Säilytyspaikka: DIAK, Pieksämäen yksikön kirjasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säilytyspaikka: DIAK, Pieksämäen yksikön kirjasto"

Transkriptio

1 LAPSI SAIRASTAA SYÖPÄÄ. Vanhempien kokemuksia sairaanhoitajan antamasta hengellisestä tuesta Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla Mirva Ahonen Opinnäytetyö Syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Ahonen, Mirva. Lapsi sairastaa syöpää. Vanhempien kokemuksia sairaanhoitajan antamasta hengellisestä tuesta Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla, Pieksämäki, syksy 2006, 43 s. 5 liitettä Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia saamastaan hengellisestä tuesta Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla. Tavoitteena on kuvata, miten hengellinen tukeminen on toteutunut osastolla. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten hengellistä tukemista voidaan kehittää hoitotyössä. Tutkimusaineisto kerättiin Kuopion Yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla lasten vanhemmilta kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake sisälsi 8 avointa kysymystä. Tutkimukseen vastasi 10 lasten vanhempaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen mukaan vanhempien kokemukset sairaanhoitajan antamasta hengellisestä tuesta ovat vähäisiä. Tärkeimpänä ja parhaana hengellisenä tukena vanhemmat ovat pitäneet ystäviltään saamaansa tukea ja muuta osaston ulkopuolelta tulevaa hengellistä tukea. Sairaanhoitajien antamasta hengellisestä tuesta tärkeimmäksi esille tulivat keskustelut. Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla hengellinen tukeminen palvelee riittävän hyvin vanhempien tarpeita. Vanhemmat pitivät sairaanhoitajia kiireisinä ja epäilivät hoitajien taitoja antaa hengellistä tukea. Hoitajille olisi tarpeellista järjestää täydennyskoulutusta hengellisestä tukemisesta. Vanhemmat toivoivat lisää keskusteluja myös lapsen sairauden myöhemmässä vaiheessa. Asiasanat: henkinen tuki; hoitotyö; sielunhoito; tutkimus; kvalitatiivinen tutkimus Säilytyspaikka: DIAK, Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Ahonen Mirva, Child Has Cancer. Parents Experiences of Spiritual Support Given by Nurses in Pediatric Hematological and Oncological Diseases Ward of Kuopio University Hospital. Pieksämäki Autumn 2006, Language: Finnish, 43 pages, 5 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki Unit, Degree in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Degree Programme in Nursing, Nurse. The aim of the study was to clarify parents experiences of spiritual support in pediatric hematological and oncological diseases ward of Kuopio University hospital. The aim of the study was to show how spiritual support is realized in the pediatric hematological and oncological diseases ward. Moreover this research was meant to clarify how spiritual support can be developed in nursing. This research material was collected from children s parents in pediatric hematological and oncological diseases ward of Kuopio University hospital from 24 th February to 12 th March. Questionnaire had 8 open questions. This research was answered by 10 children s parents. The Data was analyzed by using content analysis. According to the research parents experienced that nurses gave only minor spiritual support. The most important and the best spiritual support parents received from their friends and other support coming from outside the ward. The most important spiritual support from nurses was discussion. Spiritual support in pediatric hematological and oncological diseases ward of Kuopio University hospital meet the parents demands sufficiently. Children s parents think that nurses were busy and parents also doubted spiritual support skills of the nurses. Nurses would need more education about spiritual support. Parents hope that nurses will also discuss about children s diseases at later stage. Keywords: Spiritual Support; Nursing; Pastoral Care; Research; Qualitative Research Deposited: Diaconia University of Applied Sciences, Pieksämäki Unit Library

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO HENGELLISYYS HOITOTYÖSSÄ Hoitotyö, hengellisyys ja uskonnollisuus Sielunhoito ja diakoninen hoitotyö SAIRAANHOITAJA PERHEEN TUKENA Hengellinen tukeminen ja hengellisen hoitotyön malli Sairaanhoitaja hengellisen tuen antajana hoitotyössä Perhehoitotyö lasten veri- ja syöpätautien osastolla Kuopiossa TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Kohderyhmä ja aineiston hankinta Aineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys TUTKIMUSTULOKSET Vanhempien kokemukset hengellisestä tuesta Vanhemmille tärkeä hengellinen tuki Hengellisen tuen kehittäminen osastolla POHDINTA Tulosten arviointia Johtopäätöksiä, tutkimuksen hyödyllisyys ja jatkotutkimusaiheet Oma ammatillinen kasvuni sairaanhoitajana...33 LÄHTEET...35 LIITTEET LIITE 1. Vanhempien kokemuksia hengellisestä tuesta lasten veri- ja syöpätautien osastolla...38 LIITE 2. Vanhemmille tärkeä hengellinen tuki...39 LIITE 3 Hengellisen tuen kehittäminen perhehoitotyössä lasten veri- ja syöpätautien osastolla...40

5 LIITE 4 Saatekirje...41 LIITE 5 Kyselylomake...42

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheeksi valitsin syöpää sairastavien lasten vanhempien kokemukset sairaanhoitajien antamasta hengellisestä tuesta. Rajasin aiheen käsittämään hengellisen tukemisen, koska sitä on tutkittu vähemmän kuin psyykkistä tukemista. Esimerkiksi Savelan (2000) tekemässä tutkimuksessa Syöpää sairastavien lasten perheiden selviytymisestä tulee esille psyykkinen tukeminen. Yksi syy sille, että hengellisyyttä on tutkittu hoitotyön näkökulmasta niukasti, voi olla hoitajien vähäinen mielenkiinto hengellisiä asioita kohtaan (Kuutamo-Marinov 1996, 9). Opinnäytetyön aiheen valintaan vaikutti kiinnostukseni lasten hoitotyöhön. Tutkimus tukee omaa ammatillista kasvuani sairaanhoitajana perhehoitotyön näkökulmasta. Hoitotyössä hengellisten tarpeiden huomioiminen koetaan kuuluvan potilaan yksityisyyteen. Hoitohenkilökunnalle hengellisyyteen liittyvät kysymykset ovat usein outoja. Sairaanhoitajan kohdatessa potilaan tai omaisten hengellisiä tarpeita hänen tulee ottaa kantaa omaan maailmankatsomukseensa, hengellisyytensä ja ihmiskuvaansa. Hoitajan tarvitsee myös miettiä omia voimavarojaan ja haluaan vastata potilaan tai omaisen hengellisiin kysymyksiin. (Harju 2004, ) Vanhemmille lapsen syöpään sairastuminen on raskas kokemus. Vanhempien olisi tärkeä saada tietoa kaikista lapsen tutkimuksista ja toimenpiteistä. Riittävä tieto asioista on tärkeää vanhempien tukemisessa esimerkiksi hengellisesti. (Muurinen & Surakka 2001, 236.) Vanhemmat kaipaavat lapsen sairastuessa esimerkiksi sosiaalista, psyykkistä ja hengellistä tukea. Hengellisen tuen antaminen on monesti vähemmän huomioitua, eivätkä hoitajat välttämättä osaa antaa hengellistä tukea sitä kaipaaville. Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää, miten vanhemmat ovat kokeneet hengellisen tuen tarpeen, kun lapsi sairastaa syöpää. Tarkoituksena on myös selvittää, miten hengellinen tukeminen on toteutunut Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla. Syöpään sairastuneiden lasten perheiden hengellinen tukeminen on ajankohtainen aihe, kun pyritään kehittämään perhehoitotyötä ja vanhempien tukemista.

7 7 2 HENGELLISYYS HOITOTYÖSSÄ 2.1 Hoitotyö, hengellisyys ja uskonnollisuus Hengellisyys on jokaisen ihmisen yksityinen ja yksilöllinen asia, joka voi tulla ilmi vain ihmisen omilla ehdoilla. Yksilöllisyyteen liittyy näkymättömyys. Hengellisyydestä voi hoitajalle antaa vihjettä esimerkiksi potilaan pöydällä oleva Raamattu. (Kuutamo- Marinov 1996, ) Hengellisyys voi olla terveyden voimavara sairauden aikana (Kuutamo-Marinov 1996, 42 43). Hengellisyys on käsite, jota on vaikea määritellä tarkasti (Coyle 2001). Sitä on määritelty monin eri tavoin aihetta käsittelevässä kirjallisuudessa. Hengellisyyttä pidetään kristinuskoon pohjautuvassa kulttuurissa synonyymina uskonnollisuudelle. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, 190; Kuuppelomäki 2001a, ) Ihmisen hengellisyyteen liittyy merkittävänä osana kysymykset elämän tarkoituksesta, elämänhalusta ja tuonpuoleisuudesta (Ikola & Kuuppelomäki 2000, ). Ihmisellä on fyysinen, sosiaalinen ja henkinen puoli. Ihmisen henkisyyteen kuuluu hänen arvonsa, vakaumuksensa ja sisäiset kokemuksensa. Hengellisyydeksi voidaan nimittää sitä aluetta ihmisen olemisessa, jossa hän kokee olevansa tekemisissä suuremman voiman kanssa. Kun ihminen itse tai joku hänen läheisensä sairastuu, esimerkiksi lapsi sairastuu syöpään, hengelliset kysymykset voivat muodostua tärkeiksi. Sairaus voi johtaa usein arvojen ja käsitysten uudelleen arviointiin. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 73.) Hengellisyys on osa potilaan tai läheisen itsetuntoa ja minuutta (Valopaasi 1996, 11). Ihmisen hengelliset tarpeet saattavat vahvistua, kun ihminen tuntee olonsa avuttomaksi (Kuutamo-Marinov 1996, 55). Hengelliset tarpeet on totuttu yleensä yhdistämään kuolevan potilaan hoitotyöhön, vaikka hengellisiä tarpeita kokevat monet elämän kriiseissä olevat potilaat tai omaiset (Valopaasi 1996, 10).

8 8 Hoitotyössä ei ole yhteistä määritelmä siitä, mitä hengelliset tarpeet, hengellisyys tai hengellinen hoito tarkoittavat potilaan ja perheen auttamisessa (Kuuppelomäki 2001a, 28 30). Hengellisen hoitotyön osa-aluetta käsittelevä tieto on melko vähäinen. Tietoperustan laajentaminen vaatii lisää tutkimuksia hoitajien ja potilaiden näkökulmasta. Tämänhetkisen tiedon perusteella pystytään kuitenkin sanomaan, että hoitajat kokevat velvollisuudekseen tukea potilasta myös hengellisissä kysymyksissä. Hoitajat kuitenkin pitävät taitojaan hengellisissä asioissa puutteellisina. Tämä voi johtua siitä, että hengelliset kysymykset käsittelevät asioita, joissa hoitaja helposti tuntee itsensä riittämättömäksi ja keskeneräiseksi. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, 190.) Hoitotyön tavoitteena on kokonaisvaltainen huolenpito potilaasta ja hänen perheestään. Kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön sisältyy potilaan tai hänen perheensä hengellisiin tarpeisiin vastaaminen. Hengellisen huolenpidon sisällyttäminen osaksi kokonaisvaltaista hoitotyötä edellyttää valmiuksien luomista hoitajien koulutuksessa, potilaan tai omaisten hengellisten tarpeiden määrittämistä ja aihealueen tabuluonteen kyseenalaistamista. Huolimatta sairaanhoitajan omasta arvomaailmasta hoitotyössä tulisi tavoitella ihmisen kokonaisvaltaista hoitamista. (Harju 2004, ) Hengellisyys hoitotyössä voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: hengellisyyteen sairaanhoitajan työssä, hengellisyyteen käsitteenä potilaan hoitotyössä ja potilaan/läheisen hengellisyyden kohtaamiseen. Sairaanhoitajan työssä hengellisyys koostuu kahdesta alaluokasta: hoitajan hengellisyydestä ja sairaalasta hengellisenä ympäristönä. (Kuutamo-Marinov 1996, 31.) Hengellisyyden huomioiminen hoitotyössä tuo esille elämän ja sairauden tarkoituksen pohtimisen. Hoitotyössä hengellisyyden huomioiminen on lähimmäisenrakkautta ja hoivaamista. (Harju 2004, ) Harjula (1994) on tutkinut, kuinka potilaiden uskonnollisuus mahdollistetaan sairaalassa potilaiden ja hoitajien kokemana. Tutkimukseen oli vastannut 18 potilasta ja 20 hoitajaa yhdestä eteläsuomalaisesta sairaalasta. Potilaat kokivat, että sairaalassa uskonnollisuuden mahdollistuminen oli vähäistä. Osalla potilaista ei ollut kokemuksia ollenkaan. Potilaat pitivät uskonnollisuutta tärkeänä asiana, joka antaa elämälle tarkoitusta, turvallisuutta ja toivoa.

9 9 Harjulan (1994) tutkimuksessa esille tuli, että potilaiden uskonnollisuus mahdollistui sairaalassa lähes yksinomaan, jos potilas itse teki aloitteen. Hoitajien mukaan potilaiden hengelliset tarpeet otetaan huomioon sairaalassa monipuolisesti. Hoitajat odottivat kuitenkin mieluimmin potilaalta aloitetta keskustella uskonnollisista asioista. Lappalainen (1998, 37) tuo esille kirjassaan, että potilaat ovat kokeneet hyvänä asiana, että hoitajilta voi saada tietoa hengellisistä asioista ja toiminnoista. Mitä pitempi hoitosuhde on, sitä enemmän potilaat haluavat turvautua hoitajaan ja purkaa hänelle ajatuksiaan. Vuonna 2003 uskonnonvapauslaki uudistettiin. Hoitotyössä uskonnonvapauslaki takaa oikeuden harjoittaa omaa uskontoaan, mutta antaa myös oikeuden olla osallistumatta uskonnollisiin toimintoihin. Potilaat ja hoitohenkilökunta tulevat eri uskonnollisista perinteistä. (Eskola 2005, 11.) 2.2 Sielunhoito ja diakoninen hoitotyö Räsäsen (2005) tutkimuksessa Sielunhoito selviytymisen tukena sairaudessa ja kriiseissä tuli esille, että hengelliselle tuelle ja keskusteluille olisi tarvetta enemmän terveydenhuollon potilaiden keskuudessa. Räsäsen tutkimus pohjautuu kyselyyn, johon vastasi 790 terveydenhuollonpalveluita käyttävää potilasta ja 200 hoitotyöntekijää. Tutkimuksessa kysyttiin, olisiko tarpeellista että terveydenhuollon opiskelijoiden koulutus sisältäisi sielunhoidon opintoja. Tutkimus toi esille, että tärkeää on hyvä yhteistyö hoitohenkilökunnan ja sairaalateologin välillä. Hoitohenkilökunnasta suurin osa tekee oman arvionsa mukaan normaalin hoitotyön ohella ajoittain sielunhoitoa potilaiden keskuudessa. Viidesosa hoitotyöntekijöistä oli sitä mieltä, että hengellistä tukea antaville keskusteluille ei ole käytännön hoitotyössä mahdollisuuksia. Suurin syy siihen on työilmapiirin kiireisyys. Räsäsen (2005, 19) tutkimuksessa tuodaan esille, että sielunhoitosuhteeseen hakeutumiseen liittyy jokin ihmisen elämässä oleva ongelma, asia, tapahtuma tai kriisi, josta hän haluaa keskustella luotettavan henkilön kanssa esimerkiksi sairaanhoitajan kanssa. Räsänen pohdiskelee tutkimuksessaan, voiko sielunhoito olla yksi terveydenhuollon potilaan selviytymiskeinoista elämän kriisitilanteessa tai hänen sairaudessaan.

10 10 Räsäsen (2005, 42 48) tutkimuksessa potilaat luonnehtivat sielunhoito- käsitettä esimerkiksi sanoin henkistä tukea, henkisen hyvinvoinnin huomioiminen, kuuntelua ja keskusteluja kriisissä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että potilaiden mielestä sielunhoito auttaa ihmistä selviytymään erilaisista elämän kriisitilanteista. Sielunhoidollisissa keskusteluissa potilaat haluaisivat jutella sairaudesta ja kuoleman kohtaamisesta. Sairaanhoitaja saattaa kohdata tilanteen, jossa potilas tarvitsee sielunhoitoa. Tällöin hoitaja on velvollinen antamaan sielunhoitoa tai järjestämään potilaalle muuta sielunhoidollista apua esimerkiksi pyytämällä paikalle sairaalateologi. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 73.) Sairaanhoitaja voi työskennellä sielunhoitajana myötäelävän ja ymmärtävän keskustelun avulla. Potilaan tai omaisten aktiivinen kuunteleminen on keskustelun pääasia. Kuuntelemalla hoitaja auttaa potilasta viipymään potilaan omissa hengellisissä kysymyksissä. Usein potilas ei tarvitse hoitajan näkemystä asioihin, vaan turvallista aitoa suhdetta, jossa on luvallista pohtia asioita. Potilaan tai omaisten kysymyksiin paneutuva ja tukea antava keskustelu ei ole riippuvainen sairaanhoitajan vakaumuksesta, vaan pikemminkin hoitajan taidoista olla hyvä kuuntelija. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, 197.) Hoitajan tehtävänä on antaa tietoa mahdollisuuksista, joita hengellisten kysymysten hoidossa on. Hoitajan olisi tärkeä esimerkiksi tiedottaa hartauksista tai jumalanpalveluksista. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, 197.) Sielunhoito voi tapahtua potilaille yhteisinä tilaisuuksina esimerkiksi jumalanpalveluksina tai hartaushetkinä. Sen ei tarvitse aina olla kahdenkeskisiä keskusteluja. (Eskola 2005, ) Diakoninen hoitotyö on hoitotyötä, joka saa arvosisältönsä kristillisestä ihmiskäsityksestä. Diakonista hoitotyötä toteuttava sairaanhoitaja käyttää hoitotieteen ja teologian tietoja työssään. Käsitteenä diakoninen hoitotyö on laajempi kuin hoitotyö. (Myllylä 2004, 44.) Kotisalon (2005) tutkimuksessa rukous on yksi osa diakonista hoitotyötä. Hoitotyön menetelmänä rukous on rakkauden osoittamista. Potilaalle tai omaiselle rukous voi luoda turvallisuutta. Rukoileminen voi toimia myös apuna hengelliseen kipuun. Rukous voi olla hiljaista esirukousta jonkin asian puolesta. Sen ei tarvitse olla suurieleistä ja äänekästä. (Harju 2004, )

11 11 Sairaanhoitajien olisi tärkeää kunnioittaa ja huomioida potilaiden tarve rukoilla. Hoitajan pitää sallia potilaan rukoilla itsekseen, mutta hän voi myös rukoilla potilaan puolesta tai potilaan kanssa. Rukouksissa tulee huomioida potilaalle tärkeät asiat. (Schnorr 1999, 48.) Kuuppelomäen (2001a, 28 30) tutkimuksen mukaan hoitajat rukoilivat harvoin syöpää sairastavien perheiden kanssa. Useissa syöpää sairastaville potilaille tehdyissä tutkimuksissa on tullut esille potilaiden aktiivinen rukoileminen (Ikola & Kuuppelomäki 2000, 194). Hoitotyön tulee olla kokonaisvaltaista. Kokonaisvaltaisessa hoitotyössä potilaan hoitamisessa huomioidaan myös potilaan hengelliset tarpeet (Harju 2004, 30 32). Jotkut ihmiset tarvitsevat hengellistä tukea. Hengellisyys hoitotyössä on tärkeä käsite tämän työn kannalta. Sielunhoito ja diakoninen hoitotyö ovat hengellisen hoitotyön läheisiä käsitteitä.

12 12 3 SAIRAANHOITAJA PERHEEN TUKENA Hengellinen tukeminen rajataan tässä tutkimuksessa lasten vanhempien mahdollisuuteen harjoittaa omaa uskontoaan ja mahdollisuuteen saada hengellistä tukea sairaanhoitajilta tai sairaanhoitajien opastuksella. 3.1 Hengellinen tukeminen ja hengellisen hoitotyön malli Hengellinen tuki hoitotyössä keskittyy lähinnä uskonnon harjoittamisen tukemiseen (esimerkiksi mahdollistetaan papin tapaaminen ja hengellisiin tilaisuuksiin osallistuminen). Hengellisessä auttamisessa hoitohenkilökunnan keskeisiä yhteistyötahoja ovat sairaalateologit ja seurakuntien työntekijät. (Kuuppelomäki, 2001a, ) Omaisten tukemisen tulee perustua omaisten tarpeisiin ja tuen ajoituksen tulee olla oikea (Eriksson 2000, ). Hengellisen tuen tulee olla osana hoitotyötä. Potilas on hengellisen tuen saaja, mutta hoitajien antaman hengellisen tuen tulee hoitotyössä ulottua myös perheille, ystäville ja muille henkilöille. Jokainen henkilö, jolla on merkittävä rooli potilaan elämässä ja hoidossa, on mahdollinen hengellisen tuen tarvitsija. (Schnorr 1999, 46.) Hengellinen tuki hoitotyössä on enimmäkseen elämäntarkoituksesta keskustelemista ja uskonnon harjoittamisen tukemista (Harju 2004, 30 32). Hengellistä tukemista on omaisten tai läheisten mahdollisuus harjoittaa uskontoa, esimerkiksi osallistua hartaustilaisuuksiin. Hengellistä tukea on myös se, että ei ketään pakoteta olemaan uskonnollisissa tilaisuuksissa. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, ) Schnorr (1988) on kehittänyt hengellisen hoitotyön ympyrämallin (kuvio 1.). Mallin tarkoitus on opastaa hoitajia hengellisessä tukemisessa. Tämän mallin mukaan potilaan hengellinen tukeminen voidaan jakaa kuuteen pääperiaatteeseen: hoitotyöhön, potilaan uskonnon kunnioittamiseen, kuuntelemiseen, intuitioon, varovaisuuteen ja emotionaaliseen tukemiseen. (Schnorr 1999, )

13 13 YMPÄRISTÖ Hengellisen hoitotyön vastaanottaja H O I T O T Y Ö hoitaminen intuitio vakaumus usko varovaisuus kuunteleminen emotionaalinen tuki P R O S E S S I Hengellisen hoitotyön toteuttaja KUVIO 1. Hengellisen hoitotyön ympyrämalli (Schnorr 1999, 47) Emotionaalisen tuen muodoista yleisimpiä ovat koskettaminen, kuunteleminen, lohduttaminen, rohkaiseminen, potilaan toivomusten huomioiminen, myötäeläminen ja läsnä oleminen (Kuuppelomäki 2001b, ). Emotionaalista tukea annettaessa hoitohenkilökunnan tulisi rohkaista omaisia tai perheenjäseniä puhumaan tunteistaan, mikäli omainen tuntee siihen tarvetta. Laadukkaaseen hoitoon kuuluu osana emotionaalinen tuki. (Lehto, Laitinen - Junkkari & Turunen 2000, ) 3.2 Sairaanhoitaja hengellisen tuen antajana hoitotyössä Sairaanhoitajan eettiset ohjeet edellyttävät hoitotyöltä ihmisarvon kunnioittamista ja tasapuolista kohtelua potilaan moraalisista, etnisistä tai uskonnollisista tekijöistä riippumatta. Sairaanhoitajan tulee ottaa huomioon potilaan arvot, tavat ja vakaumus. Poti-

14 14 laan tai omaisten hengellisiin kysymyksiin vastattaessa sairaanhoitajan tulee pohtia omia voimavarojaan ja haluaan vastata potilaan tai omaisen hengellisiin tarpeisiin. (Harju 2004, ) Hoitotyössä sairaanhoitajat unohtavat usein potilaiden ja omaisten hengelliset tarpeet (O`Brien 1992, 135). Hoitajan on tärkeää ymmärtää ihmisen hengellisyyttä ja uskonnollisuutta (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 73). Sairaanhoitajan toiminnassa potilaan tai omaisen hengelliseksi tukemiseksi voidaan erottaa seuraavat asiat: tiedon välittäminen, sielunhoito ja keskustelu, hengellisen asiantuntijan konsultoiminen, tilanteiden ja tilojen organisointi ja toiveiden toteuttaminen (kuvio 2). Potilaan tai vanhempien hengellisten tarpeiden tunnistaminen edellyttää hoitajalta herkkää kuuntelemista, omien havaintojen ilmaisemista ja tarkistamista, eli onko ymmärtänyt potilaan ajatuksia oikein. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, 196.) hoitaja Hengellinen tuki potilas Kuuntelu Tulkinta Havainnointi Tarkistus Tiedon välitys Sielunhoito ja keskustelu Konsultointi Tilanteiden ja tilojen organisointi Toiveiden toteuttaminen KUVIO 2. Hoitajan toiminta potilaan hengellisiin tarpeisiin vastaamisessa (Ikola & Kuuppelomäki 2000,198) Monet sairaanhoitajat epäröivät hengellisen tuen antamista, koska he eivät halua painostaa uskontoon. Varovaisuus on tärkeää hengellisessä tukemisessa (Schnorr 1999, 43,

15 15 49.) On tärkeää kuitenkin huomata, että kaikilla sairaanhoitajilla ei ole valmiuksia arvioida potilaan tai omaisten hengellisiä tarpeita (O Brien 1992, 125). Hoitaja on ihminen, joka ammattilaisena ja ihmisenä on sitoutunut tukemaan ja auttamaan potilasta (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 78). Sairaanhoitajan persoonalliselle kasvulle syöpää sairastavan potilaan tai hänen omaistensa hengellinen tukeminen on jatkuva haaste. Ammattitaitoinen hoitaja pystyy kohtaamaan potilaan tai omaiset niin, että keskeistä on potilaan tai omaisten ongelmat. Ammatillista osaamista on se, että hoitaja pystyy rohkeasti myöntämään oman riittämättömyytensä. Sairaanhoitaja voi tämäntyyppisissä tilanteissa selvittää, onko osastolla joku muu hoitaja, joka kykenisi vastaamaan potilaan hengellisiin tarpeisiin. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, ) Sairaanhoitaja saattaa itsekin tarvita tukea, jotta hän voi vastata potilaan tai omaisten hengellisiin tarpeisiin. Hoitaja voi keskustella sairaalateologin kanssa omista keinoistaan ja mahdollisuuksistaan tukea potilasta hengellisesti. Hoitaja voi tarjota potilaalle mahdollisuutta tavata sairaalateologi. Vaativasta työstä potilaan auttajana selvitäkseen hoitaja voi tarvita säännöllistä työnohjausta. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, 198.) Sairaanhoitajan omat kokemukset ja työssä kehittyminen tuo mukanaan valmiuksia ja voimavaroja kohdata potilaan hengelliset tarpeet. Hoitajan herkkyys helpottaa huomaamaan potilaan antamat vihjeet hengellisistä tarpeistaan. (Kuutamo-Marinov 1996, ) Kuuppelomäen (2001) tutkimuksesta tuli esille, että hoitajien mielestä potilaiden hengellisten tarpeiden tunnistaminen on vaikeaa. (Kuuppelomäki 2001a, 28 30). Potilaan tai omaisten hengelliset tarpeet tulevat usein sanattomina viesteinä. Tällainen tilanne vaatii sairaanhoitajalta kykyä lukea rivien välistä potilaan tai omaisten tarpeita. Sairaanhoitajan tulisi kuuntelemisen lisäksi rohkaista ja tukea potilasta tai omaista näyttämään tunteensa. Yksi tärkeimpiä sairaanhoitajan taitoja on potilaan tai omaisen kuunteleminen. Hoitajan on tärkeää olla myös aidosti läsnä. (Schnorr 1999, ) Hoitajan parhaita työvälineitä on hänen oma persoonallisuutensa. Hoitajan tulee olla ihmisenä aito. (Katajisto, Mäkinen & Välimäki 1999, 110.)

16 16 Hoitajalle potilaan hengellisestä hädästä saattaa viestiä potilaan levottomuus, ahdistuneisuus tai unettomuus (Ikola & Kuuppelomäki, 191). Hengellisen tuen antaja voi olla kuka tahansa hoitaja, joka on sitoutunut kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön ja jolla olla kiinnostusta, tietoa ja taitoa hengellisestä tukemisesta. (Schnorr 1999, 46.) Kuutamo-Marinovin (1996, 52 53) tutkimukseen osallistuneiden sairaanhoitajien mielestä oli tärkeä ottaa huomioon, millainen henkilö on paras tukemaan potilaasta hengellisissä kysymyksissä esimerkiksi sairauden yhteydessä. Parhaana apuna hengelliseen hätään voi olla henkilö, joka on ollut itse samanlaisessa elämäntilanteessa. Tutkimukseen osallistuneiden sairaanhoitajien yhteinen mielipide oli, että hengellisyyttä pitää tulkita potilaslähtöisesti. Sairaanhoitajat toivat myös esille, että omahoitaja ja hoitosuhde toimivat tärkeänä kanavana potilaan hengellisten tarpeiden käsittelyssä. Hoitavan vuorovaikutuksen tärkein väline on keskustelu. Jokainen sairaanhoitaja keskustelee hengellisistä asioista omista lähtökohdistaan. Ellei hoitaja ole itse kiinnostunut hengellisistä asioista, voi hänen olla vaikea opastaa toista ihmistä. (Eskola 2005, ) Hoitajan ja potilaan tai hänen läheisten välisen vuorovaikutuksen tulee olla sellaista, että se ei luo paineita kummallekaan osapuolelle puhua asioista. Hoitajan tulee voida olla tilanteessa omana itsenään vajavaisuuksineen. (Ikola & Kuuppelomäki 2000, 196.) Potilaan tai omaisten hengellisyyden kohtaaminen on kuuntelemista ja eläytymistä potilaan tai omaisten maailmaan ja heidän tunteisiinsa. Hoitajalta edellytetään tässä tilanteessa oman sisimmän hiljentämistä ja omien arvojen poissulkemista kuuntelemisen ajaksi. (Kuutamo-Marinov 1996, 51.) Kuunteleminen sisältää enemmän kuin pelkästään puhutut sanat. Se tuo mukanaan mahdollisuuden tutustua ihmiseen (Schnorr 1999, 49.) Kuunteleminen osoittaa myös, että sairaanhoitaja on kiinnostunut potilaasta itsestään. Myös hiljainen läsnäolo on kuuntelemista. (Kuutamo-Marinov 1996, 51.) Hoitajan on hyvä tarvittaessa antaa mahdollisuus perheen hiljentymiseen osastolla (Ikola & Kuuppelomäki 2000, ). Kuuppelomäki (2001a, 28 30) on tutkinut hengellistä tukemista hoitotyössä. Syöpää sairastavan potilaan perheen tukemisesta tehtyyn tutkimukseen osallistui 166 hoitajaa kolmesta keskussairaalasta ja kahdesta yliopistollisesta keskussairaalasta. Tutkimustuloksista ilmenee, että alle puolet (47 %) hoitajista oli halukkaita tukemaan hengellisesti

17 17 syöpää sairastavan potilaan perhettä. Puolet hoitajista koki omaavansa hyvät valmiudet antaa hengellistä tukea potilaan perheelle. Kuuppelomäen (2001a, 28 30) tutkimuksesta selviää myös, että hoitajan ikä ja koulutus vaikuttivat hengellisen tuen antamiseen. Vanhemmat hoitajat tukivat useammin hengellisesti syöpää sairastavan potilaan perhettä. Tutkimuksessa selvitettiin myös esteitä hengellisen tuen annolle. Kaksi yleisintä esteitä hengellisen tuen annolle olivat: perheenjäsenet turvautuivat hengellisissä tarpeissaan muiden asiantuntijoiden puoleen (86 %) ja hoitajien ajan puute (70 %). Neljännes hoitajista pitivät esteenä hengellisen tuen annolle hengellisten asioiden etäisyyttä itselle. Harvoin esteenä hengellisen tuen annolle hoitajien mielestä oli oman uskonnollisen vakaumuksen puuttuminen ja epätietoisuus siitä, mitä hengelliset tarpeet tarkoittaa. Noin puolet vastanneista hoitajista (44 %) näki esteenä hengellisen tuen annolle tilojen puutteen. Katajiston, Mäkisen ja Välimäen (1999) tutkimuksessa tuli esille, että hoitajat tukivat hyvin vähän potilaiden omaisia hengellisesti. Hengellisen tuen vähäisyys nosti esille kysymyksen, missä määrin yksilön hengelliset tarpeet ovat esillä hoitotyössä ja hoitotieteen tutkimuksissa. Tulevaisuudessa tulee entistä avoimemmin pohtia hengellisyyttä ja hengellistä tukemista ja niiden merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Kuutamo-Marinovin (1996, 33) tutkimuksessa ilmenee, että sairaanhoitajat ovat kokeneet ammatillisen perehtymisen hengellisiin kysymyksiin riittämättömänä. Sairaanhoitajien koulutuksessa hengellisiä kysymyksiä ei ole käsitelty tarpeeksi tai jos hengellistä tukemista oli käsitelty, niin se on ollut pinnallista. Myös Kuuppelomäen (2001, 28 30) tutkimuksesta tuli esille, että hoitohenkilökunnalla on täydennyskoulutuksen tarve hengellisen tukemisen antamiseen. Voidaan ajatella, että täydennyskoulutus parantaisi hoitajien valmiuksia ja halukkuutta antaa hengellistä tukea. Käsiteltävinä aiheina täydennyskoulutuksissa voi olla esimerkiksi hengellisten tarpeiden ilmeneminen ja havaitseminen sekä erilaiset tavat auttaa potilasta ja perhettä hengellisesti. Suomalaisten tutkimusten mukaan 52 % hoitajista on arvioinut itsellään olevan puutteelliset valmiudet vastata potilaiden hengellisiin tarpeisiin (Katajisto, Mäkinen & Välimäki 1999). Lappalainen viittaa kirjassaan Ehditkö istua vierelläni? (1998) Parsen hoitotyön teoriaan, jossa huomioidaan ihmisen oma näkemys terveydestä. Hoitosuhteessa sairaanhoita-

18 18 jan tehtävä on olla aidosti läsnä eli potilasta kunnioitetaan, häneen suhtaudutaan ennakkoluulottomasti ja häntä kuunnellaan. Potilaalla tai potilaan läheisillä tulee olla oikeus elää omien arvojensa ja uskomustensa mukaan. Ihmisen omat hengelliset arvot tulee ottaa huomioon häntä hoidettaessa. Hoitajan omien arvostusten ei tule antaa vaikuttaa hoitotyössä potilaan tai omaisen kohtaamiseen. Parse korostaa inhimillisen vuorovaikutuksen merkitystä hoitotyössä. 3.3 Perhehoitotyö lasten veri- ja syöpätautien osastolla Kuopiossa Tämän tutkimuksen kannalta yksi keskeisin käsite on perhehoitotyö, koska lapsen vakava sairaus vaikuttaa koko perheen elämään. Tutkimukseen osallistuivat lasten vanhemmat. Lapsen sairastuessa syöpään ovat vanhemmat tärkeänä tukena lapsen sairaalassa oloaikana. Sairaan lapsen hoidossa sairaanhoitajan tulee ottaa huomioon myös perhe ja perheen tarpeet kuten hengellisen tuen tarve. Perhehoitotyön on tarkoitus tukea perheen voimavaroja itsehoitoperiaatetta unohtamatta (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 27). Perheen huomioiminen tarkoittaa, että hoitaja tutustuu perheeseen ja lapseen. Perhehoitotyössä sairaanhoitaja perehtyy, millaisesta ympäristöstä perhe tulee. Yhden perheenjäsenen, esimerkiksi lapsen, sairastuminen vaikuttaa koko perheen arkielämään. Lapsen vaikea sairastuminen ja sairaalaan joutuminen aiheuttaa perheessä erilaisia tunteita. Perhe kokee useimmiten huolta, pelkoa ja syyllisyyttä. Vakavasti sairasta lasta ja hänen perhettään askarruttaa se, millaiset parantumismahdollisuudet lapsella on. Hyvän hoitamisen yhdeksi periaatteeksi on mainittu perhekeskeisyys. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, ) Lapsen syöpään sairastuminen aiheuttaa lapsen perheelle psyykkisen sokkitilan. Tunnetussa Cullbergin (1991) kriisiteoriassa kriisin kuuluu kolme vaihetta: sokkivaihe, reaktiovaihe ja uudelleen suuntautumisvaihe. Perheen saadessa tietää lapsen sairaudesta, alkaa sokkivaihe. Sokkivaiheessa perhe ei ota vastaa tietoa ja voi olla aggressiivinen hoitohenkilökuntaa kohtaan. Hoitajat antavat tässä vaiheessa perheelle tietoa asioista sen verran, minkä perhe pystyy ottamaan vastaan. Reaktiovaiheessa perhe pohtii, miksi juuri heidän lapsensa sairastui ja vanhemmat voivat myös syyllistää itseään. Tässä vai-

19 19 heessa hoitajat kertovat tarkkaan kaikista tutkimuksista ja pyrkivät poistamaan asiallisella tiedolla vanhempien syyllisyyden tunteita. Uudelleen suuntautumisvaiheessa perhe alkaa suunnitella tulevaisuutta ja pystyy jakamaan kokemuksiaan muiden perheiden kanssa. Hoitajien on tärkeää tukea perhettä uudelleen suuntautumisvaiheessa. Tukeminen on lähinnä psyykkistä tukemista, mikäli perhe haluaa hoitaja voi tukea heitä myös hengellisesti. (Ivanoff, Kitinoja, Palo, Risku & Vuori 2001, ) Lillrank (1998) on tehnyt tutkimuksen, jossa selvitettiin miten lapsen sairastuminen syöpään vaikuttaa vanhempien kriisikokemukseen. Tutkimukseen oli osallistunut 32 perhettä. Tutkimuksessa tuli esille että, vanhemmat pitivät kriisistä selviämisen tärkeimpänä toimintastrategiana päivä kerrallaan elämistä. Perheen kannalta on tärkeää, että heillä on tarvitsemansa yhteys hoitohenkilökuntaan. Perheenjäsenet kaipaavat tietoa lapsen voinnista, hoidoista ja tutkimuksista. Perheitä tulisi tukea elämään niin normaalisti kuin senhetkinen elämäntilanne mahdollistaa. Perheen lapsen hoitoon osallistuminen ei tulisi olla pakonomaista, eikä osallistumisen lapsen hoitoon tulisi lähteä hoitohenkilökunnan tarpeista. Sairaalassa lapsen hoitoon osallistuminen tulisi lähteä vanhempien omasta tahdosta. (Paunonen & Vehviläinen- Julkunen 1999, ) Hoitaja voi vähentää vanhempien syyllisyyden ja avuttomuuden tunteita antamalla perheelle mahdollisuuden olla mukana lapsen hoidossa. Myös riittävä tieto asioista vähentää avuttomuutta ja syyllisyyttä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, ) Perheen selviytymistä auttaa realistinen toivo ja henkinen tuki (Ivanoff, Kitinoja, Palo, Risku & Vuori 2001, ). Lasten veri- ja syöpätautien osastolla vaaditaan hoitajilta kykyä arvioida ja ymmärtää potilaan tai omaisten käyttäytymisen perusteella, missä selviytymisvaiheessa omaiset tai potilas on (Eriksson & Lauri 2000, 54). Hoitajan ensisijainen tehtävä on lievittää perheen pelkoja ja huolta asiallisella tiedolla. Omahoitaja myötäelää perheen kanssa lapsen sairauden eri vaiheissa. (Ivanoff, Kitinoja, Palo, Risku & Vuori 2001, ) Omaisten ja potilaan keskeinen ongelma on, miten tulla toimeen sairauden kanssa ja mihin lopputulokseen hoidolla päästään (Eriksson & Lauri 2000, 61).

20 20 Sairaanhoitajan tulee syöpäosastoilla auttaa lasta ja hänen perhettään sopeutumaan sairauteen ja sairauden kanssa elämiseen. Perheen selviytymisen kannalta tärkeä on antaa henkistä tukea, realistista toivoa ja osoittaa lapselle välittävänsä. Mikäli lapsella on sisaruksia, omahoitajan tehtävänä olisi myös huolehtia heistä ja keskustella heidän kanssaan syövästä. (Ivanoff, Kitinoja, Palo, Risku & Vuori 2001, ) Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla hoitotyön periaatteista keskeisiä ovat potilas- ja perhelähtöisyys, hoidon yksilöllisyys, jatkuvuus ja vastuullisuus. Vanhempien tukeminen ja ohjaus on erittäin tärkeää lapsen vakavan sairauden aikana. Vanhemmille mahdollistetaan tapaamiset sosiaalityöntekijän, lastenpsykiatrin, kuntoutusohjaajan ja muiden eritystyöntekijöiden, esimerkiksi sairaalapastorin kanssa. Lasten veri- ja syöpätautien osastolla työskentelee yksi erikoislääkäri, yksi erikoistuva lääkäri, osastonsihteeri, farmaseutti, osastonhoitaja, 13 sairaanhoitajaa, 5 lastenhoitajaa. Osaston moniammatilliseen työryhmään kuuluu lisäksi erityistyöntekijöitä kuten koulunkäyntiavustaja, sairaalapastori ja psykiatrinen sairaanhoitaja. (Riikonen 2003.) Leukemiat ja erilaiset kasvaimet ovat tyypillisimpiä hoidettavista sairauksista Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten veri- ja syöpätautien osastolla. Lasten syöpätautien hoito voi vaatia pitkiä sairaalassa oloaikoja. Osastolla kiinnitetään huomiota lapsen ja perheen viihtymiseen. Lapsen ja perheen omia tapoja kunnioitetaan ja pyritään toteuttamaan osastolla. (Lastenklinikka, 2006.) Joka vuosi osastolle tulee noin 30 syöpään sairastunutta lasta. Vanhemmat ja lapsen sisarukset saavat olla mukana osastolla. Osastolla ei ole virallisia vierailuaikoja, mutta lapsipotilaiden infektioherkkyyden takia vierailijoiden tulee olla terveitä. Lapsilla mahdollistetaan koulukäynti sairaalassa. (Lastenklinikka, 2006.) Osastolla toteutetaan yksilövastuista hoitotyötä eli jokaisella lapsella/perheellä on 2 3 nimettyä omaa hoitajaa (Riikonen 2003). Yksilövastuisen hoitotyön toteuttamisen avulla voidaan taata parhaiten potilaalle ja hänen omaisilleen laadukkaita, kokonaisvaltaisia ja yksilöllisiä hoitotyön palveluja. Omahoitajan osuus hoitotyön suunnittelussa ja toteutuksessa korostuu yksilövastuisessa hoitotyössä. (Mäkisalo 2003, )

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Kokemuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen. Konstruktivismi. Humanismi. Kognitivismi. Behaviorismi

Kokemuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen. Konstruktivismi. Humanismi. Kognitivismi. Behaviorismi Pedagoginen tahdikkuus: taitoa kuunnella, taitoa välittää aidosti opiskelijasta, taitoa auttaa ja ohjata. Tahdikas käyttäytyminen nousee aina kunkin hetken pedagogisesta tilanteesta ja taidosta toimia

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot