kuulemisen, harrastustoiminnan ja osallistumisen edistämiseen 8. lasten ja nuorten elinolojen, erityisesti lapsiköyhyyden seurannan tietopohjan parantamiseen 9. päätösten lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseen 10. lapsen oikeuksista tiedottamisen edistämiseen GH WREDE 2 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi GH WREDE 3 Hallitusohjelman toimeenpanon arviointi kevät 2009 Ongelmiin puuttumisessa sektorirajat ovat muodostaneet turhia yhteistyön esteitä eikä moniammatillista yhteistyötä ole pystytty toteuttamaan riittävässä määrin. Laaditaan selvitys hallinnon rakenteiden kehittämisestä vastaamaan lasten ja nuorten kasvamisen ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen hoitamiseen varhaislapsuudesta työelämään. Ennaltaehkäisevän lapsiperhetyön lisäämiseksi hallituksen tavoitteena on laajentaa perhekeskusmallin käyttöä valtakunnallisesti. Lapsiperheiden mahdollisuuksia saada kotipalveluita parannetaan. Neuvola- ja kouluterveysasetuksella parannetaan lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien palveluiden tasapuolista saatavuutta maan eri osissa. Luodaan puitteet kuntatason moniammatillisen viranomaisyhteistyöstä sen varmistamiseksi, etteivät nuoret syrjäydy koulutus- tai työmarkkinoilta peruskoulun päättämisen jälkeen sekä säädetään viranomaisille velvoite tähän liittyen koskien alle 25-vuotiaita. Tiedonkulkua moniammatillisessa yhteistyössä edistetään. GH WREDE 4

6 24-vuotiaiden koulutustaso vuonna 2006 Kaikki 24-vuotiaat tytöt Kaikki 24-vuotiaat pojat Huostassa olleet tytöt Perusaste Keskiaste Korkea-aste Huostassa olleet pojat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Marianne Johnson GH WREDE 5 Huostassa olleiden toiminta 20-vuotiaina sijoituspaikan mukaan Lähde: Marianne Johnson GH WREDE 6 Huostassa olleiden 20-vuotiaiden toiminta huostaanottoiän (ensimmäisen) mukaan Lähde: Marianne Johnson GH WREDE 7

7 Nuorten ääni - Nuorisobarometri GH WREDE 8 Koulun opit ja niiden tärkeys elämässä pärjäämiselle Eri asioiden oppiminen koulussa ja asioiden tärkeys elämässä pärjäämiselle. (Asteikko 1-5, keskiarvot.) Sosiaaliset taidot TÄRKEYS 3,8 ELÄMÄSSÄ PÄRJÄÄMISELLE 3,6 Päätöksentekokyky Suvaitsevaisuus Keskittymiskyky Tavoitteellinen työskentely keskiarvo 3,4 3,2 Yleissivistys Kielitaito Taloudelliset taidot ,0 2,8 2,6 Luovuus Ympäristötietoisuus Kansainvälisyys Valmiudet lähiympäristöön vaikuttamiseen Mediataidot 2,4 Valmiudet yhteiskunnalliseen 2,0 2,2 2,4 2,6 2,8 3,0 3,2 3,4 vaikuttamiseen keskiarvo MISSÄ MÄÄRIN KOULUSSA OPPII KO. ASIOITA Sami Myllyniemi Nuorisobarometri Mikä on tärkeää? "Kuinka tärkeänä pidät seuraavia asioita omassa elämässäsi?" Vertailu 2000 ja Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä Ei kovin tärkeänä Ei lainkaan tärkeänä EOS Viettää aikaa perheen ja läheisten kanssa Viettää aikaa ystävien ja kaverien kanssa Itsestä ja kunnosta huolehtiminen Vapaa-ajan harrastukset Opiskelu ja koulumenestys Vastuunottaminen maailman tulevaisuudesta Toiminta luonnon ja ympäristön suojelemiseksi Ponnistelu hyvän ja arvostetun yhteiskunnallisen aseman eteen Aktiivinen toiminta yhteiskunnallisissa 2008 järjestöissä % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sami Myllyniemi Nuorisobarometri

8 KIITOS! Politiikkaohjelman yhteystiedot Ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede puh. (09) / Ohjelmajohtajan sihteeri Johanna Klemettinen Opetusministeriö Meritullinkatu 10 (6. krs) PL 29, Valtioneuvosto p. (09) / GH WREDE 11

9 Tutkimusprofessori Matti Rimpelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ONKO SUOMI OTTANUT VAKAVASTI LASTEN JA NUORTEN UUDET HYVINVOINTIHAASTEET? Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten uudet hyvinvointihaasteet? Tutkimusprofessori Matti Rimpelä TUTKAS -seminaari Eduskunta Miten vastaan otsikon kysymykseen? Ei, Suomessa ei helposti löydy näyttöä siitä, että valtio ja/tai kunnat olisivat ottaneet 2000-luvulla vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet! Hyvistä aikomuksista, puheista, strategioista ja ohjelmista ei toki ole ollut puutetta,.. mutta tyhjät vatsat eivät suudelmista täyty! Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet? TUTKAS, Eduskunta

10 "Rakenteellinen välinpitämättömyys" Lapsiperheiden hyvinvointitutkijat puhuvat rakenteellisesta välinpitämättömyydestä: Huoli lasten hyvinvoinnista tuottaa 1. paljon hyvää tarkoittavaa "pyhä puhetta" 2. resursseja häiriöiden hoitoon, mutta 3. ei sellaista lapsiperheiden, lasten eikä nuorten tukea, joka vahvistaisi hyvinvointirakenteita Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet? TUTKAS, Eduskunta Miten perustelen? Esimerkkejä: 1. Lapsilla ei ole "työsuojelun" turvaa Suomen työsuojelulaki rajoittuu työsuhteisiin Kaikki lasten "työtilat" ovat työsuojelun piirissä vain työsuhteisten aikuisten kautta Päiväkoteihin, kouluihin, oppilaitoksiin sovelletaan terveydensuojelulakia asuntojen kaltaisia Sisäilman laatu usein huonoa, sosiaalitilat kyseenalaisia, melua, ahtautta, kosteusvaurioita, tapaturmavaaraa, ergonomia? Kaikki tämä tiedossa pitkään - ei toimenpiteitä Aikuisten työterveyttä ohjaamassa Työterveyslaitos - lasten ja nuorten????? Ei lainkaan valtakunnallista vastuuyksikköä! Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet? TUTKAS, Eduskunta Koulun sosiaali- ja mielen- terveystyötä ei ole kehitetty Tarve:Oppilashuoltokomitea 1973: Erityinen laki, vuoteen 1985 mennessä 500 koulupsykologia 500 koulukuraattoria Opetusministeriö ei valmistellut STM:n esityksestä lastensuojelulakiin 1990: "Kunnan tulee järjestää kunnan koululaitoksen piirissä oleville oppilaille riittävä tuki ja ohjaus sekä muut tarpeelliset toimet koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi sekä koulun ja kotien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tätä tehtävää varten kunnassa voi olla koulupsykologin ja koulukuraattorin virkoja tarkemmin säädetään." siten kuin niistä asetuksella Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet? TUTKAS, Eduskunta

11 Lastensuojeluasetus Lastensuojelulain 7 :ssä tarkoitettujen koulupsykologien ja koulukuraattorien työ on pyrittävä järjestämään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla oppilasmäärään ja saatavilla oleviin palveluihin suhteutettuna. Koulupsykologien ja koulukuraattorien toiminnan tulee tapahtua pääosin koulussa. Koulupsykologin ja koulukuraattorin tulee osallistua alansa asiantuntijoina kouluyhteisön toiminnan sekä opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen. Koulupsykologin ja koulukuraattorin tulee toimia yhteistyössä oppilaan, hänen vanhempiensa, häntä hoitavien ja kasvattavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet? TUTKAS, Eduskunta Lastensuojelulaki 2007, 9 "Kunnan tulee järjestää koulupsykologija koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. " Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet? TUTKAS, Eduskunta Miksi eduskunnan tahto ei ole toteutunut? Tarve todettiin 1973, esitys tehostamistoimiksi Ei edennyt opetusministeriössä Lastensuojelusäännöksiin 1990 Ei valtakunnallista tukea/ohjausta Ei kehittämistyötä Ei koulutusta Ei valvontaa Kuntien sovellutukset erittäin vaihtelevia Käytännössä täysin merkityksetön säädös! Lastensuojelulaki täysin väärä ympäristö Koulun sosiaali- ja mielenterveystyön kehittäminen edelleen aivan alussa! Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet? TUTKAS, Eduskunta

12 3. Sosiaali- ja terveysministeriö unohtanut valvontavelvollisuuden Neuvolatyötä ja kouluterveydenhuoltoa ohjattu oppailla, suosituksilla ja korvamerkityllä määrärahalla Ei ole ollut vaikutusta kuntien toimintaan! Päätelty: Informaatio-ohjaus ei toimi Mutta mistä oikeastaan on kysymys? Kansanterveyslaki oikeuttaa valvontaviranomaiset tarkastamaan ja ohjaamaan: Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet? TUTKAS, Eduskunta Kansanterveyslaki 42 Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääninhallitus voivat tarkastaa kunnan ja kuntayhtymän tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi lisäksi perustellusta syystä määrätä lääninhallituksen tekemään tarkastuksen. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta. Toimenpiteet (43 määräys, määräaika uhkasakko Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet? TUTKAS, Eduskunta Ei kertaakaan sovellettu 2000-luvulla neuvolatyöhön eikä koulu/opiskeluterveydenhuoltoon aktiivisesti! Yksi kanteluratkaisu kouluterveydenhuollosta Informaatio-ohjaus ilman läpinäkyvyyttä ja ilman valvontaa ei ole todellista informaatio-ohjausta. STM laiminlyönyt valvontamahdollisuuden! Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet? TUTKAS, Eduskunta

13 4. Lääkärit pois lapsiperheiden peruspalveluista Suomessa vankka neuvolatyön ja kouluterveydenhuollon lääkäriosaaminen luvulla luvulla ohjattiin tklääkärit väestövastuuseen neuvola/koululääkäritehtävät hajautettiin lääkäreiden työpanos väheni nopeasti osaaminen sitäkin nopeammin Neuvolatyötä ja koulu- ja opiskeltuterveydenhuollon erityisosaamista ei ole arvostettu Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet? TUTKAS, Eduskunta Hyvinvointipolitiikan suunta muuttui 1980-luvulla Suomen yhteiskuntakehityksessä voimakas väestöpoliittinen intressi kaikille yhteistä tukea ja palvelua koulutus, neuvolat, kouluruokailu, kouluterveydenhuolto, yms. oppilashuoltokomitea 1973 kasvatus- ja perheneuvolat viimeisenä varhaiskasvatus 1990-luvulta alkaen keskitytty häiriöihin lastensuojelu, -psykiatria, erityisopetus esimerkki: kotipalvelusta kouluavustajiin Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet? TUTKAS, Eduskunta Hyvinvointipolitiikan kenttä Edistäminen Hyvinvoinnin edistäminen häiriöpalveluihin. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii suunni- telmallista investointia tulevaisuuteen Häiriö/tauti Häiriö- palvelut Globaalien paineiden luonnonvoimainen suunta vie Korjaaminen Yhteisö Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet? TUTKAS, Eduskunta

14 On kysyttävä: Onko satojen miljoonien eurojen investointi häiriöpalveluihin tuottanut hyvinvointihyötyä? Kuormitus kasvaa edelleen - vaikuttavuustutkimus puuttuu. Toistaiseksi ei nähtävissä väestötasoista hyvinvointihyötyä Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet? TUTKAS, Eduskunta Miten tähän on tultu? Valtionhallinnosta ja kunnista on kadonnut hyvinvointitalouden osaaminen Koko elämänkulun kattavia investointeja tarkastellaan kvarttaalitalouden kulutusmenoina "Pyhäpuhe" lapsista ja heidän hyvinvoinnistaan on syrjäyttänyt tutkimustietoon perustuvan toiminnan Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet? TUTKAS, Eduskunta Kiitos mielenkiinnosta! Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet? TUTKAS, Eduskunta

15 Professori Tuula Tamminen Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos MITEN TUNNISTAA LASTEN JA NUORTEN PSYYKKISET OIREET MYYTTI JA TODELLISUUS Miten tunnistaa lasten ja nuorten psyykkiset oireet? Psykiatrisen hoidon kehittämistarpeet Tutkas-seminaari Professor Tuula Tamminen TaY, Tays ja ESCAP Apua tarvitsevan polku hoitoon Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon ongelmakohdat

16 1. Tunnistaminen perustasolla Neuvolat ja kouluterveydenhuolto avainasemassa Päivähoito ja koulu omat roolit Muut tahot (esim. aikuisten mielenterveysja päihdetahot) Tunnistaminen koko ajan parantunut Kuitenkin vielä paljon tehtävää 2. Motivointi perustasolla Lasten avunsaanti riippuu vanhempien/perheen motivaatiosta Nuorten avunsaanti kätketymmin sidottu lupaan hakea apua Hoitoon motivointi usein vaativaa ja aikaa vievää työtä 3. Sirpaleinen palvelujärjestelmä mihin lähetän? Perhe- ja kasvatusneuvolat, keskitetyt erityisneuvolat, sosiaalipalvelut, mielenterveystoimistot, nuorisopoloklinikat, lastenpsykiatrin yksiköt, nuorisopsykiatrian yksiköt, lastensuojelu, päihdepalvelut Yksityiset palvelut Erityispäivähoito, erityisluokat ja koulut Kehitysvammahuolto

17 4. Jonot tutkimuksiin Lasten- ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon voimavaroja lisätty huomattavasti Silti pitkät jonot N 10 v sitten apua sai alle 10% häiriintyneistä, nyt tilanne parantunut, mutta kaukana tyydyttävästä 5. Sirpaleinen palvelujärjestelmä mistä hoito? Hoito lähelle lasta ja nuorta Vielä sirpaleisempaa Jonot Kehittämistarpeet työskentelytavoissa ja päällekkäisen työn poistamisessa, perustason resurssien keskittäminen Lasten mielenterveystyön kehittämiskeskus Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 2004

18 6. Tunnistaminen koko alalla Esim. lasten masennukseen ei uskottu 30v sitten, ei virallisesti olemassa Psykiatriset häiriöt peräisin aikuisten tutkimuksista Diagnostiikan puutteet (esim. aggressio) Kehityspsykiatrinen tieto vielä vähäistä Suomen tulevaisuuden mahdollisuudet Lasten- ja nuorisopsykiatria huipputasoa Suomessa Lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen Kansainvälinen menestystuote, esim. nettipohjainen globaali mt-neuvola

19 Suunnittelija Tero Huttunen Netari NUORISOTYÖ NUORTEN EHDOILLA MYÖS VERKOSSA Nuorisotyö nuorison ehdoilla myös verkossa Elämä pelissä miten lapset ja nuoret voivat Suomessa? Tutkas-seminaari Netarin historia lyhyesti kokeiltiin verkkoa nuorisotyöllisenä ympäristönä tulokset hyviä verkkonuorisotyö lisättiin hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan / tavoitteena saada valtakunnallinen verkkonuorisotalo vuoden 2009 loppuun mennessä -Moniammatillinen työyhteisö kehityksessä poliisi ja terveyspuoli jo mukana -Mukana nyt 23 kuntaa, 55 aktiivista työntekijää, lisää tulossa Mitä netari-toiminta on? Toimintaa ja läsnäoloa kahdessa suositussa verkkoyhteisössä: Habbossa -Toimintaa neljänä päivänä viikossa, kolme tuntia per ilta -Kävijöiden keski-ikä noin 12,6 vuotta, ikähaitari vuotiaita -40% poikia, 60% tyttöjä -Apuohjaajatoimintaa IRC-Galleriassa -Toimintaa kolmena iltana viikossa, kolme tuntia per ilta - Kävijöiden keski-ikä noin 17 vuotta, kohdennettu vuotiaille - Sukupuolijakauma 50/50 - Apuohjaajatoiminta alkamassa syksyllä 2009 Vuonna 2008 kävijöitä yhteensä , keskusteluja n. 10 % kanssa Video toiminnasta

20 Keskusteluja Netarin tilassa Keskustelun aiheina elämän osa-alueet: -Koti (perhesuhteet, suhteissa esiintyvät erilaiset tilanteet ja muutokset) -Koulu (koulumenestys, henkilökemiat, kiusaaminen) -Vapaa-aika (harrastukset, ihmissuhteet, päihteet, työt) -Elämänvaiheet (Irtaantuminen perheestä, koulutus, asuminen, minä itse) Aiheiden esiintymisen painotukset riippuu keskusteltavan iästä ja siitä millaisessa tilanteessa asiat otetaan esille. Nuoremmat keskustelevat enemmän kotiin ja kouluun liittyen, varttuneimmilla aiheet liittyvät vapaa-aikaan, perheestä irtaantumiseen, tulevaan koulutukseen, työhön, parisuhteisiin, terveyden eri osa-alueisiin. Verkossa tehtävän nuorisotyön tuloksia Työ on pääsääntöisesti ennaltaehkäisevää toimintaa Verkko työkaluna mahdollistaa hyvin matalan kynnyksen kontaktin, jolloin omista ajatuksista, kokemuksista ja tunteista puhutaan jo ennenkuin niiden oireet alkavat näkymään ympäristössä. Matalan kunnyksen kontaktin avulla myös helpompi tukea reaaliympäristön ihmisille asioiden ilmaisuun sekä tarvittaessa oikean avun tai tiedon pariin saattamisen. Valtakunnallinen yhteistyö mahdollistaa tarvittaessa mahdollisuuden jopa fyysisen ympäristön ohjaukseen. Ns. saattaen vaihdettava. Verkossa tapahtuvan toiminnan osallisuus Vertaistoiminta (apuohjaajat) mahdollistaa nuoren suoran osallistumisen verkkoympäristössä toimimiseen ja vaikuttamiseen. Nuorten ryhmät määrittelevät toiminnan ohjeistuksia sekä toiminnan laatua. Nuoret järjestävät toimintaa niin verkossa kuin reaalimaailmassa. Netaritoiminta, kuten mikä muukin toiminta, synnyttää yhteisöllisyyttä. Aikuisten läsnäolo luo turvallisuutta ja myös siten mahdollistaa nuorten osallisuutta ja toimintoja.

21 Netarityön tulevat suuntaukset -Osallistavan toiminnan lisääminen apuohjaajatoiminnan kautta -Uusien toimintaympäristöjen testaaminen -Moniammatillisen työyhteisön kehittäminen ja toteutus -Toiminnan pysyvyyden varmistaminen hallitusohjelman jälkeiselle ajalle Kiitos! Lisätietoja: Skype: alwari1 p Kommentti.fi -> Nuorisotyö verkkoympäristössä

22 Projektikoordinaattori Kirsti Porras Väestöliitto NUOREN SEKSUAALINEN KALTOINKOHTELU ON KOKO PERHEEN KRIISI Nuoren seksuaalinen kaltoinkohtelu on koko perheen kriisi - Mistä apu? TUTKAS Kirsi Porras Kohtaamisprojekti NUSKA Projektikoordinaattori, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), sairaanhoitaja kirsi.porras(at)vaestoliitto.fi Puheenvuoroni aiheet: Nuska- kohtaamisprojekti Nuorten kokema seksuaalinen kaltoinkohtelu Nuoreen kohdistunut seksuaalirikoksen tai sen epäilyn laukaisemat prosessit 2

23 NUSKA- KOHTAAMISPROJEKTI RAY:n rahoittama projekti v Kohderyhmänä nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset vuotiaat seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneet tytöt ja pojat v alusta myös nuorten vanhemmat TYÖRYHMÄ: + Iiris! 3 Kirsi Porras 4 Terveyden edistämisen keskuksen kunniamaininta

24 Naiselle vankeutta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä :03 Pori. Porin käräjäoikeus tuomitsi satakuntalaisen 45-vuotiaan naisen vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hyväksikäyttö tapahtui vuoden 2000 alusta marraskuuhun 2005 Helsinkiläismiehelle tuomio 21 tytön hyväksikäytöstä :30 Helsingin Sanomat Helsinkiläinen, vuonna 1974 syntynyt on tuomittu kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen 21 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lisäksi hänet tuomittiin lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä ja seksuaalipalvelujen ostamisen yrityksestä nuorelta. Uhrit olivat tekohetkellä vuotiaita tyttöjä ja heitä oli yhteensä 29. Miehen hallusta löydettiin myös lapsipornokuvia ja hänet tuomittiin niiden hallussapidosta ja levittämisestä. Hyväksikäytöt tapahtuivat internetissä, tekstiviestein ja puhelimessa Helsinkiläismiehelle tuomio 34 lapsen hyväksikäytöstä :29 Päivitetty: :34 Helsingin Sanomat Helsingin käräjäoikeus on tuominnut helsinkiläisen, vuonna 1968 syntyneen neljän vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen 34 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lisäksi hän sai tuomion seksuaalipalvelujen ostamisesta ja sen yrittämisestä nuorelta sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan hallussapidosta ja levittämisestä. Rikokset tapahtuivat vuosina pääasiassa internetissä, mutta osaan uhreista mies oli myös fyysisessä kontaktissa. Mies oli tutustunut tekohetkillä vuotiaisiin lapsiin muun muassa Irc6 galleriassa, uimastadionilla, kauppakeskuksissa, pikaruokapaikoissa ja puistossa. Rikosilmoitukset, koko maa (RL 20:6-7, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö) (Poliisin tietoon tullut rikollisuus, Tilastokeskus 2009) 7 Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rikosilmoitukset ikäryhmittäin ikä (Poliisin tulostietojärjestelmä, Majamaa, H ) 8

25 L A S T E N S U O J E L U N Nuoreen kohdistunut seksuaalirikos tai sen epäily laukaisee seuraavat palveluprosessit Jos lastensuojelulle ilmoitetaan lapsesta, jonka epäillään joutuneen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, lastensuojelu tekee siitä välittömästi ilmoituksen poliisille (LS 25 6 mom.) Lasten tarvitsemat seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn selvittämiseen liittyvät palvelut on järjestettävät kiireellisenä (LS 15 ) V A S T U U Asiakassuunnitelmaan kirjataan lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan (LS 30, 36 ) 9 Traumasta toipumisen prosessi 10 Kuva: Samuli Koiso-Kanttila Ympäristön tukiprosessi 11 Kuva: Samuli Koiso-Kanttila

26 Harva ymmärtää kuinka pieni teko voi aiheuttaa kenties pysyvästi alemmuuden tunteen. Vielä harvempi ymmärtää kuunnella, kun yrittää kertoa todella kipeästä muistosta, josta on vaikea edes ääneen kertoa. 12 KIITOS! 13 Rikosoikeusprosessin portaat tuomitsematta jättäminen valitus hovioikeuteen rangaistus täytäntöön tuomio syyttämättä jättäminen esitutkinta lopetetaan oikeudenkäynti TUOMIOISTUIN syyte SYYTTÄJÄ syyteharkinta SYYTTÄJÄ esitutkinta POLIISI rikosilmoitus UHRI,LASTENSUOJELU, LÄHEISET 14

27 Tukea ja apua rikosprosessiin Oikeus edunvalvojaan jos tekijä perhepiiristä Tukihenkilö rikosprosessiin RIKU rikosuhripäivystyksestä maksutta koulututetun tukihenkilön oikeusprosessiin tukipuhelimet (juristin puhelin, todistajan tuki, henk.koht.tuki) (nimettömänä kysymyksiä rikoksiin liittyen) Raiskauskriisikeskus Tukinaisen juristipuhelin Asianajaja eli oikeusavustaja (HUOM! riittävä tieto / osaaminen) valtion kustantama ajankohtaiset lait 15 Grooming seksuaalisen hyväksikäytön valmistelu Lapsi/nuori kaipaa huomiota, mutta haluttu huomio tulee väärältä taholta Lapsi/nuori hakee itse (aikuis)kontaktia Hyväksikäyttäjä hakeutuu nuorten foorumeille, lähestyy kiinnostavasti, toimien kohti tarkoitustaan hiljalleen Online offline tapaamiset Nettituttavuus voi kestää jopa 2-3 vuotta Alkanut vuotiaana Vanhemmat tietämättömiä kontaktista Suurin osa kokenut häirinnän tai yhteydenotot häiritseviksi ja torjunut ne / poistanut henkilön mese-listalta (Kauppinen, 2008) 16 Seksuaalisen hyväksikäytön vaikutukset 1) Traumaattinen seksualisoituminen virheelliset käsitykset seksuaalisuudesta ja moraalista promiskuiteetti, itsehalveksunta, prostituutio pakoreaktiot liittyen fyysiseen kosketukseen 2) Leimautuminen kokee itsensä leimatuksi, likaiseksi, häväistyksi syyllisyydentunne (erityisesti insestistä, grooming) 3) Petetyksi tuleminen hyväksikäyttö merkitsee lapsen / nuoren kannalta petosta syvä epäluottamus muita kohtaan / voimakas riippuvuus huono käsitys itsestä => huono kohtelu ansaittua => uhriutuminen 17

28 Seksuaalisen hyväksikäytön vaikutukset 4) Avuttomuus voimattomuuden tunne etenkin pitkäaikaisessa kaltoinkohtelussa ahdistuneisuus ja pelko somaattiset vaivat: uni, ruoka, kipuilu samaistuminen hyväksikäyttäjään => seksuaalinen käytös 5) PTSD (traumaperäinen stressihäiriö) edeltää koettu traumaattinen tapahtuma toistuva kokeminen ajatuksin, mielikuvin ja takaumin välttämiskäyttäytyminen, tunteiden kaventuminen vaikeus palauttaa mieliin tapahtuman kulkua joko osittain tai täysin pysyviä oireita kohonneesta reaktioherkkyydestä ja vireystilasta (STAKES 2005) 18 Seksuaalisesta kaltoinkohtelusta eheytyminen Tapahtuneen jakaminen jonkun kanssa Omien rajojen tunnistaminen ja niiden pitäminen Turvallisuuden tunteen ja luottamuksen rakentuminen Seksuaalikasvatuksen saaminen ikätasoisesti Tapahtuneen myöntäminen, tunnustaminen itselle Tapahtuneen integroituminen osaksi omaa historiaa ja taustaa, muttei identiteeksi muodostuminen Omien selviytymiskeinojen ja kertomuksen näkeminen uhrikertomuksen rinnalla Siirtyminen elämään tätä päivää Kokemuksesta tulee levollinen osa itseä (Heikinheimo 2003, Saari 2006) 19

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun näkökulma. ja sen jälkeen

Lastensuojelun näkökulma. ja sen jälkeen Lastensuojelun näkökulma -Lapsen ja perheen tukeminen rikosprosessin aikana ja sen jälkeen 1 Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 15.5.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö

Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö Sisäasiainministeriö id8712487 1 (6) Sisäisen turvallisuuden sihteeristö 24.10.2012 Päätöksen perhe- ja lastensurmien ennalta ehkäisemiseksi toimeenpano Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti 12.9.2012

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Georg Henrik Wrede Päivän tarjous! TAE 2014 Ei hätä ole TAE 2014 näköinen Nuorisotakuu nuorisosektorilla Me olemme hoitaneet omat työt hyvin! Nuorisolaki uudistus? Mitä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANITYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Kauhajoen kaupunginhallitus kokouksessaan 13.5.2002 135 päättänyt perustaa romaniasiain työryhmän. Romanityöryhmän jäsenet:

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot