Kuntoutussäätiö Vuosikertomus 2009

Transkriptio

1 Kuntoutussäätiö Vuosikertomus 2009

2

3 Sisällysluettelo 1 Toimitusjohtajan katsaus Viestintä Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kuntoutuspalvelut Innokuntoutus Talous Asiakkaat Prosessit Henkilöstö Riskit ja epävarmuustekijät sekä arvio todennäköisestä kehityksestä Hallinto Tulos ja tase Julkaisut... 17

4 1 Toimitusjohtajan katsaus Kuntoutussäätiö Vuosikertomus 2009 Lähtökohta vuodelle 2009 oli Kuntoutussäätiössä varsin haastava. Talouden kuntoon saattaminen edellytti muutoksia organisaatiossa. Säätiöön palkattiin markkinointipäällikkö (asiakassuhdepäällikkö) ja kuntoutuksen johtorakenteita kevennettiin. Uudistukset olivat välttämättömiä, jotta säätiön taloudessa tapahtuneisiin muutoksiin voitaisiin reagoida nopeasti ja joustavasti. Tavoitteena oli vuoden aikana myös vähentää henkilökulujen määrää erityisesti Kuntoutuspalvelukeskuksessa. Innokuntoutus aloitti toimintansa vuoden 2009 alusta. Tuki- ja aulapalveluissa tehtiin muutoksia. Kirjasto ja tietopalvelut siirtyivät Tutkimus- ja kehittämiskeskuksen alaisuuteen. Säätiö kävi Raha-automaattiyhdistyksen kanssa neuvotteluja keväästä 2009 asti koskien säätiön saamaa yleisavustusta. RAY kävi kuluvana vuonna läpi kaikkien yleisavustusta saavien yhteisöjen toiminnan. Myös Kuntoutussäätiön RAY-rahoitteinen toiminta arvioitiin. Näillä näkymin säätiön yleisavustus muuttuu vuonna 2011 kohdennetuksi avustukseksi. Tehdyn selvityksen mukaan RAY arvioi Kuntoutussäätiön vahvuuksiksi asiantuntijuuden, toiminnan suunnitelmallisuuden sekä toiminnan laadun. Yleisavustusta esitettiin jatkettavaksi Kuntoutussäätiön kohdalla aiemman avustussuunnitelman mukaisesti, ja tarkemmat linjaukset avustamisesta ja avustuslajista tehdään vuoden 2010 aikana. Strategia Kuntoutussäätiön uudistettu strategia hyväksyttiin keväällä Strategiaan ei tehty muutoksia vuonna 2009, mutta sen jalkauttamiseksi tehtiin paljon työtä. Toiminnan lähtökohtana on, että Kuntoutussäätiön palvelut, koulutus, viestintä sekä kehittämis- ja tutkimustoiminta ovat vaikuttavia, yksilön työ- ja toimintakykyä edistäviä ja elämänlaatua lisääviä. Emme toimi yksin vaan yhteistyössä kumppaneidemme kanssa, tavoitteenamme kuntoutuksen kehittäminen asiakkaittemme parhaaksi. Kuntoutussäätiön tavoitteena on erityisesti kehittää kuntoutuksen uusia toimintamalleja eri väestöryhmien tarpeisiin tutkia ja arvioida nykyisten käytäntöjen vaikuttavuutta tutkia ja arvioida kuntoutusjärjestelmän toimivuutta välittää ajankohtaista tietoa kuntoutuksesta sekä asiantuntijoille että suurelle yleisölle järjestää kuntoutuksen täydennyskoulutusta tuottaa ja kehittää kustannustehokkaita kuntoutuspalveluja, jotka tukevat kuntoutujia toimimaan itsenäisinä ja tasa-arvoisina yhteiskunnan jäseninä parantaa ja lisätä kuntoutujien työ- ja toimintakykyä. Toimintaa ohjaavat arvot ovat vaikuttavuus, vastuullisuus, asiakkaan arvostaminen sekä uusiutuminen. Visio 2011 Kuntoutussäätiö on vahva ja riippumaton työikäisten kuntoutuksen valtakunnallinen asiantuntija, kehittäjä ja kuntoutuspalvelujen tuottaja. Säätiön kuntoutuspalvelut, koulutus ja viestintä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta ovat vaikuttavia ja uudistuvia, ja ne palvelevat koko Suomea ja koko kuntoutuksen kenttää. Tunnuslauseemme on Laatua elämään. Palvelutuotteemme ovat innovatiivisia, ne on kehitetty asiakkaiden tarpeista lähtien ja niiden kysyntä on hyvä. Tutkimushankkeidemme tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa ja kuntoutuksen kehittämisessä. Kehittämishankkeissa muokkaamme käytäntöön soveltuvia toimintamalleja. Kokoamme kuntoutuksen alalla käynnissä olevat tutkimus- ja kehittämishankkeet yhteiseen tietokantaan ja lisäämme kansainvälistä yhteistyötä. Koulutamme ja tiedotamme entistä aktiivisemmin kuntoutuksen kehittymisestä Valtakunnallisten kuntoutuspäivien ja muun toiminnan avulla. Keskitymme eri väestöryhmien työja toimintakyvyn sekä elämänhallinnan kannalta keskeisimpiin kuntoutuskysymyksiin ja toimimme yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. Toimintamme perustuu pitkäjänteisyyteen. Työyhteisömme on osaava ja vaalimme henkilökuntamme työhyvinvointia. 4

5 2 Viestintä Kuntoutussäätiö Vuosikertomus 2009 Ulkoisen viestinnän avulla Kuntoutussäätiötä profiloitiin pitkäjännitteisesti ja johdonmukaisesti, tavoitteena varmistaa Kuntoutussäätiön sekä yleisemmin kuntoutukseen liittyvän tiedon näkyminen medioissa. Lehdistötiedotteita julkaistiin säännöllisin väliajoin mm. säätiön tutkimustuloksista, hankkeista ja uusista palveluista. Kaikkiaan lehdistötiedotteita julkaistiin seitsemän kappaletta. Lisäksi säätiön työntekijät olivat hyvin edustettuina erilaisissa asiantuntijajulkaisuissa. Aktiivisella sisäisellä viestinnällä pyrittiin ylläpitämään avoimuutta ja vuoropuhelua työyhteisön sisällä. Sisäisiä tiedotteita julkaistiin intranetissä ja sähköpostitse yli 200 kappaletta. Tieteellis-ammatillinen aikakauslehti Kuntoutus ilmestyi neljä kertaa. Keskimääräinen levikki oli 1700 kappaletta. Lehdessä julkaistiin kuntoutusalan ajankohtaisasioihin ja ammattikäytäntöihin liittyviä kirjoituksia. Toimitusjohtaja toimi lehden päätoimittajana ja tiedottaja toimitussihteerinä. Lisäksi lehden toimitukseen kuului kolme muuta Kuntoutussäätiön työntekijää. Toimitus kokoontui kuukausittain. Kuntoutussäätiön ulkopuolisista tahoista koostuva toimitusneuvosto kokoontui helmikuussa linjaamaan sisältöä ja ideoimaan uusia sisältöjä. Sekä painetussa että sähköisessä materiaalissa esiteltiin Kuntoutussäätiön palveluja markkinointiviestinnän keinoja monipuolisesti käyttäen. Viestintä osallistui avainryhmille ja palvelujen tilaajille järjestettyjen markkinointitilaisuuksien sekä messutapahtumien suunnitteluun. Kuntoutus- ja koulutuspalveluja, hankkeita ja julkaisuja markkinoivia ilmoituksia laadittiin kohdennetusti eri medioihin. Ilmoittelussa hyödynnettiin myös omia tiedotuskanavia, kuten Kuntoutus-lehteä ja www-sivuja. Ulkopuolisia palveluja käytettiin lähinnä www-sivujen tekoon, graafiseen suunnitteluun ja painatuspalveluihin. 3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kuntoutussäätiössä oli vuonna 2009 käynnissä yli 40 erityyppistä tutkimus-, arviointi- ja kehittämishanketta. Hankkeita toteutettiin pääasiallisesti Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen lisäksi myös Kuntoutuspalvelukeskuksessa ja siellä toimivassa Innokuntoutus-yksikössä. Hankkeita rahoittivat pääosin Rahaautomaattiyhdistys, Euroopan sosiaalirahasto ja Kansaneläkelaitos. Tutkimus ja kehittämistoimintaa on edelleen kehitetty vuonna 2008 valmistuneen tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ulkoisen arvioinnin pohjalta. Tutkimus- ja kehittämistyötä toivottiin jatkossa suunnattavan enemmän makrotasoisen, kokonaisvaltaisemman tutkimuksen suuntaan. Tutkimustoiminnalle toivottiin myös entistä selkeämpää profiilia. Uutena hankkeena käynnistyi Pientyöpaikoilla uudistuminen (PUNK) -hanke. Hanke on sosiaali- ja terveysministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama vuosille Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Tampereen yliopiston HyWin-tiimi, Kuntoutussäätiön Kuntoutuspalvelut-yksikkö ja Kiipulan kuntoutuskeskus. Yhteistyötä tehdään myös hankkeessa mukana olevien viiden työterveyshuollon ja yli 50 PKyrityksen kanssa. Kertomusvuonna aloitettiin Kansaneläkelaitoksen rahoittama kaksivuotinen tutkimushanke Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia kuntoutustarpeita maahanmuuttajilla on ja kuinka olemassa olevat palvelut vastaavat näihin tarpeisiin. Niin ikään Kansaneläkelaitoksen ja työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamana käynnistettiin tutkimus Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet, jonka tarkoituksena on selvittää Kelan ja TEM:in järjestämää työvalmennustoiminnan toimivuutta ja tuloksia sekä erityisesti avoimille työmarkkinoille työllistymistä. Yhteistyössä Kelan tutkimusosaston kanssa Kelan rahoituksella aloitettiin myös valtakunnallinen selvitys Suomessa toimivista psykoterapeuteista. Raha-automaattiyhdistyksen hankkeista jatkoivat toimintaansa yli 60-vuotiaiden sepelvaltimotautia sairastavien avokuntoutuksen kehittämisprojekti (Sydän 60+), Opi oppimaan, jossa kehitetään kuntoutuspalveluja oppimisvaikeuksista kärsiville nuorille ja aikuisille sekä Työhön paluu, jossa kehitetään uusia palveluja masennuksen takia sairauslomalla olleiden työhön palaamisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Tutkimuksen ja kehittämistyön verkkopalvelu Kuntoutusportti.fi sai kohdennetun avustuksen kautta jatkorahoituksen vuosiksi

6 Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa, jossa tutkimme ammattiryhmien ja työkyvyttömyyden yhteyttä, valmistui syyskuussa ammattiryhmiä ja masennusperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä koskeva tutkimus yhdessä Eläketurvakeskuksen kanssa. Loppuvuodesta jatkettiin muihin sairauksiin perustuvaa työkyvyttömyyseläkealkavuuden tutkimusta eri ammattiryhmissä. 4 Kuntoutuspalvelut Aikaisempien vuosien tapaan Kuntoutussäätiön palveluita käyttivät kaikki maamme kuntoutusjärjestelmät. Kuntoutussäätiön tuottamien palvelujen suurin ostaja oli edelleen Kansaneläkelaitos. Kansaneläkelaitoksen osuus kuntoutuspalvelujen tuotoista oli noin 66 % vuonna 2009 (vuonna 2008 noin 70 %), työvoimatoimistojen osuus oli 12 (19 ) %, vakuutuslaitosten 3,5 (2,6) % ja muiden 18,5 (8,5) %. Keskuksen organisaatiota uudistettiin liittyen johtamisjärjestelyihin ja kuntoutuksen tukipalveluihin ja asiakaspalvelupäällikkö aloitti työnsä keskuksessa. Kuntoutuspalveluiden kysyntä vaihteli palvelukohtaisesti, kokonaisuudessaan tulos jäi kuitenkin edelleen tavoitteestaan ja tulos oli alijäämäinen vaikka selvä tulosparannus tapahtui vuoteen 2008 verrattuna. Ammatillisesti syvennetyssä lääkinnällisessä kuntoutuksessa (ASLAK) vuorokausitavoitteet saavutettiin. Myös työhönvalmennuksen vuorokausitavoitteet saavutettiin ja työkeskus toteutti tulostavoitteensa. Kuntoutustutkimuksen ja kuntoutustarveselvityksen kysyntä heikkeni selvästi vuoteen 2008 verrattuna. Lisäksi TYKkuntoutuksen kysyntä pysyi vuoden 2008 tasolla. Mainittakoon, että TYK-kuntoutuksen kysynnän lasku verrattuna vuoteen 2007 oli kuitenkin yli 40 prosenttia. Erityisen merkittävää oli, että säätiö menestyi Kansaneläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen kilpailutuksessa. Toiminta- ja työkykyä kehittävät ns. ELA-kurssit korvautuivat uusilla kursseilla, joita toteutetaan vuodesta 2010 alkaen. Säätiö haki mahdollisuutta aloittaa Kelan ammatillinen kuntoutustoiminta myös Haminassa yhteistyössä A-klinikkasäätiön ja Kymen sotavammaisten sairaskodin kanssa. Kansaneläkelaitos hyväksyi hakemuksen. Käytännössä toiminta Haminassa alkaa vuonna 2010 ja ensimmäinen ammatillinen kurssi toteutuu maaliskuusssa Innokuntoutus Vuoden 2009 alusta toimintansa aloittanut Innokuntoutus on onnistuneesti yhdistänyt arviointiin, konsultointiin, koulutukseen ja työyhteisöjen kehittämiseen liittyvät palvelut uudenlaiseksi tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi. Yksikön tavoitteena on olla Suomen johtava arviointilaitos sosiaali-, kuntoutus- ja työpolitiikan alueilla. Toimeksiantoja on arvioinnissa voitettu useita kymmeniä ja myös työhyvinvoinnin kehittämisalueella on luotu vahvoja kehittämiskumppanuuksia. Kokonaisuudessaan yksikön toiminta on vuonna 2009 ollut tavoitteiden mukaista. 6 Talous Kokonaisuudessaan Kuntoutussäätiön taloudellinen parani selvästi vuonna 2009 vuoteen 2008 verrattuna. Tulos parani myös kuntoutuspalveluissa, vaikka se olikin edelleen alijäämäistä. Tutkimus- ja kehittämiskeskus ja Innokuntoutus ja viestintä saavuttivat jokseenkin talousarvioon asetetut tavoitteet. Säätiön koulutustoiminta oli kuitenkin alijäämäistä. Kuntoutussäätiön tukipalveluissa aikaansaatiin merkittäviä säästöjä. Heikko taloustilanne vuonna 2008 ja osin myös vuonna 2009 aiheuttivat kuitenkin sen, että säätiö joutui käymään yt-neuvotteluita tarvittavien säästöjen aikaansaamiseksi. Tilikauden tulos oli koko säätiön tasolla hieman alijäämäinen. Tilinpäätöstiedot eivät ole täydelliset. 6

7 KUVIO 1. Tilinpäätös 2009, tuotot. TILINPÄÄTÖS 2009 TUOTOT Muut tuotot 2 % Vuokrat 1 % Korot 0 % Yleisavustus 12 % Tutkimustyö 25 % Innokuntoutus Koulutus 6 % Kuntoutus 54 % Viestintä 0 % KUVIO 2. Tilinpäätös 2009, kulut. TILINPÄÄTÖS 2009 KULUT Palvelut 19 % Poistot 1 % Muut kulut 3 % Korot 1 % Aineet, tarv 5 % Vuokrat 2 % Henk. sivuk 14 % Palkat 55 % 7

8 7 Asiakkaat Kuntoutussäätiö Vuosikertomus 2009 Asiakastyytyväisyysselvitykset osoittivat, että asiakkaat pitivät Kuntoutussäätiön palveluita hyvinä tai erinomaisina eikä asiakastyytyväisyydessä tapahtunut vuoden 2009 aikana oleellisia muutoksia parempaan tai huonompaan suuntaan (kts. taulukko 1). TAULUKKO 1. Palvelukohtaiset keskiarvot kysymykseen Minkä arvosanan antaisit saamastasi kuntoutuspalvelusta kokonaisuutena? (asteikolla 1 5) vuonna N Keskiarvo (5 = erittäin tyytyväinen) Työkyvynarviointi 33 4,3 Kuntoutustarveselvitys 8 4,3 Kuntoutustutkimus 37 4,0 ASLAK (KAL + KAA) 213 4,2 TYK (TYL + TYA) 8 3,5 Elämisen laadun kurssi (ELA) 42 4,2 Sydänkuntoutus 15 4,3 Sydän 60 + (SKA) 45 4,5 Syöpäkuntoutus (RSA) 13 4,5 TULES (TUA + TUL) 37 4,2 MBA 7 4,1 Työkokeilu 17 4,1 Yksilöllinen työhönvalmennus 8 4,1 Omin voimavaroin työmarkkinoille (OVT) 21 4,4 IP-TAVI 10 4,0 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus 15 4,3 Yhteensä 529 Yleensä tyytyväisyys kuntoutuspalveluihin 650 4,2 Kuntoutuksen suunnitteluun liittyvissä palveluissa kerätyissä lähettäjäpalautteissa saatiin hyviä tuloksia. Lähettäjäkysely kaipaa kuitenkin jatkossa kehittämistyötä. Kaikista kyselyyn vastanneista 76 % vastaajista piti lausunnon sisältöä hyvänä ja lausuntoa selkeänä ja luettavana. 69 % piti saamiaan suosituksia toteuttamiskelpoisina ja osittain toteuttamiskelpoisina piti 28 % vastaajista. Kuntoutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuneiden asiakastyytyväisyys oli palautekyselyiden mukaan hyvä, ja myös Kuntoutuspäivistä saatu palaute oli positiivista. 8 Prosessit Kuntoutussäätiön nettisivujen uudistamisprosessi saatettiin päätökseen. Nettisivujen lopullinen avaaminen jäi kuitenkin maaliskuulle Toimintaa ohjaavia prosesseja analysoitiin ja kehitettiin, ja laatukäsikirja pidettiin ajan tasalla. Säätiön potilashallintojärjestelmään (Elbit) liittyen kuntoutusprosesseja selkeytettiin ja niiden hallintaa keskitettiin. Vuoden 2008 tavoitteena oli, että kuntoutuksen tuotantoprosessia ja Elbitpotilashallintojärjestelmän käyttöä voitaisiin tehostaa. Tähän työhön on palkattu uusi henkilö vuoden 2009 alussa. Lisäksi jatkettiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua ja prosesseja koskevan ohjeiston täydentämistä. Uutta versiota käsikirjasta tutkimus- ja kehittämistyön käytännöt ja laatu valmisteltiin. Uuden version lopullinen käsittely jäi kuitenkin vuodelle 2010 Kuntoutussäätiön tutkimuseettistä ohjeistoa täydennettiin. Eettinen toimikunta kokoontui vuoden aikana kerran. 9 Henkilöstö Syksyllä 2008 jouduttiin Kuntoutussäätiössä käymään huonon taloudellisen tilanteen vuoksi yt-neuvotteluja ja tämä ei voinut olla vaikuttamatta työilmapiiriin säätiössä. Neuvottelut jatkuivat vielä keväällä Suoranaisilta irtisanomisilta kertomusvuonna kuitenkin vältyttiin. Henkilöstökyselyn perusteella heikoin työilmapiiri oli Kuntoutuspalvelukeskuksessa, johon lomautukset ja muut toimenpiteet keskittyivät. Työyhteisöindeksikysely toteutettiin perinteiseen tapaan syksyllä Kyselyn toteutti työterveyshuolto yhteistyössä työsuojelutoimikunnan kanssa. Kyselyyn vastasi 66 henkilöä. Tulosten mukaan työilmapiiri ei säätiössä ole kokonaisuudessaan merkittävästi huonontunut. Kehitettävää kuitenkin löytyi ja tuloksiin kiinnitetään huomiota säätiön eri yksiköissä. Työnhallinta vaatii edelleen kehittämistä. Työtyytyväisyys ja työyhteisön toimivuus ovat ennallaan. Lisäksi on halukkuutta panostaa menestykseen ja tiedonkulku sekä luottamus ovat parantuneet. 8

9 KUVA 1. Kuntoutussäätiön työyhteisöindeksi. 65,0=keskimääräinen työyhteisöindeksivertailu työpaikoissa. Työyhteisön toimivuutta ja työyhteisön yksilöiden voimavaroja on kysytty erikseen. Nämä tiedot on laskettu yhteen, josta on muodostettu työyhteisöindeksi. Kuntoutussäätiö Työyhteisöindeksi 2009 ( vrt 65,0 ) Kunt.pal T-valm Tutkimus Hallinto Hallinto+N KS tot TYKY-toiminta, henkilöstökoulutus, perehdytys ja kehityskeskustelut toteutettiin aiempien vuosien tapaan. Kuntoutussäätiön henkilöstön virkistyskerho toimi aktiivisesti järjestäen liikuntatapahtumia ja muuta virkistystoimintaa. Säätiöön on myös vakiintunut käytäntö, jonka mukaan työntekijät voivat käyttää tunnin työaikaa viikossa liikunnan harrastamiseen. Tämä käytäntö toimii ja sitä jatketaan edelleen. Perinteiseen tapaan myös henkilöstökoulutusta järjestettiin varsin runsaasti. Kuntoutussäätiön työhyvinvoinnin ja laadukkaiden työprosessien kehittämishanke (KUTLA) jatkui edelleen vuonna Hankkeeseen liittyen siirryttiin asiakkuuslähtöiseen palveluprosessien johtamiseen. Henkilöstöresurssien (tarpeiden, kuormituksen ja seurannan) ohjausta ja koordinaatiota keskitettiin ja siinä hyödynnetään atk-pohjaista ohjausjärjestelmää. Talon yleisten ja kuntoutuspalvelujen tukipalvelujen uudelleenorganisointi käynnistettiin. Sen avulla tukipalveluja kehitetään tukemaan nykyistä paremmin säätiön toimintaa ja strategista rakennetta. Henkilöstöpalvelut keskitettiin talous- ja yleispalvelukeskukseen. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen organisaation rakenteita kehitettiin tukemaan paremmin keskuksen sisällöllistä työtä ja yhteistyötä sekä Kuntoutussäätiön sisällä että muiden kentän toimijoiden kanssa. Kirjasto- ja tietopalvelut siirtyivät tutkimus- ja kehittämiskeskukseen. Keskuksen asemaa alan erityisasiantuntijana ja osaajana kirkastetaan suhteessa eri rahoitustahoihin. Jatkossa tutkimus- ja kehittämistoiminnan linjauksia ja painopistealueita selkiytetään vastaamaan paremmin yhteiskunnan muutoksiin. 10 Riskit ja epävarmuustekijät sekä arvio todennäköisestä kehityksestä Verrattuna vuoteen 2009 näkymät tulevalle toiminta- ja tilikaudelle ovat hieman parantuneet. Erityisen tärkeää on se, että Kelan kuntoutusta koskevaa lainsäädäntöä tullaan mahdollisesti arvioimaan ja se, että Kela on muuttanut etuusohjeitaan. Etuusohjeiden muuttamisen seurauksena Kelan kuntoutuksen hylkäysprosenttien kasvu on saatu taittumaan. Keväällä 2010 järjestetään Kelan kuntoutussuunnittelua koskevien palvelujen kilpailutus. Kilpailutuksessa ovat mukana myös työhönvalmennus ja työkokeilu. Säätiölle on tärkeää menestyä näissä kilpailutuksissa: kuntoutusliiketoiminta ei ole ollut aiempina vuosina taloudellisilta tuloksiltaan riittävää. Yhtenä vaihtoehtona on selvitetty koko palvelutoiminnan yhtiöittämistä yhdessä jonkun muun toimijan kanssa. Tässä asiassa mahdollisesti edetään vuoden 2010 aikana. Vuoteen 2009 verrattuna Innokuntoutukselle haetaan edelleen lisäkasvua. Tilojen lisäkäyttöä ja hyödyntämistä selvitetään. Tavoitteena on myös kehittää uusia palveluja koskien tilojen lisäkäyttöä. Toiminnan käynnistyminen Haminan toimipisteessä suunnitelmien mukaan on tärkeää. Uusien, sisällöltään uudistuneiden ammatillisten kuntoutuspalveluiden käynnistäminen tarjoaa ison haasteen. Säätiössä käynnistyy vuonna 2010 uusia isoja arviointi- ja kehittämishankkeita. Uutta RAY-rahoitusta saadaan nelivuotiseen hankkeeseen koskien kolmannen ja julkisen sektorin palveluyhteistyön selvittämistä kun- 9

10 toutuksen alalla. Hanke on strategisesti tärkeä, koska RAY-rahoituksen kannalta haasteena on todettu kansalaisjärjestöyhteistyön kehittäminen. RAY:n kanssa on sovittu, että vuoden 2010 aikana jatketaan yhteistä keskustelua siitä, mihin avustukset voivat Kuntoutussäätiön toiminnassa jatkossa kohdentua. Yleisesti ottaen säätiöllä käynnissä useita pitkäkestoisia kansallisesti merkittäviä kehittämishankkeita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Kuntoutussäätiön asema ja maine uudentyyppisten kuntoutuspalvelujen tuottajana säilyy lähitulevaisuudessa. Säätiön RAY-yleisavustus muuttuu vuonna 2011 kohdennetuksi avustukseksi. Tavoitteena on, että rahoitus pysyy nykytasollaan ja että tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi pysyy entisellään seuraavien viiden vuoden aikana. TAULUKKO 2. Kuntoutussäätiön tuloskortti VISIO MENESTYSTEKIJÄT ARVIOINTIKRITEERI MITTARIT TAVOITE 2009 (Toteuma) Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Hankesuunnitelma ja sen toteutuminen Hankeseuranta Kuntoutussäätiö on vahva, riippumaton, valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen asiantuntija, kehittäjä ja kuntoutuspalvelujen tuottaja. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on tärkeää toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, koulutusja viestintätoiminnassa kuntoutustiedon ja -osaamisen lisääminen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan korkea taso, innovatiivisuus ja oikea kohdentuminen. Toiminnan linjaus selkeämmin strategian väestön ja palvelujen tilaajien tarpeita vastaavaksi. Tuloksellinen viestintäja koulutustoiminta. TK-hankkeet vaikuttavat Kelan standardiin. Tuloksellinen ja oikein kohdennettu kuntoutuksen palvelu- ja tutkimustoiminta ja sen kehittäminen. Seuranta ja strategian mukaiset muutokset organisaatiossa Määrä. Toiminnan muutos. Toiminnan muutos Kuntoutuksentutkimuspoliittisen tutkimusohjelman teko käynnistyy. (Viivästyi) Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeet toteutuvat suunnitellusti ja säätiö on mukana käynnistämässä työhön paluun ja työllistymisen tuen Kelan kehittämishanketta. (Kyllä) Palvelukeskus, tutkimuskeskus, koulutus ja viestintä on uudelleen organisoitu. Innokuntoutus aloittaa. (Kyllä) Toimintaseuranta ja tiedotusseuranta. Määrä Kuntoutussäätiön näkyvyys mediassa paranee, nettisivut uudistuvat ja kävijämäärä kasvaa. (Osittain) Asiakkaat Tarjoamme asiakkaan ja palvelujen tilaajan näkökulmasta toimintaja työkykyä sekä hyvinvointia parhaiten edistävät kuntoutuskeinot ja tutkimus- ja kehittämiskohteet. Huolehdimme kuntoutusalan osaamisen kehittämisestä. Yhteistyö, ajanmukaisuus, laatu Vastuullisuus Palvelujen tunnettuus Monipuolinen kuntoutuspalvelujen tilaajakunta Verkkopalveluhanke ja sen toteutuminen. Lähettäjä- ja asiakasseuranta. Vaikuttavuusseuranta. Markkinoinnin seuranta. Seuranta. Hankeseuranta. Lähettäjäpalaute, asiakaspalaute. Vaikuttavuuspalaute. Tilaisuuksien ja kohdennetun markkinoinnin määrä. Prosenttiosuus. Verkkopalveluhanke vakinaistuu. (Osittain) Hyvä/erinomainen 80 %, ajanmukaisuus 80 %. Kouluarvosana 8,5. (Kyllä) Vaikuttavuustulokset hyviä. (Ei mitattu) Tehostuu. (Kyllä) 35 % kuntoutuspalvelujen tuloista muita kuin Kelan lähetteellä. (Kyllä, 66%) Innokuntoutus aloittaa (Kyllä) 10

11 VISIO MENESTYSTEKIJÄT ARVIOINTIKRITEERI MITTARIT TAVOITE 2009 (Toteuma) Talous Kustannustietoisuuden ja tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen kaikessa toiminnassa. Kannattavat tuotteet ja hinnoittelun kehittäminen Voimavarojen tehokas ja taloudellinen käyttö Talousseuranta. Projekti / Sisäinen laskenta Tulosalueiden kate. Kuntoutuksen kate. Nettotuotto liikevaihdosta. Projektin seuranta Kuntoutus 39 % + 1% (Ei) 0 % (Ei) Projekti valmistuu (Kyllä) Menestyminen palvelujen ja hankkeiden kilpailutuksissa Seuranta Seuranta Hyväksyttyjen tarjousten prosenttiosuus Uudet palvelut ovat kannattavia. Paranee v.2008 tasoon nähden (Kyllä) Tarjoukset hyväksytään (70%) (Kyllä) Toimintapohjan ja rahoituspohjan laajentaminen. RAY-rahoitus toteutuu suunnitellusti (yleisavustus, kohdennetut ja projektit) Seuranta Yleisavustusprosentin kasvu, kohdennettujen avustusten ja projektirahoituksen määrä RAY-yleisavustus kasvaa 3% (Ei), saadaan suunnitelman mukaiset kohdennetut avustukset (Kyllä), muu projektirahoitus pysyy vuoden 2008 tasolla (Kyllä). Tuotetaan lisäarvoa asiakkaalle. Käynnissä kehittämisprojekti, jota toteutetaan v Seuranta Yritysasiakkaiden määrä Tilojen käyttöaste Saadaan uusi kohdennettu avustus, verkkopalveluhanke. (Kyllä) Kasvaa (Osittain) 11 Hallinto Kuntoutussäätiön hallitus Kuntoutussäätiön hallitukseen kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä ja seitsemän henkilökohtaista varajäsentä. Jäsenet valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Kansaneläkelaitos, sosiaali- ja terveysministeriö, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Työeläkevakuuttajat TELA, Vakuutuskuntoutus VKK ry ja Suomen Mielenterveysseura ry nimeävät kukin yhden jäsenen ja varajäsenen hallitukseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen sihteerinä toimii Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Veijo Notkola. Hallituksen puheenjohtajana toimi johtaja Asko Apukka Kansaneläkelaitoksesta saakka, varapuheenjohtajana johtaja Pekka Piispanen Työeläkevakuuttajat TELA:sta. Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaks:n asiamies Antti Mykkänen on toiminut hallituksen puheenjohtajana alkaen. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana viisi kertaa. Neuvottelukunta Kuntoutussäätiöllä on neuvottelukunta, johon hallitus valitsee edustajat neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan kokoonkutsujana toimii Kuntoutussäätiön hallituksen puheenjohtaja, joka toimii myös neuvottelukunnan puheenjohtajana. Neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. 11

12 Hallituksen kokoonpano vuonna 2009: Kansaneläkelaitos johtaja Asko Apukka, puheenjohtaja saakka (varajäsen koulutuspäällikkö Tapio Johansson) kunnallisalan asiamies Antti Mykkänen, Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaks, alkaen Työeläkevakuuttajat TELA johtaja Pekka Piispanen varapuheenjohtaja (johtaja Eero Lankia) Sosiaali- ja terveysministeriö hallitusneuvos Anja Kairisalo (johtaja Kari Ilmonen) Elinkeinoelämän keskusliitto EK ylilääkäri Kari Kaukinen (asiantuntija Rauno Toivonen) Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry asiantuntijalääkäri Kari Haring (työympäristösihteeri Raili Perimäki) Vakuutuskuntoutus VKK ry toimitusjohtaja Juha Mikkola (kuntoutuspäällikkö Samuli Kaarre) Suomen Mielenterveysseura kehittämisjohtaja Liisa Saaristo (koulutusjohtaja Eila Okkonen) Neuvottelukunnan kokoonpano 2009: Johtaja Asko Apukka, Kansaneläkelaitos, puheenjohtaja, saakka Kunnallisalan asiamies Antti Mykkänen, Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaks, puheenjohtaja alkaen Pääsihteeri Harri Vertio, Suomen Syöpäyhdistys (varajäsen ylilääkäri Matti Rautalahti) Johtaja Riitta Korpiluoma, Eläketurvakeskus (tutkija Raija Gould) Työvoimapalvelujen yksikön johtaja Merja Ekqvist, Uudenmaan TE-keskus (erikoissuunnittelija Kaarina Ruotsalainen, vs. Marjatta Mulari) Toiminnanjohtaja Janne Juvakka, Terveyden Edistämisen Keskus (kehittämispäällikkö Ritva Varamäki) Ylitarkastaja Patrik Kuusinen, Työ- ja elinkeinoministeriö Tutkimuspäällikkö Jukka-Pekka Halonen, Kansaneläkelaitos/tutkimusosasto (tutkijalääkäri Katariina Hinkka) Ylilääkäri Marja-Leena Sankari, Kansaneläkelaitos, Itä-Suomen vakuutusalue (ylilääkäri Kyösti Haukipuro) Ylitarkastaja Pia Kalkkinen, Opetushallitus Terveyspalvelupäällikkö Ulla-Riitta Penttilä, Suomen Sydänliitto Terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö, Vantaan kaupunki (johtava lääkäri Anita Korhonen) Ylilääkäri Kirsi Koljonen, Espoon keskuksen terveyspalvelut (johtava kuntoutussuunnittelija Tiina Hannikainen) Neuvottelukunnan kokouksia oli vuoden 2009 aikana kaksi. Yhteistyötoimikunnan kokoonpano 2009: Eivor Melavuori, puheenjohtaja Veijo Notkola, varapuheenjohtaja Tapio Lyömiö, sihteeri Marjukka Aaltonen Päivi Kilpamäki Riitta Mannonen Pirkko Koskiniemi Hannu Turunen Varajäsen: Pirjo Kuoppala Kokouksia oli vuoden aikana seitsemän. Työsuojelutoimikunnan kokoonpano 2009: Tapio Lyömiö, työsuojelupäällikkö Eivor Melavuori, työsuojeluvaltuutettu, puheenjohtaja Leena Manelius, I työsuojeluvaravaltuutettu, sihteeri ( asti) Anna-Maija Hänninen, II työsuojeluvaravaltuutettu ( asti) Kokouksia oli vuoden aikana seitsemän. Kuntoutussäätiön tutkimuseettisen työryhmän kokoonpano 2009: Jukka Kivekäs, ylilääkäri, Varma, puheenjohtaja Raimo Raitasalo, tutkimusprofessori, Kela, varapuheenjohtaja. Kristiina Härkäpää, tutkimus- ja kehittämispäällikkö, KS, tutkijajäsen Seija Jokinen, kuntoutuspäällikkö, KS, maallikkojäsen Jouni Puumalainen, tutkija, KS, tutkijajäsen Tapio Lyömiö, hallinto- ja talousjohtaja, KS, maallikkojäsen Annika Laisola-Nuotio, tutkimussihteeri, KS, sihteeri Kokouksia oli vuoden aikana yksi. 12

13 Kuntoutussäätiöllä oli edustajia seuraavissa organisaatioissa: A-klinikkasäätiön valtuuskunta Veijo Notkola, jäsen GeroCenter-säätiö Veijo Notkola, valtuuskunnan varapuheenjohtaja Tiina Pensola, hallituksen varajäsen HUS, Kuntoutuksen yhteistyötoimikunta Marjukka Aaltonen, jäsen HUS, koordinoiva eettinen toimikunta Veijo Notkola, varajäsen Kirkon Sosiaalifoorumi Veijo Notkola, jäsen Rehabilitation International Veijo Notkola, Hallituksen jäsen Rehabilitation International Veijo Notkola, Chair (puheenjohtaja) Policies and Services Comission Rehabilitation International (Rifi ry) Suomi Veijo Notkola, hallituksen jäsen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Veijo Notkola, jäsen Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntoutusasiain neuvottelukunta Veijo Notkola, jäsen Sosiaali- ja terveysministeriö, yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunta, Veijo Notkola, varajäsen Sosiaali- ja terveysministeriö, yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunta, innovaatioryhmä Veijo Notkola, jäsen Sosiaali- ja terveysministeriö, SATA-komitean valmisteluryhmä (kuntoutus)veijo Notkola, jäsen Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Veijo Notkola, jäsen Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Veijo Notkola, varapuheenjohtaja Kristiina Härkäpää, tieteellisen toimikunnan varapuheenjohtaja MS-liitto, työllisyysvaliokunta Veijo Notkola, jäsen Vates-säätiö Matti Tuusa, valtuuskunnan jäsen Terveyspalvelualan työnantajaliitto Tapio Lyömiö, hallituksen jäsen Väestötieteen yhdistys Tiina Pensola, hallituksen jäsen Siirtolaisuustutkimuksen instituutti Tiina Pensola, neuvottelukunnan jäsen Suomen Psykologisen Seuran Terveyspsykologian jaos Piia Rantanen, johtokunnan jäsen The Stress and Anxiety Research Society Juhani Julkunen, Suomen kansallinen edustaja Suomen Neuropsykologinen Yhdistys Johanna Nukari, koulutussihteeri Potilasasiamies Kertomusvuonna Kuntoutussäätiön potilasasiamiehenä toimi johtava sosiaalityöntekijä Eila Sundman. Tilintarkastajat Tilintarkastajina toimivat KHT Kai Salli (Heidi Vierros) ja KHT Sirpa Eriksson (KHT Outi Hieta), kaikki Tilintarkastustoimisto KPMG Oy Ab:stä. 13

14 2 Tulos ja tase Tuloslaskelma Vuosi 2009 Vuosi 2008 Varsinainen toiminta Kuntoutustoiminta Tuotot Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä Kuntoutustoiminta yhteensä Innokuntoutus Tuotot Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä Innokuntoutus yhteensä Kirjasto ja tietopalvelu Tuotot Avustukset Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä Kirjasto ja tietopalvelu yhteensä Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tuotot Avustukset Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulut yhteensä Tutkimus- ja kehittämistoiminta yhteensä 0 0 Tutkimustoiminnan projektit Tuotot Avustukset Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä Tutkimustoiminnan projektit yhteensä

15 Tuloslaskelma Vuosi 2009 Vuosi 2008 Johto ja yleispalvelut Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulut yhteensä Johto ja yleispalvelut yhteensä Kulujäämä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Korko- ja rahoitustuotot Kulut Korko- ja rahoituskulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä Kulujäämä Yleisavustukset Raha-automaattiyhdistys Toiminta-avustus Muut avustukset Avustukset yhteensä Tilikauden ali/ylijäämä

16 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTA AVAA VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Muut rahastot Edellisten tilikausien ali/ylijäämä Tilikauden ali/ylijäämä Oma pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta Lyhytaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA

17 13 Julkaisut Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen julkaisut 2009 Referee-julkaisut 1. Ala-Kauhaluoma M (2009) MS-tautia sairastavien kuntoutukseen osallistuminen ja kuntoutustarve. Kuntoutus 32:1, Igna CV, Julkunen J, Vanhanen H (2009) Anger expression styles and blood pressure: Evidence for different pathways. J of Hypertension, 27: Jaakkola M (2009) Maahanmuuttajat suomalaisten näkökulmasta. Asennemuutokset Tutkimuksia 1, Helsingin kaupungin tietokeskus. Edita Prima Oy, Helsinki. 4. Julkunen J, Gustavsson-Lilius M, Hietanen P (2009) Anger expression, partner support, and quality of life in cancer patients. J Psychosom Res, 2009, 66: Järvikoski A, Hokkanen L, Härkäpää K (toim.) (2009) Asiakkaan äänellä. Odotuksia ja arvioita vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 80. Helsinki. 6. Linnakangas R & Lehtoranta P (2009) Lapset ja nuoret kuntoutuksessa. Kelan psykiatrisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeen arvioinnin osaraportti. Sastamala. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 69, Kansaneläkelaitos. 7. Mannila S & Reuter A (2009) Social Exclusion Risks and their Accumulation among Russian-Speaking, Ethnically Finnish and Estonian Immigrants to Finland. Journal of Ethnic and Migration Studies. Vol. 35, No. 6, July 2009, Mattila-Aalto M (2009) Kuntoutusosallisuuden diagnoosi. Tutkimus entisten rappiokäyttäjien kuntoutumisen muodoista, mekanismeista ja mahdollisuuksista. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 81. Helsinki. 9. Rantanen P, Julkunen J, Vanhanen H (2009) Naisten sydänterveyden edistäminen terveysneuvonnan ja varhaiskuntoutuksen keinoin. Satunnaistettu vaikuttavuustutkimus. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 82. Helsinki. 10. Rantanen P, Julkunen J, Vanhanen H (2009) Promoting women s heart health by screening for vascular risk factors among middle-aged women. Methods and baseline results from a preventive trial. Vascular Disease Prevention, 2009, 6, Muut julkaisut ja raportit 1. Ala-Kauhaluoma M (2009) Suomalainen kuntoutuksen tutkimus näyttävästi esillä eurooppalaisessa kongressissa. Kuntoutus 4, Ala-Kauhaluoma M (2009) Työkykyä tukeva kuntoutuskokeilu MS-tautia sairastaville. Kokeilun arviointi. (Julkaisematon raportti Suomen MS-liiton käyttöön.) 3. Ala-Kauhaluoma M, Härkäpää K, Harkko J (2009) Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet. (Julkaisematon raportti Kelan työhönvalmennuksen palveluntuottajille suunnatusta kyselystä.) 4. Ala-Kauhaluoma M & Kemppi A (2009) Tutkimustietoa MS-tautia sairastavista suomalaisista ja työelämään osallistumisesta. Työterveyslääkäri 27:1, Haapasalo S (2009) Erilaista oppijuutta vai oppimisvaikeuksia? Artikkeli oppaassa: Koskinen K & Hautaluoma M (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. 6. Haapasalo S & Korkeamäki J (toim.) (2009) Kuntoutuspalveluita aikuisten oppimisvaikeuksiin. Opi oppimaan -hankkeen väliraportti. Kuntoutussäätiön työselosteita 38. Helsinki. 7. Haapasalo S & Korkeamäki J (2009) Opi oppimaan -hanke kehittää uusia kuntoutuspalveluita aikuisten oppimisvaikeuksiin. LukSitko-lehti Haapasalo S, Korkeamäki J, Nukari J, Reiterä-Paajanen U, Saarelainen AL (2009) Tukea ja palveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin. Palveluopas asiakkaalle ja työntekijälle. Kuntoutussäätiö, Helsinki. 9. Henriksson M & Ala-Kauhaluoma M (2009) Finnish Rehabilitation Experiment for Temporarily Employed Academic People. Evaluation of the Model And First Results. International Journal of Rehabilitation Research. 32:1, The 10th EFRR Congress, , Riga, Latvia. (Abstract) 17

18 10. Hietala-Paalasmaa O, Hujanen T, Härkäpää K, Reuter A (2009) Mielenterveyskuntoutujien klubitalot. Yhteisön tukea ja yksilöllistä kuntoutumista. Avustustoiminnan raportteja 20, Raha-automaattiyhdistys, Helsinki. 11. Jalava J & Koskela T (2009) Naisten sydänterveyden edistäminen -hankkeen arviointi. Arviointiraportteja 2. Kuntoutussäätiö. Helsinki. 12. Korkeamäki J & Haapasalo S (2009). Oppimisvaikeudet ja niiden kuntoutus. Kuntoutusportti, Laurila H & Ala-Kauhaluoma M (2009) MS-tautia sairastavien työurien rakentuminen ja työssä pärjääminen. Kuntoutus 2, Lehikoinen T (2009) Vaikuttavuuden arviointi terveystutkimuksessa. Tilastopäivät 2008, Tilastollinen vuosikirja Lehikoinen T (2009) Tutkimus vaikeavammaisista kuntoutujista Kelan palveluissa tausta, tavoitteet ja menetelmä. Teoksessa: Järvikoski A ym. (toim.) Asiakkaan äänellä. Odotuksia ja arvioita vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 80. Helsinki. 16. Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa-alueilla (2009). Esiselvitysraportti. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkaisuja 9. Työterveyslaitos, Kuntoutussäätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 17. Pensola T & Gould R (2009) Ammatit ja masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2009: Pensola T (2009) Matkakertomus SeniorForce -yhteistyöprojektiin osallistumisesta. Kuntoutus 4, Pensola T (2009) The Effect of Preventive Non-Institutionalized Rehabilitation on Health, Physical and Cognitive Capacity and Work Ability of Persons Aged 55+. International Journal of Rehabilitation Research 32; S1:S Saarinen T, Julkunen J, Nilson-Niemi E, Turunen H (2009) Rinta- ja eturauhassyöpäpotilaiden avokuntoutuksen kehittäminen. (Tutkimusraportti Kelan käyttöön, ) 21. Tukea ja palveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (2009). Opi oppimaan -projekti. Kuntoutussäätiö, Helsinki. Verkkoversio. 18

19

20 Pakarituvantie 4-5 PL Helsinki Puh. (09)