GeoFoorumi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2007. Tietoisuus tukee kestävää kehitystä. Talvivaara ympäristöä säästävä megahanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GeoFoorumi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2007. Tietoisuus tukee kestävää kehitystä. Talvivaara ympäristöä säästävä megahanke"

Transkriptio

1 GeoFoorumi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2007 Tietoisuus tukee kestävää kehitystä Talvivaara ympäristöä säästävä megahanke Kaivosbuumi piristää Suomen elinkeinoelämää GeoFoorumi 1

2 GeoFoorumi 3/2007 Julkaisija: Geologian tutkimuskeskus Kiina ilmiö vauhdittaa kaivosalaa Vaihde: Palvelunumero: Päätoimittaja: Sini Autio Ulkoasu: Raija Sandqvist, Piccolo Oy Toimitusneuvosto: Sini Autio, Markku Hytönen, Taina Järvinen, Keijo Nenonen, Pekka Nurmi, Olli Rantala, Raija Sandqvist, Jari Väätäinen, Marie-Louise Wiklund, Kari Pääkkönen Etukansi: Jyrki Komulainen/Gorilla Takakansi: Jari Väätäinen, GTK Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy ISSN GeoFoorumi on Geologian tutkimus keskuksen sidosryhmille suunnattu lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset lehden ohessa olevalla palvelukortilla tai sähköpostitse osoitteella GTK:n yhteystiedot Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Betonimiehenkuja 4 PL ESPOO Fax Itä-Suomen yksikkö Neulaniementie 5 Viime vuosien keskusteluissa Kiina ilmiöön on aina liittynyt negatiivinen kaiku. Yritykset ja työpaikat valuvat maasta. Kaivosalalla vaikutus on ollut juuri päinvastainen. Metallien ja yleensäkin raaka-aineiden kysyntä ja hinnat ovat kohonneet ennätystasolle, mikä on vauhdittanut malminetsintää ja uusien kaivosten avaamista. Suomalaiseen maaperään tehdään parhaillaan satojen miljoonien eurojen investointeja. Asiantuntijat ovat ennustaneet tästä noususuhdanteesta varsinaista megasykliä, ollaanhan nyt rakentamassa hyvinvointia yli 2 miljardille ihmiselle. Kittilän Suurikuusikon kaivospäätös vuonna 2006 katkaisi Suomessa yli 20 vuotta kestäneen hiljaiselon uusien metallikaivosten perustamisessa. Sotkamon Talvivaarassa tehtiin vielä mittavampia kaivospäätöksiä vuonna Tuntuu hyvältä nähdä GTK:n löytämien esiintymien kehittyminen maailman luokan malmikaivoksiksi, jotka luovat satoja pitkäaikaisia teollisia työpaikkoja. On arvioitu, että Talvivaaran kaivoksen taloudellinen vaikutus Kainuun bruttokansantuotteeseen olisi jopa 25 %. Ennennäkemätön kaivosbuumi on ahminut kaikki vapaana olevat ammattimiehet, geologit, geofyysikot, kaivosinsinöörit ja -teknikot. Tilanne on paljastanut ne karut virheet mitä Suomessakin tehtiin matalasuhdanteen aikana uskottelemalla, että kaivostoiminta on auringonlaskun ala, ja että alan opiskelupaikkoja voidaan vähentää tai jopa lopettaa kokonaan. Nyt eläkeläisetkin on jouduttu haastamaan uudelleen työelämään. Myös GTK on menettänyt monia geologeja tässä korkeasuhdanteessa. Työpaikkakierto on toisaalta nähtävä rikastuttavana ja positiivisena ilmiönä. Paineet suuntautuvatkin koulutuslaitoksiimme, joiden olisi kyettävä tuottamaan nopealla aikataululla yrityselämän ja tutkimuslaitosten tarvitsemia ammattilaisia. Nousukausi vauhdittaa myös muita työpaikkavaihdoksia. Itä-Suomen alue johtajamme Kari Pääkkönen on nimitetty alkaen Kainuun ympä ristökeskuksen johtajaksi Kajaaniin. Karin johdolla Kuopion aluetoimisto on verkottunut kiinteästi osaksi viiden maakunnan kaivannais teollisuuden kehittämistä ja ympä ristövaikutusten arvi oin tia sekä siitä on kehittynyt myös GTK:n luonnonkiviosaamisen keskus. Voin vain kainuulaisille todeta, että kylläpä osasitte hyvän miehen valita. Kiitokset Karille aikaansaannoksistasi GTK:ssa ja onnentoivotukset uusissa vaativissa haasteissa. Uudeksi aluejohtajaksi on nimitetty FT Mika Räisänen, nuori energinen johtaja. Kuopioon Mika siirtyy Espoosta toimialapäällikön paikalta. Mika saa vastuulleen ison ja osaavan yksikön mukaan lukien Outokummussa sijaitsevan mineraalitekniikan laboratorion. PL KUOPIO Elias Ekdahl Fax pääjohtaja Länsi-Suomen yksikkö Vaasantie 6 PL Kokkola Fax Pohjois-Suomen yksikkö Lähteentie 2 PL ROVANIEMI Fax

3 Sisällys 3/ Ajankohtaista 7 Tapahtumakalenteri 8 Kaivosbuumi piristää Suomen elinkeinoelämää TALVIVAARA s. 14 YMPÄRISTÖÄ SÄÄSTÄVÄ MEGAHANKE Pekka Karhunen/Kauppalehti 11 Tietoisuus geologisista luonnonvaroista tukee kestävää kehitystä 14 Talvivaara ympäristöä säästävä megahanke 16 Teollisuus tarvitsee laajan kirjon mineraaleja 17 Finlands industri har sina rötter i järnbruken 18 Markkinat kysyvät metalleja 20 Malminetsinnässä tapahtuu Fiskars Oyj Abp/ Pentti Hokkanen SUOMEN TEOLLISUUDEN JUURET s. 17 FINLANDS INDUSTRI HAR SINA RÖTTER I JÄRNBRUKEN 22 New exploration may shift Europe s mineral policy discussion 24 Tyylikäs ja kestävä sisustus syntyy luonnonkivestä 25 Kolumni 26 Mennäänkö Pirunkirkkoon vai Tulikivi Oyj LUONNONKIVI s. 24 TYYLIKÄS JA KESTÄVÄ LUONNONKIVI SISUSTUKSESSA Velhonvitunputoukselle? 27 Uutuuksia GTK:sta GeoFoorumi 3

4 Ajankohtaista Tasavallan presidentti tutustui geologiaan Jari Väätäinen, GTK Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi seurueineen vierailivat GTK:n toimipisteessä Espoossa syyskuussa. Tilaisuus oli luonteeltaan epävirallinen. Vierailun isäntänä toimi pääjohtaja Elias Ekdahl. Vierailun aikana tasavallan presidentille esiteltiin GTK:ta, sen roolia ja toimintaa sektoritutkimuslaitoksena sekä muutamalla hanke-esittelyllä GTK:n laajaa tutkimuskenttää. Vierailun aikana keskusteltiin vilkkaasti geologisista ilmiöistä, geologiasta ja kestävästä kehityksestä. Vierailun päätteeksi tasavallan presidentti seurueineen tutustui Geonäyttelyyn. Mannerlaatat, geologinen aikajana, mannerjäätikkö, kuukivi, mineraalit, kultahiput ja korukivet kiinnostivat yhtälailla kaikkia vieraita. Vierailu sujui avoimessa ja rennossa tunnelmassa ja tasavallan presidentti ilmaisi suuren kiinnostuksensa geologiaa kohtaan. Kiitokseksi käynnistä presidentille luovutettiin kultainen geologin vasara ja Retkeilijän kiviopas. Tasavallan presidentin Tarja Halosen vierailu GTK:ssa oli erittäin onnistunut. Kuvassa vasemmalta presidentti Tarja Halonen, GTK:n pääjohtaja Elias Ekdahl ja tohtori Pentti Arajärvi. GTK yhtiöitti kemian analyysipalvelunsa Valtioneuvoston päätöksellä Geologian tutkimuskeskuksen kemian analyysipalvelut on yhtiöitetty omaksi yhtiökseen. Nämä palvelut eivät kuulu GTK:n ydinliiketoimintoihin. Markkinaehtoisesti toimivan Labtium Oy:n liiketoiminta käynnistyi syyskuun alussa. Sen toimialana ovat kemian laboratorio-, mittaus- ja testauspalvelut sekä niihin liittyvät asiantuntijapalvelut. Yhtiö on valtion kokonaan omistama. Yhtiöittämisen seurauksena analyysipalvelujen liiketoiminnan kehittämisedellytykset paranevat. Samalla alan kilpailutilanne selkeytyy. Yhtiöittämisen myötä noin 90 GTK:n analyysipalveluissa toimivaa henkilöä siirtyi Labtiumin palvelukseen. Labtiumista lisätietoa osoitteesta Geologia.fi kertoo kansantajuisesti geologian ilmiöistä Geologian alan internetportaali geologia.fi julkaistiin valtakunnallisten Geologian päivien yhteydessä Nettiportaalin tavoitteena on lisätä geologian valtakunnallista näkyvyyttä, edistää geologian opetusta kouluissa sekä kohottaa suuren yleisön geologista tietotasoa. Portaali sisältää yleistajuisesti kirjoitettua, suomenkielistä perustietoa geologisista ilmiöistä, Suomen kallio- ja maaperästä, maapallon synnystä, fossiileista sekä mannerten liikunnoista ja törmäyksistä. Portaalissa on myös laaja linkkivalikoima niille, jotka haluavat syventyä tarkemmin geologian alaan. Kysy geologilta -palstan kautta yleisö saa ammattitutkijoiden vastauksia mieltä askarruttaneisiin geologisiin kysymyksiin. Geologia.fi-portaalin julkaisemisesta ja ylläpidosta vastaa Suomen Kansallinen Geologian Komitea (SKGK). Komitean jäsenet edustavat kattavasti yliopistojen geotieteiden laitoksia, sektoritutkimuslaitoksia ja alan tieteellisiä seuroja. Geologia.fiportaali toteutettiin K.H. Renlundin säätiön ja Geologian tutkimuskeskuksen tuella. 4 GeoFoorumi

5 Väitöskirja arkeeisen kallioperän kehityksestä FM Asko Käpyaho väitöskirja Archaean crustal evolution in eastern Finland: New geochronological and geochemical constraints from the Kuhmo terrain and the Nurmes belt on hyväksytty Hel -singin yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori G. Nelson Eby, University of Massachusetts, Lowell ja kustoksena professori Tapani Rämö, Helsingin yliopisto. Väitöskirjatyössä on tutkittu Kuhmon alueen ja Nurmeksen vyöhykkeen arkeeisten granitoidien, migmatiittien ja gneissien ikää sekä alkuperää geokemiallisin ja isotooppigeokemiallisin menetelmin. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Mika Räisänen Itä-Suomen aluejohtajaksi Jari Väätäinen, GTK GTK:n Itä-Suomen yksikön aluejohtajan virkaan on nimitetty määräajaksi FT, toimialapäällikkö Mika Räisänen.10 vuotta Itä-Suomen yksikön aluejohtajana toiminut Kari Pääkkönen aloittaa Kainuun ympäristökeskuksen johtajana Kajaanissa. Filosofian tohtori, sovelletun geologian dosentti Mika Räisänen aloitti geologina 2004 GTK:n Espoon yksikön Kallioperä ja raaka-aineet -toimialalla. Hänen toimenkuvaansa kuuluivat mm. kiviaines- ja ympäristötutkimukset sekä kallioperäkartoitus. Mika Räisänen on työskennellyt aiemmin kartoitusapulaisena GTK:ssa, kallioperäkartoittajana Etelämantereella, tutkijana Helsingin yliopiston geologian laitoksella ja konsulttina Nordic Envicon Oy:ssä. Hänet nimitettiin toimialapäälliköksi alkaen Kallioperä ja raaka-aineet -toimialalle GTK:n Etelä-Suomen yksikköön. Mika Räisänen on 41-vuotias ja hänen perheeseensä kuuluvat puoliso Hannele ja lapset 9-vuotias Tommi, 6-vuotias Leo ja 3-vuotias Oona. Mika harrastaa uintia, koiran kanssa ulkoilua ja rakentamista. Eskola-mitali professori Gabor Gaálille GTK/Arkisto Geologisen komisionin johtajan J.J. Sederholmin elämäkerta ilmestynyt Suomen geologisen tutkimuksen uranuurtajana tunnetun ja Geologisen komisionin johtajana toimineen J.J. Sederholmin elämänkerta Jakob Johannes Sederholm - geolog, humanist och sanningssökare on ilmestynyt. Geologinen komisioni on nykyistä GTK:ta edeltävän Geologisen toimiston nimi vuodelta LKT Barbro Scheininin ja FT Kalevi Korsmanin kirjoittaman kirjan on kustantanut Suomen Tiedeseura ja toimittanut Paul Fogelberg. GTK:n ja geologian tutkimuksen historian lisäksi kirjassa kerrotaan J.J. Sederholmin merkityksestä ulkopoliittisena asiantuntijana. Teos on ruotsinkielinen. Kirja on lainattavissa GTK:n kirjastoista ja sitä myy Tiedekirja (Kirkkokatu 14, Helsinki) 15 euron hintaan. Jari Väätäinen, GTK Suomen Geologinen Seura ry. on myöntänyt Eskolamitalin professori Gabor Gaálille. Mitali luovutettiin torstaina Säätytalolla, Helsingissä. Eskola-mitali on korkein kunnianosoitus geologian alalla Suomessa. Eskolamitali annetaan sellaiselle suomalaiselle tutkijalle, joka on ansiokkaasti suorittanut geologista, mineralogista tai niiden sovellusten tutkimusta sekä niiden kautta tehnyt maatamme kansainvälisesti tunnetuksi. Gabor Gaálilla on laaja kansainvälinen julkaisutoiminta ja useissa julkaisuissa hänellä itsellään on ollut merkittävä osuus. Gabor Gaálilla on useiden kansainvälisten tieteellisten järjestöjen luottamustehtäviä. Hän on yksi Suomen kansainvälisimmistä geologeista. Tsekkiläissyntyinen Gabor Gaál oli GTK:n palveluksessa valtiongeologina ja tutkimusjohtajana Nykyään hän on eläkkeellä. GeoFoorumi 5

6 Geoilmiö Jari Väätäinen, GTK Pääkaupunkimme nimikkokivilaji helsinkiitti Löytöpaikkansa mukaan nimetyn helsinkiitin kuvasi ensimmäiseksi nuori geologi Aarne Laitakari vuonna Kivilaji esiintyy paljastumissa Helsingissä Kalliossa Alppikadun ja I linjan kulmassa ja Eläintarhassa sekä Alppilassa Vauhtitiellä. Lisäksi tyypillistä helsinkiittiä tavataan Porvoon Jakkarbyssä sekä Venäjällä Suomenlahden Suursaaressa. Helsinkiitti koostuu albiitista, punaruskeasta epidootista ja kvartsista. Koostumus voi vaihdella runsaastikin, samoin kivilajin raekoko. Kivilaji liittyy usein kallion ruhjeisiin. Koostumukseltaan hieman poikkeavaa helsinkiittiä esiintyy Espoossa Muuralassa Mikkelänkalliolla tieleikkauksessa. Vastaavaa kivilajia esiintyy muualla Suomessa migmatiittigraniittien yhteydessä, jolloin niitä kutsutaan unakiitiksi. Maaperäkartta 1: aineisto www-jakelussa Maaperä 1: digitaalinen paikkatietoaineisto kattaa 1257 karttalehteä lähinnä maan eteläosissa. Osasta maaperälehdistä on laadittu myös karttalehtiselitys. Aineisto on saatavilla GTK:n verkkosivuilta, ja GTK antaa organisaation sisäiset käyttöoikeudet aineistoa käyttäville. Kartoitusohjelma on päättynyt eikä jaossa olevaa aineistoa päivitetä. Maaperä 1: soveltuu maankäytön suunnittelun ja eriasteisen kaavoituksen pohja-aineistoksi sekä maaperätiedoista ja sen ominaisuuksista johdettuihin teemakarttoihin. GTK myy edelleen aineistoa ja sitä voi tilata asiakkaan toiveiden mukaan prosessoituna. Tällöin peritään työstä ja aineistosta GTK:n hinnaston mukainen korvaus. Aineisto on saatavilla osoitteesta haku/ sekä Geologia ympäristötoiminnassa ilmestynyt Kirjaan on koottu uusinta tietoa geologisten tekijöiden ja olosuhteiden aiheuttamista sekä ihmistoiminnan tuottamista ympäristöongelmista, niiden lieventämisestä ja torjumisesta geologisen tiedon perusteella. Vaikka teos on tarkoitettu yliopistolliseksi oppikirjaksi, myös rakentajat ja yhteiskunnan päättäjät saavat siitä ympäristönhoidolle merkittävää perustietoa. Kirjoittajina on toiminut 29 alan asiantuntijaa ja kirjan on kustantanut Rakennusgeologinen yhdistys r.y. Teos on lainattavissa GTK:n kirjastoista ja saatavana kirjakauppojen kautta. Maaperäkarttaa käyttämään verkon kautta Harri Kutvonen, GTK Maaperäkartan käyttöopas on tarkoitettu maaperäkarttaa työssään tai harrastuksissaan tarvitseville sekä kaikille luonnossa liikkujille. Julkaisua voi myös hyödyntää eri oppilaitosten maaperägeologian opetuksessa. Opas perustuu Geologian tutkimuskeskuksen aiemmin julkaisemaan ja jo loppuunmyytyyn Maaperäkartan käyttöoppaaseen (Haavisto 1983). Oppaan tarkoituksena on perehdyttää kartankäyttäjiä maaperäkartoituksen perusteisiin: maalajien luokitukseen ja tunnistamismenetelmiin, kartan kuvaus ohjeisiin sekä geologisten ja hydrogeologisten tietojen taustaan. Oppaan loppuun on koottu maaperägeologiaa käsittelevää kirjallisuutta. Maaperäkartan käyttöopas verkkoversio: pdf-muotoinen tulostus versio: GeoFoorumi

7 Tapahtumakalenteri TAATA-hanke etenee suunnitelmien mukaisesti Yhteisrahoitteinen Tampereen seudun taajamageologinen kartoitus- ja kehittämishanke, Taata, etenee suunnitelmien mukaisesti. Hanke kartoittaa kattavasti erilaisin geologisin, geofysikaalisin ja geokemiallisin menetelmin alueen maaperää ja kallioperää yhdyskuntien käyttöön. Maastotöitä on alueellisen tutkimuksen lisäksi suunnattu myös kohdetutkimuksiin, esimerkkinä näistä on Tampereen Veden jätevedenpuhdistamon sijoituspaikkaselvitykset ja Hämeen tiepiirin kiviainesselvitykset. Tiedot tallennetaan Tampereen seudun GeoTIETO-järjestelmään, jonka käyttöliittymän ensimmäinen versio valmistuu vielä kuluvan vuoden aikana. Hankkeen kokonaissuunnitelmassa alueellisen kartoituksen päävaihe on vuosi Tämän vuoden kenttätyöt saadaan päätökseen lokakuun loppuun mennessä. Goodshoot Kalliomekaniikan päivä Sokos Hotelli Vantaa, Vantaa Ympäristöasiantuntijapäivä. Forum Marinum, Turku Sovelletun geofysiikan XVI neuvottelupäivät. Radisson SAS hotelli, Oulu Kansainväliset koru- ja kivimessut. Tampereen Messukeskus, Tampere International Ecological Fair, POLEKO Poznan, Poland Antero Lindberg, GTK Osa Taata-alueen kartoittajista yhteisessä neuvonpidossa Tampereen Vuoreksen alueella. Kuvassa vasemmalta lukien: tutkimusassistentti Tuomo Turunen, erikoisasiantuntija Ossi Ikävalko, tutkija Aimo Kuivamäki ja opiskelija (kesäapulainen) Noora Salminen Euromin 07. London, UK th Fennoscandian Exploration and Mining Conference FEM Rovaniemi Developing Policies and Adaptation strategies to Climate Change in the Baltic Sea Region (ASTRA), Final International Conference. GTK, Espoo EU-rahoitteinen RAMAS päättyy marraskuussa Arseeniprojekti RAMAS on selvittänyt arseenin esiintymistä ja arvioinut siitä mahdollisesti aiheutuvaa terveydellistä tai ympäristöllistä riskiä Pirkanmaan alueella. Hanke linjaa keskeisimmät ja kiireellisimmin toimenpiteitä vaativat ongelmakohdat. Hanke on saanut rahoitustukea EU:n LIFE ENVIRONMENT -ohjelmasta ja sen toteutuksesta ovat vastanneet GTK, Teknillinen korkeakoulu, Pirkanmaan ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Esko Rossi Oy sekä Kemira Oy. RAMAS-hankkeen raportit ja kartat ovat saatavilla projektin kotisivuilla RAMAS-hankkeen loppuseminaari pidetään Tampereella tiistaina Geological Remote Sensing and Developing Countries. London, UK th Nordic Geological Winter Meeting. Aalborg, Danmark Maan ytimestä avaruuteen from the Core of the Earth to the Space. Helsingin yliopisto, Physicum, Kumpula The 2nd IASME / WSEAS International Conference on Geology and Seismology (GES 08). Cambridge, UK PDAC 2008 International Convention, Trade Show & Investors Exchange Mining Investment Show. Toronto, Ontario, Canada GeoFoorumi

8 Kaivosbuumi piristää Suomen elinkeinoelämää Sini Autio, GTK Kansainvälinen geologiryhmä tutustuu Kittilän Suurikuusikon kultamalmiin. Kaivos avataan kesällä GeoFoorumi

9 Kaivannaistoiminta on suomalaisen elinkeinoelämän tukipilari. Hyöty kaivoksista yhteiskunnalle koituu alueellisen elinkeinotoiminnan vilkastumisena ja parempana työllisyytenä. Uudistuvan kaivoslain myötä Suomessa pyritään turvaamaan kestävän kehityksen mukaiset edellytykset malminetsinnälle ja kaivostoiminnalle myös tulevaisuudessa. TEKSTI: SUSANNA HEIKKINEN Kaivannaisteollisuus on yritystoimintaa, jolla on mittavat yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Suomessa alan toimintaedellytykset perustuvat kaivoslakiin ja kaivosasetukseen, joita ollaan parhaillaan uudistamassa siten, että ympäristönäkökohtien, kansalaisten perusoikeuksien ja elinolojen turvaaminen otetaan nykyistä paremmin huomioon. Samalla kuntien vaikutusmahdollisuuksia ja maanomistajan oikeuksia pyritään kehittämään. Toisaalta lain tavoitteena on varmistaa edellytykset malminetsinnän ja kaivostoiminnan kehittämiselle myös tulevaisuudessa. Kaivannaisteollisuuden osuus Suomen kansantaloudesta on noin kolme prosenttia, mutta välillinen merkitys on huomattavasti laajempi, sillä toimiala tuottaa raaka-aineita noin kolmasosalle teollisuutta ja koko rakennussektorille. Laajasti käsitettynä kaivannaisteollisuuteen luetaan kuuluviksi metalliset malmit, teollisuusmineraalit ja -kivet, kiviainesala, luonnonkiviteollisuus, raaka-aineiden etsintä, laitevalmistajat sekä urakoitsijat ja kaivannaisteollisuutta tukevat palvelut. Vuoden 2004 tilastojen mukaan kaivannaisteollisuuden palveluksessa oli noin henkilöä, mikä vastaa 2,9 prosenttia kaikista teollisista työpaikoista ( ) kyseisenä vuonna. Mukaan on luettu myös raaka-aineiden etsintä ja urakoitsijat ja toimialaa selvästi tukevat palvelut. Samaan aikaan kaivannaisteollisuuden tuotteita tai palveluja käyttäneet asiakastoimialat työllistivät noin ihmistä eli 39 prosenttia kaikista teollisista työpaikoista. Suljetusta taloudesta kansainväliseksi yritystoiminnaksi Kaivostoiminta on kokenut viime vuosien aikana suuria muutoksia luvun puoliväliin saakka malminetsintää harjoittivat kotimaiset toimijat, lähinnä valtionyhtiöt sekä Geologian tutkimuskeskus (GTK). Suomen liityttyä Euroopan unioniin etsintä- ja kaivostoiminta on siirtynyt valtaosaltaan ulkomaisten tai monikansallisten yritysten haltuun. Metallien kysyntä, maailmanmarkkinahinnat ja kaivostoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat uudet rikastusmenetelmät ovat kasvattaneet Suomen malminetsintävolyymin Euroopan kärkimaiden joukkoon: sen arvo on vaihdellut viime vuosina miljoonan euron välillä. Aktiivisia malminetsintäprojekteja on käynnissä useita kymmeniä, ja niiden työllistäväksi vaikutukseksi arvioitiin vuonna 2004 noin 400 henkilötyövuotta. Toiminnan painopiste on Itä- ja Pohjois-Suomessa, joskin etsintää tehdään koko maassa. Vuonna 2006 maassamme toimi 44 kaivosta, ja useita lupaavia hankkeita on parhaillaankin vireillä. Kaivosten yhteenlaskettu kokonaislouhinta oli 30 miljoonaa tonnia, josta noin kaksi kolmasosaa oli malmia ja loput sivukiveä. Kiviteollisuuden merkitys korostuu haja-asutusalueilla Kivi- ja maa-aineksen sekä luonnonkivien hyödyntäminen edustaa merkittävää osaa kaivostoiminnasta. Yhdyskuntarakentamisessa tarvittavia hiekkaa, soraa ja kalliomurskeita käytetään Suomessa vuosittain noin miljoonaa tonnia eli noin 20 tonnia asukasta kohden. Kiviainesalalla toimii yli 400 yritystä, joista suurin osa on pieniä. Ala työllistää noin ihmistä. Luku sisältää tuotannon, myynnin ja kuljetuksen. Luonnonkiviteollisuuden merkitys korostuu erityisesti Pohjois-Karjalan ja Kainuun haja-asutusalueilla, samoin kuin Lounais- ja Kaakkois-Suomessa. Suomessa on noin sata luonnonkivilouhimoa, joiden vuotuinen hyötylouhintamäärä on tonnia ja kokonaislouhintamäärä on noin kolme miljoonaa tonnia. Rakennuskiviteollisuuden noin 200 miljoonan euron vuotuisesta liikevaihdosta 45 % tulee vuolukivituotannosta ja 55 % graniittituotteista. Liuskekivituotannon arvo on vähäinen. Luonnonkivien viennin arvo on noin 100 miljoonaa euroa. Kaivoshankkeet parantavat syrjäseutujen työllisyyttä Uuden kaivoslain avulla pyritään edistämään kaivostoiminnan kehitystä elinkeino-, innovaatio- ja työvoimapoliittisin keinoin. Hyöty yhteiskunnalle toteutuu pääosin alueen elin- GeoFoorumi 9

10 Jari Väätäinen, GTK Kivilaatan työstöä vuolukiviuunia varten. keinotoiminnan vilkastumisena ja työllisyyden kohentumisena sekä verotuloina. Kerrannaisvaikutusten ansiosta kaivosten epäsuorat myönteiset vaikutukset yhteiskunnalle ovat usein suuremmat kuin välittömät vaikutukset. Työllisyys on vakava ongelma juuri sellaisilla alueilla Suomessa, joissa kaivostoiminnan käynnistämiseen on parhaimmat mahdollisuudet. Kaivoshankkeet synnyttävät tuhansia uusia työpaikkoja sekä rakennusvaiheessa että toimintavaiheessa. Toisaalta ongelmana on jo nyt ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja pysyvyys syrjäisimmillä seuduilla. Varsinaisten kaivostyöpaikkojen lisäksi hankkeet työllistävät lähiympäristöään ostamalla logistiikkapalveluja, korjaamopalveluja jne. Palveluala työllistää muutamia tuhansia henkilöitä, minkä taloudellinen vaikutus näkyy paikallisesti työllistämisenä ja verokertyminä. Esimerkiksi Kainuussa kaivostoiminnan suorat ja kerrannaisvaikutukset työvoiman kysyntään saattavat olla niin suuria, että kaikkea työvoimaa ei saada maakunnan sisältä. Yhteiskunnalliset vaikutukset sopusoinnussa Kaivoshankkeiden rahoituksessa ei tarvita mittavaa yhteiskunnan panostusta. Etsinnästä valtiolle koituvat menot kompensoituvat osittain mm. valtaus- ja varausmaksuilla, päätösmaksuilla ja esiintymien myyntirojaltein. Kansainväliset yritykset sijoittavat Suomessa tehtävään malminetsintään vuosittain miljoonaa euroa. Joissakin maissa, kuten Ruotsissa on annettu suoraa julkista tukea kaivosten avaamiseen. Suomessa kaivosprojektit ovat saaneet yhteiskunnan tukea lähinnä infrastruktuuri-investointeihin. Kaivannaisteollisuutta voidaan myös tukea lainatakuin ja verotuksellisin keinoin. Vuolukivi odottaa siirtoa louhokselta jalostukseen. Suoria tai välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle saattavat aiheuttaa kaivostoiminnan vaikutukset ympäristöön. Ne kohdistuvat pääosin kaivoksen lähialueelle ja kestävät yleensä koko toiminnan ajan, joskus pitempäänkin. Ympäristövaikutuksista vastaa kaivostoimintaa harjoittava yritys. Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti kaivostoimintaa kannattaa harjoittaa maassa, jossa on toimiva lainsäädäntö ja ympäristöasiat hoidetaan hyvin. Eurooppa käyttää prosenttia hyötymineraaleista, ja on järkevää harjoittaa kaivostoimintaa lähellä jatkojalostuslaitoksia. Suomen kaivokset ovat kansainvälisesti vertaillen tehokkaita, kalusto on modernia, automaatio ja kauko-ohjaus on viety hyvin pitkälle. Kansainväliset toimijat pitävät Suomea turvallisena toiminta- ja investointiympäristönä, jossa on myös hyvä infrastruktuuri. Jari Väätäinen, GTK GeoFoorumi

11 Geologisten luonnonvarojen kestävällä käytöllä tarkoitetaan eri raaka-aineiden laatutietoista hyödyntämistä ja saannin turvaamista myös tulevaisuudessa. GTK:n tavoitteena on puolueettoman tiedon avulla tarjota päätöksentekijöille edellytyksiä kauaskantoisiin ympäristö tekijöitä huomioiviin ratkaisuihin. Lisäksi GTK pyrkii parantamaan geologisia luonnonvaroja hyödyntävien yritysten toimintaedellytyksiä sekä nostamaan yleistä tietoisuutta geologisten luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Kantavana ajatuksena on haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen EU:n tasolla, vaikka tuotanto ja elintaso kasvaisivat. TEKSTI: SUSANNA HEIKKINEN Pekka Karhunen/Kauppalehti Talvivaaran kaivoksen rakennusvaihe etenee. Kaivos on tarkoitus avata loppuvuonna Tietoisuus geologisista luonnonvaroista tukee kestävää kehitystä GeoFoorumi 11

12 Jari Väätäinen, GTK Tienrakennuksessa käytettävä kalliomurske otetaan mahdollisimman läheltä käyttökohdetta. GTK:n rooli luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvässä toiminnassa on hyvin konkreettinen. Tutkimuskeskuksen työnsarkaan kuuluvat mm. raaka-ainevarantojen tilinpito, erilaisissa prosesseissa syntyvien sivukivien tuotteistamisedellytysten selvittäminen ja sivukivien hyötykäytön edistäminen. Lisäksi siihen kuuluvat mineraalisten raaka-aineiden laatukysymykset, eko- ja resurssitehokkuusajattelun edistäminen maankäyttöön ja kierrätykseen liittyvissä asioissa sekä materiaalivirta- ja elinkaarianalyysit. Mineraaliset raaka-aineet elintason perustana Länsimaisen talouden kasvu ja vakaus perustuvat pitkälti geologisten luonnonvarojen hyödyntämiseen, sanoo erikoistutkija Saku Vuori, joka työskentelee GTK:n mineraalisten raaka-aineiden materiaalivirtoja ja kestävää käyttöä koskevan hankkeen parissa. Yleinen väestömäärän kasvu ja elintason nousu yhdistettynä reippaisiin kulutustottumuksiin lisäävät myös tulevaisuudessa paineita mineraalisten raaka-aineiden hyödyntämiselle. Suomessa geologisten raaka-aineiden materiaalivirta esimerkiksi kiviaineksissa on tällä hetkellä noin 100 miljoonaa tonnia vuosittain, ja kevyessä turpeessa 25 miljoonaa kuutiometriä eli noin 13 mt. Vertailun vuoksi vuoriteollisuuden kaivoskivennäisten tuotanto on vuodessa 22 mt. Voimakkaasti kasvavan metallimalmisektorin osuus tästä on 4 miljoonaa tonnia. Luonnonvarojen vastuullinen käyttö yhdistetään usein kierrätykseen, mutta siihen liittyy oikeastaan koko raakaaineen arvoketju aina louhinnasta jätteiden hyötykäyttöön saakka. Lisäksi vastuullisuuteen kuuluvat raaka-aineiden tarpeen ennakoiminen ja oikeanlainen hyödyntäminen, jatkaa Vuori. Raaka-aineen laadulla on väliä Vastuulliseen mineraalisten raaka-aineiden käyttöön liittyvät olennaisesti myös laatuasiat, toteaa Saku Vuori. Esimerkiksi hyvälaatuisen raaka-aineen käyttäminen rakennuskohteeseen, johon soveltuisi myös heikompi materiaali, on GeoFoorumi

13 Tietoa päätöksenteon tueksi Jari Väätäinen, GTK Maa-aines seulotaan ennen käyttöä. tuhlausta. Päinvastainen tilanne voi taas johtaa taloudellisiin menetyksiin. Aluejohtaja Mika Räisänen kertoo GTK:n kartoituksiin viitaten, että moottoriteille soveltuvan asfaltin kiviaineslaadun saatavuus on rajallista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla hyödynnettäviä asfaltin kiviaineksia tuotetaan Hyvinkään länsipuolella sekä Pernajassa Itä-Uudellamaalla, eli kaukana tierakennushankkeista. Kuljetuksen rooli luonnonvarojen hyödyntämisessä kasvaa koko ajan. Kiviainesta hyödyntävillä yrityksillä noin puolet kustannuksista aiheutuu kuljetuksista. Niinpä olisi tärkeää, että kuljetuskustannusten kasvua voitaisiin hillitä hyödyntämällä sopivalla etäisyydellä sijaitsevat, yhteiskunnan kannalta merkittävät kiviainesalueet tehokkaasti, jopa pohjaveden pinnan alapuolelta, sanoo Räisänen. GTK:ssa on tehty pohjatyötä yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi sekä yhteiskunnan kannalta välttämättömän kiviaineshuollon turvaamiseksi muun muassa keräämällä varantotietoa kiviaineksista yli kallioalueelta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää kaavoituksen ja kiviaineshuollon ottoalueiden sijainnin optimoinnissa sekä erilaisten kehitysprojektien lähtötietona. Varantotietoa voidaan käyttää esimerkiksi betonin valmistukseen soveltuvien kallioalueiden tutkimusprojekteissa, Räisänen kuvaa. Metallien kysynnän kasvun vuoksi useita entuudestaan tunnettuja raaka-aine-esiintymiä on otettu viimeaikoina uudelleen tutkittaviksi yritysten toimesta. Raaka-ainehintojen kohotessa kynnys myös heikompilaatuisten tai pienempien esiintymien hyödyntämiseen laskee, toteaa Räisänen. Maankäytön suunnittelu on yksi konkreettisimmista asioista, jossa mineraalisten luonnonvarojen hyödyntäminen ja päätöksenteko kohtaavat. Mineraalisten raaka-aineiden, erityisesti metallien hyödyntämiseen sopivilla sijainneilla on usein vain rajallisesti vaihtoehtoja. Sen vuoksi erilaista geologista tietoa on hyvä olla saatavilla esimerkiksi maakuntakaavoittajien käyttöön. Kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä ja häiriötä aiheuttavien, mutta välttämättömien toimintojen keskittämisellä voidaan ympäristöhaittoja vähentää, sanoo Mika Räisänen. Tietoa mineraalisista luonnonvaroista on saatavana melko runsaasti, mutta tiedon hyödynnettävyyttä hankaloittaa sen sijoittuminen erillisiin tietokantoihin tai tilastoihin. GTK:n lisäksi aineistoa mineraalisista raaka-aineista keräävät tulli, kauppa- ja teollisuusministeriö, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Tilastokeskus. Yksi selvityksemme kohteista ovatkin tilastoaineistot ja niiden muokattavuus vaikkapa helpommin lähestyttäviksi paikkatietopohjaisiksi www-sivustoiksi, sanoo Saku Vuori. Yleisen tietoisuuden lisääminen mineraalisista luonnonvaroista on myös tärkeää oikeansuuntaisen kehityksen tueksi. Geologia ei ole oppiaine peruskouluissa, mutta kestävä kehitys tullee aikanaan mukaan opetukseen jossain muodossa. Jos kuluttajat olisivat paremmin tietoisia, että useimpien tuotteiden alkuperä on kivessä, se nostaisi geologisen tiedon arvostusta, uskoo Vuori. GTK ja geologisten luonnonvarojen kestävä käyttö Luonnonvaroista GTK:n toimialaan kuuluvat metalliset malmit, teollisuusmineraalit, luonnonkivet, kivi- ja maa-ainekset, turve ja pohjavesi. Geologisten luonnonvarojen tilinpitojärjestelmä otetaan lähivuosina laajamittaisesti käyttöön. Siihen kytketään kaivannaisteollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden sekä soveltuvin osin muiden korvaavien ainesten seuranta. Bioenergiataseiden laskentaa varten tilinpitoa laajennetaan ja tarkennetaan turvevaroihin. Turpeen käyttökelpoisuutta energiahuollon tarpeisiin, moninaiskäyttöä sekä kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia tutkitaan uusien käyttömuotojen, tuotteiden ja teknologioiden löytämiseksi. GeoFoorumi 13

14 Talvivaara ympäristöä säästävä megahanke Suomen ajankohtaisimpiin ja merkittävimpiin kaivoshankkeisiin lukeutuva Sotkamon Talvivaaran kaivos käynnistyy vuoden 2008 lopussa. Tuleva kaivos hyödyntää Euroopan suurimpia sulfidisia nikkeliesiintymiä. Rakentamisen kiivain vaihe on käsillä kaivoksen tuotannon alkaessa vuoden 2008 lopussa. TEKSTI: MARIE-LOUISE WIKLUND Talvivaaran kaivosalue on Suomen suurimpia rakennustyömaita. Kuvassa toimitusjohtaja Pekka Perä. Talvivaaran mineraalivaranto Pekka Karhunen/Kauppalehti Tunnettu kokonai smineraalivaranto on 340 miljoonaa tonnia sisältäen: 0,27 % Ni 0,14 % Cu 0, 02 % Co 0,55 % Zn 9,0 % S 7,5 % C 14 GeoFoorumi

15 Malmikairausta Talvivaaran kaivoksella. Pekka Karhunen/Kauppalehti Tulevassa Talvivaaran kaivoksessa käytetään rikastusmenetelmänä Suomessa uutta bioliuotusta. Vihreä neste on rikastustulos. Kuvassa Klaus Lius. Talvivaara Mining Company Ltd GTK aloitti Talvivaaran alueen malmitutkimukset jo luvun alussa, jolloin Kainuussa tehtiin geologista kallioperätutkimusta. Talvivaaran malmiesiintymät löytyivät GTK:n tekemissä malmitutkimuksissa Kolmisopen esiintymä paikallistettiin 1977 ja Kuusilammen esiintymä Outokumpu tutki aiheita Sotkamon Talvivaarassa on Euroopan suurimpia sulfidisia nikkeliesiintymiä. Mineraalivaranto on arvioitu 337 miljoonaksi tonniksi, mikä vastaa 2,3 prosenttia maailman nikkelituotannosta. Tulevan kaivoksen tuotannon arvo on miljoonaa euroa, ja sen toiminta-ajaksi on arvioitu 25 vuotta. Kaivoksen avaaminen käsillä Alkuinvestointimme on ollut 450 miljoonaa euroa, Talvivaara Mining Companyn toimitusjohtaja Pekka Perä kertoo. Alkurahoitus kaivoshankkeelle saatiin 2004 kun Tekes ja TE-keskus avusti hanketta yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla. Jatkorahoitus hankittiin kahdella rahoituskierroksella vuosina Kesäkuussa 2007 Talvivaara Mining Company Ltd listautui Lontoon pörssiin päälistalle. Listautumisannissa yhtiö keräsi 302 miljoonaa euroa. Pekka Perän mukaan Talvivaaran kaivoksen rakentamisen vaatima rahoitus on kokonaisuudessaan koossa. Talvivaara tullee elinikänsä aikana tuottamaan tonnia nikkeliä, tonnia sinkkiä, tonnia kuparia ja tonnia kobolttia. Liikevaihtomme pitkän aikavälin hintaennustein asettuu 310 miljonan euron tasolle. Valtio osallistuu hankkeen vaatiman infrastruktuurin rakentamiskustannuksiin 53,5 miljoonalla eurolla. Avattava kaivos luo suoraan 400 ja välillisesti uutta työpaikkaa Kainuuseen. Talvivaara on mittava myös pinta-alaltaan 60 neliökilometriä, rakennettava alue noin 20 neliökilometriä. 25 kilometriä teitä yhdistää kaivosalueen eri osia. Mistään pienestä kaivoksesta ei siis ole kyse. Alueen rakentaminen käynnistyi maaliskuussa 2007, ja työt ovat edenneet vauhdikkaasti ja aikataulussaan. Kaivoksen rakennusvaiheessa projektiorganisaatio käsittää noin 60 henkilöä. Lisäksi työmaalla on noin 400 henkilöä kaivosta rakentamassa. Taitaa Talvivaara olla Suomen toiseksi suurin rakennustyömaa, Pekka Perä hymähtää. Biokasaliuotus on ympäristöystävällistä Talvivaaran nikkelin rikastamisessa käytetään uutta, ympäristöystävällisempää tekniikka. Kaivoksen ympäristövaikutukset jäävät Pekka Perän mukaan pieniksi. Käytössämme on uudentyyppinen, ympäristöystävällinen bioliuotusmenetelmä mineraalien talteenotossa. Menetelmä on perinteisiä menetelmiä ympäristöystävällisempi ja tehokas, kertoo Pekka Perä. Bioliuotus perustuu luonnossa esiintyvien bakteerien kykyyn hapettaa epäorgaanisia rauta- ja rikkiyhdisteitä. Bakteereina käytetään muun muassa Acidithiobacillus-sukuun kuuluvia, malmiesiintymien yhteydessä eläviä bakteereita. Biokasaliuotuksessa malmimurskeeseen lisätään laimeaa rikkihappoa ja bakteereita, agglomeroidaan vettä ja ilmaa läpäiseväksi ja kuljetetaan 8 metriä korkeisiin kasoihin. Kasan pohjalla toimii keräysputkisto, johon kasaa kasteleva rikkihappo-bakteeriliuos kerää liuenneen metallin. Kasaa kastellaan jatkuvasti, jotta malmi saataisiin mahdollisimman tarkasti talteen. Happea ja hiilidioksidia tarvitaan bakteerien toiminnan turvaamiseksi, koska bakteerit saavat energiansa raudan ja rikin hapetusreaktiosta. GTK:n mineraalitekniikan laboratorio Outokummussa on ollut mukana kehittämässä bioliuotukseen perustuvaa rikastusmenetelmää. Kaivosalue on vaikuttavan kokoinen. Sen pinta-ala on runsaat GeoFoorumi 15

16 Teollisuus tarvitsee laajan kirjon mineraaleja Teollisuutemme tarvitsee toimiakseen valtavasti erilaisia teollisuusmineraaleja. Käyttökohteita on lähes rajattomasti prosessien lisäainetasosta ylöspäin. Koostuvathan vaikkapa määrätyt hienopaperilaadut yli puoliltaan kiviperäisistä täyte- ja pinnoiteaineista. TEKSTI: HARRIET ÖSTER, KUVA: JARI VÄÄTÄINEN, GTK Puhuttaessa kallioperän rikkauksista, metallit ovat aina esillä. Teollisuusmineraaleja on Suomessa kuitenkin louhittu hyvin pitkään ja niitä louhitaan huomattavasti metallimalmeja enemmän, sanoo GTK:n geologi Timo Ahtola. Kiteisen kalkkikiven, eli kalsiittimarmorin, louhinta Lounais-Suomessa alkoi jo vuonna Voimakkaaseen nousuun mineraaliteollisuus lähti 1960-luvulla. Viime vuonna Suomessa louhittiin 16 miljoonaa tonnia teollisuusmineraaleja ja teollisuuskiviä. Teollisuuskiviksi kutsutaan kiviä, jotka murskattuna ja jauhettuna kelpaavat vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Suomen suurimmalla kaivoksella Siilinjärvellä tuotetaan apatiittia, josta valmistetaan fosforihappoa kemian ja lannoiteteollisuuden tarpeisiin. Sivutuotteena syntyy kipsiä, josta pieni osa käytetään päällystyspigmenttinä paperiteollisuudessa. Apatiitin jälkeen toiseksi eniten louhittu teollisuusmineraali on kalkkikivi, jota käytetään hyvin monipuolisesti. Murskattuna se käy sellaisenaan täyteaineena rakennuselementeissä ja asfaltissa. Kalkkikivi on pääkomponentti sementinvalmistuksessa. Vaahdottamalla puhdistettuna sitä käytetään paperin ja kartongin päällystämiseen, sekä täyteaineena paperi-, muovi- ja maaliteollisuudessa. Polttamalla kalkkikivestä muodostuu poltettua kalkkia, joka on teollisuuden laajimmin käytettyjä peruskemikaaleja. Sitä käytetään suuria määriä happamien aineiden neutraloimiseen erilaisissa prosesseissa. Teräksen valmistuksessa se toimii kuonanmuodostajana poistettaessa haittayhdisteitä. Sellunkeitossa poltettua kalkkia käytetään lipeän regeneroimiseksi. Sitä tarvitaan myös muissa metallurgisissa prosesseissa, jäteveden ja savukaasujen puhdistukseen, kemikaalien valmistukseen sekä hyvin monipuolisesti rakennusaineteollisuudessa. Suomalaisin kaikista teollisuusmineraaleista on talkki. Suomi on Euroopan suurin ja maailman neljänneksi suurin talkintuottajamaa. Suurin osa talkista menee paperiteollisuuden täyte- ja päällystysaineeksi. Pienempiä määriä myydään lähinnä muovi- ja maaliteollisuudelle. Kvartsia louhitaan kemian ja metallurgian teollisuuden käyttöön, lasin ja keraamien valmistukseen. Maasälpiä käytetään keraamisessa ja rakennusaineteollisuudessa. Keraamisen teollisuuden käyttöön menee myös harvinainen mineraali wollastoniitti, jota tuotetaan Lappeenrannassa. Tärkeimmät Suomessa käytettävistä tuontimineraaleista ovat paperiteollisuuden käyttämä kaoliini sekä ilmeniitti, josta Porissa valmistetaan valkoista pigmenttiä titaanidioksidia, Ahtola toteaa. Teollisuusmineraalien osalta GTK keskittyy uusien esiintymien etsintään. Kohteena on myös suomalaisittain uusia mineraaleja, kuten litiummineraali spodumeeni. Litiumin tuotantoa on tarkoitus aloittaa Keski-Pohjanmaalla vuonna Litiumin kysyntä kasvaa sitä käytetään kevyissä akuissa esimerkiksi kannettavissa tietokoneissa ja matkapuhelimissa. Tulevaisuudessa litiumakkuja saatetaan käyttää myös autoissa. Lisääntyneen rakentamisen myötä betoniin tarvittavan kalkkikiven tarve kasvaa.

17 Finlands industri har sina rötter i järnbruken Järn är det centrala elementet i Finlands äldsta industrihistoria. Industrialiseringen tog sin början med att Finlands första gruva grundades i Ojamo i Lojo Järnbruken som under första halvan av 1600-talet växte upp i Västra Nyland var själva kärnan i utvecklingen. TEXT: HARRIET ÖSTER BILD: FISKARS OYJ ABP/ PENTTI HOKKANEN Kopparsmedjan och FiskarsForum, Fiskars. Sedan tidigare kunde man tillverka smidesjärn genom att smälta sjö- och myrmalm, men masugnen gjorde det möjligt att bryta malm ur berggrunden och tillverka råjärn i en kontinuerlig process. Det krävdes ett särskilt privilegium av den svenska kronan för rätten att förädla järnmalm och industriellt tillverka gjutna och smidda produkter. Den industriella anläggning som tilldelats privilegiet kallades järnbruk och skulle bestå av masugn och stångjärnssmedja. Finlands första järnbruk anses vara en tackjärnshytta som grundades 1560 i Svartå. Där tillverkades stångjärn som såldes på Järntorget i Stockholm. Svartå bruk grundades 1616 och inom några årtionden fick fyra nya järnbruk i samma västnyländska trakter sina privilegier: Antskog 1630, Billnäs 1641, Fagervik 1646 och Fiskars Det mesta av stångjärnet fraktades till Stockholm, men nu kunde man också tillverka spik, tråd, knivar, hackor och järnbeslagna hjul för eget bruk. Järnmalmen till bruken bröts till en början i gruvan i Oja- mo, men snart visade det sig att brytningen var olönsam. Då började man frakta järnmalm med pråm från Stockholm till Skuru vid Pojoviken och därifrån vidare upp längs Svartån. I trakten fanns stora skogar med virke att kola och forsar som gav vattenkraft till bruken. Under 1600-talet och in på talet var Sverige Europas viktigaste järnproducent. Eftersom svenskarna hade mer malm än resurser av skog och vattenkraft var det lönsamt att transportera malmen till Finland för förädling. Under de följande 250 åren bredde kunnandet om hur man ur malm tillverkar järn, stål och andra metaller ut sig i trakter där förutsättningarna för verksamheten var gynnsamma. Bruken växte upp, många tynade bort och lades ner efter en kortare eller längre tid och några har överlevt till våra dagar. Totalt räknar man med att det har funnits över 80 metallbruk runt om i landet. På de flesta gamla bruksorter finns spår kvar av verksamheten: ståtliga bruksbyggnader, masugnstorn och byggnader uppförda av slagg från masugnarna. Av de gamla bruksorterna har få kvar metallindustri i någon större omfattning: i stort sett bara Billnäs (där Fiskars tillverkar sina saxar), Dalsbruk och Högfors. Bruksorterna påminner fortfarande besökarna om var rötterna till Finlands industri finns: i bergsbruket och järntillverkningen. Och de gamla bruksprodukterna från 1600-talet finns kvar åtminstone i andanom: kallvalsad tråd i specialstål tillverkas av Ovako i Dalsbruk. Knivar och hackor finns i sortimentet bland Fiskars husgeråd och trädgårdsredskap. Några järnbeslagna hjul har inte synts till på länge, men Fiskars började tillverka saxar i Finlands första finsmedja redan på 1830-talet. GeoFoorumi

18 Jari Väätäinen, GTK GTK:n mineraalitekniikan laboratoriossa asiakkaalla on käytössään koetehdas rikastusprosessin kehittämistä varten. Markkinat kysyvät metalleja Outokummussa tutkitaan lupaavia löydöksiä kaikkialta maailmassa Outokummussa käy ajoittain rekkaralli, kun jostakin päin maailmaa tuodaan usean sadan tonnin malmierä tutkittavaksi GTK:n mineraalitekniikan laboratorioon. GTK:n laboratorio on ainut laatuaan Euroopassa, eikä muualtakaan löydy kuin kourallinen kilpailijoita. Asiakas saa palvelua mineralogisesta analyysistä aina prosessisuunnitteluun. TEKSTI: HARRIET ÖSTER 18 GeoFoorumi

19 Harriet Öster Harriet Öster Ryhmäpäällikkö Saija Luukkanen esittelee laboratoriossa rikastusprosesseja. Erikoistutkija Pekka Mörsky näyttää vaahdotusprosessia koetehtaassa. Suurin osa laboratorioon tuotavista näytteistä tulee toki Suomesta ja muista Pohjoismaista, mutta GTK on tutkinut eriä niin Afrikasta, Aasiasta, Pohjois-Amerikasta kuin Australiastakin. Suurilla kaivosyhtiöillä on omat tutkimus- ja kehitystoimintansa ja ne myyvät palvelujaan myös ulkopuolisille. Mutta yhtiöt ovat yleensä erikoistuneet johonkin määrättyyn metalliin ja harva asiakas haluaa ostaa tutkimuspalvelua kilpailijaltaan, sanoo GTK:n mineraalitekniikan laboratorion laboratoriopäällikkö Kauko Ingerttilä. Neljä, viisi vuotta sitten kaivosala eli syvintä lamaansa 50 vuoteen, mutta nyt kansainvälinen kysyntä tarjoamistamme palveluista on suuri, hän toteaa. Metallien maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet etenkin niin sanottujen elintasometallien osalta Kiinan ja Intian talouskasvun myötä. Köyhempikin malmiesiintymä kannattaa nyt hyödyntää. Ingerttilän mukaan kysytyin metalli on tällä hetkellä nikkeli, josta on huutava pula ja jonka hinta on noussut taivaisiin. Nikkeliä tarvitaan teräksen tuotantoon. Mineraalitekniikan laboratorion tutkimuksen pääpaino on viime aikoina ollut nikkelin, kullan, platinan ja niobiumin tuotannossa. Myös perusmetallit kupari, lyijy ja sinkki ovat tulossa takaisin kohonneiden hintojen vuoksi. Junioriyhtiöt tilaavat tuotannon perussuunnittelua Kaivosala Suomessa on rakenteeltaan muuttunut kokonaan. Aikaisemmin kaikki malmiesiintymät menivät suomalaisille yrityksille, mutta EU-jäsenyyden myötä portit avautuivat kansainväliselle kilpailulle. Suomessa arvomineraaleja etsivät nyt pienet juniorifirmat, jotka ostavat kairauksia ja tutkimuspalveluja muualta ja pyrkivät myymään pois löytönsä jollekin isolle yhtiölle tai joskus itse lähtevät tuotantoon. Aikaisemmin asiakaskuntamme oli suuria yrityksiä, joilla oli paljon tietoa ja omaa suunnittelua. Kun asiakkaat ovat junioriyrityksiä, tilanne vaatii toisenlaista asiantuntemusta kuin aikaisemmin, Ingerttilä toteaa. Mineraalitekniikan laboratorio tekee myös omarahoitteista tutkimus- ja kehitystyötä, mutta noin 3 miljoonan euron liikevaihdosta noin 70 % tulee asiakkaiden tilaustöistä. Isot asiakkaat tilaavat rajoitettuja projektitehtäviä, kun taas junio- Kevitsan malmi vaatii rikastuakseen täsmällistä tasapainoa GTK:n mineraalitekniikan laboratorion suurimpia hankkeita on ollut Kevitsan löydön prosessitekninen kehitystyö. Outokumpu Oy yritti 1990-luvulla kehittää rikastusprosessin Sodankylän Kevitsan malmille, siinä kuitenkaan onnistumatta. Kevitsan omistaa nyt junioriyhtiö Scandinavian Minerals Ltd. Mineraalitekniikan laboratorio on yhteistyössä omistajan kanssa kehittänyt toimivan rikastusprosessin malmille. Nyt Kevitsaan rakennetaan nikkelikupari-platina-kaivos, jonka toiminta voi alkaa vuonna Kevitsan malmi on monimutkainen ja hankala rikastaa. Mikään yksittäinen ongelma ei ole yli muiden, vaan monen asian pitää olla täsmälleen tasapainossa, jotta rikastus toimii. Onnistumiseen vaikuttavat niin ph-arvo, käytetyt vaahdotuskemikaalit kuin reaktioaika, sanoo omistajan tytäryhtiön Kevitsa Mining Oy:n toimitusjohtaja Krister Söderholm. Mineraalitekniikan laboratorio on ainut tämän kokoluokan testilaboratorio Euroopassa ja lisäksi sillä on osaava henkilökunta. Kevitsan malmia on koetehtaassa parin vuoden ajan ajettu yli 500 tonnia prosessin optimoimiseksi, Söderholm jatkaa. Tuskin olisimme päässeet näin hyvään lopputulokseen ilman GTK:n laboratoriota. GeoFoorumi 19

20 Harriet Öster Metalliesiintymien rikastustekniikka on noussut esiin, kun metallien hinnat ovat korkealla. Kuvassa laboratoriopäällikkö Kauko Ingerttilä GTK:n mineraali tekniikan laboratoriosta. riyhtiöt haluavat perussuunnittelua koko tuotantoprosessille. GTK on harvoja puolueettomia tutkimuslaitoksia, jolla on tarjolla kaikissa kokoluokissa tutkimus- ja kehityspalveluja. Laboratoriomittakaavassa käsitellään yleensä kilo gramman eriä. Isohko näyte usein kairasydämestä murskataan ja siitä otetaan pieni erä jauhettavaksi ja tutkittavaksi eri menetelmillä sopivan rikastustekniikan löytämiseksi. Jokainen malmilöydös on yksilöllinen ja vaatii omat ratkaisunsa. Varsinkin tärkein rikastustekniikka, vaahdotus, vaatii toimiakseen räätälöidyn yhdistelmän vaahdotuskemikaaleja yhdistettynä optimiolosuhteisiin. Maa-aineksen puhdistuksesta uusi tukijalka Minipilot-mittakaavassa käsiteltävät erät ovat muutamasta sadasta kilosta kahteen tonniin, mikä sopii esimerkiksi porarei istä saatavien näytteiden tutkimiseen. Laitteisto on rakennettu siirrettävään konttiin, joten kokonaisuus voitaisiin periaatteessa siirtää jonkin rikastamon viereen ja ohjata prosessin pieni sivuvirta minipilotin kautta tutkittavaksi. Prosessisuunnittelua varten Outokummussa on pilottiskaalan täysi koetehdas, jolla on kapasiteettia käsitellä tonnin verran materiaalia tunnissa. Tutkittavat näyte-erät ovat tavallisesti kooltaan tonnia. Tehtaan toimintaa voidaan räätälöidä kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan rakentamalla sopiva kokonaisuus erilaisista laitteistovaihtoehdoista. Tutkimuspalveluihin kuluu vielä mineraloginen analyysi, jossa selvitetään missä rakennemuodossa ja minkälaisina pitoisuuksina arvomineraalit esiintyvät malmeissa ja rikastustuotteissa. Näytteet tutkitaan elektronimikroskooppilaitteistolla, jonka antamista kuvista suuri määrä tietoa analysoidaan ja prosessoidaan laskennallisesti. Prosessikehityksen kokonaispalvelua haluavalle asiakkaalle mineraalitekniikan laboratorion lopputuote on virtauskaavio prosessista sekä tuotannon kannattavuusarvio. Materiaalinkierrätyksestä ja ympäristön puhdistamisesta ollaan rakentamassa laboratoriolle uutta tukijalkaa. Esimerkiksi lyijy- ja kuparijätteet vanhoilta ampumarata-alueilta voidaan ottaa talteen rikastusteknisin menetelmin. Tuloksena on puhdistettu maa-aines ja uusiokäyttöön menevät metallit. Tutkimusvaiheessa tai harkinnassa on muidenkin maaaineisten käsittely, missä saastuttajana on jokin muu metalli, dioksiinit, furaanit, jäteöljy, kreosootti tai vaikkapa bitumilla kontaminoitu hiekoitushiekka. Malminetsinnässa tapahtuu syyskuu/2007 Talvivaara Kaivososakeyhtiön nikkelikaivoksen rakentaminen on vauhdissa. Yhtiö on otettu Lontoon pörssin ja The Financial Timesin ylläpitämään FTSE 250 -indeksiin. Talvivaaran kuuluminen indeksiin lisää kansainvälisten sijoittajien mielenkiintoa. Talvivaara listautui Lontoon pörssin päälistalle Scandinavian Mineralsin lopullinen kannattavuuslaskelma ja täydennyskairaukset Kevitsassa valmistuvat alkuvuonna Avolouhos- ym. suunnitelmat tekee Outotec Oy. GTK:n mineraalitekniikan laboratoriossa tehdyt rikastus- ym. kokeet ovat onnistuneet hyvin. Belvedere Resourcesin Leppävirran Särkiniemen nikkelikaivoksen tuotanto on alkanut. Hituran kaivoksessa alkaa maanalainen tutkimuskairaus. Hälvälän nikkeliesiintymää tutkivat yhteistyössä FinMetal Mining ja Magnus Minerals OY. FinMetal Mining tutkii muitakin nikkeliaiheita Enonkosken ympäristössä. Sunrise Diamonds Plc:n timanttitutkimukset jatkuvat kol mella kimberliittiesiintymällä Kaavi Kuopio-alueella. Northland Resources Inc ilmoittaa Hannukaisen (Kolari) kokonaismalmivaroiksi 84,6 milj. tonnia (34,6 % Fe, 0,20 % Cu, 0,093 g/t Au). Mahdollisia malmivaroja on lisäksi 81,6 milj. tonnia (35,7 % Fe, 0,13 % Cu, 0,036 g/t Au). Alustavat metallurgiset testit ovat onnistuneet hyvin. Tertiary Minerals on aloittamassa kairaukset Kolarin Sivakkalehdon esiintymällä (alueen voimakkain magneettinen anomalia). Inmet Mining ja Tertiary Minerals tutkivat yhteistyössä Tervolan Vähäjoen Fe-Cu-Au-esiintymää. Vulcan Resourcesin Kylylahden (Polvijärvi) Au-Cu-Co -kaivoksesta tehdään päätös lokakuussa. Kairaukset Hietaharjun ja Peura-Ahon (Suomussalmi) Ni-Cu-PGE-esiintymillä ovat antaneet hyviä tuloksia. Dragon Miningin kultakaivostoiminta Orivedellä (Kutemajärvi, Sarvisuon malmio) on aloitettu uudelleen. Täysi tuotanto alkaa vuoden loppuun mennessä. Yhtiö uudelleenarvioi Stormin ja Ekojoen (Vammala) Ni-Cu-esiintymät. Nordic Minesin Laivakankaan kultaesiintymän alustava kannattavuusselvitys on positiivinen. Raahe on aloittanut osayleiskaavan laadinnan suunnitellulle kaivosalueelle. Agnico-Eaglen Suurikuusikon kultaesiintymällä on syvyyttä ainakin 1 km. Uusi kultavyöhyke on tavattu 4 km pohjoiseen Suurikuusikosta. GeoFoorumi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

GTK lyhyesti. gtk.fi

GTK lyhyesti. gtk.fi GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Materiaalivirta näkyy

Materiaalivirta näkyy I saw the hidden material flow in South-Africa Materiaalivirta näkyy Terveisiä Etelä-Afrikan platinakaivosalueelta: We are sick and tired to be sick and tired. Sakari Autio, LAMK Esityksen aiheet: 1. Esitellä

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari

Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke. Mikko Jokinen METLA Kolari Eri maankäyttömuotojen yhteensovittaminen kaivoshankkeissa Dilacomi-hanke Mikko Jokinen METLA Kolari Pohjoisen kaivosbuumi Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa useita uusia kaivoshankkeita Monet niistä sijaitsevat

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Erikoisasiantuntija Saku Vuori Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011 Oulu Mining School SISÄLTÖ 1. Suomen mineraalistrategia 2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus, Tommi Kauppila, Raisa Neitola antti.pasanen@gtk.fi tommi.kauppila@gtk.fi raisa.neitola@gtk.fi 30.01.2014 1 GTK:n rooli yhteiskunnassa

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt

Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt Talvivaaran meneillään olevat viranomaismenettelyt ylitarkastaja Sari Myllyoja Kainuun ELY-keskus, Sari Myllyoja 4.4.2012 1 Lupatilanne Ympäristöluvan lupaehtojen päivityshakemus jätetty Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 22/2008 vp Kaivostoiminnan jatkumisen turvaaminen Sodankylässä Eduskunnan puhemiehelle Sodankylän kunta on ollut hitaasti nousemassa 1990-luvun alun syvästä lamasta. Yhtenä merkittävänä

Lisätiedot

PAAKKOLA CONVEYORS OY

PAAKKOLA CONVEYORS OY PAAKKOLA CONVEYORS OY Paakkola Conveyors Paakkola Conveyors on modernien, toimintavarmojen kuljetinjärjestelmien toimittaja kaivannaistoiminnan ja raskaan perusteollisuuden tarpeisiin. Paakkolan vahvuudet

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Oulu - Uleåborg. Vuosi sama määrä koeporauksia kuin kenttää toiminnassa vuoden vaihteessa - 4 uutta kenttää - 4 toimintasuunnitelmaa

Oulu - Uleåborg. Vuosi sama määrä koeporauksia kuin kenttää toiminnassa vuoden vaihteessa - 4 uutta kenttää - 4 toimintasuunnitelmaa Oulu - Uleåborg Investments until 2025 Industri Olja/Gas Vattenkraft Gruvnäring Kärnkraft Vinkraft Bioenergia Handel Logistik El nät Turism Offentlig LNG Tornio Windpower 50% nybyggnation 50% reparation

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q4 2016 Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja nikkeli sinkki koboltti Jatkojalostajat Valmistajat 2 »Pääkohdat Q4:llä LOKA MARRAS JOULU Primäärialueen 3. lohkon kasaaminen valmistuu

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

Anglo American on yksi maailman suurimpia kaivosalan yhtiöitä, jolla on valtausvaraus mm. Kuhmo-Hyrynsalmi-Suomussalmi-alueella.

Anglo American on yksi maailman suurimpia kaivosalan yhtiöitä, jolla on valtausvaraus mm. Kuhmo-Hyrynsalmi-Suomussalmi-alueella. Kaivoslaki 2010 seminaari Eduskunta, 24.2.2010 Kansanedustaja Timo Korhonen Kommenttipuheenvuoro Alla olevassa tekstissä on nostettu esille Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueiden kaivospotentiaalia, jossakin

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Outotec kasvava teknologiayritys

Outotec kasvava teknologiayritys Asmo Vartiainen, Johtaja Outotec kasvava teknologiayritys Metallienjalostuspäivät 2012 Teknologiaa luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Outotec kehittää ja toimittaa ympäristön kannalta kestäviä teknologiaratkaisuja

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Suomen luonnonkiviteollisuus Kiven louhintaa ja kivituotteiden valmistusta Noin 300 aktiivista yritystä ja noin 1500 työntekijää

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Prosessimetallurgian opintosuunta

Prosessimetallurgian opintosuunta Opintosuuntainfo Perjantai 27.1.2017, PR102 1 prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmissa Osaamistavoitteet - Tutkimus- ja kehitystehtävissä tarvittava menetelmällinen osaaminen - Kokeellinen tutkimus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos VMY:n kaivosjaoston syysretki Sotkamoon 20-21.9.2007 21.9.2007 Uudet kaivoshankkeet -tietoiskut Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos Krister Söderholm/Scandinavian Minerals Ltd. 1958 1960 1962 1964 1966 1968

Lisätiedot

Tuotantopäivitys 07.4.2011

Tuotantopäivitys 07.4.2011 Tuotantopäivitys 07.4.2011 DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking statements (as defined in the U.S. Private Securities Litigation Reform Act of 1995).

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Talvivaara aikoo hakea listautumista Lontoon pörssin päälistalle

Talvivaara aikoo hakea listautumista Lontoon pörssin päälistalle Tätä tiedotetta ei saa julkistaa, jakaa tai levittää suoraan tai välillisesti Yhdysvalloissa, Australiassa, Kanadassa tai Japanissa eikä Australian, Kanadan tai Japanin kansalaisille ja asukkaille. Tämä

Lisätiedot

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kari Knuutila Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -kutsuseminaari Johdanto Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Kaivosalan tilannekatsaus

Kaivosalan tilannekatsaus Kaivosalan tilannekatsaus 23.11.2010 Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet

Lisätiedot

KaSuKat-hankkeen esittely

KaSuKat-hankkeen esittely KaSuKat-hankkeen esittely KAIVOSTOIMINNAN HAASTEET ITÄ-SUOMESSA Outokumpu 17.2.2010 Leena Soudunsaari tohtorikoulutettava, arkkitehti safa KaSuKat Kasvun ja supistumisen ohjauskeinot ja elinympäristön

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Mikko Puolakka, Chief Financial Officer Outotec lyhyesti Liikevaihto 1,4

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET Kunnari & Suikkanen Outokumpu 16.-17.2.2010 Muutosten ennakointi -esimerkkinä SVA Lainsäädäntö ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) ja rakennuslain

Lisätiedot

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia ARKISTOKAFPALE.Q h :IS/PL ILZ-SuoinEi! yksikk6 M 10.1/2006/3 Kuopio Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia Soile Aatos, Peter Sorjonen-Ward, Asko Kontinen & Tapio Kuivasaari QEOLOQIAN TVrKlMUSKESKUS

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Ympäristön huomiointi kaivostoiminnassa

Ympäristön huomiointi kaivostoiminnassa Ympäristön huomiointi kaivostoiminnassa Ulla Syrjälä Ympäristöpäällikkö FQM Kevitsa Mining Oy Sisältö: Kevitsa tänään Luvitus Ympäristöolosuhteet Ympäristöasiat kaivoslaissa FQM Ltd:n malminetsintä Suomessa

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Tiedetoimittajat.fi. Foorumiarkisto 60+ -foorumilta

Tiedetoimittajat.fi. Foorumiarkisto 60+ -foorumilta Tiedetoimittajat.fi Foorumiarkisto 60+ -foorumilta Tammikuu 2016 HYVÄ JA PAHA YKSINÄISYYS 60+ JÄSENTAPAAMINEN PRESSIKLUBILLA 26.3.15 Ulla Järvi 24.2.2015 Hyvä ja paha yksinäisyys Iltapäiväkahvit Pressiklubilla

Lisätiedot

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Vauhtia resurssitehokkuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK ELY Areena, Turku 20.10.2014 2014 Mikä antaa virtaa ja vauhtia? Vahva motiivi Osaaminen ja oppiminen Hyvät tulokset 2 Motiivit makrotasolla

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kaivos - perusta elämälle. Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät

Kaivos - perusta elämälle. Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät Kaivos - perusta elämälle Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät Elämän ehto Tämän sivun lukemiseen käyttämäsi tietokoneen valmistamiseen on käytetty

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle

Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 22.2.2011 Suunnitelmat toimeksi Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Fortumin johtoryhmä 31.12.2013

Fortumin johtoryhmä 31.12.2013 Fortumin vuosikertomus 2013 Fortum on vahvasti kestävään kehitykseen sitoutunut energiayhtiö. Vastaamme asiakkaidemme tarpeisiin tuottamalla, myymällä ja jakelemalla sähköä ja lämpöä sekä tarjoamalla energia-alan

Lisätiedot