Katja Komonen PUHUTTU PAIKKA. Nuorten työpajatoiminnan rakentuminen työpajakerronnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katja Komonen PUHUTTU PAIKKA. Nuorten työpajatoiminnan rakentuminen työpajakerronnassa"

Transkriptio

1 Katja Komonen PUHUTTU PAIKKA Nuorten työpajatoiminnan rakentuminen työpajakerronnassa Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 21

2 Katja Komonen PUHUTTU PAIKKA Nuorten työpajatoiminnan rakentuminen työpajakerronnassa Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 21 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2007

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin (015) Tekijä ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen kuva: Kirsi Purhonen ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Ulkoasu: Taktum Oy Kannen ja sisällön painatus: Interkopio Oy

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja 21 Tekijät Katja Komonen Nimeke Puhuttu paikka. Nuorten työpajatoiminnan rakentuminen työpajakerronnassa Tiivistelmä Nuorten työpajatoiminnalla on Suomessa kolmikymmenvuotinen historia luvun laman varjossa työpajatoiminnasta muodostui yksi merkittävimmistä suomalaisen aktiivisen työvoimapolitiikan nuorille suunnatuista toimista, ja työpajojen tehtävänä oli lähinnä toimia nuorten työttömien työharjoittelupaikkoina luvulle tultaessa asiakaskunta on heterogeenistunut ja yksilöllisen tuen ja ohjauksen merkitys on korostunut työtaitojen harjaannuttamisen rinnalla. Tämä tutkimus on syntynyt osana Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa, Euroopan sosiaalirahaston ja Itä-Suomen lääninhallituksen rahoittamaa Oppivat työpajat-hanketta. Vuosina toteutetun kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää eteläsavolaista työpajatoimintaa pajojen sisältöjen sekä pajojen ja ammattioppilaitosten yhteistyön vahvistamisen näkökulmista. Tutkimuksessa tarkastellaan seuraavia kysymyksiä: Millaisia ovat nuorten työpajatoiminnan puhetavat? Millaista kuvaa nuorten työpajatoiminnasta nämä puhetavat tuottavat ja ylläpitävät? Millaisia representaatioita työpajalla työskentelevistä nuorista työpajapuheessa rakentuu? Tutkimuksen aineisto koostuu asiakirja-aineistosta sekä työ- ja yksilövalmentajien teemahaastatteluista. Tutkimuksen diskursiivisessa analyysissa kävi ilmi, että työpajatoiminnalle annetaan monenlaisia tehtäviä, joista keskeisimpinä korostuvat yhteiskunnallisiin instituutioihin liittäminen, palkkatyöhön sosiaalistaminen sekä yleinen kasvatus ja ohjaus. Työpajaa koskevassa puheessa työpajalla työskentelevä nuori piirtyy niin ongelmiensa kuin voimavarojensa kautta, jolloin valmentajan ja nuoren välisessä suhteessa katsotaan tarvittavan niin kontrollia, kumppanuutta kuin huolenpitoakin. Avainsanat (asiasanat) työpajat, nuoret, syrjäytyminen, ehkäisy, diskurssi, puheviestintä, analyysi Sivumäärä 207 s. + liit. 3 s. Muita tietoja Kieli Suomi ISBN (nid.) (PDF) ISSN Luokitukset YKL UDK

5 DESCRIPTION Date Publication series and NO A: Research Reports Authors Katja Komonen Name of the work How it's told. The formation of youth workshops in the narration Abstract In Finland youth workshops have a history more than two decades. At the beginning of 1990s most clients were unemployed young people and youth workshops emphasized work experience as the key to integrating them into working life. Nowadays customers are more heterogeneous and young people themselves express the need for more personal guidance and overall social support. This research has been constructed as a part of a project called The learning workshops. Project s administrator was Mikkeli University of Applied Sciences and it was funded by European Social Fund and State Provincial Office of Eastern Finland. Project was implemented between 2006 and Project s main purpose was to develop workshops services in South-Savo region by building the co-operation between youth workshops and vocational The research questions focus on examining how the youth workshops are constructed in the narration. The data consists of official documents and thematic interviews. In the discoursive analysis of the data, it was discovered that youth workshops were given different objectives. The integration of institutions, the socialisation of labour work and general education and guidance were seen as the main objectives of youth workshops. The young people working in youth workshops were described from two perspectives: the perspective of problems and perspective of possibilities. Further, control, partnership and care were emphasized in the relationship between the tutor and the young people. Keywords workshops, youth, social exclusion, prevention, discourse, speech communication, analysis ISBN (nid.) (PDF) ISSN Pages 207 p. + app. 3 p. Remarks Language Finnish Classifications YKL UDK

6 ALKUSANAT Etelä-Savoa pidettiin 2000-luvulle saakka työpajatoiminnan näkökulmasta jokseenkin synkkänä alueena. Työpajakenttä oli pirstaleinen; usea paja kamppaili eloonjäämisestään ja kehittämistyö oli pitkälti yksittäisten ja yksinäisten tulisieluisten ohjaajien varassa luvun alussa maakunnassa alettiin kuitenkin kehittää voimakkaasti työpajatoimintaa. Tätä työtä tehtiin osaltaan vuosina Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Euroopan Sosiaalirahaston ja Itä-Suomen lääninhallituksen rahoittamassa Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen Etelä-Savossa -hankkeessa. Hankkeessa tehostettiin eteläsavolaista työpajatoimintaa pajojen verkostoitumisen ja pajoilla työskentelevien työ- ja yksilövalmentajien osaamisen vahvistamiseksi. Hankkeen tavoitteena oli tarjota mukana olleille pajoille resursseja ja mahdollisuuksia toiminnan moniulotteiseen analysointiin ja kehittämiseen. Toimintaa jatkettiin vuosina edellä mainittujen rahoittajien tuella Oppivat työpajat -hankkeessa, joka vahvemmin nuorten työpajatoimintaan kiinnittyvänä edisti ammattiopistojen ja työpajojen yhteistyötä sekä pajatoiminnan uudistamista monipuoliseksi oppimisympäristöksi. Nyt käsillä oleva tutkimus on toteutettu osana Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Oppivat työpajat -hanketta, vaikkakaan se ei sisällöllisesti eikä toteutukseltaan kiinnity ainoastaan Etelä-Savoon. Tutkimuksellani olen pyrkinyt ottamaan kantaa nuorten työpajojen tehtävää ja paikkaa 2000-luvulla jäsentävään keskusteluun. Nuorten työpajoja koskevan keskustelun moniäänisyys, jopa soraisuus ja ristiriitaisuus, ovat toimineet tämän tutkimuksen innoittajina. Yksiäänisyyteen en ole edes pyrkinyt, siinä tuskin on edes mahdollista onnistua. Toivon kuitenkin tavoit-

7 taneeni erilaisista virallisista ja vähemmän virallisista työpajapuheista jotain sellaista yhteistä ja jaettua, jonka voidaan ajatella olevan monien muutosten myllerryksessäkin löydettävissä erilaisista nuorten työpajoista. Mikkelissä Katja Komonen

8 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖPAJAN PAIKKA HISTORIAN VALOSSA Pajat nuorisotyötä ja työvoimapolitiikkaa yhdistämässä luku ja sisällöllisen eriytymisen ja kehittämisen vaade Työpajatoiminta ja valtiollinen ohjaus Työpajatoiminta tutkimuksen kohteena Nuorten kokemukset keskiössä Työpajanuoren profiili TYÖPAJATOIMINTA INSTITUUTIONA Rakenteen ja toimijan välisen suhteen tutkimisesta Paikan ja instituution käsitteet Instituution tutkimisesta TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustehtävä ja tutkimusongelmat Diskursiivinen lähestymistapa Moniäänisyys metodisena lähtökohtana Minun diskurssianalyysini Diskursiivinen lukeminen ja asiakirja-aineisto Diskursiivinen lukeminen ja narratiivit Aineistonkeruuprosessi Tutkimusaineistojen erittely Kontekstuaalisuudesta intertekstuaalisuuteen Aineiston luenta TYÖPAJATOIMINNAN YHTEISKUNNALLINEN JA KULTTUURINEN PAIKKA Paikallisen pajatoiminnan rakentuminen autonominen vai unohdettu työpaja?...88

9 5.2 Työpajatoiminnan yhteiskunnallisen tehtävän rakentuminen Yhteiskunnallisiin instituutioihin liittäminen Palkkatyöhön sosiaalistaminen Yleinen kasvatus ja ohjaus Työpajatoiminnan asemoituminen Sosiaalisen työllistämisen kenttä työpajan viitekehyksenä Työpajat erityisten ja yleisten palvelujen välimaastossa Erottautumis-, kompensaatio- ja kumppanuuspuhe pajan paikalleen asettamisen strategioina TYÖPAJAN JA NUOREN VÄLISEN SUHTEEN RAKENTUMINEN Työpajanuoren positointi Työpajanuoren rakentaminen hallinnoinnin kohteeksi Hallinnollisesti haltuunotettava nuori Ei-valmis nuori Toimeton nuori Ongelmadiskurssi ja objektinuori Voimavarapuhe ja subjektinuoren rakentuminen Hegemonisten diskurssien merkitykset Ammatillisen kohtaamisen rakentuminen Kumppanuussuhde Kontrollisuhde neuvottelut, dokumentaatio ja sopimuksellisuus Huolenpitosuhde Valmentajien ammatillisuuden rakentuminen epävirallisuudesta kasvatukselliseen asiantuntijuuteen Työpajadiskurssit ja paikan rakentuminen TYÖPAJA KASVATUKSELLISENA HALLINTANA Työpajojen kehittyvä kasvatuksellisuus Työpajatoiminta ja käsitys syrjäytymisestä Hallinnoinnin tekniikat LOPUKSI...189

10 8.1 Metodologista pohdintaa Työpajojen paikannukset Työpajatoiminnan identiteetti ja ammatillistumisen haasteet LÄHTEET LIITE Teemahaastattelurunko

11 1 1 JOHDANTO Nuorten työpajatoiminnasta puhutaan nykyisin monessa yhteydessä, monin eri tavoin. Työpajatoiminta esitetään ratkaisuna erilaisiin yhteiskunnasta ja nuorten elämästä nouseviin tarpeisiin, jopa ongelmiin. Diskursiivisesti todeten, työpajaan liittyvät erilaiset puhetavat rakentavat erilaisia kuvia työpajatoiminnasta ja sen tehtävistä, samoin kuin siellä työskentelevien nuorten asemasta ja toimijuudesta oman elämänsä suhteen. Vaikka työpajatoiminnasta puhutaan paljon, on silti pohdittu vähän sitä, mikä on työpajatoiminnan ydin ja miten tuo ydin mahdollisesti muovautuu ja on muovautunut erilaisten toimijatahojen rakentamana työpajojen historian aikana. Työpajatoiminta ei kuitenkaan rakennu sosiaalisessa tyhjiössä, vaan se sijoittuu aina tiettyyn aikaan ja paikkaan, erilaisten historiallisten tapahtumien, kulttuuristen arvojen ja nuorten elämässä tapahtuneiden muutosten muokatessa ja rajatessa sitä sekä rakentaessa sille merkityksiä. Konstruktivistisen näkökulman mukaan näitä merkityksiä rakennetaan jatkuvasti uudelleen ja niistä käydään eri toimijoiden välillä neuvotteluja ja jopa kamppailuja. Nuorten työpajatoiminta aloitettiin 1980-luvulla. Se syntyi nuorisotyön ja työhallinnon tavoitteita ja menetelmiä yhdistämällä ja sen tavoite ole ehkäistä nuorten työmarkkinoilta syrjäytymistä luvun laman varjossa virallisen nuorisotyön rooli pajatoiminnassa kapeutui ja työpajoista muodostui yksi merkittävimmistä suomalaisen aktiivisen työvoimapolitiikan nuorille suunnatuista toimista luvulle tultaessa työpajojen perustehtävä on muuttunut 1990-luvun hätäaputyöllistäjästä yhä heterogeenisemman asiakaskunnan 1 Kaikkinensa nuorisotyön määrärahoja leikattiin.

12 2 työssä oppimisen areenaksi sekä yksilöllisten valmennus- ja kuntoutuspalveluiden tuottajaksi osana sosiaalisen työllistämisen toimialaa 2 ja välityömarkkinoita 3. Työpajatoiminnan tavoitteiden ja sisältöjen kannalta kehityskulku on merkinnyt siirtymistä työhön liittyvien teknisten valmiuksien opettamisesta ja työkokemuksen kartuttamisesta (työtaito) elämisen valmiuksien harjaannuttamiseen (työhalu, työkyky) kasvatuksellisten tavoitteiden korostuessa yhä vahvemmin työpajatoimintaa koskevissa julkilausumissa. Nuoren elämään kokonaisvaltaisesti vaikuttamaan pyrkivän usein sosiaalipedagogiseksi nimetyn lähestymistavan rinnalla pajoja on yhä korostuneemmin alettu jäsentää vaihtoehtoisina koulutusväylinä, erilaisten pajakoulujen ja oppisopimustoiminnan yleistyessä pajoilla. Rinnan työpajatoiminnan tavoitteiden ja sisältöjen muotoutumisen, samoin kuin erikoistumisen ja ammatillistumisen kanssa on kulkenut työpajaorganisaatioiden muutosprosessi. Kunnan budjettirahalla tai muilla yleisavustuksilla rahoitetun työpajatoiminnan aika alkaa olla ohi. Sisäisten kehitystarpeiden ohella ulkoiset paineet, esimerkiksi kuntien ja työvoimahallinnon siirtyminen palvelujen tuotannossa ja hankinnassa julkisesti kilpailutettuun tilaajatuottaja -malliin sekä työpajatoiminnan vakinaistamiskeskustelun yhteydessä esitetyt näkemykset toiminnan rahoitusmallista, ovat pakottaneet työpajat valmennuspalveluiden tuotteistamiseen, erottautumiseen ja erilaistumiseen. Myös työpajatoiminnan laadun kehittämisen on katsottu edellyttävän tuotteistamista. Omien toimintamallien ja toiminnan tulosten arvioiminen ja edel- 2 Sosiaalinen työllistäminen on määritelty toimenpiteiksi, joilla tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyttä ja toimintakyvyn ylläpitoa (STM 19:2004). 3 Välityömarkkinoiksi kutsutaan avointen työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä olevia tuettuja palveluja, aktiiviohjelmia ja työtilaisuuksia niille, joiden sosiaalinen selviytyminen on heikentynyt pitkäaikaisen työttömyyden vuoksi. Välityömarkkinoiden on katsottu tarjoavan yhtäältä vaihtoehdon pitkäaikaistyöttömyydelle ja toisaalta mahdollisuuden edetä avointen työmarkkinoiden työpaikkoihin, jolloin välityömarkkinat kiteytyvät toisaalta välittämiseksi työmarkkinoilta pudonneista ihmisistä, toisaalta välivaiheeksi ennen avoimia työmarkkinoita (Filatov 2007, 43). Parmanne ja Siekkinen (2005, 33) määrittelevät välityömarkkinat työttömien tuetuiksi työmarkkinoiksi, jossa työhallinto voimakkaasti tukee työttömien työllistämistä ja jossa joiltain osin voitaisiin helpottaa työnantajan riskiä uuden työntekijän palkkauksen ja työehtojen suhteen.

13 3 leen kehittäminen on kuitenkin vaikeaa, jos toiminnan tavoitteita ja sisältöjä ei ole määritelty. (Välimaa 2006, 7.) Vaikka työpajojen historia on jo liki kolmikymmenvuotinen, kehityskulku työverstaisiin rinnastetusta joustavasta, puolivihreästä, kylmän palkkatyön tuolla puolella olevasta mahdollisuudesta (ks. Paakkunainen 1995, 11) kohti ammatillistunutta laatutyötä tekevää ja räätälöityä palvelutoimintaa on edennyt viime vuosina nopeasti. Työpajoja leimaa kuitenkin (yhä) jonkinlainen toiminnan selkiintymättämyys ja niiden identiteetti on epämääräinen. Yhtenäinen linja sen suhteen, mitä työpajojen tulisi olla, puuttuu, ja pajojen pedagoginen ja teoreettinen hahmottaminen on vasta alussa. Tähän voidaan hakea syitä useasta eri suunnasta. Työpajat sijaitsevat ensinnäkin enemmän tai vähemmän ulkopuolella tai irrallaan vakiintuneista ohjausinstituutioista, mikä on asemoinut työpajatoiminnan alkuajoista lähtien epämääräiselle harmaalle vyöhykkeelle 4 koulujärjestelmän ja työelämän välimaastoon ja tuottanut työpajatoiminnalle lainsuojattomaksikin kuvatun aseman (ks. Kuoppala & Virtanen 2000b, 2). Työpajojen vaihtoehtoisuus ei useinkaan ole kiinnittynyt vapaaehtoisuuteen, vaan työpaja on pikemminkin nähty (viimeisenä) vaihtoehtona silloin, kun mikään muu ei (enää) auta. Viimeaikainen keskustelu ei ainoastaan nuorten työpajatoiminnasta, vaan laajemmin sosiaalisesta työllistämisestä on tosin tältä osin entistä voimakkaammin nostanut esiin kysymyksen työpajan paikasta, samoin kuin sen rajoista. Työpajoille annetut uudet tehtävät, esimerkiksi pajakoulutoiminta, näyttävät monin tavoin murtavan työpajatoiminnan tehtäväkuvaa ja laajentavan sen toimintavyöhykettä. 4 Harmaalla vyöhykkeellä voidaan tarkoittaa työpajojen ja muiden ns. nuorisoprojektien kaksinaista roolia turvaverkon paikkaajina. Työpajat ovat kasvatuksellisia yksikköjä, jotka pyrkivät tekemään senkaltaista kasvatustyötä, joka perinteisesti on kuulunut kodin vastuulle. Harmaa vyöhyke paikallistuu siis kodin ja hyvinvointivaltion ammattilaisten tekemän sosiaalistamisen väliin. Toisaalta projektit ovat turvaverkon paikkaajia siinä mielessä, että ne täydentävät yhteiskunnan sosiaalistamisjärjestelmien puutteita. Tässä yhteydessä harmaa vyöhyke tarkoittaa siis esimerkiksi peruskoulun, ammatillisen koulutuksen ja työelämän väliin jäävää nykyisin yhä laajempaa ei-kenenkään-maata. (Paju & Vehviläinen 2001, 251.)

14 4 Työpajatoiminta sijaitsee myös neljän hallinnonalan alueella, joskus myös niiden rajavyöhykkeellä tai jopa välimaastossa. Alun perin toiminnassa yhdistettiin nuorisotyön ja työhallinnon menetelmiä ja tavoitteita, sittemmin myös sosiaali- ja opetustoimi ovat tulleet mukaan. Poikkihallinnollisuus on näyttäytynyt paitsi mahdollisuutena myös haasteena: yhteinen näkemys työpajatoiminnan tehtävästä ja sisällöllisestä kehittämisestä on puuttunut. Kukin hallinnonala profiloi työpajatoimintaa itselleen ja asiakaskunnalleen sopivalla tavalla. Työpaja-käsite on myös ollut selkiytymätön ja sen alle on sijoitettu mitä erilaisimpia toimintoja. Ammatillisen koulutuksen piirissä on meneillään monia ESR-projekteja, joissa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria pyritään tukemaan opinnoissaan työpajatyyppisen toiminnan avulla. Erilaisten kehittämisprojektien yhteydessä on puhuttu muun muassa ammattipajoista, työpajoista, innopajoista (ks. Vehviläinen 2002b) ja työkouluista (ks. Hämäläinen & Komonen 2003). Niillä kaikilla viitataan oppilaitoksiin perustettuihin pajoihin, jotka ovat osa tutkintoon johtavaa toisen asteen ammatillista koulutusta ja joissa opetussuunnitelmat muodostavat keskeisen toimintaa ohjaavan raamin. Monessa ammatillisessa oppilaitoksessa toimii lisäksi ilman erillisrahoitusta erilaisia rästipajoja ja pysäkkejä, joilla viitataan opetussuunnitelmapohjaiseen oppimiseen liittyvään fyysiseen tilaan, jossa esimerkiksi rästiin jääneitä opintoja voidaan suorittaa. Laajimmin työpaja-käsitteellä voidaan tarkoittaa myös ammattioppilaitoksissa käyttöön otettuja monimuotoisia toimintoja, joilla pyritään kiinnittämään opiskelijat opintoihinsa ja tukemaan opiskelijoita tutkinnon suorittamisessa (Komonen 2006). Tässä tutkimuksessa työpajalla tarkoitetaan kuntien, säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämiä työpajoja, johon nuoret ohjautuvat eri viranomaisten toimesta tai

15 5 oma-aloitteisesti 5. Nojaudun siten seuraavaan Valtakunnallisen työpajayhdistyksen määritelmään työpajoista: Työpaja on erityistyöllistämisen yksikkö, joka tarjoaa eri-ikäisille asiakkaille (valmentautujille) mahdollisuuden saada tukea työ- ja yksilövalmennuksen keinoin. Työpaja voi olla työllistymisen monipalvelukeskuksen erillinen toimintayksikkö tai kokonaan erillinen yksikkö. Työpajan kohderyhmä painottuu muuten heikossa työmarkkinaasemassa oleviin henkilöihin. (Marniemi & Pekkala 2005, 13.) Tämän määritelmän täyttäviä työpajoja voidaan edelleen eritellä lähinnä suuntautumisen ja pajan erikoistumisen mukaan muun muassa ohjaaviin pajoihin, starttipajoihin ja työtoiminnan yksiköihin. Ammatillisten oppilaitosten sisällä toimivat pajamuotoiset yksiköt tai pajakoulut rajaan siten tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Työpajan sijasta käytän laajempaa työpajatoiminnan käsitettä, jolla viittaan fyysisen ja yksittäisen työpajan sijasta yhteiskunnallisesti organisoituun ja raamitettuun, tiettyä yhteiskunnallista tehtävää toteuttavaan toimintamuotoon. Kirjavat työpajojen ideat siis elävät ja kehittyvät. Ne ovat monien ideologisten, kulttuuristen ja hallinnollisten intressien ja jopa määrittelykamppailujen kohteena keskeisen kiistakysymyksen kiteytyessä siihen, ketkä ja miten työpajatoiminnassa voivat toteuttaa intressejään ja tavoittaa nuoria pajojen avaamilla kentillä (ks. Paakkunainen 1995, 11). Kamppailussa ei ole kysymys ainoastaan työpajojen perustehtävien jäsentämisestä, vaan laajemmin työpajatoiminnan identiteetin, merkityksen ja mielen hakemisesta monella tavoin turbulenttisessa toimintaympäristössä. 5 Suomalainen työpajamalli lähenee brittiläistä Youth Training harjoittelukulttuuria, jossa epävirallisuudella on keskeinen asema. Youth Training Scheme on koulutuksen ulkopuolella oleville, työttömille vuotiaille suunnattu 1-2-vuotinen harjoitteluohjelma, joka tähtää työkokemuksen saamiseen ja sitä kautta työmarkkinoille sijoittumiseen. (Paakkunainen 1998.) Ohjelmaa on kuitenkin kritisoitu siitä, että se tarjoaa työmarkkinoilla halpaa työvoimaa ilman että nuoret saavat tulevaisuudessa tarvittavia teknologisia valmiuksia. Tanskassa puolestaan säädettiin vuonna 1991 laki ns. tuotantokouluista (produktionskolet), joilla on sama kohderyhmä kuin nuorten työpajoilla Suomessa. Toisin kuin suomalaisessa tai brittiläisessä mallissa Tanskassa työpajat sisältävät varsin tarkan ja koulumuotoisen curriculumin. (ks. Nyyssölä 1999a.)

16 6 Työpajojen mielen ja merkityksen analyysiin ei ole runsaista kuvailevista arviointiraporteista eikä työpajatoimintaa jopa romantisoivista selvityksistä huolimatta juurikaan paneuduttu tutkimuksellisesti. Tämä olisi kuitenkin olennaista ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin tämän päivän nuorten työpajat jäsentyvät nuorisotyön, sosiaalitoimen, työhallinnon ja opetustoimen toimintaympäristöiksi, joissa liikutaan formaalin, non-formaalin ja informaalin oppimisen rajapinnoilla tai viranomaiskielellä kuvattuna perus- ja erityistason palvelurakenteiden välissä (Marniemi, Pekkala & Virtanen 2004, 8). Myös työpajalla oleva nuori liikkuu monilla rajoilla: menneisyys nykyisyys tulevaisuus, koulutus työ ei työ, omat rajat niiden ylitys (vrt. Onnismaa 2000, 156). Kiinnostaviksi kysymyksiksi tällöin nousevat seuraavat teemat: Millaisia haasteita tuossa monia reviirejä sisältävässä maastossa liikkuminen työpajalle ja siellä työskenteleville nuorille asettaa? Mihin työpajan kotipesän voidaan katsoa paikantuvan? Millaisiksi nuoren mahdollisuudet ja velvollisuudet työpajatoiminnassa muotoutuvat? Toiseksi, työpajatoiminta esitetään, sitä juurikaan kyseenalaistamatta, suhteellisen yksiselitteisenä ratkaisuna sinänsä heterogeenisen syrjäytymisvaarassa olevan nuorten ryhmän elämän haasteisiin. Työpajojen tehtäväksi määrittyy muun muassa kokemuksen antaminen työnteosta, tiedon antaminen nuoren osaamisalueista, tulevaisuuden suunnitteluun ohjaaminen ja kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen. Mutta toimivatko pajat näin? Mitä pajat itse määrittävät omaksi perustehtäväkseen ja mistä käsin tuo määrittely tapahtuu? Jotta voimme ymmärtää niin työpajojen nuoria kuin työpajojen paikkaa osana nuorille suunnattuja palveluita, on olennaista lähteä jäsentämään ja purkamaan auki nuorten työpajatoimintaan liittyviä perusteluja ja tavoitteita. Tässä tutkimuksessa tarkastelen edellä kuvattujen yhteiskunnallisten haasteiden ja uusien tehtävien eteen asettautuvaa nuorten työpajatoimintaa. Olen kiinnostunut siitä, mistä puhutaan, kun puhutaan työpajatoiminnasta, jolla on muiden instituutioiden tavoin julkilausutut tavoitteet ja tehtävät: Millaisia kuvia nuorten työpajatoiminnasta luodaan? Millaisten määrittelyjen kautta

17 7 pajatoimintaa rakennetaan? Työpajatoimintaa koskevaa puhetta aukipurkamalla pyrin tekemään näkyväksi ja ymmärrettäväksi sitä, mitä asioita pidetään itsestään selvinä ja hyväksyttyinä ja mitkä teemat puolestaan asettuvat kiistelyn, kiistämisen tai neuvottelujen kohteiksi. Yleisemmällä tasolla tutkimus havainnollistaa sitä, miten työpajatoiminta yhteiskunnallisena instituutiona asettuu osaksi yhteiskunnan ja yksilöiden välisen neuvottelun tuloksena syntyvää ymmärrystä sosiaalisesta maailmasta ja sen järjestyksestä (Berger & Luckmann 1994; ks. myös Herranen 2003). Teoreettisesti tutkimus paikantuu useampaankin keskusteluun, joista olen ammentanut sekä virikkeitä että näkökulmavalintoja. Keskeisiksi käsitteiksi kiteytyvät paikka ja asiakkuus 6. Työpajatoimintaa koskeva tutkimus kiinnittyy näiden käsitteiden kautta väljästi myös instituutioiden tutkimiseen. Työpajatoimintaa voidaan lähestyä nuoruuden, sosialisaation, työnteon ja nykyisin myös jossain määrin koulutuksen instituutiona, johon liittyvät paikan ja asiakkuuden käsitteet. Käsitteinä paikka ja asiakkuus kietoutuvat edelleen yhteen. Paikka tuottaa asiakkuutta ja asiakkuudelle annetut merkitykset tuottavat myös paikkaa. Tämö voi ainakin hetkellisesti vaikuttaa siihen, miten organisaation tehtävä ja paikka nähdään. (ks. Vanhala 2005, 38; 156.) Instituutioita voidaan lähestyä eri tavoin. Tässä tutkimuksessa pyrin tavoittamaan instituutiota koskevasta puheesta sekä instituution olemusta että erilaisia kertomisen tapoja (vrt. Kekoni 2004). Erityisesti tarkastelen työpajatoiminnan (yhteiskunnallisia) tehtäviä ja paikkoja sellaisina kuin ne näyttäytyvät työpajaa koskevassa puheessa. Työpajojen paikan ja tehtävän hahmottaminen puheesta edellyttää kahta näkökulmaa: teemahaastattelujen kautta avautuvaa työ- ja yksilövalmentajien toimijanäkökulmaa ja toimijakerronnal- 6 Asiakkuus käsitteenä on sinänsä työpajojen kohdalla ylipäätään ongelmallinen Silloin kun molemmilla, kansalaisella sekä viranomaisella, on suuri valinnanvapaus, on kysymyksessä asiakkuus. Tällöin molempien asema on vahva. Asiakas pystyy valitsemaan itselleen ja omiin tarpeisiinsa parhaiten sopivan palvelun ja myös viranomaiset palveluntuottajina voivat suunnata palvelunsa palveluideologiaansa parhaiten soveltuville ryhmille. (Hasenfeld ym. 1987, 402.) Työpajan nuoret tulevat useimmiten jonkun lähettäminä. Heihin soveltuu paremmin Niirasen (2002, 67-68) käyttämä kohdeasiakkaan (object-client) käsite, joka viittaa kansalaiseen palveluiden ja ammatillisten toimenpiteiden kohteena.

18 8 le (tulkinnallista) kontekstia antavaa asiakirja-aineistoa, joka jäsentää ilmiötä vahvemmin instituutiosta käsin. Viranomaisten tuottamat asiakirjat olen nimennyt viralliseksi puheeksi ja työ- ja yksilövalmentajien tuottamat asiakirjat ja haastattelut ammatilliseksi puheeksi. Olen kokenut työpajaa koskevien tekstien nostamisen tutkimuksen aineistoksi tärkeänä. Ulkopuolisina tutustumme instituutioihin usein juuri painetun sanan välityksellä. Ammattilaiset luovat teksteissään esimerkiksi tulkintoja asiakkaista, sosiaalisista ongelmista ja palvelujen saannin perusteista. Ammattilaisten asiakirjoihin tekemät merkinnät vakuuttavat lukijaa asiakkaan ongelmallisuudesta ja instituution toimenpiteiden välttämättömyydestä. Katson tutkimukseni lukeutuvan siten väljästi vuorovaikutteiseen instituutioiden tutkimukseen, joka Raitakarin (2006) mukaan keskittyy siihen, miten ammattilaiset tekevät toiminnassaan, puheessaan ja teksteissään ymmärrettäväksi instituutiossa tehtävää työtä. Kiinnittämällä työpajatoiminnan tarkastelun virallisiin asiakirjoihin haluan myös korostaa, ettei työpajatoimintaa koskeva keskustelu ole muusta yhteiskunnasta itsenäinen alue, vaan siihen vaikuttavat laajemmat yhteiskunnalliset murrokset ja poliittiset intressit. Edellä kuvatuista teoreettisista ja metodisista paikannuksista käsin tutkimuksen ytimeksi tulee seuraava kysymys: Millaisia paikkoja ja paikannuksia nuorten työpajapajatoiminta saa? Paikan jäsentämisen lisäksi pyrin myös tavoittamaan sitä, miten tuota paikkaa työpajaa koskevassa puheessa rakennetaan. Siten esitän vielä seuraavan kysymyksen: Millaisia paikalleen asettamisen strategioita käytetään? Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto koostuu kolmen itäsuomalaisen työpajan työ- ja yksilövalmentajien teemahaastatteluista sekä työpajatoimintaa koskevasta valtakunnallisesta ja paikallisesta asiakirjaaineistosta. Erittelen aineistojani teksteinä, kielellisinä tuotoksina. Aineiston analyysi rakentuu aineiston diskursiiviselle luvulle, josta pyrin tavoittamaan erilaisia työpajaa kuvaavia ja rakentavia puhetapoja.

19 9 Diskurssianalyysissani analysoin kielenkäyttöä kokonaisuutena, jossa huomioni kiinnittyy puheen tuottamiin representaatioihin. Analyyttisena painopisteenä on siten tarkastella, millaiseksi tietty sosiaalinen ilmiö on konstruoitu (Edwards 2005). Oletan myös, että yhden ja yhtäläisen työpajatoiminnan sijasta työpaja voi rakentua useista eri konteksteista. Se voi vaihdella ja muuttua tilanteittain. Tutkimuksessa on pitkälti kysymys siitä, miten työpajatoiminta tulee määritellyksi ulkoapäin, mutta myös siitä, miten työpajat itse ottavat määritykset vastaan. Työpajaa koskevassa puheessa on kyse dialektisesta neuvotteluprosessista. Siinä yleinen instituutiota koskeva julkipuhe ehdollistaa yksilöiden ja kollektiivien puhetapoja sekä heidän asemaansa, mutta samalla yksilöt muokkaavat julkipuheen sisältöjä. Tämän erottautumiseen ja samastumiseen sidotun neuvottelun tuloksena syntyy erilaisten näkemysten ja kysymysten esittämisen tila, jota voidaan kutsua diskursiiviseksi tilaksi. (ks. Herranen 2003, 14.) Työpajapuheen tutkimisen kautta pyrin siten tavoittamaan jotain paitsi työpajainstituution makro- ja mikrotasolla tapahtuvasta itsemäärittelystä myös instituutioiden ja yksilöiden välisestä suhteesta. Institutionaalisen vuorovaikutuksen kolmantena keskeisenä osapuolena ovat nuoret, jotka eivät ole passiivisia kuultavia, vaan he ovat osallisia instituutioiden vuorovaikutuksessa. Raitakari (2004b, 35 36) on todennut, että yhtäältä nuori tulee tulkituksi kulloisenkin instituution tehtävien kautta, ja toisaalta nuori itse rakentaa kuvaa itsestään instituution jäsenenä. Nuorten ryhmiä tai kulttuureita nimitetään usein viittaamalla paikkojen nimiin, kuten aseman nuoret tai lähiöläiset (ks. Tolonen 2001, 21). Myös työpajoilla työskentelevistä nuorista puhutaan työpajanuorina. Tutkimuksen kolmanneksi kysymykseksi asettuukin se, millaisia representaatioita työpajalla työskentelevistä nuorista rakentuu virallisissa asiakirjoissa sekä ammattilaisten kielenkäytössä. Tutkimus jakautuu kahdeksaan päälukuun. Luvussa 2 luon katsauksen työpajatoiminnan historialliseen paikkaan tarkastelemalla työpajatoiminnan kolmen vuosikymmenen keskeisiä etappeja. Koska työpajatoiminta on yhteiskunnallinen instituutio, sen paikan määrittely ja toimintatavat eivät ole yksinomaan yksittäisten työpajojen itsensä päätettävissä. Työpajatoimintaa

20 10 määritellään ja ohjeistetaan varsin moniäänisesti. Työpajatoiminta tehtävineen on muiden instituutioiden tavoin myös sidoksissa yhteiskunnalliseen aikaan ja paikkaan historiallisen ajan tapahtumiin, keskusteluihin ja näkemyksiin. Lisäksi avaan luvussa työpajatoimintaa koskevaa tutkimuksellista perinnettä. Luvussa 3 haetaan tutkimuksen teoreettisia paikannuksia instituutioiden vuorovaikutteisesta tutkimuksesta ja täsmennetään tutkimuksen keskeiset käsitteet. Luvussa 4 täsmennän tutkimustehtävän sekä kuvaan ja perustelen metodologisia ja metodisia valintojani. Tutkimuksen tulokset esitellään luvuissa 5 ja 6. Luvussa 5 lähden liikkeelle kuvaamalla analyysissa erittelemiäni työpajadiskursseja, joissa kiteytyvät erilaiset työpajan yhteiskunnalliset tehtävät. Pyrin paikantamaan työpajatoimintaa sekä kulttuurisen että yksilöiden inhimillisen elämän kartastolle. Luvussa 6 keskiöön asettuu työpajan ja nuoren välinen suhde, jolloin kiintoisaa on tarkastella, miten työpajatoiminnan yhteiskunnallinen tehtävä näkyy nuoren kohtaamisessa. Luvussa 7 puolestaan kysytään, millaista kasvatuksellinen hallinnointi työpajatoiminnassa on, ja missä ja miten se erityisesti tulee näkyviin? Viimeisessä luvussa 8 esitän kokoavat johtopäätökset. Kokoan tulokset työpajan paikasta erilaisten työpajatoiminnan merkityksellisten suhteiden sekä työpajatoiminnan identiteetin käsitteen yhteyteen. Samalla otan etäisyyttä tekstien lähiluentaan ja pyrin asettamaan tutkimuksen tulokset yhteiskunnalliseen ja teoreettiseen viitekehykseen.

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11. Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Esityksen

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN

VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN VERKOSTOT Verkostot tuotannollisen toiminnan edellytyksenä (mm. Castells, Reich) Tiedon määrän eksponentiaalinen

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

Tavoitteena tavallinen elämä

Tavoitteena tavallinen elämä Tavoitteena tavallinen elämä ARVOT IHMISEN KUNNIOITTAMINEN VASTUULLISUUS SISU YHDESSÄ ONNISTUMINEN Silta-Valmennusyhdistys auttaa ja valmentaa ihmisiä vahvistamaan työ- ja toimintakykyään ja löytämään

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot