TUKEA OPPIMISEEN EVÄITÄ ELÄMÄÄN Perusopetuksen tuki -hankekokonaisuus Päijät-Hämeessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUKEA OPPIMISEEN EVÄITÄ ELÄMÄÄN Perusopetuksen tuki -hankekokonaisuus Päijät-Hämeessä"

Transkriptio

1 TUKEA OPPIMISEEN EVÄITÄ ELÄMÄÄN Perusopetuksen tuki -hankekokonaisuus Päijät-Hämeessä

2 TUKEA OPPIMISEEN EVÄITÄ ELÄMÄÄN Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus Päijät-Hämeessä Eija Kinnunen Liisa Usvaala Riitta Vesala Lahden alueen aluekeskusohjelman julkaisu

3 Lisätietoja: Hankekoordinaattori, Koulupsykologi Eija Kinnunen, p Hankekoordinaattori, Erityisopettaja Liisa Usvaala, p Lahden koulutuspalvelukeskus Vesijärvenkatu 11 A LAHTI Johtaja Riitta Vesala Lahden alueen aluekeskusohjelma Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Niemenkatu 73, LAHTI p ,

4 Tiivistelmä Perusopetuksen tuki hankekokonaisuudessa on etsitty keinoja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Hankekokonaisuus on ollut osa sisäasiainministeriön rahoittamaa Lahden alueen aluekeskusohjelmaa. Koulutoimet nähtiin keskeisiksi toimijatahoiksi, koska koulu tavoittaa kaikki lapset yhdeksän vuoden ajan. Kuntien yhteistyönä toteutettu hankekokonaisuus on kattanut koko Päijät-Hämeen maakunnan alueen. Se käynnistyi vuonna 2002 kahdeksan kunnan Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Nastolan, Kärkölän, Lahden ja Orimattilan, yhteistyönä. Syksyllä 2003 myös Artjärvi, Hartola, Padasjoki ja Sysmä tulivat mukaan. Hankekokonaisuus kytkettiin opetushallituksen kansalliseen LATU- projektiin. Perusopetuksen tuki -hankekokonaisuudessa ei ole keskitytty erityiskoulujen kehittämiseen vaan siihen, että kuntien koko perusopetuksella olisi valmiuksia vastata oppilaiden tuen tarpeeseen. Toiminnassa on kartoitettu, kokeiltu, kehitetty ja vakiinnutettu sellaisia opetusratkaisuja, joissa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat ongelmiinsa apua tavallisessa oman alueensa peruskoulussa. Tämän ns. lähikouluperiaatteen lisäksi toiminnan lähtökohdiksi valittiin mahdollisimman varhainen puuttuminen sekä nivelvaiheyhteistyön kehittäminen. Uusien toimintatapojen avulla on haluttu välttyä erityiskoulupaikkojen lisäämispaineilta ja erityiskouluun siirron raskailta kustannuksilta. Toteutus jaettiin yhteiseen koordinaatio-osioon sekä kuntakohtaisiin toimenpiteisiin. Osa-aikaiset koulupsykologi ja erityisopettaja palkattiin koordinointityöhön ja kuntien yhteisten toimenpiteiden toteutukseen. Kunnissa kokeiltiin ja kehitettiin uudenlaisia, taloudellisempia ja oppilaiden tarpeita paremmin palvelevia opetusjärjestelyjä. Kokeiltaviksi toimenpiteiksi valittiin pienluokat, korjaavan opetuksen menetelmän käyttöönotto sekä opettajien työnohjaus. Korjaavassa opetuksessa lasten oppimis- ja ajattelutaitoja kuntoutetaan heidän omassa toimintaympäristössään. Opettajien valmiuksia kohdata erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on parannettu koulutuksella ja konsultoinnilla. Merkittävin koulutusmuoto ovat olleet kaikille avoimet yleisimpiä erityisongelmia koskevat iltapäiväkoulutukset, joihin lukuvuosina ja osallistui yli 1400 ja lukuvuonna tulee osallistumaan arviolta 700 opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa. Korjaavan opetuksen menetelmien tuntemusta ja valmiuksia sen käyttöönotto lisättiin sekä projektin että opetushallituksen rahoittamilla viikon pituisilla menetelmäkoulutuksilla, joihin osallistui 127 opettajaa. Myös yksittäisiä koulutustapahtumia ja kehittämisseminaareja mm. oppilashuoltoryhmille ja pienten koulujen rehtoreille on järjestetty. Opettajien konsultaatiota, työnohjausta ja vertaistukitapaamisia on käynnistetty. Lisäksi perustettiin pedagoginen tukiverkosto, ns. Perttu-verkosto, johon kuuluu alueen erityisopetuksen asiantuntijoilta, erityiskouluja ja yksittäisiä erityisopettajia, jotka tarvittaessa antavat konsultaatiota alueen yleisopetuksen opettajille. Oppilaiden siirtymistä kouluasteelta toiselle on pyritty tekemään joustavammaksi. Tiedonsiirtoa helpottamaan kehitettiin lomakkeisto kaikkien kuntien käyttöön. Yhteistyössä ammatillisen toisen asteen Futuuri-projektin kanssa on kehitetty aluetason toimintamallia peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheeseen. Toiminnalle perustettiin internet-sivut tiedonvälityskanavaksi kouluille ja opetushenkilökunnalle. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus päättyy vuoden 2005 alussa. Projektin aikana syntyneet toimintatavat on nähty merkityksellisiksi ja ne ovat jäämässä osaksi kuntien perustoimintaa. Lisäksi projektin aikana saavutettu kuntien koulutoimien myönteinen yhdessä tekemisen henki luo hyvät edellytykset yhteistyölle jatkossakin. Projektin toimintojen avulla on selkeästi parannettu yleisopetuksen koulujen valmiuksia toimia erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa, mikä on vähentänyt painetta erityiskouluihin ja Kaikuharjun koulussa järjestettävään korjaavaan opetukseen.

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Esipuhe 1 1. Johdanto 3 2. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus Käynnistäminen Organisointi Alkukartoitus Arviointi 7 3. Kehittämis- ja kokeilutoiminta uudet erityisopetuksen toimintamallit Korjaava opetus Pienluokkatoiminta Omaura-luokat Pysäkkiopetus Muu pienluokkatoiminta Tutkimus pienluokkatoiminnasta Koulutus opettajien erityisosaaminen Konsultaatio osaamisen ja jaksamisen tuki Koulupolku oppilaan tuen jatkumo Tiedottaminen Ohjausryhmä Kustannukset ja rahoitus Toiminta Perusopetuksen tuki -projektirahoituksen jälkeen Perusopetuksen tukitoiminnan vakinaistuminen Etappi-hanke Projektikoordinaattorin kokemuksia Yhteenveto hankekokonaisuuden tuloksista ja vaikuttavuudesta 40 Liitteet 1. Kyselylomake 2. Pienluokkien toiminnan arviointilomake 3. Perttu-verkosto 4. Korjaavan opetuksen esite 5. Yhteenveto projektin toimintoihin osallistuneiden määristä kunnittain lukuvuosina ja

6 1 Esipuhe Lahden alueen aluekeskusohjelman yhdeksi painopisteeksi määriteltiin vuonna 2001 syrjäytymisen ehkäisy. Teema rajattiin lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyksi, koska sillä sektorilla nähtiin parhaat mahdollisuudet vaikuttavaan toimintaan. Aluekeskusohjelman piirissä toteutettiin lasten ja nuorten hankepaletti, jossa usean projektin avulla kehitettiin ja otettiin käyttöön uudenlaisia toimintamalleja neuvolasta nuorisorikollisuuden ja elämän kriisitilanteiden hoitoon. Merkittävimmän osan tästä hankepaletista muodosti Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus. Koulu tavoittaa koko ikäluokan lähes joka arkipäivä ainakin yhdeksän vuoden ajan. Oppimisongelmat korreloivat selvästi syrjäytymisen kanssa. Koulussa, usein jo alaluokilla ilmenevät monet ongelmat ja vaikeudet, jotka myöhemmin kasautuvat vaikeasti ratkaistaviksi. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden lähtökohtana on ollut kuntien välisenä yhteistyönä kehittää ja ottaa sellaisia toimintamalleja, joiden avulla syrjäytymiskehitykseen voidaan puuttua tavallisissa koulussa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lahden koulutuspalvelukeskuksessa oli jo pitkään kypsynyt syrjäytymisen ehkäisyn ideoita, jotka aluekeskusohjelman kautta saatu sisäasiainministeriön projektirahoitus mahdollisti käytännön toiminnaksi. Vaikka ulkopuolinen rahoitus kattoi vain osan kustannuksista, se oli uusien toimintatapojen käyttöönoton kannalta ratkaiseva. Kun kokeilutoiminta on nähty tehokkaaksi, toimintaa on jatkettu osana kuntien perustoimintaa. Aluekeskusohjelma toi toiminnan kehittämiseen myös uuden tekijän, kuntayhteistyön. Hankekokonaisuuden alussa kaikki alueen koulutoimen- ja sivistystoimenjohtajat eivät edes tunteneet toisiaan. Toiminnan myötä epävarmuus ja ennakkoluulotkin ovat muuttuneet myönteisiksi kokemukseksi ja luottamukseksi, mikä näkyy yhteistyön jatkumisena ja laajenemisena myös hankekokonaisuuden ulkopuolella. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus päättyy asteittain kevääseen 2005 mennessä. Sen tuloksena on syntynyt jatkuvan kuntayhteistyön lisäksi useita vakiintuneita ja edelleen kehittyviä käytäntöjä. Merkittävin tulos on kuitenkin ollut se, että toiminnalla on todella voitu ehkäistä ongelmien kasautumista ja syrjäytymistä. Paineet erityiskouluihin ovat selvästi vähentyneet, millä on myös kuntatalouden kannalta huomattava

7 2 merkitys. Yleishavaintona on todettu, että ongelmiin puuttuminen jo esikoulussa tai alaluokilla on tuloksellisinta ja myös edullisinta. Hankekokonaisuuden toteuttamiseen on osallistunut mittava joukko alueen opettajia ja muita koulutoimien henkilöstöä. Kuntien koulutoimen- ja sivistystoimien johto on ollut avainasemassa hankekokonaisuuden mahdollistamisessa. Erityiskiitoksen ansaitsevat hankekokonaisuuden koordinaattorit koulupsykologi Eija Kinnunen ja erityisopettaja Liisa Usvaala, jotka asiantuntevuudellaan ja innostuneisuudellaan ovat olleet luomassa hankekokonaisuuden sisältöä ja vastanneet sen käytännön toteuttamisesta. lokakuussa 2004 Riitta Vesala johtaja, Lahden alueen aluekeskusohjelma

8 3 1. Johdanto Lahden alueen aluekeskusohjelmaan kuuluvassa Perusopetuksen tukiprojektissa on etsitty keinoja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Päijät-Hämeessä. Projektissa on ollut mukana 12 kuntaa, kun projektin vuonna 2002 käynnistäneiden Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Nastolan, Kärkölän, Lahden ja Orimattilan lisäksi myös Artjärvi, Hartola, Padasjoki ja Sysmä ovat tulleet mukaan. Syrjäytymisen ehkäiseminen on haasteellinen, ajankohtainen tavoite. Tutkimusten mukaan huono-osaisuudella ja ongelmilla on taipumus kasautua: on esimerkiksi havaittu, että oppilailla, joilla on vaikeuksia lukemisessa, on usein ongelmia myös matematiikassa, sosiaalisissa taidoissa ja itsetunnossa. Samojen lasten vanhemmilla on itse koettuja puutteita vanhemmuudessa (esim. Vauras, 2004). Mikäli ongelmiin ei puututa, on syrjäytymiskierre valmis. Koulu tavoittaa kaikki lapset ja on sen vuoksi oivallinen puuttumisen foorumi. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden taustahankkeena oli opetushallituksen LATU- hanke, joka käynnistyi samaan aikaan ja lähtökohdaksi valittiin lähikouluperiaate, mahdollisimman varhainen puuttuminen sekä myös nivelvaiheyhteistyön kehittäminen. Lähikouluperiaatteella tarkoitetaan sitä, että myös erityistä tukea tarvitsevat lapset voivat käydä koulua omalla asuinalueellaan ja saada tarvitsemansa tuen omassa koulussaan. Kokemusten mukaan tiedettiin, että mitä varhaisemmassa vaiheessa oppilaiden erityisongelmiin puututaan, sitä kevyemmin toimenpiteiden ne voidaan voittaa. Nivelvaiheyhteistyöllä tarkoitetaan peruskoulun yhteistyötä päivähoidon kanssa ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Toimintaperiaatteena on pidetty kuntien yhteistyötä. Tavoitteena ei ole ollut projektivaroin ylläpitää tukitoimintaa vaan ennen kaikkea luoda sekä alue- että kuntatasolle sellaisia uusia toimintatapoja, jotka jäävät elämään projektirahoituksen jälkeenkin. Projektin toiminnat voidaan jakaa neljään osioon: 1. Kehittämis- ja kokeilutoiminta uudentyyppiset opetusjärjestelyt vaihtoehtona erityiskoulu siirroille 2. Koulutus opettajien osaamisvalmiuksien parantaminen 3. Konsultaatio opettajien tuen järjestäminen 4. Koulupolku rakentaa lasta tukeva jatkumo päivähoidosta peruskouluun ja sieltä toiselle asteelle

9 4 2. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus 2.1 Käynnistäminen Syksyllä 2001 ehdotus Lahden alueen aluekeskusohjelma hyväksyttiin mukaan kansalliseen aluekeskusohjelmaan. Lahden alueen ohjelmaasiakirjassa yhdeksi kehitettäväksi teemaksi oli määritelty syrjäytymisen ehkäiseminen. Erityisesti Lahden alueella, jossa 1990-luvun lama oli ollut erityisen syvä ja työttömyys korkea, syrjäytymisuhan nähtiin olevan yksi este alueen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittymiselle. Lahden alueen aluekeskusohjelman ohjausryhmä tarkensi syrjäytymisen ehkäisyn toimenpiteet koskemaan erityisesti lapsia ja nuoria, koska nähtiin, että nuorempiin ikäryhmiin kohdennetuilla toimenpiteillä voidaan saada pysyviä ja merkityksellisiä tuloksia. Tavoitteeksi määriteltiin, että kaikki nuoret saavat peruskoulun päättötodistuksen ja jatkavat opiskeluja toisella asteella. Kuntien koulutoimet nähtiin keskeisiksi toimijatahoiksi, koska koulu tavoittaa kaikki lapset yhdeksän vuoden ajan. Lisäksi syrjäytyminen kytkeytyy tiiviisti oppimisongelmiin. Nyky-yhteiskunnassa toimiminen edellyttää paljon tietoja ja taitoja. Jos niitä ei fysiologisista, neurologisista tai sosiaalisista syistä ole kyetty hankkimaan, ajaudutaan helposti yhteisön ulkopuolelle. Työllistyminen ilman koulutusta on nykyisin epätodennäköistä. Oppimisongelmat korreloivat myös rikollisuuteen. Esimerkiksi huomattava osa vangeista kärsii erilaisista oppimisvaikeuksista. Syksyllä 2001 selvitettiin mahdollisia kehittämistoimia Lahden koulutoimen kanssa. Aluekeskusohjelman rahoituksella päätettiin toteuttaa lukuvuonna Lahden Kärpäsen koulussa Oma Ura luokkakokeilu. Kokeilu muodosti pilottihankkeen, jossa arvioitiin tällaisen toimintamallin käyttökelpoisuutta syrjäytymisen ehkäisemisessä ja sovellettavuutta muuallekin alueelle. Kokeilu sinänsä osoittautui menestyksekkääksi, mutta samalla vahvistui käsitys, että syrjäytymiskehitys on nähtävissä jo aivan alaluokilta asti ja mahdollisimman varhainen puuttuminen ongelmiin olisi tehokkaampaa kuin tuen tarjoaminen vasta murrosiässä, kun ongelmat ovat jo kärjistyneet. Keväällä 2002 kutsuttiin Lahden alueen aluekeskusohjelman kahdeksan kunnan (Lahti, Heinola, Hollola, Nastola, Orimattila, Asikkala, Kärkölä,

10 5 Hämeenkoski) koulutoimen johto yhteen suunnittelemaan hankekokonaisuuden laajempaa toteuttamista. Päädyttiin toteuttamaan Perusopetuksen tuki -hankekokonaisuus, jossa ei keskitytä erityiskoulujen kehittämiseen vaan siihen, että kuntien koko perusopetuksella olisi valmiuksia vastata oppilaiden ongelmiin. 2.2 Organisointi Hankekokonaisuutta johtamaan perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluvat kahdeksan kunnan koulutoimien johto, sosiaalitoimen ja toisen asteen koulutuksen edustajat, hankkeen koordinaattorit sekä aluekeskusohjelman edustaja. Ohjausryhmä on kokoontunut viisi kertaa vuodessa. Syksystä 2003 yhteistyötä on laajennettu kattamaan kaikki Päijät- Hämeen maakunnan kunnat, kun Artjärven, Hartolan, Padasjoen ja Sysmän kuntien koulutoimet liittyivät mukaan hankekokonaisuuden toteuttamiseen ja myös sen ohjausryhmään. Keväällä ohjausryhmässä suunniteltiin lukuvuonna alkavaa toimintaa. Hankekokonaisuus jaettiin kuntien yhteiseen koordinaatioosioon sekä kuntakohtaisiin toimenpiteisiin. Päätettiin palkata kaksi osaaikaista koordinaattoria toteuttamaan kuntien yhteisiä toimenpiteitä ja tukemaan kuntien omaa kehittämistoimintaa. Tämän lisäksi päätettiin toteuttaa kuntakohtaisia kokeilutoimenpiteitä, joiden tarkoitus oli opettaa ja juurruttaa valittavia uudentyyppisiä toimintamalleja alueen koulutoimiin. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden osa-aikaisiksi koordinaattoreiksi valittiin hanketta alusta asti suunnitellut koulupsykologi Eija Kinnunen sekä erityisopettaja Liisa Usvaala. Koordinaattorit aloittivat toimintansa syyslukukauden alussa Ensimmäisenä lukuvuonna kumpikin työskenteli hankkeessa puolipäiväisesti. Syksystä 2003, jolloin perustoiminta oli saatu käyntiin, Eija Kinnusen ja Liisa Usvaalan yhteinen työpanos väheni 23,5 viikkotuntiin. Koordinaattoreiden tehtävänä on ollut toteuttaa kuntien yhteisiä kehittämistoimia sekä tukea kuntakohtaisten toimenpiteiden toteuttamista. Koordinaattorit ovat osallistuneet kuntien kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen kuntien toiveiden mukaisesti. On todettava, että hankekokonaisuuden tuloksellisuuden kannalta alueellisesti toimivien koordinaattoreiden työpanos on ollut välttämätön. Koordinaattorit päättävät työskentelynsä

11 6 vuoden 2004 lopussa, johon mennessä on tarkoitus sopia, kuinka kehitettyjä yhteisiä toimintatapoja jatketaan ilman erillistä projektirahoitusta. Todettiin, että kuntien kokeilutoiminta toisaalta edellytti yhteisen koordinaatiotoiminnan tukea, toisaalta kuntien yhteistyö mahdollisti sen, että kunnat voivat oppia toistensa kokemuksista. Kokeiltaviksi kuntakohtaisiksi toimenpiteiksi valittiin pienluokat ja oma ura luokat, korjaavan opetuksen menetelmän käyttöönotto sekä opettajien työnohjaus. Toiset kunnat aloittivat kokeilutoiminnan jo lukuvuoden alussa, mutta toisten kuntien osalla kokeilutoiminta käynnistyi budjetti- ym. syistä vasta lukuvuonna Ohjausryhmä totesikin, että yhden lukuvuoden pituinen toimenpidekokeilujakso on liian lyhyt, mikäli tavoitteena on käynnistää, saada kokemuksia, kehittää ja vakiinnuttaa uusia toimintamalleja. Syksystä 2004 alkaen kuntakohtaisille toimenpiteille kahdeksassa aluekeskusohjelmankunnassa ei ole enää kohdennettu projektirahoitusta, koska pilotointitoiminnasta on siirrytty vakituistamiseen. Sen sijaan neljässä myöhemmin yhteistyöhön liittyneessä kunnassa Artjärvellä, Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä projektirahoituksella tuetaan kuntakohtaisia toimenpiteitä lukuvuoden aikana. Hankekokonaisuus kytkettiin alusta asti opetushallituksen kansalliseen LATU- projektiin, jossa Lahden ja Orimattilan kaupungit ovat mukana. LATU-projekti edistää seutukuntien, kuntien ja oppilaitosten mahdollisuuksia vastata koko ikäluokan koulutuksesta. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden tavoitteet ovat samat kuin LATU- hankkeessa: uudistaa koulujen ja oppilaitosten toimintaa ja opetustyön järjestämistä, edistää voimavarojen tarkoituksenmukaista kohdentumista, lisätä täydennyskoulutuksen avulla kaikkien opettajien valmiutta opettaa erilaisia oppilaita ja vähentää koulutuksesta syrjäytymistä. Projektin koordinaattorit ovat osallistuneet valtakunnallisen LATU- hankkeen koulutuksiin ja opetushallituksen järjestämään oppilashuollon kehittämiskoulutukseen. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden ansiosta LATU- projektin antia on voitu hyödyntää koko maakunnassa. Hankekokonaisuus rakennettiin siten, että se jaettiin lukuvuoden pituisiksi osahankkeiksi, jolloin hankkeen edetessä voitiin tarkistaa toteutettavia toimenpiteitä saatujen kokemusten pohjalta.

12 7 2.3 Alkukartoitus Projektikoordinaattorit vierailivat syyslukukauden 2002 aikana alueen kuntien rehtorikokouksissa, erityisopettajien kokoontumisissa ja kokeilujen suunnittelukokouksissa. Toteutettavista toimenpiteistä sovittiin projektin ohjausryhmässä, josta käsin myös ohjeistettiin projektihenkilöiden työtä. Opettajille järjestetyn ensimmäisen iltapäiväkoulutuksen yhteydessä alkusyksyllä 2002 tehtiin kysely alkutilanteen kartoittamiseksi. Kyselyyn vastasi 75 opettajaa. Vastausten perusteella voitiin arvioida, että yleisopetuksen luokissa on keskimäärin viisi lasta, jotka opettajien mielestä tarvitsevat erityistä tukea. Tueksi toivottiin työnohjausta, konsultaatiota, koulutusta ja oppilashuollon palveluita. Näitä lähdettiinkin kehittämään hankekokonaisuuden puitteissa Arviointi Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden toiminnan arviointia on suoritettu lukuvuosittain hankkeen raportoinnin yhteydessä. Keväällä 2004 toteutettiin laajempi arviointi. Kaikille alueen kouluille lähetettiin kysely (liitteenä 1.), johon saatiin vastaukset kouluittain. Vastauksia oli kaikkiaan 81, useimmat koulujen yhteisiä, mutta joukossa myös yksittäisten opettajien vastauksia, jotka huomioitiin samalla tavoin kuin koulujenkin vastaukset. Pienluokkatoimintaa arvioitiin erillisellä kyselylomakkeella (liite 2.). Arvioinnin tulokset on esitetty tässä raportissa toimenpiteiden esittelyn yhteydessä. 3. Kehittämis- ja kokeilutoiminta uudet erityisopetuksen toimintamallit Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen lasten määrä on vuosi vuodelta kasvanut sekä valtakunnallisesti että myös Päijät-Hämeen alueella. Osittain muutos selittyy sillä, että myös lievemmät oppimisvaikeudet on huomioitu. Kyse on kuitenkin myös siitä, että on entistä enemmän runsaasti tukea tarvitsevia lapsia ja joukossa myös sellaisia, joita perinteiset erityisopetusjärjestelyt eivät auta. Toisaalta perinteinen erityiskoulusijoi-

13 8 tus saattaa joillekin lapsille olla liian raskasta palvelua, lapset tulisivat autetuiksi myös kevyemmillä, edullisemmilla keinoilla. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuuden keskeisenä tavoitteena oli kartoittaa, kokeilla, kehittää ja vakiinnuttaa sellaisia opetusratkaisuja, joissa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat ongelmiinsa apua tavallisessa oman alueensa peruskoulussa. Näin vältytään erityiskoulupaikkojen lisäämispaineista ja erityiskouluun siirron raskaista kustannuksista. Samalla oppilaan kosketus normaaliin kouluyhteisöön säilyy, mikä tukee hänen minäkuvaansa ja itsetuntoaan, jotka taas vaikuttavat ongelmista selviytymiseen Tavoite: Etsitään uudenlaisia, kunkin kunnan palvelurakenteisiin soveltuvia, kustannuksia säästäviä erityisopetusmalleja, joita kokeillaan projektin tukemana. Hyvät mallit juurrutetaan osaksi kuntien erityisopetusta. Toteutus: Kokeiltavaksi ja kehittäviksi menetelmiksi valittiin korjaava opetus ja pienluokkatoiminta. Nastolassa pienluokkatoiminnan pohjalta kehitettiin ns. pysäkkiopetus. Seuraavassa näitä menetelmä ja toteutettuja toimenpiteitä on kuvattu tarkemmin. 3.1 Korjaava opetus Korjaava opetus on Kaikuharjun koulussa Lahdessa kehitetty oppimisvalmiuksien korjaamiseen tähtäävä malli. Korjaavan opetuksen avulla tuetaan lapsen oppimista yksilöllisesti siten, että oppilaan oppimispotentiaali saadaan käyttöön. Mallin avulla pyritään kehittämään oppimisvaikeuksista kärsivän oppilaan tarkkaavuutta, keskittymiskykyä ja kognitiivisia taitoja. Teoreettisena lähtökohtana on neurokognitiivinen oppimiskäsitys, johon on liitetty ohjaavan opetuksen didaktiikka. Menetelminä käytetään Bright Start ja Instrumental Enrichment -harjoitusohjelmia, tietokoneavusteisia harjoitusohjelmia ja Sherborne-liikuntaohjelmaa. Oppilaat harjoittelevat ensin oppimistaitojen tunneilla kognitiivisia toimintoja: itsesäätelyä, vertailua, luokittelua, tarkkaa havainnointia, sääntöjen ja ohjeiden noudattamista, oman työn suunnittelua ja omien ajattelu

14 9 prosessien tunnistamista ja kuvaamista. Motoristen harjoitusten sisältönä käytetään erilaisia liikunnallisia leikkejä, oman kehon säätelemistä vaativia harjoituksia, motoristen sarjojen hahmottamista ja oman toiminnan ohjaamista ohjeiden mukaan. Opittuja taitoja opetellaan soveltamaan myös tavallisiin koulutehtäviin. Korjaavassa opetuksessa lasten oppimis- ja ajattelutaitoja kuntoutetaan heidän omassa toimintaympäristössään. Korjaava opetus tukee perusopetuksessa olevan oppimishäiriöisen oppilaan oppimista ja ehkäisee mahdollista erityisopetussiirtoa, sillä tarkkarajaisilla täsmäohjelmilla on mahdollista korjata ne erityiset puutteet, joita heikosti prosessoivalla oppilaalla on. Oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia, tulevat korjaavaan opetukseen yleensä kahdesti viikossa kahdeksi tunniksi kerrallaan. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuudessa korjaavan opetuksen mallia on levitetty yleisopetuksen kouluihin ja muihin Lahden alueen kuntiin. Palaute kouluilta on ollut hyvää. Oppimistaidoista hyötyvät kaikki lapset, myös lahjakkaat. Kaikuharjun koulussa on tutkittu korjaavan opetuksen vaikutuksia. Kokeiluun osallistui 12 lasta, joiden kohdalla harkittiin siirtoa erityisluokalle. Vain kaksi lapsista tarvitsi myöhemmin erityisluokkapaikan, muut selvisivät korjaavan opetuksen ansiosta yleisopetuksessa. Esite korjaavasta opetuksesta on liitteenä 4. Tavoite Tavoitteena on ollut Lahdessa kehitetyn korjaavan opetuksen menetelmän levittäminen alueen muihin kuntiin luomalla valmiuksia menetelmän käyttöönotolle ja käynnistämällä korjaavan opetuksen ryhmiä. Päämääränä on vähentää erityisopetussiirtoja. Toteutetut toimenpiteet Korjaavan opetuksen käyttöönoton mahdollistamiseksi järjestettiin käytettävien menetelmien koulutusta. Koulutus on kuvattu tarkemmin luvussa 4.

15 10 Korjaavan opetuksen mallia kokeiltiin projektin taloudellisella tuella kuudessa koulussa: Heinolassa ja Hollolassa kahdessa koulussa, Hämeenkoskella ja Orimattilassa yhdessä. Heinolassa, Hollolassa ja Hämeenkoskella kokeilut aloitettiin syksyn 2002 kuluessa. Orimattilassa toiminta käynnistyi vuoden 2003 alussa. Padasjoella kaksi opettajaa on ryhtynyt antamaan korjaavaa opetusta syksyllä Lahdessa on lisäksi kunnan omalla rahoituksella tuettu mallin toteuttamista laaja-alaisen erityisopettajan työssä siten, että Kaikuharjun koulun opettaja on toiminut Bright Start tai Instrumental Enrichment - koulutuksen käyneen erityisopettajan työparina omassa koulussa yhteensä kuudella koululla puolen vuoden ajan. Projektin koordinaattori on ollut suunnittelemassa ja arvioimassa kokeilua. Korjaavan opetuksen mallin toteuttamista varten järjestettiin lukuvuonna kaksi viikon mittaista koulutusta, joihin osallistui yhteensä 70 opettajaa alueen kunnista. Hankkeen toimesta toteutettuna koulutus kyettiin tuottamaan erittäin edullisesti. Kesällä 2004 opetushallitus rahoitti vastaavat koulutukset Päijät-Hämeen kesäyliopistossa. Korjaavan opetuksen mallin käyttöönoton tueksi järjestettiin lukuvuonna konsultaatiota Kaikuharjun koululla. Syksystä 2003 alkaen korjaavassa opetuksessa mukana olleet opettajat ovat kokoontuneet säännöllisesti jakamaan kokemuksiaan ja omaa osaamistaan. Tulokset ja arviointi Korjaavan opetuksen menetelmien tuntemus ja valmiudet sen käyttöönottoon ovat merkittävästi lisääntyneet Päijät-Hämeessä. Hankekokonaisuuden toiminnan aikana 127 opettajaa on käynyt viikon mittaisen menetelmäkoulutuksen joko projektin tai opetushallituksen rahoituksella. Heinolassa on toteutettu korjaavaa opetusta Kirkonkylän ja Myllyojan kouluissa. Vanhempien mukaan edistymistä tapahtui jo ensimmäisenä lukuvuotena koulunkäynnissä ja kouluviihtyvyydessä. Koearvosanat parantuivat ja läksyjen teko alkoi sujua paremmin. Heinolassa korjaavaa opetusta on jatkettu syksyllä 2004 kolmella koululla oman rahoituksen turvin.

16 11 Hollolassa korjaavaa opetusta on toteutettu Tiilikankaan ja Pyhänimen kouluissa syksystä Jälkimmäisen koulun ryhmään kuului oppilaita myös Uskilan koulusta. Toinen ryhmä on toiminut jo kaksi vuotta ja oppilaitten kognitiivinen käyttäytyminen on selvästi muuttunut ja itsesäätely parantunut. Myös toisella koululla tulokset ovat olleet rohkaisevia, sillä monista oppimiseen liittyvistä vaikeuksista huolimatta ryhmän jokainen oppilas siirtyi seuraavalle luokalle. Myös luokkien opettajat ja vanhemmat ovat havainneet myönteisiä muutoksia lasten oppimisessa. Hollolassa sovellettua korjaavaa opetusta on jatkettu tuntikehyksenä puitteissa Pyhäniemen koulussa syksyllä 2004 oman rahoituksen turvin. Hämeenkoskella on toiminut kaksi ryhmää, joille kummallekin on järjestetty viikoittain kaksi tuntia korjaavaa opetusta. Tulokset ovat olleet kannustavia. Erityisesti oppilaitten hahmottamiseen liittyvät vaikeudet ovat helpottuneet. Toimintaa on soveltaen jatkettu syksyllä 2004 kunnan omin varoin. Orimattilassa korjaavan opetuksen menetelmänä on käytetty PREPmenetelmää, jonka tarkoituksena on lievittää tai korjata lukemisen, kirjoittamisen sekä matematiikan vaikeuksia ja tarkkaavaisuuden ongelmia. Lahden työparimallista on erittäin positiivisia kokemuksia. Erityisopettajat ovat päässeet heti soveltamaan käytäntöön teoriatietoa, jonka soveltaminen ilman kannustusta ja kokeneemman kollegan tukea olisi ollut vaikeaa. Kaikki kokeiluun osallistuvat opettajat jatkavat nyt mallin toteuttamista osana omaa työtään. 3.2 Pienluokkatoiminta Pienluokkatoiminta on tavallisessa koulussa toteutettu erityisluokka, jossa on tavallista vähemmän oppilaista. Pienluokkamallin avulla turvataan myös oppimisessaan runsaasti tukea tarvitseville lapsille mahdollisuus koulunkäyntiin omalla asuinalueella tai omassa koulupiirissä. Oppilaita integroidaan mahdollisuuksien mukaan yleisopetuksen ryhmiin. Matkakustannuksissa säästetään, kun koulumatkat lyhenevät. Integroinnin ansiosta useammat lapset pääsevät erityisopetuspalveluiden piiriin, kun erityisluokkaa käytetään vain niissä aineissa, joissa se on välttämätöntä. Kun pienluokan oppilaita on yleisopetuksen tunneilla, yleisopetuksen oppilaita vastavuoroisesti voidaan opettaa pienluokassa.

17 12 Tavoite: Tavoitteena oli pienluokkatoimintaan tutustuminen ja sen käyttöönotto alueen kunnissa käynnistämällä se kokeiluluontoisena projektitoimintana alueen kunnissa. Toteutus: Projektin aikana on käynnistetty pienluokkakokeiluja yhdeksässä kunnassa. Osa pienluokista on omauraluokkia, osa on toteutettu ala-asteella ja osa yläasteella. Nastolassa kehitettiin ns. pysäkkiopetus. Seuraavassa on tarkemmin esitelty erityyppiset pienluokkakokeilut ja niistä saadut kokemukset Omaura-luokat Nuorten omaura on toisenlainen, työvaltainen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun viimeiset vuosiluokat. Se on tarkoitettu sellaisille oppilaille, joilla syystä tai toisesta päättötodistus uhkaa jäädä saamatta ja joiden arvioidaan hyötyvän omaura-tyyppisestä opiskelusta. Tavoitteena on opiskelumotivaation vahvistaminen ja koulutusjärjestelmästä syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen. Omaurassa pyritään tukemaan koulussa, kotona tai sosiaalisessa toimintaympäristössään vaikeuksiin ajautunutta nuorta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Omauraluokkia on kokeiltu Lahdessa, Nastolassa ja Asikkalassa. Perusopetuksen tuki hankekokonaisuus käynnistettiin omauraluokan pilottikokeilulla Lahden Kärpäsen koulussa syksyllä Luokalla oli 11 oppilasta, joilla oli erittäin vaikeita ongelmia. Lukuvuoden lopussa seitsemällä oli peruskoulun päättötodistus ja he hakeutuivat jatkoopiskeluun, kaksi jatkoi seuraavana vuonna omaura-luokalla ja kaksi hakeutui tuettuun työhönohjautumistoimintaan. Pilottikokeilu rohkaisi kokeilun jatkamiseen ja toimintatavan siirtämiseen myös muihin kuntiin. Kärpäsen koulun omaurakokeilu jatkoi projektin piirissä vielä lukuvuoden , minkä jälkeen toiminta vakinaistui ja on jatkunut ilman projektirahoitusta.

18 13 Asikkalan Kanavan koulussa aloitettiin syksyllä 2003 omauraluokka yläasteen oppilaille. Vaikka luokka sijoitettiin erityiskoulun yhteyteen, tarkoitus oli, että se palvelisi myös yleisopetuksen oppilaita. Toiminta on tähdännyt siihen, että oppilaat saataisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sitoutumaan tulevaan jatkokoulutuspaikkaan sekä oman elämänsä ja tulevaisuutensa suunnitteluun. Tätä on toteutettu tiiviissä yhteistyössä perus- ja ammattikoulun kanssa sekä pidemmillä työelämään tutustumisjaksoilla valmiissa työharjoittelupaikkaverkostossa. Kunnassa toimiva nuorten työpaja on ollut myös yhteistyökumppanina. Lukuvuonna kaksi oppilaista on suorittanut kursseja yleisopetuksen ryhmissä. Yhdellä on ollut kaksi teoriapäivää viikossa ja muut päivät työharjoittelua. Muitten kohdalla työharjoittelun osuus on ollut kaksi kolmen viikon jaksoa. Oppilaiden sosiaalisten vaikeuksien vuoksi luokan sijoitus mukautetun opetuksen erityiskoulun yhteyteen ei ole ollut hyvä ratkaisu. Lukuvuonna toimintaa on jatkettu ilman projektirahoitusta työnimellä työharjoittelupainotteinen integraatioluokka. Nastolassa käynnistettiin omauraluokka syksyllä Luokan toimintaa arvioitiin tiiviisti lukuvuoden mittaan. Toisaalta toiminta osoittautui tarpeelliseksi, mutta ongelmia syntyi pätevän opettajan saamisessa. Toisaalta myös kaivattiin joustavampaa ja kustannuksiltaan edullisempaa toimintatapaa. Omaura-kokeilun pohjalta syntyi Nastolan tarpeisiin kehitetty ns. Pysäkki-opetus Pysäkkiopetus Nastolassa Kukkasen ja Männistön kouluilla käynnistettiin syksyllä 2003 pysäkkiopetus-kokeilu, jolla korvattiin perusopetuksen luokkien oppilaille suunnatun ESY opetuksen. Pysäkkiopetuksen tavoitteena on palauttaa lähinnä sosiaalisista ongelmista ja / tai koulumotivaation puutteesta kärsivä oppilas mahdollisimman nopeasti takaisin yleisopetukseen selvittämällä ongelmien syyt välittömästi. Jos selviää, että syiden taustalla on oppimisvaikeuksia, oppilasta autetaan laaja-alaisen erityisopetuksen keinoin. Toiminta perustuu kiinteään yhteistoimintaan kotien kanssa. Pysäkki toiminta käynnistyi toisella koululla hyvin. Toisen käynnistymisessä oli aluksi ongelmia, mutta lukuvuoden aikana toiminta sielläkin lähti sujumaan. Kokeilusta on saatu Nastolassa niin hyviä kokemuksia,

19 14 että toimintaa on syksyllä 2004 laajennettu ala-asteelle. Ala-asteella on kaksi pysäkkiopettajaa, joista toinen huolehtii kunnan itäpuolen ja toinen länsipuolen kouluista. Näin koko ala-aste on pysäkkiopetuksen piirissä. Pysäkkiopetuksen avulla yhtenäistetään kunnassa sosiaalisista ja emotionaalisista ongelmista kärsivien oppilaitten opetusta. Se ei kuitenkaan ole helppoa, sillä koulut ovat erilaisia ja toimintamallien löytäminen vie aikaa. Toiminta jatkuu Nastolassa lukuvuonna kunnan kustantamana, mutta edelleen kokeiluna Muu pienluokkatoiminta Lahden muut pienluokat Lahdessa käynnistettiin syksyllä 2002 Kärpäsen omauraluokan lisäksi pienluokkakokeilut Myllypohjan ala-asteella ja Ahtialan yläasteella. Syksyllä 2003 käynnistettiin pienluokkakokeilut Kivimaan ja Mukkulan kouluissa. Projektin taloudellista tukea on saatu toisena lukuvuotena kolmeen, toisena neljään luokkaan. Projektirahoituksen turvin voitiin toteuttaa erityisopetuksen kehittämissuunnitelmaa, jonka mukaan Lahden kaikkien viiden suurpiirin alueella pitäisi olla alueelliset pienluokat koulutulokkaille ja luokkalaisille. Ainoastaan keskustan alue on vielä ilman pienluokkia. Pienluokkatoimintaan liittyen Lahdessa on samanaikaisesti käynnistetty alueellinen yhteistyö suurpiireittäin erityisopetuksen ja oppilashuollon asioissa. Alueellisissa kokoontumisissa ovat olleet mukana alueen rehtorit, erityisopettajat ja oppilashuollon henkilöstö, joillakin alueilla myös luokanopettajia. Kokoontumisissa on esitelty ja pohdittu pienluokkatoiminnan järjestämistä ja samalla muita erityisopetuksen ja oppilashuollon kysymyksiä ja otettu kantaa erityisopetuksen ja oppilashuollon kehittämisohjelmaan luonnosvaiheessa. Joillakin alueilla kokoontumisissa on päätetty järjestää koulutuspäivä kaikille alueen opettajille, jotta tieto uusista käytännöistä leviäisi koko opettajakunnalle. Tavoitteena pienluokilla on lasten siirtyminen jatkossa yleisopetuksen kouluihin tai, mikäli joku lapsista on tiiviimmän tuen tarpeessa, parhaiten soveltuvaan erityiskouluun. Yläasteella pienluokkatoimin tavoitteena on päättötodistuksen saaminen.

20 15 Arviointi: Lahdessa pienluokkien toiminnan arvioimiseksi järjestettiin lukuvuonna kaikille kouluille tarkoitettu arviointiseminaari ja lukuvuoden aikana yhteensä neljä arviointikokousta. Lisäksi opettajilta pyydettiin kirjallista palautetta. Keväällä 2004 tehtiin seurantakysely kaikista Lahden pienluokista. Seuraavassa on yhteenveto tuloksista. Lahden pienluokilla opiskeli lukuvuonna yhteensä 98 oppilasta, joista: 96 on käynyt koulua säännöllisesti 62 jatkaa koulunkäyntiä pienluokalla 20 siirtyy yleisopetuksen luokkaan kuusi kertaa luokan joko yleisopetuksessa tai pienluokassa kahdeksan saa päättötodistuksen, näistä seitsemän on hakenut toisen asteen koulutukseen, yhdestä tieto puuttuu yksi oppilas on muuttanut toiselle paikkakunnalle Pienluokkien oppilaiden integrointi yleisopetuksen luokkiin on pääsääntöisesti onnistunut hyvin. Kokeilu on vaikuttanut siten, että erityisluokkatoimintaa on nyt lähes jokaisessa koulussa, eikä sitä enää koeta niin vieraaksi ja erilliseksi. Kokeilun aikana yleisopetuksen opettajien ja vanhempien asenteet ovat muuttuneet selkeästi myönteisemmäksi erityisoppilaita kohtaan. Kehittämiskohteita pienluokkien toiminnassa ovat oppilasvalinnat, yhteistyön tiivistäminen yleisopetuksen kanssa ja opettajien jaksamisen tukeminen. Lahdessa kaikki kokeilutoimintana käynnistyneet pienluokat jatkavat toimintaansa syksyllä 2004 projektirahoituksen päättyessä osana kaupungin erityisopetusta. Pienluokat mahdollistavat koulunkäynnin omalla asuinalueella myös niille lapsille, jotka tarvitsevat oppimisessaan erityistä tukea ja pientä opetusryhmää.

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson Hiihtomuseon auditorio 6.5.2013 Anjariitta Carlson Yhteistoimintasopimuksen (2013-2016) tarkoitus: kehittää kunnallisia sivistyspalveluita yhteistyössä, ennakoiden ja osaamisresurssia jakamalla yhteneväisen

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Ajankohtaista opetushallinnosta Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 15.3.2010 Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus Valtioavustuksen jakautuminen ja toimijat, tehostettu ja erityinen tuki I Aalto ( 2008 2009) - Kuntia mukana

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun kehittäminen ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA JA SEN JALKAUTTAMINEN. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Perusopetuksen laadun kehittäminen ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA JA SEN JALKAUTTAMINEN. Osaamisen ja sivistyksen asialla Perusopetuksen laadun kehittäminen ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA JA SEN JALKAUTTAMINEN Osaamisen ja sivistyksen asialla TARVETTA MUUTOKSEEN: Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen määrän kasvu Yleisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, selvitykset Kooste 4.3.2010

PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, selvitykset Kooste 4.3.2010 1 UusiKunta - kuntajakoselvitystyö Sivistyspalveluiden toimikunta PERUSKOULUT JA LUKIOT; oppilasmäärät ja kouluja koskevat päätökset, suunnitelmat, Kooste 4.3.2010 ASIKKALA 2009-2010 Kalkkisten koulu 31

Lisätiedot

Vaasan ammattiopisto, Ruutikellarintie 2, Ulkuniemi -neuvottelutila

Vaasan ammattiopisto, Ruutikellarintie 2, Ulkuniemi -neuvottelutila Pöytäkirja 14/2012 TIIMIKOKOUS 14 Aika: 7.11.2012, klo 8:00-9:00 Vaasan ammattiopisto, Ruutikellarintie 2, Ulkuniemi -neuvottelutila Läsnä: Marika Syväluoma OPEDA-hankkeen perusasteen edustaja Hans Kankkonen

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET 24.3.2015 Jussi Pihkala Yhteisiä tavoitteita - Oppimisen ja koulunkäynnin tuen vahvistaminen Oppilaan oikeus saada perusopetusta - Varhainen tuki

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot