TUKEA OPPIMISEEN EVÄITÄ ELÄMÄÄN Perusopetuksen tuki -hankekokonaisuus Päijät-Hämeessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUKEA OPPIMISEEN EVÄITÄ ELÄMÄÄN Perusopetuksen tuki -hankekokonaisuus Päijät-Hämeessä"

Transkriptio

1 TUKEA OPPIMISEEN EVÄITÄ ELÄMÄÄN Perusopetuksen tuki -hankekokonaisuus Päijät-Hämeessä

2 TUKEA OPPIMISEEN EVÄITÄ ELÄMÄÄN Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus Päijät-Hämeessä Eija Kinnunen Liisa Usvaala Riitta Vesala Lahden alueen aluekeskusohjelman julkaisu

3 Lisätietoja: Hankekoordinaattori, Koulupsykologi Eija Kinnunen, p Hankekoordinaattori, Erityisopettaja Liisa Usvaala, p Lahden koulutuspalvelukeskus Vesijärvenkatu 11 A LAHTI Johtaja Riitta Vesala Lahden alueen aluekeskusohjelma Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Niemenkatu 73, LAHTI p ,

4 Tiivistelmä Perusopetuksen tuki hankekokonaisuudessa on etsitty keinoja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Hankekokonaisuus on ollut osa sisäasiainministeriön rahoittamaa Lahden alueen aluekeskusohjelmaa. Koulutoimet nähtiin keskeisiksi toimijatahoiksi, koska koulu tavoittaa kaikki lapset yhdeksän vuoden ajan. Kuntien yhteistyönä toteutettu hankekokonaisuus on kattanut koko Päijät-Hämeen maakunnan alueen. Se käynnistyi vuonna 2002 kahdeksan kunnan Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Nastolan, Kärkölän, Lahden ja Orimattilan, yhteistyönä. Syksyllä 2003 myös Artjärvi, Hartola, Padasjoki ja Sysmä tulivat mukaan. Hankekokonaisuus kytkettiin opetushallituksen kansalliseen LATU- projektiin. Perusopetuksen tuki -hankekokonaisuudessa ei ole keskitytty erityiskoulujen kehittämiseen vaan siihen, että kuntien koko perusopetuksella olisi valmiuksia vastata oppilaiden tuen tarpeeseen. Toiminnassa on kartoitettu, kokeiltu, kehitetty ja vakiinnutettu sellaisia opetusratkaisuja, joissa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat ongelmiinsa apua tavallisessa oman alueensa peruskoulussa. Tämän ns. lähikouluperiaatteen lisäksi toiminnan lähtökohdiksi valittiin mahdollisimman varhainen puuttuminen sekä nivelvaiheyhteistyön kehittäminen. Uusien toimintatapojen avulla on haluttu välttyä erityiskoulupaikkojen lisäämispaineilta ja erityiskouluun siirron raskailta kustannuksilta. Toteutus jaettiin yhteiseen koordinaatio-osioon sekä kuntakohtaisiin toimenpiteisiin. Osa-aikaiset koulupsykologi ja erityisopettaja palkattiin koordinointityöhön ja kuntien yhteisten toimenpiteiden toteutukseen. Kunnissa kokeiltiin ja kehitettiin uudenlaisia, taloudellisempia ja oppilaiden tarpeita paremmin palvelevia opetusjärjestelyjä. Kokeiltaviksi toimenpiteiksi valittiin pienluokat, korjaavan opetuksen menetelmän käyttöönotto sekä opettajien työnohjaus. Korjaavassa opetuksessa lasten oppimis- ja ajattelutaitoja kuntoutetaan heidän omassa toimintaympäristössään. Opettajien valmiuksia kohdata erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on parannettu koulutuksella ja konsultoinnilla. Merkittävin koulutusmuoto ovat olleet kaikille avoimet yleisimpiä erityisongelmia koskevat iltapäiväkoulutukset, joihin lukuvuosina ja osallistui yli 1400 ja lukuvuonna tulee osallistumaan arviolta 700 opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa. Korjaavan opetuksen menetelmien tuntemusta ja valmiuksia sen käyttöönotto lisättiin sekä projektin että opetushallituksen rahoittamilla viikon pituisilla menetelmäkoulutuksilla, joihin osallistui 127 opettajaa. Myös yksittäisiä koulutustapahtumia ja kehittämisseminaareja mm. oppilashuoltoryhmille ja pienten koulujen rehtoreille on järjestetty. Opettajien konsultaatiota, työnohjausta ja vertaistukitapaamisia on käynnistetty. Lisäksi perustettiin pedagoginen tukiverkosto, ns. Perttu-verkosto, johon kuuluu alueen erityisopetuksen asiantuntijoilta, erityiskouluja ja yksittäisiä erityisopettajia, jotka tarvittaessa antavat konsultaatiota alueen yleisopetuksen opettajille. Oppilaiden siirtymistä kouluasteelta toiselle on pyritty tekemään joustavammaksi. Tiedonsiirtoa helpottamaan kehitettiin lomakkeisto kaikkien kuntien käyttöön. Yhteistyössä ammatillisen toisen asteen Futuuri-projektin kanssa on kehitetty aluetason toimintamallia peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheeseen. Toiminnalle perustettiin internet-sivut tiedonvälityskanavaksi kouluille ja opetushenkilökunnalle. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus päättyy vuoden 2005 alussa. Projektin aikana syntyneet toimintatavat on nähty merkityksellisiksi ja ne ovat jäämässä osaksi kuntien perustoimintaa. Lisäksi projektin aikana saavutettu kuntien koulutoimien myönteinen yhdessä tekemisen henki luo hyvät edellytykset yhteistyölle jatkossakin. Projektin toimintojen avulla on selkeästi parannettu yleisopetuksen koulujen valmiuksia toimia erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa, mikä on vähentänyt painetta erityiskouluihin ja Kaikuharjun koulussa järjestettävään korjaavaan opetukseen.

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Esipuhe 1 1. Johdanto 3 2. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus Käynnistäminen Organisointi Alkukartoitus Arviointi 7 3. Kehittämis- ja kokeilutoiminta uudet erityisopetuksen toimintamallit Korjaava opetus Pienluokkatoiminta Omaura-luokat Pysäkkiopetus Muu pienluokkatoiminta Tutkimus pienluokkatoiminnasta Koulutus opettajien erityisosaaminen Konsultaatio osaamisen ja jaksamisen tuki Koulupolku oppilaan tuen jatkumo Tiedottaminen Ohjausryhmä Kustannukset ja rahoitus Toiminta Perusopetuksen tuki -projektirahoituksen jälkeen Perusopetuksen tukitoiminnan vakinaistuminen Etappi-hanke Projektikoordinaattorin kokemuksia Yhteenveto hankekokonaisuuden tuloksista ja vaikuttavuudesta 40 Liitteet 1. Kyselylomake 2. Pienluokkien toiminnan arviointilomake 3. Perttu-verkosto 4. Korjaavan opetuksen esite 5. Yhteenveto projektin toimintoihin osallistuneiden määristä kunnittain lukuvuosina ja

6 1 Esipuhe Lahden alueen aluekeskusohjelman yhdeksi painopisteeksi määriteltiin vuonna 2001 syrjäytymisen ehkäisy. Teema rajattiin lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyksi, koska sillä sektorilla nähtiin parhaat mahdollisuudet vaikuttavaan toimintaan. Aluekeskusohjelman piirissä toteutettiin lasten ja nuorten hankepaletti, jossa usean projektin avulla kehitettiin ja otettiin käyttöön uudenlaisia toimintamalleja neuvolasta nuorisorikollisuuden ja elämän kriisitilanteiden hoitoon. Merkittävimmän osan tästä hankepaletista muodosti Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus. Koulu tavoittaa koko ikäluokan lähes joka arkipäivä ainakin yhdeksän vuoden ajan. Oppimisongelmat korreloivat selvästi syrjäytymisen kanssa. Koulussa, usein jo alaluokilla ilmenevät monet ongelmat ja vaikeudet, jotka myöhemmin kasautuvat vaikeasti ratkaistaviksi. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden lähtökohtana on ollut kuntien välisenä yhteistyönä kehittää ja ottaa sellaisia toimintamalleja, joiden avulla syrjäytymiskehitykseen voidaan puuttua tavallisissa koulussa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lahden koulutuspalvelukeskuksessa oli jo pitkään kypsynyt syrjäytymisen ehkäisyn ideoita, jotka aluekeskusohjelman kautta saatu sisäasiainministeriön projektirahoitus mahdollisti käytännön toiminnaksi. Vaikka ulkopuolinen rahoitus kattoi vain osan kustannuksista, se oli uusien toimintatapojen käyttöönoton kannalta ratkaiseva. Kun kokeilutoiminta on nähty tehokkaaksi, toimintaa on jatkettu osana kuntien perustoimintaa. Aluekeskusohjelma toi toiminnan kehittämiseen myös uuden tekijän, kuntayhteistyön. Hankekokonaisuuden alussa kaikki alueen koulutoimen- ja sivistystoimenjohtajat eivät edes tunteneet toisiaan. Toiminnan myötä epävarmuus ja ennakkoluulotkin ovat muuttuneet myönteisiksi kokemukseksi ja luottamukseksi, mikä näkyy yhteistyön jatkumisena ja laajenemisena myös hankekokonaisuuden ulkopuolella. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus päättyy asteittain kevääseen 2005 mennessä. Sen tuloksena on syntynyt jatkuvan kuntayhteistyön lisäksi useita vakiintuneita ja edelleen kehittyviä käytäntöjä. Merkittävin tulos on kuitenkin ollut se, että toiminnalla on todella voitu ehkäistä ongelmien kasautumista ja syrjäytymistä. Paineet erityiskouluihin ovat selvästi vähentyneet, millä on myös kuntatalouden kannalta huomattava

7 2 merkitys. Yleishavaintona on todettu, että ongelmiin puuttuminen jo esikoulussa tai alaluokilla on tuloksellisinta ja myös edullisinta. Hankekokonaisuuden toteuttamiseen on osallistunut mittava joukko alueen opettajia ja muita koulutoimien henkilöstöä. Kuntien koulutoimen- ja sivistystoimien johto on ollut avainasemassa hankekokonaisuuden mahdollistamisessa. Erityiskiitoksen ansaitsevat hankekokonaisuuden koordinaattorit koulupsykologi Eija Kinnunen ja erityisopettaja Liisa Usvaala, jotka asiantuntevuudellaan ja innostuneisuudellaan ovat olleet luomassa hankekokonaisuuden sisältöä ja vastanneet sen käytännön toteuttamisesta. lokakuussa 2004 Riitta Vesala johtaja, Lahden alueen aluekeskusohjelma

8 3 1. Johdanto Lahden alueen aluekeskusohjelmaan kuuluvassa Perusopetuksen tukiprojektissa on etsitty keinoja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Päijät-Hämeessä. Projektissa on ollut mukana 12 kuntaa, kun projektin vuonna 2002 käynnistäneiden Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Nastolan, Kärkölän, Lahden ja Orimattilan lisäksi myös Artjärvi, Hartola, Padasjoki ja Sysmä ovat tulleet mukaan. Syrjäytymisen ehkäiseminen on haasteellinen, ajankohtainen tavoite. Tutkimusten mukaan huono-osaisuudella ja ongelmilla on taipumus kasautua: on esimerkiksi havaittu, että oppilailla, joilla on vaikeuksia lukemisessa, on usein ongelmia myös matematiikassa, sosiaalisissa taidoissa ja itsetunnossa. Samojen lasten vanhemmilla on itse koettuja puutteita vanhemmuudessa (esim. Vauras, 2004). Mikäli ongelmiin ei puututa, on syrjäytymiskierre valmis. Koulu tavoittaa kaikki lapset ja on sen vuoksi oivallinen puuttumisen foorumi. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden taustahankkeena oli opetushallituksen LATU- hanke, joka käynnistyi samaan aikaan ja lähtökohdaksi valittiin lähikouluperiaate, mahdollisimman varhainen puuttuminen sekä myös nivelvaiheyhteistyön kehittäminen. Lähikouluperiaatteella tarkoitetaan sitä, että myös erityistä tukea tarvitsevat lapset voivat käydä koulua omalla asuinalueellaan ja saada tarvitsemansa tuen omassa koulussaan. Kokemusten mukaan tiedettiin, että mitä varhaisemmassa vaiheessa oppilaiden erityisongelmiin puututaan, sitä kevyemmin toimenpiteiden ne voidaan voittaa. Nivelvaiheyhteistyöllä tarkoitetaan peruskoulun yhteistyötä päivähoidon kanssa ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Toimintaperiaatteena on pidetty kuntien yhteistyötä. Tavoitteena ei ole ollut projektivaroin ylläpitää tukitoimintaa vaan ennen kaikkea luoda sekä alue- että kuntatasolle sellaisia uusia toimintatapoja, jotka jäävät elämään projektirahoituksen jälkeenkin. Projektin toiminnat voidaan jakaa neljään osioon: 1. Kehittämis- ja kokeilutoiminta uudentyyppiset opetusjärjestelyt vaihtoehtona erityiskoulu siirroille 2. Koulutus opettajien osaamisvalmiuksien parantaminen 3. Konsultaatio opettajien tuen järjestäminen 4. Koulupolku rakentaa lasta tukeva jatkumo päivähoidosta peruskouluun ja sieltä toiselle asteelle

9 4 2. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus 2.1 Käynnistäminen Syksyllä 2001 ehdotus Lahden alueen aluekeskusohjelma hyväksyttiin mukaan kansalliseen aluekeskusohjelmaan. Lahden alueen ohjelmaasiakirjassa yhdeksi kehitettäväksi teemaksi oli määritelty syrjäytymisen ehkäiseminen. Erityisesti Lahden alueella, jossa 1990-luvun lama oli ollut erityisen syvä ja työttömyys korkea, syrjäytymisuhan nähtiin olevan yksi este alueen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittymiselle. Lahden alueen aluekeskusohjelman ohjausryhmä tarkensi syrjäytymisen ehkäisyn toimenpiteet koskemaan erityisesti lapsia ja nuoria, koska nähtiin, että nuorempiin ikäryhmiin kohdennetuilla toimenpiteillä voidaan saada pysyviä ja merkityksellisiä tuloksia. Tavoitteeksi määriteltiin, että kaikki nuoret saavat peruskoulun päättötodistuksen ja jatkavat opiskeluja toisella asteella. Kuntien koulutoimet nähtiin keskeisiksi toimijatahoiksi, koska koulu tavoittaa kaikki lapset yhdeksän vuoden ajan. Lisäksi syrjäytyminen kytkeytyy tiiviisti oppimisongelmiin. Nyky-yhteiskunnassa toimiminen edellyttää paljon tietoja ja taitoja. Jos niitä ei fysiologisista, neurologisista tai sosiaalisista syistä ole kyetty hankkimaan, ajaudutaan helposti yhteisön ulkopuolelle. Työllistyminen ilman koulutusta on nykyisin epätodennäköistä. Oppimisongelmat korreloivat myös rikollisuuteen. Esimerkiksi huomattava osa vangeista kärsii erilaisista oppimisvaikeuksista. Syksyllä 2001 selvitettiin mahdollisia kehittämistoimia Lahden koulutoimen kanssa. Aluekeskusohjelman rahoituksella päätettiin toteuttaa lukuvuonna Lahden Kärpäsen koulussa Oma Ura luokkakokeilu. Kokeilu muodosti pilottihankkeen, jossa arvioitiin tällaisen toimintamallin käyttökelpoisuutta syrjäytymisen ehkäisemisessä ja sovellettavuutta muuallekin alueelle. Kokeilu sinänsä osoittautui menestyksekkääksi, mutta samalla vahvistui käsitys, että syrjäytymiskehitys on nähtävissä jo aivan alaluokilta asti ja mahdollisimman varhainen puuttuminen ongelmiin olisi tehokkaampaa kuin tuen tarjoaminen vasta murrosiässä, kun ongelmat ovat jo kärjistyneet. Keväällä 2002 kutsuttiin Lahden alueen aluekeskusohjelman kahdeksan kunnan (Lahti, Heinola, Hollola, Nastola, Orimattila, Asikkala, Kärkölä,

10 5 Hämeenkoski) koulutoimen johto yhteen suunnittelemaan hankekokonaisuuden laajempaa toteuttamista. Päädyttiin toteuttamaan Perusopetuksen tuki -hankekokonaisuus, jossa ei keskitytä erityiskoulujen kehittämiseen vaan siihen, että kuntien koko perusopetuksella olisi valmiuksia vastata oppilaiden ongelmiin. 2.2 Organisointi Hankekokonaisuutta johtamaan perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluvat kahdeksan kunnan koulutoimien johto, sosiaalitoimen ja toisen asteen koulutuksen edustajat, hankkeen koordinaattorit sekä aluekeskusohjelman edustaja. Ohjausryhmä on kokoontunut viisi kertaa vuodessa. Syksystä 2003 yhteistyötä on laajennettu kattamaan kaikki Päijät- Hämeen maakunnan kunnat, kun Artjärven, Hartolan, Padasjoen ja Sysmän kuntien koulutoimet liittyivät mukaan hankekokonaisuuden toteuttamiseen ja myös sen ohjausryhmään. Keväällä ohjausryhmässä suunniteltiin lukuvuonna alkavaa toimintaa. Hankekokonaisuus jaettiin kuntien yhteiseen koordinaatioosioon sekä kuntakohtaisiin toimenpiteisiin. Päätettiin palkata kaksi osaaikaista koordinaattoria toteuttamaan kuntien yhteisiä toimenpiteitä ja tukemaan kuntien omaa kehittämistoimintaa. Tämän lisäksi päätettiin toteuttaa kuntakohtaisia kokeilutoimenpiteitä, joiden tarkoitus oli opettaa ja juurruttaa valittavia uudentyyppisiä toimintamalleja alueen koulutoimiin. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden osa-aikaisiksi koordinaattoreiksi valittiin hanketta alusta asti suunnitellut koulupsykologi Eija Kinnunen sekä erityisopettaja Liisa Usvaala. Koordinaattorit aloittivat toimintansa syyslukukauden alussa Ensimmäisenä lukuvuonna kumpikin työskenteli hankkeessa puolipäiväisesti. Syksystä 2003, jolloin perustoiminta oli saatu käyntiin, Eija Kinnusen ja Liisa Usvaalan yhteinen työpanos väheni 23,5 viikkotuntiin. Koordinaattoreiden tehtävänä on ollut toteuttaa kuntien yhteisiä kehittämistoimia sekä tukea kuntakohtaisten toimenpiteiden toteuttamista. Koordinaattorit ovat osallistuneet kuntien kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen kuntien toiveiden mukaisesti. On todettava, että hankekokonaisuuden tuloksellisuuden kannalta alueellisesti toimivien koordinaattoreiden työpanos on ollut välttämätön. Koordinaattorit päättävät työskentelynsä

11 6 vuoden 2004 lopussa, johon mennessä on tarkoitus sopia, kuinka kehitettyjä yhteisiä toimintatapoja jatketaan ilman erillistä projektirahoitusta. Todettiin, että kuntien kokeilutoiminta toisaalta edellytti yhteisen koordinaatiotoiminnan tukea, toisaalta kuntien yhteistyö mahdollisti sen, että kunnat voivat oppia toistensa kokemuksista. Kokeiltaviksi kuntakohtaisiksi toimenpiteiksi valittiin pienluokat ja oma ura luokat, korjaavan opetuksen menetelmän käyttöönotto sekä opettajien työnohjaus. Toiset kunnat aloittivat kokeilutoiminnan jo lukuvuoden alussa, mutta toisten kuntien osalla kokeilutoiminta käynnistyi budjetti- ym. syistä vasta lukuvuonna Ohjausryhmä totesikin, että yhden lukuvuoden pituinen toimenpidekokeilujakso on liian lyhyt, mikäli tavoitteena on käynnistää, saada kokemuksia, kehittää ja vakiinnuttaa uusia toimintamalleja. Syksystä 2004 alkaen kuntakohtaisille toimenpiteille kahdeksassa aluekeskusohjelmankunnassa ei ole enää kohdennettu projektirahoitusta, koska pilotointitoiminnasta on siirrytty vakituistamiseen. Sen sijaan neljässä myöhemmin yhteistyöhön liittyneessä kunnassa Artjärvellä, Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä projektirahoituksella tuetaan kuntakohtaisia toimenpiteitä lukuvuoden aikana. Hankekokonaisuus kytkettiin alusta asti opetushallituksen kansalliseen LATU- projektiin, jossa Lahden ja Orimattilan kaupungit ovat mukana. LATU-projekti edistää seutukuntien, kuntien ja oppilaitosten mahdollisuuksia vastata koko ikäluokan koulutuksesta. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden tavoitteet ovat samat kuin LATU- hankkeessa: uudistaa koulujen ja oppilaitosten toimintaa ja opetustyön järjestämistä, edistää voimavarojen tarkoituksenmukaista kohdentumista, lisätä täydennyskoulutuksen avulla kaikkien opettajien valmiutta opettaa erilaisia oppilaita ja vähentää koulutuksesta syrjäytymistä. Projektin koordinaattorit ovat osallistuneet valtakunnallisen LATU- hankkeen koulutuksiin ja opetushallituksen järjestämään oppilashuollon kehittämiskoulutukseen. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden ansiosta LATU- projektin antia on voitu hyödyntää koko maakunnassa. Hankekokonaisuus rakennettiin siten, että se jaettiin lukuvuoden pituisiksi osahankkeiksi, jolloin hankkeen edetessä voitiin tarkistaa toteutettavia toimenpiteitä saatujen kokemusten pohjalta.

12 7 2.3 Alkukartoitus Projektikoordinaattorit vierailivat syyslukukauden 2002 aikana alueen kuntien rehtorikokouksissa, erityisopettajien kokoontumisissa ja kokeilujen suunnittelukokouksissa. Toteutettavista toimenpiteistä sovittiin projektin ohjausryhmässä, josta käsin myös ohjeistettiin projektihenkilöiden työtä. Opettajille järjestetyn ensimmäisen iltapäiväkoulutuksen yhteydessä alkusyksyllä 2002 tehtiin kysely alkutilanteen kartoittamiseksi. Kyselyyn vastasi 75 opettajaa. Vastausten perusteella voitiin arvioida, että yleisopetuksen luokissa on keskimäärin viisi lasta, jotka opettajien mielestä tarvitsevat erityistä tukea. Tueksi toivottiin työnohjausta, konsultaatiota, koulutusta ja oppilashuollon palveluita. Näitä lähdettiinkin kehittämään hankekokonaisuuden puitteissa Arviointi Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden toiminnan arviointia on suoritettu lukuvuosittain hankkeen raportoinnin yhteydessä. Keväällä 2004 toteutettiin laajempi arviointi. Kaikille alueen kouluille lähetettiin kysely (liitteenä 1.), johon saatiin vastaukset kouluittain. Vastauksia oli kaikkiaan 81, useimmat koulujen yhteisiä, mutta joukossa myös yksittäisten opettajien vastauksia, jotka huomioitiin samalla tavoin kuin koulujenkin vastaukset. Pienluokkatoimintaa arvioitiin erillisellä kyselylomakkeella (liite 2.). Arvioinnin tulokset on esitetty tässä raportissa toimenpiteiden esittelyn yhteydessä. 3. Kehittämis- ja kokeilutoiminta uudet erityisopetuksen toimintamallit Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen lasten määrä on vuosi vuodelta kasvanut sekä valtakunnallisesti että myös Päijät-Hämeen alueella. Osittain muutos selittyy sillä, että myös lievemmät oppimisvaikeudet on huomioitu. Kyse on kuitenkin myös siitä, että on entistä enemmän runsaasti tukea tarvitsevia lapsia ja joukossa myös sellaisia, joita perinteiset erityisopetusjärjestelyt eivät auta. Toisaalta perinteinen erityiskoulusijoi-

13 8 tus saattaa joillekin lapsille olla liian raskasta palvelua, lapset tulisivat autetuiksi myös kevyemmillä, edullisemmilla keinoilla. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden keskeisenä tavoitteena oli kartoittaa, kokeilla, kehittää ja vakiinnuttaa sellaisia opetusratkaisuja, joissa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat ongelmiinsa apua tavallisessa oman alueensa peruskoulussa. Näin vältytään erityiskoulupaikkojen lisäämispaineista ja erityiskouluun siirron raskaista kustannuksista. Samalla oppilaan kosketus normaaliin kouluyhteisöön säilyy, mikä tukee hänen minäkuvaansa ja itsetuntoaan, jotka taas vaikuttavat ongelmista selviytymiseen Tavoite: Etsitään uudenlaisia, kunkin kunnan palvelurakenteisiin soveltuvia, kustannuksia säästäviä erityisopetusmalleja, joita kokeillaan projektin tukemana. Hyvät mallit juurrutetaan osaksi kuntien erityisopetusta. Toteutus: Kokeiltavaksi ja kehittäviksi menetelmiksi valittiin korjaava opetus ja pienluokkatoiminta. Nastolassa pienluokkatoiminnan pohjalta kehitettiin ns. pysäkkiopetus. Seuraavassa näitä menetelmä ja toteutettuja toimenpiteitä on kuvattu tarkemmin. 3.1 Korjaava opetus Korjaava opetus on Kaikuharjun koulussa Lahdessa kehitetty oppimisvalmiuksien korjaamiseen tähtäävä malli. Korjaavan opetuksen avulla tuetaan lapsen oppimista yksilöllisesti siten, että oppilaan oppimispotentiaali saadaan käyttöön. Mallin avulla pyritään kehittämään oppimisvaikeuksista kärsivän oppilaan tarkkaavuutta, keskittymiskykyä ja kognitiivisia taitoja. Teoreettisena lähtökohtana on neurokognitiivinen oppimiskäsitys, johon on liitetty ohjaavan opetuksen didaktiikka. Menetelminä käytetään Bright Start ja Instrumental Enrichment -harjoitusohjelmia, tietokoneavusteisia harjoitusohjelmia ja Sherborne-liikuntaohjelmaa. Oppilaat harjoittelevat ensin oppimistaitojen tunneilla kognitiivisia toimintoja: itsesäätelyä, vertailua, luokittelua, tarkkaa havainnointia, sääntöjen ja ohjeiden noudattamista, oman työn suunnittelua ja omien ajattelu

14 9 prosessien tunnistamista ja kuvaamista. Motoristen harjoitusten sisältönä käytetään erilaisia liikunnallisia leikkejä, oman kehon säätelemistä vaativia harjoituksia, motoristen sarjojen hahmottamista ja oman toiminnan ohjaamista ohjeiden mukaan. Opittuja taitoja opetellaan soveltamaan myös tavallisiin koulutehtäviin. Korjaavassa opetuksessa lasten oppimis- ja ajattelutaitoja kuntoutetaan heidän omassa toimintaympäristössään. Korjaava opetus tukee perusopetuksessa olevan oppimishäiriöisen oppilaan oppimista ja ehkäisee mahdollista erityisopetussiirtoa, sillä tarkkarajaisilla täsmäohjelmilla on mahdollista korjata ne erityiset puutteet, joita heikosti prosessoivalla oppilaalla on. Oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia, tulevat korjaavaan opetukseen yleensä kahdesti viikossa kahdeksi tunniksi kerrallaan. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuudessa korjaavan opetuksen mallia on levitetty yleisopetuksen kouluihin ja muihin Lahden alueen kuntiin. Palaute kouluilta on ollut hyvää. Oppimistaidoista hyötyvät kaikki lapset, myös lahjakkaat. Kaikuharjun koulussa on tutkittu korjaavan opetuksen vaikutuksia. Kokeiluun osallistui 12 lasta, joiden kohdalla harkittiin siirtoa erityisluokalle. Vain kaksi lapsista tarvitsi myöhemmin erityisluokkapaikan, muut selvisivät korjaavan opetuksen ansiosta yleisopetuksessa. Esite korjaavasta opetuksesta on liitteenä 4. Tavoite Tavoitteena on ollut Lahdessa kehitetyn korjaavan opetuksen menetelmän levittäminen alueen muihin kuntiin luomalla valmiuksia menetelmän käyttöönotolle ja käynnistämällä korjaavan opetuksen ryhmiä. Päämääränä on vähentää erityisopetussiirtoja. Toteutetut toimenpiteet Korjaavan opetuksen käyttöönoton mahdollistamiseksi järjestettiin käytettävien menetelmien koulutusta. Koulutus on kuvattu tarkemmin luvussa 4.

15 10 Korjaavan opetuksen mallia kokeiltiin projektin taloudellisella tuella kuudessa koulussa: Heinolassa ja Hollolassa kahdessa koulussa, Hämeenkoskella ja Orimattilassa yhdessä. Heinolassa, Hollolassa ja Hämeenkoskella kokeilut aloitettiin syksyn 2002 kuluessa. Orimattilassa toiminta käynnistyi vuoden 2003 alussa. Padasjoella kaksi opettajaa on ryhtynyt antamaan korjaavaa opetusta syksyllä Lahdessa on lisäksi kunnan omalla rahoituksella tuettu mallin toteuttamista laaja-alaisen erityisopettajan työssä siten, että Kaikuharjun koulun opettaja on toiminut Bright Start tai Instrumental Enrichment - koulutuksen käyneen erityisopettajan työparina omassa koulussa yhteensä kuudella koululla puolen vuoden ajan. Projektin koordinaattori on ollut suunnittelemassa ja arvioimassa kokeilua. Korjaavan opetuksen mallin toteuttamista varten järjestettiin lukuvuonna kaksi viikon mittaista koulutusta, joihin osallistui yhteensä 70 opettajaa alueen kunnista. Hankkeen toimesta toteutettuna koulutus kyettiin tuottamaan erittäin edullisesti. Kesällä 2004 opetushallitus rahoitti vastaavat koulutukset Päijät-Hämeen kesäyliopistossa. Korjaavan opetuksen mallin käyttöönoton tueksi järjestettiin lukuvuonna konsultaatiota Kaikuharjun koululla. Syksystä 2003 alkaen korjaavassa opetuksessa mukana olleet opettajat ovat kokoontuneet säännöllisesti jakamaan kokemuksiaan ja omaa osaamistaan. Tulokset ja arviointi Korjaavan opetuksen menetelmien tuntemus ja valmiudet sen käyttöönottoon ovat merkittävästi lisääntyneet Päijät-Hämeessä. Hankekokonaisuuden toiminnan aikana 127 opettajaa on käynyt viikon mittaisen menetelmäkoulutuksen joko projektin tai opetushallituksen rahoituksella. Heinolassa on toteutettu korjaavaa opetusta Kirkonkylän ja Myllyojan kouluissa. Vanhempien mukaan edistymistä tapahtui jo ensimmäisenä lukuvuotena koulunkäynnissä ja kouluviihtyvyydessä. Koearvosanat parantuivat ja läksyjen teko alkoi sujua paremmin. Heinolassa korjaavaa opetusta on jatkettu syksyllä 2004 kolmella koululla oman rahoituksen turvin.

16 11 Hollolassa korjaavaa opetusta on toteutettu Tiilikankaan ja Pyhänimen kouluissa syksystä Jälkimmäisen koulun ryhmään kuului oppilaita myös Uskilan koulusta. Toinen ryhmä on toiminut jo kaksi vuotta ja oppilaitten kognitiivinen käyttäytyminen on selvästi muuttunut ja itsesäätely parantunut. Myös toisella koululla tulokset ovat olleet rohkaisevia, sillä monista oppimiseen liittyvistä vaikeuksista huolimatta ryhmän jokainen oppilas siirtyi seuraavalle luokalle. Myös luokkien opettajat ja vanhemmat ovat havainneet myönteisiä muutoksia lasten oppimisessa. Hollolassa sovellettua korjaavaa opetusta on jatkettu tuntikehyksenä puitteissa Pyhäniemen koulussa syksyllä 2004 oman rahoituksen turvin. Hämeenkoskella on toiminut kaksi ryhmää, joille kummallekin on järjestetty viikoittain kaksi tuntia korjaavaa opetusta. Tulokset ovat olleet kannustavia. Erityisesti oppilaitten hahmottamiseen liittyvät vaikeudet ovat helpottuneet. Toimintaa on soveltaen jatkettu syksyllä 2004 kunnan omin varoin. Orimattilassa korjaavan opetuksen menetelmänä on käytetty PREPmenetelmää, jonka tarkoituksena on lievittää tai korjata lukemisen, kirjoittamisen sekä matematiikan vaikeuksia ja tarkkaavaisuuden ongelmia. Lahden työparimallista on erittäin positiivisia kokemuksia. Erityisopettajat ovat päässeet heti soveltamaan käytäntöön teoriatietoa, jonka soveltaminen ilman kannustusta ja kokeneemman kollegan tukea olisi ollut vaikeaa. Kaikki kokeiluun osallistuvat opettajat jatkavat nyt mallin toteuttamista osana omaa työtään. 3.2 Pienluokkatoiminta Pienluokkatoiminta on tavallisessa koulussa toteutettu erityisluokka, jossa on tavallista vähemmän oppilaista. Pienluokkamallin avulla turvataan myös oppimisessaan runsaasti tukea tarvitseville lapsille mahdollisuus koulunkäyntiin omalla asuinalueella tai omassa koulupiirissä. Oppilaita integroidaan mahdollisuuksien mukaan yleisopetuksen ryhmiin. Matkakustannuksissa säästetään, kun koulumatkat lyhenevät. Integroinnin ansiosta useammat lapset pääsevät erityisopetuspalveluiden piiriin, kun erityisluokkaa käytetään vain niissä aineissa, joissa se on välttämätöntä. Kun pienluokan oppilaita on yleisopetuksen tunneilla, yleisopetuksen oppilaita vastavuoroisesti voidaan opettaa pienluokassa.

17 12 Tavoite: Tavoitteena oli pienluokkatoimintaan tutustuminen ja sen käyttöönotto alueen kunnissa käynnistämällä se kokeiluluontoisena projektitoimintana alueen kunnissa. Toteutus: Projektin aikana on käynnistetty pienluokkakokeiluja yhdeksässä kunnassa. Osa pienluokista on omauraluokkia, osa on toteutettu ala-asteella ja osa yläasteella. Nastolassa kehitettiin ns. pysäkkiopetus. Seuraavassa on tarkemmin esitelty erityyppiset pienluokkakokeilut ja niistä saadut kokemukset Omaura-luokat Nuorten omaura on toisenlainen, työvaltainen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun viimeiset vuosiluokat. Se on tarkoitettu sellaisille oppilaille, joilla syystä tai toisesta päättötodistus uhkaa jäädä saamatta ja joiden arvioidaan hyötyvän omaura-tyyppisestä opiskelusta. Tavoitteena on opiskelumotivaation vahvistaminen ja koulutusjärjestelmästä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen. Omaurassa pyritään tukemaan koulussa, kotona tai sosiaalisessa toimintaympäristössään vaikeuksiin ajautunutta nuorta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Omauraluokkia on kokeiltu Lahdessa, Nastolassa ja Asikkalassa. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus käynnistettiin omauraluokan pilottikokeilulla Lahden Kärpäsen koulussa syksyllä Luokalla oli 11 oppilasta, joilla oli erittäin vaikeita ongelmia. Lukuvuoden lopussa seitsemällä oli peruskoulun päättötodistus ja he hakeutuivat jatkoopiskeluun, kaksi jatkoi seuraavana vuonna omaura-luokalla ja kaksi hakeutui tuettuun työhönohjautumistoimintaan. Pilottikokeilu rohkaisi kokeilun jatkamiseen ja toimintatavan siirtämiseen myös muihin kuntiin. Kärpäsen koulun omaurakokeilu jatkoi projektin piirissä vielä lukuvuoden , minkä jälkeen toiminta vakinaistui ja on jatkunut ilman projektirahoitusta.

18 13 Asikkalan Kanavan koulussa aloitettiin syksyllä 2003 omauraluokka yläasteen oppilaille. Vaikka luokka sijoitettiin erityiskoulun yhteyteen, tarkoitus oli, että se palvelisi myös yleisopetuksen oppilaita. Toiminta on tähdännyt siihen, että oppilaat saataisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sitoutumaan tulevaan jatkokoulutuspaikkaan sekä oman elämänsä ja tulevaisuutensa suunnitteluun. Tätä on toteutettu tiiviissä yhteistyössä perus- ja ammattikoulun kanssa sekä pidemmillä työelämään tutustumisjaksoilla valmiissa työharjoittelupaikkaverkostossa. Kunnassa toimiva nuorten työpaja on ollut myös yhteistyökumppanina. Lukuvuonna kaksi oppilaista on suorittanut kursseja yleisopetuksen ryhmissä. Yhdellä on ollut kaksi teoriapäivää viikossa ja muut päivät työharjoittelua. Muitten kohdalla työharjoittelun osuus on ollut kaksi kolmen viikon jaksoa. Oppilaiden sosiaalisten vaikeuksien vuoksi luokan sijoitus mukautetun opetuksen erityiskoulun yhteyteen ei ole ollut hyvä ratkaisu. Lukuvuonna toimintaa on jatkettu ilman projektirahoitusta työnimellä työharjoittelupainotteinen integraatioluokka. Nastolassa käynnistettiin omauraluokka syksyllä Luokan toimintaa arvioitiin tiiviisti lukuvuoden mittaan. Toisaalta toiminta osoittautui tarpeelliseksi, mutta ongelmia syntyi pätevän opettajan saamisessa. Toisaalta myös kaivattiin joustavampaa ja kustannuksiltaan edullisempaa toimintatapaa. Omaura-kokeilun pohjalta syntyi Nastolan tarpeisiin kehitetty ns. Pysäkki-opetus Pysäkkiopetus Nastolassa Kukkasen ja Männistön kouluilla käynnistettiin syksyllä 2003 pysäkkiopetus-kokeilu, jolla korvattiin perusopetuksen luokkien oppilaille suunnatun ESY opetuksen. Pysäkkiopetuksen tavoitteena on palauttaa lähinnä sosiaalisista ongelmista ja / tai koulumotivaation puutteesta kärsivä oppilas mahdollisimman nopeasti takaisin yleisopetukseen selvittämällä ongelmien syyt välittömästi. Jos selviää, että syiden taustalla on oppimisvaikeuksia, oppilasta autetaan laaja-alaisen erityisopetuksen keinoin. Toiminta perustuu kiinteään yhteistoimintaan kotien kanssa. Pysäkki toiminta käynnistyi toisella koululla hyvin. Toisen käynnistymisessä oli aluksi ongelmia, mutta lukuvuoden aikana toiminta sielläkin lähti sujumaan. Kokeilusta on saatu Nastolassa niin hyviä kokemuksia,

19 14 että toimintaa on syksyllä 2004 laajennettu ala-asteelle. Ala-asteella on kaksi pysäkkiopettajaa, joista toinen huolehtii kunnan itäpuolen ja toinen länsipuolen kouluista. Näin koko ala-aste on pysäkkiopetuksen piirissä. Pysäkkiopetuksen avulla yhtenäistetään kunnassa sosiaalisista ja emotionaalisista ongelmista kärsivien oppilaitten opetusta. Se ei kuitenkaan ole helppoa, sillä koulut ovat erilaisia ja toimintamallien löytäminen vie aikaa. Toiminta jatkuu Nastolassa lukuvuonna kunnan kustantamana, mutta edelleen kokeiluna Muu pienluokkatoiminta Lahden muut pienluokat Lahdessa käynnistettiin syksyllä 2002 Kärpäsen omauraluokan lisäksi pienluokkakokeilut Myllypohjan ala-asteella ja Ahtialan yläasteella. Syksyllä 2003 käynnistettiin pienluokkakokeilut Kivimaan ja Mukkulan kouluissa. Projektin taloudellista tukea on saatu toisena lukuvuotena kolmeen, toisena neljään luokkaan. Projektirahoituksen turvin voitiin toteuttaa erityisopetuksen kehittämissuunnitelmaa, jonka mukaan Lahden kaikkien viiden suurpiirin alueella pitäisi olla alueelliset pienluokat koulutulokkaille ja luokkalaisille. Ainoastaan keskustan alue on vielä ilman pienluokkia. Pienluokkatoimintaan liittyen Lahdessa on samanaikaisesti käynnistetty alueellinen yhteistyö suurpiireittäin erityisopetuksen ja oppilashuollon asioissa. Alueellisissa kokoontumisissa ovat olleet mukana alueen rehtorit, erityisopettajat ja oppilashuollon henkilöstö, joillakin alueilla myös luokanopettajia. Kokoontumisissa on esitelty ja pohdittu pienluokkatoiminnan järjestämistä ja samalla muita erityisopetuksen ja oppilashuollon kysymyksiä ja otettu kantaa erityisopetuksen ja oppilashuollon kehittämisohjelmaan luonnosvaiheessa. Joillakin alueilla kokoontumisissa on päätetty järjestää koulutuspäivä kaikille alueen opettajille, jotta tieto uusista käytännöistä leviäisi koko opettajakunnalle. Tavoitteena pienluokilla on lasten siirtyminen jatkossa yleisopetuksen kouluihin tai, mikäli joku lapsista on tiiviimmän tuen tarpeessa, parhaiten soveltuvaan erityiskouluun. Yläasteella pienluokkatoimin tavoitteena on päättötodistuksen saaminen.

20 15 Arviointi: Lahdessa pienluokkien toiminnan arvioimiseksi järjestettiin lukuvuonna kaikille kouluille tarkoitettu arviointiseminaari ja lukuvuoden aikana yhteensä neljä arviointikokousta. Lisäksi opettajilta pyydettiin kirjallista palautetta. Keväällä 2004 tehtiin seurantakysely kaikista Lahden pienluokista. Seuraavassa on yhteenveto tuloksista. Lahden pienluokilla opiskeli lukuvuonna yhteensä 98 oppilasta, joista: 96 on käynyt koulua säännöllisesti 62 jatkaa koulunkäyntiä pienluokalla 20 siirtyy yleisopetuksen luokkaan kuusi kertaa luokan joko yleisopetuksessa tai pienluokassa kahdeksan saa päättötodistuksen, näistä seitsemän on hakenut toisen asteen koulutukseen, yhdestä tieto puuttuu yksi oppilas on muuttanut toiselle paikkakunnalle Pienluokkien oppilaiden integrointi yleisopetuksen luokkiin on pääsääntöisesti onnistunut hyvin. Kokeilu on vaikuttanut siten, että erityisluokkatoimintaa on nyt lähes jokaisessa koulussa, eikä sitä enää koeta niin vieraaksi ja erilliseksi. Kokeilun aikana yleisopetuksen opettajien ja vanhempien asenteet ovat muuttuneet selkeästi myönteisemmäksi erityisoppilaita kohtaan. Kehittämiskohteita pienluokkien toiminnassa ovat oppilasvalinnat, yhteistyön tiivistäminen yleisopetuksen kanssa ja opettajien jaksamisen tukeminen. Lahdessa kaikki kokeilutoimintana käynnistyneet pienluokat jatkavat toimintaansa syksyllä 2004 projektirahoituksen päättyessä osana kaupungin erityisopetusta. Pienluokat mahdollistavat koulunkäynnin omalla asuinalueella myös niille lapsille, jotka tarvitsevat oppimisessaan erityistä tukea ja pientä opetusryhmää.

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden näkymät Valtakunnalliset sairaalaopetuksen päivät Pirjo Koivula Opetusneuvos Helsinki, 16.11.2007 11 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa. 203 LIITTEET LIITE 1 Joustava perusopetus yläkoulussa - JOPO JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN (JOPO) OPETUSSUUNNITELMA Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI 7.4.2014 JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI PVM LOPULLINEN MÄÄRÄAIKA PÄÄMÄÄRÄ SAAVUTETTU Joroisten sivistystoimi/ Perusopetus Joroisten perusopetus kokonaan yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2015-2016 alussa

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista 10.4.2015

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista 10.4.2015 Ajankohtaista opiskelijavalinnoista 10.4.2015 2 Koulutustarjonta Koulutuskeskus Salpauksessa (varsinainen haku) 2015/2014 hakijoita (ensisijaisia) Peruskoulupohjaiset koulutukset 2559/2365 31 tutkintoa/31

Lisätiedot

Ajankohtaista Amiksesta -

Ajankohtaista Amiksesta - Ajankohtaista Amiksesta - infotilaisuus Kokemuksia vuoden 2015 yhteishausta ja uudistukset vuonna 2016 9.10.2015 Arja Inkiläinen Koulutustarjonta Koulutuskeskus Salpauksessa (varsinainen haku) 2015/2014

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, selvitykset Kooste 4.3.2010

PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, selvitykset Kooste 4.3.2010 1 UusiKunta - kuntajakoselvitystyö Sivistyspalveluiden toimikunta PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, Kooste 4.3.2010 ASIKKALA 2009-2010 Kalkkisten koulu 31

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

ALUEELLINEN SIIRTYMÄVAIHEEN SUUNNITELMA PERUSOPETUKSESTA TOISELLE ASTEELLE

ALUEELLINEN SIIRTYMÄVAIHEEN SUUNNITELMA PERUSOPETUKSESTA TOISELLE ASTEELLE ALUEELLINEN SIIRTYMÄVAIHEEN SUUNNITELMA PERUSOPETUKSESTA TOISELLE ASTEELLE Sisällys 1 Tausta...1 2 Tavoite...2 3 Toiminta-alue ja kohderyhmä...2 4 Lomakkeet ja toimintaohjeet...2 Lomake I...3 Siirtymätiedot

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Opintielle pienluokan kautta

Opintielle pienluokan kautta Opintielle pienluokan kautta Pienluokkatoiminnan arviointitutkimus Katja Jokinen Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tutkimuksen lähtökohdat Omat kokemukset erityisluokanopettajana

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Vaasan ammattiopisto, Ruutikellarintie 2, Ulkuniemi -neuvottelutila

Vaasan ammattiopisto, Ruutikellarintie 2, Ulkuniemi -neuvottelutila Pöytäkirja 14/2012 TIIMIKOKOUS 14 Aika: 7.11.2012, klo 8:00-9:00 Vaasan ammattiopisto, Ruutikellarintie 2, Ulkuniemi -neuvottelutila Läsnä: Marika Syväluoma OPEDA-hankkeen perusasteen edustaja Hans Kankkonen

Lisätiedot

PERUSOPETUSLAKI. 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä

PERUSOPETUSLAKI. 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä PERUSOPETUSLAKI 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä 4 3mom. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Kerhotoiminnan ajankohtaisseminaari. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Kerhotoiminnan ajankohtaisseminaari. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kerhotoiminnan ajankohtaisseminaari Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Uudistuva koulu Uusi pedagogiikka, uusi toimintakulttuuri, uusi oppiminen Tulevaisuuden peruskoulu OPS 2016 KuntaKesu Kehittämiskouluverkosto

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Oiva Ikonen ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus

Oiva Ikonen ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin:

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016 Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Maanantai 18.04.2016 klo 18.00 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Oksanen Annika

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013 2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013 2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013 2014 KOULU: Koivuhaan koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö 2. HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot