Maalaustyö ja välineet

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Maalaustyö ja välineet"

Ismo Nurminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Maalaustyö ja välineet Henkilöstö, ammattitait ja välineet Maalaustyö Krrsinestmaalaustyön tekijällä n ltava työn edellyttämä ammattitait ja -välineet. Erityistapauksissa vidaan vaatia saadun ammattikulutuksen sittamista tai hyväksytyn järjestön sertifiinti. Hyvällä työntekijällä n hyvät välineet ja niiden kunnsta myös hulehditaan. Hyvän lpputulksen kannalta n myös välttämätöntä, että työntekijöillä n riittävät tiedt vaaditusta laatutassta, välineistä, maaliaineista sekä niiden käyttöminaisuuksista ja lsuhdevaatimuksista. Maalaustyö suritetaan maalaustyöselsteen ja standardin SFS-EN ISO mukaisesti. Maalaustyössä tulee nudattaa maalien tuteselsteissa annettuja työtapja lsuhdehjeita sekä pääll maalausväliaikja. Tuteselsteiden ja käyttöturvallisuustiedtteiden tulee lla maalarien käytettävissä ja heidän tulee tutustua niihin ennen työn alittamista. Maalaustyö tehdään puhtaalle, esikäsitellylle pinnalle mahdllisimman pian puhdistuksen jälkeen ennen pinnan uudelleen likaantumista, rustumista tai hapettumista. Maali ja tarvittaessa myös kvete sekitetaan tasalaatuiseksi, kaksikmpnenttimaaliin lisätään kvete ikeassa sekitussuhteessa ja maali hennetaan tarvittaessa käyttövisksiteettiin. Maalin tulee lla ikeassa käyttölämpötilassa. Maali levitetään tasaiseksi kerrkseksi vaadittuun kalvnpaksuuteen. Kerrspaksuutta seurataan märkäkalvmittarilla. Terävät reunat, nurkat, ntsiklt ja vastaavat krrsiherkät khdat vahvistetaan tarvittaessa sivellinmaalauksella. Kunkin maalikerrksen kuivuttua suritetaan tarkistusmittaus kuivakalvmittarilla ja mittaustulkset kirjataan. Tämä maalauskertjen välillä tehtävä mittaus n tarpeellinen, kska kalvn kasvattaminen pintamaalilla vi lla vaikeaa ja kallista, palsujamaalauksessa luvatntakin. Pintamaalin peittävyyden varmistamiseksi, varsinkin keltaisia ja punaisia värisävyjä käytettäessä, n viimeistä edellinen maalikalv varminta maalata samaa sävyaluetta levalla, pintamaalia vaaleammalla phja- tai välimaalilla. Seuraava maalikerrs levitetään edellisen kerrksen kuivuttua. Js maksimipäällemaalausväliaika n ylittynyt, pinta n käsiteltävä maalauskuntn esim. himalla. Sujaimet Maalaustöissä n käytettävä siihen sveltuvia sujaimia. Sujavarusteet vat yksi maalarin perustarpeista. Varusteiksi maalari tarvitsee haalarit (hupulla, js mahdllista), huppu (js ei haalareissa), turvakengät, hanskat (materiaalina esimerkiksi nitriili), hengityssujain (jhn sisältyy hiukkas -ja aktiivihiilisudattimet) ja ilmatiiviit silmäsujaimet tai vaihtehtisesti kk

Hyvän lpputulksen kannalta n myös välttämätöntä, että työntekijöillä n riittävät tiedt vaaditusta laatutassta, välineistä, maaliaineista sekä niiden käyttöminaisuuksista ja lsuhdevaatimuksista.

2 naaman peittävä hengityssujain/maski yhdistelmä (kuvassa). Suihkupuhdistajalla n edellisten lisäksi raitisilmalla varustettu sujakypärä (kuvassa). Maalaustavat Märkämaalaus Sively- ja telamaalaus Sively Sivelymaalaus n maalinlevittämistä siveltimellä. Siveltynä maali saadaan tunkeutumaan hyvin kappaleen pintaan. Sivelyä käytetään myös katvepaikkjen ja sisä- ja ulkkulmien tms. vahvistusmaalaukseen. Telaus Telaus n maalin levitystä telaamalla. Telausta käytetään melk harvin krrsinestmaalauksessa. Telausta vidaan käyttää maalin levittämiseen kappaleen pintaan mutta se tarvitsee tasittaa esim. siveltimellä levityksen jälkeen Kast ja valelumaalaus Kastmaalaus Kastmaalaus n maalausta kastamalla kappale maaliin. Kastmaalaus n menetelmänä yksinkertainen. Lpputulksessa n kuitenkin sallittava hiukan valumia ja tippumiskhdissa maalipisarita. Valelumaalaus Valelumaalaus n kappaleen pinnittamista maalia valelemalla. Valelumaalauksella saadaan käytännössä sama maalaustuls kuin kastmaalauksella. Ruiskumaalaus Sumuttavissa menetelmissä maali hajtetaan pieniksi pisariksi ja puhalletaan maalattavaan pintaan. Sumuttavia menetelmiä vat: - suurpaineruiskutus - matalapaine- eli sivuilmaruiskutus - sähköstaattinen ruiskutus

Sivelyä käytetään myös katvepaikkjen ja sisä- ja ulkkulmien tms. vahvistusmaalaukseen. Telaus Telaus n maalin levitystä telaamalla. Telausta käytetään melk harvin krrsinestmaalauksessa.

3 Vertailtaessa sumuttavia maalinlevitysmenetelmiä n harkittava tarkin niiden etuja ja haittja maalausjärjestelmään ja maalattavaan khteeseen nähden. Suurpaineruiskutus Suurpaineruiskutuksesta käytetään myös nimityksiä krkeapaineruiskutus, ilmatn ruiskutus ja airless ruiskutus. Menetelmässä maali tai lakka puristetaan suuren paineen alaiseksi bar. Purkautuessaan suurpainepistlin pienestä suutinauksta paineinen maali hajaa pieniksi pisariksi ja iskeytyy maalattavaan pintaan. Hukea ja paljn käytetty maalausmenetelmä tellisuudessa Käytetään yleisesti sillin, kun maalattavaa pinta-alaa n paljn, ja se pitää pinnittaa npeasti Vaatii käyttäjältään harjaannusta ja hulellisuutta kun haetaan vähänkin laadukkaampaa pintaa Hulttimenpiteet tärkeät, vähintään päivittäinen puhdistus Saadaan paksujakin kalvvahvuuksia yhdellä maalauskerralla Mahdllisuus myös hajtusilma-avusteiseen maalaamiseen, ei tsin laadultaan vastaa nrmaalia hajtusilmaruiskutusta. Matalapaineruiskutus (sivuilma) Hajitusilmaruisku levittää paineen avulla maalin tai lakan pieniksi pisariksi ja kuljettaa maalattavalle pinnalle. Menetelmällä saadaan hyvin tasainen lpputuls. Ajneuvmaalauksessa yleisin maalin levitystapa Mahdllistaa paremman pinnanlaadun Maalattaessa yksittäiskappaleita edullinen menetelmä Ohiruiskutuksen määrä suuri Sähköstaattinen ruiskutus Sähköstaattisessa ruiskutuksessa n kaksi erilaista menetelmää. Maali vidaan syöttää npeasti pyörivälle lautaselle, jnka pyörimisnpeus saattaa lla 4000 r/min. Keskipakviman vaikutuksesta maalipisarat jakautuvat hienjakiseksi sumuksi. Maalisumu kulkeutuu kahden sähköisesti varatun särmän väliin mudstuneeseen vimakkaaseen sähkökenttään ja varautuu sähköisesti.

Menetelmässä maali tai lakka puristetaan suuren paineen alaiseksi 40-400bar.

4 Tisessa menetelmässä maali syötetään suuttimesta samaan tapaan kuin perinteisessä ruiskumaalauksessa. Erna n se että pistlin suuttimesta ulstulevaan maalisumukenttään n sijitettu krkeajännite-elektrdi. Tämän avulla maalihiukkaset varautuvat sähköisesti. Maalihiukkasten ja maalattavan kappaleen välillä vallitsee sähköinen ptentiaali- eli jänniteer, jka saa erimerkkisesti varautuneet maalihiukkaset kulkeutumaan maalattavalle pinnalle. Ptentiaaliern vaikutuksesta maali kulkeutuu myös maalattavan kappaleen takapinnalle, mikäli kappale n tllisen mutinen, esimerkiksi putkimainen. Yleensä krkeapaineruiskuun lisätty minaisuus Materiaalin menekki pienenee humattavasti nrmaaliin ruiskutukseen verrattuna Ohiruiskutuksen suus vähenee, työtilat pysyvät hieman siistimpinä Hunna pulena verrattuna muihin maalausmenetelmiin, myös työn surittaja n maadittunut jten maalia kertyy enemmän paljaisiin ihn khtiin Js maalattavien kappaleiden maaditus n hun, maali ei hakeudu khteeseensa vaan pölyttää maalaustilaa, sekä työn surittaja saattaa saada pieniä sähköiskuja kskiessaan esim. maalaustelinettä. Hun sähkönjhtavuus ilmenee myös vaihtelevana pinnanlaatuna, tutteissa saattaa lla valumia, ja tisaalta sitten myös kuivia khtia. Laitteet vat hintavia, jten hulln merkitys krstuu entisestään Jauhemaalaus Jauhemaalaus n jauheena levan maalin ruiskuttamista maalattavan kappaleen pintaan. Jauhemaalauksessa käytetään hyväksi jauheen sähköistä varaamista. Jauhemaalaus laitteet kstuvat jauhesäiliöstä, jauhepumpusta, hjausyksiköstä ja pistlista. Pistlit vat krkeajännite- tai kitkavaraavia käsi- tai autmaattipistleja. Jauhesäiliöllä n kaksi tehtävää, timia säiliönä ja pitää jauhe kuhkeana leijutusta varten. Kun jauhe n ruiskutettu kappaleen pintaan tarvitsee se uunittaa kvettuakseen C lämpötilassa. Maalaustyön tarkastus Maalaustyötä ja kk prsessia tulisi valva kk työn ajan. Valvttavia asiita vat työnaikaiset lsuhteet (esikäsittely ja maalaus), esikäsittelyn laatu ja puhtaus, jkaisen maalikalvn ikeanlainen paksuus ja virheettömyys. Valmiin maalaustyön tarkastus alitetaan pintamaalin kuivuttua riittävästi. Tarkistetaan että maalipinta n virheetön eikä siinä le esim. valumia, huksia, kuivaruiskutusta, appelsiinipintaa, halkeilua, maalaamattmia khtia tai rskia. Tarkastusvälineitä - Taskulamppu - Peili - Olsuhdemittari - Kalvnpaksuusmittari

Maalihiukkasten ja maalattavan kappaleen välillä vallitsee sähköinen ptentiaali- eli jänniteer, jka saa erimerkkisesti varautuneet maalihiukkaset kulkeutumaan maalattavalle pinnalle.

5 - Sulamittari - Karheusmittari - Pölyttömyystesteri - Hukisuustesteri - Vetkelaite - Maalin tuteselste - Värikartta - Tarkastuspöytäkirja Maalausjätteet Maalausjätteiden hävityksestä n annettu yleishjeet maalipurkkien etiketissä ja käyttöturvallisuustiedtteessa. Maalaustyön yhteydessä pystytään työn järjestelyllä ja teknisillä timenpiteillä usein vähentämään jätteiden syntymistä jissain tapauksissa syntynyt jäte pystytään kierrättämään tai muuten hyödyntämään. Jätteiden laadut, mudstumismäärät ja hävitystavat n selvitettävä kunnan jätehultviranmaiselle timitettavassa ympäristöluvan edellyttämässä jätehultilmituksessa. Jätehult/ympäristöviranmaisella n aina lpullinen päätösvalta siitä, vidaank jäte timittaa kaatpaikalle vai pitääkö se viedä ngelmajätteenä hävitettäväksi. Merkityksellisiä asiita vat muun muassa jätteen raskasmetallipitisuus ja liutepitisuus. Jätehulta järjestettäessä n muistettava, että hapettumalla kuivuvaa sideainetta sisältävien tutteiden lähinnä alkydi- ja öljymaalien ruiskutussumu, hintapöly yms. hienjakinen jäte vi spivan hukisena kasana syttyä itsestään. Tällainen jäte n säilytettävä vedellä kstutettuna, kuivattava ulkna tai pltettava välittömästi. Laitteiden pesussa syntyvän jäteveden ja ruiskumaalauskaappien veden jhtamisesta n myös svittava kunnan jätevesiviranmaisten kanssa. Usein edellytetään kiintaineksen sastamista ennen jäteveden jhtamista kunnalliseen viemäriin. Jätehulln järjestämisestä ja jätevesien jhtamisesta annetut määräykset kehittyvät jatkuvasti. Jätehullssa tulee entistä selkeämmin pyrkiä jätteiden mudstumismäärien vähentämiseen ja jätteiden kierrätykseen tai hyötykäyttöön. Jätevesien jhtamiselle tullaan yleisesti asettamaan entistä tiukempia lupaehtja.

Maalaustyön yhteydessä pystytään työn järjestelyllä ja teknisillä timenpiteillä usein vähentämään jätteiden syntymistä jissain tapauksissa syntynyt jäte pystytään kierrättämään tai muuten

Samankaltaiset tiedostot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse