GeoFoorumi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2007. Tietoisuus tukee kestävää kehitystä. Talvivaara ympäristöä säästävä megahanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GeoFoorumi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2007. Tietoisuus tukee kestävää kehitystä. Talvivaara ympäristöä säästävä megahanke"

Transkriptio

1 GeoFoorumi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2007 Tietoisuus tukee kestävää kehitystä Talvivaara ympäristöä säästävä megahanke Kaivosbuumi piristää Suomen elinkeinoelämää GeoFoorumi 1

2 GeoFoorumi 3/2007 Julkaisija: Geologian tutkimuskeskus Kiina ilmiö vauhdittaa kaivosalaa Vaihde: Palvelunumero: Päätoimittaja: Sini Autio Ulkoasu: Raija Sandqvist, Piccolo Oy Toimitusneuvosto: Sini Autio, Markku Hytönen, Taina Järvinen, Keijo Nenonen, Pekka Nurmi, Olli Rantala, Raija Sandqvist, Jari Väätäinen, Marie-Louise Wiklund, Kari Pääkkönen Etukansi: Jyrki Komulainen/Gorilla Takakansi: Jari Väätäinen, GTK Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy ISSN GeoFoorumi on Geologian tutkimus keskuksen sidosryhmille suunnattu lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset lehden ohessa olevalla palvelukortilla tai sähköpostitse osoitteella GTK:n yhteystiedot Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Betonimiehenkuja 4 PL ESPOO Fax Itä-Suomen yksikkö Neulaniementie 5 Viime vuosien keskusteluissa Kiina ilmiöön on aina liittynyt negatiivinen kaiku. Yritykset ja työpaikat valuvat maasta. Kaivosalalla vaikutus on ollut juuri päinvastainen. Metallien ja yleensäkin raaka-aineiden kysyntä ja hinnat ovat kohonneet ennätystasolle, mikä on vauhdittanut malminetsintää ja uusien kaivosten avaamista. Suomalaiseen maaperään tehdään parhaillaan satojen miljoonien eurojen investointeja. Asiantuntijat ovat ennustaneet tästä noususuhdanteesta varsinaista megasykliä, ollaanhan nyt rakentamassa hyvinvointia yli 2 miljardille ihmiselle. Kittilän Suurikuusikon kaivospäätös vuonna 2006 katkaisi Suomessa yli 20 vuotta kestäneen hiljaiselon uusien metallikaivosten perustamisessa. Sotkamon Talvivaarassa tehtiin vielä mittavampia kaivospäätöksiä vuonna Tuntuu hyvältä nähdä GTK:n löytämien esiintymien kehittyminen maailman luokan malmikaivoksiksi, jotka luovat satoja pitkäaikaisia teollisia työpaikkoja. On arvioitu, että Talvivaaran kaivoksen taloudellinen vaikutus Kainuun bruttokansantuotteeseen olisi jopa 25 %. Ennennäkemätön kaivosbuumi on ahminut kaikki vapaana olevat ammattimiehet, geologit, geofyysikot, kaivosinsinöörit ja -teknikot. Tilanne on paljastanut ne karut virheet mitä Suomessakin tehtiin matalasuhdanteen aikana uskottelemalla, että kaivostoiminta on auringonlaskun ala, ja että alan opiskelupaikkoja voidaan vähentää tai jopa lopettaa kokonaan. Nyt eläkeläisetkin on jouduttu haastamaan uudelleen työelämään. Myös GTK on menettänyt monia geologeja tässä korkeasuhdanteessa. Työpaikkakierto on toisaalta nähtävä rikastuttavana ja positiivisena ilmiönä. Paineet suuntautuvatkin koulutuslaitoksiimme, joiden olisi kyettävä tuottamaan nopealla aikataululla yrityselämän ja tutkimuslaitosten tarvitsemia ammattilaisia. Nousukausi vauhdittaa myös muita työpaikkavaihdoksia. Itä-Suomen alue johtajamme Kari Pääkkönen on nimitetty alkaen Kainuun ympä ristökeskuksen johtajaksi Kajaaniin. Karin johdolla Kuopion aluetoimisto on verkottunut kiinteästi osaksi viiden maakunnan kaivannais teollisuuden kehittämistä ja ympä ristövaikutusten arvi oin tia sekä siitä on kehittynyt myös GTK:n luonnonkiviosaamisen keskus. Voin vain kainuulaisille todeta, että kylläpä osasitte hyvän miehen valita. Kiitokset Karille aikaansaannoksistasi GTK:ssa ja onnentoivotukset uusissa vaativissa haasteissa. Uudeksi aluejohtajaksi on nimitetty FT Mika Räisänen, nuori energinen johtaja. Kuopioon Mika siirtyy Espoosta toimialapäällikön paikalta. Mika saa vastuulleen ison ja osaavan yksikön mukaan lukien Outokummussa sijaitsevan mineraalitekniikan laboratorion. PL KUOPIO Elias Ekdahl Fax pääjohtaja Länsi-Suomen yksikkö Vaasantie 6 PL Kokkola Fax Pohjois-Suomen yksikkö Lähteentie 2 PL ROVANIEMI Fax

3 Sisällys 3/ Ajankohtaista 7 Tapahtumakalenteri 8 Kaivosbuumi piristää Suomen elinkeinoelämää TALVIVAARA s. 14 YMPÄRISTÖÄ SÄÄSTÄVÄ MEGAHANKE Pekka Karhunen/Kauppalehti 11 Tietoisuus geologisista luonnonvaroista tukee kestävää kehitystä 14 Talvivaara ympäristöä säästävä megahanke 16 Teollisuus tarvitsee laajan kirjon mineraaleja 17 Finlands industri har sina rötter i järnbruken 18 Markkinat kysyvät metalleja 20 Malminetsinnässä tapahtuu Fiskars Oyj Abp/ Pentti Hokkanen SUOMEN TEOLLISUUDEN JUURET s. 17 FINLANDS INDUSTRI HAR SINA RÖTTER I JÄRNBRUKEN 22 New exploration may shift Europe s mineral policy discussion 24 Tyylikäs ja kestävä sisustus syntyy luonnonkivestä 25 Kolumni 26 Mennäänkö Pirunkirkkoon vai Tulikivi Oyj LUONNONKIVI s. 24 TYYLIKÄS JA KESTÄVÄ LUONNONKIVI SISUSTUKSESSA Velhonvitunputoukselle? 27 Uutuuksia GTK:sta GeoFoorumi 3

4 Ajankohtaista Tasavallan presidentti tutustui geologiaan Jari Väätäinen, GTK Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi seurueineen vierailivat GTK:n toimipisteessä Espoossa syyskuussa. Tilaisuus oli luonteeltaan epävirallinen. Vierailun isäntänä toimi pääjohtaja Elias Ekdahl. Vierailun aikana tasavallan presidentille esiteltiin GTK:ta, sen roolia ja toimintaa sektoritutkimuslaitoksena sekä muutamalla hanke-esittelyllä GTK:n laajaa tutkimuskenttää. Vierailun aikana keskusteltiin vilkkaasti geologisista ilmiöistä, geologiasta ja kestävästä kehityksestä. Vierailun päätteeksi tasavallan presidentti seurueineen tutustui Geonäyttelyyn. Mannerlaatat, geologinen aikajana, mannerjäätikkö, kuukivi, mineraalit, kultahiput ja korukivet kiinnostivat yhtälailla kaikkia vieraita. Vierailu sujui avoimessa ja rennossa tunnelmassa ja tasavallan presidentti ilmaisi suuren kiinnostuksensa geologiaa kohtaan. Kiitokseksi käynnistä presidentille luovutettiin kultainen geologin vasara ja Retkeilijän kiviopas. Tasavallan presidentin Tarja Halosen vierailu GTK:ssa oli erittäin onnistunut. Kuvassa vasemmalta presidentti Tarja Halonen, GTK:n pääjohtaja Elias Ekdahl ja tohtori Pentti Arajärvi. GTK yhtiöitti kemian analyysipalvelunsa Valtioneuvoston päätöksellä Geologian tutkimuskeskuksen kemian analyysipalvelut on yhtiöitetty omaksi yhtiökseen. Nämä palvelut eivät kuulu GTK:n ydinliiketoimintoihin. Markkinaehtoisesti toimivan Labtium Oy:n liiketoiminta käynnistyi syyskuun alussa. Sen toimialana ovat kemian laboratorio-, mittaus- ja testauspalvelut sekä niihin liittyvät asiantuntijapalvelut. Yhtiö on valtion kokonaan omistama. Yhtiöittämisen seurauksena analyysipalvelujen liiketoiminnan kehittämisedellytykset paranevat. Samalla alan kilpailutilanne selkeytyy. Yhtiöittämisen myötä noin 90 GTK:n analyysipalveluissa toimivaa henkilöä siirtyi Labtiumin palvelukseen. Labtiumista lisätietoa osoitteesta Geologia.fi kertoo kansantajuisesti geologian ilmiöistä Geologian alan internetportaali geologia.fi julkaistiin valtakunnallisten Geologian päivien yhteydessä Nettiportaalin tavoitteena on lisätä geologian valtakunnallista näkyvyyttä, edistää geologian opetusta kouluissa sekä kohottaa suuren yleisön geologista tietotasoa. Portaali sisältää yleistajuisesti kirjoitettua, suomenkielistä perustietoa geologisista ilmiöistä, Suomen kallio- ja maaperästä, maapallon synnystä, fossiileista sekä mannerten liikunnoista ja törmäyksistä. Portaalissa on myös laaja linkkivalikoima niille, jotka haluavat syventyä tarkemmin geologian alaan. Kysy geologilta -palstan kautta yleisö saa ammattitutkijoiden vastauksia mieltä askarruttaneisiin geologisiin kysymyksiin. Geologia.fi-portaalin julkaisemisesta ja ylläpidosta vastaa Suomen Kansallinen Geologian Komitea (SKGK). Komitean jäsenet edustavat kattavasti yliopistojen geotieteiden laitoksia, sektoritutkimuslaitoksia ja alan tieteellisiä seuroja. Geologia.fiportaali toteutettiin K.H. Renlundin säätiön ja Geologian tutkimuskeskuksen tuella. 4 GeoFoorumi

5 Väitöskirja arkeeisen kallioperän kehityksestä FM Asko Käpyaho väitöskirja Archaean crustal evolution in eastern Finland: New geochronological and geochemical constraints from the Kuhmo terrain and the Nurmes belt on hyväksytty Hel -singin yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori G. Nelson Eby, University of Massachusetts, Lowell ja kustoksena professori Tapani Rämö, Helsingin yliopisto. Väitöskirjatyössä on tutkittu Kuhmon alueen ja Nurmeksen vyöhykkeen arkeeisten granitoidien, migmatiittien ja gneissien ikää sekä alkuperää geokemiallisin ja isotooppigeokemiallisin menetelmin. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Mika Räisänen Itä-Suomen aluejohtajaksi Jari Väätäinen, GTK GTK:n Itä-Suomen yksikön aluejohtajan virkaan on nimitetty määräajaksi FT, toimialapäällikkö Mika Räisänen.10 vuotta Itä-Suomen yksikön aluejohtajana toiminut Kari Pääkkönen aloittaa Kainuun ympäristökeskuksen johtajana Kajaanissa. Filosofian tohtori, sovelletun geologian dosentti Mika Räisänen aloitti geologina 2004 GTK:n Espoon yksikön Kallioperä ja raaka-aineet -toimialalla. Hänen toimenkuvaansa kuuluivat mm. kiviaines- ja ympäristötutkimukset sekä kallioperäkartoitus. Mika Räisänen on työskennellyt aiemmin kartoitusapulaisena GTK:ssa, kallioperäkartoittajana Etelämantereella, tutkijana Helsingin yliopiston geologian laitoksella ja konsulttina Nordic Envicon Oy:ssä. Hänet nimitettiin toimialapäälliköksi alkaen Kallioperä ja raaka-aineet -toimialalle GTK:n Etelä-Suomen yksikköön. Mika Räisänen on 41-vuotias ja hänen perheeseensä kuuluvat puoliso Hannele ja lapset 9-vuotias Tommi, 6-vuotias Leo ja 3-vuotias Oona. Mika harrastaa uintia, koiran kanssa ulkoilua ja rakentamista. Eskola-mitali professori Gabor Gaálille GTK/Arkisto Geologisen komisionin johtajan J.J. Sederholmin elämäkerta ilmestynyt Suomen geologisen tutkimuksen uranuurtajana tunnetun ja Geologisen komisionin johtajana toimineen J.J. Sederholmin elämänkerta Jakob Johannes Sederholm - geolog, humanist och sanningssökare on ilmestynyt. Geologinen komisioni on nykyistä GTK:ta edeltävän Geologisen toimiston nimi vuodelta LKT Barbro Scheininin ja FT Kalevi Korsmanin kirjoittaman kirjan on kustantanut Suomen Tiedeseura ja toimittanut Paul Fogelberg. GTK:n ja geologian tutkimuksen historian lisäksi kirjassa kerrotaan J.J. Sederholmin merkityksestä ulkopoliittisena asiantuntijana. Teos on ruotsinkielinen. Kirja on lainattavissa GTK:n kirjastoista ja sitä myy Tiedekirja (Kirkkokatu 14, Helsinki) 15 euron hintaan. Jari Väätäinen, GTK Suomen Geologinen Seura ry. on myöntänyt Eskolamitalin professori Gabor Gaálille. Mitali luovutettiin torstaina Säätytalolla, Helsingissä. Eskola-mitali on korkein kunnianosoitus geologian alalla Suomessa. Eskolamitali annetaan sellaiselle suomalaiselle tutkijalle, joka on ansiokkaasti suorittanut geologista, mineralogista tai niiden sovellusten tutkimusta sekä niiden kautta tehnyt maatamme kansainvälisesti tunnetuksi. Gabor Gaálilla on laaja kansainvälinen julkaisutoiminta ja useissa julkaisuissa hänellä itsellään on ollut merkittävä osuus. Gabor Gaálilla on useiden kansainvälisten tieteellisten järjestöjen luottamustehtäviä. Hän on yksi Suomen kansainvälisimmistä geologeista. Tsekkiläissyntyinen Gabor Gaál oli GTK:n palveluksessa valtiongeologina ja tutkimusjohtajana Nykyään hän on eläkkeellä. GeoFoorumi 5

6 Geoilmiö Jari Väätäinen, GTK Pääkaupunkimme nimikkokivilaji helsinkiitti Löytöpaikkansa mukaan nimetyn helsinkiitin kuvasi ensimmäiseksi nuori geologi Aarne Laitakari vuonna Kivilaji esiintyy paljastumissa Helsingissä Kalliossa Alppikadun ja I linjan kulmassa ja Eläintarhassa sekä Alppilassa Vauhtitiellä. Lisäksi tyypillistä helsinkiittiä tavataan Porvoon Jakkarbyssä sekä Venäjällä Suomenlahden Suursaaressa. Helsinkiitti koostuu albiitista, punaruskeasta epidootista ja kvartsista. Koostumus voi vaihdella runsaastikin, samoin kivilajin raekoko. Kivilaji liittyy usein kallion ruhjeisiin. Koostumukseltaan hieman poikkeavaa helsinkiittiä esiintyy Espoossa Muuralassa Mikkelänkalliolla tieleikkauksessa. Vastaavaa kivilajia esiintyy muualla Suomessa migmatiittigraniittien yhteydessä, jolloin niitä kutsutaan unakiitiksi. Maaperäkartta 1: aineisto www-jakelussa Maaperä 1: digitaalinen paikkatietoaineisto kattaa 1257 karttalehteä lähinnä maan eteläosissa. Osasta maaperälehdistä on laadittu myös karttalehtiselitys. Aineisto on saatavilla GTK:n verkkosivuilta, ja GTK antaa organisaation sisäiset käyttöoikeudet aineistoa käyttäville. Kartoitusohjelma on päättynyt eikä jaossa olevaa aineistoa päivitetä. Maaperä 1: soveltuu maankäytön suunnittelun ja eriasteisen kaavoituksen pohja-aineistoksi sekä maaperätiedoista ja sen ominaisuuksista johdettuihin teemakarttoihin. GTK myy edelleen aineistoa ja sitä voi tilata asiakkaan toiveiden mukaan prosessoituna. Tällöin peritään työstä ja aineistosta GTK:n hinnaston mukainen korvaus. Aineisto on saatavilla osoitteesta haku/ sekä Geologia ympäristötoiminnassa ilmestynyt Kirjaan on koottu uusinta tietoa geologisten tekijöiden ja olosuhteiden aiheuttamista sekä ihmistoiminnan tuottamista ympäristöongelmista, niiden lieventämisestä ja torjumisesta geologisen tiedon perusteella. Vaikka teos on tarkoitettu yliopistolliseksi oppikirjaksi, myös rakentajat ja yhteiskunnan päättäjät saavat siitä ympäristönhoidolle merkittävää perustietoa. Kirjoittajina on toiminut 29 alan asiantuntijaa ja kirjan on kustantanut Rakennusgeologinen yhdistys r.y. Teos on lainattavissa GTK:n kirjastoista ja saatavana kirjakauppojen kautta. Maaperäkarttaa käyttämään verkon kautta Harri Kutvonen, GTK Maaperäkartan käyttöopas on tarkoitettu maaperäkarttaa työssään tai harrastuksissaan tarvitseville sekä kaikille luonnossa liikkujille. Julkaisua voi myös hyödyntää eri oppilaitosten maaperägeologian opetuksessa. Opas perustuu Geologian tutkimuskeskuksen aiemmin julkaisemaan ja jo loppuunmyytyyn Maaperäkartan käyttöoppaaseen (Haavisto 1983). Oppaan tarkoituksena on perehdyttää kartankäyttäjiä maaperäkartoituksen perusteisiin: maalajien luokitukseen ja tunnistamismenetelmiin, kartan kuvaus ohjeisiin sekä geologisten ja hydrogeologisten tietojen taustaan. Oppaan loppuun on koottu maaperägeologiaa käsittelevää kirjallisuutta. Maaperäkartan käyttöopas verkkoversio: pdf-muotoinen tulostus versio: GeoFoorumi

7 Tapahtumakalenteri TAATA-hanke etenee suunnitelmien mukaisesti Yhteisrahoitteinen Tampereen seudun taajamageologinen kartoitus- ja kehittämishanke, Taata, etenee suunnitelmien mukaisesti. Hanke kartoittaa kattavasti erilaisin geologisin, geofysikaalisin ja geokemiallisin menetelmin alueen maaperää ja kallioperää yhdyskuntien käyttöön. Maastotöitä on alueellisen tutkimuksen lisäksi suunnattu myös kohdetutkimuksiin, esimerkkinä näistä on Tampereen Veden jätevedenpuhdistamon sijoituspaikkaselvitykset ja Hämeen tiepiirin kiviainesselvitykset. Tiedot tallennetaan Tampereen seudun GeoTIETO-järjestelmään, jonka käyttöliittymän ensimmäinen versio valmistuu vielä kuluvan vuoden aikana. Hankkeen kokonaissuunnitelmassa alueellisen kartoituksen päävaihe on vuosi Tämän vuoden kenttätyöt saadaan päätökseen lokakuun loppuun mennessä. Goodshoot Kalliomekaniikan päivä Sokos Hotelli Vantaa, Vantaa Ympäristöasiantuntijapäivä. Forum Marinum, Turku Sovelletun geofysiikan XVI neuvottelupäivät. Radisson SAS hotelli, Oulu Kansainväliset koru- ja kivimessut. Tampereen Messukeskus, Tampere International Ecological Fair, POLEKO Poznan, Poland Antero Lindberg, GTK Osa Taata-alueen kartoittajista yhteisessä neuvonpidossa Tampereen Vuoreksen alueella. Kuvassa vasemmalta lukien: tutkimusassistentti Tuomo Turunen, erikoisasiantuntija Ossi Ikävalko, tutkija Aimo Kuivamäki ja opiskelija (kesäapulainen) Noora Salminen Euromin 07. London, UK th Fennoscandian Exploration and Mining Conference FEM Rovaniemi Developing Policies and Adaptation strategies to Climate Change in the Baltic Sea Region (ASTRA), Final International Conference. GTK, Espoo EU-rahoitteinen RAMAS päättyy marraskuussa Arseeniprojekti RAMAS on selvittänyt arseenin esiintymistä ja arvioinut siitä mahdollisesti aiheutuvaa terveydellistä tai ympäristöllistä riskiä Pirkanmaan alueella. Hanke linjaa keskeisimmät ja kiireellisimmin toimenpiteitä vaativat ongelmakohdat. Hanke on saanut rahoitustukea EU:n LIFE ENVIRONMENT -ohjelmasta ja sen toteutuksesta ovat vastanneet GTK, Teknillinen korkeakoulu, Pirkanmaan ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Esko Rossi Oy sekä Kemira Oy. RAMAS-hankkeen raportit ja kartat ovat saatavilla projektin kotisivuilla RAMAS-hankkeen loppuseminaari pidetään Tampereella tiistaina Geological Remote Sensing and Developing Countries. London, UK th Nordic Geological Winter Meeting. Aalborg, Danmark Maan ytimestä avaruuteen from the Core of the Earth to the Space. Helsingin yliopisto, Physicum, Kumpula The 2nd IASME / WSEAS International Conference on Geology and Seismology (GES 08). Cambridge, UK PDAC 2008 International Convention, Trade Show & Investors Exchange Mining Investment Show. Toronto, Ontario, Canada GeoFoorumi

8 Kaivosbuumi piristää Suomen elinkeinoelämää Sini Autio, GTK Kansainvälinen geologiryhmä tutustuu Kittilän Suurikuusikon kultamalmiin. Kaivos avataan kesällä GeoFoorumi

9 Kaivannaistoiminta on suomalaisen elinkeinoelämän tukipilari. Hyöty kaivoksista yhteiskunnalle koituu alueellisen elinkeinotoiminnan vilkastumisena ja parempana työllisyytenä. Uudistuvan kaivoslain myötä Suomessa pyritään turvaamaan kestävän kehityksen mukaiset edellytykset malminetsinnälle ja kaivostoiminnalle myös tulevaisuudessa. TEKSTI: SUSANNA HEIKKINEN Kaivannaisteollisuus on yritystoimintaa, jolla on mittavat yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Suomessa alan toimintaedellytykset perustuvat kaivoslakiin ja kaivosasetukseen, joita ollaan parhaillaan uudistamassa siten, että ympäristönäkökohtien, kansalaisten perusoikeuksien ja elinolojen turvaaminen otetaan nykyistä paremmin huomioon. Samalla kuntien vaikutusmahdollisuuksia ja maanomistajan oikeuksia pyritään kehittämään. Toisaalta lain tavoitteena on varmistaa edellytykset malminetsinnän ja kaivostoiminnan kehittämiselle myös tulevaisuudessa. Kaivannaisteollisuuden osuus Suomen kansantaloudesta on noin kolme prosenttia, mutta välillinen merkitys on huomattavasti laajempi, sillä toimiala tuottaa raaka-aineita noin kolmasosalle teollisuutta ja koko rakennussektorille. Laajasti käsitettynä kaivannaisteollisuuteen luetaan kuuluviksi metalliset malmit, teollisuusmineraalit ja -kivet, kiviainesala, luonnonkiviteollisuus, raaka-aineiden etsintä, laitevalmistajat sekä urakoitsijat ja kaivannaisteollisuutta tukevat palvelut. Vuoden 2004 tilastojen mukaan kaivannaisteollisuuden palveluksessa oli noin henkilöä, mikä vastaa 2,9 prosenttia kaikista teollisista työpaikoista ( ) kyseisenä vuonna. Mukaan on luettu myös raaka-aineiden etsintä ja urakoitsijat ja toimialaa selvästi tukevat palvelut. Samaan aikaan kaivannaisteollisuuden tuotteita tai palveluja käyttäneet asiakastoimialat työllistivät noin ihmistä eli 39 prosenttia kaikista teollisista työpaikoista. Suljetusta taloudesta kansainväliseksi yritystoiminnaksi Kaivostoiminta on kokenut viime vuosien aikana suuria muutoksia luvun puoliväliin saakka malminetsintää harjoittivat kotimaiset toimijat, lähinnä valtionyhtiöt sekä Geologian tutkimuskeskus (GTK). Suomen liityttyä Euroopan unioniin etsintä- ja kaivostoiminta on siirtynyt valtaosaltaan ulkomaisten tai monikansallisten yritysten haltuun. Metallien kysyntä, maailmanmarkkinahinnat ja kaivostoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat uudet rikastusmenetelmät ovat kasvattaneet Suomen malminetsintävolyymin Euroopan kärkimaiden joukkoon: sen arvo on vaihdellut viime vuosina miljoonan euron välillä. Aktiivisia malminetsintäprojekteja on käynnissä useita kymmeniä, ja niiden työllistäväksi vaikutukseksi arvioitiin vuonna 2004 noin 400 henkilötyövuotta. Toiminnan painopiste on Itä- ja Pohjois-Suomessa, joskin etsintää tehdään koko maassa. Vuonna 2006 maassamme toimi 44 kaivosta, ja useita lupaavia hankkeita on parhaillaankin vireillä. Kaivosten yhteenlaskettu kokonaislouhinta oli 30 miljoonaa tonnia, josta noin kaksi kolmasosaa oli malmia ja loput sivukiveä. Kiviteollisuuden merkitys korostuu haja-asutusalueilla Kivi- ja maa-aineksen sekä luonnonkivien hyödyntäminen edustaa merkittävää osaa kaivostoiminnasta. Yhdyskuntarakentamisessa tarvittavia hiekkaa, soraa ja kalliomurskeita käytetään Suomessa vuosittain noin miljoonaa tonnia eli noin 20 tonnia asukasta kohden. Kiviainesalalla toimii yli 400 yritystä, joista suurin osa on pieniä. Ala työllistää noin ihmistä. Luku sisältää tuotannon, myynnin ja kuljetuksen. Luonnonkiviteollisuuden merkitys korostuu erityisesti Pohjois-Karjalan ja Kainuun haja-asutusalueilla, samoin kuin Lounais- ja Kaakkois-Suomessa. Suomessa on noin sata luonnonkivilouhimoa, joiden vuotuinen hyötylouhintamäärä on tonnia ja kokonaislouhintamäärä on noin kolme miljoonaa tonnia. Rakennuskiviteollisuuden noin 200 miljoonan euron vuotuisesta liikevaihdosta 45 % tulee vuolukivituotannosta ja 55 % graniittituotteista. Liuskekivituotannon arvo on vähäinen. Luonnonkivien viennin arvo on noin 100 miljoonaa euroa. Kaivoshankkeet parantavat syrjäseutujen työllisyyttä Uuden kaivoslain avulla pyritään edistämään kaivostoiminnan kehitystä elinkeino-, innovaatio- ja työvoimapoliittisin keinoin. Hyöty yhteiskunnalle toteutuu pääosin alueen elin- GeoFoorumi 9

10 Jari Väätäinen, GTK Kivilaatan työstöä vuolukiviuunia varten. keinotoiminnan vilkastumisena ja työllisyyden kohentumisena sekä verotuloina. Kerrannaisvaikutusten ansiosta kaivosten epäsuorat myönteiset vaikutukset yhteiskunnalle ovat usein suuremmat kuin välittömät vaikutukset. Työllisyys on vakava ongelma juuri sellaisilla alueilla Suomessa, joissa kaivostoiminnan käynnistämiseen on parhaimmat mahdollisuudet. Kaivoshankkeet synnyttävät tuhansia uusia työpaikkoja sekä rakennusvaiheessa että toimintavaiheessa. Toisaalta ongelmana on jo nyt ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja pysyvyys syrjäisimmillä seuduilla. Varsinaisten kaivostyöpaikkojen lisäksi hankkeet työllistävät lähiympäristöään ostamalla logistiikkapalveluja, korjaamopalveluja jne. Palveluala työllistää muutamia tuhansia henkilöitä, minkä taloudellinen vaikutus näkyy paikallisesti työllistämisenä ja verokertyminä. Esimerkiksi Kainuussa kaivostoiminnan suorat ja kerrannaisvaikutukset työvoiman kysyntään saattavat olla niin suuria, että kaikkea työvoimaa ei saada maakunnan sisältä. Yhteiskunnalliset vaikutukset sopusoinnussa Kaivoshankkeiden rahoituksessa ei tarvita mittavaa yhteiskunnan panostusta. Etsinnästä valtiolle koituvat menot kompensoituvat osittain mm. valtaus- ja varausmaksuilla, päätösmaksuilla ja esiintymien myyntirojaltein. Kansainväliset yritykset sijoittavat Suomessa tehtävään malminetsintään vuosittain miljoonaa euroa. Joissakin maissa, kuten Ruotsissa on annettu suoraa julkista tukea kaivosten avaamiseen. Suomessa kaivosprojektit ovat saaneet yhteiskunnan tukea lähinnä infrastruktuuri-investointeihin. Kaivannaisteollisuutta voidaan myös tukea lainatakuin ja verotuksellisin keinoin. Vuolukivi odottaa siirtoa louhokselta jalostukseen. Suoria tai välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle saattavat aiheuttaa kaivostoiminnan vaikutukset ympäristöön. Ne kohdistuvat pääosin kaivoksen lähialueelle ja kestävät yleensä koko toiminnan ajan, joskus pitempäänkin. Ympäristövaikutuksista vastaa kaivostoimintaa harjoittava yritys. Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti kaivostoimintaa kannattaa harjoittaa maassa, jossa on toimiva lainsäädäntö ja ympäristöasiat hoidetaan hyvin. Eurooppa käyttää prosenttia hyötymineraaleista, ja on järkevää harjoittaa kaivostoimintaa lähellä jatkojalostuslaitoksia. Suomen kaivokset ovat kansainvälisesti vertaillen tehokkaita, kalusto on modernia, automaatio ja kauko-ohjaus on viety hyvin pitkälle. Kansainväliset toimijat pitävät Suomea turvallisena toiminta- ja investointiympäristönä, jossa on myös hyvä infrastruktuuri. Jari Väätäinen, GTK GeoFoorumi

11 Geologisten luonnonvarojen kestävällä käytöllä tarkoitetaan eri raaka-aineiden laatutietoista hyödyntämistä ja saannin turvaamista myös tulevaisuudessa. GTK:n tavoitteena on puolueettoman tiedon avulla tarjota päätöksentekijöille edellytyksiä kauaskantoisiin ympäristö tekijöitä huomioiviin ratkaisuihin. Lisäksi GTK pyrkii parantamaan geologisia luonnonvaroja hyödyntävien yritysten toimintaedellytyksiä sekä nostamaan yleistä tietoisuutta geologisten luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Kantavana ajatuksena on haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen EU:n tasolla, vaikka tuotanto ja elintaso kasvaisivat. TEKSTI: SUSANNA HEIKKINEN Pekka Karhunen/Kauppalehti Talvivaaran kaivoksen rakennusvaihe etenee. Kaivos on tarkoitus avata loppuvuonna Tietoisuus geologisista luonnonvaroista tukee kestävää kehitystä GeoFoorumi 11

12 Jari Väätäinen, GTK Tienrakennuksessa käytettävä kalliomurske otetaan mahdollisimman läheltä käyttökohdetta. GTK:n rooli luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvässä toiminnassa on hyvin konkreettinen. Tutkimuskeskuksen työnsarkaan kuuluvat mm. raaka-ainevarantojen tilinpito, erilaisissa prosesseissa syntyvien sivukivien tuotteistamisedellytysten selvittäminen ja sivukivien hyötykäytön edistäminen. Lisäksi siihen kuuluvat mineraalisten raaka-aineiden laatukysymykset, eko- ja resurssitehokkuusajattelun edistäminen maankäyttöön ja kierrätykseen liittyvissä asioissa sekä materiaalivirta- ja elinkaarianalyysit. Mineraaliset raaka-aineet elintason perustana Länsimaisen talouden kasvu ja vakaus perustuvat pitkälti geologisten luonnonvarojen hyödyntämiseen, sanoo erikoistutkija Saku Vuori, joka työskentelee GTK:n mineraalisten raaka-aineiden materiaalivirtoja ja kestävää käyttöä koskevan hankkeen parissa. Yleinen väestömäärän kasvu ja elintason nousu yhdistettynä reippaisiin kulutustottumuksiin lisäävät myös tulevaisuudessa paineita mineraalisten raaka-aineiden hyödyntämiselle. Suomessa geologisten raaka-aineiden materiaalivirta esimerkiksi kiviaineksissa on tällä hetkellä noin 100 miljoonaa tonnia vuosittain, ja kevyessä turpeessa 25 miljoonaa kuutiometriä eli noin 13 mt. Vertailun vuoksi vuoriteollisuuden kaivoskivennäisten tuotanto on vuodessa 22 mt. Voimakkaasti kasvavan metallimalmisektorin osuus tästä on 4 miljoonaa tonnia. Luonnonvarojen vastuullinen käyttö yhdistetään usein kierrätykseen, mutta siihen liittyy oikeastaan koko raakaaineen arvoketju aina louhinnasta jätteiden hyötykäyttöön saakka. Lisäksi vastuullisuuteen kuuluvat raaka-aineiden tarpeen ennakoiminen ja oikeanlainen hyödyntäminen, jatkaa Vuori. Raaka-aineen laadulla on väliä Vastuulliseen mineraalisten raaka-aineiden käyttöön liittyvät olennaisesti myös laatuasiat, toteaa Saku Vuori. Esimerkiksi hyvälaatuisen raaka-aineen käyttäminen rakennuskohteeseen, johon soveltuisi myös heikompi materiaali, on GeoFoorumi

13 Tietoa päätöksenteon tueksi Jari Väätäinen, GTK Maa-aines seulotaan ennen käyttöä. tuhlausta. Päinvastainen tilanne voi taas johtaa taloudellisiin menetyksiin. Aluejohtaja Mika Räisänen kertoo GTK:n kartoituksiin viitaten, että moottoriteille soveltuvan asfaltin kiviaineslaadun saatavuus on rajallista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla hyödynnettäviä asfaltin kiviaineksia tuotetaan Hyvinkään länsipuolella sekä Pernajassa Itä-Uudellamaalla, eli kaukana tierakennushankkeista. Kuljetuksen rooli luonnonvarojen hyödyntämisessä kasvaa koko ajan. Kiviainesta hyödyntävillä yrityksillä noin puolet kustannuksista aiheutuu kuljetuksista. Niinpä olisi tärkeää, että kuljetuskustannusten kasvua voitaisiin hillitä hyödyntämällä sopivalla etäisyydellä sijaitsevat, yhteiskunnan kannalta merkittävät kiviainesalueet tehokkaasti, jopa pohjaveden pinnan alapuolelta, sanoo Räisänen. GTK:ssa on tehty pohjatyötä yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi sekä yhteiskunnan kannalta välttämättömän kiviaineshuollon turvaamiseksi muun muassa keräämällä varantotietoa kiviaineksista yli kallioalueelta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää kaavoituksen ja kiviaineshuollon ottoalueiden sijainnin optimoinnissa sekä erilaisten kehitysprojektien lähtötietona. Varantotietoa voidaan käyttää esimerkiksi betonin valmistukseen soveltuvien kallioalueiden tutkimusprojekteissa, Räisänen kuvaa. Metallien kysynnän kasvun vuoksi useita entuudestaan tunnettuja raaka-aine-esiintymiä on otettu viimeaikoina uudelleen tutkittaviksi yritysten toimesta. Raaka-ainehintojen kohotessa kynnys myös heikompilaatuisten tai pienempien esiintymien hyödyntämiseen laskee, toteaa Räisänen. Maankäytön suunnittelu on yksi konkreettisimmista asioista, jossa mineraalisten luonnonvarojen hyödyntäminen ja päätöksenteko kohtaavat. Mineraalisten raaka-aineiden, erityisesti metallien hyödyntämiseen sopivilla sijainneilla on usein vain rajallisesti vaihtoehtoja. Sen vuoksi erilaista geologista tietoa on hyvä olla saatavilla esimerkiksi maakuntakaavoittajien käyttöön. Kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä ja häiriötä aiheuttavien, mutta välttämättömien toimintojen keskittämisellä voidaan ympäristöhaittoja vähentää, sanoo Mika Räisänen. Tietoa mineraalisista luonnonvaroista on saatavana melko runsaasti, mutta tiedon hyödynnettävyyttä hankaloittaa sen sijoittuminen erillisiin tietokantoihin tai tilastoihin. GTK:n lisäksi aineistoa mineraalisista raaka-aineista keräävät tulli, kauppa- ja teollisuusministeriö, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Tilastokeskus. Yksi selvityksemme kohteista ovatkin tilastoaineistot ja niiden muokattavuus vaikkapa helpommin lähestyttäviksi paikkatietopohjaisiksi www-sivustoiksi, sanoo Saku Vuori. Yleisen tietoisuuden lisääminen mineraalisista luonnonvaroista on myös tärkeää oikeansuuntaisen kehityksen tueksi. Geologia ei ole oppiaine peruskouluissa, mutta kestävä kehitys tullee aikanaan mukaan opetukseen jossain muodossa. Jos kuluttajat olisivat paremmin tietoisia, että useimpien tuotteiden alkuperä on kivessä, se nostaisi geologisen tiedon arvostusta, uskoo Vuori. GTK ja geologisten luonnonvarojen kestävä käyttö Luonnonvaroista GTK:n toimialaan kuuluvat metalliset malmit, teollisuusmineraalit, luonnonkivet, kivi- ja maa-ainekset, turve ja pohjavesi. Geologisten luonnonvarojen tilinpitojärjestelmä otetaan lähivuosina laajamittaisesti käyttöön. Siihen kytketään kaivannaisteollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden sekä soveltuvin osin muiden korvaavien ainesten seuranta. Bioenergiataseiden laskentaa varten tilinpitoa laajennetaan ja tarkennetaan turvevaroihin. Turpeen käyttökelpoisuutta energiahuollon tarpeisiin, moninaiskäyttöä sekä kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia tutkitaan uusien käyttömuotojen, tuotteiden ja teknologioiden löytämiseksi. GeoFoorumi 13

14 Talvivaara ympäristöä säästävä megahanke Suomen ajankohtaisimpiin ja merkittävimpiin kaivoshankkeisiin lukeutuva Sotkamon Talvivaaran kaivos käynnistyy vuoden 2008 lopussa. Tuleva kaivos hyödyntää Euroopan suurimpia sulfidisia nikkeliesiintymiä. Rakentamisen kiivain vaihe on käsillä kaivoksen tuotannon alkaessa vuoden 2008 lopussa. TEKSTI: MARIE-LOUISE WIKLUND Talvivaaran kaivosalue on Suomen suurimpia rakennustyömaita. Kuvassa toimitusjohtaja Pekka Perä. Talvivaaran mineraalivaranto Pekka Karhunen/Kauppalehti Tunnettu kokonai smineraalivaranto on 340 miljoonaa tonnia sisältäen: 0,27 % Ni 0,14 % Cu 0, 02 % Co 0,55 % Zn 9,0 % S 7,5 % C 14 GeoFoorumi

15 Malmikairausta Talvivaaran kaivoksella. Pekka Karhunen/Kauppalehti Tulevassa Talvivaaran kaivoksessa käytetään rikastusmenetelmänä Suomessa uutta bioliuotusta. Vihreä neste on rikastustulos. Kuvassa Klaus Lius. Talvivaara Mining Company Ltd GTK aloitti Talvivaaran alueen malmitutkimukset jo luvun alussa, jolloin Kainuussa tehtiin geologista kallioperätutkimusta. Talvivaaran malmiesiintymät löytyivät GTK:n tekemissä malmitutkimuksissa Kolmisopen esiintymä paikallistettiin 1977 ja Kuusilammen esiintymä Outokumpu tutki aiheita Sotkamon Talvivaarassa on Euroopan suurimpia sulfidisia nikkeliesiintymiä. Mineraalivaranto on arvioitu 337 miljoonaksi tonniksi, mikä vastaa 2,3 prosenttia maailman nikkelituotannosta. Tulevan kaivoksen tuotannon arvo on miljoonaa euroa, ja sen toiminta-ajaksi on arvioitu 25 vuotta. Kaivoksen avaaminen käsillä Alkuinvestointimme on ollut 450 miljoonaa euroa, Talvivaara Mining Companyn toimitusjohtaja Pekka Perä kertoo. Alkurahoitus kaivoshankkeelle saatiin 2004 kun Tekes ja TE-keskus avusti hanketta yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla. Jatkorahoitus hankittiin kahdella rahoituskierroksella vuosina Kesäkuussa 2007 Talvivaara Mining Company Ltd listautui Lontoon pörssiin päälistalle. Listautumisannissa yhtiö keräsi 302 miljoonaa euroa. Pekka Perän mukaan Talvivaaran kaivoksen rakentamisen vaatima rahoitus on kokonaisuudessaan koossa. Talvivaara tullee elinikänsä aikana tuottamaan tonnia nikkeliä, tonnia sinkkiä, tonnia kuparia ja tonnia kobolttia. Liikevaihtomme pitkän aikavälin hintaennustein asettuu 310 miljonan euron tasolle. Valtio osallistuu hankkeen vaatiman infrastruktuurin rakentamiskustannuksiin 53,5 miljoonalla eurolla. Avattava kaivos luo suoraan 400 ja välillisesti uutta työpaikkaa Kainuuseen. Talvivaara on mittava myös pinta-alaltaan 60 neliökilometriä, rakennettava alue noin 20 neliökilometriä. 25 kilometriä teitä yhdistää kaivosalueen eri osia. Mistään pienestä kaivoksesta ei siis ole kyse. Alueen rakentaminen käynnistyi maaliskuussa 2007, ja työt ovat edenneet vauhdikkaasti ja aikataulussaan. Kaivoksen rakennusvaiheessa projektiorganisaatio käsittää noin 60 henkilöä. Lisäksi työmaalla on noin 400 henkilöä kaivosta rakentamassa. Taitaa Talvivaara olla Suomen toiseksi suurin rakennustyömaa, Pekka Perä hymähtää. Biokasaliuotus on ympäristöystävällistä Talvivaaran nikkelin rikastamisessa käytetään uutta, ympäristöystävällisempää tekniikka. Kaivoksen ympäristövaikutukset jäävät Pekka Perän mukaan pieniksi. Käytössämme on uudentyyppinen, ympäristöystävällinen bioliuotusmenetelmä mineraalien talteenotossa. Menetelmä on perinteisiä menetelmiä ympäristöystävällisempi ja tehokas, kertoo Pekka Perä. Bioliuotus perustuu luonnossa esiintyvien bakteerien kykyyn hapettaa epäorgaanisia rauta- ja rikkiyhdisteitä. Bakteereina käytetään muun muassa Acidithiobacillus-sukuun kuuluvia, malmiesiintymien yhteydessä eläviä bakteereita. Biokasaliuotuksessa malmimurskeeseen lisätään laimeaa rikkihappoa ja bakteereita, agglomeroidaan vettä ja ilmaa läpäiseväksi ja kuljetetaan 8 metriä korkeisiin kasoihin. Kasan pohjalla toimii keräysputkisto, johon kasaa kasteleva rikkihappo-bakteeriliuos kerää liuenneen metallin. Kasaa kastellaan jatkuvasti, jotta malmi saataisiin mahdollisimman tarkasti talteen. Happea ja hiilidioksidia tarvitaan bakteerien toiminnan turvaamiseksi, koska bakteerit saavat energiansa raudan ja rikin hapetusreaktiosta. GTK:n mineraalitekniikan laboratorio Outokummussa on ollut mukana kehittämässä bioliuotukseen perustuvaa rikastusmenetelmää. Kaivosalue on vaikuttavan kokoinen. Sen pinta-ala on runsaat GeoFoorumi 15

16 Teollisuus tarvitsee laajan kirjon mineraaleja Teollisuutemme tarvitsee toimiakseen valtavasti erilaisia teollisuusmineraaleja. Käyttökohteita on lähes rajattomasti prosessien lisäainetasosta ylöspäin. Koostuvathan vaikkapa määrätyt hienopaperilaadut yli puoliltaan kiviperäisistä täyte- ja pinnoiteaineista. TEKSTI: HARRIET ÖSTER, KUVA: JARI VÄÄTÄINEN, GTK Puhuttaessa kallioperän rikkauksista, metallit ovat aina esillä. Teollisuusmineraaleja on Suomessa kuitenkin louhittu hyvin pitkään ja niitä louhitaan huomattavasti metallimalmeja enemmän, sanoo GTK:n geologi Timo Ahtola. Kiteisen kalkkikiven, eli kalsiittimarmorin, louhinta Lounais-Suomessa alkoi jo vuonna Voimakkaaseen nousuun mineraaliteollisuus lähti 1960-luvulla. Viime vuonna Suomessa louhittiin 16 miljoonaa tonnia teollisuusmineraaleja ja teollisuuskiviä. Teollisuuskiviksi kutsutaan kiviä, jotka murskattuna ja jauhettuna kelpaavat vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Suomen suurimmalla kaivoksella Siilinjärvellä tuotetaan apatiittia, josta valmistetaan fosforihappoa kemian ja lannoiteteollisuuden tarpeisiin. Sivutuotteena syntyy kipsiä, josta pieni osa käytetään päällystyspigmenttinä paperiteollisuudessa. Apatiitin jälkeen toiseksi eniten louhittu teollisuusmineraali on kalkkikivi, jota käytetään hyvin monipuolisesti. Murskattuna se käy sellaisenaan täyteaineena rakennuselementeissä ja asfaltissa. Kalkkikivi on pääkomponentti sementinvalmistuksessa. Vaahdottamalla puhdistettuna sitä käytetään paperin ja kartongin päällystämiseen, sekä täyteaineena paperi-, muovi- ja maaliteollisuudessa. Polttamalla kalkkikivestä muodostuu poltettua kalkkia, joka on teollisuuden laajimmin käytettyjä peruskemikaaleja. Sitä käytetään suuria määriä happamien aineiden neutraloimiseen erilaisissa prosesseissa. Teräksen valmistuksessa se toimii kuonanmuodostajana poistettaessa haittayhdisteitä. Sellunkeitossa poltettua kalkkia käytetään lipeän regeneroimiseksi. Sitä tarvitaan myös muissa metallurgisissa prosesseissa, jäteveden ja savukaasujen puhdistukseen, kemikaalien valmistukseen sekä hyvin monipuolisesti rakennusaineteollisuudessa. Suomalaisin kaikista teollisuusmineraaleista on talkki. Suomi on Euroopan suurin ja maailman neljänneksi suurin talkintuottajamaa. Suurin osa talkista menee paperiteollisuuden täyte- ja päällystysaineeksi. Pienempiä määriä myydään lähinnä muovi- ja maaliteollisuudelle. Kvartsia louhitaan kemian ja metallurgian teollisuuden käyttöön, lasin ja keraamien valmistukseen. Maasälpiä käytetään keraamisessa ja rakennusaineteollisuudessa. Keraamisen teollisuuden käyttöön menee myös harvinainen mineraali wollastoniitti, jota tuotetaan Lappeenrannassa. Tärkeimmät Suomessa käytettävistä tuontimineraaleista ovat paperiteollisuuden käyttämä kaoliini sekä ilmeniitti, josta Porissa valmistetaan valkoista pigmenttiä titaanidioksidia, Ahtola toteaa. Teollisuusmineraalien osalta GTK keskittyy uusien esiintymien etsintään. Kohteena on myös suomalaisittain uusia mineraaleja, kuten litiummineraali spodumeeni. Litiumin tuotantoa on tarkoitus aloittaa Keski-Pohjanmaalla vuonna Litiumin kysyntä kasvaa sitä käytetään kevyissä akuissa esimerkiksi kannettavissa tietokoneissa ja matkapuhelimissa. Tulevaisuudessa litiumakkuja saatetaan käyttää myös autoissa. Lisääntyneen rakentamisen myötä betoniin tarvittavan kalkkikiven tarve kasvaa.

17 Finlands industri har sina rötter i järnbruken Järn är det centrala elementet i Finlands äldsta industrihistoria. Industrialiseringen tog sin början med att Finlands första gruva grundades i Ojamo i Lojo Järnbruken som under första halvan av 1600-talet växte upp i Västra Nyland var själva kärnan i utvecklingen. TEXT: HARRIET ÖSTER BILD: FISKARS OYJ ABP/ PENTTI HOKKANEN Kopparsmedjan och FiskarsForum, Fiskars. Sedan tidigare kunde man tillverka smidesjärn genom att smälta sjö- och myrmalm, men masugnen gjorde det möjligt att bryta malm ur berggrunden och tillverka råjärn i en kontinuerlig process. Det krävdes ett särskilt privilegium av den svenska kronan för rätten att förädla järnmalm och industriellt tillverka gjutna och smidda produkter. Den industriella anläggning som tilldelats privilegiet kallades järnbruk och skulle bestå av masugn och stångjärnssmedja. Finlands första järnbruk anses vara en tackjärnshytta som grundades 1560 i Svartå. Där tillverkades stångjärn som såldes på Järntorget i Stockholm. Svartå bruk grundades 1616 och inom några årtionden fick fyra nya järnbruk i samma västnyländska trakter sina privilegier: Antskog 1630, Billnäs 1641, Fagervik 1646 och Fiskars Det mesta av stångjärnet fraktades till Stockholm, men nu kunde man också tillverka spik, tråd, knivar, hackor och järnbeslagna hjul för eget bruk. Järnmalmen till bruken bröts till en början i gruvan i Oja- mo, men snart visade det sig att brytningen var olönsam. Då började man frakta järnmalm med pråm från Stockholm till Skuru vid Pojoviken och därifrån vidare upp längs Svartån. I trakten fanns stora skogar med virke att kola och forsar som gav vattenkraft till bruken. Under 1600-talet och in på talet var Sverige Europas viktigaste järnproducent. Eftersom svenskarna hade mer malm än resurser av skog och vattenkraft var det lönsamt att transportera malmen till Finland för förädling. Under de följande 250 åren bredde kunnandet om hur man ur malm tillverkar järn, stål och andra metaller ut sig i trakter där förutsättningarna för verksamheten var gynnsamma. Bruken växte upp, många tynade bort och lades ner efter en kortare eller längre tid och några har överlevt till våra dagar. Totalt räknar man med att det har funnits över 80 metallbruk runt om i landet. På de flesta gamla bruksorter finns spår kvar av verksamheten: ståtliga bruksbyggnader, masugnstorn och byggnader uppförda av slagg från masugnarna. Av de gamla bruksorterna har få kvar metallindustri i någon större omfattning: i stort sett bara Billnäs (där Fiskars tillverkar sina saxar), Dalsbruk och Högfors. Bruksorterna påminner fortfarande besökarna om var rötterna till Finlands industri finns: i bergsbruket och järntillverkningen. Och de gamla bruksprodukterna från 1600-talet finns kvar åtminstone i andanom: kallvalsad tråd i specialstål tillverkas av Ovako i Dalsbruk. Knivar och hackor finns i sortimentet bland Fiskars husgeråd och trädgårdsredskap. Några järnbeslagna hjul har inte synts till på länge, men Fiskars började tillverka saxar i Finlands första finsmedja redan på 1830-talet. GeoFoorumi

18 Jari Väätäinen, GTK GTK:n mineraalitekniikan laboratoriossa asiakkaalla on käytössään koetehdas rikastusprosessin kehittämistä varten. Markkinat kysyvät metalleja Outokummussa tutkitaan lupaavia löydöksiä kaikkialta maailmassa Outokummussa käy ajoittain rekkaralli, kun jostakin päin maailmaa tuodaan usean sadan tonnin malmierä tutkittavaksi GTK:n mineraalitekniikan laboratorioon. GTK:n laboratorio on ainut laatuaan Euroopassa, eikä muualtakaan löydy kuin kourallinen kilpailijoita. Asiakas saa palvelua mineralogisesta analyysistä aina prosessisuunnitteluun. TEKSTI: HARRIET ÖSTER 18 GeoFoorumi

19 Harriet Öster Harriet Öster Ryhmäpäällikkö Saija Luukkanen esittelee laboratoriossa rikastusprosesseja. Erikoistutkija Pekka Mörsky näyttää vaahdotusprosessia koetehtaassa. Suurin osa laboratorioon tuotavista näytteistä tulee toki Suomesta ja muista Pohjoismaista, mutta GTK on tutkinut eriä niin Afrikasta, Aasiasta, Pohjois-Amerikasta kuin Australiastakin. Suurilla kaivosyhtiöillä on omat tutkimus- ja kehitystoimintansa ja ne myyvät palvelujaan myös ulkopuolisille. Mutta yhtiöt ovat yleensä erikoistuneet johonkin määrättyyn metalliin ja harva asiakas haluaa ostaa tutkimuspalvelua kilpailijaltaan, sanoo GTK:n mineraalitekniikan laboratorion laboratoriopäällikkö Kauko Ingerttilä. Neljä, viisi vuotta sitten kaivosala eli syvintä lamaansa 50 vuoteen, mutta nyt kansainvälinen kysyntä tarjoamistamme palveluista on suuri, hän toteaa. Metallien maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet etenkin niin sanottujen elintasometallien osalta Kiinan ja Intian talouskasvun myötä. Köyhempikin malmiesiintymä kannattaa nyt hyödyntää. Ingerttilän mukaan kysytyin metalli on tällä hetkellä nikkeli, josta on huutava pula ja jonka hinta on noussut taivaisiin. Nikkeliä tarvitaan teräksen tuotantoon. Mineraalitekniikan laboratorion tutkimuksen pääpaino on viime aikoina ollut nikkelin, kullan, platinan ja niobiumin tuotannossa. Myös perusmetallit kupari, lyijy ja sinkki ovat tulossa takaisin kohonneiden hintojen vuoksi. Junioriyhtiöt tilaavat tuotannon perussuunnittelua Kaivosala Suomessa on rakenteeltaan muuttunut kokonaan. Aikaisemmin kaikki malmiesiintymät menivät suomalaisille yrityksille, mutta EU-jäsenyyden myötä portit avautuivat kansainväliselle kilpailulle. Suomessa arvomineraaleja etsivät nyt pienet juniorifirmat, jotka ostavat kairauksia ja tutkimuspalveluja muualta ja pyrkivät myymään pois löytönsä jollekin isolle yhtiölle tai joskus itse lähtevät tuotantoon. Aikaisemmin asiakaskuntamme oli suuria yrityksiä, joilla oli paljon tietoa ja omaa suunnittelua. Kun asiakkaat ovat junioriyrityksiä, tilanne vaatii toisenlaista asiantuntemusta kuin aikaisemmin, Ingerttilä toteaa. Mineraalitekniikan laboratorio tekee myös omarahoitteista tutkimus- ja kehitystyötä, mutta noin 3 miljoonan euron liikevaihdosta noin 70 % tulee asiakkaiden tilaustöistä. Isot asiakkaat tilaavat rajoitettuja projektitehtäviä, kun taas junio- Kevitsan malmi vaatii rikastuakseen täsmällistä tasapainoa GTK:n mineraalitekniikan laboratorion suurimpia hankkeita on ollut Kevitsan löydön prosessitekninen kehitystyö. Outokumpu Oy yritti 1990-luvulla kehittää rikastusprosessin Sodankylän Kevitsan malmille, siinä kuitenkaan onnistumatta. Kevitsan omistaa nyt junioriyhtiö Scandinavian Minerals Ltd. Mineraalitekniikan laboratorio on yhteistyössä omistajan kanssa kehittänyt toimivan rikastusprosessin malmille. Nyt Kevitsaan rakennetaan nikkelikupari-platina-kaivos, jonka toiminta voi alkaa vuonna Kevitsan malmi on monimutkainen ja hankala rikastaa. Mikään yksittäinen ongelma ei ole yli muiden, vaan monen asian pitää olla täsmälleen tasapainossa, jotta rikastus toimii. Onnistumiseen vaikuttavat niin ph-arvo, käytetyt vaahdotuskemikaalit kuin reaktioaika, sanoo omistajan tytäryhtiön Kevitsa Mining Oy:n toimitusjohtaja Krister Söderholm. Mineraalitekniikan laboratorio on ainut tämän kokoluokan testilaboratorio Euroopassa ja lisäksi sillä on osaava henkilökunta. Kevitsan malmia on koetehtaassa parin vuoden ajan ajettu yli 500 tonnia prosessin optimoimiseksi, Söderholm jatkaa. Tuskin olisimme päässeet näin hyvään lopputulokseen ilman GTK:n laboratoriota. GeoFoorumi 19

20 Harriet Öster Metalliesiintymien rikastustekniikka on noussut esiin, kun metallien hinnat ovat korkealla. Kuvassa laboratoriopäällikkö Kauko Ingerttilä GTK:n mineraali tekniikan laboratoriosta. riyhtiöt haluavat perussuunnittelua koko tuotantoprosessille. GTK on harvoja puolueettomia tutkimuslaitoksia, jolla on tarjolla kaikissa kokoluokissa tutkimus- ja kehityspalveluja. Laboratoriomittakaavassa käsitellään yleensä kilo gramman eriä. Isohko näyte usein kairasydämestä murskataan ja siitä otetaan pieni erä jauhettavaksi ja tutkittavaksi eri menetelmillä sopivan rikastustekniikan löytämiseksi. Jokainen malmilöydös on yksilöllinen ja vaatii omat ratkaisunsa. Varsinkin tärkein rikastustekniikka, vaahdotus, vaatii toimiakseen räätälöidyn yhdistelmän vaahdotuskemikaaleja yhdistettynä optimiolosuhteisiin. Maa-aineksen puhdistuksesta uusi tukijalka Minipilot-mittakaavassa käsiteltävät erät ovat muutamasta sadasta kilosta kahteen tonniin, mikä sopii esimerkiksi porarei istä saatavien näytteiden tutkimiseen. Laitteisto on rakennettu siirrettävään konttiin, joten kokonaisuus voitaisiin periaatteessa siirtää jonkin rikastamon viereen ja ohjata prosessin pieni sivuvirta minipilotin kautta tutkittavaksi. Prosessisuunnittelua varten Outokummussa on pilottiskaalan täysi koetehdas, jolla on kapasiteettia käsitellä tonnin verran materiaalia tunnissa. Tutkittavat näyte-erät ovat tavallisesti kooltaan tonnia. Tehtaan toimintaa voidaan räätälöidä kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan rakentamalla sopiva kokonaisuus erilaisista laitteistovaihtoehdoista. Tutkimuspalveluihin kuluu vielä mineraloginen analyysi, jossa selvitetään missä rakennemuodossa ja minkälaisina pitoisuuksina arvomineraalit esiintyvät malmeissa ja rikastustuotteissa. Näytteet tutkitaan elektronimikroskooppilaitteistolla, jonka antamista kuvista suuri määrä tietoa analysoidaan ja prosessoidaan laskennallisesti. Prosessikehityksen kokonaispalvelua haluavalle asiakkaalle mineraalitekniikan laboratorion lopputuote on virtauskaavio prosessista sekä tuotannon kannattavuusarvio. Materiaalinkierrätyksestä ja ympäristön puhdistamisesta ollaan rakentamassa laboratoriolle uutta tukijalkaa. Esimerkiksi lyijy- ja kuparijätteet vanhoilta ampumarata-alueilta voidaan ottaa talteen rikastusteknisin menetelmin. Tuloksena on puhdistettu maa-aines ja uusiokäyttöön menevät metallit. Tutkimusvaiheessa tai harkinnassa on muidenkin maaaineisten käsittely, missä saastuttajana on jokin muu metalli, dioksiinit, furaanit, jäteöljy, kreosootti tai vaikkapa bitumilla kontaminoitu hiekoitushiekka. Malminetsinnässa tapahtuu syyskuu/2007 Talvivaara Kaivososakeyhtiön nikkelikaivoksen rakentaminen on vauhdissa. Yhtiö on otettu Lontoon pörssin ja The Financial Timesin ylläpitämään FTSE 250 -indeksiin. Talvivaaran kuuluminen indeksiin lisää kansainvälisten sijoittajien mielenkiintoa. Talvivaara listautui Lontoon pörssin päälistalle Scandinavian Mineralsin lopullinen kannattavuuslaskelma ja täydennyskairaukset Kevitsassa valmistuvat alkuvuonna Avolouhos- ym. suunnitelmat tekee Outotec Oy. GTK:n mineraalitekniikan laboratoriossa tehdyt rikastus- ym. kokeet ovat onnistuneet hyvin. Belvedere Resourcesin Leppävirran Särkiniemen nikkelikaivoksen tuotanto on alkanut. Hituran kaivoksessa alkaa maanalainen tutkimuskairaus. Hälvälän nikkeliesiintymää tutkivat yhteistyössä FinMetal Mining ja Magnus Minerals OY. FinMetal Mining tutkii muitakin nikkeliaiheita Enonkosken ympäristössä. Sunrise Diamonds Plc:n timanttitutkimukset jatkuvat kol mella kimberliittiesiintymällä Kaavi Kuopio-alueella. Northland Resources Inc ilmoittaa Hannukaisen (Kolari) kokonaismalmivaroiksi 84,6 milj. tonnia (34,6 % Fe, 0,20 % Cu, 0,093 g/t Au). Mahdollisia malmivaroja on lisäksi 81,6 milj. tonnia (35,7 % Fe, 0,13 % Cu, 0,036 g/t Au). Alustavat metallurgiset testit ovat onnistuneet hyvin. Tertiary Minerals on aloittamassa kairaukset Kolarin Sivakkalehdon esiintymällä (alueen voimakkain magneettinen anomalia). Inmet Mining ja Tertiary Minerals tutkivat yhteistyössä Tervolan Vähäjoen Fe-Cu-Au-esiintymää. Vulcan Resourcesin Kylylahden (Polvijärvi) Au-Cu-Co -kaivoksesta tehdään päätös lokakuussa. Kairaukset Hietaharjun ja Peura-Ahon (Suomussalmi) Ni-Cu-PGE-esiintymillä ovat antaneet hyviä tuloksia. Dragon Miningin kultakaivostoiminta Orivedellä (Kutemajärvi, Sarvisuon malmio) on aloitettu uudelleen. Täysi tuotanto alkaa vuoden loppuun mennessä. Yhtiö uudelleenarvioi Stormin ja Ekojoen (Vammala) Ni-Cu-esiintymät. Nordic Minesin Laivakankaan kultaesiintymän alustava kannattavuusselvitys on positiivinen. Raahe on aloittanut osayleiskaavan laadinnan suunnitellulle kaivosalueelle. Agnico-Eaglen Suurikuusikon kultaesiintymällä on syvyyttä ainakin 1 km. Uusi kultavyöhyke on tavattu 4 km pohjoiseen Suurikuusikosta. GeoFoorumi

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Talvivaara lyhyesti. Euroopan suurimmat sulfidiset nikkeliesiintymät. 340 Mt mineraalivaranto. Tuotannon arvo MEUR 6 700 (@ USD 4/lb)

Talvivaara lyhyesti. Euroopan suurimmat sulfidiset nikkeliesiintymät. 340 Mt mineraalivaranto. Tuotannon arvo MEUR 6 700 (@ USD 4/lb) Talvivaaran kaivoshanke Vesa Kainulainen Vuorimiespäivät 24.3.2006 2 Sisältö Talvivaara lyhyesti Nikkelimarkkinat Talvivaara maailman luokan esiintymä Tuotannollinen toiminta Koetoiminta Kaivos- ja metalliteollisuusklusteri

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

Kaivosseminaari 2010

Kaivosseminaari 2010 Outstanding services for Mining, Metals & Energy industries Kaivosseminaari 2010 Metallien tarve ja kaivannaisteollisuuden näkymät Tom Niemi Kolme hattua Pohdintaa Metallien ja mineraalien tarve Globaali

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Kaivostoiminnan näkymät

Kaivostoiminnan näkymät Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 1 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola

Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Etelä-Suomen yksikkö M10/2009/51 31.8.2009 Espoo Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Sidosryhmäkysely 2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10. OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.2010 Tiedotustilaisuuden ohjelma Projektin yleisesittely (Jarmo Vesanto)

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen

Lisätiedot

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Altona Mining Limited 15.06.2011 Altona Mining Limited Altona Mining Limited (Perth WA) Syntyi Vulcan

Lisätiedot

HOPEAA KAINUUN KORVESTA

HOPEAA KAINUUN KORVESTA SILVER RESOURCES OY HOPEAA KAINUUN KORVESTA VMY:n syysekskursio Sotkamoon 20-21.9.2007 17.9.2007 / JJ Perustettu v. 2006, kotipaikka Sotkamo Suomalainen kaivos- ja malminetsintäyhtiö Yhtiön tavoitteena

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 2 Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke 1 3 Outotec lyhyesti Kehittää ja myy teknologiaa kaivosja metalliteollisuudelle

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 1 OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA Kari Knuutila Tutkimusprofessori LUOSTO CLASSIC BUSINESS FORUM 8. elokuuta 2014 LAPLAND HOTEL LUOSTOTUNTURI KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 2 Kaivannaisalan tiedekunta,

Lisätiedot

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja

Lisätiedot

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Kari Knuutila Teknologiajohtaja, Outotec Oyj EK:n energia- ja ilmastoseminaari Matkalla Kööpenhaminaan Mitä sen jälkeen? 17.9.2009, Helsinki 2 Metallien jalostuksen

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin?

Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin? Scandinavian Minerals Ltd. Vuorimiespäivät 2008/Kaivos- ja louhintajaosto Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin? Krister Söderholm Kevitsa Mining Oy/Scandinavian Minerals

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Kaivosseminaari Kokkola 2-4.6.2010 Tapani Salomaa: Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Prosessikoulutus ja muu kaivannaisalan tukitoiminta Aikuisopisto lyhyesti: - alueellinen ja valtakunnallinen toimija - yrityslähtöinen

Lisätiedot

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Erikoisasiantuntija Saku Vuori Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011 Oulu Mining School SISÄLTÖ 1. Suomen mineraalistrategia 2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN VAIKUTTAVUUS Geotieteellinen tutkimus Palvelut Geologisen tiedon keruu YHDYSKUNTARAKENTAMISEN tutkimusohjelma ja palvelut Ossi Ikävalko 2013 1 Esityksen sisältö Yleistä GTK:n yhdyskuntarakentamisen ohjelmasta

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu

Lisätiedot

Sotkamo Silver AB. Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver AB. Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver AB Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy Katsaus Taivaljärven kaivoshankkeen nykytilaan Kestävä kaivostoiminta seminaari Kajaani Ilkka Tuokko 19.1.2012

Lisätiedot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Lisätiedot

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green

Lisätiedot

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO LAATU TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Laadukkaan toimintamme runkona on työturvallisuus, joka kattaa kaikki projektin vaiheet suunnittelusta

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja pörssi

Sotkamo Silver ja pörssi Sotkamo Silver ja pörssi Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu rikastuksessa

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy

Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy ARVON LUONTI Timo Lindborg METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Vuorimiespäivät 26.3.2010/kaivosjaosto KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Krister SöderholmS Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd. Esitelmäni sisältö Uusia kaivoksia ja kaivosprojekteja

Lisätiedot

Informaatiokokous Kuusamossa

Informaatiokokous Kuusamossa Informaatiokokous Kuusamossa Käylän Korpihovi 15.11.2010 Urpo Kuronen Polar Mining Oy Perustettu marraskuussa 2003 Australialaisen Dragon Mining Limited:n tytäryhtiö Suomessa Dragon osti Outokumpu Mining

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa -hanke (2013-2014) Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus (GTK) Sivukivihankkeen taustaa Kuva: Yaran Siilinjärven kaivos

Lisätiedot

Mustavaaran Kaivos Oy

Mustavaaran Kaivos Oy Mustavaaran Kaivos Oy Perustettu tammikuussa 2011 Omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani -esiintymään Entinen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka oli merkittävä vanadiinintuottaja

Lisätiedot

KEVITSAN MONIMETALLIKAIVOSHANKE. Krister Söderholm/Kevitsa Mining Oy 3.6.2010

KEVITSAN MONIMETALLIKAIVOSHANKE. Krister Söderholm/Kevitsa Mining Oy 3.6.2010 KEVITSAN MONIMETALLIKAIVOSHANKE Krister Söderholm/Kevitsa Mining Oy 3.6.2010 Esitelmäni sisältö Kaivospäätös marraskuussa 2009 Malmivarat tilanne Suunniteltu tuotanto Miten kaivoshanke käytännössä etenee:

Lisätiedot

AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI,

AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI, Geologian tutkimuskeskus, mineraalitekniikka Outokumpu AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI, Helsingin Messukeskus GoExpo-messujen yhteydessä 5.3.2010 klo 12.00-17.00; Järjestäjä: Ampumaharrastusfoorumi

Lisätiedot

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Kaivosmanifesti Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Lähtökohtia Suomen värimineraalien omistusoikeus on selvitettävä Mineraalistrategia uusiksi Oleellinen kysymys? Millainen kaivostoiminta on mahdollista

Lisätiedot

TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET

TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET 30.9.2014 1. H1 2014 lyhyesti 2. Tuotantopäivitys 3. Vesien hallinta 4. Luvitus ja oikeudelliset prosessit 5. Toiminnalliset ja markkinanäkymät

Lisätiedot

Vinkkejä kiviharrastukseen

Vinkkejä kiviharrastukseen Vinkkejä kiviharrastukseen Hyvä harrastus Kivien etsintä ja keräily on mainio luontoharrastus, joka sopii kaikenikäisille. Kivikuntaan voi tutustua retkeilyn ja monen muun ulkoiluharrastuksen yhteydessä.

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto

Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto Josek Oy:n 10-vuotisjuhlat 15.2.2011 CTO Jaakko Liikanen Gold concentrate from Endomines Hosko deposit Disclaimer Statements in this presentation which are

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 22/2008 vp Kaivostoiminnan jatkumisen turvaaminen Sodankylässä Eduskunnan puhemiehelle Sodankylän kunta on ollut hitaasti nousemassa 1990-luvun alun syvästä lamasta. Yhtenä merkittävänä

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Jari Moilanen Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma Vesienkäsittely metallurgisessa teollisuudessa

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

Kaivosalan tilannekatsaus

Kaivosalan tilannekatsaus Kaivosalan tilannekatsaus 23.11.2010 Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivostoiminnan ohjaus Suomen mineraalistrategia (EU:n mineraalistrategia) Kaivoslaki Muu ympäristölainsäädäntö Kaivosoikeudet

Lisätiedot

Tiukentuneet määräykset

Tiukentuneet määräykset Tiukentuneet määräykset Tiukentuvat ympäristö ja tuoteturvallisuusmääräykset Euroopassa sekä nousevat raaka-ainekustannukset pakottavat Euroopan kemianteollisuutta hakemaan kustannus-säästöjä myös hankintaketjussaan

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos VMY:n kaivosjaoston syysretki Sotkamoon 20-21.9.2007 21.9.2007 Uudet kaivoshankkeet -tietoiskut Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos Krister Söderholm/Scandinavian Minerals Ltd. 1958 1960 1962 1964 1966 1968

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1

SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1 SOTKAMO SILVER MAHDOLLISUUS INVESTOIDA JA OLLA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ SUOMALAISTA KAIVOSALAA 11.6.2014 1 SUOMI ON HYVÄ KAIVOSMAA Suomi on edelleen rankattuna korkealle houkuttelevana kaivosmaana Ala työllistää

Lisätiedot

Suomalainen kaivosyribäjä

Suomalainen kaivosyribäjä TkT Timo Lindborg CEO, Sotkamo Silver AB Professori, Oulu Mining School, Nordic Mining School Suomalainen kaivosyribäjä Emo.lindborg@silver.fi +358-40- 5083507 1 MINUN INVESTOINTI TARINANI Endomines 1995

Lisätiedot

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Outotec lyhyesti Liikevaihto 1,9 mrd. euroa vuonna 2013 Toimituksia yli 80 maahan

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Saku Vuori, Emma Niemeläinen ja Tero Niiranen 16.4.2010 Långvik 15.-16.4.2010 Långvik 1 Katsauksen tausta Strategiatyön taustaksi kootaan katsaus eri valtioiden

Lisätiedot

Talvivaara aikoo hakea listautumista Lontoon pörssin päälistalle

Talvivaara aikoo hakea listautumista Lontoon pörssin päälistalle Tätä tiedotetta ei saa julkistaa, jakaa tai levittää suoraan tai välillisesti Yhdysvalloissa, Australiassa, Kanadassa tai Japanissa eikä Australian, Kanadan tai Japanin kansalaisille ja asukkaille. Tämä

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

Tiina Rissanen. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010

Tiina Rissanen. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Tiina Rissanen Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 8/2011 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Tiina Rissanen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot