Katja Komonen PUHUTTU PAIKKA. Nuorten työpajatoiminnan rakentuminen työpajakerronnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katja Komonen PUHUTTU PAIKKA. Nuorten työpajatoiminnan rakentuminen työpajakerronnassa"

Transkriptio

1 Katja Komonen PUHUTTU PAIKKA Nuorten työpajatoiminnan rakentuminen työpajakerronnassa Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 21

2 Katja Komonen PUHUTTU PAIKKA Nuorten työpajatoiminnan rakentuminen työpajakerronnassa Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 21 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2007

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin (015) Tekijä ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen kuva: Kirsi Purhonen ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Ulkoasu: Taktum Oy Kannen ja sisällön painatus: Interkopio Oy

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja 21 Tekijät Katja Komonen Nimeke Puhuttu paikka. Nuorten työpajatoiminnan rakentuminen työpajakerronnassa Tiivistelmä Nuorten työpajatoiminnalla on Suomessa kolmikymmenvuotinen historia luvun laman varjossa työpajatoiminnasta muodostui yksi merkittävimmistä suomalaisen aktiivisen työvoimapolitiikan nuorille suunnatuista toimista, ja työpajojen tehtävänä oli lähinnä toimia nuorten työttömien työharjoittelupaikkoina luvulle tultaessa asiakaskunta on heterogeenistunut ja yksilöllisen tuen ja ohjauksen merkitys on korostunut työtaitojen harjaannuttamisen rinnalla. Tämä tutkimus on syntynyt osana Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa, Euroopan sosiaalirahaston ja Itä-Suomen lääninhallituksen rahoittamaa Oppivat työpajat-hanketta. Vuosina toteutetun kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää eteläsavolaista työpajatoimintaa pajojen sisältöjen sekä pajojen ja ammattioppilaitosten yhteistyön vahvistamisen näkökulmista. Tutkimuksessa tarkastellaan seuraavia kysymyksiä: Millaisia ovat nuorten työpajatoiminnan puhetavat? Millaista kuvaa nuorten työpajatoiminnasta nämä puhetavat tuottavat ja ylläpitävät? Millaisia representaatioita työpajalla työskentelevistä nuorista työpajapuheessa rakentuu? Tutkimuksen aineisto koostuu asiakirja-aineistosta sekä työ- ja yksilövalmentajien teemahaastatteluista. Tutkimuksen diskursiivisessa analyysissa kävi ilmi, että työpajatoiminnalle annetaan monenlaisia tehtäviä, joista keskeisimpinä korostuvat yhteiskunnallisiin instituutioihin liittäminen, palkkatyöhön sosiaalistaminen sekä yleinen kasvatus ja ohjaus. Työpajaa koskevassa puheessa työpajalla työskentelevä nuori piirtyy niin ongelmiensa kuin voimavarojensa kautta, jolloin valmentajan ja nuoren välisessä suhteessa katsotaan tarvittavan niin kontrollia, kumppanuutta kuin huolenpitoakin. Avainsanat (asiasanat) työpajat, nuoret, syrjäytyminen, ehkäisy, diskurssi, puheviestintä, analyysi Sivumäärä 207 s. + liit. 3 s. Muita tietoja Kieli Suomi ISBN (nid.) (PDF) ISSN Luokitukset YKL UDK

5 DESCRIPTION Date Publication series and NO A: Research Reports Authors Katja Komonen Name of the work How it's told. The formation of youth workshops in the narration Abstract In Finland youth workshops have a history more than two decades. At the beginning of 1990s most clients were unemployed young people and youth workshops emphasized work experience as the key to integrating them into working life. Nowadays customers are more heterogeneous and young people themselves express the need for more personal guidance and overall social support. This research has been constructed as a part of a project called The learning workshops. Project s administrator was Mikkeli University of Applied Sciences and it was funded by European Social Fund and State Provincial Office of Eastern Finland. Project was implemented between 2006 and Project s main purpose was to develop workshops services in South-Savo region by building the co-operation between youth workshops and vocational The research questions focus on examining how the youth workshops are constructed in the narration. The data consists of official documents and thematic interviews. In the discoursive analysis of the data, it was discovered that youth workshops were given different objectives. The integration of institutions, the socialisation of labour work and general education and guidance were seen as the main objectives of youth workshops. The young people working in youth workshops were described from two perspectives: the perspective of problems and perspective of possibilities. Further, control, partnership and care were emphasized in the relationship between the tutor and the young people. Keywords workshops, youth, social exclusion, prevention, discourse, speech communication, analysis ISBN (nid.) (PDF) ISSN Pages 207 p. + app. 3 p. Remarks Language Finnish Classifications YKL UDK

6 ALKUSANAT Etelä-Savoa pidettiin 2000-luvulle saakka työpajatoiminnan näkökulmasta jokseenkin synkkänä alueena. Työpajakenttä oli pirstaleinen; usea paja kamppaili eloonjäämisestään ja kehittämistyö oli pitkälti yksittäisten ja yksinäisten tulisieluisten ohjaajien varassa luvun alussa maakunnassa alettiin kuitenkin kehittää voimakkaasti työpajatoimintaa. Tätä työtä tehtiin osaltaan vuosina Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Euroopan Sosiaalirahaston ja Itä-Suomen lääninhallituksen rahoittamassa Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen Etelä-Savossa -hankkeessa. Hankkeessa tehostettiin eteläsavolaista työpajatoimintaa pajojen verkostoitumisen ja pajoilla työskentelevien työ- ja yksilövalmentajien osaamisen vahvistamiseksi. Hankkeen tavoitteena oli tarjota mukana olleille pajoille resursseja ja mahdollisuuksia toiminnan moniulotteiseen analysointiin ja kehittämiseen. Toimintaa jatkettiin vuosina edellä mainittujen rahoittajien tuella Oppivat työpajat -hankkeessa, joka vahvemmin nuorten työpajatoimintaan kiinnittyvänä edisti ammattiopistojen ja työpajojen yhteistyötä sekä pajatoiminnan uudistamista monipuoliseksi oppimisympäristöksi. Nyt käsillä oleva tutkimus on toteutettu osana Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Oppivat työpajat -hanketta, vaikkakaan se ei sisällöllisesti eikä toteutukseltaan kiinnity ainoastaan Etelä-Savoon. Tutkimuksellani olen pyrkinyt ottamaan kantaa nuorten työpajojen tehtävää ja paikkaa 2000-luvulla jäsentävään keskusteluun. Nuorten työpajoja koskevan keskustelun moniäänisyys, jopa soraisuus ja ristiriitaisuus, ovat toimineet tämän tutkimuksen innoittajina. Yksiäänisyyteen en ole edes pyrkinyt, siinä tuskin on edes mahdollista onnistua. Toivon kuitenkin tavoit-

7 taneeni erilaisista virallisista ja vähemmän virallisista työpajapuheista jotain sellaista yhteistä ja jaettua, jonka voidaan ajatella olevan monien muutosten myllerryksessäkin löydettävissä erilaisista nuorten työpajoista. Mikkelissä Katja Komonen

8 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖPAJAN PAIKKA HISTORIAN VALOSSA Pajat nuorisotyötä ja työvoimapolitiikkaa yhdistämässä luku ja sisällöllisen eriytymisen ja kehittämisen vaade Työpajatoiminta ja valtiollinen ohjaus Työpajatoiminta tutkimuksen kohteena Nuorten kokemukset keskiössä Työpajanuoren profiili TYÖPAJATOIMINTA INSTITUUTIONA Rakenteen ja toimijan välisen suhteen tutkimisesta Paikan ja instituution käsitteet Instituution tutkimisesta TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustehtävä ja tutkimusongelmat Diskursiivinen lähestymistapa Moniäänisyys metodisena lähtökohtana Minun diskurssianalyysini Diskursiivinen lukeminen ja asiakirja-aineisto Diskursiivinen lukeminen ja narratiivit Aineistonkeruuprosessi Tutkimusaineistojen erittely Kontekstuaalisuudesta intertekstuaalisuuteen Aineiston luenta TYÖPAJATOIMINNAN YHTEISKUNNALLINEN JA KULTTUURINEN PAIKKA Paikallisen pajatoiminnan rakentuminen autonominen vai unohdettu työpaja?...88

9 5.2 Työpajatoiminnan yhteiskunnallisen tehtävän rakentuminen Yhteiskunnallisiin instituutioihin liittäminen Palkkatyöhön sosiaalistaminen Yleinen kasvatus ja ohjaus Työpajatoiminnan asemoituminen Sosiaalisen työllistämisen kenttä työpajan viitekehyksenä Työpajat erityisten ja yleisten palvelujen välimaastossa Erottautumis-, kompensaatio- ja kumppanuuspuhe pajan paikalleen asettamisen strategioina TYÖPAJAN JA NUOREN VÄLISEN SUHTEEN RAKENTUMINEN Työpajanuoren positointi Työpajanuoren rakentaminen hallinnoinnin kohteeksi Hallinnollisesti haltuunotettava nuori Ei-valmis nuori Toimeton nuori Ongelmadiskurssi ja objektinuori Voimavarapuhe ja subjektinuoren rakentuminen Hegemonisten diskurssien merkitykset Ammatillisen kohtaamisen rakentuminen Kumppanuussuhde Kontrollisuhde neuvottelut, dokumentaatio ja sopimuksellisuus Huolenpitosuhde Valmentajien ammatillisuuden rakentuminen epävirallisuudesta kasvatukselliseen asiantuntijuuteen Työpajadiskurssit ja paikan rakentuminen TYÖPAJA KASVATUKSELLISENA HALLINTANA Työpajojen kehittyvä kasvatuksellisuus Työpajatoiminta ja käsitys syrjäytymisestä Hallinnoinnin tekniikat LOPUKSI...189

10 8.1 Metodologista pohdintaa Työpajojen paikannukset Työpajatoiminnan identiteetti ja ammatillistumisen haasteet LÄHTEET LIITE Teemahaastattelurunko

11 1 1 JOHDANTO Nuorten työpajatoiminnasta puhutaan nykyisin monessa yhteydessä, monin eri tavoin. Työpajatoiminta esitetään ratkaisuna erilaisiin yhteiskunnasta ja nuorten elämästä nouseviin tarpeisiin, jopa ongelmiin. Diskursiivisesti todeten, työpajaan liittyvät erilaiset puhetavat rakentavat erilaisia kuvia työpajatoiminnasta ja sen tehtävistä, samoin kuin siellä työskentelevien nuorten asemasta ja toimijuudesta oman elämänsä suhteen. Vaikka työpajatoiminnasta puhutaan paljon, on silti pohdittu vähän sitä, mikä on työpajatoiminnan ydin ja miten tuo ydin mahdollisesti muovautuu ja on muovautunut erilaisten toimijatahojen rakentamana työpajojen historian aikana. Työpajatoiminta ei kuitenkaan rakennu sosiaalisessa tyhjiössä, vaan se sijoittuu aina tiettyyn aikaan ja paikkaan, erilaisten historiallisten tapahtumien, kulttuuristen arvojen ja nuorten elämässä tapahtuneiden muutosten muokatessa ja rajatessa sitä sekä rakentaessa sille merkityksiä. Konstruktivistisen näkökulman mukaan näitä merkityksiä rakennetaan jatkuvasti uudelleen ja niistä käydään eri toimijoiden välillä neuvotteluja ja jopa kamppailuja. Nuorten työpajatoiminta aloitettiin 1980-luvulla. Se syntyi nuorisotyön ja työhallinnon tavoitteita ja menetelmiä yhdistämällä ja sen tavoite ole ehkäistä nuorten työmarkkinoilta syrjäytymistä luvun laman varjossa virallisen nuorisotyön rooli pajatoiminnassa kapeutui ja työpajoista muodostui yksi merkittävimmistä suomalaisen aktiivisen työvoimapolitiikan nuorille suunnatuista toimista luvulle tultaessa työpajojen perustehtävä on muuttunut 1990-luvun hätäaputyöllistäjästä yhä heterogeenisemman asiakaskunnan 1 Kaikkinensa nuorisotyön määrärahoja leikattiin.

12 2 työssä oppimisen areenaksi sekä yksilöllisten valmennus- ja kuntoutuspalveluiden tuottajaksi osana sosiaalisen työllistämisen toimialaa 2 ja välityömarkkinoita 3. Työpajatoiminnan tavoitteiden ja sisältöjen kannalta kehityskulku on merkinnyt siirtymistä työhön liittyvien teknisten valmiuksien opettamisesta ja työkokemuksen kartuttamisesta (työtaito) elämisen valmiuksien harjaannuttamiseen (työhalu, työkyky) kasvatuksellisten tavoitteiden korostuessa yhä vahvemmin työpajatoimintaa koskevissa julkilausumissa. Nuoren elämään kokonaisvaltaisesti vaikuttamaan pyrkivän usein sosiaalipedagogiseksi nimetyn lähestymistavan rinnalla pajoja on yhä korostuneemmin alettu jäsentää vaihtoehtoisina koulutusväylinä, erilaisten pajakoulujen ja oppisopimustoiminnan yleistyessä pajoilla. Rinnan työpajatoiminnan tavoitteiden ja sisältöjen muotoutumisen, samoin kuin erikoistumisen ja ammatillistumisen kanssa on kulkenut työpajaorganisaatioiden muutosprosessi. Kunnan budjettirahalla tai muilla yleisavustuksilla rahoitetun työpajatoiminnan aika alkaa olla ohi. Sisäisten kehitystarpeiden ohella ulkoiset paineet, esimerkiksi kuntien ja työvoimahallinnon siirtyminen palvelujen tuotannossa ja hankinnassa julkisesti kilpailutettuun tilaajatuottaja -malliin sekä työpajatoiminnan vakinaistamiskeskustelun yhteydessä esitetyt näkemykset toiminnan rahoitusmallista, ovat pakottaneet työpajat valmennuspalveluiden tuotteistamiseen, erottautumiseen ja erilaistumiseen. Myös työpajatoiminnan laadun kehittämisen on katsottu edellyttävän tuotteistamista. Omien toimintamallien ja toiminnan tulosten arvioiminen ja edel- 2 Sosiaalinen työllistäminen on määritelty toimenpiteiksi, joilla tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyttä ja toimintakyvyn ylläpitoa (STM 19:2004). 3 Välityömarkkinoiksi kutsutaan avointen työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä olevia tuettuja palveluja, aktiiviohjelmia ja työtilaisuuksia niille, joiden sosiaalinen selviytyminen on heikentynyt pitkäaikaisen työttömyyden vuoksi. Välityömarkkinoiden on katsottu tarjoavan yhtäältä vaihtoehdon pitkäaikaistyöttömyydelle ja toisaalta mahdollisuuden edetä avointen työmarkkinoiden työpaikkoihin, jolloin välityömarkkinat kiteytyvät toisaalta välittämiseksi työmarkkinoilta pudonneista ihmisistä, toisaalta välivaiheeksi ennen avoimia työmarkkinoita (Filatov 2007, 43). Parmanne ja Siekkinen (2005, 33) määrittelevät välityömarkkinat työttömien tuetuiksi työmarkkinoiksi, jossa työhallinto voimakkaasti tukee työttömien työllistämistä ja jossa joiltain osin voitaisiin helpottaa työnantajan riskiä uuden työntekijän palkkauksen ja työehtojen suhteen.

13 3 leen kehittäminen on kuitenkin vaikeaa, jos toiminnan tavoitteita ja sisältöjä ei ole määritelty. (Välimaa 2006, 7.) Vaikka työpajojen historia on jo liki kolmikymmenvuotinen, kehityskulku työverstaisiin rinnastetusta joustavasta, puolivihreästä, kylmän palkkatyön tuolla puolella olevasta mahdollisuudesta (ks. Paakkunainen 1995, 11) kohti ammatillistunutta laatutyötä tekevää ja räätälöityä palvelutoimintaa on edennyt viime vuosina nopeasti. Työpajoja leimaa kuitenkin (yhä) jonkinlainen toiminnan selkiintymättämyys ja niiden identiteetti on epämääräinen. Yhtenäinen linja sen suhteen, mitä työpajojen tulisi olla, puuttuu, ja pajojen pedagoginen ja teoreettinen hahmottaminen on vasta alussa. Tähän voidaan hakea syitä useasta eri suunnasta. Työpajat sijaitsevat ensinnäkin enemmän tai vähemmän ulkopuolella tai irrallaan vakiintuneista ohjausinstituutioista, mikä on asemoinut työpajatoiminnan alkuajoista lähtien epämääräiselle harmaalle vyöhykkeelle 4 koulujärjestelmän ja työelämän välimaastoon ja tuottanut työpajatoiminnalle lainsuojattomaksikin kuvatun aseman (ks. Kuoppala & Virtanen 2000b, 2). Työpajojen vaihtoehtoisuus ei useinkaan ole kiinnittynyt vapaaehtoisuuteen, vaan työpaja on pikemminkin nähty (viimeisenä) vaihtoehtona silloin, kun mikään muu ei (enää) auta. Viimeaikainen keskustelu ei ainoastaan nuorten työpajatoiminnasta, vaan laajemmin sosiaalisesta työllistämisestä on tosin tältä osin entistä voimakkaammin nostanut esiin kysymyksen työpajan paikasta, samoin kuin sen rajoista. Työpajoille annetut uudet tehtävät, esimerkiksi pajakoulutoiminta, näyttävät monin tavoin murtavan työpajatoiminnan tehtäväkuvaa ja laajentavan sen toimintavyöhykettä. 4 Harmaalla vyöhykkeellä voidaan tarkoittaa työpajojen ja muiden ns. nuorisoprojektien kaksinaista roolia turvaverkon paikkaajina. Työpajat ovat kasvatuksellisia yksikköjä, jotka pyrkivät tekemään senkaltaista kasvatustyötä, joka perinteisesti on kuulunut kodin vastuulle. Harmaa vyöhyke paikallistuu siis kodin ja hyvinvointivaltion ammattilaisten tekemän sosiaalistamisen väliin. Toisaalta projektit ovat turvaverkon paikkaajia siinä mielessä, että ne täydentävät yhteiskunnan sosiaalistamisjärjestelmien puutteita. Tässä yhteydessä harmaa vyöhyke tarkoittaa siis esimerkiksi peruskoulun, ammatillisen koulutuksen ja työelämän väliin jäävää nykyisin yhä laajempaa ei-kenenkään-maata. (Paju & Vehviläinen 2001, 251.)

14 4 Työpajatoiminta sijaitsee myös neljän hallinnonalan alueella, joskus myös niiden rajavyöhykkeellä tai jopa välimaastossa. Alun perin toiminnassa yhdistettiin nuorisotyön ja työhallinnon menetelmiä ja tavoitteita, sittemmin myös sosiaali- ja opetustoimi ovat tulleet mukaan. Poikkihallinnollisuus on näyttäytynyt paitsi mahdollisuutena myös haasteena: yhteinen näkemys työpajatoiminnan tehtävästä ja sisällöllisestä kehittämisestä on puuttunut. Kukin hallinnonala profiloi työpajatoimintaa itselleen ja asiakaskunnalleen sopivalla tavalla. Työpaja-käsite on myös ollut selkiytymätön ja sen alle on sijoitettu mitä erilaisimpia toimintoja. Ammatillisen koulutuksen piirissä on meneillään monia ESR-projekteja, joissa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria pyritään tukemaan opinnoissaan työpajatyyppisen toiminnan avulla. Erilaisten kehittämisprojektien yhteydessä on puhuttu muun muassa ammattipajoista, työpajoista, innopajoista (ks. Vehviläinen 2002b) ja työkouluista (ks. Hämäläinen & Komonen 2003). Niillä kaikilla viitataan oppilaitoksiin perustettuihin pajoihin, jotka ovat osa tutkintoon johtavaa toisen asteen ammatillista koulutusta ja joissa opetussuunnitelmat muodostavat keskeisen toimintaa ohjaavan raamin. Monessa ammatillisessa oppilaitoksessa toimii lisäksi ilman erillisrahoitusta erilaisia rästipajoja ja pysäkkejä, joilla viitataan opetussuunnitelmapohjaiseen oppimiseen liittyvään fyysiseen tilaan, jossa esimerkiksi rästiin jääneitä opintoja voidaan suorittaa. Laajimmin työpaja-käsitteellä voidaan tarkoittaa myös ammattioppilaitoksissa käyttöön otettuja monimuotoisia toimintoja, joilla pyritään kiinnittämään opiskelijat opintoihinsa ja tukemaan opiskelijoita tutkinnon suorittamisessa (Komonen 2006). Tässä tutkimuksessa työpajalla tarkoitetaan kuntien, säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämiä työpajoja, johon nuoret ohjautuvat eri viranomaisten toimesta tai

15 5 oma-aloitteisesti 5. Nojaudun siten seuraavaan Valtakunnallisen työpajayhdistyksen määritelmään työpajoista: Työpaja on erityistyöllistämisen yksikkö, joka tarjoaa eri-ikäisille asiakkaille (valmentautujille) mahdollisuuden saada tukea työ- ja yksilövalmennuksen keinoin. Työpaja voi olla työllistymisen monipalvelukeskuksen erillinen toimintayksikkö tai kokonaan erillinen yksikkö. Työpajan kohderyhmä painottuu muuten heikossa työmarkkinaasemassa oleviin henkilöihin. (Marniemi & Pekkala 2005, 13.) Tämän määritelmän täyttäviä työpajoja voidaan edelleen eritellä lähinnä suuntautumisen ja pajan erikoistumisen mukaan muun muassa ohjaaviin pajoihin, starttipajoihin ja työtoiminnan yksiköihin. Ammatillisten oppilaitosten sisällä toimivat pajamuotoiset yksiköt tai pajakoulut rajaan siten tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Työpajan sijasta käytän laajempaa työpajatoiminnan käsitettä, jolla viittaan fyysisen ja yksittäisen työpajan sijasta yhteiskunnallisesti organisoituun ja raamitettuun, tiettyä yhteiskunnallista tehtävää toteuttavaan toimintamuotoon. Kirjavat työpajojen ideat siis elävät ja kehittyvät. Ne ovat monien ideologisten, kulttuuristen ja hallinnollisten intressien ja jopa määrittelykamppailujen kohteena keskeisen kiistakysymyksen kiteytyessä siihen, ketkä ja miten työpajatoiminnassa voivat toteuttaa intressejään ja tavoittaa nuoria pajojen avaamilla kentillä (ks. Paakkunainen 1995, 11). Kamppailussa ei ole kysymys ainoastaan työpajojen perustehtävien jäsentämisestä, vaan laajemmin työpajatoiminnan identiteetin, merkityksen ja mielen hakemisesta monella tavoin turbulenttisessa toimintaympäristössä. 5 Suomalainen työpajamalli lähenee brittiläistä Youth Training harjoittelukulttuuria, jossa epävirallisuudella on keskeinen asema. Youth Training Scheme on koulutuksen ulkopuolella oleville, työttömille vuotiaille suunnattu 1-2-vuotinen harjoitteluohjelma, joka tähtää työkokemuksen saamiseen ja sitä kautta työmarkkinoille sijoittumiseen. (Paakkunainen 1998.) Ohjelmaa on kuitenkin kritisoitu siitä, että se tarjoaa työmarkkinoilla halpaa työvoimaa ilman että nuoret saavat tulevaisuudessa tarvittavia teknologisia valmiuksia. Tanskassa puolestaan säädettiin vuonna 1991 laki ns. tuotantokouluista (produktionskolet), joilla on sama kohderyhmä kuin nuorten työpajoilla Suomessa. Toisin kuin suomalaisessa tai brittiläisessä mallissa Tanskassa työpajat sisältävät varsin tarkan ja koulumuotoisen curriculumin. (ks. Nyyssölä 1999a.)

16 6 Työpajojen mielen ja merkityksen analyysiin ei ole runsaista kuvailevista arviointiraporteista eikä työpajatoimintaa jopa romantisoivista selvityksistä huolimatta juurikaan paneuduttu tutkimuksellisesti. Tämä olisi kuitenkin olennaista ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin tämän päivän nuorten työpajat jäsentyvät nuorisotyön, sosiaalitoimen, työhallinnon ja opetustoimen toimintaympäristöiksi, joissa liikutaan formaalin, non-formaalin ja informaalin oppimisen rajapinnoilla tai viranomaiskielellä kuvattuna perus- ja erityistason palvelurakenteiden välissä (Marniemi, Pekkala & Virtanen 2004, 8). Myös työpajalla oleva nuori liikkuu monilla rajoilla: menneisyys nykyisyys tulevaisuus, koulutus työ ei työ, omat rajat niiden ylitys (vrt. Onnismaa 2000, 156). Kiinnostaviksi kysymyksiksi tällöin nousevat seuraavat teemat: Millaisia haasteita tuossa monia reviirejä sisältävässä maastossa liikkuminen työpajalle ja siellä työskenteleville nuorille asettaa? Mihin työpajan kotipesän voidaan katsoa paikantuvan? Millaisiksi nuoren mahdollisuudet ja velvollisuudet työpajatoiminnassa muotoutuvat? Toiseksi, työpajatoiminta esitetään, sitä juurikaan kyseenalaistamatta, suhteellisen yksiselitteisenä ratkaisuna sinänsä heterogeenisen syrjäytymisvaarassa olevan nuorten ryhmän elämän haasteisiin. Työpajojen tehtäväksi määrittyy muun muassa kokemuksen antaminen työnteosta, tiedon antaminen nuoren osaamisalueista, tulevaisuuden suunnitteluun ohjaaminen ja kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen. Mutta toimivatko pajat näin? Mitä pajat itse määrittävät omaksi perustehtäväkseen ja mistä käsin tuo määrittely tapahtuu? Jotta voimme ymmärtää niin työpajojen nuoria kuin työpajojen paikkaa osana nuorille suunnattuja palveluita, on olennaista lähteä jäsentämään ja purkamaan auki nuorten työpajatoimintaan liittyviä perusteluja ja tavoitteita. Tässä tutkimuksessa tarkastelen edellä kuvattujen yhteiskunnallisten haasteiden ja uusien tehtävien eteen asettautuvaa nuorten työpajatoimintaa. Olen kiinnostunut siitä, mistä puhutaan, kun puhutaan työpajatoiminnasta, jolla on muiden instituutioiden tavoin julkilausutut tavoitteet ja tehtävät: Millaisia kuvia nuorten työpajatoiminnasta luodaan? Millaisten määrittelyjen kautta

17 7 pajatoimintaa rakennetaan? Työpajatoimintaa koskevaa puhetta aukipurkamalla pyrin tekemään näkyväksi ja ymmärrettäväksi sitä, mitä asioita pidetään itsestään selvinä ja hyväksyttyinä ja mitkä teemat puolestaan asettuvat kiistelyn, kiistämisen tai neuvottelujen kohteiksi. Yleisemmällä tasolla tutkimus havainnollistaa sitä, miten työpajatoiminta yhteiskunnallisena instituutiona asettuu osaksi yhteiskunnan ja yksilöiden välisen neuvottelun tuloksena syntyvää ymmärrystä sosiaalisesta maailmasta ja sen järjestyksestä (Berger & Luckmann 1994; ks. myös Herranen 2003). Teoreettisesti tutkimus paikantuu useampaankin keskusteluun, joista olen ammentanut sekä virikkeitä että näkökulmavalintoja. Keskeisiksi käsitteiksi kiteytyvät paikka ja asiakkuus 6. Työpajatoimintaa koskeva tutkimus kiinnittyy näiden käsitteiden kautta väljästi myös instituutioiden tutkimiseen. Työpajatoimintaa voidaan lähestyä nuoruuden, sosialisaation, työnteon ja nykyisin myös jossain määrin koulutuksen instituutiona, johon liittyvät paikan ja asiakkuuden käsitteet. Käsitteinä paikka ja asiakkuus kietoutuvat edelleen yhteen. Paikka tuottaa asiakkuutta ja asiakkuudelle annetut merkitykset tuottavat myös paikkaa. Tämö voi ainakin hetkellisesti vaikuttaa siihen, miten organisaation tehtävä ja paikka nähdään. (ks. Vanhala 2005, 38; 156.) Instituutioita voidaan lähestyä eri tavoin. Tässä tutkimuksessa pyrin tavoittamaan instituutiota koskevasta puheesta sekä instituution olemusta että erilaisia kertomisen tapoja (vrt. Kekoni 2004). Erityisesti tarkastelen työpajatoiminnan (yhteiskunnallisia) tehtäviä ja paikkoja sellaisina kuin ne näyttäytyvät työpajaa koskevassa puheessa. Työpajojen paikan ja tehtävän hahmottaminen puheesta edellyttää kahta näkökulmaa: teemahaastattelujen kautta avautuvaa työ- ja yksilövalmentajien toimijanäkökulmaa ja toimijakerronnal- 6 Asiakkuus käsitteenä on sinänsä työpajojen kohdalla ylipäätään ongelmallinen Silloin kun molemmilla, kansalaisella sekä viranomaisella, on suuri valinnanvapaus, on kysymyksessä asiakkuus. Tällöin molempien asema on vahva. Asiakas pystyy valitsemaan itselleen ja omiin tarpeisiinsa parhaiten sopivan palvelun ja myös viranomaiset palveluntuottajina voivat suunnata palvelunsa palveluideologiaansa parhaiten soveltuville ryhmille. (Hasenfeld ym. 1987, 402.) Työpajan nuoret tulevat useimmiten jonkun lähettäminä. Heihin soveltuu paremmin Niirasen (2002, 67-68) käyttämä kohdeasiakkaan (object-client) käsite, joka viittaa kansalaiseen palveluiden ja ammatillisten toimenpiteiden kohteena.

18 8 le (tulkinnallista) kontekstia antavaa asiakirja-aineistoa, joka jäsentää ilmiötä vahvemmin instituutiosta käsin. Viranomaisten tuottamat asiakirjat olen nimennyt viralliseksi puheeksi ja työ- ja yksilövalmentajien tuottamat asiakirjat ja haastattelut ammatilliseksi puheeksi. Olen kokenut työpajaa koskevien tekstien nostamisen tutkimuksen aineistoksi tärkeänä. Ulkopuolisina tutustumme instituutioihin usein juuri painetun sanan välityksellä. Ammattilaiset luovat teksteissään esimerkiksi tulkintoja asiakkaista, sosiaalisista ongelmista ja palvelujen saannin perusteista. Ammattilaisten asiakirjoihin tekemät merkinnät vakuuttavat lukijaa asiakkaan ongelmallisuudesta ja instituution toimenpiteiden välttämättömyydestä. Katson tutkimukseni lukeutuvan siten väljästi vuorovaikutteiseen instituutioiden tutkimukseen, joka Raitakarin (2006) mukaan keskittyy siihen, miten ammattilaiset tekevät toiminnassaan, puheessaan ja teksteissään ymmärrettäväksi instituutiossa tehtävää työtä. Kiinnittämällä työpajatoiminnan tarkastelun virallisiin asiakirjoihin haluan myös korostaa, ettei työpajatoimintaa koskeva keskustelu ole muusta yhteiskunnasta itsenäinen alue, vaan siihen vaikuttavat laajemmat yhteiskunnalliset murrokset ja poliittiset intressit. Edellä kuvatuista teoreettisista ja metodisista paikannuksista käsin tutkimuksen ytimeksi tulee seuraava kysymys: Millaisia paikkoja ja paikannuksia nuorten työpajapajatoiminta saa? Paikan jäsentämisen lisäksi pyrin myös tavoittamaan sitä, miten tuota paikkaa työpajaa koskevassa puheessa rakennetaan. Siten esitän vielä seuraavan kysymyksen: Millaisia paikalleen asettamisen strategioita käytetään? Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto koostuu kolmen itäsuomalaisen työpajan työ- ja yksilövalmentajien teemahaastatteluista sekä työpajatoimintaa koskevasta valtakunnallisesta ja paikallisesta asiakirjaaineistosta. Erittelen aineistojani teksteinä, kielellisinä tuotoksina. Aineiston analyysi rakentuu aineiston diskursiiviselle luvulle, josta pyrin tavoittamaan erilaisia työpajaa kuvaavia ja rakentavia puhetapoja.

19 9 Diskurssianalyysissani analysoin kielenkäyttöä kokonaisuutena, jossa huomioni kiinnittyy puheen tuottamiin representaatioihin. Analyyttisena painopisteenä on siten tarkastella, millaiseksi tietty sosiaalinen ilmiö on konstruoitu (Edwards 2005). Oletan myös, että yhden ja yhtäläisen työpajatoiminnan sijasta työpaja voi rakentua useista eri konteksteista. Se voi vaihdella ja muuttua tilanteittain. Tutkimuksessa on pitkälti kysymys siitä, miten työpajatoiminta tulee määritellyksi ulkoapäin, mutta myös siitä, miten työpajat itse ottavat määritykset vastaan. Työpajaa koskevassa puheessa on kyse dialektisesta neuvotteluprosessista. Siinä yleinen instituutiota koskeva julkipuhe ehdollistaa yksilöiden ja kollektiivien puhetapoja sekä heidän asemaansa, mutta samalla yksilöt muokkaavat julkipuheen sisältöjä. Tämän erottautumiseen ja samastumiseen sidotun neuvottelun tuloksena syntyy erilaisten näkemysten ja kysymysten esittämisen tila, jota voidaan kutsua diskursiiviseksi tilaksi. (ks. Herranen 2003, 14.) Työpajapuheen tutkimisen kautta pyrin siten tavoittamaan jotain paitsi työpajainstituution makro- ja mikrotasolla tapahtuvasta itsemäärittelystä myös instituutioiden ja yksilöiden välisestä suhteesta. Institutionaalisen vuorovaikutuksen kolmantena keskeisenä osapuolena ovat nuoret, jotka eivät ole passiivisia kuultavia, vaan he ovat osallisia instituutioiden vuorovaikutuksessa. Raitakari (2004b, 35 36) on todennut, että yhtäältä nuori tulee tulkituksi kulloisenkin instituution tehtävien kautta, ja toisaalta nuori itse rakentaa kuvaa itsestään instituution jäsenenä. Nuorten ryhmiä tai kulttuureita nimitetään usein viittaamalla paikkojen nimiin, kuten aseman nuoret tai lähiöläiset (ks. Tolonen 2001, 21). Myös työpajoilla työskentelevistä nuorista puhutaan työpajanuorina. Tutkimuksen kolmanneksi kysymykseksi asettuukin se, millaisia representaatioita työpajalla työskentelevistä nuorista rakentuu virallisissa asiakirjoissa sekä ammattilaisten kielenkäytössä. Tutkimus jakautuu kahdeksaan päälukuun. Luvussa 2 luon katsauksen työpajatoiminnan historialliseen paikkaan tarkastelemalla työpajatoiminnan kolmen vuosikymmenen keskeisiä etappeja. Koska työpajatoiminta on yhteiskunnallinen instituutio, sen paikan määrittely ja toimintatavat eivät ole yksinomaan yksittäisten työpajojen itsensä päätettävissä. Työpajatoimintaa

20 10 määritellään ja ohjeistetaan varsin moniäänisesti. Työpajatoiminta tehtävineen on muiden instituutioiden tavoin myös sidoksissa yhteiskunnalliseen aikaan ja paikkaan historiallisen ajan tapahtumiin, keskusteluihin ja näkemyksiin. Lisäksi avaan luvussa työpajatoimintaa koskevaa tutkimuksellista perinnettä. Luvussa 3 haetaan tutkimuksen teoreettisia paikannuksia instituutioiden vuorovaikutteisesta tutkimuksesta ja täsmennetään tutkimuksen keskeiset käsitteet. Luvussa 4 täsmennän tutkimustehtävän sekä kuvaan ja perustelen metodologisia ja metodisia valintojani. Tutkimuksen tulokset esitellään luvuissa 5 ja 6. Luvussa 5 lähden liikkeelle kuvaamalla analyysissa erittelemiäni työpajadiskursseja, joissa kiteytyvät erilaiset työpajan yhteiskunnalliset tehtävät. Pyrin paikantamaan työpajatoimintaa sekä kulttuurisen että yksilöiden inhimillisen elämän kartastolle. Luvussa 6 keskiöön asettuu työpajan ja nuoren välinen suhde, jolloin kiintoisaa on tarkastella, miten työpajatoiminnan yhteiskunnallinen tehtävä näkyy nuoren kohtaamisessa. Luvussa 7 puolestaan kysytään, millaista kasvatuksellinen hallinnointi työpajatoiminnassa on, ja missä ja miten se erityisesti tulee näkyviin? Viimeisessä luvussa 8 esitän kokoavat johtopäätökset. Kokoan tulokset työpajan paikasta erilaisten työpajatoiminnan merkityksellisten suhteiden sekä työpajatoiminnan identiteetin käsitteen yhteyteen. Samalla otan etäisyyttä tekstien lähiluentaan ja pyrin asettamaan tutkimuksen tulokset yhteiskunnalliseen ja teoreettiseen viitekehykseen.

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Rannikkopajat Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä ja 1.5.2007 lähtien Virpi Jonsson työpajajohtaja, Rannikkopajat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa 31.3.2016 Esityksen sisältö Kestävää kasvua ja työtä - ohjelman tavoitteet Hämeen alueella toteutettavat hankkeet Hankkeiden tavoitteita ja tuloksia

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ajankohtaista Syöte

Ajankohtaista Syöte Ajankohtaista Syöte 12.11.2014 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Mari Ahonen-Walker, toiminnanjohtaja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö Perusrahoituksesta

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika HAKURYHMÄ: Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika Hakutiedote, ammattikoulutus, Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen18.4.2011

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen; osallistavan toimintatutkimuksen tulokset TutkeOpe2015 -hanke 15.9.2016 Pedagogiset huiput seminaari, Levi Merja Tirkkonen,

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ KESKI-UUSIMAA KOHDERYHMÄN

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla MYRS Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot