SELVITYSHENKILÖ TARASTIN KUULEMISTILAISUUS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYSHENKILÖ TARASTIN KUULEMISTILAISUUS"

Transkriptio

1 Kirsi Varhila Osastopäällikkö, ylijohtaja MUISTIO 1(2) SELVITYSHENKILÖ TARASTIN KUULEMISTILAISUUS Sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviin kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta. Toimivalta koskee käytännössä kunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä valtion mielisairaaloista ja koulukoteja. Myös yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen ohjaus ja valvonta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus ja valvonta kuuluvat STM:lle. Väestöryhmien väliset ja alueelliset erot sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa ovat lisääntyneet ja eriarvoisuus kasvanut sen myötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden erityisyys verrattuna muihin palveluihin korostuu siinä, että ne kohdistuvat ihmisten perusoikeuksiin. Valvonnan tarkoituksena on turvata palveluiden riittävä, yhdenvertainen, kustannusvaikuttava ja laadukas saatavuus. Valvonnassa on keskeistä yksilön perusoikeuksien toteutumisen turvaaminen. Valvonta kohdistuu lisäksi myös toimijoihin kuten muillakin hallinnonaloilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnassa on erityisesti huomioitava haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten palveluiden saatavuus ja laatu. Usein näiden henkilöiden palvelutarpeet muodostavat pääosan palvelujen kokonaiskustannuksista. Kustannusvaikuttavan toiminnan näkökulmasta ohjauksen ja valvonnan saman suuntaisuus yhteys on palvelujärjestelmän ja asiakkaan etu. Valvontarakenteet ja valvontaote eivät kaikilta osin ole tarkoituksenmukaisia. Toimintaa kuvaa jälkikäteisyys ja sanktiokeskeisyys. Ohjauksen ja valvonnan suhde ovat muuttumassa painottuen yhä enemmän ohjauksen suuntaan. Digitaalinen ympäristö muuttaa myös valvontaympäristöä ja valvontaa. Hyvän ennakoivan valvonnan edellytyksiä ovat resurssitehokkuus sekä osaaminen ja sen kehittäminen ja keskittäminen. Valvonnan kohdentaminen ennalta arvioitujen riskien perusteella on olennaista. Proaktiivisen valvonnan ja ennakoivan toiminnan suhde ohjaukseen on tärkeää. Ohjaus ja valvontarakenteiden suhde tulee ratkaista toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden kokonaisuutena. Olennaisena tekijänä tässä on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus, joka mahdollistaa prosessitehokkuuden palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta ohjaukseen ja valvontaan sekä yksityisen palvelutuotannon sujuvan lupahallinnon osana vahvaa valtion ohjausta, jota STM koordinoi. Osaltaan tällä taataan myös sote uudistuksen tavoitteita kestävyysvajeen umpeenkuromisessa. Asiakas- ja potilasturvallisuuden turvaaminen on keskeistä palvelurakenteiden valvonnassa. Sote uudistuksen keskeisenä keinona tavoitteiden saavuttamiseksi on integraatio, joka uudenlaisena toimintatapana edellyttää vahvaa ohjausta, jota tukemaan tarvitaan selkeästi ohjattu uudenlainen valvontatoimi, jossa voidaan keventää hallintoa. Ennakoivaa valvontaa ja omavalvontaa tulee tukea ja ohjata. Tämä edellyttää asiantuntemukseen perustuvaa dialogia sekä valvonnan vaikuttavuuden kehittämistä. Sote uudistuksessa keskeinen uusi ohjausväline on järjestämispäätös, joka sisältää kokonaisuuksia, jotka otettava huomioon palveluiden järjestämisessä, tuottamisessa sekä valvonnassa. Hyvinvointiin ja terveyden- Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio

2 2(2) edistämiseen liittyviä tehtäviä jää uudistuksessa kunnille. Ohjauksen ja valvonnan näkökulmasta kyseessä on kokonaisuus. Sote uudistus tuo mukanaan yksityisiin palveluihin laajenevan valinnanvapauden asiakkaalle sosiaali- ja terveydenhuollossa. Uuden toimintatavan ohjaus ja valvonta tuo uusia haasteita viranomaisille. Tässä työssä toimijoiden läheinen yhteys on tärkeää. Edellä olevaan perustuen STM on esittänyt kantanaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa varten perustetaan ohjaus- ja valvontavirasto STM:n hallinnonalalle. Virasto muodostetaan nykyistä Valviran ja aluehallintovirastojen peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualueen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät yhdistämällä. Virastoon sijoittuu myös työsuojeluvastuualueen tehtävät omana erillisenä riippumattomana toimintona (ILO:n sopimusten mukaan). Viraston tehtävänä ovat myös hallinnonalan nykyiset lupatehtävät (alkoholi, yksityinen sosiaali- ja terveydenhuolto).

3 Itsehallintoalueille siirrettävät tehtävät valtiovarainministeriön näkökulmasta Ylijohtaja Päivi Laajala Kuulemistilaisuus

4 Hallituksen linjaus Itsehallintoalueille osoitetaan sote -tehtävien lisäksi seuraavat tehtävät: 1) pelastustoimen tehtävät ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset tarpeet järjestää itsehallintoaluetta laajempaa aluetta ja väestöpohjaa vaativat tehtävät laajemmalla alueella 2) maakuntien liitoille kuuluvat alueiden kehittämisen ja sen rahoituksen mukaan lukien EU:n ohjelmaperusteisen rahoituksen välittämisen tehtävät sekä alueellisen maankäytön suunnittelun tehtävät 3) ELY-keskuksissa hoidettavat alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät mukaan lukien maaseutuelinkeinojen kehittämis- ja rahoitustehtävät 4) mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto 2

5 Kysymys 1 Ministeriöiden esitykset noudattavat pääosin hallituksen tekemää linjausta. Tehtävät pitää käydä läpi yksityiskohtaisesti. Itsehallintoalueille tulisi siirtää tehtävät, joissa on tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Toimivien tehtäväkokonaisuuksien luomiseksi voidaan siirtää myös tehtäviä, joissa on vain vähän tai ei lainkaan tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Kuntien ja kuntayhtymien tehtävien siirtoa voidaan harkita, jos niin saadaan toimiva työnjako TE-toimistojen tehtävien järjestämisvastuun siirtoa itsehallintoalueille kannattaa harkita. 3

6 Kysymys 2 ELY keskuksista siirrettäväksi ehdotetuista tehtävistä suuri osa ei sovellu hoidettavaksi kaikilla18 alueella. Tehtävät tulee siirtää hoidettavaksi alueiden yhteistoiminnassa Itsehallintoalueen valtuuston tai hallituksen päätettäväksi tulee viedä vain asiat, joihin tarvitaan poliittista harkintaa Muut asiat voidaan ratkaista viranhaltijapäätöksin. Valtiolle jäävät tehtävät tulee organisoida monialaiseen alueellisia tehtäviä hoitavaan virastoon. 4

7 Kysymys 2 Uusia hallinnonalakohtaisia virastoja ei tule perustaa. 5

8 Päivi Laajala ylijohtaja Puh (vaihde) Lisätieto: Valtiovarainministeriön viestintä Mediapalvelunumero (arkisin 8 16)

9 Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarastin kuulemistilaisuus

10 TEM:in näkemys (1) ELY-keskusten, TE-toimistojen ja maakuntien liittojen tehtävät on mahdollista siirtää lähes kokonaisuudessaan tuleville itsehallintoalueille. TEM:n hallinnonalan virastojen eräät tehtävät on tarkoituksenmukaista hoitaa jatkossakin valtakunnallisesti. Seuraavat näkökohdat on jatkovalmistelussa otettava huomioon 1. Selkeiden ja laajojen palvelukokonaisuuksien mahdollistaminen ja alueiden erikoistumisen salliminen. Sujuvien palvelujen turvaamiseksi ja byrokratian välttämiseksi tulisi tutkia, mitkä valtion aluehallinnon (ELY, AVI, TE-toimistot), maakuntien ja kuntien tehtävät tulisi siirtää itsehallintoalueille. Aluehallinnon monien tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen edellyttää maakuntaa suurempaa aluetta. 2. Valtionhallinnolta siirtyvien tehtävien tuottaminen tilaaja-tuottajamallilla. Järjestämisvastuu olisi perusteltua siirtää itsehallintoalueille. Tilaajatuottajamallia käyttäen itsehallintoalueet voisivat hankkia palveluita kunnilta, kuntayhtymiltä, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Tuotantorooli mahdollistaisi kuntien elinvoimapolitiikan toteuttamisen ja erityisesti suurimpien kaupunkiseutujen kilpailukyvyn vahvistamisen.

11 TEM:in näkemys (2) 3. Viranomaispäätösten riippumattomuuden turvaaminen. Valtiolta siirtyviin tehtäviin liittyy viranomaispäätöksiä, jotka sisältävät laillisuustai yhdenvertaisuusharkintaa. Siirtyviä tehtäviä koskien tulisi eritellä selkeästi, mitkä päätökset tehdään virkamiespäätöksinä. 4. Valtion ja alueiden modernin sopimuksellisuuden kehittäminen. Itsehallintomallissa olisi hyvä kehittää valtion ja alueiden väliseen dialogiin perustuvaa sopimuksellisuutta säädöksiin perustuvan ohjauksen rinnalla. Nykymuotoisesta tulosohjauksesta tulisi luopua. 5. Sitoutuminen keskitettyyn kansalliseen palveluarkkitehtuuriin säilytettäisiin ja itsehallintoalueille tarjottaisiin käyttöön valtakunnalliset sähköiset palvelut ja yhteiset asiakaspalvelukeskukset (puhelin, sähköposti, chat jne.) Toimintaprosessien ja ICT:n kehittämisen vastuu tulisi osoittaa yhdelle toimijalle.

12 TEM:n ydinpointit kuulemistilaisuuden kysymyksiin 1. Onko ministeriöiden esitysten perusteella muodostuva tehtäväjako tarkoituksenmukainen? 1. ELY-keskuksia ohjaavien ministeriöiden vastaukset ovat kovin erilaisia. ELY-keskusaikana on syntynyt tehtäväalueiden synergioita ja nyt olisi huolehdittava, että ne eivät ala purkautua. 2. Joillakin ministeriöillä on suunnitelmia osoittaa tietyt lupa- ja valvontatehtävät kategorisesti valtiolle. Yritysasiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisempi ratkaisu olisi se, että tehtäviä hoitaisi itsehallintoalue, joka vastaa muistakin yrityksille tarjottavista julkisista palveluista. 3. Tehtäväjaossa tulee välttää rinnakkaisten aluehallintojen syntymistä

13 TEM:n ydinpointit kuulemistilaisuuden kysymyksiin 2. Miten itsehallintoalueille tulevat tehtävät ja päätöksenteko tulisi järjestää? 1. Itsehallintoalueilla hoidettavat oikeusharkintaa sisältävät päätökset tulisi voida edelleen tehdä virkamiespäätöksinä. 2. Itsehallintoalueen maakuntavaltuuston ja -hallituksen tehtävät ovat todennäköisesti samankaltaiset kuin nykyisillä maakuntavaltuustoilla ja hallituksilla. Valtiolla on niukasti sellaisia itsehallintoalueille siirtyviä tehtäviä, jotka menisivät erikseen maakunnan poliittisiin elimiin päätettäväksi. Valtiolta siirtyvien tehtävien myötä itsehallintoalueille tulee lisää työkaluja strategioidensa toteuttamiseen. 3. Kuten selvitysmies puheenvuorossaan totesi, itsehallintoalueiden hallinto- ja tukitehtävien hoidon osalta kannattaa harkita ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteisen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHAkeskus) kaltaista yhteistä toimijaa. Mikäli keskus käyttää merkittävää julkista valtaa, pitää sen rooli valmistella huolella.

14 YKSI VALTION VIRANOMAINEN (luvat, valvonta, kemikaaliasiat, tuotevalvonta, ympäristön-, vesien- ja luonnonsuojelu, oikeusharkintaa sisältävät valtakunnalliset tehtävät) Valtakunnallis et alueidenkäytt ötavoitteet Rakennussu ojelu, YM 5htv YVA 9 htv Ympäristönsuoje lu+valvonta 225 htv Luonnon suojelu, valvonta 106 htv vesien- ja merenhoito, valvonta 90 htv Vesiluvat 55 htv Ympäristö luvat 75 htv TUKES sis. kaivos-, kemikaaliluvat ja valvonta, rakennustuotteet 230 htv (TEM) MKliitto Maakunta kaavoitus alueidenkäy tön kehittämise n tehtävät 110 htv Rakenn usperint öasiat 12htv YVA 9 htv Ympäristö nsuojelu 240 htv ELY luonnonsuojel u, valvonta 110 htv vesien- ja merenhoito 90 htv Yhdyskunta - ja hajajäteved et 10 htv Rakenta misen ohjaus 3 htv Vesiluvat 55htv AVI Ympäristöluvat 75 htv TUKES sis.kaivos- kemikaaliluvat ja valvonta, rakennustuotteet + muut TUKES:n tehtävät 230 htv ITSEHALLINTOALUE Maakunnan Suunnittelu, maakuntakaavoi tus Alueen kehittämis- ja edistämistehtävät Kuntien alueidenkäytön edistäminen ja ohjaus 110 htv Raken nuspe rinnön hoitoa vustuk set 7htv SOTE erityisryhmä hankkeiden puolto Ylikunnalliset Ilmoitukset, lausunnot, raportit ja suunnitelmat 15 htv Ylikunnalliset palvelut - järjestämisvastuu, synergiat, valmiusasiat, yhtenäiset tietojärjestelmät Ulkoilulain, vesiliikennelain, maastoliikennel ain mukaiset tehtävät 4 htv Öljyvahinkojen jälkitorjunta Vesien tilan seuranta, n htv (ulkoistettu) Jätehuolto vesihuollon edistäminen ja hajajäte-vedet 10 htv Ympäristötoimi 675 htv Elyjen valmiusasi at Ympäristöterveyde nhuolto (STM, MMM) Rakentamisen ohjaus 3 htv Rakennus valvonta 1000 htv Pelastus toimi (SM) Pysyvät/ Uudet tehtävät Siirtyvät tehtävät KUNNAT Maankäyttö ja kaavoitus Valtion tukema asuntotuotanto Öljyvahinkojen jälkitorjunta Jätehuolto Ympäristötoimi 675 htv Rakennus valvonta 1000 htv ELY -HTV -tilanne , vyöryttämätön Kaikki HTV määrät suuntaa-antavia

15 ELY-keskusten näkemyksiä aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta Kuulemistilaisuus Valtiovarainministeriö. ELY-keskusten ylijohtajat

16 Elinkeinot, työllisyys ja osaaminen -tehtävät 1/2 TEM:n hallinnonalan tehtävät lähes kokonaisuudessaan itsehallintoalueille TE-toimistojen tehtävät itsehallintoalueille Tekesin innovaatiorahoitukseen ja tuoteturvallisuuteen liittyvät tehtävät valtakunnallisesti organisoituna, mutta alueellinen edustus TEMin esittämää tilaaja- tuottajamallia tulee selvittää. Järjestämisvastuu itsehallintoalueelle ja tuottajana voi toimia suuri kaupunki, kunta, kolmas sektori tai yritys SM:n hallinnonalan tehtävistä kotouttamiseen liittyvät tehtävät itsehallintoalueille Laajamittaiseen maahantuloon varautuminen Maahanmuuttovirastolle

17 Elinkeinot, työllisyys ja osaaminen -tehtävät 2/2 MMM:n hallinnonalan tehtävät itsehallintoalueille Siirrytään aidosti kolmiportaiseen hallintoon: valtio, itsehallintoalue, kunta Maatalouden valvonta samassa kokonaisuudessa samaan prosessiin kiinteästi kuuluvien tehtävien (hakemusten käsittely, tuen myöntäminen ja maksaminen) kanssa Kuntien maaseutuhallinnon (nykyiset yhteistoimintaalueet), lomituspalvelujen sekä kasvintuotannon ja kasvinterveyden valvonnan tehtävät itsehallintoalueille Kuntien ja AVI:en hoitamat ympäristöterveydenhuollon tehtävät itsehallintoalueille

18 OKM:n tehtävistä itsehallintoalueelle ELYn nykyiset tehtävät AVEista kirjasto-, liikunta- ja oppilaitosrakentamiseen liittyvät tehtävät, sekä nuorisotoimen tehtävät itsehallintoalueelle. Muodostavat hyvän kokonaisuuden ELYjen ja TE-toimistojen tehtävien kanssa. Ammatillinen koulutus on perusteltua siirtää itsehallintoalueiden järjestettäväksi. Varmistaa alueellisen kattavuuden ja poistaa päällekkäisyyksiä. Edistää myös koulutuksen ennakointia, suunnittelua ja toteutusta. ELY-keskusten ylijohtajat

19 Liikenne ja infrastruktuuri -tehtävät LVM:n tehtävistä itsehallintoalueille joukkoliikennetehtävät (reittiliikenneluvat, joukkoliikenteen ostot) yksityistieavustukset Kaikki muut tehtävät Liikennevirastoon, myös seutu- ja yhdysteihin liittyvät tehtävät ja vastuut Liikenneviraston palvelujen saatavuus alueilla turvattava

20 Ympäristö ja luonnonvarat -tehtävät YM:n hallinnonalan tehtävien hoitaminen itsehallintoalueilla oltava riippumatonta Ympäristötehtävät säilytettävä kokonaisuutena ja koottava ELY-keskuksista, kunnista, AVI:eista ja maakunnan liitoista yhdelle hallinnon tasolle eli itsehallintoalueille Ympäristölupien myöntö- ja valvontatehtävät koottava itsehallintoalueelle Kuntien ympäristötoimen, rakennusvalvonnan, öljyvahinkojen jälkitorjunnan ja jätehuollon tehtävät itsehallintoalueille MMM:n hallinnonalan tehtävistä vesihuoltolain valvonta ja alueellisen suunnittelun edistäminen itsehallintoalueille Myös vesistötehtävät tulee siirtää itsehallintoalueelle.

21 Aluehallintouudistuksessa huomioitava 1. Itsehallintoaluelaki aidosti uutena lakina, ei kuntalain pohjalta: oikeudelliseen harkintaan perustuvissa tehtävissä rakenne valtuusto-hallitus-virasto/virkamies, ei lautakuntia tai otto-oikeutta. Yleisen edun valvontaa tehdään kaikilla tasoilla, kunnissa, aluehallinnossa ja keskushallinnossa jo nyt. Sitä varten ei tarvita erillistä valtion virastoa. 2. Valtion aluehallinnon tehtäviä itsehallintoalueille, ei kuntiin 3. Keskittämisen ja erikoistumisen hyödyt käytetään, yhteistyöalueet yhtenäistetään, nykyisiä keskittämispäätöksiä muutetaan tarvittaessa 4.Valtakunnallisia prosesseja kehitetään (esim. sähköiset palvelut) 5. Valtion ohjaus itsehallintoalueille strategista. 6. Uusia valtion keskusvirastoja ei pidä perustaa 7. Erillistä harvaa aluehallintoviranomaisten verkkoa ei tarvita

22 ELY-keskukset mukana uudistamistyössä ELY-keskukset kannattavat ELY-keskusten, maakunnan liittojen ja TE-toimistojen tehtävien siirtämistä lähes kokonaisuudessaan ja joiltakin osin myös kuntien ja AVI:jen tehtävien siirtämistä itsehallintoalueille. ELY-keskukset ja niiden johto aktiivisesti mukana vaativassa aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamistyössä. Asiantuntemus ja kokemus yhteisessä käytössä. KIITOS!

23 ELY-keskusten näkemyksiä aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta Liikennejohtajien perustelut liikennetehtävien järjestelyiksi ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurivastuualueiden johtajat

24 Liikennejohtajien tarkennus ylijohtajien lausuntoon Itsehallintoalueille kuuluvat sellaiset tehtävät, joihin liittyy alueellista vaikuttavuutta. Joukkoliikennetehtävien ja yksityisten teiden avustusten lisäksi tällaisia ovat alueiden käytön suunnitteluun liittyvä liikennejärjestelmäsuunnittelun vastuu sekä kannanotot pieniin alueellisiin investointeihin Eri liikennemuotojen välisellä yhteistyöllä on merkittävä synerginen vaikutus elinkeinoelämän kuljetusten ja ihmisten arjen liikkumistarpeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Liikenneväylien vuotuinen volyymi on noin 1,5 mrd euroa, josta ELYjen vastuulla olevan tienpidon osuus on 0,5 mrd eur. Väylänpidon hankintojen kehittäminen ja tehokas hoito edellyttävät saumatonta yhteistyötä paitsi tienpidon sisällä myös eri väylämuotojen kesken. Tienpidossa tarvitaan yhtenäiset valtakunnalliset linjaukset, joilla varmistetaan käyttäjien ja elinkeinoelämän kannalta sujuvat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. toiminnan ja palvelujen kehittäminen (mm. digitalisaatio, automaatio, MaaS) on tehokkainta, kun kaikkia liikennemuotoja voidaan tarkastella yhdessä Tulevassa muutoksessa tienpidon tehtävät tulisi keskittää muiden liikennemuotojen kanssa Liikennevirastoon. Liikennevirastolla on jo nykyisellään alueellisia toimipisteitä, joita kehittämällä yhdessä ELYjen L-vastuualueiden nykyisten resurssien kanssa varmistetaan nykyistä kattavampi eri liikennemuotojen alueellinen vaikuttavuus muodostamatta erillistä alueorganisaatiota

25 ELY-keskusten ylijohtajat Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamista koskeva kuulemistilaisuus valtiovarainministeriössä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELYkeskusten) ylijohtajien kuuleminen. ELY-KESKUSTEN TEHTÄVÄT PÄÄOSIN ITSEHALLINTOALUEILLE Aluehallinnon uudistamisen pohjana on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kirjaus. Sen mukaan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille eli maakunnille. Hallituksen linjaukseen ( ) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta (ELY-keskuksilta) itsehallintoalueille siirrettäviksi tehtäviksi on kirjattu: ELYkeskuksissa hoidettavat alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät mukaan lukien maaseutuelinkeinojen kehittämis- ja rahoitustehtävät. Lisäksi hallitus velvoitti eri ministeriöitä selvittämään tarkemmin siirrettävien tehtävien sisältöä ja siirron toteuttamistapaa. Selvitys kohdistuu erityisesti alueellisiin ja kuntien lakisääteisessä yhteistyössä hoidettuihin tehtäviin. ELY-keskusten näkemyksen mukaan hallituksen linjauksia on tulkittava laajasti. ELY-keskukset pitävät perusteltuna ELY-keskusten, maakunnan liittojen ja työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistojen) tehtävien siirtämistä lähes kokonaisuudessaan ja joiltakin osin myös kuntien ja aluehallintovirastojen (AVI) tehtävien siirtämistä itsehallintoalueille. Elinkeinot, työllisyys ja osaaminen -vastuualueen tehtävät Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalalle kuuluvat tehtävät tulisi siirtää itsehallintoalueille lähes kokonaisuudessaan eli pääpiirteissään TEM:n taustaselvityksessä esitetyllä tavalla. Tämä koskee myös TE-toimistojen tehtäviä. TE-toimistojen yritys- ja työnvälityspalvelut voidaan siten kytkeä yhdeksi kasvupalveluksi myös aluetasolla. Tekesin innovaatiorahoitukseen ja tuoteturvallisuuteen liittyvät tehtävät on perusteltua hoitaa jatkossakin valtakunnallisesti, mutta alueellinen edustus on järjestettävä. Kotouttamiseen liittyvät ELY-keskusten tehtävät (L 1386/2010) voidaan muiden tehtävien tapaan siirtää itsehallintoalueille. Sen sijaan sisäministeriön (SM) hallinnonalalle kuuluva tehtävä laajamittaiseen maahantuloon varautuminen (L 746/2011, 12 ) on tarkoituksenmukaista ja tilannetta selkeyttävää siirtää Maahanmuuttoviraston tehtäväksi.

26 2/4 Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalalle kuuluvat tehtävät tulisi siirtää itsehallintoalueille käytännössä kokonaisuudessaan eli MMM:n taustaselvityksessä esitetyllä tavalla. ELY-keskukset korostavat sitä, että maatalouden valvontatehtävät on pidettävä yhdessä kokonaisuudessa muiden samaan prosessiin kiinteästi kuuluvien tehtävien kuten hakemusten käsittelyn, tuen myöntämisen ja maksamisen kanssa. Kokonaisuuden kannalta on perusteltua, että myös kuntien maaseutuhallinnon, lomituspalvelujen sekä kasvintuotannon ja kasvinterveyden valvonnan tehtävät siirretään itsehallintoalueille. Sama koskee kuntien ja aluehallintovirastojen (AVI) hoitamia ympäristöterveydenhuollon tehtäviä. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonalalle kuuluvat ELY-keskusten tehtävät on perusteltua siirtää itsehallintoalueille. Lisäksi itsehallintoalueille on tarkoituksenmukaista koota myös AVI:eissa nyt hoidettavat kirjasto-, liikuntaja oppilaitosrakentamiseen liittyvät sekä nuorisotoimen tehtävät, joissa on samoja sisältöjä, kuin ELY-keskusten ja TE-toimistojen nykyisissä palveluissa. Ammatillinen koulutus on perusteltua siirtää itsehallintoalueiden järjestettäväksi. Tämä ratkaisu helpottaa koulutuksen alueellisen järjestäjäverkon kokoamista, varmistaa alueellisen kattavuuden ja saavutettavuuden sekä poistaa päällekkäisyyksiä. Se edistää myös koulutuksen ennakointia, suunnittelua ja toteutusta yhteistyössä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin työnantajien kanssa sekä yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon kanssa. Liikenne ja infrastruktruuri -vastuualueen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) hallinnonalaan kuuluvista tehtävistä tulisi joukkoliikennetehtävät ja yksityistieavustukset siirtää itsehallintoalueille LVM:n taustaselvityksen mukaisesti. ELY-keskukset eivät sen sijaan kannata LVM:n ehdottamaa seutu- ja yhdysteihin liittyvien tehtävien ja vastuiden siirtämistä itsehallintoalueille. Kaikki muut liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen tehtävät ELY-keskukset pitävät tarkoituksenmukaisena säilyttää kokonaisuutena siirtämällä ne raideja vesiliikenteen tehtävien kanssa samaan yhteyteen eli Liikenneviraston hoidettaviksi. Tehtävien keskittämisestä huolimatta Liikenneviraston palvelujen saatavuus alueilla on turvattava.

27 3/4 Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen tehtävät Ympäristöministeriön (YM) hallinnonalan tehtävien osalta ELY-keskukset pitävät perusedellytyksenä sitä, että tehtäviä hoitaa uskottavaan viranomaistoimintaan kykenevä toimija. Päätöksenteon riippumattomuus ja kansalaisten yhdenvertainen kohtelu oikeudelliseen harkintaan perustuvissa tehtävissä on oltava turvattu. ELY-keskukset pitävät tärkeänä alueellisen ympäristöhallinnon tehtävien säilyttämistä kokonaisuutena ja sen lisäksi tehtävien kokoamista ELYkeskuksista, AVI:ista ja maakuntien liitoista yhdelle hallinnon tasolle eli itsehallintoalueille. Samalla ympäristölupien myöntö- ja valvontatehtävät kootaan alueella samaan organisaatioon. YM:n taustaselvityksen sisältämät ehdotukset ELY-keskusten tehtävien osalta ovat sinänsä perusteltuja, mutta toteutuessaan ne hajottaisivat ympäristötehtävien kokonaisuuden tehokkaan toiminnan näkökulmasta ja asiakkaiden kannalta epätarkoituksenmukaisesti. Tämä koskee erityisesti vesilain- ja ympäristönsuojelulain valvontaa. ELY-keskusten valmiustehtävien siirtäminen itsehallintoalueille ilman vastaavien normaaliolojen tehtävien siirtämistä samaan organisaatioon on käytännössä mahdotonta. ELY-keskusten ympäristötehtävien lisäksi itsehallintoalueille on perusteltua siirtää ainakin kuntien ympäristötoimen ja rakennusvalvonnan järjestämisvastuu sekä öljyvahinkojen jälkitorjunnan ja jätehuollon tehtävät, kuten YM:n taustaselvityksessäkin ehdotetaan. MMM:n hallinnonalan tehtävistä vesihuoltolain valvonta ja alueellisen suunnittelun edistäminen on ministeriön taustaselvityksen mukaisesti perusteltua siirtää itsehallintoalueille. Ehdotettua vesistötehtävien siirtämistä valtakunnalliseen virastoon ja sen vaikutuksia on vielä syytä selvittää tarkemmin. Aluehallintouudistuksessa huomioitavaa ELY-keskusten näkemyksen mukaan aluehallintouudistuksessa ja aluehallinnon kehittämisessä on huomioitava erityisesti seuraavia näkökohtia: 1. Itsehallintoaluelaki säädetään uudelle hallinto-organisaatiolle ja -tasolle aidosti uutena lakina, ei kuntalain pohjalta. Päätöksentekotasot oikeudelliseen harkintaan perutustuvassa päätöksenteossa tulee olla selkeästi valtuusto hallitus virasto/virkamies, sisältämättä lautakuntia tai luottamushenkilöelinten otto-oikeutta. Lain tulee mahdollistaa joustava sopimuspohjainen yhteistyö itsehallintoalueiden välillä ja tehtävien keskittäminen tarkoituksenmukaisella tavalla. 2. Valtion aluehallinnon hoitamia tehtäviä ei epätarkoituksenmukaisesti siirretä kuntiin, vaan ensisijaisesti aina itsehallintoalueille.

28 4/4 3. Palveluja voidaan tuottaa myös itsehallintoalueiden yhteistyönä hyödyntäen keskittämisten ja erikoistumisten edut täysimääräisesti. Itsehallintoalueiden yhteistyöalueet on tarkoituksenmukaista yhtenäistää siten, että asiakkaat saavat yhtenäisen palvelukokonaisuuden yhdestä palvelupisteestä. Yhtenäistäminen tarkoittanee muutoksia myös ELYkeskusten nyt voimassa oleviin keskittämis- ja erikoistumispäätöksiin. 4. Valtakunnallisten prosessien, järjestelmien ja toimintatapojen kehittäminen turvataan, esimerkkeinä asiakaspalvelukeskukset ja sähköiset TE-palvelut. 5. Valtionhallinnolta siirtyvien tehtävien tuottaminen tilaaja-tuottajamallilla työ-ja elinkeinoministeriön esittämien yritys- ja työllisyyspalveluiden osalta on mielenkiintoinen ehdotus, jonka vaikutukset palveluiden laatuun ja niiden tuottamisen tehokkuuteen tulee selvittää pikaisesti. 6. Valtion ohjaus itsehallintoalueille on strategista. Nykymuotoisesta tulosohjauksesta luovutaan. Valtion ja itsehallintoalueiden välille kehitetään vuorovaikutukseen perustuva sopimuskäytäntö. 7. Uusia hallinnonalakohtaisia valtion keskusvirastoja ja valtionhallinnolle jäävää erillistä ja harvaksi jäävää alueviranomaisten verkkoa tulee välttää. ELY-keskukset ja niiden johto ovat aktiivisesti mukana vaativassa valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamistyössä antaen asiantuntemuksensa ja kokemuksensa yhteiseen käyttöön.

29 Kannanotto 1 (4) Julkinen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN KANNANOTTO ALUEHALLINTOUUDISTUKSEEN Aluehallintovirastoilta on pyydetty kannanottoa erityisesti ministeriöiden taustaselvityksiin. Ministeriöiden esityksissä puututaan oleellisesti myös aluehallintovirastojen hoitamiin tehtäviin ja aluehallintovirastojen asemaan. Tästäkin näkökulmasta on tärkeää kuulla tarkoin aluehallintovirastojen näkemykset. Aluehallintovirastot näkevät, että historiallisen suuren hallinnon rakenneuudistuksen valmisteluun ja linjauksiin tulee varata riittävästi aikaa. Aluehallintovirastot tukevat hallituksen linjauksia aluehallinnon uudistamiseksi ja itsehallintoalueiden muodostamiseksi. Lähtökohtana tulee olla siirtää valtion aluehallinnosta itsehallintoalueille kehittämistehtäviä ja tehtäviä, jotka ovat luonteeltaan itsehallintoalueille sopivia. Valtiolliset tehtävät ja erityisesti tehtävät, joissa käytetään oikeusharkintaa, tulee säilyttää valtionhallinnossa. Tällaisia tehtäviä ovat erityisesti valvontaan, ohjaukseen ja lupahallintoon liittyvät tehtävät. Aluehallinnossa hoidettavat tehtävät tulisi jaotella sisällön ja tehtävän luonteen mukaisesti ja tämän pohjalta analysoida, hoidetaanko tehtävät itsehallintoalueilla vai valtion aluehallinnossa. Tehtäviä on tarkasteltava myös siitä näkökulmasta, voivatko ne olla alisteisia poliittiselle päätöksenteolle. Kansallisten säädösten lisäksi myös EU:n säädökset asettavat omat ehtonsa hallinnon rakenteille ja siten ne pitäisi jo selvityksen alkuvaiheessa ottaa huomioon. Aluehallintouudistusta toteutettaessa on selkiytettävä myös valtion keskushallinnon ja aluehallinnon roolit ja tehtävät sekä poistettava päällekkäisyyksiä lupa-, ohjaus- ja valvontaprosesseista. Aluehallintovirastot ovat jo selvittäneet tehtäväkokonaisuuksia ja kehittämistarpeita, joilla lisätään tehokkuutta ja puretaan säätelyä vähentämällä normeja, keventämällä prosesseja ja hyödyntämällä digitalisaatiota. Lisäksi kehitetään lupahallintoa. Selvitystyö valmistuu ensi viikolla. Aluehallintovirastot suhtautuvat kielteisesti ministeriöiden esityksiin viedä asioita alueilta keskusvirastoihin ja ministeriöihin tai uusiin perustettaviin lupa- ja valvontavirastoihin. Nämä esitykset veisivät hallintoa kymmeniä vuosia taaksepäin ja johtaisivat keskushallinnon kaksiportaisuuteen. Jo 1990-luvulla päätavoite oli keventää keskushallintoa ja pyrkiä yksiportaiseen keskushallintoon. Erilliset valvonta- ja lupavirastot omine alueellisine toimipisteineen johtaisivat sirpaloitumiseen ja olisivat ristiriidassa keskushallinnon uudistamishankkeen ja hallitusohjelman tavoitteiden kanssa, joissa hallinnonalojen raja-aitoja pyritään madaltamaan tai jopa poistamaan kokonaan. Myös OECD on arvioinut Suomen julkisen hallinnon yhdeksi suurimmaksi haasteeksi poikkihallinnollisen yhteistyön puutteen. Hallitusohjelmassa nostetaan esiin koko Suomen voimavarojen hyödyntämisen merkitys kasvavan talouden yhtenä peruspilarina. Alueiden merkitys on hallitusohjelmassa tunnustettu ja alueellisten elinvoimaisten ympäristöjen kehittämiseen panostetaan. Ministeriöiden esitykset hallinnon keskittämisestä ovat tässäkin mielessä hallitusohjelman vastaisia ja siirtävät hallintoa etäämmälle alueiden lähtökohdista ja tarpeista.

30 2 (4) Aluehallintovirastojen näkemykset ministeriöiden esityksiin Sisäministeriö esittää metsäpalotähystysten järjestämistehtävien, osan varautumisen, valmiusharjoitusten järjestämisen sekä paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistämisen tehtävät itsehallintoalueille. Sisäministeriö ei ole arvioinut siirtyvien htv:n määrää. Aluehallintovirastojen pelastustoimen ja varautumisen vastuualueilla työskentelee tällä hetkellä 32 henkilöä. Vastuualueen tehtävänä on hoitaa pelastustoimen valvontaa ja alueellista varautumistehtävää. Tehtäviä hoidetaan kuudessa aluehallintovirastossa. Metsäpalojen tähystysten erikoistumistehtävä on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehtävä. Aluehallintovirastojen kanta: Aluehallintovirastot eivät kannata metsäpalojen tähystysten erikoistumistehtävän, valmiusharjoitusten ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun tukemisen siirtämistä itsehallintoalueille. Muutamien pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen tehtävien siirtäminen itsehallintoalueille heikentää muutoinkin niukasti resursoitujen vastuualueiden toimeenpanokykyä. Varautumisen yhteensovittamiseen ja kuntien valmiussuunnittelun tukemiseen kuuluvat alueelliset valmiusharjoitukset, joita Pelastusopisto tukee. Lisäksi aluehallintovirasto järjestää alueellisia maanpuolustuskursseja, tukee kuntien varautumista ja koordinoi alueen varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Aluehallintovirastolla on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon kuin myös opetustoimen osalta alueellinen varautumistehtävä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei esitä opetus- ja kulttuuritoimen tehtäviä siirrettäväksi itsehallintoalueille. Aluehallintovirastojen kanta: Aluehallintovirastot esittävät, että valtion aluehallinnon sivistystoimen valtiolliset tehtävät koottaisiin aluehallintovirastoihin. Maa- ja metsätalousministeriö esittää eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan ja elintarvikevalvonnan siirtämistä AVIsta itsehallintoalueille, 59 htv. Tämä kannanotto poikkeaa sosiaali- ja terveysministeriön lausunnosta, jossa on esitetty, että aluehallintoviraston terveydensuojelun ja tupakkalain mukaiset tehtävät, jotka ovat osa ympäristöterveydenhuoltoa, siirrettäisiin uuteen perustettavaan ohjaus- ja valvontavirastoon. Aluehallintovirastojen kanta: Aluehallintovirastot eivät kannata ympäristöterveydenhuollon alueellisten ohjaus- ja valvontatehtävien siirtoa itsehallintoalueille. Nämä tehtävät ovat luonteeltaan valtiolle kuuluvia ohjaus- ja valvontatehtäviä. Kuntien vastuulla olevat ympäristöterveydenhuollon tehtävät ja aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuollon valvontaan ja ohjaukseen liittyvät tehtävät eivät voi olla samassa organisaatiossa. Lisäksi tällä hetkellä kuudessa aluehallintovirastossa hoidettavien tehtävien siirtäminen 18 itsehallintoalueeseen on vastoin valvonnan yhdenmukaistamisen ja osaamisen turvaamisen tavoitetta. Säilyttämällä tehtävät aluehallintovirastoissa turvataan myös toimijoiden tärkeänä pitämä alueellinen tuntemus. Ympäristöterveydenhuollossa on jatkossa vähennettävä monella tasolla tapahtuvaa valvontaa. Keskusvirastojen rooli on ohjata aluehallintovirastoja ja huolehtia valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta toimialalla. Aluehallintovirastoissa hoidetaan tiettyjä eläinsuojeluvalvontatehtäviä (esim. otantavalvonta), jotka on mahdollista siirtää itsehallintoalueiden ympäristöterveydenhuollon tehtäviin.

31 3 (4) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tehdään aluehallintovirastoissa kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjauksessa valvontatehtäviä ja lisäksi aluehallintovirastot vastaavat talous- ja velkaneuvonnan ohjauksesta alueellaan. Aluehallintovirastoissa tehdään TEMin hallinnonalalla 38 htv:tä. TEM ei esitä siirrettäväksi niitä itsehallintoalueille. Aluehallintovirastojen kanta: Aluehallintovirastot katsovat, että kilpailu- ja kuluttajahallintoa koskevat valvontatehtävät säilytetään aluehallintovirastoissa. Talous- ja velkaneuvonnan osalta kyseessä on tehtävä, joka tukee nimenomaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työtä, koska asiakaskunta on yhteneväinen mielenterveys-, päihde- ja toimeentulotukiin liittyvistä syistä. Tehtävä voidaan siirtää itsehallintoalueille. Sosiaali- ja terveysministeriö esittää alkoholihallinnon ja ehkäisevän päihdetyön tehtävien siirtämistä itsehallintoalueille, mikäli aluehallintovirastot nykymuodossaan lakkautetaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on myös esittänyt erillisen ohjaus- ja valvontaviranomaisen perustamista sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalle. STM esittää, että tähän virastoon siirrettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon aluehallintoviraston suorittama valvonta ja luvitus. Lisäksi STM esittää myös työsuojelun valvonnan siirtämistä samaan perustettavaan ohjaus- ja valvontavirastoon. Aluehallintovirastoissa tehdään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtäviä kaiken kaikkiaan 635 htv:tä, josta työsuojelun osuus on 425 htv:tä. Aluehallintovirastojen kanta: Aluehallintovirastot vastustavat erillisen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus- ja valvontaviraston perustamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon operatiivinen ohjaus ja valvonta (kantelut, luvitus ja tarkastustoiminta) mukaan lukien alkoholilupa- ja valvontatehtävät sekä työsuojelun valvontatehtävät tulee säilyttää alueellisella tasolla aluehallintovirastoissa. Keskusvirastojen rooli on ohjata aluehallintovirastoja ja huolehtia valvonnan ja ohjauksen yhdenmukaisuudesta toimialalla. Aluehallintovirastojen näkemyksen mukaan ehkäisevän päihdetyön tehtävät ja romaniasioihin liittyvät tehtävät voidaan siirtää itsehallintoalueille. Ympäristöministeriö ei esitä neljässä aluehallintovirastossa hoidettavien ympäristöluvituksen tehtävien siirtämistä kuntiin tai itsehallintoalueille. Sitä vastoin ympäristöministeriö esittää AVIen ympäristölupatehtävien ja suurimman osan ELYjen ympäristöhallinnon tehtävistä siirtämistä uuteen perustettavaan valtakunnalliseen ympäristölupa- ja valvontavirastoon. Aluehallintovirastojen kanta: Aluehallintovirastot vastustavat erillisen ympäristöasioiden lupa- ja valvontaviraston perustamista. Tämä loisi keskusvirastoihin kaksiportaisen järjestelmän, koska lupa- ja valvontatehtävissä tarvitaan alueellinen organisaatio tehtävien hoitamiseksi asianmukaisesti. Esitys johtaisi kapea-alaisen sektorihallinnon vahvistumiseen eikä suinkaan keventäisi ja tehostaisi hallintoa. Aluehallintovirastot esittävät ympäristöhallinnon valvonnan, luvituksen ja ohjauksen tehtävien kokoamista olemassa oleviin aluehallintovirastoihin ja kaivos- ja kemikaaliluvituksen yhdistämistä aluehallintovirastojen ympäristöluvitukseen.

32 4 (4) Yhteenveto Aluehallintovirastot esittävät, että valtion alueille jäävät tehtävät kootaan kuuteen nykyiseen aluehallintovirastoon. Tällä tavoin alueille muodostettaisiin alueellisesti kattavat, monialaiset valtion virastot, jotka tukisivat tehokasta ja tuottavaa asioiden hoitamista valvonta-, ohjaus- ja lupa-asioissa. Näin muodostuisi hallinnonaloittain riittävän suuri osaamispotentiaali ja mahdollisuus erikoistua. Monialaisissa virastoissa syntyy synergiaetuja niin hallinnonalan sisällä kuin eri hallinnonalojen keskenkin. Valtion aluehallinnon puolella esittämäämme malliin voitaisiin siirtyä suhteellisen pienin kustannuksin ja nopealla aikataululla. Käytössä on toimiva ohjausjärjestelmä, jota voidaan täydentää tarpeen mukaan. Aluehallintovirastojen näkemyksen mukaan valtion aluehallintoa tulee uudistaa tavoitteena tehtävien tehokas ja vaikuttava hoitaminen sekä valtion aito läsnäolo alueilla. Aluehallintovirastot eivät kannata valtion keskushallinnon vahvistamista ja ministeriökohtaisen putkihallinnon perustamista alueille, vaan esittävät poikkihallinnollista, toimivaa valtionhallintoa vastinpariksi itsehallintoalueille. Ylijohtaja Elli Aaltonen Itä-Suomen aluehallintovirasto Ylijohtaja Kaisa Ainasoja Lapin aluehallintovirasto Ylijohtaja Minna Karhunen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ylijohtaja Mikael Luukanen Lounais-Suomen aluehallintovirasto Ylijohtaja Jorma Pitkämäki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

33 Aluehallinnon kuulemistilaisuus - Selkeä porrastus kolmen tason - kuntien, väliportaan ja valtion - välillä toteutetaan. - Rahoitusratkaisumallilla ei saa vaarantaa tai vesittää itsehallinnon demokraattista pohjaa, eikä itsehallintoalueita ei voida nähdä pelkkänä valtionhallinnon jatkeena. - Tavoitteena on oltava hallinnon selkeys, päällekkäisyyksien purkaminen ja on pyrittävä yhteneväisiin hallinnon rajoihin. ELY:t ja maakuntien liitot lakkautetaan uusien itsehallintoalueiden tieltä. Hallitus on linjannut , mitä tehtäviä uusille itsehallintoalueille siirretään. Monitoimialaisuus on lähtökohtana eli sote -asioiden lisäksi itsehallintoalueille siirretään myös muita tehtäviä. Hallituksen tekemät linjaukset antavat hyvän pohjan jatkotyölle. Maakuntien liittojen nykyiset tehtävät tulee siirtää uusille IH -alueille. ELY:jen tehtävistä sopiviksi katsotut ja etenkin aluekehittämiseen liittyvät tehtävät on siirrettävä IH -alueille. Tehtävien siirtoja ministeriöille on vältettävä, eikä ole kovin perusteltua koskea laajasti kuntienkaan nykytehtäviin SOTEa lukuunottamatta. Ministeriöiden esittämät tehtävä siirrot ovat mielestäni varsin hyvä aloitus uudenkaltaiselle pohdinnalle, mutta tekemistä riittää että näkemys tavoiteltavasta uudistuksesta olisi valtionhallinnon eri toimijoiden parissa yhteismitallinen.(esim. MMM ja TEM hyvää pohdintaa) IH -alueiden on voitava sopia tehtävien hoitamisesta tarkoituksenmukaisissa kokonaisuuksissa yhteistyössä. Uudistuksessa kohtaavat valtion ylhäältä alas ja kuntien alhaalta ylöspäin olevat toimintamallit, ja olisi tärkeä lähteä niiden vahvuuksista eikä pienemmistä yhteisistä nimittäjistä. Uudistuksissa tulisi antaa alueille tehtävät ja järjestämisvastuu, mutta antaa myös vapaus niiden järjestämiseen. Jos jotain tehtäviä hoidetaan nykyisin pienemmällä lukumäärällä kuin 18, niin niihin löytyy varmasti mahdollisuus jatkossakin. Itsehallintoalueiden välinen sopimuspohjainen järjestelmä ei saa kuitenkaan muodostua liian jäykäksi hallintorakenteeksi. Itselleni herää kyllä mieleen kysymys, kuinka paljon laissa tulee ylipäänsä säätää tuotannon rakenteesta ja toimintatavasta. Ylätason keskusteluissa korostuu palveluiden järjestäminen, mutta sivulauseissa nousee kaipuu ja toive käytännön tuotannon vahvaan ohjaukseen. Valtion eri toimijoiden aluejaot ovat varsin pirstaleiset. Aluejakojen perustana tulee jatkossa olla itsehallintoaluejako. Siltä osin kuin aluejako on itsehallintoalueita karkeampi, niiden tulee noudattaa itsehallintoalueiden luontaisia yhteistyösuuntia ja niiden välisten yhteistyöverkkojen muodostamia kokonaisuuksia, eikä tälle tule sallia hallinnonalakohtaisia poikkeuksia. Jäljelle jäävät valtionhallinnon valvontatehtävät (AVI) tulisi kenties valtakunnallistaa yhdeksi valtion virastoksi. Tulopohjan kehittämisen tulee olla vahvasti kunkin itsehallintoalueen omassa intressissä ja siksi alueen ja elinkeinojen kehittämistehtävät ovat keskeinen osa itsehallintoalueen kokonaisuutta. Elinkeinopolitiikan rajapinnat kuntien ja IH alueiden kesken on oltava selkeät. IH - alueet ovat pääsääntöisesti strategisia toimijoita ja kehittämisrahoittajia. Hallitusoh-

34 jelman mukaan hallitus edistää tulevaisuuden kunnan roolin muuttumista yhä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Päätavoite läpi uudistuksen on oltava hallinnon yksinkertaistaminen ja asioiden taloudellinen hoito unohtamatta asiakasnäkökulmaa. Yhtenä ratkaisuna voisi olla vielä vahvempi järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen sekä ennen kaikkea asiakasnäkökulman korostuminen ja asiakkaan edun palveleminen.

35 Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisen selvityshenkilö Lauri Tarastin kuulemistilaisuus Säätytalo, Helsinki Matti Aho 1

36 2

37 3

38 Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen Valviran näkökulmasta Kuulemistilaisuus Säätytalo Marja-Liisa Partanen, ylijohtaja Valvira

39 Nykytila Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontatehtävissä toimii tällä hetkellä useita eri viranomaisia. Valviran, kuntien ja aluehallintovirastojen tehtävänjako ei ole käytännössä kaikilta osin selvä ja tehtävät saattavat olla osittain päällekkäisiä. Valviran lakisääteisenä tehtävänä on ohjata aluehallintovirastoja niiden sosiaali- ja terveydenhuoltoon (ml. ympäristöterveydenhuolto ja alkoholihallinto) liittyvissä tehtävissä. Tavoitteena on, että aluehallintovirastojen ohjaus-, lupa- ja valvontakäytännöt olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia. Ohjaustehtävä ei ole kuitenkaan ongelmaton, sillä aluehallintovirastot ovat itsenäisiä toimivaltaisia viranomaisia, jotka tekevät omat ratkaisunsa Marja-Liisa Partanen 2

40 Uudistuksessa huomioitava Viranomaistoiminnan on oltava mahdollisimman ennakoitavaa. Alueiden välisen yhdenvertaisuuden toteutuminen on varmistettava. Moniportaisista rakenteista on luovuttava ja lupa- ja valvontajärjestelmiä yksinkertaistettava. Hallintoa on yleisellä tasolla pyrittävä hallitusohjelman hengen mukaisesti keventämään, huomioiden kuitenkin kansalaisten oikeusturvan toteutuminen. Tarve valvonta- ja lupaviranomaistoiminnan uudistukselle on tullut esille eri selvityksissä (esim. keväällä 2015 valmistuneessa Valviran ulkoisessa arvioinnissa, STM 2015:30) Marja-Liisa Partanen 3

41 Valvira on myös itse tehnyt toiminnan uudistamiseksi useita esityksiä STM:lle (esim. Valviran ehdotukset normien purkamiseksi ). Tehtävät ja päätöksenteko alueilla tulisi järjestää siten, että järjestelmä on toiminnanharjoittajille ja muille asiakkaille mahdollisimman kevyt. Yhden luukun periaate. Esim. ympäristöterveydenhuollon tehtävien järjestäminen osana terveydenhuollon tehtäviä Marja-Liisa Partanen 4

42 STM:n hallinnonalaa koskevista uudistuksista Valvira kannattaa pääsääntöisesti STM:n VM:lle toimittamassa kirjeessä esitettyjä näkemyksiä. Valvira kannattaa STM:n ehdottamaa sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus- ja valvontavirastoa. Tätä tukee mm. alan kansainvälinen kehittäminen. Alla on kuitenkin koottu eräitä tarkennuksia. Ympäristöterveys Valvontatehtävät siirtyisivät itsehallintoalueille. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan ohjauksen resurssit tulisi keskittää Valviraan (terveydensuojelun ja tupakkalain valvonnan ohjaukseen liittyvät tehtävät, 9 htv). Alkoholihallinto Valvira pitää yhtä hyvänä vaihtoehtoa alkoholihallinnon tehtävien keskittämistä itsehallintoalueiden sijasta Valviraan. Lupien (alkoholihallinnon tehtävät aluehallintovirastoista, 47 htv) keskittyessä on ohjaustehtävää mahdollista keventää. Alkoholilain kokonaisuudistus / norminpurku: näihin liittyvien uudistusten hoitaminen / hallinnon keventäminen helpompaa keskusvirastotasolla. Alkoholihallintoon liittyvistä tehtävistä alueille ehkäisevä päihdetyö Marja-Liisa Partanen 5

43 STM on em. kirjeessään ottanut kantaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen ja valvonnan organisointiin. Valvira kannattaa STM:n esitystä. Valvira toteaa vielä erikseen, että yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon lupahallinto tulisi keskittää Valviraan / STM:n hallinnonalan ohjaus- ja valvontavirastoon Marja-Liisa Partanen 6

44 SAK ry Työllisyys ja kestävä kasvu osasto/mt SAK:n lähtökohtia aluehallintouudistukseen SAK ottaa tässä vaiheessa kantaa vain olennaisimpiin asioihin, jotka liittyvät SAK:n työhön ja tavoitteisiin 1. Työsuojeluvalvonta 2. Ammatillinen toinen aste ja aikuiskoulutus 3. Työvoimapalvelut 4. Palkkaturva 5. Tekesin määrärahat 1. Työsuojeluvalvonta Suomi on ratifioinut ILO:n yleissopimukset 81 ja 129, jotka määrittelevät toiminnan järjestämisen reunaehdot. Nykyinen järjestämistapa työsuojeluvalvonnassa täyttää asetetut vaatimukset. ILO:n yleisopimuksen 81 mukaan juridiset edellytykset työsuojeluvalvonnalle ovat: sen tulee olla puolueetonta ja riippumatonta suhteessa työantajiin ja työntekijöihin poliittiset kysymykset eivät saa vaikuttaa valvonnan sisältöön ja toteuttamiseen sen tulee olla yhden keskushallinnon viranomaisen ohjauksessa sen tulee toimia työmarkkinaosapuolten kanssa yhteistyössä resursseja tulee olla riittävä määrä ja tulee varmistaa tarvittava pätevyys ja osaaminen Työsuojeluvalvonnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden sekä kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun toteutumiseksi on välttämätöntä huomioida myös seuraavat asiat: kattavuus; tulee koskea koko maata alueellisen valtionhallinnon järjestämä toimintayksiköiden pitää olla riittävän suuria ohjauksen on oltava yksinkertaista ja tehokasta taustalla tulee olla yhtenäinen ja ajantasaiseen työelämän analyysin perustuva toiminta-ajatus toiminnan tulee olla yhtenäisesti suunniteltua, ohjeistettua ja toteutettua työsuojelulautakuntien tehtävä ja rooli tulee säilyttää

45 SAK ry Työllisyys ja kestävä kasvu osasto/mt Työsuojeluvalvonta on järjestettävä kansainvälisten sopimusten vaatimusten mukaisesti. Tärkeää on säilyttää riippumattomuus osana suoraa valtionhallintoa STM:n Työsuojeluosaston ohjaamana. Mikäli työsuojeluviranomainen liitetään osaksi itsehallintoaluetta, vaarantuvat sekä riippumattomuus sekä valtakunnallinen yhdenmukaisuus. Tämän vuoksi SAK vastustaa työsuojeluviranomaistehtävien siirtämistä itsehallintoalueiden vastuulle. SAK kannattaa valtakunnallisen työsuojeluviraston perustamista. 2. Ammatillinen toinen aste ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko on rakentunut erilaiseksi eri puolilla Suomea. Osassa Suomea ammatillista koulutusta järjestää käytännössä koko maakunnan kattava koulutuskuntayhtymä, suuremmissa kaupungeissa toimii isoja kunnallisia järjestäjiä. Näiden lisäksi ammatillista koulutusta järjestävät myös yksityiset koulutuksen järjestäjät, joiden ylläpitäjinä ovat säätiöt, yhdistykset tai osakeyhtiöt. Hallitusohjelmassa lähdetään siitä, että ammatillisen koulutuksen reformi toteutetaan ylläpitäjäneutraalisti. Tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädännön, ohjauksen ja rahoitusjärjestelmän uudistukset tulee toteuttaa siten, ettei suosita tai syrjitä järjestäjiä ylläpitäjämuodon perusteella. Kuitenkin syksyllä 2015 on noussut esille mahdollisuus liittää ammatillinen koulutus jollain tavalla osaksi perustettavia itsehallintoalueita. Maan hallituksen sisällä ei ole yhteistä näkemystä tavasta kytkeä ammatillinen koulutus itsehallintoalueisiin. Koska ammatillisen koulutuksen järjestäjäpohja poikkeaa suuresti toisistaan maan eri osissa, on ammatillisen koulutuksen kytkeytyminen itsehallintoalueisiin monimutkainen kysymys. SAK:n näkökulmasta oleellista on, että nuorisotakuuseen kuuluva koulutustakuu - koulutuspaikkojen riittävä määrä koko ikäluokalle - pystytään turvaamaan kaikkialla Suomessa. Toisaalta on tärkeää, että aikuisten ammatillisen osaamisen kehittäminen ja työttömien ammatillinen koulutus on saatavilla koko maassa. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on jatkossakin maksettava suoraan koulutuksen järjestäjille, jotka käyttävät sen koulutukseen ja sen edellyttämiin välttämättömiin investointeihin. Tässä vaiheessa SAK ei näe tarvetta siirtää ammatillisen toisen asteen ja aikuiskoulutuksen siirtoa osaksi itsehallintoalueita. SAK on nuorisotakuun ohella ajanut oppivelvollisuusiän pidentämistä ja toisen asteen koulutuksen yhteistyön tiivistämistä lukioiden ja ammatillisen koulutuksen välillä. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen kokonaisuutena saattaisi vaarantua, mikäli lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta ohjattaisiin eri paikoista. Useat ammatillisen koulutuksen toimijat ovat ehdottaneet koko ammatillisen

46 SAK ry Työllisyys ja kestävä kasvu osasto/mt koulutuksen järjestäjäkentän osakeyhtiöittämistä osana ammatillisen koulutuksen reformia. SAK:n näkökulmasta ammatillisen koulutuksen osakeyhtiöittäminen olisi vähintään yhtä suuri uudistus kuin ammatillisen koulutuksen siirto itsehallintoalueillekin. Ammatillisten perustutkintojen suorittajista yli 80 prosenttia suorittaa tutkintoaan kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämissä oppilaitoksissa. Ammatillisen koulutuksen osakeyhtiöittäminen ei ole perusteltua, koska hallitusohjelmassa ammatillisen koulutuksen reformi on linjattu toteutettavan ylläpitäjäneutraalisti. Osakeyhtiöittäminen rikkoisi tätä periaatetta. 3. Työvoimapalvelut Työvoimapalveluiden suhteesta aluehallintouudistukseen on ylipäätään käyty hyvin vähän keskustelua. Koska uudistuksesta ei ole tarkkaa tietoa, herättää tämä osio lähinnä pohdintaa. Hallitusohjelma linjaa vain vaikeimmin työllistyvien siirron selvityksen kuntien vastuulle, resursseineen. Selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden alussa. Samassa yhteydessä linjataan myös mahdollisten kokeilujen aloittaminen eri kunnissa vuoden 2017 alusta alkaen. TEM on esittänyt joulukuussa Tarastille antamassaan lausunnossa, että lähes kaikki mm. ELY:jen, TE-toimistojen tehtävät on mahdollista siirtää tuleville itsehallintoalueille. Poikkeuksena ministeriö näkee kuitenkin mm. keskitetyt sähköiset palvelut (esim. työvoimapalvelut), jotka on säilytettävä valtakunnallisina, ettei niillä saatuja tehokkuusetuja menetetä. TE-toimistojen osalta siirto käsittäisi henkilötyövuotta ja noin 553,2 miljoonaa siirtomenoja. Työnvälityspalveluita ei ole TEM:in kansliapäällikön Jari Gustafssonin joulukuisen lausunnonkaan mukaisesti aiemmin kytketty aluehallintouudistukseen. Nyt ministeriö näkee TE-palveluiden siirron itsehallintoalueille mahdollistavan uudistuksen, jossa yrityspalvelut ja työvälitys voidaan kytkeä sekä ministeriö- että aluetasolla yhdeksi kasvupalveluksi. Työvoimapalveluiden lainsäädäntöuudistuksissa on viime vuosien ajan painotettu alueellisen yhdenvertaisuuden ja yhdenvertaisen kohtelun näkökulmaa. SAK näkee työvoimapalveluiden siirrossa itsehallintoalueille vaarana yhdenvertaisuuden heikentymisen. Kuinka siis turvataan työttömille samanlaiset oikeudet palveluihin asuinkunnasta riippumatta? Mikä pitäisi olla lainsäädäntöohjauksen tarkkuus ja valtion rooli tulevaisuudessa? Työvoimapalvelut voivat jäädä kaikkien muiden alueellisten painopisteiden alle. Yrityspalveluiden ja työnvälityksen vieläkin vahvempi kytkentä toisiinsa ei myöskään voi tarkoittaa työttömille tarjottavien palveluiden heikentymistä entisestään. SAK on jo usean vuoden ajan painottanut henkilökohtaisen palvelun merkitystä etenkin eritysryhmille sekä heikomman koulutuksen omaaville työttömille. SAK näkee myös tärkeänä yhdenvertaiset palvelut asuinkunnasta riippumatta. SAK suhtautuu mainituin varauksin siihen, että työvoimapalvelut siirtyvät itsehallintoalueille.

47 SAK ry Työllisyys ja kestävä kasvu osasto/mt 4. Palkkaturva SAK pitää palkkaturvaa valtion järjestämänä vakuutustoimintana, jonka tarkoitus on turvata palkansaajan saatavat tilanteessa, jossa työnantaja syystä tai toisesta ei pysty niitä maksamaan. Palkkaturvalla ei siis meidän näkemyksen mukaan ole suoranaista yhteyttä alueelliseen työvoimapolitiikkaan tai elinkeinopolitiikkaan. Olisi suotavaa, että uuden aluehallintojärjestelmän yhteydessä palkkaturva organisoitaisiin hajautetun mallin sijasta valtakunnallisesti valtion toimintana. Itse asiassa palkkaturva-asiat on jo alkaneen vuoden alusta lukien keskitetty Uudenmaan ELY-keskukseen. Tällä tavoin vältetään hajautetun mallin mukana tullut palkansaajien eriarvoinen asema maan eri osissa. Hajautetussa mallissa suurempien väestökeskittymien palkansaajat eivät resurssipulan vuoksi saa palkkojaan turvan kautta yhtä nopeasti kuin pienemmän väestön alueilla on asia. 5. Tekesin määrärahat Innovaatiotoiminnalla on keskeinen rooli hyvinvoinnin ja talouskasvun edistämisessä. Julkisesta innovaatiopolitiikasta saadaan eniten irti kun valtion TKItuet myönnetään mahdollisimman toimintaneutraalisti kaikenkokoisille, millä maantieteellisellä alueella tahansa ja kaikilla toimialoilla toimiville yrityksille (valtiontukijärjestelmän rajoitusten puitteissa). Koko Suomen etu on se, että TKIrahoitusta saavat suomessa toimivista yrityksistä ne, joilla on parhaat menestymisen mahdollisuudet. Tämän vuoksi mm. Tekesin ohjelmat ml. yritystukien rahoitus on syytä valmistella jatkossakin keskitetysti eikä hajottaa rahoitusta itsehallintoalueille.

48 Kuuleminen. 1 (2) YTY/Antti Aarnio Aluehallinnon kuulemistilaisuus Säätytalo 1. Onko ministeriöiden taustaselvitykseen antamien vastausten perusteella muodostuva tehtävänjako itsehallintoalueiden, kuntien ja valtionhallinnon välillä organisaationne ja julkisen hallinnon kokonaisuuden sekä tehtävien tuloksellisen hoitamisen näkökulmasta tarkoituksenmukainen? Ehdotetut tehtävänsiirrot vaikuttavat melko järkeviltä. Esitän muutamia huomioita ministeriöiden ehdotuksiin: TEM: Työ- ja elinkeinopolitiikan siirtäminen itsehallintoalueille on henkilötyövuosissa mitattuna merkittävä päätös. Osa ELYjen tehtävistä hoidetaan nyt keskitetymmin kuin esitetty itsehallintoalueiden määrä on. Olemassa olevien keskitettyjen toimintojen purkaminen johtaisi voimakkaaseen kustannusten nousuun ja osaamispuutteisiin osalla alueista. Useiden nykyisten ELYjen erikoistumistehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen edellyttää maakuntaa suurempaa aluetta. Myös keskitetyt sähköiset palvelut, kuten esim. työvoimapalvelut, on säilytettävä, jotta niillä saatuja tehokkuusetuja ei menetetä Elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa on tähän saakka pidetty tärkeänä, että ainakin ohjaus ja jossain määrin toimeenpano on ollut valtion suorassa ohjauksessa. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida miten TE-miten toimistojen siirtäminen itsehallintoalueille vaikuttaa työvoimapolitiikan ja työllisyyden hoitoon. Ympäristö: Valtion tukemassa asuntotuotannossa asuntohankkeiden toteuttamista koskevan puollon antaminen on järkevää antaa erityisesti erityisryhmäasuntoja koskevissa hankkeissa kunnan sijasta itsehallintoalueelle. Niillä on vahva kytkentä maakunnille siirtyviin soteasioihin ja olisi perusteltua, että erityisryhmien (esim. huonokuntoiset vanhukset, vammaiset sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat) palveluista jatkossa päättävä taho vastaisi myös heidän asumisensa organisoinnista. Sisäministeriö: Pelastustoimi on uudistettava sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen uudistamisen yhteydessä, kuten ministeriön käynnistämässä hankkeessa on tarkoitus. On tärkeää, että pelastustoimen organisoiminen (aluejako) itsehallintoalueilla toteutetaan vastaavalla tavalla kuin sosiaali- ja terveystoimen ensihoitopalvelut pelastustoimen ja terveystoimen yhteistyön mahdollistamiseksi. Käyntiosoite: Puhelin: (vaihde) Mikonkatu 8 A, 6. krs (09) Helsinki Faksi: Postiosoite: (09) PL 421 Sähköposti: Helsinki

49 Kuuleminen. 2 (2) YTY/Antti Aarnio STM: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on myös tulevien itsehallintoalueiden tehtävä, vaikka ensisijainen vastuu jää kunnille. Kannatamme STM:n ehdotuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen ja valvonnan tehostamisen parantamiseksi olisi selvitettävä ohjaus- ja valvontaviraston perustaminen STM:n hallintoalueelle. Myös työsuojelun valvonnan organisointi perustettavaan virastoon, STM:n ehdotuksen mukaisesti, vaikuttaa järkevältä. OKM Ammatillista koulutusta ei tässä valmisteluvaiheessa pidä siirtää osaksi perustettavia itsehallintoalueita. Ammatillista koulutusta on kehitettävä asiakkaiden työelämä ja opiskelijat tarpeisiin, ei uutta hallintoa luomalla. Suomi tarvitsee kansallista koulutuspolitiikkaa, koska ammatillinen koulutus valmistaa työvoimaa valtakunnallisille ja jopa globaaleille työmarkkinoille.. 2. Miten itsehallintoalueille siirrettävät tehtävät ja niitä koskeva päätöksenteko tulisi järjestää? Tavoiteltuja tuottavuus- ja tehokkuushyötyjä tai säästöjä ei saada aikaan, jos nykyisiä valtion aluehallinnon tehtäviä sirotellaan entistä useammilla alueilla hoidettavaksi. Se johtaisi myös osaamisresurssien käytön kannalta nykytilanteen heikentymiseen. Aikataulu on siirrettävien tehtävien määrittelylle erittäin tiukka. Henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen yhteistoiminnallinen osallistaminen pitää olla osa uudistusprosessia, eikä pakon sanelemaa yhteistoimintalain vaatiman minimin toteuttamista. Hankkeen jatkovalmisteluun on otettava henkilöstöjärjestöt mukaan. Lisätietoja: Elinkeinoasioiden päällikkö Antti Aarnio p Käyntiosoite: Puhelin: (vaihde) Mikonkatu 8 A, 6. krs (09) Helsinki Faksi: Postiosoite: (09) PL 421 Sähköposti: Helsinki

50 Säätytalo Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon kuulemistilaisuus: Pelastuslaitosten näkökulma Pelastusjohtaja V-P Ihamäki Pelastusjohtajat pj. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

ELY-keskusten näkemyksiä aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta

ELY-keskusten näkemyksiä aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta ELY-keskusten näkemyksiä aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta Kuulemistilaisuus 13.1.2016. Valtiovarainministeriö. ELY-keskusten ylijohtajat Elinkeinot, työllisyys ja osaaminen -tehtävät 1/2

Lisätiedot

Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen. Ylijohtaja Ari Niiranen

Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen. Ylijohtaja Ari Niiranen Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen kannalta Ylijohtaja ELY-keskusten tehtävät pääosin itsehallintoalueille ELY-keskukset kannattavat ELY-keskusten, maakunnan liittojen ja TE-toimistojen

Lisätiedot

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarastin kuulemistilaisuus 13.1.2016 TEM:in näkemys 18.12.2016 (1) ELY-keskusten, TE-toimistojen ja maakuntien liittojen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - strategiapäällikkö Timo Takala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vuokko Vähärautio 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 22.2.2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää Yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria Liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pirkanmaan ELY-keskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Leena Vestala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Savon liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tarja Miettinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon ELY-keskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pekka Häkkinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ylijohtaja Terttu Savolainen 13.10.2016 Uusi julkisen hallinnon työnjako maakuntauudistuksen myötä 2 Mikä muuttuu julkisen hallinnon

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Aluehallintouudistus

Aluehallintouudistus Aluehallintouudistus www.alueuudistus.fi Tilannekatsaus tammikuu 2016 1.2.2016 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla

Lisätiedot

Maakunta- ja alueuudistus ympäristötehtävissä Timo Jokelainen

Maakunta- ja alueuudistus ympäristötehtävissä Timo Jokelainen Maakunta- ja alueuudistus ympäristötehtävissä 8.2.2017 Timo Jokelainen Mihin ollaan menossa: uusi kolmitasoinen hallintomalli 1.1.2019 alkaen Uudessa kolmetasoisessa hallinnossa on (Sote ja maakuntauudistus:

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistus

Aluehallinnon uudistus Aluehallinnon uudistus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 15.12.2015 Itsehallintoalue Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma (s. 30): Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maaseutuvirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaakko Rinne 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarastin selvitys valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta - lukuun ottamatta sosiaali-

Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarastin selvitys valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta - lukuun ottamatta sosiaali- Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarastin selvitys 26.1.2016 valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta - lukuun ottamatta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta Selvityksen lähtökohdat

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Kohti Alueiden Suomea. Hanna Huttunen

Kohti Alueiden Suomea. Hanna Huttunen Kohti Alueiden Suomea Hanna Huttunen 11.11.2015 Itsehallintoalue Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma (s. 30): Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös,

Lisätiedot

Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa

Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lokakuu 2016 PERUSTUU HALLITUKSEN LINJAUKSIIN 5.4.2016 JA KÄSITYKSEEN TILANTEESTA LOKAKUUSSA 2016 Valtion aluehallinnon tehtävien siirtoja

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus ja sen vaikutus työsuojeluhallintoon Työsuojelulautakuntien seminaari

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus ja sen vaikutus työsuojeluhallintoon Työsuojelulautakuntien seminaari Maakuntauudistuksen tilannekatsaus ja sen vaikutus työsuojeluhallintoon Työsuojelulautakuntien seminaari 9.3.2017 1 Maakuntauudistus ja työsuojeluhallinto Maakuntauudistus on hallituksen reformi. Maakuntien

Lisätiedot

Itsehallintoalueet mitä ovat, mitä tekevät? Hallituksen linjaus

Itsehallintoalueet mitä ovat, mitä tekevät? Hallituksen linjaus Itsehallintoalueet mitä ovat, mitä tekevät? Hallituksen linjaus 7.11.2015 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Sote- ja aluehallintouudistus Itsehallintoalue Pääministeri Juha Sipilän hallituksen

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta

Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta Maakuntauudistus ELY-keskuksen kannalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Neuvottelukunta 1.3.2017 Palvelukyky säilytetään muutoksen aikana sekä uusien maakuntien ja valtion viraston toiminnan alkuvaiheessa.

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen (ei SOTE eikä rahoitus)

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen (ei SOTE eikä rahoitus) Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen (ei SOTE eikä rahoitus) Selvityshenkilö, ministeri Lauri Tarasti 26.1.2016 26.1.2016 1 Lähtökohtani Asiakaslähtöisyys Ymmärrettävyys Yksinkertaistaminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Maakuntauudistus miten käy tulevaisuuden demokratian?

Maakuntauudistus miten käy tulevaisuuden demokratian? Maakuntauudistus miten käy tulevaisuuden demokratian? 20.5.2016 Nuorten vaikuttajien huipputapaaminen De unga beslutsfattarnas toppmöte Ministeri Lauri Tarasti Alkuvaiheet Pääministeri Sipilän hallituksen

Lisätiedot

HALLITUKSEN LINJAUS MAAKUNNILLE SIIRRETTÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ

HALLITUKSEN LINJAUS MAAKUNNILLE SIIRRETTÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ Neuvottelutulos 5.4.2016 HALLITUKSEN LINJAUS MAAKUNNILLE SIIRRETTÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ Hallitus on sopinut perustuslaissa 121 :n 4 momentissa tarkoitetuille itsehallintoalueille -maakunnille - osoitettavista

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Leena Gunnar 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Valtion tehtävät osana uudistusta

Valtion tehtävät osana uudistusta Valtion tehtävät osana uudistusta Kohti Meijän Maakuntaa- Maakuntauudistus Pohjois-Karjalassa 13.10.2016 Ylijohtaja Ari Niiranen Pohjois-Karjalan ELY-keskus PERUSTUU HALLITUKSEN LINJAUKSIIN 5.4.2016 JA

Lisätiedot

Valviran ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ajankohtaisseminaari. Vaasa Tampere Jyväskylä

Valviran ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ajankohtaisseminaari. Vaasa Tampere Jyväskylä Valviran ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ajankohtaisseminaari Vaasa 20.8.2013 Tampere 23.8.2013 Jyväskylä 27.8.2013 1 LSSAVIN toiminnalliset linjaukset koskien vanhustenhuoltoa ja laillisuusvalvontaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Puusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Aluehallintouudistus ja vesiasiat

Aluehallintouudistus ja vesiasiat Aluehallintouudistus ja vesiasiat Maakuntauudistus ja ympäristötehtävät (1/2) PIRELYn Y-vastuualueen tehtävät ja henkilökunta jakaantumassa n. 50% - 60% maakuntaan ja LUOVAan LUOVA = valtioneuvoston alainen,

Lisätiedot

Lauri Tarasti: Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen (ei SOTE eikä rahoitus)

Lauri Tarasti: Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen (ei SOTE eikä rahoitus) Lauri Tarasti: Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen (ei SOTE eikä rahoitus) Lähtökohtani: asiakaslähtöisyys -ymmärrettävyys -yksinkertaistaminen -yhdenmukaistaminen Tehtävien jaosta

Lisätiedot

Lääninhallituksen kuulumisia

Lääninhallituksen kuulumisia Lääninhallituksen kuulumisia Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 8.10.2009 Heli Kajava Ylitarkastaja Aluehallintouudistus (Alku-hanke)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Muutos on pysyvää LSSAVIn uusi strategia: Yhteistyöllä yhteiseen tulkintaan hyvästä käytännöstä. Ylijohtaja Jorma Pitkämäki,

Muutos on pysyvää LSSAVIn uusi strategia: Yhteistyöllä yhteiseen tulkintaan hyvästä käytännöstä. Ylijohtaja Jorma Pitkämäki, Muutos on pysyvää LSSAVIn uusi strategia: Yhteistyöllä yhteiseen tulkintaan hyvästä käytännöstä Ylijohtaja Jorma Pitkämäki, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Terveydenhuollon tarpeet, tavoitteet

Lisätiedot

Vahva vuorovaikutus opetus- ja kulttuuritoimessa. Maakuntauudistuksen II-vaiheen aluekierros 2017

Vahva vuorovaikutus opetus- ja kulttuuritoimessa. Maakuntauudistuksen II-vaiheen aluekierros 2017 Vahva vuorovaikutus opetus- ja kulttuuritoimessa Maakuntauudistuksen II-vaiheen aluekierros 2017 2 Maakuntauudistus OKM:n hallinnonalan näkökulmasta Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ei maakuntauudistuksessa

Lisätiedot

Maakuntien tehtäväsiirrot ja valtionhallinnon muutokset uudistuksen rakennuspalikat

Maakuntien tehtäväsiirrot ja valtionhallinnon muutokset uudistuksen rakennuspalikat Maakuntien tehtäväsiirrot ja valtionhallinnon muutokset uudistuksen rakennuspalikat VM/Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen Lainsäädäntöneuvos Sami Kouki Lainsäädäntöneuvos Jaska Siikavirta

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari 25.10.2016 Hämeenlinnan Ylijohtaja Pekka Savolainen Hämeen ELY-keskus Valtiolta (ELY, AVI) maakuntaan siirtyviä tehtäviä Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Maakunnat ja palvelut

Maakunnat ja palvelut Maakunnat ja palvelut Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti Peruspalveluiden arvioinnin yhteistyöoorumi 18.3.2016 17.3.2016 1 Vaikuttava ja kustannustehokas yhteiskuntapolitiikka ja hallinto Asiakaskeskeinen

Lisätiedot

Landskapens uppgifter

Landskapens uppgifter ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO Landskapens uppgifter Maakuntien tehtävät - Regeringens preciserade riktlinjer 5.4.2016 - Hallituksen tarkentavat linjaukset 5.4.2016 Olav Jern Landskapsdirektör

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kuntien ja sote-tehtävien uudistuva rajapinta. Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti ( lukien)

Sote-uudistus. Kuntien ja sote-tehtävien uudistuva rajapinta. Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti ( lukien) Sote-uudistus Kuntien ja sote-tehtävien uudistuva rajapinta Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti (1.10.2015 lukien) Ehdotusten vaikutukset kuntiin 1/2 Kunnat ja kuntayhtymät eivät jatkossa järjestä tai

Lisätiedot

Maakunta- ja soteuudistus

Maakunta- ja soteuudistus Maakunta ja soteuudistus Maakuntakiertue Uusimaa 1.6.2017 Muutosjohtaja 1 2.6.2017 Valmisteluvaiheet 2 2.6.2017 3 2.6.2017 Aluekehittäminen ja kasvupalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto

Lisätiedot

Maakuntien tehtäväaloista HE 15/2017

Maakuntien tehtäväaloista HE 15/2017 Maakuntien tehtäväaloista HE 15/2017 Maa ja metsätalousvaliokunta 5.4.2017 Valtiovarainministeriö Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen 1 Maakuntien tehtäväalat ja niiden hoitaminen

Lisätiedot

Hallintokuviot uusiksi, mitä nyt tiedetään?

Hallintokuviot uusiksi, mitä nyt tiedetään? Hallintokuviot uusiksi, mitä nyt tiedetään? Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Isot kuvioit Maakuntalailla perustetaan maakuntahallinto, jolle runsaasti tehtäviä (laki lausunnolla) Perustetaan

Lisätiedot

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti STM / VM linjaukset 26.5.2016 Maakunnan esivalmistelu 30.6.2017 asti 1 STM / VM viesti 26.5.2016 Esivalmistelu käyntiin kaikissa maakunnissa ennen kesälomakautta. Maakuntien liitot kutsuvat koolle esivalmistelun

Lisätiedot

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Kuntamarkkinat 9.9.2015 Hallitusneuvos, yksikön päällikkö Tarja Hyvönen, valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Pertti Rajala

Maakuntauudistus. Pertti Rajala Maakuntauudistus Pertti Rajala 6.6.2016 Maakuntauudistus Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Tulevaisuuden työnjaossa:

Lisätiedot

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta LSPel jäsenpalokuntien hallinnon ja päällystön seminaari 14.10.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni 1 Tavoitteena sujuvoittaa

Lisätiedot

Hallinnonrajat ylittävä kokonaistarkastelu

Hallinnonrajat ylittävä kokonaistarkastelu Selvitys LVM/2252/02/2015 Valtiovarainministeriö 18.12.2015 VM118:00/2015 Aluehallintouudistuksen valmistelu ja taustaselvitys Kukin ministeriö laatii mahdollisimman yhteisestä näkökulmasta hallituksen

Lisätiedot

Tervetuloa Lapin aluehallintovirastoon!

Tervetuloa Lapin aluehallintovirastoon! Tervetuloa Lapin aluehallintovirastoon! Lapin Nuorisofoorumi 2/2014 12.4.2014 Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Kaisa Ainasoja Lyhyt katsaus valtion aluehallinnon historiaan valtion aluehallinnon katsotaan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros Johtaja Satu Koskela Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen AVIn toimialue Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois Karjalan Ympäristöterveys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Elina Felin 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Uuden viraston toimeenpanohanke luomme uutta yhdessä

Uuden viraston toimeenpanohanke luomme uutta yhdessä Uuden viraston toimeenpanohanke luomme uutta yhdessä SOSIAALIPÄIVYSTYS OSANA UUDISTUVAA SOSIAALI JA TEEVDNEHUOLTOA 14.9.2017 Margit Päätalo, johtaja PohjoisSuomen aluehallintovirasto 1 19.9.2017 Etunimi

Lisätiedot

uudet tehtävät konsultaation kannalta

uudet tehtävät konsultaation kannalta Aluehallintouudistus ja Valviran uudet tehtävät konsultaation kannalta Ylitarkastaja Keijo Mattila Lapin lääninhallitus Verkkokonsulttien työkokous Rovaniemellä 26.11.2009 1 Aluehallinto uudistuu 1.1.2010

Lisätiedot

Lausunto Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2.

Lausunto Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2. Julkis ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry Lausunto 04.05.2017 Asia: VM037:00/2016 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen.

Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta Matti Lipsanen. Oma Häme: Kanta-Hämeen lausunto sote- ja maakuntauudistuksesta 25.10.2016 Matti Lipsanen www.omahäme.fi Lausunnon taustaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö lähettivät sote- ja maakuntauudistusta

Lisätiedot

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät 23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen 16.2.2017 Alueelliset nuorisotyöpäivät Mikä muuttuu julkisen hallinnon rakenteen muutoksen iso kuva Ministeriöt

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tekes 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hannu Kemppainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry. (TAJA) 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Niemi 3. Vastauksen

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Valviran strategia

Valviran strategia Valviran strategia 2016 2020 Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Ritva Kujala, hallintojohtaja Jussi Holmalahti, johtaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Lausunto Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2.

Lausunto Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2. Suomen metsäkeskus Lausunto 19.06.2017 Asia: VM037:00/2016 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot edistävät keskushallinnon valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutumista sekä alueellista

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä

Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä 11.11.2016 Risto Timonen 16.11.2016 Maakuntauudistus Valtakunnallinen aluehallintovirasto kokonaan uusi ympäristötehtäviä AVIeista ja ELYistä Maakunnat kokonaan uusi

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot edistävät keskushallinnon valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutumista sekä alueellista

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Toimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto

Toimintaedellytysten turvaaja - uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto Toimintaedellytysten turvaaja uusi Valtion lupa ja valvontavirasto 1 Ydinviestit Valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtäviä kootaan uudenlaiseen, monialaiseen virastoon. Viraston toimialat ovat varhaiskasvatus,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

6.9.2013 Marina Palace. aluehallintovirastosta

6.9.2013 Marina Palace. aluehallintovirastosta 6.9.2013 Marina Palace Ajankohtaista Lounais-Suomen aluehallintovirastosta Johtaja Mikael Luukanen 6.9.2013 1 Valtion aluehallinto Aluehallintovirastot 6 kpl Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Valtion lupa- ja valvontaviraston toimeenpanohanke. Sidosryhmätilaisuus Hankepäällikkö Jaska Siikavirta

Valtion lupa- ja valvontaviraston toimeenpanohanke. Sidosryhmätilaisuus Hankepäällikkö Jaska Siikavirta Valtion lupa ja valvontaviraston toimeenpanohanke Sidosryhmätilaisuus 12.10.2017 Hankepäällikkö Jaska Siikavirta 1 13.10.2017 Etunimi Sukunimi Organisaatiomalli Ihmiset Yhteisöt Yritykset Maakunnat Kunnat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Pohjanmaan liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hallintojohtaja Jari Iso-Koivisto 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp

Sote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote järjestäminen sekä HE:n säätämisjärjestys ja suhde perustuslakiin Perustuslakivaliokunta 15.3.2017 Hallitusneuvos Päivi Salo, STM 1 15.3.2017 Sotejärjestämislain

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Liikenne- ja viestintäministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Särkijärvi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi

Lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi Kaupunginhallitus 4 11.01.2016 Kaupunginvaltuusto 4 18.01.2016 Kaupunginhallitus 36 01.02.2016 Lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi 1294/00.04.00/2015

Lisätiedot

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Kuntamarkkinat 15.9.2016 16.9.2016 1 2 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kari Haring 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sisäministeriö, pelastusosasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Hankejohtaja, neuvotteleva virkamies Taito Vainio 3. Vastauksen

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Lapin sivistysjohtajien syyspäivät

Lapin sivistysjohtajien syyspäivät Lapin sivistysjohtajien syyspäivät - AVI nyt ja tulevaisuudessa Lapin AVI 31.8.2016 1 Hallituksen reformi; kunta, maakunta, valtio Kunnalla on edelleen vastuu osaamisen ja sivistyksen edistämisestä, terveyden

Lisätiedot

Maakuntauudistus. Yleisesitys

Maakuntauudistus. Yleisesitys Maakuntauudistus Yleisesitys 1 Maakunta 2023 visio Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti Järkevin kustannuksin ja vaikuttava julkinen hallinto Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi

Lisätiedot

Maakuntauudistus muuttaa hallinnon rakenteet

Maakuntauudistus muuttaa hallinnon rakenteet Maakuntauudistus muuttaa hallinnon rakenteet Julkisen hallinnon rakenne ja työnjako muuttuu olennaisesti. Valtionhallinnon jako keskus, alue ja paikallishallintoon päättyy. Lapin aluehallintovirasto, johtaja

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto. organisaatio. Ylijohtaja Elli Aaltonen. Johtoryhmä. Opetustoimi- ja kulttuuri. Ympäristölupavastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto. organisaatio. Ylijohtaja Elli Aaltonen. Johtoryhmä. Opetustoimi- ja kulttuuri. Ympäristölupavastuualue Yli Elli Aaltonen organisaatio Maistraatin ohjaus- ja kehittämisyksikkö yksikön päällikkö Merja Koponen Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkayksikkö yksikön päällikkö Timo Kähärä Johtoryhmä Hallintopalvelujen

Lisätiedot