SYÖPÄ MEDIA JULKISUUS. SATU LIPPONEN (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYÖPÄ MEDIA JULKISUUS. SATU LIPPONEN (toim.)"

Transkriptio

1 SYÖPÄ MEDIA & JULKISUUS SATU LIPPONEN (toim.)

2 SYÖPÄ & MEDIA & JULKISUUS Satu Lipponen (toim.) Teksti on vapaasti lainattavissa kirjoittaja ja lähde mainiten. Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisuja nro: 77 ISBN (Painettu) ISBN (Verkossa) Raportti pdf-versiona osoitteessa Ulkoasu ja taitto: Kirsi-Marja Puuras/Design Puuras Paino: Painotalo Miktor Helsinki 2010

3 Harvoin mitkään yksittäiset tutkimukset ovat niin vallankumouksellisia, että ne voisivat kumota kaikki aiemmat tieteelliset tutkimukset. Eikä tässäkään ole kyseessä sellainen tutkimus.yksittäisen tutkimuksen takia ei kannata heittää romukoppaan kaikkea sitä tutkimustietoa, mikä todistaa seulontojen hyödyn. Ylilääkäri Matti Rautalahti STT:n jutussa maaliskuussa 2010

4 Kirjan kirjoittajat: Ahti Anttila, tutkimusjohtaja Ulla Järvi, toimittaja ja tietokirjailija Päivi M. Lehtinen, tiedottaja Raili Leino, toimittaja Satu Lipponen, viestintäpäällikkö Katariina Rautalahti, johtaja Tuula Vainikainen, toimittaja, kouluttaja, tietokirjailija Harri Vertio, pääsihteeri

5 Sisällys Lukijalle...4 SYÖPÄ ON SAIRAUKSIEN JULKKIS: Harri Vertio: SAIRAUS, JOKA KIINNOSTAA MEDIAA Miksi syöpä on etusivulla?...7 Ulla Järvi: POTILAS MEDIAN TULKITSEMANA Syöpäuutisten potilas on taistelija mediakriittinen näkökulma...11 Katariina Rautalahti: KUN OMA KOKEMUS MUUTTUU JULKISEKSI Median kohteena...16 MAAILMAN TUTKITUIN TAUTI: Päivi M. Lehtinen: TUTKIJA JA MEDIA KOHTAAVAT EI AINA ONNELLINEN LIITTO Tutkimustietoa kaikelle kansalle...21 Raili Leino: TOIMITTAJA AHDINGOSSA, KUN PIHVI PUUTTUU Väitöskirjasta pyramidi mutta ylösalaisin vai oikeinpäin?...25 VIESTINTÄ TEHDÄÄN, SE EI VAIN TAPAHDU HAASTEITA LUVASSA: Tuula Vainikainen: KOHTI PAREMPAA YMMÄRRYSTÄ Syöpätutkija viestii...35 Satu Lipponen: SYÖPÄTUTKIMUS TÄNÄÄN Tutkimus luo toivoa, edistys on todennettavissa...45 Satu Lipponen: HUHUYHTEISKUNTA VOIMISTUU Höpöpuhe on oikeasti uhka...50 Ahti Anttila ja Satu Lipponen: SYÖPÄSEULONTA VAIKEA AIHE MEDIALLE Erään rintasyöpäuutisoinnin analyysi...56 NÄIN ARVIOIT TIEDEUUTISIA JA TUOTAT HYVÄÄ TIETOA

6 Lukijalle Syöpä on sanana julma ja sairautena pelätty. Syöpä ylittää helposti julkisuuden kynnyksen. Kun Syöpäsäätiö täytti 60 vuotta, syntyi ajatus seminaareista, joissa tutkijat ja toimittajat voisivat yhdessä avoimin mielin keskustella tiedeviestinnän tilasta. Helsingissä, Oulussa, Turussa, Kuopiossa ja Tampereella käydyt keskustelut olivat ituna tälle kirjalle. Se toivottavasti tarjoaa ajattelun aihetta kaikille tiedeviestinnästä kiinnostuneille. Syöpäsäätiön 60-vuotisjuhlavuoden seminaarien sisältö tiivistyi kolmeksi sanaksi: kiire, viihde ja klisee. Miksi kiire? Se on ominaista uutistyöskentelylle ja medialle yleensä. Toimittaja haluaa mutkat suoriksi. Joskus yleistys johtaa harhaan ja tutkija pahastuu. Näitä esimerkkejä oli paljon. Yllättävän monella oli jokin traumaattinen kokemus yhteistyöstä toimittajan kanssa. Miksi viihde? Tiedeviestintä tuottaa sankareita. Media on viihteellistynyt, koska kilpailu ihmisten ajasta kiristyy koko ajan. Toimittajan on pakko tehdä sellaista sisältöä, että mahdollisimman moni pitää sitä kiinnostavana. Hän ei tee juttuja itselleen, kollegoilleen tai tutkijayhteisölle vaan yleisölle, jonka määrittely riippuu välineestä. Miksi klisee? Syöpään liitetään paljon kuluneita kuvia. Osa niistä on totta, osa vanhentuneita. Kuoleman kuvasto kuuluu syöpään, mutta suuri yllätys voi olla se, kuinka hyväkuntoiselta jopa aktiivihoidoissa oleva potilas voi näyttää. Sairauden merkit, kuten kalpea iho, tummat varjot silmien alla ja kalju pää, ovat visuaalisesti voimakkaita viestejä. Jos jokin asia on itselle vieras tai outo, on helppo tukeutua 4

7 tuttuihin mielikuviin, varsinkin kun on kiire. Tarvitaan potilaita, jotka omalla toiminnallaan haastavat syöpään liittyviä myyttejä. Yksityisyyden ja julkisuuden rajanveto ei kuitenkaan ole helppoa ja se pitäisi tehdä tilanteessa, jossa ihminen on hauraimmillaan. On tärkeää, että meillä on suurin piirtein oikea kuva syövästä. Sairaus koskettaa lähes jokaista suomalaista. Jos emme itse sairastu syöpään, jo lähipiiristämme löytyy joku, joka kokee elämässään syövän. Pyysin tähän kirjaan artikkeleita ihmisiltä, jotka tavalla tai toisella ovat olleet mukana tekemässä Syöpäsäätiön viestintää tai toteuttamassa Syöpätutkimuksen päiviä. Heidän kauttaan aukeaa monipuolinen näkymä sairaudesta mediassa. Tulevaisuudessa tieto on yhä useammin mediavälitteistä. Siksi tiedeviestinnän laatu ja kehityksen mukanaan tuomat ongelmat ovat keskeisesti esillä. Suomen tiedetoimittajain liitto ry on tukenut kirjan ilmestymistä. Kiitän Tiedetoimittajain liittoa että kaikkia kirjoittajia lämpimästi hyvästä yhteistyöstä. Suomen Syöpäyhdistyksen myönteinen suhtautuminen kirjan kustantamiseen on ollut perusedellytys kirjan tekemiselle. Lääketieteen toimittaja Marika Javanainen ja Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Matti Rautalahti on parantaneet kirjoitusten tasoa pätevillä ja tarkkasilmäisillä kommenteillaan. Uskon, että keskustelu jatkuu ja yhdessä kehitämme syöpää koskevaa viestintää niin, että siitä on hyötyä kaikille, joita tämä sairaus koskettaa. Satu Lipponen 5

8 SYÖPÄ ON SAIRAUKSIEN JULKKIS

9 SAIRAUS, JOKA KIINNOSTAA MEDIAA Miksi syöpä on etusivulla? Kaikki me haluamme ahmia toivoa, kirjoittaa Syöpäjärjestöjen pääsihteeri, lääketieteen ja kirurgian tohtori Harri Vertio. Miksi syöpä nousee iltapäivälehtien myyntiä edistäviin lööppeihin aivan eri tavoin kuin muut kansantaudit? Sairauden kuva on muuttunut viimeisinä vuosikymmeninä, mutta edelleen löydämme sankareita ja taistelua julkisuuden kuvauksissa, Vertio muistuttaa. Syöpä on yleisnimi vakaville sairauksille ja tämä käy hyvin ilmi siitä muotoilusta, jota usein edelleen näkee muun muassa kuolinilmoituksissa ja muistokirjoituksissa: menehtyi vakavaan sairauteen eli kuoli syöpään. Vakava sairaus on yhtä yleinen peiteilmaus kuin henkilökohtainen ongelma päihteiden ongelmakäytöstä. Näitä peiteilmauksiahan tunnetaan paljon. Ehkä tavallisimpia on kuoleman sanan välttäminen kaikin tavoin. Kuolema sanana kajahtaa paljon ehdottomammin kuin poismeno. Syöpäkin on rankka sana. On helpompaa ja suojaavampaa puhua ja kirjoittaa vakavasta sairaudesta. Vakava sairaus syöpä tietysti onkin, mutta vakavia sairauksia on paljon muitakin kuin syöpä. Sukupolvien mielikuvat syövästä Syöpä on poikkeavan suuri sairauksien ryhmä, jota kuvataan yhdellä sanalla. Kun muut sairaudet ilmaistaan täsmällisesti Alzheimerin tauti, sydäninfarkti, aivoverenvuoto tai reuma niin syöpä on syöpä. Siitäkin huolimatta, että sen katsotaan nykyisin sisältävän ainakin 200 eri sairautta. Jos syöpä on yleisnimi monelle erityyppiselle sairaudelle, niin myös käsitykset syövästä vaihtelevat suuresti eri sukupolvien välillä. Eroja voi havaita esimerkiksi kirjallisuuden avulla. Syöpää on kuvattu kärsimyksenä historiallisissa teoksissa. 7

10 Vasta viime vuosina on alkanut tulla arkisempia tarinoita proosassa. Kun vertailee suomenruotsalaisen kirjailijan Lars Sundin kuvausta viime vuosisadan alun syöpään kuolevasta ihmisestä Satu Hassin arkiseen ja huumoriakin sisältävään kirjaan syöpäpotilaan elämästä, saa nopeasti käsityksen näistä eroista. Hassi oli sairastuessaan ympäristöministeri ja Vihreiden puoluejohtaja ja jatkoi työssään taudista huolimatta. Erilaiset kuvaukset heijastavat luonnollisesti myös muutoksia syövän hoidon tuloksellisuudessa ja hoitotavoissa. Kun vielä 50 vuotta sitten syövästä selvisivät vain harvat, on eloonjääminen parantunut kaiken aikaa. Kehitys on ollut jopa nopeaa. Syöpä myy Lööpit ovat myynninedistämisen välineitä. Ne kertovat hyvin, mistä media olettaa ihmisten olevan niin kiinnostunut, että se johtaa ostopäätöksiin. Näitä asioita ovat mm. onnettomuudet, erot, paljastukset, väkivalta ja sairaudet. Ihmisiä toki kiinnostavat monet muutkin asiat, mutta ostopäätöksen virittäminen siis oletettavasti edellyttää jotakin erityistä. Lööppien myötä syöpä nousee julkiseksi puheenaiheeksi, millä voi olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Syöpäsairauksista puhuminen voi lisätä avoimuutta. Julkisuudessa esiintyvän henkilön syöpä auttaa ymmärtämään, että sairaus koskettaa meitä kaikkia julkisuudesta riippumatta. Itse sairaudesta kirjoittaminen voi parantaa ymmärrystä syövän osalta sinänsä. Sen sijaan jonkun ihmisen syövän jatkuva esillä pitäminen voi olla kuormittavaa sekä sairastuneelle itselleen että erityisesti hänen läheisilleen. Koska syöpä on yleinen sairaus, sen kosketuspinta väestöön on suuri. Lähes jokaisella on ainakin sukulainen tai ystävä, joka on sairastunut syöpään. Lööpit kertovat siis asiasta, johon vuosittain sairastuu lähes ja kuolee suomalaista. Kun lähes ihmisellä on hoidettu tai parhaillaan hoidossa oleva syöpä, vain harva välttyy asialta kokonaan. Vaikka syöpä on yleinen tauti, jokin pitää sen otsikoissa ja myyntitelineiden houkuttimena eri tavalla kuin esimerkiksi invalidisoivan aivohalvauksen tai tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet. Syöpään kuolevaa ihmistä harvoin näkee julkisuudessa muuta kuin koskettavissa dokumenteissa tai joskus ehkä hieman kyseenalaisella tavalla tupakan vastaisen taistelun äänitorvena. Syöpien sankaritarinat Syövän hoitoon kuuluvat edelleen sankaritarinat ja taistelun sanasto. Ne tarjoavat dramatiikkaa kaikille, myötäelämisen mahdollisuuksia ja toivoa selviytymisen 8

11 seuraamisesta. Tutkijat ja kliinikot ovat näissä tarinoissa sankareita syöpäpotilaan lisäksi. Uudet lääkkeet ja paranevat hoitotulokset tekevät syövästä sairauden, josta voi puhua, koska siitä voi selviytyä. Kuten aina, tähän kätkeytyy oma ikävä puolensa. Monet voivat joutua toteamaan, että heidän taistelunsa ei ollut riittävää, sairaus ei parantunut. Ihmisten suhtautuminen sairauteensa syöpäänkin on kovin yksilöllistä. Sairauden varsin raskas ja intensiivinen hoito vaatii ihmiseltä paljon. Realistinen ja toiveikas suhtautuminen toki auttaa toipumisessa, mutta paljosta muustakin on kysymys kuin taistelutahdosta. Olemme vain tottuneet ihailemaan ihmisiä, jotka eivät luovuta tai taivu. Syöpä voi olla hyvinkin masentava kokemus, mutta tällöin se ei ole tarina, joka nousee otsikoihin. Yhteisönä syöpää vastaan Ihmiset yhdessä liittoutuvat syöpää vastaan erilaisissa kampanjoissa ja tukitoimissa. Kävely yhdessä, varainkeräys, roosa väri ja monet muut asiat yhdistävät ihmisiä ja lisäävät yhteisöllisyyttä tärkeässä asiassa. Vertaistueksi nimitetään syöpään sairastuneiden ihmisen keskinäistä tukea. Tätä toimintaa varten Syöpäjärjestöt ovat jo vuosikymmeniä kouluttaneet ihmisiä. Yhteisöllinen tuki löytyy median välityksellä. Tämä kehityskulku ilmenee ainakin kahdella tavalla. Julkisuudessa esille tuodut mahdollisuudet tehdä yhdessä jotakin ovat tärkeitä ja antavat tunteen siitä, että en ole yksin. Toisaalta sosiaalisen median avulla on löytynyt jo useita erilaisia verkostomuotoja, joissa ihmiset vaihtavat ajatuksia ja kokemuksia syövästä. Kohtaaminen arjessa voi olla paljon tärkeämpää kuin kohtaaminen julkisuudessa. Arjen ystävyyden muotoja tarjoavat yhdistyksetkin, muun muassa Suomen Syöpäpotilaat. Syövän julkisuus on vahvaa myös kansainvälisessä uutisoinnissa. Syöpäpotilaat, heidän läheisensä ja suuri yleisö haluavat ahmia toivoa. Tiedemaailmassa syöpä on erittäin kansainvälinen tautiryhmä. Tutkijat tekevät työtä rajoista riippumatta, mutta keskenään silti kilpaillen. Otsikoihin voi nousta kohu, kun muutamat tutkijat olisivat mielellään nähneet itsensä suurten syöpätutkimusten tekijöinä ja siksi väärentäneet tutkimusaineistoja. On inhimillistä ja tavallaan saman ilmiön jatketta, että joskus tutkijat eivät malta olla maalaamatta otsikoihin uutta syövän parantavaa lääkettä tutkimuksen ollessa vielä alkuvaiheissaan. Otsikoihin pääsee uudella hoitomuodolla varsin todennäköisesti, vaikka itse hoidon tehoa koskeva näyttö on vielä monen mutkan takana. 9

12 Kohta kaikki on julkista Tulevaisuuden tutkija Mika Mannermaa on kirjassaan Jokuveli maalannut leveällä pensselillä tulevaisuuden yhteiskuntaa. Yksi sen ominaisuuksista saattaa olla läpinäkyvyys, joka on huomattavasti nykyistä suurempi. Sen hinta on yksityisyyden menettäminen. Jo nyt vallitsee selviä sukupolvieroja yksityisyyden suhteen. Suurten ikäluokkien pyrkimys säilyttää yksityisyyttään myös sairauksiensa suhteen on varmasti suurempi kuin seuraavien sukupolvien. Media toimii mielellään läpinäkyvyyden lisääjänä ja etsii samalla rajojaan yksityisyyden suojaamisen suhteen. Samaa tekee yhteiskunta: yhtäällä suojataan terveydenhuoltoon liittyviä asiakirjoja siinä määrin, että hoito vaikeutuu, toisaalla ihmiset levittävät koko sairauskirjonsa nettiin miljoonien luettavaksi. Tuleeko syövästäkin sairaus, joka ei enää kelpaa iltapäivälehtien kansiin, koska tieto on jo siinä määrin julkista, jää seuraavien sukupolvien ratkottavaksi. Millaista uutisointia syöpästrategiasta? Uuden kansallisen syöpästrategian monet ehdotukset voisivat hyvin olla etusivun uutisia. Strategian ensimmäinen osa julkistettiin talvella Pyrkimys syövän hoidon saamiseen viipymättä on kaikkien kannalta tärkeää. Yhteisten hoitolinjojen noudattaminen syövän hoidossa lisää tasa-arvoa. Syöpää sairastavien tiedon saannin ja turvallisen potilaan polun tuottaminen ovat erityisen merkityksellisiä ehdotuksia. Saa nähdä, kiipeävätkö nämä ehdotukset etusivuille vai tuleeko uusia, aivan aavistamatonta dramatiikkaa sisältäviä kysymyksiä. Miksi syöpä kiinnostaa? 1) Yleisyys 2) Arvoitus 3) Draama 4) Kehitys Lähde: Toimittaja Sirpa Rauhaniemi, Aamulehti, Syöpätutkimuksen päivä Tampereella syyskuussa

13 POTILAS MEDIAN TULKITSEMANA Syöpäuutisten potilas on taistelija mediakriittinen näkökulma Tunteet ovat tulleet mediaan, kirjoittaa Ulla Järvi, lääketieteen toimittaja, joka valmistelee journalistiikan väitöskirjaa terveysvalistuksesta sekä potilaan ja asiantuntijan roolista terveysjournalismissa. Persoonat otetaan peliin ja dosentit päivystävät kommentoimassa. On sentään rajojakin. Kun lähestytään kuoleman rajaa, kuiskaaminen lisääntyy. Muusikko selätti syövän. Syöpäsairas näyttelijä taistelee urheasti. Tällaiset otsikot ovat mediassa nykyisin tavallisia. Julkisuuden henkilöt ovat viime vuosina entistä avoimemmin kertoneet sairauksistaan, myös syövästään. Julkkisjuttuja perustellaan sillä, että syövästä puhumisen arkipäiväistyminen palvelee niin sanottuja tavallisia ihmisiä, jotka sairastuvat syöpään. Julkkisten avautumisen kautta syövästä puhuminen tulee helpommaksi perhe- ja ystäväpiireissä sekä työpaikoilla. On totta, että syövästä puhutaan entistä avoimemmin. Ilmiö on koskettanut kaikkia sairausryhmiä, mutta etenkin syöpää ja mielenterveysongelmia. Kun masennuksesta on tullut kansansairaus, entistä useampi tunnustaa kokeneensa eriasteisia masennusjaksoja. Harva silti vieläkään tunnustaa kuulumisia kysellessä, että on tätä maanis-depressiivisyyttä pidellyt! tai että meidän Jaskalla todettiin just skitsofrenia. Mielenterveysongelmat jaetaan enemmän ja vähemmän salonkikelpoisiin. Lievän masennuksen saattaa kehdata tunnustaa fiksussa seurassa, mutta vaikeat psykiatriset sairaudet ovat yhä melkoisia tabuja. Sama koskee syöpää. Kun yleisimpien syöpien hoidot ja ennusteet ovat parantuneet, niistä uskalletaan puhua. Kun rintasyöpään sairastuu joka neljäs nainen, ja 11

14 eturauhassyöpää on isolla joukolla ikämiehiä, taudit ovat puheissakin arkipäiväistyneet. Mitä huonoennusteisempi syöpä on, sitä harvemmin siitä julkisesti puhutaan. Ilmiö liittynee parantumisen mahdollisuuteen ja kuoleman läheisyyteen. Kun paraneminen on todennäköisempää kuin kuolema, puhetyyli on avointa. Kun lähestytään kuoleman rajaa, kuiskaaminen yleistyy. Kuolema on ikään kuin liian vahva seuralainen, jotta sitä kutsuttaisiin kevyeen kahvipöytäkeskusteluun. Tunteet tulivat mediaan Viestinnäntutkijat ovat havainneet, että tunteet ovat astuneet median agendalle erityisen vahvasti parin viime vuosikymmenen aikana. Kehitys on 2000-luvulla vain voimistunut. Kun aiemmin tiedonvälityksen ihanteena pidettiin objektiivisuutta, kriittisyyttä ja rationaalisuutta, nyt vaaditaan myös tunneilmaisua. Onnettomuuspaikalla haastatellaan silminnähden järkyttyneitä silminnäkijöitä. Urheilijan ilon ja pettymyksen kyyneleiden annetaan tulvia televisiokuvassa, ja kivikasvoisia poliitikkoja moititaan tunteettomiksi ihmisiksi. Viestinnäntutkija Mervi Pantti toteaa, että oikein käytettynä tunteellinen kerronta tukee informaation välittämistä, auttaa ymmärtämään uutisen sisällön ja rohkaisee yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tämä on havaittu muun muassa terveyttä ja sairautta koskevassa journalismissa. Esimerkiksi syöpäpotilaiden mediassa kertomat kokemukset haastavat poliittisia päättäjiä vastaamaan hoidon resurssipulaa koskeviin väitteisiin. Potilas puhuu ja lääkäri vaikenee Kun potilas kertoo jääneensä vaille jotain hoitoa, päättäjän on vaikea kiistää tapahtunutta tosiasiaa. Ainakaan, jos samaa kokemusta välittäviä potilaita on useita, päättäjä ei voi puhua sattumasta tai huonosta onnesta. Voidaan kuitenkin aiheellisesti kysyä, ovatko potilas ja lääkäri mediassa samanarvoisia. Lääketieteestä uutisoivat toimittajat huomauttavat, että potilaan kertomus on aina hyvin subjektiivinen, kun taas lääkärit ja muut asiantuntijat puhuvat yleisellä tasolla sairauksista ja niiden hoitamisesta. Vaitiolosäännöksetkin estävät yksittäisten potilastapausten kommentoinnin. Toimittaja ei voi koskaan luotettavasti tarkistaa, pitääkö potilaan tarina paikkansa. Puhuttaessa esimerkiksi syövänhoidon resurssipulasta toimittajan on vaikea tietää, johtuuko yksittäisen potilaan hoidon lopettaminen lääketieteellisistä vai ta- 12

15 loudellisista seikoista. Yksityisklinikoiden antamat kokeelliset hoidot tai julkista sektoria pidemmät parantamaan pyrkivät hoidot ovat saaneet jalansijaa 2000-luvulla Suomessakin. Yksityisklinikalta avun saaneen potilaan paraneminen tai eliniän pidentyminen ovat kiistatta houkuttelevaa materiaalia mediamyllyyn. Vakavasta sairaudesta uutisoivien toimittajien pitäisi kuitenkin aina käyttää eettistä harkintaa tarinan esittämisessä. Hoidon hetkellinen onnistuminen ei välttämättä tarkoita lopullista paranemista. Katteettomien toiveiden herättäminen muissa potilaissa on epäeettistä. Toisaalta taas tiedotusvälineiden rooli taloudellisten ja poliittisten päättäjien vahtikoirana voi vaatia kovaäänistäkin ja tunteisiin vetoavaa räksytystä. Julkisuuden paine on koeteltu keino vaikuttaa asioiden hoitoon. Yksittäisen journalistin on silti useimmiten mahdoton tietää, ajaako hän hyvää vai kyseenalaista asiaa. Painostamalla päättäjiä lisäämään jotain uutta ja usein kallista hoitoa muutamille potilaille suurempi potilasjoukko saattaa jäädä vaille tieteellisesti tutkittua ja kokonaistaloudellisesti edullista hoitoa. Mediassa pikavoitoilla voi nopeasti rahastaa hankkimalla räväköillä jutuilla uutta yleisöä, parempaa irtonumeromyyntiä ja uusia mainostajia. Individualismin ja yksilön henkilökohtaisen onnen tavoittelun voimistuessa 2000-luvulla tällainen sankaripotilaalla ratsastava journalismi istuu mukavasti ajan henkeen. Yhden ihmisen tunteellisella tarinalla mässäily kuitenkin pahimmillaan vain ruokkii hedonistista oman edun tavoittelua. Tunteellisuuden voimistuminen on kulkenut journalismissa yhtä matkaa median personoitumisen kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että entistä enemmän asiat ja uutistapahtumat esitetään yksittäisten ihmisten kautta. Toimittajat etsivät juttuihinsa kiivaasti niin sanottuja tavallisia ihmisiä, jotka todistavat varsinaisessa uutisessa mainitun faktan olemassaolosta. Tavallinen kadunmies kommentoi tiedettä Tiedeuutisissa niin sanottu tavisjournalismi saa joskus kummallisiakin muotoja. Kun Marsista löydetään vesihöyryä, iltapäivälehti etsii kadunmiehiä ja -naisia vastaamaan kysymykseen: Uskotteko, että Marsissa voi olla elämää? Lääketieteellisissä uutisissa tavalliset potilaat joutuvat avaamaan potilaskertomuksiaan mediassa. Tätä vaatimusta on muun muassa terveysjournalismin tutkija Sinikka Torkkola kritisoinut. Potilailla pitäisi olla mediassa muitakin rooleja kuin vain asiantuntijatiedon vahvistaminen. 13

16 Tiedotusvälineestä riippuen nämä tavalliset ihmiset ovat hyvin erityyppisiä. Iltapäivälehdet käyttävät usein julkisuuden henkilöitä uutisten todistajina. Kun syöpätutkimuksessa tehdään jokin läpimurto tai otetaan pieni edistysaskel, toimittajat soittavat tutuille haastateltavilleen eli syövän kokeneille julkkiksille. Nämä joutuvat jälleen kerran kertomaan omasta sairaudestaan ja mahdollisesti kommentoimaan hyvinkin vaikeaselkoista tutkimustulosta. Myös tietyille lääkäreille tai tutkijoille saattaa muodostua samanlainen asema. Heitä kutsutaan tuttavallisesti päivystäviksi dosenteiksi. He ovat tieteen ammattilaisia, jotka ovat toimittajien arkikokemuksen mukaan suhtautuneet myönteisesti haastattelupyyntöihin, eivätkä ole jutun julkaisun jälkeen soittaneet ja haukkuneet juttua virheelliseksi tai asenteelliseksi. Heille toimittajat saattavat soittaa aina uudelleen ja uudelleen. Nämä mediamyönteiset tutkijat joutuvat usein kommentoimaan tuoreita tutkimuksia, joihin eivät välttämättä ole ehtineet juurikaan perehtyä. Internetin ja sosiaalisen median vaatimuksiin vastaamaan pyrkivät toimittajat odottavat entistä nopeampaa ja ajantasaisempaa kommentointia haastateltaviltaan ja tietolähteiltään. Kun uutisia pitäisi tuottaa internetiin lähes reaaliajassa, harkinta jää puutteelliseksi niin haastateltavalla kuin toimittajallakin. Harkitsematon tai jopa virheellinen kommentti alkaa kerran bittiavaruuteen päästyään elää omaa elämäänsä, ja sitä siteerataan muihin medioihin tai esimerkiksi blogeihin. Hyvä journalistinen tapa kuitenkin antaa mahdollisuuden lausunnon tarkistamiseen niin asiantuntijalle kuin tavalliselle kansalaisellekin. Tämä koskee vain omaa sitaattia, ei muiden lausumia tai toimittajan omaa tulkintaa. Lisäksi kiire saada tärkeä tieto ulos mediasta voi rajoittaa tätä tarkistusmahdollisuutta. On kuitenkin hyvä muistaa, että Journalistin ohjeet edellyttävät aina virheellisen tiedon oikaisemista luvun terveysjournalismissa yksittäisten ihmisten tarinat ovat nousseet asiantuntijatiedon rinnalle. Potilastarinoissa korostuvat kokemus ja tunteet; samalla niissä rakennetaan kuvaa siitä, millaista on potilaana oleminen tai millaista sen tulisi olla. Nykypotilas on usein aktiivinen, itse tietoa etsivä ja asiantuntijoita haastavakin. Jutuissa uskalletaan jo puhua kuoleman mahdollisuudesta, samoin kivuista ja vihan tunteista. Sen sijaan sairauden aiheuttamat taloudelliset menetykset ja sairastamisen kalleus Suomessa eivät juuri koskaan näytä yltävän potilastarinoihin. Raha toki muuttuu sivuseikaksi kuoleman kolkutellessa, mutta sairaus on silti kriisi myös ihmisen taloudelle. Ovatko köyhyys ja rahapula suurempia tabuja kuin sairaus? 14

17 Voiko taistelun aina voittaa? Media kuluttaa joka päivä suuren määrän tavallisten ihmisten, julkkisten ja asiantuntijoiden lausuntoja, kommentteja, tuntemuksia ja mielipiteitä. Yksi harkittu tai vähemmän harkittu lausuma saatetaan hyödyntää moneen kertaan; nettiuutisessa, radiosähkeessä, tv-uutisessa ja vielä seuraavana päivänä sanomalehdessä ja myöhemmin jossain aikakauslehdessä. Yksi yhtiö omistaa useita medioita, joten sama haastattelu voi kiertää hyvinkin erilaisissa välineissä. Tämä on hyvä muistaa, kun haastatteluja antaa. Silti haastattelun antamista ei kannattaisi kohtuuttomasti pelätäkään. Asiantuntijalausunto voi tarjota pelastavan tiedon jollekin vaikeasti sairaalle potilaalle. Potilaan tarina puolestaan voi tarjota elintärkeän toivonkipinän ja vertaistuen kohtalotoverille. Median hyvää tekevää voimaa ei ole syytä pelätä tai väheksyä. Potilaiden tarinoiden käyttäminen median polttoaineena vaatii kuitenkin aina eettistä harkintaa toimituksissa. Vaikka syövästä selvinneen ihmisen tarina voi vahvistaa toivoa, se saattaa myös muokata vääränlaisia asenteita. Korostamalla henkilökohtaisen taistelun merkitystä saatetaan mediassa ohittaa lääkäreiden ja hoitajien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten sekä lääkehoidon rooli sairauden nujertamisessa. Enkö taistellutkaan riittävän kovasti? suree puolestaan potilas, jonka syöpä ei enää parane. Samaa saattavat kysyä hänen omaisensa ja ystävänsä. Ihminen ei edelleenkään ole erilaisille voimakkuusasteille säädettävä kone, vaan hauras ja haavoittuva organismi. Kiistämättä vahvan tahdon merkitystä toipumisessa, kaikkia taisteluita ei voi voittaa tahdonvoiman ja modernin lääketieteen keinoinkaan. Kirjallisuutta: Ulla Järvi & Lauri Vuorenkoski & Tuula Vainikainen: Toimittaja taiteilee lääkeviestinnän ristiaallokossa. Kysely lääketieteen toimittajien näkemyksistä lääketiedon tuottajista ja tiedon luotettavuudesta. Tiedotustutkimus-lehti 45/2005. Ulla Järvi: Suomi sairastui, kun HUS sairastui. Teoksessa Vehkalahti Pertti (toim.): Journalisminkritiikin vuosikirja Anu Kantola & Tuomo Mörä (toim.): Journalismia, journalismia. WSOY, Lääkärien ja toimittajien tiedotussuositus. Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Journalistiliitto, Mervi Pantti: Tunteellisempaa journalismia. Kirjassa: Väliverronen Esa (toim.): Journalismi murroksessa. Gaudeamus, Antti-Pekka Pietilä: Uutisista viihdettä, viihteestä uutisia. Median muodonmuutos. Art House, Sinikka Torkkola (toim.): Terveysviestintä. Tammi, Sinikka Torkkola: Sairas juttu. Tutkimus terveysjournalismin teoriasta ja sanomalehden sairaalasta. Media studies -sarja, Tampereen yliopistopaino,

18 KUN OMA KOKEMUS MUUTTUU JULKISEKSI Median kohteena Epäluuloinen virkamies joutui jakamaan synkeän salaisuutensa meidän kaikkien kanssa. Mitä siitä seurasi? Paljon ilon hetkiä, edelläkävijän riemua myyttien murtajana ja erilainen yksityisyys, arvioi johtaja Katariina Rautalahti, joka on kohdannut sairastamisensa aikana monenlaisia toimittajia. Suhteeni mediaan oli alun perin varautunut ja jopa epäluuloinen. Olin aloittanut työurani 1984 Lääkintöhallituksessa idealistisena virkamiehenä, joka teki kaikkensa kansalaisten terveyden suojelemiseksi. Ensimmäinen kohdalleni osunut toimittaja lähti kuitenkin siitä perusolettamuksesta, että virkamies salailee ja vähintäänkin laiskottelee eikä ymmärrä vastuutaan. Alussa oli vain syöpä ja minä Syöpään sairastuminen on yksityisistä yksityisin asia. Kun elokuussa 1999 kuulin syöpädiagnoosini, jaoin synkeän salaisuuteni vain mieheni kanssa. Tuntui, että syöpää ei edes ole, jos kukaan ei siitä tiedä. Hiljalleen syövän verhoa oli kuitenkin raotettava ensin kerroin sisarelleni ja sitten vanhemmilleni. Lopulta oli kohdattava se kaikkein vaikein eli silloin 9- ja 12-vuotiaat poikani. Aloin kuitenkin aika pian ymmärtää, että jostain syystä syöpä ei ole vain oma asiani. Syöpä vyöryy elämään kuin hyökyaalto ja yhtäkkiä joudut jakamaan tietoa sairaudestasi oikealle ja vasemmalle. Olet liian sairas pystyäksesi tai jaksaaksesi pitämään sen salassa. Masennus iskee ja sekin näkyy ulospäin. Lisäksi ulkonäkö muuttuu radikaalisti ja peilistä tuijottavat vieraat kasvot. Solunsalpaajahoitojen alettua joka solusi on sairas ihan konkreettisestikin. Syöpää on vaikea piilotella ja selän takana kuiskuttelu kuuluu kovaa ja kauas. 16

19 Työpaikalla tieto sairaudestani levisi kuin kulovalkea. Myös ystäväpiirini lamautui tiedosta ja kotiin alkoi tunkea kukkapuskaa ja korttia lähes kaikki halusivat tukea ja lohduttaa. Jotkut kuitenkin vetäytyivät kauhuissaan kauemmaksi, sillä syöpä voi olla liian pelottava kohdattavaksi edes toisen kautta. Sairastuttuani huomasin eläväni tahtomattani pääosaa draamassa, jonka loppukohtaus oli vielä pimennossa ja jota kaikki pelkäsivät. Pohdintaa julkisesta polusta Ensimmäinen näytös syöpädraamastani oli jo onnellisesti ohi, kun tulin valituksi ns. Aconcagua-projektiin vuonna Projektin tarkoituksena oli haastaa joukko eurooppalaisia rintasyövän kokeneita naisia kiipeämään eteläisen ja läntisen pallonpuoliskon korkeimmalle vuorelle, Aconcagualle. Tämä olisi symbolinen syöpätaival: kiipeäminen vaikeuksien vuorelle seitsemän kilometrin korkeuteen. Se oli kova haaste jo terveellekin, saati sitten syöpäpotilaalle! Vuorelle kiipeämisen tavoitteena oli herättää julkista keskustelua syövästä. Rintasyöpäpotilas ei ole surkea ressukka vaan kokonainen nainen, jolla on mahdollisuus rikkaaseen ja haasteelliseen elämään syöpätaustasta riippumatta. Oli luonnollista, että ehtona projektiin osallistumiselle oli halu kertoa medialle sekä itse projektista että myös omasta sairaudesta. Turha kainoilu vesittäisi koko hankkeen, jolla haluttiin välittää myönteistä viestiä siitä, että syöpä ei ole häpeä ja että syövän jälkeen elämä voi olla antoisaa. Minun oli kuitenkin kysyttävä itseltäni: Olenko valmis puhumaan sairaudestani julkisesti? Haluanko leimautua syöpäpotilaaksi? Onko minulla edes sanottavaa tai annettavaa muille? Mitkä ovat rajani tai onko niitä? Vanha epäluuloni mediaa kohtaan putkahti pinnalle... Voisiko media kohdella minua tai perhettäni jotenkin huonosti? Voisinko tahtomattani altistaa poikani kielteiselle julkisuudelle, ehkä jopa kiusaamiselle? Aconcagua-projekti oli kuitenkin hyvin houkutteleva. Idea imaisi minut mukaansa ja alkoi tuntua, että osallistuminen toisi merkitystä koko kurjalle sairastumiselleni. Halusin jakaa kohtalontovereilleni sanomaa, että täysipainoinen eläminen on sallittua syövän jälkeen. Halusin huutaa sen suureen ääneen! Tunsin olevani täysin terve, enkä onneksi vielä edes aavistanut, että tarinaani tulisi myöhemmin uusia karmivia käänteitä. Ennen ensimmäistä lehdistötilaisuutta oli pohdittava selväksi, mitkä ovat omat rajani. Kuinka hyvin media niitä kunnioittaisi, oli minulle hämärän peitossa. Rintasyöpä iskee naiseuden ytimeen ja siinä liikutaan hyvin intiimillä alueella. Olin 17

20 valmis olemaan avoin ja rehellinen, mutta asetin rajani sairauden ja naiseuden välimaastoon. Halusin jakaa ajatuksiani ja kokemuksiani mutta en koko sieluani tai runneltua ruumistani. Halusin auttaa muita ja samalla itseäni. Aconcagua-projekti herätti paljon kiinnostusta sekä Suomessa että ulkomailla. Se oli uusi ja yllättävä ajatus. Lehdet kirjoittivat siitä laajasti. Jopa television iltauutiset seurasi lähtöämme ja matkaamme. Projekti oli ansiokkaasti murtamassa rintasyövän ympäriltä mystiikan kauhukaapua. Tuhannet kohtalotoverit ja muut ihmiset seurasivat netin ja lehtien avulla matkaamme ja elivät sen vaiheita mukanamme. Tunsin, että olimme tekemässä jotain suunnattoman tärkeää ja hyvää rintasyöpäpotilaiden puolesta. Median kiinnostusta Sairastuin toisen kerran rintasyöpään 2003 vain kolme kuukautta ennen Aconcagualle lähtöä silloin alkoi draamani toinen näytös. Lähdin lopulta mukaan sairautta uhmaten, mutta hoitavan lääkärin luvalla, kesken solunsalpaajahoitojen. Projektista oli tullut minulle yksinkertaisesti liian rakas, jotta olisin pystynyt luovuttamaan. Luopumalla siitä olisin luovuttanut syövälle! Omasta tarinastani alkoi kehkeytyä tahtomattani jännitysnäytelmä vailla vertaa ja se puolestaan herätti entisestään median kiinnostusta. Sain kutsuja television keskusteluohjelmiin, radio- ja lehtihaastatteluihin sekä erilaisiin tilaisuuksiin. Lopulta päädyin yhdeksi kolmesta päähenkilöstä belgialaiseen televisiodokumenttiin, joka kertoo matkastamme. Halusin puhua ja sain puhua oli tärkeää tulla kuulluksi. Kaikki tämä oli valtavan palkitsevaa, sillä auttamalla muita tunsin omien tuskaisten kokemuksieni saavan suuremman merkityksen. Syöpä ei enää pelkästään ottanut minulta vaan ennemminkin antoi minulle. Olympiatuli Kolmas sairastumiseni vuonna 2005 oli minulle jo liikaa siitä en uskonut enää toipuvani henkisesti tai muutenkaan. Julkinen syöpäni kuitenkin nousi merkillisellä tavalla pelastajan rooliin. Tarinani oli tullut tutuksi ja herättänyt myötätuntoa. Juuri kun olin vajoamassa kolmannen syövän syviin syövereihin, sain kuulla tulleeni valituksi yhtenä Suomen edustajana kantamaan olympiatulta Torinon talviolympialaisten soihtukulkueessa. Mikä kunnia! Tämä nosti minut ylös masennuksesta ja lopulta kannoin hyvin ylpeänä olympiasoihtua pienen italialaisen kylän raitilla kaikkien kohtalotovereitteni puolesta. 18

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Tiedettä kaikelle kansalle Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Ulla Järvi - kuka? Suomen Lääkärilehden toimittaja vuodesta 2000 1.5.09 31.5.10 vs päätoimittaja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Valmistautuminen väitöspäivään

Valmistautuminen väitöspäivään Väitökseen valmistautuminen ja väitösviestintä, Joensuun kampuksella 6.11.2013 Amanuenssi Merja Sagulin, Filosofinen tiedekunta; diat Kaisu Kortelainen Valmistautuminen väitöspäivään Väittelylupa on myönnetty,

Lisätiedot

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio 1 Tekstitaidon koe Lukijasta kirjoittajaksi 2 1.Tehtävän valitseminen Silmäile aineistoja ja valitse tehtäviä. Pohdi mm. tehtävien kiinnostavuus, helppous, vaikeus, vaarallisuus, käsitteiden tarve. Valitse

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Tiedejuttu, mitä taitoa vaaditaan

Tiedejuttu, mitä taitoa vaaditaan Tiedejuttu, mitä taitoa vaaditaan Satu Lipponen, YTM Viestintäpäällikkö Syöpäjärjestöt www.cancer.fi. satu.lipponen@cancer.fi 30.3.2010 Tutkijan monta roolia Halu kertoa omasta tutkimuksesta: edistää uraa,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Viestinnän mahdollisuudet

Viestinnän mahdollisuudet Viestinnän mahdollisuudet 06.02.2014 Riitta Tirronen 2 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä?

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? #UPDATE2016 10.2.2016 MIKAEL PENTIKÄINEN Pasi Rahikainen Motto Karaktääri on kuin puu, ja maine kuin sen varjo. Varjo on se, mitä me ajattelemme siitä; puu on todellinen

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Arto Hiltunen JOHTAMISESTA

Arto Hiltunen JOHTAMISESTA Arto Hiltunen JOHTAMISESTA Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Arto Hiltunen Kansi: Janne Harju Kannen kuva: Antti Mannermaa Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 14.10.2010 Toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Toinen linja 14, 00530 Helsinki puhelin 09 771 2510 s-posti toimisto@sosiaalitieto.fi

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot