KUUSIOKUNTIEN TERVEYSKUNTAYHTYMÄ LASTENNEUVOLATYÖN TOIMINTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUUSIOKUNTIEN TERVEYSKUNTAYHTYMÄ LASTENNEUVOLATYÖN TOIMINTAOHJELMA"

Transkriptio

1 KUUSIOKUNTIEN TERVEYSKUNTAYHTYMÄ LASTENNEUVOLATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2011

2 JOHDANTO Yhall Liite 6 Tämän timintahjelman työstämiseen vat sallistuneet kaikki nykyisen kuntayhtymän (Alavus, Kurtane, Töysä ja Ähtäri) terveydenhitajien ja neuvlalääkärien lisäksi Lehtimäen ja Sinin terveydenhitajat vunna 2008 vielä kuuluessaan Kuusikuntien terveyskuntayhtymään. Lehtimäki n liittynyt Alajärveen v.2009 alusta ja Sini itsenäisenä kuntana samana vunna yhteistyöhön Järviphjanmaan seutukunnan kanssa. Tavitteena n llut yhtenäistää Kuusikuntien kuntayhtymän lastenneuvlatimintaa. Vastaavanlaisia timintahjelmia n valmistunut myös äitiys- ja perhesuunnitteluneuvlaan sekä kulu- ja piskeluterveydenhultn. Timintahjelman phjana n llut Lastenneuvlapas (STM ppaita 2004:14 sekä valmistunut asetus neuvlatiminnasta, kulu- ja piskeluterveydenhullsta sekä lasten ja nurten ehkäisevästä suun terveydenhullsta, jka astunut vimaan Tässä asetuksessa velvitetaan kunnat ja/tai kuntayhtymät tekemään timintahjelma, minkä tulee sisältää kaikki ikäryhmät ja palvelut kattava saumatn kknaisuus yhteistyössä eri timijiden kanssa. STM ja THL tulevat seuraamaan asetuksen timeenpana järjestelmällisesti ja säännöllisesti. Läänin alueella seurantaa tekee aluehallintvirast. Kunnat vat saaneet valtinsuuksien krtuksen, jtta asetuksen velvitteet vidaan tteuttaa mm. henkilöstöresurssien salta. Tämä timintahjelma vidaan myös sisällyttää saksi lastensujelulain edellyttämää suunnitelmaa lasten- ja nurten hyvinvinnin edistämiseksi. Suunnitelman tulee hyväksyä kunnan kansanterveystyöstä vastaava luttamuselin. Timintahjelman n tarkitus myös timia perehdytysrunkna neuvlassa ja niin santtuna laatukäsikirjana. Timintahjelmaan n sisällytetty myös imetyshjaussuunnitelma vauvamyönteisyyshjelman (neuvlan seitsemän askelta: imetyksen edistäminen avterveydenhullssa) mukaisesti 2

3 SISÄLLYS 1. Lastenneuvlan tavitteet ja tehtävät 4 2. Mnialainen yhteistyö 5 3. Kirjaaminen ja ptilasasiakirjat neuvlassa Lastenneuvlatyön jatkuvaseuranta ja vurvaikutuksen havainninti Raskaudenaikainen ktikäynti Kansallinen rktushjelma Siirtyminen äitiysneuvlasta lastenneuvlaan Lastenneuvlan runk-hjelma Kirjallisuutta ja nettisivustja Yhteystiedt Liitteet

4 1.LASTENNEUVOLAN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Lastenneuvlan tulee lla paikka, jssa vi hetken viivähtää ja saada kkemuksen, että n tullut kuulluksi, ymmärretyksi ja autetuksi. Neuvlatyön vahvuutena n jatkuvuus ja pitkäjänteisyys, mikä lisää mahdllisuutta tukea perheen mia vimavarja lapsen ja perheen näkökulmasta. Lastenneuvlapalveluja käyttävät lähes kaikki lapsiperheet. Osa perheistä saattaa kuitenkin, ainakin ajittain, jättää tulematta tarkastuksiin. Uusi asetus velvittaakin jatkssa terveydenhitajien seuraamaan ja selvittämään pisjäävien perheiden tuen tarvetta. Tarkastuksista pis jääneisiin tetaan yhteyttä ja selvitetään neuvlassa käymättömyyden syy. Perheen elämäntilanne ja vanhempien ilmaisemat päällimmäiset tarpeet tai hulet tetaan kullisenkin tapaamisen lähtökhdaksi. Tällainen timinta edellyttää perheen riittävää tuntemusta, tilanneherkkyyttä, vanhempien ikeuksien ja päätöksenten kunniittamista ja luttamuksen hankkimista. Tavitteena n siten parantaa perheiden hyvinvintia, lasten fyysistä, psyykkistä ja ssiaalista terveyttä varsinkin erityistä tukea tarvitsevissa perheissä, jllin perheiden väliset terveysert kaventuvat. Kuntayhtymän lastenneuvlissa pyritään tukemaan perhettä niin, että jkainen lapsi saa riittävän hulenpidn ja tuen maan persnallisuutensa kasvuun. Lapsen paras ei yleensä vi tteutua ilman vanhempia. Neuvlassa tuetaan vanhempia lumaan varhainen kiintymys- ja vurvaikutussuhde lapseensa. Isien lisääntyneet käynnit lapsen kanssa neuvlassa sittavat miesten situtumista entistä enemmän lapseen ja vanhemmuuteen. Isien khtaaminen isinä, miehinä ja vanhempina n tunut uutta näkökulmaa neuvlatyöhön. Lisäksi vanhempia tuetaan hulehtimaan parisuhteestaan ja vanhemmuudestaan, jtta he pystyvät pitämään hultaan lapsestaan ja tukemaan tämän kehitystä. Terveyden edistäminen ja kansansairauksien sekä tartuntatautien ehkäisy n lennainen sa lastenneuvlatyötä. Lasten sairaudet, kehitystä ehkäisevät tekijät ja perheen muut terveyspulmat pyritään tunnistamaan ja niihin yritetään puuttua mahdllisimman varhain. Tämän päivän haasteena n muun muassa elämäntapihin liittyvät muutkset liikunta, ravitsemus, media, päihteet, mielenterveys, lep ja unihäiriöt, tapaturmat jne. Ongelmien ja ireilun taustalla n usein myös mnia perheen ja yhteiskunnan muutksia muutt, aviert, työttömyys. Vanhempien elämäntilanne ja ratkaisut eivät aina le ptimaalisia neuvlan ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Työntekijän ammattitaidn varassa n etsiä suhtautumis- ja timintatapja, jtka eivät lähtökhtaisesti syyllistä, miti tai hylkää asiakasta tunnetaslla. Tärkeää n asiakkaan kuunteleminen, hientunteisuus ja asiakkaan hyväksyminen ihmisenä, vaikka tämän timintaa ei visi hyväksyä sen 4

5 epäsutuisten seurauksien vuksi. Kska lapsen etu n tärkein timintaa hjaava tekijä, neuvlahenkilökunta jutuu ttamaan esille myös vaikeita tai epämiellyttävältä tuntuvia asiita. Tällöinkin paras timintatapa n sura ja avin lähestyminen, jka n helpinta sillin, kun perheeseen n ehditty tutustua ja rakentaa luttamusta. Eri kulttuurien khtaaminen neuvlassa n tunut muutsta ja uusia vaatimuksia työhön. Maahanmuuttajaperheiden ktutumisessa alueellemme n neuvlalla tärkeä rli. Arjen timintatavat ja sumalaisen yhteiskunnan timinta n mnelle erilaista verrattuna ktimaahan ja luttamuksen syntyminen vi viedä aikaa. Maahanmuuttajia n tullut alueellemme viime vusina yhä enemmän, vaikkakin suhteellinen määrä n vielä vähäinen verrattuna Etelä-Sumeen. Näiden asiiden vuksi lastenneuvlatyöntekijät seuraavat aktiivisesti kuntayhtymämme alueella tapahtuvia muutksia ja ilmiöitä. Työn kehittäminen vaatii ajantasaista tieta. Tieta saadaan eri ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön kautta ja seuraamalla kunnista, sairaanhitpiiristä sekä valtakunnan taslta tulevaa infrmaatita. Tätä tieta käytetään hyödyksi neuvlatyön suunnittelussa ja päivittäisessä timinnassa. Neuvlassa käytettävät timintatavat ja menetelmät perustuvat siis parhaaseen saatavilla levaan tietn. On tärkeää, että työntekijöillä n mahdllisuus aktiivisesti hakea uutta tieta täydennyskulutuksen kautta. Kuntayhtymän jhdssa n hyvin tiedstettu täydennyskulutusvelvite ja myös siten hittyön laatua n vitu pitää riittävän krkealla. Uusia työmutja kkeillaan rhkeasti. Kuntayhtymässä n käytössä mm. ensisynnyttäjien kteihin tehtävät ns. Vavu- ktikäynnit ja 3-vutiaiden ktikäynnit. Näiden lisäksi lähes kaikki terveydenhitajat vat saaneet imetyshjaaja kulutuksen, mikä mahdllistaa laadukkaan imetyshjauksen. 2.MONIALAINEN YHTEISTYÖ Terveydenhitajan ja lääkärin lisäksi neuvlatyössä tarvitaan mniammatillista saamista. Tiset perheet selviävät neuvlasta saamiensa peruspalvelujen ja varmistuksen varassa hyvin, tiset tarvitsevat hyvinkin intensiivistä tukea. Jtta lapsiperheet saavat parhaan mahdllisen tuen, lisi eri timijilla hyvä lla samat arvt ja päämäärät. Tämä mahdllistuu tiiviillä yhteistyöllä ja yhteisillä frumeilla, jissa vidaan jakaa tieta ja keskustella perheiden tilanteesta. Myös uusi asetus neuvlatiminnasta lastensujelulain lisäksi velvittaa yhteistyön spimisesta, työnjasta, vastuuhenkilöistä ja menettelytavista. Kaikissa kuntayhtymän kunnissa tehdään tiivistä yhteistyötä 6tk:n eri timijiden, erikissairaanhidn, kuntien ssiaalitimen, kulutimen, seurakuntien ja klmannen 5

6 sektrin kanssa. Lastenneuvlan terveydenhitajat sallistuvat mniin yksittäisiin palavereihin jk yksittäisen perheen tukemiseksi tai yleisesti työn kehittämiseen suunnattuihin keskusteluihin. Kuusikuntien kuntayhtymän kunnissa (Alavus, Kurtane, Töysä, Ähtäri) n tehty mniammatillisesti yhteinen lastensujelun suunnitelma - lasten, nurten ja perheiden hyvinvintia edistämässä vusille Suunnitelma n luettavissa kuntien nettisivuilta. Ohessa kttuna kuntien yhteistyöryhmiä, jtka pääasiassa vat kuntayhtymän kunnissa lähes samankaltaisia. Yhteistyöryhmien kstumus hieman vaihtelee kunnittain, minkä vuksi ne n esitelty jkaisen kunnan khdalla erikseen. Erilaiseen kstumukseen vaikuttaa mm. kuntien kk ja erilaiset resurssit. ALAVUS: Alavudella timii mniammatillinen Vekara-työryhmä. Ryhmässä n edustus terveydenhullsta (neuvla) ja Erityispalvelut Osviitasta, ssiaalitimesta (lastensujelu ja päivähit), Alavuden kaupungin kuntutushjaaja ja tarvittaessa kulutimesta sivistystimenjhtaja ja kiertävä erityispettaja sekä muita asiantuntijita. Ryhmän tehtävä n seurata kunnan lapsiperheiden ja päivähidn tilannetta, tukea perheitä, ennalta ehkäistä lasten syrjäytymistä sekä phtia yleisiä linjauksia ennalta ehkäisyn näkökulmasta. Lapsen kuluplun ja nivelvaiheiden tukeminen n tärkeä sa Vekaran timintaa. Myös yhteistyökysymykset, yhteistyön rakentaminen ja viestintäkanavana timiminen n keskeinen tehtävä. Ryhmä kkntuu 3 kertaan vudessa. Timinta n avinta ja vanhemmilta pyydetään aina lupa,,js palaverissa käsitellään yksittäisen lapsen asiita. Vekaran timintaa jhtaa Alavuden kaupungin varhaiskasvatuspäällikkö. Esikulupettajat, erityispettajat ja lukanpettajat vat tärkeä yhteistyökumppani terveydenhulln kanssa. Vanhempien kirjallisella luvalla (Vekaran lisäksi) tiet esikululaisen hyvinvinnista ja mahdllisista ppimiseen liittyvistä erityishaasteista(erillinen kaavake) siirtyy kuluun ja kuluterveydenhultn, missä mm. tehdään ekalukkalaisille laajennettu terveystarkastus (tarkemmin kuluterveydenhulln timintasuunnitelmassa). Esikululaisten khdalla n v.2013 alusta tulssa muuts, jllin he siirtyvät sivistystimen alle ssiaalitimesta Alavudella timii myös mniammatillinen lastensujelun suunnittelutyöryhmä(lakisääteinen), jka kstuu kunnan eri sektreiden edustajista sivistystimi, kuraattri, ss. timi(lastensujelu, päivähit), tekninen sast, terv. hult( neuvla, kuluth, erit.palv. Osviitta), nuristimi, nurisvaltuustn edustaja, seurakunta ja 3.sektrin edustajia. Työryhmä kkntuu vusittain suunnittelemaan mm. ennalta ehkäisevää lastensujelua. 6

7 KUORTANE: Kurtaneella timii mniammatillinen Vekara-työryhmä. Ryhmässä n edustus terveydenhullsta (neuvla ja kuluterveydenhult) ja Erityispalvelut Osviitasta, ssiaalitimesta (lastensujelu ja päivähit) ja tarvittaessa kulutimesta sivistystimenjhtaja ja kiertävä erityispettaja sekä muita asiantuntijita. Ryhmän tehtävä n seurata kunnan lapsiperheiden ja päivähidn tilannetta, tukea perheitä, ennalta ehkäistä lasten syrjäytymistä sekä phtia yleisiä linjauksia ennalta ehkäisyn näkökulmasta. Lapsen kuluplun ja nivelvaiheiden tukeminen n tärkeä sa Vekaran timintaa. Myös yhteistyökysymykset, yhteistyön rakentaminen ja viestintäkanavana timiminen n keskeinen tehtävä. Ryhmä kkntuu 2 kertaan vudessa. Timinta n avinta ja vanhemmilta pyydetään aina lupa,,js palaverissa käsitellään yksittäisen lapsen asiita. Vekaran puheenjhtaja vaihtuu ajittain. Esikulupettajat, erityispettajat ja lukanpettajat vat tärkeä yhteistyökumppani terveydenhulln kanssa. Vanhempien kirjallisella luvalla (Vekaran lisäksi) tiet esikululaisen hyvinvinnista ja mahdllisista ppimiseen liittyvistä erityishaasteista(erillinen kaavake) siirtyy kuluun ja kuluterveydenhultn, missä mm. tehdään ekalukkalaisille laajennettu terveystarkastus (tarkemmin kuluterveydenhulln timintasuunnitelmassa). Esikululaisten khdalla n v.2013 alusta tulssa muuts, jllin he siirtyvät sivistystimen alle ssiaalitimesta Kurtaneella timii myös mniammatillinen lastensujelun lakisääteinen suunnittelutyöryhmä, jka kstuu kunnan eri sektreiden edustajista sivistystimi, kuraattri, ss. timi(lastensujelu, päivähit), tekninen sast, terv. hult(neuvla, kuluth, erit.palv. Osviitta), nuristimi, pliisi, seurakunta ja 3.sektrin edustajia. Työryhmä kkntuu vusittain suunnittelemaan mm. ennalta ehkäisevää lastensujelua. TÖYSÄ: Töysässä timii mniammatillinen Vekara-työryhmä. Ryhmässä n edustus terveydenhullsta (neuvla ja kuluterveydenhult) ja Erityispalvelut Osviitasta(puheterapeutit, timintaterapeutit, psyklgi ja neurpsyklgi), ssiaalitimesta (lastensujelu ja päivähit), kiertävä erityslastentarhanpettaja, kuraattri/ssiaalihjaaja, Eskn kuntutushjaaja ja tarvittaessa kulutimesta sivistystimenjhtaja. Esikulun pettajat vat mukana yleensä kevään palaverissa. Ryhmän tehtävä n seurata kunnan lapsiperheiden ja päivähidn tilannetta, tukea perheitä, ennalta ehkäistä lasten syrjäytymistä sekä phtia yleisiä linjauksia ennalta ehkäisyn näkökulmasta. Lapsen kuluplun ja nivelvaiheiden tukeminen n tärkeä sa Vekaran timintaa. Myös yhteistyökysymykset, yhteistyön rakentaminen ja viestintäkanavana timiminen n keskeinen tehtävä. Ryhmä kkntuu 2-4 kertaa 7

8 vudessa. Timinta n avinta ja vanhemmilta pyydetään aina lupa,,js palaverissa käsitellään yksittäisen lapsen asiita. Vekaran timintaa jhtaa Töysän kunnan varhaiskasvatuspäällikkö. Esikulupettajat, erityispettajat ja lukanpettajat vat tärkeä yhteistyökumppani terveydenhulln kanssa. Vanhempien kirjallisella luvalla (Vekaran lisäksi) tiet esikululaisen hyvinvinnista ja mahdllisista ppimiseen liittyvistä erityishaasteista(erillinen kaavake) siirtyy kuluun ja kuluterveydenhultn, missä mm. tehdään ekalukkalaisille laajennettu terveystarkastus (tarkemmin kuluterveydenhulln timintasuunnitelmassa). Esikululaisten khdalla n v.2013 alusta tulssa muuts, jllin he siirtyvät sivistystimen alle ssiaalitimesta Töysässä timii myös mniammatillinen lastensujelun seurantatyöryhmä(lakisääteinen), jka kstuu kunnan eri sektreiden edustajista: sivistystimi, kuraattri, ss. timi(lastensujelu, päivähit), tekninen timi, terv. hult(neuvla, kuluth, erit.palv. Osviitta), nuris/liikuntatimi, pliisitimi, seurakunta, etsivä nuristyö ja 3.sektrin edustajia(mll, 4H). Työryhmä kkntuu vusittain suunnittelemaan mm. ennalta ehkäisevää lastensujelua. Työryhmää jhtaa tällä hetkellä perusturvalautakunnan jäsen Liisa Heinämäki. ÄHTÄRI: Ähtärissä n timii mniammatillinen Vekara-työryhmä (vudesta 1988). Ryhmässä n edustus n terveydenhullsta (neuvla ja alalukkien th) ja Erityispalvelut Osviitasta, ssiaalitimesta (lastensujelu ja päivähit) ja kulutimesta (erityispettaja). Ryhmän tehtävä n seurata kunnan lapsiperheiden ja päivähidn tilannetta, tukea perheitä, ennalta ehkäistä lasten syrjäytymistä sekä phtia yleisiä linjauksia ennalta ehkäisyn näkökulmasta. Lapsen kuluplun ja nivelvaiheiden tukeminen n tärkeä sa Vekaran timintaa. Myös yhteistyökysymykset, yhteistyön rakentaminen ja viestintäkanavana timiminen n keskeinen tehtävä. Ryhmä kkntuu 2-3 kertaan vudessa. Timinta n avinta ja vanhemmilta pyydetään aina lupa, js palaverissa käsitellään yksittäisen lapsen asiita. Vekaran timintaa jhtaa Ähtärissä kunnan varhaiskasvatuspäällikkö. Timinnasta n saatavilla tieta myös Ähtärin kunnan nettisivuilta. Vekaran lisäksi timii ns. minivekarat, jtka kkntuvat yksikkökhtaisesti ja niissä palavereissa käsitellään lasten asiita vanhempien luvalla tarkemmin. Palaverissa svitaan millin ja kuka hitaa yksittäisen lapsen asiita. 8

9 Esikulupettajat, erityispettajat ja lukanpettajat vat tärkeä yhteistyökumppani terveydenhulln kanssa. Vanhempien kirjallisella luvalla (Vekaran lisäksi) tiet esikululaisen hyvinvinnista ja mahdllisista ppimiseen liittyvistä erityishaasteista(erillinen kaavake) siirtyy kuluun ja kuluterveydenhultn, missä mm. tehdään ekalukkalaisille laajennettu terveystarkastus (tarkemmin kuluterveydenhulln timintasuunnitelmassa). Esikululaisten khdalla tapahtui muuts v. 2007, jllin he siirtyvät sivistystimen alle ssiaalitimesta. Ähtärissä timii myös erityishulln (EHO- työryhmä, jhtryhmä), jnka n perusturvalautakunta nimennyt. EHO- työryhmä tekee päätöksiä mm. tukipalveluista, jtka kskevat kehitysvammaisia lapsia (myös nuria ja aikuisia). Työryhmässä n edustus ss. timesta, päivähidsta, terveystimesta (lääkäri) ja kehitysvammahullsta. Perhepalvelutyöryhmään (lastensujelullinen) kuuluvat edustus lastensujelusta (vastuutah), terveydenhullsta (neuvla, Osviitta, kuluth) Perhepalvelutyöryhmän tehtävänä n auttaa lapsiperheitä lastensujelullisissa tilanteissa. Perhepalvelutyöryhmää jhtaa ssiaalitimesta lastensujelupäällikkö. 3. KIRJAAMINEN JA POTILASASIAKIRJAT NEUVOLASSA Kuntayhtymän neuvlissa n käytössä Effica- ptilastietjärjestelmä, jhn kaikki neuvlan työtekijät kirjaavat. Ptilasasiakirjista vastaa rekisterinpitäjänä terveyskeskus. Paperisia terveyskertmuksia n vielä jssain määrin käytössä (lähinnä vanhjen tietjen salta), mutta lähtökhtaisesti niihin ei enää kirjata. Tarkemmat hjeistukset kirjaamisesta n svittu lastenneuvlan palavereissa erikseen. Kirjaaminen käydään aina läpi uuden työtekijän kanssa perehdytyksen yhteydessä. Tällöin krstetaan ptilasasiakirja-asetuksen 4 :n mukaan, että ptilaan hitn tai siihen liittyviin tehtäviin sallistuvat saavat käsitellä ptilasasiakirjja vain siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä tai vastuunsa sitä edellyttävät. Ptilaslain mukaan ptilasasiakirjat vat salassa pidettäviä ja terveydenhulln ammattihenkilöistä annetussa laissa säädetään, ettei ammattihenkilö saa ilmaista sivulliselle yksityisen tai perheen salaisuutta, jsta hän n asemansa tai tehtävänsä perusteella saanut tiedn. 9

10 4. LASTENNEUVOLATYÖN JATKUVASEURANTA JA VUOROVAIKUTUKSEN HAVAINNOINTI Terveydenhitaja ja lääkärin tekemien jkaisen tarkastuksen yhteydessä pyritään seuraamaan ja keskustelemaan seuraavista asiista: lapsen ja vanhemman vurvaikutus ja kiintymyssuhde perheen ihmissuhteet ja turvaverkn timivuus, lep ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergnmia perheen sisäiset ihmissuhteet parisuhde sisarussuhde temperamenttien erilaisuus lähi- ja perhesuhdeväkivallan ehkäisy terveyskasvatus ravitsemus liikunta painnhallinta uni puhtaus, suun terveys päivärytmi seksuaaliterveys lapsen kasvun sekä psykssiaalisen ja fyysisen kehityksen tukeminen lapsen ssiaaliset taidt lapsen matimisuuden tukeminen tapaturmien ennaltaehkäisy tupakinnin, alkhlin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy kansallisen rktushjelman mukaiset rktukset Näiden asiiden lisäksi vanhempien kanssa keskustellaan myös siitä, mitä he pitävät lapsen hyvinä pulina ja vahvuuksina ja miten he tämän lapselle viestivät! Äitiä ja lasta havainnimalla vi arviida vurvaikutusta kiinnittämällä humita mm. seuraaviin seikkihin. Terveydenhitajan tulisi tukea ja rhkaista vanhempia käsittelemään ja pitämään lasta sylissä ja kmmunikimaan lapsen kanssa puhumalla, hymyilemällä ja lapsen viestejä tarkkailemalla ja niihin vastaamalla. 10

11 Vanhemman käyttäytyminen: lapsen pitely lähellä kaukana käsittely hellää kvakuraista katsekntakti n puuttuu lapselle puhuminen n puuttuu puheen sävy lämmin ei lämmin lapsesta nauttiminen kyllä ei lapsen pahanlnsiet n puuttuu lapsen viestien ymmärtäminen ja niihin vastaaminen kyllä ei Lapsen käyttäytyminen: itkuherkkyys ilisuus/vakavuus reagiva/apaattinen katsekntakti lhdutettavuus Lähde: Tampereen Y:Puura & c. Vavu-tutkimusaineista 11

12 5.RASKAUDENAIKAINEN KOTIKÄYNTI Raskauden lppuvaiheessa pyritään tekemään ktikäynti perheisiin, erityisesti kun syntymässä n ensimmäinen lapsi. Tärkeää, että mlemmat vanhemmat lisivat tilanteessa läsnä. Tarkastuksessa käytetään apuna ns. Vavu- haastattelulmaketta, jnka phjalta käydään keskustelua. Ktikäynnin tavitteet: suhteen luminen, tutustuminen perheen arkeen vanhemmuuden tukeminen parisuhteen tukeminen perheen tukiverkstn hahmttaminen ja ssiaalisten suhteiden kartittaminen perheen vimavarat, vanhempien työnjak, perheen jaksaminen vauvanhitn liittyvien asiiden kartittaminen (hitpiste, sänky, hittarvikkeet jne) vurvaikutuksen tukeminen äidin mieliala imetys synnytystapahtuma vanhempien ma lapsuus ennakidut muutkset perhe-elämässä rytmin löytyminen äidin ma aika 12

13 6. KANSALLINEN ROKOTUSOHJELMA Neuvlassa annettavan rktusneuvnnan tavitteena n antaa riittävästi tieta vanhemmille rktuspäätöksen tekemiseen. Lapset rktetaan ennen kuluikää 9-10 vakavaa tautia vastaan ja rktteet vat kaikkien perheiden saatavilla. Sumessa vähintään 93% lapsista saa vapaaehtisuuteen perustuvan yleisen rktushjelman mukaiset rktukset. Rktuksista n saatavilla lisätieta Rkttajan käsikirjasta ja THL:n www-sivuilta. Lasten ja nurten rktukset lähtien Ikä 2kk Rkte Rtavirusrkte 3 kk Rta, DTaP-IPV-Hib, pneumkkki 5 kk 12 kk Rta, DTaP-IPV-Hib, pneumkkki DTaP-IPV-Hib, pneumkkki, MPR 6-35 kk(vusittain) Influenssa 4 v DTaP-IPV 6 v MPR v dtap 13

14 7.SIIRTYMINEN ÄITIYSNEUVOLASTA LASTENNEUVOLAAN Lapsen ja äidin ktiuduttua sairaalasta tehdään äitiysneuvlasta käsin ktikäynti mahdllisimman pian. Vanhemmat ttavat itse yhteyttä neuvlaan ja tavitteena n tehdä ensimmäinen ktikäynti viimeistään 3 vrk:n kuluessa ktiutumisesta, jtta mahdlliset lapsen ja äidin terveyteen liittyvät riskit havaittaisiin mahdllisimman pian ja tuettaisiin imetyksen jatkumista. Tarvittaessa imetyskriisitilanteisiin tarjtaan apua mahdllisimman npeasti imetyksen turvaamiseksi ( kuntayhtymän äit.neuvlanja last.neuvlan terveydenhitajat vat käyneet imetyshjaajakulutuksen). Lastenneuvlasta käsin tehdään tinen ktikäynti n. 2 viikn iässä tai tarpeen mukaan j aikaisemminkin, mikäli perheen tilanne niin edellyttää. Oheisessa runk-hjelmassa n käsitelty lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyviä leellisia seikkja, jita seurataan ja tarkastetaan neuvlatarkastuksissa Kuusikuntien terveyskuntayhtymässä. Määräaikaiset terveystarkastukset ensimmäisen ikävuden aikana: Terveystarkastus 1-4 vk 4-6 vk 2 kk 3kk 4kk 5kk 6kk 8kk (10 kk) 12 kk Laaja x Lääkäri x x x Terveydenhitaja x x x x x x x x (x) x Määräaikaiset terveystarkastukset 1. ikävuden jälkeen: Terveystarkastus 18 kk 2v 3v 4v 5v 6v Laaja x x Lääkäri x x Terveydenhitaja x x x x x x Suun terv.tark x (tai 1v) x(tai 4v) X(tai 6v) 14

15 8.LASTENNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA Tämä lastenneuvlan runk-hjelma perustuu valtineuvstn asetukseen neuvlatiminnasta, kulu- ja piskeluterveydenhullsta sekä lasten ehkäisevästä suun terveydenhullsta. Runk-hjelmaa kttaessa n tettu humin myös STM:n julkaisuja 2009:20, asetuksen (380/2009) perustelut ja sveltamishjeet sekä THL:n julkaisu menetelmäkäsikirja: terveystarkastukset lastenneuvlassa ja kuluterveydenhullssa(2011). 2 VKO-1 KK TERVEYSTARKASTUS (ktna ja/tai neuvlassa) yleisvaikutelma pää suu ih, vatsa, napa kivekset aistit tuki- ja liikuntaelimet kehitysheijasteet kävelyheijaste +, mr + kasvu vireys, jäntevyys, asent, ääntely mut, saumat, aukileet, kannatus (taka-aukile sulkeutuu ens. elinviikkjen aikana) suulaki, sammas väri, siisteys, resistenssit laskeutuminen näkö: kyynelehtiminen, rähmiminen, silmien ulknäkö, punaheijaste kuul: ääntely selkäranka, symmetrisyys, lnkat, jalkaterien asent ATN (+, parhaimmillaan 1-2 kk:n iässä) Tarttumisheijaste käsissä ja jalissa +, pituus, pain, päänympärys 15

16 Mtrinen kehitys Psykssiaalinen kehitys Kielellinen kehitys Kehityksen tukeminen Refleksit hallitsevia Niskan ja silmien hallinta- pään kääntäminen ja vähäinen nst. Kädet nyrkissä Täysi riippuvuus hitajasta-symbisi, tarpeen ilmaisu itkulla. Ens.hymy 4-6 vk:n iässä. Perusluttamus syntyy fyysisestä läheisyydestä, lämmöstä ja tarpeisiin vastaamisesta Ääntely sattumanvaraista. Reagi valn, ääniin ja kasvihin lähellään Tarpeisiin vastaaminen, hyvä perushit ja jutteleminen, lähellä l, itkujen tulkinta tyynnyttämiskeint vauvahiernta.äidin jaksaminen ja mielentilan seuraaminen PERHEEN TUKEMINEN JA KESKUSTELUNAIHEET: Vavu- keskustelussa nusseet asiat synnytystapahtuma äidin mieliala ja jaksaminen tapaturmien ennaltaehkäisy vanhempien suhtautuminen lapsen itkuun, äidin ja vauvan välinen vurvaikutus isän tai muun aikuisen sallistuminen vauvan hitn äidin fyysinen ja psyykkinen vinti, vanhemmuuden tukeminen seksuaalisuus ja ehkäisyasiat (yhteistyössä äitiysneuvlan kanssa) Lapsen hit: perushit: kylvetys, kynnet, napa ravitsemus: imettämiseen kannustaminen(lapsentahtisuus imetyksessä), rintamaidn riittävyys, äidin rukavali, D-vitamiinin saannin tarkistaminen, tutin käyttö, äidin ravitsemus käsittely: kanttapa, makuuasennn vaihtelu ulkilu: alitetaan ulkna l min ja lisätään aina 15 minuutilla, kesävauvjen ulkiluttamisen vi alittaa heti ja talvivauvjen n. 2 viikn iässä (sään mukaan) tapaturmien ehkäisy: vude, hitpöytä, lastenvaunut pitkäaikaissairauksien ja ss. ngelmien humiinti sisarukset 16

17 4-6 VKO (Lääkärineuvla) yleisvaikutelma vireys, jäntevyys, spntaani asent, pää mut, saumat, aukileet, kannatus suu sammas ih, vatsa, napa väri, siisteys, resistenssit aistit näkö: katsekntakti, mustuaiset reaginti valn, punaheijaste, katseella seuraaminen väh.90 astetta. Synnynnäinen kaihi tdettava. kuul: havainninti, ääntely kehitysheijasteet ATN (+, parhaimmillaan 1-2 kk:n iässä) tarttumisheijaste käsissä ja jalissa + kävelyheijaste+ Mr+ (vi lla sammunutkin) kasvu pituus, pain, päänympärys tuki-ja liikuntaelimet lnkkaluksaati tdettava viimeistään sydänäänet reisivaltimpulssit kivekset/vulva MOTORINEN PSYKOSOSIAALINEN KIELELLINEN KEHITYKSEN TUKEMINEN Reagi vielä hyvin kknaisvaltaisesti. Imeminen nnistuu hyvin. Vatsalla maatessa kykenee nstamaan nenäänsä alustasta. Availee nyrkkejään. Kykenee khdistamaan katseensa hetkeksi silmiin. Itkee, viihtyy sylissä. Ääntelee lyhyitä vkaalisarjója. Säpsähtää kvia ääniä. Sylissäpitäminen fyysisen läheisyyden tarve, vurvaikutuksen tukeminen. Seurustelu kun lapsi n virkeä juttelu, lrut, laulut 17

18 PERHEEN TUKEMINEN JA KESKUSTELUN AIHEET: vanhempien esiin tumat ilnaiheet ja hulet vauvan ja äidin välinen vurvaikutus, äidin jaksaminen ja mieliala (masennusseula), äidin ma aika, arjen sietäminen vanhempien vimavarat, parisuhde, väkivalta vauvan vurvaikutus- ja kntaktingelmat saattavat lla merkki vanhemman masennuksesta tai kiintymyssuhteen syntymättä jäämisestä tarv. hjaus perheneuvlaan. Kns. pikkulapsipsykiatria. perheen päivärytmin mututuminen vanhempien terveydenhit: tupakinti, alkhli, liikunta Lapsen hit: ravitsemus: imetyksen tukeminen, lapsentahtisuus imetyksessä lisämait, D-vitamiinin tarpeellisuus tapaturmien ehkäisy: tutti, sänky, vaatteet, muvikalvt, lapsen turvallinen kuljettaminen autssa Äidille jaetaan tämän käynnin yhteydessä EPDS- seula(liite 1), jnka äiti palauttaa 2 kk neuvlan yhteydessä 18

19 2KK yleisvaikutelma vireys, jäntevyys, asent, ääntely pää mut, saumat, aukileet, kannatus suu sammas ih, vatsa, napa väri, siisteys, resistenssi aistit näkö: katsekntakti kuul: ääntely, havainninti kehitysheijasteet ATN (+, parhaimmillaan 1-2 kk:n iässä) tarttumisheijaste käsissä ja jalissa + kävelyheijaste + Mr + kasvu pituus, pain, päänympärys MOTORINEN PSYKOSOSIAALINEN KIELELLINEN KEHITYKSEN TUKEMINEN Refleksit timivat edelleen, alkavat vähitellen heiketä. Nstaa rintakehää ylös lattiasta, kädet enimmäkseen auki, laittaa nyrkit suuhun Katsekntakti, vastavurinen hymy, erilaiset itkut. Mielihyvän ja mielipahan tunneilmaisut alkavat eriytyä. Perusluttamuksen synty. Tarkkailee lähellä levaa ihmistä, hallitsee silmien liikkeitä, seuraa ympäristöään ja liikkuvaa lelua. Jkeltelu Vurvaikutus, yhdessäl. seurustelu n tärkeää. Fyysinen kntakti, sylissä pitäminen. Samanlaisuus ja tistuvuus hidssa. Itkuun reagidaan npeasti. Lapsen hitajana äiti/isä ei mnia hitajia. Vauvaa kiinnstavat kirkkaat värit, valt, erilaiset äänet(ei jatkuvaa taustamelua) Äänneleikitlrut, laulelut. Vimisteluleikit. Lattiallal! 19

20 PERHEEN TUKEMINEN JA KESKUSTELUNAIHEET: vurvaikutuksen ja vanhemmuuden kehittyminen äidin fyysinen ja psyykkinen vinti perheen taustatiedt ja suvussa esiintyvät sairaudet (kirjataan lapsen tietihin) Lapsen hit: ravitsemus: rintamaidn riittävyys, imetyksen tukeminen, lapsentahtisuus imetyksessä vurkausirytmi alkaa säännöllistyä! tapaturmien ehkäisy: tutti, sänky, vaatteet, muvikalvt, lapsen turvallinen kuljettaminen autssa lapsen kipu- ja kuumelääkitys rktushjelma Pyydä äidiltä EPDS- seulakaavake ja tarv. hjaus depressihitajalle/lääkärille/psyklgille/ss. työntekijälle tilanteen mukaan 20

21 3 KK yleisvaikutelma vireys, jäntevyys, asent, liikehdintä pää mut, saumat, aukileet, kannatus ellei kannata lainkaan jatktutkimuksiin! Js kannatus heikka, kntr. 4 kk:n iässä suu sammas ih, vatsa, napa väri, siisteys aistit näkö: seuraa katseellaan, valreakti kuul: ääntely, havainninti tuki- ja liikuntaelimet jalat, jalkaterät (knsistentti pulier aihe jatktutkimuksiin kehitysheijasteet ATN harvin +, tarttumisheijaste käsissä heikkenee ja häviää kävelyheijaste+ Mrkasvu pituus, pain, päänympärys MOTORINEN PSYKOSOSIAALINEN KIELELLINEN KEHITYKSEN TUKEMINEN Kannattaa päätään käsistä khtettaessa, vatsallaan jentaa lantita, kädet auki Valikiva hymy esim. äidille. Seuraa katseellaan liikkuvaa lelua, tutkii käsiään, alkaa tietisesti tavitella esineitä, etsii katseellaan äänen lähdettä. Tunnistaa hitajansa. keskustelee jkeltelemalla Säännöllinen päivärytmi. Jkelteluun vastataan hellällä puheella tai ääntelyllä sekä ilmeellä. Erilaisten virikkeiden antaminen: katselu, kuuntelu, haistelu, maistelu (lelujen).piilleikit. Esineiden sittaminen ja niiden nimeäminen 21

22 PERHEEN TUKEMINEN JA KESKUSTELUNAIHEET: äidin lapsivudeajan väsymys nrmaalisti hävinnyt. Js äiti vielä debressiivinen mistä kyse? (parisuhde, muu perhe, lsuhteet jne.) nk lapsi vanhempien mielestä helpp vai vaikeahitinen, lapsen temperamentti ja lunne (pahinpitelyriski?) Lapsen hit: ravitsemus: imeväisikäisen lapsen ravitsemus imetyksen tukeminen, lapsentahtinen imetys, tutin käyttö nukkuminen: uni/valverytmi tapaturmien ehkäisy: kuten 2 kk, lelut 22

23 4KK (Laajennettu terveystarkastus, th ja lääkäri) Laajennettuun tarkastuksen kutsutaan aina mlemmat vanhemmat ja vanhempien läsnäl kirjataan lapsen terveyskertmukseen. yleisvaikutelma vireys, jäntevyys, asent, liikehdintä pää mut, saumat, aukileet. Pään tulisi seurata mukana vartaln linjassa tai jäädä enintään astetta jälkeen. kivekset laskeutumatn kives viim. tdettava suu sammas ih, vatsa, napa siisteys, resistenssit aistit näkö: katseen khdistaminen(seuraa 180 astetta), krvergenssi, hymyvaste, katsekntakti, silmien ulknäkö, punaheijaste, karsastus(hirschbergin lamppuke) kuul: ääntely, havainninti, suuntakuul vi vielä puuttua. tuki- ja liikuntaelimet selkäranka, symmetrisyys, jentaa alaraajat, varaa vatsalla llessa yläraajihin (kyynärnivelten ja yläraajjen taittuminen rinnan ja vatsan alle n jatklähettämisen aihe, Ortlanin ke (lnkat) kehitysheijasteet ATN- ja js nenataaliheijasteita jäljellä syytä tehstettuun tarkkailuun. kasvu pituus, pain, päänympärys sydänäänet reisivaltimpulssit kivekset/vulva MOTORINEN PSYKOSOSIAALINEN KIELELLINEN KEHITYKSEN TUKEMINEN Khttaa päätä ja vartala kyynärnjassa, tavittelee jennettua esinettä kädet keskilinjassa, viihtyy vatsallaan, surittaa laajja liikkeitä. Kaipaa seuraa, kskettelee äitiä. Ilahtuu äidin/hitajan lähestymisestä. Aktiivinen, hyväntuulinen, nauraa ääneen. Tutkii esineitä intensiivisesti suullaan, katselee ympärilleen. Reagi erisävyisiin ääniin Huutelee herättääkseen humita, kntaktintt. Vurvaikutusjkeltelua Säännöllinen päivärytmi. Lattialla pitäminen, seurustelu, vastaaminen lapsen kntaktiyrityksiin. Lrut, laulut, ääntä tuttavat lelut. Katselulelu vaihdetaan tarttumisleluksi. Piilleikit, peili. 23

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 4. PUHETERAPIA

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI VESILAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI VESILAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI VESILAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatuksen alkaessa lapsella n synnynnäinen tai tutkimusten perusteella erityiseen tukeen ikeuttava diagnsi ja erityisen tuen lausunt, tai havaittujen

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja terveydenhitajapiskelijat Milja Kiviharju & Outi Latva-Kkk Seinäjen ammattikrkeakulu Liikunnan hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle n tiedetty j pitkään. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön hoitoketju

Lasten mielenterveystyön hoitoketju Lasten mielenterveystyön hitketju Ylöjärven timintamalli Työryhmä: Merja Hietanen, lastenlääkäri Marj Huvinen, kulupsyklgi Niina Immnen, psyk sh, nuristiimi Tuija Landström, kuraattrityön krdinaattri Sinikka

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi nettiluent Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätieta: www.dudu.fi Du nettiluent: Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet KT Jaana Anglé Tiistai 28.10.2014

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Esimerkkejä elävästä elämästä

Esimerkkejä elävästä elämästä Esimerkkejä elävästä elämästä Tämän esityksen tarkitus: Antaa tieta neurpsykiatrisesta valmennuksesta Miten neurpsykiatrinen valmennus visi esimerkiksi auttaa Miten tulisi timia tätä palvelua hakeakseen

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ PERHEPÄIVÄHOITAJA VARHAISKASVATTAJANA HYVÄ PÄIVÄ PERHEPÄIVÄHOIDOSSA

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

1. Lämmittely: erilaisia juoksuharjoitteita yhteensä 4-5 min. / 30 sekuntia harjoite.

1. Lämmittely: erilaisia juoksuharjoitteita yhteensä 4-5 min. / 30 sekuntia harjoite. Juha Hiltunen, OMT-fysiterapeutti Petteri Kski, naprapaatti; D.N. Alkuverryttelyhjelma n suunniteltu nuren urheilijan urheilukunnn kehittämiseksi ja alaraajavammjen ennaltaehkäisemiseksi. Nrjalaistutkimuksen

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Teemaa käsiteltiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta seuraavasti: laululeikkejä ja lauluja, joissa lasten etunimet tulevat tutuiksi

Teemaa käsiteltiin esiopetuksen oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta seuraavasti: laululeikkejä ja lauluja, joissa lasten etunimet tulevat tutuiksi TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3 Teema: Minä, perhe ja kaverit Päiväkdin timintakausi alitettiin Minä, perhe ja kaverit teemalla; keskeisenä tavitteena lapsiryhmän ryhmäytyminen, yhteisten sääntöjen ja spimusten kertaaminen

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO. TILASTOT: väestötiedot ja palvelujen käyttötiedot

Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO. TILASTOT: väestötiedot ja palvelujen käyttötiedot 1 Liite 1. TILASTOT JA TAUSTA-AINEISTO TILASTOT: väestötiedt ja palvelujen käyttötiedt 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Aavan lastensujelun tietja 2009-2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lastensujeluilmitukset

Lisätiedot

3) Kehitetään omaishoidontukea

3) Kehitetään omaishoidontukea IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISOHJELMA VEHMAAN KUNNASSA Liite 2 1) Tuetaan ikääntyneen terveyden edistämistä ja timintakykyä TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHOT Ikäihmisillä n terveyttä Ikäihmisten neuvntatiminta

Lisätiedot

A ryhmä. Ryhmä 1. 1. Mitä muuttaisitte nykyisessä lastensuojelun työssä / millainen lastensuojelun työn tulisi olla vuonna 2023

A ryhmä. Ryhmä 1. 1. Mitä muuttaisitte nykyisessä lastensuojelun työssä / millainen lastensuojelun työn tulisi olla vuonna 2023 A ryhmä Ryhmä 1 1. Mitä muuttaisitte nykyisessä lastensujelun työssä / millainen lastensujelun työn tulisi lla vunna 2023 peruspalveluja enemmän ktiin tehtävää työtä lisää vanhempien kanssa enemmän työskentelyä

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

4event on perustettu vuonna 2001 tuomaan hyödyllistä ja innostavaa sisältöä työikäiselle väestölle.

4event on perustettu vuonna 2001 tuomaan hyödyllistä ja innostavaa sisältöä työikäiselle väestölle. 4event Matkapas 4event n perustettu vunna 2001 tumaan hyödyllistä ja innstavaa sisältöä työikäiselle väestölle. Tapaamme vusittain yli 40 000 ihmistä palveluissamme. Jkainen khtaaminen n meille mahdllisuus

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHEKESKUS PERHEKESKUS PERHEKESKUKSESSA ON TARJOLLA SEURAAVANLAISIA PALVELUJA: 1. PERHENEUVOLA 2. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 3. PERHETYÖ 1. PERHENEUVOLA

Lisätiedot

VARHAISEN TUEN YHTEISTYÖ- JA PALVELUMALLI 0 6 v. Varhaiskasvatuspalvelut, neuvola ja sosiaalipalvelut Hyvinkään kaupunki

VARHAISEN TUEN YHTEISTYÖ- JA PALVELUMALLI 0 6 v. Varhaiskasvatuspalvelut, neuvola ja sosiaalipalvelut Hyvinkään kaupunki VARHAISEN TUEN YHTEISTYÖ- JA PALVELUMALLI 0 6 v Varhaiskasvatuspalvelut, neuvla ja ssiaalipalvelut Hyvinkään kaupunki SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 JOHDANTO... 4 1 VARHAINEN JA AVOIN YHTEISTYÖ HUOLI PUHEEKSI...

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva kulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä kulupäiviä Kuvat: Liikkuva kulu / Juni Kalli Liikkuva kulu -hjelmassa n tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista kulupäivän aikana ppilaiden sallisuus

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Viestinnän tavite ja perusviesti Hanke ja tavite Kestävät hankinnat -saamisen edistäminen julkisissa rukapalveluissa -hanke edistää kansallisen Rukaketjun timenpidehjelman,

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista 3.9.2014 Elinkeinelämän keskusliitt Sisällys 1 Mikä n Team Finland?... 1 2 Mitä Team Finlandissa n saatu aikaan? Miten muuts näkyy yrityksille?...

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426 Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Flash ActionScript osa 2

Flash ActionScript osa 2 Liiketalus syksy 2012 Flash ActinScript sa 2 Scripti-kieli Skriptikieli n tarkitettu skriptien eli kmentsarjjen tekemiseen. lyhyitä hjeita, siitä kuinka svelluksen tulisi timia Skripteillä autmatisidaan

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu

Lisätiedot

Tutustumme Kokoomukseen

Tutustumme Kokoomukseen Tutustumme Kkmukseen Opiskelevan pienryhmän aineist Kansallisen Sivistysliitn Opintkeskus KANSIO www.kkmus.fi/kansi/aineistt/tutustumme_kkmukseen Tutustumme Kkmukseen Kkmuksen paikallisyhdistyksiin liittyy

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (6)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (6) JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (6) LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN ASIAKASRAATI Aika t 23.2.2012 kl 18.00 20.00 Paikka Kultalakin päiväkti, Keltinmäentie 11 Läsnä Brwne Laura Jääskeläinen Sisk Kutvnen-Lappi

Lisätiedot

LUUNTIHEYSMITTAUS. www.pkssk.fi

LUUNTIHEYSMITTAUS. www.pkssk.fi 1 (5) LUUNTIHEYSMITTAUS Hakusanat/synnyymit: fysilgia, steprsi, luukat, DEXA, DXA, luuntiheys, murtuma, lnkkamurtuma, T-scre, Z-scre, murtumariski, seulnta, D-vitamiini. 1. YLEISTÄ Osteprsi eli luukat

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Selvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa

Selvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa 1 Selvitys klmiprtaisen tuen tteutumisesta varhaiskasvatuksessa Sumenkielinen varhaiskasvatus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 22.10.2014 2 1. Selvityksen taustaa Espn varhais- ja petuslautakunta n

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot