Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulu. Opetuksen itsearviointiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulu. Opetuksen itsearviointiraportti 21.9.2007"

Transkriptio

1 Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulu Opetuksen itsearviointiraportti Tässä opetuksen itsearviointiraportissa on soveltuvin osin noudatettu Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön ohjetta opetuksen itsearviointiraportin laatimiseksi. Arviointiraportin pohjana on käytetty itsearviointimatriisia. Matriisin sisällöstä on poimittu jatko-opiskelijoille tutkijakoulutusta organisoivan sekä tukitoimia tarjoavan tutkijakoulun (tohtoriohjelman) toiminnan keskeiset osaalueet. Kunkin alaotsikon yhteydessä on sulkeissa esitetty itsearviointien rubriikista ne kategoriat (0-3), joissa esitettyjä elementtejä tutkijakoulun toiminta arviomme mukaan sisältää. 1) Opetussuunnitelma, koulutuksen rakenteet, opetusmuodot (2-3) Koulussuunnittelun kulmakiviä tutkijakoulussa ovat koulutuksen, opetuksen ja ohjausjärjestelyjen monitieteisyys, pohjoinen näkökulma, kansainvälisyys, työelämätaidot, tutkijantaidot ja laadunvarmistus Opintojen suunnittelusta ja tutkijakoulutuskurssien sisällöstä vastaa tutkijakoulun koulutustoimikunta, jossa on edustajia kaikilta tutkijakoulun neljältä teema-alueelta (Ympäristöterveys ja sopeutuminen, Väestön terveys, terveydenhuolto ja hoito, Hyvinvoinnin ja terveyden kulttuuriset tekijät, Yhteisöllinen ja yksilöllinen hyvinvointi). Koulutustoimikuntaan kuuluu sekä väitöskirjan ohjaajia, post doc-tutkijoita että tohtoriopiskelijoita. Tutkijakoulua koordinoivan Arktisen lääketieteen keskuksen emoyksikön Thule-instituutin v perustettu opetustyöryhmä vastaa opetustarjonnan koordinoinnista ja budjetoinnista koko Thule-instituutin osalta, mukaanlukien muut Thulen piirissä toimivat tohtoriohjalmat, maisteriohjelmat sekä tutkimusohjelmat. Opetustyöryhmän kautta Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulun koulutustarjonta on integroitunut osaksi Oulun yliopiston Pohjoisuus ja ympäristö - painoalaa. Tutkijakoulun projektikoordinaattori vastaa tutkijakoulutuksen käytännön järjestelyistä sekä koulutussuunitteluista koulutustoimikunnan antamien suuntaviivojen mukaisesti. Tutkijakoulun johtoryhmä hyväksyy koulutussuunnitelmat. Kurssiopetuksessa hyödynnetään tutkijakoulussa toimivien ohjaajien, senioritutkijoiden ja post-doc tutkijoiden asiantuntemusta, sekä esim. tutkijakoulusta valmistuneiden tohtoreiden kautta syntyneitä luontevia työelämäyhteyksiä. Edellämainitut käytännöt parantavat tohtorikoulutuksen monipuolisuutta ja sitouttavat ohjaajat ja post doc-tutkijat mukaan tutkijakoulun toimintaan Suuri osa kursseista ja opintokokonaisuuksia toteutetaan yhteistyönä tutkijakouluun ja/tai Pohjoisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusohjelmaan kuuluvien tutkimusryhmien tai yliopiston muiden tutkijakoulujen kanssa. Kansainvälinen koulutus- ja tutkimusyhteistyö toteutuu projektien sekä Arktisen lääketieteen keskuksen ja Thule-instituutin kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kautta, ja sen avulla saadaan lisäresursseja opintojaksojen toteuttamiseen sekä laajennetaan osallistujajoukkoa. Erilaisessa työ- ja elämäntilanteessa olevat jatko-opiskeljat (päätoimiset, sivutoimiset, työn ohella tekevät, vanhempainvapaalla olevat jne.) on huomioitu tutkijakoulutuksen järjestelyissä tarjoamalla mm. lyhytkestoisia intensiivikursseja tai työpäivän kestäviä tietoiskuja tai toisaalta mahdollisuutta jopa lukukauden kestävään pienryhmätyöskentelyyn pohjautuvaan koulutukseen. Tarjolla on vaihtoehtoisia opiskelu- ja suoritustapoja, kuten luentokurssit, pienryhmätyöskentely, workshoptyöskentely ja opiskelu videoneuvotteluyhteyden välityksellä. Tutkijakoulun tarjoama tutkijakoulutus on ryhmitelty opintotarjottimelle, jossa tutkijakoulutuskurssit ja tilaisuudet on jaettu eri teema-alueisiin (Yleinen monitieteinen koulutus, Tutkijantaidot ja työelämävalmiudet, Henkinen tuki ja motivaatio, Yhteydet elinkeinoelämään, Kansainvälistyminen, Metodikoulutus/Erikoisalakohtainen koulutus). Tutkijakoululla on oma www-sivusto, jossa kerrotaan jatko-opintoihin liittyvistä käytönnöistä sekä ajankohtaisista tapahtumista. Sivustolta

2 löytyy myös opintotarjotin sekä siihen liittyvät opintojaksokuvaukset, joista näkyy opintojaksojen suunniteltu laajuus, sisällöt, opiskelumuodot sekä aikataulu. Tohtoriopiskelijoille tarjottavaa tukea ja koulutusta on eriytetty myös jatko-opintojen vaiheen mukaan. Aloittaville jatko-opiskelijoille on tarjolla orientoivia opintoja Tohtoriopiskelijan työkalupakki-ryhmässä. Loppuvaiheessa olevat jatko-opiskelijat voivat työstää väitöskirjaansa Tohtorijuna-ryhmässä, sekä tutustua tohtoriopintojen loppuvaiheen käytäntöihin Kohti Karonkkaatilaisuudessa. Parhaillaan valmisteilla olevan ohjausjärjestelmän käyttöönoton myötä v alusta kaikille tohtoriohjelmana liittyville jatko-opiskelijoille suunnitellaan henkilökohtainen jatko-opintopolku, jossa tohtoriopiskelja voi valita tutkijakoulun jo olemassaolevalta opintotarjottimelta itselleen hyödyllisimmät opintojaksot. Vahvuudet: Laaja opintotarjotin, jonka pohjalta jatko-opiskeljan on mahdollista koota itselleen sopivimmat opintojaksot. Järjestyistä kursseista saatu palaute osoittaa, että järjestetty koulutus vastaa hyvin tutkijakoulutettavien tarpeita. Aito monitieteisyys on esillä tutkijakoulutuksessa. Kursseilla ollut runsaasti osallistujia paitsi tutkijakoulun sisältä, muista tutkijakouluista, tiedekunnista ja ulkomailta. Yhteistyö tiedekuntien, laitosten, tutkimusryhmien ja muiden tutkijakoulujen kanssa. Vahvat siteet kansainvälisiin yhteistyötahoihin. Heikkoudet ja kehittämistoimenpiteet: Tutkijakoulu on jatko-opiskelijoiden osalta erittäin monialainen ja siten jatkossakin on kiinnitettävä suurta huomiota koulutuksen pirstaloitumisen ehkäisyyn. Monitieteisyys aiheuttaa ajoittain haasteita erikoisalan koulutuksen järjestämiseen, jotta kursseille saataisiin riittävä määrä osallistujia. Suuri sivutoimisesti jatko-opintoja tekevien määrä aiheuttaa haasteita koulutussuunnittelulle, jotta järjestelyt mahdollistaisivat osallistumisen työn ohella koulutuksen laadusta ja tehokkuudesta tinkimättä. Jatkuvan kehittämistyön avulla varmistetaan opinto- ja koulutustarjonnan suuntaaminen siten, että pystytään täydentämään muiden tutkijakoulutusta tarjoavien tahojen (laitokset, tiedekunnat) aukkoja sekä välttämään päällekäisyyksiä. Tähän päästään tiivistämällä koulutusyhteistyötä sekä tiedottamista laitosten ja tiedekuntien kanssa entisestään. 2) Opinto-ohjaus, yhteistyö opiskelijoiden kanssa sekä opiskelijoiden aktivointi (2-3) Kaikille jatko-opiskeljoille on nimetty oma seurantaryhmä, joka kokoontuu tohtoriopiskelijan ja hänen ohjaajansa kanssa vuosittain keskustelemaan väitöskirjatyön edistymisestä ja tutkimustyössä mahdollisesti ilmenneistä ongelmista. Päävastuu väitöskirjan tieteellisestä ohjauksesta on kunkin opiskeljan omalla ohjaajalla ja tutkimusryhmällä. Opintosuoritukset jatkoopiskelija hakee omasta tiedekunnastaan osallistumistodistusta vastaan. Tutkijakoulutuskurssien ja tilaisuuksien teemojen valinnoissa tehdään yhteistyötä jatkoopiskelijoiden kanssa ja kuunnellaan heidän toiveitaan. Sekä tutkijakoulun johtoryhmässä että koulutustoimikunnassa on jatko-opiskelijoiden edustajia, jotka samalla toimivat yhteyshenkilöinä jatko-opiskelijoiden suuntaan. Mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti tutkijakoulutuksen sisältöön myös aktivoi jatko-opiskelijoita osallistumaan toimintaan. Opiskelijoita aktivoivaksi toiminnaksi on havaittu myös aloitteleville sekä jo edenneille jatko-opiskelijoille suunnatut vertaistukiryhmät. Jatkoopiskeiljoilla on mahdollisuus koko opintojensa ajan saada opintojensa sisältöä koskevaa henkilökohtaista neuvontaa tutkijakoulun projektikoordinattorilta. Annettavassa opinto-ohjauksessa pyritään kuitenkin välttämään päällekkäisyyttä tiedekuntien ja laitosten antaman ohjauksen kanssa ja tuetaan opiskelijoilta niiltä osin kuin he itse kokevat siihen olevan tarvetta. Tarvittaessa jatkoopiskelijoita ohjataan myös ottamaan yhteyttä tiedekuntaansa tai laitokseensa. Vahvuudet: Yhteistyö jatko-opiskelijoiden kanssa on aktiivista ja monimuotoista. Jatkoopiskelijoilla on mahdollisuus konkreettisesti vaikuttaa tutkijakoulun tarjoaman koulutuksen sisältöön. Jatko-opiskelijoilla on edustus tutkijakoulun toimintaa ohjaavissa elimissä. Vertaistukiryhmien avulla on kyetty käsittelemaan ongelmia, joita liittyy jatko-opintojen edistämiseen ja etsitty konkreettisia ratkaisuja työn, jatko-opintojen ja perhe-elämän onnistuneeksi yhdistämiseksi. Puutteet ja kehittämistoimenpiteet: Etenkin sivutyönä tutkimusta ja jatko-opintoja tekeviltä tohtoriopiskelijoilta puuttuu usein taloudellisia resursseja, mikä hidastaa tohtorintutkinnon valmistumista ja laskee motivaatiota. Tutkijakoulu ei viimeisessä OPM:n tutkijakouluhaussa saanut

3 tutkijakoulutuspaikkoja, ja niiden hakemiseen on tulevaisuudessa panostettava entistä tehokkaammin tohtoriopiskelijoiden taloudellisten edellytysten parantamiseksi. Seurantaryhmien kokoontumisaktiivisuus on useina vuosina jäänyt alhaiseksi, jopa vain neljäsosa on pitänyt tapaamiset vuosittain. Jatkossa seurantaryhmien kokoontumisaktiviteettia on huomattavasti nostettava tiedottamisen ja erilaisten kannustimien avulla, esim. asettamalla seurantaryhmän kokouksen pitäminen ehdoksi tutkijakoulun matka-apurahan myöntämiselle. Tohtoriopiskelijoiden saamaa opinto-ohjausta tehostetaan ohjaamalla opiskeljoita vertaistukiryhmiin, sekä kannustamalla henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman tekoon opintojen alkuvaiheessa. 3) Opetuksen arvostus ja opetusansioiden huomioon ottaminen tutkijakoulukäytännöissä, henkilöstöstrategiassa (2) Opetuksen arvostus on jatkuvasti lisääntynyt Arktisen lääketieteen keskuksen ja Thule-instituutin toiminnassa. Vuonna 2006 perustettu opetustyöryhmä kokoontuu säännöllisesti suunnittelemaan koulutusta ja on osoittautunut erittäin hyödylliseksi mm. päällekkäisyyksien välttämiseksi ja kehittämisalueiden paikantamiseksi. Opetustyöryhmä on myös työstänyt yliopiston ja Thule instituutin strategioihin pohjautuvan opetusstrategian (Liite 1). Jatkokoulutuksesta vastaavien henkilöiden pedagoginen kouluttautuminen ja osaaminen huomioidaan positiivisesti kehityskeskusteluissa ja sitä kautta UPJ:ssä. 4) Tutkimuksen ja opetuksen yhteen liittäminen, toisiaan tukevuus ja kansainvälisyys (2-3) Tutkijakoulun järjestämillä kursseilla ja tilaisuuksisa annettava koulutus perustuu kansainvälisesti ja kansallisesti arvostettuun tutkimukseen. Kouluttajina hyödynnetään tutkijakoulun omia ohjaaja ja post doc-resursseja, Pohjoisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusohjelman projektien tutkijoita sekä kansainvälisiä asiantuntijoita. Ulkomaisten vierailevien tutkijoiden osaaminen, sekä v Thule instituutissa aloittaneen FiDiPro -professorin osaaminen on integroitu koulutustarjontaan. Tilaisuuksissa toimi luennoijana yhteensä 40 ulkomaista tutkijaa tai asiantuntijaa 9 eri maasta (Kanada, USA, Norja, Ruotsi, Viro, UK, Venäjä, Italia, Tanska). Koulutustilaisuuksiin on viimeisen kolmen vuoden aikana osallistunut lähes 1500 henkilöä. Vahvuudet: Tutkijakoulutuskurssien ja tilaisuuksien luennoijina ja opettajina käytetään tutkimusalansa huippua edustavia ulkomaisia yhteistyökumppaneita. Tutkijakoulun systemaattinen yhteistyö samalla alueella toimivan sirkumpolaariterveyden tutkimusohjelman sekä kansainvälisten asiantuntijoiden ja tutkimusryhmien kanssa on luonut järjestelmän, jonka seurauksena järjestettävät koulutustilaisuudet ovat palautteen mukaan korkeatasoisia ja tutkimus ja opetus liittyvät kiinteästi toisiinsa. Puutteet ja kehittämistoimenpiteet: Tutkijakouluun kuuluu vain muutama ulkomainen jatkoopiskelija statuspaikalla, joten tässä suhteessa tutkijakoulun kansainvälisyysaste on vielä matala. Tulevina vuosina tutkijakoulun kansainvälisyysastetta nostetaan huomattavasti hakemalla rahoitusta kv-jatko-opiskelijoiden opintoihin tutkijakoulussa. Jatko-opiskelijoiden rekrytointia ulkomaisista yhteistyöyliopistoista tehostetaan jo olemassaolevien kontaktien kautta. Jatkoopiskeljoita rekrytoidaan lisäksi Sirkumpolaariterveyden kv-maisteriohjelmasta, joka aloittaa pilottivaiheen Arktisen lääketieteen keskuksen koordinoimana syksyllä ) Oppimateriaali (1-2) Koulutustilaisuuksissa ja kursseilla käytettävä materiaali perustuu tieteellisiin julkaisuihin, oppikirjoihin sekä kurssien luennoitsijoiden toimittamaan kirjalliseen materiaaliin ja handoutteihin. Tutkijakoulun järjestämistä symposiumeista ja kongresseista julkaistaan lisäksi abstraktikirjat. 6) Opetuksen jatkuva laadunarviointi ja opiskelijapalautejärjestelmät / muut palautejärjestelmät (2-3) Tutkijakoulun laadunarviointijärjestelmä on nelitasoinen ja se sisältää jatko-opiskelijoiden edistymisen yksilötasolla, koulutustilaisuuksien laadunarvioinnin, sekä tutkijakoulun koko toiminnan itsearvioinnin sekä ulkoisen arvioinnin.

4 Sisäisen laadunvarmistukseen kuuluvat tutkijakoulutuskursseista ja tilaisuuksista kerättävä osallistujapalaute, osallistujapalautteesta tehtävät yhteenveto ja kehittämissuunnitelma seuraavaa järjestämiskertaa varten, oma koulutustoimikunta, vuosittaiset toimintakertomukset jotka antavat mahdollisuuden arvioida toimintaamme, jatko-opiskelijoiden seurantaryhmät ja tohtoriopiskelijoilta vuosittain kerättävät julkaisutiedot. Opiskelijoiden edistymistä jatko-opinnoissa tuetaan mahdollisuudella osallistua vertaistukiryhmän toimintaan, jossa henkisen tuen lisäksi perehdytään moniin väitöskirjatyön kannalta keskeisiin teemoihin ja käytännön asioihin (Työkalupakki- ja Tohtorijuna-ryhmät). Koulutuksen laatua seurataan kaikista järjestetyistä koulutustilaisuuksista kerättävällä kirjallisella palautteella, jonka pohjalta tehtävään yhteenvetoraporttiin kirjataan konkreettiset kehittämistoimenpiteet. Tutkijakoulun koulutustoimikunta kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa, tapaamisissa käydään koulutuksen sisällön suunnittelun ohella läpi myös järjestetyistä tilaisuuksista annettu palaute sekä keskustellaan kehittämistoimista. Tutkijakoulu on toteuttanut itsearvioinnin viimeksi v lopussa MMM:n tutkijakouluhaun yhteydessä. Tutkijakoulu osallistui v myös KKA:n suorittamaan Suomen tohtorikoulutuksen ulkoiseen arviointiin (Dill et al. 2006). Vahvuudet: Tutkijakoululla on toiminnan eri tasot kattava laadunarviointijärjestelmä, jota käytetään systemaattisesti toiminnan kehittämisessä. Tutkijakouluun kuuluneiden valmistuneiden tohtoreiden määrän ja raportoidun julkaisuvoluumin perusteella olemme onnistuneet toiminnallemme asetettujen tavoitteiden saavuttamissa, monin osin jopa ylittäneet ne. Tätä tukee myös järjestetyistä tilaisuuksista kerätty palaute, joka on pääosin ollut erittäin positiivista. Palautteessa tutkijakoulun tarjontaa on kiitetty tutkijaopiskelijoiden tarpeita hyvin vastaavaksi. Kehittämistoimenpiteet: Tutkijakoulun tähänastisen toiminnan aikana havaittujen tohtoriopiskeljoiden tarpeiden sekä nykyisen laatujärjestelmän pohjalta tutkijakoulussa on syksyn 2007 aikana kehitetty ohjausjärjestelmää, jonka pohjalta kirjoitetaan ohjauksen laatukäsikirja. Ohjausjärjestelmään sisältyy konkreettisia järjestelyjä jatko-opiskelijoiden rekrytointiin, opintoohjaukseen, seurantaan, tutkijakoulutuksen sisältöön ja opetusjärjestelyihin, sekä laadunarviointijärjestelmään liittyen. Ohjausjärjestelmän laatukäsikirjassa painotetaan käytäntöjen kuvauksen ohella myös toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja sekä opetuksen ja koulutuksen yleisiä tavoitteita. Näiltä osin ohjausjärjestelmä pohjautuu voimakkaasti paitsi Oulun yliopiston strategiaan, myös Thule instituutin koulutusstrategiaan (Liite 1). Ohjausjärjestelmä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2008 alusta. Käyttöönoton myötä otetaan käyttöön jatko-opintojen seurannan mittaristo, joka sisältää yksilötason laadullisia että määrällisiä mittareita sekä itsearviointi-osion. Mittaristo helpottaa jatko-opintojen etenemisen seuraamisen yksilötasolla henkilökohtaisten vahvuusalueiden, kehittämisalueiden sekä mahdollisten ongelmien paikantamiseksi. 7) Yhteistyö muiden tutkijakoulujen kanssa opetuksen järjestämisessä (myös muiden yliopistojen kanssa) (1-3) Tutkijakoulu on järjestänyt koulutusta yhteistyössä sekä Oulun yliopiston sisäisten tutkijakoulujen (Ympäristötohtorikoulu), että kansallisten tutkijakoulujen (Suomen toksikologitutkijakoulu) kanssa. Tutkijakoulujen lisäksi koulutusyhteistyötä on toteutettu myös laitosten ja yksittäisten tutkimusryhmien kanssa sekä yliopiston koulutus- ja innovaatiopalveluita tarjoavien yksiköiden kanssa. Yhteistyö tiedekuntien, erityisesti lääketieteellisen tiedekunnan kanssa on toiminut hyvin ja edesauttanut erityisesti tilaisuuksista tiedottamista ja opintosuoritusvastaavuksien arviointia. Puutteet ja kehittämistoimenpiteet: Konkreettistä yhteistyötä kansainvälisten tutkijakoulutusohjelmien kanssa ei tällä hetkellä vielä ole. Tavoitteena on käynnistää yhteistyö vuonna 2008 kansainvälisen Kastelli Symposiumin järjestämisen yhteydessä. Neuvotteluja yhteistyön käynnistämisestä on käydään parhaillaan kahden pohjoismaisen, tutkijakoulutusta järjestävän tohtoriohjelman kanssa. Sirkumpolaariterveyden kv-maisteriohjelman käynnistyminen v tuo tohtorikoulutuksen osalta potentiaalisen yhteistyön piiriin myös maisteriohjelman toteuttamisessa mukana olevat ulkomaiset yliopistot.

5 8) Opetusteknologian käyttö ja kehittäminen (1-2) Videoneuvottelua käytetään säännöllisesti koulutuksessa mm. luentojen välittämiseen ja pienryhmätyöskentelyyn (Tohtorijuna). Videoneuvotteluteknologiaa on käytetty myös kansainvälisten kurssien järjestämiseen, mikä on helpottanut mm. tutkijakouluun kuuluvien ulkomaisten tohtoriopiskeljoiden osallistumista kursseille ja säästetty merkittävästi matkakuluissa. Etäyhteyksien käyttämisestä saadut kokemuksen ovat olleet positiviisia ja niiden käyttöä tullaan jatkossa lisämään ja kokeilemaan erilaisten opetusmuotojen yhteydessä. 9) Opiskelijoiden keskeyttäminen, valmistuminen ja työllistyminen (2-3) Tutkijakoulu on monitieteinen ja siihen kuuluu jatko-opiskelijoita 12 Suomen Akatemian määrittelemältä tutkimusalalta. Edustettuina ovat hoitotiede, kansanterveystiede, ravitsemustiede, kliininen lääketiede, solu ja kehitysbiologia, fysiologia ja ekofysiologia, biokemia, molekyylibiologia ja mikrobiologia, maantiede, kasvatustiede, sosiaalitieteet, kulttuurien tutkimus, historia ja arkeologia sekä kielitieteet. Tutkijakouluun kuuluu tällä hetkellä 63 jatko-opiskelijaa. Muutama vuosi sitten tehdyn kartoituksen mukaan vain noin neljäsosa on päätoimisia tutkijaopiskelijoita ja loput tekee jatko-opintojaan sivutoimisesti. Tutkijakoulun toiminta-aikana vain muutama jatko-opiskelija on keskeyttänyt jatko-opintonsa kokonaan. Tutkijakoulun toiminnassa on kuitenkin mukana useita nk. hiljaisia jatko-opiskelijoita, joiden opinnot eivät ole olleet aktiivisessa vaiheessa useaan vuoteen erilaisista syistä johtuen. Valmistuneista tohtorit ovat sijoittuneet mm. tutkimustehtäviin, opetustoimen tai terveys- ja sosiaalitoimen palvelukseen tai hallinnollisiin tehtäviin, sekä tiedotus- ja asiantuntijatehtäviin. Tohtorintutkinnon jälkeinen työllistyminen on ollut hyvä. Valmistuneet tohtorit muodostavat tutkijakoululle arvokkaan ohjaajien, vierailevien asiantuntijoiden, alumnien ja työelämämentoreitten ryhmän, jonka toivotaan pitävän valmistumisen jälkeenkin yhteyttä tutkijakouluun. Vahvuudet: Ei monia kokonaan opintonsa keskeyttäviä. Yhteys valmistuneisiin tohtoreihin säilyy heidän siirtyessään muihin tehtäviin. Tutkijakoulun monitieteisyydestä pirstaloituminen on onnistuttu minimoimaan ja luomaan jatko-opiskelijoiden välille me -henkeä järjestämällä monitieteisiä koulutustilaisuuksia. Puutteet ja kehittämistoimenpiteet: Hiljaisten jatko-opiskelijoiden aktivointi, jotta he saisivat jatko-opintonsa valmiiksi. Tässä tehtävässä Tohtorijuna-ryhmä on osoittautunut toimivaksi toimintamuodoksi, kunhan opiskelijan vain saa esim. ohjaajan taholta innostettua mukana ryhmään. Valmistuneiden tohtoreiden potentiaalia ohjaajina ja työelämämentoreina täytyy tulevina vuosina aktivoida esim. alumnitoiminnan avulla ja kutsumalla alumneja mukaan tutkijakoulun järjestämiin tilaisuuksiin. Tasapainon säilyttäminen jatkossakin monitieteisyyden ja tohtorintutkinnon vaatiman syvällisen erikoisasiantuntemuksen välillä on haasteellista. Tähän päästään vain systemaattisella laadunvalvontatyöllä ja pitämällä jatko-opiskelijat ja heidän ohjaajansa aktiivisesti mukana tutkijakoulun toiminnassa, jolloin voidaan järjestää sekä yhteistä monitieteistä, että erikoisalakohtaista koulutusta. 10) Ohjaajien ja henkilöstön korkeakoulupedagoginen kouluttautuminen (2) Opetuksen kehittämisyksikkö tarjoaa korkeakoulupedagogista koulutusta, johon jokainen voi osallistua oman ammatillisen kehittämissuunnitelmansa ja työpaikkansa linjausten mukaisesti. Erityisesti tutkijakoulussa virkatyötään tekevän projektikoordinaattorin korkeakoulupedagogista kouluttautumista tuetaan esimiehen ja emoyksikön taholta. Yleisellä tasolla Thule instituutin atkokoulutuksesta vastaavien henkilöiden pedagoginen kouluttautuminen ja osaaminen huomioidaan positiivisesti kehityskeskusteluissa ja sitä kautta UPJ:ssä. Väitöskirjan ohjaajina toimiville tutkijoille järjestettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran ohjaajaworkshop, jossa tullaan jatkossa vuosittain keskittymään väitöskirjanohjaukseen liittyviin erityiskysymyksiin ja työstämään omaa ohjaajuutta. Vuoden 2007 teemana on Oppimistyylit ja oppijantuntemus sekä vuorovaikutuksen dynamiikka väitöskirjan ohjauksen voimavarana.

6 11) Laitoksen opetuksen kehittämistyöryhmän toiminta, ohjelma, suunnitelma, strategia opetuksen kehittämiseksi (1-3) Thule-instituutin v perustettu opetustyöryhmä vastaa opetustarjonnan koordinoinnista ja budjetoinnista koko Thule-instituutin osalta, mukaanlukien muut Thulen piirissä toimivat tohtoriohjalmat, maisteriohjelmat sekä tutkimusohjelmat. Opetustyöryhmän kautta Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulun toiminta ja koulutustarjonta on integroitunut osaksi Oulun yliopiston Pohjoisuus ja ympäristö -painoalaa. Opetustyöryhmä valmisteli koko Thuleinstituutin yhteisen opetuksen toimintasuunnitelman (Liite 1). Opetustyöryhmä kokoontuu säännöllisesti vähintään neljännesvuosittain ja tapaamisissa käydään läpi myös tutkijakoulujen toimintasuunnitelmat. Tutkijakoululla on oma, 4-6 kertaa vuodessa kokoontuva koulutustoimikunta, joka suunnittelee tutkijakoulun koulutustarjontaa ja toimii yhdyssiltana tutkimusryhmien ja jatko-opiskelijoiden sekä tutkijakoulun koordinaation välillä. Koulutuksen suunnittelun lähtökohtana toimii kolmen-viiden vuoden ajanjaksolle tehtäviin toimintasuunnitelma strategioineen ja konkreettisine tulostavoitteineen (mm. väitösten lukumäärä, järjestettävien tilaisuuksien lukumäärä ja tavoiteltu osallsituja voluumi), lukuvuositasolla tehtävään suunnitteluun, jonka puitteissa valitaan mm. erikoiskurssien teema-alueet. Koulutuksen ja toiminnan jatkuvan kehittämisen turvaamiseksi koulutustoimikunta valmistelee syksyn 2007 aikana ohjauksen laatujärjestelmää, jonka tutkijakoulun johtoryhmä hyväksyy ja joka otetaan käyttöön v alkaen. Ohjausjärjestelmästä kirjoitettavan ohjauksen laatukäsikirjan avulla järjestelmä tehdään läpinäkyväksi ja käytäntöjä voidaan soveltuvin osin hyödyntää Thule-instituutin muussa koulutustoiminnassa sekä laajemmin yliopistossa. Opetuksen kehittäminen kuuluu keskeisenä osana myös tutkijakoulun projektikoordinaattorin työnkuvaan, joka vastaa opetuksen suunnittelusta, käytännön järjestelyistä ja kehittämistoimenpiteistä yhdessä koulutustoimikunnan ja opetuksen kehittämistyöryhmän kanssa. Vahvuudet: Tutkijakoululla on sekä emoyksikkönsä että oman organisaationsa puitteissa hyvin toimivat opetuksen kehittämisryhmät joidedn piirissä tapahtuu paitsi koulutustoiminnan käytännön suunnittelu, ja strategiatyö opetuksen kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi. Emoyksiköllä on tuore koulutustrategia, jota voi käyttää toiminnan kehittämisen työkaluna. Kehittämistoimenpiteet: Tutkijakoulun piakkoin valmistuva ohjausjärjestelmä ja sen laatukäsikirja helpottavat entisestään systemaattista opetuksen kehittämistyötä, koulutus- ja ohjaustoiminnan seurantaa ja laadunarviointia. 12) Opettajien yhteistyö opetuksen järjestämisessä ja toteutuksessa (0-2) Koulutustilaisuuksissa opettajina toimivat tutkijat ja vierailevat luennoijat toimivat yhteistyössä koulutustilaisuuden luonteen ja sisällön antamissa puitteissa. Koska tutkijakoulun tilaisuuksissa opettajina toimivat tutkijat tulevat usein eri laitoksilta, yliopistoista ja jopa eri maasta, heillä ei välttämättä ole aiempaa yhteyttä toisiinsa. Tällöin tutkijakoulun projektikoordinaattori toimii aluksi yhteyshenkilönä opintojakson sisällön ja rakenteen suunnittelun aikana. Yhteisen tutkijakoulutustilaisuuden suunnittelun ja toteutuksen muodossa alkanut yhteistyö opettajien välillä on ajoittain avannut uusia, kansainvälisiäkin yhteistyöväyliä tutkimuksen saralla. 13) Kansainvälistymisen hyödyntäminen opetuksen laadun parantamisessa (1-2) Tutkijakoulumme kansainvälisen koulutus- ja tutkimusyhteistyölle hyvän perustan ovat luoneet tutkijakoulun projektien laajat kansainväliset yhteydet sekä tutkijakoulun koordinaatioyksikön Arktisen lääketieteen keskuksen aktiivinen toiminta kansainvälisissä järjestöissä ja tiedeorganisaatioissa. Kansainvälien toimintamme on lisääntynyt ja monipuolistunut vuosi vuodelta, sisältäen nykymuodossaan kansainävälistä huipputasoa edustavia ulkomaisia luennoisija- ja opettajavieraita. Tutkijakouluun kuuluu myös ulkomaisia jatko-opiskelijoita Luulajasta ja Alaskasta, joiden koulutuksessa on vierailujen ohella hyödynnetty videoneuvottelutekniikkaa. Thule-instituutille myönnetyn FiDiPro-professuurin myötä myös tutkijakoululla on mahdollisuus saada tämä kansainvälinen huippututkija kouluttajaksi tutkijakoulutuskursseille. Arktisen lääketieteen keskuksen ja Thule instituutin järjestämien kansainvälisten tieteellisten kokousten yhteydessä jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus kuunnella esitelmiä ja verkostoitua kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

7 Tutkijakoulu on edistänyt tohtoriopiskelijoidensa kansainvälistä liikkuvuutta myöntämällä matkaapurahoja kansainvälisiin tieteellisiin kokouksiin ja tutkijakoulutuskursseille osallistumiseen. Kehittämistoimenpiteet: Kansainvälisen yhteistyön ja tutkijakoulun kansainvälistämisen lisääminen on yksi tutkijakoulun keskeisiä tavoitteita viisivuotiskaudella ja siihen panostetaan hakemalla lisärahoitusta ja käynnistämällä kansainvälinen tutkijakoulutusyhteistyö. Tutkijakoulun johtaja neuvottelee parhaillaan koulutusyhteistyön aloittamisesta Tromsan yliopistossa aloittavan epidemiologisen tutkijakoulun kanssa sekä Luulajan yliopiston kanssa. Nämä laajemmat yhteydet pohjoismaisiin tutkijakoulutusta antaviin tahoihin parantavat kansainvälistymisen hyödyntämistä opetuksen laadun parantamisessa lähivuosien aikana. Toisena keskeisenä tavoitteena on vaihto-opiskeljatoiminnan käynnistäminen vuoden 2008 aikana. 14) Opinnäytetyöt ja niiden ohjaus Tohtoriväitösten tieteellinen ohjaus on väitöskirjaohjaajan ja tutkimusryhmän vastuulla. Tutkijakoulu on syventävän menetelmäkoulutuksen ja erikoiskurssien lisäksi panostanut jatko-opiskelijoiden motivaation edistämiseen. Tutkijakoulussa on tehty kehittämistyötä sellaisten tohtoriopiskelijoiden väitöskirjan valmistumisen edistämiseksi, joiden väitöskirjan on jostain syystä viivästynyt tai tohtoriopiskelja on kokenut tarvitsevansa tukea työn loppuunsaattamiseen. Tohtorijuna-ryhmä on max. 12 hlön vertaistukiryhmä, jossa väitöskirjatyönsä loppuvaiheessa olevat jatko-opiskelijat voivat työstää väitöskirjansa yhteenveto-osaa ja saada neuvoja ja tukea pulmatilanteissa (Säkkinen & Mänttäri 2007). Jatko-opintojen alkuvaiheen Työkalupakki-ryhmässä tutustutaan tutkimussuunnitelman ja rahoitushakemusten tekemiseen, tieteellisen artikkelin kirjoittamiseen ja tehdään osallistujille henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Pienryhmätyöskentelymuodoista saatu palaute ja kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia ja nykyisin molempia ryhmiä aloittaa kaksi vuosittain (keväällä ja syksyllä). Väitöskirjatyön ohjausta on pyritty kehittämään ja tukemaan erityisesti tuoreiden ohjaajien ja post-doc tutkijoiden osalta järjestämällä v ensimmäinen ja jatkossa vuosittain vaihtuvin teemoin toistuva ohjaajien workshop. 15) Työelämäyhteydet ja yhteistyö ulospäin koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä Tutkijakoulu edistää toiminnallaan valmistuvien tohtorien työelämävalmiuksia ja työelämäyhteyksiä. Käytännössä tämä on toteutettu järjestämällä tilaisuuksia, joissa työelämän eri alojen edustajilla ja tohtoriopiskelijoilla on ollut mahdollisuus kohdata ja keskustella tohtorien työllisyystilanteesta ja näkymistä mm. julkisella sektorilla tutkimuksessa, hallinnossa, terveydenhuollon alalla ja yrityksissä. Tutkijakoulussa on systemaattisesti rakennettu yhteyttä työelämään mm. järjestämällä nyt jo kolmantena vuonna peräkkäin "Tohtorit ja työelämä" iltapäivä. Tilaisuudessa tohtorit, alan asiantuntijat ja potentiaaliset työnantajat kertovat, millaista asiantuntemusta tohtoreilta odotetaan. Tutkijakoululla on yhteyksiä elinkeino- ja työelämään mm. yrityksistä saapuneiden luennoitsijavieraiden sekä osallistujatahoina ja opettaja- ja luennoitsijavieraina toimivien sektoritutkimuslaitosten ja sairaanhoitopiirien kautta. Moniin muihin tutkijakouluihin verrattuna huomattavalla osa Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulun jatko-opiskelijoista tekee väitöskirjaansa sivutoimisesti. Tutkijaopiskelijoita on sijoittuneina opetustoimen, terveys- ja sosiaalitoimen palvelukseen sekä tiedotus- ja asiantuntijatehtäviin. Tämä jatko-opiskelijoiden ryhmä muodostaa merkittävän yhteyden työ- ja elinkeinoelämään. Tutkijakoulusta valmistuneet tohtorit ovat sijoittuneet työelämään asiantuntijoiksi, opettajiksi, tutkijoiksi ja sosiaali- ja terveysalalle hallinnon puolelle ja lääkäreiksi ja muodostavat tutkijakoululle arvokkaan ohjaajien, alumnien ja työelämämentoreitten reservin. 16) Opetukseen/kouluttamiseen liittyvä muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja vuorovaikutus, esim. asiantuntija- ja koulutustehtävät yliopiston ulkopuolella Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja vuorovaikutus tapahtuu niillä yhteiskunnan alueilla, jotka ovat merkityksellisiä pohjoisen väestön ja vähemmistöjen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta (terveysja sosiaalipalvelut, terveydestä tiedottaminen jne.). Yhteiskunnallinen vaikuttaminen toteutetuu tutkijakoulua koordinoivan yksikön Arktisen lääketieteen keskuksen kautta esim. tekemällä yhteistyötä saamelaisten sosiaali- ja tervetysjärjestön SamiSoster ry:n kanssa.yhteistyön puitteissa

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Kielten tohtoriohjelma

Kielten tohtoriohjelma Kielten tohtoriohjelma 1. Taustaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA Elise Pinta, FT, Koordinaattori, UTUGS Mirkka Ruotsalainen, Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Oikeustieteellinen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

PRIDE-valmennuksen arviointi

PRIDE-valmennuksen arviointi PRIDE-valmennuksen arviointi «Hyvä valmistautuminen sijaisvanhemmuuteen Tone Nordby seniorrådgiver Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet Norja Side 1 Presentasjon Helsinki, mai 2015 Tausta Norja osti

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005

1 Yleiset periaatteet. Jyväskylän yliopisto Vieraskieliset maisteriohjelmat Hallituksen periaatepäätös 4.5.2005 Vieraskielisten maisteriohjelmien käynnistämistä ja toteuttamista koskevat yleiset periaatteet ja vieraskielisiä maisteriohjelmia koskevat laadunvarmistuskriteerit 1 Yleiset periaatteet Maisteriohjelmilla

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

syyskokous Helsingissä uudessa Käpylän kuntoutuskeskuksessa yhdessä alaosaston kanssa

syyskokous Helsingissä uudessa Käpylän kuntoutuskeskuksessa yhdessä alaosaston kanssa Vuoden 2002 toimintasuunnitelma Yhdistyksemme toiminta-ajatuksena on kehittää ja ylläpitää jäsenistömme ammattitaitoa sekä kliinisessä että tieteellisessä työssä sekä toimia fysiatrien ja fysiatriaan erikoistuvien

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen neuvosto. 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö

Elinikäisen oppimisen neuvosto. 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö Elinikäisen oppimisen neuvosto 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle (Yoyo) Kolmen kunnan yhteinen hanke: Espoo, Helsinki, Vantaa

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN

HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN 1. Henkilötiedot * Etunimi Sukunimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Maa Puhelin Syntymäaika 2. Hakijan pohjatutkinto * Tutkinnon nimi Yliopisto Valmistumispäivä

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014 ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat Järjestökoulutus 11.2.2014 Keskustelun teemoja Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä?

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

OHJE Jatko-opintosuunnitelmat 24.8.2012 1 (6) JATKO-OPINTOJEN AIKANA LAADITTAVAT SUUNNITELMAT

OHJE Jatko-opintosuunnitelmat 24.8.2012 1 (6) JATKO-OPINTOJEN AIKANA LAADITTAVAT SUUNNITELMAT 1 (6) JATKO-OPINTOJEN AIKANA LAADITTAVAT SUUNNITELMAT Suunnitelmat Opiskelija laatii ennen jatko-opiskelijaksi hakeutumistaan yhteistyössä työnohjaajansa, työnohjaajiensa tai ohjausryhmän kanssa tutkinnonsuorittamissuunnitelman,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) määrittelee 21 :ssä tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi, että opiskelija:

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) määrittelee 21 :ssä tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi, että opiskelija: TOHTORIOHJELMAT JA NIIDEN JOHTAJAT 2013 ja TUTKINTOVAATIMUKSET 2013 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) määrittelee 21 :ssä tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteeksi, että opiskelija:

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio12.9.2013 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

EN ESPAÑOL! - PROJEKTIESITTELY esimerkki espanjan opetuksen kehittämihankkeesta. OPH:N Kansainvälistämisprojektin esittely

EN ESPAÑOL! - PROJEKTIESITTELY esimerkki espanjan opetuksen kehittämihankkeesta. OPH:N Kansainvälistämisprojektin esittely EN ESPAÑOL! - PROJEKTIESITTELY esimerkki espanjan opetuksen kehittämihankkeesta OPH:N Kansainvälistämisprojektin esittely EN ESPAÑOL! projekti 2009-2010 Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta peruskoulujen

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot