Isä ja lapset. atopian kierteessä VAMMAIS- JA HOITOTUEN SAAMINEN VAIKEAA IHOSAIRAILLE
|
|
- Reijo Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VAMMAIS- JA HOITOTUEN SAAMINEN VAIKEAA IHOSAIRAILLE Isä ja lapset atopian kierteessä TEKSTI: MERVI VITELI-HIETANEN KUVAT: KIMMO TORKKELI Onneksi lumessa voi leikkiä talvella. Sille ei kai kukaan ole allerginen
2 Linjamaan perheessä tiedetään, miten monin tavoin hankala atopia vaikuttaa perhe-elämään. Perheen isä, taksikuljettaja Esa Linjamaa, sairastaa vaikeaa atooppista ihottumaa. Ihon kunto on pysynyt ennallaan, mutta Kelan vammaistukipäätökset ovat vaihdelleet. Esa Linjamaa on sairastanut atooppista ihottumaa lapsesta lähtien, n. 40 vuotta. Hän haki Kelan myöntämää vammaistukea ensimmäisen kerran kymmenisen vuotta sitten, jolloin hän sai tukea noin neljän vuoden ajan. Sen jälkeen tuen saaminen on ollut pariin otteeseen kiven takana, vaikka hänen tilansa ei ole parempi kuin ennen. ATOPIA JA ALLERGIAT YHTEINEN VAIVA Esan ihon kunto vaihtelee paljon ja nopeasti, kuten useimmilla hankalaa atopiaa potevilla, vaikka hän yrittää hoitaa sitä säännöllisesti perus- ja kortisonivoiteilla sekä valohoidoilla selvitäkseen talven yli. Lisäksi Esa on ollut pari kertaa Iholiiton ilmastokuntoutusmatkalla. Lapsena häntä vaivasivat myös pahat siitepöly- ja ruoka-aineallergiat, mutta ne ovat onneksi vanhemmiten helpottuneet. Allergiatesteistä on aikaa, eikä Esa enää jaksa mennä uusiin testeihin. Perheen kaikilla lapsilla on allergioita ja atooppista ihottumaa. Vanhimmalla tytöistä, Annalla (11 v.) ja nuorimmalla, Maijulla (3 v.) oireet ovat selvästi pahempia kuin keskimmäisellä, Heidillä (8 v.). Annan ruoka-aineallergioiden pitkä luettelo on tallennettu tietokoneelle. Anna harrastaa mm. partiota ja liikuntaa. Kun hän osallistuu usein leireille, perhe lähettää aina tämän luettelon leirin järjestäjälle. Anna on jo saanut apua siitepölyallergioihinsa siedätyshoidosta. Nyt odotetaan, että siedätyshoito auttaisi myös ruoka-aineallergioihin. Heidi oli lapsena monin tavoin allerginen ja pystyi nauttimaan vain ruusunmarjaa, kukkakaalia ja kesäkurpitsaa. Vähitellen hänen oireensa ovat helpottaneet. Esa muistelee, että Heidin allergioiden hoito oli aikanaan todella työlästä erityisesti perheen äidille, Maaritille. Vauvalle kelpasi vain apteekin maito. Myös Maijulla on ilmennyt allergisia reaktioita, mutta niitä ei ole vielä tutkittu. Hänellä on vähälaktoosinen ruokavalio. Tyttöjä on hoidettu pääosin yksityisessä lääkärikeskuksessa, sillä Esa oli kaukaa viisas ja otti lapsille kattavat vakuutukset. Niiden turvin tytöille on voitu hankkia paras mahdollinen hoito. Esa toteaa, että vakuutussummaa on onneksi vielä jäljellä. VAIN YHDELLE TYTÖLLE HOITOTUKEA Heidi sai aikanaan Kelan myöntämää alinta hoitotukea. Sitä ei ole edes haettu muille tytöille, koska vakuutukset ovat kattaneet hoitokulut. Mietimme Esan kanssa hoitotuen myöntämisen kriteereitä, joissa rinnastetaan sekä taloudelliset että muut rasitukset. Kun sairaus aiheuttaa monia rasituksia ja vanhemmilla on täysi työ hoitaa lapsia, ei hoitotukea aina jakseta hakea. Heidille haettiin hoitotukea lääkärin neuvosta. Esa on ajatellut hakea Annalle vammaistukea tytön täyttäessä 16 vuotta, jos tämän tilanne pysyy yhtä vaikeana kuin nyt. Itselleen Esa haki ensimmäisen kerran vammaistukea yhdeksän vuotta sitten lääkärin kehotuksesta. Tuolloin hänelle myönnettiin alin tuki ensimmäisellä hakemuksella, silloin kerrallaan vuodeksi eteenpäin. Jatkohakemuksilla hän sai tukea yhtäjaksoisesti nelisen vuotta. Esa on toiminut Tampereen Atopiayhdistyksessä ja tietää, että ihosairaille Kela myöntää tukia milloin vuodeksi, milloin puoleksi vuodeksi, vaikka sairaudet olisivat samankaltaisia. Esan muutettua viitisen vuotta sitten perheineen Tampereelta Ylöjärvelle, paikallinen Kelan toimisto hylkäsi hänen jatkohakemuksensa. Hylkäyspäätöksen perusteluksi esitettiin, ettei Esan toimintakyky ole alentunut vammaistuen kriteerien mukaisesti. VAKUUTUSOIKEUS KUMOSI HYLKÄYKSEN Kelan paikallistoimisto ei Esan tekemästä muistutuksesta huolimatta oikaissut kielteistä päätöstään. Hän päätti valittaa asiasta tarkastuslautakuntaan, josta hän sai tietoonsa vain postilokero-osoitteen. Tarkastuslautakunta käsitteli asiaa vuoden verran ja teki kielteisen päätöksen valitukseen. Esa ihmettelee, miksi tarkastuslautakunnasta ei ole saatavilla julkista tietoa. Sitä ei saanut Kelastakaan. Mielenkiintoista oli, että valituskäsittelyn aikana hylkäyksen perustelu muuttui Kelassa. Enää perusteluksi ei esitetty toimintakyvyn riittämätöntä alenemista, vaan että ihottuman hoidon kustannukset olivat vähäiset. Esan mukaan alimman vammaistuen kriteereinä on sekä sairauden aiheuttama ylimääräinen taloudellinen haitta että toimintakyvyn aleneminen. Ylemmissä korvausluokissa on eri ehdot tuen saannille. Tarkastuslautakunnan kielteisestä päätöksestä seurasi 30 vuorokauden valitusaika vakuutusoikeudelle. Esa päätti valittaa sinne, koska katsoi, että hänen hakemuksensa oli hylätty perusteettomasti. Vakuutusoikeudessa valituksen käsittely kesti taas vuoden verran. Vakuutusoikeus antoi Esalle myönteisen päätöksen. Sen myötä Esa sai takautuvasti vammaistukea edellisen myönteisen päätöksen loppumisesta lähtien, vieläpä korkojen kera. Vakuutusoikeuden päätöksestä ei ole enää valitusoikeutta
3 Linjamaan perheen äiti, Maarit, on opettaja. Hänellä on pitkä kokemus atooppisten ja allergisten lasten ja miehen hoidosta. Kuvassa Anna, Heidi ja Maiju vanhempineen. KELA JATKOI HYLKÄYSLINJAANSA Kelan Ylöjärven toimisto joutui vielä korvaamaan lääkärintodistuksen, jolla Esa haki jatkoa vammaistukeen. Myöhemmin kun Esa haki jatkoa vammaistukeen, Kelan toimisto teki taas kielteisen päätöksen, vaikka Esan hakemuksessa oli mukana myös vakuutusoikeuden kanta edelliseen hylkäykseen. Kelan käsittelijän pyynnöstä Kelan asiantuntijalääkäri otti kantaa Esan hakemukseen ja katsoi, ettei Esan toimintakyky ollut alentunut vammaislain edellyttämällä tavalla. Asiantuntijalääkäri ei ollut missään yhteydessä Esaan. Jälleen Esa sai aloittaa saman valituskierroksen. Ensin oikaisuvaatimus Kelan toimistoon, jossa käsittelijä taas kysyi asiantuntijalääkärin kantaa. Se oli edelleen kielteinen. Sitten valitus meni tarkastuslautakunnalle, jossa se on ollut nyt puolisen vuotta. Puoleentoista vuoteen Esa ei ole saanut vammaistukea, vaikka hänen atooppisen ihonsa tilanne on pysynyt samankaltaisena. VAMMAISTUKILAKI EDELLEEN SAMA Esa ihmettelee suuresti, miten Kela voi tehdä keskenään aivan päinvastaisia ratkaisuja, kun hänen sairautensa ja sen aiheuttamat kulut ovat samat kuin ennenkin. Lakikaan ei ole muuttunut. Esa on mielestään perusteellisesti täyttänyt vammaistukihakemuksen, johon hän on eritellyt kolmenlaiset oireet ja haitat: fyysiset, psykologiset ja sosiaaliset. Vaikuttaa siltä, että hakemuksen käsittelijät eivät tunne hankalia ihosairauksia. Hakemuksen liitteeksi olisi pitänyt laittaa myös valokuvia ihon kunnosta. Oma ihosairaus on rasite, jonka lisäksi Esalla on huolena lasten allergiat ja ihottumat. Ne ovat lisälastina niin parisuhteessa kuin perhe-elämässäkin. Vaikuttaa siltä, että hakemuksen käsittelijät eivät tunne hankalia ihosairauksia. Hakemuksen liitteeksi olisi pitänyt laittaa myös valokuvia ihon kunnosta. Ihosairauden aiheuttamiin kuluihin eli taloudellisiin rasituksiin hän on laskenut lääkkeiden, rasvojen, valohoitojen ja muiden sairauskulujen lisäksi mm. ylimääräiset kulut ihoystävällisten vaatteiden ja erityispesuaineiden hankinnasta. Myös pesukoneen kuluminen on normaalia suurempaa, kun sillä jatkuvasti pestään rasvaisia vaatteita. Ilmastohoitomatkan omavastuuosuus tuo kuluja noin 200 euroa. Ilmastokuntoutuksen ajalta myönnetään kuntoutusrahaa, joka on ansiotuloja alempaa, mutta kuntoutusrahan ja ansioiden välistä erotusta hän ei ole laittanut kuluihin. Lisärasituksena tulevat sairauden aiheuttamat psyykkiset paineet: kutinan aiheuttama rasitus ja valvomiset sekä monenlaiset sosiaaliset rajoitukset. Kyllähän atooppinen ihottuma rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä paljonkin. Se karsii esim. harrastusmahdollisuuksia, toteaa Esa. TUKIEN TULISI OLLA KÄDENOJENNUS SAIRAILLE Esa myöntää nyt, että hänen vaimonsa Maarit on ollut kovilla sekä hänen että tyttöjen hoidon kanssa. Kun tytöt olivat pieniä, jätin turhankin paljon hoitovastuuta vaimolle. Se on kyllä myöhemmin painanut mieltä. Ehkä tunsin syyllisyyttä siitä, että olen jotenkin aiheuttanut lasten sairaudet, Esa pohtii. Onneksi näitä asioita on saatu yhdessä puhuttua. Erityisesti ensimmäinen ilmastohoitomatka avasi silmät näkemään uudella tavalla sekä oman että lasten atopian aiheuttamat paineet. Vertaistuki on ollut parasta terapiaa se, että pääsee puhumaan murheistaan ja ihonhoidon rasittavuudesta muiden samankaltaisten kanssa, Esa myöntää. Hoito- ja vammaistukien merkitys voi Esan mielestä olla monille hyvinkin tärkeä. Hän itse ajattelee, että hoito- ja vammaistuet ovat yhteiskunnan vastaantulo vaikeita kroonisia sairauksia poteville, joille tulee ylimääräisiä kuluja sairauden hoidosta. Nyt vaikuttaa, että erityisen ongelmallista on arvioida sosiaalisten ja psyykkisten haittojen vaikutusta ihosairaiden elämässä. Eihän atopia katoa mihinkään, vaikka välillä on helpompia aikoja, painottaa Esa. Hän jatkaa, että vaikka tukien saanti Kelasta tuntuu nyt liiankin työläältä, se ei saisi aiheuttaa lisärasitteita elämään. Vammaistukea maksetaan työiässä Vammaistuki on tarkoitettu taloudelliseksi korvaukseksi, kun sairaus tai vamma aiheuttaa hakijalle haittaa, avuntarvetta, palvelusten tarvetta ja erityiskustannuksia. Vammaistukea voidaan myöntää vuotiaille. Se jaetaan tuen suuruuden perusteella kolmeen luokkaan. Hakijan tulot tai varallisuus eivät vaikuta siihen, saako hän vammaistukea. Esa Linjamaa on hakenut alinta vammaistukea Kelalta. Vammaistukilain mukaan alinta vammaistukea, joka on nyt 78,46 euroa kuukaudessa, voi saada hakija, jolle sairaus tai vamma aiheuttaa olennaista haittaa ja jatkuvia erityiskustannuksia. Kahden ylemmän vammaistuen, korotetun vammaistuen ja erityisvammatuen, kriteerit ovat laajemmat. Lapsille myönnetään sairaan lapsen hoitotukea. Lisätietoja vammaistuesta ja muista Kelan tukimuodoista:
4 Iho- ja allergiasairaalan sosiaalityöntekijä Ritva Kapanen: Hoito- ja vammaistuet tarpeellisia myös ihosairaille Iho- ja allergiasairaalan sosiaalityöntekijä Ritva Kapanen korostaa, että pitkäaikainen ihosairaus rasittaa taloudellisesti sairaan ja hänen läheistensä elämää. Sairauden aiheuttamiin kuluihin ja hoitorasitukseen voidaan myöntää sairaan lapsen hoitotukea, vammaistukea tai eläkkeensaajan hoitotukea. Ritva Kapanen tietää pitkästä työkokemuksesta, että sairauskulut rasittavat erityisesti perustoimeentulon ja pienen eläkkeen varassa eläviä, pitkäaikaisesti työttömiä, yksinhuoltajia ja lapsiperheitä. Pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi siirtää usein työelämään palaamista lapsen sairauden takia. Tätä välillistä ansioiden menetystä ei oteta kuitenkaan suoranaisesti huomioon sairaan lapsen hoitotukea myönnettäessä. Kun sairaus jo itsessään tuo huolta elämään, hän pitää perusteltuna, että näillä etuuksilla lievennetään sairauden mukanaan tuomaa taloudellista ja muuta rasitusta. HAKEMUKSEN TÄYTTÄMISEEN PANEUDUTTAVA Kela myöntää hoito- ja vammaistukea määriteltyjen kriteereiden mukaan. Hakemuksen täyttämiseen on paneuduttava huolellisesti. Hakijan tehtävä on riittävän selkeästi perustella, miksi hän hakee tukea. Minulla on tapana leikillisesti sanoa asiakkaille, ettei Kela voi perustaa päätöstään arvaamiselle. Etenkin oman tai lapsen toimintakyvyn kuvaukseen on syytä käyttää aikaa. Hakemuksessa tulee kuvata tarkkaan myös yksilölliset olosuhteet, mm. miten ja millaisia palveluja ja apua saa. Jos hakijalla on useita sairauksia, on esitettävä lääketieteelliset selvitykset joko lääkärin C-lausunnon tai epikriisien avulla kaikista sairauksista, jotka vaikuttavat etuuden saamiseen, painottaa Kapanen. KELAN PÄÄTÖSTEN TULISI OLLA HYVIN PERUSTELTUJA Hakijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että etuuksia koskevat päätökset perustellaan selkeästi. Ylimalkainen viittaus haitta-asteeseen tai toimintakyvyn alenemiseen ei mielestäni ole riittävä esim. muutoksenhakijan vastineen antamisen kannalta. Ajoittain näkee toki myös tarkempia päätösten perusteluja, joita itse pitäisin aina oikeutettuina hakijan kannalta, hän sanoo. Ritva Kapanen törmää nykyisin entistä useammin siihen, että pitkäaikaista ja hankalaa ihosairautta potevien tukihakemukset hylätään Kelassa. Alimman vammaistuen hylkypäätöksissä perusteluna voidaan esittää esimerkiksi se, ettei sairaudesta aiheutuva haitta ole ollut riittävä tai kustannuksia ei ole ollut riittävästi. Lääketieteellisen haitan arvioimisessa käytetään soveltuvin osin hyväksi tapaturmavakuutuslain 18a :ssä tarkoitettua haittaluokitusta, joka määritetään sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (N:o 1012/ ) perusteella. Muutamat muutoksenhaussa muuttuneet hylkäämistapaukset ovat koskeneet sitä, ettei kyseisen hakijan kohdalla ole osattu Kelassa arvioida yhteistä haittaa, joka aiheutuu monista toimintakykyä alentavista sairauksista. Alimpaan vammaistukeen vaaditaan yleensä keskivaikea toiminnanvajaavuus, joka vastaa haittaluokkaa 6. Edellä mainitun STM:n päätöksen mukaan eri sairauksista aiheutuva yhteinen haitta on pienempi kuin yksittäisten haittojen summa. Ihosairauden, kuten atooppisen ihottuman, ohessa henkilöllä voi olla esim. vilja-allergia tai astma, jolloin yhteinen haitta voi nousta edellytetyn suuruiseksi. LAPSEN HOITOTUEN KRITEERIT ONGELMALLISIA Hoitorasituksen arviointi sairaan lapsen kohdalla on vaikeaa. Tämä johtuu osaksi ohjeistuksessa käytetyistä ahtaista kriteereistä eli sairauden diagnoosiin perustuvista tyypittelyistä, jotka jättävät ulkopuolelle monet hoidon aiheuttamat rasitukset. Korotetun hoitotuen kriteerinä ihosairauksissa ja hengityselinsairauksissa on kaksi vaikeaa sairautta. Usein lapsella saattaa olla useampia sairauksia, jotka yksitellen arvioituina eivät riitä korotettuun hoitotukeen. Kuitenkin sairauksien aiheuttama kokonaisrasitus voisi edellyttää korotettua hoitotukea. Tällöin pitäisi Kapasen mielestä toimia kuten vammaistuen arvioinnissa: tulisi huomioida lapsen eri sairauksista aiheutuva kokonaisrasitus. Sen arviointi nyt jää viime kädessä muutoksenhakuelinten eli tarkastuslautakunnan tai vakuutusoikeuden käsiteltäväksi. Hän on saanut palautetta siitä, että lapsen hoitotuen käsittelyssä eri sairauksista aiheutuva hoitorasitus nähdään eriarvoisesti. Esimerkiksi alimman hoitotuen hakemiseen atooppisen ihottuman perusteella edellytetään ohjeistuksessa erityishoitoja tai osastohoitoja tai rinnalle perusruoka-aineallergia, joita taas pienten lasten astman kohdalla ei edellytetä. Siinä riittävä perustelu hoitotuen saamiseksi on säännöllinen jatkuva, tulehduksenvastainen lääkitys
5 Liikuntaan liittyviä käsitteitä TERVEYSLIIKUNTASUOSITUS Monissa maissa on omaksuttu liikunnan terveysvaikutuksiin perustuva väestösuositus. Alun perin pohjoisamerikkalaisen suosituksen mukaan terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi jokaisen aikuisen tulisi harrastaa useimpina päivinä viikossa ja mieluiten päivittäin kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa tai muuta fyysistä aktiivisuutta vähintään 30 minuutin ajan yhtenä tai useampana jaksona. Tuki- ja liikuntaelimistö tarvitsee lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta parantavaa ja ylläpitävää säännöllistä liikuntaa. Terveysliikunta voi toteutua monin eri tavoin: arkiliikuntana (esim. asiointimatkat kävellen tai pyöräillen), työhön liittyvänä fyysisenä ponnisteluna, vapaa-ajan harrastuksina tai virkistys- ja kuntoliikuntana. Arkiliikuntaa voi saada monin tavoin. Esimerkiksi asiointija työmatkatkin voi taittaa omin voimin muun reippailun lisäksi. HYÖTYLIIKUNTA ELI ARKILIIKUNTA Jokapäiväiseen elämään kuuluvaa liikkumista, kuten portaiden käyttöä hissin sijasta, kävelyä tai pyöräilyä työmatkalla, siivoamista, ruohonleikkuuta, lumitöitä, reipasta puuhailua lasten kanssa tai koiran ulkoiluttamista. Arkiliikunta vaikuttaa myönteisesti sokeriaineenvaihduntaan, veren rasvapitoisuuteen ja verenpaineeseen. Se pitää kuntoa yllä ja painon kurissa, mutta ei yleensä nosta kuntoa eikä auta painon pudottamisessa. TERVEYSLIIKUNTA Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja terveyskuntoon. Terveysliikunta tuottaa terveydellisiä hyötyjä, mutta ei aiheuta terveydellisiä haittoja. Terveysliikunnan tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus ja jatkuvuus. TERVEYSKUNTO Sellaiset toimintakyvyn ominaisuudet, joihin liikunta vaikuttaa myönteisesti tai liikunnan puute kielteisesti ja jotka ovat yhteydessä terveydentilaan. Terveyskunnon osa-alueita ovat aerobinen kunto, lihasvoima ja kestävyys, motorinen kunto ja kehon koostumus. Hyvä terveyskunto on siis hyvää kestävyyttä, kehon hallintaa, lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta ja sopivaa painoa. Riittävän terveyskunnon avulla selviytyy liikaa väsymättä arkipäivän tavallisista toiminnoista. Terveyskunto-käsite laajentaa perinteistä kuntokäsitettä urheiluun ja liikuntaan liittyvästä suorituskyvystä arkielämän toimintakykyyn ja terveyteen. KUNTOLIIKUNTA Terveyttä edistävää ja sairauksia ehkäisevää liikuntaa, joka tehostaa hyöty- eli arkiliikunnan vaikutuksia. Kuntoliikunnan tulee vastata liikkujan kuntoa, taitoa ja motivaatiota eikä siinä saa olla vammautumisen tai sairastumisen vaaraa. Kuntoliikunta lisää energiankulutusta, jolloin aineenvaihdunta, hengitys ja verenkierto vilkastuvat. Se myös vahvistaa lihaksistoa ja luustoa. Kuntoliikunnaksi suositellaan kestävyysliikunnan eri muotoja, kuten ripeää kävelyä, pyöräilyä, hiihtoa ja uintia. SOVELTAVA LIIKUNTA Soveltavalla liikunnalla (erityisliikunnalla) tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista
KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu
KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin
LisätiedotVammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus
Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotSatakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä
Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotUKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys
UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys
LisätiedotKAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat
LisätiedotHYVINVOINTI JA LIIKUNTA
HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotVammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto
Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen
LisätiedotHammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?
Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät
LisätiedotPREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaistukilain 2 ja 8 :n sekä kansaneläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan vammaistukilakia ja kansaneläkelakia muutettaviksi
LisätiedotTERAPIAAN HAKEUTUMINEN
TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen
Lisätiedotmäärittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.
Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän
Lisätiedot1(7) HAKEMUS SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE. Hakemuksen saapumispäivä. Täytäthän hakemus huolellisesti!
1(7) Hakemuksen saapumispäivä Liite kpl Täytäthän hakemus huolellisesti! Hakijan suku- ja etunimet (perhekurssille lapsen tiedot) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Syntymäaika Kutsumanimi Puhelinnumero
LisätiedotParantumaton sairaus, hoidot sekä kuoleminen ja kuolema vaikuttavat sekä potilaan että perheen taloudelliseen toimeentuloon ja pärjäämiseen.
Sosiaalinen tuki Parantumaton sairaus, hoidot sekä kuoleminen ja kuolema vaikuttavat sekä potilaan että perheen taloudelliseen toimeentuloon ja pärjäämiseen. Sosiaalityö käsittelee muun muassa kotona selviytymiseen,
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotKOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT
KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT Kelan kautta haettavia etuuksia: Osittain tai kokonaan korvattavat lääkkeet Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeen saajan asumistuki LÄÄKEKORVAUKSET
Lisätiedot6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.
ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen
LisätiedotKULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv
KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv vaikeavammainen hakija VpL 2, VpA 5 Kuljetuspalveluun (VpA 5 ) oikeutetulla on mahdollisuus saada välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään
LisätiedotLaurea-ammattikorkeakoulu Laurea Tikkurila. Kelan Vammaistuet. Noora Huuskone Projekti, Invalidi ry
1 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Tikkurila Kelan Vammaistuet Noora Huuskone Projekti, Invalidi ry 14.12.2016 2 Sisällys 1 Alle 16 vuotiaiden vammaistuki... 3 1.1 Tuen määrä... 3 2 Yli 16 vuotiaiden vammaistuki...
LisätiedotPuolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011
Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä
LisätiedotSosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS
Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,
LisätiedotSOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015
Sivu 1 / 6 SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Kirjoittakaa vastauksenne selvästi sille varattuun tilaan tai merkitkää x teihin sopivaan vastausvaihtoehtoon Hakijan koko nimi: Syntymäaika ja sosiaaliturvatunnus:
LisätiedotOMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä
OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):
10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 12 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLA2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotFyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala
Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotLIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja
terveydenhitajapiskelijat Milja Kiviharju & Outi Latva-Kkk Seinäjen ammattikrkeakulu Liikunnan hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle n tiedetty j pitkään. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta
LisätiedotTAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina
2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden
LisätiedotDiabeetikon sosiaaliturvasta. Luento Pripolissa Tarja Kiiski Sosiaalityöntekijä Satakunnan Keskussairaala
Diabeetikon sosiaaliturvasta Luento 11.2.2015 Pripolissa Tarja Kiiski Sosiaalityöntekijä Satakunnan Keskussairaala Kelan lääkekorvaukset Peruskorvaus 35 % lääkkeen viitehinnasta - On ns. tavallinen lääkekorvaus
LisätiedotAtooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin?
Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin? Carita Baykan, sh Teija Leikkari, sh SEKS Ihot/pkl 16.3.2017 Atopiapotilas Ihotautien poliklinikalla Lähete, lääkäri ohjelmoi kiireellisyyden, potilaalle
LisätiedotLAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118
LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)
LisätiedotAjankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus
Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotPALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI
PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI 11.5.2017 1 Palkkatuen myöntämisen yleiset edellytykset 1) työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työttömän työnhakijan työttömyyden johtuvan ammatillisen
LisätiedotTyöttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi
Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotVammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu
Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei
LisätiedotErityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt
Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu
Lisätiedotterveydentilavaatimukset lääkealan perustutkinnossa
Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset lääkealan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 7.12.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotInnostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen
Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen 1.10.2015 Arvot ja niiden mukaan eläminen Mitkä asiat ovat sinulle kaikista tärkeimpiä? Elätkö ja teetkö arvojesi mukaisia valintoja? Toimitko arvojesi
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 29.8.2014 Taltionumero 2556 Diaarinumero 1941/3/13 1 (5) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,
LisätiedotPSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2012
10.1.2012/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2012 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen
LisätiedotSukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?
HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet
LisätiedotLiikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki
Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10
LisätiedotMiksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet
Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden
LisätiedotKELAN VAMMAISTUKEA KOSKEVIEN PÄÄTÖSTEN PERUSTELEMINEN
9.1.2012 Dnro 4206/4/10 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Esittelijäneuvos Lea Haapkylä KELAN VAMMAISTUKEA KOSKEVIEN PÄÄTÖSTEN PERUSTELEMINEN 1 KANTELU Näkövammaisten Keskusliitto
LisätiedotKelan kuntoutuspsykoterapian päätöksentekoprosessi ja suorapäätössuosituksen kokeilu
139/032/2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Vastaus kuulemistilaisuudessa 17.5.2018 esitettyyn selvityspyyntöön Kelan kuntoutuspsykoterapian päätöksentekoprosessi ja suorapäätössuosituksen kokeilu Kuntoutuspsykoterapia,
LisätiedotPSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2013
8.5.2013/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2013 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
LisätiedotNivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys
Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan
Lisätiedotterveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa
Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotOMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset
1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto
Lisätiedot1-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotInvalidiliiton Harvinaiset-yksikkö
Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset
LisätiedotLääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA
Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 25.1.2013 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 19.10.2011 Taltionumero 3005 Diaarinumero 1196/3/11 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
Lisätiedot3-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotVammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski
Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 28.3.2012 Taltionumero 722 Diaarinumero 611/3/11 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotKelan etuudet erityisnuorta tukemassa
Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet
LisätiedotMitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009
Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 MItä sosiaalityö on? Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän pienen tietopaketin keskosvanhempien
LisätiedotLiikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain
LisätiedotVammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus
Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotMuisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK
Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotLiikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä
Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain
LisätiedotYksilölliset kohtalot yhtenäiset oikeudet. Ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun myös työkyvyttömyysasioissa.
Yksilölliset kohtalot yhtenäiset oikeudet Ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun myös työkyvyttömyysasioissa. Vakuutuslääkäri ei sooloile Vakuutuslääkäri on lääketieteellinen asiantuntija, joka
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 29.8.2014 Taltionumero 2558 Diaarinumero 1424/3/13 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,
Lisätiedot19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON
HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...
LisätiedotKela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014
Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotToimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet
Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki
LisätiedotLIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA
S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *
LisätiedotKaarinan kaupunki. Ohjeet kuljetuspalvelun hakijalle
1 Kaarinan kaupunki Ohjeet kuljetuspalvelun hakijalle 1 2 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN LIIKKUMISTA TUKEVIEN PALVELUIDEN TOIMINTAOHJE Tavoite Sosiaalihuoltolain (23 :n) mukaan esteetön ja toimiva joukkoliikenne
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotTAKUULLA LIIKUNTAA. Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi
TAKUULLA LIIKUNTAA Kyselytutkimus toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisesta ja vapaa-ajasta Julkistamistilaisuus 10..019 Helsinki Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi Tavoite
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotOMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/Lapset, kehitysvammaiset Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely
TUUSNIEMEN KUNTA 1 (6), 71200 TUUSNIEMI Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?
ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien
LisätiedotLasten ruoka-aineallergian siedätyshoito
Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Näiden sivujen tarkoituksena on antaa tietoa Sinulle ja perheellesi lasten ruokaaineallergian siedätyshoidosta. Tiedon avulla haluamme auttaa sinua selviytymään
LisätiedotOMAISHOIDON TUKI. Muutokset mahdollisia
OMAISHOIDON TUKI 2019 Muutokset mahdollisia Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun läheisen henkilön toimesta.
Lisätiedot