Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Mia Örså, Capful Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. 24.04.2012 Mia Örså, Capful Oy"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Mia Örså, Capful Oy

2 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

3 3 OSA 1 Johdanto

4 4 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 33% (35 / 107 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui noin viisikymmentä henkeä.

5 5 Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti

6 6 Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu

7 7 OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset

8 8 Keskeisiä kehittämisteemoja (1/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 1. YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN VAHVISTAMINEN (yht.20) Maaseudun yritysten toimintaympäristön kehittäminen (9) - Yritysneuvonta - Sukupolven tai omistajan vaihdokset - Liikenne- ja tietoliikenneinfra - Yritysten välinen yhteistyö Yrittäjyyden turvaaminen pitkällä aikavälillä (7) - Yritystukien säilyminen ja nostaminen - YPP-palvelut alueille Vahva yrittäjyys ja monipuolinen elinkeinorakenne (2) - Monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva maatalous on myös jatkossa vahva perusta aluetalouden kehittymiselle Vahva yrittäjyys vielä vahvemmaksi (2): - Yrittäjyyskoulutus ja -kasvatus - SPV:t - Yritysten kasvu - tahtotila ja toimenpiteet Innovaatiot: - Yrityspalvelut taattava maaseudun yrittäjille (vaarana yrityspalveluiden keskittyminen kaupunkeihin) - Kannustimia yrittäjyyden toimialasta riippumatta; Ei sidota käsiä liikaa ennalta valittuihin toimialoihin Nuoret, osaaminen ja koulutusmahdollisuudet - Pienten lukioiden erikoistuminen vahvuudet ympäröivästä elinkeinoelämästä ja alueen vahvuuksista - Yrittäjyyskasvatus osana perusopetusta innovaatiopeli nuorille - ESR käyttöön myös maaseudulla osaamisintensiiviset hankkeet yritysten henkilöstölle Yrittäjyyden jatkuvuus (maatilat, pienyrittäjät) kannustus ja neuvonta Yrittäjyysnäkökulman laajentaminen puhtaasti tuotantolähtöisestä yrittämisestä - Asennevaikuttaminen - Liiketoiminta-ajattelu - Myönteiset esimerkit

9 9 Keskeisiä kehittämisteemoja (2/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 2. INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN (yht. 16) Tietoliikenneyhteydet ovat merkittävässä roolissa elinkeinotuotannossa ja palveluiden tarjoamisessa (7) Alemman tieverkoston teemaohjelman käynnistäminen (7) - Valtion täytyy tarjota resursseja - Perusteluna maaseudun taloudellisen kehityksen ja kasvun mahdollistaminen Luodaan edellytyksiä siihen, että palvelut ovat saatavilla maaseudun asiakkaille ja yrityksille - Panostetaan sähköiseen asiointiin ja tietoliikenneyhteydet kuntoon - Yhteiset palvelupisteet Valtion rahoituksella maakunnallinen runkoverkosto tietoliikenneyhteyksien toteuttamiseen: - Runkoverkkoon liittyminen muilla rahoituslähteillä - Maaseuturahastosta tuetaan yhä kyläverkkojen rakentamista Villi kortti: satelliittiyhteyden selvittäminen harvaan asutun maaseudun tietoliikenneyhteyksien ratkaisuna (1) Villi kortti: kuntiin videolaitteet Yhteys neuvojiin ympäri suomea. Asukkaiden ja yritysten käyttöön. 3. BIOENERGIAN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN (yht.16) Bioenergian ja metsäenergian strategiset johtopäätökset (11): - Kasvava osuus kuluttajista haluaa uusiutuvaa lähellä tuotettua bioenergiaa (10) - Bioenergian kasvava kysyntä on megatrendi (1) Omavarainen kylä energian ja ravinteiden osalta (4) Bioenergian vaihtoehtoiset polut (1) - Paikalliset CHP-laitokset - Rannikon ison voimalaitokset - Biojalostamot - Maatilapohjainen bioenergian tuotanto Villi kortti: energia potentiaalista resurssiksi konkreettisia toimenpiteitä

10 10 Keskeisiä kehittämisteemoja (3/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 4. HYVÄN HALLINNON JA KANNUSTAVUUDEN VARMISTAMINEN (yht.14) Leader-hallinto-mallin yksinkertaistaminen vähemmän vaatimuksia ja kevyempi byrokratia (2) Koordinointihanke Ruotsin malli : pienempi byrokratia, nopea toteutus (1) Kasvuun kannustamien: - Kokeilut - Innovaatiot - Riskinotto: hankkeissa riskiprosentti - Joustava hallinto ja palvelut - Villinä korttina innokymppitonni! (1) Hallinto mahdollistaa jatkossa monipuolisen elinkeinorakenteen kehittäminen (1): - Rahoitusvälineet laajaan käyttöön - Ei liikaa rajoitteita (linjaukset ym) - Laaja ja osaava neuvontakenttä - Verkostojen hyödyntäminen Vapaa rakentaminen tietyillä maaseutualueilla Villi kortti: Kokeiluraha pop-up -seteli antaisi tilaa luovuudelle. Nykyiset rahoitusmallit rajoittavat luovuutta. (5) Villi kortti: Hanke saa epäonnistua : tavoite % ja riski hyväksytään. (3) Villi kortti: Pohjanmaa-peli avoin innovaatioverkosto pelimuodossa kaikille toimijoille Villi kortti: Lähiyrittäjyydelle mahdollisuus kokeilla eri pelisäännöillä miten palveluntuotanto toimii lump sum yhdistettynä poikkeuslupaan (1)

11 11 Keskeisiä kehittämisteemoja (4/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 5. TOIMIVAT PALVELUT SEKÄ ELINVOIMAINEN JA HOUKUTTELEVA MAASEUTU (yht.12) Maaseudun elinkeinoista trendikkäitä Nostetta alalle ja uusia opiskelijoita! (5) Työvoiman saatavuuden parantaminen maaseutuyrityksille (2) - Työperäisen alueelle muuttamisen mahdollisuuksien parantaminen - Kuntaliitoksia työvoimahotelleja vapautuvissa rakennuksissa - Työpoliittista koulutusta tarvittaville elinkeinoille, kielikoulutusta - Työpaikkojen houkuttelevuuden parantaminen maaseudulla: vuokra-asunnot, työmatkojen verotus, palvelut lähellä (työnantajat voisivat osallistua) Pohjanmaan brändi: (2) - Tuotteet elintarvikkeista matkailupalveluihin - Maineen kehittäminen - Markkinointi Sopimuksellisuus: välittäjä saattaa palvelun tarvitsijan ja tuottajan yhteen ja auttaa sopimuksen teossa. Välittäjänä voi toimia yhdistys tai sosiaalinen yritys. Kuka maksaa? (1) Maaseudun muut mahdollisuudet: Green Care, hyvinvointipalvelut, tietoliikenneyhteydet (1) Maaseudulla asumiselle parempia mahdollisuuksia tuleva ikärakenne ja palvelujen tarve huomioiden Kuntien osuus palveluiden tuottajana vähenee Tarvitaan korvaavia palvelutuottajia: yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita palvelusetelit yleistyvät Maaseudun palvelut ovat kylien elinvoimaisuuden varassa - Kuntauudistus - Tietoliikenneyhteydet - Työvoimaa ulkomailta - Etätyön mahdollisuudet Villi kortti: Elämän valttikortti: (1) - Miten maaseutu on saavutettavissa kaikille? - Syrjäytyminen ja työmahdollisuuksien vähäisyys? - Työ- ja hyvinvointimahdollisuudet terveen elämän avaimina!

12 12 Keskeisiä kehittämisteemoja (5/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 6. MAAHANMUUTTO JA MONIKIELISYYS VOIMAVARANA (yht.7) 8. LÄHIRUOKA (yht.2) Voimavarojen hyödyntäminen ja asenteisiin vaikuttaminen (5) Maahanmuutto on pysyvä osa maaseudun työvoimarakennetta (2) 7. YHTEISÖLLISYYS JA TOIMIVAT KYLÄYHTEISÖT (yht. 5) Monirahastoisuus mahdollistaa alueellista kehittämistä uudella tavalla: Julkisten palveluiden väheneminen auttaa 3.sektoria kehittymään ja tuo tilausta lähimatkailulle, -yrittäjyydelle, -ruoalle. Kulttuuri myös nostattaa maakuntaidentiteettiä (2) Maaseudun yhteisöllisyyden ja viihtyvyyden kehittäminen (2) - Kyläyhteisöjen toiminnan tukeminen ja uusien toimijoiden houkutteleminen (mm. maahanmuuttajat) - Takaisinmuuton edistäminen (kaupungeissa kouluttautunet nuoret) - Toimivat yhteispalvelupisteet valtiolta resursseja Aktiiviset ihmiset ja yhdistykset sekä yhteisöllisyys voimavarana: Nuorten värvääminen toimintaan kulttuuripääoman siirtäminen (1) Alkutuotannon kehittäminen: maito-, peruna-, ja lihatuotanto sekä turkistalous Lähielintarvikeketjun kehittäminen: tuotekehitys, tarvittavat tuotantotilat, tuoteperheet, pohjalainen ruokakori ja menu, laadun ja saatavuuden varmistaminen Ei lähiruokaa ilman lähikauppoja (2) Luomu- ja lähiruoan suosio ja kysyntä: luomutuotannon lisääminen koulutus, mallitilat, tuotantosidonnainen tuki Logistiikan parantaminen - Kiinnostuneet tukkukaupat - Verkkokaupan kehittäminen - Saatavuus lähikaupasta, toimitus suoraan kauppaan 9. MATKAILUN KEHITTÄMINEN Omintakeisen kulttuurin edistäminen Saariston ja maailmanperintöalueen hyödyntäminen, kalastusturismi Valmiit tuotepaketit

13 13 Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Yrittäjyyden ja osaamisen vahvistaminen Infrastruktuurin kehittäminen Hyvän hallinnon ja kannustavuuden varmistaminen Toimivat palvelut sekä elinvoimainen ja houkutteleva maaseutu Läpäisevät osaamis-alueet Toimialat Maatalous Bioenergia Matkailu Muu elinkeinosektori

14 14 OSA 3 Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät

15 15 Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät

16 16 Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

17 17 Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä)

18 18 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus SUURI E N N U S T E T T A V U U S Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Maaseutumatkailun kysyntä Suomen vientimarkkinoiden kehitys Kuntarakenteen muutokset Luomu- ja lähiruoan suosio Maahanmuuttajat maaseudulla Ympäristö ja ilmastonmuutos Globalisaatio ja kansainvälistyminen Euroopan talouden kehitys EU:n poliittinen kehitys Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne Maaseudun elinkeinorakenne Tietoliikenneyhteydet Metsien käyttö Tieverkko/liikenneinfra Kolmannen sektorin rooli Muutokset elintarvikeketjussa Bio- ja lähienergian tuotanto Energian hinta Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Suomen talous ja kilpailukyky Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 2 PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10

19 19 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus

20 20 OSA 4 Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet

21 21 Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET (KYSELYN PERUSTEELLA) V O I M A V A R A T Vahva yrittäjyys ja monipuolinen elinkeinorakenne Vahva maatalous ja alkutuotanto: maito-, peruna- ja lihatuotanto Yhteisöllisyys ja toimivat kyläyhteisöt Yrittäjähenkisyys ja kehitysmyönteisyys Osaaminen, innovatiivisuus ja koulutusmahdollisuudet Viihtyisä ja elinvoimainen maaseutuasuminen Monipuoliset luonnonvarat: metsät, malmi, turve ja niiden jalostus Hyvä sijainti ja saavutettavuus Keskimääräistä nuorempi ikärakenne Energiaresurssit ja edullinen energia Toimivat palvelut Vahva kulttuuri Hyvät liikenneyhteydet ja infrastruktuuri Turkistalous Toimiva tietoliikenne Kaksikielisyys Yritysten kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvät ongelmat: korkeat kustannukset, matala tulotaso ja pääoman puute Vähenevät ja loitontuvat palvelut Heikko infrastruktuuri: liikenneyhteydet, tietoliikenneyhteydet ja tiestön huono kunto Osaamiseen liittyvät haasteet: alhainen koulutustaso ja kehitysresurssien puute Väestön ikääntyminen Alhainen jalostusaste ja kasvuyritysten vähäisyys Byrokratia ja monimutkaiset hallintorakenteet Näköalattomuus ja muutosvastarinta Väestön väheneminen ja nuorisokato Vastakkainasettelu ja yhteisöllisyyden puute Maatalouden heikkoudet: pienet peltolohkot ja maatalouden kannattavuus Kuntatalouden ongelmat: velkaisuus ja resurssien puute Työllistyminen ja osaavan työvoiman löytäminen Asuinympäristön kehittämiseen liittyvät päätökset Sijainti ja hajanainen asutus Yritysten heikko yhteistyökyky Matkailun vähyys R A J O I T T E E T

22 22 LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

23 23 Learning Café Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa 8 pöytää ja teemaa Pöytien kattajat Pöytä 1 Luomu- ja lähiruoan suosio ja kysyntä Henrik Ingo (pj.) Maria Swanljung (siht) Pöytä 2 Kuntatalous ja maaseudun palvelujen järjestäminen Matti Jaskari (pj.) Kirsi Tikkanen (siht.) Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 Pöytä 7 Pöytä 8 Maaseudun elinkeinorakenteen kehitysnäkymät Yrittäjyys, työllisyys ja työvoiman saatavuus Bio- ja metsäenergian kysyntä Liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin kehitys Miten tulisi kehittää maaseudun osallistumista, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä? Miten tulisi kehittää maaseudun yrittäjyyttä, innovaatiotoimintaa ja osaamista? Jouni Jyrinki (pj.) Tiina Harjunpää (siht.) Petri Jylhä (pj.) Matias Smeds (siht.) Jorma Vierula (pj.) Tiina Marjusaari (siht.) Kimmo Riusala (pj.) Niklas Ulfvens (siht.) Petri Svanbäck (pj.) Mathias Högbacka (siht.) Sirkku Wacklin (pj.) Ritva Jaakkola (siht.)

24 24 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Popularitet och efterfrågan av eko- och närmat MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ JSM: ekoproduktionen 20 % 2020, orealistiskt 10 % ett mer realistiskt mål Odling i städerna Mer individuella matvanor Större tillgänglighet i närbutikerna Ökad matkasseverksamhet MAHDOLLISUUDET Eko- och närmat ett sätt att närma kunden och producenten Finns plats för mindre, lokala förädlingsföretag Ökat intresse för matlagning Ökat intresse för utnyttjande av naturresurser som bär och svamp Så dyr gödsel att man måste övergå till eko-odling Matkasseverksamhet också på landsbygden, där finns också konsumenter Bra dataförbindelser (sommargäster, matringar) Utnyttjande av Skräpfisk (braxen, gädda) överraskningskasse RISKIT Ett för snävt närmatsbegrepp är till fördel endast för Nyland Passar inte in i de stora livsmedelsföretagens hantering, svårt att få rationalitet Matbrist i världen; stort behov av bulkvaror från Finland Avstånden på landsbygden Kineserna köper vår odlingsmark Närfisk: yrkesfiskarnas antal minskar, åldersstrukturen, bristen på närfisk ökar STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Öka eko-produktionen Förbättra logistiken Öka statusen på vår traditionella matkultur via utbildning, marknadsföring Fisk:produktutveckling för att utnyttja skräpfisken Stöd för försök och investeringar:riskkapital och risktagning inom finansieringen Satsa på små butiker i byarna med närmatdjjjjj

25 25 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Kuntatalous ja maaseudun palveluiden järjestäminen MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Muut vaihtoehdot kuin heikkeneminen, kuntauudistus, miten käy esim. erikoissairaanhoidon, vastaako kunta siitä? Koulutus- ja hyvinvointipalveluihin ei voi käyttää enää niin paljon, asukkaat alkavat ajan myötä vaatia enemmän palveluseteleitä, ulkoistetaanko osa palveluista? Ikärakenne vaikuttaa, mitä palveluita tarvitaan Valtiolliset palvelut, kuten maanmittaus, te-keskukset jne häviää, väen väheneminen MAHDOLLISUUDET Palvelusetelien ja tietoliikenteen kautta, hoivapuhelimet jne, lähipalvelut mahdollisuus yrittäjälle, Erikoistuminen koulutuksessa, vetovoiman lisääminen, etäopiskelumahdollisuus, Nettikaupan myötä tarvitaan uusia palveluidentuottajia Uusiutuvan energiankäyttö tuo uusia mahdollisuuksia yrittäjille esim. huoltoyritykset Liikkuvat palvelubussit esim. terveyspalvelut Maahanmuuttajat työvoimana ja veronmaksajina RISKIT Palveluiden keskittyminen, palveluiden etääntyminen, omavastuu kasvaa (maksukyky toisaalta ikääntyvillä toinen) Työvoimapula, eläköityminen, avustavissa tehtävissä tarvitaan lisää koulutusta Suuret sairaanhoitopiirit, hoidon keskittyminen, erikoissairaanhoidon maksut kasvaa, vaikea ennakoida Tieverkostoon ei ole varaa laittaa rahaa STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kolmas sektori kasvaa palveluidentuottajana, mutta oman mallin mukaan erikokoisille toimijoille esim. osuuskunnissa ja verkostoitumalla ja tarvitaan yritysystävällinen ilmasto, että saadaan yksityisten palveluiden tuottajia, vapaaehtoistoiminnasta pitäisi saada hyve, kannustaminen vapaaehtoistyöhön Kuntien erot kasvavat, ero menestyvien ja heikkojen välille, veroäyri vaikuttaa muuttohalukkuuteen Sopimuksellisuus palvelun tuottaja, välittäjä ja tarvitsija tarvitaan yhteiskunnan tukea toimintaan, esim. palvelusetelien käytössä, mistä ja mitä palveluita voi saada, ongelmana on töidenvähyys, ei tuottavaa toimintaa välittäjälle nyt, sosiaalisten yritysten syntyminen Erikoissairaanhoito pois kunnilta

26 26 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseudun elinkeinorakenteen kehitysnäkymät MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Rakennemuutos jatkuu: Maatilojen lukumäärä vähenee mutta tilakoko kasvaa Vapaa-ajan asuminen maalla kasvaa ja palvelujen tarve maaseudulla kasvaa Palvelujen kysyntää kasvaa Kaupan alan palvelujen keskittyminen Moniyrittäjyys ei ole ajankohtaista: tilat keskittyvät/ erikoistuvat MAHDOLLISUUDET Maatilojen keskittymisen ja erikoistumisen myötä verkostoituminen suuremmassa roolissa Uusia lähiyrittäjyysmalleja ja yhteisöllisiä palvelumalleja muodostuu maaseudulle Tilakokojen kasvaessa työvoiman tarve positiivisena haasteena Monikulttuurisuuden yleistyminen maaseudulla Elintarvikeketjut ja lähiruokaketjut mahdollisuutena Paikallisten tuotteiden saaminen myyntiin isoihin kauppaketjuihin Nettikauppa myös mahdollisuus Tietoliikenneyhteydet tarjoavat uusia mahdollisuuksia hoitaa maaseudun palveluja Vapaa-ajan asujat kylille ja maaseudulle uudenlainen resurssi RISKIT Nettikauppa maaseudun kaupalle riski mutta myös mahdollisuus! Ikärakenne, eläköityminen jatkajayrittäjien löytyminen haasteellista Työvoiman saanti haasteellista Hyvinvointi- ja terveyspalvelujen saanti haasteena Kyläkoulujen lakkauttaminen maaseudun elinvoimaisuuden uhkana Tietoliikenneyhteydet ja perusinfra maaseudun elinkeinotuotannolle haaste pitää toimia! Maatilojen lukumäärän vähentyessä, mitä tapahtuu tyhjäksi jääville rakennuksille? STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Maaseudun elinkeinoista trendikkäämpi, nostetta alalle, jonka kautta saadaan uusia opiskelijoita alalle Maaseudulla asumiselle parempia mahdollisuuksia tuleva ikärakenne ja palvelujen tarve huomioiden Tietoliikenneyhteydet ovat merkittävässä roolissa elinkeinotuotannossa sekä palveluiden tarjoamisessa maaseudulla

27 27 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Yrittäjyys, työllisyys ja työvoiman saatavuus MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Yrittäjien ikääntyminen Globaaliset markkinat ja niiden merkitys ja vaikutus yrittäjyyteen ja yritysten toimintaan tulee lisääntymään Työvoiman saatavuus heikkenee, maahanmuutto tulee lisääntymään Riski, että työllisyystilanne huononee on pienempi verrattuna moniin muihin alueisiin johtuen alueen monipuolisesta elinkeinorakenteesta Tietoliikenneyhteydet kehittyvät MAHDOLLISUUDET Maahanmuutto voi lisätä työvoiman saatavuutta: Onnistunut kotouttaminen Paremmat työvälineet innovaatioiden kehittämiseen Tietoliikenneyhteydet avaa maailmanmarkkinat (Internet), sijainti ei ratkaise, netti luo uusia mahdollisuuksia yrittäjyydelle maaseudulla Matala kynnys lähteä kansainvälisille markkinoille (yrittäjäkulttuuri /perinne) Ikääntyminen luo mahdollisuuksia uusille palveluille maaseudulla (esim. hyvinvointi- ja hoivapalvelut) Uuden sukupolven asenne (verkoistuminen) Hyödyntää työelämän ulkopuolella olevia nuoria, saada ne mukaan elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämiseen ja työelämään Mahdollisuus henkilökohtaiseen konkurssiin, riskinottamisen nostaminen voi luoda uusia innovaatioita, edistää kasvua ja uusia toimeentulomahdollisuuksia RISKIT Kulttuurieroja ja sopeutuminen (maahanmuutto) Kotouttamisen epäonnistuminen Työelämän ulkopuolella olevat, syrjäytymisen lisääntymisen riski Ei uudistuta, eikä kehitetä, pysytään paikoillaan, ei seurata trendejä STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kannustaa kasvua ja riskinottoa ja luoda edellytykset ja toimintaympäristö siihen, joustava hallinto ja palvelut, hankkeissa riski Pitäisi sallita epäonnistumisen mahdollisuus Sukupolvenvaihdosten tärkeys, kannustimet ja neuvontaa sukupolvenvaihdosten tekemiseen Maahanmuutto on pysyvä osa maaseudun työvoimarakenteessa Villikortti: Innokymppitonni

28 28 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Bio- ja metsäenergian kysyntä MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Bioenergian hinta ei ole kilpailukykyinen, tuet kysymysmerkki Bioenergian kysyntä ylittää tarjonnan 1. Paikalliset chp-laitokset 2. Rannikon isot kiinteän polttolaitoksen voimalaitokset 3. Biojalostamot (biodiesel) 4. Maatalouspohjainen bioenergian tuotanto: monimuotoiset yritysverkostot maaseudulla MAHDOLLISUUDET Lisää liitännäiselinkeinoja ja yrittäjyyttä maaseudulla, esim: puunhankinnassa, lämpö-, klapi- ja koneyrittäjyydessä, rakentamisessa. Uudenlainen verkostoituminen metsä- ja energia-alan toimijoiden kesken mahdollistaa kysynnän ja tarjonnan paremman kohtaamisen kysyntäkuilun ratkaiseminen? Palveluintegraattori! Kaavoituksella ohjataan keskitettyjä lämmitysratkaisuja; esim. yrittäjävetoinen kaukolämpötuotanto RISKIT Ravinnevaje: Bioenergian korjuussa viedään ravinteita Kun kuitupuuta käytetään polttoon, menetetään jalostusarvoa Metsien tilus- ja omistusrakenteista johtuvat muutokset vaikuttavat metsäenergian saatavuuteen Valtion valmius panostaa metsäenergian tuotantoon epävarma STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Bioenergian kasvava kysyntä megatrendi Energian ja ravinteiden suhteen omavarainen kylä on mahdollisuus maaseudulla Kasvava osa kuluttajista haluaa uusiutuvaa, puhdasta bioenergiaa Metsäenergian saatavuuden ratkaiseminen metsien nykyisessä omistus- ja tilusrakenteessa

29 29 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin kehitys MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Lägre vägnätet håller på att förfalla. Transporter som fungerar är livsviktiga för näringsliv och personer. Järnväg för behövs för transport till och från hamnar samt persontransport Flyg: affärsresor/passagerartrafik Bredband behövs i form av fiber för alla Järnvägsnätet utvecklas. Tvåspårighet och tvärspår. Bredband i form av fiber behövs för att ge lika möjligheter MAHDOLLISUUDET Järnvägsnätet behövs för gruvindustrin och näringar som producerar bulk skall kunna utvecklas Möjlighet att utnyttja bioenrgipotential etc om lägre vägnätet är skick Lägre Vägnätet: Behövs för att personer och företag skall kunna leva, verka och utvecklas på landsbygden Bredband: Fiber ger möjlighet till företagande och tillgång till kunskap oberoende av var man beror. Når ut i världen oberoende var man bor. Tillgodoser enskilda personer, företagande, distansarbete, privata och offentliga tjänster. Måste funka för att få ny företagsverksamhet och locka unga. Kan satellit erbjuda kostnadseffektiva lösningar i glesbygd? Fungerande fiberbaserat nät grundförutsättning för företagsverksamhet och boende RISKIT Utan järnvägens utveckling kommer vägnätet att belastas mycket med transporter från t.ex. från gruvindustrin Lägre vägnätverket Hotar näringslivets utveckling och tillgång till servicefunktioner för näringslivet. Tung trafik gör att vägnätet förfaller snabbt. Vägnätets försämring försämrar näringslivets verksamhetsförutsättningar, t.ex. hur få virke transporterat Bredband Operatörerna bygger inte ut där det är mindre lönsamt. Trådlöst kan man inte förlita sig på och ha som stomnät om man skall kunna svara mot framtidens behov av kapacitet och säkerhet Fiber i riktiga glesbygder byggs inte ut. Trådlöst kan inte lösa problemet STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Satsa på att utveckla järnvägsnätet (Tvåspårnätet byggas enligt plan) Staten satsa på att bygga ut fiber så långt som möjligt på landsbygden Lägre vägnätet: Skilt nationellt program behövs för finansiering av grundförbättring om man vill ha företag och personer på landsbygden Bredband: Staten bör betala kommunla stomnät för fiber sedan koppla på med kotitalousvähennys för enskilda hushålls uppkoppling. Byn bygga stomnät i byn om ingen annan finns som naturligt kan göra.

30 30 Miten tulisi kehittää maaseudun osallistumista, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä? S T R A T E G I S E T J O H T O P Ä Ä T Ö K S E T Hallintorakenteet ja neuvonta Global Grant, enemmän autonomiaa, voisiko nopeuttaa nykyinen järjestelmä (asiakkaan eduksi) Vähintään pitää kehittää nykyistä järjestelmää YPP joka neuvoo yhdistyksiä kuten esim. Pohjois- Pohjanmaalla tai Pedersöre (Katta) Kertoa hyvistä käytännöistä, tiedottamista Kyläasiamies hyvä ihminen neuvontaan Toimintaraha ei hankkeena vaan sopimuksena, KVkoordinaattori ja kyläasiamies luonnollinen osa toimintaryhmien hallintoa Palveluoppaat, ihmiset löytävät palvelut, lähidemokratiaa Alhaalta ylöspäin periaate, eli mitä ihmiset tarvitsevat Hanke isompana elementtinä, ei vaan vetäjä + työryhmä Kyläsuunnitelmat tärkeät Hankepääomaa löytyy (huonot ja hyvät käytännöt), tänä päivänä mahdollista saada tutkintoa (maaseudun kehittäjä), voisi toimia neuvonantajana omalla alueella (kuka maksaa?) Kylien kehittäjien verkostoituminen Tavoite että tietty prosentti ohjelmassa epäonnistuu (riskinottaminen), esim. 7 % epäonnistuu, muuten koko ohjelma on epäonnistunut Jatkuu seuraavassa sarakkeessa Luovuus tapetaan säännöillä ja lailla Hankemaailma on prosessi hakijalle Byrokratian määrä, iso hanke vs. pieni Enemmän resursseja toimintaryhmille Leader hallintomallin yksinkertaistaminen Riski- ym. Rahoitus Palvelusetelit Riskirahaa, innovatiiviset ideat rahoitetaan, lyhyt ja yksinkertainen loppuraportointi Koordinointihankkeen uusiminen, esim. kuin Ruotsissa Mahdollistava sääntely Väliputoajat, varmistaa että hankkeet sopivat joko Leaderiin tai kalatalousryhmään

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Vaasan tulevaisuuden saaristo -seminaari järjestettiin Vaasassa 10.5.2012. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä. Työryhmiä oli yhteensä 7 ja niissä oli noin 7-9 osallistujaa.

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

GRÖN OMSORG I ÖSTERBOTTEN- PROJEKTET (GREEN CARE POHJANMAALLA- HANKE) Centria AMK Kokkola-Pietarsaaren yksikkö

GRÖN OMSORG I ÖSTERBOTTEN- PROJEKTET (GREEN CARE POHJANMAALLA- HANKE) Centria AMK Kokkola-Pietarsaaren yksikkö GRÖN OMSORG I ÖSTERBOTTEN- PROJEKTET (GREEN CARE POHJANMAALLA- HANKE) 1.8.2013 31.12.2014 Centria AMK Kokkola-Pietarsaaren yksikkö Toiminta-alue Pietarsaari-Vaasan alue -Luoto, Kruunupyy, Pietarsaari,

Lisätiedot

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti?

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? 9.11.2016 Hyvää huomenta! Vesa Junttila, Kouvola Innovation Oy DI, kehittämispäällikkö, Biolaaksotiimi Kymenlaaksoon elinvoimaa bio- ja kiertotaloudella

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

2

2 2 Varsinainen jäsen Edunvalvontajäsen Kalajoki Kannus Kokkola Sievi Kruunupyy Toholampi Kaustinen Reisjärvi Veteli Halsua Lestijärvi Perho Kinnula 5 1 2 Kilometriä 6 7 9 2 25 21 215 22 2-2 - 4-6 Väestönlisäys

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot