Ihmeen hyvä työkalu Suomalaiset Espanjan Aurinkorannikolla Päihdetyö ja elämän syvät kysymykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmeen hyvä työkalu Suomalaiset Espanjan Aurinkorannikolla Päihdetyö ja elämän syvät kysymykset"

Transkriptio

1 Päihdetyön erikoislehti 3/2013 Ihmeen hyvä työkalu Suomalaiset Espanjan Aurinkorannikolla Päihdetyö ja elämän syvät kysymykset

2 3/2013 Päihdetyön erikoislehti 6 Outi Hietala Tarkkailuasemissa 16 Tiimi Päihdetyön erikoislehti, 49. vuosikerta Ilmestyy viisi kertaa vuodessa, ISSN Julkaisija A-klinikkasäätiö, Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki, p. (09) , fax (09) Päätoimittaja Aino Majava, Toimitussihteeri Auli Saukkonen, Ulkoasu Katriina Iho Toimitusneuvosto Pekka Heinälä, Marja Holmila, Olavi Kaukonen, Kristiina Koskiluoma, Satu Lipponen, Aino Majava, Katriina Pajupuro, Mikko Salasuo, Ilpo Salonen, Tapani Sarvanti (pj.), Kaija Seppä, Teemu Tiensuu Tilaukset & osoitteenmuutokset A-klinikkasäätiön keskustoimisto, toimistosihteeri, p. (09) , Tilaushinta 25 euroa/vuosi Ilmoitukset Auli Saukkonen, Painopaikka Esa Print Pääkirjoitus: Kokemus asiantuntijuudesta Aino Majava 3 LYHYESTI 4 Kuuntele enemmän, kysele vähemmän Leena Ehrling 6 Sosiaalibarometri 2013: Palveluja ostamalla ei saatu säästöjä 10 Heinonen: Hitauden puolustus Jukka Heinonen 11 Varjoja auringossa Teuvo Peltoniemi 12 Työ ja Tekijä: Outi Hietala Auli Saukkonen 16 Tieteen kentiltä 20 simpura: Himovaarat Jussi Simpura 21 Kysymyksiä vailla vastauksia Auli Saukkonen 22 Tutkittua: Lasten huomioon ottaminen päihdehoidossa Tuuli Pitkänen 26 FattaluutA: Virastoviidakkoon tarvitaan opasta Sanna Ihalainen 28 KIRJAT: Parvessa lentämisen taito Jukka Heinonen 29 Ymmärtämisestä Ingalill Österberg 30 Henkireikä: En ole täällä sattumalta Eila-Marja Törmä 31 Kannen kuva: Scanstockphoto 2 Tiimi 3/2013

3 PÄÄKIRJOITUS AINO MAJAVA Kokemus asiantuntijuudesta Olen rekrytoinut kymmeniä työntekijöitä päihdeviestinnän ja ehkäisevän työn hankkeisiin. Joka toisessa työhakemuksessa todetaan, että kokemusta päihdeongelmista kyllä löytyy jos ei itseltä niin lähipiiristä. Tätä logiikkaa seuraten jokainen suomalainen on tavalla tai toisella päihdeasiantuntija. Toimittajat kaipaavat kasvoja ja ääniä tarinoille päihdeongelmista. Viestinnän näkökulmasta tämä on helppo ymmärtää. Haastateltavien välittäminen medialle sopii kuitenkin huonosti päihdetyöntekijän arvoperustaan. Meillä on vankka tarve varjella asiakkaan yksityisyyttä ja toipumisprosessia. Erityisesti haluaisimme suojella nuoria, vaikka juuri heidän sukupolvikokemukseensa kuuluu jakaminen laajalle virtuaaliselle yhteisölle. Toisessa vaakakupissa painaa viestin perillemeno. Etenkin sähköisillä foorumeilla on havaittu, että ihmiset ovat taipuvaisia uskomaan vertaisten kokemuksia pikemmin kuin virallisia totuuksia. A-klinikkasäätiön Päihdelinkissä on hyödynnetty erilaisia ammattilais- ja kokemustiedon yhdistelmiä jo yli viidentoista vuoden ajan. Palvelun menestys todistaa vertaistuen voimasta. Toimittajat kaipaavat kasvoja ja ääniä tarinoille päihdeongelmista. Pari vuotta sitten julkiseen keskusteluun ilmestyi uusi toimija, kokemusasiantuntija. Tällä hetkellä päihdealalla on käynnissä useampikin hanke, jonka tavoitteena on kouluttaa kokemusasiantuntijoita ja hyödyntää heidän osaamistaan. Tiimi-lehdessä kerrottiin taannoin terveysasemalla vastaanottoa pitävästä kokemusasiantuntijasta, jolla on omakohtainen selviytymiskokemus alkoholiongelmasta. Kokemusasiantuntijoiden ankkuroituminen sosiaalipalveluihin herättää myös huolta. Jo uuskielinen sana itsessään ärsyttää. Miksi ei voida puhua vertaisista kuten ennen? Yksityisen kokemuksen yleistäminen asiantuntijuudeksi on kyseenalaista. Tarvitaan edelleen pitkäjänteistä ammatillista työtä ja tutkimusta! Kokemusasiantuntijoiden panos tulee ottaa arvostaen vastaan. Heidän jaksamisestaan tulee huolehtia, ja työstä maksaa kohtuullinen korvaus. Päihdehuollon perustehtäviä ei saa sälyttää kokemusasiantuntijoiden harteille. Vertaistoiminta ei korvaa ammatillista työtä sen koommin alkoholi- ja huumeongelmien kuin liikapelaamisenkaan kohdalla. Kommentoi pääkirjoitusta osoitteessa: Tiimi 3/2013 3

4 Kotitaloudet saavat toimeentulotukea aiempaa enemmän Vuonna 2012 toimeentulotuen bruttomenot olivat koko maassa yhteensä hieman yli 700 miljoonaa euroa. Menojen reaalihintainen nousu oli 5,6 prosenttia. Toimeentulotukea sai noin kotitaloutta. Menojen kasvuun vaikutti erityisesti toimeentulotuen perusosan korotus kuudella prosentilla vuoden 2012 alusta. Lisäksi yksinhuoltajille ryhdyttiin maksamaan yksin asuvan aikuisen henkilön perusosaa korotettuna. Tehdyt perusosan korotukset eivät silti näytä vähentäneen täydentävän ja muun toimeentulotuen menoja. Biotie selvittää nepikastaatin tehoa kokaiiniriippuvuuden hoidossa Suomalainen lääkeyhtiö Biotie Therapies selvittää nepikastaatti-nimisen synteettisen lääkeaineen hyödyllisyyttä kokaiiniriippuvuuden hoidossa. Tutkimus tehdään Yhdysvalloissa, ja tutkimushenkilöinä on 180 kokaiiniriippuvaista potilasta noin 12 huumehoitoyksikössä. Tutkimuksen rahoittaa Yhdysvaltain terveysviraston huumeriippuvuuksien tutkimuskeskus NIDA. Tutkimuksen valmistumisen arvioidaan vievän noin kaksi vuotta. Toimeentulotuen määrä saattaa riippua käsittelijästä Toimeentulotuen myöntäminen ei ole yhdenmukaista kaikkialla Suomessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaja toimeentulotukitutkimus. Suurimman osan toimeentulotuen päätöksistä tekevät nykyisin etuuskäsittelijät. Tutkimuksen mukaan osa työntekijöistä alensi tukea lähes aina, kun alentamisen ehdot täyttyivät. Osa taas ei koskaan alentanut tukea. Vaikka toimeentulotukea saavien määrä on laskenut lähes puolella 1990-luvun laman huippuvuosista, toimeentulotukea saavien köyhyys on Katriina Iho syventynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tuen saajien tulot ovat entistä kauempana köyhyysrajasta. Toimeentulotukea saadaan keskimäärin myös entistä pidempään. Susan Kuivalainen (toim.): Toimeentulotuki 2010-luvulla. Tutkimus toimeentulotuen asiakkuudesta ja myöntämiskäytännöistä. THL, Raportti 9/2013. Myös internetissä. Alkoholinkulutus laski alle 10 litran Alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin 0,5 litraa eli viisi prosenttia vuonna 2012 verrattuna vuoteen Vuonna 2012 kokonaiskulutus oli 9,6 litraa 100-prosenttista alkoholia asukasta kohti. Oluen kulutus muodosti lähes puolet, 46 prosenttia, tilastoidusta alkoholinkulutuksesta. Anniskelukulutuksen osuus tilastoidusta kulutuksesta on viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana vähentynyt lähes 30 prosenttia. Viime vuonna sen osuus koko tilastoidusta alkoholinkulutuksesta oli 14 prosenttia. Alkoholijuomien kulutus THL, Tilastoraportti 11/2013. Alkoholin kulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti. Luvut viiden vuoden välein ja vuoden välein Tilastoimaton kulutus Tilastoitu kulutus 4 Tiimi 3/2013

5 Humalajuominen yleistynyt sukupolvi sukupolvelta Lyhyesti YK palkitsi Hirviöt-kampanjan A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan Hirviöt-kampanja on saanut YK:n tiedotusosaston (UNDPI) arvostetun palkinnon New Yorkin kansainvälisessä mainoskilpailussa. UNDPI palkitsee vuosittain kilpaan osallistuneista yhteiskunnallisista kampanjoista Yhdistyneiden Kansakuntien tehtävää ja tavoitteita parhaiten edustavat kampanjat. Hirviöt-kampanja on saanut tukun palkintoja myös kotimaisissa mainosalan kilpailuissa. Se on palkittu muun muassa Vuoden Huiput kilpailussa. Kampanja valittiin hopeahuipuksi Mainoselokuva- ja Vuoden innovatiivinen media tai ympäristö -sarjoissa. Menestystä on tullut myös AdProfit-, Grand One- ja Voitto-kilpailuista. Humala tuo haittoja nuorillekin n Humalajuomisella ja humalatilan voimakkuudella oli vahva yhteys nuorten kokemiin alkoholihaittoihin, käy ilmi TtM Hanna Samposalon väitöstutkimuksesta. Lähes 10 prosenttia vuotiaista nuorista ilmoitti sammuneensa viimeisimmällä juomakerrallaan. Väitöskirja kuuluu kansanterveystieteen alaan, ja se tarkastettiin Tampereen yliopistossa vuotiaat nuoret kokivat monenlaisia haittoja omaan juomiseensa liittyen. Yleisimpinä haittoina nuoret mainitsivat krapulan ja pahoinvoinnin. Myös sosiaaliset haitat ja omaisuuden rikkoutuminen ja katoaminen olivat tavallisia. Erityisesti tytöt potivat moraalista krapulaa ja katuivat tekemisiään ja sanomisiaan. Yksilötekijöistä nuoren heikko itsekontrolli liittyi haittojen riskiin. Perhetekijöistä molempien vanhempien muodostama ydinperhe näytti suojaavan nuoria alkoholinkäyttötilanteisiin liittyviltä laittomuuksilta. Väitöstutkimus perustuu neljään valtakunnalliseen koululaisaineistoon, jotka ovat nuorten terveystapatutkimus, eurooppalainen koululaistutkimus alkoholin ja muiden huumeiden käytöstä (ESPAD), kouluterveyskysely ja nuorisorikollisuuskysely. Alaikäisten nuorten alkoholihaittoja ei ole aiemmin tutkittu Suomessa tässä laajuudessa. Hanna Samposalo: Juomatapojen yhteys alkoholihaittoihin ja riskikäyttäytymisen vuotiailla nuorilla. Acta Universitatis Tamperensis Tampere University Press Myös internetissä. Humalahakuinen juominen ei Suomessa yhdisty vain tiettyihin sukupolviin, vaan se toistuu entistä pahempana sukupolvesta toiseen, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Janne Härkönen väitöskirjassaan. Humalajuominen on yleistynyt sukupolvesta toiseen naisilla 1960-luvulla syntyneisiin saakka, minkä jälkeen syntyneillä humalajuominen on hieman vähentynyt. Myös miesten humalajuominen kasvoi 1960-luvulla syntyneisiin saakka, eikä se ole sen jälkeen enää vähentynyt. Juomiskerrat, jolloin alkoholia nautittiin vain pieniä määriä, olivat väitöstutkimuksen mukaan selvästi yleisimpiä korkeassa ammattiasemassa työskentelevillä. Työntekijäasemassa olevat joivat muita useammin alkoholia suuria määriä kerralla. Ero on kasvanut etenkin 2000-luvulla. Härkönen tuki sosiologiaan alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan juomiskäytäntöjen ja -kulttuurin muuttumista Suomessa vuosina Janne Härkönen: Not a wet generation but a wet nation. The dynamics of change and stasis in Finnish drinking culture from Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimus 104/2013. Myös internetissä. Tiimi 3/2013 5

6 Teksti: LEENA EHRLING Kuvitus: JUSSI ANTTONEN Kuuntele enemmän, kysele vähemmän Motivoiva haastattelu on hyväksi todettu mutta vaativa työtapa. Työntekijän sudenkuoppana on kysellä ja ehdotella, kun pitäisi keskittyä asiakkaan muutospuheen tunnistamiseen ja vahvistamiseen. 6 Tiimi 3/2013

7 Motivoiva haastattelu on menetelmä, jota on tutkittu ja kehitetty jo kolmisenkymmentä vuotta. Se on todettu vaikuttavaksi työtavaksi päihdeongelmien hoidossa, mutta myös monessa muussa käyttäytymisen muutostilanteessa, kuten sitoutumisessa lääkitykseen tai ruokavalioon. Motivoiva haastattelu on osoittautunut erityisen tulokselliseksi työskentelyn viitekehykseksi, kun asiakas on muutoksen varhaisessa vaiheessa ja epävarma omasta tilanteestaan. Motivoivassa haastattelussa yhdistyvät asiakaskeskeinen eli asiakasta kuunteleva, tukeva ja empaattinen sekä muutoksen tutkimiseen määrätietoisesti suuntaava työtapa. Perusoletus on, että asiakkaan kokema muutostilanteeseen liittyvä ambivalenssi tunnistetaan, sitä tutkitaan määrätietoisesti ja ymmärtävästi ja se pyritään ratkaisemaan muutoksen hyväksi. Työntekijä muutoskumppanina Asiakkaalle ei tule tarvetta vastustaa työskentelyä tai työntekijää, kun työntekijä asettuu selkeästi asiakkaan muutoskumppaniksi. Se tarkoittaa, että työntekijä on asiakkaan rinnalla ja auttaa asiakasta itseään tutkimaan ongelmaa ja tunnistamaan omaa suhtautumistaan siihen. Motivoivassa haastattelussa työntekijä ei tiedä muutokseen tarvittavia ratkaisuja asiakkaan puolesta tai asiakasta paremmin. Oletuksena on, että asiakas tulee tietoiseksi muutoksen hyödyllisyydestä ja alkaa uskoa muutokseen. Sisäinen muutosmotivaatio vahvistuu, kun hän itse kuvaa ja ilmaisee sanallisesti omassa elämäntilanteessaan ja kokemuspiirissään olevia syitä muutokselle. Myös tutkimustulokset tukevat tätä: mitä enemmän asiakas itse puhuu muutoksen puolesta, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän alkaa toteuttaa muutosta. Vaikka motivoiva haastattelu kuulostaa yksinkertaiselta, se on työntekijälle vaativa työtapa, joka edellyttää vuorovaikutuksen jatkuvaa hienovaraista ja hetkessä kiinni olevaa havainnoimista. Havaintoja A-klinikoilta Moni päihdetyöntekijä kokee tekevänsä motivoivaa haastattelua. Kun asiakastyötä on tutkittu nauhoitusten avulla, on huomattu, että näin ei välttämättä ole. Kansainvälisessä ja kotimaisessa tutkimuksessa on toistunut havainto, että työntekijöiden työtavassa on usein joitain motivoivaan haastatteluun sopivia aineksia mutta vähemmän menetelmän ydintehtäviä: ambivalenssin tutkimista ja asiakkaan ilmaisemien muutokseen liittyvien myönteisten asioiden, muutospuheen, esiin nostamista ja vahvistamista. Suomalaisten A-klinikkatyöntekijöiden motivoivan haastattelun taitoja ja vuorovaikutuksen ominaispiirteitä asiakkaiden ensikohtaamisissa selvitettiin Suomen Akatemian ja Alkoholitutkimussäätiön rahoittamassa tutkimuksessa. Tarkoituksena oli tutkia, mitä ensikohtaamisen vuorovaikutuksessa tapahtuu silloin, kun asiakas sitoutuu hoitoon ja toisaalta silloin, kun asiakas ei sitoudu hoitoon. Tutkimusaineiston tuottamiseen osallistui yhteensä 12 työntekijää kahdeksalta A-klinikalta eri puolilta Suomea. Aineisto koostuu 38 asiakkaan ensimmäisen käynnin ääninauhoituksista. Motivoiva haastattelu soveltuu etenkin muutoksen alkuvaiheessa oleville asiakkaille. Vastaavanlainen aineisto kerättiin myös 50 yhdyskuntaseuraamusasiakkaalta, mutta keskityn tässä vain A-klinikka-aineistoon. Nauhoitettuja ensitapaamisia analysoitiin motivoivan haastattelun toteutumista mittaavalla koodausmenetelmällä (Rakkolainen 2012). Vuorovaikutuksen rakentumista analysoitiin ensisijaisesti keskusteluanalyysin avulla. Vaikka asiakkaiden tilanteet ja työntekijöiden työtavat vaihtelivat paljon, aineistosta hahmottui muutamia keskeisiä ilmiöitä, joiden perusteella keskustelut eivät kaikilta osilta olleet motivoivaa haastattelua (mm. Rakkolainen 2012, Rakkolainen & Ehrling 2012). Tartu kiinni muutospuheeseen A-klinikkojen ensikäynneillä vuorovaikutus keskittyy arvioinnin tekemiseen. Työntekijä kysyy kysymyksiä, joilla hän kartoittaa asiakkaan tilannetta. Motivoivan haastattelun kannalta käytäntö on ongelmallinen. Kun keskustelun aloitteet ja aiheet tulevat systemaattisesti työntekijältä, asiakas voi mukautua passiivisesti työntekijän valintoihin. Moni asiakas näyttää myös toimivan näin: asiakas vastaa työntekijän esittämiin kysymyksiin mutta vetäytyy muuten. Tämä taas saa työntekijän kysymään lisää kysymyksiä. Tiimi 3/2013 7

8 Tuloksena päädytään usein tilanteeseen, jossa työntekijä kyselee varsin yksityiskohtaisia kysymyksiä liittyen juomisen tiheyteen, määriin, juomistilanteisiin ja muihin asiakkaan tilanteen ulkoisiin seikkoihin. Työntekijä saattaa tällöin näyttäytyä asiakkaan silmissä kriittisesti arvioivana tai jopa tuomitsevana henkilönä, ei yhteistyökumppanina. Asiakas kiusaantuu tai kokee joutuvansa tunnustamaan vaikeutensa ongelmien kuvaamisen ja tutkimisen sijaan. Tämä hankaloittaa luottamuksellisen yhteistyösuhteen syntymistä. Tutkimusaineistossa oli suhteellisen vähän keskusteluja, joissa asiakkaan oman ymmärryksen ja kokemuksen tutkimiseen keskityttiin systemaattisesti. Ehkä siitä johtuen aineistossa oli myös melko niukasti tilanteita, joissa paneuduttiin tutkimaan ja kuvaamaan asiakkaan kokemaa ristiriitaa. Vastaavasti työntekijä nosti johdonmukaisesti esiin asiakkaan muutospuhetta vain muutamissa tapaamisissa. Motivoivan haastattelun keskeiset tehtävät eivät siis korostuneet aineiston ensikeskusteluissa. Älä ota asiakkaan vastuuta Mitä työntekijä voi tehdä silloin, kun asiakas ei itse toimi? Aineiston vastaus tähän on se, mistä motivoivan haastattelun sisällä puhutaan ennenaikaisen kohdentamisen ansana. Kun asiakas vaikuttaa passiiviselta tai vetämättömältä, työntekijät aktivoituvat ja alkavat tarjoilla toimintavaihtoehtoja sen sijaan että he asettuisivat tutkimaan asiakkaan muutostilannetta ja kokemuksia. Motivoivan haastattelun toteuttamisen yksi ansa on, että tasa-arvoisuuden periaate uhkaa helposti kellahtaa työntekijän kokemaksi vastuuksi muutoksen aikaansaamisesta. Näin aineistossa näyttää tapahtuvan juuri tilanteissa, joissa asiakas ei tunnu olevan tietoinen omista ristiriitaisista toiveistaan, tunteistaan ja oletuksistaan eikä muutostilanteeseen liittyvää kokemusta käsitellä yhdessä työntekijän kanssa. Syntyy noidankehä, jossa työntekijä tuntee joutuvansa tekevän kaiken työn ikään kuin ottamaan vastuun muutoksen tekemisestä samalla kun Koulutuksista saatu uusi ymmärrys ei välttämättä siirry käytännön työhön. Motivoivaa haastattelua on tutkittu ja kehitetty jo 30 vuotta. asiakas etääntyy ja passivoituu. Kumpikin osapuoli on tyytymätön. Motivoivan haastattelun kouluttajat korostavat menetelmän taustafilosofian omaksumisen tärkeyttä. Motivoivaa haastattelua on hankala käyttää, jos työntekijä ei ole sisäistänyt yhteistyön, autonomian asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja evokaation herättämisen ja virittämisen periaatteita. Tämän taustafilosofian toteuttamista tukevat myös asiakaskeskeisen työtavan tekniikat: avoimet kysymykset, kannattelu, takaisin heijastaminen ja yhteenvedot. Taitoja ja tekniikoita tulee kuitenkin käyttää taiten nimenomaan asiakkaan muutospuheen tunnistamiseen ja vahvistamiseen. Vasta muutospuheen tunnistamisen, vahvistamisen ja ylläpitämisen kautta keskustelu muuttuu asiakaskeskeisestä työskentelystä motivoivaksi haastatteluksi. Työntekijän tärkein tehtävä on ohjata asiakasta puhumaan muutokseen liittyvistä syistä, halusta, tarpeesta ja kyvyistä. Siksi työntekijä tarvitsee kykyä tunnistaa ja poimia asiakkaan ristiriitaisestakin ilmaisusta muutokseen liittyviä tekijöitä ja pitää niitä keskustelun keskiössä. Tämä on vaativa taito, sillä usein asiakkaan myönteinen muutospuhe kytkeytyy muutosta vastustavaan puheeseen ilmentäen asiakkaan kokemaa ambivalenssia. Uuden opin omaksumiseen tarvitaan ohjausta Motivoivaa haastattelua koulutetaan tällä hetkellä tunnin mittaisissa työpajatyyppisissä koulutuksissa. Tutkimukset osoittavat, että vaikka työpajojen jälkeen työntekijät kokevat oppineensa uutta, uusi ymmärrys ja näkemys eivät vielä siirry käytäntöön. Tuloksena voi olla pikemminkin motivoivan haastattelun vastaisten työtapojen väheneminen, ei niinkään varsinaisten uusien taitojen hallinta. Jos työntekijät eivät saa palautetta ja menetelmään liittyvää ohjausta heti työpajojen jälkeisinä kuukausina, on hyvinkin todennäköistä, että he ovat palanneet vanhoihin toimintamalleihin muutaman kuukauden kuluttua koulutuksesta. Kouluttajat peräänkuuluttavat pidempikestoisia koulutusjaksoja, joiden aikana koulutettavat saavat sään- 8 Tiimi 3/2013

9 nöllisin väliajoin palautetta ja ohjausta. Omien asiakastapaamisten ääni- tai kuvanauhoitusten työstäminen yhdessä työnohjaajan kanssa on ylivoimaisesti tehokkain oppimisen muoto. Suomessa motivoiva haastattelu on käytössä monessa paikassa, mutta työtavan kotimainen koulutus, työnohjaus ja kehittämiseen liittyvä keskustelu ei ole vielä kovinkaan järjestäytynyttä. Tässä saattaa olla yksi syy siihen, että tutkimuksen asiakastapaamisissa keskustelut pääsääntöisesti eivät sisältäneet motivoivan haastattelun kaikkia tekijöitä tai keskeisiä tehtäviä. Minkä tahansa työmenetelmän käyttäminen edellyttää myös työnantajan sitoutumista ja työskentelyn tukemista. Siksi olisi hyvä miettiä, olisiko A-klinikoilla tarvetta pohtia toimintatapojen muokkaamista siten, että ensikohtaamiset olisi mahdollista pyhittää työskentelemiseen asiakkaan muutoshalukkuuden ja muutokseen sitoutumisen kanssa. Muutosvastaisten asiakkaiden kanssa tehtävä työ on vaativaa mutta tärkeää. Avun piiriin tuleminen ja sitoutuminen ovat avainvaiheita hoidon tuloksellisuuden kannalta. Tutkimuksen valossa A-klinikoilla tehtävä työ on nytkin hyvää. Taustaorganisaatioille jää vielä pohdittavaksi, millaisin toimin työntekijöitä voitaisiin tukea ottamaan käyttöön ja sisäistämään työtapa, joka antaa erityistä ymmärrystä ja keinoja työskentelyyn asiakkaiden horjuvan muutosmotivaation kanssa. Ensikäyntien keskittyminen erilaiseen arviointiin on ongelmallista. LÄHTEET: William R. Miller & Stephen Rollnick: Motivational Interviewing, Third Edition: Helping People Change (Applications of Motivational Interviewing). Guilford Press Maria Rakkolainen: Motivoivan haastattelun toteutuminen päihdehoidon ensitapaamisissa. Psykologia 1/2012. Maria Rakkolainen & Leena Ehrling: Reflektointi taitona ja tekniikkana motivoivassa haastattelussa. Psykologia 1/2012. VTT, tutkijatohtori Leena Ehrling tutkii VTM Maria Rakkolaisen kanssa motivoivan haastattelun toteutumista A-klinikoilla. Tiimi 3/2013 9

10 Sosiaalibarometri 2013: Palveluja ostamalla ei saatu säästöjä Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista perustellaan yleensä halulla säästää kustannuksissa. Kuitenkin noin puolet kuntien sosiaali- ja terveysjohdosta arvelee, että palvelujen osto on ennemminkin nostanut kustannuksia. n Tiedot käyvät ilmi Sosiaalibarometrin tuloksista. Barometrin yhtenä erityisteemana oli tänä vuonna palvelujen kilpailuttaminen. Sosiaalibarometrissa kysytään mielipiteitä suomalaisten hyvinvoinnin ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tilanteesta ja kehityssuunnista. Vastaajina ovat kuntien sosiaalijohtajat, terveyskeskusten johtajat, Kelan toimistojen ja TE-keskusten johtajat sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien lautakuntien puheenjohtajat. Sosiaalibarometrin vastausprosentti oli tänä vuonna 43. Vastaajilla oli palvelujen kilpailutuksen vaikutuksista melko myönteinen kokonaiskuva. Esimerkiksi ostopalvelujen laatua piti vähintään melko hyvänä 86 Lähes puolet vastaajista arveli ostopalvelujen nostaneen kustannuksia. prosenttia sosiaalijohtajista ja 82 prosenttia terveyskeskusjohtajista. Kuitenkin yleismyönteisen pinnan alta nousi esiin haasteita ja kriittisiä pisteitä. Yli puolet molempien sektorien johtajista totesi, että viimeisen kahden vuoden aikana on tullut vastaan tilanteita, jolloin ostopalvelun laatu on alittanut sovitun tason. Laadun puutteista raportoitiin pienempiä kuntia useammin yli asukkaan kunnissa. Vain runsaat 10 prosenttia vastaajista arvioi ostopalvelujen säästäneen kustannuksissa. Lähes puolet vastaajista arveli kustannusten pikemminkin nousseen ostopalvelujen myötä. Palvelujen kilpailutus on kunnille myös raskas prosessi. Kilpailutus ja palvelujen osto vaatii suunnittelua, valmistelua, kilpailutusprosessin hallintaa ja ostettujen palvelujen valvontaa. Näistä oheiskustannuksista tietoa oli vain alle 10 prosentilla vastaajista. Yhtenä kilpailutuksen epäkohtana pidettiin myös palvelujen tuotannon keskittymistä isoille yksityisille toimijoille. Lähes kaksi kolmesta terveyskeskusjohtajasta ja lähes 40 prosenttia sosiaalijohtajista piti keskittymistä alueellaan vähintään kohtalaisen suurena. Ostopalveluja on myös palautettu takaisin kunnan omaan tuotantoon. Tästä raportoi noin kolmannes vastanneista. Kunnan omana toimintana järjestettäväksi on palautettu varsinkin erityisryhmien asumispalveluja ja lääkäri- ja terveysasemapalveluja. Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas peräänkuuluttaa kunnilta strategiaa siitä, miten markkinoilla ollaan: mitä palveluja tuotetaan itse ja mitä ostetaan ulkoa. Ellei suunnitelmallisuutta ole, kunta saattaa äkkiä olla tilanteessa, jolloin kunnassa ei esimerkiksi ole yhtään lääkäriä ja on pakon edessä nopeasti turvauduttava kalliiseen ostopalveluun. Kiukas myös toivoo omaa lainsäädäntöä hankinnoille, jotka liittyvät ihmisten hyvinvointiin. On tunnistettava, että on olemassa sellaisiakin palveluja, jotka eivät toimi kappaletavaralogiikalla. Hinta ei voi olla ainoa palveluntarjoajaa määräävä asia. Sosiaalibarometri SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Tiimi 3/2013

11 HEINONEN JUKKA HEINONEN Hitauden puolustus Toimittaja Saska Saarikoski kertoi Hesarin kuukausiliitteessä kokemuksistaan Twitteristä. Sitähän kaikki käyttävät, paavia myöten. Ministeri Alexander Stubbilla on Twitterissä seuraajaa, ja hän pitää sitä tärkeimpänä päivittäisuutisten lähteenään. Stubb twiittaa jopa kesken EU-ministereiden suljettujen kokousten. Päivässä noita enintään 140 merkin mittaisia viestejä lähtee keskimäärin 15 kappaletta. Paljon on ministerillä kerrottavaa. Kehitys on kehittynyt, ja nykyään suuria ajatuksiaan pystyy välittämään vaivatta eteenpäin. Käytössä ovat tekstiviestit, sähköpostit, Facebook, Twitter ja ties mitkä muut hyvin lyhyessä ajassa käyttöön tulleet julkaisualustat. Mitä tästä hypetyksestä oikein pitäisi ajatella? Myönnän auliisti että uusilla viestintätavoilla on lukuisia hyviä puolia, mutta epäilen samaan aikaan, että suuri osa siitä on joutavanpäiväistä pöhinää. Jo ketjun kolmannesta viestistä eteenpäin monet keskustelut muistuttavat Kansanradion viisaitten inttämisiä. Mutta ulkopuolella ei voi pysyä. Tyhjennän itsekin työsähköpostistani noin viestiä viikossa. Se tarkoittaa ainakin 30 viestiä päivässä, eli 4 5 kappaletta tunnissa. Moinen määrä haittaa selvästi keskittymistäni, etenkin kun melkoinen osa saapuneista viesteistä ei liity välittömästi työhöni. Pyrin lukemaan postiani vain pari kertaa päivässä, mutta houkutus välittömään avaamiseen on suuri aina saapuneen vilkahtaessa ruudulla. Tarjoan psykologeille ja aivotutkijoille ilmaiseksi tutkimusaiheen: millä tavoin reaaliaikainen jatkuva informaatiovyörytys muuttaa ajatteluamme ja sen kautta toimintaamme? Kyökkipsykologina pidän mahdollisena, että ylenmääräinen sosiaalisen median seuraaminen tekee osallistujistaan eräänlaisia narkkareita. Tulemme levottomiksi, jos emme Informaation sisältöä olennaisempaa on mukanaolo ja klikkausten suuri määrä. ole osa jatkuvaa tietovirtaa. Informaation sisältöä olennaisempaa on mukanaolo ja klikkausten suuri määrä. Saarikoskellekin on tärkeää kertoa olevansa 150:nneksi seuratuin suomalainen twiittaaja. Kykymme käsitellä ulkopuoleltamme tulevia ärsykkeitä on rajallinen. Jos niiden määrä lisääntyy, niitä on prosessoitava pinnallisemmin, jotta tulvasta selviää. Toimintamme on muuttumassa asioihin perehtymisestä impulsiivisempaan suuntaan. En kannata päättymätöntä jahkailua, mutta monet aivan arkipäivässä vastaan tulevat kysymykset ovat sellaisia, että äkkinopean reagoinnin sijaan niitä tulisi jäädä pureskelemaan vähän pitemmäksi aikaa. Arvostan suuresti kollegalta aikanaan saamaani neuvoa: jos saamasi viesti on vähänkin monimutkaisempi tai se herättää sinussa tunteita, vastaa siihen vasta huomenna. Ei maailma ole oikeasti niin kiireinen. Oitis roiskaistua vastausta jäät usein katumaan. Sosiologi Jukka Heinonen työskentelee järjestöpäällikkönä Takuu-Säätiössä. Kommentoi kolumnia osoitteessa: Tiimi 3/

12 TEUVO PELTONIEMI 12 Tiimi 3/2013 Kuvatoimisto Rodeo

13 Alkoholin saatavuus on Aurinkorannikolla runsasta ja helppoa. Teuvo Peltoniemi Varjoja auringossa Kun suomalainen seniori tai kausisiirtolainen muuttaa talveksi Espanjan Aurinkorannikolle, kotimaan ongelmat harvoin jäävät Suomeen, vaan ne seuraavat mukana. Suomalaisia muuttolintuja Aurinkorannikolla on toistakymmentä tuhatta. Enin osa viipyy vain talven, mutta yhä useampi ympärivuotisesti. Enemmistö voi ja viihtyy oikein hyvin, ja suomalaisia tulee varmasti Aurinkorannikolle yhä enemmän. Mukanaan he tuovat suomalaisperinteet, joihin kuuluvat erilaisten elinolosuhteiden ja alkoholin helpon saatavuuden lisäämät alkoholiongelmat. Useilla alkoholiongelmaisilla on myös sekakäyttöä tai mielenterveysongelmia. Suomalaisyhdyskunta muutoksessa 1990-luvulla puolet Aurinkorannikon suomalaisasukkaista oli eläkeläisiä. Sen jälkeen ryhmä on nuorentunut. On tullut uusia suomalaisia työpaikkoja, erityisesti puhelinmyyntifirmoja. Muutoksesta kertoo sekin, että Fuengirolan suomalaisessa koulussa on noin 300 oppilasta ja jonossa paljon lisää. Suurin osa alkoholiongelmista koskee laajinta suomalaisryhmää, eläkeläisiä. Kaisa Salo on ollut neljä vuotta diakoniapappina Fuengirolan suomalaisseurakunnassa. Hänen työssään suomalaisten alkoholiongelmat tulevat esille viikoittain. Salo kertoo olosuhteiden Suomessa muuttuneen siten, etteivät lapset enää koe velvollisuudekseen hoitaa vanhempiaan. Kun puoliso kuolee ja sukulaiset ja ystävät ovat kaukana kotimaassa, ihminen jää helposti yksin, saattaa masentua, ja joillakin lääkkeenä siihen on alkoholi, Salo sanoo. Päihdehoidosta pulaa Kirkon sosiaalityön lisäksi Aurinkorannikolle saapui 1990-luvun alussa Diakonissalaitoksen sosiaalityöntekijä. Toiminta lopahti kuitenkin rahanpuutteeseen. Ilmeisestä tarpeesta huolimatta suomalainen sosiaalityö jatkui vasta syksyllä 2011, kun Salla Heiskanen tuli Tiimi 3/

14 Sosiaalityöntekijä Salla Heiskasen pesti kestää vuoden vaihteeseen saakka. Aurinkorannikolla on ollut jo vuosikymmeniä suomenkielisiä AA-ryhmiä. Teuvo Peltoniemi Aurinkorannikon sosiaalityöntekijäksi Suomen valtion rahoituksella. Hänen työsopimuksensa ulottuu vain tämän vuoden loppuun, eikä jatkosta ole varmuutta. Espanjassa ja Suomessa juodaan nykyisin suurin piirtein yhtä paljon alkoholia henkeä kohti, mutta päihdepalveluissa on suuria eroja. Sosiaalityöntekijä Salla Heiskanen valittelee paikallisen päihdehuollon olemattomuutta. Espanjassa sairaaloissa ei ole katkaisuhoitoa, vaan päihdeongelmaisia hoidetaan sairaaloissa vain Aurinkorannikolla oleskelevan suomalaisryhmän keski-ikä on alentunut sitten 1990-luvun. oheissairauksien vuoksi. Kieliongelmat haittaavat hoidon hyödyntämistä erityisesti tällä ongelma-alueella. Myös hinta voi olla kynnys, sillä hoitokuuri esimerkiksi yksityislaitoksessa voi maksaa euroa. Salla Heiskanen pitää tärkeimpänä yhteistyön tekemistä suomalaisyhdistysten kanssa. Espanjalaisten viranomaisten kanssa on enenevästi yhteistyötä muun muassa kotikäyntien osalta. Paikallisten sosiaalityöntekijöiden työ poikkeaa merkittävästi suomalaisesta. Espanjassa ei esimerkiksi ole harkinnanvaraista toimeentulotukea. Tosin Fuengirolassa kaupunki voi antaa muiden tukien päättymisen jälkeen 400 euron arvosta ruokakuponkeja. Ulkosuomalaistyön puitteissa toimiva Suomen kirkko ja muut uskonnolliset yhteisöt ovat tärkeitä auttajia. Seurakunnalla on hiukan käyttörahaa, jolla hoidetaan diakoniatyö, annetaan ruokakassi tai joskus jopa lentolippu. Suoraa raha-apua ei enää jaeta, koska sitä on käytetty väärin. Malagan konsulaatti auttaa suomalaisia virka-asioissa, mutta konsulinkyytiä ei ole ollut tarjolla enää vuosikymmeniin. Vapaaehtoistyö tärkeää Seurakunnan lisäksi Aurinkorannikolla on vapaaehtoisia auttamisverkostoja ja tukikohtia, kuten Torrentupa. Suomenkielisiä AA-ryhmiä rannikolla on ollut jo vuosikymmeniä. Ystäväpalvelussa on mukana kymmenkunta henkeä, ja Mieli maassa -ryhmä auttaa masennuksesta kärsiviä. Ongelmia syntyy, kun mielenterveyshoidossa olevat jättävät lääkkeensä ottamatta ja yrittävät hoitaa itseään viinalla. Suomalaisravintoloiden työntekijät paitsi myyvät alkoholia, joutuvat aika ajoin toimimaan tukiroolissa ongelmaisille. Ruohonjuuritason esimerkiksi sopii juuri Espanjaan muuttanut Heikki. Rannikko on hänelle tuttua seutua, 14 Tiimi 3/2013

15 Espanjan ja Suomen päihdepalveluissa on suuria eroja. Hoitoa tarvitaan Yhteistyötarve paikallisten sairaalojen kanssa on ilmeinen. Tilausta olisi myös suomalaisille suunnitellulle klinikkatoiminnalle, jossa olisi katkaisu- ja jatkohoitoa. Suomalaisten tilanne ei toki ole ainutlaatuinen. Suurin ulkomaalaisryhmä muodostuu briteistä, ja tällä hengen joukolla näyttää olevan myös eniten päihdeongelmia. Salla Heiskanen kertoo, että Espanjan poliisi ja hoitopaikat toivoisivat varsinkin brittien järjestävän kansalaisilleen omaa päihdetyötä. Muut maat kuin Suomi eivät ole järjestäneet kansalaisilleen sosiaalityötä, mutta tukitoimintaa tekeviä vapaaehtoisjärjestöjä on. Kaisa Salo on ollut neljä vuotta diakoniapappina Fuengirolan suomalaisseurakunnassa. Teuvo Peltoniemi sillä hän on käynyt siellä ennen vanhaan tiheään ryyppäämässä. Kerran jouduin yksityissairaalaan tiputukseen ennen Suomeen palaamista, hän kertoo. Lähdin sairaalasta omin luvin ja jatkoin juomista. Hyvillä mielin Heikki muistelee turistipappia, joka otti rahattoman miehen kotiinsa syömään. Heikki kertoo ryypänneensä myös koti-suomessa monta vuotta kuin viimeistä päivää ja käyneensä hoidossa sekä A-klinikalla että laitoksissa. Nyt hän on ollut kuivilla AA:n tuella useiden vuosien ajan. Espanjassa hänellä on halu vaimonsa kanssa auttaa kohtalotovereita seurakunnan vapaaehtoisina. Sama ajatus on monella rannikon suomalaisilla, joten vapaaehtoisista ei seurakunnassa ole puutetta. Mikä avuksi? Tulisiko suomalaisten käyttää Espanjan päihdehuoltoa? Pulmana on, että päihde- ja mielenterveysongelmat edellyttävät nimenomaan keskusteluun perustuvaa hoitosuhdetta. Suomenkielistä päihdepalvelua Espanjan viranomaisilta on mahdotonta odottaa maan nykyisessä taloustilanteessa. Sitä paitsi useimmiten on kyse päihdeongelmaisen Espanjassa oleskelusta, ei vakituisesta asumisesta. Muuttolinnut ovat välillä Suomessa, välillä Espanjassa. Siksi molempien maiden päihdetyö tulisi saada sovitettua paremmin yhteen. Ratkaisu saattaisi olla suomalainen sosiaalityöntekijäyksikkö, joka tekisi Espanjassa ruohonjuuritason työtä läheisessä yhteistyössä suomalaisen ja espanjalaisen päihdehuollon kanssa. Päihdeongelmia voisi ehkäistä ja lieventää myös sähköinen auttaminen. Kun yritykset tarjoavat Suomeen palveluita Espanjan maaperältä, suomalainen päihdehuolto voisi tarjota puhelin- ja internetpalveluita Espanjan suomalaisille. Lääkehoidon voisi järjestää espanjalaisten terveyskeskusten kautta. Maanmiestä ei pidä jättää yksin, vaikka hän on väliaikaisesti koti-suomen ulkopuolella. Suurin ulkomaalaisryhmä Aurinkorannikolla ovat britit. Teuvo Peltoniemi on A-klinikkasäätiön eläkkeellä oleva viestintäjohtaja. Tiimi 3/

16 AULI SAUKKONEN Veikko Somerpuro 16 Tiimi 3/2013

17 TYÖ ja TEKIJÄ Tarkkailuasemissa Päihdepalveluissa on kahdenlaisia asiakkaita. He tulevat joko kohtuuden tai rankkuuden kehyksestä, päätteli tutkija Outi Hietala. Tutkija Outi Hietala kaikesta päätellen viihtyy marginaaleissa. Sosiaaliantropologian graduunsa hän haki aineistoa Kalkutasta, Intiasta. Siellä Hietala tarkkaili laittomasti maahan muuttaneiden alempikastisten ihmisten elämää. He asuivat röttelöissä, jotka jyrättiin maahan kahden kuukauden välein. Suomalaisittain ihmiset näyttivät elävän selviytymisen rajoilla. Hietala huomasi, että heillä oli silti paljon energiaa ja he selvisivät laajojen sosiaalisten verkostojensa avulla. Palattuaan Suomeen Hietala päätyi tekemään töitä sosiaalityöntekijänä ja päihdekuntoutuslaitoksessa. Hän muun muassa järjesti leiritoimintaa vakavasti päihdeongelmaisille miehille. Tässä on jotain tuttua, hän huomasi. Tykkäsin niistä tyypeistä. He olivat sellaisia kuin olivat, eikä heillä ollut tarvetta piilottaa omaa raadollisuuttaan. Heidän elämäänsä leimasi epävarmuus, siinä ei vaikuttanut olevan mitään suunnitelmaa tai elämänhallintaa. Kärsimys ja kamppailut olivat jatkuvasti läsnä. Tosin oli myös kusetusta ja roolien vetämistä. Kohtuuden ja rankkuuden kehykset Noin 25 vuotta myöhemmin valmistui Outi Hietalan väitöskirja. Väitöstutkimuksessaan hän hakeutui jälleen yhdenlaiseen marginaaliin, A-klinikan asiakaskahvilaan. Siellä hän koetti soluttautua porukkaan ja oppia ymmärtämään, mitä merkityksiä kahvilassa kävijät antoivat ammattiavulle. Mitä olivat ammattiavun ja hoidon vastaanottamisen ehdot, mahdollisuudet ja haasteet? Hietala kuvaa väitöskirjassaan hauskasti yrityksiä ja vaikeuksia päästä sisään asiakaskahvilan maailmaan. Tutkija oli akateeminen nainen. Haastateltavilleen hän oli helpon, riskittömän ja turvatun elämän edustaja, jonka motiiveja tehdä tutkimusta tivattiin moneen kertaan. Tutkija koetti lunastaa tutkittavien luottamusta muun muassa ryhtymällä satunnaisten poskisauhujen harrastajana käymään tupakkapaikalla ja viljelemällä puheissa voimasanoja. Jonkin aikaa Hietala vietti aikaa myös katkaisuhoitoasemalla saadakseen tuntuman sen maailmaan. Hietala päätyi tutkimuksessaan siihen, että A-klinikan asiakaskahvilassa kävijät ja ehkä päihdepalvelujen asiakkaat yleisemminkin mieltävät itsensä ja olemisensa kohtuuden tai rankkuuden kehyksissä. Kohtuuden kehyksessä ihminen näkee itsensä tietoisia valintoja ja päätöksiä tekevänä subjektina. Hän pyrkii hallitsemaan itsensä. Ongelmajuominen on itsehallinnan pettämistä. Päihdehoitoon hakeudutaan toiveena paluu normaaliksi. Rankkuuden kehyksestä tulevat korostavat miehisyyttä ja riskinottoa. He motivoivat tekojaan vapaudella, uhmalla ja kamppailulla systeemiä vastaan. He juovat, koska he näkevät sen kohtalokseen. Juomisongelmat ovat kestävyyden ja tahdon koettelua ja lopulta ääritapauksessa kunnon pettämistä. Päihdehoitoon hakeutuminen on irtiotto juomisen areenalta. Useimmiten ihmiset liikkuvat näiden kehysten välillä. Kun tilanne muuttuu, kehyskin voi vaihtua. Tupakkaringissä kohtuuden kehys on aika harvinainen, mutta kahden kesken ihmiset voivat hyvinkin Tiimi 3/

18 potea huonommuuttaan kohtuuden kehyksessä. Ei pysty siihen, mihin muut, ns. normaalia elämää elävät kohtuuden kaverit pystyvät. Juoppokulttuurin logiikka Hietala arvelee, että A-klinikan jatkohoitoon hakeudutaan tyypillisesti kohtuuden kehyksestä. Sen sijaan monet katkaisuhoidon toistuvaiskäyttäjät katsovat maailmaa lähinnä rankkuuden kehyksestä. Vaikka rankkuuden kehykseen kuuluu ajatus siitä, että itse pitää pärjätä, hoitoon hakeutumisen oikeuttaa katkolla tarjolla oleva lääkitys. Halutaan korjata oloa ja kohentaa kuntoa. Toisin kuin katkolle, A-klinikalle on vaikea mennä uhmakkaana. Jos menee hakemaan muutosta, pitää nähdä ja myöntää, että jotain on pielessä ja itsellä on valtaa muuttaa elämäänsä. Asiakaskahvilassa Hietala tapasi ihmisiä juuri rankkuuden kehyksestä. He eivät olleet niin työsuuntautuneita, ja heiltä puuttuivat keskiluokkaiset perustunnukset ja -logiikat. Moni oli kasvanut köyhyydessä ja ollut lapsesta asti jonkun määräysvallassa, jolloin mahdollisuudet toteuttaa omaa toimijuutta perustuivat lähinnä alistumiseen ja vastarintaan. Näitä ihmisiä pidetään palvelujärjestelmässä äkkiä moniongelmaisina ja motivoitumattomina. Mutta he näyttäytyvät ihan järkevinä ihmisinä. He vain hahmottavat maailmaa omalla tavallaan. Kohtuus-rankkuusjako auttaa ymmärtämään, miksi jonkun kohdalla auttamistarjous menee helposti ohi, Outi Hietala sanoo. Aikoinaan sosiaalityössä Outi Hietala muistaa ihmetelleensä erään työkaverinsa kanssa, miksi A-klinikan kynnys on liian korkea ihmiselle, joka ei kuitenkaan pidä ongelmana pummata ohi kulkijoilta rahaa Alkon nurkalla. Enää hän ei ihmettele. Pummaamisen voi ajatella juoppokulttuurin näkökulmasta: nuo hölmöt työssäkäyvät tuossa juoksevat ja niillä on rahaa. Alkoholismi määrittää ihmisen koko olemista: olen alkoholisti, siksi juon. Alkon kulmalla epänormaalius on osa omaa erityisyyttä. Sitä ei tarvitse piilotella. Se on pikemminkin kerskailun, alistumisen ja uhman aihe. Lisää rosoisuutta On helppo uskoa, että A-klinikoiden toimintamalleilla on paljonkin annettavaa kohtuuden kehyksestä tuleville ihmisille, mutta entä rankkuuden kehyksestä tulevat? Se on se vaikeus. Ammatillisen työn kenttä on muuttunut hyvin steriiliksi. Varsinkin nuoret tulevat alalle sillä oletuksella, että työpaikalla vallitsevat jotkut yleiset laatustandardit, jotka määrittelevät työtä ja ongelmaa, Outi Hietala sanoo. Hietala toivoo, että ammattilaisilla olisi lupa olla rosoisempia. Hän puhuu modernista etäännytetystä auttamisihanteesta, jossa ollaan kuin teknikkoja ja jätetään sivuun kaikki arvokysymykset moralismin pelossa. Kuitenkin ihmiset pohtivat esimerkiksi syyllisyyttä ja syitä syyllisyyden takana. Outi Hietala huomauttaa, että päihdetyön tekijöiden pitäisi tunnistaa itsensä moraalisina toimijoina. Juuri se myös estää sortumista moralismiin. Jos ammattipuolella lähdetään siitä, että itse ollaan kokonaan puhtaita esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmista, se avaa tietä asiakkaiden moralisoinnille. Meidän pitää olla virheettömiä ja ellemme ole sitä, virhe pitää piilottaa. Kun asiakkaissa virhe on niin ilmeisenä, heihin kohdistuu helposti moralismia, joka voi olla sekä kutistavaa sääliä että kylmää etäisyyttä ja ylenkatsetta. Kokemustoimijoita ei pidä trimmata Tässä hetkellä Outi Hietalaa kiinnostaa päihdetyön kentällä kokemusasiantuntijuus. Hän on muun muassa pitänyt kokemus- ja ammatti-ihmisten yhteisiä työpajoja. Hietala toivoo, että kokemustoimijoita ei trimmattaisi liian sivistyneiksi. Tietty särmä ja jännite suhteessa ammattikenttään on hyvä säilyttää. Kokemusasiantuntijalla on esimerkiksi toisenlainen oikeus konfrontoida Kun arkiymmärrys tulee kokemusasiantuntijoilta, ammattilaiset kysyvät, mitä me enää itse teemme. 18 Tiimi 3/2013

19 Outi Hietala Työssä Tutkija-kehittäjä Kuntoutussäätiössä. Koulutus VTT. Just sain paperit ulos (tuuletusta ja naurua). Opiskelin alun perin sosiaalityötä ja lopetin opinnot sosiaalipolitiikan opiskelijana. Erityisalani on sosiaaliantropologia. Kotoisin Syntyisin Helsingistä. Työssäni palkitsee Se että voi aika joustavasti siirtyä roolista toiseen. Työni ei ole pelkkää tutkimusta vaan myös kehittämistä ja yhdessä tekemistä. Myös se palkitsee, että voin työssäni tyydyttää loputonta uteliaisuuttani. Rakkain työkalu Kenttätyö tutkijan lähestymistapana ja etnografinen metodi. Kun menet tekemään kenttätyötä johonkin ympäristöön, rupeat vähän kuin haistelemaan, mikä tämä juttu on, keitä nämä ihmiset ovat, miten tänne pääsee, miten haluan olla täällä jne. Se vaatii kynnysten ylittämistä, ja kynnykset ovat osa ilmiön ymmärtämistä. Paras saamani palaute Kun olin puhumassa tutkimuksestani A-klinikan asiakkaille, eräs heistä sanoi, että tolleen mäkin olen tuota funtsannut. Tuossa se nyt on näkyvillä. Kyllä sä tästä jotain olet tajunnut. Vapaalla Olen mukana harrastajateatterissa, jossa olen näytellyt, kirjoittanut ja ohjannut. Roolihahmon todellisuuteen voi mennä sisään fiilis-pohjalta ilman analysoimista. Teatterissa myös kunniallinen itsehäpäisy on mahdollista. Laulan kuorossa, ja sekin on vastapainoa työlle. Auli Saukkonen Motto Niin kauan kuin on utelias, on elämää. asiakasta, joka ei ole tullut toimeen omilla valinnoillaan. Hänellä on lupa siirtyä haastajan rooliin, joka antaa asiakkaalle mahdollisuuden samastua ja tukeutua itseä vahvempaan edelläkävijään. Kokemusasiantuntijat möyhivät kenttää, sanoo Hietala. Sosiaalityötä tekevät tuntevat varsinkin aluksi helposti epävarmuutta omasta ammattiroolistaan ollessaan tekemisissä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kun arkiymmärrys tulee kokemusasiantuntijoilta, ammattilaiset kysyvät, mitä me enää itse teemme. Kuitenkin ammattilaistenkin työ alkaa usein saada uudenlaisen merkityksen juuri kokemusasiantuntijoiden myötä, voidaan esimerkiksi löytää uudenlaisia, asiakkaan toimijuutta aidosti tukevia rooleja. Tilanne on haastava, sanoo tutkija Outi Hietala. Työpaikoilla karsitaan nykyisin rönsyjä. Auttamistyötäkin tekevillä ihmisillä on siksi tarve todistaa, että juuri minun työni on välttämätöntä ja korvaamatonta. Itse olen se avainhenkilö. Vaikka päinvastoin pitäisi saada asiakkaat ja yhteistyötahot hyvään synkkaan ja luoda näin edellytyksiä aidosti kiinnostavalle ja voimaannuttavalle toiminnalle. Tiimi 3/

20 TIETEEN KENTILTÄ Tieteen kentiltä -palstalla seurataan päihdealan tieteellistä tutkimusta. Tutkimuksia referoivat A-klinikkasäätiön kehittämisyksikön tutkimusryhmän työntekijät. Rikostuomioiden määrä väheni korvaushoidon aikana Kuinka korvaushoito vaikuttaa potilaiden rikollisuuteen ja rikostuomioiden määrään? Suomalaisessa tutkimuksessa asiaa selvitettiin tutkimushenkilöinä HYKS:n päihdepsykiatriselle osastolle vuosina opioidiriippuvaisten korvaushoitoon tulleet uudet potilaat. Heitä oli yhteensä 169. Tutkimuksen aineisto muodostui hoito-, tuomioja kuolintiedoista. Potilaiden rikostuomioita seurattiin keskimäärin kolme vuotta ennen hoitoa ja sama aika hoidon aloituksen jälkeen. Tutkimuksen tulos vahvisti aiempaa tietoa siitä, että korvaushoito on yhteydessä rikollisuuden vähentymiseen. Selvästi huumeisiin tai niiden hankkimiseen liittyvät huume- ja omaisuusrikokset vähenivät. Sen sijaan väkivalta- ja rattijuopumusten vähenemistä ei pystytty osoittamaan. Kokonaisrikollisuus laski hoidon aikana enemmän potilailla, joilla oli diagnosoitu amfetamiiniongelma. Sukupuolella, iällä tai mielenterveysongelmilla ei ollut vaikutusta rikollisuuden vähenemiseen. Helena Vorma et al.: Participation in opioid substitution treatment reduces the rate of criminal convictions: Evidence from a community study. Addictive Behaviours 7/2013. Uudenlaisia ongelmapelaajia hakeutui hoitoon rahapeliautomaattien kiellon jälkeen Norjassa poistettiin lähes kokonaan yleisiin tiloihin sijoitetut rahapeliautomaatit heinäkuussa Muuttuiko hoitoon hakeutunut ongelmapelaajakunta tämän jälkeen? kysyttiin norjalaisessa tutkimuksessa. Siinä kerättiin tietoja 99:ltä lokakuun 2006 ja lokakuun 2009 välillä ongelmapelaajien hoitoon hakeutuneelta henkilöltä. Tutkimuksen tulosten mukaan hoitoon hakeutui kiellon jälkeen jossain määrin uudenlaisia ongelmapelaajia. Heidän rahapelaamisessaan oli tapahtunut selvä muutos rahapeliautomaateista muihin pelimuotoihin, erityisesti urheiluvedonlyöntiin ja internetpelaamiseen. Heidän peliongelmansa ja niiden vaikutus perheeseen ja talouteen olivat jonkin verran vakavampia kuin ennen kieltoa hoitoon hakeutuneilla. He olivat myös paremmin työllistyneitä ja tyypillisemmin naimisissa ja lasten vanhempia kuin ennen kieltoa hoitoon tulleet. Tutkijat päätyivät päätelmissään kahteen mahdolliseen vaihtoehtoon. Rahapeliautomaattien kielto Norjassa on saattanut aiheuttaa aikaisempaa vakavampia peliongelmia, joista kärsivät hakeutuvat hoitoon aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa. Toinen mahdollinen johtopäätös on, että kiellolla on ollut vaikutusta ennen kaikkea hoitoon hakeutumiseen. Ennen kieltoa varauksellisemmin hoitoon suhtautuneet ovat kiellon jälkeen alkaneet suhtautua hoitoon myönteisemmin. Eli Torild Hellandsjø & Arvid Skutle: After the ban of slot machines in Norway: A new group of treatment-seeking pathological gamblers? Journal of Gambling Studies 1/ Tiimi 3/2013

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Väli-Suomessa 1.4.2013 ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Broadhurst Karen & Munro Eileen (toim.) (2010) Suora ote KATSE LAPSEEN Lastensuojelutarpeen kiireellinen arviointi Oulun kaupungin lastensuojelussa ja sosiaalipäivystyksessä-raportista

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja LÄHTÖKOHTA Kampanjaelementit Konseptit HPV-rokote mukaan kansalliseen rokoteohjelmaan Kaikki 11 15-vuotiaat rokotetaan Kampanjoidaan rokotteen ottamisen puolesta Tieto tärkeässä roolissa -> Valittiinpa

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tavoittamien kansalaisten kokemuksia yksinäisyydestä ja eriarvoisuudesta Suomalainen yksinäisyys -työpaja Heponiemi 12.5.2016 Vanhempi tutkija, VTL,FT, Tuuli Pitkänen

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari 20. 21.10.2016 Jyväskylä Monta tarinaa yhteisillä poluilla 20-21.10.2016 Päihdetyön seminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Olemme rakentaneet seminaarin

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot