Säilytyspaikka: DIAK, Pieksämäen yksikön kirjasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säilytyspaikka: DIAK, Pieksämäen yksikön kirjasto"

Transkriptio

1 LAPSI SAIRASTAA SYÖPÄÄ. Vanhempien kokemuksia sairaanhoitajan antamasta hengellisestä tuesta Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla Mirva Ahonen Opinnäytetyö Syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Ahonen, Mirva. Lapsi sairastaa syöpää. Vanhempien kokemuksia sairaanhoitajan antamasta hengellisestä tuesta Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla, Pieksämäki, syksy 2006, 43 s. 5 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia saamastaan hengellisestä tuesta Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla. Tavoitteena on kuvata, miten hengellinen tukeminen on toteutunut osastolla. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten hengellistä tukemista voidaan kehittää hoitotyössä. Tutkimusaineisto kerättiin Kuopion Yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla lasten vanhemmilta kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake sisälsi 8 avointa kysymystä. Tutkimukseen vastasi 10 lasten vanhempaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen mukaan vanhempien kokemukset sairaanhoitajan antamasta hengellisestä tuesta ovat vähäisiä. Tärkeimpänä ja parhaana hengellisenä tukena vanhemmat ovat pitäneet ystäviltään saamaansa tukea ja muuta osaston ulkopuolelta tulevaa hengellistä tukea. Sairaanhoitajien antamasta hengellisestä tuesta tärkeimmäksi esille tulivat keskustelut. Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla hengellinen tukeminen palvelee riittävän hyvin vanhempien tarpeita. Vanhemmat pitivät sairaanhoitajia kiireisinä ja epäilivät hoitajien taitoja antaa hengellistä tukea. Hoitajille olisi tarpeellista järjestää täydennyskoulutusta hengellisestä tukemisesta. Vanhemmat toivoivat lisää keskusteluja myös lapsen sairauden myöhemmässä vaiheessa. Asiasanat: henkinen tuki; hoitotyö; sielunhoito; tutkimus; kvalitatiivinen tutkimus Säilytyspaikka: DIAK, Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Ahonen Mirva, Child Has Cancer. Parents Experiences of Spiritual Support Given by Nurses in Pediatric Hematological and Oncological Diseases Ward of Kuopio University Hospital. Pieksämäki Autumn 2006, Language: Finnish, 43 pages, 5 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki Unit, Degree in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Degree Programme in Nursing, Nurse. The aim of the study was to clarify parents experiences of spiritual support in pediatric hematological and oncological diseases ward of Kuopio University hospital. The aim of the study was to show how spiritual support is realized in the pediatric hematological and oncological diseases ward. Moreover this research was meant to clarify how spiritual support can be developed in nursing. This research material was collected from children s parents in pediatric hematological and oncological diseases ward of Kuopio University hospital from 24 th February to 12 th March. Questionnaire had 8 open questions. This research was answered by 10 children s parents. The Data was analyzed by using content analysis. According to the research parents experienced that nurses gave only minor spiritual support. The most important and the best spiritual support parents received from their friends and other support coming from outside the ward. The most important spiritual support from nurses was discussion. Spiritual support in pediatric hematological and oncological diseases ward of Kuopio University hospital meet the parents demands sufficiently. Children s parents think that nurses were busy and parents also doubted spiritual support skills of the nurses. Nurses would need more education about spiritual support. Parents hope that nurses will also discuss about children s diseases at later stage. Keywords: Spiritual Support; Nursing; Pastoral Care; Research; Qualitative Research Deposited: Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki Unit Library

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO HENGELLISYYS HOITOTYÖSSÄ Hoitotyö, hengellisyys ja uskonnollisuus Sielunhoito ja diakoninen hoitotyö SAIRAANHOITAJA PERHEEN TUKENA Hengellinen tukeminen ja hengellisen hoitotyön malli Sairaanhoitaja hengellisen tuen antajana hoitotyössä Perhehoitotyö lasten veri- ja syöpätautien osastolla Kuopiossa TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Kohderyhmä ja aineiston hankinta Aineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys TUTKIMUSTULOKSET Vanhempien kokemukset hengellisestä tuesta Vanhemmille tärkeä hengellinen tuki Hengellisen tuen kehittäminen osastolla POHDINTA Tulosten arviointia Johtopäätöksiä, tutkimuksen hyödyllisyys ja jatkotutkimusaiheet Oma ammatillinen kasvuni sairaanhoitajana...33 LÄHTEET...35 LIITTEET LIITE 1. Vanhempien kokemuksia hengellisestä tuesta lasten veri- ja syöpätautien osastolla...38 LIITE 2. Vanhemmille tärkeä hengellinen tuki...39 LIITE 3 Hengellisen tuen kehittäminen perhehoitotyössä lasten veri- ja syöpätautien osastolla...40

5 LIITE 4 Saatekirje...41 LIITE 5 Kyselylomake...42

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheeksi valitsin syöpää sairastavien lasten vanhempien kokemukset sairaanhoitajien antamasta hengellisestä tuesta. Rajasin aiheen käsittämään hengellisen tukemisen, koska sitä on tutkittu vähemmän kuin psyykkistä tukemista. Esimerkiksi Savelan (2000) tekemässä tutkimuksessa Syöpää sairastavien lasten perheiden selviytymisestä tulee esille psyykkinen tukeminen. Yksi syy sille, että hengellisyyttä on tutkittu hoitotyön näkökulmasta niukasti, voi olla hoitajien vähäinen mielenkiinto hengellisiä asioita kohtaan (Kuutamo-Marinov 1996, 9). Opinnäytetyön aiheen valintaan vaikutti kiinnostukseni lasten hoitotyöhön. Tutkimus tukee omaa ammatillista kasvuani sairaanhoitajana perhehoitotyön näkökulmasta. Hoitotyössä hengellisten tarpeiden huomioiminen koetaan kuuluvan potilaan yksityisyyteen. Hoitohenkilökunnalle hengellisyyteen liittyvät kysymykset ovat usein outoja. Sairaanhoitajan kohdatessa potilaan tai omaisten hengellisiä tarpeita hänen tulee ottaa kantaa omaan maailmankatsomukseensa, hengellisyytensä ja ihmiskuvaansa. Hoitajan tarvitsee myös miettiä omia voimavarojaan ja haluaan vastata potilaan tai omaisen hengellisiin kysymyksiin. (Harju 2004, ) Vanhemmille lapsen syöpään sairastuminen on raskas kokemus. Vanhempien olisi tärkeä saada tietoa kaikista lapsen tutkimuksista ja toimenpiteistä. Riittävä tieto asioista on tärkeää vanhempien tukemisessa esimerkiksi hengellisesti. (Muurinen & Surakka 2001, 236.) Vanhemmat kaipaavat lapsen sairastuessa esimerkiksi sosiaalista, psyykkistä ja hengellistä tukea. Hengellisen tuen antaminen on monesti vähemmän huomioitua, eivätkä hoitajat välttämättä osaa antaa hengellistä tukea sitä kaipaaville. Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää, miten vanhemmat ovat kokeneet hengellisen tuen tarpeen, kun lapsi sairastaa syöpää. Tarkoituksena on myös selvittää, miten hengellinen tukeminen on toteutunut Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla. Syöpään sairastuneiden lasten perheiden hengellinen tukeminen on ajankohtainen aihe, kun pyritään kehittämään perhehoitotyötä ja vanhempien tukemista.

7 7 2 HENGELLISYYS HOITOTYÖSSÄ 2.1 Hoitotyö, hengellisyys ja uskonnollisuus Hengellisyys on jokaisen ihmisen yksityinen ja yksilöllinen asia, joka voi tulla ilmi vain ihmisen omilla ehdoilla. Yksilöllisyyteen liittyy näkymättömyys. Hengellisyydestä voi hoitajalle antaa vihjettä esimerkiksi potilaan pöydällä oleva Raamattu. (Kuutamo- Marinov 1996, ) Hengellisyys voi olla terveyden voimavara sairauden aikana (Kuutamo-Marinov 1996, 42 43). Hengellisyys on käsite, jota on vaikea määritellä tarkasti (Coyle 2001). Sitä on määritelty monin eri tavoin aihetta käsittelevässä kirjallisuudessa. Hengellisyyttä pidetään kristinuskoon pohjautuvassa kulttuurissa synonyymina uskonnollisuudelle. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, 190; Kuuppelomäki 2001a, ) Ihmisen hengellisyyteen liittyy merkittävänä osana kysymykset elämän tarkoituksesta, elämänhalusta ja tuonpuoleisuudesta (Ikola & Kuuppelomäki 2000, ). Ihmisellä on fyysinen, sosiaalinen ja henkinen puoli. Ihmisen henkisyyteen kuuluu hänen arvonsa, vakaumuksensa ja sisäiset kokemuksensa. Hengellisyydeksi voidaan nimittää sitä aluetta ihmisen olemisessa, jossa hän kokee olevansa tekemisissä suuremman voiman kanssa. Kun ihminen itse tai joku hänen läheisensä sairastuu, esimerkiksi lapsi sairastuu syöpään, hengelliset kysymykset voivat muodostua tärkeiksi. Sairaus voi johtaa usein arvojen ja käsitysten uudelleen arviointiin. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 73.) Hengellisyys on osa potilaan tai läheisen itsetuntoa ja minuutta (Valopaasi 1996, 11). Ihmisen hengelliset tarpeet saattavat vahvistua, kun ihminen tuntee olonsa avuttomaksi (Kuutamo-Marinov 1996, 55). Hengelliset tarpeet on totuttu yleensä yhdistämään kuolevan potilaan hoitotyöhön, vaikka hengellisiä tarpeita kokevat monet elämän kriiseissä olevat potilaat tai omaiset (Valopaasi 1996, 10).

8 8 Hoitotyössä ei ole yhteistä määritelmä siitä, mitä hengelliset tarpeet, hengellisyys tai hengellinen hoito tarkoittavat potilaan ja perheen auttamisessa (Kuuppelomäki 2001a, 28 30). Hengellisen hoitotyön osa-aluetta käsittelevä tieto on melko vähäinen. Tietoperustan laajentaminen vaatii lisää tutkimuksia hoitajien ja potilaiden näkökulmasta. Tämänhetkisen tiedon perusteella pystytään kuitenkin sanomaan, että hoitajat kokevat velvollisuudekseen tukea potilasta myös hengellisissä kysymyksissä. Hoitajat kuitenkin pitävät taitojaan hengellisissä asioissa puutteellisina. Tämä voi johtua siitä, että hengelliset kysymykset käsittelevät asioita, joissa hoitaja helposti tuntee itsensä riittämättömäksi ja keskeneräiseksi. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, 190.) Hoitotyön tavoitteena on kokonaisvaltainen huolenpito potilaasta ja hänen perheestään. Kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön sisältyy potilaan tai hänen perheensä hengellisiin tarpeisiin vastaaminen. Hengellisen huolenpidon sisällyttäminen osaksi kokonaisvaltaista hoitotyötä edellyttää valmiuksien luomista hoitajien koulutuksessa, potilaan tai omaisten hengellisten tarpeiden määrittämistä ja aihealueen tabuluonteen kyseenalaistamista. Huolimatta sairaanhoitajan omasta arvomaailmasta hoitotyössä tulisi tavoitella ihmisen kokonaisvaltaista hoitamista. (Harju 2004, ) Hengellisyys hoitotyössä voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: hengellisyyteen sairaanhoitajan työssä, hengellisyyteen käsitteenä potilaan hoitotyössä ja potilaan/läheisen hengellisyyden kohtaamiseen. Sairaanhoitajan työssä hengellisyys koostuu kahdesta alaluokasta: hoitajan hengellisyydestä ja sairaalasta hengellisenä ympäristönä. (Kuutamo-Marinov 1996, 31.) Hengellisyyden huomioiminen hoitotyössä tuo esille elämän ja sairauden tarkoituksen pohtimisen. Hoitotyössä hengellisyyden huomioiminen on lähimmäisenrakkautta ja hoivaamista. (Harju 2004, ) Harjula (1994) on tutkinut, kuinka potilaiden uskonnollisuus mahdollistetaan sairaalassa potilaiden ja hoitajien kokemana. Tutkimukseen oli vastannut 18 potilasta ja 20 hoitajaa yhdestä eteläsuomalaisesta sairaalasta. Potilaat kokivat, että sairaalassa uskonnollisuuden mahdollistuminen oli vähäistä. Osalla potilaista ei ollut kokemuksia ollenkaan. Potilaat pitivät uskonnollisuutta tärkeänä asiana, joka antaa elämälle tarkoitusta, turvallisuutta ja toivoa.

9 9 Harjulan (1994) tutkimuksessa esille tuli, että potilaiden uskonnollisuus mahdollistui sairaalassa lähes yksinomaan, jos potilas itse teki aloitteen. Hoitajien mukaan potilaiden hengelliset tarpeet otetaan huomioon sairaalassa monipuolisesti. Hoitajat odottivat kuitenkin mieluimmin potilaalta aloitetta keskustella uskonnollisista asioista. Lappalainen (1998, 37) tuo esille kirjassaan, että potilaat ovat kokeneet hyvänä asiana, että hoitajilta voi saada tietoa hengellisistä asioista ja toiminnoista. Mitä pitempi hoitosuhde on, sitä enemmän potilaat haluavat turvautua hoitajaan ja purkaa hänelle ajatuksiaan. Vuonna 2003 uskonnonvapauslaki uudistettiin. Hoitotyössä uskonnonvapauslaki takaa oikeuden harjoittaa omaa uskontoaan, mutta antaa myös oikeuden olla osallistumatta uskonnollisiin toimintoihin. Potilaat ja hoitohenkilökunta tulevat eri uskonnollisista perinteistä. (Eskola 2005, 11.) 2.2 Sielunhoito ja diakoninen hoitotyö Räsäsen (2005) tutkimuksessa Sielunhoito selviytymisen tukena sairaudessa ja kriiseissä tuli esille, että hengelliselle tuelle ja keskusteluille olisi tarvetta enemmän terveydenhuollon potilaiden keskuudessa. Räsäsen tutkimus pohjautuu kyselyyn, johon vastasi 790 terveydenhuollonpalveluita käyttävää potilasta ja 200 hoitotyöntekijää. Tutkimuksessa kysyttiin, olisiko tarpeellista että terveydenhuollon opiskelijoiden koulutus sisältäisi sielunhoidon opintoja. Tutkimus toi esille, että tärkeää on hyvä yhteistyö hoitohenkilökunnan ja sairaalateologin välillä. Hoitohenkilökunnasta suurin osa tekee oman arvionsa mukaan normaalin hoitotyön ohella ajoittain sielunhoitoa potilaiden keskuudessa. Viidesosa hoitotyöntekijöistä oli sitä mieltä, että hengellistä tukea antaville keskusteluille ei ole käytännön hoitotyössä mahdollisuuksia. Suurin syy siihen on työilmapiirin kiireisyys. Räsäsen (2005, 19) tutkimuksessa tuodaan esille, että sielunhoitosuhteeseen hakeutumiseen liittyy jokin ihmisen elämässä oleva ongelma, asia, tapahtuma tai kriisi, josta hän haluaa keskustella luotettavan henkilön kanssa esimerkiksi sairaanhoitajan kanssa. Räsänen pohdiskelee tutkimuksessaan, voiko sielunhoito olla yksi terveydenhuollon potilaan selviytymiskeinoista elämän kriisitilanteessa tai hänen sairaudessaan.

10 10 Räsäsen (2005, 42 48) tutkimuksessa potilaat luonnehtivat sielunhoito- käsitettä esimerkiksi sanoin henkistä tukea, henkisen hyvinvoinnin huomioiminen, kuuntelua ja keskusteluja kriisissä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että potilaiden mielestä sielunhoito auttaa ihmistä selviytymään erilaisista elämän kriisitilanteista. Sielunhoidollisissa keskusteluissa potilaat haluaisivat jutella sairaudesta ja kuoleman kohtaamisesta. Sairaanhoitaja saattaa kohdata tilanteen, jossa potilas tarvitsee sielunhoitoa. Tällöin hoitaja on velvollinen antamaan sielunhoitoa tai järjestämään potilaalle muuta sielunhoidollista apua esimerkiksi pyytämällä paikalle sairaalateologi. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 73.) Sairaanhoitaja voi työskennellä sielunhoitajana myötäelävän ja ymmärtävän keskustelun avulla. Potilaan tai omaisten aktiivinen kuunteleminen on keskustelun pääasia. Kuuntelemalla hoitaja auttaa potilasta viipymään potilaan omissa hengellisissä kysymyksissä. Usein potilas ei tarvitse hoitajan näkemystä asioihin, vaan turvallista aitoa suhdetta, jossa on luvallista pohtia asioita. Potilaan tai omaisten kysymyksiin paneutuva ja tukea antava keskustelu ei ole riippuvainen sairaanhoitajan vakaumuksesta, vaan pikemminkin hoitajan taidoista olla hyvä kuuntelija. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, 197.) Hoitajan tehtävänä on antaa tietoa mahdollisuuksista, joita hengellisten kysymysten hoidossa on. Hoitajan olisi tärkeä esimerkiksi tiedottaa hartauksista tai jumalanpalveluksista. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, 197.) Sielunhoito voi tapahtua potilaille yhteisinä tilaisuuksina esimerkiksi jumalanpalveluksina tai hartaushetkinä. Sen ei tarvitse aina olla kahdenkeskisiä keskusteluja. (Eskola 2005, ) Diakoninen hoitotyö on hoitotyötä, joka saa arvosisältönsä kristillisestä ihmiskäsityksestä. Diakonista hoitotyötä toteuttava sairaanhoitaja käyttää hoitotieteen ja teologian tietoja työssään. Käsitteenä diakoninen hoitotyö on laajempi kuin hoitotyö. (Myllylä 2004, 44.) Kotisalon (2005) tutkimuksessa rukous on yksi osa diakonista hoitotyötä. Hoitotyön menetelmänä rukous on rakkauden osoittamista. Potilaalle tai omaiselle rukous voi luoda turvallisuutta. Rukoileminen voi toimia myös apuna hengelliseen kipuun. Rukous voi olla hiljaista esirukousta jonkin asian puolesta. Sen ei tarvitse olla suurieleistä ja äänekästä. (Harju 2004, )

11 11 Sairaanhoitajien olisi tärkeää kunnioittaa ja huomioida potilaiden tarve rukoilla. Hoitajan pitää sallia potilaan rukoilla itsekseen, mutta hän voi myös rukoilla potilaan puolesta tai potilaan kanssa. Rukouksissa tulee huomioida potilaalle tärkeät asiat. (Schnorr 1999, 48.) Kuuppelomäen (2001a, 28 30) tutkimuksen mukaan hoitajat rukoilivat harvoin syöpää sairastavien perheiden kanssa. Useissa syöpää sairastaville potilaille tehdyissä tutkimuksissa on tullut esille potilaiden aktiivinen rukoileminen (Ikola & Kuuppelomäki 2000, 194). Hoitotyön tulee olla kokonaisvaltaista. Kokonaisvaltaisessa hoitotyössä potilaan hoitamisessa huomioidaan myös potilaan hengelliset tarpeet (Harju 2004, 30 32). Jotkut ihmiset tarvitsevat hengellistä tukea. Hengellisyys hoitotyössä on tärkeä käsite tämän työn kannalta. Sielunhoito ja diakoninen hoitotyö ovat hengellisen hoitotyön läheisiä käsitteitä.

12 12 3 SAIRAANHOITAJA PERHEEN TUKENA Hengellinen tukeminen rajataan tässä tutkimuksessa lasten vanhempien mahdollisuuteen harjoittaa omaa uskontoaan ja mahdollisuuteen saada hengellistä tukea sairaanhoitajilta tai sairaanhoitajien opastuksella. 3.1 Hengellinen tukeminen ja hengellisen hoitotyön malli Hengellinen tuki hoitotyössä keskittyy lähinnä uskonnon harjoittamisen tukemiseen (esimerkiksi mahdollistetaan papin tapaaminen ja hengellisiin tilaisuuksiin osallistuminen). Hengellisessä auttamisessa hoitohenkilökunnan keskeisiä yhteistyötahoja ovat sairaalateologit ja seurakuntien työntekijät. (Kuuppelomäki, 2001a, ) Omaisten tukemisen tulee perustua omaisten tarpeisiin ja tuen ajoituksen tulee olla oikea (Eriksson 2000, ). Hengellisen tuen tulee olla osana hoitotyötä. Potilas on hengellisen tuen saaja, mutta hoitajien antaman hengellisen tuen tulee hoitotyössä ulottua myös perheille, ystäville ja muille henkilöille. Jokainen henkilö, jolla on merkittävä rooli potilaan elämässä ja hoidossa, on mahdollinen hengellisen tuen tarvitsija. (Schnorr 1999, 46.) Hengellinen tuki hoitotyössä on enimmäkseen elämäntarkoituksesta keskustelemista ja uskonnon harjoittamisen tukemista (Harju 2004, 30 32). Hengellistä tukemista on omaisten tai läheisten mahdollisuus harjoittaa uskontoa, esimerkiksi osallistua hartaustilaisuuksiin. Hengellistä tukea on myös se, että ei ketään pakoteta olemaan uskonnollisissa tilaisuuksissa. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, ) Schnorr (1988) on kehittänyt hengellisen hoitotyön ympyrämallin (kuvio 1.). Mallin tarkoitus on opastaa hoitajia hengellisessä tukemisessa. Tämän mallin mukaan potilaan hengellinen tukeminen voidaan jakaa kuuteen pääperiaatteeseen: hoitotyöhön, potilaan uskonnon kunnioittamiseen, kuuntelemiseen, intuitioon, varovaisuuteen ja emotionaaliseen tukemiseen. (Schnorr 1999, )

13 13 YMPÄRISTÖ Hengellisen hoitotyön vastaanottaja H O I T O T Y Ö hoitaminen intuitio vakaumus usko varovaisuus kuunteleminen emotionaalinen tuki P R O S E S S I Hengellisen hoitotyön toteuttaja KUVIO 1. Hengellisen hoitotyön ympyrämalli (Schnorr 1999, 47) Emotionaalisen tuen muodoista yleisimpiä ovat koskettaminen, kuunteleminen, lohduttaminen, rohkaiseminen, potilaan toivomusten huomioiminen, myötäeläminen ja läsnä oleminen (Kuuppelomäki 2001b, ). Emotionaalista tukea annettaessa hoitohenkilökunnan tulisi rohkaista omaisia tai perheenjäseniä puhumaan tunteistaan, mikäli omainen tuntee siihen tarvetta. Laadukkaaseen hoitoon kuuluu osana emotionaalinen tuki. (Lehto, Laitinen - Junkkari & Turunen 2000, ) 3.2 Sairaanhoitaja hengellisen tuen antajana hoitotyössä Sairaanhoitajan eettiset ohjeet edellyttävät hoitotyöltä ihmisarvon kunnioittamista ja tasapuolista kohtelua potilaan moraalisista, etnisistä tai uskonnollisista tekijöistä riippumatta. Sairaanhoitajan tulee ottaa huomioon potilaan arvot, tavat ja vakaumus. Poti-

14 14 laan tai omaisten hengellisiin kysymyksiin vastattaessa sairaanhoitajan tulee pohtia omia voimavarojaan ja haluaan vastata potilaan tai omaisen hengellisiin tarpeisiin. (Harju 2004, ) Hoitotyössä sairaanhoitajat unohtavat usein potilaiden ja omaisten hengelliset tarpeet (O`Brien 1992, 135). Hoitajan on tärkeää ymmärtää ihmisen hengellisyyttä ja uskonnollisuutta (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 73). Sairaanhoitajan toiminnassa potilaan tai omaisen hengelliseksi tukemiseksi voidaan erottaa seuraavat asiat: tiedon välittäminen, sielunhoito ja keskustelu, hengellisen asiantuntijan konsultoiminen, tilanteiden ja tilojen organisointi ja toiveiden toteuttaminen (kuvio 2). Potilaan tai vanhempien hengellisten tarpeiden tunnistaminen edellyttää hoitajalta herkkää kuuntelemista, omien havaintojen ilmaisemista ja tarkistamista, eli onko ymmärtänyt potilaan ajatuksia oikein. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, 196.) hoitaja Hengellinen tuki potilas Kuuntelu Tulkinta Havainnointi Tarkistus Tiedon välitys Sielunhoito ja keskustelu Konsultointi Tilanteiden ja tilojen organisointi Toiveiden toteuttaminen KUVIO 2. Hoitajan toiminta potilaan hengellisiin tarpeisiin vastaamisessa (Ikola & Kuuppelomäki 2000,198) Monet sairaanhoitajat epäröivät hengellisen tuen antamista, koska he eivät halua painostaa uskontoon. Varovaisuus on tärkeää hengellisessä tukemisessa (Schnorr 1999, 43,

15 15 49.) On tärkeää kuitenkin huomata, että kaikilla sairaanhoitajilla ei ole valmiuksia arvioida potilaan tai omaisten hengellisiä tarpeita (O Brien 1992, 125). Hoitaja on ihminen, joka ammattilaisena ja ihmisenä on sitoutunut tukemaan ja auttamaan potilasta (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 78). Sairaanhoitajan persoonalliselle kasvulle syöpää sairastavan potilaan tai hänen omaistensa hengellinen tukeminen on jatkuva haaste. Ammattitaitoinen hoitaja pystyy kohtaamaan potilaan tai omaiset niin, että keskeistä on potilaan tai omaisten ongelmat. Ammatillista osaamista on se, että hoitaja pystyy rohkeasti myöntämään oman riittämättömyytensä. Sairaanhoitaja voi tämäntyyppisissä tilanteissa selvittää, onko osastolla joku muu hoitaja, joka kykenisi vastaamaan potilaan hengellisiin tarpeisiin. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, ) Sairaanhoitaja saattaa itsekin tarvita tukea, jotta hän voi vastata potilaan tai omaisten hengellisiin tarpeisiin. Hoitaja voi keskustella sairaalateologin kanssa omista keinoistaan ja mahdollisuuksistaan tukea potilasta hengellisesti. Hoitaja voi tarjota potilaalle mahdollisuutta tavata sairaalateologi. Vaativasta työstä potilaan auttajana selvitäkseen hoitaja voi tarvita säännöllistä työnohjausta. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, 198.) Sairaanhoitajan omat kokemukset ja työssä kehittyminen tuo mukanaan valmiuksia ja voimavaroja kohdata potilaan hengelliset tarpeet. Hoitajan herkkyys helpottaa huomaamaan potilaan antamat vihjeet hengellisistä tarpeistaan. (Kuutamo-Marinov 1996, ) Kuuppelomäen (2001) tutkimuksesta tuli esille, että hoitajien mielestä potilaiden hengellisten tarpeiden tunnistaminen on vaikeaa. (Kuuppelomäki 2001a, 28 30). Potilaan tai omaisten hengelliset tarpeet tulevat usein sanattomina viesteinä. Tällainen tilanne vaatii sairaanhoitajalta kykyä lukea rivien välistä potilaan tai omaisten tarpeita. Sairaanhoitajan tulisi kuuntelemisen lisäksi rohkaista ja tukea potilasta tai omaista näyttämään tunteensa. Yksi tärkeimpiä sairaanhoitajan taitoja on potilaan tai omaisen kuunteleminen. Hoitajan on tärkeää olla myös aidosti läsnä. (Schnorr 1999, ) Hoitajan parhaita työvälineitä on hänen oma persoonallisuutensa. Hoitajan tulee olla ihmisenä aito. (Katajisto, Mäkinen & Välimäki 1999, 110.)

16 16 Hoitajalle potilaan hengellisestä hädästä saattaa viestiä potilaan levottomuus, ahdistuneisuus tai unettomuus (Ikola & Kuuppelomäki, 191). Hengellisen tuen antaja voi olla kuka tahansa hoitaja, joka on sitoutunut kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön ja jolla olla kiinnostusta, tietoa ja taitoa hengellisestä tukemisesta. (Schnorr 1999, 46.) Kuutamo-Marinovin (1996, 52 53) tutkimukseen osallistuneiden sairaanhoitajien mielestä oli tärkeä ottaa huomioon, millainen henkilö on paras tukemaan potilaasta hengellisissä kysymyksissä esimerkiksi sairauden yhteydessä. Parhaana apuna hengelliseen hätään voi olla henkilö, joka on ollut itse samanlaisessa elämäntilanteessa. Tutkimukseen osallistuneiden sairaanhoitajien yhteinen mielipide oli, että hengellisyyttä pitää tulkita potilaslähtöisesti. Sairaanhoitajat toivat myös esille, että omahoitaja ja hoitosuhde toimivat tärkeänä kanavana potilaan hengellisten tarpeiden käsittelyssä. Hoitavan vuorovaikutuksen tärkein väline on keskustelu. Jokainen sairaanhoitaja keskustelee hengellisistä asioista omista lähtökohdistaan. Ellei hoitaja ole itse kiinnostunut hengellisistä asioista, voi hänen olla vaikea opastaa toista ihmistä. (Eskola 2005, ) Hoitajan ja potilaan tai hänen läheisten välisen vuorovaikutuksen tulee olla sellaista, että se ei luo paineita kummallekaan osapuolelle puhua asioista. Hoitajan tulee voida olla tilanteessa omana itsenään vajavaisuuksineen. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, 196.) Potilaan tai omaisten hengellisyyden kohtaaminen on kuuntelemista ja eläytymistä potilaan tai omaisten maailmaan ja heidän tunteisiinsa. Hoitajalta edellytetään tässä tilanteessa oman sisimmän hiljentämistä ja omien arvojen poissulkemista kuuntelemisen ajaksi. (Kuutamo-Marinov 1996, 51.) Kuunteleminen sisältää enemmän kuin pelkästään puhutut sanat. Se tuo mukanaan mahdollisuuden tutustua ihmiseen (Schnorr 1999, 49.) Kuunteleminen osoittaa myös, että sairaanhoitaja on kiinnostunut potilaasta itsestään. Myös hiljainen läsnäolo on kuuntelemista. (Kuutamo-Marinov 1996, 51.) Hoitajan on hyvä tarvittaessa antaa mahdollisuus perheen hiljentymiseen osastolla (Ikola & Kuuppelomäki 2000, ). Kuuppelomäki (2001a, 28 30) on tutkinut hengellistä tukemista hoitotyössä. Syöpää sairastavan potilaan perheen tukemisesta tehtyyn tutkimukseen osallistui 166 hoitajaa kolmesta keskussairaalasta ja kahdesta yliopistollisesta keskussairaalasta. Tutkimustuloksista ilmenee, että alle puolet (47 %) hoitajista oli halukkaita tukemaan hengellisesti

17 17 syöpää sairastavan potilaan perhettä. Puolet hoitajista koki omaavansa hyvät valmiudet antaa hengellistä tukea potilaan perheelle. Kuuppelomäen (2001a, 28 30) tutkimuksesta selviää myös, että hoitajan ikä ja koulutus vaikuttivat hengellisen tuen antamiseen. Vanhemmat hoitajat tukivat useammin hengellisesti syöpää sairastavan potilaan perhettä. Tutkimuksessa selvitettiin myös esteitä hengellisen tuen annolle. Kaksi yleisintä esteitä hengellisen tuen annolle olivat: perheenjäsenet turvautuivat hengellisissä tarpeissaan muiden asiantuntijoiden puoleen (86 %) ja hoitajien ajan puute (70 %). Neljännes hoitajista pitivät esteenä hengellisen tuen annolle hengellisten asioiden etäisyyttä itselle. Harvoin esteenä hengellisen tuen annolle hoitajien mielestä oli oman uskonnollisen vakaumuksen puuttuminen ja epätietoisuus siitä, mitä hengelliset tarpeet tarkoittaa. Noin puolet vastanneista hoitajista (44 %) näki esteenä hengellisen tuen annolle tilojen puutteen. Katajiston, Mäkisen ja Välimäen (1999) tutkimuksessa tuli esille, että hoitajat tukivat hyvin vähän potilaiden omaisia hengellisesti. Hengellisen tuen vähäisyys nosti esille kysymyksen, missä määrin yksilön hengelliset tarpeet ovat esillä hoitotyössä ja hoitotieteen tutkimuksissa. Tulevaisuudessa tulee entistä avoimemmin pohtia hengellisyyttä ja hengellistä tukemista ja niiden merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Kuutamo-Marinovin (1996, 33) tutkimuksessa ilmenee, että sairaanhoitajat ovat kokeneet ammatillisen perehtymisen hengellisiin kysymyksiin riittämättömänä. Sairaanhoitajien koulutuksessa hengellisiä kysymyksiä ei ole käsitelty tarpeeksi tai jos hengellistä tukemista oli käsitelty, niin se on ollut pinnallista. Myös Kuuppelomäen (2001, 28 30) tutkimuksesta tuli esille, että hoitohenkilökunnalla on täydennyskoulutuksen tarve hengellisen tukemisen antamiseen. Voidaan ajatella, että täydennyskoulutus parantaisi hoitajien valmiuksia ja halukkuutta antaa hengellistä tukea. Käsiteltävinä aiheina täydennyskoulutuksissa voi olla esimerkiksi hengellisten tarpeiden ilmeneminen ja havaitseminen sekä erilaiset tavat auttaa potilasta ja perhettä hengellisesti. Suomalaisten tutkimusten mukaan 52 % hoitajista on arvioinut itsellään olevan puutteelliset valmiudet vastata potilaiden hengellisiin tarpeisiin (Katajisto, Mäkinen & Välimäki 1999). Lappalainen viittaa kirjassaan Ehditkö istua vierelläni? (1998) Parsen hoitotyön teoriaan, jossa huomioidaan ihmisen oma näkemys terveydestä. Hoitosuhteessa sairaanhoita-

18 18 jan tehtävä on olla aidosti läsnä eli potilasta kunnioitetaan, häneen suhtaudutaan ennakkoluulottomasti ja häntä kuunnellaan. Potilaalla tai potilaan läheisillä tulee olla oikeus elää omien arvojensa ja uskomustensa mukaan. Ihmisen omat hengelliset arvot tulee ottaa huomioon häntä hoidettaessa. Hoitajan omien arvostusten ei tule antaa vaikuttaa hoitotyössä potilaan tai omaisen kohtaamiseen. Parse korostaa inhimillisen vuorovaikutuksen merkitystä hoitotyössä. 3.3 Perhehoitotyö lasten veri- ja syöpätautien osastolla Kuopiossa Tämän tutkimuksen kannalta yksi keskeisin käsite on perhehoitotyö, koska lapsen vakava sairaus vaikuttaa koko perheen elämään. Tutkimukseen osallistuivat lasten vanhemmat. Lapsen sairastuessa syöpään ovat vanhemmat tärkeänä tukena lapsen sairaalassa oloaikana. Sairaan lapsen hoidossa sairaanhoitajan tulee ottaa huomioon myös perhe ja perheen tarpeet kuten hengellisen tuen tarve. Perhehoitotyön on tarkoitus tukea perheen voimavaroja itsehoitoperiaatetta unohtamatta (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 27). Perheen huomioiminen tarkoittaa, että hoitaja tutustuu perheeseen ja lapseen. Perhehoitotyössä sairaanhoitaja perehtyy, millaisesta ympäristöstä perhe tulee. Yhden perheenjäsenen, esimerkiksi lapsen, sairastuminen vaikuttaa koko perheen arkielämään. Lapsen vaikea sairastuminen ja sairaalaan joutuminen aiheuttaa perheessä erilaisia tunteita. Perhe kokee useimmiten huolta, pelkoa ja syyllisyyttä. Vakavasti sairasta lasta ja hänen perhettään askarruttaa se, millaiset parantumismahdollisuudet lapsella on. Hyvän hoitamisen yhdeksi periaatteeksi on mainittu perhekeskeisyys. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, ) Lapsen syöpään sairastuminen aiheuttaa lapsen perheelle psyykkisen sokkitilan. Tunnetussa Cullbergin (1991) kriisiteoriassa kriisin kuuluu kolme vaihetta: sokkivaihe, reaktiovaihe ja uudelleen suuntautumisvaihe. Perheen saadessa tietää lapsen sairaudesta, alkaa sokkivaihe. Sokkivaiheessa perhe ei ota vastaa tietoa ja voi olla aggressiivinen hoitohenkilökuntaa kohtaan. Hoitajat antavat tässä vaiheessa perheelle tietoa asioista sen verran, minkä perhe pystyy ottamaan vastaan. Reaktiovaiheessa perhe pohtii, miksi juuri heidän lapsensa sairastui ja vanhemmat voivat myös syyllistää itseään. Tässä vai-

19 19 heessa hoitajat kertovat tarkkaan kaikista tutkimuksista ja pyrkivät poistamaan asiallisella tiedolla vanhempien syyllisyyden tunteita. Uudelleen suuntautumisvaiheessa perhe alkaa suunnitella tulevaisuutta ja pystyy jakamaan kokemuksiaan muiden perheiden kanssa. Hoitajien on tärkeää tukea perhettä uudelleen suuntautumisvaiheessa. Tukeminen on lähinnä psyykkistä tukemista, mikäli perhe haluaa hoitaja voi tukea heitä myös hengellisesti. (Ivanoff, Kitinoja, Palo, Risku & Vuori 2001, ) Lillrank (1998) on tehnyt tutkimuksen, jossa selvitettiin miten lapsen sairastuminen syöpään vaikuttaa vanhempien kriisikokemukseen. Tutkimukseen oli osallistunut 32 perhettä. Tutkimuksessa tuli esille että, vanhemmat pitivät kriisistä selviämisen tärkeimpänä toimintastrategiana päivä kerrallaan elämistä. Perheen kannalta on tärkeää, että heillä on tarvitsemansa yhteys hoitohenkilökuntaan. Perheenjäsenet kaipaavat tietoa lapsen voinnista, hoidoista ja tutkimuksista. Perheitä tulisi tukea elämään niin normaalisti kuin senhetkinen elämäntilanne mahdollistaa. Perheen lapsen hoitoon osallistuminen ei tulisi olla pakonomaista, eikä osallistumisen lapsen hoitoon tulisi lähteä hoitohenkilökunnan tarpeista. Sairaalassa lapsen hoitoon osallistuminen tulisi lähteä vanhempien omasta tahdosta. (Paunonen & Vehviläinen- Julkunen 1999, ) Hoitaja voi vähentää vanhempien syyllisyyden ja avuttomuuden tunteita antamalla perheelle mahdollisuuden olla mukana lapsen hoidossa. Myös riittävä tieto asioista vähentää avuttomuutta ja syyllisyyttä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, ) Perheen selviytymistä auttaa realistinen toivo ja henkinen tuki (Ivanoff, Kitinoja, Palo, Risku & Vuori 2001, ). Lasten veri- ja syöpätautien osastolla vaaditaan hoitajilta kykyä arvioida ja ymmärtää potilaan tai omaisten käyttäytymisen perusteella, missä selviytymisvaiheessa omaiset tai potilas on (Eriksson & Lauri 2000, 54). Hoitajan ensisijainen tehtävä on lievittää perheen pelkoja ja huolta asiallisella tiedolla. Omahoitaja myötäelää perheen kanssa lapsen sairauden eri vaiheissa. (Ivanoff, Kitinoja, Palo, Risku & Vuori 2001, ) Omaisten ja potilaan keskeinen ongelma on, miten tulla toimeen sairauden kanssa ja mihin lopputulokseen hoidolla päästään (Eriksson & Lauri 2000, 61).

20 20 Sairaanhoitajan tulee syöpäosastoilla auttaa lasta ja hänen perhettään sopeutumaan sairauteen ja sairauden kanssa elämiseen. Perheen selviytymisen kannalta tärkeä on antaa henkistä tukea, realistista toivoa ja osoittaa lapselle välittävänsä. Mikäli lapsella on sisaruksia, omahoitajan tehtävänä olisi myös huolehtia heistä ja keskustella heidän kanssaan syövästä. (Ivanoff, Kitinoja, Palo, Risku & Vuori 2001, ) Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla hoitotyön periaatteista keskeisiä ovat potilas- ja perhelähtöisyys, hoidon yksilöllisyys, jatkuvuus ja vastuullisuus. Vanhempien tukeminen ja ohjaus on erittäin tärkeää lapsen vakavan sairauden aikana. Vanhemmille mahdollistetaan tapaamiset sosiaalityöntekijän, lastenpsykiatrin, kuntoutusohjaajan ja muiden eritystyöntekijöiden, esimerkiksi sairaalapastorin kanssa. Lasten veri- ja syöpätautien osastolla työskentelee yksi erikoislääkäri, yksi erikoistuva lääkäri, osastonsihteeri, farmaseutti, osastonhoitaja, 13 sairaanhoitajaa, 5 lastenhoitajaa. Osaston moniammatilliseen työryhmään kuuluu lisäksi erityistyöntekijöitä kuten koulunkäyntiavustaja, sairaalapastori ja psykiatrinen sairaanhoitaja. (Riikonen 2003.) Leukemiat ja erilaiset kasvaimet ovat tyypillisimpiä hoidettavista sairauksista Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla. Lasten syöpätautien hoito voi vaatia pitkiä sairaalassa oloaikoja. Osastolla kiinnitetään huomiota lapsen ja perheen viihtymiseen. Lapsen ja perheen omia tapoja kunnioitetaan ja pyritään toteuttamaan osastolla. (Lastenklinikka, 2006.) Joka vuosi osastolle tulee noin 30 syöpään sairastunutta lasta. Vanhemmat ja lapsen sisarukset saavat olla mukana osastolla. Osastolla ei ole virallisia vierailuaikoja, mutta lapsipotilaiden infektioherkkyyden takia vierailijoiden tulee olla terveitä. Lapsilla mahdollistetaan koulukäynti sairaalassa. (Lastenklinikka, 2006.) Osastolla toteutetaan yksilövastuista hoitotyötä eli jokaisella lapsella/perheellä on 2 3 nimettyä omaa hoitajaa (Riikonen 2003). Yksilövastuisen hoitotyön toteuttamisen avulla voidaan taata parhaiten potilaalle ja hänen omaisilleen laadukkaita, kokonaisvaltaisia ja yksilöllisiä hoitotyön palveluja. Omahoitajan osuus hoitotyön suunnittelussa ja toteutuksessa korostuu yksilövastuisessa hoitotyössä. (Mäkisalo 2003, )

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle. Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY

Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle. Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY Tässä luennossa lastenneurologina Keskityn perheen (ja lapsen) informointiin Kokemuksiin

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot