Pär Slätis: suurlähettilään tervehdys 2. Moniammatillinen aivoriihi hyvän hoidon takeena 4. Sinikka Nopola ja hämäläisen terveyden eväät 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pär Slätis: suurlähettilään tervehdys 2. Moniammatillinen aivoriihi hyvän hoidon takeena 4. Sinikka Nopola ja hämäläisen terveyden eväät 8"

Transkriptio

1 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote Pär Slätis: suurlähettilään tervehdys 2 Moniammatillinen aivoriihi hyvän hoidon takeena 4 Sinikka Nopola ja hämäläisen terveyden eväät 8 Väitökset potilaan ohjaamisesta ja kohtaamisesta 10 Tule-sairauksien yleisyys näkyy hoitovahinkojen määrässä 12 Avoin kirje terveydenhuollolle 15

2 Laaja yhteistyö kohti tule-terveyttä Kansainvälinen Bone and Joint Decade -ohjelma (BJD) käynnistettiin vuonna 2000 ja päättyy vuonna Hankkeella halutaan kiinnittää niin päättäjien kuin terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden huomio tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja vammojen merkitykseen yhteiskunnassa: Nykyään nämä sairaudet aiheuttavat maailmalla enemmän kipua, toiminnan alenemaa ja terveys- ja sosiaalisektorin kustannuksia kuin mikään muu tautiryhmä. Hankkeen tavoitteena on kehittää tule-sairauksien ja vammojen ehkäisyä, osoittaa väestölle oikea-aikaista ja riittävää hoitoa sekä tukea alaan liittyvää tutkimustyötä. Hanke on saanut osakseen laajaa huomiota: siihen on liittynyt 60 valtion hallitus ja satoja terveysalan järjestöjä. KUVA: RIITTA KATKO Suomen Reumaliitto ry:n aloitteesta Suomi liittyi ensimmäisten joukossa ohjelmaan hankenimellä Kansainvälinen tules-vuosikymmen. Hankkeen toteutusta ohjaa maassamme Tules-liiga ja käytännön toteutuksesta vastaa Suomen Reumaliitto. Kentällä tapahtuva valistustyö ja koulutustapahtumat ovat olleet tuloksellisia. Etelä-Afrikassa marraskuussa 2006 järjestetty BJD:n maailmankongressi palkitsi maassamme tehtyä työtä kuvaavan posterin kokouksen parhaana. Kansallinen Suomen tuki- ja liiikuntaelinliitto, SUOMEN TULE RY, perustettiin vuonna 2003 Suomen Reumaliiton valmistelun pohjalta jatkamaan edellä kuvattua työtä tule-terveyden edistämiseksi. Liittoon kuuluu tällä hetkellä 13 valtakunnallista rekisteröityä tule-järjestöä, joista viisi osallistuu myös tules-vuosikymmen -ohjelmaan. Jäsenjärjestöjen kautta kuuluu liittoon kaikkiaan yli henkilöjäsentä. Liitto on luomassa pitkäntähtäimen ohjelmaa, joka keskittyy tule-sairauksien ja -vammojen ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen sekä tutkimustyön tukemiseen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi liitto on osallistunut ennaltaehkäisevän työn käynnistämiseen kahdessa sairaanhoitopiirissä, ehdottanut maamme tules-tutkijakoulun kanssa laaja-alaisen tutkimusohjelman käynnistämistä, tehnyt aloitteen ennaltaehkäisevän lääketieteen oppituolin perustamiseksi sekä aloittanut valtakunnalliset neuvottelupäivät, TULE-parlamentin, järjestöjen yhteisten tavoitteiden täsmentämiseksi. Liitto on saanut Raha-automaattiyhdistykseltä projektirahoituksen kansalliseen tule-ohjelmaan. Maamme väestön yleisen terveyden kohentaminen on ajankohtainen ja tärkeä tehtävä. Sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja ylipaino ovat esimerkkejä sairauksista, jotka tällä hetkellä ovat erityisen tarkkailun kohteina. Samaan kansantautien ryhmään tulee laskea myös tule-sairaudet ja tule-vammat. Näiden sairauksien ja vammojen tuloksellinen hoito lisää ihmisten liikkumiskykyä ja parantaa toimintakykyä. Toteutettuna nyt ajankohtainen kansallinen tule-ohjelma kohentaa ei ainoastaan tule-sairauksista ja vammoista kärsivien potilaiden terveyttä ja elämänlaatua, vaan heijastuu myös suotuisasti väestön yleiseen terveyteen. SUOMEN TULE ja kansallinen tule-ohjelma antavat hyvät puitteet väestön paremman tule-terveyden saavuttamiseksi. Pär Slätis Professori, LKT Bone and Joint Decade -ohjelman Suomen suurlähettiläs 2 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

3 Moniammatillisuus KUNTOUTUKSEN KESKEINEN VOIMAVARA Kuntoutuksen vaikutus nojautuu suurelta osin moniammatilliseen työotteeseen. Tulokseen on päädytty moniammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuuden osoittavilla laajoilla systemoiduilla kirjallisuuskatsauksilla. Näissä katsauksissa kuntoutustutkimuksiksi on yleensä hyväksytty vain ne julkaisut, joissa on käytetty moniammatillista lähestymistapaa. Keskeiseksi kysymykseksi muodostuukin, voiko kuntoutus olla menestyksellistä, vaikkei se olisikaan aina niin moniammatillista. Toinen tärkeä kysymys on: Jos nimenomaan moniammatillinen kuntoutus on vaikuttavaa, mikä siitä tekee vaikuttavaa? Edellä oleva ei ole pelkästään teoreettista ja akateemista pohdintaa, vaan sillä on käytännön merkitys suunniteltaessa eri palvelujen sisältöjä. Tule-sairauksista on käytännössä opittu, että eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on välttämätöntä hyvän hoito- ja kuntoutustuloksen saavuttamiseksi. Sairauksien diagnosointi edellyttää lääkärin työpanosta, kun taas käytännön potilasohjeiden antaminen omatoimiseen harjoitteluun, on selkeästi fysioterapeutin ominta työaluetta. Jos harjoittamisen esteenä ovat virheelliset uskomukset tai kivun ja kuormittamisen pelko, niin saatetaan tarvita psykologia. Joskus kuntoutumisen esteenä on hankala sosiaalinen tilanne tai kuntoutujan on vaikea tunnistaa omaa kuntoutumista tukevia yhteiskunnan tukijärjestelmiä. Silloin sosiaalityöntekijä tai kuntoutusohjaaja on tarpeen. Edellä oleva lista ei ole millään muotoa täydellinen, mutta se ha- "Parhaimmillaan moniammatillinen yhteistyö muodostuu tiimityöksi, jonka yhteistulos on suurempi kuin tiimin työntekijöiden tuotokset erikseen yhteenlaskettuna." vainnollistaa sitä moniammatillista verkkoa, jota potilas aika ajoin tarvitsee. Keskeiseksi haasteeksi hoito- ja kuntoutusjärjestelmässä muodostuu se, kuinka hyvin osaamme hyödyntää eri asiantuntijoita. Suutari pysyköön lestissään on hyvä periaate, mutta erityisasiantuntijankin täytyy tietää ainakin siinä määrin muiden erityistyöntekijöiden osaamisesta, että osaa hyödyntää muiden asiantuntijoiden apua. Parhaimmillaan moniammatillinen yhteistyö muodostuu tiimityöksi, jonka yhteistulos on suurempi kuin tiimin työntekijöiden tuotokset erikseen yhteenlaskettuna. Tämä edellyttää, että tiimin jäsenet tuntevat hyvin toisensa ja toistensa työnkuvan ja että he ovat hyvin sitoutuneet tavoitteisiin. Heidän tulee samalla myös olla oman alansa hyviä ammattilaisia. Tällaisia niin sanottuja huipputiimejä muodostuu suhteellisen harvoin, koska työyhteisöt pyrkivät nykyisin pirstoutumaan. Vaikka emme aina yltäisikään huipputiimin työskentelyn tasolle, meidän 3 on syytä pyrkiä hyödyntämään tehokkaasti toinen toistemme työpanosta ja osaamista. Keskeistä tällaisissa pyrkimyksissä on hyvien vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Vuorovaikutustaidot ovat keskeinen voimavara kaikessa työnteossa. Ne ovat tarpeen myös potilasasiakkaidemme kanssa. Vuorovaikutus ja sen laatu ovat keskeisiä seikkoja myös selvitettäessä, miksi moniammatillinen kuntoutus on vaikuttavaa. Tutkimusta tarvitaan vuorovaikutusmekanismien selvittämiseksi. Kaikkea ei tarvitse tietää, jotta voisimme hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa. Moniammatillinen lähestymistapa on tehokas ja vaikuttava tapa työskennellä, vaikka emme tiedäkään tarkkaa vaikutusmekanismia. Voimme siis hyvin mielin nojautua moniammatilliseen työotteeseen ja kehittää sitä edelleen. Heikki Hurri Tules-liigan puheenjohtaja Kuntoutusylilääkäri, Kuntoutus ORTON KUVA: KUNTOUTUS ORTON

4 Moniammatillinen jo opettaa potilaan uim M oniammatillisuudesta on muodostunut terveydenhuollossa käytetty trendihokema ja se nähdään osana laadukasta ja kokonaisvaltaista osaamista. Mutta miltä näyttää tuleserikoisyksikön todellinen arki moniammatillisuuden valossa? Ylilääkäri, reumatologian professori Pekka Hannonen kertoo moniammatillisuuden roolista ja merkityksestä Keski-Suomen keskussairaalassa, jossa hän on toiminut sisätautiylilääkärinä vuodesta 1988 alkaen. Hän vastaa muun muassa neljän reumatautien poliklinikan toiminnasta. Poliklinikoilla tutkitaan ja hoidetaan potilaita, jotka sairastavat nivel- tai selkärankareumaa, eri syistä johtuvaa niveltulehdusta, nivelpsoriasista, osteoporoosia, artroosia tai jotakin harvinaista reumatautia. Suurin osa potilaista on saanut jatkotutkimuslähetteen klinikalle terveyskeskuslääkäriltä. Hannosen mielestä moniammatillisuuden tavoitteena on auttaa ihmistä mahdollisimman monipuolisesti vastaamaan omasta terveydestään ja sen edistämisestä. Moniammatillinen tiimi myös opastaa yksilöä sopeutumaan sairauteensa ja sen aiheuttamiin rajoituksiin. Kun perinteisessä lääketieteessä hoitohenkilöstö miellettiin potilaan pelastajaksi "sairauden virrasta", kroonisissa sairauksissa henkilöstön tehtävänä on opettaa potilas uimaan siinä, Hannonen sanoo. Sairaalan perusidea on moniammatillisuus Väitetään, että terveydenhuolto on liian erikoistunutta ja eriytynyttä, eikä se enää näe hoitokokonaisuutta yksityiskohdilta. Hannosen mielestä on totta, että terveydenhuolto on lokeroitunut ja asemiinsa jämähtänyt, mutta hänestä yhteistyö erikoissairaanhoidon eri alojen ammattilaisten kanssa sujuu pääsääntöisesti hyvin. Sitä vartenhan sairaalat ovat alun perin perustettu. Silti perinteisten erikoisalojen välisiä muureja voi olla vaikea murtaa. Kullakin on omat toimintatapakulttuurit Hannosen mukaan kaiken tule-hoidon perusta on diagnoosi. Hoidon moniammatillisena tavoitteena on tule-sairautta sairastavan tukeminen kasvussa oman sairautensa asiantuntijaksi sekä valtuutus hoitonsa tärkeimmäksi toteuttajaksi. 4 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

5 ukkue aan KUVA: PIRJO MAILAMMI ja asenteet istuvat syvällä. Erityisen piintyneitä asenteet ovat moniammatillisuuteen perehtymättömillä, mutta selvää edistystä on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Hannonen toteaa, että krooniseen sairauteen äskettäin sairastunut tai juuri diagnoosin saanut tarvitsee aina moniammatillista ohjausta. Keski-Suomen keskussairaalan reumatiimiin kuuluvat ainakin erikoislääkäri tässä tapauksessa reumatologi, mutta tarvittaessa myös ortopedi ja muiden alojen erikoislääkärit, fysioterapeutti, psykologi, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, lähi- ja sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti sekä jalkaterapeutti. Hannosesta nämä kaikki kuuluvat hyvään hoitojoukkueeseen. Lääkäri on ensisijaisesti diagnostikko ja lääkehoidon ohjaaja. Hänen tietonsa vaikkapa fyysisestä harjoittelusta, ravitsemuksesta, apuvälineiden käytöstä, jalkojen hoidosta, kivun kohtaamisesta tai sosiaalietuuksista on rajallista. Palvelujen mitoitus riippuu täysin potilaan tarpeista. Pelkästään monen ammatin edustavuus ei riitä, vaan tarvitaan myös riittävästi työntekijöitä. Esimerkiksi toimintaterapeutin sekä ravitsemus- ja jalkaterapeutin toimia pitäisi ehdottomasti lisätä sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa, Hannonen sanoo. Pekka Hannonen on koulutukseltaan sisätautilääkäri ja reumatologi. Olen harrastanut työni ohella kliinistä tieteellistä tutkimusta ja opetustyötä. Olen toiminut Kuopion yliopiston reumatologian vastuuhenkilönä jo parikymmentä vuotta ja sivutoimisena reumatologian professorina vuodesta 2003 alkaen. Tiimi ei rajoitu vain sairaalan sisäpuolelle. Hoitojoukkueeseen kuuluvat kiinteästi myös potilaan oma terveyskeskuslääkäri ja -sairaanhoitaja, hammaslääkäri ja apteekkihenkilöstö. Tosin nykyinen perusterveydenhuollon avainosaajien vaihtuvuus heikentää tiimien toimivuutta. 5 Hannonen korostaa, että usein tiimeistä puuttuu kaikista tärkein hoidon toteuttaja, eli potilas itse sekä hänen omaisensa ja läheisensä. Potilas on hoitotiimin keskushenkilö. Hänen kanssaan neuvotellaan eri hoitomuodoista sekä niiden mahdollisista eduista ja haitoista. Potilas voi osallistua hoitomuotojen valintaan. Hänellä on myös ehdoton valta kieltäytyä hoidoista. Hannosen mukaan lääkärin suosittamasta hoidosta kieltäytymisiä sattuu ani harvoin jos hoitosuhde on kohdallaan ja potilas on saanut riittävästi tietoa hoidon hyödyistä ja haitoista. Potilas on yksilö, jonka kaikki moniammatillisen joukkueen jäsenet hahmottavat omasta erikoisalastaan käsin. Myös vertaistuki on alusta alkaen kuulunut tiimimme toimintaperiaatteisiin. Kolmannen sektorin järjestöjen edustajat käy-

6 vät meillä kertomassa vertaistukiverkostoista ja yhteisistä kokoontumisista. Raha ja lisätarve moniammatillisuudelle Ihmisten yksinäisyys ja syrjäytyneisyys lisäävät moniammatillisuuden tarvetta. Hannonen työskentelee erikoissairaanhoidossa, jossa nämä tekijät eivät ole niin silmiin pistäviä kuin perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Sen sijaan väestön ikääntyminen, siihen liittyvä monisairastavuus ja toimintakyvyn huononeminen on selvästi nähtävissä. Erityisesti vuodeosastoilla potilaiden keski-ikä on kasvanut ja potilaiden samanaikaisten sairauksien määrä on lisääntynyt. Hoitosuhteet ovat myös pitkiä. Useimmat potilaistamme sairastavat elinikäistä sairautta, jossa hoito ei lopu koskaan. Voi olla, että potilaalla on pitkiä remissiojaksoja, jolloin sairaus ei ole akuutti. Tällöinkin potilaan tulee saada kokea olevansa yhä hoitotiimin jäsen ja ottaa tarvittaessa yhteyttä tiimin muihin jäseniin. Nykypotilaat haluavat terveydenhuollossa palvelua, eivätkä tyydy ylhäältä alaspäin tulleeseen ohjeistamiseen. Hannonen näkee tämän terveenä kehityksenä. Toki on syytä muistaa, että yhteisin varoin tuotetun sairaanhoidon ensisijaisena tavoitteena on tuottaa vaikuttavia eli terveyttä lisääviä ja haittoja poistavia hoitoja. Hannonen lisää, että terveydenhuoltoon mahtuu paljon myös laajemmin hyvinvointiin tähtäävää toimintaa, jossa potilaan vaatimukset ja päätösvalta voivat lisääntyä omarahoitusosuuden kasvun myötä. Hannosesta on ilmeistä, että tulevaisuudessa sairaaloissa hoidetaan potilaita erikoisalasta riippumatta niin sanotuilla vapailla paikoilla. Vapaalla paikalla potilaan hoito ei olisi niin sidottua yhteen erikoisalaan, vaan häntä hoidetaan tarpeen mukaan. Pikaista korjausta kaipaava ongelma on erilliset lait kansanterveydestä ja erikoissairaanhoidosta. Ne vaikeuttavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon joustavaa yhteistyötä ja suunniteltujen hoitopolkujen toteutusta, Hannonen sanoo. Hänestä moniammatillisuus ei tuhlaa, vaan säästää pitkällä aikavälillä rahaa ja resursseja. Myöskään hoitotakuu ei oman kokemukseni mukaan ole vaikuttanut negatiivisesti moniammatilliseen työskentelyyn. Yhteen ja yhdessä pelaava joukkue Hannosella on selkeä käsitys ihannetiimistä. Hänestä jokainen tiimin jäsen edustaa omaa erikoisosaamistaan tai suuntautumisalaansa ja on tiimille hyödyllinen. Hyvin toimivan moniammatillisen tiimin jäsenet ovat itseohjautuvia. Jokainen tuntee vahvuutensa ja myös sen, milloin tarvitaan toisen tai toisenlaista osaamista. Tiimi on ristiin kouluttautuva ja päällekkäinen tietäminen on työn kannalta mielekästä. Ammatti-ihminen pystyy itsenäisestikin kartuttamaan tietojaan ja taitojaan opiskelemalla ja harjoittelemalla. Sen sijaan sosiaalisten taitojen opetteleminen ja kommunikaatiokykyjen vahvistaminen aikuisiässä on työlästä, eikä niiden ajaminen yhdestä puusta veistettyyn malliin ole järkevää. Hyvähenkisessä moniammatillisessa työskentelyssä hyväksytään erilaisia persoonallisuuksia. Samoin tiimityöskentely silottelee pahimpia särmiä itse kustakin, Hannonen sanoo. Moniammatillisuus ei ole vain työskentelyä moniammatillisessa Pekka Hannonen suhtautuu kaikkien alojen asiantuntijoihin epäillen ja ennakkoluuloisesti: En vielä tähän päivään ole tavannut ainoatakaan poikkitieteellistä tai -taitoista asiantuntijaa. Yleensä he ovat tuuliviirejä, jotka haistavat myyvät trendit ja vetelevät naruja niin kauan kuin kauppa käy ja se kannattaa. työryhmässä, vaan yhteistyötä muiden ammattikuntien edustajien kanssa. Hannosesta moniammatillinen työskentely on avointa, toisten ammattitaitoon luottavaa ja muut huomioivaa sekä palautetta antavaa verkostotoimintaa. Jokainen hoitaa oman leiviskänsä, mutta tarvittaessa on valmis paikkaamaan havaitsemiaan puutteita muiden työskentelyssä. Moniammatillinen hoitotiimi toimii yksi mies/nainen ja yksi ääni -periaatteella. Hannosen mielestä hioutuneessa porukassa ei tarvita erillisiä strategisia linjanvetoja, vaan jokainen ammattilainen osaa tarvittaessa kehittää omaa työnkuvaansa itsenäisesti. Kuitenkin tiukan paikan tullen lääkäri kantaa lääketieteellisen vastuun ja tekee linjaratkaisun. Koko toimintahan perustuu potilaalle annettuun diagnoosiin, jonka kautta potilaan hyvää ryhdytään rakentamaan ja johon koko hoito perustuu. Hyvässä joukkueessa saa toisaalta reippaastikin olla eri mieltä ja räiskyä. Potilaan asia kulkee kuitenkin aina edellä, ja hänen kanssaan pitää toimia asiallisen ymmärrettävästi. Hannonen myöntää, että töitä on paljon ja uupumus on yleistä. Kiristyvä talous toimii uupumuksen katalyyttinä. Parhaimmillaan moniammatillinen tiimi toimii myös tukiverkkona ja tarvittaessa työn ohjaajana. Eniten terveydenhuollossa uupumusta aiheuttaa, kiireen ja sen aiheuttaman riittämättömyyden tunteen lisäksi epäonnistumisen pelko. Onneksi tervehenkinen moniammatillisuus huojentaa tätä taakkaa ja vähentää pelkoa. 6 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

7 KUVA: PIRJO NIKANDERIN ARKISTO Vuorovaikutuksellinen näkökulma moniammatillisuuteen M oniammatillinen yhteistyö nähdään usein yhtenä keskeisenä välineenä, jonka avulla sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin voidaan vastata. Sen koetaan tuovan organisaation toimintaan lisäarvoa. Työntekijöiden yhteistyön uskotaan takaavan tasapuolisemman, läpinäkyvämmän, niin ammattilaisten kuin asiakkaidenkin kannalta paremman hoitoja päätöksentekotyön laadun. Vaikka moniammatillisuus onkin terveydenhuollossa paljon käytetty ja usein viitattu toimintamalli, ei sen toteutumisesta käytännössä ja ammattilaisten arkisesta vuorovaikutuksesta ole vielä riittävän tarkkaa tutkimustietoa. Moniammatillinen yhteistyö on lopulta pääasiassa puhetta ja vuorovaikutusta, joiden avulla ammattikuntien edustajat tuovat oman erityistaitonsa esille ja muiden käyttöön. Hyvä kommunikointi ja selkeä keskinäisviestintä ovat onnistuneen tiimityön perusedellytyksiä. Tiimityöskentelyssä eri äänenpainot ja ammattiryhmien erityisosaamista korostavat ammattisanastot ja -murteet vääjäämättä kohtaavat ja sekoittuvat toisiinsa. Tiimityö merkitsee siis ammattitaustan mukaan vaihtuvien painotusten, arvojen ja asenteiden kohtaamista ja kunnioittamista. Eri alojen professionaaleja voi kuvata ammattiheimoiksi, joilla jokaisella on oma koulutuksen sanelema perspektiivinsä, viitekehyksensä ja käsityksensä potilaan elämäntilanteen arvioinnin periaatteista. Vuorovaikutuksen tutkimus rakentuu päätöksentekotilanteista koostuvien, usein videoitujen, aineistojen analyysille. Ruohonjuuritason tarkastelu tuottaa tietoa ammattiryhmien yhteistyödynamiikasta, erimielisyys- ja konfliktitilanteiden purkamisesta sekä eettis-moraalisen päättelyn ja tasapainoilun käytänteistä. Tämänkaltainen tieto on korvaamatonta sekä olemassa olevia käytäntöjä kehitettäessä että tulevia ammattilaisia koulutettaessa. Päätöksenteon argumentaatiotapoja analysoimalla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan asettamia vaatimuksia ja osaamista voidaan tarkastella osina tilanteita, joissa ammattikuntien edustajat työtään tekevät. Ristiriitatilanteissa ei välttämättä ole kyse epäonnistuneesta 7 kommunikaatiosta, henkilökysymyksistä tai vaikeista ihmissuhteista. Tiimien toiminnan tutkiminen tuo pikemminkin näkyviin sen, miten ammattilaiset käytännössä tasapainoilevat taloudellisen niukkuuden, resurssien puutteen, asiakkaiden erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden sekä päätöksenteon kriteereiden ristipaineessa. Tiimivuorovaikutuksen analyysin kautta opitaan samalla paremmin ymmärtää myös sitä, mikä rooli ammattikuntien rajat ylittävillä ymmärtämisen taidoilla on osana tämän päivän ammattivaatimuksia ja asiantuntijuutta. Moniammatillisen yhteistyön painoarvo päätöksenteon välineenä tulee varmasti lisääntymään terveydenhuollossa. Samalla sille annetut tehtävät, haasteet ja tavoitteet tulevat entisestään monimutkaistumaan. Tämä luo lisäpaineita myös moniammatillisten viestintäja yhteistyötaitojen hallitsemiseen. Pirjo Nikander Sosiaalipsykologian dosentti Tampereen yliopiston Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos

8 SINIKKA NOPOLA: Tommonen venyttely kiinnostaa HERSYVISTÄ MURREKIRJOISTAAN JA LASTENROMAANEISTAAN TUNNETUKSI TULLUT KIRJAILIJA SINIKKA NOPOLA KERTOO SUHTEESTAAN LIIKUNTAAN JA HYVINVOINTIIN OMALLA HÄMEEN MURTEELLAAN, MUTTA EI TEHRÄ TÄSTÄ NY NUMEROO. KUVA: PERTTI NISONEN Mitä sinulle tulee mieleen lyhenteestä: tules ja sanoista: tuki- ja liikuntaelin? Tules, siitä tulee miäleen että tunny jo siältä, mitä sää kuppaat. Tuki- ja liikuntaelin on elin, josta tarttis pitää hyvää hualta. Kolottaako selkääsi joskus tai kipeytyvätkö kirjoittajan käden nivelet? Ei, ihme kyllä. Kuuluuko liikunta kirjailijan elämään? Kuuluu. Mää otin vuarenvaihteessa tavotteeks tehrä vappuna spakaatin. Tommonen venyttely kiinnostaa. Mikä on lempiurheilulajisi? Haaveiletko jonkin uuden lajin aloittamisesta? Hiihto talvella ja uinti kesällä. Mää oon haaveillu sulkapallon alottamisesta jossain palloiluhallissa talvisaikaan. Mää oon pelannu sitä vaan kesällä mökin nurmikolla, ja tuuli lennättää mun palloni aina sireenipuskaan. Oletko terveysintoilija: Miten huolehdit omasta terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi? Mää oon terveysintoilija siinä miälessä, että tykkään päsmäröirä muita. Mää yritän saada poikani syämään vihanneksia mutta itte verän lakritsaa. No ei vais, kyä mää yritän syärä terveellisesti sekaruakaa, aika paljon kalaa, vihanneksia ja marjoja. Mää syän myäs ruisleipää, parsakaalia, maissia, porkkanaa ja manteleita. Sitten mulla on tavote roikkua pualapuissa. Mää hankin ne vuasi sitte. Kaks kertaa oon roikkunu. Voisiko taide mielestäsi innostaa ihmisiä muuttamaan elintapojaan? Voisiko esimerkiksi kirjoitettu hahmo toimia esikuvana? Miksei. Ehkä suamalaiseen kirjallisuuteen ilmestyy uus sankari, parsakaalin, rasvasen kalan ja mustikan syäjä. Se välttää reuman ja syävän ja siittä tulee muistinero. Onko sinulla salaista pahetta? Liiallinen mantelien ja rusinoitten syönti. Meikäläisellä on siinä miälessä aina joulu. Mikä on elämänasenteesi salaisuus? Ei mulla mitään erikoista elämänasennetta oo. Mää oon välillä raskasmiälinenkin, pelkään esimerkiks mitä ilmastonmuutos tua tullessaan. Onko sinulla mottoa tai iskulausetta? Tyhjän saa hakemattaki. Jos sinulla olisi kaikki valta maan päällä, niin mitä päättäisit? Mää yrittäsin järjestää tän ilmastomuutosasian kuntoon. Enerkiayhtiöt ja ympäristöaktivistit yhteistyähön! Tuulivoimaa tarttee lisätä roimasti, kävely ja pyäräily kunniaan. Mikä on oman tuotantosi lempiteos? Kyä tässä jotain häikkää o. Se on romaani joka ilmesty syksyllä Siinä Eila ja Rampe saa vävyehrokkaan, kun Likka tua poikaystävänsä näytille. Eila ihastuu siihen, kun se syä sushia ja jua pressoo. Rampe uhkaa syrjäytyä, se on Eilalle vaan semmonen makkarapoika. Enempää mää en kerro. 8 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

9 hoitaa ja helpottaa Nauru parantaa tunnetusti työskentelyilmapiiriä ja laukaisee hetkessä kiusallisen tilanteen. Hoitoja vuorovaikutustilanteissa syntyy herkästi kommelluksia ja hauskoja sattumuksia. Epikriiseistä poimitut lipsahdukset ovat tästä tuttu esimerkki. Näistä työyksikössä tapahtuneista hupijutuista kehkeytyy vuosien myötä lentäviä lauseita ja kaskuja, jotka kiertävät kahvihuoneissa perjantai-iltapäivän loppukevennyksinä. Ohessa olevat parhaat palat ovat tuoreita tallenteita eräästä suomalaisesta tules-hoitoyksiköstä, jossa sattuu ja tapahtuu. Eräs hoitajista ylläpitää työpaikkansa naurupankkia, johon kertyy säännöllisesti herkullista satoa. Hassut sattumukset ovat iloista kansanperinnettä, joka kannattaa kerätä talteen. Epikriiseistä poimittuja: Kaksi kolme vuotta sitten pudotti painoaan yli 10 mg. Potilas sairastui nuhaan ja yskään. Pari päivää myöhemmin pakarat kipeytyivät. Kävely oli vaivalloisen näköistä, leveäraiteista ja laahaavaa. Röntgen-kuvissa nähdään rannenivelissä reuman aiheuttamia eroottisia muutoksia. Potilaalla on mahdollisesti lievähkö naisen selkärankareuma. Migreeniä on tiedossa. Reilu buffalo hump, pää eteen työntynyt. Aurinkoa hiukan iholla näkyy. Olkapäillä kävely onnistuu, varpailla kävely ei onnistu. Sitä edeltänyt bussissa ja kirkossa istuminen. Nyrkistys pohjaan saakka. Vasemmasta silmästä leikattu kaihdin ja oikeaan tulossa kaihdinleikkaus. Oireistona on ollut... kasvojen sääriihottumaa... Tutkimuksessa todetaan normaalissa ravitsemustilassa oleva rouva. Taivuttaa sormet lähelle lattiaa, oikaistessa tukehtuu polviin. Aiemmin jämähtänyt herkästi oviaukkoon tai liikkeelle lähtöön. Kiristellään kaikki ruuvit ja tyydytään tähän, poikkitankoa ei tarvita. Pestään huolellisesti painepesurilla pitkähkön leikkauksen jälkeen. Tules 10+ julkaisee mielellään myös tulevaisuudessa hauskoja sattumuksia ja kevennyksiä tällä palstalla. Lähetä jutut toimitukseen, yhteystiedot löydät tiedotteen takakannesta. Tules-vuosikymmenen materiaaleja terveydenhuollon ammattilaisille Tules-vuosikymmenen Kotikonsteja -esitesarjassa on ilmestynyt esitteet osteoporoosista, nivelrikosta ja selän hoidosta. Esitteitä on sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Niitä voi tilata terveydenhuollon yksiköihin asiakkaille 10 sentin kappalehintaan. Lisäksi tilaajilta laskutetaan postimaksut. Verkostoon kuuluville esitteet ovat maksuttomia, mutta yli 20 kappaleen tilauksista laskutetaan postimaksu. Esitteen voi myös ladata Internet-sivuiltamme ilmaiseksi. Selän hoidosta ja nivelrikosta on tehty kalvosarjat terveydenhuollon ammattilaisille potilasohjaukseen. Kalvosarjoihin kuuluu taustateksti. Hinta: 35 euroa/kalvosarja. Tilaukset: Lisätietoja Internet-sivuiltamme: Kotikonsteja nivelrikon hoitoon Kotikonsteja osteoporoosin hoitoon Kotikonsteja selän hoitoon 9

10 Leikkauspotilaan ohjausta voidaan tehostaa L eikkauspotilaiden sairaalassaoloajat ovat selvästi lyhentyneet 90-luvulta alkaen. Tästä huolimatta potilaan odotukset leikkausta koskevan tiedon suhteen eivät ole vähentyneet. Hoitotakuu asettaa myös lisävaateita ohjaukselle. On odotettavissa, että kun yhä useampi potilas pääsee leikkaukseen nopeammin, myös ohjaukselle varattu aika lyhenee. Tällä hetkellä potilaalta edellytetään itseohjautuvuutta; hänen tulee osata hoitaa itseään ennen leikkausta niin, että hän on valmis leikkaukseen sairaalaan tullessaan. Leikkauksen jälkeen potilaan on osattava toipua itsenäisesti. Vaatimukset hoitajien toteuttamalle ohjaukselle eivät ole vähentyneet, sillä jo laki potilaan asemasta ja oikeuksista velvoittaa potilaan ohjaamiseen. Potilaan ohjaus on hoitotyön keskeinen toiminto. Sitä on tutkittu paljon, mutta jatkotutkimus on edelleen tarpeen, jotta potilaan voimavaraistumista ja oman elämänhallinnan saavuttamista tukevaa ohjausta voitaisiin tehostaa. Terveystieteiden tohtori Kirsi Johansson tutki väitöskirjassaan ortopedisten potilaiden ohjausta voimavaraisuuden näkökulmasta. Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa kuvataan ortopedisen potilaan ohjauksen kehittämisalueita. Johanssonin tulokset osoittavat, että ohjaamalla potilasta tehokkaasti, on mahdollista tukea potilaan tunnetta oman elämänsä hallinnasta leikkaukseen liittyvänä aikana. Tutkimuksen alkuvaihe Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin, minkä asioiden tietämistä potilaat pitivät tärkeinä leikkaukseensa liittyen. Tätä tutkit- KUVA: KIRSI JOHANSSONIN ARKISTO tiin kaksivaiheisella kyselyllä, johon vastasi 212 ortopediseen leikkaukseen menevää potilasta 17 sairaalasta ja 22 osastolta eri puolilta Suomea. Mukana oli muun muassa lonkkaproteesileikkaukseen menossa olevia. Potilaat pitivät tärkeimpänä tietoa leikkaukseensa mahdollisesti liittyvistä ongelmista ja jälkioireista. Sen sijaan tietoa siitä, miten saada yhteys toisiin samassa tilanteessa oleviin potilaisiin pidettiin vähemmän tärkeänä, Johansson sanoo. Toisessa vaiheessa selvitettiin hoitoyksiköissä jo käytössä olevia toi- Kirsi Johansson toimii Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen valtakunnallisen tutkijakoulun koordinaattorina ja Potilasohjauksen tuloksellisuus -tutkimusryhmässä. Väitöksessä testattua ohjausmallia sovelletaan vastaisuudessa myös avannepotilaiden hoidossa. Johansson jatkaa edelleen ortopedisten potilaiden ohjaustutkimusta kansainvälisessä tutkimusprojektissa. mintatapoja, joita hyödynnetään ortopedisen potilaan ohjauksessa. Yhden yliopistosairaalan 146 potilaalta ja 56 hoitajalta kysyttiin, miten he kokivat ohjauksen toteutuneen. Lisäksi tarkasteltiin ortopedisille potilaille tehtyjä kirjallisia potilasohjeita ja olemassa olevaa tutkimustietoa ortopedisen potilaan ohjauksen sisällöistä, menetelmistä ja ohjauksen vaikutuksista potilaaseen. Tulosten mukaan potilasohjauksen nykykäytännössä ei huomioida riittävästi potilaiden odotuksia tiedon suhteen. Potilaat pitivät tietojaan puutteellisena tietyissä hoitoon liittyvissä asioissa. Myös ohjauksen sisällöt ja ohjauksen menetelmälliset ratkaisut ovat olleet epäsystemaattisia, eikä ohjauksessa ole otettu voimavaraisuuden näkökulmaa huomioon, Johansson toteaa. Käsitekartta ohjausmalliksi Tutkimuksen kahden ensimmäisen vaiheen perusteella laadittiin ohjausmalli, jonka avulla voidaan tehokkaasti auttaa ja tukea potilasta oman elämänsä haltuun ottamisessa leikkaukseen liittyvässä tilanteessa. Tässä ohjauksessa hyödynnettiin koulutuksen alueella paljon käytössä olevaa käsitekarttamenetelmää. Tämän helposti omaksuttavan menetelmän avulla voidaan potilaan olemassa oleva tieto jäsentää selkeästi. Tämän jälkeen potilaan odotukset ja tarpeet tiedon suhteen ovat selvemmin havaittavissa. Testattu ohjaus tuki potilaan voimavaraistumista ja hänen tunteensa oman elämän hallinnasta lisääntyi, Johansson sanoo. Väitöksen valossa hoitohenkilökunnan koulutusta potilasohjauksessa tulisi syventää ja yleisiä ohjauskäytäntöjä muuttaa. 10 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

11 Sosiaalisella tuella tutkitusti merkitystä potilaille ja hoitajille F ilosofian tohtori Leena Mikkola tutki puheviestinnän alaan kuuluvassa väitöskirjassaan potilaan ja hoitajan välistä vuorovaikutusta ja tuen merkityksiä. Väitös tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa. Mikkola toteutti tutkimuksensa kirurgisella osastolla. Hän keräsi aineistonsa havainnoimalla potilashoitajavuorovaikutusta päivittäisissä hoitotilanteissa, joita myös nauhoitettiin. Lisäksi hän haastatteli potilaita ja hoitajia. Mikkola selvitti potilaan ja hoitajan väliseen suhteeseen sekä osastohoitoon liittyviä tuen erityispiirteitä. Potilaat ja hoitajat antavat tuelle samanlaisia merkityksiä. Tuki on heille tiedon rakentumista, tunteiden oikeuttamista ja käsittelemistä, jatkuvuuden ylläpitämistä sekä vuorovaikutussuhteen olemassaoloa, Mikkola sanoo. Väitöksen mukaan hoitajat kuvaavat vuorovaikutteista tukea ensisijaisesti siitä näkökulmasta, kuinka aloitteelliseksi tai responsiiviseksi tuki koettiin. Responsiivisuudessa on kyse ennen muuta tilanneherkkyydestä ja kyvystä reagoida potilaan aloitteisiin vuorovaikutusta tukevalla tavalla. Potilaat puolestaan antavat tuelle merkityksiä ennen muuta sen mukaan, kokevatko he hoitajan toimivan yhdessä potilaan kanssa ja kokevatko he hoitajan olevan potilasta varten. Tuen antajan ja tuen saajan rooli vaikuttaa siihen, millaisia merkityksiä tuelle annetaan ja miten sitä arvioidaan. Vuorovaikutussuhdetta ja siinä välittyvää tukea ei välttämättä eroteta toisistaan. Tämä tarkoittaa, että käsitys saadusta ja osoitetusta tuesta voi perustua myös kokemukseen potilas-hoitajasuhteen laadusta, Mikkola korostaa. Hyväksytyksi tulemisen kokemus osastolla Sosiaalisen tuen katsotaan vaikuttavan hyvinvointiin ennen muuta siten, että tuki lisää tuen saajan tunnetta elämänhallinnasta. Tuessa on kyse myös kokemuksesta hyväksytyksi tulemisesta omana itsenään. Hyväksytyksi tuleminen näyttää olevan tärkeää myös ammatillisissa auttamissuhteissa. Sekä potilaat että hoitajat kokivat, että hyvän vuorovaikutussuhteen olemassaolo auttaa selviytymään ja se toimii tukena itsessään. Tämän vuoksi pitäisi tarkastella ennen muuta potilas-hoitajasuhteen rakentumista ja siihen liittyviä piirteitä, Mikkola toteaa. Osastohoito on haasteellinen ympäristö tuen saamiselle. Usein potilaalla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, keitä hoitotilassa on läsnä. Myös intimiteetti on usein uhattuna. Osastohoidossa vuorovaikutus on myös sirpalemaista, koska monesti keskusteluaikaa on vähän ja keskustelut keskeytyvät helposti. Osasto on ympäristönä haasteellinen myös hoitajille, jotka jäsentävät omaa hoitajuuttaan tiedon-, prosessien- ja emotionaalisen hallinnan kautta. Jotta hoitaja pystyisi osoittamaan tukea, hänellä tulee olla resursseja tuen antamiseen näillä osaalueilla. Potilaan odotukset ja tulkinnat perustuvat ensisijaisesti joko hoitoon tai vuorovaikutuk- 11 Leena Mikkola jatkaa tutkimustaan tuen ja vuorovaikutussuhteen yhteyksistä. Mikkolasta tule-sairauksien hoidossa kiinnostavaa on vuorovaikutuksen kokeminen tilanteissa, joissa konkreettisen avun tarve on suuri. Konkreettinen apu voi välittää merkityksiä hyvästä vuorovaikutussuhteesta, mutta myös korostaa apua tarvitsevan avuttomuuden tunnetta, Mikkola tähdentää. seen hoitavan henkilökunnan kanssa, Mikkola sanoo. Monet tuen välittymiseen liittyvät kysymykset palautuvat organisaation toimintaan. Tuen saaminen hoitotyön ääneen sanottuna tavoitteena edellyttää paitsi riittävän hyvän vuorovaikutussuhteen rakentumista, myös toimintatapojen tarkkaa arviointia ja todellisiin tarpeisiin mitoitettuja terveydenhuollon resursseja.

12 Tule-sairauksien yleisyys näkyy hoitovahinkojen korvausmäärissä V ahingot ovat inhimillisiä myös terveydenhoidossa. Silti on perusteltua, että joissain tapauksissa hoitovirheistä syntyvä haitta tulee korvata potilaalle. Potilasvahinkolain mukaisesti vakuutus korvaa sairaudenhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen vahingon. Tästä syystä jokaisella terveydenhuollon yksiköllä tulee olla potilasvakuutus. Vuonna 2006 Potilasvakuutuskeskus teki korvausratkaisun noin 8200 vahinkoilmoituksesta, joista 28,5 prosenttia todettiin korvattaviksi potilasvahingoiksi. Korvausta maksettiin siis noin 2300 potilasvahingosta. Korvatuista vahingoista lähes 90 prosenttia oli hoitovahinkoja. Infektiovahinkoja oli noin seitsemän prosenttia ja muita vahinkoja, kuten laite- tapaturma-, palo- tai lääkkeentoimittamisvahinkoja, oli vajaa kolme prosenttia. Yleisin korvattava hoitovahinko oli sattunut tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuneen toimenpiteen yhteydessä. Potilasvahinkoja korvattiin viime vuonna kaikkiaan 27,7 miljoonalla eurolla. Suurin yksittäinen korvauslaji oli ansionmenetyskorvaukset, joka oli kolmannes koko korvaussummasta. Hoitotakuun vaikutus vahinkoihin Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Reima Palosen mukaan vahinkoilmoitusten määrässä on tapahtunut pieniä muutoksia viime vuosina. Vahinkoilmoitusten määrä on vaihdellut useamman vuoden ajan tapauksessa, mutta kahden viime vuoden aikana määrä on noussut kumpanakin vuonna noin viisi prosenttia, Palonen sanoo. Ilmoitusten määrää voidaan pitää Reima Palosen mukaan tule-sairauksien hoitoon liittyvien hoitovahinkoilmoitusten määrä ei kerro siitä, että itse ortopedisiin leikkauksiin liittyisi suuri vahingonriski. Ortopedisen leikkauksen riski ei ole suuri verrattuna esimerkiksi sydän- tai vatsaelinkirurgiaan liittyvään riskiin. Kyse on pikemminkin tule-sairauksien yleisyydestä, Palonen sanoo. vähäisenä verrattuna terveydenhuollon kokonaishoitomäärään, mutta toisaalta tehokkaalla vahinkoja ehkäisevällä toiminnalla monia hoitovahinkoja voitaisiin estää. Palonen muistuttaa, että potilasvahinkoilmoitukset toimivat huonosti hoidon tason mittarina, koska ilmoituksen tekemiseen tai tekemättä jättämiseen vaikuttavat monet syyt. Tosin potilasvahinkojen määrää yritetään usein käyttää tällaisena mittarina, koska kattavampaakaan mittaustapaa ei ole käytettävissä. Palosen mielestä suurin syy ilmoitusmäärien lievään nousuun on todennäköisesti hoitotakuun voimaantulo ja siitä seurannut potilasjonojen purku. 12 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

13 Koska toimenpiteitä tehdään suhteessa enemmän, niin luonnollisesti myös huonoon lopputulokseen johtavia tapauksia on enemmän. Toisaalta terveydenhuolto toimii kapasiteettinsa äärirajoilla. Hoidoista keskusteluun ja asioiden selvittelyyn potilaan kanssa on vähemmän aikaa, jolloin ilmoituksia tehdään asioista, jotka olisivat olleet selvitettävissä nopeimmin ja parhaiten hoitohenkilökunnan kanssa, Palonen korostaa. Vuoden alussa tiedotettiin, että yli kuuden kuukauden hoitojonoja on edelleen eniten ortopedian ja käsikirurgian aloilla hoitotakuusta huolimatta. Näitä aloja vaivaa erikoislääkäreiden puute. Palosen mukaan potilasvakuutus ei korvaa sitä, ettei hoitoa toteuteta hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Rajallisista resursseista aiheutuvia vahinkoa ei korvata potilaalle, Palonen sanoo. Kaikista korvatuista vahingoista viidennes oli tapahtunut yksityisessä ja peräti neljä viidesosaa julkisessa terveydenhuollossa. Palosen mukaan julkisen sektorin suuri osuus vahinkojen määrästä vastaa suunnilleen sen osuutta maamme terveydenhuollon kokonaisvolyymista. Yksityisen sektorin suhteellista osuutta saattaa hieman nostaa hammashoito, josta merkittävä osa toteutetaan yksityisellä sektorilla. Hammashoidossa pienehkökin virhe voi aiheuttaa suuret kustannukset, jotka laskevat ilmoittamiskynnystä. Tules-vahinkojen suuri osuus Yleisin korvattava hoitovahinko tapahtuu tule-sairauksien hoidossa. Vahinkotilastot osoittavat, että tavallisimmin korvattu vahinko on Aina ei sairauden tai vamman laadun vuoksi ole mahdollista saavuttaa hyvää hoitotulosta. Tällaista seurausta ei korvata, jos toiminnassa on menetelty kokeneen ammattihenkilön vaatimustason mukaisesti. Samoin asianmukaisesti toteutetun tutkimuksen tai hoidon seuraus, joka ei ollut vältettävissä, ei oikeuta korvaukseen, ellei se ole kohtuuton. sattunut erilaisten murtumien, venähdyksien ja nivelrikon hoidossa. Palosen mukaan eri tule-sairauksien suuri yleisyys näkyy ilmoitettujen hoitovahinkojen määrissä. Tule-sairauksien sijoitus tilastoissa on ymmärrettävä, koska lähes puolet vahinkoilmoituksista koskee ortopedisia leikkauksia. Ilmoitusmääriin vaikuttavat myös hoitotoimenpiteisiin ladatut odotukset ja toiveet. Esimerkiksi potentiaalisesti henkeä uhkaavien sairauksien, kuten syövän ja sydänsairauksien, kohdalla huonot hoitotulokset hyväksytään ehkä helpommin, kun taas huono hoitotulos suurin odotuksin leikkaukseen menneelle on ymmärrettävästi pettymys. Lisäksi hän tuntee huonon hoitotuloksen konkreettisesti arjessaan, jos leikkaus ei parannakaan elämänlaatua odotetulla tavalla. Ortopedisten leikkausten yhteydessä vahinko on myös helpompi yhdistää hoitotoimenpiteeseen kuin esimerkiksi sisätaudeissa, joissa hoidettava sairaus ja hoidosta aiheutunut seuraus voivat olla hyvin samankaltaisia, Palonen toteaa. Potilasvakuutuksesta maksettavien korvausten määrä voi tulevaisuudessa nousta osittain hoitotakuun vaikutuksesta. Silti Palonen on tyytyväinen, että ihmiset ovat valveutuneita omista oikeuksistaan. Viimeistään vahingon korvauskäsittelyssä potilas tulee kuulluksi ja asia saadaan ratkaistua, samalla myös kiireestä aiheutuneet väärinkäsitykset selvitetään, mutta tietenkin olisi aina parasta, ettei korvauskäsittelyä lainkaan tarvittaisi. Yksityiskohtaisemmat tilastot ja muun muassa sairaanhoitopiirikohtaiset vahinkoluvut löytyvät Potilasvahinkokeskuksen Internetsivuilta: TULES EI HIEKOITUSTA YLE: Liukastumiset maksavat 420 miljoonaa vuodessa Joka talvi jalankulkijaa joutuu hoitoon liukastumisen vuoksi. Kaatumis- ja liukastumisonnettomuuksista aiheutuu vuosittain yhteiskunnalle 420 miljoonan euron kulut. Liikenne- ja viestintäministeriön laskelman mukaan kuluista 54 miljoonaa on peräisin sairaanhoitokuluista ja 95 miljoonaa menetetystä työpanoksesta. Loput kustannukset aiheutuvat muista hyvinvoinnin menetyksistä. Liukastumistapaturmien ehkäisy säästäisi varoja merkittävästi. Yhden euron sijoittaminen teiden kunnossapitoon, liikennesuunnitteluun ja tiedottamiseen toisi 10 euron säästöt sairaanhoitokuluihin. Ministeriön mukaan useimmiten onnettomuuteen joutuvat työikäiset naiset. Tämä johtuu siitä, että naiset liikkuvat huomattavasti miehiä useammin jalkaisin. Myös kengänkoroilla on osuutensa naisten liukastumisiin. Sen sijaan miehille liukastuminen on vaarallisempaa kuin naisille. Suurin osa kuolemaan johtaneista liukastumisista on sattunut nimenomaan miehille. Useimmiten liukastuja on vuotias. Ikäluokan alttius vammoille johtuu siitä, että he ovat aktiivisia liikkujia, mutta heidän fyysiset ominaisuutensa ovat alkaneet heiketä. 13

14 Tules-liiga ohjaa Tules-vuosikymmen toteutusta Tules-liiga on eri tules-asiantuntijatahojen yhteistyöelin. Liigan toiminnassa on alusta asti korostunut itse sairastavien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö. TULES-LIIGAN JÄSENYHTEISÖJÄT OVAT: Invalidisäätiö ORTON Orton on perustettu vuonna 1940 sodassa vammautuneiden hoitoa varten. Toiminnan painopiste on siirtynyt tule-sairauksien tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen sekä erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden koulutukseen. Edustaja Tules-liigassa: Heikki Hurri, kuntoutusylilääkäri, liigan puheenjohtaja. Reumasäätiö Vuonna 1947 perustettu säätiö ylläpitää Heinolassa vuonna 1951 perustettua sairaalaa, jonka tehtävä on tule-sairaiden hoito ja kuntoutus sekä tutkimus ja koulutus. Sairaala on erikoistunut ortopediaan, reumatologiaan ja fysiatriaan sekä lastenreuman hoitoon. Edustaja Tules-liigassa: Marja- Leena Kukkurainen, terveystieteiden tohtori Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry Suomessa toimiva tieteellinen fysiatriyhdistys, jonka tehtävänä on tule-sairauksien tutkimuksen edistäminen ja erityisesti konservatiivisen hoidon suunnittelu ja toteuttaminen. Kuntoutus eri muodoissaan on fysiatrian keskeisiä toimintamuotoja. Edustaja Tules-liigassa: Olavi Airaksinen, dosentti Suomen Fysioterapeutit - Finlands Fysioterapeuter ry Liitto on laillistettuja fysioterapeutteja ja fysioterapian opiskelijoita yhdistävä ammatillinen järjestö. Se on toiminut 60 vuoden ajan sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntoutuksen ja fysioterapian alueella. Edustaja Tules-liigassa: Maarit Keskinen, Suomen Fysioterapeutit puheenjohtaja, fysioterapeutti Suomen Ortopediyhdistys Yhdistys on perustettu vuonna Se on kasvanut Suomen suurimmaksi kirurgiyhdistykseksi, joka seuraa ja kehittää ortopedisiä leikkaustekniikoita ja laatusuosituksia kansainvälisessä yhteistyössä. Edustaja Tules-liigassa: Heikki Österman, ortopedi Suomen Reumaliitto - Reumabörbundet i Finland rf Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä liitto on kansanterveys-, vammaisja liikuntajärjestö. Se toimii jäsenyhdistyksiensä kattojärjestönä reuma- ja tule-sairauksien ehkäisemiseksi ja valvoo tule-sairaiden yhteiskunnallisia etuja ja tasavertaisia oikeuksia. Edustajat Tules-liigassa: Keijo Tauriainen, puheenjohtaja ja Kaarina Laine-Häikiö, toimitusjohtaja Suomen Reumatologinen Yhdistys - Reumatologisk Förening i Finland Yhdistys liittää yhteen reumatologiasta kiinnostuneet lääkärit, edistää reumatologian tieteellistä ja käytännöllistä kehitystä ja toimia Suomessa kansainvälisten reumatologisten yhdistysten edustajana. Edustaja Tules-liigassa: Markku Kauppi, puheenjohtaja, reumatologi Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Yhdistys on perustettu vuonna Se kehittää suomalaista työterveyshuoltoa sen kaikilla toimialoilla ja tukee työterveyshuoltoon liittyvää tutkimustyötä. Yhdistys edistää jäsentensä ammatillista kehitystä, eettisiä toimintaperiaatteita sekä tukee jäsenistön hyvinvointia ja työkykyä. Edustaja Tules-liigassa: Anne Lamminpää, ylilääkäri Työterveyslaitos Laitos on perustettu 1945 ja se on monitieteinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Se etsii ratkaisuja työelämän tarpeisiin tutkimuksen, koulutuksen ja tiedonvälityksen keinoin. Edustaja Tules-liigassa: Jaro Karppinen, professori Tules-liiga on järjestänyt terveydenhuollon ammattilaisille yhdeksät valtakunnalliset Tules-päivät, ja nostanut esiin tules-tutkimusta järjestämällä kolme tutkimuskilpailua, joilla on palkittu tieteellisesti ansioituneita tutkimuksia. Tällä hetkellä Tules-liiga toimii Kansainvälisen tules-vuosikymmenen hankkeen ohjausryhmänä. 14 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

15 ITSE SAIRASTAVAN AVOIN KIRJE TERVEYDENHUOLLOLLE: Hyvä terveydenhuollon ammattilainen KUVA: KIMMO BRANDT Eija-Leena Askolin on ollut Pääkaupunkiseudun Osteoporoosiyhdistyksen ja OS- TEO-infon toiminnassa mukana yli kahdeksan vuotta aktiivisena jäsenenä sekä toiminut Osteoporoosiliiton hallituksissa. Sääriluussani todettiin osteoporoottinen luuontelo jalkaleikkauksen yhteydessä vuonna Diagnoosi varmistui vuonna 1997 osteoporoosiksi. Olin aavistanut, että sairaus saattaisi tulla kohdalleni. Äitini oli sairastanut osteoporoosia jo pitkään saamatta koskaan minkäänlaista apua niin yksityiseltä kuin julkiseltakaan puolelta vaivoihinsa. Hain määrätietoisesti apua ja myös sain sitä, vaikka tietoa ei siihen aikaan ollutkaan missään kootusti tarjolla. Silti oma hoitosuhteeni terveydenhuollossa oli alusta asti hyvä, sillä osasin vaatia ja edellyttää hoitoa. Minut huomattiin, kohdattiin kunnolla ja toiveitani kuunneltiin. Pääsin heti jopa luuntiheyttä mittaavaan DEXA-kuvaukseen. Hoitosuhteeni terveydenhuollossa on myös jatkunut hyvänä, olen siis ollut monella tapaa onnekas. Mutta nyt kannankin huolta niistä, äitini kaltaisista osteoporoosia sairastavista, jotka eivät ole niin tiedostavia tilanteessaan kuin minä. Mitä silloin tapahtuu, kun epävarma ja hiljainen ihminen ei osaakaan kysyä juuri oikeita kysymyksiä, eikä hän ymmärrä vaatia kunnon hoitoa osakseen? Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, mitä sinä silloin teet? Mitkä ovat valmiutesi kohdata hänet, oletko kiinnostunut hänestä vai onko sinulla kiire auttaa muita oikeasti sairaita, sivutatko hänet vain tylysti? Vältteletkö hänen katsettaan, oletko etäinen ja näytät siltä, että ymmärtäisi jo lähteä täältä pois. Puhutko edes samaa kieltä hänen kanssaan - ymmärrättekö toisianne? Viitsitkö sanoa hänelle, että kyllä se siitä, otetaan yhdessä asioista selvää, vai sanotko hänelle suoraan, että DEXA-kuvaus on liian kallis käytettäväksi hänen tapauksessaan, koska osteoporoosista ei ole riittävää näyttöä eikä häneen kannata satsata moisia resursseja? Vaivaudutko edes kertomaan, mistä hän saisi lisää tietoa sairaudestaan? Tiedätkö, että osteoporoosi on perinnöllinen sairaus, joten myös miehet voivat periä sen geeneissään? Satutko tietämään, että Suomessa toimii Osteoporoosiliitto ja toistakymmentä paikallisyhdistystä? Tiedätkö, että juuri niistä ihmiset saavat vertaistukea ja tietoa lähes kaikesta, mikä koskee osteoporoosia? Eniten olen tavannut epätietoisia ihmisiä OSTEO-infossa, jonne ihmiset voivat tulla keskustelemaan mieltä painavista asioista. Usein he kertovat joutuneensa sietämään juuri edellä kuvatun tapaista kohtelua terveydenhuollossa. Monesti heistä tuntuu, ettei heitä oteta vakavasti, ja heidän sanaansa epäillään ja sairauttaan vähätellään. Kuinka lääkäri esimerkiksi voi sanoa miehelle: Ei teillä voi olla osteoporoosia, koska se on vanhojen naisten tauti ja te olette mies! Samalla hän myös jättää miehen ilman lääkitystä, jonka seurauksena murtumia tulee aina lisää ja miehen elämänlaatu huononee. Ei ole ihme, että kansalaisten tietämys osteoporoosista on vielä melko vähäistä, varsinkin sairauden riskitekijöiden ja ennaltaehkäisyn osalta, koska osa terveydenhuollossa toimi- 15 vista eri alojen asiantuntijoista ei ehdi antaa edes osteoporoosidiagnoosin saaneelle välttämätöntä tietoa liikunnasta, ravinnosta taikka lääkkeiden sivuvaikutuksista. Muistathan, että osteoporoosista johtuvat murtumat ovat lisääntyvä uhka niin nuorille kuin ikääntyville naisille ja myös miehille, jopa lapsille. Moni pystyy parantamaan luustonsa kuntoa tai ainakin hidastamaan osteoporoosin etenemisen. Heidän elämäänsä tulee uutta valoa, sillä tähän ei kuole! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen veisitkö sinä viestiä eteenpäin? Minusta olisi tosi tärkeää, että mahdollisimman pian tavoitettaisiin kaikki osteoporoosiriskiryhmissä olevat, etenkin murtumapotilaat, joille voitaisiin tehdä jo alkuvaiheessa osteoporoosin riskikartoitus, aloittaa lääkitys ja antaa tietoa elämäntapojen muuttamisesta. Samoin tulisi tunnistaa ne riskiryhmään kuuluvat, joiden pituus on nuoruusvuosista lyhentynyt 3 5 senttimetriä. Tällä tavoin saamme ihmiset terveemmiksi ja säästämme rahaa, joka muuten joudutaan keräämään veroina osteoporootikkojen hoitoon vuodepotilaina. Toivon tämän kirjeen antavan sinulle ajattelemisen aihetta, kun seuraavan kerran kohtaat sairaan ja epävarman mahdollisesti osteoporoosia sairastavan ihmisen. Ole hänellä läsnä, kuuntele, ole ihminen ihmiselle, käytä hänelle varattu aika vain häneen. Muista ettei osteoporoosi näy päällepäin. Olisi hienoa, jos ehtisitte täyttää yhdessä osteoporoosin riskikartoituslomakkeen, mutta jos et muuta ehdi, niin anna hänelle tietoa Osteoporoosiliiton Internet -sivuista, joilta ainakin apua löytyy. Ethän pahastu näistä sanoista, tiedän, että olet vain ihminen, niin kuin minäkin. Terveisin Eija-Leena Askolin

16 TULES-VUOSIKYMMENEN- TOIMINTAVERKOSTO SUOMESSA 2006 Tules-vuosikymmen tiedotteen toimitus : Iso Roobertinkatu A, HELSINKI puh. (09) , fax (09) Projektipäällikkö Jaana Hirvonen Toimitussihteeri, toimittaja Mikko Väisänen Taitto ja painatus: Heikki Hjelt, Markkinointipörssi Oy ISSN Kansainvälisen tules-vuosikymmenen tavoitteiden edistämiseen osallistuvat myös

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

Kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta

Kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta Kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta Kuntalaiset kuntoon! tule = tuki- ja liikuntaelin tules = tuki- ja liikuntaelinsairaus, tule-sairaus Hyvä tuki- ja liikuntaelinterveys on kaikkien asia.

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori KTO puiteohjelmasta toiminnaksi, 2008-2015 Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori TULE-parlamentti parlamentti, Helsinki 4.12.2008 2008 Mieleen palauttamiseksi Tarve: tule-ongelmien

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN

Lisätiedot

Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta. 16.5.2014 Pia Turunen

Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta. 16.5.2014 Pia Turunen Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta Infektioturvallisuus Infektioiden torjunta on keskeinen osa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Potilaalla on oikeus saada laadultaan hyvää terveyden-

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen

Lisätiedot

POTILASVAKUUTUS JA MUUT KORVAUSJÄRJESTELMÄT. Duodecimin XIII Opetuksen kehittämisseminaari 1.4.2004 Reima Palonen

POTILASVAKUUTUS JA MUUT KORVAUSJÄRJESTELMÄT. Duodecimin XIII Opetuksen kehittämisseminaari 1.4.2004 Reima Palonen POTILASVAKUUTUS JA MUUT KORVAUSJÄRJESTELMÄT Duodecimin XIII Opetuksen kehittämisseminaari 1.4.2004 Reima Palonen MÄÄRITELMIÄ Komplikaatio lisätauti, jälkitauti, sivuhäiriö, (hoidon) sivuvaikutus aikaisempaan

Lisätiedot

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18 Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien

Lisätiedot

Tietoa potilasvahingoista ja potilasvakuutusjärjestelmästä. Tausta-aineistoa toimittajille

Tietoa potilasvahingoista ja potilasvakuutusjärjestelmästä. Tausta-aineistoa toimittajille Tietoa potilasvahingoista ja potilasvakuutusjärjestelmästä Tausta-aineistoa toimittajille Muutama keskeinen termi Yleiskielessä hoitovirhe tarkoittaa kaikkia potilaan hoidossa tapahtuneita virheitä tai

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille HOITOVIRHEEN SATTUESSA KOHDALLESI

Potilasvakuutus kaikille HOITOVIRHEEN SATTUESSA KOHDALLESI Potilasvakuutus kaikille HOITOVIRHEEN SATTUESSA KOHDALLESI HOITOVIRHEEN SATTUESSA KOHDALLESI Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Vauva kärsi hapenpuutteesta synnytyksessä, tämä on maksanut sairaalalle jo 2,7 miljoonaa euroa Näin kalliiksi virheet tulevat

Vauva kärsi hapenpuutteesta synnytyksessä, tämä on maksanut sairaalalle jo 2,7 miljoonaa euroa Näin kalliiksi virheet tulevat Vauva kärsi hapenpuutteesta synnytyksessä, tämä on maksanut sairaalalle jo 2,7 miljoonaa euroa Näin kalliiksi virheet tulevat Yle selvitti, miten kalliiksi potilasvahingot tulevat suomalaisille sairaanhoitopiireille.

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu. Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu. Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Moniammatillinen yhteistyö Suomen kielessä vain yksi moniammatillisuutta kuvaava käsite,

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Sosiaaliturvan selvittäminen

Sosiaaliturvan selvittäminen Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa

Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980654 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.65 Mb Susanna Tulonen on erikoissairaanhoitaja, joka

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia

Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen Työpajan antia 11.5.2017 Taustaa Moniammatillisuus terminä avaaminen Avustaja, työpari, moniammatillinen tiimi, poikkitieteellinen työ Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Tsemppaaminen intohimona

Tsemppaaminen intohimona Vetrea Tsemppi Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Tsemppi on aktiivisen ja turvatun elämän mahdollistava

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Yleislääkäripäivät 29.11.2018 LL Kati Auvinen MIKSI LÄÄKITYKSIÄ TÄYTYY ARVIOIDA? sosteri.fi 2 TAUSTAA Väestön ikääntyminen ja palvelujen tarpeen kasvu on

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta Kyselyn ensitulokset Lape seminaari 22.8.2017 Anna Saloranta Anna Saloranta Johtamiskorkeakoulu&SOC 22.8.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin?

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin? Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin? Carita Baykan, sh Teija Leikkari, sh SEKS Ihot/pkl 16.3.2017 Atopiapotilas Ihotautien poliklinikalla Lähete, lääkäri ohjelmoi kiireellisyyden, potilaalle

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

Tehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen

Tehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen Tehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen Toimintaterapeutit Jenni Heinäharju ja Anne Ronkainen Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala / Toimintaterapiapalvelut Asiakkaan kuntoutumisen

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla

Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla Sairaanhoitaja Jenni Koskinen Fysioterapeutti Kati Peltomäki Tyks Kuntoutusosasto Kaskenlinna 13.3.2017 VSSHP/Aivoviikko Moniammatillisuus Kuntoutuja/potilas

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot