HYVIS Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma JOHDANTO KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA...8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVIS Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2010 2014 1. JOHDANTO...3 2. KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA...8"

Transkriptio

1 HYVIS Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma / kunnanhallitus 1. JOHDANTO Suunnitelman tarkoitus Suunnittelutyö Suunnitelman lähtökohdat Laukaan lapset ja nuoret ohjelman (2005) arviointi KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Tunnuslukuja Kokemuksia hyvinvoinnista YHTEISTYÖ, TIEDOTUS JA OSALLISUUS Toimialojen yhteistyö Yhteistyöryhmiä ja -muotoja HYVINVOINTIPALVELUT Kaavoitus ja tekninen toimi Terveyspalvelut Neuvolat Lasten päivähoito Koulu Vatin lapsi- ja nuorisotyö Nuorten työllistäminen ja aktivointi Evankelisluterilainen seurakunta Järjestöjen palvelut LASTENSUOJELU Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitys Avohuollon palvelut Sijaishuolto Jälkihuolto MUUT SOSIAALIPALVELUT Vammaispalvelut Toimeentulotuki Kriisi- ja sosiaalipäivystys Kasvatus- ja perheneuvonta Perheasian sovittelu

2 7. KEHITTÄMISEHDOTUKSET Lasten ja nuorten yleiset hyvinvointipalvelut...34 A. Lapsiperheiden kotipalvelu ja lyhytaikainen lastenhoitoapu...34 B. Moniammatillinen yhteistyö perhekeskus, perheneuvola...35 C. Erityistä tukea tarvitsevat lapset...35 D. Lasten ja nuorten palvelut...36 E. Vattipajan toiminnan vakiinnuttaminen...36 F. Lasten ja nuorten osallisuuden kehittäminen...36 G. Terve, turvallinen ja toimivaa ympäristö ja tilat Lastensuojelun kehittämisehdotukset...37 A. Avohuollon aseman vahvistaminen...37 B. Perhehoidon vahvistaminen/ perhehoidon saatavuuden varmistaminen...38 C. Tuen varhainen järjestäminen...38 D. Sosiaalityöntekijän työnkuvan selkiinnyttäminen LOPPUPÄÄTELMÄ JA VISIO...39 Liitteet: 1. Kehittämisehdotukset taulukoissa 2. Lasten subjektiivisia kokemuksia hyvinvoinnista tiivistelmä opiskelijoiden päiväkotiikäisten lasten kuulemisesta. 3. Kouluterveyskyselyn 2009 tuloksia ja tiivistelmä 4. Kuntalaispalautteiden kehittämisehdotukset 2

3 1. JOHDANTO HYVIS on vuosille laadittu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jossa hyvinvointia on pyritty tarkastelemaan laaja-alaisena, usean toimijan yhteisenä asiana. Hyviksessä yhdistyvät lakisääteinen lastensuojelusuunnitelma sekä lapsipoliittinen ohjelma. Laukaan edellinen lastensuojelusuunnitelma on tehty v Hyvistä edeltävä lapsipoliittinen ohjelma Laukaan lapset ja nuoret on vuodelta Hyviksessä esitetyt tiedot lasten ja nuorten palveluista ja resursseista ovat vuodelta Suunnitelman tarkoitus Laukaan kunnanhallitus teki päätöksen, että kuntaan laaditaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja samassa yhteydessä tarkistetaan Laukaan lapset ja nuoret -lapsipoliittista ohjelmaa (v.2005) tarkistetaan ottaen huomioon lastensuojelulain 12 :n vaatimukset. Lastensuojelulain 12 velvoittaa kuntia laatimaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelman, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Lastensuojelusuunnitelman tulee sisältää tiedot: - lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; - lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; - lastensuojelun tarpeesta kunnassa; - lastensuojeluun varattavista voimavaroista; - lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; - yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä - suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelu jaetaan lain mukaan ehkäisevään lastensuojeluun ja lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Ehkäisevä lastensuojelu on kaikkia lapsia ja nuoria sekä perheitä koskevaa hyvinvoinnin edistämistä, mikä tapahtuu peruspalveluissa. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on sosiaalityöntekijöiden ammattityötä. Lastensuojelusuunnitelman tulee kattaa laajasti lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat toiminnat ja palvelut: yhdyskuntasuunnittelu ja rakentaminen, liikunta-, nuoriso, kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta, varhaiskasvatus ja koulu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Suunnitelman laadinta on siten usean toimijan ja toimialan yhteinen prosessi. Asiakkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä on myös tärkeää kuulla. Suunnitteluprosessilla vahvistetaan toimijoiden välistä yhteistyötä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoitus on antaa kuntapäättäjille ja palvelujen toteuttajille kokonaiskäsitys lasten kasvuoloista ja hyvinvoinnista sekä 3

4 niiden tarvitsemista resursseista. Suunnitelman perusteella voidaan arvioida, ovatko resurssit suunnattu tarkoituksenmukaisesti ja tarvitaanko lisäpanostusta tai uudelleensuuntaamista Suunnittelutyö Työryhmään nimitettiin seuraavat jäsenet: Elina Sillanpää sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, puheenjohtaja Terhi Ek koulutuslautakunnan jäsen, varapuheenjohtaja Seija Kerkelä sosiaalityöntekijä, sihteeri Heikki Ala-Tauriala kaavoituspäällikkö (1.2. alkaen) Eeva Ilmonen vapaa-aikatoimen sihteeri Pirjo Lahtinen terveyskeskuslääkäri Kalevi Lahtonen tekninen toimi, puutarhuri Leena Lehto diakoniatyöntekijä, Laukaan ev.lut srk Pirjo Nieminen johtava sosiaalityöntekijä Saara Rainio terveydenhoitaja Anja Savolainen kaavoitus- ja rakennuslautakunnan jäsen Elina Tourunen koulukuraattori Kaarina Westman kasvatustoiminnan johtaja Työryhmä on kokoontunut 16 kertaa. Työryhmän jäsenet ovat toimineet yhdyshenkilöinä työryhmän ja oman toimialansa välillä ja vastanneet oman alueensa tekstin tuottamisesta. Sihteeri on vastannut sisällön kokoamisesta. Suunnitelmaa on esitelty ja pyydetty lausunnot: Laukaan nuorten palveluiden päivityspalaveri Laukaan Lapsi- ja perhetyön moniammatillinen yhteistyöryhmä ja Ehkäpä ryhmä (=Ehkäisevän päihdetyö) järjestöiltä kesäkuussa 2010: MLL:n Laukaan paikallisyhdistykset, 4H ry, Laukaan Partiot, Lievestuoreen Setlementti ry, Urheiluseurat (LU, Kisa, Leppä, Pamaus, Viritys) kaikilta lautakunnilta kesäkuussa 2010 Kuntalaisten osallistuminen ja kuuleminen Lasten ja nuorten hyvinvointikysely kunnan kotisivuilla ajalla Tulevaisuusfoorumit Laukaan pääkirjastolla ja Lievestuoreen opistolla Hyvän olon Puskii Sydän Laukaan koululla Vanhempainryhmien palautteita koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä Sydän- Laukaan, Vihtavuoren ja Lievestuoreen kouluilla Sydän-Laukaan koulun oppilaskunnan kokoamat ajatukset oppilailta koulustaan 2010 Kouluterveyskyselyn tulokset v.2009 Lasten subjektiivisia kokemuksia hyvinvoinnista selvitys, sosionomi opiskelijat Tatu Tossavainen ja Anne Huovinen päiväkodissa 4

5 1.3. Suunnitelman lähtökohdat Tässä kappaleessa on esitelty kolmella eri tasolla muotoiltua julistusta ja visiota, jotka ovat vaikuttaneet HYVIS -suunnitelman laadintaan ja tavoitteisiin. Yhdistyneet kansakunnat HYVIS -suunnitelman taustalla ovat yleismaailmalliset ihmisoikeusjulistukset, joihin myös Suomi on sitoutunut: ihmisoikeuksien julistus v. 1948, Lapsen oikeuksien julistus v.1959 ja Lapsen oikeuksien sopimus v Poimintoja YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta (1989): - Jokainen alle 18-vuotias on lapsi - Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu. - Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista. - Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. - Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa. - Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Laukaan kunta HYVIS- suunnitelma on samansuuntainen Laukaan kuntastrategia SYDÄMELLINEN LAUKAA kanssa. Myös kuntastrategiassa esitetyt toimintaperiaatteet ovat lähellä HYVIS suunnittelutyötä. 1. sydämellisyys - yhteisvastuu hyvinvoinnista: toimialarajat ylittävä yhteistyö, yhteistyö eri toimijoiden kanssa, kuntayhteistyö, osallisuus - fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus - ystävällisyys, palvelualttius, toisen kunnioitus 2. tehokkuus - palveluverkon ja -tuotannon uudistaminen ja tehostaminen - asiakaslähtöisyys - laadun arviointi - päätöksenteon johdonmukaisuus, vastuullisuus ja kestävä kehitys 3. realistisuus - talouden reunaehdot - väestö- ja rakennemuutokset 5

6 Strategisista päämääristä etenkin kohta 2 Hallitusti kasvavassa Laukaassa on toimivat ja oikein kohdennetut palvelut on vastaava HYVIS suunnitelman kansssa. Siinä todetaan, että lasten ja nuorten kasvun tukemisessa tulee painottaa ennalta ehkäisyä, varhaista tukea, toimialarajat ylittävää yhteistyötä ja sen lisäämistä eri toimijoiden kanssa. HYVIS toteuttaa myös kunnan palvelusuunnitelmaa Laukaan lapset ja nuoret ohjelman (2005) arviointi Laukaassa on laadittu vuonna 2005 lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, jonka toteutumista suunnittelutyöryhmän pyydettiin arvioimaan. Ohjelma toimenpidesuosituksineen on laaja, joten koko ohjelman toteutumista työryhmä ei arvioinut. 1) Erityisryhmät Ohjelmassa esitettiin, että kunnassa on selvitettävä, ovatko vammaiset lapset tasavertaisia muihin lapsiin verrattuna ja kuinka heidän erityispalvelunsa toimivat. Arviointi: Asiaa ei ole systemaattisesti selvitetty. Kuntalaispalautteen mukaan erityisryhmät ovat yhä heikommassa asemassa verrattuna muihin lapsiin. Vammaispalvelun työntekijöiden mukaan etenkin pitkäaikaissairaat tavoitetaan huonosti palvelujen piiriin. Palveluverkostot kyllä toimivat, kun lapsi tulee asiakkaaksi ja heille laaditaan palvelusuunnitelma. 2) Lasten kotihoito Ohjelmassa suositellaan, että Laukaan kunta panostaisi lasten kotihoitoon mm. maksamalla kotihoidontuen kuntalisää, antamalla kotonaan lapsensa kasvattaville yhteiskunnallista tunnustusta, tiedottamalla vanhempia verkostoitumismahdollisuuksista muiden vanhempien kanssa sekä ammattilaisten palveluista ja vanhempana jaksamiseen tukea esim. virkistystoiminnalla Arviointi: Laukaassa ei makseta ns.kuntalisää kodinhoidontukeen. Vanhempien verkostoitumiseen ja virkistäytymismahdollisuuksiin on panostettu mm.vatin ja neuvolan toimesta. HYVIS suunnitelmassa lapsiperheiden hyvinvointi ja sen tukeminen nousivat keskeisimmäksi kehittämisehdotukseksi edelleen. 3) Neuvola Neuvoloilta ohjelmassa toivottiin enemmän asiantuntijaluentoja, ikäryhmäkohtaista tietoutta ja te toja. Arviointi: Vuodesta 2008 lähtien ensisynnyttäjäperheille järjestetty perhevalmennus ja vauvavuoden ryhmätapaamiset vastaavat ainakin osittain tähän haasteeseen. Neuvolan terveydenhoitajat ovat pyydettäessä käyneet puhumassa avoimissa perhekerhoissa lasten terveyteen liittyvistä asioista. Asia ei noussut esiin kuntalaispalautteista. 6

7 4) Nuorisovaltuusto Ohjelmassa esitetään Nuorisolain 8 :n mukaisesti, että nuorten ääni tulisi kuulua päätöksenteossa. Arviointi: Nuorisovaltuustoa tai muutakaan foorumia nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien parantamiseksi ei ole perustettu. Näitä asioita pohditaan ja kehitetään sekä vapaa-aikatoimessa että kouluilla. 5) Tiedottaminen Ohjelmassa esitetään, että tiedottamisessa on kiinnitettävä huomiota kunnan kotisivujen päivitykseen, lapsiperheiden palveluista tiedottamiseen, uusien asukkaiden tervetulleeksi toivottamisella ja kehittämällä Vatti -esitteestä koko kunnan esite. Arviointi: Kunnan tiedotus palveluista on kehittynyt eikä siitä ollut paljon mainintoja kuntalaispalautteissa. Laukaan kunnan kotisivuja pyritään pitämään hyvin ajan tasalla. Vastuu tästä on eri hallintokunnilla. Lasten ja nuorten palvelujen sähköinen palvelukartta on julkaistu kunnan kotisivuilla vuoden 2010 alussa ja ne löytyvät osoitteesta Kaikilla kunnan toimialoilla on mahdollisuus esitellä palvelujaan Vatti esitteessä. Paikallislehti tarttuu juttuvinkkeihin kunnan palveluista. Kunnan johtoryhmä on keväällä 2010 laittanut asian vireille ja perustanut työryhmän selvittämään kuntaan muuttavien perehdyttämispakettia tms. 6) Yleiset periaatteet päätöksenteossa Ohjelmassa esitetään, että kaikissa päätöksissä huomioidaan lasten ja nuorten oikeudet kuten oikeus turvalliseen huolenpitoon, kokonaisvaltaiseen kehittymiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Myös vanhemmuutta tuetaan niin, että vanhemmilla on oikeus ja mahdollisuus perheitään koskevissa päätöksissä huomioida riittävästi lapsen etua. Arviointi: Vuonna 2010 on jätetty valtuustoaloite, jonka keskeinen sisältönä on, että kaikkeen päätöksentekoon sisältyy lapsivaikutuksen arviointi. Sosiaalisten vaikutusten arviointia tehdään pyydettäessä. 7) Turvallisuus ja ympäristöasiat Ohjelmassa esitetään, että lasten liikenneturvallisuuteen, puistoihin, lasten osallistuminen suunnitteluun, liikenneturvallisuustyön yhteistyöryhmän perustaminen ja kestävän kehityksen toimintaohjelma jalkautetaan. Arviointi: Teknisen toimen mukaan suunnitelma on otettu hyvin huomioon toimintaa suunniteltaessa. Toimenpiteitä ovat olleet mm. Liikenteenrauhoittamisohjelma, leikkipaikkojen turvatarkastus v ja toimenpidesuunnitelma leikkipaikkojen saattamiseksi asetusten edellyttämään kuntoon kesällä

8 2. KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 2.1. Tunnuslukuja v arvio Väestömäärä vuotiaita joista päivähoidossa 47,9 % 47,9 % 47,9 % vuotiaita n.2300 alle 18 vuotiaita Perheitä Laukaassa on yhteensä 4921, joista lapsiperheitä on 45 % (K-S 39,6 %). Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä on 13,7 % (K-S 18,6 %). Avioeroon päätyi 13,6 % liitoista (K-S 15,5 %). Asunnoista 67 % on omakotitaloja, josta 40 % rakennetaan maaseudulle. 72 % asukkaista asuu taajamissa ja 28 % maaseudulla (vrt % / 32 %). Laukaassa asuu n. 20 % perheistä vuokralla, joista noin puolet kunnan vuokra-asunnoissa (v.2008). Työttömiä Laukaan työvoimasta oli vuonna 2009 keskimäärin 11,0 % (K-S 12,8 %). Nuorisotyöttömien osuus vuotiaista työvoimasta oli Laukaassa 14,6 %. Koko Suomessa nuorten työttömyysaste nousi 7,1 % ollen 22,7 % tammikuussa Turvakodissa laukaalaisia asui v yhteensä 27 päivää. Kriisi- ja sosiaalipäivystyksen yhteydenottoja Laukaan alueelta Mobileen tuli 431 kertaa 359 asiakastilanteessa, joissa oli yhteensä 502 asiakasta osallisena. Poliisin tietoon tuli v henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia 5,7 /1000 asukasta kohti ja 26,2 omaisuusrikoksia. Suuntaus on ollut viime vuosina kasvava. Laukaassa luvut ovat hiukan pienempiä kuin koko Keski-Suomessa, jossa ne olivat 6,8 ja 37,5. Laukaalaisia rikoksesta epäiltynä oli 141 nuorta v (195 v. 2007). Suuntaus on ollut viime vuosina laskeva. Näistä omaisuusrikoksia v oli 7 kpl (5 %), henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia 3 kpl (3 %) ja liikennerikoksia 99 kpl (70 %) Kokemuksia hyvinvoinnista Laukaalaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden omia kokemuksia hyvinvoinnista on selvitetty suunnittelutyön aikana kyselyillä, asukasilloilla / tulevaisuusfoorumeilla sekä kuulemalla lapsia suoraan. Lisäksi työryhmällä on ollut käytettävissä yläkoululaisten ja lukiolaisten kouluterveyskysely v Perhe, 2. Sosiaaliset verkostot, 3. Itsensä toteuttamisen tilat, 4. Kiusaaminen, 5. Pelko- ja turvattomuuskokemukset ja 6. Osallisuus ovat päiväkoti-ikäisten mielestä tärkeimpiä hyvinvointiin vaikuttavia asioita (Liite 2.) Vastaavat teemat nousevat esiin myös yläkoululaisten ja lukiolaisten hyvinvointiin vaikuttavina asioina (Liite 3.). Kuntalaisten palautteet ja kehittämisehdotukset kattavat koko elämän kirjon (Liite 4.). 8

9 3. YHTEISTYÖ, TIEDOTUS JA OSALLISUUS Lastensuojelulain 12 mukaan lastensuojelusuunnitelmassa on oltava tiedot myös yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä palvelujen tuottajien välillä. Tiedotus ja osallisuus kuuluvat hyvään yhteistyöhön. Yhteistyötä edistää myös se, että työntekijät tuntevat toistensa sekä toistensa työmenetelmät ja käytännöt. Tähän kappaleeseen on koottu joitain Laukaassa olevia käytäntöjä yhteistyöstä, tiedotuksesta ja osallisuudesta Toimialojen yhteistyö Kaavoitus ja tekninen toimi Kaavoitus lähtee jo lainsäädännöstä kuntalaisten kuulemisesta. Lapsia ja nuoria ei kuulla erikseen. Nuorten mahdollisuutta vaikuttaa kaavoitukseen tullaan tehostamaan. Kouluissa kerrotaan kaavoituksen perusteista ja eri vaiheista. Kaavoituksessa on suunniteltu nuorisoleimasimen käyttöönottoa. Suun terveydenhoito Yhteistyötä suun terveyden edistämisessä tehdään neuvolan ja kouluterveydenhoitajien ja päivähoidon, koulu- ja vapaa-aikatoimen kanssa. Neuvolat Lapsen päivähoidosta pyydetään vanhemman luvalla palaute lapsen 5- vuotisneuvolatarkastukseen ja samoin tarkastuksesta annetaan palaute päivähoitoon lapsen kehityksen tukemiseksi. Uuden asetuksen myötä tämä yhteistyömuoto siirtyy jo lapsen 4-vuotisneuvolakäynnin yhteyteen. v lähtien on järjestetty ensisynnyttäjäperheille perhevalmennusta ja vauvavuoden ryhmätapaamisia. Ryhmien pitämiseen osallistuvat terveydenhoitajien lisäksi työntekijöitä päivähoidosta, perhetyöstä, hammashoitolasta ja fysioterapiasta. Lasten varhaiskasvatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan 2008 hyväksymän varhaiskasvatussuunnitelman periaatteena on kasvatuskumppanuus, mikä tarkoittaa vanhempien osallisuutta ja eri toimijoiden välistä kasvatusyhteistyötä. Lapsen hyvinvoinnin kannalta haasteena on yhdistää eri toimijoiden tietotaito ja konkreettinen kohtaaminen toimivaksi kokonaisuudeksi helminauhana vauvasta leikki-ikään nuoruuteen ja aikuisuuteen. Sosiaalityö Sosiaalityössä yleensä ja etenkin lastensuojelussa lasten ja perheiden tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja muutosprosessien tueksi tarvitaan useita erilaisia ammatti- ja toimialoja. Sosiaalityöntekijöiden vastuulla on arvioida mitkä palvelut ja toimenpiteet vastaavat parhaiten asiakkaiden tarpeisiin ja ohjata heidät näiden pariin sekä usein myös koordinoida palveluprosesseja. Tämä edellyttää hyvää palvelujärjestelmän tuntemusta ja yhteistyötä Yhteistyöryhmiä ja -muotoja Moniammatillinen lapsiyhteistyöryhmä Ryhmään kuuluvat alle kouluikäisten lasten työntekijät kuten neuvolan terveydenhoitajat, erityispäivähoitajat, koulukuraattori, lasten psykologi ja koulupsykologi, lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijät. Ryhmä on 9

10 kokoontunut Perhe-hankkeen innostamana noin kaksi kertaa vuodessa. Siellä kerrotaan ajankohtaiset kuulumiset ja keskustellaan yhteistyöstä. Keskustelut kirjataan muistioon. Laukaan nuorten palvelujen yhteistyöryhmä Työhallinnon aloitteesta Laukaassa on kokoontunut v lähtien nuorten työllistymisen ja aktivoinnin työntekijöitä eri tahoilta. Ryhmä kokoontuu kerran vuodessa ja päivittää sekä arvioi nuorten palveluja. Ehkäisevä päihdetyöryhmä EHKÄPÄ EHKÄPÄ jatkaa v.2002 Vapaa-ajan lautakunnan perustamaa Nuorten ennaltaehkäisevää huumetyöryhmän työtä. Ryhmään kuuluu edustajat vapaaaikatoimen lisäksi sosiaali- ja terveystoimesta, koulutoimesta, poliisista ja seurakunnasta. Ryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa. Koulujen oppilashuolto Koulujen oppilashuoltotyö on lähtökohtaisesti usean ammattiryhmän yhteistyötä ja sitä on kehitetty Laukaassa viime vuosina kokonaisvaltaisesti. Oppilashuoltopalveluja koordinoiva oppilashuoltoryhmä käsittelee koko kuntaa koskevia asioita. Ryhmään kuuluvat Vertais- ja pienryhmätoimintaa Lasten, nuorten ja perheiden vertais- ja pienryhmiä on perustettu satunnaisesti eri tahoilla viime vuosina. Ne syntyvät vastaamaan kentältä nouseviin tarpeisiin ja niitä ovat järjestäneet kunnan perhetyöntekijät, vapaa-aikaohjaajat, seurakunnan nuorisotyöntekijät, hanketyöntekijä ja lasten neuvolan terveydenhoitajat. Toimintaa ei koordinoida vaan ne toteutuvat lähinnä työntekijöiden kiinnostuksen ja työaikaresurssin mukaan. Vuosina on Laukaassa ollut mm. seuraavat ryhmät: Hiljaisille pojille ryhmä kirkonkylällä, seurakunnan nuorisotyö ja perhetyö Poikaryhmä Lievestuoreella, nuorisotyö ja hanketyöntekijä Kaverikerho Savion koululla, perhetyö Nuorten äitien kerho kirkonkylällä, perhetyö Perhevalmennus ja parisuhdeillat, neuvola ja perhetyö Päihdeperheiden lapsille kerho, diakoniatyö ja perhetyö Tyttökerho perhetyön asiakasperheille, srk:n lapsiperhetyöntekijä ja perhetyö Haasteita ja kehittämisehdotuksia: Lasten ja nuorten palveluja, yhteistyötä toimijoiden kesken ja toiminnan kehittämistä ei koordinoi tällä hetkellä kukaan. Tarvitaan uusi toimija kuten lapsiasiainneuvosto, jonka tehtävänä on sektorirajat ylittävä, tavoitteellinen ja systemaattinen kehittämistyö. Keskitetään lasten palveluja perhekeskukseen Kehitetään uusia tiedotuskanavia ja foorumeja Lisätään yhteisiä koulutuksia ja seminaareja lasten ja nuorten kanssa työskenteleville Nuorten osallisuuden ja äänen kuulumisen vahvistaminen 10

11 4. HYVINVOINTIPALVELUT Tässä kappaleessa esitellään Laukaan kunnassa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipalveluja ja palvelun tuottajien näkökulmasta nousseita kehittämisehdotuksia. Tiedot ovat vuodelta Peruspalvelut - ennaltaehkäisevät palvelut Lastensuojelulain 3 :n mukaan ehkäisevällä lastensuojelulla tarkoitetaan kunnan palveluja niille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaana. Palveluilla edistetään lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hyvin toimivat peruspalvelut ovat ehkäisevää lastensuojelua parhaimmillaan Kaavoitus ja tekninen toimi Kaavoituksen lainsäädäntö edellyttää kuntalaisten kuulemista ja kuntalaisten monenlaisten tarpeiden huomioon ottamista. Esimerkiksi asemakaavan laatimisvaiheessa on huomioitava mm. luontoarvot, kulkureitit, harrasteet ja leikkipaikat. Kaavoituksen tulevaisuuden visioina ovat tiiviimmät kaavat, jotka tukevat ilmastopoliittisia päämääriä sekä joukko- ja kevytliikenneratkaisuja. Lapsilla ja nuorilla on oikeus viettää aikaansa turvallisessa ja terveellisessä toimintaympäristössä. Teknisen toimen tehtävänä on vastata koulujen ja päiväkotien turvallisista olosuhteista, myös paljon resursseja vaatineesta sisäilma-asiasta. Hyvät olosuhteet varmistetaan riittävillä ja oikein kohdennetuilla kunnossapito- ja korjaushankkeilla. Erilaisia olosuhdeongelmia ratkaistaan eri alan osaajien ja asiantuntijoiden kanssa yhdessä, jotta lopputulos on onnistunut ja ympäristö varmasti turvallinen. Liikenteenrauhoittamissuunnitelma valmistui v Suunnitelmassa esitettyjä, turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä on tehty vuosittain myönnetyn määrärahan puitteissa. Suunnitelmassa erityistä painoa saivat: kevyen liikenteen aseman korostaminen, ajonopeuksien hillitseminen, koulujen erityisvaatimusten huomioon ottaminen, lasten reitit leikkipuistoihin, kouluihin ja päiväkoteihin sekä joukkoliikenteen asettamat tarpeet. Puistojen hoidossa on vallinnut lievä resurssipula, mikä on näkynyt varsinkin puistometsien hakkuiden ja raivausten viivästymisenä. Turvallisuudesta ei kuitenkaan tingitä, vaan vaaralliset puut ja rakenteet on pyritty korjaamaan mahdollisimman pian. Vanhojen leikkipaikkojen 3 -vuotissuunnitelma vuosille hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa v Vuosittain suunnitelman mukaisesti peruskorjataan 3-4 leikkipaikkaa eri taajamissa. Suunnitelmaa päivitetään vuosittain ottaen huomioon käyttäjien toiveita. Leikkipaikkojen kunnon valvonta kuuluu tuoteturvallisuuslain perusteella ympäristöterveydenhuollolle. Laukaassa tehtiin leikkipaikkojen turvatarkastus v ja sen jälkeen toimenpidesuunnitelma leikkipaikkojen saattamiseksi asetusten edellyttämään kuntoon. Leikkikentät ovat tällä hetkellä EU normien mukaisesti toteutettuja ja hyväksytyn tarkastusmenettelyn piirissä. Viherympäristöliiton toimesta toteutettiin v.2008 ulkoleikkipaikkojen turvallisuus peruskurssi. Laukaasta kurssin suoritti neljä henkilöä. Varsinkin koulujen pihoista jouduttiin poistamaan paljon vaarallisiksi todettuja välineitä. 11

12 Haasteita ja kehittämisehdotuksia: Toimintaympäristön suunnitteluprojekti kouluilla tai liikuntapaikoilla, johon osallistuu oppilaskunta Yleisten alueiden kehittäminen perheitä yhdistäviksi toimintaympäristöiksi Liikenneympäristön ja verkoston turvallisuuden ja käytettävyyden edelleen parantaminen Viihtyisän ja turvallisen ympäristön ylläpitäminen kohdentamalla resursseja oikein Lasten ja nuorten vielä entistäkin parempi kuuleminen jo suunnittelutyössä Eri sukupolvien välisen kohtaamisen mahdollistaminen nykyistä paremmin 4.2. Terveyspalvelut Laukaan terveyskeskuksessa on 9 lääkärin virkaa, keskimääräinen väestö on 2000 asukasta/lääkäri. Lääkärin vastaanotolla käy vuosittain noin potilasta. Jokainen lääkäri hoitaa sairasvastaanottojen lisäksi koululaisten tarkastuksia ja neuvolan vastaanottoja. Suun terveydenhuolto tuottaa hammas- ja suusairauksien ennaltaehkäisy- ja hoitopalveluja koko Laukaan väestölle. Toimintaa on kolmessa toimipisteessä: Laukaan, Lievestuoreen ja Saratien hoitoloissa. Alle 18 -vuotiaalle hoitotoimenpiteet ovat maksuttomia ja 15 vuotta täyttäneeltä peritään perumattomasta poisjäännistä korvaus. 3 vuotta täyttäneet lapset kutsutaan hoitolaan suun terveystarkastukseen ja omahoidon ohjaukseen. Lapsi saa käynnillä omahoidon kortin, ns. Hamsu kortin, mihin merkitään kotona tapahtuvan suun hoidon tavoitteet, ohjeet ja seuraavan käynnin ajankohta. Yli 4- vuotiaan lapsen vanhemmat tilaavat itse ajan lapsen suun terveystarkastukseen edellisellä käynnillä tehdyn suunnitelman mukaisesti. Lapsen ja nuorten terveystarkastuskäyntien tiheys ja ajankohta määräytyvät yksilöllisen suunnitelman mukaan. Alle 15 -vuotiaan lapsen vanhempien toivotaan osallistuvan hoitolassa tapahtuville terveystarkastuskäynneille ja ohjaavan kotona tapahtuvaa suun ja hampaiden hoitoa. Ensimmäisellä luokalla olevat lapset kutsutaan hoitolasta oikomishoidon hammaslääkärin vastaanotolle oikomisseulontaan. Terveyskeskuksessa työskentelee kaksi psykologia. Toisen psykologin vastuualueena ovat lapset ja nuoret (alle 18-vuotiaat) ja työhön kuuluu kiinteästi yhteistyö perheen kanssa. Toisen psykologin vastuualueena ovat aikuiset ja ikääntyvä väestö (yli 18- vuotiaat). Terveyskeskuspsykologien tehtävänä on tukea mielenterveyttä elämänkaaren eri vaiheissa. Lisäksi koulutoimessa toimii koulupsykologi kouluikäisiä varten. Terveyskeskuksen lapsipsykologin työ on muuttunut sen jälkeen, kun kuntaan saatiin koulupsykologi ja kuraattori. Erilaiset tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen kysymykset ovat saaneet työskentelyssä enemmän tilaa. Perheiden kanssa tehtävä työ on olennaista, mutta myös aikaa ja resursseja vaativaa. Erityistasolta on siirtymässä yhä enemmän vastuuta perustasolle. Mielenterveystoimiston ja depressiohoitajan palvelut on tarkoitettu pääosin yli 18 vuotiaille. Asiakkaiden alaikäisten lasten olosuhteet huomioidaan ja ollaan tarvittaessa yhteydessä lastensuojeluun. Päihdehoitaja tapaa tarpeen mukaan myös nuoria, asiakkaista 90 % on yli 28- vuotiaita. 12

13 Laukaan terveyskeskuksen fysioterapiapalveluja kuntalaisille ovat yksilöllinen ohjaus, ryhmätoiminta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut. Puheterapeutin työ on kielen, puheen ja äänen häiriöiden lääkinnällistä ja terapeuttista tutkimusta ja kuntoutusta. Puheterapeuttiin voi ottaa yhteyttä, kun lapsen tai oman puheen ongelmat mietityttävät. Usein lapset ohjataan puheterapiaan neuvolan tai päivähoidon kautta. Lapsiasiakkailla syynä ovat artikulaatiohäiriöt, epäselvä puhe tai puheen viivästyminen tai erityinen kielivaikeus. Vaikeammissa puhehäiriön takia lapsi on usein myös lasten neurologisessa ja foniatrisessa kontrollissa. Terapiassa tärkeää on yhteistyö asiakkaan lähi-ihmisten kanssa. Ennaltaehkäisevään ja konsultoivaan työhön resurssit eivät riitä. Toimintaterapeuttia ei kunnassa ole, vaan tarvittavat toimintaterapiapalvelut tuotetaan ostopalveluina. Haasteita ja kehittämisehdotuksia: Tarvitaan lisää terapia- ja psykologipalveluja lapsiperheille, koska o väestö kasvaa o nuorten ja perheiden tuen tarve vaikuttaa lisääntyvän o lasten- ja nuorisopsykiatrinen poliklinikka palauttaa potilaita takaisin perustasolle o uusi asetus 1 lisää mm. terveystarkastuksien määrää o puhe- ja toimintaterapian tarpeisiin vaikea vastata Miten saadaan tarvittavat perus- ja erityistason työntekijät mukaan työskentelyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa? 4.3. Neuvolat Laukaassa on neuvoloita neljässä eri toimipisteessä: Kirkonkylällä, Vihtavuoressa, Leppävedellä ja Lievestuoreella. Laukaan neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa toimii 13 terveydenhoitajaa. Neuvoloissa tarjotaan perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolapalveluja. Palvelut ovat yksilöllisiä, luottamuksellisia ja perhekeskeisiä. Perhesuunnitteluneuvolassa saa neuvontaa ja ohjausta raskauden ehkäisyyn ja keskeytykseen liittyvissä asioissa. Siellä otetaan myös gynekologisia näytteitä, tehdään raskaustestejä ja joukkotarkastuksia. Äitiysneuvolassa seurataan raskauden kulkua, tehdään tarvittaessa ultraäänitutkimuksia ja annetaan perhevalmennusta. Vuonna 2009 synnytyksiä oli Laukaassa 235 (230 v.2008). Lastenneuvolat palvelevat alle kouluikäisiä ja heidän perheitään. Toimintamuotoja ovat mm. terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveyskasvatus ja neuvonta sekä rokotukset. Perheiden hyvinvoinnin seuraamiseksi tehdään neuvoloissa seulontatutkimuksia suunnitelmallisesti kaikille perheille. Kaikille raskaana oleville perheille sekä isälle ja äidille tehdään Audit päihdekysely ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Kysely tehdään myös lapsen 1-vuotisneuvolassa. Synnytyksen jälkeisen masennuksen seulonta on 1 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on tullut voimaan Määräaikaiset terveystarkastukset on järjestettävä asetuksen mukaisesti mennessä. Asetus on annettu kansanterveyslain 14 :n perusteella. Asetus on kuntia velvoittava. 13

14 järjestelmällistä. Se tehdään kaikille synnyttäneille äideille vauvan 2 kk neuvolakäynnin yhteydessä. Perheväkivaltaseula tehdään kaikille odottaville äideille sekä uudelleen äidille vauvan 5 kk neuvolakäynnin yhteydessä. Seuloihin jääneille on Laukaassa suunniteltu hoitopolut ja asiakkaat ohjattu niiden mukaisesti jatkohoitoon. Perhevalmennusta Laukaassa järjestetään kaikille halukkaille ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Lisäksi vauvan synnyttyä järjestetään moniammatillisena yhteistyönä kokoontumisia äideille ja perheille lapsen ensimmäisen ikävuoden ajan. Laukaan neuvoloissa kotikäynti tehdään kaikille ensisynnyttäjille. Mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan kotikäynti tehdään myös uudelleensynnyttäjille sekä tarvittaessa muulloinkin. Kotikäyntejä tehdään myös yhdessä perhetyöntekijän kanssa, mikä on koettu hyväksi yhteistyömuodoksi. Haasteita ja kehittämisehdotuksia: Perheiden auttamiskeinoja täytyy kehittää, sillä psykososiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet ja vanhemmat ovat uupuneita. Nykyisiin perhevalmennusryhmiin eivät useinkaan osallistu ne, joilla on eniten haasteita vanhemmuudessa ja joille siitä voisi olla eniten hyötyä. Pienten lasten vanhempien alkoholin käyttö huolestuttaa ja siihen puuttuminen koetaan haasteellisena Lasten päivähoito Päivähoitolain (36/1973) mukaan päivähoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Laukaan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Hoito, kasvatus ja opetus toteutuvat varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti, joka on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa Kunnallisen ja yksityisen päivähoidon linjaukset ovat yhteneväiset varhaiskasvatussuunnitelman kanssa. Hoitosuhteen aikana laaditaan lapsen oma henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jota seurataan, täydennetään ja arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen ensisijainen kasvatusvastuu ja -oikeus on vanhemmilla. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja eri toimijoiden välistä kasvatusyhteistyötä. Se on tietoista sitoutumista ja toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuuteen perustuvassa asiakassuhteessa eri toimijoiden ja vanhempien samanarvoiset, mutta sisällöltään erilaiset tiedot lapsesta ja taidot toimia yhdistyvät lapsen hyvinvointia kannattelevalla tavalla. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista, niiden tunnistamisesta ja lapsen edun toteuttamisesta. Kumppanuusajatuksen mukaisesti Laukaan päivähoidossa on käynnistynyt SAPERE - hanke (Hallituksen suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma). Tavoitteena on iloisesti ja myönteisesti ruokaan suhtautuva lapsi, jonka ruokamieltymykset rikastuvat ja kiinnostus ruokamaailmaan kasvaa aistimalla ja osallistumalla. Päivähoitopalvelut järjestetään kysyntää vastaavasti kaikille lapsille joilla on siihen lakisääteinen oikeus; äitiyspäivärahakauden jälkeen siihen saakka kunnes lapsi siirtyy kouluun. Vaihtoehtona päivähoidolle maksetaan lasten kotihoidontukea alle 3- vuotiaalle ja yli 3-vuotiasta sisarkorotusta. Maksatus tapahtuu Kelan kautta, mutta 14

15 kunta vastaa kustannuksista. Päivähoitopalvelujen tavoitteena on asiakaslähtöinen ja monivalintainen päivähoitopalvelu. Päivähoitoa toteutetaan asiakkaan valinnan mukaisesti ja niitä järjestetään seuraavasti: Päiväkotipaikat: Jokiniemen päiväkoti 21 Leppäveden päiväkoti 53 Lievestuoreen päiväkoti 68 Ketomaan päiväkoti 53 Sararannan päiväkoti 53 Vehniän päiväkoti 21 Vihtavuoren päiväkoti 63 Äijälän päiväkoti 15 yht. 347 Yksityiset päiväkodit (palveluraha): Aarrelaiva 35 Merikarhu 35 Rauhala 70 yht. 140 Ostopalvelupäiväkodit: Laukaan Aurinko, vuorohoito 35 Peurunka 21 yht. 56 Yhteensä päivähoidossa on n. 870 lasta (effica-tilasto ) joka on 47,9 % alle kouluikäisistä lapsista. Kunnallisessa perhepäivähoidossa on 204 lasta ja yksityisessä perhepäivähoidossa n. 65 lasta. Vaihtoehtona päivähoidolle on lakisääteinen kotihoidontuki, jota Laukaan kunta maksaa KELAN maksatuksen kautta perheen hakemuksesta alle kolme -vuotiaalle lapselle ja sisaruskorotusta samassa perheessä olevalle yli kolme -vuotiaalle lapselle. Kotihoidontuen piirissä on noin 550 lasta. ( ) Vuosittainen kotihoidon osuus talousarvioissa on n euroa riippuen tuen hakijoiden määrästä. Kunnallisen päivähoidon henkilöstön lukumäärä yhteensä on 142 (v.2009). Laukaassa täytetään ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen vaatimukset. Esiopetus toteutuu sosiaalitoimen ja koulutoimen yhteistyönä siten, että lapset jotka tarvitsevat päivähoitoa saavat esiopetusta päiväkodeissa ja ainoastaan esiopetusta tarvitsevat lapset koulujen esiopetusryhmissä. Esiopetuksessa on vuosittain keskimäärin 230 lasta jotka jakautuvat keskimäärin 50 % / 50 % päivähoidon ja koulun esiopetusryhmien kesken. Erityispäivähoitoa tarvitsevat lapset sijoittuvat päiväkotiryhmiin ja tarvittaessa päiväkodeissa on ryhmäavustajia. Erityislastentarhanopettajat (2) ovat työssä päiväkotien lapsiryhmissä. Erityispäivähoitoa koordinoi erityispäivähoidon ohjaaja. Erityispäivähoitoon kuuluu myös kehitysvammaisten aamu- ja iltapäivähoito. Asiakaskyselyt toteutetaan päivähoidossa joka toinen vuosi. Vuoden 2009 keväällä tehdyn kyselyn tuloksen 4,6 (asteikolla 1-5) mukaan asiakkaat ovat tyytyväisiä Laukaan kunnan päivähoitoon. Kyselyyn vastasi 46 % asiakkaista. Päivähoidon kysynnän oletetaan pysyvän nykytasolla vuonna Tulevina vuosina päivähoitopaikkojen lisäys hoidetaan laajentamalla yksityisen päivähoidon palvelurahaa tarvetta vastaavaksi. Päivähoitoa järjestetään alueellisten tarpeiden ja ennusteiden pohjalta ottaen huomioon seutukunnalliset vaihtoehdot. Toiminnan laajuutta arvioidaan vuosittain talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. 15

16 Haasteita ja kehittämisehdotuksia: Kasvatuskumppanuuden toteutuminen sosiaali- ja terveyslautakunnan v.2008 hyväksymän varhaiskasvatussuunnitelman periaatteen mukaisesti: vanhempien ja eri toimijoiden välinen kasvatusyhteistyö tietotaito ja konkreettinen kohtaaminen lapsen hyvinvoinnin kannalta toimivaksi kokonaisuudeksi helminauhana vauvasta leikki-ikään nuoruuteen ja aikuisuuteen. Turvallisen kasvuympäristön luominen Siirtyminen kiireettömään aikakauteen, niin että aika ja kuuntelu ovat avainsanoja. Lapsilla on usein valtava aikuisen ikävä, haluaisivat vain olla yhdessä perheen kanssa ilman että koko ajan tehdään jotain erityistä. Erityistä tukea tarvitsevien ja pitkäaikaissairaiden lasten nivelvaihe eskarista kouluun huomioidaan varhaiskasvatussuunnitelmassa. Lapsen kokonaistilanteen seuranta ja palvelutarpeen arviointi siirtyy koululle. Kasvussa oleva tarve muiden kuin kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivä sekä koulun loma-aikojen hoidon järjestämiseksi 4.5. Koulu Laukaassa on 12 alakoulua, kolme ylä/yhteisnäiskoulua sekä lukio. Keskiasteen kouluista Laukaassa on Bovallius -ammattiopisto (ent. Kuhankosken erityisammattiopisto) erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille kuten kuulovammaisille, dysfaattisille ja kehitysvammaisille henkilöille. Oppilashuolto on kokonaisvaltaista yhteistyössä toteutettavaa arjen huolenpitoa lapsista ja nuorista, ja sitä tehdään koulun toimijoiden kesken yhteistyössä huoltajien kanssa. Siihen kuuluu sekä yksilöllinen että yhteisöllinen tuki. Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Sen tavoitteena on terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, edistää kouluyhteisön hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille koulussa (mm. rehtori, luokanopettaja, luokanohjaaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, koulunkäyntiavustaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi) sekä yhteistyössä eri hallintokuntien kesken. Laukaassa työskentelee myös koulu- ja oppilaitostyön kasvatussihteeri. Kouluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa alkanutta lapsen terveydentilan pitkäaikaisseurantaa, painottuen lapsen ja nuoren kokonaiskehityksen tukemiseen ja terveydentilan edistämiseen. Toiminta-ajatuksena on kouluterveydenhuollon tuki lapsen ja nuoren kasvussa ja kehityksessä aikuiseksi, joka arvostaa terveyttään, luottaa itseensä ja osaa tehdä terveyttä edistäviä valintoja. Menetelminä ovat keskustelut, terveystarkastukset ja -neuvonta sekä yhteistyö eri ammattiryhmien ja perheen kanssa. Isoilla kouluilla työskentelee kokopäiväinen terveydenhoitaja, pienillä osa-aikaiset. Terveystarkastusten ajankohdat ovat koulun aloitusta edeltävä kevät, 3., 5. 7., ja 8.luokka ja lukion 2 luokka. Koululääkäri tapaa oppilaat 5. ja lukion 2 luokalla sekä tarvittaessa yläkouluaikana. Terveydenhoitajan tapaaminen on myös 2. ja tarvittaessa 9. luokalla. 16

17 Koulukuraattorin työn tavoitteena on lapsen ja nuoren koulunkäynnin, psykososiaalisen hyvinvoinnin ja myönteisen kokonaiskehityksen tukeminen yhteistyössä perheen ja koulun sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Laajemmin tavoitteena on varhainen oikea-aikainen tuki painottuen syrjäytymisen ehkäisyyn ja ehkäisevään lastensuojelutyöhön. Koulukuraattori selvittelee esimerkiksi oppilaan koulumotivaatioon, käyttäytymiseen, kiusaamiseen, perhetilanteeseen sekä mielialaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä huolia. Laukaan koulujen koulukuraattorin toimialue käsittää kaikki Laukaan koulut. Koulukuraattorin työ painottuu yläkouluikäisiin. Koulupsykologitoiminnan tavoitteena on lasten koulunkäynnin, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen yhteistyössä perheen, koulun ja mahdollisten muiden tahojen kanssa. Työ on sekä korjaavaa että ennaltaehkäisevää. Koulupsykologi selvittelee esimerkiksi oppimisvaikeuksia ja käyttäytymisongelmia sekä suunnittelee tukitoimenpiteitä. Koulun henkilöstö voi myös konsultoida koulupsykologia oppilaan kehitykseen, mielenterveyteen, kasvatukseen, opetukseen ja luokkayhteisöön liittyvissä asioissa. Koulupsykologi osallistuu myös oppilashuoltoryhmiin ja on siten mukana yhteistyössä kehittämässä kouluyhteisön toimintaa. Laukaassa koulupsykologin toimialueena ovat kaikki Laukaan koulut. Työ painottuu alakouluikäisiin lapsiin. Kasvatussihteerin työn tavoitteena on vetää ja kehittää monialalista kunnan koulutoimen ja Laukaan srk:n yhteistä koulu- ja oppilaitostyötä. Kasvatussihteerin asemakoulu on Vihtavuoren koulu. Toiminta painottuu 6 9 luokkalaisiin sekä lukiolaisiin huomioiden erityisesti tukea tarvitsevat oppilaat nivelvaiheissa. Toiminnan tavoite on kasvattaa, ohjata sekä opettaa lapsia ja nuoria yhteiskunnan sekä kirkon jäsenyyteen. Toiminta tuottaa korjaavia ja ennaltaehkäiseviä oppilashuollollisia palveluja ja sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaiden, vanhempien / huoltajien, koulun henkilökunnan, sidosryhmien sekä srk:n että kunnan työntekijöiden kanssa. Laukaan koulutoimessa on meneillä kehittämishankkeita: Oppilashuollon rakenteen kehittämishankkeella vv on kuntaan luotu oppilashuollon strategia ja toimintasuunnitelma, jonka myötä luodaan yhtenäisiä käytänteitä ja rakenteita, mm. oppilashuollon käsikirja. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus (= ETUOPO) hankkeen tavoitteena on opinto-ohjauksen tehostaminen sekä tuen tehostaminen nivelvaiheissa (6 7lk; 9lk 2.aste). KELPO-hanke on erityisopetuksen kehittämisen (yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki lakisääteisine prosesseineen) hanke. Toimintamalleja ja käytäntöjä eri kouluilla Poissaolojen seuranta (toimintamallit kouluissa poissaoloihin puuttumiseksi, Wilma koulunkäynnin seurantavälineenä koulun ja kodin kesken). Koulukiusaamisen ehkäiseminen (suunnitelmat kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi; Koskemattomuus-sääntö osassa kouluista, Kiva Koulu-ohjelman malli koulukiusaamistilanteeseen puuttumisesta, kiusaamiskyselyt) Työrauhan takaaminen (koulujen järjestyssäännöt; Nurkka-projekti Lievestuoreen yläkoulussa; Kiva Koulu-hanke) 17

18 Kouluolojen viihtyisyys (tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta, koulujen kerhotoiminta ja pienryhmät, koulujen tapahtumat, teemapäivät ja -viikot, juhlat, vierailut) Nivelvaiheet (nivelvaihe eskarista-1-luokalle, nivelvaihe 6-7- luokka, nivelvaihe 9-luokalta jatko-opintoihin) Tupakointi ja päihteiden käyttö (toimintamallit tupakointiin ja päihteidenkäyttöön puuttumiseksi; terveystiedon opetus, koulukohtaisia hyvinvointisuunnitelmia, päihdekyselyt; kunnan Ehkäisevän päihdetyöntyöryhmässä koulun edustajia) Tapaturmat ja onnettomuudet ym. (koulujen kriisi- ja turvallisuussuunnitelmat toimenpiteineen, lähisuhdeväkivaltaan puuttumismalli koulussa) Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet (tukioppilastoiminta, oppilaskuntatoiminta, nuorisolautakunta lähitulevaisuudessa) Vanhempien osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet (koulun ja kodin yhteistyö, vanhempainillat, vanhempainvartit ja arviointikeskustelut) Kulttuuri- ja mediataidot (opetus, Mediaopas nuorilta vanhemmille / Pauliina Lahtinen + tiedottaminen vanhempainilloissa) Sähköinen palvelukartta (kunnassa on luotu moniammatillisena yhteistyönä Laukaan lasten ja nuorten palveluista sähköinen palvelukartta, jonka tavoitteena on palvella asiakkaita löytämään tarvitsemansa tuen ja palvelut) Haasteita ja kehittämisehdotuksia: Joillekin oppilaille kasaantuu enemmän koulunkäynnin ongelmia, jonka myötä riski jäädä vaille peruskoulun päättötodistusta kasvaa. Kuntaan on perustettu joustavan perusopetuksen JOPO-luokkaa, jonka opetusmuoto perustuu pienryhmätoimintaan työssäoppimisjaksoineen. Oppilaiden terveystottumukset: kouluruokailun houkuttelevuus, realistinen kuva päihteiden käytöstä ja vaikutuksista, oppilashuollon mahdollisuudet tukea kotien kasvatustyötä, Kouluolot: kouluviihtyvyyden lisääminen, mediavälitteisen kiusaamisen poistaminen Oppilaiden kuulluksi tuleminen ja osallistumisen edistäminen sekä kaikkien välisen vuorovaikutuksen parantaminen Yhteisöllisyyden ja koulujen viihtyisyyden kehittäminen Rakenteelliseen ohjaukseen puuttuminen: linja-autoaikataulut, opettajien työajat, koulun alkamisaika Kuraattorin ja koulupsykologin palvelujen riittävyys: STM:n, Stakesin ja ammattiliittojen suositusten mukaan yhtä koulukuraattoria ja koulupsykologia kohden kohtuullinen asiakasmäärä on noin asiakasta ja kohtuullinen koulumäärä 3-4 koulua. Laukaan koulualueella oppilaspohjan laajuus ja kouluyksiköiden määrä ylittävät asetetut suositukset. Oppilasmäärä Laukaassa on noin 2500 oppilasta ja kouluyksiköiden määrä 18 koulua. Laukaassa maantieteellinen laajuus luo haasteita koulukuraattori- ja psykologityölle. Kouluterveydenhuollon kehittäminen ja uuden asetuksen tuomiin haasteisiin vastaaminen: Uusi asetus tulee lisäämään sekä terveydenhoitajien että lääkärien tekemien tarkastusten määrää kouluterveydenhuollossa Laskennallisesti lisäresurssin tarve on neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa lääkärin ja vähintään yhden terveydenhoitajan lisäys Laukaassa. Koululääkäreitä tarvitaan lisää myös oppilashuoltotyöhön. 18

19 4.6. Vatin lapsi- ja nuorisotyö Vatti eli vapaa-aikatoimen tiimi tarjoaa tiedon, virkistyksen, taidon, harrastuksen ja opiskelun avulla mahdollisuuden kehittää ja ylläpitää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Vatti tarjoaa alle 18 -vuotiaille maksuttomat liikuntatilat harrastustoimintaan. Sisäliikuntatilat ovat erinomaisessa kunnossa. Valaistut pururadat/hiihtoladut ovat jokaisessa taajamassa. Ulkoilureittejä/hiihtolatuja on n. 250 km. Reittien varrella on kattava kota- ja laavuverkosto. Peurungan uimahalli ja kuntosali ovat kuntalaisten käytettävissä maanantaisin syys-maaliskuun aikana. Peurungassa ovat monipuoliset liikunta- ja hyvinvointipalvelut sekä jäähalli. Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjen toimintaa tuetaan perus- ja kohdeavustuksin. Järjestöjen jäseninä on lapsia ja nuoria yht Multamäen leirikeskus tarjoaa mainiot puitteet leiritoiminnalle. Vatti järjestää vuosittain 30 eri lasten ja nuorten leiriä koululaisten loma-aikoina. Leireille osallistuu vuosittain 5 15-vuotiaita lapsia yli 500. Lasten ja nuorten ohjattu kesävirkistystoiminta on kattavaa. Leirien lisäksi järjestään teemallisia luovan leikin päiviä, liikuntakerhoja, uimakouluja ja Peuhaparkki liikennepuistossa. Taajamissa järjestetään mm. lennokkikerhoja. Kerhotoiminnassa Vatti tekee yhteistyötä koulun kanssa. Nuorisotaloilla järjestetään 5-6 luokkalaisten iltapäiviä ja ne ovat olleet suosittuja. Nuorisotyöstä vastaa neljä vapaa-aikaohjaajaa. Kukin vapaa-aikaohjaaja vastaa yhden taajaman nuorisotyöstä. Nuorisotyön luonne on ennaltaehkäisevää ja toimintojen kautta pyritään auttamaan ja tukemaan nuoria. Kontakti ja aikuisen läsnäolo on tärkeää. Nuorisotyön tehtävä on ohjata nuoria aktiiviseksi kansalaisiksi ja osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Nuorisotilat ovat neljässä taajamassa. Taloilla on otettu käyttöön maksuton klubikortti, joka mahdollistaa nuokkarilla käynnin lisäksi alennuksia ja muita etuja Vatin palveluista. Klubikorttilaisia on n Klubikortin tavoite on kerätä tietoja nuorisotalon vapaa-ajan käyttäjistä sekä saada samalla heidän huoltajien yhteystiedot mahdollisten kontaktien ottamiseen. Nuokkari on ajanviettopaikka varsinkin niille nuorille, jotka eivät harrasta järjestöjen tai urheiluseurojen kautta. Nuorisotalotoimintaan kuuluvat nuorten illat, tapahtumat, vierailut, retket ja kahvilaillat n. joka toinen perjantai. Nuorisotalon avointen iltojen lisäksi nuorisotyön menetelmiä ovat pienryhmätoiminta, joita ovat esimerkiksi Nuorten Akatemian mahdollistamat Mahis projektit, kansainvälinen nuorisotyö (nuorten retkitoimikunta), kerhot, nuorten itsensä toteuttamat projektit, ehkäisevä päihdetyön päihdeputki, bänditoiminta, seikkailutoiminta, osallisuus ja vaikuttaminen sekä nuorisotiedotus yhteistyössä Nuorten Laturin kanssa. Kulttuuri Lasten Kulttuurikujeilut päiviä vietetään Jyväskylän seudulla joka syksy. Soi Laulu Laukaassa -kulttuuriviikon yhteydessä helmikuussa Vatti tarjoaa myös lapsille ja nuorille suunnattua musiikkiohjelmaa. Vatti tuottaa Kulttuuriaitan kautta lasten- ja nuorten arkeen taiteen ja kulttuurin elämyksiä ja kokemuksia. 19

20 Kirjastoja on neljä: pääkirjasto, Leppäveden, Lievestuoreen ja Vihtavuoren kirjasto sekä kirjastoauto ovat kaikkien asukkaiden pienten ja suurten kohtauspaikkoja. Siellä voi mm. tavata ystäviä ja kavereita, istua lukemassa, etsiä lainattavia kirjoja tai muuta aineistoa, käyttää tietokoneita sekä kuunnella musiikkia tai äänikirjoja. Kirjaston henkilökunnalta saa opastusta ja lukuvinkkejä. Koululaisille on oma lukudiplomi Kirjasieppari. Koululuokille järjestetään kirjavinkkausta ja kirjastonkäytön opetusta. Pienimmille lapsille on satutunteja tai päiväkotiryhmille omaa ohjelmaa. Kansalaisopisto järjestää taiteen perusopetusta käsityössä, kuvataiteessa ja tanssissa. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Lisäksi opiston musiikinopetuksessa on lukuisia alle 16-vuotiaille suunnattuja kursseja mm. muksumuskarit ja pianon-, kitaran- ja huilunsoittoryhmät sekä lapsi- ja nuorisokuoro. Lapsille ja nuorille suunnattua opetusta ovat myös Näyttis-ryhmät, Valkolan käsityökerhot sekä tanssiryhmät eri puolilla Laukaata. Lisäksi kansalaisopiston ohjelmassa on lapsiperheille suunnattuja liikuntaryhmiä, joissa aikuinen ja lapsi liikkuvat yhdessä. Myös muille opiston järjestämille kursseille voivat lapset ja nuoret osallistua mielellään vanhemman seurassa. Haasteita ja kehittämisehdotuksia: Miten nuoret saadaan kiinnostumaan jostakin ja kiinni johonkin? Nuorisotalojen soveltuvuus ja toimivuus käyttötarkoitukseen Nuorisotiedotus nuorten foorumeille ja tavoilla, samoin osallistaminen, vaikuttaminen ja kuuleminen Kasvavan kunnan tuomat haasteet Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten huomioiminen Nuorten omaehtoisen toiminnan vahvistaminen Vanhempien ja lasten yhdessä tekemiseen sekä harrastamiseen aktivointi vapaaajalla Ehkäisevän työ arvon korostaminen näkyväksi ja tietoiseksi kunnassa ja kuntalaisille (suunnitelmallisuutta, kohderyhmittäin) Vatin henkilökunnan työpanosta suunnataan enemmän ehkäisevään työhön 4.7. Nuorten työllistäminen ja aktivointi Laukaan työ- ja elinkeinotoimiston mukaan nuorten työllisyys tilanne on yleisesti ottaen huonontunut viime vuosina. Alle 25v työttömiä työnhakijoita oli v.2008 keskimäärin 73 ja 2009 keskimäärin 122 /kk. Nuorten suurimpia ongelmia ovat sitoutumattomuus, näköalattomuus ja se, ettei kiinnitytä mihinkään. Tämä saa aikaan tilanteen, etteivät nuoret tule sovittuihin tapaamisiin ja eivätkä ole itse huolissaan omasta tilanteestaan. Osalla nuorista on jo käytetty harjoitteluoikeudet, joten heille ei ole tarjota vaihtoehtoja. 20

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset

Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset Kuntien suunnitelmat lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Vuoden 2010 ja 2012 kuntakyselyjen keskeisimmät tulokset Aila Puustinen,, Suomen Kuntaliitto Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot