Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulu. Opetuksen itsearviointiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulu. Opetuksen itsearviointiraportti 21.9.2007"

Transkriptio

1 Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulu Opetuksen itsearviointiraportti Tässä opetuksen itsearviointiraportissa on soveltuvin osin noudatettu Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön ohjetta opetuksen itsearviointiraportin laatimiseksi. Arviointiraportin pohjana on käytetty itsearviointimatriisia. Matriisin sisällöstä on poimittu jatko-opiskelijoille tutkijakoulutusta organisoivan sekä tukitoimia tarjoavan tutkijakoulun (tohtoriohjelman) toiminnan keskeiset osaalueet. Kunkin alaotsikon yhteydessä on sulkeissa esitetty itsearviointien rubriikista ne kategoriat (0-3), joissa esitettyjä elementtejä tutkijakoulun toiminta arviomme mukaan sisältää. 1) Opetussuunnitelma, koulutuksen rakenteet, opetusmuodot (2-3) Koulussuunnittelun kulmakiviä tutkijakoulussa ovat koulutuksen, opetuksen ja ohjausjärjestelyjen monitieteisyys, pohjoinen näkökulma, kansainvälisyys, työelämätaidot, tutkijantaidot ja laadunvarmistus Opintojen suunnittelusta ja tutkijakoulutuskurssien sisällöstä vastaa tutkijakoulun koulutustoimikunta, jossa on edustajia kaikilta tutkijakoulun neljältä teema-alueelta (Ympäristöterveys ja sopeutuminen, Väestön terveys, terveydenhuolto ja hoito, Hyvinvoinnin ja terveyden kulttuuriset tekijät, Yhteisöllinen ja yksilöllinen hyvinvointi). Koulutustoimikuntaan kuuluu sekä väitöskirjan ohjaajia, post doc-tutkijoita että tohtoriopiskelijoita. Tutkijakoulua koordinoivan Arktisen lääketieteen keskuksen emoyksikön Thule-instituutin v perustettu opetustyöryhmä vastaa opetustarjonnan koordinoinnista ja budjetoinnista koko Thule-instituutin osalta, mukaanlukien muut Thulen piirissä toimivat tohtoriohjalmat, maisteriohjelmat sekä tutkimusohjelmat. Opetustyöryhmän kautta Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulun koulutustarjonta on integroitunut osaksi Oulun yliopiston Pohjoisuus ja ympäristö - painoalaa. Tutkijakoulun projektikoordinaattori vastaa tutkijakoulutuksen käytännön järjestelyistä sekä koulutussuunitteluista koulutustoimikunnan antamien suuntaviivojen mukaisesti. Tutkijakoulun johtoryhmä hyväksyy koulutussuunnitelmat. Kurssiopetuksessa hyödynnetään tutkijakoulussa toimivien ohjaajien, senioritutkijoiden ja post-doc tutkijoiden asiantuntemusta, sekä esim. tutkijakoulusta valmistuneiden tohtoreiden kautta syntyneitä luontevia työelämäyhteyksiä. Edellämainitut käytännöt parantavat tohtorikoulutuksen monipuolisuutta ja sitouttavat ohjaajat ja post doc-tutkijat mukaan tutkijakoulun toimintaan Suuri osa kursseista ja opintokokonaisuuksia toteutetaan yhteistyönä tutkijakouluun ja/tai Pohjoisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusohjelmaan kuuluvien tutkimusryhmien tai yliopiston muiden tutkijakoulujen kanssa. Kansainvälinen koulutus- ja tutkimusyhteistyö toteutuu projektien sekä Arktisen lääketieteen keskuksen ja Thule-instituutin kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kautta, ja sen avulla saadaan lisäresursseja opintojaksojen toteuttamiseen sekä laajennetaan osallistujajoukkoa. Erilaisessa työ- ja elämäntilanteessa olevat jatko-opiskeljat (päätoimiset, sivutoimiset, työn ohella tekevät, vanhempainvapaalla olevat jne.) on huomioitu tutkijakoulutuksen järjestelyissä tarjoamalla mm. lyhytkestoisia intensiivikursseja tai työpäivän kestäviä tietoiskuja tai toisaalta mahdollisuutta jopa lukukauden kestävään pienryhmätyöskentelyyn pohjautuvaan koulutukseen. Tarjolla on vaihtoehtoisia opiskelu- ja suoritustapoja, kuten luentokurssit, pienryhmätyöskentely, workshoptyöskentely ja opiskelu videoneuvotteluyhteyden välityksellä. Tutkijakoulun tarjoama tutkijakoulutus on ryhmitelty opintotarjottimelle, jossa tutkijakoulutuskurssit ja tilaisuudet on jaettu eri teema-alueisiin (Yleinen monitieteinen koulutus, Tutkijantaidot ja työelämävalmiudet, Henkinen tuki ja motivaatio, Yhteydet elinkeinoelämään, Kansainvälistyminen, Metodikoulutus/Erikoisalakohtainen koulutus). Tutkijakoululla on oma www-sivusto, jossa kerrotaan jatko-opintoihin liittyvistä käytönnöistä sekä ajankohtaisista tapahtumista. Sivustolta

2 löytyy myös opintotarjotin sekä siihen liittyvät opintojaksokuvaukset, joista näkyy opintojaksojen suunniteltu laajuus, sisällöt, opiskelumuodot sekä aikataulu. Tohtoriopiskelijoille tarjottavaa tukea ja koulutusta on eriytetty myös jatko-opintojen vaiheen mukaan. Aloittaville jatko-opiskelijoille on tarjolla orientoivia opintoja Tohtoriopiskelijan työkalupakki-ryhmässä. Loppuvaiheessa olevat jatko-opiskelijat voivat työstää väitöskirjaansa Tohtorijuna-ryhmässä, sekä tutustua tohtoriopintojen loppuvaiheen käytäntöihin Kohti Karonkkaatilaisuudessa. Parhaillaan valmisteilla olevan ohjausjärjestelmän käyttöönoton myötä v alusta kaikille tohtoriohjelmana liittyville jatko-opiskelijoille suunnitellaan henkilökohtainen jatko-opintopolku, jossa tohtoriopiskelja voi valita tutkijakoulun jo olemassaolevalta opintotarjottimelta itselleen hyödyllisimmät opintojaksot. Vahvuudet: Laaja opintotarjotin, jonka pohjalta jatko-opiskeljan on mahdollista koota itselleen sopivimmat opintojaksot. Järjestyistä kursseista saatu palaute osoittaa, että järjestetty koulutus vastaa hyvin tutkijakoulutettavien tarpeita. Aito monitieteisyys on esillä tutkijakoulutuksessa. Kursseilla ollut runsaasti osallistujia paitsi tutkijakoulun sisältä, muista tutkijakouluista, tiedekunnista ja ulkomailta. Yhteistyö tiedekuntien, laitosten, tutkimusryhmien ja muiden tutkijakoulujen kanssa. Vahvat siteet kansainvälisiin yhteistyötahoihin. Heikkoudet ja kehittämistoimenpiteet: Tutkijakoulu on jatko-opiskelijoiden osalta erittäin monialainen ja siten jatkossakin on kiinnitettävä suurta huomiota koulutuksen pirstaloitumisen ehkäisyyn. Monitieteisyys aiheuttaa ajoittain haasteita erikoisalan koulutuksen järjestämiseen, jotta kursseille saataisiin riittävä määrä osallistujia. Suuri sivutoimisesti jatko-opintoja tekevien määrä aiheuttaa haasteita koulutussuunnittelulle, jotta järjestelyt mahdollistaisivat osallistumisen työn ohella koulutuksen laadusta ja tehokkuudesta tinkimättä. Jatkuvan kehittämistyön avulla varmistetaan opinto- ja koulutustarjonnan suuntaaminen siten, että pystytään täydentämään muiden tutkijakoulutusta tarjoavien tahojen (laitokset, tiedekunnat) aukkoja sekä välttämään päällekäisyyksiä. Tähän päästään tiivistämällä koulutusyhteistyötä sekä tiedottamista laitosten ja tiedekuntien kanssa entisestään. 2) Opinto-ohjaus, yhteistyö opiskelijoiden kanssa sekä opiskelijoiden aktivointi (2-3) Kaikille jatko-opiskeljoille on nimetty oma seurantaryhmä, joka kokoontuu tohtoriopiskelijan ja hänen ohjaajansa kanssa vuosittain keskustelemaan väitöskirjatyön edistymisestä ja tutkimustyössä mahdollisesti ilmenneistä ongelmista. Päävastuu väitöskirjan tieteellisestä ohjauksesta on kunkin opiskeljan omalla ohjaajalla ja tutkimusryhmällä. Opintosuoritukset jatkoopiskelija hakee omasta tiedekunnastaan osallistumistodistusta vastaan. Tutkijakoulutuskurssien ja tilaisuuksien teemojen valinnoissa tehdään yhteistyötä jatkoopiskelijoiden kanssa ja kuunnellaan heidän toiveitaan. Sekä tutkijakoulun johtoryhmässä että koulutustoimikunnassa on jatko-opiskelijoiden edustajia, jotka samalla toimivat yhteyshenkilöinä jatko-opiskelijoiden suuntaan. Mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti tutkijakoulutuksen sisältöön myös aktivoi jatko-opiskelijoita osallistumaan toimintaan. Opiskelijoita aktivoivaksi toiminnaksi on havaittu myös aloitteleville sekä jo edenneille jatko-opiskelijoille suunnatut vertaistukiryhmät. Jatkoopiskeiljoilla on mahdollisuus koko opintojensa ajan saada opintojensa sisältöä koskevaa henkilökohtaista neuvontaa tutkijakoulun projektikoordinattorilta. Annettavassa opinto-ohjauksessa pyritään kuitenkin välttämään päällekkäisyyttä tiedekuntien ja laitosten antaman ohjauksen kanssa ja tuetaan opiskelijoilta niiltä osin kuin he itse kokevat siihen olevan tarvetta. Tarvittaessa jatkoopiskelijoita ohjataan myös ottamaan yhteyttä tiedekuntaansa tai laitokseensa. Vahvuudet: Yhteistyö jatko-opiskelijoiden kanssa on aktiivista ja monimuotoista. Jatkoopiskelijoilla on mahdollisuus konkreettisesti vaikuttaa tutkijakoulun tarjoaman koulutuksen sisältöön. Jatko-opiskelijoilla on edustus tutkijakoulun toimintaa ohjaavissa elimissä. Vertaistukiryhmien avulla on kyetty käsittelemaan ongelmia, joita liittyy jatko-opintojen edistämiseen ja etsitty konkreettisia ratkaisuja työn, jatko-opintojen ja perhe-elämän onnistuneeksi yhdistämiseksi. Puutteet ja kehittämistoimenpiteet: Etenkin sivutyönä tutkimusta ja jatko-opintoja tekeviltä tohtoriopiskelijoilta puuttuu usein taloudellisia resursseja, mikä hidastaa tohtorintutkinnon valmistumista ja laskee motivaatiota. Tutkijakoulu ei viimeisessä OPM:n tutkijakouluhaussa saanut

3 tutkijakoulutuspaikkoja, ja niiden hakemiseen on tulevaisuudessa panostettava entistä tehokkaammin tohtoriopiskelijoiden taloudellisten edellytysten parantamiseksi. Seurantaryhmien kokoontumisaktiivisuus on useina vuosina jäänyt alhaiseksi, jopa vain neljäsosa on pitänyt tapaamiset vuosittain. Jatkossa seurantaryhmien kokoontumisaktiviteettia on huomattavasti nostettava tiedottamisen ja erilaisten kannustimien avulla, esim. asettamalla seurantaryhmän kokouksen pitäminen ehdoksi tutkijakoulun matka-apurahan myöntämiselle. Tohtoriopiskelijoiden saamaa opinto-ohjausta tehostetaan ohjaamalla opiskeljoita vertaistukiryhmiin, sekä kannustamalla henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman tekoon opintojen alkuvaiheessa. 3) Opetuksen arvostus ja opetusansioiden huomioon ottaminen tutkijakoulukäytännöissä, henkilöstöstrategiassa (2) Opetuksen arvostus on jatkuvasti lisääntynyt Arktisen lääketieteen keskuksen ja Thule-instituutin toiminnassa. Vuonna 2006 perustettu opetustyöryhmä kokoontuu säännöllisesti suunnittelemaan koulutusta ja on osoittautunut erittäin hyödylliseksi mm. päällekkäisyyksien välttämiseksi ja kehittämisalueiden paikantamiseksi. Opetustyöryhmä on myös työstänyt yliopiston ja Thule instituutin strategioihin pohjautuvan opetusstrategian (Liite 1). Jatkokoulutuksesta vastaavien henkilöiden pedagoginen kouluttautuminen ja osaaminen huomioidaan positiivisesti kehityskeskusteluissa ja sitä kautta UPJ:ssä. 4) Tutkimuksen ja opetuksen yhteen liittäminen, toisiaan tukevuus ja kansainvälisyys (2-3) Tutkijakoulun järjestämillä kursseilla ja tilaisuuksisa annettava koulutus perustuu kansainvälisesti ja kansallisesti arvostettuun tutkimukseen. Kouluttajina hyödynnetään tutkijakoulun omia ohjaaja ja post doc-resursseja, Pohjoisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusohjelman projektien tutkijoita sekä kansainvälisiä asiantuntijoita. Ulkomaisten vierailevien tutkijoiden osaaminen, sekä v Thule instituutissa aloittaneen FiDiPro -professorin osaaminen on integroitu koulutustarjontaan. Tilaisuuksissa toimi luennoijana yhteensä 40 ulkomaista tutkijaa tai asiantuntijaa 9 eri maasta (Kanada, USA, Norja, Ruotsi, Viro, UK, Venäjä, Italia, Tanska). Koulutustilaisuuksiin on viimeisen kolmen vuoden aikana osallistunut lähes 1500 henkilöä. Vahvuudet: Tutkijakoulutuskurssien ja tilaisuuksien luennoijina ja opettajina käytetään tutkimusalansa huippua edustavia ulkomaisia yhteistyökumppaneita. Tutkijakoulun systemaattinen yhteistyö samalla alueella toimivan sirkumpolaariterveyden tutkimusohjelman sekä kansainvälisten asiantuntijoiden ja tutkimusryhmien kanssa on luonut järjestelmän, jonka seurauksena järjestettävät koulutustilaisuudet ovat palautteen mukaan korkeatasoisia ja tutkimus ja opetus liittyvät kiinteästi toisiinsa. Puutteet ja kehittämistoimenpiteet: Tutkijakouluun kuuluu vain muutama ulkomainen jatkoopiskelija statuspaikalla, joten tässä suhteessa tutkijakoulun kansainvälisyysaste on vielä matala. Tulevina vuosina tutkijakoulun kansainvälisyysastetta nostetaan huomattavasti hakemalla rahoitusta kv-jatko-opiskelijoiden opintoihin tutkijakoulussa. Jatko-opiskelijoiden rekrytointia ulkomaisista yhteistyöyliopistoista tehostetaan jo olemassaolevien kontaktien kautta. Jatkoopiskeljoita rekrytoidaan lisäksi Sirkumpolaariterveyden kv-maisteriohjelmasta, joka aloittaa pilottivaiheen Arktisen lääketieteen keskuksen koordinoimana syksyllä ) Oppimateriaali (1-2) Koulutustilaisuuksissa ja kursseilla käytettävä materiaali perustuu tieteellisiin julkaisuihin, oppikirjoihin sekä kurssien luennoitsijoiden toimittamaan kirjalliseen materiaaliin ja handoutteihin. Tutkijakoulun järjestämistä symposiumeista ja kongresseista julkaistaan lisäksi abstraktikirjat. 6) Opetuksen jatkuva laadunarviointi ja opiskelijapalautejärjestelmät / muut palautejärjestelmät (2-3) Tutkijakoulun laadunarviointijärjestelmä on nelitasoinen ja se sisältää jatko-opiskelijoiden edistymisen yksilötasolla, koulutustilaisuuksien laadunarvioinnin, sekä tutkijakoulun koko toiminnan itsearvioinnin sekä ulkoisen arvioinnin.

4 Sisäisen laadunvarmistukseen kuuluvat tutkijakoulutuskursseista ja tilaisuuksista kerättävä osallistujapalaute, osallistujapalautteesta tehtävät yhteenveto ja kehittämissuunnitelma seuraavaa järjestämiskertaa varten, oma koulutustoimikunta, vuosittaiset toimintakertomukset jotka antavat mahdollisuuden arvioida toimintaamme, jatko-opiskelijoiden seurantaryhmät ja tohtoriopiskelijoilta vuosittain kerättävät julkaisutiedot. Opiskelijoiden edistymistä jatko-opinnoissa tuetaan mahdollisuudella osallistua vertaistukiryhmän toimintaan, jossa henkisen tuen lisäksi perehdytään moniin väitöskirjatyön kannalta keskeisiin teemoihin ja käytännön asioihin (Työkalupakki- ja Tohtorijuna-ryhmät). Koulutuksen laatua seurataan kaikista järjestetyistä koulutustilaisuuksista kerättävällä kirjallisella palautteella, jonka pohjalta tehtävään yhteenvetoraporttiin kirjataan konkreettiset kehittämistoimenpiteet. Tutkijakoulun koulutustoimikunta kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa, tapaamisissa käydään koulutuksen sisällön suunnittelun ohella läpi myös järjestetyistä tilaisuuksista annettu palaute sekä keskustellaan kehittämistoimista. Tutkijakoulu on toteuttanut itsearvioinnin viimeksi v lopussa MMM:n tutkijakouluhaun yhteydessä. Tutkijakoulu osallistui v myös KKA:n suorittamaan Suomen tohtorikoulutuksen ulkoiseen arviointiin (Dill et al. 2006). Vahvuudet: Tutkijakoululla on toiminnan eri tasot kattava laadunarviointijärjestelmä, jota käytetään systemaattisesti toiminnan kehittämisessä. Tutkijakouluun kuuluneiden valmistuneiden tohtoreiden määrän ja raportoidun julkaisuvoluumin perusteella olemme onnistuneet toiminnallemme asetettujen tavoitteiden saavuttamissa, monin osin jopa ylittäneet ne. Tätä tukee myös järjestetyistä tilaisuuksista kerätty palaute, joka on pääosin ollut erittäin positiivista. Palautteessa tutkijakoulun tarjontaa on kiitetty tutkijaopiskelijoiden tarpeita hyvin vastaavaksi. Kehittämistoimenpiteet: Tutkijakoulun tähänastisen toiminnan aikana havaittujen tohtoriopiskeljoiden tarpeiden sekä nykyisen laatujärjestelmän pohjalta tutkijakoulussa on syksyn 2007 aikana kehitetty ohjausjärjestelmää, jonka pohjalta kirjoitetaan ohjauksen laatukäsikirja. Ohjausjärjestelmään sisältyy konkreettisia järjestelyjä jatko-opiskelijoiden rekrytointiin, opintoohjaukseen, seurantaan, tutkijakoulutuksen sisältöön ja opetusjärjestelyihin, sekä laadunarviointijärjestelmään liittyen. Ohjausjärjestelmän laatukäsikirjassa painotetaan käytäntöjen kuvauksen ohella myös toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja sekä opetuksen ja koulutuksen yleisiä tavoitteita. Näiltä osin ohjausjärjestelmä pohjautuu voimakkaasti paitsi Oulun yliopiston strategiaan, myös Thule instituutin koulutusstrategiaan (Liite 1). Ohjausjärjestelmä otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2008 alusta. Käyttöönoton myötä otetaan käyttöön jatko-opintojen seurannan mittaristo, joka sisältää yksilötason laadullisia että määrällisiä mittareita sekä itsearviointi-osion. Mittaristo helpottaa jatko-opintojen etenemisen seuraamisen yksilötasolla henkilökohtaisten vahvuusalueiden, kehittämisalueiden sekä mahdollisten ongelmien paikantamiseksi. 7) Yhteistyö muiden tutkijakoulujen kanssa opetuksen järjestämisessä (myös muiden yliopistojen kanssa) (1-3) Tutkijakoulu on järjestänyt koulutusta yhteistyössä sekä Oulun yliopiston sisäisten tutkijakoulujen (Ympäristötohtorikoulu), että kansallisten tutkijakoulujen (Suomen toksikologitutkijakoulu) kanssa. Tutkijakoulujen lisäksi koulutusyhteistyötä on toteutettu myös laitosten ja yksittäisten tutkimusryhmien kanssa sekä yliopiston koulutus- ja innovaatiopalveluita tarjoavien yksiköiden kanssa. Yhteistyö tiedekuntien, erityisesti lääketieteellisen tiedekunnan kanssa on toiminut hyvin ja edesauttanut erityisesti tilaisuuksista tiedottamista ja opintosuoritusvastaavuksien arviointia. Puutteet ja kehittämistoimenpiteet: Konkreettistä yhteistyötä kansainvälisten tutkijakoulutusohjelmien kanssa ei tällä hetkellä vielä ole. Tavoitteena on käynnistää yhteistyö vuonna 2008 kansainvälisen Kastelli Symposiumin järjestämisen yhteydessä. Neuvotteluja yhteistyön käynnistämisestä on käydään parhaillaan kahden pohjoismaisen, tutkijakoulutusta järjestävän tohtoriohjelman kanssa. Sirkumpolaariterveyden kv-maisteriohjelman käynnistyminen v tuo tohtorikoulutuksen osalta potentiaalisen yhteistyön piiriin myös maisteriohjelman toteuttamisessa mukana olevat ulkomaiset yliopistot.

5 8) Opetusteknologian käyttö ja kehittäminen (1-2) Videoneuvottelua käytetään säännöllisesti koulutuksessa mm. luentojen välittämiseen ja pienryhmätyöskentelyyn (Tohtorijuna). Videoneuvotteluteknologiaa on käytetty myös kansainvälisten kurssien järjestämiseen, mikä on helpottanut mm. tutkijakouluun kuuluvien ulkomaisten tohtoriopiskeljoiden osallistumista kursseille ja säästetty merkittävästi matkakuluissa. Etäyhteyksien käyttämisestä saadut kokemuksen ovat olleet positiviisia ja niiden käyttöä tullaan jatkossa lisämään ja kokeilemaan erilaisten opetusmuotojen yhteydessä. 9) Opiskelijoiden keskeyttäminen, valmistuminen ja työllistyminen (2-3) Tutkijakoulu on monitieteinen ja siihen kuuluu jatko-opiskelijoita 12 Suomen Akatemian määrittelemältä tutkimusalalta. Edustettuina ovat hoitotiede, kansanterveystiede, ravitsemustiede, kliininen lääketiede, solu ja kehitysbiologia, fysiologia ja ekofysiologia, biokemia, molekyylibiologia ja mikrobiologia, maantiede, kasvatustiede, sosiaalitieteet, kulttuurien tutkimus, historia ja arkeologia sekä kielitieteet. Tutkijakouluun kuuluu tällä hetkellä 63 jatko-opiskelijaa. Muutama vuosi sitten tehdyn kartoituksen mukaan vain noin neljäsosa on päätoimisia tutkijaopiskelijoita ja loput tekee jatko-opintojaan sivutoimisesti. Tutkijakoulun toiminta-aikana vain muutama jatko-opiskelija on keskeyttänyt jatko-opintonsa kokonaan. Tutkijakoulun toiminnassa on kuitenkin mukana useita nk. hiljaisia jatko-opiskelijoita, joiden opinnot eivät ole olleet aktiivisessa vaiheessa useaan vuoteen erilaisista syistä johtuen. Valmistuneista tohtorit ovat sijoittuneet mm. tutkimustehtäviin, opetustoimen tai terveys- ja sosiaalitoimen palvelukseen tai hallinnollisiin tehtäviin, sekä tiedotus- ja asiantuntijatehtäviin. Tohtorintutkinnon jälkeinen työllistyminen on ollut hyvä. Valmistuneet tohtorit muodostavat tutkijakoululle arvokkaan ohjaajien, vierailevien asiantuntijoiden, alumnien ja työelämämentoreitten ryhmän, jonka toivotaan pitävän valmistumisen jälkeenkin yhteyttä tutkijakouluun. Vahvuudet: Ei monia kokonaan opintonsa keskeyttäviä. Yhteys valmistuneisiin tohtoreihin säilyy heidän siirtyessään muihin tehtäviin. Tutkijakoulun monitieteisyydestä pirstaloituminen on onnistuttu minimoimaan ja luomaan jatko-opiskelijoiden välille me -henkeä järjestämällä monitieteisiä koulutustilaisuuksia. Puutteet ja kehittämistoimenpiteet: Hiljaisten jatko-opiskelijoiden aktivointi, jotta he saisivat jatko-opintonsa valmiiksi. Tässä tehtävässä Tohtorijuna-ryhmä on osoittautunut toimivaksi toimintamuodoksi, kunhan opiskelijan vain saa esim. ohjaajan taholta innostettua mukana ryhmään. Valmistuneiden tohtoreiden potentiaalia ohjaajina ja työelämämentoreina täytyy tulevina vuosina aktivoida esim. alumnitoiminnan avulla ja kutsumalla alumneja mukaan tutkijakoulun järjestämiin tilaisuuksiin. Tasapainon säilyttäminen jatkossakin monitieteisyyden ja tohtorintutkinnon vaatiman syvällisen erikoisasiantuntemuksen välillä on haasteellista. Tähän päästään vain systemaattisella laadunvalvontatyöllä ja pitämällä jatko-opiskelijat ja heidän ohjaajansa aktiivisesti mukana tutkijakoulun toiminnassa, jolloin voidaan järjestää sekä yhteistä monitieteistä, että erikoisalakohtaista koulutusta. 10) Ohjaajien ja henkilöstön korkeakoulupedagoginen kouluttautuminen (2) Opetuksen kehittämisyksikkö tarjoaa korkeakoulupedagogista koulutusta, johon jokainen voi osallistua oman ammatillisen kehittämissuunnitelmansa ja työpaikkansa linjausten mukaisesti. Erityisesti tutkijakoulussa virkatyötään tekevän projektikoordinaattorin korkeakoulupedagogista kouluttautumista tuetaan esimiehen ja emoyksikön taholta. Yleisellä tasolla Thule instituutin atkokoulutuksesta vastaavien henkilöiden pedagoginen kouluttautuminen ja osaaminen huomioidaan positiivisesti kehityskeskusteluissa ja sitä kautta UPJ:ssä. Väitöskirjan ohjaajina toimiville tutkijoille järjestettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran ohjaajaworkshop, jossa tullaan jatkossa vuosittain keskittymään väitöskirjanohjaukseen liittyviin erityiskysymyksiin ja työstämään omaa ohjaajuutta. Vuoden 2007 teemana on Oppimistyylit ja oppijantuntemus sekä vuorovaikutuksen dynamiikka väitöskirjan ohjauksen voimavarana.

6 11) Laitoksen opetuksen kehittämistyöryhmän toiminta, ohjelma, suunnitelma, strategia opetuksen kehittämiseksi (1-3) Thule-instituutin v perustettu opetustyöryhmä vastaa opetustarjonnan koordinoinnista ja budjetoinnista koko Thule-instituutin osalta, mukaanlukien muut Thulen piirissä toimivat tohtoriohjalmat, maisteriohjelmat sekä tutkimusohjelmat. Opetustyöryhmän kautta Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulun toiminta ja koulutustarjonta on integroitunut osaksi Oulun yliopiston Pohjoisuus ja ympäristö -painoalaa. Opetustyöryhmä valmisteli koko Thuleinstituutin yhteisen opetuksen toimintasuunnitelman (Liite 1). Opetustyöryhmä kokoontuu säännöllisesti vähintään neljännesvuosittain ja tapaamisissa käydään läpi myös tutkijakoulujen toimintasuunnitelmat. Tutkijakoululla on oma, 4-6 kertaa vuodessa kokoontuva koulutustoimikunta, joka suunnittelee tutkijakoulun koulutustarjontaa ja toimii yhdyssiltana tutkimusryhmien ja jatko-opiskelijoiden sekä tutkijakoulun koordinaation välillä. Koulutuksen suunnittelun lähtökohtana toimii kolmen-viiden vuoden ajanjaksolle tehtäviin toimintasuunnitelma strategioineen ja konkreettisine tulostavoitteineen (mm. väitösten lukumäärä, järjestettävien tilaisuuksien lukumäärä ja tavoiteltu osallsituja voluumi), lukuvuositasolla tehtävään suunnitteluun, jonka puitteissa valitaan mm. erikoiskurssien teema-alueet. Koulutuksen ja toiminnan jatkuvan kehittämisen turvaamiseksi koulutustoimikunta valmistelee syksyn 2007 aikana ohjauksen laatujärjestelmää, jonka tutkijakoulun johtoryhmä hyväksyy ja joka otetaan käyttöön v alkaen. Ohjausjärjestelmästä kirjoitettavan ohjauksen laatukäsikirjan avulla järjestelmä tehdään läpinäkyväksi ja käytäntöjä voidaan soveltuvin osin hyödyntää Thule-instituutin muussa koulutustoiminnassa sekä laajemmin yliopistossa. Opetuksen kehittäminen kuuluu keskeisenä osana myös tutkijakoulun projektikoordinaattorin työnkuvaan, joka vastaa opetuksen suunnittelusta, käytännön järjestelyistä ja kehittämistoimenpiteistä yhdessä koulutustoimikunnan ja opetuksen kehittämistyöryhmän kanssa. Vahvuudet: Tutkijakoululla on sekä emoyksikkönsä että oman organisaationsa puitteissa hyvin toimivat opetuksen kehittämisryhmät joidedn piirissä tapahtuu paitsi koulutustoiminnan käytännön suunnittelu, ja strategiatyö opetuksen kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi. Emoyksiköllä on tuore koulutustrategia, jota voi käyttää toiminnan kehittämisen työkaluna. Kehittämistoimenpiteet: Tutkijakoulun piakkoin valmistuva ohjausjärjestelmä ja sen laatukäsikirja helpottavat entisestään systemaattista opetuksen kehittämistyötä, koulutus- ja ohjaustoiminnan seurantaa ja laadunarviointia. 12) Opettajien yhteistyö opetuksen järjestämisessä ja toteutuksessa (0-2) Koulutustilaisuuksissa opettajina toimivat tutkijat ja vierailevat luennoijat toimivat yhteistyössä koulutustilaisuuden luonteen ja sisällön antamissa puitteissa. Koska tutkijakoulun tilaisuuksissa opettajina toimivat tutkijat tulevat usein eri laitoksilta, yliopistoista ja jopa eri maasta, heillä ei välttämättä ole aiempaa yhteyttä toisiinsa. Tällöin tutkijakoulun projektikoordinaattori toimii aluksi yhteyshenkilönä opintojakson sisällön ja rakenteen suunnittelun aikana. Yhteisen tutkijakoulutustilaisuuden suunnittelun ja toteutuksen muodossa alkanut yhteistyö opettajien välillä on ajoittain avannut uusia, kansainvälisiäkin yhteistyöväyliä tutkimuksen saralla. 13) Kansainvälistymisen hyödyntäminen opetuksen laadun parantamisessa (1-2) Tutkijakoulumme kansainvälisen koulutus- ja tutkimusyhteistyölle hyvän perustan ovat luoneet tutkijakoulun projektien laajat kansainväliset yhteydet sekä tutkijakoulun koordinaatioyksikön Arktisen lääketieteen keskuksen aktiivinen toiminta kansainvälisissä järjestöissä ja tiedeorganisaatioissa. Kansainvälien toimintamme on lisääntynyt ja monipuolistunut vuosi vuodelta, sisältäen nykymuodossaan kansainävälistä huipputasoa edustavia ulkomaisia luennoisija- ja opettajavieraita. Tutkijakouluun kuuluu myös ulkomaisia jatko-opiskelijoita Luulajasta ja Alaskasta, joiden koulutuksessa on vierailujen ohella hyödynnetty videoneuvottelutekniikkaa. Thule-instituutille myönnetyn FiDiPro-professuurin myötä myös tutkijakoululla on mahdollisuus saada tämä kansainvälinen huippututkija kouluttajaksi tutkijakoulutuskursseille. Arktisen lääketieteen keskuksen ja Thule instituutin järjestämien kansainvälisten tieteellisten kokousten yhteydessä jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus kuunnella esitelmiä ja verkostoitua kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

7 Tutkijakoulu on edistänyt tohtoriopiskelijoidensa kansainvälistä liikkuvuutta myöntämällä matkaapurahoja kansainvälisiin tieteellisiin kokouksiin ja tutkijakoulutuskursseille osallistumiseen. Kehittämistoimenpiteet: Kansainvälisen yhteistyön ja tutkijakoulun kansainvälistämisen lisääminen on yksi tutkijakoulun keskeisiä tavoitteita viisivuotiskaudella ja siihen panostetaan hakemalla lisärahoitusta ja käynnistämällä kansainvälinen tutkijakoulutusyhteistyö. Tutkijakoulun johtaja neuvottelee parhaillaan koulutusyhteistyön aloittamisesta Tromsan yliopistossa aloittavan epidemiologisen tutkijakoulun kanssa sekä Luulajan yliopiston kanssa. Nämä laajemmat yhteydet pohjoismaisiin tutkijakoulutusta antaviin tahoihin parantavat kansainvälistymisen hyödyntämistä opetuksen laadun parantamisessa lähivuosien aikana. Toisena keskeisenä tavoitteena on vaihto-opiskeljatoiminnan käynnistäminen vuoden 2008 aikana. 14) Opinnäytetyöt ja niiden ohjaus Tohtoriväitösten tieteellinen ohjaus on väitöskirjaohjaajan ja tutkimusryhmän vastuulla. Tutkijakoulu on syventävän menetelmäkoulutuksen ja erikoiskurssien lisäksi panostanut jatko-opiskelijoiden motivaation edistämiseen. Tutkijakoulussa on tehty kehittämistyötä sellaisten tohtoriopiskelijoiden väitöskirjan valmistumisen edistämiseksi, joiden väitöskirjan on jostain syystä viivästynyt tai tohtoriopiskelja on kokenut tarvitsevansa tukea työn loppuunsaattamiseen. Tohtorijuna-ryhmä on max. 12 hlön vertaistukiryhmä, jossa väitöskirjatyönsä loppuvaiheessa olevat jatko-opiskelijat voivat työstää väitöskirjansa yhteenveto-osaa ja saada neuvoja ja tukea pulmatilanteissa (Säkkinen & Mänttäri 2007). Jatko-opintojen alkuvaiheen Työkalupakki-ryhmässä tutustutaan tutkimussuunnitelman ja rahoitushakemusten tekemiseen, tieteellisen artikkelin kirjoittamiseen ja tehdään osallistujille henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Pienryhmätyöskentelymuodoista saatu palaute ja kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia ja nykyisin molempia ryhmiä aloittaa kaksi vuosittain (keväällä ja syksyllä). Väitöskirjatyön ohjausta on pyritty kehittämään ja tukemaan erityisesti tuoreiden ohjaajien ja post-doc tutkijoiden osalta järjestämällä v ensimmäinen ja jatkossa vuosittain vaihtuvin teemoin toistuva ohjaajien workshop. 15) Työelämäyhteydet ja yhteistyö ulospäin koulutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä Tutkijakoulu edistää toiminnallaan valmistuvien tohtorien työelämävalmiuksia ja työelämäyhteyksiä. Käytännössä tämä on toteutettu järjestämällä tilaisuuksia, joissa työelämän eri alojen edustajilla ja tohtoriopiskelijoilla on ollut mahdollisuus kohdata ja keskustella tohtorien työllisyystilanteesta ja näkymistä mm. julkisella sektorilla tutkimuksessa, hallinnossa, terveydenhuollon alalla ja yrityksissä. Tutkijakoulussa on systemaattisesti rakennettu yhteyttä työelämään mm. järjestämällä nyt jo kolmantena vuonna peräkkäin "Tohtorit ja työelämä" iltapäivä. Tilaisuudessa tohtorit, alan asiantuntijat ja potentiaaliset työnantajat kertovat, millaista asiantuntemusta tohtoreilta odotetaan. Tutkijakoululla on yhteyksiä elinkeino- ja työelämään mm. yrityksistä saapuneiden luennoitsijavieraiden sekä osallistujatahoina ja opettaja- ja luennoitsijavieraina toimivien sektoritutkimuslaitosten ja sairaanhoitopiirien kautta. Moniin muihin tutkijakouluihin verrattuna huomattavalla osa Pohjoisen hyvinvoinnin, terveyden ja sopeutumisen tutkijakoulun jatko-opiskelijoista tekee väitöskirjaansa sivutoimisesti. Tutkijaopiskelijoita on sijoittuneina opetustoimen, terveys- ja sosiaalitoimen palvelukseen sekä tiedotus- ja asiantuntijatehtäviin. Tämä jatko-opiskelijoiden ryhmä muodostaa merkittävän yhteyden työ- ja elinkeinoelämään. Tutkijakoulusta valmistuneet tohtorit ovat sijoittuneet työelämään asiantuntijoiksi, opettajiksi, tutkijoiksi ja sosiaali- ja terveysalalle hallinnon puolelle ja lääkäreiksi ja muodostavat tutkijakoululle arvokkaan ohjaajien, alumnien ja työelämämentoreitten reservin. 16) Opetukseen/kouluttamiseen liittyvä muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja vuorovaikutus, esim. asiantuntija- ja koulutustehtävät yliopiston ulkopuolella Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja vuorovaikutus tapahtuu niillä yhteiskunnan alueilla, jotka ovat merkityksellisiä pohjoisen väestön ja vähemmistöjen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta (terveysja sosiaalipalvelut, terveydestä tiedottaminen jne.). Yhteiskunnallinen vaikuttaminen toteutetuu tutkijakoulua koordinoivan yksikön Arktisen lääketieteen keskuksen kautta esim. tekemällä yhteistyötä saamelaisten sosiaali- ja tervetysjärjestön SamiSoster ry:n kanssa.yhteistyön puitteissa

8 julkaistiin Lapsi sairastaa kirja inarinsaameksi helmikuussa Tutkijakoulun johtaja kuuluu edustajana tai asiantuntijana erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tieteellisiin järjestöihin, joiden yhtenä tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja poliittiseen päätöksentekoon osallistuvien tahojen asiantuntijana toimiminen. Tutkijakoulun kuukausiesitelmät ovat kaikille avoimia yleisöluentoja, joissa perehdytään pohjoisen alueen erityiskysymyksiin. 17) Tieteellinen jatkokoulutus Tieteellisen jatkokoulutuksen tarjoaminen ja tohtoriopiskeljoiden edistymisen tukeminen ja kasvu asiantuntijaksi on tutkijakoulun ydintehtävä. Statuspaikalla olevien tohtoriopiskelijoiden lukumäärä on tällä hetkellä 63. Tutkijakoulun piiristä on v valmistunut yhteensä 28 tohtorinväitöstä ja toiminnan vuositavoitteet tavoitteet on tältä osin saavutettu, jopa ylitetty. Tutkijakoulutuskursseja ja tilaisuuksia järjestetään vuosittain lähes parikymmentä. 18) Miten tämä raportti on syntynyt? Kuinka sitä käytetään tutkijakoululla? (1-3) Itsearviointiraportin laadinta on ollut monivaiheinen prosessi, johon on osallistunut tutkijakoulun johtajan ja koordinaattorin lisäksi sen johtoryhmä ja koulutustoimikunta. Itsearviointirviointiraporttia hyödynnetään ohjausjärjestelmän laatukäsikirjan suunittelutyössä, päivittämisessä sekä tutkijakoulun toiminnan konkreettisessa kehittämisessä. Itsearviointiraportin pohjana käytettyjä tietoja (osallistujapalautteet, tiedot väitöksistä ja tutkijakoulutustilaisuuksista) on kerätty systemaattisesti koko tutkijakoulun toiminnan ajan. Lisäksi raportin koostamisessa on hyödynnetty Thule-instituutin opetuksen toimintasuunnitelmaa. Itsearviointi tullaan jatkossa suorittamaan vuosittain ja sitä voidaan hyödyntää myös tulevissa rahoitushauissa. Itsearviointiraportti tulee nähtäville tutkijakoulun nettisivuille ja sen sisältö esitelllään myös Thule-instituutin opetustyöryhmässä. Itsearviointiraportin sekä muun tutkijakoulun toiminnasta tiedottamisen avulla voidaan edesauttaa tutkijakoulutukseen liittyvien hyviksi koettujen käytäntöjen leviämistä (mm. Säkkinen & Mänttäri 2007), toiminnan benchmarkingia sekä tutkijakoulun toiminnan ulkoista arviointia. Viitteet: Dill, D.D, Mitra, S.K., Jensen, H.S., Lehtinen, E., Mäkelä, T., Parpala, A., Pohjola, H., Ritter, M.A., Saari, S. (2006). PhD Training and the Knowledge-Based Society: An Evaluation of Doctoral Education in Finland. Finnish Higher Education Evaluation Council. Säkkinen, H. & Mänttäri, S. (2007) Tohtorijuna vertaistukiryhmä. Peda-forum 1/2007, s Liitteet: Liite 1: Thule instituutin opetuksen toimintasuunnitelma (pdf).

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

LAADUNVARMISTUKSEN TILANNE JA ITSEARVIOINTIRAPORTIT LUKUVUODELTA 2006/2007

LAADUNVARMISTUKSEN TILANNE JA ITSEARVIOINTIRAPORTIT LUKUVUODELTA 2006/2007 24.4.2007 Anna-Maija Liuhanen Asko Karjalainen 1(5) LAADUNVARMISTUKSEN TILANNE JA ITSEARVIOINTIRAPORTIT LUKUVUODELTA 2006/2007 TAUSTAA Yliopistojen laadunvarmistusjärjestelmien rakentaminen ja auditointi

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Kirkkohistorian laitoksen pedagoginen kärkihanke

Kirkkohistorian laitoksen pedagoginen kärkihanke Pedagoginen yksikkö Hallintopalvelut Teologinen tiedekunta Kirkkohistorian laitoksen pedagoginen kärkihanke 2007 2009 Hankkeen pääteema: Jatko-opiskelijoiden ohjaaminen erityisesti kansainvälistyminen

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kielten tohtoriohjelma

Kielten tohtoriohjelma Kielten tohtoriohjelma 1. Taustaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, 5.2.213 1 (9) Perustieteiden tohtoriohjelma Jatko-opiskelijoiden seurantakysely Toteutettiin 14. 28.11.212 Kysely lähetettiin kaikille lukuvuoden 29 21 ja 21 211 aikana jatko-opintonsa aloittaneille. Vastausprosentti:

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Projektipäällikkö Tampereen yliopisto 5.10.2016 TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

OPETUSYKSIKKÖ. Pedagoginen suunnittelu OPETUS- NEUVOSTO. OPLAApro -ryhmä JR

OPETUSYKSIKKÖ. Pedagoginen suunnittelu OPETUS- NEUVOSTO. OPLAApro -ryhmä JR OPETUSYKSIKKÖ "Pedagoginen johtaja" ja opetuksen kehittämisryhmä edustus TIEDEKUNTA yhteistyö Pedagoginen suunnittelu edustus työryhmät OPETUS- NEUVOSTO OPLAApro -ryhmä tuki ja koordinaatio Opetuksen laadun

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Sibelius-Akatemian jatkokoulutuspoliittinen suunnitelma 2012

Sibelius-Akatemian jatkokoulutuspoliittinen suunnitelma 2012 Sibelius-Akatemian jatkokoulutuspoliittinen suunnitelma 2012 Sibelius-Akatemian jatkokoulutusjaostossa valmisteltu jatkokoulutuspoliittinen suunnitelma on hyväksytty Sibelius-Akatemian Akateeminen neuvostossa

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

InvEstoI MEnEstYksEEn

InvEstoI MEnEstYksEEn Executive MBA -ohjelma, laajuus 100 opintopistettä. InvEstoI MEnEstYksEEn Osaamisen kehittäminen on investointi oman tulevaisuuden rakentamiseen. Kansainvälisesti akkreditoitu Avance Executive MBA on Jyväskylän

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni Koponeuvosto Palautteen hyödyntäminen 16.2.2017 Inari ja Joni Esittäytyminen nimi, mitä tekee, ainejärjestö ja oppiaine Inari, TYYn hallituksen kopo, Fobia, psykologia Joni, TYYn kopoasiantuntija, P-klubi,

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Valtakunnallisen kielentutkimuksen tohtorikoulutusverkosto Langnetin toimintakäsikirja Sisällys

Valtakunnallisen kielentutkimuksen tohtorikoulutusverkosto Langnetin toimintakäsikirja Sisällys Valtakunnallisen kielentutkimuksen tohtorikoulutusverkosto Langnetin toimintakäsikirja Sisällys Valtakunnallisen kielentutkimuksen tohtorikoulutusverkosto Langnetin toimintakäsikirja... 1 1. Langnetin

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS Hämeenlinna 4.9.2006 Helena Kasurinen helena.kasurinen@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla MIKSI TUTKIMUSTA Kehittämisen lähtökohta - kansallinen taso - organisaatiotaso

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Käytännöllisen teologian laitoksen pedagoginen kärkihanke yleiskuvaus

Käytännöllisen teologian laitoksen pedagoginen kärkihanke yleiskuvaus Pedagoginen yksikkö Hallintopalvelut Teologinen tiedekunta LUONNOS Käytännöllisen teologian laitoksen pedagoginen kärkihanke 2007 2009 yleiskuvaus Käytännöllisen teologian laitoksella pyritään kehittämään

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

TUTKIJAKOULUJEN LIIKKUVUUSSEMINAARI Suomen Akatemia, Ajankohtaista tutkijakouluista. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto

TUTKIJAKOULUJEN LIIKKUVUUSSEMINAARI Suomen Akatemia, Ajankohtaista tutkijakouluista. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto TUTKIJAKOULUJEN LIIKKUVUUSSEMINAARI Suomen Akatemia, 3.2.2010 Ajankohtaista tutkijakouluista Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto 1 4.2.2010 TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN opetusministeriö siirsi 1.1.2008

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUS Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUKSEN ERITYISPIIRTEIDEN KARTOITTAMINEN Urheilijoiden ohjaus käsitteenä vieras tutkimuskohde Akatemiaoppilaitoksissa syntynyt tarve tutkimustiedolle

Lisätiedot

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016, Turku Tuula Oksanen, tutkijakoulukoordinaattori, Jyväskylän yliopisto Tausta JY:n strategian toimenpideohjelma 2015-2016

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot