KURSSISUUNNITELMA NUORTEN TALOUDENHALLINNAN OPETUKSEEN JYVÄSKYLÄN AMMATTIOPISTOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KURSSISUUNNITELMA NUORTEN TALOUDENHALLINNAN OPETUKSEEN JYVÄSKYLÄN AMMATTIOPISTOSSA"

Transkriptio

1 KURSSISUUNNITELMA NUORTEN TALOUDENHALLINNAN OPETUKSEEN JYVÄSKYLÄN AMMATTIOPISTOSSA Marita Tauriainen Opinnäytetyö Marraskuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) TAURIAINEN, Marita Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 60 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka KURSSISUUNNITELMA NUORTEN TALOUDENHALLINNAN OPETUKSEEN JYVÄSKYLÄN AMMATTIOPISTOSSA Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja KOTISAARI, Liisa Toimeksiantaja(t) Jyväskylän ammattiopisto, palvelualojen oppilaitos Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella käytännönläheinen taloudenhallinnan kurssi itsenäistyvien opiskelijoiden tarpeisiin. Kurssin kohderyhmänä ovat vuotiaat opiskelijat Jyväskylän ammattiopiston palvelualojen oppilaitoksessa. Opinnäytetyössä tarkastellaan myös nuorten ikävaihetta oppimisen kannalta sekä erilaisten opetusmenetelmien soveltuvuutta nuorten opettamiseen. Opinnäytetyön lähtökohtana oli nuorten tarve saada e nemmän tietoa taloudenhallinnan asioista. Aikaisemmat tutkimukset osoittivat, että nuorten selviytyen arjen taloudenhallinnasta tarvitsee enemmän opetusta ja käytännön harjoitusta. Oman talouden hallinta on monelle nuorelle vaikeaa ja siksi taloudenhallintakurssi on nuorille tarpeellinen. Kurssi suunniteltiin sisällyttämällä siihen mahdollisimman paljon käytännöllisiä opetusmenetelmiä. Työn tuloksena oli taloudenhallintakurssin suunnitelma. Suunnittelussa otettiin huomioon tavoitteiden asettaen, aihepiirien valinta, sisällön suunnittelu, opetusmateriaalin ja -menetelmien valinta sekä arviointi. Kurssin tärkeimmiksi aihealueiksi muodostuvat kuusi eri teemaa: rahankäyttö, oman asunnon hankkien, ostaen, laskujen maksaen, laina-asiat ja työnhaku. Kurssi toteutuu ammattiopiston palvelualojen oppilaitoksen vapaasti valittavana kurssina lukuvuonna Kurssisuunnitelma hyödyttää ammattiopiston taloudenhallinnan opetusta ja vastaavaa kurssi saatetaan jatkossa liittää oppilaitoksen pakollisiin opintoihin. Vastaavanlaisten kurssien suunnittelu ja toteutus eri-ikäisten nuorten tarpeisiin on varmasti tulevaisuudessakin hyödyllistä. Avainsanat (asiasanat) Talousopetus, taloudenhallinta, kurssisuunnitelma, ammattiopisto, nuori Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) IAINEN, Marita TAURIAINEN, Marita Type of Publication Bachelor s thesis Pages 60 Confidential Language Finnish Title Until COURSE DESIGN ON MANAGEMENT OF FINANCES AMONG THE YOUNG IN JYVÄSKYLÄ VOCATIONAL INSTITUTE Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor KOTISAARI, Liisa Assigned by Jyväskylä Vocational Institute Abstract The purpose of this thesis was to design a practical course on management of finances for students on the thereshold of becog independent. The subject of this course are the year old students in the Jyväskylä Vocational Institute. Another purpose was to observe the studying skills of the young people and different teaching methods and their suitability for the young. The starting point for the thesis were the young people s needs to get more information on issues concerning management of finances. Previous researches showed that young people needed more training and practice in everyday management of finance. The own management of finances is hard to many young people and that is why the course designed is necessary to them. The course was planned to include as much as possible practical teaching methods. This thesis produced a course design on management of finances. The aims, choosing subject areas, planning the contents, teaching methods and materials and evaluating were taking into consideration in the planning phase. The most important topics of the course were the six themes: use of money, getting an own apartment, buying things, paying bills, getting a loan and getting a job. This course will be implemented as an elective course in the Vocational Institute during the school year This course plan profit the training on management of finances in Vocational Institute in general and a similar course may be included in the compulsory studies as the school. In the future this kind of courses are very useful for the young people. Keywords Financial teaching, Management of finances, course design, Jyväskylä Vocational Institute, young people Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 HAASTEENA NUORTEN TALOUSOPETUS..3 2 JYVÄSKYLÄN AMMATTIOPISTO YHTEISTYÖKUMPPANINA Jyväskylän ammattiopisto Vapaasti valittavat opinnot..7 3 NUORET OPINTIELLÄ Nuoruus ikävaiheena Nuorten oppimisen vaikeuksia Nuoret ja opettaja Erilaisia opetusmenetelmiä NUORTEN TALOUSOPETUKSEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Talousneuvonnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä Jyväskylässä Nuorten talousasioiden tiedon taso Nuorten kulutustottumukset ja rahankäytön kohteet Nuoret harkitsevina kuluttajina KURSSIN SUUNNITTELUN VAIHEITA Kurssin suunnittelun lähtökohdat Opiskelijoiden talousasioiden osaamisen lähtötaso Tavoitteiden asettaen Sisällön suunnittelu ja aihepiirien valinta Opetusmateriaali Opetusmenetelmien valinta Arviointi Palaute.30

5 6 FYRKKAA VAI EI? KURSSISUUNNITELMA Arjen rahanreikiä vinkkejä kotitalouden hallintaan Oma kämppä - mitä maksaa? Ostamisen ihanuus ja kurjuus Laskujen maksaen Lainaraha halpaa vai kallista? Työnhaku.39 7 POHDINTA. 40 LÄHTEET...43 LIITTEET Liite 1. Tutkintokuvaus ja arviointikriteerit. 46 Liite 2. Lähdevinkkejä kurssin opetusmateriaaliksi. 47 Liite 3. Teema 1: Arjen rahanreikiä vinkkejä kotitalouden hallintaan...49 Liite 4. Teema 2: Oma kämppä mitä maksaa.. 51 Liite 5. Teema 3: Ostamisen ihanuus ja kurjuus.53 Liite 6. Teema 4: Laskujen maksaen Liite 7. Teema 5: Lainaraha halpaa vai kallista?...57 Liite 8. Teema 6: Työnhaku...59 KUVIOT KUVIO 1. Talousneuvonnan kehittyen vuosina KUVIO 2. Kurssin suunnittelun vaiheet.. 22 KUVIO 3. Kurssisisältö aihealueittain....25

6 3 1 HAASTEENA NUORTEN TALOUSOPETUS Tiedotusvälineet kertovat nykyään nuorten taloudenhallinnan lisääntyneistä ongelmista ja siitä, kuinka muuttuneet kulutustottumukset ohjaavat tämän päivän nuoria. Räjähdysmäisesti kasvanut matkapuhelinten ja internetin käytön yleistyen saattaa olla yksi syy nuorten holtittomaan kuluttamiseen ja taloudenhallinnan ongelmiin. Uudet tuotteet, uudet tekniset ratkaisut ja käteisen rahan muuttuen sähköiseen muotoon hämärtävät käsitystä maksuista ja niiden suuruudesta. Nuoruus on elämänvaihe, jolloin nuori hakee paikkaansa yhteiskunnassa ja sosiaalistuu kulutusyhteisön jäseneksi. Nuorten suhteet vanhempiin ja ystäväpiireihin muuttuvat ja he etsivät omaa identiteettiään sekä muodostavat omia mielipiteitään. Maltillinen kuluttaen ja ostopäätösten harkitseen saattavat olla joillekin nuorille vaikea ja outo asia. Nuorilla on haaveita ja unelmia, jotka pitäisi toteuttaa usein saman tien. Muoti-ilmiöt, mainonta ja halu näyttää hyvältä tuovat paineita nuorten kuluttamiseen. Useiden tutkimusten mukaan lapsuudenkodistaan irtaantuvat nuoret joutuvat helposti keskelle arjen hallinnan ongelmia. Usein nuoret opiskelevat, asuvat omassa kotitaloudessaan, ja käytettävissä olevat varat ovat vähissä. Rahojen pitäisi riittää välttämättömiin menoihin ja samalla harrastukset ja muut menot vievät osansa. Tällöin talouden suunnittelulla on erittäin tärkeä merkitys. Totta kai joukossa on harkitsevia ja talouttaan suunnittelevia nuoria, mutta valitettavasti joukkoon mahtuu myös nuoria, jotka saattavat helposti joutua maksuhäiriökierteeseen ja edessä saattaa olla velkaantuen. Käsitteenä taloudenhallinta tarkoittaa oman talouden tulojen ja menojen suunnittelua ja vastuun ottamista omasta taloudesta. Nuorten taloudenhallinnan onnistumisen edellytyksenä on riittävä tietojen ja taitojen oppien. Oleellista on, että nuorella on realistinen käsitys omista tuloistaan ja menoistaan. Tavoitteenahan on saada nuoret ottamaan vastuu siitä, että rahat riittävät sekä laskujen maksuun että muihin yllättäviin menoihin.

7 Pohjoismaiden isterineuvoston pohjoismaiset suositukset kuluttajatiedon opetuksesta kertovat, että perustiedot kuluttaja-asioissa ovat tarpeellisia opettaa jo koulussa. Lapsilla ja nuorilla on enemmän rahaa käytössään kuin aiemmilla sukupolvilla ja siksi he ovat tärkeä kohderyhmä tavaroiden ja palveluiden ostajina. Kuluttajatiedon opetuksen tärkeimpänä tehtävänä on antaa oppilaille sellaiset perustiedot eri asioissa, että he pystyvät toimimaan monimuotoisessa yhteiskunnassa. Pohjoismaisen isterineuvoston mukaan koulun tulee antaa oppilaille sellaiset tiedot, että nuoret osaavat koulun päätyttyä käyttää resurssejaan järkevästi ja hoitaa omat raha-asiansa. Ohjeet yksityistalouden hoidosta ovat sellaiset, että oppilaiden tulee pystyä huolehtimaan omasta ja tulevan perheensä taloudesta sekä ymmärtää yksityisen kulutuksen ja yhteiskuntatalouden välisiä yhteyksiä. Todellisuudessa koulujen erilaiset opetussuunnitelmat ja opettajien valmiudet vaikuttavat siihen, kuinka näitä yhteisiä suosituksia loppukädessä toteutetaan. (Kuluttajatiedon opetus pohjoismaissa 2000, 4-8.) 4 Yhteiskunnassamme on paljon nuoria, jotka eivät ole saaneet käänlaista ohjausta rahankäyttöön kotona. Kiireiset vanhemmat eivät ehdi eivätkä ehkä kykene antamaan lapsilleen mallia oikeanlaisesta rahankäytöstä. Talousasioiden opetus on siirtymässä vähitellen yhteiskunnalle ja koulujen tehtäväksi. Tämä luo kouluille uudenlaisen haasteen sisällyttää opetussuunnitelmiinsa yleisen kuluttajakasvatuksen lisäksi talousasioiden opetusta ja opastusta harkitsevaan rahankäyttöön. Hyvin toteutetulla talousasioiden opetuksella ehkäistäisiin nuorten taloudellisia ongelmia ja ylivelkaantumista tulevaisuudessa. Tässä työssä keskitytään nuorten talousopetuksen käytännön suunnitteluun. Nuorten elämänvaiheen muuttuvat kiinnostuksen kohteet luovat haasteita talousopetuksen kiinnostavan sisällön luomiselle. Tavoitteena oli suunnitella nuorille heidän tarpeitaan vastaava taloudenhallinnan kurssi. Työn toimeksiantaja on Jyväskylän ammattiopiston palvelualojen oppilaitos, ja kurssi suunnitellaan pidettäväksi vapaasti valittavana kurssina lukuvuonna Tavoitteena on koota oppilaitoksen noin vuotiaille

8 5 opiskelijoille käytännönläheinen ja mielenkiintoinen kurssikokonaisuus talo u- denhallinnan asioista. Tämän opinnäytetyön pohjana ja lähtökohtana on Riihimäen (2004) opinnäytetyön sähköinen kysely Älä päästä mattia kukkaroosi, joka kartoitti nuorten talouden hallinnan tietoja, taitoja ja asenteita. Kysely toteutettiin maaliskuussa 2004 Jyväskylän ammattiopiston palvelualojen oppilaitoksen opiskelijoille. Opinnäytetyön näkökulmana on itsenäistyvän nuoren taloudenhallinnan opetuksen suunnittelu. Työssä selvitetään nuorten oppimisen tuntomerkkejä ja sujuvan opettamisen haasteita kohderyhmä huomioon ottaen. Lisäksi työssä käydään läpi kurssisuunnittelun vaiheita tavoitteista arviointiin. Käytännön opetusta ja kurssin sisältöä suunniteltaessa tulee ajankohtaiseksi eri opetusmenetelmien toteutuskelpoisuus kussakin eri aihealueessa. Kurssisuunnitelman sisältöä rajattaessa ja aiheita valittaessa on keskusteltu ammattiopiston opettajien kanssa. Näin kurssille valittavat aiheet eivät ole muiden kurssien kanssa samoja tai päällekkäisiä. Kurssisuunnitelman sisältämät asiat ovat todelliseen tarpeeseen vastaavia aiheita, eli ne on laadittu aiem oppilaille tehdyn kyselyn (Riihimäki 2004) perusteella. Kurssi toteutetaan yhden opintoviikon laajuisena. Ammattiopistossa yksi opintoviikko kestää kuusi viikkoa ja vapaasti valittavat opinnot sisältävät viisi kontaktituntia opetusta joka viikko. Kurssin toteutuessa sen toteuttavat käytännössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijat. 2 JYVÄSKYLÄN AMMATTIOPISTO YHTEISTYÖKUMPPANINA Nopea yhteiskunnallinen muuttuen on tehnyt ajankohtaiseksi opetuksen luonteen tarkistamisen. Ei riitä, että opetamme nykyistä tietoamme, vaan oppijalle on ennen kaikkea luotava edellytykset oppia jatkuvasti uutta ja käytännöllistä tietoa. Opetuksen avulla pyritään muuttamaan kouluyhteisön käytänteitä ja ratkaisemaan yhteiskunnan ja sen jäsenten ajankohtaisia ja käytännöllisiä

9 ongelmia. (Wright 2003, ) Opinnäytetyön toimeksiantaja, Jyväskylän ammattiopisto, pyrkii parantamaan suunniteltavan kurssin avulla oppilaidensa taloudenhallinnan osaamista Jyväskylän ammattiopisto Taloudenhallinnan taitoihin valmentava kurssi suunniteltiin Jyväskylän ammattiopiston palvelualojen oppilaitokselle, joka on toisen asteen oppilaitos. Jyväskylän ammattiopisto on Keski-Suomen suurin ammatillista koulutusta sekä nuorille että aikuisille tarjoava koulutusyhteisö, johon kuuluvat Jyväskylän aikuisopisto, Kauppaoppilaitos, Palvelualojen oppilaitos, Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Tekninen oppilaitos, Oppisopimuskeskus ja Best Western hotelli Priimus. (Toinan kuvaus ja itsearviointi 2004, 3.) Oppilaitos toimii Jyväskylän keskustan alueella kolmessa kiinteistössä: Viitaniementie 3:ssa, Sepänkatu 3:ssa ja Taulumäentie 45:ssä. Ammattiopiston palvelualojen oppilaitoksessa opiskellaan nuorten perustutkintoja matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä elintarvikealalla. Oppilaitoksen perustehtäviä on ylläpitää ja kehittää nuorten ammatillista koulutusta ja työelämäosaamista omalla alallaan, ja sen toita-ajatuksena on nuorten ohjaaen ammatilliseen kasvuun ja jatkuvaan oppimiseen. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa on tehty näkyväksi oppilaitoksen toitaperiaatteet, opiskelijakeskeisyys, työelämälähtöisyys ja yleissivistys. (Toinan kuvaus ja itsearviointi 2004, 3-4.) Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat ovat olleet jatkuvan kehittämisen kohteena. Viimeisimpiä suuntauksia ovat olleet tutkintojen moduulirakenteella ja opiskelijoiden yksilöllisillä opinto-ohjelmilla saavutettu opetuksen joustavuus, laaja-alaisuus ja valinnaisuus. Uusilla opetussuunnitelmilla halutaan luoda myös uutta oppimiskulttuuria ja sen kehittymiseen vaikuttavat taustalla käsitykset ihmisestä, tiedosta ja oppimisesta. Tutkintonimikkeiden määrä on vähentynyt ja kaikki ammatilliset tutkinnot ovat muuttuneet kolmivuotisiksi eli 120 opintoviikon laajuisiksi. Tämä sisältää 90 opintoviikkoa ammatillisia opintoja, 20 opintoviikkoa yhteisiä ja loput 10 opintoviikkoa va-

10 paasti valittavia opintoja. Lisäksi tutkintoihin liitetään vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista ja näyttöön perustuva osoitus opintojen tavoitteiden saavuttamisesta. (Hätönen 2001, ) 7 Ammatillisen toisen asteen opetussuunnitelman mukaan koulutuksen tulee antaa nuorelle valmiuksia elämäntaitoihin siten, että opiskelijasta kehittyy vastuuntuntoinen ja velvollisuuksistaan huolehtiva kansalainen ja työyhteisön jäsen. Riittävät tiedot ja taidot, sekä kyky etsiä tarvittavaa tietoa ovat olennaisia tekijöitä arkielämässä selviytymisessä. Tähän päämäärään pyrkii Kuluttajavirasto, joka on antanut suosituksia kuluttajakasvatuksesta, mikä pitää sisällään myös monipuolisen talouskasvatuksen ja opetuksen. (Männistö 2004, 69.) 2.2 Vapaasti valittavat opinnot Jyväskylän ammattiopistossa opiskelijan tulee sisällyttää opintoihinsa 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja. Vapaasti valittavat kurssit pyritään rakentamaan suuremmiksi opintokokonaisuuksiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi vapaasti valittavien kurssien laajentamista kahden tai kolmen opintoviikon laajuisiksi. Vapaasti valittaviin opintoihin suunnitellaan tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit. Lisäksi tehdään vuosittainen suunnitelma vapaasti valittavien opintojen tarjonnasta. Vapaasti valittavien opintojen tarjottimella voi olla hyvinkin erilaisia opintoja. Olennaista on, että vapaasti valittavat opinnot tukevat opiskelijan kasvua ja kehitystä koulutuksen tavoitteiden mukaisesti. (Hätönen 2001, 138.) Jyväskylän ammattiopistossa on muutama vuosi sitten ollut vapaasti valittavana kurssina taloudenhallintakurssi nimeltään Oma elämä - Omat rahat. Kurssia piti nykyinen puhtaanapidon lehtori Taina Saarikko, jonka arvion mukaan kurssi oli opiskelijoiden mielestä erityisen pidetty. Käsiteltäviä asioita kurssilla olivat pääasiassa raha, asunto ja vakuutukset. Aiheet muotoutuivat kurssin aikana pääasiassa opiskelijoiden toiveiden mukaan. Saarikon mielestä talou-

11 8 denhallinta-asiat ovat erittäin tarpeellisia ja ajankohtaisia opetettavia asioita nuorille opiskelijoille. (Saarikko 2004.) Nuoret ovat kohderyhmänä vastaanottavaisessa iässä ja elämänha llintakäsitteeseen sisältyvät asiat ovat erittäin tarpeellisia, jotta nuoret oppisivat hallitsemaan elämän perustaitoja. Nuorisotyöntekijä onkin pitänyt ammattiopistossa Elämänhallinta-nimistä kurssia. Elämänhallinta-kurssin aiheet eivät ole samoja, kuin mitä tähän kurssisuunnitelmaan suunnitellaan sisällytettäviksi. Samoihin aihealueisiin saattaa tulla viittauksia, mutta oppilaat eivät välttämättä ole samoja, eikä näin tärkeiden asioiden kertaamisesta ole ainakaan haittaa. Keväisin ammattiopistolla on lisäksi Työelämä nyt teemapäivä, jossa työnantajat esittelevät työpaikkoja ja opiskelijat harjoittelevat työnhakua. Teemapäivä jakaa hyödyllistä tietoa valmistuville opiskelijoille ja he saavat hyödyllistä tietoa suoraan työnantajilta. (Saarikko 2004.) 3 NUORET OPINTIELLÄ Nuoruus ikävaiheena on hyvin vastaanottavaista aikaa. Yläasteelta valmistuttuaan nuori lähtee opiskelemaan itse valitsemalleen alalle ja motivaatio opiskeluun on suuri. Halutaan oppia uutta ja valmistua pian ammattiin. Toisaalta opiskeluaika on hämmentävää; tutustutaan koko ajan uusiin ihmisiin ja asioihin, juhlitaan usein, kulutetaan huoletta ja nautitaan elämästä. Samaan aikaan kaikkien tunnemyrskyjen keskellä nuoren pitäisi pystyä pitämään huolta omasta taloudestaan ja arkipäivän asioista. 3.1 Nuoruus ikävaiheena Nuoret ovat oppimisen ja opettamisen kannalta haastava ja vaativakin kohderyhmä. Nuorten opettaen vaatii opettajalta toisenlaista ihmisten käsittelytaitoa ja ymmärtämistä kuin aikuisten opettaen. Seuraavassa kuvataan tämän opinnäytetyön kohderyhmänä olevien nuorten ikä- ja kehitysvaiheita. Jokaisessa vaiheessa oppien ja uuden asian omaksuen liittyvät kyseisen kehitysvaiheen piirteisiin.

12 Nuoruusiän keskivaiheen, noin vuotiaiden, tyypillinen piirre on identiteettikriisi. Tässä ikävaiheessa koetaan syvällisiä ihmissuhteita, samaistumista ja ihastumista. Omien rajojen kokeilu on myös tyypillistä. (Dunderfelt 1998, ) 9 Nuoruusiän loppuvaiheen, noin vuotiaiden, tyypillinen piirre on ideologinen kriisi. Tätä jaksoa voi luonnehtia rauhoittumisen kaudeksi, jossa pohdiskellaan omaa asemaa maailmassa ja opetellaan itsenäistä elämää. (Dunderfelt 1998, ) Näissä nuoruusvaiheissa nuori etsii sekä omaa äkuvaansa että maailmankuvaansa. Nuoruuden uhma, aggressiot, tunnevyöryt ja muut itsenäistymiseen liittyvät taistot on koettava niin arkielämän kuin opiskelunkin merkeissä. Nuoren koko sisäinen psyykkinen maailma käy läpi valtavan rakenteellisen ja toinallisen muutoksen. Tyypillistä on, että nuori etsii omaa paikkaansa yhteiskunnassa, eikä hän vielä tiedä, mitä alkaisi tehdä tai mitä haluaisi. Siksi tälle vaiheelle on tyypillistä, että kokeillaan erilaisia työ- ja opiskelupaikkoja, haaveillaan ja unelmoidaan. (Dunderfelt 1998, ) Nuoruuden edetessä ajatuksellinen kyky kehittyy ja nuori oppii erilaisia oppimisstrategioita. Nuori oppii ymmärtämään loogisia ja täysin abstrakteja ajatuskuvioita. Eri kehitysvaiheiden sijoittuen on varsin yksilöllistä, eikä siitä voi tehdä yleistyksiä, sillä jokainen nuori kehittyy omalla vauhdillaan. (Emt ) 3.2 Nuorten oppimisen vaikeuksia Nuoret ovat oppijoina toisaalta hyvin vastaanottavaisia, mutta toisaalta heidän kiinnostuksensa opettavaan asiaan voi herpaantua hetkessä. Nuorilta puuttuu lähes kokonaan käytännön kokemus erilaisista asioista, mikä voi vaikeuttaa monien käsitteiden hahmottamista ja ymmärtämistä. Esimerkiksi lainan takaisinmaksuohjelma on useimmille aikuisille jo itsestään selvä asia, mutta

13 nuorille se saattaa olla varsin vaikeasti käsitettävä aihe. (Keltikangas & Järvinen 1994.) 10 Itseluottamuksen puute oppimisprosessissa vaikuttaa nuoren näkemykseen omasta roolistaan. Joillekin nuorille jo sana oppien on punainen vaate, joka johtaa varautuneisuuteen ja kielteiseen suhtautumiseen opittavaan asiaan. Omien tunneasioiden kanssa kamppailu vie voimia, eikä nuori jaksa keskittyä oppimiseen. Nuori on uudella tavalla vaikutuksille altis ja pohtii paljon itseään. Jos hän on kokenut oppimisvaikeuksia, hän on tavallista haavoittuvampi ja tarvitsee hienotunteista tukemista. Nuori tarvitsee kannustusta ennen kaikkea itselleen soveltuvien oppimistapojen löytämisessä ja omien vahvuuksien tunnistamisessa. (Emt.) Erilaiset opiskeluvaikeudet näkyvät oppilaitoksen arjessa monin tavoin. Opiskeluvaikeuksista kärsiville nuorille tyypillisiä ongelmia ovat poissaolot, suorittamattomat kurssit ja levoton käyttäytyen. Nuoren voi olla vaikea keskittyä opetukseen, kotitehtäviin tai muihin omatoimisuutta vaativien tehtävien tekemiseen. Lukeen ja kirjoittaen saattavat tuntua ylivoimaisilta ja kokeisiin valmistautuen voi olla vaikeaa. Kun nuori ei selviydy opinnoistaan, seurauksena voi olla monenlaisia motivaatio- ja itsetunto-ongelmia, joilla on tavallisesti juurensa jo peruskoulun aikaisissa epäonnistumisen kokemuksissa. Toistuvat epäonnistumiset vaikuttavat kielteisesti nuoren käsitykseen omista kyvyistään ja mahdollisuuksistaan, mikä pahimmillaan voi johtaa syrjäytymiskehitykseen. Opiskeluvaikeudet ovat yhteydessä myös käyttäytymisongelmiin. (Emt.) Oppimisen vaikeuksiin auttaa esimerkiksi opettajan rohkaiseva ja kannustava käytös ja oppilaiden tasapuolinen kohtelu. Erilaisten arkisten asioiden oppien ja niiden hallitseen antavat nuorelle itseluottamusta ja rohkeutta. Erilaisten taloudenhallinta-asioiden tunteen ja esimerkiksi oman rahankäytön hallitseen antaa nuorelle varmuutta selvitä yhteiskunnassa.

14 Nuoret ja opettaja Nuoret opettamisen kohderyhmänä ovat opettajalle vaativa haaste, mikä edellyttääkin opettajalta ammattitaidon lisäksi myös joustavaa suhtautumista erilaisiin oppilaisiin. Opettajat haluavat antaa mahdollisimman laadukasta opetusta sekä itsensä että oppilaidensa kannalta. Yksi opettajaan kohdistuvista tärkeimmistä vaatimuksista on se, että hänellä on tietoa opetettavasta asiasta. Opettajan tulee tarkoin valita ne asiat, jotka otetaan opetukseen mukaan, jotta tavoite olisi mahdollinen saavuttaa. Oppisisältöjen määrittämisessä tärkeää on tiedon laatu, ei niinkään määrä. Selkeästi rajatut ja suppeat sisältökokonaisuudet ovat oppimistulokseen pääsemisen kannalta hyödyllisempiä kuin liian laajat kokonaisuudet. Varsinkin nuoria oppilaita opetettaessa tiedon määrän kohtuullistaen on tärkeää, jotta nuori ehtii sisäistää edellisen asian ennen kuin siirrytään seuraavaan aihekokonaisuuteen. Usein opetus menee parem perille käytännönläheisten esimerkkien ja harjoitusten avulla. (Yrjönsuuri 1993, 22.) Opettajan tärkein tehtävä on koettaa parantaa nuoren itseluottamusta kaikin mahdollisin keinoin. Myönteinen ja selkeä palaute voi esimerkiksi olla nuoren itseluottamusta ja kannustusta lisäävä keino. t eivät aina toimi, kuten opettajat haluavat tai toivovat, eivätkä opinnot ehkä etene odotetulla tavalla. Tai ne saattavat keskeytyä jo ensimmäisen lukuvuoden aikana, vaikka nuori opiskelee haluamallaan opintolinjalla. (Antikainen, Koski & Rinne 2000, ) Onnistunut opetustilanne ei synny muodostaa ilman opettajan ja oppilaiden välistä sosiaalista vuorovaikutusta. Erityisesti nuorten oppilaiden kanssa sosiaalisen vuorovaikutuksen saaen ja ylläpitäen on haasteellista, koska nuoret saattavat kokeilla omia rajojaan tai haluavat esittää kavereilleen muuta kuin mitä oikeasti ovat. Opettajan tulee kannustaa oppilaita kyselemään ja keskustelemaan käsiteltävästä aiheesta. Keskusteleva ja kommentoiva ilmapiiri luo opetukseen mielekkyyttä niin oppilaiden kuin opettajankin näkökulmasta. Opettaja on kuitenkin se henkilö, joka vastaa luokkahuoneessa tapah-

15 12 tumista ja varmistaa, että opiskelu etenee suunnitellulla tavalla ja johdonmukaisesti. (Uusikylä & Atjonen 2002, ) Tehokkaan opettajan esitykselle tärkeintä on selkeys. Opetuksen tulee tuoda loogisesti esiin opetuksen kokonaisrakenne. Opettajan innostus ja mielenkiinto opetettavaa asiaa kohtaan motivoivat ja innostavat myös oppilaita. Yhtäjaksoisen esityksen ei tulisi kestää enempää kuin kaksikymmentä uuttia, mieluum vain noin kymmenen uuttia. Oppilaiden elämään ja kokemusmaailmaan liittyvä elävien esimerkkien käyttö yleensä edesauttaa oppimista ja pitää oppilaiden huomion ja mielenkiinnon yllä. (Emt ) Talousasioiden opettaen vaatii opettajalta jatkuvaa tiedon päivittämistä. Tuntien suunnittelu ja opetussuunnitelmien teko edellyttävät tarkkaa paneutumista ajankohtaisiin aihealueisiin. 3.4 Erilaisia opetusmenetelmiä Opetusmenetelmät ovat joukko vuorovaikutuksen muotoja, joiden avulla edistetään opiskelijan oppimista, aktivointia ja motivointia. Niin aikuiset kuin nuoretkin oppivat uusia asioita käyttämällä eri aistikanavia. Yhdellä on hyvä näkömuisti, toinen oppii kuuntelemalla ja kolmas tekemällä. Tämän vuoksi on tärkeää pohtia kurssia suunniteltaessa erilaisia opetusmenetelmiä, jotta jokainen opiskelija löytää oman tapansa parhaiten oppia ja omaksua asioita. Teoriaopetus ja ryhmätyöt sopivat yhdelle, kun taas toiselle saattaa oppimisen kannalta olla mielekkäintä käytännön havaitseen ja näkeen. (Opetusmenetelmät 2002.) Esimerkiksi vierailu pankkiin ja erilaisten laskunmaksuvaihtoehtojen toteaen ja kokeileen voi olla erittäin tehokas käytännön opetusmenetelmä. Taloudenhallinta-asioita opetettaessa sekä aiheet että opetusmenetelmät on hyvä suunnitella käytännönläheisiksi, jolloin ne muodostuvat oppimisen kannalta selkeiksi ja helposti opittaviksi. Käytännönläheisten opetusmenetelmien, kuten vierailujen ja teematapahtumien järjestämisten ohella tarvitaan perinteistä luokkahuoneessa tapahtuvaa opetusta. Opetusmenetelmien sujuvalla

16 13 vaihtelulla opettaja voi vaikuttaa oppitunnin kiinnostavuuteen, oppilaiden virkeystilaan ja työrauhaan. Luento, opettajan kysely ja yhteistoinallinen oppien ovat keskenään erilaisia opetusmenetelmiä. Näitä esitellään seuraavaksi. Luennosta tulee monelle mieleen luentosali, jossa luennoitsija kirjoittaa taululle tai esittää kalvoja ja opiskelijat kuuntelevat ja kopioivat tekstit omiin muistiinpanoihinsa. Kehittyneempi muoto luennosta on se, että opiskelijat saavat luentomonisteen etukäteen, jolloin he voivat parem keskittyä kuunteluun. Nuorten kohdalla tapahtuu kuitenkin melko helposti kyllästymistä, jos luennon aihe tai sen esitys eivät ole tarpeeksi mukaansatempaavia. Aktivoivan luennon perusajatus on, että oppija nähdään aktiivisena toimijana eikä passiivisena vastaanottajana. Aktivoivassakin luennossa voi olla jaksoja, jotka ovat yhdensuuntaisia tietoiskuja, mutta kun kuulijoiden tarkkaavaisuus alkaa laskea, niin oppijoita rohkaistaan olemaan itse aktiivisia. Oppilaita voidaan aktivoida kysymyksillä tai rohkaista heitä ilmaisemaan asioista mielipiteitään. (Kupias 2002, ) Luennontyyppisiä opetusmenetelmiä voisi käyttää esimerkiksi opeteltaessa erilaisia maksutapoja. Opettaja valmistelee riittävän selkeät materiaalit ja niitä esitellessään rohkaisee oppilaita kysymyksiin ja sujuvaan vuorovaikutukseen. Kyselymuotoisessa opetuksessa opettaja huomioi oppilaiden erilaiset lähtökohdat. Kysymysten selkeys ja oikea vaikeustaso ovat olennaisia tekijöitä oppilaiden kehittymisen kannalta. Tärkeää on, että oikeat vastaukset vahvistetaan myönteisesti ja väärät oikaistaan hienotunteisesti rohkaisemalla oppilasta kysymään uudestaan. (Uusikylä & Atjonen 2002, 110.) Nuorten itsetunnon kehittymisen kannalta opettajan on hyvä toimia kyselyissään hienovaraisesti ja kuulostellen ottaen selvää oppilaiden aktiivisuuden ja itseilmaisun rohkeuden tasosta. Aktivoiva luento ja opettajan kysely ovat eri muotoineen varsin mielenkiintoisia ja haastavia opetusmenetelmiä. Nuorten kanssa ongelmana saattaa kuitenkin

17 olla, että hyvää keskustelua voi olla vaikea saada alulle tai sitten keskusteluun saattaa osallistua vain pari kolme aktiivisinta opiskelijaa. Nuorten motivaatio ja 14 luonteen ulospäin suuntautuvuus vaikuttaa aktiivisen keskustelun viriämiseen. Yhtä oikeaa ohjetta tähän ei ole, koska jokainen kurssi ja jokainen opiskelijaryhmä voi olla erilainen toisiinsa nähden. Tässä korostuukin opettajan rooli oppilaiden innostajana. Yhteistoinallisessa oppimisessa kyse on ryhmätoinasta, jossa luokassa muodostetaan erilaisia oppilasryhmiä, jolloin oppilaat joutuvat tekemään työtä välillä erilaisten tovereiden kanssa. Tehtävien tulee olla sellaisia, että ne ratkaistaan parhaiten yhteisvastuullisesti. Parhaita tehtäviä ovatkin sellaiset, joissa ei ole yhtä oikeaa vastausta. (Uusikylä & Atjonen 2002, 111.) Yhteistoinallisista ryhmätöistä nuoret saavat lisää itseluottamusta ja tutustuvat kurssin muihin oppilaisiin. Hyvänä puolena tässä opetusmenetelmässä on opettajan kannalta se, että paremmat ja aktiiviset oppilaat toimisivat tavallaan apuopettajina ja keventävät ja auttavat siten opettajan työtaakkaa. Muita oppimisen menetelmiä ovat muun muassa havaitseen ja havainnointi. Havainnointi saa merkityksen, kun se kytketään aiem opittuun, sitä tulkitaan kokemusten kautta tai vallitsevaan tilanteeseen liittyen. (Wright 2003, 22.) Havainnointia opettaja voi käyttää tarkastellessaan ja kysellessään oppilaiden omia ajankohtaisia asioita. Jos joku oppilaista on esimerkiksi hakemassa asuntoa tai ottamassa opintolainaa, niin opetus voidaan muovata tähän konkreettiseen tilanteeseen liittyen. Muita käytännönläheisempiä opetusmenetelmiä ovat muun muassa koulun yhteiset projektit/teemat, ryhmätyöprojektit, työpajatoita tai koulun ulkopuolelle tehtävät retket ja vierailut. Näitä opetusmenetelmiä kannattaa käyttää opetuksen aiheesta riippuen. Riihimäen (2004, 42) tekemän kyselyn mukaan erilaiset käytännönläheiset opetusmenetelmät talousasioiden opetuksessa olisivat oppilaiden mielestä erittäin mielekkäitä ja suosittuja. Opetusmenetelmiä valitessa pitää muistaa se tärkeä asia, ettei mikään opetusmenetelmä ole yksinään hyvä, vaan ainoastaan suhteessa tavoitteisiin se

18 15 ajaa tarkoituksensa. Käytännön elämäntaitojen oppimisen kannalta oppimismenetelmillä ja -strategioilla on tärkeä merkitys. t ovat erilaisia ja kiinnittävät huomiota erilaisiin asioihin. Lisäksi jokaisella oppilaalla on tietty pohjatuntemus asioista. Oppimisen kannalta opiskelijan oma, aito kiinnostus asioihin vaikuttaa oppimisen laatuun ja omaksuttuun asiamäärään. Opetus- ja oppimismenetelmiä voidaan valita monenlaisin perustein. Olennaista on kuitenkin se, että mitä oppilas oppii eli opitun asian laadulliset piirteet. Esimerkiksi jos kaksi ihmistä opettelee samaa asiaa, mutta eri strategioita käyttäen, he todennäköisesti oppivat eri asioita. Toinen saattaa opetella asioita ulkoa ja toinen taas muodostaa opitusta itselleen kuvan. Tätä sanotaan konstruoinniksi, jossa oppimisprosessin ydin on tarjolla olevasta aineksesta oman version kokoamista. (Wright 2003, 21.) 4 NUORTEN TALOUSOPETUKSEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Opinnäytetyö on saanut alkunsa nuorten tarpeesta saada ohjausta ja opetusta talousasioidensa hoitoon. Yleisesti ottaen pyritään nuorten rahankäytön ja talouden hallinnan ohjaamiseen parempaan suuntaan. Takuu-säätiön toinanjohtajan Leena Veikkolan (2003) mukaan nuorten taloustietämyksen tasoa tulisi lisätä nuorten taloudenhallintatilanteen parantamiseksi ja tämä tulisi toteuttaa antamalla lapsille rahankäyttöön liittyvää opetusta jo päiväkodista lähtien. Nyky-yhteiskunnan nopeat muutokset ovat syynä kokonaisvaltaiseen talousopetuksen tarpeeseen läpi eri elämänvaiheiden, lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien. (Veikkola 2003.) Nuorten talousopetuksen tarpeesta kertoo muun muassa Riihimäen (2004) tekemä kysely Jyväskylän ammattiopiston opiskelijoille. Kyselyn tulosten mukaan opiskelijoiden taloudenhallinnan tiedot ovat vain tyydyttävää tasoa. Yleisesti ottaen nuorten taloudenhallintaan liittyviä tutkimuksia on tehty suhteellisen vähän. Seuraavassa esittelen niitä lähtökohtia, jotka ovat vaikuttaneet Jyväskylässä siihen, että nuorten taloudenhallintakurssin järjestäen on todettu tarpeelliseksi.

19 Talousneuvonnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä Jyväskylässä Viime vuosina Jyväskylän talous- ja velkaneuvonta on virinnyt uusiin haasteisiin ja se on tuottanut useita muita projekteja ja tutkimuksia talousneuvonnan aihepiiristä. Vuosi 2000 Talous- ja velkaneuvontalain uudistus 2000 Jyväskylän velkaneuvontakeskus talousneuvonnan kehittämisprojekti 2000 Rahanläträyksestä omaan luukkuun opas nuorten arkeen. Tanja Kaipiainen ja Sami Sahinen. Opinnäytetyö Talousneuvonnan moniammatillinen yhteistyöverkosto. Kirsti Kantola. Opinnäytetyö peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten käsityksiä talouskasvatuksesta. Erno Häkli ja Mikko Venemies. Opinnäytetyö Nuorten taloudenhallinnan taitojen opetuksen tarve Jyväskylän ammattiopistossa. Elina Riihimäki. Opinnäytetyö. KUVIO 1. Talousneuvonnan kehittyen vuosina Vuoden 2000 talous- ja velkaneuvontalaki velvoittaa kunnat järjestämään asukkailleen velkaneuvontaa. Laki tuli voimaan vuoden 2001 alusta. Lainsäädännön nojalla kuluttajilla on oikeus saada taloudellisiin ongelmiinsa apua, mutta tämän lisäksi myös talousneuvontaa. Talousneuvonnan avulla pyritään ehkäisemään ennalta taloudellisten ongelmien syntymistä tulevaisuudessa. (Kantola 2003, 4.) Talous- ja velkaneuvontalaki velvoittaa kunnat järjestämään velkaneuvonnan ohella myös talousneuvontaa, mutta todellisuudessa talousneuvontaa yleisenä palveluna ole voitu vielä toteuttaa kuluttajille asti.

20 Pääsyynä tähän on kuntien ja työntekijöiden taloudellisten, henkisten ja koulutuksellisten resurssien puute. (Emt. 44.) 17 Jyväskylän velkaneuvontakeskus käynnisti muutama vuosi sitten talousneuvonnan kehittämiseen liittyvän projektin, jonka tavoitteena on laajemman yhteistyöverkoston luoen ja talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman laatien Jyväskylän seudulle. Kantola (2003) on kehittänyt moniammatillista talousneuvonnan yhteistyöverkostoa, jonka tarkoituksena on tarjota talousneuvontaa yhteistyöverkoston asiakkaille. Hän teki tästä kehittämisideasta opinnäytetyön nimeltään Talousneuvonta moniammatillisena yhteistyönä. Yhteistyöverkoston toinan tavoitteena on ehkäistä talouden hallinnan ongelmia moniammatillisen talousneuvonnan keinoin. Yhteistyöverkostossa mukana ovat Jyväskylän kaupungin velkaneuvontakeskus, sosiaalitoimi ja nuortenpalvelukeskus, Kangasvuoren psykiatrinen sairaala, Haukkalan sairaala, Jyvässeudun Työttömät ry, Punainen Risti, Jyväskylän kaupunkiseurakunnan diakoniatyö, Asumisneuvoja, Sosiaaliasiamies, Jyväskylän yhteispalvelupiste TETRA ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Moniammatillisen yhteistyön edellytyksenä oli, että verkoston jäsenet tutustuvat toistensa organisaatioihin. Lisäksi jokaisen verkostoon kuuluvan tahon tulisi lisätä talousneuvonnan resursseja ja valmiuksia, jotka antaisivat mahdollisuudet talousneuvonnan antamiselle ja toteuttamiselle. Verkostoa laajennetaan tarpeen mukaan. (Kantola 2003, ) Talousneuvonnan tutkimusverkostoa on edelleen laajennettu kahden tutkimuksen verran. Häkli ja Venemies (2004) selvittivät opinnäytetyössään peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten käsityksiä talouskasvatuksesta. He suorittivat Viitaniemen yläasteen yhdeksäsluokkalaisille kyselyn nuorten taloudellisen tiedon tasosta ja siihen liittyvän opetuksen kehittämistarpeista. (Häkli & Venemies 2004, 4-5.) Riihimäki (2004) suoritti opinnäytetyönään kyselyn, jossa selvitettiin nuorten taloudenhallinnan taitojen opetuksen tarvetta Jyväskylän Ammattiopistossa. Kyselyssä selvitettiin nuorten kiinnostusta talouskasvatukseen liittyvistä asioista, kuten rahan käytöstä, säästämisestä, yllättävistä menoista selviämisestä, työnhakuun liittyvistä asioista ym. (Riihimäki 2004, 34.)

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Koulutusalan valintaa kuvailevat väittämät. 5,1% n=11. 66,0% n=142. 0,5% n=1. 27,4% n=59. 0,9% n=2. 23,7% n=51. 2,8% n=6. 1,4% n=3.

Koulutusalan valintaa kuvailevat väittämät. 5,1% n=11. 66,0% n=142. 0,5% n=1. 27,4% n=59. 0,9% n=2. 23,7% n=51. 2,8% n=6. 1,4% n=3. Aloituskysely Amisto (Perämiehentie 6), Amisto (Pomo), Amisto Askola, Amisto Loviisa, Kaikki toimipisteet Kaikki koulutusalat, N=215, vastausprosentti keskimäärin 66, 06.04.2014-09.10.2014 Ajankohta: 14.10.2014

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Työssäoppimisesta Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin sisaltyy vähintaan 20 opintoviikkoa työssaoppimista. Työpaikoilla, aidossa työympäristössa tapahtuva

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot