HYVIS Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma JOHDANTO KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA...8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVIS Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2010 2014 1. JOHDANTO...3 2. KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA...8"

Transkriptio

1 HYVIS Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma / kunnanhallitus 1. JOHDANTO Suunnitelman tarkoitus Suunnittelutyö Suunnitelman lähtökohdat Laukaan lapset ja nuoret ohjelman (2005) arviointi KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Tunnuslukuja Kokemuksia hyvinvoinnista YHTEISTYÖ, TIEDOTUS JA OSALLISUUS Toimialojen yhteistyö Yhteistyöryhmiä ja -muotoja HYVINVOINTIPALVELUT Kaavoitus ja tekninen toimi Terveyspalvelut Neuvolat Lasten päivähoito Koulu Vatin lapsi- ja nuorisotyö Nuorten työllistäminen ja aktivointi Evankelisluterilainen seurakunta Järjestöjen palvelut LASTENSUOJELU Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitys Avohuollon palvelut Sijaishuolto Jälkihuolto MUUT SOSIAALIPALVELUT Vammaispalvelut Toimeentulotuki Kriisi- ja sosiaalipäivystys Kasvatus- ja perheneuvonta Perheasian sovittelu

2 7. KEHITTÄMISEHDOTUKSET Lasten ja nuorten yleiset hyvinvointipalvelut...34 A. Lapsiperheiden kotipalvelu ja lyhytaikainen lastenhoitoapu...34 B. Moniammatillinen yhteistyö perhekeskus, perheneuvola...35 C. Erityistä tukea tarvitsevat lapset...35 D. Lasten ja nuorten palvelut...36 E. Vattipajan toiminnan vakiinnuttaminen...36 F. Lasten ja nuorten osallisuuden kehittäminen...36 G. Terve, turvallinen ja toimivaa ympäristö ja tilat Lastensuojelun kehittämisehdotukset...37 A. Avohuollon aseman vahvistaminen...37 B. Perhehoidon vahvistaminen/ perhehoidon saatavuuden varmistaminen...38 C. Tuen varhainen järjestäminen...38 D. Sosiaalityöntekijän työnkuvan selkiinnyttäminen LOPPUPÄÄTELMÄ JA VISIO...39 Liitteet: 1. Kehittämisehdotukset taulukoissa 2. Lasten subjektiivisia kokemuksia hyvinvoinnista tiivistelmä opiskelijoiden päiväkotiikäisten lasten kuulemisesta. 3. Kouluterveyskyselyn 2009 tuloksia ja tiivistelmä 4. Kuntalaispalautteiden kehittämisehdotukset 2

3 1. JOHDANTO HYVIS on vuosille laadittu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jossa hyvinvointia on pyritty tarkastelemaan laaja-alaisena, usean toimijan yhteisenä asiana. Hyviksessä yhdistyvät lakisääteinen lastensuojelusuunnitelma sekä lapsipoliittinen ohjelma. Laukaan edellinen lastensuojelusuunnitelma on tehty v Hyvistä edeltävä lapsipoliittinen ohjelma Laukaan lapset ja nuoret on vuodelta Hyviksessä esitetyt tiedot lasten ja nuorten palveluista ja resursseista ovat vuodelta Suunnitelman tarkoitus Laukaan kunnanhallitus teki päätöksen, että kuntaan laaditaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja samassa yhteydessä tarkistetaan Laukaan lapset ja nuoret -lapsipoliittista ohjelmaa (v.2005) tarkistetaan ottaen huomioon lastensuojelulain 12 :n vaatimukset. Lastensuojelulain 12 velvoittaa kuntia laatimaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelman, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Lastensuojelusuunnitelman tulee sisältää tiedot: - lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; - lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; - lastensuojelun tarpeesta kunnassa; - lastensuojeluun varattavista voimavaroista; - lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; - yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä - suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelu jaetaan lain mukaan ehkäisevään lastensuojeluun ja lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. Ehkäisevä lastensuojelu on kaikkia lapsia ja nuoria sekä perheitä koskevaa hyvinvoinnin edistämistä, mikä tapahtuu peruspalveluissa. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on sosiaalityöntekijöiden ammattityötä. Lastensuojelusuunnitelman tulee kattaa laajasti lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat toiminnat ja palvelut: yhdyskuntasuunnittelu ja rakentaminen, liikunta-, nuoriso, kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta, varhaiskasvatus ja koulu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Suunnitelman laadinta on siten usean toimijan ja toimialan yhteinen prosessi. Asiakkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä on myös tärkeää kuulla. Suunnitteluprosessilla vahvistetaan toimijoiden välistä yhteistyötä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoitus on antaa kuntapäättäjille ja palvelujen toteuttajille kokonaiskäsitys lasten kasvuoloista ja hyvinvoinnista sekä 3

4 niiden tarvitsemista resursseista. Suunnitelman perusteella voidaan arvioida, ovatko resurssit suunnattu tarkoituksenmukaisesti ja tarvitaanko lisäpanostusta tai uudelleensuuntaamista Suunnittelutyö Työryhmään nimitettiin seuraavat jäsenet: Elina Sillanpää sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, puheenjohtaja Terhi Ek koulutuslautakunnan jäsen, varapuheenjohtaja Seija Kerkelä sosiaalityöntekijä, sihteeri Heikki Ala-Tauriala kaavoituspäällikkö (1.2. alkaen) Eeva Ilmonen vapaa-aikatoimen sihteeri Pirjo Lahtinen terveyskeskuslääkäri Kalevi Lahtonen tekninen toimi, puutarhuri Leena Lehto diakoniatyöntekijä, Laukaan ev.lut srk Pirjo Nieminen johtava sosiaalityöntekijä Saara Rainio terveydenhoitaja Anja Savolainen kaavoitus- ja rakennuslautakunnan jäsen Elina Tourunen koulukuraattori Kaarina Westman kasvatustoiminnan johtaja Työryhmä on kokoontunut 16 kertaa. Työryhmän jäsenet ovat toimineet yhdyshenkilöinä työryhmän ja oman toimialansa välillä ja vastanneet oman alueensa tekstin tuottamisesta. Sihteeri on vastannut sisällön kokoamisesta. Suunnitelmaa on esitelty ja pyydetty lausunnot: Laukaan nuorten palveluiden päivityspalaveri Laukaan Lapsi- ja perhetyön moniammatillinen yhteistyöryhmä ja Ehkäpä ryhmä (=Ehkäisevän päihdetyö) järjestöiltä kesäkuussa 2010: MLL:n Laukaan paikallisyhdistykset, 4H ry, Laukaan Partiot, Lievestuoreen Setlementti ry, Urheiluseurat (LU, Kisa, Leppä, Pamaus, Viritys) kaikilta lautakunnilta kesäkuussa 2010 Kuntalaisten osallistuminen ja kuuleminen Lasten ja nuorten hyvinvointikysely kunnan kotisivuilla ajalla Tulevaisuusfoorumit Laukaan pääkirjastolla ja Lievestuoreen opistolla Hyvän olon Puskii Sydän Laukaan koululla Vanhempainryhmien palautteita koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä Sydän- Laukaan, Vihtavuoren ja Lievestuoreen kouluilla Sydän-Laukaan koulun oppilaskunnan kokoamat ajatukset oppilailta koulustaan 2010 Kouluterveyskyselyn tulokset v.2009 Lasten subjektiivisia kokemuksia hyvinvoinnista selvitys, sosionomi opiskelijat Tatu Tossavainen ja Anne Huovinen päiväkodissa 4

5 1.3. Suunnitelman lähtökohdat Tässä kappaleessa on esitelty kolmella eri tasolla muotoiltua julistusta ja visiota, jotka ovat vaikuttaneet HYVIS -suunnitelman laadintaan ja tavoitteisiin. Yhdistyneet kansakunnat HYVIS -suunnitelman taustalla ovat yleismaailmalliset ihmisoikeusjulistukset, joihin myös Suomi on sitoutunut: ihmisoikeuksien julistus v. 1948, Lapsen oikeuksien julistus v.1959 ja Lapsen oikeuksien sopimus v Poimintoja YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta (1989): - Jokainen alle 18-vuotias on lapsi - Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu. - Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista. - Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. - Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa. - Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Laukaan kunta HYVIS- suunnitelma on samansuuntainen Laukaan kuntastrategia SYDÄMELLINEN LAUKAA kanssa. Myös kuntastrategiassa esitetyt toimintaperiaatteet ovat lähellä HYVIS suunnittelutyötä. 1. sydämellisyys - yhteisvastuu hyvinvoinnista: toimialarajat ylittävä yhteistyö, yhteistyö eri toimijoiden kanssa, kuntayhteistyö, osallisuus - fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus - ystävällisyys, palvelualttius, toisen kunnioitus 2. tehokkuus - palveluverkon ja -tuotannon uudistaminen ja tehostaminen - asiakaslähtöisyys - laadun arviointi - päätöksenteon johdonmukaisuus, vastuullisuus ja kestävä kehitys 3. realistisuus - talouden reunaehdot - väestö- ja rakennemuutokset 5

6 Strategisista päämääristä etenkin kohta 2 Hallitusti kasvavassa Laukaassa on toimivat ja oikein kohdennetut palvelut on vastaava HYVIS suunnitelman kansssa. Siinä todetaan, että lasten ja nuorten kasvun tukemisessa tulee painottaa ennalta ehkäisyä, varhaista tukea, toimialarajat ylittävää yhteistyötä ja sen lisäämistä eri toimijoiden kanssa. HYVIS toteuttaa myös kunnan palvelusuunnitelmaa Laukaan lapset ja nuoret ohjelman (2005) arviointi Laukaassa on laadittu vuonna 2005 lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, jonka toteutumista suunnittelutyöryhmän pyydettiin arvioimaan. Ohjelma toimenpidesuosituksineen on laaja, joten koko ohjelman toteutumista työryhmä ei arvioinut. 1) Erityisryhmät Ohjelmassa esitettiin, että kunnassa on selvitettävä, ovatko vammaiset lapset tasavertaisia muihin lapsiin verrattuna ja kuinka heidän erityispalvelunsa toimivat. Arviointi: Asiaa ei ole systemaattisesti selvitetty. Kuntalaispalautteen mukaan erityisryhmät ovat yhä heikommassa asemassa verrattuna muihin lapsiin. Vammaispalvelun työntekijöiden mukaan etenkin pitkäaikaissairaat tavoitetaan huonosti palvelujen piiriin. Palveluverkostot kyllä toimivat, kun lapsi tulee asiakkaaksi ja heille laaditaan palvelusuunnitelma. 2) Lasten kotihoito Ohjelmassa suositellaan, että Laukaan kunta panostaisi lasten kotihoitoon mm. maksamalla kotihoidontuen kuntalisää, antamalla kotonaan lapsensa kasvattaville yhteiskunnallista tunnustusta, tiedottamalla vanhempia verkostoitumismahdollisuuksista muiden vanhempien kanssa sekä ammattilaisten palveluista ja vanhempana jaksamiseen tukea esim. virkistystoiminnalla Arviointi: Laukaassa ei makseta ns.kuntalisää kodinhoidontukeen. Vanhempien verkostoitumiseen ja virkistäytymismahdollisuuksiin on panostettu mm.vatin ja neuvolan toimesta. HYVIS suunnitelmassa lapsiperheiden hyvinvointi ja sen tukeminen nousivat keskeisimmäksi kehittämisehdotukseksi edelleen. 3) Neuvola Neuvoloilta ohjelmassa toivottiin enemmän asiantuntijaluentoja, ikäryhmäkohtaista tietoutta ja te toja. Arviointi: Vuodesta 2008 lähtien ensisynnyttäjäperheille järjestetty perhevalmennus ja vauvavuoden ryhmätapaamiset vastaavat ainakin osittain tähän haasteeseen. Neuvolan terveydenhoitajat ovat pyydettäessä käyneet puhumassa avoimissa perhekerhoissa lasten terveyteen liittyvistä asioista. Asia ei noussut esiin kuntalaispalautteista. 6

7 4) Nuorisovaltuusto Ohjelmassa esitetään Nuorisolain 8 :n mukaisesti, että nuorten ääni tulisi kuulua päätöksenteossa. Arviointi: Nuorisovaltuustoa tai muutakaan foorumia nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien parantamiseksi ei ole perustettu. Näitä asioita pohditaan ja kehitetään sekä vapaa-aikatoimessa että kouluilla. 5) Tiedottaminen Ohjelmassa esitetään, että tiedottamisessa on kiinnitettävä huomiota kunnan kotisivujen päivitykseen, lapsiperheiden palveluista tiedottamiseen, uusien asukkaiden tervetulleeksi toivottamisella ja kehittämällä Vatti -esitteestä koko kunnan esite. Arviointi: Kunnan tiedotus palveluista on kehittynyt eikä siitä ollut paljon mainintoja kuntalaispalautteissa. Laukaan kunnan kotisivuja pyritään pitämään hyvin ajan tasalla. Vastuu tästä on eri hallintokunnilla. Lasten ja nuorten palvelujen sähköinen palvelukartta on julkaistu kunnan kotisivuilla vuoden 2010 alussa ja ne löytyvät osoitteesta Kaikilla kunnan toimialoilla on mahdollisuus esitellä palvelujaan Vatti esitteessä. Paikallislehti tarttuu juttuvinkkeihin kunnan palveluista. Kunnan johtoryhmä on keväällä 2010 laittanut asian vireille ja perustanut työryhmän selvittämään kuntaan muuttavien perehdyttämispakettia tms. 6) Yleiset periaatteet päätöksenteossa Ohjelmassa esitetään, että kaikissa päätöksissä huomioidaan lasten ja nuorten oikeudet kuten oikeus turvalliseen huolenpitoon, kokonaisvaltaiseen kehittymiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Myös vanhemmuutta tuetaan niin, että vanhemmilla on oikeus ja mahdollisuus perheitään koskevissa päätöksissä huomioida riittävästi lapsen etua. Arviointi: Vuonna 2010 on jätetty valtuustoaloite, jonka keskeinen sisältönä on, että kaikkeen päätöksentekoon sisältyy lapsivaikutuksen arviointi. Sosiaalisten vaikutusten arviointia tehdään pyydettäessä. 7) Turvallisuus ja ympäristöasiat Ohjelmassa esitetään, että lasten liikenneturvallisuuteen, puistoihin, lasten osallistuminen suunnitteluun, liikenneturvallisuustyön yhteistyöryhmän perustaminen ja kestävän kehityksen toimintaohjelma jalkautetaan. Arviointi: Teknisen toimen mukaan suunnitelma on otettu hyvin huomioon toimintaa suunniteltaessa. Toimenpiteitä ovat olleet mm. Liikenteenrauhoittamisohjelma, leikkipaikkojen turvatarkastus v ja toimenpidesuunnitelma leikkipaikkojen saattamiseksi asetusten edellyttämään kuntoon kesällä

8 2. KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 2.1. Tunnuslukuja v arvio Väestömäärä vuotiaita joista päivähoidossa 47,9 % 47,9 % 47,9 % vuotiaita n.2300 alle 18 vuotiaita Perheitä Laukaassa on yhteensä 4921, joista lapsiperheitä on 45 % (K-S 39,6 %). Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä on 13,7 % (K-S 18,6 %). Avioeroon päätyi 13,6 % liitoista (K-S 15,5 %). Asunnoista 67 % on omakotitaloja, josta 40 % rakennetaan maaseudulle. 72 % asukkaista asuu taajamissa ja 28 % maaseudulla (vrt % / 32 %). Laukaassa asuu n. 20 % perheistä vuokralla, joista noin puolet kunnan vuokra-asunnoissa (v.2008). Työttömiä Laukaan työvoimasta oli vuonna 2009 keskimäärin 11,0 % (K-S 12,8 %). Nuorisotyöttömien osuus vuotiaista työvoimasta oli Laukaassa 14,6 %. Koko Suomessa nuorten työttömyysaste nousi 7,1 % ollen 22,7 % tammikuussa Turvakodissa laukaalaisia asui v yhteensä 27 päivää. Kriisi- ja sosiaalipäivystyksen yhteydenottoja Laukaan alueelta Mobileen tuli 431 kertaa 359 asiakastilanteessa, joissa oli yhteensä 502 asiakasta osallisena. Poliisin tietoon tuli v henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia 5,7 /1000 asukasta kohti ja 26,2 omaisuusrikoksia. Suuntaus on ollut viime vuosina kasvava. Laukaassa luvut ovat hiukan pienempiä kuin koko Keski-Suomessa, jossa ne olivat 6,8 ja 37,5. Laukaalaisia rikoksesta epäiltynä oli 141 nuorta v (195 v. 2007). Suuntaus on ollut viime vuosina laskeva. Näistä omaisuusrikoksia v oli 7 kpl (5 %), henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia 3 kpl (3 %) ja liikennerikoksia 99 kpl (70 %) Kokemuksia hyvinvoinnista Laukaalaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden omia kokemuksia hyvinvoinnista on selvitetty suunnittelutyön aikana kyselyillä, asukasilloilla / tulevaisuusfoorumeilla sekä kuulemalla lapsia suoraan. Lisäksi työryhmällä on ollut käytettävissä yläkoululaisten ja lukiolaisten kouluterveyskysely v Perhe, 2. Sosiaaliset verkostot, 3. Itsensä toteuttamisen tilat, 4. Kiusaaminen, 5. Pelko- ja turvattomuuskokemukset ja 6. Osallisuus ovat päiväkoti-ikäisten mielestä tärkeimpiä hyvinvointiin vaikuttavia asioita (Liite 2.) Vastaavat teemat nousevat esiin myös yläkoululaisten ja lukiolaisten hyvinvointiin vaikuttavina asioina (Liite 3.). Kuntalaisten palautteet ja kehittämisehdotukset kattavat koko elämän kirjon (Liite 4.). 8

9 3. YHTEISTYÖ, TIEDOTUS JA OSALLISUUS Lastensuojelulain 12 mukaan lastensuojelusuunnitelmassa on oltava tiedot myös yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä palvelujen tuottajien välillä. Tiedotus ja osallisuus kuuluvat hyvään yhteistyöhön. Yhteistyötä edistää myös se, että työntekijät tuntevat toistensa sekä toistensa työmenetelmät ja käytännöt. Tähän kappaleeseen on koottu joitain Laukaassa olevia käytäntöjä yhteistyöstä, tiedotuksesta ja osallisuudesta Toimialojen yhteistyö Kaavoitus ja tekninen toimi Kaavoitus lähtee jo lainsäädännöstä kuntalaisten kuulemisesta. Lapsia ja nuoria ei kuulla erikseen. Nuorten mahdollisuutta vaikuttaa kaavoitukseen tullaan tehostamaan. Kouluissa kerrotaan kaavoituksen perusteista ja eri vaiheista. Kaavoituksessa on suunniteltu nuorisoleimasimen käyttöönottoa. Suun terveydenhoito Yhteistyötä suun terveyden edistämisessä tehdään neuvolan ja kouluterveydenhoitajien ja päivähoidon, koulu- ja vapaa-aikatoimen kanssa. Neuvolat Lapsen päivähoidosta pyydetään vanhemman luvalla palaute lapsen 5- vuotisneuvolatarkastukseen ja samoin tarkastuksesta annetaan palaute päivähoitoon lapsen kehityksen tukemiseksi. Uuden asetuksen myötä tämä yhteistyömuoto siirtyy jo lapsen 4-vuotisneuvolakäynnin yhteyteen. v lähtien on järjestetty ensisynnyttäjäperheille perhevalmennusta ja vauvavuoden ryhmätapaamisia. Ryhmien pitämiseen osallistuvat terveydenhoitajien lisäksi työntekijöitä päivähoidosta, perhetyöstä, hammashoitolasta ja fysioterapiasta. Lasten varhaiskasvatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan 2008 hyväksymän varhaiskasvatussuunnitelman periaatteena on kasvatuskumppanuus, mikä tarkoittaa vanhempien osallisuutta ja eri toimijoiden välistä kasvatusyhteistyötä. Lapsen hyvinvoinnin kannalta haasteena on yhdistää eri toimijoiden tietotaito ja konkreettinen kohtaaminen toimivaksi kokonaisuudeksi helminauhana vauvasta leikki-ikään nuoruuteen ja aikuisuuteen. Sosiaalityö Sosiaalityössä yleensä ja etenkin lastensuojelussa lasten ja perheiden tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja muutosprosessien tueksi tarvitaan useita erilaisia ammatti- ja toimialoja. Sosiaalityöntekijöiden vastuulla on arvioida mitkä palvelut ja toimenpiteet vastaavat parhaiten asiakkaiden tarpeisiin ja ohjata heidät näiden pariin sekä usein myös koordinoida palveluprosesseja. Tämä edellyttää hyvää palvelujärjestelmän tuntemusta ja yhteistyötä Yhteistyöryhmiä ja -muotoja Moniammatillinen lapsiyhteistyöryhmä Ryhmään kuuluvat alle kouluikäisten lasten työntekijät kuten neuvolan terveydenhoitajat, erityispäivähoitajat, koulukuraattori, lasten psykologi ja koulupsykologi, lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja perhetyöntekijät. Ryhmä on 9

10 kokoontunut Perhe-hankkeen innostamana noin kaksi kertaa vuodessa. Siellä kerrotaan ajankohtaiset kuulumiset ja keskustellaan yhteistyöstä. Keskustelut kirjataan muistioon. Laukaan nuorten palvelujen yhteistyöryhmä Työhallinnon aloitteesta Laukaassa on kokoontunut v lähtien nuorten työllistymisen ja aktivoinnin työntekijöitä eri tahoilta. Ryhmä kokoontuu kerran vuodessa ja päivittää sekä arvioi nuorten palveluja. Ehkäisevä päihdetyöryhmä EHKÄPÄ EHKÄPÄ jatkaa v.2002 Vapaa-ajan lautakunnan perustamaa Nuorten ennaltaehkäisevää huumetyöryhmän työtä. Ryhmään kuuluu edustajat vapaaaikatoimen lisäksi sosiaali- ja terveystoimesta, koulutoimesta, poliisista ja seurakunnasta. Ryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa. Koulujen oppilashuolto Koulujen oppilashuoltotyö on lähtökohtaisesti usean ammattiryhmän yhteistyötä ja sitä on kehitetty Laukaassa viime vuosina kokonaisvaltaisesti. Oppilashuoltopalveluja koordinoiva oppilashuoltoryhmä käsittelee koko kuntaa koskevia asioita. Ryhmään kuuluvat Vertais- ja pienryhmätoimintaa Lasten, nuorten ja perheiden vertais- ja pienryhmiä on perustettu satunnaisesti eri tahoilla viime vuosina. Ne syntyvät vastaamaan kentältä nouseviin tarpeisiin ja niitä ovat järjestäneet kunnan perhetyöntekijät, vapaa-aikaohjaajat, seurakunnan nuorisotyöntekijät, hanketyöntekijä ja lasten neuvolan terveydenhoitajat. Toimintaa ei koordinoida vaan ne toteutuvat lähinnä työntekijöiden kiinnostuksen ja työaikaresurssin mukaan. Vuosina on Laukaassa ollut mm. seuraavat ryhmät: Hiljaisille pojille ryhmä kirkonkylällä, seurakunnan nuorisotyö ja perhetyö Poikaryhmä Lievestuoreella, nuorisotyö ja hanketyöntekijä Kaverikerho Savion koululla, perhetyö Nuorten äitien kerho kirkonkylällä, perhetyö Perhevalmennus ja parisuhdeillat, neuvola ja perhetyö Päihdeperheiden lapsille kerho, diakoniatyö ja perhetyö Tyttökerho perhetyön asiakasperheille, srk:n lapsiperhetyöntekijä ja perhetyö Haasteita ja kehittämisehdotuksia: Lasten ja nuorten palveluja, yhteistyötä toimijoiden kesken ja toiminnan kehittämistä ei koordinoi tällä hetkellä kukaan. Tarvitaan uusi toimija kuten lapsiasiainneuvosto, jonka tehtävänä on sektorirajat ylittävä, tavoitteellinen ja systemaattinen kehittämistyö. Keskitetään lasten palveluja perhekeskukseen Kehitetään uusia tiedotuskanavia ja foorumeja Lisätään yhteisiä koulutuksia ja seminaareja lasten ja nuorten kanssa työskenteleville Nuorten osallisuuden ja äänen kuulumisen vahvistaminen 10

11 4. HYVINVOINTIPALVELUT Tässä kappaleessa esitellään Laukaan kunnassa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipalveluja ja palvelun tuottajien näkökulmasta nousseita kehittämisehdotuksia. Tiedot ovat vuodelta Peruspalvelut - ennaltaehkäisevät palvelut Lastensuojelulain 3 :n mukaan ehkäisevällä lastensuojelulla tarkoitetaan kunnan palveluja niille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaana. Palveluilla edistetään lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hyvin toimivat peruspalvelut ovat ehkäisevää lastensuojelua parhaimmillaan Kaavoitus ja tekninen toimi Kaavoituksen lainsäädäntö edellyttää kuntalaisten kuulemista ja kuntalaisten monenlaisten tarpeiden huomioon ottamista. Esimerkiksi asemakaavan laatimisvaiheessa on huomioitava mm. luontoarvot, kulkureitit, harrasteet ja leikkipaikat. Kaavoituksen tulevaisuuden visioina ovat tiiviimmät kaavat, jotka tukevat ilmastopoliittisia päämääriä sekä joukko- ja kevytliikenneratkaisuja. Lapsilla ja nuorilla on oikeus viettää aikaansa turvallisessa ja terveellisessä toimintaympäristössä. Teknisen toimen tehtävänä on vastata koulujen ja päiväkotien turvallisista olosuhteista, myös paljon resursseja vaatineesta sisäilma-asiasta. Hyvät olosuhteet varmistetaan riittävillä ja oikein kohdennetuilla kunnossapito- ja korjaushankkeilla. Erilaisia olosuhdeongelmia ratkaistaan eri alan osaajien ja asiantuntijoiden kanssa yhdessä, jotta lopputulos on onnistunut ja ympäristö varmasti turvallinen. Liikenteenrauhoittamissuunnitelma valmistui v Suunnitelmassa esitettyjä, turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä on tehty vuosittain myönnetyn määrärahan puitteissa. Suunnitelmassa erityistä painoa saivat: kevyen liikenteen aseman korostaminen, ajonopeuksien hillitseminen, koulujen erityisvaatimusten huomioon ottaminen, lasten reitit leikkipuistoihin, kouluihin ja päiväkoteihin sekä joukkoliikenteen asettamat tarpeet. Puistojen hoidossa on vallinnut lievä resurssipula, mikä on näkynyt varsinkin puistometsien hakkuiden ja raivausten viivästymisenä. Turvallisuudesta ei kuitenkaan tingitä, vaan vaaralliset puut ja rakenteet on pyritty korjaamaan mahdollisimman pian. Vanhojen leikkipaikkojen 3 -vuotissuunnitelma vuosille hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa v Vuosittain suunnitelman mukaisesti peruskorjataan 3-4 leikkipaikkaa eri taajamissa. Suunnitelmaa päivitetään vuosittain ottaen huomioon käyttäjien toiveita. Leikkipaikkojen kunnon valvonta kuuluu tuoteturvallisuuslain perusteella ympäristöterveydenhuollolle. Laukaassa tehtiin leikkipaikkojen turvatarkastus v ja sen jälkeen toimenpidesuunnitelma leikkipaikkojen saattamiseksi asetusten edellyttämään kuntoon. Leikkikentät ovat tällä hetkellä EU normien mukaisesti toteutettuja ja hyväksytyn tarkastusmenettelyn piirissä. Viherympäristöliiton toimesta toteutettiin v.2008 ulkoleikkipaikkojen turvallisuus peruskurssi. Laukaasta kurssin suoritti neljä henkilöä. Varsinkin koulujen pihoista jouduttiin poistamaan paljon vaarallisiksi todettuja välineitä. 11

12 Haasteita ja kehittämisehdotuksia: Toimintaympäristön suunnitteluprojekti kouluilla tai liikuntapaikoilla, johon osallistuu oppilaskunta Yleisten alueiden kehittäminen perheitä yhdistäviksi toimintaympäristöiksi Liikenneympäristön ja verkoston turvallisuuden ja käytettävyyden edelleen parantaminen Viihtyisän ja turvallisen ympäristön ylläpitäminen kohdentamalla resursseja oikein Lasten ja nuorten vielä entistäkin parempi kuuleminen jo suunnittelutyössä Eri sukupolvien välisen kohtaamisen mahdollistaminen nykyistä paremmin 4.2. Terveyspalvelut Laukaan terveyskeskuksessa on 9 lääkärin virkaa, keskimääräinen väestö on 2000 asukasta/lääkäri. Lääkärin vastaanotolla käy vuosittain noin potilasta. Jokainen lääkäri hoitaa sairasvastaanottojen lisäksi koululaisten tarkastuksia ja neuvolan vastaanottoja. Suun terveydenhuolto tuottaa hammas- ja suusairauksien ennaltaehkäisy- ja hoitopalveluja koko Laukaan väestölle. Toimintaa on kolmessa toimipisteessä: Laukaan, Lievestuoreen ja Saratien hoitoloissa. Alle 18 -vuotiaalle hoitotoimenpiteet ovat maksuttomia ja 15 vuotta täyttäneeltä peritään perumattomasta poisjäännistä korvaus. 3 vuotta täyttäneet lapset kutsutaan hoitolaan suun terveystarkastukseen ja omahoidon ohjaukseen. Lapsi saa käynnillä omahoidon kortin, ns. Hamsu kortin, mihin merkitään kotona tapahtuvan suun hoidon tavoitteet, ohjeet ja seuraavan käynnin ajankohta. Yli 4- vuotiaan lapsen vanhemmat tilaavat itse ajan lapsen suun terveystarkastukseen edellisellä käynnillä tehdyn suunnitelman mukaisesti. Lapsen ja nuorten terveystarkastuskäyntien tiheys ja ajankohta määräytyvät yksilöllisen suunnitelman mukaan. Alle 15 -vuotiaan lapsen vanhempien toivotaan osallistuvan hoitolassa tapahtuville terveystarkastuskäynneille ja ohjaavan kotona tapahtuvaa suun ja hampaiden hoitoa. Ensimmäisellä luokalla olevat lapset kutsutaan hoitolasta oikomishoidon hammaslääkärin vastaanotolle oikomisseulontaan. Terveyskeskuksessa työskentelee kaksi psykologia. Toisen psykologin vastuualueena ovat lapset ja nuoret (alle 18-vuotiaat) ja työhön kuuluu kiinteästi yhteistyö perheen kanssa. Toisen psykologin vastuualueena ovat aikuiset ja ikääntyvä väestö (yli 18- vuotiaat). Terveyskeskuspsykologien tehtävänä on tukea mielenterveyttä elämänkaaren eri vaiheissa. Lisäksi koulutoimessa toimii koulupsykologi kouluikäisiä varten. Terveyskeskuksen lapsipsykologin työ on muuttunut sen jälkeen, kun kuntaan saatiin koulupsykologi ja kuraattori. Erilaiset tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen kysymykset ovat saaneet työskentelyssä enemmän tilaa. Perheiden kanssa tehtävä työ on olennaista, mutta myös aikaa ja resursseja vaativaa. Erityistasolta on siirtymässä yhä enemmän vastuuta perustasolle. Mielenterveystoimiston ja depressiohoitajan palvelut on tarkoitettu pääosin yli 18 vuotiaille. Asiakkaiden alaikäisten lasten olosuhteet huomioidaan ja ollaan tarvittaessa yhteydessä lastensuojeluun. Päihdehoitaja tapaa tarpeen mukaan myös nuoria, asiakkaista 90 % on yli 28- vuotiaita. 12

13 Laukaan terveyskeskuksen fysioterapiapalveluja kuntalaisille ovat yksilöllinen ohjaus, ryhmätoiminta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut. Puheterapeutin työ on kielen, puheen ja äänen häiriöiden lääkinnällistä ja terapeuttista tutkimusta ja kuntoutusta. Puheterapeuttiin voi ottaa yhteyttä, kun lapsen tai oman puheen ongelmat mietityttävät. Usein lapset ohjataan puheterapiaan neuvolan tai päivähoidon kautta. Lapsiasiakkailla syynä ovat artikulaatiohäiriöt, epäselvä puhe tai puheen viivästyminen tai erityinen kielivaikeus. Vaikeammissa puhehäiriön takia lapsi on usein myös lasten neurologisessa ja foniatrisessa kontrollissa. Terapiassa tärkeää on yhteistyö asiakkaan lähi-ihmisten kanssa. Ennaltaehkäisevään ja konsultoivaan työhön resurssit eivät riitä. Toimintaterapeuttia ei kunnassa ole, vaan tarvittavat toimintaterapiapalvelut tuotetaan ostopalveluina. Haasteita ja kehittämisehdotuksia: Tarvitaan lisää terapia- ja psykologipalveluja lapsiperheille, koska o väestö kasvaa o nuorten ja perheiden tuen tarve vaikuttaa lisääntyvän o lasten- ja nuorisopsykiatrinen poliklinikka palauttaa potilaita takaisin perustasolle o uusi asetus 1 lisää mm. terveystarkastuksien määrää o puhe- ja toimintaterapian tarpeisiin vaikea vastata Miten saadaan tarvittavat perus- ja erityistason työntekijät mukaan työskentelyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa? 4.3. Neuvolat Laukaassa on neuvoloita neljässä eri toimipisteessä: Kirkonkylällä, Vihtavuoressa, Leppävedellä ja Lievestuoreella. Laukaan neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa toimii 13 terveydenhoitajaa. Neuvoloissa tarjotaan perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolapalveluja. Palvelut ovat yksilöllisiä, luottamuksellisia ja perhekeskeisiä. Perhesuunnitteluneuvolassa saa neuvontaa ja ohjausta raskauden ehkäisyyn ja keskeytykseen liittyvissä asioissa. Siellä otetaan myös gynekologisia näytteitä, tehdään raskaustestejä ja joukkotarkastuksia. Äitiysneuvolassa seurataan raskauden kulkua, tehdään tarvittaessa ultraäänitutkimuksia ja annetaan perhevalmennusta. Vuonna 2009 synnytyksiä oli Laukaassa 235 (230 v.2008). Lastenneuvolat palvelevat alle kouluikäisiä ja heidän perheitään. Toimintamuotoja ovat mm. terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveyskasvatus ja neuvonta sekä rokotukset. Perheiden hyvinvoinnin seuraamiseksi tehdään neuvoloissa seulontatutkimuksia suunnitelmallisesti kaikille perheille. Kaikille raskaana oleville perheille sekä isälle ja äidille tehdään Audit päihdekysely ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Kysely tehdään myös lapsen 1-vuotisneuvolassa. Synnytyksen jälkeisen masennuksen seulonta on 1 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on tullut voimaan Määräaikaiset terveystarkastukset on järjestettävä asetuksen mukaisesti mennessä. Asetus on annettu kansanterveyslain 14 :n perusteella. Asetus on kuntia velvoittava. 13

14 järjestelmällistä. Se tehdään kaikille synnyttäneille äideille vauvan 2 kk neuvolakäynnin yhteydessä. Perheväkivaltaseula tehdään kaikille odottaville äideille sekä uudelleen äidille vauvan 5 kk neuvolakäynnin yhteydessä. Seuloihin jääneille on Laukaassa suunniteltu hoitopolut ja asiakkaat ohjattu niiden mukaisesti jatkohoitoon. Perhevalmennusta Laukaassa järjestetään kaikille halukkaille ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Lisäksi vauvan synnyttyä järjestetään moniammatillisena yhteistyönä kokoontumisia äideille ja perheille lapsen ensimmäisen ikävuoden ajan. Laukaan neuvoloissa kotikäynti tehdään kaikille ensisynnyttäjille. Mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan kotikäynti tehdään myös uudelleensynnyttäjille sekä tarvittaessa muulloinkin. Kotikäyntejä tehdään myös yhdessä perhetyöntekijän kanssa, mikä on koettu hyväksi yhteistyömuodoksi. Haasteita ja kehittämisehdotuksia: Perheiden auttamiskeinoja täytyy kehittää, sillä psykososiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet ja vanhemmat ovat uupuneita. Nykyisiin perhevalmennusryhmiin eivät useinkaan osallistu ne, joilla on eniten haasteita vanhemmuudessa ja joille siitä voisi olla eniten hyötyä. Pienten lasten vanhempien alkoholin käyttö huolestuttaa ja siihen puuttuminen koetaan haasteellisena Lasten päivähoito Päivähoitolain (36/1973) mukaan päivähoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Laukaan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Hoito, kasvatus ja opetus toteutuvat varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti, joka on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa Kunnallisen ja yksityisen päivähoidon linjaukset ovat yhteneväiset varhaiskasvatussuunnitelman kanssa. Hoitosuhteen aikana laaditaan lapsen oma henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jota seurataan, täydennetään ja arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen ensisijainen kasvatusvastuu ja -oikeus on vanhemmilla. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja eri toimijoiden välistä kasvatusyhteistyötä. Se on tietoista sitoutumista ja toimimista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuuteen perustuvassa asiakassuhteessa eri toimijoiden ja vanhempien samanarvoiset, mutta sisällöltään erilaiset tiedot lapsesta ja taidot toimia yhdistyvät lapsen hyvinvointia kannattelevalla tavalla. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista, niiden tunnistamisesta ja lapsen edun toteuttamisesta. Kumppanuusajatuksen mukaisesti Laukaan päivähoidossa on käynnistynyt SAPERE - hanke (Hallituksen suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma). Tavoitteena on iloisesti ja myönteisesti ruokaan suhtautuva lapsi, jonka ruokamieltymykset rikastuvat ja kiinnostus ruokamaailmaan kasvaa aistimalla ja osallistumalla. Päivähoitopalvelut järjestetään kysyntää vastaavasti kaikille lapsille joilla on siihen lakisääteinen oikeus; äitiyspäivärahakauden jälkeen siihen saakka kunnes lapsi siirtyy kouluun. Vaihtoehtona päivähoidolle maksetaan lasten kotihoidontukea alle 3- vuotiaalle ja yli 3-vuotiasta sisarkorotusta. Maksatus tapahtuu Kelan kautta, mutta 14

15 kunta vastaa kustannuksista. Päivähoitopalvelujen tavoitteena on asiakaslähtöinen ja monivalintainen päivähoitopalvelu. Päivähoitoa toteutetaan asiakkaan valinnan mukaisesti ja niitä järjestetään seuraavasti: Päiväkotipaikat: Jokiniemen päiväkoti 21 Leppäveden päiväkoti 53 Lievestuoreen päiväkoti 68 Ketomaan päiväkoti 53 Sararannan päiväkoti 53 Vehniän päiväkoti 21 Vihtavuoren päiväkoti 63 Äijälän päiväkoti 15 yht. 347 Yksityiset päiväkodit (palveluraha): Aarrelaiva 35 Merikarhu 35 Rauhala 70 yht. 140 Ostopalvelupäiväkodit: Laukaan Aurinko, vuorohoito 35 Peurunka 21 yht. 56 Yhteensä päivähoidossa on n. 870 lasta (effica-tilasto ) joka on 47,9 % alle kouluikäisistä lapsista. Kunnallisessa perhepäivähoidossa on 204 lasta ja yksityisessä perhepäivähoidossa n. 65 lasta. Vaihtoehtona päivähoidolle on lakisääteinen kotihoidontuki, jota Laukaan kunta maksaa KELAN maksatuksen kautta perheen hakemuksesta alle kolme -vuotiaalle lapselle ja sisaruskorotusta samassa perheessä olevalle yli kolme -vuotiaalle lapselle. Kotihoidontuen piirissä on noin 550 lasta. ( ) Vuosittainen kotihoidon osuus talousarvioissa on n euroa riippuen tuen hakijoiden määrästä. Kunnallisen päivähoidon henkilöstön lukumäärä yhteensä on 142 (v.2009). Laukaassa täytetään ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen vaatimukset. Esiopetus toteutuu sosiaalitoimen ja koulutoimen yhteistyönä siten, että lapset jotka tarvitsevat päivähoitoa saavat esiopetusta päiväkodeissa ja ainoastaan esiopetusta tarvitsevat lapset koulujen esiopetusryhmissä. Esiopetuksessa on vuosittain keskimäärin 230 lasta jotka jakautuvat keskimäärin 50 % / 50 % päivähoidon ja koulun esiopetusryhmien kesken. Erityispäivähoitoa tarvitsevat lapset sijoittuvat päiväkotiryhmiin ja tarvittaessa päiväkodeissa on ryhmäavustajia. Erityislastentarhanopettajat (2) ovat työssä päiväkotien lapsiryhmissä. Erityispäivähoitoa koordinoi erityispäivähoidon ohjaaja. Erityispäivähoitoon kuuluu myös kehitysvammaisten aamu- ja iltapäivähoito. Asiakaskyselyt toteutetaan päivähoidossa joka toinen vuosi. Vuoden 2009 keväällä tehdyn kyselyn tuloksen 4,6 (asteikolla 1-5) mukaan asiakkaat ovat tyytyväisiä Laukaan kunnan päivähoitoon. Kyselyyn vastasi 46 % asiakkaista. Päivähoidon kysynnän oletetaan pysyvän nykytasolla vuonna Tulevina vuosina päivähoitopaikkojen lisäys hoidetaan laajentamalla yksityisen päivähoidon palvelurahaa tarvetta vastaavaksi. Päivähoitoa järjestetään alueellisten tarpeiden ja ennusteiden pohjalta ottaen huomioon seutukunnalliset vaihtoehdot. Toiminnan laajuutta arvioidaan vuosittain talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. 15

16 Haasteita ja kehittämisehdotuksia: Kasvatuskumppanuuden toteutuminen sosiaali- ja terveyslautakunnan v.2008 hyväksymän varhaiskasvatussuunnitelman periaatteen mukaisesti: vanhempien ja eri toimijoiden välinen kasvatusyhteistyö tietotaito ja konkreettinen kohtaaminen lapsen hyvinvoinnin kannalta toimivaksi kokonaisuudeksi helminauhana vauvasta leikki-ikään nuoruuteen ja aikuisuuteen. Turvallisen kasvuympäristön luominen Siirtyminen kiireettömään aikakauteen, niin että aika ja kuuntelu ovat avainsanoja. Lapsilla on usein valtava aikuisen ikävä, haluaisivat vain olla yhdessä perheen kanssa ilman että koko ajan tehdään jotain erityistä. Erityistä tukea tarvitsevien ja pitkäaikaissairaiden lasten nivelvaihe eskarista kouluun huomioidaan varhaiskasvatussuunnitelmassa. Lapsen kokonaistilanteen seuranta ja palvelutarpeen arviointi siirtyy koululle. Kasvussa oleva tarve muiden kuin kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivä sekä koulun loma-aikojen hoidon järjestämiseksi 4.5. Koulu Laukaassa on 12 alakoulua, kolme ylä/yhteisnäiskoulua sekä lukio. Keskiasteen kouluista Laukaassa on Bovallius -ammattiopisto (ent. Kuhankosken erityisammattiopisto) erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille kuten kuulovammaisille, dysfaattisille ja kehitysvammaisille henkilöille. Oppilashuolto on kokonaisvaltaista yhteistyössä toteutettavaa arjen huolenpitoa lapsista ja nuorista, ja sitä tehdään koulun toimijoiden kesken yhteistyössä huoltajien kanssa. Siihen kuuluu sekä yksilöllinen että yhteisöllinen tuki. Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Sen tavoitteena on terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, edistää kouluyhteisön hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille koulussa (mm. rehtori, luokanopettaja, luokanohjaaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, koulunkäyntiavustaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi) sekä yhteistyössä eri hallintokuntien kesken. Laukaassa työskentelee myös koulu- ja oppilaitostyön kasvatussihteeri. Kouluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa alkanutta lapsen terveydentilan pitkäaikaisseurantaa, painottuen lapsen ja nuoren kokonaiskehityksen tukemiseen ja terveydentilan edistämiseen. Toiminta-ajatuksena on kouluterveydenhuollon tuki lapsen ja nuoren kasvussa ja kehityksessä aikuiseksi, joka arvostaa terveyttään, luottaa itseensä ja osaa tehdä terveyttä edistäviä valintoja. Menetelminä ovat keskustelut, terveystarkastukset ja -neuvonta sekä yhteistyö eri ammattiryhmien ja perheen kanssa. Isoilla kouluilla työskentelee kokopäiväinen terveydenhoitaja, pienillä osa-aikaiset. Terveystarkastusten ajankohdat ovat koulun aloitusta edeltävä kevät, 3., 5. 7., ja 8.luokka ja lukion 2 luokka. Koululääkäri tapaa oppilaat 5. ja lukion 2 luokalla sekä tarvittaessa yläkouluaikana. Terveydenhoitajan tapaaminen on myös 2. ja tarvittaessa 9. luokalla. 16

17 Koulukuraattorin työn tavoitteena on lapsen ja nuoren koulunkäynnin, psykososiaalisen hyvinvoinnin ja myönteisen kokonaiskehityksen tukeminen yhteistyössä perheen ja koulun sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Laajemmin tavoitteena on varhainen oikea-aikainen tuki painottuen syrjäytymisen ehkäisyyn ja ehkäisevään lastensuojelutyöhön. Koulukuraattori selvittelee esimerkiksi oppilaan koulumotivaatioon, käyttäytymiseen, kiusaamiseen, perhetilanteeseen sekä mielialaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä huolia. Laukaan koulujen koulukuraattorin toimialue käsittää kaikki Laukaan koulut. Koulukuraattorin työ painottuu yläkouluikäisiin. Koulupsykologitoiminnan tavoitteena on lasten koulunkäynnin, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen yhteistyössä perheen, koulun ja mahdollisten muiden tahojen kanssa. Työ on sekä korjaavaa että ennaltaehkäisevää. Koulupsykologi selvittelee esimerkiksi oppimisvaikeuksia ja käyttäytymisongelmia sekä suunnittelee tukitoimenpiteitä. Koulun henkilöstö voi myös konsultoida koulupsykologia oppilaan kehitykseen, mielenterveyteen, kasvatukseen, opetukseen ja luokkayhteisöön liittyvissä asioissa. Koulupsykologi osallistuu myös oppilashuoltoryhmiin ja on siten mukana yhteistyössä kehittämässä kouluyhteisön toimintaa. Laukaassa koulupsykologin toimialueena ovat kaikki Laukaan koulut. Työ painottuu alakouluikäisiin lapsiin. Kasvatussihteerin työn tavoitteena on vetää ja kehittää monialalista kunnan koulutoimen ja Laukaan srk:n yhteistä koulu- ja oppilaitostyötä. Kasvatussihteerin asemakoulu on Vihtavuoren koulu. Toiminta painottuu 6 9 luokkalaisiin sekä lukiolaisiin huomioiden erityisesti tukea tarvitsevat oppilaat nivelvaiheissa. Toiminnan tavoite on kasvattaa, ohjata sekä opettaa lapsia ja nuoria yhteiskunnan sekä kirkon jäsenyyteen. Toiminta tuottaa korjaavia ja ennaltaehkäiseviä oppilashuollollisia palveluja ja sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaiden, vanhempien / huoltajien, koulun henkilökunnan, sidosryhmien sekä srk:n että kunnan työntekijöiden kanssa. Laukaan koulutoimessa on meneillä kehittämishankkeita: Oppilashuollon rakenteen kehittämishankkeella vv on kuntaan luotu oppilashuollon strategia ja toimintasuunnitelma, jonka myötä luodaan yhtenäisiä käytänteitä ja rakenteita, mm. oppilashuollon käsikirja. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjaus (= ETUOPO) hankkeen tavoitteena on opinto-ohjauksen tehostaminen sekä tuen tehostaminen nivelvaiheissa (6 7lk; 9lk 2.aste). KELPO-hanke on erityisopetuksen kehittämisen (yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki lakisääteisine prosesseineen) hanke. Toimintamalleja ja käytäntöjä eri kouluilla Poissaolojen seuranta (toimintamallit kouluissa poissaoloihin puuttumiseksi, Wilma koulunkäynnin seurantavälineenä koulun ja kodin kesken). Koulukiusaamisen ehkäiseminen (suunnitelmat kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi; Koskemattomuus-sääntö osassa kouluista, Kiva Koulu-ohjelman malli koulukiusaamistilanteeseen puuttumisesta, kiusaamiskyselyt) Työrauhan takaaminen (koulujen järjestyssäännöt; Nurkka-projekti Lievestuoreen yläkoulussa; Kiva Koulu-hanke) 17

18 Kouluolojen viihtyisyys (tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta, koulujen kerhotoiminta ja pienryhmät, koulujen tapahtumat, teemapäivät ja -viikot, juhlat, vierailut) Nivelvaiheet (nivelvaihe eskarista-1-luokalle, nivelvaihe 6-7- luokka, nivelvaihe 9-luokalta jatko-opintoihin) Tupakointi ja päihteiden käyttö (toimintamallit tupakointiin ja päihteidenkäyttöön puuttumiseksi; terveystiedon opetus, koulukohtaisia hyvinvointisuunnitelmia, päihdekyselyt; kunnan Ehkäisevän päihdetyöntyöryhmässä koulun edustajia) Tapaturmat ja onnettomuudet ym. (koulujen kriisi- ja turvallisuussuunnitelmat toimenpiteineen, lähisuhdeväkivaltaan puuttumismalli koulussa) Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet (tukioppilastoiminta, oppilaskuntatoiminta, nuorisolautakunta lähitulevaisuudessa) Vanhempien osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet (koulun ja kodin yhteistyö, vanhempainillat, vanhempainvartit ja arviointikeskustelut) Kulttuuri- ja mediataidot (opetus, Mediaopas nuorilta vanhemmille / Pauliina Lahtinen + tiedottaminen vanhempainilloissa) Sähköinen palvelukartta (kunnassa on luotu moniammatillisena yhteistyönä Laukaan lasten ja nuorten palveluista sähköinen palvelukartta, jonka tavoitteena on palvella asiakkaita löytämään tarvitsemansa tuen ja palvelut) Haasteita ja kehittämisehdotuksia: Joillekin oppilaille kasaantuu enemmän koulunkäynnin ongelmia, jonka myötä riski jäädä vaille peruskoulun päättötodistusta kasvaa. Kuntaan on perustettu joustavan perusopetuksen JOPO-luokkaa, jonka opetusmuoto perustuu pienryhmätoimintaan työssäoppimisjaksoineen. Oppilaiden terveystottumukset: kouluruokailun houkuttelevuus, realistinen kuva päihteiden käytöstä ja vaikutuksista, oppilashuollon mahdollisuudet tukea kotien kasvatustyötä, Kouluolot: kouluviihtyvyyden lisääminen, mediavälitteisen kiusaamisen poistaminen Oppilaiden kuulluksi tuleminen ja osallistumisen edistäminen sekä kaikkien välisen vuorovaikutuksen parantaminen Yhteisöllisyyden ja koulujen viihtyisyyden kehittäminen Rakenteelliseen ohjaukseen puuttuminen: linja-autoaikataulut, opettajien työajat, koulun alkamisaika Kuraattorin ja koulupsykologin palvelujen riittävyys: STM:n, Stakesin ja ammattiliittojen suositusten mukaan yhtä koulukuraattoria ja koulupsykologia kohden kohtuullinen asiakasmäärä on noin asiakasta ja kohtuullinen koulumäärä 3-4 koulua. Laukaan koulualueella oppilaspohjan laajuus ja kouluyksiköiden määrä ylittävät asetetut suositukset. Oppilasmäärä Laukaassa on noin 2500 oppilasta ja kouluyksiköiden määrä 18 koulua. Laukaassa maantieteellinen laajuus luo haasteita koulukuraattori- ja psykologityölle. Kouluterveydenhuollon kehittäminen ja uuden asetuksen tuomiin haasteisiin vastaaminen: Uusi asetus tulee lisäämään sekä terveydenhoitajien että lääkärien tekemien tarkastusten määrää kouluterveydenhuollossa Laskennallisesti lisäresurssin tarve on neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa lääkärin ja vähintään yhden terveydenhoitajan lisäys Laukaassa. Koululääkäreitä tarvitaan lisää myös oppilashuoltotyöhön. 18

19 4.6. Vatin lapsi- ja nuorisotyö Vatti eli vapaa-aikatoimen tiimi tarjoaa tiedon, virkistyksen, taidon, harrastuksen ja opiskelun avulla mahdollisuuden kehittää ja ylläpitää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Vatti tarjoaa alle 18 -vuotiaille maksuttomat liikuntatilat harrastustoimintaan. Sisäliikuntatilat ovat erinomaisessa kunnossa. Valaistut pururadat/hiihtoladut ovat jokaisessa taajamassa. Ulkoilureittejä/hiihtolatuja on n. 250 km. Reittien varrella on kattava kota- ja laavuverkosto. Peurungan uimahalli ja kuntosali ovat kuntalaisten käytettävissä maanantaisin syys-maaliskuun aikana. Peurungassa ovat monipuoliset liikunta- ja hyvinvointipalvelut sekä jäähalli. Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjen toimintaa tuetaan perus- ja kohdeavustuksin. Järjestöjen jäseninä on lapsia ja nuoria yht Multamäen leirikeskus tarjoaa mainiot puitteet leiritoiminnalle. Vatti järjestää vuosittain 30 eri lasten ja nuorten leiriä koululaisten loma-aikoina. Leireille osallistuu vuosittain 5 15-vuotiaita lapsia yli 500. Lasten ja nuorten ohjattu kesävirkistystoiminta on kattavaa. Leirien lisäksi järjestään teemallisia luovan leikin päiviä, liikuntakerhoja, uimakouluja ja Peuhaparkki liikennepuistossa. Taajamissa järjestetään mm. lennokkikerhoja. Kerhotoiminnassa Vatti tekee yhteistyötä koulun kanssa. Nuorisotaloilla järjestetään 5-6 luokkalaisten iltapäiviä ja ne ovat olleet suosittuja. Nuorisotyöstä vastaa neljä vapaa-aikaohjaajaa. Kukin vapaa-aikaohjaaja vastaa yhden taajaman nuorisotyöstä. Nuorisotyön luonne on ennaltaehkäisevää ja toimintojen kautta pyritään auttamaan ja tukemaan nuoria. Kontakti ja aikuisen läsnäolo on tärkeää. Nuorisotyön tehtävä on ohjata nuoria aktiiviseksi kansalaisiksi ja osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Nuorisotilat ovat neljässä taajamassa. Taloilla on otettu käyttöön maksuton klubikortti, joka mahdollistaa nuokkarilla käynnin lisäksi alennuksia ja muita etuja Vatin palveluista. Klubikorttilaisia on n Klubikortin tavoite on kerätä tietoja nuorisotalon vapaa-ajan käyttäjistä sekä saada samalla heidän huoltajien yhteystiedot mahdollisten kontaktien ottamiseen. Nuokkari on ajanviettopaikka varsinkin niille nuorille, jotka eivät harrasta järjestöjen tai urheiluseurojen kautta. Nuorisotalotoimintaan kuuluvat nuorten illat, tapahtumat, vierailut, retket ja kahvilaillat n. joka toinen perjantai. Nuorisotalon avointen iltojen lisäksi nuorisotyön menetelmiä ovat pienryhmätoiminta, joita ovat esimerkiksi Nuorten Akatemian mahdollistamat Mahis projektit, kansainvälinen nuorisotyö (nuorten retkitoimikunta), kerhot, nuorten itsensä toteuttamat projektit, ehkäisevä päihdetyön päihdeputki, bänditoiminta, seikkailutoiminta, osallisuus ja vaikuttaminen sekä nuorisotiedotus yhteistyössä Nuorten Laturin kanssa. Kulttuuri Lasten Kulttuurikujeilut päiviä vietetään Jyväskylän seudulla joka syksy. Soi Laulu Laukaassa -kulttuuriviikon yhteydessä helmikuussa Vatti tarjoaa myös lapsille ja nuorille suunnattua musiikkiohjelmaa. Vatti tuottaa Kulttuuriaitan kautta lasten- ja nuorten arkeen taiteen ja kulttuurin elämyksiä ja kokemuksia. 19

20 Kirjastoja on neljä: pääkirjasto, Leppäveden, Lievestuoreen ja Vihtavuoren kirjasto sekä kirjastoauto ovat kaikkien asukkaiden pienten ja suurten kohtauspaikkoja. Siellä voi mm. tavata ystäviä ja kavereita, istua lukemassa, etsiä lainattavia kirjoja tai muuta aineistoa, käyttää tietokoneita sekä kuunnella musiikkia tai äänikirjoja. Kirjaston henkilökunnalta saa opastusta ja lukuvinkkejä. Koululaisille on oma lukudiplomi Kirjasieppari. Koululuokille järjestetään kirjavinkkausta ja kirjastonkäytön opetusta. Pienimmille lapsille on satutunteja tai päiväkotiryhmille omaa ohjelmaa. Kansalaisopisto järjestää taiteen perusopetusta käsityössä, kuvataiteessa ja tanssissa. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Lisäksi opiston musiikinopetuksessa on lukuisia alle 16-vuotiaille suunnattuja kursseja mm. muksumuskarit ja pianon-, kitaran- ja huilunsoittoryhmät sekä lapsi- ja nuorisokuoro. Lapsille ja nuorille suunnattua opetusta ovat myös Näyttis-ryhmät, Valkolan käsityökerhot sekä tanssiryhmät eri puolilla Laukaata. Lisäksi kansalaisopiston ohjelmassa on lapsiperheille suunnattuja liikuntaryhmiä, joissa aikuinen ja lapsi liikkuvat yhdessä. Myös muille opiston järjestämille kursseille voivat lapset ja nuoret osallistua mielellään vanhemman seurassa. Haasteita ja kehittämisehdotuksia: Miten nuoret saadaan kiinnostumaan jostakin ja kiinni johonkin? Nuorisotalojen soveltuvuus ja toimivuus käyttötarkoitukseen Nuorisotiedotus nuorten foorumeille ja tavoilla, samoin osallistaminen, vaikuttaminen ja kuuleminen Kasvavan kunnan tuomat haasteet Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten huomioiminen Nuorten omaehtoisen toiminnan vahvistaminen Vanhempien ja lasten yhdessä tekemiseen sekä harrastamiseen aktivointi vapaaajalla Ehkäisevän työ arvon korostaminen näkyväksi ja tietoiseksi kunnassa ja kuntalaisille (suunnitelmallisuutta, kohderyhmittäin) Vatin henkilökunnan työpanosta suunnataan enemmän ehkäisevään työhön 4.7. Nuorten työllistäminen ja aktivointi Laukaan työ- ja elinkeinotoimiston mukaan nuorten työllisyys tilanne on yleisesti ottaen huonontunut viime vuosina. Alle 25v työttömiä työnhakijoita oli v.2008 keskimäärin 73 ja 2009 keskimäärin 122 /kk. Nuorten suurimpia ongelmia ovat sitoutumattomuus, näköalattomuus ja se, ettei kiinnitytä mihinkään. Tämä saa aikaan tilanteen, etteivät nuoret tule sovittuihin tapaamisiin ja eivätkä ole itse huolissaan omasta tilanteestaan. Osalla nuorista on jo käytetty harjoitteluoikeudet, joten heille ei ole tarjota vaihtoehtoja. 20

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula)

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula) 1 1. Kuvaile kuntasi menetelmiä tukea lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Neuvolatoiminta -terveystoimi Kasvu-Mäntsälän lapsipoliittinen ohjelma Varhaiskasvatuksen suunnitelma Laaja-alainen perhevalmennus

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Hyvinkäällä on hyvä huomen

Hyvinkäällä on hyvä huomen Hyvinkäällä on hyvä huomen Nuorisotyön paikka: mihin oikeastaan sijoitutaan Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta Koulu kasvuyhtei- sönä. Oppiminen psykologit) 23.6.2014

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.2013 ODL, OULU Liminka kasvukunta Oulun seudulla Noin 10 000 asukkaan kunta, ikärakenteeltaan

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Lastensuojelusuunnitelma vuosille 2010-2012 1580/05.08/2010 Sote 23.2.2010 22 Valmistelija:

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

LAUKAAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA HYVIS 2016 2018 PERUSTURVALAUTAKUNTA 10.3.2016

LAUKAAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA HYVIS 2016 2018 PERUSTURVALAUTAKUNTA 10.3.2016 LAUKAAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA HYVIS 2016 2018 PERUSTURVALAUTAKUNTA 10.3.2016 LAUKAAN KUNTA Sisällys 1. JOHDANTO... 3 1.1. Suunnitelman tausta... 3 1.2. Suunnittelutyö... 4 1.3. Suunnitelman

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016

ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 ASUNTILAN JA KALLIORINTEEN PÄIVÄKODIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2015 2016 SISÄLLYS 1. Yhteisöllinen oppilashuolto.....1 1.1 Yksikkökohtainen oppilashuolto....1 - Kalliorinne-Asuntila vuosikello 2015-2016.....2

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014 Uudistunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä Opetushallituksen antamien esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos (4/011/2014 ja 5/011/2014)

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot