Isä ja lapset. atopian kierteessä VAMMAIS- JA HOITOTUEN SAAMINEN VAIKEAA IHOSAIRAILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Isä ja lapset. atopian kierteessä VAMMAIS- JA HOITOTUEN SAAMINEN VAIKEAA IHOSAIRAILLE"

Transkriptio

1 VAMMAIS- JA HOITOTUEN SAAMINEN VAIKEAA IHOSAIRAILLE Isä ja lapset atopian kierteessä TEKSTI: MERVI VITELI-HIETANEN KUVAT: KIMMO TORKKELI Onneksi lumessa voi leikkiä talvella. Sille ei kai kukaan ole allerginen

2 Linjamaan perheessä tiedetään, miten monin tavoin hankala atopia vaikuttaa perhe-elämään. Perheen isä, taksikuljettaja Esa Linjamaa, sairastaa vaikeaa atooppista ihottumaa. Ihon kunto on pysynyt ennallaan, mutta Kelan vammaistukipäätökset ovat vaihdelleet. Esa Linjamaa on sairastanut atooppista ihottumaa lapsesta lähtien, n. 40 vuotta. Hän haki Kelan myöntämää vammaistukea ensimmäisen kerran kymmenisen vuotta sitten, jolloin hän sai tukea noin neljän vuoden ajan. Sen jälkeen tuen saaminen on ollut pariin otteeseen kiven takana, vaikka hänen tilansa ei ole parempi kuin ennen. ATOPIA JA ALLERGIAT YHTEINEN VAIVA Esan ihon kunto vaihtelee paljon ja nopeasti, kuten useimmilla hankalaa atopiaa potevilla, vaikka hän yrittää hoitaa sitä säännöllisesti perus- ja kortisonivoiteilla sekä valohoidoilla selvitäkseen talven yli. Lisäksi Esa on ollut pari kertaa Iholiiton ilmastokuntoutusmatkalla. Lapsena häntä vaivasivat myös pahat siitepöly- ja ruoka-aineallergiat, mutta ne ovat onneksi vanhemmiten helpottuneet. Allergiatesteistä on aikaa, eikä Esa enää jaksa mennä uusiin testeihin. Perheen kaikilla lapsilla on allergioita ja atooppista ihottumaa. Vanhimmalla tytöistä, Annalla (11 v.) ja nuorimmalla, Maijulla (3 v.) oireet ovat selvästi pahempia kuin keskimmäisellä, Heidillä (8 v.). Annan ruoka-aineallergioiden pitkä luettelo on tallennettu tietokoneelle. Anna harrastaa mm. partiota ja liikuntaa. Kun hän osallistuu usein leireille, perhe lähettää aina tämän luettelon leirin järjestäjälle. Anna on jo saanut apua siitepölyallergioihinsa siedätyshoidosta. Nyt odotetaan, että siedätyshoito auttaisi myös ruoka-aineallergioihin. Heidi oli lapsena monin tavoin allerginen ja pystyi nauttimaan vain ruusunmarjaa, kukkakaalia ja kesäkurpitsaa. Vähitellen hänen oireensa ovat helpottaneet. Esa muistelee, että Heidin allergioiden hoito oli aikanaan todella työlästä erityisesti perheen äidille, Maaritille. Vauvalle kelpasi vain apteekin maito. Myös Maijulla on ilmennyt allergisia reaktioita, mutta niitä ei ole vielä tutkittu. Hänellä on vähälaktoosinen ruokavalio. Tyttöjä on hoidettu pääosin yksityisessä lääkärikeskuksessa, sillä Esa oli kaukaa viisas ja otti lapsille kattavat vakuutukset. Niiden turvin tytöille on voitu hankkia paras mahdollinen hoito. Esa toteaa, että vakuutussummaa on onneksi vielä jäljellä. VAIN YHDELLE TYTÖLLE HOITOTUKEA Heidi sai aikanaan Kelan myöntämää alinta hoitotukea. Sitä ei ole edes haettu muille tytöille, koska vakuutukset ovat kattaneet hoitokulut. Mietimme Esan kanssa hoitotuen myöntämisen kriteereitä, joissa rinnastetaan sekä taloudelliset että muut rasitukset. Kun sairaus aiheuttaa monia rasituksia ja vanhemmilla on täysi työ hoitaa lapsia, ei hoitotukea aina jakseta hakea. Heidille haettiin hoitotukea lääkärin neuvosta. Esa on ajatellut hakea Annalle vammaistukea tytön täyttäessä 16 vuotta, jos tämän tilanne pysyy yhtä vaikeana kuin nyt. Itselleen Esa haki ensimmäisen kerran vammaistukea yhdeksän vuotta sitten lääkärin kehotuksesta. Tuolloin hänelle myönnettiin alin tuki ensimmäisellä hakemuksella, silloin kerrallaan vuodeksi eteenpäin. Jatkohakemuksilla hän sai tukea yhtäjaksoisesti nelisen vuotta. Esa on toiminut Tampereen Atopiayhdistyksessä ja tietää, että ihosairaille Kela myöntää tukia milloin vuodeksi, milloin puoleksi vuodeksi, vaikka sairaudet olisivat samankaltaisia. Esan muutettua viitisen vuotta sitten perheineen Tampereelta Ylöjärvelle, paikallinen Kelan toimisto hylkäsi hänen jatkohakemuksensa. Hylkäyspäätöksen perusteluksi esitettiin, ettei Esan toimintakyky ole alentunut vammaistuen kriteerien mukaisesti. VAKUUTUSOIKEUS KUMOSI HYLKÄYKSEN Kelan paikallistoimisto ei Esan tekemästä muistutuksesta huolimatta oikaissut kielteistä päätöstään. Hän päätti valittaa asiasta tarkastuslautakuntaan, josta hän sai tietoonsa vain postilokero-osoitteen. Tarkastuslautakunta käsitteli asiaa vuoden verran ja teki kielteisen päätöksen valitukseen. Esa ihmettelee, miksi tarkastuslautakunnasta ei ole saatavilla julkista tietoa. Sitä ei saanut Kelastakaan. Mielenkiintoista oli, että valituskäsittelyn aikana hylkäyksen perustelu muuttui Kelassa. Enää perusteluksi ei esitetty toimintakyvyn riittämätöntä alenemista, vaan että ihottuman hoidon kustannukset olivat vähäiset. Esan mukaan alimman vammaistuen kriteereinä on sekä sairauden aiheuttama ylimääräinen taloudellinen haitta että toimintakyvyn aleneminen. Ylemmissä korvausluokissa on eri ehdot tuen saannille. Tarkastuslautakunnan kielteisestä päätöksestä seurasi 30 vuorokauden valitusaika vakuutusoikeudelle. Esa päätti valittaa sinne, koska katsoi, että hänen hakemuksensa oli hylätty perusteettomasti. Vakuutusoikeudessa valituksen käsittely kesti taas vuoden verran. Vakuutusoikeus antoi Esalle myönteisen päätöksen. Sen myötä Esa sai takautuvasti vammaistukea edellisen myönteisen päätöksen loppumisesta lähtien, vieläpä korkojen kera. Vakuutusoikeuden päätöksestä ei ole enää valitusoikeutta

3 Linjamaan perheen äiti, Maarit, on opettaja. Hänellä on pitkä kokemus atooppisten ja allergisten lasten ja miehen hoidosta. Kuvassa Anna, Heidi ja Maiju vanhempineen. KELA JATKOI HYLKÄYSLINJAANSA Kelan Ylöjärven toimisto joutui vielä korvaamaan lääkärintodistuksen, jolla Esa haki jatkoa vammaistukeen. Myöhemmin kun Esa haki jatkoa vammaistukeen, Kelan toimisto teki taas kielteisen päätöksen, vaikka Esan hakemuksessa oli mukana myös vakuutusoikeuden kanta edelliseen hylkäykseen. Kelan käsittelijän pyynnöstä Kelan asiantuntijalääkäri otti kantaa Esan hakemukseen ja katsoi, ettei Esan toimintakyky ollut alentunut vammaislain edellyttämällä tavalla. Asiantuntijalääkäri ei ollut missään yhteydessä Esaan. Jälleen Esa sai aloittaa saman valituskierroksen. Ensin oikaisuvaatimus Kelan toimistoon, jossa käsittelijä taas kysyi asiantuntijalääkärin kantaa. Se oli edelleen kielteinen. Sitten valitus meni tarkastuslautakunnalle, jossa se on ollut nyt puolisen vuotta. Puoleentoista vuoteen Esa ei ole saanut vammaistukea, vaikka hänen atooppisen ihonsa tilanne on pysynyt samankaltaisena. VAMMAISTUKILAKI EDELLEEN SAMA Esa ihmettelee suuresti, miten Kela voi tehdä keskenään aivan päinvastaisia ratkaisuja, kun hänen sairautensa ja sen aiheuttamat kulut ovat samat kuin ennenkin. Lakikaan ei ole muuttunut. Esa on mielestään perusteellisesti täyttänyt vammaistukihakemuksen, johon hän on eritellyt kolmenlaiset oireet ja haitat: fyysiset, psykologiset ja sosiaaliset. Vaikuttaa siltä, että hakemuksen käsittelijät eivät tunne hankalia ihosairauksia. Hakemuksen liitteeksi olisi pitänyt laittaa myös valokuvia ihon kunnosta. Oma ihosairaus on rasite, jonka lisäksi Esalla on huolena lasten allergiat ja ihottumat. Ne ovat lisälastina niin parisuhteessa kuin perhe-elämässäkin. Vaikuttaa siltä, että hakemuksen käsittelijät eivät tunne hankalia ihosairauksia. Hakemuksen liitteeksi olisi pitänyt laittaa myös valokuvia ihon kunnosta. Ihosairauden aiheuttamiin kuluihin eli taloudellisiin rasituksiin hän on laskenut lääkkeiden, rasvojen, valohoitojen ja muiden sairauskulujen lisäksi mm. ylimääräiset kulut ihoystävällisten vaatteiden ja erityispesuaineiden hankinnasta. Myös pesukoneen kuluminen on normaalia suurempaa, kun sillä jatkuvasti pestään rasvaisia vaatteita. Ilmastohoitomatkan omavastuuosuus tuo kuluja noin 200 euroa. Ilmastokuntoutuksen ajalta myönnetään kuntoutusrahaa, joka on ansiotuloja alempaa, mutta kuntoutusrahan ja ansioiden välistä erotusta hän ei ole laittanut kuluihin. Lisärasituksena tulevat sairauden aiheuttamat psyykkiset paineet: kutinan aiheuttama rasitus ja valvomiset sekä monenlaiset sosiaaliset rajoitukset. Kyllähän atooppinen ihottuma rajoittaa sosiaalista kanssakäymistä paljonkin. Se karsii esim. harrastusmahdollisuuksia, toteaa Esa. TUKIEN TULISI OLLA KÄDENOJENNUS SAIRAILLE Esa myöntää nyt, että hänen vaimonsa Maarit on ollut kovilla sekä hänen että tyttöjen hoidon kanssa. Kun tytöt olivat pieniä, jätin turhankin paljon hoitovastuuta vaimolle. Se on kyllä myöhemmin painanut mieltä. Ehkä tunsin syyllisyyttä siitä, että olen jotenkin aiheuttanut lasten sairaudet, Esa pohtii. Onneksi näitä asioita on saatu yhdessä puhuttua. Erityisesti ensimmäinen ilmastohoitomatka avasi silmät näkemään uudella tavalla sekä oman että lasten atopian aiheuttamat paineet. Vertaistuki on ollut parasta terapiaa se, että pääsee puhumaan murheistaan ja ihonhoidon rasittavuudesta muiden samankaltaisten kanssa, Esa myöntää. Hoito- ja vammaistukien merkitys voi Esan mielestä olla monille hyvinkin tärkeä. Hän itse ajattelee, että hoito- ja vammaistuet ovat yhteiskunnan vastaantulo vaikeita kroonisia sairauksia poteville, joille tulee ylimääräisiä kuluja sairauden hoidosta. Nyt vaikuttaa, että erityisen ongelmallista on arvioida sosiaalisten ja psyykkisten haittojen vaikutusta ihosairaiden elämässä. Eihän atopia katoa mihinkään, vaikka välillä on helpompia aikoja, painottaa Esa. Hän jatkaa, että vaikka tukien saanti Kelasta tuntuu nyt liiankin työläältä, se ei saisi aiheuttaa lisärasitteita elämään. Vammaistukea maksetaan työiässä Vammaistuki on tarkoitettu taloudelliseksi korvaukseksi, kun sairaus tai vamma aiheuttaa hakijalle haittaa, avuntarvetta, palvelusten tarvetta ja erityiskustannuksia. Vammaistukea voidaan myöntää vuotiaille. Se jaetaan tuen suuruuden perusteella kolmeen luokkaan. Hakijan tulot tai varallisuus eivät vaikuta siihen, saako hän vammaistukea. Esa Linjamaa on hakenut alinta vammaistukea Kelalta. Vammaistukilain mukaan alinta vammaistukea, joka on nyt 78,46 euroa kuukaudessa, voi saada hakija, jolle sairaus tai vamma aiheuttaa olennaista haittaa ja jatkuvia erityiskustannuksia. Kahden ylemmän vammaistuen, korotetun vammaistuen ja erityisvammatuen, kriteerit ovat laajemmat. Lapsille myönnetään sairaan lapsen hoitotukea. Lisätietoja vammaistuesta ja muista Kelan tukimuodoista:

4 Iho- ja allergiasairaalan sosiaalityöntekijä Ritva Kapanen: Hoito- ja vammaistuet tarpeellisia myös ihosairaille Iho- ja allergiasairaalan sosiaalityöntekijä Ritva Kapanen korostaa, että pitkäaikainen ihosairaus rasittaa taloudellisesti sairaan ja hänen läheistensä elämää. Sairauden aiheuttamiin kuluihin ja hoitorasitukseen voidaan myöntää sairaan lapsen hoitotukea, vammaistukea tai eläkkeensaajan hoitotukea. Ritva Kapanen tietää pitkästä työkokemuksesta, että sairauskulut rasittavat erityisesti perustoimeentulon ja pienen eläkkeen varassa eläviä, pitkäaikaisesti työttömiä, yksinhuoltajia ja lapsiperheitä. Pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi siirtää usein työelämään palaamista lapsen sairauden takia. Tätä välillistä ansioiden menetystä ei oteta kuitenkaan suoranaisesti huomioon sairaan lapsen hoitotukea myönnettäessä. Kun sairaus jo itsessään tuo huolta elämään, hän pitää perusteltuna, että näillä etuuksilla lievennetään sairauden mukanaan tuomaa taloudellista ja muuta rasitusta. HAKEMUKSEN TÄYTTÄMISEEN PANEUDUTTAVA Kela myöntää hoito- ja vammaistukea määriteltyjen kriteereiden mukaan. Hakemuksen täyttämiseen on paneuduttava huolellisesti. Hakijan tehtävä on riittävän selkeästi perustella, miksi hän hakee tukea. Minulla on tapana leikillisesti sanoa asiakkaille, ettei Kela voi perustaa päätöstään arvaamiselle. Etenkin oman tai lapsen toimintakyvyn kuvaukseen on syytä käyttää aikaa. Hakemuksessa tulee kuvata tarkkaan myös yksilölliset olosuhteet, mm. miten ja millaisia palveluja ja apua saa. Jos hakijalla on useita sairauksia, on esitettävä lääketieteelliset selvitykset joko lääkärin C-lausunnon tai epikriisien avulla kaikista sairauksista, jotka vaikuttavat etuuden saamiseen, painottaa Kapanen. KELAN PÄÄTÖSTEN TULISI OLLA HYVIN PERUSTELTUJA Hakijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että etuuksia koskevat päätökset perustellaan selkeästi. Ylimalkainen viittaus haitta-asteeseen tai toimintakyvyn alenemiseen ei mielestäni ole riittävä esim. muutoksenhakijan vastineen antamisen kannalta. Ajoittain näkee toki myös tarkempia päätösten perusteluja, joita itse pitäisin aina oikeutettuina hakijan kannalta, hän sanoo. Ritva Kapanen törmää nykyisin entistä useammin siihen, että pitkäaikaista ja hankalaa ihosairautta potevien tukihakemukset hylätään Kelassa. Alimman vammaistuen hylkypäätöksissä perusteluna voidaan esittää esimerkiksi se, ettei sairaudesta aiheutuva haitta ole ollut riittävä tai kustannuksia ei ole ollut riittävästi. Lääketieteellisen haitan arvioimisessa käytetään soveltuvin osin hyväksi tapaturmavakuutuslain 18a :ssä tarkoitettua haittaluokitusta, joka määritetään sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (N:o 1012/ ) perusteella. Muutamat muutoksenhaussa muuttuneet hylkäämistapaukset ovat koskeneet sitä, ettei kyseisen hakijan kohdalla ole osattu Kelassa arvioida yhteistä haittaa, joka aiheutuu monista toimintakykyä alentavista sairauksista. Alimpaan vammaistukeen vaaditaan yleensä keskivaikea toiminnanvajaavuus, joka vastaa haittaluokkaa 6. Edellä mainitun STM:n päätöksen mukaan eri sairauksista aiheutuva yhteinen haitta on pienempi kuin yksittäisten haittojen summa. Ihosairauden, kuten atooppisen ihottuman, ohessa henkilöllä voi olla esim. vilja-allergia tai astma, jolloin yhteinen haitta voi nousta edellytetyn suuruiseksi. LAPSEN HOITOTUEN KRITEERIT ONGELMALLISIA Hoitorasituksen arviointi sairaan lapsen kohdalla on vaikeaa. Tämä johtuu osaksi ohjeistuksessa käytetyistä ahtaista kriteereistä eli sairauden diagnoosiin perustuvista tyypittelyistä, jotka jättävät ulkopuolelle monet hoidon aiheuttamat rasitukset. Korotetun hoitotuen kriteerinä ihosairauksissa ja hengityselinsairauksissa on kaksi vaikeaa sairautta. Usein lapsella saattaa olla useampia sairauksia, jotka yksitellen arvioituina eivät riitä korotettuun hoitotukeen. Kuitenkin sairauksien aiheuttama kokonaisrasitus voisi edellyttää korotettua hoitotukea. Tällöin pitäisi Kapasen mielestä toimia kuten vammaistuen arvioinnissa: tulisi huomioida lapsen eri sairauksista aiheutuva kokonaisrasitus. Sen arviointi nyt jää viime kädessä muutoksenhakuelinten eli tarkastuslautakunnan tai vakuutusoikeuden käsiteltäväksi. Hän on saanut palautetta siitä, että lapsen hoitotuen käsittelyssä eri sairauksista aiheutuva hoitorasitus nähdään eriarvoisesti. Esimerkiksi alimman hoitotuen hakemiseen atooppisen ihottuman perusteella edellytetään ohjeistuksessa erityishoitoja tai osastohoitoja tai rinnalle perusruoka-aineallergia, joita taas pienten lasten astman kohdalla ei edellytetä. Siinä riittävä perustelu hoitotuen saamiseksi on säännöllinen jatkuva, tulehduksenvastainen lääkitys

5 Liikuntaan liittyviä käsitteitä TERVEYSLIIKUNTASUOSITUS Monissa maissa on omaksuttu liikunnan terveysvaikutuksiin perustuva väestösuositus. Alun perin pohjoisamerikkalaisen suosituksen mukaan terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi jokaisen aikuisen tulisi harrastaa useimpina päivinä viikossa ja mieluiten päivittäin kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa tai muuta fyysistä aktiivisuutta vähintään 30 minuutin ajan yhtenä tai useampana jaksona. Tuki- ja liikuntaelimistö tarvitsee lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta parantavaa ja ylläpitävää säännöllistä liikuntaa. Terveysliikunta voi toteutua monin eri tavoin: arkiliikuntana (esim. asiointimatkat kävellen tai pyöräillen), työhön liittyvänä fyysisenä ponnisteluna, vapaa-ajan harrastuksina tai virkistys- ja kuntoliikuntana. Arkiliikuntaa voi saada monin tavoin. Esimerkiksi asiointija työmatkatkin voi taittaa omin voimin muun reippailun lisäksi. HYÖTYLIIKUNTA ELI ARKILIIKUNTA Jokapäiväiseen elämään kuuluvaa liikkumista, kuten portaiden käyttöä hissin sijasta, kävelyä tai pyöräilyä työmatkalla, siivoamista, ruohonleikkuuta, lumitöitä, reipasta puuhailua lasten kanssa tai koiran ulkoiluttamista. Arkiliikunta vaikuttaa myönteisesti sokeriaineenvaihduntaan, veren rasvapitoisuuteen ja verenpaineeseen. Se pitää kuntoa yllä ja painon kurissa, mutta ei yleensä nosta kuntoa eikä auta painon pudottamisessa. TERVEYSLIIKUNTA Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja terveyskuntoon. Terveysliikunta tuottaa terveydellisiä hyötyjä, mutta ei aiheuta terveydellisiä haittoja. Terveysliikunnan tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus ja jatkuvuus. TERVEYSKUNTO Sellaiset toimintakyvyn ominaisuudet, joihin liikunta vaikuttaa myönteisesti tai liikunnan puute kielteisesti ja jotka ovat yhteydessä terveydentilaan. Terveyskunnon osa-alueita ovat aerobinen kunto, lihasvoima ja kestävyys, motorinen kunto ja kehon koostumus. Hyvä terveyskunto on siis hyvää kestävyyttä, kehon hallintaa, lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta ja sopivaa painoa. Riittävän terveyskunnon avulla selviytyy liikaa väsymättä arkipäivän tavallisista toiminnoista. Terveyskunto-käsite laajentaa perinteistä kuntokäsitettä urheiluun ja liikuntaan liittyvästä suorituskyvystä arkielämän toimintakykyyn ja terveyteen. KUNTOLIIKUNTA Terveyttä edistävää ja sairauksia ehkäisevää liikuntaa, joka tehostaa hyöty- eli arkiliikunnan vaikutuksia. Kuntoliikunnan tulee vastata liikkujan kuntoa, taitoa ja motivaatiota eikä siinä saa olla vammautumisen tai sairastumisen vaaraa. Kuntoliikunta lisää energiankulutusta, jolloin aineenvaihdunta, hengitys ja verenkierto vilkastuvat. Se myös vahvistaa lihaksistoa ja luustoa. Kuntoliikunnaksi suositellaan kestävyysliikunnan eri muotoja, kuten ripeää kävelyä, pyöräilyä, hiihtoa ja uintia. SOVELTAVA LIIKUNTA Soveltavalla liikunnalla (erityisliikunnalla) tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaistukilain 2 ja 8 :n sekä kansaneläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan vammaistukilakia ja kansaneläkelakia muutettaviksi

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2012

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2012 10.1.2012/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2012 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2013

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2013 8.5.2013/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2013 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja terveydenhitajapiskelijat Milja Kiviharju & Outi Latva-Kkk Seinäjen ammattikrkeakulu Liikunnan hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle n tiedetty j pitkään. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv vaikeavammainen hakija VpL 2, VpA 5 Kuljetuspalveluun (VpA 5 ) oikeutetulla on mahdollisuus saada välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito

Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Lasten ruoka-aineallergian siedätyshoito Näiden sivujen tarkoituksena on antaa tietoa Sinulle ja perheellesi lasten ruokaaineallergian siedätyshoidosta. Tiedon avulla haluamme auttaa sinua selviytymään

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015

SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Sivu 1 / 6 SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Kirjoittakaa vastauksenne selvästi sille varattuun tilaan tai merkitkää x teihin sopivaan vastausvaihtoehtoon Hakijan koko nimi: Syntymäaika ja sosiaaliturvatunnus:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

FSD2608 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008

FSD2608 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2608 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Liite 1 Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Sosiaali- ja terveysala Vanha Viertotie 23 PL 4031 00099 Helsingin kaupunki

Liite 1 Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Sosiaali- ja terveysala Vanha Viertotie 23 PL 4031 00099 Helsingin kaupunki Liite 1 Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Sosiaali- ja terveysala Vanha Viertotie 23 PL 4031 00099 Helsingin kaupunki 43 TERVETULOA STADIA-DEHKO RYHMÄÄN! Ryhmämme kokoontuu neljänä toukokuun iltana Helsingin

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille henkilöille N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 VAMMAINEN - Vammainen on henkilö, jolla on

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja toimintatapa 2. Aiemmat hankkeet 3. Erityisryhmäläiset

Lisätiedot

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 25.1.2013 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Voit hakea Kelan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Sisältö Lääkärin- ja hammaslääkärin palkkiot Tutkimus ja hoito Matkakorvaus sairaus- ja kuntoutusmatkoista Lääkekorvaukset

Lisätiedot

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset 21.1.2014 ja 23.1.2014 Heidi Giss Terveysosasto, Kuntoutusryhmä

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Miksi vammaistukipäätöksissä on paljon alueellisia

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 MItä sosiaalityö on? Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän pienen tietopaketin keskosvanhempien

Lisätiedot

19.1.2005 1894/4/03. Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Juha Niemelä

19.1.2005 1894/4/03. Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Juha Niemelä 19.1.2005 1894/4/03 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Juha Niemelä VIRHE KUNTOUTUSHAKEMUKSEN KÄSITTELYSSÄ JA ASUMISTUKIASIAN KÄSITTELYN VIIVÄSTYMINEN 1

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille

Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille HAKUOHJE Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille Norio-keskus järjestää koko perheelle suunnattuja sopeutumisvalmennuskursseja. Kurssit järjestetään Helsingissä Norio-keskuksen tiloissa, jossa

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2015

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2015 7.1.2015/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2015 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2016

PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2016 21.1.2016/KK PSORIASISTA SAIRASTAVAN SOSIAALITURVA 2016 HYVINVOINTIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan palveluja, joiden avulla turvataan ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

HAKEMUS: LIIKUNTAKORTTI Liikuntapalvelut SOSIAALISIN PERUSTEIN Fredrikinkatu 4 49400 HAMINA P. 0400 1991 491 Saap.pv Dnro

HAKEMUS: LIIKUNTAKORTTI Liikuntapalvelut SOSIAALISIN PERUSTEIN Fredrikinkatu 4 49400 HAMINA P. 0400 1991 491 Saap.pv Dnro HAMINAN KAUPUNKI HAKEMUS: LIIKUNTAKORTTI Liikuntapalvelut SOSIAALISIN PERUSTEIN Fredrikinkatu 4 49400 HAMINA P. 0400 1991 491 Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja Henkilötunnus etunimet Osoite Puhelin PUOLISO

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille

Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille 1(5) Hakuohje Huuli- ja suulakihalkio -perhekursseille Norio-keskus järjestää koko perheelle suunnattuja sopeutumisvalmennuskursseja. Kurssit järjestetään Helsingissä Norio-keskuksen tiloissa, jossa osallistujat

Lisätiedot

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi:

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi: 1 HAKEMUS: Turun kristillinen opisto / opiskelijavalinnat Lustokatu 7 20380 TURKU KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS (Opisto täyttää: hakemus vastaanotettu:

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Toimeentulotuen tarkoitus

Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta 1 SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Perusteet Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan.

Lisätiedot

Tietoa toimeentulotuesta

Tietoa toimeentulotuesta sosiaalipalvelu Tietoa toimeentulotuesta Information om försörjningsstöd Toimeentulotukihakemuksen käsittelyprosessi Jätä täytetty hakemus käsiteltäväksi Selvitys ja työsuunnitelma Laskukaava: Kulutusnormi

Lisätiedot