Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Mia Örså, Capful Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. 24.04.2012 Mia Örså, Capful Oy"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Mia Örså, Capful Oy

2 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

3 3 OSA 1 Johdanto

4 4 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 33% (35 / 107 vastaajaa). Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui noin viisikymmentä henkeä.

5 5 Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti

6 6 Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu

7 7 OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset

8 8 Keskeisiä kehittämisteemoja (1/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 1. YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN VAHVISTAMINEN (yht.20) Maaseudun yritysten toimintaympäristön kehittäminen (9) - Yritysneuvonta - Sukupolven tai omistajan vaihdokset - Liikenne- ja tietoliikenneinfra - Yritysten välinen yhteistyö Yrittäjyyden turvaaminen pitkällä aikavälillä (7) - Yritystukien säilyminen ja nostaminen - YPP-palvelut alueille Vahva yrittäjyys ja monipuolinen elinkeinorakenne (2) - Monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva maatalous on myös jatkossa vahva perusta aluetalouden kehittymiselle Vahva yrittäjyys vielä vahvemmaksi (2): - Yrittäjyyskoulutus ja -kasvatus - SPV:t - Yritysten kasvu - tahtotila ja toimenpiteet Innovaatiot: - Yrityspalvelut taattava maaseudun yrittäjille (vaarana yrityspalveluiden keskittyminen kaupunkeihin) - Kannustimia yrittäjyyden toimialasta riippumatta; Ei sidota käsiä liikaa ennalta valittuihin toimialoihin Nuoret, osaaminen ja koulutusmahdollisuudet - Pienten lukioiden erikoistuminen vahvuudet ympäröivästä elinkeinoelämästä ja alueen vahvuuksista - Yrittäjyyskasvatus osana perusopetusta innovaatiopeli nuorille - ESR käyttöön myös maaseudulla osaamisintensiiviset hankkeet yritysten henkilöstölle Yrittäjyyden jatkuvuus (maatilat, pienyrittäjät) kannustus ja neuvonta Yrittäjyysnäkökulman laajentaminen puhtaasti tuotantolähtöisestä yrittämisestä - Asennevaikuttaminen - Liiketoiminta-ajattelu - Myönteiset esimerkit

9 9 Keskeisiä kehittämisteemoja (2/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 2. INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN (yht. 16) Tietoliikenneyhteydet ovat merkittävässä roolissa elinkeinotuotannossa ja palveluiden tarjoamisessa (7) Alemman tieverkoston teemaohjelman käynnistäminen (7) - Valtion täytyy tarjota resursseja - Perusteluna maaseudun taloudellisen kehityksen ja kasvun mahdollistaminen Luodaan edellytyksiä siihen, että palvelut ovat saatavilla maaseudun asiakkaille ja yrityksille - Panostetaan sähköiseen asiointiin ja tietoliikenneyhteydet kuntoon - Yhteiset palvelupisteet Valtion rahoituksella maakunnallinen runkoverkosto tietoliikenneyhteyksien toteuttamiseen: - Runkoverkkoon liittyminen muilla rahoituslähteillä - Maaseuturahastosta tuetaan yhä kyläverkkojen rakentamista Villi kortti: satelliittiyhteyden selvittäminen harvaan asutun maaseudun tietoliikenneyhteyksien ratkaisuna (1) Villi kortti: kuntiin videolaitteet Yhteys neuvojiin ympäri suomea. Asukkaiden ja yritysten käyttöön. 3. BIOENERGIAN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN (yht.16) Bioenergian ja metsäenergian strategiset johtopäätökset (11): - Kasvava osuus kuluttajista haluaa uusiutuvaa lähellä tuotettua bioenergiaa (10) - Bioenergian kasvava kysyntä on megatrendi (1) Omavarainen kylä energian ja ravinteiden osalta (4) Bioenergian vaihtoehtoiset polut (1) - Paikalliset CHP-laitokset - Rannikon ison voimalaitokset - Biojalostamot - Maatilapohjainen bioenergian tuotanto Villi kortti: energia potentiaalista resurssiksi konkreettisia toimenpiteitä

10 10 Keskeisiä kehittämisteemoja (3/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 4. HYVÄN HALLINNON JA KANNUSTAVUUDEN VARMISTAMINEN (yht.14) Leader-hallinto-mallin yksinkertaistaminen vähemmän vaatimuksia ja kevyempi byrokratia (2) Koordinointihanke Ruotsin malli : pienempi byrokratia, nopea toteutus (1) Kasvuun kannustamien: - Kokeilut - Innovaatiot - Riskinotto: hankkeissa riskiprosentti - Joustava hallinto ja palvelut - Villinä korttina innokymppitonni! (1) Hallinto mahdollistaa jatkossa monipuolisen elinkeinorakenteen kehittäminen (1): - Rahoitusvälineet laajaan käyttöön - Ei liikaa rajoitteita (linjaukset ym) - Laaja ja osaava neuvontakenttä - Verkostojen hyödyntäminen Vapaa rakentaminen tietyillä maaseutualueilla Villi kortti: Kokeiluraha pop-up -seteli antaisi tilaa luovuudelle. Nykyiset rahoitusmallit rajoittavat luovuutta. (5) Villi kortti: Hanke saa epäonnistua : tavoite % ja riski hyväksytään. (3) Villi kortti: Pohjanmaa-peli avoin innovaatioverkosto pelimuodossa kaikille toimijoille Villi kortti: Lähiyrittäjyydelle mahdollisuus kokeilla eri pelisäännöillä miten palveluntuotanto toimii lump sum yhdistettynä poikkeuslupaan (1)

11 11 Keskeisiä kehittämisteemoja (4/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 5. TOIMIVAT PALVELUT SEKÄ ELINVOIMAINEN JA HOUKUTTELEVA MAASEUTU (yht.12) Maaseudun elinkeinoista trendikkäitä Nostetta alalle ja uusia opiskelijoita! (5) Työvoiman saatavuuden parantaminen maaseutuyrityksille (2) - Työperäisen alueelle muuttamisen mahdollisuuksien parantaminen - Kuntaliitoksia työvoimahotelleja vapautuvissa rakennuksissa - Työpoliittista koulutusta tarvittaville elinkeinoille, kielikoulutusta - Työpaikkojen houkuttelevuuden parantaminen maaseudulla: vuokra-asunnot, työmatkojen verotus, palvelut lähellä (työnantajat voisivat osallistua) Pohjanmaan brändi: (2) - Tuotteet elintarvikkeista matkailupalveluihin - Maineen kehittäminen - Markkinointi Sopimuksellisuus: välittäjä saattaa palvelun tarvitsijan ja tuottajan yhteen ja auttaa sopimuksen teossa. Välittäjänä voi toimia yhdistys tai sosiaalinen yritys. Kuka maksaa? (1) Maaseudun muut mahdollisuudet: Green Care, hyvinvointipalvelut, tietoliikenneyhteydet (1) Maaseudulla asumiselle parempia mahdollisuuksia tuleva ikärakenne ja palvelujen tarve huomioiden Kuntien osuus palveluiden tuottajana vähenee Tarvitaan korvaavia palvelutuottajia: yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita palvelusetelit yleistyvät Maaseudun palvelut ovat kylien elinvoimaisuuden varassa - Kuntauudistus - Tietoliikenneyhteydet - Työvoimaa ulkomailta - Etätyön mahdollisuudet Villi kortti: Elämän valttikortti: (1) - Miten maaseutu on saavutettavissa kaikille? - Syrjäytyminen ja työmahdollisuuksien vähäisyys? - Työ- ja hyvinvointimahdollisuudet terveen elämän avaimina!

12 12 Keskeisiä kehittämisteemoja (5/5) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 6. MAAHANMUUTTO JA MONIKIELISYYS VOIMAVARANA (yht.7) 8. LÄHIRUOKA (yht.2) Voimavarojen hyödyntäminen ja asenteisiin vaikuttaminen (5) Maahanmuutto on pysyvä osa maaseudun työvoimarakennetta (2) 7. YHTEISÖLLISYYS JA TOIMIVAT KYLÄYHTEISÖT (yht. 5) Monirahastoisuus mahdollistaa alueellista kehittämistä uudella tavalla: Julkisten palveluiden väheneminen auttaa 3.sektoria kehittymään ja tuo tilausta lähimatkailulle, -yrittäjyydelle, -ruoalle. Kulttuuri myös nostattaa maakuntaidentiteettiä (2) Maaseudun yhteisöllisyyden ja viihtyvyyden kehittäminen (2) - Kyläyhteisöjen toiminnan tukeminen ja uusien toimijoiden houkutteleminen (mm. maahanmuuttajat) - Takaisinmuuton edistäminen (kaupungeissa kouluttautunet nuoret) - Toimivat yhteispalvelupisteet valtiolta resursseja Aktiiviset ihmiset ja yhdistykset sekä yhteisöllisyys voimavarana: Nuorten värvääminen toimintaan kulttuuripääoman siirtäminen (1) Alkutuotannon kehittäminen: maito-, peruna-, ja lihatuotanto sekä turkistalous Lähielintarvikeketjun kehittäminen: tuotekehitys, tarvittavat tuotantotilat, tuoteperheet, pohjalainen ruokakori ja menu, laadun ja saatavuuden varmistaminen Ei lähiruokaa ilman lähikauppoja (2) Luomu- ja lähiruoan suosio ja kysyntä: luomutuotannon lisääminen koulutus, mallitilat, tuotantosidonnainen tuki Logistiikan parantaminen - Kiinnostuneet tukkukaupat - Verkkokaupan kehittäminen - Saatavuus lähikaupasta, toimitus suoraan kauppaan 9. MATKAILUN KEHITTÄMINEN Omintakeisen kulttuurin edistäminen Saariston ja maailmanperintöalueen hyödyntäminen, kalastusturismi Valmiit tuotepaketit

13 13 Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet Yrittäjyyden ja osaamisen vahvistaminen Infrastruktuurin kehittäminen Hyvän hallinnon ja kannustavuuden varmistaminen Toimivat palvelut sekä elinvoimainen ja houkutteleva maaseutu Läpäisevät osaamis-alueet Toimialat Maatalous Bioenergia Matkailu Muu elinkeinosektori

14 14 OSA 3 Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maaseudun toimintaympäristön muutostekijät

15 15 Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät

16 16 Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

17 17 Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä)

18 18 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus SUURI E N N U S T E T T A V U U S Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Maaseutumatkailun kysyntä Suomen vientimarkkinoiden kehitys Kuntarakenteen muutokset Luomu- ja lähiruoan suosio Maahanmuuttajat maaseudulla Ympäristö ja ilmastonmuutos Globalisaatio ja kansainvälistyminen Euroopan talouden kehitys EU:n poliittinen kehitys Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne Maaseudun elinkeinorakenne Tietoliikenneyhteydet Metsien käyttö Tieverkko/liikenneinfra Kolmannen sektorin rooli Muutokset elintarvikeketjussa Bio- ja lähienergian tuotanto Energian hinta Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Suomen talous ja kilpailukyky Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 2 PIENI PIENI 2 4 V A I K U T T A V U U S 6 8 SUURI 10

19 19 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus

20 20 OSA 4 Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maaseudun voimavarat ja rajoitteet

21 21 Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET (KYSELYN PERUSTEELLA) V O I M A V A R A T Vahva yrittäjyys ja monipuolinen elinkeinorakenne Vahva maatalous ja alkutuotanto: maito-, peruna- ja lihatuotanto Yhteisöllisyys ja toimivat kyläyhteisöt Yrittäjähenkisyys ja kehitysmyönteisyys Osaaminen, innovatiivisuus ja koulutusmahdollisuudet Viihtyisä ja elinvoimainen maaseutuasuminen Monipuoliset luonnonvarat: metsät, malmi, turve ja niiden jalostus Hyvä sijainti ja saavutettavuus Keskimääräistä nuorempi ikärakenne Energiaresurssit ja edullinen energia Toimivat palvelut Vahva kulttuuri Hyvät liikenneyhteydet ja infrastruktuuri Turkistalous Toimiva tietoliikenne Kaksikielisyys Yritysten kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvät ongelmat: korkeat kustannukset, matala tulotaso ja pääoman puute Vähenevät ja loitontuvat palvelut Heikko infrastruktuuri: liikenneyhteydet, tietoliikenneyhteydet ja tiestön huono kunto Osaamiseen liittyvät haasteet: alhainen koulutustaso ja kehitysresurssien puute Väestön ikääntyminen Alhainen jalostusaste ja kasvuyritysten vähäisyys Byrokratia ja monimutkaiset hallintorakenteet Näköalattomuus ja muutosvastarinta Väestön väheneminen ja nuorisokato Vastakkainasettelu ja yhteisöllisyyden puute Maatalouden heikkoudet: pienet peltolohkot ja maatalouden kannattavuus Kuntatalouden ongelmat: velkaisuus ja resurssien puute Työllistyminen ja osaavan työvoiman löytäminen Asuinympäristön kehittämiseen liittyvät päätökset Sijainti ja hajanainen asutus Yritysten heikko yhteistyökyky Matkailun vähyys R A J O I T T E E T

22 22 LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

23 23 Learning Café Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa 8 pöytää ja teemaa Pöytien kattajat Pöytä 1 Luomu- ja lähiruoan suosio ja kysyntä Henrik Ingo (pj.) Maria Swanljung (siht) Pöytä 2 Kuntatalous ja maaseudun palvelujen järjestäminen Matti Jaskari (pj.) Kirsi Tikkanen (siht.) Pöytä 3 Pöytä 4 Pöytä 5 Pöytä 6 Pöytä 7 Pöytä 8 Maaseudun elinkeinorakenteen kehitysnäkymät Yrittäjyys, työllisyys ja työvoiman saatavuus Bio- ja metsäenergian kysyntä Liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin kehitys Miten tulisi kehittää maaseudun osallistumista, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä? Miten tulisi kehittää maaseudun yrittäjyyttä, innovaatiotoimintaa ja osaamista? Jouni Jyrinki (pj.) Tiina Harjunpää (siht.) Petri Jylhä (pj.) Matias Smeds (siht.) Jorma Vierula (pj.) Tiina Marjusaari (siht.) Kimmo Riusala (pj.) Niklas Ulfvens (siht.) Petri Svanbäck (pj.) Mathias Högbacka (siht.) Sirkku Wacklin (pj.) Ritva Jaakkola (siht.)

24 24 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Popularitet och efterfrågan av eko- och närmat MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ JSM: ekoproduktionen 20 % 2020, orealistiskt 10 % ett mer realistiskt mål Odling i städerna Mer individuella matvanor Större tillgänglighet i närbutikerna Ökad matkasseverksamhet MAHDOLLISUUDET Eko- och närmat ett sätt att närma kunden och producenten Finns plats för mindre, lokala förädlingsföretag Ökat intresse för matlagning Ökat intresse för utnyttjande av naturresurser som bär och svamp Så dyr gödsel att man måste övergå till eko-odling Matkasseverksamhet också på landsbygden, där finns också konsumenter Bra dataförbindelser (sommargäster, matringar) Utnyttjande av Skräpfisk (braxen, gädda) överraskningskasse RISKIT Ett för snävt närmatsbegrepp är till fördel endast för Nyland Passar inte in i de stora livsmedelsföretagens hantering, svårt att få rationalitet Matbrist i världen; stort behov av bulkvaror från Finland Avstånden på landsbygden Kineserna köper vår odlingsmark Närfisk: yrkesfiskarnas antal minskar, åldersstrukturen, bristen på närfisk ökar STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Öka eko-produktionen Förbättra logistiken Öka statusen på vår traditionella matkultur via utbildning, marknadsföring Fisk:produktutveckling för att utnyttja skräpfisken Stöd för försök och investeringar:riskkapital och risktagning inom finansieringen Satsa på små butiker i byarna med närmatdjjjjj

25 25 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Kuntatalous ja maaseudun palveluiden järjestäminen MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Muut vaihtoehdot kuin heikkeneminen, kuntauudistus, miten käy esim. erikoissairaanhoidon, vastaako kunta siitä? Koulutus- ja hyvinvointipalveluihin ei voi käyttää enää niin paljon, asukkaat alkavat ajan myötä vaatia enemmän palveluseteleitä, ulkoistetaanko osa palveluista? Ikärakenne vaikuttaa, mitä palveluita tarvitaan Valtiolliset palvelut, kuten maanmittaus, te-keskukset jne häviää, väen väheneminen MAHDOLLISUUDET Palvelusetelien ja tietoliikenteen kautta, hoivapuhelimet jne, lähipalvelut mahdollisuus yrittäjälle, Erikoistuminen koulutuksessa, vetovoiman lisääminen, etäopiskelumahdollisuus, Nettikaupan myötä tarvitaan uusia palveluidentuottajia Uusiutuvan energiankäyttö tuo uusia mahdollisuuksia yrittäjille esim. huoltoyritykset Liikkuvat palvelubussit esim. terveyspalvelut Maahanmuuttajat työvoimana ja veronmaksajina RISKIT Palveluiden keskittyminen, palveluiden etääntyminen, omavastuu kasvaa (maksukyky toisaalta ikääntyvillä toinen) Työvoimapula, eläköityminen, avustavissa tehtävissä tarvitaan lisää koulutusta Suuret sairaanhoitopiirit, hoidon keskittyminen, erikoissairaanhoidon maksut kasvaa, vaikea ennakoida Tieverkostoon ei ole varaa laittaa rahaa STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kolmas sektori kasvaa palveluidentuottajana, mutta oman mallin mukaan erikokoisille toimijoille esim. osuuskunnissa ja verkostoitumalla ja tarvitaan yritysystävällinen ilmasto, että saadaan yksityisten palveluiden tuottajia, vapaaehtoistoiminnasta pitäisi saada hyve, kannustaminen vapaaehtoistyöhön Kuntien erot kasvavat, ero menestyvien ja heikkojen välille, veroäyri vaikuttaa muuttohalukkuuteen Sopimuksellisuus palvelun tuottaja, välittäjä ja tarvitsija tarvitaan yhteiskunnan tukea toimintaan, esim. palvelusetelien käytössä, mistä ja mitä palveluita voi saada, ongelmana on töidenvähyys, ei tuottavaa toimintaa välittäjälle nyt, sosiaalisten yritysten syntyminen Erikoissairaanhoito pois kunnilta

26 26 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Maaseudun elinkeinorakenteen kehitysnäkymät MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Rakennemuutos jatkuu: Maatilojen lukumäärä vähenee mutta tilakoko kasvaa Vapaa-ajan asuminen maalla kasvaa ja palvelujen tarve maaseudulla kasvaa Palvelujen kysyntää kasvaa Kaupan alan palvelujen keskittyminen Moniyrittäjyys ei ole ajankohtaista: tilat keskittyvät/ erikoistuvat MAHDOLLISUUDET Maatilojen keskittymisen ja erikoistumisen myötä verkostoituminen suuremmassa roolissa Uusia lähiyrittäjyysmalleja ja yhteisöllisiä palvelumalleja muodostuu maaseudulle Tilakokojen kasvaessa työvoiman tarve positiivisena haasteena Monikulttuurisuuden yleistyminen maaseudulla Elintarvikeketjut ja lähiruokaketjut mahdollisuutena Paikallisten tuotteiden saaminen myyntiin isoihin kauppaketjuihin Nettikauppa myös mahdollisuus Tietoliikenneyhteydet tarjoavat uusia mahdollisuuksia hoitaa maaseudun palveluja Vapaa-ajan asujat kylille ja maaseudulle uudenlainen resurssi RISKIT Nettikauppa maaseudun kaupalle riski mutta myös mahdollisuus! Ikärakenne, eläköityminen jatkajayrittäjien löytyminen haasteellista Työvoiman saanti haasteellista Hyvinvointi- ja terveyspalvelujen saanti haasteena Kyläkoulujen lakkauttaminen maaseudun elinvoimaisuuden uhkana Tietoliikenneyhteydet ja perusinfra maaseudun elinkeinotuotannolle haaste pitää toimia! Maatilojen lukumäärän vähentyessä, mitä tapahtuu tyhjäksi jääville rakennuksille? STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Maaseudun elinkeinoista trendikkäämpi, nostetta alalle, jonka kautta saadaan uusia opiskelijoita alalle Maaseudulla asumiselle parempia mahdollisuuksia tuleva ikärakenne ja palvelujen tarve huomioiden Tietoliikenneyhteydet ovat merkittävässä roolissa elinkeinotuotannossa sekä palveluiden tarjoamisessa maaseudulla

27 27 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Yrittäjyys, työllisyys ja työvoiman saatavuus MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Yrittäjien ikääntyminen Globaaliset markkinat ja niiden merkitys ja vaikutus yrittäjyyteen ja yritysten toimintaan tulee lisääntymään Työvoiman saatavuus heikkenee, maahanmuutto tulee lisääntymään Riski, että työllisyystilanne huononee on pienempi verrattuna moniin muihin alueisiin johtuen alueen monipuolisesta elinkeinorakenteesta Tietoliikenneyhteydet kehittyvät MAHDOLLISUUDET Maahanmuutto voi lisätä työvoiman saatavuutta: Onnistunut kotouttaminen Paremmat työvälineet innovaatioiden kehittämiseen Tietoliikenneyhteydet avaa maailmanmarkkinat (Internet), sijainti ei ratkaise, netti luo uusia mahdollisuuksia yrittäjyydelle maaseudulla Matala kynnys lähteä kansainvälisille markkinoille (yrittäjäkulttuuri /perinne) Ikääntyminen luo mahdollisuuksia uusille palveluille maaseudulla (esim. hyvinvointi- ja hoivapalvelut) Uuden sukupolven asenne (verkoistuminen) Hyödyntää työelämän ulkopuolella olevia nuoria, saada ne mukaan elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämiseen ja työelämään Mahdollisuus henkilökohtaiseen konkurssiin, riskinottamisen nostaminen voi luoda uusia innovaatioita, edistää kasvua ja uusia toimeentulomahdollisuuksia RISKIT Kulttuurieroja ja sopeutuminen (maahanmuutto) Kotouttamisen epäonnistuminen Työelämän ulkopuolella olevat, syrjäytymisen lisääntymisen riski Ei uudistuta, eikä kehitetä, pysytään paikoillaan, ei seurata trendejä STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Kannustaa kasvua ja riskinottoa ja luoda edellytykset ja toimintaympäristö siihen, joustava hallinto ja palvelut, hankkeissa riski Pitäisi sallita epäonnistumisen mahdollisuus Sukupolvenvaihdosten tärkeys, kannustimet ja neuvontaa sukupolvenvaihdosten tekemiseen Maahanmuutto on pysyvä osa maaseudun työvoimarakenteessa Villikortti: Innokymppitonni

28 28 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Bio- ja metsäenergian kysyntä MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Bioenergian hinta ei ole kilpailukykyinen, tuet kysymysmerkki Bioenergian kysyntä ylittää tarjonnan 1. Paikalliset chp-laitokset 2. Rannikon isot kiinteän polttolaitoksen voimalaitokset 3. Biojalostamot (biodiesel) 4. Maatalouspohjainen bioenergian tuotanto: monimuotoiset yritysverkostot maaseudulla MAHDOLLISUUDET Lisää liitännäiselinkeinoja ja yrittäjyyttä maaseudulla, esim: puunhankinnassa, lämpö-, klapi- ja koneyrittäjyydessä, rakentamisessa. Uudenlainen verkostoituminen metsä- ja energia-alan toimijoiden kesken mahdollistaa kysynnän ja tarjonnan paremman kohtaamisen kysyntäkuilun ratkaiseminen? Palveluintegraattori! Kaavoituksella ohjataan keskitettyjä lämmitysratkaisuja; esim. yrittäjävetoinen kaukolämpötuotanto RISKIT Ravinnevaje: Bioenergian korjuussa viedään ravinteita Kun kuitupuuta käytetään polttoon, menetetään jalostusarvoa Metsien tilus- ja omistusrakenteista johtuvat muutokset vaikuttavat metsäenergian saatavuuteen Valtion valmius panostaa metsäenergian tuotantoon epävarma STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET Bioenergian kasvava kysyntä megatrendi Energian ja ravinteiden suhteen omavarainen kylä on mahdollisuus maaseudulla Kasvava osa kuluttajista haluaa uusiutuvaa, puhdasta bioenergiaa Metsäenergian saatavuuden ratkaiseminen metsien nykyisessä omistus- ja tilusrakenteessa

29 29 Keskeiset muutostekijät ja niiden vaikutukset MUUTOSTEKIJÄN NIMI: Liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin kehitys MUUTOSTEKIJÄN KEHITYS TAI KEHITYSVAIHTOEHDOT VUOTEEN 2020 MENNESSÄ Lägre vägnätet håller på att förfalla. Transporter som fungerar är livsviktiga för näringsliv och personer. Järnväg för behövs för transport till och från hamnar samt persontransport Flyg: affärsresor/passagerartrafik Bredband behövs i form av fiber för alla Järnvägsnätet utvecklas. Tvåspårighet och tvärspår. Bredband i form av fiber behövs för att ge lika möjligheter MAHDOLLISUUDET Järnvägsnätet behövs för gruvindustrin och näringar som producerar bulk skall kunna utvecklas Möjlighet att utnyttja bioenrgipotential etc om lägre vägnätet är skick Lägre Vägnätet: Behövs för att personer och företag skall kunna leva, verka och utvecklas på landsbygden Bredband: Fiber ger möjlighet till företagande och tillgång till kunskap oberoende av var man beror. Når ut i världen oberoende var man bor. Tillgodoser enskilda personer, företagande, distansarbete, privata och offentliga tjänster. Måste funka för att få ny företagsverksamhet och locka unga. Kan satellit erbjuda kostnadseffektiva lösningar i glesbygd? Fungerande fiberbaserat nät grundförutsättning för företagsverksamhet och boende RISKIT Utan järnvägens utveckling kommer vägnätet att belastas mycket med transporter från t.ex. från gruvindustrin Lägre vägnätverket Hotar näringslivets utveckling och tillgång till servicefunktioner för näringslivet. Tung trafik gör att vägnätet förfaller snabbt. Vägnätets försämring försämrar näringslivets verksamhetsförutsättningar, t.ex. hur få virke transporterat Bredband Operatörerna bygger inte ut där det är mindre lönsamt. Trådlöst kan man inte förlita sig på och ha som stomnät om man skall kunna svara mot framtidens behov av kapacitet och säkerhet Fiber i riktiga glesbygder byggs inte ut. Trådlöst kan inte lösa problemet STRATEISET JOHTOPÄÄTÖKSET Satsa på att utveckla järnvägsnätet (Tvåspårnätet byggas enligt plan) Staten satsa på att bygga ut fiber så långt som möjligt på landsbygden Lägre vägnätet: Skilt nationellt program behövs för finansiering av grundförbättring om man vill ha företag och personer på landsbygden Bredband: Staten bör betala kommunla stomnät för fiber sedan koppla på med kotitalousvähennys för enskilda hushålls uppkoppling. Byn bygga stomnät i byn om ingen annan finns som naturligt kan göra.

30 30 Miten tulisi kehittää maaseudun osallistumista, yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä? S T R A T E G I S E T J O H T O P Ä Ä T Ö K S E T Hallintorakenteet ja neuvonta Global Grant, enemmän autonomiaa, voisiko nopeuttaa nykyinen järjestelmä (asiakkaan eduksi) Vähintään pitää kehittää nykyistä järjestelmää YPP joka neuvoo yhdistyksiä kuten esim. Pohjois- Pohjanmaalla tai Pedersöre (Katta) Kertoa hyvistä käytännöistä, tiedottamista Kyläasiamies hyvä ihminen neuvontaan Toimintaraha ei hankkeena vaan sopimuksena, KVkoordinaattori ja kyläasiamies luonnollinen osa toimintaryhmien hallintoa Palveluoppaat, ihmiset löytävät palvelut, lähidemokratiaa Alhaalta ylöspäin periaate, eli mitä ihmiset tarvitsevat Hanke isompana elementtinä, ei vaan vetäjä + työryhmä Kyläsuunnitelmat tärkeät Hankepääomaa löytyy (huonot ja hyvät käytännöt), tänä päivänä mahdollista saada tutkintoa (maaseudun kehittäjä), voisi toimia neuvonantajana omalla alueella (kuka maksaa?) Kylien kehittäjien verkostoituminen Tavoite että tietty prosentti ohjelmassa epäonnistuu (riskinottaminen), esim. 7 % epäonnistuu, muuten koko ohjelma on epäonnistunut Jatkuu seuraavassa sarakkeessa Luovuus tapetaan säännöillä ja lailla Hankemaailma on prosessi hakijalle Byrokratian määrä, iso hanke vs. pieni Enemmän resursseja toimintaryhmille Leader hallintomallin yksinkertaistaminen Riski- ym. Rahoitus Palvelusetelit Riskirahaa, innovatiiviset ideat rahoitetaan, lyhyt ja yksinkertainen loppuraportointi Koordinointihankkeen uusiminen, esim. kuin Ruotsissa Mahdollistava sääntely Väliputoajat, varmistaa että hankkeet sopivat joko Leaderiin tai kalatalousryhmään

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Vaasan tulevaisuuden saaristo -seminaari järjestettiin Vaasassa 10.5.2012. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä. Työryhmiä oli yhteensä 7 ja niissä oli noin 7-9 osallistujaa.

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Uudenlainen osaaminen & kekseliäisyys Yhteisö resurssina Siperia opettaa Uudet koulutus tarpeet (kielitaito, matkailu osaaminen) Monikulttuurisuus

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomi 23.03.2012 Kimmo Kivinen, Capful Oy 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Pohjois-Pohjanmaa. Oulu 21.02.2012 Kimmo Kivinen ja Mia Örså, Capful Oy

Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja. Pohjois-Pohjanmaa. Oulu 21.02.2012 Kimmo Kivinen ja Mia Örså, Capful Oy Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Pohjois-Pohjanmaa Oulu 21.02.2012 Kimmo Kivinen ja Mia Örså, Capful Oy X S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Pohjois-Pohjanmaan maaseudun

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kunnan elinvoimapolitiikan mahdollisuudet. Kuntaliitosverkoston ja kehitysjohtajaverkoston yhteisseminaari 4.6.2014 Jarkko Huovinen

Kunnan elinvoimapolitiikan mahdollisuudet. Kuntaliitosverkoston ja kehitysjohtajaverkoston yhteisseminaari 4.6.2014 Jarkko Huovinen Kunnan elinvoimapolitiikan mahdollisuudet Kuntaliitosverkoston ja kehitysjohtajaverkoston yhteisseminaari 4.6.2014 Jarkko Huovinen Miksi elinvoimapolitiikka Rakennemuutos nopeutuu (digitalisoituminen,

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntastrategian laadinta: MDI:n vetämien tulevaisuustyöpajojen yhteenveto. Janne An>kainen & TyA Isokangas

Pohjanmaan maakuntastrategian laadinta: MDI:n vetämien tulevaisuustyöpajojen yhteenveto. Janne An>kainen & TyA Isokangas Pohjanmaan maakuntastrategian laadinta: MDI:n vetämien tulevaisuustyöpajojen yhteenveto Janne An>kainen & TyA Isokangas Työpajatyöskentelyt 11.2. ja 20.2.2013 Työpajat toteuteain 11.2 ja 20.2. Vaasassa.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot