Satavarmaa turvallisuutta lähellä sinua

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2015

2 Sisällysluettelo: Toimintakertomus Pelastusjohtajan katsaus 1 1. Onnettomuuksien ehkäisy Turvallisuusviestintä Kaavoitus ja rakentaminen Palotarkastus Kemikaalivalvonta Muut tarkastustehtävät Onnettomuuksien tutkinta Erheelliset paloilmoitinhälytykset Nuohous 5 2. Pelastustoiminta Päivittäinen toimintavalmius Tulipalot Liikenneonnettomuudet Kemikaalitorjunta Vesipelastus Vahingontorjuntatehtävät Tulvantorjunta Öljyntorjunta Säteilyonnettomuus Suuronnettomuudet Pelastustoiminta poikkeusoloissa Pelastustoiminnan johtaminen Pelastustoiminnan suunnittelu Varautuminen Väestön varoittaminen Pelastuslaitoksen varautuminen häiriötilanteisiin Kuntien varautumisen tukeminen Resurssit Henkilöstö Kalusto ja varusteet Toimitilat Palokunta- ja yhteistoimintasopimuskumppanit Palvelutoiminta Ensihoitopalvelut Maakunnallinen ensivaste Kehittäminen ja hallinto Toiminnan linjaukset ja kehittäminen Toiminnan seuranta ja mittarit Koulutus Tieto- ja viestijärjestelmät Talous Tilinpäätös Tilinpäätöslukujen arviointi Investoinnit Myönnetyt kunnia- ja ansiomerkit 24

3 TOIMINTAKERTOMUS 1(25) TOIMINTAKERTOMUS Pelastusjohtajan katsaus Vuosi 2015 oli maakunnallisen pelastuslaitoksen 13. toimintavuosi, järjestäytyneen pelastustoimen historia on maakunnassa luonnollisesti paljon pidempi. Vuonna 2015 pelastuslaitoksen taloudelliset voimavarat olivat aiempaa niukemmat ja tähän sopeutuminen näkyi useissa toiminnoissa. Pelastuslaitos sopeutui niukempiin voimavaroihin toteuttamalla toiminnallisia muutoksia Porin kaupungin muiden virastojen ja laitosten tapaan. Muutoksia olivat muun muassa investointien vähentäminen, henkilöstöleikkaukset, sopimuspalokuntien korvausleikkaukset ja muut vähäisemmät toimet. Yhtenä pidemmän aikavälin säästökohteena selvitettiin päivystävä palomestari -järjestelmän supistusta, johon ei johtokunnan päätöksellä ryhdytty. Vuoden aikana toteutettiin lukemattomia uudistus- ja kehittämishankkeita, joista kauas kantoisimpina voidaan mainita seuraavat. Käytännössä koko vuoden ajan oli käynnissä koko linjaorganisaation kattanut työnohjauksellinen johtamisvalmennus (TOJ-valmennus), jonka tavoitteena oli esimiestyön kehittäminen muussa kuin pelastustoiminnassa. Pelastuslaitos osallistui aktiivisesti Porin kaupungin teknisten sopimuksen alaisten henkilöiden palkkajärjestelmän kehittämiseen. Sekä Satakunnan pelastuslaitos että pelastustoimi laajemmin elää vahvaa kehittämisen aikaa. Meneillään tai käynnistymässä on useita strategisen tason valtakunnallisia merkkihankkeita, muun muassa itsehallinto-/maakuntahallintouudistus, pelastustoimen valtakunnallinen uudistaminen ja pelastustoimen useat ICT-hankkeet. Porin kaupunki on käynnistänyt organisaatiouudistuksen, tiedon ja toiminnan ohjausjärjestelmäuudistuksen sekä pelastuslaitoksen taloushallintomuutoksen kirjanpidolliseksi taseyksiköksi. Vuoden lopulla pelastuslaitostasolla valmisteltiin ensihoidon ja pelastustoiminnan synergiayksiköiden tai oikeammin synergiahenkilöstön toimintaa Rauman ja Meri-Porin paloasemilla. Lisäksi valmisteltiin yli kymmentä muuta hanketta, jotka tähtäävät toiminnan tehostamiseen ja nykyaikaisiin toimintamalleihin. Satakunnan pelastuslaitos on niukkenevista talousresursseista huolimatta vahva toimija. Laitoksen noin 300 päätoimista ammattilaista ja 49 sopimuspalokuntaa muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, joka tuottaa useilla mittareilla mitattuna maamme kärkipään tasoiset pelastusturvallisuuden palvelut kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille. Kii- Satavarmaa turvallisuutta lähellä sinua Satakunnan pelastuslaitos Satakunnankatu PORI Puh. vaihde etunimi.sukunimi@satapelastus.fi Toimintakertomus 2015.docx,

4 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 2(25) 1. Onnettomuuksien ehkäisy 1.1. Turvallisuusviestintä 1.2. Kaavoitus ja rakentaminen tän kaikkia erinomaisesta toiminnasta ja sen omaehtoisesta kehittämisestä. Pelastuslaitoksella noudatettiin vuosiksi laadittua turvallisuusviestinnän toimintasuunnitelmaa. Turvallisuusviestinnän toimintasuunnitelman mukaisesti koulutusta annettiin esikoululaisille, 2-, 4- ja 8- luokkalaisille sekä 2. asteen opiskelijoille. Turvallisuutta edistäviä koulutuksia hoidettiin vakinaisen henkilöstön ja sopimuspalokuntalaisten voimin. Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien lisäksi Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto järjesti neuvontaa ja koulutusta satakuntalaisille. Turvallisuusviestinnän tavoitteena oli edellisvuosien tapaan saavuttaa 15 % satakuntalaisista. Tavoite ylittyi tänäkin vuonna, sillä lopputulos oli 21 %. Vuonna 2015 pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän tiimi toteutti yhdessä Lounais-Suomen poliisin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa liikenneturvallisuuskampanjan #elämäedessä autokouluikäisille nuorille. Tapahtuma pidettiin kuusi kertaa eri puolilla Satakuntaa. Valistusmestari Kimmo Vaani kuului valtakunnalliseen Turvallisuusviestinnän työryhmään, joka toteutti mm. turvallisuusviestinnän opintopäivät Suomenlinnassa. Pelastuslaitos osallistui aiempien vuosien tapaan aktiivisesti kaavoitukseen ja rakentamisen ohjaukseen omalta osaltaan. Kuntien kaavoitushankkeisiin osallistuttiin vuorovaikutteisesti luonnos- ja ehdotusvaiheissa ja annettiin lausunto pyydettäessä. Uudis- ja korjausrakentamisen suunnitteluvaiheessa tehtiin yhteistyötä rakennuttajien ja rakennussuunnittelijoiden kanssa. Rakennuslupavaiheessa osallistuttiin rakennuslupakokouksiin, ja annettiin lupahakemuksista lausunnot palo- ja poistumisturvallisuuteen, pelastustoiminnan edellytyksiin ja väestönsuojiin liittyen. Rakennus- ja käyttöönottovaiheessa tehtiin tarvittaessa tarkastuksia yhteistyössä kohteen rakentajan ja rakennustarkastajan kanssa. Samoin osallistuttiin paloteknisten laitteiden suunnitteluperusteiden määrittämiseen ja toteutuspöytäkirjojen laadintaan yhteistyössä suunnittelijan kanssa. Vuoden merkittävimpiä rakennuskohteita olivat SAMK Kampus ammattikorkeakoulu, Satakunnan keskussairaalan lasten- ja naistentalo eli E- rakennus, LNG -terminaali, 16-kerroksinen asuinkerrostalo, eri palvelutalot Porissa, Olkiluodon ydinvoimala-alue ja Luvialla suuri koulun laajennus. Raumalla Lakarin teollisuusalueella ovat ensimmäiset raken-

5 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 3(25) 1.3. Palotarkastus 1.4. Kemikaalivalvonta nushankkeet käynnistyneet ja Forchem Oy:n jalostamon laajennustyöt ovat käynnissä. Kankaanpäässä aloitettiin palvelukodin rakentaminen ja keskustan koulun peruskorjaus- ja laajennustyöt. Mainittavaa on myös tuulivoimarakentamisen lisääntyminen, viimeisimpänä esimerkkinä Porin Peittoon 12 tuulivoimayksikön tuulivoimapuiston valmistuminen. Pelastuslaitos suoritti vuoden 2015 aikana erilaista tarkastus- ja valvontakäyntiä. Palotarkastuksia suorittivat palotarkastajat, palomestarit, paloesimiehet ja palomiehet. Tarkastustoiminnassa noudatettiin pelastuslaitoksen johtokunnan tarkentamaa valvontasuunnitelmaa. Valvontatoimenpiteitä tehtiin myös yhteistyössä muiden valvontaviranomaisten kanssa, kuten rakennus- ja terveysvalvonnan, Tukesin ja poliisin. Satakunnan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa on painotettu enemmän mahdollisia henkilövahinkoriskejä, ja tarkastusvälejä on tiivistetty työryhmän ehdotuksesta mm. erilaisissa erityisryhmien asumiskohteissa sekä kokoontumis- ja liiketiloissa. Erityistilanteen aiheutti turvapaikanhakijoiden sijoittaminen maakunnan eri osiin. Pelastuslaitos on perinyt maksun valvontasuunnitelman mukaisesta palotarkastuksesta tai muusta valvontatoimenpiteestä alkaen. Omavalvontaa jatkettiin edellisvuosien mukaan. Kirjeitä kiinteistöjen omistajille/asukkaille lähettiin vuonna 2015 valvontasuunnitelman mukaisesti, 4500 kirjettä oppaineen ja palautelomakkeineen. Palautteiden suuri määrä aiheutti ruuhkaa tarkastuspuolella. Pelastuslaitoksen tehtäviin kuului mm. vaarallisten kemikaalien vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvontaa. Pelastuslaitoksen tehtävät on määritelty asetuksessa 685/2015, valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta. Tarkemmin kuvattuna tehtäviin kuului edellä mainitun asetuksen mukaan toiminnanharjoittajien kemikaali-ilmoitusten vastaanotto, käsittely ja kemikaalipäätösten laatiminen sekä päätöksen perusteella kohteessa suoritettu kemikaalitarkastus. Kemikaalivalvonta teki vuoden aikana yhteistyötä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston, sekä naapuripelastuslaitosten kemikaalivalvojien kanssa. Yhteistoiminnan johdosta olimme merkittävästi mukana valtakunnallisten asetusten ja standardien laatimisessa. Lisäksi pelastuslaitos antoi lausuntoja asetusluonnoksista Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle. Pelastuslaitos antoi myös Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pyytämiä lausuntoja Satakunnassa toimivien, laaja-

6 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 4(25) 1.5. Muut tarkastustehtävät 1.6. Onnettomuuksien tutkinta mittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavien yritysten turvallisuuteen liittyvistä suunnitelmista. Alueemme merkittävimpänä kemikaalivalvonnan hankkeena oli valtakunnallistakin huomiota saanut LNG terminaalin rakentaminen Porin Tahkoluotoon. Hanke oli toimintavuonna rakennusvaiheessa. LNG terminaalin toiminta Tahkoluodossa tulee olemaan laajamittaista, jolloin lupaviranomaisena on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Pelastuslaitos oli tiiviisti mukana suunniteltaessa pelastustoimintaa onnettomuustilanteissa. LNG:n käyttöönottoa valmisteltiin Satakunnassa myös monessa muussa kohteessa. Satakunnassa järjestettiin toimintavuonna yhteensä yksitoista suuronnettomuusharjoitusta. Harjoitusten tavoitteena oli testata kohteisiin laadittuja ulkoisia pelastussuunnitelmia. Määräaikaisia tarkastuksia pelastuslaitos suoritti valvontasuunnitelman mukaisesti edellisvuoden tapaan. Valvontasuunnitelmassa mainituissa kohteissa suoritettiin erityinen palotarkastus ennen käyttötarkoituksen mukaisen toiminnan aloittamista. Ylimääräisiä palotarkastuksia suoritettiin asiakkaan pyynnöstä tai pelastusviranomaisen harkinnan perusteella. Asiakirjavalvonnassa tarkastettiin pelastussuunnitelmia, paloteknisten laitteiden toteutus- ja tarkastuspöytäkirjoja sekä pienkiinteistöjen omavalvontalomakkeita. Palontutkintaa suoritettiin neljän henkilön voimin. Tutkintakriteerit täyttäviä tutkintoja suoritettiin 39 kpl ja sen lisäksi n. 15 kpl muita tutkintoja. Tulipaloja oli, mukaan lukien rakennuspalot, rakennuspalovaarat, maastopalot, liikennevälipalot ja muut tulipalot, yht. 591 kpl (vuonna 2014 oli 848 kpl). Tulipalon aiheuttajana suurimpana oli ihmisen toiminta, yht. 276 kpl. Tahallaan sytytettyjä paloja oli 104 kpl. Onnettomuuksissa menehtyi 35 henkilöä, joista palokuolemia oli 7 kpl (vuonna 2014 oli 7 kpl). Kunta Onnettomuustyyppi Kuolleet Loukkaantuneet Evakuoidut Rakennusirtaimisto ( ) Muut vahingot Uhattuna ollut omaisuus ( ) Kokemäki Rakennuspalo

7 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 5(25) 1.7. Erheelliset paloilmoitinhälytykset 1.8. Nuohous 2. Pelastustoiminta Honkajoki Rakennuspalo Eura Rakennuspalo Pori Muu tulipalo Pori Rakennuspalo Nakkila Liikennevälinepalo Kokemäki Liikenneonnettomuus Kokemäki Liikenneonnettomuus Kankaanpää Rakennuspalo Pori Rakennuspalo Automaattisen paloilmoittimen välittämiä ilmoituksia oli 718 kpl. Näistä erheellisiä oli 576 kappaletta, mikä vastaa 80 % hälytyksistä. Erheellisistä hälytyksistä lähetettiin laskuja 141 ja korjauskehotuksia 112 kappaletta. Automaattisten paloilmoitusten määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta 2,4 %, koska loppuvuoden aikana turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista on tullut 35 erheellistä hälytystä. Erheellisistä hälytyksistä lähetettyjen laskujen määrä on vähentynyt 9 %, mutta korjauskehotusten määrä on lisääntynyt 3,6 %. Paloilmoitinkohteet tekivät erhemaksupäätöksistä kaksi valitusta hallinto-oikeuteen. Pelastuslaitos antoi viisi lausuntoa hallinto-oikeudelle. Vuoden aikana hallinto-oikeus antoi viisi päätöstä, joista neljässä valitus hylättiin. Satakunnan pelastuslaitoksen alueella noudatetaan piirinuohousjärjestelmää. Nuohoustoiminnassa pidettiin tavanomainen yhteistilaisuus piirinuohoojien kesken. Tilaisuuden teemana oli edelleen kehittää yhteistyö- ja ilmoitusmenettelyjä nuohoojien kesken sekä nuohoojien ja pelastuslaitoksen tarkastajien välille. Pelastuslaitokselle tulleiden reklamointien määrä suhteessa suoritettuihin nuohouksiin oli vuonna 2015 vähäistä. Esteilmoitusten käsittely pelastuslaitoksella tehostui ja palautteet käsittelyn tehostumisesta ovat olleet kannustavia. Pelastustoiminta tarkoittaa kiireellisesti suoritettavia hälytys- ja avunantotehtäviä ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa. Palvelutaso on mitoitettu vastaamaan maakunnan riskejä ja onnettomuusuhkia taloudellisten voimavarojen puitteissa. Palvelutason määrittelyä ohjaa toimintavalmiuden suunnitteluohje, jossa riskialueet määritellään 1000m x 1000m ruudukolla (Sisäministeriön julkaisu 21/2012).

8 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 6(25) 2.1. Päivittäinen toimintavalmius Pelastuslain (32 ) mukaan pelastustoimintaan kuuluu hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, uhkaavan onnettomuuden torjuminen, onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen sekä pelastaminen, tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen. Pelastuslaitos on suunnitellut tarvittavat johtamis-, viestintä-, huolto- ja muut toiminnat siten, että se pystyy selviytymään lain mukaisista tehtävistään. Toimintavalmiuden toteutuminen Satakunnassa 2015: Ensimmäisen yksikön toimintavalmius, Riskiluokka 1 100% 90% Prosenttia tehtävistä 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou % 85% 70% 84% 92% 66% 83% 86% 92% 90% 90% 96% % 94% 79% 91% 80% 94% 86% 81% 88% 77% 80% 93% % 86% 90% 91% 82% 79% 92% 85% 80% 94% 81% 91% Tavoite 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% I riskialueen toimintavalmiuden toteutuminen vuonna 2015 Satakunnan pelastuslaitoksen asettamaan omaan palvelutasoon (Palvelutasopäätös /tavoite 90 %) saavutettiin viitenä (5) kuukautena. Valtakunnallisen pelastustoimen suunnitteluohjeen (21/2012) mukainen tavoite (50 %) ylittyi Satakunnan pelastuslaitoksella kaikkina kuukausina. Kaikkiaan l riskialueen tehtäviä kirjattiin 292 kpl.

9 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 7(25) Ensimmäisen yksikön toimintavalmius, Riskiluokka 2 100% 90% Prosenttia tehtävistä 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou % 90% 89% 95% 89% 83% 90% 88% 89% 89% 90% 92% % 81% 93% 90% 91% 91% 83% 87% 93% 89% 89% 92% % 78% 92% 93% 95% 94% 92% 94% 92% 85% 96% 88% Tavoite 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% ll riskialueen toimintavalmiuden toteutuminen oli paremmalla tasolla kuin vuonna Vuonna 2015 Satakunnan pelastuslaitoksen asettama oma palvelutasotavoite 90 % saavutettiin kahdeksassa (8) kuukaudessa. Valtakunnallisen pelastustoimen suunnitteluohjeen (21/2012) mukainen tavoite (50 %) ylittyi Satakunnan pelastuslaitoksella kaikkina kuukausina. ll riskialueen tehtäviä kirjattiin kaikkiaan 962 kpl. Ensimmäisen yksikön toimintavalmius, Riskiluokka 3 100% 90% 80% Prosenttia tehtävistä 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou % 100% 100% 96% 100% 95% 100% 100% 96% 100% 100% 96% % 100% 100% 92% 100% 100% 100% 95% 97% 100% 100% 100% % 97% 100% 100% 100% 100% 100% 100% 100% 100% 100% 100% Tavoite 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50% III riskialueen toimintavalmius on säilynyt ennallaan vuonna lll riskialueen tehtäviä kirjattiin kaikkiaan 279 kpl.

10 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 8(25) Valtakunnallisen tavoitteen mukaan (SM 21/2012) ensimmäisen yksikön tulisi I ja II riskialueilla tavoittaa kohde määräajassa 50 %:ssa tehtävistä. Satakunnan pelastuslaitoksen yksikkö saavutti kohteen asetetussa tavoitteessa jokaisella riskialueella vuonna 2015 (keskiarvot: I alue 86 %, II alue 91 % ja III alue 100 % tehtävistä). Kiireellisten tehtävien määrä ilman ensivastetta Satakunta 700 Kappaletta Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei ELO SYY LOK MAR JOU Satakunnan pelastuslaitoksella oli kuluneena vuonna 4956 erilaista pelastustoiminnan hälytystehtävää (kuva yllä). Tässä kokonaismäärässä on huomioitu myös ensivastetehtävät (1215 ensivastetehtävää). Pelastuslaitoksen tehtävien väheneminen vuoteen 2014 verrattuna oli 119 tehtävää Satakunnassa. Mitään yksittäistä syytä ei tähän ole löydettävissä. Automaattisten paloilmoittimien aiheuttamien hälytysten määrä on hienoisessa nousussa vuoteen 2014 verrattuna. Vuonna 2014 oli Satakunnan alueella 652 automaattitehtävää ja 2015 kirjattiin 717 tehtävää. Vuonna 2015 onnettomuuksissa loukkaantui vakavasti 64 ja lievästi 577 henkilöä. Pelastustoiminnassa loukkaantui neljä pelastushenkilöä. Pelastuslaitos ylläpiti seitsemällä paloasemalla välittömässä lähtövalmiudessa olevia, päätoimisesti miehitettyjä pelastusyksiköitä 365/24/7, Satakunnan pelastuslaitoksen johtokunnan päätöksen mukaisesti. Asemien vahvuudet olivat: Kanta-Porin paloasema 1+7 (3) Rauman paloasema 1+7 (3) Meri-Porin paloasema 0+3 (2) Kankaanpään paloasema 0+3 Ulvilan paloasema 0+2 (2) Harjavallan paloasema 0+2 Huittisten paloasema 0+3

11 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 9(25) 2.2. Tulipalot 2.3. Liikenneonnettomuudet 2.4. Kemikaalitorjunta Tulipalojen kokonaismäärä Satakunnassa oli 591. Ihmisen toiminta oli merkittävässä osassa syttymissyytä arvioitaessa (276 tapausta). Koneen tai laitteen vikautuminen oli toiseksi merkittävin arvio tulipalon aiheuttajasta (186 tapausta). Ihmisen toiminnan taustalla olevia syitä olivat valvomaton ruuan valmistus (31), savuke tai tupakka-aine (15), tulitikut tai tulentekovälineet (19), nuotio tai grilli (19), kulotus (4), valvomaton tulityö (13). Rakennuspaloja kirjattiin Satakunnassa kaikkiaan 123, rakennuspalovaaroja 168, liikennevälinepaloja 125 ja muita tulipaloja 103. Huomattavaa on, että näissä jokaisessa ryhmässä on pientä laskua vuoteen 2014 verrattuna. Liikenneonnettomuustehtäviin hälytettiin Satakunnan pelastuslaitoksen yksiköitä vuonna 2015 kaikkiaan 707 tehtävään. Liikenneonnettomuustehtävien määrä oli hieman laskenut vuoteen 2014 verrattaessa (2014/726). Eniten onnettomuuksia tapahtui tieliikenteessä 682. Rautateiden tasoristeyksissä sattui yhdeksän onnettomuutta, vesiliikenteessä kuusi, maastoliikenteessä kaksi ja ilmaliikenteessä yksi. Liikenneonnettomuuksissa, jossa Satakunnan pelastuslaitos oli mukana, kuoli 18 ihmistä, vakavasti loukkaantui 54 ihmistä ja lievästi loukkaantuneita kirjattiin 501 tapausta. Satakunnan pelastuslaitoksen kemikaalitorjuntaa on kehitetty edelleen vuoden 2015 aikana. Vaarallisten aineiden onnettomuuksia kirjattiin vuonna 2015 kaikkiaan 41 kappaletta. Viisi torjuntatehtävistä oli keskisuuria ja loput pieniä tehtäviä. Kemikaalitorjuntaan on varauduttu entistä kattavammin, täydentämällä Kemikaali-Kontio hälytysryhmää. Kemikaali-Kontio ryhmän rungon muodostavat pelastuslaitoksen paloesimiehet ja Harjavallan, Kanta-Porin, Rauman ja Huittisten paloasemien palomiehet. Kemikaali-Kontio ryhmä piti pitää kaksi kokopäivän kestänyttä harjoitusta vuoden aikana niin, että mahdollisimman moni ryhmän jäsenistä pääsisi osallistumaan ainakin toiseen harjoituksista. Kevään harjoitus kuitenkin peruuntui henkilöstöpulaan. Syksyn harjoitus pidettiin Länsi- Suomen pelastusharjoitusalueella Pelastuslaitoksen kolme vaarallisten aineiden torjuntaan tarkoitettua konttia (Harjavalta torjuntakontti 1, Kanta-Pori puhdistuskontti 2 ja Rauma torjuntakontti 3) kierrätettiin Harjavallan, Rauman ja Kanta- Porin asemilla siten, että ne olivat asemilla kahden viikon ajan. Kemikaalitorjuntaa harjoiteltiin jokaisessa työvuorossa vuoden aikana useaan kertaan.

12 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 10(25) 2.5. Vesipelastus 2.6. Vahingontorjuntatehtävät Kemikaalitorjunnan mittauskalustoa parannettiin hankkimalla pintakontaminaationmittari kontaminaation tunnistusta varten. Kontioryhmälle hankittiin neljä kappaletta viestintälaitteilla varustettua kasvo-osaa Harjavallan torjuntakonttiin. Lisäksi hankittiin kalustoa, jolla pystymme onnettomuudessa käsittelemään komposiittimateriaaleja. Harjavallan torjuntakontti vahvistettiin lisäämällä runkoon jäykisteitä. Näin saatiin kontille useita vuosia käyttöikää lisää. Kemikaalitorjunta avusti myös Varsinais-Suomen pelastuslaitosta onnettomuudessa syyskuussa Loimaalla Satakunnan pelastuslaitos piti vuonna 2015 välittömässä lähtövalmiudessa kahta vesisukellusyksikköä (Kanta-Pori ja Rauma). Muuten alueella pidettiin ammattipalokuntien osalta välitöntä pintapelastusvalmiutta (Kanta-Pori, Rauma, Huittinen, Kankaanpää, Ulvila, Harjavalta ja Meri-Pori). Sopimuspalokuntien osalta pintapelastusvalmiutta pidettiin yllä toimintakyvyn ja koulutuksen puitteissa. Sukellusharjoittelu painottui alueemme riskikohteisiin, joissa suoritettiin soveltavia harjoituksia. Koulutussyvyyssukellukset suoritettiin Kuortaneella Kaatialan louhoksella, sekä Rauman edustalla merialueella. Uimahallissa (Porissa ja Raumalla) suoritettiin erilaisia vaaratilanneharjoituksia. Pintapelastusta harjoiteltiin omien alueiden riskikohteissa. Porissa ja Raumalla suoritettiin myös uimahallissa läpi vuoden erilaisia tekniikka/ kuntoharjoitteita liittyen pintapelastukseen. Vuonna 2015 vesipelastustehtäviä oli määrällisesti 11 kpl. Määrällisesti vilkkain kuukausi oli heinäkuu. Tilastosta puuttuvat muille viranomaisille tehdyt virka-apusukellukset (Raja, Tulli, Poliisi). Huomioitavaa on myös, että Rauman vesipelastusyksikkö suorittaa yli aluerajojen tehtäviä, jotka eivät näy tässä tilastossa (Varsinais- Suomen avustus). Vuonna 2014 vältyttiin merkittäviltä luonnononnettomuuksilta. Pronto - onnettomuustietokantaan ei kirjattu yhtään varsinaista luonnononnettomuustehtävää. Edellisinä vuosina Satakuntaakin on kohdannut merkittävä myrskytuho, mutta nyt sellaista ei ollut. Muutama raivattu puu pelastuslaitosta työllistää joka vuosi, mutta nämä yksittäiset puiden raivaamiset ovat kirjautuneena joko virka-aputehtäviin tai avunantoihin.

13 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 11(25) 2.7. Tulvantorjunta 2.8. Öljyntorjunta 2.9. Säteilyonnettomuus Maa- ja metsätalousministeriö nimesi päätöksellään maahamme 21 merkittävää tulvariskialuetta. Satakunnassa merkittäviä tulvariskialueita ovat Pori ja Huittinen sekä muita tulvariskialueita Eura, Pomarkku, Merikarvia ja Kokemäki. Tulvariskien vähentämiseksi, tulvien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi sekä tulviin varautumisen parantamiseksi merkittävän tulvariskialueen sisältäville vesistö- ja merenrannikon alueille tuli 2015 vuoden loppuun mennessä laatia tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelman laatimisesta vastasi Varsinais-Suomen ELY -keskus. Pelastuslaitos on ollut edustettuna suunnitelmaa ohjanneessa Kokemäenjoen vesistöalueen tulvaryhmässä. Tulvariskienhallintasuunnitelma Kokemäenjoen vesistön osalta hyväksyttiin Maa- ja metsätalousministeriössä Tulvavahinkojen osalta vuosi oli rauhallinen. Vesistötulvien osalta vahingot olivat vähäisiä rakenteiden kastumisia tai irtaimelle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja. Rankkasateet aiheuttivat heinäkuussa eri puolilla Satakuntaa joitakin pumppaustehtäviä rakennuksiin ja alikulkutunneleihin. Öljyntorjuntatehtäviä kirjattiin kaikkiaan 145 (vuonna 2014 luku oli 126). Vesistöissä sattuneita onnettomuuksia kirjattiin 11 ja pohjavesialueilla 19 onnettomuutta. Pelastuslaitoksessa laadittuun öljyntorjuntasuunnitelmaan vuosille saatiin ELY -keskukselta myönteinen päätös vasta marraskuussa, joten hankinnat siirtyivät vuodella. Kaksipäiväinen öljyntorjunnan harjoitus järjestettiin Mäntyluodossa ja harjoituksen teemana oli öljyntorjuntapuomin käyttö, SYKE:n asiantuntijan johdolla. Pelastuslaitoksen laivureiden koulutuspurjehdus suuntautui Maarianhaminaan ja siihen osallistui kaikkiaan yhdeksän henkilöä, Meri - Porin ja Rauman paloasemilta. Vakava säteilyonnettomuus on hyvin harvinainen, eikä sellaista tapahtunut Satakunnassa tai muuallakaan Suomessa vuoden 2015 aikana. Olkiluodon ydinvoimalaitosalueen toimijoiden ja muiden asiaan liittyvien viranomaistahojen kanssa jatkettiin tiivistä yhteistyötä. Säteilyonnettomuuksiin liittyvään varautumiseen, aihealueen viranomais- ja muun yhteistyön hoitoon ja ydinvoimalaitosalueen pelastusviranomaistoimintaan on osoitettu yhden viranhaltijan (erityisasiantuntija) työpanos. Pelastuslaitoksen vuoden 2014 lopulla toteuttaman valtakunnallisen OLKI 14 -ydinvoimalaitosonnettomuusharjoituksen raportti valmistui helmikuussa Mukana olleet n. 70 tahoa pitivät yhteensä kahdek-

14 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 12(25) Suuronnettomuudet Pelastustoiminta poikkeusoloissa Pelastustoiminnan johtaminen san osakokonaisuutta käsittänyttä harjoitusta miltei poikkeuksetta onnistuneena. Vuoden 2015 aikana jatkettiin Olkiluodon voimalaitoksen säteilyonnettomuuden varalta laaditun ulkoisen pelastussuunnitelman ylläpitoa ja kehittämistä. Toiminnanharjoittajien kanssa järjestettiin kolme palokuntien joukkuetasoista yhteisharjoitusta alueen eri kohteissa. Suuronnettomuudet ovat onneksi harvinaisia, ja onnettomuustutkintakeskuksen määritelmän mukaisesti Satakunnassa ei ollut vuonna 2015 yhtään suuronnettomuudeksi luokiteltua onnettomuutta. Suuronnettomuustilanteiden hallintaa harjoiteltiin Satakunnassa lukuisten lakisääteisten TUKES -harjoitusten yhteydessä eri puolilla Satakuntaa. Lisäksi toteutettiin ensimmäinen moniviranomaisharjoitus 03/2015 Länsi- Suomen pelastusharjoitusalueella, johon osallistuivat poliisi, ensihoito ja pelastustoiminta. Harjoituksen pääasiallisena tavoitteena oli johtaminen ja oikean tilannekuvan muodostaminen suuronnettomuustilanteessa. Poikkeusolojen pelastustoiminta pohjautuu olemassa olevaan päivittäistoimintaan. Satakunnan pelastuslaitos keskittyi myös vuonna 2015 oman varautumisensa kehittämiseen ja varmistamiseen. Kuntaliitto aloitti 2015 KUJA- hankkeen, jossa työpajojen avulla pyritään parantamaan eri toimialojen häiriövalmiutta sekä poikkeusoloihin valmistautumista. Satakunnan pelastuslaitos osallistuu hankkeeseen, joka jatkuu vuonna Tarkoitus on hyödyntää hankkeen työkaluja koko Satakunnan pelastustoimen varautumisessa ja poikkeusolojen suunnitelmissa. Satakunta on jaettu kolmeen päivystysalueeseen, jolloin päivystävän palomestarin toimintavalmiusaika koko maakunnan alueella on hyvä. Satakunnan pelastuslaitoksella ei ole päivystävän palomestarin lisäksi päällikköpäivystäjää erityisessä valmiudessa. Uusi johtamisen taso muodostetaan tarvittaessa alueen muista päivystäjistä tai päällystön vapaavuorokutsulla. Satakunnan pelastuslaitoksen johtokunta teki päätöksen 06/2015, että tällä päivystysjärjestelmällä jatketaan tämä palvelutasopäätöskausi (2018 loppuun). Pelastustoimintaa johtaville päivystäville palomestareille jatkettiin vuonna 2012 aloitettua osaamisen ylläpitoa laatimalla itseopiskelumateriaalia verkkoon vuonna Lisäksi kaikilla päivystysalueilla järjestettiin päivystysaluekohtaista koulutusta ennalta suunnitellun harjoitusohjelman mukaisesti. Uusi johtamisen ohje hyväksyttiin 03/2015.

15 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 13(25) Pelastustoiminnan suunnittelu 3. Varautuminen 3.1. Väestön varoittaminen Pelastustoiminnan suunnittelu perustuu Sisäministeriön julkaisuun 21/2012. Julkaisua käytettiin suunnittelun tukena laadittaessa palvelutasoa vuosille Suunnittelutyö on edelleen päivittäistä ja jatkuvaa. Hätäkeskus- ja ensihoitopalvelu-uudistuksen myötä ohjeistuksen lisääntyminen sekä tarkentaminen ovat olleet Satakunnan maakunnan alueella välttämätöntä. Pelastustoiminnan suunnittelu onkin lisännyt merkittävästi eri viranomaisten välistä yhteistyötä. Pelastuslaitos hankki vuoden aikana Raumalle ja Harjavaltaan väestöhälyttimet. Verkon nykyaikaistamista jatketaan edelleen investointibudjetin sallimissa rajoissa yhdestä kahteen hälytintä vuodessa Pelastuslaitoksen varautuminen häiriötilanteisiin 3.3. Kuntien varautumisen tukeminen Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelman päivitys alkoi vuoden 2015 alkupuoliskolla. Valmiussuunnitelmassa käsitellään muun muassa riskinarviointia ja pelastustoimen resurssien turvaamista häiriö- ja poikkeusoloissa. Suunnitelman päivitystyö valmistuu vuoden 2016 aikana. Pelastuslaitos on hyödyntänyt Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen KUJA Kuntien jatkuvuudenhallintaprojektin työkaluja oman varautumiskykynsä analysoimisessa ja valmiuden suunnittelussa. Vuoden 2015 alkupuolella pelastuslaitos aloitti koko maakuntaa koskevan evakuointisuunnitelman laatimisen. Tämän suunnitelman perusteella kunnat laativat omat suunnitelmansa, jotka pelastuslaitos kokoaa ja yhteen sovittaa. Pelastuslaitos on osallistunut Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen kaksi vuotta ( ) kestävään KUJA -kuntien jatkuvuudenhallintaprojektiin. Projektin tavoitteena on kehittää kuntakentän toimijoiden kykyä ja valmiuksia varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Projektissa tarjotaan myös yksikertaisia työkaluja, joiden avulla jatkuvuudenhallintaa voidaan testata ja kehittää. Koko Satakunnan maakuntaa koskevan evakuointisuunnitelman laadinta alkoi. Alkuvuodesta pelastuslaitos laati yleisen osan ja loppuvuodesta alkoi kuntien evakuointisuunnitelmien laatimisen tukeminen. Evakuointisuunnitelman on tarkoitus valmistua toukokuun 2016 loppuun mennessä.

16 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 14(25) 4. Resurssit 4.1. Henkilöstö Pelastuslaitos on tukenut kuntien päivittäistä varautumista häiriötilanteisiin myös lähettämällä pelastuslaitoksen tilannekeskuksesta kuntien johtoryhmien jäsenille ennakkotietoa kunnan toimintoja uhkaavista häiriötilanteista, esimerkiksi voimakkaasta myrskystä tai tulvauhkasta. Kiristyvän taloudellisen tilanteen johdosta vaaditut menoleikkaukset kohdistuivat henkilöstömenoihin varsin voimakkaasti. Kuluneella kaudella pyrittiin kuitenkin täyttämään tarvittavat avoimet virat. Pelastuslaitoksen henkilökunnan määrässä tapahtui suuria muutoksia vuoden aikana. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni hieman ja määräaikaisten työntekijöiden määrä väheni huomattavasti samalla, kun sijaisten määrä hieman lisääntyi. Koko henkilöstö ajalla (keskivertoikä 42,38) Vakinaiset virat Vakinaiset työsuhteet Vakinaiset yhteensä Sijaiset Määräaikaiset Kaikki yht Koko henkilöstöstä: Ensihoidon/potilaankuljetustoiminnan osuus Porissa (keskivertoikä 36,01) Vakinaiset virat Vakinaiset työsuhteet Vakinaiset yhteensä Sijaiset Määräaikaiset Kaikki yht Ensihoidon/potilaankuljetustoiminnan osuus Raumalla (keskivertoikä 35,58) Vakinaiset virat Vakinaiset työsuhteet Vakinaiset yhteensä Sijaiset Määräaikaiset Kaikki yht Toimintavuoden aikana eläkkeelle siirtyivät: Porin toimialue Rantanen Heikki aluepalomestari Rauman toimialue Engren Pasi Hämäläinen Kari palomestari ylipalomies Kaakkois-Satakunnan Koivunen Timo palomestari toimialue Pohjois-Satakunnan toimialue Kalliomäki Vesa Teelmäki Antti ylipalomies aluepalomestari Vakinaiset/määräaikaiset virka- ja työsuhteet Virat Toimet Vakinaiset yhteensä Sijaiset Määrä- aikai- Kaikki yht.

17 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 15(25) 4.2. Kalusto ja varusteet 4.3. Toimitilat set Porin toimialue Rauman toimialue Pohjois- Satakunta Kaakkois- Satakunta Kehy* + maak. ensivaste* Yhteensä *Kehittämis- ja hallintoyksikkö, *Maakunnallinen ensivaste Satakunnan pelastustoimen käyttämä raskas kalusto on pääosin pelastuslaitoksen omistamaa. Ajoneuvokalustona pelastustoimella oli käytössään yhteensä 70 kappaletta sammutusautoja, joista 65 oli pelastuslaitoksen omia. Sammutusautojen keski-ikä oli 14,7 vuotta. Säiliöautoja laitoksella oli käytössä 25 kappaletta, joista laitoksen omistamia oli 19 kappaletta, keski-iän ollessa 16 vuotta. Nostolava-autoja oli käytössä neljä ja niiden sijoituspaikat olivat Pori, Rauma, Kankaanpää ja Eura. Miehistö- ja tarkastusautoja oli pelastustoimen käytössä yhteensä 88 kappaletta. Uutta kalustoa hankittiin vuoden 2015 investointisuunnitelman mukaisesti. Ajoneuvokaluston hankinnassa noudatettiin laadittua kierrätyssuunnitelmaa. Vuonna 2015 hankittiin kaksi sammutusautoa, säiliöauto, kaksi johtoautoa, säiliö- ja vaahtonestekontti, liikenteenohjausperävaunu. Hydraulista pelastusvälineistöä täydennettiin raskaalla kalustolla. Säiliöautokalustoon suoritettiin säiliöpinnoituksia eliniän pidentämiseksi. Pelastuslaitoksen kalusto on laadullisesti hyvää ja käyttökelpoista. Kierrätyssuunnitelma on päivitetty vuodelle Pelastuslaitos toimii pääsääntöisesti kunnilta tai niiden määräysvaltaan kuuluvilta yhteisöiltä vuokratuissa toimitiloissa. Osa sopimuspalokunnista toimii omistamissaan toimitiloissa, joista pelastuslaitos suorittaa kiinteistökorvauksen. Kuluvana vuonna tehtiin paloasemilla välttämättömät korjaustyöt. Merkittäviä saneeraus- tai uudisrakennushankkeita kirjattiin tuleville vuosille Meri-Poriin, Raumalle, Noormarkkuun ja Euraan (Kiukaisten VPK) ja Säkylään (Köyliön Läntinen VPK).

18 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 16(25) 4.4. Palokunta- ja yhteistoimintasopimuskumppanit Yhteistyötä sopimuspalokuntien välillä tiivistettiin edelleen vuoden 2015 aikana. Perinteeksi muodostuneita vapaaehtoispalokuntailtoja järjestettiin kaksi kertaa, sekä lisäksi palokuntien päälliköille ja vastuumestareille yhteinen palaveri toimialueittain kaksi kertaa. Vastuumestarit pitivät vähintään kaksi palaveria/sopimuspalokunta. Vapaaehtoispalokuntailtoihin osallistui noin 80 sopimuspalokuntalaista/tilaisuus. Pääpaino tilaisuuksissa oli tiedon kulku pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien välillä, lisäksi kannustettiin palokuntia liikkumaan ja osallistumaan kuntotestauksiin. Järvi- ja meripelastusyhdistyksille järjestettiin tapaaminen kesäkuussa, aiheena yhteistyön kehittäminen. Isojärven järvipelastusyhdistyksen ja Satakunnan pelastuslaitoksen välinen yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin vuoden 2015 lopulla. Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yhteistoimintaelimenä toimii PeSo -työryhmä, jossa toimivat pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien edustajat. PeSo -työryhmä kokoontui viisi kertaa sekä oli yksi seminaarikokous. PeSo -työryhmän merkittävimpinä asioina oli talouden sopeuttaminen sekä neuvonpito ensihoitokeskuksen kanssa ensivastetoiminnasta. Sopimuspalokuntien korvauksia on suoritemäärien osalta tarkasteltu vuoden alussa. Yksikköhintaa korotettiin sopimuksien mukaisesti alkaen 0,12. Palokuntasopimuskorvauksiin kului yhteensä , ns. lisäkorvauksiin ,15. Sopimuspalokuntien kanssa tehtiin vapaaehtoinen sopimuskorvauksien leikkaus, sopimuskorvauksia leikattiin eurolla vuoden 2014 tasosta. Lisäksi on kiinnitetty erityinen huomio palokuntien lähtöaikoihin ja hälytysvahvuuksiin. Palokunnille pidettiin koulutustarkastuksia kahdeksan kappaletta. Pelastuslaitoksella on sopimus työterveyshuollon ja kuntotestauksen hoitamisesta Satakunnan Työterveyspalvelut -liikelaitoksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Kuntotestaukseen kului yhteensä 7 512,21 ja työterveyshuoltoon laskuja kertyi ,54. Satakunnan pelastuslaitos järjesti vuoden 2015 Palokuntien Suomenmestaruuskilpailut Porissa toukokuun lopulla. Kilpailuihin osallistui viime vuosien ennätysmäärä palokuntia, 40 joukkuetta. Kisakeskuksena toimi Porin ravirata sekä Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue. Kilpailupäivänä järjestelyissä oli mukana noin 180 talkoolaista.

19 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 17(25) 5. Palvelutoiminta 5.1. Ensihoitopalvelut 5.2. Maakunnallinen ensivaste Satakunnan pelastuslaitos on tuottanut sairaankuljetus- ja ambulanssipalveluita kunnille ja kuntayhtymille vuosikymmenien ajan. Vuoden 2013 alusta alkaen on pelastuslaitoksella ollut ensihoidon yhteistoimintasopimus Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa. Yhteistoimintasopimus on osa Satakunnan sairaanhoitopiirin palvelutasopäätöstä vuosiksi Sopimuksessa on määritelty mm. sopijapuolen tehtävät, palvelun laatu ja kustannukset, henkilöstö, kalusto ja välineistö, ambulanssien ja ensivasteyksiköiden sijoituspaikat ja määrät sekä johtamisjärjestelmät. Yhteistoimintasopimus on pelastuslaitokselle omakatteinen. Satakunnan pelastuslaitoksen ambulanssit ovat olleet hajasijoitettuna Kanta-Porin, Meri-Porin, Ulvilan ja Rauman paloasemilla. Pelastuslaitoksen ensihoitopalvelua on toteutettu alkuvuoden osalta seitsemän ambulanssin voimin, alkaen kuudella yksiköllä ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lisäksi kiireellisissä ensihoitotehtävissä on käytetty pelastuslaitoksen pelastusyksikköjä ensivasteyksikköinä. Pelastuslaitoksella on ollut Porissa ja Raumalla molemmilla asemilla arkisin yksi perustason ensihoitoyksikkö, jotka ovat suorittaneet pääasiassa kiireettömiä siirtokuljetustehtäviä. Kaikki ensihoito-/sairaankuljetustehtävät vuonna 2015 olivat Porin toimialueella yhteensä kpl. Määrällisesti tehtäviä oli noin 450 kappaletta vähemmän kuin vuonna Rauman toimialueella ensihoitotehtäviä oli kpl. Määrällisesti tehtäviä oli noin 700 vähemmän kuin vuonna Tehtävämäärien laskut johtuvat Rauman palvelualueen yhden yksikön vähennyksestä ja ensihoidon hälytysohjeen muutoksesta vuoden 2015 alusta. Ensivastetoimintaa on tuotettu jokaiselta miehitetyltä paloasemalta (seitsemän kappaletta) sekä kumppanuussopimuksella sopimuspalokuntien kanssa 35 paloasemalta. Kaikki asemapaikat ovat määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä. Ensivastetehtävien määrä Satakunnassa oli 1085 tehtävää. Tehtävämäärät olivat samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna (1112 tehtävää). Ensivasteyksiköiden etäisyydet toisistaan poikkeavat huomattavasti koko Satakunnan alueella. Tästä johtuen ensivasteiden tehtävämäärät eri palokunnissa ovat olleet suhteessa hyvinkin toisistaan poikkeavat, vaikka vastemääritykset ovatkin olleet kaikille samanlaiset. Pelastuslaitos kehitti edelleen maakunnallisen ensivasteen koulutustoimintaa. Vakiintuneen järjestelmän ensivastekouluttajan tehtävänä on sopimuspalokuntien sekä päätoimisen henkilöstön ensivaste- ja en-

20 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 18(25) 6. Kehittäminen ja hallinto 6.1. Toiminnan linjaukset ja kehittäminen siapukoulutus. Ensivastekouluttajan työpanoksella olemme voineet tarjota tasalaatuista koulutusta ensiauttajille. Ensihoitokeskus järjesti pelastuslaitoksen kanssa kaksi sopimukseen perustuvaa vuotuista ensivasteseminaaria Porissa. Seminaarit järjestettiin ja Osallistujia oli molemmissa tilaisuuksissa noin 50 henkilöä. Aiheina seminaareissa oli mm. sairaanhoitopiirin rooli ensivasteille, yhtenäiset ensivasteen hälytysohjeet, väkivaltaisen potilaan kohtaaminen, suuronnettomuustilanteet, uudet elvytyssuositukset sekä tulevan vuoden vastemuutokset ensivasteen osalta. Pelastuslaitos tavoittelee pitkäjänteistä ja tehokasta toimintaa. Eri tilanteissa pyritään joko toimimaan tai soveltamaan tehtyjen linjausten mukaisesti tai muodostamaan riittävän laaja kokonaiskäsitys asiasta ja tekemään linjauksia, jotka toimivat tulevan päätöksenteon pohjana sekä ohjaavat toimintaa. Laitos pyrkii yhdenmukaistamaan toimintaa eri toimipaikoilla ja toiminnoissa, jolloin eri asioiden ohjeistuksen ja asioiden kirjauksen kynnys on matala. Tämä on tietoinen valinta, jotta erilainen hiljainen tieto saadaan muutettua täsmälliseksi tiedoksi ja toiminta eri tavoin systematisoitua. Pelastuslaitos pyrkii kehittämään toimintaansa kaikin mahdollisin tavoin. Keskeisenä keinona on erilainen projekti- ja hanketyöskentely, joka tapahtuu lähes poikkeuksetta omien päivittäisten tehtävien ohella. Keskeisiä tavoitteita ovat asiakaslähtöinen, asiantuntijuuteen perustuva, luotettava, tehokas ja yhteisöllinen toiminta. Toiminnan ohjauksessa painotetaan turvallisuuden ja pelastuspalveluiden ensisijaisuutta, näiden ylläpitämistä ja palauttamista sekä omien toimijoiden - päätoimisen henkilöstön ja sopimuspalokuntien - toiminnan turvaamista ja vahvistamista. Paloasematason kehittämisen näkyvin toimi oli yleistyöajassa olevien paloesimiesten palkkaaminen Meri-Porin ja Kankaanpään paloasemille sekä yhteisesti Ulvilan ja Harjavallan paloasemille vuoden viimeisten kuukausien ajaksi. Toimintamalli on aiemmin ollut käytössä Huittisten paloasemalla. Paloesimiesten tehtävänä oli parantaa paloaseman ulkoisia palveluita kuten valvonta-/palotarkastustoimintaa, turvallisuusviestintää sekä vahvistaa pelastusyksikköä hälytys- ja avunantotehtävissä. Sisäisiä toimintoja paloesimiehet vahvistivat muun muassa kouluttamalla henkilöstöä, johtamalla paloaseman päivittäistä toimintaa, ohjaamalla toimintakyvyn ylläpitoa sekä huolehtimalla toimitilojen, kaluston ja varusteiden ylläpidosta ja huollosta. Kokemukset toimintamallista olivat hyvät, mutta sen tulevaisuus on kyseenalainen niukkenevien talousresurssien vuoksi.

21 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 19(25) 6.2. Toiminnan seuranta ja mittarit 6.3. Koulutus Pelastustoimen toiminnan mittareina käytetään edelleen vuoden 2012 mallia. Tulokset on esitetty sekä graafisessa että taulukkomuodossa (pelastustoiminta 2.1 ja henkilöstöhallinto 4.1). Onnettomuusseurantaraportoinnin työryhmä (Pronto) on suorittanut pieniä parannuksia verkosta saatavaan valmiiseen tilastoaineistoon. Suuria muutoksia ei ole enää näköpiirissä. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston haasteena on seurantajärjestelmän Varanto kehitystyö ja siihen tulevaisuudessa integroitu onnettomuuksien seurantaraportointi. Yksi Satakunnan pelastuslaitoksen päälinjauksista on, että se pyrkii tukemaan oman vakituisen henkilöstön ja sopimuspalokuntien osaamisen ylläpitoa ja kehittämistä. Koulutusta halutaan kehittää kaikilla toiminnan tasoilla ja tästä syystä henkilöstöä kannustetaan ylläpito-, lisäja täydennyskoulutukseen taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa. Sopimuspalokunnille on ohjeistettu vuosittaiset minimikoulutusmäärät ja aiheet sekä ammattihenkilöstöllä on paloasemakohtaiset viikko- ja vuosiharjoitussuunnitelmat koko maakunnan alueella. Tämän lisäksi Satakunnasta osallistuttiin pelastusalan valtakunnallisiin koulutustilaisuuksiin. Päivystävien palomestareiden osaamisen kehittämistä jatkettiin edellisenä vuonna järjestetystä osaamisen kartoituksesta saatujen tulosten pohjalta. Kehittäminen tapahtui päivystysvuorossa itseopiskelun ja sitä seuranneen osaamisen varmentamisen muodossa. Kevään aikana käynnistyi kaikille esimiesasemassa oleville työnohjauksellinen johtamisvalmennus. Valmennuksen tavoitteena on auttaa työyhteisöä löytämään uusia näkökulmia ja ratkaisuja, muun muassa työmenetelmiin ja tavoitteisiin pääsyssä. Pelastuslaitos osallistui Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueen kehittämiseen yhdessä pelastusharjoitusaluesäätiön kanssa. Pelastusharjoitusaluesäätiö solmi vuosisopimukset Lounais-Suomen poliisilaitoksen, Porin yliopistokeskuksen sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa. Vuoden aikana pelastusharjoitusalueen investointeina olivat kulissikaupungin ja savutalon rakennustöiden loppuunsaattaminen, uuden 120m² palotalon rakentaminen sekä parannettu tieyhteys harjoitusalueen keskeisiltä kentiltä 2. kiitotiestä eriytetylle harjoituskentälle. Pelastusharjoitusalueella järjestettiin vuoden 2015 aikana 329 koulutustilaisuutta. Merkittävimmät olivat muun muassa toukokuun lopussa Porin 8.-luokkalaisille järjestetyt turvallisuuskoulutuspäivät sekä heinäkuussa Suomi Areenan paneelikeskustelut. Pelastusharjoitusalue on

22 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 20(25) herättänyt mielenkiintoa myös valtakunnallisesti, jonka johdosta järjestettiin 41 esittelytilaisuutta. Kaukaisimmat harjoittelijat olivat Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskoulun pelastajaoppilaat sekä ryhmä Länsi- Uudenmaan sopimuspalokunnista. Pelastusharjoitusalueella järjestettiin SF Caravanin ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimesta demonstraatio matkailuvaunujen turvavälien merkityksestä. Tilaisuudessa kuvattu materiaali pääsi valtakunnalliseen jakeluun. Viranomaisyhteistyö on tiivistynyt pelastusharjoitusalueen myötä, josta osoituksena maaliskuussa järjestetty ensihoidon, poliisin ja pelastuslaitoksen kenttäjohtajien neljä päivää kestänyt johtamisharjoitus Tieto- ja viestijärjestelmät Pelastusharjoitusalueen käyttökertojen vertailu vuosilta Tilannekeskuksen toiminta-ajatuksena on toimia pelastusyksiköiden tukena onnettomuustilanteissa ja pelastuslaitoksen viestikeskuksena. Tilannekeskus (Tike) on miehitetty 24/7, yksi henkilö kerrallaan. Kokonaishenkilömäärä on laskutavasta riippuen Luvussa on mukana varamiehen roolissa palomiehenä normaalisti toimiva henkilö, joka on mukana Tike:n koulutuksissa ja paikkaa tarvittaessa hetkellisiä henkilövajauksia. Työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa siten, että säännölliset päivä- ja yövuorot ovat 12 tuntia. Kulunut vuosi toi henkilövaihdoksia yhden päivystäjän siirryttyä johdon assistentiksi. Henkilön paikkaus saatiin Kanta-Porin paloaseman resursseista. Koulutuksen painopisteinä olivat tiedottaminen, sosiaalinen media, pelastuslaitoksen toimintojen järjestely (logistiikka), neuvonta ja asiakaspalvelu. Uutena toimintona Tike seuraa ja käyttää sosiaalisessa

23 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 21(25) 7. Talous mediassa pelastustointa koskevaa viestintää. Käyttöön otettiin Facebookin lisäksi Twitter, Youtube ja Periscope. Pelastuslaitoksen viestintää kuntien suuntaan on jatkettu edelleen. Eriasteisista häiriötilanteista kunnissa on tiedotettu kuntien johtoryhmiä, joko etukäteen (sääilmiöt) tai onnettomuustilanteiden aikana. Näistä saadut palautteet ovat olleet poikkeuksetta kannustavia ja viestintä kuntien suuntaan on koettu tarpeellisina. Tike:n välittämiä tehtäviä: risujen polttoilmoitukset 1756 kpl potilaskuljetustilaukset 908 kpl Porin Linjat, ylityökutsut 63 kpl jatkotiedotteet 388 kpl viestit kuntien johtoryhmille 23 kpl tilannepäiväkirjat 205 kpl muut 538 kpl Jatkossa tavoitteita ovat toiminnan vakiinnuttaminen ja ns. myyntipalvelujen lisääminen. Kirjurinluodon kameravalvonnasta on sovittu teknisen palvelukeskuksen kanssa. Kirjuriin on asennettu neljä kameraa, joita valvotaan Tike:ssä. Harjoitusalueen portti kuuluu myös valvottavien alueiden piiriin. Satakunnan pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen 9 :n mukaan pelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Porin kaupunki, jonka kirjanpidossa pelastuslaitos muodostaa itsenäisen taseyksikön. Taseyksikkönä toimivan laitoksen kannattavuutta ja taseasemaa seurataan erillään emokaupungista, mutta yksikön tulot ja menot ovat osa kaupungin talousarviota. Satakunnan pelastuslaitoksen tilinpäätös vuodelta 2015 sisältää talousarvion toteutumisvertailun, tuloslaskelman ja taseen. Pelastuslaitoksella ei ole ollut käytössä omaa pankkitiliä eivätkä kaikki taseen erät näy suoraan kirjanpidon raporteilta. Tase on siten vain laskennallinen ja suuntaa näyttävä raportti, joka sisältyy Porin kaupungille ilmoitettuihin tilinpäätös- ja toimintakertomustietoihin.

24 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 22(25) 7.1. Tilinpäätös Tilinpäätöslukujen arviointi Satakunnan pelastuslaitoksen tilinpäätös 2015 ja vertailu vuoteen 2014: Pelastustoiminta Toteuma Kasvu Viranomaistoiminta TP 2014 TA 2015 TP 2015 % % Toimintatuotot ,7-14,2 Toimintakulut ,4 0,2 Muut erät ,0 Vuosikate ilman kuntalaskutustuloja ,9 2,3 Palvelutasotoiminta Toimintatuotot ,5-23,1 Toimintakulut ,5 1,2 Muut erät ,0 Vuosikate ,6 1,8 Ensihoitotoiminta Toimintatuotot ,2-5,7 Toimintakulut ,2-5,7 Muut erät ,1 Kuntalaskutustulot ,5 2,7 Vuosikate ,6 13,1 Poistot ,8-1,0 Tulos Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan Satakunnan pelastuslaitoksen ja pelastustoiminnan tuloslaskelman vuosikate osoittaa ylijäämää ,85 euroa ja tilikauden tulos ,77 euroa. Nämä ylijäämät ovat vain näennäisiä, sopimuskuntien lisälaskutuksen avulla aikaan saatuja. Tilikauden tuloksen ylijäämä kattaa ne toteutuneet nettoinvestoinnit, jotka ylittävät toteutuneet poistot. Lisäksi ylijäämä kattaa toteutuneiden nettoinvestointien määrärahan ylityksen, ,84 euroa. Kuntien lisälaskutuskirjauksen jälkeen pelastustoiminnan toimintatuotot kattavat toimintakulut, rahoituskulut ja nettoinvestoinnit kokonaisuudessaan. Rahoituksen näkökulmasta katsoen tilikauden todellinen tulos on nolla, kun investointimenot otetaan huomioon. Pelastustoiminnan tuloslaskelma osoittaa, että toimintatuottoja kertyi yhteensä euroa. Muut kuin kuntalaskutuksella kerätyt tuotot jäivät noin euroa alle talousarvion. Pelastustoiminnan toimintakulut olivat noin euroa ja ylittivät talousarvion noin euroa.

25 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 23(25) Pelastustoiminnan toimintakuluista henkilöstökulut toteutuivat 98,0 % eli jäivät noin euroa alle talousarvion. Henkilöstökulut kasvoivat 0,9 % vuoteen 2014 verrattuna. Palvelujen ostot toteutuivat 110,3 % eli ylittivät talousarvion noin euroa. Kasvua vuodesta 2014 on 3,4 %. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot toteutuivat 102,3 % ja ylittivät talousarvion noin euroa. Muista toimintakuluista vuokrat toteutuivat 98,4 % eli noin euroa alle arvion. Kasvu vuodesta 2014 on 4,6 %. Pelastustoiminnan investointien poistot toteutuivat 89,8 % talousarviosta. Poistojen toteutuminen määrärahaa pienempinä parantaa vuosittain tuloslaskelmaraportilla tilikauden tulosta. Poistoihin talousarviossa varattu määräraha laskutetaan kunnilta ja käytetään nettoinvestointeihin. Vaikka poistoista ei vuoden lopussa ole toteutunut 100 % talousarviosta, laskutettu määräraha on osoitettu ja pyritään käyttämään kokonaisuudessaan nettoinvestointeihin. Kun poistot ovat toteutuneet alle talousarvion ja tilikauden tulos näyttää ylijäämää, saattaa syntyä virheellinen käsitys tilikaudelta säästyneistä varoista. Poistojen jääminen vuosittain alle arvion johtuu monestakin syystä. Yksi asia on se, että useana vuonna investointeja ei ole pystytty eri syistä toteuttamaan täysimääräisesti talousarvion mukaan. Omaisuuden poistamatonta hankintamenoa kertyy siten vuosittain oletettua vähemmän. Suurimpien hankintojen ajoittuminen vuosittain aivan loppuvuoteen aiheuttaa sen, että niistä ei tehdä poistoja kyseisenä vuonna. Lisäksi suurimmat investoinnit ovat pitkään keskeneräisenä omaisuutena, josta poistoja ei tehdä. Investointeihin saaduista rahoitusosuuksista ei myöskään saa tehdä poistoja. Palvelutasotoiminnan paloasemakohtainen tarkastelu osoittaa, että 40 aseman määrärahat ovat ylittyneet. Vuonna 2014 määrärahat ylittyivät 33 asemalta. Toimintatuottoja kertyi noin euroa alle talousarvion ja toimintakulujen ylitys on noin euroa. Asemakohtainen vuosikatteen ylitys on keskimäärin euroa. Ensihoito organisoitiin Satakunnassa nykymuotoiseksi jo vuoden 2013 alusta lähtien. Terveydenhuoltolain mukaan ensihoidon järjestämisvastuu on sairaanhoitopiirillä ja kiireettömien ennalta suunniteltujen potilassiirtojen järjestämisvastuu on edelleen yksittäisillä kunnilla tai terveydenhuollon kuntayhtymillä. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelua ambulansseillaan Satakunnan sairaanhoitopiirille pääsääntöisesti Porin, Ulvilan, Luvian, Eurajoen ja Rauman kaupungin alueella sekä ensivastetta koko maakunnan alueella. Kiireetöntä laitosten välistä potilassiirtoa pelastuslaitos tuottaa Porin perusturvakeskukselle ja Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. Ensihoidon nykyiset sopimukset ovat täyskatteisia. Ensihoitotoiminta toteutui sopimusten