Hämeen liitto. Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä tiedottaa. joulukuu 2010 SISÄLLYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeen liitto. Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä 9.12.2010. tiedottaa. joulukuu 2010 SISÄLLYS"

Transkriptio

1 Hämeen liitto joulukuu 2010 tiedottaa Signmark eli Marko Vuoriheimo Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä -seminaarissa. Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Hämeenlinnan Verkatehtaalle kokoontui torstaina noin 120 osallistujaa Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun Global EAKR-hankkeen ja Hämeen liiton Häme Open Campus ESR -hankkeen järjestämälle Kanta-Hämeen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan -seminaariin. Global -hanke tukee Kanta-Hämeen kehittämisorganisaatioiden, korkeakoulujen ja yritysten hankeanomusten valmistelua, kun tähtäimessä on EU:n rahoitusohjelma (kuten jokin yhteisön toimintaohjelmista) tai vastaava kansainvälinen rahoituslähde. Häme Open Campus -hanke on perustettu kehittämään kantahämäläistä verkostoyhteistyötä, joka mahdollistaa alueen osaamistason nostamisen ja koulutustarjonnan parantamisen kansallisen ja kansainvälisen verkoston avulla sekä edistää tuote-, tuotanto- ja palveluinnovaatioiden syntymistä. SISÄLLYS Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä -seminaari 1 Vuodesta toiseen ja kohti metropolialuetta 4 Monimuotoinen asuminen tulee säilyttää 5 Yhteistyössä Hämeen liiton kanssa 6 Pietari on Hämeen kansainvälistymisen painopistesuunta 8 Iittalan kunnantalosta kulttuurikeskus 9 Riihimäen nuorisoteatterille kulttuuritunnustus 10 London Calling 11 Pörinää Hämeessä 12 Mitä hyötyä on benchmarkingista? 13 Kaksi miljoonaa euroa ikääntymisen haasteisiin 14 Työmme tuottaa tulosta - valtatien peruskorjaus jatkuu 15 Kuulumisia Vanajavesikeskuksen valmistelusta 15 Uusia kasvoja Hämeen liitossa 17 Kuulutus 17

2 Valtiosihteeri Heljä Misukka opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Projektipäällikkö Helena Lehkonen ja tutkimusjohtaja Heleena Lehtonen Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitokselta. Innovaatiotoimintaa, EU:ta ja kansainvälisyyttä, koulutusta sekä asumista ja ympäristöä käsitellyt seminaari kokosi nelisenkymmentä omien alojensa asiantuntijaa pohtimaan Hämeen maakunnan kehittämistä ja tulevaisuutta. Pääpuheenvuorot pitivät valtiosihteeri Heljä Misukka opetus- ja kulttuuriministeriöstä, aluetieteen professori Markku Sotarauta Tampereen yliopistosta ja Signmark nimellä tunnettu kasvatustieteiden maisteri Marko Vuoriheimo. Hämeen koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen Päivän avasi kansanedustaja ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Johannes Koskinen tietoiskulla Hämeen alueen koulutusluvuista, joiden perusteella voitiin huomata Kanta-Hämeen seuraavan jäljessä kasvukeskuksia. Koskinen kannusti ripeisiin jatkotoimiin Hämeen koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseksi. On puolustettava meillä jo olevia vahvuuksia ja paikattava aukkoja erityisesti osaamisessa ja kansainvälistymisessä. Johannes Koskinen viritti taisteluhenkeä opettajankoulutuslaitoksen säilyttämiseksi maakunnassa. Hämeen liiton vedolla ollaan nimeämässä juuri työryhmää, jonka tehtävänä on helmikuuhun mennessä työstää malli uudentyyppiseksi "Oppimisen ja opetuksen yliopistokeskukseksi" vaihtoehtona Tampereen yliopiston keskittämispyrkimyksille. Nyt tarvitsemme konkreettiset ehdotukset opettajankoulutuksen, ammatillisen opettajankoulutuksen sekä ammattikasvatukseen liittyvän koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamiseksi Hämeessä. Siihen pitää kytkeä kansallisesti merkittävät avaukset verkkoopetuksen ja uudenlaisten tietoyhteiskunnan oppimisympäristöjen edistämiseksi. Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen toivoi videotervehdyksessään uteliaisuutta, ennakkoluulottomuutta ja mahdollisuutta ennalta arvaamattomiin ratkaisuihin koulutuksen, tutkimuksen ja talouden vuorovaikutuksella. Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriöstä päätyi Pisa-tulosten brändimerkityksen kautta pohtimaan suomalaisen koulutuksen tehokkaampaa tuotteistamista ja vientiä ulkomaille. Hänen mukaansa kiinnostusta suomalaiseen kouluttamiseen löytyy runsaasti ympäri maailman. Pää koulutusviennille on jo avattu Finpron johdolla. Hämeen alueella myös HAMK on aktivoitunut tällä saralla. Isoksi kysymykseksi tässä kaikessa Misukka nosti tietoyhteiskuntakehityksen ja sen, että siinä ei saa jäädä kouluissa jälkeen. Aluetieteen professori Markku Sotarauta vertasi yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston vuosibudjettia Suomen oloihin ja päätyi toteamaan, että Suomessa toimitaan korkeakoulutuksen saralla haastavissa oloissa. Sotarauta moitti puheessaan suomalaisen korkeakoulumaailman paikallisuutta. Esimerkkinä hän mainitsi sen, että Tampereelta valmistuvat haluavat harvoin menettää Näsinneulan näköpiiristään. Kansainvälistymistä tarvittaisiin enemmän, mutta myös kotimaista yhteistyötä erilaisten korkeakoulujen kesken tutkimuksen, koulutuksen ja henkilöstönvaihdon merkeissä. Sotaraudan mielestä Suomessa ollaan viemässä yliopistoilta kyseenalaistajan roolia, suuntaamalla kehitystä liikaa oikealle, kohti kaupallisuutta ja samalla lähemmäksi ammattikorkeakoulujen kenttää. Opetus ja koulutus -teemasessiossa avointa toimintakulttuuria esitellyt HAMK:n opettajista ja opiskelijoista koostunut porukka käytti esitystään esimerkkinä avoimesta ja osallistavasta toimintakulttuurista. Samaa teemaa jatkoivat Heleena Lehtonen ja Helena Lehkonen opettajankoulutuslaitokselta. Oppimisympäristöjä laajentamalla ja yhteistyöllä voitaisiin tukea opiskelijoiden yrittävyyttä ja yrittäjyyttä. Ympäröivä yhteiskuntakin voi toimia rikastavana oppimisympäristönä. Osallistujakeskusteluissa kävi ilmi tarve konkretisoida Hämeen korkeakoulu- ja yliopistoverkon tulevaisuuden skenaariot ja Finpron hyödyntäminen asian edistämisessä. 3

3 Global -hankkeen vetämissä aamupäivän sekä iltapäivän EU ja kansainvälisyys teemasessioissa lähdettiin puheenjohtaja, Hämeen liiton kehittämispäällikkö, Matti Lipsanen mukaan siitä alkuoletuksesta, että Hämeessä on aika vähän kansainvälisyyttä. Päivän kuluessa tuli kuitenkin ilmi, että maakunta kansainvälistyy nopealla vauhdilla ja askeleita otetaan oikeaan suuntaan. Yritysten innovaatiotoiminnan edistäminen -sessiossa peräänkuulutettiin benchmarkingia poikkitieteellisesti ja siirtymistä markkinoinnista myymiseen. HAMK:sta toivottiin paikallista moottoria mm. innovoinnissa. Teemana oli se, miten ideoita synnytetään ja ennen kaikkea miten niitä viedään eteenpäin. Miten vastata tulevaisuuden asumishaasteisiin ja kuinka saadaan asukkaat mukaan oman asuinympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen, olivat Asuminen ja ympäristö -teemasessiossa puheenjohtajana toimineen Janakkalan kunnan teknisen johtajan Anna-Mari Ahosen johdolla suurimmat esiin nousseet kysymykset. Sessiossa pohdittiin jonkinlaisen asuinalueportaalin perustamista, jonka avulla asukkaiden ja päättäjien olisi mahdollista toimia yhdessä, antaa palautetta, tiedottaa ja innovoida oman asuinalueensa hyväksi. Haluttiin myös perustaa ekologisen asumisen klusteri ja järjestää Hämeen alueella iso asumiseen ja ympäristöön liittyvä tapahtuma. Asiakkaiden osallistaminen järjestelmien kehittämiseen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen hiljaisen tiedon eteenpäin siirtämisessä olivat Sosiaaliset innovaatiot -session kehitysehdotukset. Jotta korkeakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämisen sekä innovoinnin melskeissä ei unohtuisi kolikon kääntöpuoli, Sosiaalikehitys oy:n Antti Pelto-Huikko kertoi lähitutormallista ja siitä kuinka sen avulla saadaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria takaisin oikealle tielle tavalla. Tätä Pelto-Huikko nimitti kohtaamisen innovaatioksi. Esityksestä nousi esille koko päivään hyvin sopiva lause: kouluttamattomuus on hyvä ennuste huonolle elämälle. Tämän voisi laajentaa koskemaan koko maakuntaa. Hämeen Konseptorin esittelyn yhteydessä kuultiin Tampereella toimivan innovaatiotehdas Demolasta johtaja Ville Rauhalan kertomana. Demolan mallia tullaan Innoparkin ohjelmapäällikön Hanna Nordlundin mukaan käyttämään myös Hämeen konseptorissa, mutta toimintamallit sovitetaan hämäläiseen toimintaympäristöön. Tämä tarkoittaa myös muidenkin kuin opiskelijoiden hyödyntämistä toiminnassa sekä eri koulutusasteiden ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Päivän päätti kasvatustieteiden maisteri Marko Vuoriheimo, joka tunnetaan paremmin taiteilijanimellä Signmark. Vuoriheimo kertoi kahden näennäisesti toisilleen vieraan asian yhdistämisestä ja uudenlaisen luovuuden ja innovaatiotoiminnan synnyttämisestä. Yhdistäessään musiikin ja viittomakielen Vuoriheimo kompastui kokonaan uudelle luovuuden alalle, joka osoittautui menestyksekkääksi reseptiksi. Tämä täysin kyynisyydestä vapaa esitys oli oiva päätös seminaarille. Päätösglögikin maistui tämän jälkeen paremmalta. Nyt järjestetystä tapahtumasta aiotaan tehdä jokavuotinen perinne. Ensi vuoden tapahtumasta on tullut jo niin paljon kyselyitä, että tarvetta tällaiselle foorumille tuntuu Hämeessä olevan. Tämän vuoden seminaarin hedelmiä voi jo tuolloin olla näkyvissä. Aloita tänään, älä huomenna, kuten Signmark totesi lopuksi. PS. Häme Open Campus -verkoston ja Hämeen kesäyliopiston uuden vuoden lupaus: suuren suosion saaneet Lasten korkeakoulun tiedeluennot jatkuvat keväällä Seuraa ilmoittelua Hämeen liiton ja Hämeen kesäyliopiston kotisivuilla. 3

4 Vuodesta toiseen ja kohti metropolialuetta VUOSI 2010 rupeaa olemaan paketissa. Se on ollut Hämeen liiton toiminnassa hyvä vuosi. Voimme olla tyytyväisiä tulokseen. Maakuntavaltuuston asettamat sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet tullaan saavuttamaan melko hyvin. Liitto on saanut kosolti positiivista palautetta. Hyvälle on tuntunut se, kun liittoamme pidetään innovatiivisena ja uudistushakuisena. Toki kriittistäkin palautetta on tullut. Siitä on syytä ottaa opiksi. Kääritään hihat ja laitetaan kritiikkiä saaneet asiat kuntoon. VUOSI 2011 tulee olemaan maakuntien liittojen kannalta hyvin mielenkiintoinen ja täynnä haasteita. Keväällä on eduskuntavaalit. Hallitusohjelman valmistelut ovat alkaneet lähes joka taholla jo tätä kirjoitettaessa. Näyttää siltä, että meidän on valmistauduttava seuraavalla eduskuntakaudella maakuntareformiin ja maakunnan liittojen roolin ja profiilin merkittävään uudistamiseen. Hämeen liitto ei aio olla ajopuuna tässä prosessissa vaan idearikkaana suunnannäyttäjänä. Ministeri Tapani Töllikin vieraili liitossa kannustamassa meitä reippaisiin uudistuksiin. Vuoden 2011 aikana tulemme testaamaan kuinka yhteistyö uusien Hämeen ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ja Aluehallintovirastojen kanssa todellisuudessa toimii. Alku on osoittautunut odotettua paremmaksi. Yhteistoiminta-alueemme toimivuus Uudenmaan ja Päijät- Hämeen kanssa on saatava teoriasta käytäntöön. Yhteistoiminta-alueen toiminnan valmistelusta olemme saaneet kiitosta, mutta nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin. Liitto antoi joulukuun alussa eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle lausunnon metropolipolitiikasta (VNS 9 / 2010 vp). Lausunnossa liitto uudisti jälleen aiemmin esittämänsä aluekehitysliittoidean. Edelleen liitto tukeutui OECD:n määritelmään metropolialueesta (OECD 2007), ja esitti, että Kanta-Hämeen tulee kuulua metropolialueeseen. Kasvu tulee Helsinki Hämeenlinna Tampere (HHT) ja Helsinki Forssa Pori (HFP) -akseleilta. Näillä mennään. Suunnat ovat selvät ja maakunta yksimielisesti linjausten takana. Kauniit kiitokset yhteistyökumppaneille, valtuuston ja hallituksen jäsenille sekä ennen kaikkea viraston tuloksen tekijöille. Hyvän joulun toivotuksin Juhani Honka maakuntajohtaja 4

5 Esittelyssä varapuheenjohtaja Markku Leppälahti: Monimuotoinen asuminen tulee säilyttää Maakuntavaltuuston toinen varapuheenjohtaja Markku Leppälahti vaikuttaa toista kauttaan Hämeen liitossa. Nimenomaan vaikuttaa, sillä hän uskoo, että aktiivisella toiminnalla valtuustossakin pääsee ajamaan asioita haluamaansa suuntaan. Teksti Jenni Mankonen Markku Leppälahti on monessa mukana. Hän asuu Ypäjällä, toimii rikosylikonstaapelina Forssassa ja on aktiivinen keskustalainen paikallispoliitikko. Leppälahti aloittaa 13 vuoden Keskustan Etelä- Hämeen piirin puheenjohtajana ja jatkaa myös puoluehallituksessa. Hän on toiminut kunnanhallituksen puheenjohtajan vuodesta Hämeen liiton luottamushenkilönä hän kokee pääsevänsä vaikuttamaan asioihin. Vaikka valtuuston kokoa kritisoidaan, se ei ole vain kumileimasin. Luottamushenkilö pääsee mielestäni hyvin vaikuttamaan asioihin, vaikka ei olisi hallituksessakaan, mutta aktiivisuutta toki tarvitaan. Maakuntakaavan valmistelun aikana jälleen osoitettiin, että valtuustossa tehdään isoja päätöksiä. Myös hallitustyöskentelyn koen keskustelevaksi ja rakentavaksi, Leppälahti sanoo. Palvelut turvattava syrjäseuduillekin Maakuntakaavan päivitystyö on alkanut ja Leppälahti haluaa nostaa esiin erityisesti kauppakeskusten keskittämisen. Valtakunnan tasolta ohjataan liikaa maakunnan asioita. Nykyisellä menolla Tuulosen kauppakeskusta ei olisi perustettu, vaikka juuri sen avulla palvelut on saatu säilytettyä harvaanasutulla seudulla. En hyväksy sitä, että ihmiset pakotetaan asumaan radan varteen ja päällekkäin. Monimuotoinen asuminen täytyisi säilyttää. Niille, jotka haluavat asua syrjemmässä täytyy antaa siihen mahdollisuus takaamalla peruspalvelut, joihin lasken ehdottomasti myös laajakaistan. Sitä voi verrata postipalveluihin ja sen tulisi olla jokaisen saatavilla. Liitossa on ymmärretty tämän asian merkitys hyvin ja oltu aktiivisia, Leppälahti sanoo. Myös esimerkiksi asuinalueiden varaukset tulisi huomioida maakuntakaavassa, jotta monimuotoinen asuminen voisi toteutua, hän lisää. EI massaorganisaatioille PARAS-hankkeen myötä sosiaalipuolen palvelut suunnitellaan yhdistettäväksi terveyspalveluihin. Keskittämisessä on Leppälahden mielestä vaaransa. Toivottavasti tässä ei mennä halpaan ja lyödä kasaan massaorganisaatiota, vaan tehdään sen sijaan verkosto, jossa peruspalvelut turvataan ja ollaan lähellä käyttäjää, Leppälahti sanoo. Kanta-Häme pärjää Leppälahden mielestä parhaiten tulevaisuudessakin yhtenäisenä ja itsenäisenä. Organisaatiota voidaan kehittää ja yhteistyötä tehdä etelään ja muihinkin suuntiin, mutta liittoumia hän ei kannata. Yhteinen edunvalvonta taataan parhaiten omassa maakunnassa, hän sanoo. Maakuntakaavoittajat neuvottelupäivillä MAAKUNTAKAAVOITTAJAT kokoontuivat yhteisille neuvottelupäiville Hämeenlinnan Aulangolle Päiville osallistui ennätysmäärä alan asiantuntijoita. Hämeenlinnan kaupunki ympäristöineen ja kohteineen tarjosi neuvottelupäiville loistavat puitteet. 5

6 Yhteistyössä Hämeen liiton kanssa Teksti Jenni Mankonen Yhteistyö on monen asian summa Kehittämiskeskus Oy Häme on elinkeinoyhtiö, jonka tehtävänä on edistää seudun elinkeinopolitiikkaa ja lisätä alueen vetovoimaisuutta, kilpailukykyä sekä kansainvälistymistä. Toiminta on osa maakunnallista yhteistyötä, jossa Hämeen liiton rooli on keskeinen. Merkittävänä asiana on yhteistyö Häme 2.0 -markkinoinnin osalta vetovoima- ja matkailumarkkinoinnissa. Myös Hämeen liiton maakuntastrategia ja Hämeenlinnan seudun elinkeinostrategia, jota Kehke toteuttaa, lyövät vahvasti kättä keskenään, sanoo toimitusjohtaja Heikki Hietanen Kehittämiskeskus Oy Hämeestä. Yhteisinä tärkeinä asioina Hietanen mainitsee myös Häme Pron, jossa liitto toimii maakunnallisena koordinoijana. Monissa hankkeissa Hämeen liitto toimii rahoittajana ja tärkeitä yhteisiä ponnisteluja ovat myös seutukunnan kehityshankkeet, kuten esimerkiksi Vanajavesikeskus. Myös seutukunnan tulevaisuuden kannalta tärkeät asiat, kuten ennakointityö, on vahvasti Hämeen liiton vetämää ja toteutetaan yhteistyössä monen tahon kanssa, Hietanen toteaa. Riihimäki yhteistyössä Hämeen liiton kanssa Yhteistyö Hämeen liiton kanssa on sujunut positiivisessa hengessä, sanoo Riihimäen Teollisuuskylä Oy:n Mika Herpiö. Yhteistyötä on tehty mm. maakuntakaavan suhteen ja hankkeissa, joihin olemme saaneet rahoitusta Hämeen liitolta. Olemme mielestämme saaneet hanke-ehdotuksillemme hyvän vastaanoton Hämeen liitosta ja myös hankehallinto on tapahtunut järkevän asiallisesti. Riihimäki ja koko Riihimäen seutu ansaitsee erityistä huomiota Hämeen liitossa alueellemme kohdistuvan kasvupotentiaalin vuoksi, hän sanoo. Harkittavaksi voisi nostaa eri kehityshankkein ja Häme Yhteismarkkinointi -hankkeessa nimenomaan Riihimäki-Hämeenlinna-akselia maamme "kuumimpana" kasvukäytävänä ja yrityksille logistiselta sijainniltaan ja työvoiman saatavuuden kannalta otollisena alueena. Riihimäen osalta yhteistyön ongelma on se, että olemme maakunnan reunalla, ja suuntaudumme monella tapaa myös maakunnasta etelään päin. Riihimäkeä ei monasti edes mielletä hämäläiseksi kaupungiksi. Suuren yleisön mielessä monet Päijät- Hämeen ja Pirkanmaan kaupungit ovat "enemmän Hämettä" kuin Riihimäki, Herpiö lisää. Hän ehdottaa, että Hämeen liitto voisi projekteissaan ja Hämeen yhteismarkkinoinnissa panostaa Riihimäen ja muiden vähemmän tyypillisten hämäläisten kaupunkien ja kuntien esiin tuomiseen Häme-viitekehyksessä, jotta tietoisuus niiden kuulumisesta Kanta-Hämeeseen vahvistuisi. >> 6 Kuva: Elisa Putti

7 Uutta elinvoimaa järkivihreältä pohjalta Forssan seutu kärsi yli tuhannen työpaikan menetyksen parin vuoden taantumassa. Tiedämme, että kaikki se teollinen toiminta, joka on rakennemuutoksen seurauksena lähtenyt, ei koskaan palaa. Nyt tunnuslukumme näyttävät melko paljon paremmilta, koska yhteistyössä yritysten ja julkisten rahoittajien kanssa olemme onnistuneet auttamaan pk-yritysten uuden kasvun alkua ja kehittämään kasvavia, uusia toimialoja. Erityisesti panostamme Järkivihreään Forssan seutuun, kertoo Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Timo Lindvall. Humppila Eco Airport logistiikka-alueineen ja rautateineen on vahva tulevaisuuden visio, jonka toteutuminen voi olla kymmenienkin vuosien urakka, mutta toteutuu Lindvallin mukaan varmasti. Tietenkin kakkostien kunnostaminen nykyaikaan on aikataulussa ykkösenä. Hämeen liitto on näiden asioiden edistämisessä tärkeä yhteistyökumppani. Häme-markkinointikampanja on varmasti ainutlaatuinen Suomessa. Hämeen liitto on onnistunut kokoamaan kaikki kolme seutukuntaa yhteiseen ponnistukseen. Merkittävää on, että myös yritykset ovat lähteneet rahoittamaan yhteistä näkyvyyttä todella vaikuttavilla summilla. Markkinointipaketit on niin laadittu, että yritykset saavat todellista hyötyä, mistään sponsoroinnista ei ole kyse. Panostamme markkinoinnissa matkailun ohella Järkivihreään Forssan seutuun. Punainen Häme-logo on meilläpäin vihreä, Lindvall sanoo. Hämeen liitto Futuurimessuilla 7 Kuva: Elisa Putti

8 Pietari on Hämeen kansainvälistymisen painopistesuunta KANTA-HÄME on toistaiseksi ollut yksi Suomen vähiten kansainvälisiä maakuntia. Niinpä kansainvälistyminen on nostettu yhdeksi niistä alueista, joissa maakunnan yhteinen tekeminen on välttämätöntä, jotta voisimme onnistua. Painopiste on yritysten kansainvälistymisessä. Maakuntaohjelmassa sekä Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategiassa Pietari on nostettu Hämeen kansainvälistymisen tärkeimmäksi suunnaksi lähivuosina. Kehittämiskeskus Oy Häme on ryhtynyt tasoittamaan hämäläisten yritysten polkua Pietarin ja sen talousalueen piirissä oleville markkinoille yhdessä Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n kanssa. Palveluja tarjotaan sekä Hämeenlinnassa, Forssassa että Pietarissa sijaitsevissa toimipisteissä. Venäläisille markkinoille suuntautuvien yritysten on mahdollista mm. teettää markkinatutkimuksia, saada potentiaalisten kumppaneiden kontaktitietoja, neuvontaa käytännön asioiden järjestämisessä, käyttää tulkkaus- ja käännöspalveluita sekä osallistua yrityskontakti- ja messumatkoihin Pietariin. Neuvonta on maksutonta mutta räätälöidyistä projekteista ja toimeksiannoista sovitaan maksu erikseen. Seudun yrityksille on järjestetty kansainvälistymisaiheisia tilaisuuksia ja mielenkiinto aiheeseen on suhdanteiden parannuttua jälleen kasvussa. Seudun uudessa elinkeinostrategiassa haetaan uusia yhteistyön malleja. Kasvava seutukuntamme tarvitsee yhteistyötä vahvistaaksemme kansainvälistymistämme. Kehke on ottanut tässä koordinaattorin roolin kokoamalla yhteen ne toimijat, jotka jo aikaisemminkin ovat toimineet Pietarin seudulla, sanoo Kehittämiskeskus Oy Hämeen toimitusjohtaja Heikki Hietanen. Kansainvälistymisasioissa Kanta-Häme luottaa yhteistyön voimaan. Pietarin suuntaa valloitettaessa verkostossa ovat mukana Kehittämiskeskus Oy Hämeen ja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n lisäksi mm. Hämeen ammattikorkeakoulu,teknologiakeskus Innopark, Koulutuskeskus Tavastia, Suomen Yrittäjäopisto, Hämeen Kauppakamari, Hämeen yrittäjät ja Hämeen liitto. Eri toimijoiden kesken on laadittu yhteinen toimintakalenteri vuodelle Kalenterin tavoitteena on koordinoida ja mahdollisuuksien mukaan yhdistää eri järjestäjien Venäjäaiheisia tapahtumia ja matkoja Hämeenlinnan seudulla sekä Pietarissa. Mm. messu- ja kontaktimatkoja on tarkoitus tehdä Pietariin kevään aikana 2-3 kpl sekä loppuvuodesta yksi. Näin toimien saadaan lisää voimaa kansainvälistymisponnistuksiin. Yhteistyössä hämäläiset kumppanit voivat löytää itselleen luontevat roolit. On hienoa, että kehittämisyhtiöt ovat lähteneet vetämään työtä, toteaa Hämeen liiton kehittämispäällikkö Matti Lipsanen. 8

9 Iittalan kunnantalosta kulttuurikeskus Ideasta toteutukseen IITTALAN VANHA KUNNANTALO on jäänyt vuoden 2009 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen seurauksena vaille sopivaa käyttötarkoitusta. Lars Sonckin vuonna 1910 suunnittelema arvokiinteistö toimi vuodesta 1930 lähtien lähes 80 vuoden ajan Kalvolan kunnantalona. Syksyn aikana käytyjen neuvottelujen tuloksena Hämeenlinnan kaupungin omistamasta kiinteistöstä ollaan rakentamassa Iittalan lasimäen yhteyteen monipuolista kulttuurin ja taiteen keskusta. Kunnantalossa käynnistyvän uuden toiminnan toteuttamista varten perustetaan yleishyödyllinen osakeyhtiö Iittalan Kulttuuritalo Oy, joka vuokraa rakennuksen Hämeenlinnan kaupungilta ja ottaa vastuulleen tilojen hallinnoinnin. Yhtiön osakkaiksi on tällä hetkellä kaavailtu mm. Taidekeskus Kettukia ylläpitävää Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry:tä, Hämeenlinnan kaupunkia sekä kuntayhtymä ETEVA:a. Joukkoon on tarkoitus saada mukaan lisää myös yksityistä omistusta. Perustettava yhtiö luo taloon ja sen ympäristöön uuden laajaan yhteistyöhön perustuvan toimintamallin. Yhtiö vuokraa tiloja, järjestää kehitysvammaisille taiteilijoille suunnattua työtoimintaa sekä tuottaa erilaisia talon käyttöä tukevia palveluja. Yhtiö myös markkinoi talon tuotteita ja toimintaa sekä järjestää alueella erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Kesäisin historiallisesti arvokkaan rakennuksen miljöössä toimii pieni taidegalleria ja kahvila. Kunnantalo tulee tarjoamaan toimitiloja kehitysvammaisten taiteilijoiden lisäksi useille kulttuurin ja taiteen alan toimijoille, jotka voivat hyödyntää talon sijaintia ja palveluja. Kunnantalosta käsin tullaan myös käynnistämään erityisesti taiteilijoille suunnattua residenssitoimintaa, jollaista Kanta-Hämeen alueella ei tällä hetkellä ole saatavilla huolimatta jatkuvasti kasvavasta koti- ja ulkomaisesta kysynnästä. Hankkeen ulkopuolella kuntayhtymä ETEVA valmistelee kunnantalon läheisyydessä sijaitsevien Hämeenlinnan kaupungin omistamien kahden rivitalon (nyk. päiväkoti) ja lääkärin talon ostamista. Jos rakennukset osoittautuvat sopiviksi, ne kunnostetaan mm. työtoimintaan osallistuvien lyhyt- ja pitkäaikaiseen asumiskäyttöön. Rivitaloja ja lääkärin taloa voidaan käyttää tarvittaessa myös muuhun kunnantalon kokonaisuutta tukevaan palvelutoimintaan. Kulttuuritalon toimintaideaa kehitetään ja viedään eteenpäin yhteistyössä Iittalan keskustan ja Lasimäen kehittämishankkeiden kanssa. Suunnitelmien mukaan kunnantalo ympäristöineen kasvaa lähivuosina keskeiseksi osaksi Lasimäen kokonaisuutta. Hankkeen myötä Iittalan kunnantalolle ja sen ympäristöön arvioidaan syntyvän yli 20 työpaikkaa, joista noin puolet kehitysvammaisten taidetyötoimintaan. Uuden toiminnan käynnistäminen ja toimintamallin kehittäminen edellyttää alkuvaiheessa ulkopuolista tukea. Myöhemmin talo tulee toimimaan omalla tulorahoituksellaan. Esa Vienamo Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taidekeskus Kettuli 9

10 Riihimäen Nuorisoteatterille Hämeen liiton vuoden kulttuuritunnustuspalkinto HÄMEEN LIITON maakuntahallitus valitsi yksimielisesti kokouksessaan vuoden 2010 kulttuuritunnustuspalkinnon saajaksi Riihimäen Nuorisoteatterin. Hämeen liitto haluaa onnitella Riihimäen Nuorisoteatteria ja toivottaa sille menestyksekästä jatkoa pitkälle tulevaisuuteen. Teitä tarvitaan. Riihimäen Nuorisoteatteri ry on harrastajateatteri, joka on tehnyt pitkään arvokasta nuorisotyötä. Se on perustettu vuonna 1991 antamaan teatteritaiteen perusopetusta. Ensi vuonna tulee siis täyteen 20 vuotta aktiivista toimintaa. Nuorisoteatteri on veto-voimainen toimija, joka on koonnut ja kokoaa edelleen hyvän harrastuksen, näyttelemisen, näytelmien, ilmaisutaidon oppimisen pariin vuosittain runsaasti lapsia, nuoria ja aikuisia. Toiminnan laajuutta kuvaa mm. se, että esim. vuoden 2010 alussa Riihimäen Nuorisoteatterissa oli n. 180 aktiivista jäsentä ja 14 eri harjoitus-ryhmää. Nuorisoteatterissa näkyy lasten ja nuorten oma tekeminen, eikä vain se, että aikuiset ohjaavat. Lapset tekevät itse paljon. Ja tässäkin harrastustoiminnassa pätee sama kuin monessa muussakin: kun lapsi on mukana toiminnassa, on toiminnassa mukana koko perhe. Eikä aina edes vain koko perhe, vaan myös tutut, ystävät, kaverit ja sukulaiset. Nuorisoteatteri on vahva ja näkyy Riihimäellä koko kaupungissa. Ja meidän kaikkien onneksi ja iloksi Nuorisoteatterin aikaansaannoksista on kyllä saatu nauttia koko Suomessakin. Nuorisoteatterin kasvateista voisi mainita mm. Aku Hirviniemen, Janne Katajan ja Jukka Kurosen sekä Niina Lahtisen. Ensimmäisen produktion, Päivi ja jengi, jälkeen on seurannut toinen toistaan hienompia elämyksiä tarjonneita tuotantoja. Nuorisoteatterin aikaansaannoksena on pidettävä myös Riihimäen kesäteatteritoimintaa, joka on yhden vuosikymmenen ajan ollut jokakesäisesti suosittu tapahtuma. Kesäteatterin tehtäviä hoi-tamassa, alkaen puffetista ja lippujen myynnistä, ovat nuoret itse. Viime kesänä ohjelmistossa oli Risto Räppääjä, edellisenä Heinähattu ja Vilttitossu jne. Erityisesti nykypäivänä, jolloin yhä enemmän tulee kiinnittää huomiota nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen, on nuorisotyön tekeminen muodinmukaisesti sanottuna haastavaa, mutta kuitenkin yhä tarpeellisempaa. Riihimäen Nuorisoteatteri on hienosti tehnyt myös tätä työtä. Lisätietoja: Hämeen liitto, yhteyspäällikkö Jouko Ylipaavalniemi, Riihimäen Nuorisoteatterin toiminnanjohtaja Timo Raita, Hämeen maakuntaraha julkaistaan tammikuussa SUOMEN RAHAPAJA julkaisee Valtiovarainministeriön valtuuttamana maakuntarahasarjan, jonka aiheena ovat Suomen historialliset yhdeksän maakuntaa, yhtenä Hämeen maakunta. Sarjan rahat on suunnitellut Nora Tapper ja rahassa esiintyy historiallinen Hämeen maakuntavaakuna. Hämeen maakuntaraha julkistetaan , yhteistyössä Hämeen liiton kanssa. Hämeen nimikkoilvestä voi tulevaisuudessa seurata netistä RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN tutkija Katja Holmalalla on käynnissä projekti, jossa tutkitaan ilveksiä GPS-GSM -seurantapantojen avulla. Holmala on tutkinut ilveksiä Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa, mutta on laajentamassa aluetta Hämeeseen, sillä jotkut tutkitut ilvekset ovat siirtyneet Hämeen alueelle. Hämeen liitto on mukana kustantamassa ilvespantaa, jotta tutkimus voi jatkua alueellamme. Hämeen maakuntaeläin ilveksen liikkeitä voidaan seurata myöhemmin Hämeen liiton nettisivujen kautta linkistä, joka johtaa Lammin biologisen aseman kotisivulle. 10

11 LONDON CALLING TAKANA ON jo reilu vuosi Lontoon elämää. Aika on kulunut todella nopeasti ja ehkä nyt on sopiva aika raportoida hämäläisille kuluneesta ajasta ja tapahtumista. Mikä ihmeen EBRD? Kirjainyhdistelmä EBRD tulee sanoista European Bank for Reconstruction and Development (Euroopan Jälleenrakennus- ja Kehityspankki). Pankki perustettiin vuonna 1991 kommunismin kaaduttua Itä-Euroopassa. Pankin tavoitteena on edistää kohdemaiden siirtymistä markkinatalouteen investoimalla pääsääntöisesti yksityiselle sektorille. Pankki järjestää suoraa ulkomaista rahoitusta investoinneille, tukee yksityistämistä ja auttaa parantamaan ihmisten elämää kehittämällä yhteiskuntia. Pankin omistavat 61 valtiota sekä Euroopan komissio ja Euroopan Investointipankki. Suurin omistaja on USA 10 prosentin omistusosuudella. Suomi omistaa pankin osakkeista 1,25 prosenttia. Pankin kohdemaita on kaikkiaan 30 Baltiasta Balkanille ja aina Mongoliaan asti. Uusimpana kohdemaana on Turkki, jossa ensimmäiset projektit rahoitettiin viime vuonna. Suurin kohdemaa on Venäjä noin kolmanneksen osuudella. Kuluvana vuonna projekteja hyväksytään noin 350 kappaletta ja yhteisvolyymi on reilut kahdeksan miljardia euroa. Keskimääräinen projektin on siis reilut 20 miljoonaa euroa. Pankin tavoitteena on 80/20-sääntö. Noin 80 prosenttia olisi lainoja ja 20 prosenttia pääomasijoituksia. Sijoituksia tehdään joko suoraan yrityksiin tai sitten erilaisiin rahastoihin. Rahoituskohteiden kirjo on laaja. Mukana on perinteistä infraa (teitä, siltoja, satamia, lentokenttiä, rautateitä, metroja, vesija viemärilaitoksia), tuotantolaitosten seiniä ja koneita, energiainvestointeja laidasta laitaan sekä kauppoja ja hotelleja. Finanssikriisin jälkimainingeissa myös monia rahoituslaitoksia on rahoitettu. Mikään ei ole vierasta EBRD:lle. EBRD:n merkitys Suomelle Suomi on tietysti aktiivinen kaikilla kansainvälisillä foorumeilla ja siksi on luonnollista, että Suomi lähti mukaan myös EBRD:n toimintaan. Jos maamme lähialueilla tapahtuu myönteistä yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä, se heijastuu myös Suomeen. Me elämme viennistä, joten oikein toimimalla saamme hyötyä monellakin tapaa. Suomalaisille yrityksille, jotka toimivat EBRD:n kohdemaissa, pankki antaa yhden vaihtoehdon rahoituksen hankkimiseen. Meillä on monia suomalaisia asiakkaita, mutta lisääkin mahtuu. On ollut myös tapauksia, joissa EBRD on lähtenyt myös osaomistajaksi ja näin kantamaan osaa riskistä. Pankin maine kohdemaissa on erinomainen, joten EBRD:n mukanaolo usein helpottaa toimimista paikallisten viranomaisten kanssa. EBRD voi olla myös kiinnostava työpaikka suomalaisille Pankin palkkalistoilla on tällä hetkellä noin 10 suomalaista, mutta pankki rekrytoi koko ajan lisää väkeä. Hakijoita on paljon, mutta aina joku valitaan. Pankin nettisivuilta löytyy lisää tietoa avoimista työpaikoista. Elämä Lontoossa Lontoo on todellinen suurkaupunki, jossa on kaikkea mahdollista mitä ihminen voi kuvitella tarvitsevansa. Kulttuuri- ja urheilutarjonta on monipuolista ja jo pelkkä brittiläisen elämänmuodon tarkkailu on mielenkiintoista. Kuningashuoneesta, politiikasta tai vaikkapa jalkapallosta löytyy aina uutisaiheita. Pääsääntöisesti asiat sujuvat täälläkin kohtuuhyvin. Tosin ei aina heti eikä sillä tehokkuudella kuin Suomessa. Mutta kaikkeen tottuu ja asioita voidaan tehdä monin eri tavoin. Ja Suomeakin on mukava välillä tarkkailla vähän kauempaa ja vähän eri vinkkelistä, sekin on kehittävää. Reilu vuosi on kulunut nopeasti ja olen iloinen, että sain mahdollisuuden kokea jotain uutta ja ainutlaatuista. Toivotan teille kaikille lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Jari Koskinen Johtokunnan jäsen EBRD 11

12 Pörinää Hämeessä Miten voimme rakentaa kestävää kilpailukykyä TULEVAISUUDEN TUTKIJAT puhuvat paljon siitä, että vallitseva tuotantotapa ja ansaintalogiikka muuttumassa; omistuksen tilalle on tullut käyttöoikeus ja tuotantotehokkuuden tilalle ovat tulleet yhteistyö, luottamus ja kuluttajien yksilölliset tarpeet. Tulevaisuudessa menestyminen riippuu siitä, miten pystymme hallitsemaan tietopääomaa. Tutkijoiden mukaan tietopääoma on käsitettävä laajasti koskien osaamisen ja ammattitaidon, prosessit ja käytännöt sekä asiakas-, kumppani- ja sidosryhmäsuhteet. Tätä taustaa vasten on helppo uskoa, että avoin yhteistyö ja samansuuntaiset tavoitteet tuottavat myös aluekehittämisessä kaivattua tulosta. Maakuntaliiton johdolla ja HämePro -nimen alla alueelliset toimijat ovat miettineet sitä, millä tavalla voimme huolehtia mahdollisimman joustavien ja selkeiden institutionaalisten puitteiden luomisesta eri toimijoiden oman kilpailukyvyn kehittämiselle. Olemme ymmärtäneet, että Häme on kestävällä tavalla kilpailukykyisenä kehittyvä alue, kun opimme tuntemaan toisemme, ymmärrämme toistemme tehtävät ja pyrkimykset sekä tunnustamme ne tärkeiksi kehittämisen reunaehdoiksi. HämePron hyvänä antina on ollut se, että mukanaolijat ovat voineet keskustella yhteisistä asioista. Toimeen tarttuminen on tutustuttanut meidät toisiimme ja mahdollistanut toimijakentän järjestäytymisen uudella tavalla. Olemme oppineet jakamaan omaa osaamistamme, olemme oppineet valitsemaan uusia pelikavereita ja mahdollistaneet positiivisen kierteen syntymisen. On ollut yllättävää, miten vanhat tutut toimijat näyttäytyvät uudenlaisina yhteisen hyvän edistäjinä eikä omaa panostaan tarvitse enää aloittaa pitkillä perusteluilla. Olemme siis saaneet kasvatettua henkeä alueen kehittämiseksi ja todennäköisesti tästä määrätietoisesta yhteistyöstä on syntymässä kaivattua pörinää! Hyvänä mallina kannattaa mainita valmistelu Vanajavesikeskuksen perustamiseksi. Uusi toimintamalli Vanajaveden hyväksi näyttää paremmalta kuin kukaan aluksi uskalsi olettaakaan. Valmistelutyössä taas olemme tavanneet muita toimijoita, mikä on johtanut aivan uusien mielenkiintoisten ajatusten syntymiseen. Tuloksena on paljon enemmän kuin mitä muodollinen ja paperinmakuinen aluekehittäminen kehittämisrahojen allokointeineen saattoi tuottaa. Omakohtaisesti voi todeta, että tutustumisen ja välittömien keskustelujen ansiosta Hämeeseen on jo syntynyt sellaista uutta pörinää, mikä olisi jäänyt syntymättä ilman hyväksi kehittynyttä henkeä. Samalla olemme vapauttaneet voimiamme uusien haasteiden ratkomiseen. Eikö tämä ole aitoa tuottavuuden parantamista? Harri Kallio Ystävyysmaakunta- ja ystävyyskaupunkitapaaminen unkarilaisten kanssa Folkdancenet Forever -tapahtumassa HÄMEEN MAAKUNNAN yhteistyöalue Unkarissa, Jasz-Nagykun-Szolnok, järjesti jo perinteitäkin omaavan Folkdancenet Forever -tapahtuman Szolnokissa Szolnokin kaupunki on Riihimäen ystävyys-kaupunki. Tapahtumaan osallistui esiintyjäryhmiä ja yhteistyöalueiden edustajia 13 eri Euroopan maasta. Tapahtuma näkyi ja kuului Szolnokin kaupungissa ja se saikin hyvin huomiota osakseen. Suomea tapahtumassa edusti Riihimäen kansantanssijoiden lasten ja nuorten kansantanssiryhmä Pippurit. Pippurit esiintyivät useaan otteeseen sekä kulttuurikeskuksen ulkopuolelle rakennetulla esiintymislavalla että gaalaillassa kulttuurikeskuksen pääsalissa. Neljä Pippurit-ryhmän jäsentä osallistui vielä tapahtuman päättäneeseen yhteistanssiesitykseen, johon oli koottu tanssijoita paikallisista ja vierailevista ryhmistä. Esitysten ohessa Hämettä maakuntana esiteltiin sekä paikallisille että vierailijoille. Lisätietoja Leena Kostamo, Riihimäen kansantanssijat ry, Jouko Ylipaavalniemi, Hämeen liitto

13 Mitä hyötyä on benchmarkingista? Maakuntahallitus on tehnyt matkoja muun muassa Turkuun, Poriin ja Seinäjoelle, tarkoituksenaan benchmarkata muiden maakuntien toimintaa. Ideana on toisilta oppiminen ja toimintatapojen vertailu. Minkälaisia kokemuksia hallituksen jäsenillä on benchmarkingista? Teksti: Jenni Mankonen TIMO SILVAN näkee benchmarkingissa paljon hyvää. Etenkin koulutusasioissa on hyvä vertailla omia ja toisten toimintatapoja. Olemme sellainen musta piste yliopistojen suhteen. Siksi olisi hyvä saada ammattikorkeakoulun ja yliopiston toiminta saumattomaksi, kuten se tuntuu olevan esimerkiksi Porin suunnalla. Turussa puolestaan huomasin, että kaupunki on hyvin vahva tekijä ja johtaa maakunnan asioita. Edellisen maakuntahallituksen matkalla kävimme Seinäjoella, missä yrittäjyys on Olemme samaa Etelä-Suomen ohjelma-aluetta Satakunnan ja Varsinais-Suomen kanssa, vaikka Hämeen liiton ns. yhteistoiminta-alue onkin Päijät-Hämeen ja Uudenmaan kanssa. Benchmarkingmatkalla kävi selväksi, kuinka voimakkaita liitot ovat ja miten vahvaa edunvalvontaa tehdään. Perehdyimme liittojen linjauksiin, kuulimme maakuntien nykytilan kuvaukset ja kehitysnäkymät, kertoo MAIJA AUVINEN kokemuksistaan. Benchmarking-matkalla totesin myös sen, että maakunnilla on omat ominaisuutensa ja että luottamushenkilöt ja virkamiehet ovat kokeneita ja tässä työssä pitkään toimineita. Kohdemaakunverissä ja tuo seudulla huomattavaa lisäarvoa. Matkoilla näkee sen, missä meillä on opittavaa, mutta myös sen missä olemme vahvoja, kuten verkostoitumisessa. Vaikka reissuista ei jääkään konkreettisia hyötyjä heti, nähtyjä ja opittuja asioita voi hyödyntää tulevaisuudessa. ESA SILVENNOINEN sai mm. Satakunnan benchmarking-reissusta paljon irti. Silvennoisen mielestä etenkin edunvalvonta-asioissa, kuten väylähankkeissa, luottamushenkilöiden on hyvä kuulla muiden maakuntien näkemyksistä ja suunnitelmista. Myös yliopistoyhteistyöstä olisi paljon opittavaa. Porissa yliopistokeskuksen merkittävyys on todella huomattava, vaikka vielä 1990-luvulla siellä oltiin aivan suossa ja mm. juuri koulutukseen panostaminen on ollut nostamassa Porin seutua taloudellisesti. Turussa yhteistyö Pietarin suuntaan on hoidettu hienosti. Sillä on pitkät perinteet ja vahvat suhteet Venäjälle. Tässä asiassa kannattaisi todella miettiä sitä, lähteäkö yksin vai jonkin toisen liiton kanssa yhdessä rakentamaan yhteistyötä Venäjän suuntaan. Matkat ovat myös hyvä tilaisuus tutustua muihin hallituksen jäseniin rennommissa merkeissä kokoukset ovat kuitenkin aina ohjattuja, niissä ei tule samalla tavalla vaihdettua mielipiteitä. Olen ainakin itse oppinut ymmärtämään paremmin erilaisia näkökulmia kolmen seutukunnan liitossa, kun olemme jutelleet asioista matkoilla, Silvennoinen sanoo. nat ja sen ihmiset saivat ikään kuin kasvot, Auvinen sanoo. Tarkoituksena oli perehtyä ja käydä keskusteluja siitä, miten maakuntien asioita hoidetaan liitoissa sekä oppia mahdollisista uusista avauksista. Vuorovaikutuksen lisääminen kaikilla tasoilla ja ihmisten kesken on kannatettavaa. Ylimaakunnallisia hankkeita on olemassa ja täällä konkreettisia ovat tulevaisuuden Helsinki Forssa Pori-liikennekäytävä ja 10-tien parannus. Yhteisten hankkeiden edellytyksiä on tarpeen vahvistaa ylimaakunnallisesti, Auvinen sanoo. 13

14 Kaksi miljoonaa euroa projektirahoitusta ikääntymisen haasteiden kohtaamiseen Neljä väestön ikääntymisen haasteisiin keskittyvää kansainvälistä yhteistyöprojektia on saanut yhteensä kahden miljoonan euron suuruisen projektirahoituksen. CREATOR-ohjelman ohjauskomitea kokoontui viime viikon torstaina Uumajassa, Pohjois-Ruotsissa ja päätti rahoittaa neljää kehittämisprojektia, joissa kaikissa on mukana kantahämäläinen kumppani. Kanta-Hämeeseen projektirahoituksesta ohjautuu näihin neljään projektiin yhteensä hieman yli euroa. PROJEKTEISSA KEHITETÄÄN ikääntyvän väestön tarpeiden pohjalta julkisten palvelujen tuottamisjärjestelmiä monituottajamallin (EFFECT) ja vapaaehtoistyön (RECO)avulla sekä tarkastellaan terveellisen ruoan ja ravinnon (BIOLIFE) sekä tietoteknologisten ratkaisujen (SILHOUETTE) merkitystä vanhusväestön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kehittämiskeskus Oy Hämeen vetämässä EFFECT -projektissa tarkoituksena on kehittää edelleen Hämeenlinnan kaupungin monituottajamallia ottamalla oppia projektissa mukana olevilta muilta alueilta. Projektin lopputuloksena syntyy julkisen ja yksityisen sektorin palveluiden tuottamisen yhteistyömallien parhaiden käytäntöjen kokoelma, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa kaikkialla Euroopassa. EFFECT -projekti tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden sekä tehdä tunnetuksi Hämeenlinnassa käytössä olevaa monituottajamallia ja hyvinvointitoimialan kehittämiskonseptia että hakea uusia ideoita ja oppeja toiminnan edelleen kehittämiseksi, kertoo yritysasiamies Marjo Nieminen Kehittämiskeskus Oy Hämeestä. Hämeen ammattikorkeakoulu on mukana kahdessa CREATOR -projektissa. Ranskalaisten vetämässä BIOLIFE -projektissa on mukana sekä korkeakouluja että elinkeinoelämän kehittämisorganisaatioita yhteensä kuudelta eri CREATOR -ohjelmassa mukana olevalta alueelta. Projekti tarkastelee vanhusväestön erityistarpeita terveellisen ruoan ja ravinnon näkökulmasta. Tavoitteena on niihin liittyvien uusien tuotteiden kehittäminen. Uumajan kaupungin vetämässä RECO -projektissa puolestaan keskitytään vanhusväestön toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen erityisesti vapaaehtoistyötä kehittämällä. Ainoa projekti, jossa on mukana kumppani ohjelman kaikilta seitsemältä alueelta, on SILHOUETTE -projekti. Kanta- Hämeestä projektiin osallistuu Innopark Programmes Oy. Tarkoituksena on tarkastella ja testata käytännössä erilaisten tietoteknologisten sovellusten ja laitteiden edellytyksiä tukea esimerkiksi vanhusväestön itsenäistä kotona asumista, valaisee projektin sisältöä hankepäällikkö Pia Niemikotka Innopark Programmes Oy:stä. Interreg IVC -ohjelmasta rahoitettavassa CREATOR -miniohjelmassa mukana ovat Kanta-Hämeen maakunnan lisäksi Övre Norrland (Ruotsi), Lorraine (Ranska), Brescia (Italia), Wielkopolska (Puola), Asturias (Espanja) ja Pohjois-Unkari. Kaikkien alueiden yhteinen tulevaisuuden haaste on ikääntyvän väestön osuuden kasvaminen. CREATOR -ohjelman tavoitteena on kääntää väestön ikääntymisen haasteet mahdollisuuksiksi yrityksille ja elinkeinoelämälle. Ohjelma kestää vuoden 2013 loppuun saakka ja sen kokonaisbudjetti on noin 4,9 miljoonaa euroa. Hämeen liitto on yksi ohjelman seitsemästä aluepartnerista ja se koordinoi CREATOR -ohjelmaa Kanta-Hämeen maakunnan osalta. Ohjelman ylintä päätösvaltaa käyttää ohjauskomitea, jossa Hämeen liiton edustajina ovat maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Saviniemi ja kehittämispäällikkö Matti Lipsanen. Projektirahoitusta on ohjelmassa jäljellä vielä noin miljoona euroa ja se jaetaan ensi vuoden alussa käynnistyvässä toisessa projektihaussa. Lisätietoja: Ohjelman aluekoordinaattori Arto Saarinen, , ja 14

15 Työmme tuottaa tulosta valtatien peruskorjaus jatkuu HALLITUSPUOLUEET sopivat budjettineuvotteluissaan joulukuun alussa, että valtatien 2 peruskorjaukseen myönnetään ensi vuoden valtion budjetissa 3 miljoonaa euroa. Hämeen liitto on yhdessä kuntien kanssa ajanut vt 2:n korjausta jatkuvasti ja aktiivisesti. Viimeisin ja pitkässä edunvalvonnan ketjussa ehkä ratkaiseva tapahtuma oli maakuntahallituksen puheenjohtajan Johannes Koskisen johdolla tehty asian esittely eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle. Ministeri Anttila on osaltaan ja tahollaan ollut asiassa erinomainen taustatuki ja asian puolestapuhuja. On syytä myös kiittää Satakunnan ja Uudenmaan liittoja tu- esta ja mukanaolosta yhteisen asian edistämiseksi. Tästä on hyvä jatkaa. Valtatielle 2 tuleva 3 miljoonan määräraha turvaa sen, että vuonna 2008 kesken jäänyttä vt 2:n peruskorjausta voidaan jatkaa tavoitteena koko yhteysvälin peruskorjauksen loppuun saattaminen. Rahoituksen niukkuudesta johtuen ensimmäinen korjausvaihe jäi pahasti kesken. Tekemättä jäivät mm. Karkkila Humppila välin korjaus ja Ulasorin liittymän rakentaminen Porissa. Viime vuonna valmistuneen tiesuunnitelman mukaan tehokkain ja kiireellisin toimenpide on tien leventäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen Karkkilasta Forssan suuntaan, jossa ensimmäinen kunnostusosuus on Karkkila Loukku -väli, jonka kustannusarvio kokonaisuudessaan on vajaat 8 miljoonaa euroa. Toinen kiireellinen osuus on Humppilassa, noin 6 km:n tieväli vt 9:n liittymästä pohjoiseen, jossa kyseessä on myös ajoratojen leventäminen ja liikenneympäristön parantaminen. Lisätiedot: Heikki Pusa Kuulumisia Vanajavesikeskuksen valmistelusta Vanajavesikeskus pääsee nousemaan siivilleen Alkusyksyllä Vanajavesikeskus-hankkeesta lähetettiin kaikkiin Vanajaveden alueen kuntiin ehdotukset yhteistyösopimuksiksi ja rahoitusosuuksiksi. Ehdotukset saivat varsin myönteisen vastaanoton. Valtaosa Vanajaveden alueen kunnista on myöntänyt rahoitusta Vanajavesikeskuksen rahoituksen pesämunaksi vuosille Vanajavesikeskus pääsee siis nousemaan siivilleen! Kuntarahoituksen lisäksi Vanajavesikeskuksen toimintaa rahoitetaan maakunnan kehittämisrahalla ja osalla yritysrahoitusta (Hämeen Sanomat). Pesämunaa on tarkoitus kasvattaa (tai suorastaan moninkertaistaa) mm. hankerahoituksella (EU, valtio), yrityssponsoroinnilla, tuotemyynnillä ja erilaisilla keräyksillä. Hanketukihakemuksia on laadittu, budjettialoitteita tehty ja erilaisia yhteistyökuvioita on käynnistetty ja lähiviikkoina odotetaan ensimmäisiä vastauksia hakemuksiin. Vallanvaihto valmisteluhankkeesta varsinaiseksi Vanajavesikeskukseksi ei kuitenkaan tapahdu vuoden vaihtuessa, sillä rahoitussyistä valmisteluhanketta on jatkettu helmikuun 2011 loppuun. Tämänkin jälkeen Vanajavesikeskus on edelleen hanke siihen asti, kunnes sen uusi, oma organisaatio on valmis. Parastaikaa selvitetään, olisiko säätiö se parhaiten sopiva organisaatiomalli Vanajavesikeskukselle ja missä määrin säätiö voisi toimia Hämeen liiton yhteydessä. Se, onko Vanajavesikeskus hanke vai säätiö vai jokin muu, ei juurikaan vaikuta Vanajavesikeskuksen vuoden 2011 toimintasuunnitelmiin. Tavoitteena on joka tapauksessa saada aikaan jotain sellaista, minkä kalatkin huomaavat! Kiitos kaikesta saamastamme tuesta! Vesien hoitamisen työ alulle Jotta alueella tehtävät vesienhoitotoimet vaikuttaisivat mahdollisimman tehokkaasti, Vanajavesikeskuksen vesijaosto on työstänyt listaa vesienhoidon tärkeimmistä toimenpiteistä. Tämänhetkistä TOP10- listaa tiivistetään vielä tiiviimmäksi TOP3- listaksi ja toimintaohjelman pohjaksi. Lisäksi tekeillä on opinnäytetöitä, maanviljelijäyhteistyötä käynnistetään, Vanajavesiportaalia suunnitellaan monimuotoisessa yhteistyössä ja ensimmäinen maastotyö on suunnitteilla erilaisten yhteistyöhankkeiden kehittämisen ohessa. >> 15

16 Vanajavesikeskukselle arvokas lahjoitus Vanajavesikeskuksen saama merkittävä lahjoitus auttaa vesienhoitotyötä ison askelen eteenpäin. Vuorineuvos Juha Niemelä lahjoitti Vanajavesikeskukselle automaattisen vedenlaadun mittauslaitteen. Laitteen arvo on noin euroa. Mittauslaitteen avulla pystytään seuraamaan veden laatua ja etsimään paikkoja, joihin vesienhoitotoimenpiteitä kannattaa kohdentaa. Laitteella voidaan jatkossa mitata myös tehtyjen toimien vaikutuksia veden laatuun. Tulevaisuudessa on tavoitteena saada laitteen ajantasaiset tulokset Vanajavesikeskuksen kotisivuille kaikkien ulottuville. Vuorineuvos Juha Niemelä (vas.) ja professori Lauri Arvola tarkastelevat Juha Niemelän Vanajavesikeskukselle lahjoittamaa automaattista veden laadun mittauslaitetta. Laite mittaa veden laatua valonsäteen avulla. Kuva: Päivi Lautala Kuva: Tomi Rantanen A Little Piece of Heaven voitti Vanajavesikeskuksen valokuvauskilpailun VANAJAVESIKESKUKSEN järjestämä Valokuvaa Vanajavettä! -valokuvauskilpailu päättyi lokakuun lopussa. Kilpailun voitti hämeenlinnalaisen lukiolaisen Tomi Rantasen ottama tunnelmaisa kuva A Little Piece of Heaven. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 165 valokuvaa kahdeksassa eri sarjassa. Tuomaristo valitsi kuvista Hämeen Sanomien lukijaäänestykseen kunkin sarjan kolme parasta, joista Hämeen Sanomien lukijat äänestivät Tomi Rantasen kuvan koko kisan parhaaksi 45 äänellä. Pääpalkinnoksi Tomi Rantanen saa 500 lahjakortin Kuvapalvelun valokuvausliikkeeseen. Tomi Rantanen otti voittoisan valokuvan viime heinäkuussa iltakymmenen jälkeen Vanajan rannalla Hämeenlinnan kaupunginpuistossa. Näkymä rannasta oli tuolloin vain yksinkertaisesti niin älyttömän upea. Kauniin maiseman lisäksi kuvassa ovat tärkeät ystävät, kertoo Tomi Rantanen kuvan taustoista. Kaurialan lukion toista luokkaa käyvä, valokuvausta ja piirtämistä harrastava Rantanen aikoo käyttää pääpalkinnoksi saamansa lahjakortin joko uuden kameran, salamavalon tai objektiivin hankintaan. 16

17 Uusia kasvoja Hämeen liitossa Kalle Lehtinen aloitti Häme Open Campuksen projektisuunnittelijana. Katja Koskelin on Hämeen liiton uusi tarkastaja. KUULUTUS Hämeen liiton maakuntavaltuuston ja -hallituksen kokousajat ja pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen vuonna 2011 Hämeen liiton maakuntavaltuusto kokoontuu ja Tarvittaessa maakuntaval-tuusto voi kokoontua muulloinkin. Pöytäkirjat pidetään yleisesti nähtävänä Hämeen liiton virastossa toukokuun kokouksesta ja marraskuun kokouksesta Hämeen liiton maakuntahallitus kokoontuu vuonna 2011 seuraavasti: 14.2., 14.3., 18.4., 16.5., 20.6., 22.8., 26.9., , ja Kokoukset alkavat klo 9.00 ja ne pidetään pää-sääntöisesti Hämeen liiton virastolla. Tarvittaessa maakuntahallitus voi kokoontua muulloinkin tai muuttaa kokouspäivää. Pöytäkirjat pidetään yleisesti nähtävänä Hämeen liiton virastossa pääsään-töisesti kokousta seuraavan viikon perjantaina klo ja mikäli päivä on pyhäpäivä tai muu juhlapäivä, niin seuraavana arkipäivänä, jolloin virasto on avoinna. Maakuntahallituksen puheenjohtajan, maakuntajohtajan ja hallintopäällikön päätösluettelot ovat nähtävillä samoina päivinä kuin maakuntahallituksen pöytäkirjat. Maakuntavaltuuston ja -hallituksen pöytäkirjakopiot toimitetaan jäsenkuntien kunnanhallituksille en-nen nähtäville asettamista. Maakuntahallituksen esityslistat ovat luettavissa kokousta edeltävän viikon torstaista lähtien internetissä osoitteessa: ja pöytäkirjat heti niiden val-mistuttua. Maakuntavaltuuston esityslistat ovat luettavissa 10 päivää ennen kokousta internetissä em. osoitteessa, mistä löytyvät myös maakuntavaltuuston pöytäkirjat. Kunkin kokouksen pöytäkirja on luettavissa internetissä viimeistään virallisena nähtävilläolopäivänä. Hämeenlinna Hämeen liitto Maakuntahallitus Hyvää Joulua! JULKAISIJA Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puh. (03) fax (03) sähköpostiosoite: Osoitteenmuutokset: Kuvat: Elisa Putti 17

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat. Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen

Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat. Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen Vanajavesikeskus: tavoitteet ja vuoden 2010 suunnitelmat Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen Maakunnan suurhanke 1. valmistelu 16.11.2009-31.12.2010: Vanajavesikeskus-hanke 2.

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus Tiedotustilaisuus 8.10.2009 Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus OHJELMA Avaussanat, Toimitusketjujen hallinnan KT-keskuksen johtaja Heikki Ruohomaa HAMKin Forssan yksikön logistiikan ja toimitusketjujen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso 1 / 7 ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTARYHMÄ 2 / 2014 PÖYTÄKIRJA KL/038/000205/2014 Aika: 2.6.2014 13:00-14:35 Paikka: Lappeenranta, Technopolis Skinnarila, kokoustila Suvorov 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua?

Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) resurssiviisaan kasvun tukena Tapahtumatalo

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Vammaisneuvosto 21.03.2016 AIKA 21.03.2016 klo 18:00-19:06 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Valtakunnallisen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Oma Häme -hankkeen väliraportti Oma Häme -hankkeen väliraportti Tiedotustilaisuus 24.5.2016 Jukka Lindberg, projektipäällikkö Hämeen liitto www.omahäme.fi Missä menee Oma Häme hanke? Tiivistelmä: Sote III.sta Oma Häme hankkeeksi kevään

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 1 Toimintasuunnitelma 2017 Jyväskylän Yrittäjät 2 Toimintasuunnitelma 2017 SISÄLLYS TOIMINTASUUNNITELMA 2017... 3 1. JYVÄSKYLÄN YRITTÄJIEN ARVOPOHJA... 3 1.1 Arvot... 3 1.2 Missio...

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme

Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Alueelliset kehitysnäkymät 2/2016 Aika 26.9.2016, kello 8.30 12.00 Paikka FellmanniCampus, Kirkkokatu 27, Lahti Juha Hertsi Kommenttipuheenvuoro

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot