Ihmeen hyvä työkalu Suomalaiset Espanjan Aurinkorannikolla Päihdetyö ja elämän syvät kysymykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmeen hyvä työkalu Suomalaiset Espanjan Aurinkorannikolla Päihdetyö ja elämän syvät kysymykset"

Transkriptio

1 Päihdetyön erikoislehti 3/2013 Ihmeen hyvä työkalu Suomalaiset Espanjan Aurinkorannikolla Päihdetyö ja elämän syvät kysymykset

2 3/2013 Päihdetyön erikoislehti 6 Outi Hietala Tarkkailuasemissa 16 Tiimi Päihdetyön erikoislehti, 49. vuosikerta Ilmestyy viisi kertaa vuodessa, ISSN Julkaisija A-klinikkasäätiö, Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki, p. (09) , fax (09) Päätoimittaja Aino Majava, Toimitussihteeri Auli Saukkonen, Ulkoasu Katriina Iho Toimitusneuvosto Pekka Heinälä, Marja Holmila, Olavi Kaukonen, Kristiina Koskiluoma, Satu Lipponen, Aino Majava, Katriina Pajupuro, Mikko Salasuo, Ilpo Salonen, Tapani Sarvanti (pj.), Kaija Seppä, Teemu Tiensuu Tilaukset & osoitteenmuutokset A-klinikkasäätiön keskustoimisto, toimistosihteeri, p. (09) , Tilaushinta 25 euroa/vuosi Ilmoitukset Auli Saukkonen, Painopaikka Esa Print Pääkirjoitus: Kokemus asiantuntijuudesta Aino Majava 3 LYHYESTI 4 Kuuntele enemmän, kysele vähemmän Leena Ehrling 6 Sosiaalibarometri 2013: Palveluja ostamalla ei saatu säästöjä 10 Heinonen: Hitauden puolustus Jukka Heinonen 11 Varjoja auringossa Teuvo Peltoniemi 12 Työ ja Tekijä: Outi Hietala Auli Saukkonen 16 Tieteen kentiltä 20 simpura: Himovaarat Jussi Simpura 21 Kysymyksiä vailla vastauksia Auli Saukkonen 22 Tutkittua: Lasten huomioon ottaminen päihdehoidossa Tuuli Pitkänen 26 FattaluutA: Virastoviidakkoon tarvitaan opasta Sanna Ihalainen 28 KIRJAT: Parvessa lentämisen taito Jukka Heinonen 29 Ymmärtämisestä Ingalill Österberg 30 Henkireikä: En ole täällä sattumalta Eila-Marja Törmä 31 Kannen kuva: Scanstockphoto 2 Tiimi 3/2013

3 PÄÄKIRJOITUS AINO MAJAVA Kokemus asiantuntijuudesta Olen rekrytoinut kymmeniä työntekijöitä päihdeviestinnän ja ehkäisevän työn hankkeisiin. Joka toisessa työhakemuksessa todetaan, että kokemusta päihdeongelmista kyllä löytyy jos ei itseltä niin lähipiiristä. Tätä logiikkaa seuraten jokainen suomalainen on tavalla tai toisella päihdeasiantuntija. Toimittajat kaipaavat kasvoja ja ääniä tarinoille päihdeongelmista. Viestinnän näkökulmasta tämä on helppo ymmärtää. Haastateltavien välittäminen medialle sopii kuitenkin huonosti päihdetyöntekijän arvoperustaan. Meillä on vankka tarve varjella asiakkaan yksityisyyttä ja toipumisprosessia. Erityisesti haluaisimme suojella nuoria, vaikka juuri heidän sukupolvikokemukseensa kuuluu jakaminen laajalle virtuaaliselle yhteisölle. Toisessa vaakakupissa painaa viestin perillemeno. Etenkin sähköisillä foorumeilla on havaittu, että ihmiset ovat taipuvaisia uskomaan vertaisten kokemuksia pikemmin kuin virallisia totuuksia. A-klinikkasäätiön Päihdelinkissä on hyödynnetty erilaisia ammattilais- ja kokemustiedon yhdistelmiä jo yli viidentoista vuoden ajan. Palvelun menestys todistaa vertaistuen voimasta. Toimittajat kaipaavat kasvoja ja ääniä tarinoille päihdeongelmista. Pari vuotta sitten julkiseen keskusteluun ilmestyi uusi toimija, kokemusasiantuntija. Tällä hetkellä päihdealalla on käynnissä useampikin hanke, jonka tavoitteena on kouluttaa kokemusasiantuntijoita ja hyödyntää heidän osaamistaan. Tiimi-lehdessä kerrottiin taannoin terveysasemalla vastaanottoa pitävästä kokemusasiantuntijasta, jolla on omakohtainen selviytymiskokemus alkoholiongelmasta. Kokemusasiantuntijoiden ankkuroituminen sosiaalipalveluihin herättää myös huolta. Jo uuskielinen sana itsessään ärsyttää. Miksi ei voida puhua vertaisista kuten ennen? Yksityisen kokemuksen yleistäminen asiantuntijuudeksi on kyseenalaista. Tarvitaan edelleen pitkäjänteistä ammatillista työtä ja tutkimusta! Kokemusasiantuntijoiden panos tulee ottaa arvostaen vastaan. Heidän jaksamisestaan tulee huolehtia, ja työstä maksaa kohtuullinen korvaus. Päihdehuollon perustehtäviä ei saa sälyttää kokemusasiantuntijoiden harteille. Vertaistoiminta ei korvaa ammatillista työtä sen koommin alkoholi- ja huumeongelmien kuin liikapelaamisenkaan kohdalla. Kommentoi pääkirjoitusta osoitteessa: Tiimi 3/2013 3

4 Kotitaloudet saavat toimeentulotukea aiempaa enemmän Vuonna 2012 toimeentulotuen bruttomenot olivat koko maassa yhteensä hieman yli 700 miljoonaa euroa. Menojen reaalihintainen nousu oli 5,6 prosenttia. Toimeentulotukea sai noin kotitaloutta. Menojen kasvuun vaikutti erityisesti toimeentulotuen perusosan korotus kuudella prosentilla vuoden 2012 alusta. Lisäksi yksinhuoltajille ryhdyttiin maksamaan yksin asuvan aikuisen henkilön perusosaa korotettuna. Tehdyt perusosan korotukset eivät silti näytä vähentäneen täydentävän ja muun toimeentulotuen menoja. Biotie selvittää nepikastaatin tehoa kokaiiniriippuvuuden hoidossa Suomalainen lääkeyhtiö Biotie Therapies selvittää nepikastaatti-nimisen synteettisen lääkeaineen hyödyllisyyttä kokaiiniriippuvuuden hoidossa. Tutkimus tehdään Yhdysvalloissa, ja tutkimushenkilöinä on 180 kokaiiniriippuvaista potilasta noin 12 huumehoitoyksikössä. Tutkimuksen rahoittaa Yhdysvaltain terveysviraston huumeriippuvuuksien tutkimuskeskus NIDA. Tutkimuksen valmistumisen arvioidaan vievän noin kaksi vuotta. Toimeentulotuen määrä saattaa riippua käsittelijästä Toimeentulotuen myöntäminen ei ole yhdenmukaista kaikkialla Suomessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaja toimeentulotukitutkimus. Suurimman osan toimeentulotuen päätöksistä tekevät nykyisin etuuskäsittelijät. Tutkimuksen mukaan osa työntekijöistä alensi tukea lähes aina, kun alentamisen ehdot täyttyivät. Osa taas ei koskaan alentanut tukea. Vaikka toimeentulotukea saavien määrä on laskenut lähes puolella 1990-luvun laman huippuvuosista, toimeentulotukea saavien köyhyys on Katriina Iho syventynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tuen saajien tulot ovat entistä kauempana köyhyysrajasta. Toimeentulotukea saadaan keskimäärin myös entistä pidempään. Susan Kuivalainen (toim.): Toimeentulotuki 2010-luvulla. Tutkimus toimeentulotuen asiakkuudesta ja myöntämiskäytännöistä. THL, Raportti 9/2013. Myös internetissä. Alkoholinkulutus laski alle 10 litran Alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin 0,5 litraa eli viisi prosenttia vuonna 2012 verrattuna vuoteen Vuonna 2012 kokonaiskulutus oli 9,6 litraa 100-prosenttista alkoholia asukasta kohti. Oluen kulutus muodosti lähes puolet, 46 prosenttia, tilastoidusta alkoholinkulutuksesta. Anniskelukulutuksen osuus tilastoidusta kulutuksesta on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana vähentynyt lähes 30 prosenttia. Viime vuonna sen osuus koko tilastoidusta alkoholinkulutuksesta oli 14 prosenttia. Alkoholijuomien kulutus THL, Tilastoraportti 11/2013. Alkoholin kulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti. Luvut viiden vuoden välein ja vuoden välein Tilastoimaton kulutus Tilastoitu kulutus 4 Tiimi 3/2013

5 Humalajuominen yleistynyt sukupolvi sukupolvelta Lyhyesti YK palkitsi Hirviöt-kampanjan A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan Hirviöt-kampanja on saanut YK:n tiedotusosaston (UNDPI) arvostetun palkinnon New Yorkin kansainvälisessä mainoskilpailussa. UNDPI palkitsee vuosittain kilpaan osallistuneista yhteiskunnallisista kampanjoista Yhdistyneiden Kansakuntien tehtävää ja tavoitteita parhaiten edustavat kampanjat. Hirviöt-kampanja on saanut tukun palkintoja myös kotimaisissa mainosalan kilpailuissa. Se on palkittu muun muassa Vuoden Huiput kilpailussa. Kampanja valittiin hopeahuipuksi Mainoselokuva- ja Vuoden innovatiivinen media tai ympäristö -sarjoissa. Menestystä on tullut myös AdProfit-, Grand One- ja Voitto-kilpailuista. Humala tuo haittoja nuorillekin n Humalajuomisella ja humalatilan voimakkuudella oli vahva yhteys nuorten kokemiin alkoholihaittoihin, käy ilmi TtM Hanna Samposalon väitöstutkimuksesta. Lähes 10 prosenttia vuotiaista nuorista ilmoitti sammuneensa viimeisimmällä juomakerrallaan. Väitöskirja kuuluu kansanterveystieteen alaan, ja se tarkastettiin Tampereen yliopistossa vuotiaat nuoret kokivat monenlaisia haittoja omaan juomiseensa liittyen. Yleisimpinä haittoina nuoret mainitsivat krapulan ja pahoinvoinnin. Myös sosiaaliset haitat ja omaisuuden rikkoutuminen ja katoaminen olivat tavallisia. Erityisesti tytöt potivat moraalista krapulaa ja katuivat tekemisiään ja sanomisiaan. Yksilötekijöistä nuoren heikko itsekontrolli liittyi haittojen riskiin. Perhetekijöistä molempien vanhempien muodostama ydinperhe näytti suojaavan nuoria alkoholinkäyttötilanteisiin liittyviltä laittomuuksilta. Väitöstutkimus perustuu neljään valtakunnalliseen koululaisaineistoon, jotka ovat nuorten terveystapatutkimus, eurooppalainen koululaistutkimus alkoholin ja muiden huumeiden käytöstä (ESPAD), kouluterveyskysely ja nuorisorikollisuuskysely. Alaikäisten nuorten alkoholihaittoja ei ole aiemmin tutkittu Suomessa tässä laajuudessa. Hanna Samposalo: Juomatapojen yhteys alkoholihaittoihin ja riskikäyttäytymisen vuotiailla nuorilla. Acta Universitatis Tamperensis Tampere University Press Myös internetissä. Humalahakuinen juominen ei Suomessa yhdisty vain tiettyihin sukupolviin, vaan se toistuu entistä pahempana sukupolvesta toiseen, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Janne Härkönen väitöskirjassaan. Humalajuominen on yleistynyt sukupolvesta toiseen naisilla 1960-luvulla syntyneisiin saakka, minkä jälkeen syntyneillä humalajuominen on hieman vähentynyt. Myös miesten humalajuominen kasvoi 1960-luvulla syntyneisiin saakka, eikä se ole sen jälkeen enää vähentynyt. Juomiskerrat, jolloin alkoholia nautittiin vain pieniä määriä, olivat väitöstutkimuksen mukaan selvästi yleisimpiä korkeassa ammattiasemassa työskentelevillä. Työntekijäasemassa olevat joivat muita useammin alkoholia suuria määriä kerralla. Ero on kasvanut etenkin 2000-luvulla. Härkönen tuki sosiologiaan alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan juomiskäytäntöjen ja -kulttuurin muuttumista Suomessa vuosina Janne Härkönen: Not a wet generation but a wet nation. The dynamics of change and stasis in Finnish drinking culture from Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimus 104/2013. Myös internetissä. Tiimi 3/2013 5

6 Teksti: LEENA EHRLING Kuvitus: JUSSI ANTTONEN Kuuntele enemmän, kysele vähemmän Motivoiva haastattelu on hyväksi todettu mutta vaativa työtapa. Työntekijän sudenkuoppana on kysellä ja ehdotella, kun pitäisi keskittyä asiakkaan muutospuheen tunnistamiseen ja vahvistamiseen. 6 Tiimi 3/2013

7 Motivoiva haastattelu on menetelmä, jota on tutkittu ja kehitetty jo kolmisenkymmentä vuotta. Se on todettu vaikuttavaksi työtavaksi päihdeongelmien hoidossa, mutta myös monessa muussa käyttäytymisen muutostilanteessa, kuten sitoutumisessa lääkitykseen tai ruokavalioon. Motivoiva haastattelu on osoittautunut erityisen tulokselliseksi työskentelyn viitekehykseksi, kun asiakas on muutoksen varhaisessa vaiheessa ja epävarma omasta tilanteestaan. Motivoivassa haastattelussa yhdistyvät asiakaskeskeinen eli asiakasta kuunteleva, tukeva ja empaattinen sekä muutoksen tutkimiseen määrätietoisesti suuntaava työtapa. Perusoletus on, että asiakkaan kokema muutostilanteeseen liittyvä ambivalenssi tunnistetaan, sitä tutkitaan määrätietoisesti ja ymmärtävästi ja se pyritään ratkaisemaan muutoksen hyväksi. Työntekijä muutoskumppanina Asiakkaalle ei tule tarvetta vastustaa työskentelyä tai työntekijää, kun työntekijä asettuu selkeästi asiakkaan muutoskumppaniksi. Se tarkoittaa, että työntekijä on asiakkaan rinnalla ja auttaa asiakasta itseään tutkimaan ongelmaa ja tunnistamaan omaa suhtautumistaan siihen. Motivoivassa haastattelussa työntekijä ei tiedä muutokseen tarvittavia ratkaisuja asiakkaan puolesta tai asiakasta paremmin. Oletuksena on, että asiakas tulee tietoiseksi muutoksen hyödyllisyydestä ja alkaa uskoa muutokseen. Sisäinen muutosmotivaatio vahvistuu, kun hän itse kuvaa ja ilmaisee sanallisesti omassa elämäntilanteessaan ja kokemuspiirissään olevia syitä muutokselle. Myös tutkimustulokset tukevat tätä: mitä enemmän asiakas itse puhuu muutoksen puolesta, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän alkaa toteuttaa muutosta. Vaikka motivoiva haastattelu kuulostaa yksinkertaiselta, se on työntekijälle vaativa työtapa, joka edellyttää vuorovaikutuksen jatkuvaa hienovaraista ja hetkessä kiinni olevaa havainnoimista. Havaintoja A-klinikoilta Moni päihdetyöntekijä kokee tekevänsä motivoivaa haastattelua. Kun asiakastyötä on tutkittu nauhoitusten avulla, on huomattu, että näin ei välttämättä ole. Kansainvälisessä ja kotimaisessa tutkimuksessa on toistunut havainto, että työntekijöiden työtavassa on usein joitain motivoivaan haastatteluun sopivia aineksia mutta vähemmän menetelmän ydintehtäviä: ambivalenssin tutkimista ja asiakkaan ilmaisemien muutokseen liittyvien myönteisten asioiden, muutospuheen, esiin nostamista ja vahvistamista. Suomalaisten A-klinikkatyöntekijöiden motivoivan haastattelun taitoja ja vuorovaikutuksen ominaispiirteitä asiakkaiden ensikohtaamisissa selvitettiin Suomen Akatemian ja Alkoholitutkimussäätiön rahoittamassa tutkimuksessa. Tarkoituksena oli tutkia, mitä ensikohtaamisen vuorovaikutuksessa tapahtuu silloin, kun asiakas sitoutuu hoitoon ja toisaalta silloin, kun asiakas ei sitoudu hoitoon. Tutkimusaineiston tuottamiseen osallistui yhteensä 12 työntekijää kahdeksalta A-klinikalta eri puolilta Suomea. Aineisto koostuu 38 asiakkaan ensimmäisen käynnin ääninauhoituksista. Motivoiva haastattelu soveltuu etenkin muutoksen alkuvaiheessa oleville asiakkaille. Vastaavanlainen aineisto kerättiin myös 50 yhdyskuntaseuraamusasiakkaalta, mutta keskityn tässä vain A-klinikka-aineistoon. Nauhoitettuja ensitapaamisia analysoitiin motivoivan haastattelun toteutumista mittaavalla koodausmenetelmällä (Rakkolainen 2012). Vuorovaikutuksen rakentumista analysoitiin ensisijaisesti keskusteluanalyysin avulla. Vaikka asiakkaiden tilanteet ja työntekijöiden työtavat vaihtelivat paljon, aineistosta hahmottui muutamia keskeisiä ilmiöitä, joiden perusteella keskustelut eivät kaikilta osilta olleet motivoivaa haastattelua (mm. Rakkolainen 2012, Rakkolainen & Ehrling 2012). Tartu kiinni muutospuheeseen A-klinikkojen ensikäynneillä vuorovaikutus keskittyy arvioinnin tekemiseen. Työntekijä kysyy kysymyksiä, joilla hän kartoittaa asiakkaan tilannetta. Motivoivan haastattelun kannalta käytäntö on ongelmallinen. Kun keskustelun aloitteet ja aiheet tulevat systemaattisesti työntekijältä, asiakas voi mukautua passiivisesti työntekijän valintoihin. Moni asiakas näyttää myös toimivan näin: asiakas vastaa työntekijän esittämiin kysymyksiin mutta vetäytyy muuten. Tämä taas saa työntekijän kysymään lisää kysymyksiä. Tiimi 3/2013 7

8 Tuloksena päädytään usein tilanteeseen, jossa työntekijä kyselee varsin yksityiskohtaisia kysymyksiä liittyen juomisen tiheyteen, määriin, juomistilanteisiin ja muihin asiakkaan tilanteen ulkoisiin seikkoihin. Työntekijä saattaa tällöin näyttäytyä asiakkaan silmissä kriittisesti arvioivana tai jopa tuomitsevana henkilönä, ei yhteistyökumppanina. Asiakas kiusaantuu tai kokee joutuvansa tunnustamaan vaikeutensa ongelmien kuvaamisen ja tutkimisen sijaan. Tämä hankaloittaa luottamuksellisen yhteistyösuhteen syntymistä. Tutkimusaineistossa oli suhteellisen vähän keskusteluja, joissa asiakkaan oman ymmärryksen ja kokemuksen tutkimiseen keskityttiin systemaattisesti. Ehkä siitä johtuen aineistossa oli myös melko niukasti tilanteita, joissa paneuduttiin tutkimaan ja kuvaamaan asiakkaan kokemaa ristiriitaa. Vastaavasti työntekijä nosti johdonmukaisesti esiin asiakkaan muutospuhetta vain muutamissa tapaamisissa. Motivoivan haastattelun keskeiset tehtävät eivät siis korostuneet aineiston ensikeskusteluissa. Älä ota asiakkaan vastuuta Mitä työntekijä voi tehdä silloin, kun asiakas ei itse toimi? Aineiston vastaus tähän on se, mistä motivoivan haastattelun sisällä puhutaan ennenaikaisen kohdentamisen ansana. Kun asiakas vaikuttaa passiiviselta tai vetämättömältä, työntekijät aktivoituvat ja alkavat tarjoilla toimintavaihtoehtoja sen sijaan että he asettuisivat tutkimaan asiakkaan muutostilannetta ja kokemuksia. Motivoivan haastattelun toteuttamisen yksi ansa on, että tasa-arvoisuuden periaate uhkaa helposti kellahtaa työntekijän kokemaksi vastuuksi muutoksen aikaansaamisesta. Näin aineistossa näyttää tapahtuvan juuri tilanteissa, joissa asiakas ei tunnu olevan tietoinen omista ristiriitaisista toiveistaan, tunteistaan ja oletuksistaan eikä muutostilanteeseen liittyvää kokemusta käsitellä yhdessä työntekijän kanssa. Syntyy noidankehä, jossa työntekijä tuntee joutuvansa tekevän kaiken työn ikään kuin ottamaan vastuun muutoksen tekemisestä samalla kun Koulutuksista saatu uusi ymmärrys ei välttämättä siirry käytännön työhön. Motivoivaa haastattelua on tutkittu ja kehitetty jo 30 vuotta. asiakas etääntyy ja passivoituu. Kumpikin osapuoli on tyytymätön. Motivoivan haastattelun kouluttajat korostavat menetelmän taustafilosofian omaksumisen tärkeyttä. Motivoivaa haastattelua on hankala käyttää, jos työntekijä ei ole sisäistänyt yhteistyön, autonomian asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja evokaation herättämisen ja virittämisen periaatteita. Tämän taustafilosofian toteuttamista tukevat myös asiakaskeskeisen työtavan tekniikat: avoimet kysymykset, kannattelu, takaisin heijastaminen ja yhteenvedot. Taitoja ja tekniikoita tulee kuitenkin käyttää taiten nimenomaan asiakkaan muutospuheen tunnistamiseen ja vahvistamiseen. Vasta muutospuheen tunnistamisen, vahvistamisen ja ylläpitämisen kautta keskustelu muuttuu asiakaskeskeisestä työskentelystä motivoivaksi haastatteluksi. Työntekijän tärkein tehtävä on ohjata asiakasta puhumaan muutokseen liittyvistä syistä, halusta, tarpeesta ja kyvyistä. Siksi työntekijä tarvitsee kykyä tunnistaa ja poimia asiakkaan ristiriitaisestakin ilmaisusta muutokseen liittyviä tekijöitä ja pitää niitä keskustelun keskiössä. Tämä on vaativa taito, sillä usein asiakkaan myönteinen muutospuhe kytkeytyy muutosta vastustavaan puheeseen ilmentäen asiakkaan kokemaa ambivalenssia. Uuden opin omaksumiseen tarvitaan ohjausta Motivoivaa haastattelua koulutetaan tällä hetkellä tunnin mittaisissa työpajatyyppisissä koulutuksissa. Tutkimukset osoittavat, että vaikka työpajojen jälkeen työntekijät kokevat oppineensa uutta, uusi ymmärrys ja näkemys eivät vielä siirry käytäntöön. Tuloksena voi olla pikemminkin motivoivan haastattelun vastaisten työtapojen väheneminen, ei niinkään varsinaisten uusien taitojen hallinta. Jos työntekijät eivät saa palautetta ja menetelmään liittyvää ohjausta heti työpajojen jälkeisinä kuukausina, on hyvinkin todennäköistä, että he ovat palanneet vanhoihin toimintamalleihin muutaman kuukauden kuluttua koulutuksesta. Kouluttajat peräänkuuluttavat pidempikestoisia koulutusjaksoja, joiden aikana koulutettavat saavat sään- 8 Tiimi 3/2013

9 nöllisin väliajoin palautetta ja ohjausta. Omien asiakastapaamisten ääni- tai kuvanauhoitusten työstäminen yhdessä työnohjaajan kanssa on ylivoimaisesti tehokkain oppimisen muoto. Suomessa motivoiva haastattelu on käytössä monessa paikassa, mutta työtavan kotimainen koulutus, työnohjaus ja kehittämiseen liittyvä keskustelu ei ole vielä kovinkaan järjestäytynyttä. Tässä saattaa olla yksi syy siihen, että tutkimuksen asiakastapaamisissa keskustelut pääsääntöisesti eivät sisältäneet motivoivan haastattelun kaikkia tekijöitä tai keskeisiä tehtäviä. Minkä tahansa työmenetelmän käyttäminen edellyttää myös työnantajan sitoutumista ja työskentelyn tukemista. Siksi olisi hyvä miettiä, olisiko A-klinikoilla tarvetta pohtia toimintatapojen muokkaamista siten, että ensikohtaamiset olisi mahdollista pyhittää työskentelemiseen asiakkaan muutoshalukkuuden ja muutokseen sitoutumisen kanssa. Muutosvastaisten asiakkaiden kanssa tehtävä työ on vaativaa mutta tärkeää. Avun piiriin tuleminen ja sitoutuminen ovat avainvaiheita hoidon tuloksellisuuden kannalta. Tutkimuksen valossa A-klinikoilla tehtävä työ on nytkin hyvää. Taustaorganisaatioille jää vielä pohdittavaksi, millaisin toimin työntekijöitä voitaisiin tukea ottamaan käyttöön ja sisäistämään työtapa, joka antaa erityistä ymmärrystä ja keinoja työskentelyyn asiakkaiden horjuvan muutosmotivaation kanssa. Ensikäyntien keskittyminen erilaiseen arviointiin on ongelmallista. LÄHTEET: William R. Miller & Stephen Rollnick: Motivational Interviewing, Third Edition: Helping People Change (Applications of Motivational Interviewing). Guilford Press Maria Rakkolainen: Motivoivan haastattelun toteutuminen päihdehoidon ensitapaamisissa. Psykologia 1/2012. Maria Rakkolainen & Leena Ehrling: Reflektointi taitona ja tekniikkana motivoivassa haastattelussa. Psykologia 1/2012. VTT, tutkijatohtori Leena Ehrling tutkii VTM Maria Rakkolaisen kanssa motivoivan haastattelun toteutumista A-klinikoilla. Tiimi 3/2013 9

10 Sosiaalibarometri 2013: Palveluja ostamalla ei saatu säästöjä Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista perustellaan yleensä halulla säästää kustannuksissa. Kuitenkin noin puolet kuntien sosiaali- ja terveysjohdosta arvelee, että palvelujen osto on ennemminkin nostanut kustannuksia. n Tiedot käyvät ilmi Sosiaalibarometrin tuloksista. Barometrin yhtenä erityisteemana oli tänä vuonna palvelujen kilpailuttaminen. Sosiaalibarometrissa kysytään mielipiteitä suomalaisten hyvinvoinnin ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tilanteesta ja kehityssuunnista. Vastaajina ovat kuntien sosiaalijohtajat, terveyskeskusten johtajat, Kelan toimistojen ja TE-keskusten johtajat sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien lautakuntien puheenjohtajat. Sosiaalibarometrin vastausprosentti oli tänä vuonna 43. Vastaajilla oli palvelujen kilpailutuksen vaikutuksista melko myönteinen kokonaiskuva. Esimerkiksi ostopalvelujen laatua piti vähintään melko hyvänä 86 Lähes puolet vastaajista arveli ostopalvelujen nostaneen kustannuksia. prosenttia sosiaalijohtajista ja 82 prosenttia terveyskeskusjohtajista. Kuitenkin yleismyönteisen pinnan alta nousi esiin haasteita ja kriittisiä pisteitä. Yli puolet molempien sektorien johtajista totesi, että viimeisen kahden vuoden aikana on tullut vastaan tilanteita, jolloin ostopalvelun laatu on alittanut sovitun tason. Laadun puutteista raportoitiin pienempiä kuntia useammin yli asukkaan kunnissa. Vain runsaat 10 prosenttia vastaajista arvioi ostopalvelujen säästäneen kustannuksissa. Lähes puolet vastaajista arveli kustannusten pikemminkin nousseen ostopalvelujen myötä. Palvelujen kilpailutus on kunnille myös raskas prosessi. Kilpailutus ja palvelujen osto vaatii suunnittelua, valmistelua, kilpailutusprosessin hallintaa ja ostettujen palvelujen valvontaa. Näistä oheiskustannuksista tietoa oli vain alle 10 prosentilla vastaajista. Yhtenä kilpailutuksen epäkohtana pidettiin myös palvelujen tuotannon keskittymistä isoille yksityisille toimijoille. Lähes kaksi kolmesta terveyskeskusjohtajasta ja lähes 40 prosenttia sosiaalijohtajista piti keskittymistä alueellaan vähintään kohtalaisen suurena. Ostopalveluja on myös palautettu takaisin kunnan omaan tuotantoon. Tästä raportoi noin kolmannes vastanneista. Kunnan omana toimintana järjestettäväksi on palautettu varsinkin erityisryhmien asumispalveluja ja lääkäri- ja terveysasemapalveluja. Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas peräänkuuluttaa kunnilta strategiaa siitä, miten markkinoilla ollaan: mitä palveluja tuotetaan itse ja mitä ostetaan ulkoa. Ellei suunnitelmallisuutta ole, kunta saattaa äkkiä olla tilanteessa, jolloin kunnassa ei esimerkiksi ole yhtään lääkäriä ja on pakon edessä nopeasti turvauduttava kalliiseen ostopalveluun. Kiukas myös toivoo omaa lainsäädäntöä hankinnoille, jotka liittyvät ihmisten hyvinvointiin. On tunnistettava, että on olemassa sellaisiakin palveluja, jotka eivät toimi kappaletavaralogiikalla. Hinta ei voi olla ainoa palveluntarjoajaa määräävä asia. Sosiaalibarometri SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Tiimi 3/2013

11 HEINONEN JUKKA HEINONEN Hitauden puolustus Toimittaja Saska Saarikoski kertoi Hesarin kuukausiliitteessä kokemuksistaan Twitteristä. Sitähän kaikki käyttävät, paavia myöten. Ministeri Alexander Stubbilla on Twitterissä seuraajaa, ja hän pitää sitä tärkeimpänä päivittäisuutisten lähteenään. Stubb twiittaa jopa kesken EU-ministereiden suljettujen kokousten. Päivässä noita enintään 140 merkin mittaisia viestejä lähtee keskimäärin 15 kappaletta. Paljon on ministerillä kerrottavaa. Kehitys on kehittynyt, ja nykyään suuria ajatuksiaan pystyy välittämään vaivatta eteenpäin. Käytössä ovat tekstiviestit, sähköpostit, Facebook, Twitter ja ties mitkä muut hyvin lyhyessä ajassa käyttöön tulleet julkaisualustat. Mitä tästä hypetyksestä oikein pitäisi ajatella? Myönnän auliisti että uusilla viestintätavoilla on lukuisia hyviä puolia, mutta epäilen samaan aikaan, että suuri osa siitä on joutavanpäiväistä pöhinää. Jo ketjun kolmannesta viestistä eteenpäin monet keskustelut muistuttavat Kansanradion viisaitten inttämisiä. Mutta ulkopuolella ei voi pysyä. Tyhjennän itsekin työsähköpostistani noin viestiä viikossa. Se tarkoittaa ainakin 30 viestiä päivässä, eli 4 5 kappaletta tunnissa. Moinen määrä haittaa selvästi keskittymistäni, etenkin kun melkoinen osa saapuneista viesteistä ei liity välittömästi työhöni. Pyrin lukemaan postiani vain pari kertaa päivässä, mutta houkutus välittömään avaamiseen on suuri aina saapuneen vilkahtaessa ruudulla. Tarjoan psykologeille ja aivotutkijoille ilmaiseksi tutkimusaiheen: millä tavoin reaaliaikainen jatkuva informaatiovyörytys muuttaa ajatteluamme ja sen kautta toimintaamme? Kyökkipsykologina pidän mahdollisena, että ylenmääräinen sosiaalisen median seuraaminen tekee osallistujistaan eräänlaisia narkkareita. Tulemme levottomiksi, jos emme Informaation sisältöä olennaisempaa on mukanaolo ja klikkausten suuri määrä. ole osa jatkuvaa tietovirtaa. Informaation sisältöä olennaisempaa on mukanaolo ja klikkausten suuri määrä. Saarikoskellekin on tärkeää kertoa olevansa 150:nneksi seuratuin suomalainen twiittaaja. Kykymme käsitellä ulkopuoleltamme tulevia ärsykkeitä on rajallinen. Jos niiden määrä lisääntyy, niitä on prosessoitava pinnallisemmin, jotta tulvasta selviää. Toimintamme on muuttumassa asioihin perehtymisestä impulsiivisempaan suuntaan. En kannata päättymätöntä jahkailua, mutta monet aivan arkipäivässä vastaan tulevat kysymykset ovat sellaisia, että äkkinopean reagoinnin sijaan niitä tulisi jäädä pureskelemaan vähän pitemmäksi aikaa. Arvostan suuresti kollegalta aikanaan saamaani neuvoa: jos saamasi viesti on vähänkin monimutkaisempi tai se herättää sinussa tunteita, vastaa siihen vasta huomenna. Ei maailma ole oikeasti niin kiireinen. Oitis roiskaistua vastausta jäät usein katumaan. Sosiologi Jukka Heinonen työskentelee järjestöpäällikkönä Takuu-Säätiössä. Kommentoi kolumnia osoitteessa: Tiimi 3/

12 TEUVO PELTONIEMI 12 Tiimi 3/2013 Kuvatoimisto Rodeo

13 Alkoholin saatavuus on Aurinkorannikolla runsasta ja helppoa. Teuvo Peltoniemi Varjoja auringossa Kun suomalainen seniori tai kausisiirtolainen muuttaa talveksi Espanjan Aurinkorannikolle, kotimaan ongelmat harvoin jäävät Suomeen, vaan ne seuraavat mukana. Suomalaisia muuttolintuja Aurinkorannikolla on toistakymmentä tuhatta. Enin osa viipyy vain talven, mutta yhä useampi ympärivuotisesti. Enemmistö voi ja viihtyy oikein hyvin, ja suomalaisia tulee varmasti Aurinkorannikolle yhä enemmän. Mukanaan he tuovat suomalaisperinteet, joihin kuuluvat erilaisten elinolosuhteiden ja alkoholin helpon saatavuuden lisäämät alkoholiongelmat. Useilla alkoholiongelmaisilla on myös sekakäyttöä tai mielenterveysongelmia. Suomalaisyhdyskunta muutoksessa 1990-luvulla puolet Aurinkorannikon suomalaisasukkaista oli eläkeläisiä. Sen jälkeen ryhmä on nuorentunut. On tullut uusia suomalaisia työpaikkoja, erityisesti puhelinmyyntifirmoja. Muutoksesta kertoo sekin, että Fuengirolan suomalaisessa koulussa on noin 300 oppilasta ja jonossa paljon lisää. Suurin osa alkoholiongelmista koskee laajinta suomalaisryhmää, eläkeläisiä. Kaisa Salo on ollut neljä vuotta diakoniapappina Fuengirolan suomalaisseurakunnassa. Hänen työssään suomalaisten alkoholiongelmat tulevat esille viikoittain. Salo kertoo olosuhteiden Suomessa muuttuneen siten, etteivät lapset enää koe velvollisuudekseen hoitaa vanhempiaan. Kun puoliso kuolee ja sukulaiset ja ystävät ovat kaukana kotimaassa, ihminen jää helposti yksin, saattaa masentua, ja joillakin lääkkeenä siihen on alkoholi, Salo sanoo. Päihdehoidosta pulaa Kirkon sosiaalityön lisäksi Aurinkorannikolle saapui 1990-luvun alussa Diakonissalaitoksen sosiaalityöntekijä. Toiminta lopahti kuitenkin rahanpuutteeseen. Ilmeisestä tarpeesta huolimatta suomalainen sosiaalityö jatkui vasta syksyllä 2011, kun Salla Heiskanen tuli Tiimi 3/

14 Sosiaalityöntekijä Salla Heiskasen pesti kestää vuoden vaihteeseen saakka. Aurinkorannikolla on ollut jo vuosikymmeniä suomenkielisiä AA-ryhmiä. Teuvo Peltoniemi Aurinkorannikon sosiaalityöntekijäksi Suomen valtion rahoituksella. Hänen työsopimuksensa ulottuu vain tämän vuoden loppuun, eikä jatkosta ole varmuutta. Espanjassa ja Suomessa juodaan nykyisin suurin piirtein yhtä paljon alkoholia henkeä kohti, mutta päihdepalveluissa on suuria eroja. Sosiaalityöntekijä Salla Heiskanen valittelee paikallisen päihdehuollon olemattomuutta. Espanjassa sairaaloissa ei ole katkaisuhoitoa, vaan päihdeongelmaisia hoidetaan sairaaloissa vain Aurinkorannikolla oleskelevan suomalaisryhmän keski-ikä on alentunut sitten 1990-luvun. oheissairauksien vuoksi. Kieliongelmat haittaavat hoidon hyödyntämistä erityisesti tällä ongelma-alueella. Myös hinta voi olla kynnys, sillä hoitokuuri esimerkiksi yksityislaitoksessa voi maksaa euroa. Salla Heiskanen pitää tärkeimpänä yhteistyön tekemistä suomalaisyhdistysten kanssa. Espanjalaisten viranomaisten kanssa on enenevästi yhteistyötä muun muassa kotikäyntien osalta. Paikallisten sosiaalityöntekijöiden työ poikkeaa merkittävästi suomalaisesta. Espanjassa ei esimerkiksi ole harkinnanvaraista toimeentulotukea. Tosin Fuengirolassa kaupunki voi antaa muiden tukien päättymisen jälkeen 400 euron arvosta ruokakuponkeja. Ulkosuomalaistyön puitteissa toimiva Suomen kirkko ja muut uskonnolliset yhteisöt ovat tärkeitä auttajia. Seurakunnalla on hiukan käyttörahaa, jolla hoidetaan diakoniatyö, annetaan ruokakassi tai joskus jopa lentolippu. Suoraa raha-apua ei enää jaeta, koska sitä on käytetty väärin. Malagan konsulaatti auttaa suomalaisia virka-asioissa, mutta konsulinkyytiä ei ole ollut tarjolla enää vuosikymmeniin. Vapaaehtoistyö tärkeää Seurakunnan lisäksi Aurinkorannikolla on vapaaehtoisia auttamisverkostoja ja tukikohtia, kuten Torrentupa. Suomenkielisiä AA-ryhmiä rannikolla on ollut jo vuosikymmeniä. Ystäväpalvelussa on mukana kymmenkunta henkeä, ja Mieli maassa -ryhmä auttaa masennuksesta kärsiviä. Ongelmia syntyy, kun mielenterveyshoidossa olevat jättävät lääkkeensä ottamatta ja yrittävät hoitaa itseään viinalla. Suomalaisravintoloiden työntekijät paitsi myyvät alkoholia, joutuvat aika ajoin toimimaan tukiroolissa ongelmaisille. Ruohonjuuritason esimerkiksi sopii juuri Espanjaan muuttanut Heikki. Rannikko on hänelle tuttua seutua, 14 Tiimi 3/2013

15 Espanjan ja Suomen päihdepalveluissa on suuria eroja. Hoitoa tarvitaan Yhteistyötarve paikallisten sairaalojen kanssa on ilmeinen. Tilausta olisi myös suomalaisille suunnitellulle klinikkatoiminnalle, jossa olisi katkaisu- ja jatkohoitoa. Suomalaisten tilanne ei toki ole ainutlaatuinen. Suurin ulkomaalaisryhmä muodostuu briteistä, ja tällä hengen joukolla näyttää olevan myös eniten päihdeongelmia. Salla Heiskanen kertoo, että Espanjan poliisi ja hoitopaikat toivoisivat varsinkin brittien järjestävän kansalaisilleen omaa päihdetyötä. Muut maat kuin Suomi eivät ole järjestäneet kansalaisilleen sosiaalityötä, mutta tukitoimintaa tekeviä vapaaehtoisjärjestöjä on. Kaisa Salo on ollut neljä vuotta diakoniapappina Fuengirolan suomalaisseurakunnassa. Teuvo Peltoniemi sillä hän on käynyt siellä ennen vanhaan tiheään ryyppäämässä. Kerran jouduin yksityissairaalaan tiputukseen ennen Suomeen palaamista, hän kertoo. Lähdin sairaalasta omin luvin ja jatkoin juomista. Hyvillä mielin Heikki muistelee turistipappia, joka otti rahattoman miehen kotiinsa syömään. Heikki kertoo ryypänneensä myös koti-suomessa monta vuotta kuin viimeistä päivää ja käyneensä hoidossa sekä A-klinikalla että laitoksissa. Nyt hän on ollut kuivilla AA:n tuella useiden vuosien ajan. Espanjassa hänellä on halu vaimonsa kanssa auttaa kohtalotovereita seurakunnan vapaaehtoisina. Sama ajatus on monella rannikon suomalaisilla, joten vapaaehtoisista ei seurakunnassa ole puutetta. Mikä avuksi? Tulisiko suomalaisten käyttää Espanjan päihdehuoltoa? Pulmana on, että päihde- ja mielenterveysongelmat edellyttävät nimenomaan keskusteluun perustuvaa hoitosuhdetta. Suomenkielistä päihdepalvelua Espanjan viranomaisilta on mahdotonta odottaa maan nykyisessä taloustilanteessa. Sitä paitsi useimmiten on kyse päihdeongelmaisen Espanjassa oleskelusta, ei vakituisesta asumisesta. Muuttolinnut ovat välillä Suomessa, välillä Espanjassa. Siksi molempien maiden päihdetyö tulisi saada sovitettua paremmin yhteen. Ratkaisu saattaisi olla suomalainen sosiaalityöntekijäyksikkö, joka tekisi Espanjassa ruohonjuuritason työtä läheisessä yhteistyössä suomalaisen ja espanjalaisen päihdehuollon kanssa. Päihdeongelmia voisi ehkäistä ja lieventää myös sähköinen auttaminen. Kun yritykset tarjoavat Suomeen palveluita Espanjan maaperältä, suomalainen päihdehuolto voisi tarjota puhelin- ja internetpalveluita Espanjan suomalaisille. Lääkehoidon voisi järjestää espanjalaisten terveyskeskusten kautta. Maanmiestä ei pidä jättää yksin, vaikka hän on väliaikaisesti koti-suomen ulkopuolella. Suurin ulkomaalaisryhmä Aurinkorannikolla ovat britit. Teuvo Peltoniemi on A-klinikkasäätiön eläkkeellä oleva viestintäjohtaja. Tiimi 3/

16 AULI SAUKKONEN Veikko Somerpuro 16 Tiimi 3/2013

17 TYÖ ja TEKIJÄ Tarkkailuasemissa Päihdepalveluissa on kahdenlaisia asiakkaita. He tulevat joko kohtuuden tai rankkuuden kehyksestä, päätteli tutkija Outi Hietala. Tutkija Outi Hietala kaikesta päätellen viihtyy marginaaleissa. Sosiaaliantropologian graduunsa hän haki aineistoa Kalkutasta, Intiasta. Siellä Hietala tarkkaili laittomasti maahan muuttaneiden alempikastisten ihmisten elämää. He asuivat röttelöissä, jotka jyrättiin maahan kahden kuukauden välein. Suomalaisittain ihmiset näyttivät elävän selviytymisen rajoilla. Hietala huomasi, että heillä oli silti paljon energiaa ja he selvisivät laajojen sosiaalisten verkostojensa avulla. Palattuaan Suomeen Hietala päätyi tekemään töitä sosiaalityöntekijänä ja päihdekuntoutuslaitoksessa. Hän muun muassa järjesti leiritoimintaa vakavasti päihdeongelmaisille miehille. Tässä on jotain tuttua, hän huomasi. Tykkäsin niistä tyypeistä. He olivat sellaisia kuin olivat, eikä heillä ollut tarvetta piilottaa omaa raadollisuuttaan. Heidän elämäänsä leimasi epävarmuus, siinä ei vaikuttanut olevan mitään suunnitelmaa tai elämänhallintaa. Kärsimys ja kamppailut olivat jatkuvasti läsnä. Tosin oli myös kusetusta ja roolien vetämistä. Kohtuuden ja rankkuuden kehykset Noin 25 vuotta myöhemmin valmistui Outi Hietalan väitöskirja. Väitöstutkimuksessaan hän hakeutui jälleen yhdenlaiseen marginaaliin, A-klinikan asiakaskahvilaan. Siellä hän koetti soluttautua porukkaan ja oppia ymmärtämään, mitä merkityksiä kahvilassa kävijät antoivat ammattiavulle. Mitä olivat ammattiavun ja hoidon vastaanottamisen ehdot, mahdollisuudet ja haasteet? Hietala kuvaa väitöskirjassaan hauskasti yrityksiä ja vaikeuksia päästä sisään asiakaskahvilan maailmaan. Tutkija oli akateeminen nainen. Haastateltavilleen hän oli helpon, riskittömän ja turvatun elämän edustaja, jonka motiiveja tehdä tutkimusta tivattiin moneen kertaan. Tutkija koetti lunastaa tutkittavien luottamusta muun muassa ryhtymällä satunnaisten poskisauhujen harrastajana käymään tupakkapaikalla ja viljelemällä puheissa voimasanoja. Jonkin aikaa Hietala vietti aikaa myös katkaisuhoitoasemalla saadakseen tuntuman sen maailmaan. Hietala päätyi tutkimuksessaan siihen, että A-klinikan asiakaskahvilassa kävijät ja ehkä päihdepalvelujen asiakkaat yleisemminkin mieltävät itsensä ja olemisensa kohtuuden tai rankkuuden kehyksissä. Kohtuuden kehyksessä ihminen näkee itsensä tietoisia valintoja ja päätöksiä tekevänä subjektina. Hän pyrkii hallitsemaan itsensä. Ongelmajuominen on itsehallinnan pettämistä. Päihdehoitoon hakeudutaan toiveena paluu normaaliksi. Rankkuuden kehyksestä tulevat korostavat miehisyyttä ja riskinottoa. He motivoivat tekojaan vapaudella, uhmalla ja kamppailulla systeemiä vastaan. He juovat, koska he näkevät sen kohtalokseen. Juomisongelmat ovat kestävyyden ja tahdon koettelua ja lopulta ääritapauksessa kunnon pettämistä. Päihdehoitoon hakeutuminen on irtiotto juomisen areenalta. Useimmiten ihmiset liikkuvat näiden kehysten välillä. Kun tilanne muuttuu, kehyskin voi vaihtua. Tupakkaringissä kohtuuden kehys on aika harvinainen, mutta kahden kesken ihmiset voivat hyvinkin Tiimi 3/

18 potea huonommuuttaan kohtuuden kehyksessä. Ei pysty siihen, mihin muut, ns. normaalia elämää elävät kohtuuden kaverit pystyvät. Juoppokulttuurin logiikka Hietala arvelee, että A-klinikan jatkohoitoon hakeudutaan tyypillisesti kohtuuden kehyksestä. Sen sijaan monet katkaisuhoidon toistuvaiskäyttäjät katsovat maailmaa lähinnä rankkuuden kehyksestä. Vaikka rankkuuden kehykseen kuuluu ajatus siitä, että itse pitää pärjätä, hoitoon hakeutumisen oikeuttaa katkolla tarjolla oleva lääkitys. Halutaan korjata oloa ja kohentaa kuntoa. Toisin kuin katkolle, A-klinikalle on vaikea mennä uhmakkaana. Jos menee hakemaan muutosta, pitää nähdä ja myöntää, että jotain on pielessä ja itsellä on valtaa muuttaa elämäänsä. Asiakaskahvilassa Hietala tapasi ihmisiä juuri rankkuuden kehyksestä. He eivät olleet niin työsuuntautuneita, ja heiltä puuttuivat keskiluokkaiset perustunnukset ja -logiikat. Moni oli kasvanut köyhyydessä ja ollut lapsesta asti jonkun määräysvallassa, jolloin mahdollisuudet toteuttaa omaa toimijuutta perustuivat lähinnä alistumiseen ja vastarintaan. Näitä ihmisiä pidetään palvelujärjestelmässä äkkiä moniongelmaisina ja motivoitumattomina. Mutta he näyttäytyvät ihan järkevinä ihmisinä. He vain hahmottavat maailmaa omalla tavallaan. Kohtuus-rankkuusjako auttaa ymmärtämään, miksi jonkun kohdalla auttamistarjous menee helposti ohi, Outi Hietala sanoo. Aikoinaan sosiaalityössä Outi Hietala muistaa ihmetelleensä erään työkaverinsa kanssa, miksi A-klinikan kynnys on liian korkea ihmiselle, joka ei kuitenkaan pidä ongelmana pummata ohi kulkijoilta rahaa Alkon nurkalla. Enää hän ei ihmettele. Pummaamisen voi ajatella juoppokulttuurin näkökulmasta: nuo hölmöt työssäkäyvät tuossa juoksevat ja niillä on rahaa. Alkoholismi määrittää ihmisen koko olemista: olen alkoholisti, siksi juon. Alkon kulmalla epänormaalius on osa omaa erityisyyttä. Sitä ei tarvitse piilotella. Se on pikemminkin kerskailun, alistumisen ja uhman aihe. Lisää rosoisuutta On helppo uskoa, että A-klinikoiden toimintamalleilla on paljonkin annettavaa kohtuuden kehyksestä tuleville ihmisille, mutta entä rankkuuden kehyksestä tulevat? Se on se vaikeus. Ammatillisen työn kenttä on muuttunut hyvin steriiliksi. Varsinkin nuoret tulevat alalle sillä oletuksella, että työpaikalla vallitsevat jotkut yleiset laatustandardit, jotka määrittelevät työtä ja ongelmaa, Outi Hietala sanoo. Hietala toivoo, että ammattilaisilla olisi lupa olla rosoisempia. Hän puhuu modernista etäännytetystä auttamisihanteesta, jossa ollaan kuin teknikkoja ja jätetään sivuun kaikki arvokysymykset moralismin pelossa. Kuitenkin ihmiset pohtivat esimerkiksi syyllisyyttä ja syitä syyllisyyden takana. Outi Hietala huomauttaa, että päihdetyön tekijöiden pitäisi tunnistaa itsensä moraalisina toimijoina. Juuri se myös estää sortumista moralismiin. Jos ammattipuolella lähdetään siitä, että itse ollaan kokonaan puhtaita esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmista, se avaa tietä asiakkaiden moralisoinnille. Meidän pitää olla virheettömiä ja ellemme ole sitä, virhe pitää piilottaa. Kun asiakkaissa virhe on niin ilmeisenä, heihin kohdistuu helposti moralismia, joka voi olla sekä kutistavaa sääliä että kylmää etäisyyttä ja ylenkatsetta. Kokemustoimijoita ei pidä trimmata Tässä hetkellä Outi Hietalaa kiinnostaa päihdetyön kentällä kokemusasiantuntijuus. Hän on muun muassa pitänyt kokemus- ja ammatti-ihmisten yhteisiä työpajoja. Hietala toivoo, että kokemustoimijoita ei trimmattaisi liian sivistyneiksi. Tietty särmä ja jännite suhteessa ammattikenttään on hyvä säilyttää. Kokemusasiantuntijalla on esimerkiksi toisenlainen oikeus konfrontoida Kun arkiymmärrys tulee kokemusasiantuntijoilta, ammattilaiset kysyvät, mitä me enää itse teemme. 18 Tiimi 3/2013

19 Outi Hietala Työssä Tutkija-kehittäjä Kuntoutussäätiössä. Koulutus VTT. Just sain paperit ulos (tuuletusta ja naurua). Opiskelin alun perin sosiaalityötä ja lopetin opinnot sosiaalipolitiikan opiskelijana. Erityisalani on sosiaaliantropologia. Kotoisin Syntyisin Helsingistä. Työssäni palkitsee Se että voi aika joustavasti siirtyä roolista toiseen. Työni ei ole pelkkää tutkimusta vaan myös kehittämistä ja yhdessä tekemistä. Myös se palkitsee, että voin työssäni tyydyttää loputonta uteliaisuuttani. Rakkain työkalu Kenttätyö tutkijan lähestymistapana ja etnografinen metodi. Kun menet tekemään kenttätyötä johonkin ympäristöön, rupeat vähän kuin haistelemaan, mikä tämä juttu on, keitä nämä ihmiset ovat, miten tänne pääsee, miten haluan olla täällä jne. Se vaatii kynnysten ylittämistä, ja kynnykset ovat osa ilmiön ymmärtämistä. Paras saamani palaute Kun olin puhumassa tutkimuksestani A-klinikan asiakkaille, eräs heistä sanoi, että tolleen mäkin olen tuota funtsannut. Tuossa se nyt on näkyvillä. Kyllä sä tästä jotain olet tajunnut. Vapaalla Olen mukana harrastajateatterissa, jossa olen näytellyt, kirjoittanut ja ohjannut. Roolihahmon todellisuuteen voi mennä sisään fiilis-pohjalta ilman analysoimista. Teatterissa myös kunniallinen itsehäpäisy on mahdollista. Laulan kuorossa, ja sekin on vastapainoa työlle. Auli Saukkonen Motto Niin kauan kuin on utelias, on elämää. asiakasta, joka ei ole tullut toimeen omilla valinnoillaan. Hänellä on lupa siirtyä haastajan rooliin, joka antaa asiakkaalle mahdollisuuden samastua ja tukeutua itseä vahvempaan edelläkävijään. Kokemusasiantuntijat möyhivät kenttää, sanoo Hietala. Sosiaalityötä tekevät tuntevat varsinkin aluksi helposti epävarmuutta omasta ammattiroolistaan ollessaan tekemisissä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kun arkiymmärrys tulee kokemusasiantuntijoilta, ammattilaiset kysyvät, mitä me enää itse teemme. Kuitenkin ammattilaistenkin työ alkaa usein saada uudenlaisen merkityksen juuri kokemusasiantuntijoiden myötä, voidaan esimerkiksi löytää uudenlaisia, asiakkaan toimijuutta aidosti tukevia rooleja. Tilanne on haastava, sanoo tutkija Outi Hietala. Työpaikoilla karsitaan nykyisin rönsyjä. Auttamistyötäkin tekevillä ihmisillä on siksi tarve todistaa, että juuri minun työni on välttämätöntä ja korvaamatonta. Itse olen se avainhenkilö. Vaikka päinvastoin pitäisi saada asiakkaat ja yhteistyötahot hyvään synkkaan ja luoda näin edellytyksiä aidosti kiinnostavalle ja voimaannuttavalle toiminnalle. Tiimi 3/

20 TIETEEN KENTILTÄ Tieteen kentiltä -palstalla seurataan päihdealan tieteellistä tutkimusta. Tutkimuksia referoivat A-klinikkasäätiön kehittämisyksikön tutkimusryhmän työntekijät. Rikostuomioiden määrä väheni korvaushoidon aikana Kuinka korvaushoito vaikuttaa potilaiden rikollisuuteen ja rikostuomioiden määrään? Suomalaisessa tutkimuksessa asiaa selvitettiin tutkimushenkilöinä HYKS:n päihdepsykiatriselle osastolle vuosina opioidiriippuvaisten korvaushoitoon tulleet uudet potilaat. Heitä oli yhteensä 169. Tutkimuksen aineisto muodostui hoito-, tuomioja kuolintiedoista. Potilaiden rikostuomioita seurattiin keskimäärin kolme vuotta ennen hoitoa ja sama aika hoidon aloituksen jälkeen. Tutkimuksen tulos vahvisti aiempaa tietoa siitä, että korvaushoito on yhteydessä rikollisuuden vähentymiseen. Selvästi huumeisiin tai niiden hankkimiseen liittyvät huume- ja omaisuusrikokset vähenivät. Sen sijaan väkivalta- ja rattijuopumusten vähenemistä ei pystytty osoittamaan. Kokonaisrikollisuus laski hoidon aikana enemmän potilailla, joilla oli diagnosoitu amfetamiiniongelma. Sukupuolella, iällä tai mielenterveysongelmilla ei ollut vaikutusta rikollisuuden vähenemiseen. Helena Vorma et al.: Participation in opioid substitution treatment reduces the rate of criminal convictions: Evidence from a community study. Addictive Behaviours 7/2013. Uudenlaisia ongelmapelaajia hakeutui hoitoon rahapeliautomaattien kiellon jälkeen Norjassa poistettiin lähes kokonaan yleisiin tiloihin sijoitetut rahapeliautomaatit heinäkuussa Muuttuiko hoitoon hakeutunut ongelmapelaajakunta tämän jälkeen? kysyttiin norjalaisessa tutkimuksessa. Siinä kerättiin tietoja 99:ltä lokakuun 2006 ja lokakuun 2009 välillä ongelmapelaajien hoitoon hakeutuneelta henkilöltä. Tutkimuksen tulosten mukaan hoitoon hakeutui kiellon jälkeen jossain määrin uudenlaisia ongelmapelaajia. Heidän rahapelaamisessaan oli tapahtunut selvä muutos rahapeliautomaateista muihin pelimuotoihin, erityisesti urheiluvedonlyöntiin ja internetpelaamiseen. Heidän peliongelmansa ja niiden vaikutus perheeseen ja talouteen olivat jonkin verran vakavampia kuin ennen kieltoa hoitoon hakeutuneilla. He olivat myös paremmin työllistyneitä ja tyypillisemmin naimisissa ja lasten vanhempia kuin ennen kieltoa hoitoon tulleet. Tutkijat päätyivät päätelmissään kahteen mahdolliseen vaihtoehtoon. Rahapeliautomaattien kielto Norjassa on saattanut aiheuttaa aikaisempaa vakavampia peliongelmia, joista kärsivät hakeutuvat hoitoon aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa. Toinen mahdollinen johtopäätös on, että kiellolla on ollut vaikutusta ennen kaikkea hoitoon hakeutumiseen. Ennen kieltoa varauksellisemmin hoitoon suhtautuneet ovat kiellon jälkeen alkaneet suhtautua hoitoon myönteisemmin. Eli Torild Hellandsjø & Arvid Skutle: After the ban of slot machines in Norway: A new group of treatment-seeking pathological gamblers? Journal of Gambling Studies 1/ Tiimi 3/2013

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Katkaisuhoidon tarkoitus, kunniallisuus ja kyseenalaisuus asiakkaiden näkökulmasta. Outi Hietala, VTT/erikoistutkija

Katkaisuhoidon tarkoitus, kunniallisuus ja kyseenalaisuus asiakkaiden näkökulmasta. Outi Hietala, VTT/erikoistutkija Katkaisuhoidon tarkoitus, kunniallisuus ja kyseenalaisuus asiakkaiden näkökulmasta Outi Hietala, VTT/erikoistutkija "A-klinikan asiakaskahvilassa - etnografinen tutkimus asiakkaiden juomiselle ja ammattiavulle

Lisätiedot

Kokemusasiantuntemuksen sosiaalinen perusta ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön reunaehtona

Kokemusasiantuntemuksen sosiaalinen perusta ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön reunaehtona Kokemusasiantuntemuksen sosiaalinen perusta ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön reunaehtona Erikoistutkija Outi Hietala, 29.11.2013 1 Väitöskirja (2013) A-klinikan asiakaskahvilassa - etnografinen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja D-vitamiinin tuotanto lisääntyy Aurinko tekee iholle hyvää (esim. psoriasis) Anti-inflammatorinen vaikutus Tehostaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Pokeri ja emootiot Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Internetin villit pelikuviot -seminaari Tiistai 11.12.12 Esityksen sisältö Pokeripelin

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi Hyviä käytäntöjä työelämään seminaari, Kokkola 4.9.2006 Ota puheeksi kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi työpsykologi, ylitarkastaja Olavi Parvikko, STM Esimiehille

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot