Olga K nyt UUDESSA OSOITTEESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olga K nyt UUDESSA OSOITTEESSA"

Transkriptio

1 Alavieska vko 16 Puolueeton paikallislehti Ylivieska Nivala Sievi Maakunnan paras valikoima varaosia ja tarvikkeita Kaikkiosat osatsamasta samastapaikasta. paikasta. Kaikki Traktorienvaraosat: varaosat: Traktorien Puimurien varaosat: Puimurien varaosat: Työkoneosat: Työkoneosat: Nivelakselien osat, Vicon ym. Aurojen osat: Nivelakselien osat Hydrauliikka: Aurojen osat: Hydrauliikka: Teknilliset osat: Peräkärryyn: Teknilliset osat: Työkalut ammattilaatua: Peräkärryyn: Korjaamme koneesi nykyaikaisessa Työkalut ammattilaatua: uudistetussa korjaamossamme. Korjaamme koneesi nykyaikaisessa uudistetussa korjaamossamme. Koneistuspalvelu: Keskustie 11 Keskustie ALAVIESKA Puh ALAVIESKA 311 Fax Puh Fax BETONIPERUSTUKSET Kestävästi! Olga K nyt UUDESSA OSOITTEESSA Asemakatu 4 (ent. Pukevat)! Värianalyysit ja vaatteita elämän iloihin ja suruihin. Olga K -mallistossa nyt raikasta raitaa yhdistettäväksi farkkuihin. Warrick-farkut nyt LeeCoopereiden hinnalla! Kevään Bloomit-uutuuksia. Löytörekistä löytöjä! Puh Asemakatu 4, Ylivieska Husqvarnan 140 v., Pfaffin 150-vuotisJUHLAMALLIT 490 Sis. alv 23% Select 690 Sis. alv 23% Expression 1095 Sis. alv 23% Antinkankaantie 30, Raahe, p , Kun haluat omakotitalollesi hyvän ja kestävän perustuksen, valitse Suomen Taloperustus Oy:n toimittama saumaton, paikan päällä muotteihin valettu betoniperustus! Ilpo Väyrynen Puh. (08) Reilut FUJITSUtietokonetarjoukset jatkuvat! F OMAKOTITALOT F LVI-SANEERAUKSET Tässä numerossa: Teemu Salo, LVI-yrittäjä Konekorjaamo Marjakangas Best Glass Oy Keskustelua kuntaliitoksista Kalliontie 35 Nivala Puh

2 Vko 16/2012 Sivu 2 Vapautuivatko asuntoja vuokraavat yhtiöt tuloveroista vuonna 2009? Pienten asuntojen ostajat eivät olleet päässeet hyötymään halventuneista asunnoista vuoteen 2009 mennessä. Usko vuokraasuntoon hyvänä sijoituksena ja vakaana kassavirran tuottajana, ratkaisi epäsuoran asuntosijoittamisen ongelman. Kiinteistörahastosta osuuden ostaminen oli vaikeaa, sillä rahastojen säännöissä edellytettiin ammattimaisen sijoittajan statusta. Epäsuoraa kiinteistösijoittamista kiusasi lisäksi kaksinkertainen verotus: osakeyhtiömuotoiset rahastot joutuivat maksamaan veroa sekä vuokratuotosta että osingoista. Parannusta ilmeisesti tuli: eduskunta hyväksyi aprillipäivänä lain, joka vapautti asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavat yhtiöt tuloveroista. Tosin mikäli ne tekevät peiteltyä osingonjakoa vuokraustoiminnan kustannuksella, asiaa voidaan varmasti edelleen harkiten verottaa, toteaisin asiaan satiiriseen sävyyn. Veroa joudutaan näin ollen maksamaan ainoastaan sijoittajan saamasta osingoista, loppupeleissä verottajan ratkaisu on aika lailla tavallisuudesta poikkeava, verrattaessa sitä mihin muuhun tahansa liiketoimintaan maassamme. Vaikka laki eduskunnan tuutista vihdoin saatiinkin 2009, rahastoja perustavien ja niihin sijoittavien piti tuolloin odottaa ainakin syksyyn, koska Suomi halusi varmistaa EU:n komission hyväksynnän verovapaalle menettelylleen, ettei nyt vain luotu valtion tukea nauttivaa verovapaata keidasta. Useassa muussa EU-maassa vastaava käytäntö oli jo kirjattu niiden reitkiinteistölakeihin, joten tuskinpa komission kanta lain voimaan tulon osalta oli väärä. No sitä sopii jälkeenpäin mietiskellä. Kun lakiehdotusta laadittiin valtiovarainministeriössä, kiinteistöala esitti siitä useita muutoksia. Tuolloin vuonna 2009 hyväksytty laki kelpasi sellaisenaan yksityiselle sijoittajalle, sillä epäsuora vuokra-asuntosijoittaminen saatiin vihdoin samalle viivalle suoran asuntosijoittamisen kanssa. Kiinteistöalankin mielestä kyseessä oli tuolloin aprillipäivänä hyvä päänavaus. Ainakin ajoitus olisi ollut hyvän vitsin puitteissa vaikkapa heti peruutettavissa ja heh heh vaan. Nykyisin osakepääomien alentamisella vanhoissa asunto-osakeyhtiöissä on mahdollista jakaa osinkoa verovapaasti vuonna 2006 muuttuneen lain myötä, jolla omat pääomat ovat laskeneet 8500 eurosta takaisin 2500 euroon, tämän näkisin yhtenä hyvänä tulpan avaajana kaikille as oy muotoisille yhtiöille. Velkojainsuojailmoitus täytyy lähettää prhlle ja hallituksen täytyy tehdä päätös yhtiökokouksen siunaamana, jotta osinko saadaan jaettua tasapuolisesti as oyn osakkaiden kesken ja tämä on sitä verovapaata osinkoa puhtaasti. Mika Moilanen Konekapina-tapahtuma ja yrittäjien kevätmessut Nivalassa ensi viikonloppuna Kehoitan jutun lukemisen jälkeenkin vielä tarkistamaan verottajan kannan ennakkopäätöksellä ennen kuin joku aktiivisista lukijoistamme lähtee tekemään epäsuoraa sijoitustoimintaa Suomen mukamas sallimaan verokeidasjärjestelyyn osakeyhtiömuotoisesti vuokraustoiminnan kustannuksella. EU-alueen valmismatkojen määrä nousi yhdeksällä prosentilla edellisvuodesta. Välimeren maissa ja Euroopan kohteissa lomaili pakettimatkalla viime vuonna noin suomalaista. Euroopan osuus koko valmismatkalomailusta on 70 prosenttia. Suosituimpia kohdemaita Euroopan alueella ovat Espanja/Kanaria/Baleaarit ja Kreikka (n. 56 prosenttia alueen kaikista valmismatkoista). Espanjan-matkojen osuus nousi vuoteen 2010 verrattuna lähes 19 prosenttia. Eurooppa matkakohteena on aina suomalaisten suosiossa. Osa lisäyksestä johtuu vuoden 2011 alussa alkaneista Pohjois-Afrikan levottomuuksista, joiden seurauksena muun muassa Egyptin ja Tunisian matkoista siirrettiin Espanjaan. Kaukokohteisiin tehtävien matkojen myynti kääntyi kahden laskujohteisen vuoden jälkeen jälleen nousuun. Lisäystä vuoteen 2010 verrattuna oli lähes 10 prosenttia. Thaimaan osuus kaukoalueen maista nousi merkittävimmin, kasvu oli lähes 16 prosenttia. Matkoja Thaimaahan tehtiin viime AVOIMIA TEHTÄVIÄ KUSTANNUS OY KALLIOSSA, HAE TÖIHIN! MYYNTINEUVOTTELIJA KUSTANNUS OY KALLIO, hakee palvelukseeensa aktiivista myyntineuvottelijaa. Yhtiö toimii tarjoten palveluitaan mm. Ylivieskassa, Alavieskassa, Sievissa, Nivalassa. Palkkaamme joukkomme myyntineuvottelijan alkaen tai sopimuksen mukaan. Palkkaus pohja+provisio. Edellytämme hakijalta itsenäistä ja vastuuntuntoista halua hoitaa asiakkaiden ilmoitusja mainontatarpeita. Odotamme kokemusta myynnistä, mainonnasta ja mikäli osaat myös kirjoittaa, voit päästä myös avustamaan juttujen teossa. Pääasiallinen tehtävä on myydä mainostilaa ja tarjota erilaisia sisällöntuotantoon liittyviä sekä sähköisiä että julkaisupalveluita sanomalehdessämme. Puhelimet ja työvälineet ovat työpisteessäsi, joista sähköisesti hoidat työtäsi käytännössä koko Suomen alueella. Yhteydenotot: toimitusjohtaja Mika Moilanen p , lähesty sähköisellä CV:llä ja hakemuksella Puh Viime marraskuussa järjestetty Konekapina-tapahtuma Nivalassa oli suurmenestys. Tapahtuma kiinnosti tuhansia vieraita. Ensi viikonloppuna tapahtuma uusitaan ja tällä kertaa on mukana myös Nivalan muita yrittäjiä. -Nivalan Yrittäjillä on ollut aikaisemmin samankaltaista yhteistyötä vastaanvanlaisessa formaatissa, mutta edellisestä kerrasta taitaa olla aikaa jo toistakymmentä vuotta, kertoo Nivalan Yrittäjien puheenjohtaja Urpo Korkiakoski. -Konekapina-tapahtuman menestyksen myötä pohdimme kuinka saada nivalalaista yrittäjyyttä näkyville enemmänkin. Tulimme siihen lopputulokseen, että tällainen messutyyppinen ratkaisu on toimivin. Odotammekin paikalle yli viittä tuhatta kävijää, jatkaa Korkiakoski. Tapahtuma on hyvin organisoitu liikenteen suhteen. Tuiskulan piha-alue on pyhitetty pysäköintialueeksi, josta kulkee nonstoppina bussiyhteydet sekä aseman alueelle että keskustaan. Konekapina-alueella on esillä koneita aikojen alusta nykypäivään, työnäytöksiä sekä tuote-esittelyjä. Lisäksi paikalla on Formula Offroad-auto. Tuiskulassa kevätmessuilla on yli 60 näytteil- Vuoden 2010 TOP Espanja/Kanaria/Baleaarit: matkailijaa 2. Kreikka: matkailijaa 3. Turkki: matkailijaa 4. Thaimaa: matkailijaa 5. Portugali/Madeira/Azorit: matkailijaa 6. Kypros: matkailijaa 7. Egypti: matkailijaa 8. Italia: matkailijaa 9. Bulgaria: matkailijaa 10. Arabiemiirikunnat: matkailijaa leasettajaa sekä muunmuassa lasten karaokea, kasvomaalausta, pomppulinnaa sekä muotinäytös kahdesti päivässä. Messut avaa Tuiskulassa perjantaina kello 10 Paavo Väyrynen. Konekentällä Paavo on tavattavissa jo perjantaiaamuna Messut ovat avoinna perjantaina ja lauantaina vuonna yli Lähes suomalaista matkusti kaukokohteisiin vuonna Suomen matkatoimistoalan liitto ry MYYTÄVÄNÄ EDULLISIA LASTENTARVIKKEITA: Omistaja myy vain 1 vuoden käytössä olleet tuotteet: Yhdistelmärattaat 230 euroa ehjät, väri navy marine, tumm sin. Uudet vastaavat 400 euroa! Lasten koivusänky/pinnalaidat 100 euroa, pituus 110 cm, leveys 60 cm, uusi vastaava 200 euroa, hinta pitää sisällään petarin Lasten kantoliina Brio, 60 euroa, uusi vastaava 90 euroa Syöttötuoli 50 euroa Koko setti pelkästään yhdistelmärattaiden hinnalla 440 euroa, osta pois, ei tinkimistä, tosi ostajalle tilaisuus! Soita Eija-Liisa Moilanen p , Tuotteet Ukko-Pekantie 5 as 3, Ylivieska JAKELU JA ILMESTYMINEN Itella Oyj:n päiväkannossa kotitalouksiin kerran kuussa Ylivieskan, Alavieskan, Nivalan ja Sievin alueella. Mahdolliset virheellisesti toimitetut tai pois jääneet ilmoitukset julkaistaan seuraavassa lehdessä suoriteperusteisesti. Vastuu virheistä rajoittuu enintään kertakorjaukseen Force Majeure -tapaukset huomioiden. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Kustannus Oy Kallio Käynti- ja laskutusosoite Juurikoskenkatu 6 LH Ylivieska Y-tunnus Toimitusjohtaja Mika Moilanen ILMOITUSAINEISTOT Sähköpostina Mukaan tarvittavat kuvat, logot ja tekstit. Aineisto toimitettava kutakin julkaisuviikkoa edeltävänä perjantaina klo 14 mennessä tai sopimuksen mukaan. MEDIATIEDOT Mediahinnat etusivu 1,71 /pmm, sisäsivu 1,51 /pmm, takasivu 1,61 /pmm, laskutuskulu 5,-/ lasku. Hintoihin lisätään alv 23%. Palstanleveydet: 38 mm, 80 mm, 122 mm, 164 mm, 206 mm, 248 mm, 290 mm. Sivun korkeus 390 mm. Linjatiheys 100 lpi, kuvien tarkkuus vähintään 200 ppi 1:1 koossa. Painomenetelmä offset. Tiedostomuodot PDF, CS5, FH11. Mika Moilanen Puh Vastaava toimittaja Mika Moilanen Puh Myyntineuvottelija Herkko Pääkkö Puh Sivunvalmistus Marko Virkkula, puh Painopaikka Kisapaino Oy, Kiuruvesi

3 Vko 16/2012 Sivu 3 Konekorjaamo Marjakankaan laajennus valmistui Konekorjaamo Marjakangas on toiminut Alavieskassa jo 28 vuotta. Kaikki alkoi vuonna 1984, kun Marjakankaan sisarukset ostivat omistukseensa silloisen keskustan huoltoaseman toiminnan. Aluksi pyöritettiin pelkästään huoltoasemaa, mutta toimintaa alettiin kehittämään nopeasti huoltopuolelle. -Traktorihuolto tuli mukaan nopeasti ja sitä on koko ajan laajennettu ja parannettu. Polttoaineen myyntihän meiltä jäi kokonaan pois jo vuosia sitten, koska sen toiminnan jatkaminen ei tarvittavien investointien jälkeen olisi ollut kannattavaa. Tällä hetkellä palvelumme koostuvat varaosista, huollosta, nettikaupasta sekä maahantuonnista, kertoo Konekorjaamon toimitusjohtaja Juha Marjakangas. Konekorjaamo Marjakankaan vanhat tilat kävivät kuitenkin sen verran ahtaiksi, että laajennus oli tehtävä. Laajennusosan avajaisia vietettiin viime kuun lopulla. -Meille saattaa tulla parikin kymmentä laatikkoa tavaraa päivässä. Uudet tilat olivat enemmänkin kuin tarpeen. Ahtaudesta on päästy. Mutta kuitenkin alkaa jo nyt vaikuttamaan, että tilaa tarvitsee lisää. Näillä mennään nyt ainakin muutama vuosi, naureskelee toimitusjohtaja Marjakangas, Tasaista kasvua Konekorjaamo Marjakangas on kokenut lamat ja nousut. Ala on kuitenkin ollut sen verran kiitollista, että tappiota yritys ei ole tuottanut yhtenäkään vuonna. Liikevaihto on sen sijaan kasvanut tasaisesti koko ajan. Tällä hetkellä Konekorjaamo työllistää 11 henkilöä, mutta vaikuttaa, että lisää työvoimaa tarvitaan piakkoin. Nettikaupasta lisätunnettavuutta Nettikaupan Konekorjaamo Marjakangas aloitti kymmenisen vuotta sitten. Silloin palvelu oli uutta eli traktoripuolella ei vastaavaa vielä ollut. Tällä hetkellä Konekorjaamo Marjakankaan nettikaupassa on Suomen laajin ja paras valikoima. Varaosavarastosta löytyy yli eri nimikettä.voidaankin sanoa että osa kuin osa löytyy helpoiten ja varmimmin Marjakankaalta. -Nettikauppa kehkeytyi henkilökohtaisesta tarpeesta, muistelee Juha Marjakangas. -Aikaisemmin pöydät Palvelumme koostuvat varaosista, huollosta, nettikaupasta sekä maahantuonnista, kertoo Konekorjaamon toimitusjohtaja Juha Marjakangas. notkuivat esitteitä ja katalogeja, joissa oli virheellistä tai vanhenutunutta tietoa. Alkuun oli tarkoitus tehdä ihan omaan käyttöön printtkatalogi, mutta se oli aivan liian suuri töinen. Ja koska asiat muuttuvat nopeasti, sekin vanhenisi nopeasti. Internetissä kaikki tuotteet ovat esillä ja varastotilannetta myöten kaikki tieto ja saatavuus on esillä nopeasti. Maahantuonti -Maahantuonnin aloitimme viitisentoista vuotta sitten. Siihenkin alkusysäyksen antoi ihan henkilökohtainen tarve. Tuolloin tarvitsimme jotain osaa ja yhteistyökumppaneista kukaan ei sitä löytänyt mistään. Aloin itse tutkimaan asiaa ja kyseinen osa löyti Englannista puolen vuoden toimitusajalla. Tällä hetkellä meille tulee tavaraa lähes kaikista Euroopan maista sekä Yhdysvalloista. Toimimme tukkuliikkeenä ja asiakkaita on ympäri Suomen. Konekorjaamo Marjakankaan toimitusnopeutta tehostaa myös se, että Alavieskan Matkahuoltopalvelut ovat heidän vastuullaan. Linja-autoja käy parikymmentä päivässä. Paketit saadaan nopeasti liikkeelle. -En tiedä onko itse oppinut liika hyvälle, mutta itse tilatessa tavaraa hitaat toimitukset ärsyttävät. Meiltä tavara lähtee heti kun se on mahdollista. Nopeus on valttimme, sanoo Juha Marjakangas. Kaikkien merkkien huolto Huoltopuolella Konekorjaamo Marjakangas ei ole erikoistunut mihinkään yksittäiseen merkkiin. Heillä onnistuu kaikkien merkkien huollot. -Aikaisemmin meillä on ollut joitain merkkisopimuksia, mutta ne eivät ole meidän konseptissa toimineet, Juha Marjakangas kertoo. Tällä hetkellä ainoa yhteistyökuvio on Grenen kanssa. Konekorjaamo Marjakangas katsoo tulevaisuuteen luottavaisena. Puheet maatalouden vähenemisestä ym, eivät ole vaikuttaneet ainakaan heidän toimintaansa. -Käytetäänhän traktoreita yhä enenemässä määrin myös muihinkin kuin maatalouden töihin. Meidän osalta kaikki näyttää hyvinkin valoisalta. Kasvu vaikuttaa olevan tasasita tulevaisuudessakin, kiteyttää toimitusjohtaja Juha Marjakangas. Herkko Pääkkö Jääsurffauksen EM -kilpailut päätökseen Kalajoella Kalajoella järjestetty jääsurffauksen EMkisa, Winter Windsurfing European Open 2012, saatettiin päätökseen reippaiden tuulien ja tyytyväisten kilpailijoiden siivittämänä. Yhteensä 54 kilpailijaa kuudesta maasta mittasi taitojaan upeissa olosuhteissa Hyppy kävelysillan yli. sekä Hiekkasärkkien edustalla että Kekolahden vahvalla kevätjäällä. Tuuli yltyi jokaisena kisapäivänä iltaa kohden ja tarjoili niin upeita vauhteja kilparadoille kuin korkeutta leijaluokan freestyle-tempuille. Kalajoella kisattiin sekä purjekelkkojen että siipisurffareiden kesken rata- ja slalom-lajeissa ja leijasurffaajat taistelivat titteleistä radalla ja freestyle-kilpailussa. Kaikki luokat kilpailivat myös GPS-nopeuskisassa. Oskari Pääkkönen toi Kalajoelle Euroopan mestaruuden purjekelkkojen rataluokan yleisessä ja samalla kovatasoisimmassa luokassa. Toiseksi tullut raahelainen Arto Ravander vei nimiinsä myös samaisen kisan Masters-sarjan voiton. Molemmat kilpailijat edustavat tapahtuman järjestänyttä urheiluseura Perämeri WindRidersia. Espoolainen Ian Rautelin nappasi itselleen purjekelkkojen slalomluokan Masters-sarjan mestaruuden ja saman luokan naisten mestaruuden pokkasi itselleen espoolainen Marianne Kaplas, joka on kunnostautunut myös kesäsurffauksen kansainvälisissä kilpailuissa sijoittuen viimeksi syyskuussa 2011 naisten slalomin maailmanmestaruuskisojen kolmannelle sijalle. Kisoissa oli selkeästi nähtävissä ensimmäistä kertaa uuden sukupolven todellinen nousu valtaistuimelle, sillä purjekelkkojen tuman toteuttamisessa slalom-luokan kovimman olivat eli yleisen Kalajoki Resort, sarjan kolme parasta leirintäalue Top olivat kaikki alle Camping Hiek- 20-vuotiaita. Kolmanneksi tuli Juha Blinnikan jo kansainvälistäkin kasärkät, Kalajoki Akatemia, Rautio Sports, Ravintola me- Dyyni, Kalajoen nestystä kesä- ja talvikisoissa Junkkarien hiihtojaos, niittänyt 17-vuotias Daniel Blinnikka. Toiselle sijalle ylsi liettualainen Paulius Voverys ja Euroopan mestaruuden pokkasi myös Liettuasta kotoisin oleva Andrius Sliuburys. Leijasurffaajat vauhdissa Kalajoen tuulissa. Safaritalo, FemEmare, JOY- Tuotanto ja Kalajokilaakson Koulutuskuntayhtymä sekä monia muita kotimaisia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Onnistuneesta tapahtumasta Kolmikko vastasi suu- samalla myös slalom-luokan yleisölle, jota houkuteltiin ren kiitoksen ansaitsee nuorten sarjan voitosta. Ensimmäistä kertaa kotimainen surfkilpailu suunnattiin tapahtumana myös paikalle erilaisilla paikallisten toimijoiden tapahtumapalveluilla ja aktiviteeteilla. Mukana tapah- myös paikallinen talkooväki, joka vuodesta toiseen tekee suurella sydämellä työtä surf-tapahtumien toteuttamisessa. Erityisen suuret kiitokset ansaitsee myös Kuljetus Änkilä, joka onnistui upeasti erittäin haasteelliseksi osoittautuneessa jäänpuhdistuksessa. Tapahtumanjärjestäjän näkökulmasta Kalajoella osataan katsoa kohti tulevaisuutta ja toimia yhteisin voimin yhteisen hyvän edistämiseksi. Tapahtuma oli alkusoittoa vuoden päästä Kalajoella ajettaville jääsurffauksen Maailmanmestaruuskisoille. Huomattavasti suurempi tapahtuma toteutetaan samaa, toimivaksi todettua konseptia hyödyntäen. Tavoitteena on paitsi onnistuneiden kisojen järjestäminen myös Kalajoen saattaminen kansainvälisesti tunnetuksi surf- ja lomakohteeksi. Iván Balázs

4 Vko 16/2012 Sivu 4 Nivalan Koneaseman Heikki Kujala: Lietteen multauksella ravinnot takaisin maahan pienemmin hajuhaitoin Lietteen multaus ei ole keksintönä uusi, mutta Suomeen se on tullut oikeastaan vasta viitisen vuotta sitten, kun itse kulkevat lietteenlevittimet tulivat markkinoille. -Liete ajetaan multausmenetelmällä suoraan nurmen sisään hygieenisesti. Näin saadaan arvokkaat ravinteet takaisin peltoon. Pintahaihtuma katoaa lähes kokonaan eli suurin osa hajuhaitoista poistuu multauksen myötä. Hajuhaitathan ovat olleet vähän huono imagokysymys maataloudelle. Lisäksi isännät saavat merkittäviä säästöjä väkilannoitteiden hankinnoissa, koska ravinteiden haihtuminen ilmaan vähenee, kertoo Nivalan Koneaseman toimitusjohtaja Heikki Kujala. Maatilojen tämän päivän ravinteiden hyötykäyttö on huomattavsti ympäristöystävällisempää kuin luullaankaan. Tilojen kasvun ja aktiivimaatalouden myötä ympäristötietous on tullut entistä vahvemmin maatalouteen. Nykypäivän menetelmillä luullut ympäristöhaitat ovat oikeastaan kääntyneet hyödyiksi. -On harhaluulo, että lietteet tänä päivänä valuvat vesistöihin. Näin kyllä tapahtuikin kymmeniä vuosia sitten sitten lietteen pintalevitykessä. Hulluin vaihe asiassa taisi olla 80-luvulla, mutta silloinkin mentiin silloisen tietotaidon mukaan. Aina on muistettava, että ruokaa tuotetaan aina sen hetken uusimman tiedon pohjalta, pohjustaa toimitusjohtaja Kujala. Perinteisesti lietteet on ajettu peltoon keväällä ja syksyllä pintalevityksenä. Multauksen myötä levitystä voidaan tehdä koko kasvukauden ajan toukokuusta marraskuuhun, Nivalan Koneasema Koneasema on osakeyhtiö, joka ei itse viljele. Aseman Traktorit Maatalouskoneet Myynti - Välitys - Osto Raudan myynti - Kaikenlaiset teräkset - Jussi Harri Kuusitie 4, Ylivieska Puh: (08) (toimisto) Heikki Kujala sanoo, että maatalous on tullut ympäristötietoisemmaksi aktiivimaatalouden myötä. toimenkuvana voi olla säilörehun teko ja / tai maanmuokkaus. Toiminta on kustannustehokasta ja koneasemien kärkimaista Hollannista ja Tanskasta Suomessa taso on n vuotta jäljessä. -Esimerkiksi Hollannissa tilojen isännillä ei ole omaa konekalustoa lainkaan, vaan tarvittavat työt ostetaan koneasemilta. Näin isäntä voi keskittyä täysin tärkeimpään eli esimerkiksi karjan hoitoon ja tilan pyörittämiseen. Kalliita investointeja konekantaan ei tarvitse tehdä lainkaan. On laskeskeltu, että meidän alueellemme mahtuisi 35 koneasemaa, jotta kaikki tarvittava työ saataisiin tehtyä, kertoo Kujala. Nivalan Koneasema on täysin keskittynyt lietteen multaukseen. -Nivalan Koneasema on perustettu vuonna Aikaisemmin pyöritin metallialan alihankintayritystä, mutta oikeastaan olen tällä alalla ollut päätoimen ohessa vuodesta Tälle hetkellä työllistämme kolme henkilöä. Asiakaskunta on pääasiassa 30 kilometrin säteellä Nivalasta. -Kasvua meillä on ollut 60 prosenttia joka vuosi, eli asiakkaat ovat hyvin löytäneet meidät. Olemmekin panostaneet tähän tosissaan, sillä kasvu ja investoinnit ovat pakollisia, jos markkinoille haluaa ja siellä pysyä. Koneisiin on satsattu kiitettävä summa rahaa. Uskottavuuden perustaminen vaatii satsausta ja asiakkaiden määrästä ja palautteesta on huomattu, että peltouskottavuutta on saavutettu. Pitää olla vakavasti oleva toimija jos meinaa pärjätä. Maataloudessa ei paljon noteerata ns. tuulisia tapauksia, selvittää Heikki Kujala. Asiakaspalveluammatti Nivalan Koneaseman Heikki Kujala sanoo, että toiminta maatalousalalla on ennenkaikkea asiakaspalvelua. Isäntien kanssa riittävät usein suulliset sopimukset. -On vain kaksi vaihtoehtoa. Isäntä teettää työn tai sitten ei teetä. Näissä hommissa ei hinnalla pelata. Ne ovat kaikkien tiedossa. Jos isäntä ei halua, niin vikaa voi etsiskellä itsestään. Tämä on mielekästä ja asiakasläheistä hommaa. Välttämättä ei tarvitse erikseen sopia aikatauluja. Mennään samaan aikaan kuin edelliskesänäkin. Kalusto on näkyvin osa peltouskottavuutta, mutta henkilöstö on kuitenkin se kaikkein tärkein. -Meillä on samat miehet täystyöllistettyjä ympärivuoden. Talviaikana olemme olleet puuteollisuuden palveluksessa. Ammattitaitoiselle erikoiskoneen kuljettajalle on aina töitä. Ammattitaitoista henkilökuntaa ei ole varaa vaihtaa vuosittain. Kuljettaja osaa hommansa, tietää koneet ja kuinka niitä huolletaan ja ennen kaikkea tuntee maatilat ja miten siellä toimitaan ja pystyy toimimaan hankalimmissakin oloissa, Nuoriso on edelleen elämyshakuista yhteiskunnassamme, tultaessa millenium vuodesta 2012 luvulle. Nuorison elämyskatsomuksellisiin asenteisiin vaikuttavat edelleenkin kuitenkin tietyt auktoriteetit ja elämää säätelevät lähinnä perheasemaan vaikuttavat traditiot. Tässä ja nyt elämä laittaa nuorisonkin ajattelemaan, että irralliset elämykset on saatava hinnalla millä hyvänsä, en peilaisi asiaa pelkästään jälkiteolliseen hyvinvointiyhteiskuntaamme, vaan mitä nopeammin saavutamme tietoa, sitä nopeammin haluamme vastauksia ja näitä em. elämyksiä samalla tuotamme onnemme ohjenuoriksi nuorison elämää tukemaan. Ajaton nykynuoriso on interaktiivisen sukupolvemme tulos, jota peilaa arjen ylittävien elämyksien kautta haettu korkean elintason tase. Ovatko nuoremme sitten onnellisempia kuin vastaava nuoriso esimerkiksi 1950 luvulla, jolloin esikuvia olivat mm. Frank Sinatra, James Dean, Elisabeth Taylor ja Marlon Brando jne.? Elämyksiä tuotettiin jo tuolloinkin tietoisina hauraasta eksistentialistisen filosofian kaipuusta, olla osana jotain ihmistä suurempaa. Vastaan em. kysymykseen ajatuksella; tuolloinkin nuorisolla oli aivan samoja ihannetraditioita kuin tämänkin päivän nuorisolla, länsimainen kulttuuri on vain muovannut ihannekasvatuksen jo alkaen 1950 luvulta tähän päivään. Aikuisten rooli on nykyisin miettiä asioita trendikkäästi todettuna laatuaikatavoittein. Kuulostaako tutulta, vai kuulostaako tämä ehkäpä enemmän siltä, että itsessään ajalla olisi suurempi mahti kuin toisistaan välittävillä ja siten läsnäolevilla, tietoisina toinen toisistaan ja ajatuksistaan sekä näin tuntevista ihmisistä, jotka kokevat yhteisöllisyyttä samoin ajattelevien ja samoja asioita harrastavien henkilöiden kanssa. Tämähän aiheuttaa kohta elämysmellakan lapsissamme, mikäli trenditämme asioita aina laatuaikatavoittein. Lanseeraisinkin tässä kohtaa korkeamman yhteisöllisyyden arvon, jossa ajalla ei ole mitään tekemistä sen tietoisuuden kanssa, joka parhaillaan tuottaa suurimman ihannetradition, johon haluamme yhteiskunnassamme pyrkiä, nimittäin nuorison hyvinvoinnin ja sen kokonaisvaltaisen kokemiseen kasvattajina ja nuorisomme isinä ja äiteinä yhdessä lastemme ja isovanhempiem- sanoo Kujala. Esimerkiksi viime syksy oli todella märkä, mutta pystyimme kuin pystyimmekin hoitamaan asiat kuten pitääkin. Ilmat pihalla renkaista ja kantavuutta lisää ja hommat hoituivatkin minimaalisin kasvustovauroin. Lohkojen kanssa saattaa tulla rajujakin tappiota, jos asiat tekee väärin. Maatalouden tutkimus hunningolla Heikki Kujala kertoo, että maatalouden tutkimus Suomessa laahaa noin 20 vuotta perässä. Ympäristölaki on uudistumassa ja siinä nojataan hyvin pitkälle jo vanhentuneeseen tietoon. -Tutkimukseen määrärahoja ei ole pahemmin säästynyt. Esimerkiksi lietteen käytöstä viimeisimmät tutkimukset ovat 90-luvun puolivälistä. Pelottaa, mitä tuleva ympäristölaki tuo tullessaan. Tulossa on aivan järjettömiä pykäliä, jotka johtavat huonompaan ympäristönhoitoon. Suunnitellut tavoitteet ovat käsittämättöman epärealistisia. Herkko Pääkkö Nuorisokulttuuri elämysyhteiskunnan muutoksessa Länsimaisen nuorisokulttuurin nousu alkoi v. 1950, kuvassa E.Taylor, R.Hudson ja J Dean, elokuvassa THE GIANT. me kanssa. Tässä vaakakupissa eivät laatuaikaroolit tai aikakäsitteet raiskaa strutsin lailla pääsiäistipuja, vaan nuorison ihanteet painottuvat teemoina ja aiheina, jota nykynuoret elävät todeksi päivä kerrallaan. Tulevat lomakuukaudet antavat kaikille yhteistä aikaa ryhdikkäästi miettiä perheinä näitä avainkysymyksiä tässä hetkessä, jota nuorisokulttuuri aina persoonallisella pukeutumisella, tavoilla, tottumuksillaan ja niillä epäilyttävillä elämyksillään meille ja ympäristölleen yhä uudestaan tuottaa. Monikulttuuristen arvojen säilyttämisen vastuu sekä realismi on siten meillä aikuisilla, jotka lapsemme saavat nuorisokulttuurilleen niillä kasvatuksen osamäärillä, jotka heille alku ja loppupeleissä jaamme. Mika Moilanen

5 Vko 16/2012 Sivu 5 Best Glass Oy aloitti eristyslasin valmistuksen Nivalassa Warm Spacer lämminreunalistalla säästöjä energiakustannuksiin MAUKASTA Tuotantopäällikkö Mika Hirvi ja toimitusjohtaja Teemu Ohtamaa kertovat, että motivoitunut henkilöstö on yrityksen suurin voimavara. Best Glass Oy on uusi nivalalainen yritys, joka on erikoistunut eristyslasien valmistukseen. Best Glassin tavoitteena on tarjota ovi-, ikkuna- ja talotehtaille sekä korkeatasoista palvelua, että laadukkaita ja teknisesti ylivertaisia tuotteita. Eristyslasien välilistana Best Glass käyttää lämpöarvoltaan hyvää Warm Spacer-välilistaa. Yhtiön toimitusjohtajalla Teemu Ohtamaalla on pitkä työkokemus lasialalta. Viimeisen 18 vuoden ajan hän on työskennellyt Pilkington Finlandin palveluksessa erilaisissa tehtävissä. Viimeksi Teemu toimi tehdaspäällikkönä Pilkingtonin Nivalan ja Forssan lasitehtailla. Energiamääräysten tiukentuminen sekä tämän uuden tuotteen, Warm Spacerin, inspiroimana mielenkiinto oman yrityksen perustamiseen alkoi tuntua ajankohtaiselta. -Olin Pilkingtonin palveluksessa vuoden 2010 loppuun ja sen jälkeen aloitimme järjestelyt uuden yrityksen perustamiselle. Aika lailla tasan vuosi odoteltiin eri tahoilta, mm. Ely-keskukselta, päätöksiä rahoituksen järjestymisestä. Kun päätökset olivat pääasiassa positiivisia, pääsimme keväällä tilaamaan tehtaalle koneet. Koneiden toimitusaika oli puolisen vuotta ja marraskuussa pystyimme jo toimittamaan ensimmäiset tilaukset. Toiminnan käynnistyminen oli odotettua hitaampaa ja oikeastaan vasta tämä maaliskuu on voitu toimia täydellä kapasiteetillä. Tehtaammehan on ainutlaatuinen Suomessa, sillä lähes koko tuotanto on automatisoitu, kertaa toimitusjohtaja Ohtamaa. Asiakkaat yrityspuolella Best Glassin asiakaskunta löytyy pääasiassa yrityspuolelta, eli ovi-, ikkuna- ja talotehtaista. Vaikka yritys on ollut toiminnassa vasta kotvan aikaa, löytyy asiakkaita jo satojen kilometrien säteellä. -Pääasiassa kaikki ovi-, ja ikkunatehtaiden päätuotteet pystymme tekemään hyvin. Alussa mennään kotimaan markkinoilla, mutta tottakai tulevaisuudessa vienti yli rajojenkin kiinnostaa, sanoo toimitusjohtaja Ohtamaa. -Mehän emme myy pelkästään lasituotetta vaan kokonaista palvelua, kiteyttää puolestaan Best Glassin tuotantopäällikkö Mika Hirvi. -Laatu ja toimintavarmuus ovat ykköskriteerimme. Teemme aina asiat asiakkaan haluamalla tavalla. Toimittamamme tuotteet ovat oikeassa järjestyksessä ja näin tuotteet löytävät helposti ja varmasti omalle paikalleen. Ei on meille tuntematon käsite. Lähdemme siitä, että kaikki on sovittavissa ja tehtävissä. Warm Spacer Warm Spacer on uutta teknologiaa edustava, polymeerivaahdosta valmistettu metalliton lämpöreunavälilista. Tuote on laajasti testattu ja laajasti käytössä muualla maailmassa. Suomessa vastaavaa tuotetta ei vielä valmisteta. Warm Spacer välilistalla valmistettu eristyslasielementti on U-arvoltaan markkinoiden paras ja sen avulla on ikkuna- ja ovivalmistajien helpompi vastata kiristyviin energiamääräyksiin. -Warm Spacerin on todettu vähentävän eristyslasimassaan kohdistuvaa painetta, sillä sen lämpösilikonipolymeerimateriaali laajenee ja supistuu palaten aina alkuperäiseen muotoonsa. Kovat välilistat eivät jousta luonnostaan UV-säteilyn, lämpölaajenemisen, tuulikuorman ja ilmanpaineen vaikutuksesta, kertoo toimitusjohtaja Ohtamaa. -Lisäksi Warm Spacer vastustaa lämmönvirtausta 950 kertaa paremmin kuin alumiini. Tämä tarkoittaa pienempiä energiakustannuksia, vähemmän kosteuden ja jään muodostumista ja pienempää homeen muodostumisen mahdollisuutta. Warm Spacerin erittäin alhaisen lämmönjohtavuuden vuoksi eristyselementin pintalämpötilan vaihtelut ovat pienet. Ja umpikennoinen polymeerivaahto läpäisee erittäin vähän ääntä verrattuna perinteisiin alumiinilistoihin tai vähämetallisiin lämpöreunavälilistoihin, jatkaa tuotantopäällikkö Hirvi. Motivoitunut henkilöstö Best Glass Oy työllistää tällä hetkellä 12 henkilöä ja lisäksi viisi on rekrytointikoulutksessa. -Rekrytointimme oli normaalista poikkeavaa, sillä haimme työvoiman yhdessä työvoimatoimiston kanssa ja koulutimme tekijät itse. Kenelläkään työtekijöistä ei ollut aikaisempaa kokemusta lasialalta. Kiittää täytyy ja olla onnellinen, että olemme saaneet hyvän porukan kasaan. -Meillä on arvollisesti ja laadullisesti paras tuote mitä markkinoilla on. Henkilökunta on motivoitunutta ja vastuuntuntoista. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, sanoo toimitusjohtaja Teemu Ohtamaa. Herkko Pääkkö TEXMEX-RUOKAA Raskaan kaluston huolto ja korjaus A-jarrulupa: jarrukorjaukset, asennukset ja jarrusovitukset - perustestit Ajopiirtureiden tarkastus, nopeudenrajoittimien asennukset, tarkastukset Moottorikorjaukset, sylinterikansityöt, voimansiirtotyöt, suutintyöt Takalaitanostimien, nostureiden työturvatarkastukset Henkilöautojen, traktoreiden sylinterikansityöt, oikaisut Asematie 28, Kannus Reijo Hietala, (06) , , fax/koti (06) Löydät KAIKKI Kallion Seutu-lehden numerot netistä alk. 520 Can-Am ja Lynx-huolto NYT MAALIPINNAN VAHAUS KAUPAN PÄÄLLE YLIVIESKAN AUTOKORJAAMO Meiltä myös varaosapalvelut! määräaikaishuollot jakopään hihnanvaihdot ilmastointihuollot 4-pyöräsuuntaus katsastuspalvelu Hakatie 3 (08) , Vaahteratie 4, Ylivieska Hannu , Antti Antti , Marko

6 Vko 16/2012 Sivu , Oulainen - Sähköasennukset - Suunnittelut Sähkökorjaukset - Tarvikkeet Ilmalämpöpumppujen myynti, huolto ja asennus Täyden palvelun salaojaurakointia MAAURAKOINTI HUHTALA & KIVINIEMI p , SORAT HIEKAT KALLIO- MURSKEET kaikki lajikkeet RUOKAMULLAT Jan-Henrik HAUTAKIVET ~ Lisänimet vanhoihin kiviin ~ Vanhojen kivien entisöinnit MAANRAKENNUS- PALVELUT urakointina kaikille! PIHAMURSKEET mm. siniharmaat ja punaiset murskelajit Väinö Kaarlela Nivala Puh , Järvikyläntie 182, Nivala puh KUNTALÄHTÖISEN UUDISTUKSEN AVAIMIA KUNTALÄHT antoi lausuntonsa kuntauudistusesityksestä Pohjois-Pohjanmaa tukee kuntalähtöisyyteen perustuvaa kuntauudistusta - kuntien rahoitus turvattava toteaa lausunnossaan, että kunta- ja palvelurakenneuudistus on välttämätön julkisen talouden kestävyyden ja palvelujen turvaamiseksi. Palveluiden järjestämistapojen uudistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenneuudistuksen toteutuksessa. Liitto tukee kuntalähtöisyyteen perustuvaa kuntien toimintaedellytyksiä vahvistavaa kuntauudistusta. Kuntauudistuksen näkökulmana tulee olla kasvun tukeminen ja mahdollistaminen siihen kykenevillä alueilla, pelkästään huononevaan huoltosuhteeseen perustuva uudistus ei riitä. Liitto katsoo, että kuntaliitokset maakunnan alueella ovat edelleen tarpeellisia. Koska Pohjois-Pohjanmaan maakunta on laaja ja monimuotoinen, ei rakennetyöryhmän esittämä yksi kuntamalli (vahva peruskunta) ole paras malli turvaamaan elinvoimaista kunta- ja palvelurakennetta koko maakunnan alueella. Erityisesti tämä korostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja nuorisoasteen koulutuksessa. Esitetty uusi kuntajakokaan ei riitä vastaamaan kaikkiin sosiaalija terveydenhuollon rahoitukseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviin haasteisiin. Tämän vuoksi tarvitaan alueeltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja. Pohjois-Pohjanmaan MIELIPIDE Kansakunta vailla tavoitteita liitto katsoo, että mahdollisten kuntajakoselvitysten tulee perustua kuntien tahtotilaan. Pohjois-Pohjanmaan liitto kannustaa kuntia käyttämään valtion tarjoamia selvityshenkilöitä kuntauudistushankkeessa esitetyllä tavalla. Vakautta lisättävä Resursseiltaan vahvoilla ja vakailla kunnilla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä asukkailleen. Hyvin pienelle väestöpohjalle ja hyvin pienissä yksiköissä tuotettujen palvelujen yksikkökustannukset ovat kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitysten mukaan korkeita. Kuntakoon kasvattaminen ei kuitenkaan yksittäisenä toimena alenna yksikkökustannuksia ja paranna kuntatalouden vakautta, jos siihen ei liity kustannustehokkuutta parantavia palveluverkon ja toimintatapojen uudistamista. pitää tärkeänä, että uudistuksessa huolehditaan erityisesti tuottavuuden parantamisesta ja tulopohjan tasauksesta. Ensisijaisesti kysymys on kuntatalouden perustan vahvuudesta ja lähtökohta tulee olla kuntien rahoituksen turvaaminen. Aikataulu epärealistinen Hallituksen asettaman varsin tavoitteellisen aikataulun mukaan rakennelaki Nyt näyttää vahvasti sille, että Suomi niminen maa, -kansakunta tai -valtio, millä ilmaisulla vain, on monilta osin vailla tavoitteita päämääristä puhumattakaan. On jo vuosia sitten selvästikin siirrytty aikakauteen, jossa toimintaa ohjaa ex presidentti Koiviston johtava ja julki lausuma ajatus siitä, että vain liike on tärkeää, ei tavoite tai päämäärä. Tämä näkemystila tulee esille mm. siinä, että nyt esille nousseen varuskuntien lakkautusten ohella kuntakenttä on ollut jo noin 6 vuoden ajan varsin sekavassa tilassa ja hämmennyksen vallassa. Ensin 2006 alussa aloitetun ja annetun kunta- ja palvelurakennelain johdosta ja nyt Kataisen hallituksen ja kuntaministeri Virkkusen käynnistämän kuntarakenneuudistushankkeen johdosta hämmennystila vain jatkuu. Näyttää sille, että kuntakenttää halutaan valtiovallan taholta pitää jatkuvassa rajussa muutoksessa, jossa perusasiat, eli kuntien tuottamat palvelut ja palvelurakenteet ja erityisesti niiden käyttäjät ovat jäämässä ja jääneet jo merkitykseltään toissijaisiksi ja jopa täysin unohduksiin. Maan hallituksen ja kuntaministerin tulisi nyt ottaa tuumaustauko ja miettiä kuntapalveluihin ja kuntakenttään liittyvä marssijärjestys uusiksi. Aluksi tulisi annettaisiin eduskunnalle syksyllä 2012 ja se tulisi voimaan Kuntalain kokonaisuudistus käynnistyisi keväällä 2012 ja hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle Uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden alussa Valtionosuusuudistuksen valmistelu käynnistyisi syksyllä 2012 ja uusi valtionosuus-järjestelmä tulisi voimaan niin ikään vuoden 2015 alusta. pitää esitettyä aikataulua epärealistisena. Rakennelain voimaantuloa tulee lykätä aikaisintaan vuoden 2014 alkuun. Lisäksi tulee ottaa huomioon ja varmistaa, että koko uudistettava lainsäädäntö; rakennelaki, kuntalaki, valtionosuuslainsäädäntö, sosiaali- ja terveyden-huollon rakennelaki valmistellaan yhtäaikaisesti, jotta kunnilla on mahdollisuus tarkastella uudistusta kokonaisuutena. Lisäksi on huolehdittava siitä, että kunnat ovat jatkossa aidosti mukana aktiivisena osapuolena kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa, ja että kuntia kuullaan valmistelun seuraavassa vaiheessa, rakennelakia valmisteltaessa. Kuntauudistuksen jatkuessa maakunnan liitto on luonteva asiantuntija alueen kunta-asioissa. on omalta osaltaan valmis ottamaan kyseisiä tehtäviä alueellaan. Maakuntahallitus hyväksyi muutosesitykset äänin 6-7. keskustella, sopia ja päättää siitä, mitä palveluja kunnilta edellytetään. Siis tehtäväjako lähinnä Valtio/kunnat/ yksityinen sektori. Tähän tehtäväjakoon liittyen tulisi keskustella, sopia ja päättää myös siitä, miten kuntien palvelutuotannon rahoitus ja rahoituksen pohja järjestetään. Vasta em. jälkeen tulisi ryhtyä selvittämään kuntarakenteen muutoksen tarpeellisuutta ja pohjalta, jossa tärkeimmiksi tarkastelun lähtökohdiksi otetaan palvelujen käyttäjän palvelutarve, palvelujen saavutettavuus ja laadukkaiden palvelujen tuottamisen edellytykset. Tuumaustauko tarvitaan senkin vuoksi, että nyt esi-

7 Vko 16/2012 Sivu 7 ÖISEN UUDISTUKSEN AVAIMIA KUNTALÄHTÖISEN UUDISTUKSEN AVAIMIA antaa lausuntonaan seuraavaa: Pohjois-Pohjanmaa on monimuotoinen maakunta Pohjois-Pohjanmaa on 34 kunnan muodostama elinvoimainen ja kasvava maakunta. Vaalan kunta Kainuusta kuuluu Pohjois- Pohjanmaan liittoon osajäsenenä. Maakunnassa on lähes asukasta, ja maakunta kattaa 7,3 % koko maan väestöstä, mutta sen alue käsittää 11,7 % koko Suomen maapinta-alasta. Pohjois-Pohjanmaan ikärakenne on Suomen nuorin. Väestön keski-ikä maakunnassa oli v ,4 vuotta, kun se samaan aikaan koko maassa oli 41,4 vuotta. Luonnollinen väestönkasvu on maakunnassa voimakasta, koko maan luonnollisesta väestön kasvusta lähes kolmannes tulee Pohjois-Pohjanmaalta. Nuori väestö on keskittynyt Oulun seudulle, muualla maakunnassa väestö ikääntyy. Maakunnan keskus on Oulu, jossa on nykyisellään runsaat asukasta. Oulun kaupunkiseutu ( asukasta) muodostuu kymmenestä kunnasta, joista vuoden 2013 alussa Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii tulevat toteuttamaan kuntaliitoksen alueen elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Uuden kunnan väestöpohja on lähes Pohjois-Pohjanmaan kuntien keskikoko on hieman alle asukasta. Maakunnan itäosassa tyypillistä on harva asutus ja pitkät etäisyydet. Oulun seudun eteläpuolella pienten tai keskisuurten kuntakeskusten väli on lyhyempi ja asutus on nauhamaista jokilaaksoissa. Pohjois-Pohjanmaan kuntien taloudellinen tila on voimakkaasti eriytynyt. Alueella on tehty viime vuosina useita kuntaliitoksia. Kuivaniemi yhdistyi Iihin ja Ruukki yhdistyi Siikajokeen vuonna Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Rantsila yhdistyivät Siikalatvan kunnaksi vuonna Samana vuonna Ylikiiminki yhdistyi Ouluun. Himanka yhdistyi Kalajokeen vuonna Työryhmän esitys Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan Työryhmä esittää Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan viittä kuntajakoselvitystä seuraavien uusien kuntien muodostamiseksi: - Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala sekä Ouluun jo vuoden 2013 alusta liittyvät Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii - Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki ja Vihanti - Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska - Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi ja Siikalatva - Kuusamo, Taivalkoski ja Posio toteaa, että kunta- ja palvelurakenneuudistus on välttämätön julkisen talouden kestävyyden ja palvelujen turvaamiseksi. Palveluiden järjestämistapojen uudistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenneuudistuksen toteutuksessa. Liitto tukee kuntalähtöisyyteen perustuvaa kuntien toimintaedellytyksiä vahvistavaa kuntauudistusta. Kuntauudistuksen näkökulmana tulee olla kasvun tukeminen ja mahdollistaminen siihen kykenevillä alueilla, pelkästään huononevaan huoltosuhteeseen perustuva uudistus ei riitä. Kuntaliitokset maakunnan alueella ovat edelleen tarpeellisia. Koska Pohjois-Pohjanmaan maakunta on laaja ja monimuotoinen, ei rakennetyöryhmän esittämä yksi kuntamalli (vahva peruskunta) ole paras malli turvaamaan elinvoimaista kunta- ja palvelurakennetta koko maakunnan alueella. Erityisesti tämä korostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä ja nuorisoasteen koulutuksessa. Esitetty uusi kuntajakokaan ei riitä vastaamaan kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviin haasteisiin. Tämän vuoksi tarvitaan alueeltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja. Valtion erityiset kuntajakoselvitykset Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä on tehnyt selvityksessä omat ehdotuksensa kuntajakoselvitysalueiksi. Kuntien kuulemisen keskeinen kysymys on, millaisen kannan kunnanvaltuustot ottavat erityisen kuntajakoselvityksen toteuttamiseen em. aluejaolla. Jokaisella kunnalla on mahdollisuus ottaa kantaa kuntajakoselvitysalueen rajaukseen ja tehdä halutessaan oma ehdotus selvitysalueen uusista rajoista. Selvityksessä todetaan, että ensi vaiheessa jokaisen ehdotetun uuden kunnan muodostumista tuettaisiin valtion asettamalla erityisellä kuntajakoselvityksellä. Nykyisen kuntajakolain perusteella kaikki kunnat ovat velvoitettuja osallistumaan kuntajakoselvitykseen, eikä esitettyjen uusien kuntien valmistelu ole pelkästään vapaehtoisuuden varassa. katsoo, että mahdollisten kuntajakoselvitysten tulee perustua kuntien tahtotilaan. Pohjois- Pohjanmaan liitto kannustaa kuntia käyttämään valtion tarjoamia selvityshenkilöitä kuntauudistushankkeessa esitetyllä tavalla. Kuntatalouden vakauden lisääminen Resursseiltaan vahvoilla ja vakailla kunnilla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä asukkailleen. Hyvin pienelle väestöpohjalle ja hyvin pienissä yksiköissä tuotettujen palvelujen yksikkökustannukset ovat kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitysten mukaan korkeita. Kuntakoon kasvattaminen ei kuitenkaan yksittäisenä toimena alenna yksikkökustannuksia ja paranna kuntatalouden vakautta, jos siihen ei liity kustannustehokkuutta parantavia palveluverkon ja toimintatapojen uudistamista. pitää tärkeänä, että uudistuksessa huolehditaan erityisesti tuottavuuden parantamisesta ja tulopohjan tasauksesta. Ensisijaisesti kysymys on kuntatalouden perustan vahvuudesta ja lähtökohta tulee olla kuntien rahoituksen turvaaminen. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen Hallituksen asettaman varsin tavoitteellisen aikataulun mukaan rakennelaki annettaisiin eduskunnalle syksyllä 2012 ja se tulisi voimaan Kuntalain kokonaisuudistus käynnistyisi keväällä 2012 ja hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle Uusi kuntalaki tulisi voimaan vuoden alussa Valtionosuusuudistuksen valmistelu käynnistyisi syksyllä 2012 ja uusi valtionosuusjärjestelmä tulisi voimaan niin ikään vuoden 2015 alusta. pitää esitettyä aikataulua epärealistisena. Rakennelain voimaantuloa tulee lykätä aikaisintaan vuoden 2014 alkuun. Lisäksi tulee ottaa huomioon ja varmistaa, että koko uudistettava lainsäädäntö; rakennelaki, kuntalaki, valtionosuuslainsäädäntö, sosiaali- ja terveydenhuollon rakennelaki valmistellaan yhtäaikaisesti, jotta kunnilla on mahdollisuus tarkastella uudistusta kokonaisuutena. Lisäksi on huolehdittava siitä, että kunnat ovat jatkossa aidosti mukana aktiivisena osapuolena kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa, ja että kuntia kuullaan valmistelun seuraavassa vaiheessa, rakennelakia valmisteltaessa. Kuntauudistuksen jatkuessa maakunnan liitto on luonteva asiantuntija alueen kunta-asioissa. Pohjois-Pohjanmaan liitto on omalta osaltaan valmis ottamaan kyseisiä tehtäviä alueellaan. Mirja Vehkaperä, Maakuntahallituksen puheenjohtaja Pauli Harju, Maakuntajohtaja KESKI-POHJANMAAN LAAJIN VALIKOIMA ERGONOMISIA TYÖTUOLEJA JA TOIMISTOKALUSTEITA AMMATTIKÄYTTÖÖN. SUORAAN VARASTOMYYNNISTÄ MARALUXKALUSTEET Kosilankatu 3 Kokkola. Puh. (08) Avoinna ma-pe PARAS MAINOKSEMME on hyvin tehty työ Löydät KAIKKI Kallion Seutu-lehden numerot netistä RASKAAN KALUSTON HUOLTO JA VARAOSAT JCB SAUER-DANFOSS SCANRECO STEELWRIST kuntakenttä sekaisin tetty kuntauudistushankkeen toteuttaminen maksaa kahden - kolmen vuoden siirtymänkauden aikana n. 2-3 miljardia ja jos hanke epäonnistuu, niin säästöjä ei hankkeessa jatkossakaan saada. Tällöin kuntaministerin poliittisen kärriäärin nostattamisesta tulee veronmaksajille huima lasku. Arvioitaessa sitä, onko kuntarakenteen rajulla muuttamisella, eli kuntien koon alueellisesti ylisuuriksi kasvattamisella ja kuntamäärän pudottamisella n. 300:lla saavutettavissa sellaisia etuja, joilla voidaan vastata edellä mainittuihin palvelutarpeisiin ja palvelujen saavutettavuuteen ja turva ne myös jatkossa. Arvioinnin yhdeksi ja tärkeimmäksi lähtökohdaksi on otettava se, millaisissa rakenne / koko kunnissa palvelutuotanto on nyt tuloksellisinta ja vaikuttavinta. Tilastojen mukaan nykyisellä palvelurakenteella se näyttäisi olevan tuloksellisinta tuhannen asukkaan kunnissa. Pääosalle kansalaisista ja kuntapäättäjistä näkyy olevan selvää se, että kuntarajojen muutoksilla ja kuntakoon kasvattamisella ei ole monessakaan tapauksessa myönteistä vaikutusta kuntien palvelutuotannon tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Monissa tapauksissa päinvastoin saavutettavuus vaikuttavuus ja tuloksellisuus ja etenkin matka-aika saavutettavuus heikkenee. Kunnissa kyllä ymmärretään täysin se, että kuntien palvelutuotannon aiheuttama kustannuspaine kunnille on kova ja paineet sen keventämiseksi kovat, mutta summittain kuntien yhdistäminen ei paineita kevennä. Rajojen siirtäminen ei poista myöskään huoltosuhteen heikentymistä eikä väestön vanhenemista. Huoltosuhteen tasaaminenkaan ei sekään onnistu muutoin kuin siten, että sitä tasataan kuntien kantokykyyn pohjautuvalla oikeidenmukaisella valtionosuusjaolla. Nyt kun kuntien maakunnittain tapahtunut kuuleminen on saatu päätökseen, on käynyt selville myös se, että kunnissa suhtaudutaan kuntakarttaan varsin kaksijakoisesti. Pääosassa kunnista suhtaudutaan esitettyyn uudistushakkeeseen varsin kriittisesti. Kuulemistilaisuuksissa on selvinnyt asiaan suhtautumisen osalta myös päättäjien inhimillinen ahneus. Eli niissä kunnissa jotka olettavat pääsevänsä uudistuksessa ns. uuden kunnan keskuksiksi näkyy selvänä vallan- ja reviirinsä laajentamistavoittelu. Heikki Häyrynen Huolto Varaosat Ruojantie 60 Nivala AUTOKORJAAMO JA MAALAUS KESKINEN

8 Kallion Seutu HUOLLOT ja KORJAUKSET - moottoriremontit - katsastusremontit (käytöt ja näytöt) - mönkijät - ajettavat ruohonleikkurit - vuokrataan traileria T:mi Jari Löytynoja Välikyläntie 179, Nivala Puh Vko 16/2012 Lemmikkitarvikeliike Nivalan keskustassa Meiltä laaja valikoima pakasteita koirille ja kissoille Myös NEU:n pakasteet. Tämän lisäksi meiltä ruoat ja tarvikkeet Koirille Kissoille Kaneille Jyrsijöille Kaloille Matelijoille Toripiha 1, Nivala Avoinna ti ja to klo tai sopimuksen mukaan. Puh / Paula Tervetuloa kotimaiselle katsastusasemalle Haapavedellä Pihtiputaalla ma,ti,ke,pe 9-16 ma,ti,ke,pe 9-16 torstaisin 9-18 torstaisin 9-18 Puh Puh Palvelemme ilman ajanvarausta kaikissa katsastus- ja rekisteröintiasioissa! Mitä ei ole, niin pyritään tilaamaan. Tervetuloa! Ylivieskassa ma-pe 8-18 lauantaisin 9-14 Puh Alavieska Ylivieska Sievi Nivala vko 16 Puolueeton paikallislehti NIVALAN KONEASEMA OY Lietteen multauspalvelut Tervetuloa KONEKAPINAAN! Olemme mukana Konekapina-messuilla Tervetuloa tutustumaan osastollemme! SOITA JA TILAA alueen kärkipalvelut tilallesi! 24 h puhelinpäivystys Arvomme kävijöiden kesken 3 kpl 100 lahjakortteja Konekapina-liikkeisiin! KALLIOLÄMPÖPORAUKSET Laatumerkityt ja SFS-standardin mukaiset KATTORISTIKOT NYT TALVIEHDOILLA VIESKAN ELEMENTTI OY Koneenrakennus ja suunnittelu Kääntyvät Aurinkolämpöjärjestelmät Lämpökaivoporaukset ennen kesän ruuhkia! Puh Aurinkoenergiaa 30v.kokemuksella Koneenrakennus ja automaatio Yritys tai yksityinen ota yhteyttä!

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Alavieska 11,4 10,2 9,8 8,9 7,0 7,6 9,2 Haapajärvi

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017 Alavieska 11,0 11,1 10,3 9,4 8,9 8,4 10

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,1

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 13 Haapajärvi

Lisätiedot

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi. Kommentit 14.3.2012 mennessä. Kommentit voi lähettää: Ensihoidon ja päivystyksen

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Oulu Oulu 1.11.2016 TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa Tuloskortti 2016 Tutkimustietoon perustuva yhteenveto suomalaisten lasten ja nuorten liikunnasta ja sen edistämisestä eri yhteyksissä.

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 30.06.2015 Kunnanhallitus 24.08.2015 106 ALAVIESKAN KUNNAN RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-KESÄKUU Varsinainen toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus 15.3.216 Pohjois-Pohjanmaan Maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Toimitusjohtaja Jari Koskinen Maakuntatalous Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 30.9.2012 Kunnanhallitus 7.11.2012 Kunnanvaltuusto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-syyskuu Saapuneet

Lisätiedot

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden Palveluntuottajan näkökulma Uuden terveydenhuoltolain hengessä Kuntien resurssit huomioiden Esitämme, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella olisi pelastustoimen nykyisin hoitamien toimintaalueiden

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4 PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus 4.5.2017 TR4 Sote-palveluiden hahmottelua alueellisesti Hyvinvointikeskusalueet (13) Hyvinvointikeskukset ja asemat (39) Palvelut hyvinvointikeskuksissa ja osin hyvinvointiasemilla

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit Johtamisprosessit: Suunnittelu, johtaminen, päätöksenteko, viestintä, tietohallinto, riskienhallinta, laadunhallinta

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta Iiro Anttila projektityöntekijä Matti Martikainen vastuualuejohtaja, ensihoito ja päivystys OYS/PPSHP Taustaa Apulaisoikeuskanslerin

Lisätiedot

YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017

YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017 1 YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017 Yrityksen toimipaikkakunta? (N=487) Vaala N=6 Utajärvi N=9 Tyrnävä N=9 Taivalkoski N=9 Siikalatva N=6 Siikajoki N=10 Raahe N=43 Pyhäntä N=1 Pyhäjärvi N=9 Pyhäjoki N=2 Pudasjärvi

Lisätiedot

Palvelut, pk-yritysten kasvunäkymät

Palvelut, pk-yritysten kasvunäkymät 12.10.2017 Palvelut, pk-yritysten kasvunäkymät 1 Esityksen rakenne 1) Lyhyt esittely 2) kasvuyrittäjyys 2 Yhteistyö Oulun kaupungin kanssa on HYVÄÄ Hyvä ja aktiivinen keskusteluyhteys ja yhteistyö Oulun

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2010 20.9.2011 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 123 6 430

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Ammatinvalinnanohjaus

Ammatinvalinnanohjaus Pohjois-Pohjanmaan TEtoimiston etäpalvelu - Ammatinvalinnanohjaus Marjo Pekkonen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 Ammatinvalinnanohjausta TE-toimistosta - kasvokkain ja etäpalveluna Ammatinvalinnanohjauksessa

Lisätiedot

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja 1 Oppilasmäärä Oppilasmäärä Painotettu Esiopetuksen Esiopetuksen 20.9.2011 20.9.2012 oppilasmäärä kustannukset kust./esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 430 6 471

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Alkoholihallinto Alkoholitarkastajat Ari Kilponen ja Sari Korhonen Lupasihteeri Paula Takalo Ratkaisijat Sinikka Siniluoto-Heikkinen ja Raimo Lepistö Vireille tulleita

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat Hallinnollinen asiointipaikka

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

Raahe Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja

Raahe Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja Sote-uudistus ja palveluverkko palvelujen saatavuus Pohjois-Pohjanmaan neljän seutukunnan alueella, mahdolliset vaikutukset elinkeinoelämään haasteet ja mahdollisuudet Raahe 31.5.2017 Hannu Kallunki kuntayhtymän

Lisätiedot

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Kunnanhallitus 69 26.03.2012 Kunnanvaltuusto 14 11.04.2012 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista 17/10/101/2012 KH 69

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö Pasi Parkkila, kehitysjohtaja Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 3.11.2011 Tiivistelmässä mukana PPSHP

Lisätiedot

Arto Taskinen Oulu

Arto Taskinen Oulu Arto Taskinen Oulu 17.11.2016 YRITTÄJÄVÄHENNYS Yrittäjävähennys vuonna 2017 Vähennys 5 % metsätalouden tulosta Koskee metsätalouden harjoittajia, verotusyhtymiä, kuolinpesiä ja yhteismetsiä Helpottaa puun

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Syyskuu 9/2016. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Syyskuu 9/2016 Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian päiväsairaanhoito

Lisätiedot

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie

Lisätiedot

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto Valtuusto 4.3.2013 39 1. LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh. 20.2.2013 51 Esityslistan liitteet 1-4 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,

Lisätiedot

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2. Maakuntauudistus Tukipalvelut Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.2017 Maakuntaan siirtyvät organisaatiot Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri NordLab (liikelaitoskuntayhtymä)

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS ESITYSLISTA 1/2013 Aika: perjantai 15.2.2013 klo 9.00 10.35 Paikka: Haapajärvi, hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.01.2016 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia

Lisätiedot

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012 KATSAUS POHJOISPOHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2012 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Alle 25vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus PohjoisPohjanmaan tilanteeseen v.

Lisätiedot

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta Iiro Anttila projektityöntekijä Matti Martikainen vastuualuejohtaja, ensihoito ja päivystys OYS/PPSHP Taustaa Apulaisoikeuskanslerin

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin käynnistäminen Oulun eteläisellä alueella

Pakka-toimintamallin käynnistäminen Oulun eteläisellä alueella Pakka-toimintamallin käynnistäminen Oulun eteläisellä alueella 27.11.2013 Tarjontatyöryhmä Irja Haljoki, Pakka-palaset Alkoholilain uudistaminen on vireillä: Tavoite on saada lakiin kirjatuksi mm.: paikallisen

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 21.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden

Lisätiedot

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta Sähköinen hyvinvointikertomus Kainuun 3. Hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Soile Paahtama erityisasiantuntija Kuntalaki (1995/365) 1 3 mom. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) Tilannekatsaus

Maakuntauudistus. Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) Tilannekatsaus Maakuntauudistus Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) Tilannekatsaus 24.4.2017 Työryhmän kokoonpano Työryhmän puheenjohtaja: Talousjohtaja Jarkko Raatikainen, PPSHP.

Lisätiedot

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010

KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010 KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN ALUEEN TYÖLLISYYTEEN VUONNA 2010 alle 5 5-9,9 10-14,9 15-19,9 20-24,9 Katsauksen sisältö: 1. Kansi; työttömyysasteet kunnittain 8. Yli 50 -vuotiaat työttömät työnhakijat 2. Katsaus

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa HAAPAJÄRVI Tukiryhmä Haettu kpl euro 4 194 314 Yrityksen kehittämisavustus 1

Lisätiedot

Osoite Puhelin Telefax Sähköposti

Osoite Puhelin Telefax Sähköposti LAUSUNTO 1 (5) Oikeusministeriö Oikeushallinto-osasto PL 25 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö 31.5.2016 OM 7/33/2015 OM025:00/2015 TOIMIPAIKKA-ASETUS, OULUN OIKEUSAPUTOIMISTO Oikeusministeriö on pyytänyt

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015

Savuton kunta 2012 2015 Tukimateriaalia ammattilaisille ja potilaille Pohjois Pohjanmaan Sydänpiiri ry Savuton kunta 2012 2015 27.04.12 1 PÄÄMÄÄRÄKSI SAVUTON SUOMI 2040 MIKSI? Tupakointi on suomalaisten terveyden suurin yksittäinen

Lisätiedot

ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen 27.11.2012

ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen 27.11.2012 ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen 27.11.2012 Pohjoinen ERVA sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeiluhanke STM:n hyväksymä hanke,

Lisätiedot

Päätös 1 (5)

Päätös 1 (5) Valvira Sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto Päätös 1 (5) 9.1.2017 Jaakonkatu 3 B / 3. kerros 00100 Helsinki ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja.

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. Uudiskohteiden asiantuntija palveluksessanne. Uudiskohde on palveluna ainutlaatuinen. Välittäjämme ovat keskittyneet nimenomaan uudiskohteiden myyntiin, mistä

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Lausuntopyynnön kysymykset Webropolissa LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Kuraus>Paraus Sotelsrfvaeskejavati 1.2.2012 Oulu

Kuraus>Paraus Sotelsrfvaeskejavati 1.2.2012 Oulu Kuraus>Paraus Sotelsrfvaeskejavati 1.2.2012 Oulu Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT ONKO TARVETTA -KURA-UKSEEN -PARA-HDUKSEEN? Sosiaali- ja terveydenhuolto on lukuisten haasteiden edessä Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Aluekehitysrahoitus Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Organisaatio Aluekehityksen strateginen asema Kriittiset menestystekijät: Rahoitusvälineiden strateginen ja tehokas hyödyntäminen Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

PoPSTer -hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta

PoPSTer -hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta PoPSTer -hanke Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana IHA kokonaisuutta 2015 2025 2030 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 0-17v. 18-64 v 65-74v

Lisätiedot

Keskipohjanmaan Asuntomessulehti 14.7.

Keskipohjanmaan Asuntomessulehti 14.7. Keskipohjanmaan Asuntomessulehti 14.7. Keskipohjanmaa julkaisee 14.7.2011 Asuntomessujen virallisen messulehden. Keskipohjanmaan Asuntomessulehti Keskipohjanmaan Asuntomessulehti kertoo kiehtovalla tavalla

Lisätiedot

Yritysten stressitesti ydinvoimalaprojektin osalta

Yritysten stressitesti ydinvoimalaprojektin osalta Yritysten stressitesti ydinvoimalaprojektin osalta Kyselyn tulokset koko aineisto Vastaajamäärä 705 5.5.2011 1 Kysymys 1 5.5.2011 2 1. Oletteko aiemmin toimineet suurhankkeissa/kansainvälisissä hankkeissa?

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. 29.2.2012 Raahe. Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT

SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA. 29.2.2012 Raahe. Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 29.2.2012 Raahe Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT Sosiaali- ja terveydenhuolto on lukuisten haasteiden edessä Väestön

Lisätiedot

Taivalkoski. Kuntaraportti

Taivalkoski. Kuntaraportti Taivalkoski Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Raahe. Kuntaraportti

Raahe. Kuntaraportti Raahe Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus

Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus Elinkeino- ja työvoimapalvelut Petri Keränen johtaja 13.10.2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä.

Lisätiedot

Verkkolöydettävyys laajensi asiakaskuntaa CASE Kymppitien Vaihto-osa

Verkkolöydettävyys laajensi asiakaskuntaa CASE Kymppitien Vaihto-osa Verkkolöydettävyys laajensi asiakaskuntaa CASE Kymppitien Vaihto-osa Toimiala: Autopurkamot Yritys: Kymppitien Vaihto-osa Asiakkaat löytävät palvelumme paremmin, kysyntää ja asiakkaita tulee nyt koko Suomen

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

(kuntayhtymä), joka on käynnistynyt 2010. Yhteistoiminta-alue huolehtii perusterveydenhuollosta

(kuntayhtymä), joka on käynnistynyt 2010. Yhteistoiminta-alue huolehtii perusterveydenhuollosta 279 16 Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan 34 kuntaa muodostavat 394 965 asukkaallaan 7,3 % koko maan väestöstä, mutta alue käsittää 11,7 % koko Suomen maa-pinta-alasta. Maakunnan keskikuntakoko on hieman

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Utajärvi. Kuntaraportti

Utajärvi. Kuntaraportti Utajärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Muhos. Kuntaraportti

Muhos. Kuntaraportti Muhos Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot