SYÖPÄ MEDIA JULKISUUS. SATU LIPPONEN (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYÖPÄ MEDIA JULKISUUS. SATU LIPPONEN (toim.)"

Transkriptio

1 SYÖPÄ MEDIA & JULKISUUS SATU LIPPONEN (toim.)

2 SYÖPÄ & MEDIA & JULKISUUS Satu Lipponen (toim.) Teksti on vapaasti lainattavissa kirjoittaja ja lähde mainiten. Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisuja nro: 77 ISBN (Painettu) ISBN (Verkossa) Raportti pdf-versiona osoitteessa Ulkoasu ja taitto: Kirsi-Marja Puuras/Design Puuras Paino: Painotalo Miktor Helsinki 2010

3 Harvoin mitkään yksittäiset tutkimukset ovat niin vallankumouksellisia, että ne voisivat kumota kaikki aiemmat tieteelliset tutkimukset. Eikä tässäkään ole kyseessä sellainen tutkimus.yksittäisen tutkimuksen takia ei kannata heittää romukoppaan kaikkea sitä tutkimustietoa, mikä todistaa seulontojen hyödyn. Ylilääkäri Matti Rautalahti STT:n jutussa maaliskuussa 2010

4 Kirjan kirjoittajat: Ahti Anttila, tutkimusjohtaja Ulla Järvi, toimittaja ja tietokirjailija Päivi M. Lehtinen, tiedottaja Raili Leino, toimittaja Satu Lipponen, viestintäpäällikkö Katariina Rautalahti, johtaja Tuula Vainikainen, toimittaja, kouluttaja, tietokirjailija Harri Vertio, pääsihteeri

5 Sisällys Lukijalle...4 SYÖPÄ ON SAIRAUKSIEN JULKKIS: Harri Vertio: SAIRAUS, JOKA KIINNOSTAA MEDIAA Miksi syöpä on etusivulla?...7 Ulla Järvi: POTILAS MEDIAN TULKITSEMANA Syöpäuutisten potilas on taistelija mediakriittinen näkökulma...11 Katariina Rautalahti: KUN OMA KOKEMUS MUUTTUU JULKISEKSI Median kohteena...16 MAAILMAN TUTKITUIN TAUTI: Päivi M. Lehtinen: TUTKIJA JA MEDIA KOHTAAVAT EI AINA ONNELLINEN LIITTO Tutkimustietoa kaikelle kansalle...21 Raili Leino: TOIMITTAJA AHDINGOSSA, KUN PIHVI PUUTTUU Väitöskirjasta pyramidi mutta ylösalaisin vai oikeinpäin?...25 VIESTINTÄ TEHDÄÄN, SE EI VAIN TAPAHDU HAASTEITA LUVASSA: Tuula Vainikainen: KOHTI PAREMPAA YMMÄRRYSTÄ Syöpätutkija viestii...35 Satu Lipponen: SYÖPÄTUTKIMUS TÄNÄÄN Tutkimus luo toivoa, edistys on todennettavissa...45 Satu Lipponen: HUHUYHTEISKUNTA VOIMISTUU Höpöpuhe on oikeasti uhka...50 Ahti Anttila ja Satu Lipponen: SYÖPÄSEULONTA VAIKEA AIHE MEDIALLE Erään rintasyöpäuutisoinnin analyysi...56 NÄIN ARVIOIT TIEDEUUTISIA JA TUOTAT HYVÄÄ TIETOA

6 Lukijalle Syöpä on sanana julma ja sairautena pelätty. Syöpä ylittää helposti julkisuuden kynnyksen. Kun Syöpäsäätiö täytti 60 vuotta, syntyi ajatus seminaareista, joissa tutkijat ja toimittajat voisivat yhdessä avoimin mielin keskustella tiedeviestinnän tilasta. Helsingissä, Oulussa, Turussa, Kuopiossa ja Tampereella käydyt keskustelut olivat ituna tälle kirjalle. Se toivottavasti tarjoaa ajattelun aihetta kaikille tiedeviestinnästä kiinnostuneille. Syöpäsäätiön 60-vuotisjuhlavuoden seminaarien sisältö tiivistyi kolmeksi sanaksi: kiire, viihde ja klisee. Miksi kiire? Se on ominaista uutistyöskentelylle ja medialle yleensä. Toimittaja haluaa mutkat suoriksi. Joskus yleistys johtaa harhaan ja tutkija pahastuu. Näitä esimerkkejä oli paljon. Yllättävän monella oli jokin traumaattinen kokemus yhteistyöstä toimittajan kanssa. Miksi viihde? Tiedeviestintä tuottaa sankareita. Media on viihteellistynyt, koska kilpailu ihmisten ajasta kiristyy koko ajan. Toimittajan on pakko tehdä sellaista sisältöä, että mahdollisimman moni pitää sitä kiinnostavana. Hän ei tee juttuja itselleen, kollegoilleen tai tutkijayhteisölle vaan yleisölle, jonka määrittely riippuu välineestä. Miksi klisee? Syöpään liitetään paljon kuluneita kuvia. Osa niistä on totta, osa vanhentuneita. Kuoleman kuvasto kuuluu syöpään, mutta suuri yllätys voi olla se, kuinka hyväkuntoiselta jopa aktiivihoidoissa oleva potilas voi näyttää. Sairauden merkit, kuten kalpea iho, tummat varjot silmien alla ja kalju pää, ovat visuaalisesti voimakkaita viestejä. Jos jokin asia on itselle vieras tai outo, on helppo tukeutua 4

7 tuttuihin mielikuviin, varsinkin kun on kiire. Tarvitaan potilaita, jotka omalla toiminnallaan haastavat syöpään liittyviä myyttejä. Yksityisyyden ja julkisuuden rajanveto ei kuitenkaan ole helppoa ja se pitäisi tehdä tilanteessa, jossa ihminen on hauraimmillaan. On tärkeää, että meillä on suurin piirtein oikea kuva syövästä. Sairaus koskettaa lähes jokaista suomalaista. Jos emme itse sairastu syöpään, jo lähipiiristämme löytyy joku, joka kokee elämässään syövän. Pyysin tähän kirjaan artikkeleita ihmisiltä, jotka tavalla tai toisella ovat olleet mukana tekemässä Syöpäsäätiön viestintää tai toteuttamassa Syöpätutkimuksen päiviä. Heidän kauttaan aukeaa monipuolinen näkymä sairaudesta mediassa. Tulevaisuudessa tieto on yhä useammin mediavälitteistä. Siksi tiedeviestinnän laatu ja kehityksen mukanaan tuomat ongelmat ovat keskeisesti esillä. Suomen tiedetoimittajain liitto ry on tukenut kirjan ilmestymistä. Kiitän Tiedetoimittajain liittoa että kaikkia kirjoittajia lämpimästi hyvästä yhteistyöstä. Suomen Syöpäyhdistyksen myönteinen suhtautuminen kirjan kustantamiseen on ollut perusedellytys kirjan tekemiselle. Lääketieteen toimittaja Marika Javanainen ja Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Matti Rautalahti on parantaneet kirjoitusten tasoa pätevillä ja tarkkasilmäisillä kommenteillaan. Uskon, että keskustelu jatkuu ja yhdessä kehitämme syöpää koskevaa viestintää niin, että siitä on hyötyä kaikille, joita tämä sairaus koskettaa. Satu Lipponen 5

8 SYÖPÄ ON SAIRAUKSIEN JULKKIS

9 SAIRAUS, JOKA KIINNOSTAA MEDIAA Miksi syöpä on etusivulla? Kaikki me haluamme ahmia toivoa, kirjoittaa Syöpäjärjestöjen pääsihteeri, lääketieteen ja kirurgian tohtori Harri Vertio. Miksi syöpä nousee iltapäivälehtien myyntiä edistäviin lööppeihin aivan eri tavoin kuin muut kansantaudit? Sairauden kuva on muuttunut viimeisinä vuosikymmeninä, mutta edelleen löydämme sankareita ja taistelua julkisuuden kuvauksissa, Vertio muistuttaa. Syöpä on yleisnimi vakaville sairauksille ja tämä käy hyvin ilmi siitä muotoilusta, jota usein edelleen näkee muun muassa kuolinilmoituksissa ja muistokirjoituksissa: menehtyi vakavaan sairauteen eli kuoli syöpään. Vakava sairaus on yhtä yleinen peiteilmaus kuin henkilökohtainen ongelma päihteiden ongelmakäytöstä. Näitä peiteilmauksiahan tunnetaan paljon. Ehkä tavallisimpia on kuoleman sanan välttäminen kaikin tavoin. Kuolema sanana kajahtaa paljon ehdottomammin kuin poismeno. Syöpäkin on rankka sana. On helpompaa ja suojaavampaa puhua ja kirjoittaa vakavasta sairaudesta. Vakava sairaus syöpä tietysti onkin, mutta vakavia sairauksia on paljon muitakin kuin syöpä. Sukupolvien mielikuvat syövästä Syöpä on poikkeavan suuri sairauksien ryhmä, jota kuvataan yhdellä sanalla. Kun muut sairaudet ilmaistaan täsmällisesti Alzheimerin tauti, sydäninfarkti, aivoverenvuoto tai reuma niin syöpä on syöpä. Siitäkin huolimatta, että sen katsotaan nykyisin sisältävän ainakin 200 eri sairautta. Jos syöpä on yleisnimi monelle erityyppiselle sairaudelle, niin myös käsitykset syövästä vaihtelevat suuresti eri sukupolvien välillä. Eroja voi havaita esimerkiksi kirjallisuuden avulla. Syöpää on kuvattu kärsimyksenä historiallisissa teoksissa. 7

10 Vasta viime vuosina on alkanut tulla arkisempia tarinoita proosassa. Kun vertailee suomenruotsalaisen kirjailijan Lars Sundin kuvausta viime vuosisadan alun syöpään kuolevasta ihmisestä Satu Hassin arkiseen ja huumoriakin sisältävään kirjaan syöpäpotilaan elämästä, saa nopeasti käsityksen näistä eroista. Hassi oli sairastuessaan ympäristöministeri ja Vihreiden puoluejohtaja ja jatkoi työssään taudista huolimatta. Erilaiset kuvaukset heijastavat luonnollisesti myös muutoksia syövän hoidon tuloksellisuudessa ja hoitotavoissa. Kun vielä 50 vuotta sitten syövästä selvisivät vain harvat, on eloonjääminen parantunut kaiken aikaa. Kehitys on ollut jopa nopeaa. Syöpä myy Lööpit ovat myynninedistämisen välineitä. Ne kertovat hyvin, mistä media olettaa ihmisten olevan niin kiinnostunut, että se johtaa ostopäätöksiin. Näitä asioita ovat mm. onnettomuudet, erot, paljastukset, väkivalta ja sairaudet. Ihmisiä toki kiinnostavat monet muutkin asiat, mutta ostopäätöksen virittäminen siis oletettavasti edellyttää jotakin erityistä. Lööppien myötä syöpä nousee julkiseksi puheenaiheeksi, millä voi olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Syöpäsairauksista puhuminen voi lisätä avoimuutta. Julkisuudessa esiintyvän henkilön syöpä auttaa ymmärtämään, että sairaus koskettaa meitä kaikkia julkisuudesta riippumatta. Itse sairaudesta kirjoittaminen voi parantaa ymmärrystä syövän osalta sinänsä. Sen sijaan jonkun ihmisen syövän jatkuva esillä pitäminen voi olla kuormittavaa sekä sairastuneelle itselleen että erityisesti hänen läheisilleen. Koska syöpä on yleinen sairaus, sen kosketuspinta väestöön on suuri. Lähes jokaisella on ainakin sukulainen tai ystävä, joka on sairastunut syöpään. Lööpit kertovat siis asiasta, johon vuosittain sairastuu lähes ja kuolee suomalaista. Kun lähes ihmisellä on hoidettu tai parhaillaan hoidossa oleva syöpä, vain harva välttyy asialta kokonaan. Vaikka syöpä on yleinen tauti, jokin pitää sen otsikoissa ja myyntitelineiden houkuttimena eri tavalla kuin esimerkiksi invalidisoivan aivohalvauksen tai tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet. Syöpään kuolevaa ihmistä harvoin näkee julkisuudessa muuta kuin koskettavissa dokumenteissa tai joskus ehkä hieman kyseenalaisella tavalla tupakan vastaisen taistelun äänitorvena. Syöpien sankaritarinat Syövän hoitoon kuuluvat edelleen sankaritarinat ja taistelun sanasto. Ne tarjoavat dramatiikkaa kaikille, myötäelämisen mahdollisuuksia ja toivoa selviytymisen 8

11 seuraamisesta. Tutkijat ja kliinikot ovat näissä tarinoissa sankareita syöpäpotilaan lisäksi. Uudet lääkkeet ja paranevat hoitotulokset tekevät syövästä sairauden, josta voi puhua, koska siitä voi selviytyä. Kuten aina, tähän kätkeytyy oma ikävä puolensa. Monet voivat joutua toteamaan, että heidän taistelunsa ei ollut riittävää, sairaus ei parantunut. Ihmisten suhtautuminen sairauteensa syöpäänkin on kovin yksilöllistä. Sairauden varsin raskas ja intensiivinen hoito vaatii ihmiseltä paljon. Realistinen ja toiveikas suhtautuminen toki auttaa toipumisessa, mutta paljosta muustakin on kysymys kuin taistelutahdosta. Olemme vain tottuneet ihailemaan ihmisiä, jotka eivät luovuta tai taivu. Syöpä voi olla hyvinkin masentava kokemus, mutta tällöin se ei ole tarina, joka nousee otsikoihin. Yhteisönä syöpää vastaan Ihmiset yhdessä liittoutuvat syöpää vastaan erilaisissa kampanjoissa ja tukitoimissa. Kävely yhdessä, varainkeräys, roosa väri ja monet muut asiat yhdistävät ihmisiä ja lisäävät yhteisöllisyyttä tärkeässä asiassa. Vertaistueksi nimitetään syöpään sairastuneiden ihmisen keskinäistä tukea. Tätä toimintaa varten Syöpäjärjestöt ovat jo vuosikymmeniä kouluttaneet ihmisiä. Yhteisöllinen tuki löytyy median välityksellä. Tämä kehityskulku ilmenee ainakin kahdella tavalla. Julkisuudessa esille tuodut mahdollisuudet tehdä yhdessä jotakin ovat tärkeitä ja antavat tunteen siitä, että en ole yksin. Toisaalta sosiaalisen median avulla on löytynyt jo useita erilaisia verkostomuotoja, joissa ihmiset vaihtavat ajatuksia ja kokemuksia syövästä. Kohtaaminen arjessa voi olla paljon tärkeämpää kuin kohtaaminen julkisuudessa. Arjen ystävyyden muotoja tarjoavat yhdistyksetkin, muun muassa Suomen Syöpäpotilaat. Syövän julkisuus on vahvaa myös kansainvälisessä uutisoinnissa. Syöpäpotilaat, heidän läheisensä ja suuri yleisö haluavat ahmia toivoa. Tiedemaailmassa syöpä on erittäin kansainvälinen tautiryhmä. Tutkijat tekevät työtä rajoista riippumatta, mutta keskenään silti kilpaillen. Otsikoihin voi nousta kohu, kun muutamat tutkijat olisivat mielellään nähneet itsensä suurten syöpätutkimusten tekijöinä ja siksi väärentäneet tutkimusaineistoja. On inhimillistä ja tavallaan saman ilmiön jatketta, että joskus tutkijat eivät malta olla maalaamatta otsikoihin uutta syövän parantavaa lääkettä tutkimuksen ollessa vielä alkuvaiheissaan. Otsikoihin pääsee uudella hoitomuodolla varsin todennäköisesti, vaikka itse hoidon tehoa koskeva näyttö on vielä monen mutkan takana. 9

12 Kohta kaikki on julkista Tulevaisuuden tutkija Mika Mannermaa on kirjassaan Jokuveli maalannut leveällä pensselillä tulevaisuuden yhteiskuntaa. Yksi sen ominaisuuksista saattaa olla läpinäkyvyys, joka on huomattavasti nykyistä suurempi. Sen hinta on yksityisyyden menettäminen. Jo nyt vallitsee selviä sukupolvieroja yksityisyyden suhteen. Suurten ikäluokkien pyrkimys säilyttää yksityisyyttään myös sairauksiensa suhteen on varmasti suurempi kuin seuraavien sukupolvien. Media toimii mielellään läpinäkyvyyden lisääjänä ja etsii samalla rajojaan yksityisyyden suojaamisen suhteen. Samaa tekee yhteiskunta: yhtäällä suojataan terveydenhuoltoon liittyviä asiakirjoja siinä määrin, että hoito vaikeutuu, toisaalla ihmiset levittävät koko sairauskirjonsa nettiin miljoonien luettavaksi. Tuleeko syövästäkin sairaus, joka ei enää kelpaa iltapäivälehtien kansiin, koska tieto on jo siinä määrin julkista, jää seuraavien sukupolvien ratkottavaksi. Millaista uutisointia syöpästrategiasta? Uuden kansallisen syöpästrategian monet ehdotukset voisivat hyvin olla etusivun uutisia. Strategian ensimmäinen osa julkistettiin talvella Pyrkimys syövän hoidon saamiseen viipymättä on kaikkien kannalta tärkeää. Yhteisten hoitolinjojen noudattaminen syövän hoidossa lisää tasa-arvoa. Syöpää sairastavien tiedon saannin ja turvallisen potilaan polun tuottaminen ovat erityisen merkityksellisiä ehdotuksia. Saa nähdä, kiipeävätkö nämä ehdotukset etusivuille vai tuleeko uusia, aivan aavistamatonta dramatiikkaa sisältäviä kysymyksiä. Miksi syöpä kiinnostaa? 1) Yleisyys 2) Arvoitus 3) Draama 4) Kehitys Lähde: Toimittaja Sirpa Rauhaniemi, Aamulehti, Syöpätutkimuksen päivä Tampereella syyskuussa

13 POTILAS MEDIAN TULKITSEMANA Syöpäuutisten potilas on taistelija mediakriittinen näkökulma Tunteet ovat tulleet mediaan, kirjoittaa Ulla Järvi, lääketieteen toimittaja, joka valmistelee journalistiikan väitöskirjaa terveysvalistuksesta sekä potilaan ja asiantuntijan roolista terveysjournalismissa. Persoonat otetaan peliin ja dosentit päivystävät kommentoimassa. On sentään rajojakin. Kun lähestytään kuoleman rajaa, kuiskaaminen lisääntyy. Muusikko selätti syövän. Syöpäsairas näyttelijä taistelee urheasti. Tällaiset otsikot ovat mediassa nykyisin tavallisia. Julkisuuden henkilöt ovat viime vuosina entistä avoimemmin kertoneet sairauksistaan, myös syövästään. Julkkisjuttuja perustellaan sillä, että syövästä puhumisen arkipäiväistyminen palvelee niin sanottuja tavallisia ihmisiä, jotka sairastuvat syöpään. Julkkisten avautumisen kautta syövästä puhuminen tulee helpommaksi perhe- ja ystäväpiireissä sekä työpaikoilla. On totta, että syövästä puhutaan entistä avoimemmin. Ilmiö on koskettanut kaikkia sairausryhmiä, mutta etenkin syöpää ja mielenterveysongelmia. Kun masennuksesta on tullut kansansairaus, entistä useampi tunnustaa kokeneensa eriasteisia masennusjaksoja. Harva silti vieläkään tunnustaa kuulumisia kysellessä, että on tätä maanis-depressiivisyyttä pidellyt! tai että meidän Jaskalla todettiin just skitsofrenia. Mielenterveysongelmat jaetaan enemmän ja vähemmän salonkikelpoisiin. Lievän masennuksen saattaa kehdata tunnustaa fiksussa seurassa, mutta vaikeat psykiatriset sairaudet ovat yhä melkoisia tabuja. Sama koskee syöpää. Kun yleisimpien syöpien hoidot ja ennusteet ovat parantuneet, niistä uskalletaan puhua. Kun rintasyöpään sairastuu joka neljäs nainen, ja 11

14 eturauhassyöpää on isolla joukolla ikämiehiä, taudit ovat puheissakin arkipäiväistyneet. Mitä huonoennusteisempi syöpä on, sitä harvemmin siitä julkisesti puhutaan. Ilmiö liittynee parantumisen mahdollisuuteen ja kuoleman läheisyyteen. Kun paraneminen on todennäköisempää kuin kuolema, puhetyyli on avointa. Kun lähestytään kuoleman rajaa, kuiskaaminen yleistyy. Kuolema on ikään kuin liian vahva seuralainen, jotta sitä kutsuttaisiin kevyeen kahvipöytäkeskusteluun. Tunteet tulivat mediaan Viestinnäntutkijat ovat havainneet, että tunteet ovat astuneet median agendalle erityisen vahvasti parin viime vuosikymmenen aikana. Kehitys on 2000-luvulla vain voimistunut. Kun aiemmin tiedonvälityksen ihanteena pidettiin objektiivisuutta, kriittisyyttä ja rationaalisuutta, nyt vaaditaan myös tunneilmaisua. Onnettomuuspaikalla haastatellaan silminnähden järkyttyneitä silminnäkijöitä. Urheilijan ilon ja pettymyksen kyyneleiden annetaan tulvia televisiokuvassa, ja kivikasvoisia poliitikkoja moititaan tunteettomiksi ihmisiksi. Viestinnäntutkija Mervi Pantti toteaa, että oikein käytettynä tunteellinen kerronta tukee informaation välittämistä, auttaa ymmärtämään uutisen sisällön ja rohkaisee yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tämä on havaittu muun muassa terveyttä ja sairautta koskevassa journalismissa. Esimerkiksi syöpäpotilaiden mediassa kertomat kokemukset haastavat poliittisia päättäjiä vastaamaan hoidon resurssipulaa koskeviin väitteisiin. Potilas puhuu ja lääkäri vaikenee Kun potilas kertoo jääneensä vaille jotain hoitoa, päättäjän on vaikea kiistää tapahtunutta tosiasiaa. Ainakaan, jos samaa kokemusta välittäviä potilaita on useita, päättäjä ei voi puhua sattumasta tai huonosta onnesta. Voidaan kuitenkin aiheellisesti kysyä, ovatko potilas ja lääkäri mediassa samanarvoisia. Lääketieteestä uutisoivat toimittajat huomauttavat, että potilaan kertomus on aina hyvin subjektiivinen, kun taas lääkärit ja muut asiantuntijat puhuvat yleisellä tasolla sairauksista ja niiden hoitamisesta. Vaitiolosäännöksetkin estävät yksittäisten potilastapausten kommentoinnin. Toimittaja ei voi koskaan luotettavasti tarkistaa, pitääkö potilaan tarina paikkansa. Puhuttaessa esimerkiksi syövänhoidon resurssipulasta toimittajan on vaikea tietää, johtuuko yksittäisen potilaan hoidon lopettaminen lääketieteellisistä vai ta- 12

15 loudellisista seikoista. Yksityisklinikoiden antamat kokeelliset hoidot tai julkista sektoria pidemmät parantamaan pyrkivät hoidot ovat saaneet jalansijaa 2000-luvulla Suomessakin. Yksityisklinikalta avun saaneen potilaan paraneminen tai eliniän pidentyminen ovat kiistatta houkuttelevaa materiaalia mediamyllyyn. Vakavasta sairaudesta uutisoivien toimittajien pitäisi kuitenkin aina käyttää eettistä harkintaa tarinan esittämisessä. Hoidon hetkellinen onnistuminen ei välttämättä tarkoita lopullista paranemista. Katteettomien toiveiden herättäminen muissa potilaissa on epäeettistä. Toisaalta taas tiedotusvälineiden rooli taloudellisten ja poliittisten päättäjien vahtikoirana voi vaatia kovaäänistäkin ja tunteisiin vetoavaa räksytystä. Julkisuuden paine on koeteltu keino vaikuttaa asioiden hoitoon. Yksittäisen journalistin on silti useimmiten mahdoton tietää, ajaako hän hyvää vai kyseenalaista asiaa. Painostamalla päättäjiä lisäämään jotain uutta ja usein kallista hoitoa muutamille potilaille suurempi potilasjoukko saattaa jäädä vaille tieteellisesti tutkittua ja kokonaistaloudellisesti edullista hoitoa. Mediassa pikavoitoilla voi nopeasti rahastaa hankkimalla räväköillä jutuilla uutta yleisöä, parempaa irtonumeromyyntiä ja uusia mainostajia. Individualismin ja yksilön henkilökohtaisen onnen tavoittelun voimistuessa 2000-luvulla tällainen sankaripotilaalla ratsastava journalismi istuu mukavasti ajan henkeen. Yhden ihmisen tunteellisella tarinalla mässäily kuitenkin pahimmillaan vain ruokkii hedonistista oman edun tavoittelua. Tunteellisuuden voimistuminen on kulkenut journalismissa yhtä matkaa median personoitumisen kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että entistä enemmän asiat ja uutistapahtumat esitetään yksittäisten ihmisten kautta. Toimittajat etsivät juttuihinsa kiivaasti niin sanottuja tavallisia ihmisiä, jotka todistavat varsinaisessa uutisessa mainitun faktan olemassaolosta. Tavallinen kadunmies kommentoi tiedettä Tiedeuutisissa niin sanottu tavisjournalismi saa joskus kummallisiakin muotoja. Kun Marsista löydetään vesihöyryä, iltapäivälehti etsii kadunmiehiä ja -naisia vastaamaan kysymykseen: Uskotteko, että Marsissa voi olla elämää? Lääketieteellisissä uutisissa tavalliset potilaat joutuvat avaamaan potilaskertomuksiaan mediassa. Tätä vaatimusta on muun muassa terveysjournalismin tutkija Sinikka Torkkola kritisoinut. Potilailla pitäisi olla mediassa muitakin rooleja kuin vain asiantuntijatiedon vahvistaminen. 13

16 Tiedotusvälineestä riippuen nämä tavalliset ihmiset ovat hyvin erityyppisiä. Iltapäivälehdet käyttävät usein julkisuuden henkilöitä uutisten todistajina. Kun syöpätutkimuksessa tehdään jokin läpimurto tai otetaan pieni edistysaskel, toimittajat soittavat tutuille haastateltavilleen eli syövän kokeneille julkkiksille. Nämä joutuvat jälleen kerran kertomaan omasta sairaudestaan ja mahdollisesti kommentoimaan hyvinkin vaikeaselkoista tutkimustulosta. Myös tietyille lääkäreille tai tutkijoille saattaa muodostua samanlainen asema. Heitä kutsutaan tuttavallisesti päivystäviksi dosenteiksi. He ovat tieteen ammattilaisia, jotka ovat toimittajien arkikokemuksen mukaan suhtautuneet myönteisesti haastattelupyyntöihin, eivätkä ole jutun julkaisun jälkeen soittaneet ja haukkuneet juttua virheelliseksi tai asenteelliseksi. Heille toimittajat saattavat soittaa aina uudelleen ja uudelleen. Nämä mediamyönteiset tutkijat joutuvat usein kommentoimaan tuoreita tutkimuksia, joihin eivät välttämättä ole ehtineet juurikaan perehtyä. Internetin ja sosiaalisen median vaatimuksiin vastaamaan pyrkivät toimittajat odottavat entistä nopeampaa ja ajantasaisempaa kommentointia haastateltaviltaan ja tietolähteiltään. Kun uutisia pitäisi tuottaa internetiin lähes reaaliajassa, harkinta jää puutteelliseksi niin haastateltavalla kuin toimittajallakin. Harkitsematon tai jopa virheellinen kommentti alkaa kerran bittiavaruuteen päästyään elää omaa elämäänsä, ja sitä siteerataan muihin medioihin tai esimerkiksi blogeihin. Hyvä journalistinen tapa kuitenkin antaa mahdollisuuden lausunnon tarkistamiseen niin asiantuntijalle kuin tavalliselle kansalaisellekin. Tämä koskee vain omaa sitaattia, ei muiden lausumia tai toimittajan omaa tulkintaa. Lisäksi kiire saada tärkeä tieto ulos mediasta voi rajoittaa tätä tarkistusmahdollisuutta. On kuitenkin hyvä muistaa, että Journalistin ohjeet edellyttävät aina virheellisen tiedon oikaisemista luvun terveysjournalismissa yksittäisten ihmisten tarinat ovat nousseet asiantuntijatiedon rinnalle. Potilastarinoissa korostuvat kokemus ja tunteet; samalla niissä rakennetaan kuvaa siitä, millaista on potilaana oleminen tai millaista sen tulisi olla. Nykypotilas on usein aktiivinen, itse tietoa etsivä ja asiantuntijoita haastavakin. Jutuissa uskalletaan jo puhua kuoleman mahdollisuudesta, samoin kivuista ja vihan tunteista. Sen sijaan sairauden aiheuttamat taloudelliset menetykset ja sairastamisen kalleus Suomessa eivät juuri koskaan näytä yltävän potilastarinoihin. Raha toki muuttuu sivuseikaksi kuoleman kolkutellessa, mutta sairaus on silti kriisi myös ihmisen taloudelle. Ovatko köyhyys ja rahapula suurempia tabuja kuin sairaus? 14

17 Voiko taistelun aina voittaa? Media kuluttaa joka päivä suuren määrän tavallisten ihmisten, julkkisten ja asiantuntijoiden lausuntoja, kommentteja, tuntemuksia ja mielipiteitä. Yksi harkittu tai vähemmän harkittu lausuma saatetaan hyödyntää moneen kertaan; nettiuutisessa, radiosähkeessä, tv-uutisessa ja vielä seuraavana päivänä sanomalehdessä ja myöhemmin jossain aikakauslehdessä. Yksi yhtiö omistaa useita medioita, joten sama haastattelu voi kiertää hyvinkin erilaisissa välineissä. Tämä on hyvä muistaa, kun haastatteluja antaa. Silti haastattelun antamista ei kannattaisi kohtuuttomasti pelätäkään. Asiantuntijalausunto voi tarjota pelastavan tiedon jollekin vaikeasti sairaalle potilaalle. Potilaan tarina puolestaan voi tarjota elintärkeän toivonkipinän ja vertaistuen kohtalotoverille. Median hyvää tekevää voimaa ei ole syytä pelätä tai väheksyä. Potilaiden tarinoiden käyttäminen median polttoaineena vaatii kuitenkin aina eettistä harkintaa toimituksissa. Vaikka syövästä selvinneen ihmisen tarina voi vahvistaa toivoa, se saattaa myös muokata vääränlaisia asenteita. Korostamalla henkilökohtaisen taistelun merkitystä saatetaan mediassa ohittaa lääkäreiden ja hoitajien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten sekä lääkehoidon rooli sairauden nujertamisessa. Enkö taistellutkaan riittävän kovasti? suree puolestaan potilas, jonka syöpä ei enää parane. Samaa saattavat kysyä hänen omaisensa ja ystävänsä. Ihminen ei edelleenkään ole erilaisille voimakkuusasteille säädettävä kone, vaan hauras ja haavoittuva organismi. Kiistämättä vahvan tahdon merkitystä toipumisessa, kaikkia taisteluita ei voi voittaa tahdonvoiman ja modernin lääketieteen keinoinkaan. Kirjallisuutta: Ulla Järvi & Lauri Vuorenkoski & Tuula Vainikainen: Toimittaja taiteilee lääkeviestinnän ristiaallokossa. Kysely lääketieteen toimittajien näkemyksistä lääketiedon tuottajista ja tiedon luotettavuudesta. Tiedotustutkimus-lehti 45/2005. Ulla Järvi: Suomi sairastui, kun HUS sairastui. Teoksessa Vehkalahti Pertti (toim.): Journalisminkritiikin vuosikirja Anu Kantola & Tuomo Mörä (toim.): Journalismia, journalismia. WSOY, Lääkärien ja toimittajien tiedotussuositus. Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Journalistiliitto, Mervi Pantti: Tunteellisempaa journalismia. Kirjassa: Väliverronen Esa (toim.): Journalismi murroksessa. Gaudeamus, Antti-Pekka Pietilä: Uutisista viihdettä, viihteestä uutisia. Median muodonmuutos. Art House, Sinikka Torkkola (toim.): Terveysviestintä. Tammi, Sinikka Torkkola: Sairas juttu. Tutkimus terveysjournalismin teoriasta ja sanomalehden sairaalasta. Media studies -sarja, Tampereen yliopistopaino,

18 KUN OMA KOKEMUS MUUTTUU JULKISEKSI Median kohteena Epäluuloinen virkamies joutui jakamaan synkeän salaisuutensa meidän kaikkien kanssa. Mitä siitä seurasi? Paljon ilon hetkiä, edelläkävijän riemua myyttien murtajana ja erilainen yksityisyys, arvioi johtaja Katariina Rautalahti, joka on kohdannut sairastamisensa aikana monenlaisia toimittajia. Suhteeni mediaan oli alun perin varautunut ja jopa epäluuloinen. Olin aloittanut työurani 1984 Lääkintöhallituksessa idealistisena virkamiehenä, joka teki kaikkensa kansalaisten terveyden suojelemiseksi. Ensimmäinen kohdalleni osunut toimittaja lähti kuitenkin siitä perusolettamuksesta, että virkamies salailee ja vähintäänkin laiskottelee eikä ymmärrä vastuutaan. Alussa oli vain syöpä ja minä Syöpään sairastuminen on yksityisistä yksityisin asia. Kun elokuussa 1999 kuulin syöpädiagnoosini, jaoin synkeän salaisuuteni vain mieheni kanssa. Tuntui, että syöpää ei edes ole, jos kukaan ei siitä tiedä. Hiljalleen syövän verhoa oli kuitenkin raotettava ensin kerroin sisarelleni ja sitten vanhemmilleni. Lopulta oli kohdattava se kaikkein vaikein eli silloin 9- ja 12-vuotiaat poikani. Aloin kuitenkin aika pian ymmärtää, että jostain syystä syöpä ei ole vain oma asiani. Syöpä vyöryy elämään kuin hyökyaalto ja yhtäkkiä joudut jakamaan tietoa sairaudestasi oikealle ja vasemmalle. Olet liian sairas pystyäksesi tai jaksaaksesi pitämään sen salassa. Masennus iskee ja sekin näkyy ulospäin. Lisäksi ulkonäkö muuttuu radikaalisti ja peilistä tuijottavat vieraat kasvot. Solunsalpaajahoitojen alettua joka solusi on sairas ihan konkreettisestikin. Syöpää on vaikea piilotella ja selän takana kuiskuttelu kuuluu kovaa ja kauas. 16

19 Työpaikalla tieto sairaudestani levisi kuin kulovalkea. Myös ystäväpiirini lamautui tiedosta ja kotiin alkoi tunkea kukkapuskaa ja korttia lähes kaikki halusivat tukea ja lohduttaa. Jotkut kuitenkin vetäytyivät kauhuissaan kauemmaksi, sillä syöpä voi olla liian pelottava kohdattavaksi edes toisen kautta. Sairastuttuani huomasin eläväni tahtomattani pääosaa draamassa, jonka loppukohtaus oli vielä pimennossa ja jota kaikki pelkäsivät. Pohdintaa julkisesta polusta Ensimmäinen näytös syöpädraamastani oli jo onnellisesti ohi, kun tulin valituksi ns. Aconcagua-projektiin vuonna Projektin tarkoituksena oli haastaa joukko eurooppalaisia rintasyövän kokeneita naisia kiipeämään eteläisen ja läntisen pallonpuoliskon korkeimmalle vuorelle, Aconcagualle. Tämä olisi symbolinen syöpätaival: kiipeäminen vaikeuksien vuorelle seitsemän kilometrin korkeuteen. Se oli kova haaste jo terveellekin, saati sitten syöpäpotilaalle! Vuorelle kiipeämisen tavoitteena oli herättää julkista keskustelua syövästä. Rintasyöpäpotilas ei ole surkea ressukka vaan kokonainen nainen, jolla on mahdollisuus rikkaaseen ja haasteelliseen elämään syöpätaustasta riippumatta. Oli luonnollista, että ehtona projektiin osallistumiselle oli halu kertoa medialle sekä itse projektista että myös omasta sairaudesta. Turha kainoilu vesittäisi koko hankkeen, jolla haluttiin välittää myönteistä viestiä siitä, että syöpä ei ole häpeä ja että syövän jälkeen elämä voi olla antoisaa. Minun oli kuitenkin kysyttävä itseltäni: Olenko valmis puhumaan sairaudestani julkisesti? Haluanko leimautua syöpäpotilaaksi? Onko minulla edes sanottavaa tai annettavaa muille? Mitkä ovat rajani tai onko niitä? Vanha epäluuloni mediaa kohtaan putkahti pinnalle... Voisiko media kohdella minua tai perhettäni jotenkin huonosti? Voisinko tahtomattani altistaa poikani kielteiselle julkisuudelle, ehkä jopa kiusaamiselle? Aconcagua-projekti oli kuitenkin hyvin houkutteleva. Idea imaisi minut mukaansa ja alkoi tuntua, että osallistuminen toisi merkitystä koko kurjalle sairastumiselleni. Halusin jakaa kohtalontovereilleni sanomaa, että täysipainoinen eläminen on sallittua syövän jälkeen. Halusin huutaa sen suureen ääneen! Tunsin olevani täysin terve, enkä onneksi vielä edes aavistanut, että tarinaani tulisi myöhemmin uusia karmivia käänteitä. Ennen ensimmäistä lehdistötilaisuutta oli pohdittava selväksi, mitkä ovat omat rajani. Kuinka hyvin media niitä kunnioittaisi, oli minulle hämärän peitossa. Rintasyöpä iskee naiseuden ytimeen ja siinä liikutaan hyvin intiimillä alueella. Olin 17

20 valmis olemaan avoin ja rehellinen, mutta asetin rajani sairauden ja naiseuden välimaastoon. Halusin jakaa ajatuksiani ja kokemuksiani mutta en koko sieluani tai runneltua ruumistani. Halusin auttaa muita ja samalla itseäni. Aconcagua-projekti herätti paljon kiinnostusta sekä Suomessa että ulkomailla. Se oli uusi ja yllättävä ajatus. Lehdet kirjoittivat siitä laajasti. Jopa television iltauutiset seurasi lähtöämme ja matkaamme. Projekti oli ansiokkaasti murtamassa rintasyövän ympäriltä mystiikan kauhukaapua. Tuhannet kohtalotoverit ja muut ihmiset seurasivat netin ja lehtien avulla matkaamme ja elivät sen vaiheita mukanamme. Tunsin, että olimme tekemässä jotain suunnattoman tärkeää ja hyvää rintasyöpäpotilaiden puolesta. Median kiinnostusta Sairastuin toisen kerran rintasyöpään 2003 vain kolme kuukautta ennen Aconcagualle lähtöä silloin alkoi draamani toinen näytös. Lähdin lopulta mukaan sairautta uhmaten, mutta hoitavan lääkärin luvalla, kesken solunsalpaajahoitojen. Projektista oli tullut minulle yksinkertaisesti liian rakas, jotta olisin pystynyt luovuttamaan. Luopumalla siitä olisin luovuttanut syövälle! Omasta tarinastani alkoi kehkeytyä tahtomattani jännitysnäytelmä vailla vertaa ja se puolestaan herätti entisestään median kiinnostusta. Sain kutsuja television keskusteluohjelmiin, radio- ja lehtihaastatteluihin sekä erilaisiin tilaisuuksiin. Lopulta päädyin yhdeksi kolmesta päähenkilöstä belgialaiseen televisiodokumenttiin, joka kertoo matkastamme. Halusin puhua ja sain puhua oli tärkeää tulla kuulluksi. Kaikki tämä oli valtavan palkitsevaa, sillä auttamalla muita tunsin omien tuskaisten kokemuksieni saavan suuremman merkityksen. Syöpä ei enää pelkästään ottanut minulta vaan ennemminkin antoi minulle. Olympiatuli Kolmas sairastumiseni vuonna 2005 oli minulle jo liikaa siitä en uskonut enää toipuvani henkisesti tai muutenkaan. Julkinen syöpäni kuitenkin nousi merkillisellä tavalla pelastajan rooliin. Tarinani oli tullut tutuksi ja herättänyt myötätuntoa. Juuri kun olin vajoamassa kolmannen syövän syviin syövereihin, sain kuulla tulleeni valituksi yhtenä Suomen edustajana kantamaan olympiatulta Torinon talviolympialaisten soihtukulkueessa. Mikä kunnia! Tämä nosti minut ylös masennuksesta ja lopulta kannoin hyvin ylpeänä olympiasoihtua pienen italialaisen kylän raitilla kaikkien kohtalotovereitteni puolesta. 18

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson Sosiaalinen media Lions-toiminnassa Thorleif Johansson Lionit sosiaalisessa mediassa Google: http://www.google.com/profiles/lionsclubsorg Voimmeko jatkaa menemättä sinne? YouTube: http://www.youtube.com/...

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Tiedettä kaikelle kansalle Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Ulla Järvi - kuka? Suomen Lääkärilehden toimittaja vuodesta 2000 1.5.09 31.5.10 vs päätoimittaja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? YKN Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Kuka? Viestinnänsuunnittelija Kirjastot.fi Kirjastojen välistä viestintää, kirjastoille

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää?

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Ensimmäinen SOTERKO -tutkimuspäivä Teija Riikola MIKSI TIETEESTÄ PITÄISI TIEDOTTAA? Keskustelu kuuluu tieteeseen. nykyisin yhä enemmän eri tieteenalojen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 14.10.2010 Toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Toinen linja 14, 00530 Helsinki puhelin 09 771 2510 s-posti toimisto@sosiaalitieto.fi

Lisätiedot

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen Lokkaali-hankkeen KOULUTUSKALENTERI Marraskuu 2009 To 5.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Oulu. Moniviestintä Oy, Pietilä Pe 6.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Ylivieska, Moniviestintä Oy, Pietilä

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ?

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? Marja Salminen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä?

Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä? Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä? Päivä potilaalle KYSissä 8.4.2011 Google? tehokas ja nopea löytää paljon ja pian MUTTA vastuu on kokonaan lukijalla hakukone löytää mitä tahansa sivustoja,

Lisätiedot