Pär Slätis: suurlähettilään tervehdys 2. Moniammatillinen aivoriihi hyvän hoidon takeena 4. Sinikka Nopola ja hämäläisen terveyden eväät 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pär Slätis: suurlähettilään tervehdys 2. Moniammatillinen aivoriihi hyvän hoidon takeena 4. Sinikka Nopola ja hämäläisen terveyden eväät 8"

Transkriptio

1 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote Pär Slätis: suurlähettilään tervehdys 2 Moniammatillinen aivoriihi hyvän hoidon takeena 4 Sinikka Nopola ja hämäläisen terveyden eväät 8 Väitökset potilaan ohjaamisesta ja kohtaamisesta 10 Tule-sairauksien yleisyys näkyy hoitovahinkojen määrässä 12 Avoin kirje terveydenhuollolle 15

2 Laaja yhteistyö kohti tule-terveyttä Kansainvälinen Bone and Joint Decade -ohjelma (BJD) käynnistettiin vuonna 2000 ja päättyy vuonna Hankkeella halutaan kiinnittää niin päättäjien kuin terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden huomio tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja vammojen merkitykseen yhteiskunnassa: Nykyään nämä sairaudet aiheuttavat maailmalla enemmän kipua, toiminnan alenemaa ja terveys- ja sosiaalisektorin kustannuksia kuin mikään muu tautiryhmä. Hankkeen tavoitteena on kehittää tule-sairauksien ja vammojen ehkäisyä, osoittaa väestölle oikea-aikaista ja riittävää hoitoa sekä tukea alaan liittyvää tutkimustyötä. Hanke on saanut osakseen laajaa huomiota: siihen on liittynyt 60 valtion hallitus ja satoja terveysalan järjestöjä. KUVA: RIITTA KATKO Suomen Reumaliitto ry:n aloitteesta Suomi liittyi ensimmäisten joukossa ohjelmaan hankenimellä Kansainvälinen tules-vuosikymmen. Hankkeen toteutusta ohjaa maassamme Tules-liiga ja käytännön toteutuksesta vastaa Suomen Reumaliitto. Kentällä tapahtuva valistustyö ja koulutustapahtumat ovat olleet tuloksellisia. Etelä-Afrikassa marraskuussa 2006 järjestetty BJD:n maailmankongressi palkitsi maassamme tehtyä työtä kuvaavan posterin kokouksen parhaana. Kansallinen Suomen tuki- ja liiikuntaelinliitto, SUOMEN TULE RY, perustettiin vuonna 2003 Suomen Reumaliiton valmistelun pohjalta jatkamaan edellä kuvattua työtä tule-terveyden edistämiseksi. Liittoon kuuluu tällä hetkellä 13 valtakunnallista rekisteröityä tule-järjestöä, joista viisi osallistuu myös tules-vuosikymmen -ohjelmaan. Jäsenjärjestöjen kautta kuuluu liittoon kaikkiaan yli henkilöjäsentä. Liitto on luomassa pitkäntähtäimen ohjelmaa, joka keskittyy tule-sairauksien ja -vammojen ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen sekä tutkimustyön tukemiseen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi liitto on osallistunut ennaltaehkäisevän työn käynnistämiseen kahdessa sairaanhoitopiirissä, ehdottanut maamme tules-tutkijakoulun kanssa laaja-alaisen tutkimusohjelman käynnistämistä, tehnyt aloitteen ennaltaehkäisevän lääketieteen oppituolin perustamiseksi sekä aloittanut valtakunnalliset neuvottelupäivät, TULE-parlamentin, järjestöjen yhteisten tavoitteiden täsmentämiseksi. Liitto on saanut Raha-automaattiyhdistykseltä projektirahoituksen kansalliseen tule-ohjelmaan. Maamme väestön yleisen terveyden kohentaminen on ajankohtainen ja tärkeä tehtävä. Sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja ylipaino ovat esimerkkejä sairauksista, jotka tällä hetkellä ovat erityisen tarkkailun kohteina. Samaan kansantautien ryhmään tulee laskea myös tule-sairaudet ja tule-vammat. Näiden sairauksien ja vammojen tuloksellinen hoito lisää ihmisten liikkumiskykyä ja parantaa toimintakykyä. Toteutettuna nyt ajankohtainen kansallinen tule-ohjelma kohentaa ei ainoastaan tule-sairauksista ja vammoista kärsivien potilaiden terveyttä ja elämänlaatua, vaan heijastuu myös suotuisasti väestön yleiseen terveyteen. SUOMEN TULE ja kansallinen tule-ohjelma antavat hyvät puitteet väestön paremman tule-terveyden saavuttamiseksi. Pär Slätis Professori, LKT Bone and Joint Decade -ohjelman Suomen suurlähettiläs 2 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

3 Moniammatillisuus KUNTOUTUKSEN KESKEINEN VOIMAVARA Kuntoutuksen vaikutus nojautuu suurelta osin moniammatilliseen työotteeseen. Tulokseen on päädytty moniammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuuden osoittavilla laajoilla systemoiduilla kirjallisuuskatsauksilla. Näissä katsauksissa kuntoutustutkimuksiksi on yleensä hyväksytty vain ne julkaisut, joissa on käytetty moniammatillista lähestymistapaa. Keskeiseksi kysymykseksi muodostuukin, voiko kuntoutus olla menestyksellistä, vaikkei se olisikaan aina niin moniammatillista. Toinen tärkeä kysymys on: Jos nimenomaan moniammatillinen kuntoutus on vaikuttavaa, mikä siitä tekee vaikuttavaa? Edellä oleva ei ole pelkästään teoreettista ja akateemista pohdintaa, vaan sillä on käytännön merkitys suunniteltaessa eri palvelujen sisältöjä. Tule-sairauksista on käytännössä opittu, että eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on välttämätöntä hyvän hoito- ja kuntoutustuloksen saavuttamiseksi. Sairauksien diagnosointi edellyttää lääkärin työpanosta, kun taas käytännön potilasohjeiden antaminen omatoimiseen harjoitteluun, on selkeästi fysioterapeutin ominta työaluetta. Jos harjoittamisen esteenä ovat virheelliset uskomukset tai kivun ja kuormittamisen pelko, niin saatetaan tarvita psykologia. Joskus kuntoutumisen esteenä on hankala sosiaalinen tilanne tai kuntoutujan on vaikea tunnistaa omaa kuntoutumista tukevia yhteiskunnan tukijärjestelmiä. Silloin sosiaalityöntekijä tai kuntoutusohjaaja on tarpeen. Edellä oleva lista ei ole millään muotoa täydellinen, mutta se ha- "Parhaimmillaan moniammatillinen yhteistyö muodostuu tiimityöksi, jonka yhteistulos on suurempi kuin tiimin työntekijöiden tuotokset erikseen yhteenlaskettuna." vainnollistaa sitä moniammatillista verkkoa, jota potilas aika ajoin tarvitsee. Keskeiseksi haasteeksi hoito- ja kuntoutusjärjestelmässä muodostuu se, kuinka hyvin osaamme hyödyntää eri asiantuntijoita. Suutari pysyköön lestissään on hyvä periaate, mutta erityisasiantuntijankin täytyy tietää ainakin siinä määrin muiden erityistyöntekijöiden osaamisesta, että osaa hyödyntää muiden asiantuntijoiden apua. Parhaimmillaan moniammatillinen yhteistyö muodostuu tiimityöksi, jonka yhteistulos on suurempi kuin tiimin työntekijöiden tuotokset erikseen yhteenlaskettuna. Tämä edellyttää, että tiimin jäsenet tuntevat hyvin toisensa ja toistensa työnkuvan ja että he ovat hyvin sitoutuneet tavoitteisiin. Heidän tulee samalla myös olla oman alansa hyviä ammattilaisia. Tällaisia niin sanottuja huipputiimejä muodostuu suhteellisen harvoin, koska työyhteisöt pyrkivät nykyisin pirstoutumaan. Vaikka emme aina yltäisikään huipputiimin työskentelyn tasolle, meidän 3 on syytä pyrkiä hyödyntämään tehokkaasti toinen toistemme työpanosta ja osaamista. Keskeistä tällaisissa pyrkimyksissä on hyvien vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Vuorovaikutustaidot ovat keskeinen voimavara kaikessa työnteossa. Ne ovat tarpeen myös potilasasiakkaidemme kanssa. Vuorovaikutus ja sen laatu ovat keskeisiä seikkoja myös selvitettäessä, miksi moniammatillinen kuntoutus on vaikuttavaa. Tutkimusta tarvitaan vuorovaikutusmekanismien selvittämiseksi. Kaikkea ei tarvitse tietää, jotta voisimme hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa. Moniammatillinen lähestymistapa on tehokas ja vaikuttava tapa työskennellä, vaikka emme tiedäkään tarkkaa vaikutusmekanismia. Voimme siis hyvin mielin nojautua moniammatilliseen työotteeseen ja kehittää sitä edelleen. Heikki Hurri Tules-liigan puheenjohtaja Kuntoutusylilääkäri, Kuntoutus ORTON KUVA: KUNTOUTUS ORTON

4 Moniammatillinen jo opettaa potilaan uim M oniammatillisuudesta on muodostunut terveydenhuollossa käytetty trendihokema ja se nähdään osana laadukasta ja kokonaisvaltaista osaamista. Mutta miltä näyttää tuleserikoisyksikön todellinen arki moniammatillisuuden valossa? Ylilääkäri, reumatologian professori Pekka Hannonen kertoo moniammatillisuuden roolista ja merkityksestä Keski-Suomen keskussairaalassa, jossa hän on toiminut sisätautiylilääkärinä vuodesta 1988 alkaen. Hän vastaa muun muassa neljän reumatautien poliklinikan toiminnasta. Poliklinikoilla tutkitaan ja hoidetaan potilaita, jotka sairastavat nivel- tai selkärankareumaa, eri syistä johtuvaa niveltulehdusta, nivelpsoriasista, osteoporoosia, artroosia tai jotakin harvinaista reumatautia. Suurin osa potilaista on saanut jatkotutkimuslähetteen klinikalle terveyskeskuslääkäriltä. Hannosen mielestä moniammatillisuuden tavoitteena on auttaa ihmistä mahdollisimman monipuolisesti vastaamaan omasta terveydestään ja sen edistämisestä. Moniammatillinen tiimi myös opastaa yksilöä sopeutumaan sairauteensa ja sen aiheuttamiin rajoituksiin. Kun perinteisessä lääketieteessä hoitohenkilöstö miellettiin potilaan pelastajaksi "sairauden virrasta", kroonisissa sairauksissa henkilöstön tehtävänä on opettaa potilas uimaan siinä, Hannonen sanoo. Sairaalan perusidea on moniammatillisuus Väitetään, että terveydenhuolto on liian erikoistunutta ja eriytynyttä, eikä se enää näe hoitokokonaisuutta yksityiskohdilta. Hannosen mielestä on totta, että terveydenhuolto on lokeroitunut ja asemiinsa jämähtänyt, mutta hänestä yhteistyö erikoissairaanhoidon eri alojen ammattilaisten kanssa sujuu pääsääntöisesti hyvin. Sitä vartenhan sairaalat ovat alun perin perustettu. Silti perinteisten erikoisalojen välisiä muureja voi olla vaikea murtaa. Kullakin on omat toimintatapakulttuurit Hannosen mukaan kaiken tule-hoidon perusta on diagnoosi. Hoidon moniammatillisena tavoitteena on tule-sairautta sairastavan tukeminen kasvussa oman sairautensa asiantuntijaksi sekä valtuutus hoitonsa tärkeimmäksi toteuttajaksi. 4 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

5 ukkue aan KUVA: PIRJO MAILAMMI ja asenteet istuvat syvällä. Erityisen piintyneitä asenteet ovat moniammatillisuuteen perehtymättömillä, mutta selvää edistystä on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Hannonen toteaa, että krooniseen sairauteen äskettäin sairastunut tai juuri diagnoosin saanut tarvitsee aina moniammatillista ohjausta. Keski-Suomen keskussairaalan reumatiimiin kuuluvat ainakin erikoislääkäri tässä tapauksessa reumatologi, mutta tarvittaessa myös ortopedi ja muiden alojen erikoislääkärit, fysioterapeutti, psykologi, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, lähi- ja sairaanhoitaja, ravitsemusterapeutti sekä jalkaterapeutti. Hannosesta nämä kaikki kuuluvat hyvään hoitojoukkueeseen. Lääkäri on ensisijaisesti diagnostikko ja lääkehoidon ohjaaja. Hänen tietonsa vaikkapa fyysisestä harjoittelusta, ravitsemuksesta, apuvälineiden käytöstä, jalkojen hoidosta, kivun kohtaamisesta tai sosiaalietuuksista on rajallista. Palvelujen mitoitus riippuu täysin potilaan tarpeista. Pelkästään monen ammatin edustavuus ei riitä, vaan tarvitaan myös riittävästi työntekijöitä. Esimerkiksi toimintaterapeutin sekä ravitsemus- ja jalkaterapeutin toimia pitäisi ehdottomasti lisätä sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa, Hannonen sanoo. Pekka Hannonen on koulutukseltaan sisätautilääkäri ja reumatologi. Olen harrastanut työni ohella kliinistä tieteellistä tutkimusta ja opetustyötä. Olen toiminut Kuopion yliopiston reumatologian vastuuhenkilönä jo parikymmentä vuotta ja sivutoimisena reumatologian professorina vuodesta 2003 alkaen. Tiimi ei rajoitu vain sairaalan sisäpuolelle. Hoitojoukkueeseen kuuluvat kiinteästi myös potilaan oma terveyskeskuslääkäri ja -sairaanhoitaja, hammaslääkäri ja apteekkihenkilöstö. Tosin nykyinen perusterveydenhuollon avainosaajien vaihtuvuus heikentää tiimien toimivuutta. 5 Hannonen korostaa, että usein tiimeistä puuttuu kaikista tärkein hoidon toteuttaja, eli potilas itse sekä hänen omaisensa ja läheisensä. Potilas on hoitotiimin keskushenkilö. Hänen kanssaan neuvotellaan eri hoitomuodoista sekä niiden mahdollisista eduista ja haitoista. Potilas voi osallistua hoitomuotojen valintaan. Hänellä on myös ehdoton valta kieltäytyä hoidoista. Hannosen mukaan lääkärin suosittamasta hoidosta kieltäytymisiä sattuu ani harvoin jos hoitosuhde on kohdallaan ja potilas on saanut riittävästi tietoa hoidon hyödyistä ja haitoista. Potilas on yksilö, jonka kaikki moniammatillisen joukkueen jäsenet hahmottavat omasta erikoisalastaan käsin. Myös vertaistuki on alusta alkaen kuulunut tiimimme toimintaperiaatteisiin. Kolmannen sektorin järjestöjen edustajat käy-

6 vät meillä kertomassa vertaistukiverkostoista ja yhteisistä kokoontumisista. Raha ja lisätarve moniammatillisuudelle Ihmisten yksinäisyys ja syrjäytyneisyys lisäävät moniammatillisuuden tarvetta. Hannonen työskentelee erikoissairaanhoidossa, jossa nämä tekijät eivät ole niin silmiin pistäviä kuin perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Sen sijaan väestön ikääntyminen, siihen liittyvä monisairastavuus ja toimintakyvyn huononeminen on selvästi nähtävissä. Erityisesti vuodeosastoilla potilaiden keski-ikä on kasvanut ja potilaiden samanaikaisten sairauksien määrä on lisääntynyt. Hoitosuhteet ovat myös pitkiä. Useimmat potilaistamme sairastavat elinikäistä sairautta, jossa hoito ei lopu koskaan. Voi olla, että potilaalla on pitkiä remissiojaksoja, jolloin sairaus ei ole akuutti. Tällöinkin potilaan tulee saada kokea olevansa yhä hoitotiimin jäsen ja ottaa tarvittaessa yhteyttä tiimin muihin jäseniin. Nykypotilaat haluavat terveydenhuollossa palvelua, eivätkä tyydy ylhäältä alaspäin tulleeseen ohjeistamiseen. Hannonen näkee tämän terveenä kehityksenä. Toki on syytä muistaa, että yhteisin varoin tuotetun sairaanhoidon ensisijaisena tavoitteena on tuottaa vaikuttavia eli terveyttä lisääviä ja haittoja poistavia hoitoja. Hannonen lisää, että terveydenhuoltoon mahtuu paljon myös laajemmin hyvinvointiin tähtäävää toimintaa, jossa potilaan vaatimukset ja päätösvalta voivat lisääntyä omarahoitusosuuden kasvun myötä. Hannosesta on ilmeistä, että tulevaisuudessa sairaaloissa hoidetaan potilaita erikoisalasta riippumatta niin sanotuilla vapailla paikoilla. Vapaalla paikalla potilaan hoito ei olisi niin sidottua yhteen erikoisalaan, vaan häntä hoidetaan tarpeen mukaan. Pikaista korjausta kaipaava ongelma on erilliset lait kansanterveydestä ja erikoissairaanhoidosta. Ne vaikeuttavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon joustavaa yhteistyötä ja suunniteltujen hoitopolkujen toteutusta, Hannonen sanoo. Hänestä moniammatillisuus ei tuhlaa, vaan säästää pitkällä aikavälillä rahaa ja resursseja. Myöskään hoitotakuu ei oman kokemukseni mukaan ole vaikuttanut negatiivisesti moniammatilliseen työskentelyyn. Yhteen ja yhdessä pelaava joukkue Hannosella on selkeä käsitys ihannetiimistä. Hänestä jokainen tiimin jäsen edustaa omaa erikoisosaamistaan tai suuntautumisalaansa ja on tiimille hyödyllinen. Hyvin toimivan moniammatillisen tiimin jäsenet ovat itseohjautuvia. Jokainen tuntee vahvuutensa ja myös sen, milloin tarvitaan toisen tai toisenlaista osaamista. Tiimi on ristiin kouluttautuva ja päällekkäinen tietäminen on työn kannalta mielekästä. Ammatti-ihminen pystyy itsenäisestikin kartuttamaan tietojaan ja taitojaan opiskelemalla ja harjoittelemalla. Sen sijaan sosiaalisten taitojen opetteleminen ja kommunikaatiokykyjen vahvistaminen aikuisiässä on työlästä, eikä niiden ajaminen yhdestä puusta veistettyyn malliin ole järkevää. Hyvähenkisessä moniammatillisessa työskentelyssä hyväksytään erilaisia persoonallisuuksia. Samoin tiimityöskentely silottelee pahimpia särmiä itse kustakin, Hannonen sanoo. Moniammatillisuus ei ole vain työskentelyä moniammatillisessa Pekka Hannonen suhtautuu kaikkien alojen asiantuntijoihin epäillen ja ennakkoluuloisesti: En vielä tähän päivään ole tavannut ainoatakaan poikkitieteellistä tai -taitoista asiantuntijaa. Yleensä he ovat tuuliviirejä, jotka haistavat myyvät trendit ja vetelevät naruja niin kauan kuin kauppa käy ja se kannattaa. työryhmässä, vaan yhteistyötä muiden ammattikuntien edustajien kanssa. Hannosesta moniammatillinen työskentely on avointa, toisten ammattitaitoon luottavaa ja muut huomioivaa sekä palautetta antavaa verkostotoimintaa. Jokainen hoitaa oman leiviskänsä, mutta tarvittaessa on valmis paikkaamaan havaitsemiaan puutteita muiden työskentelyssä. Moniammatillinen hoitotiimi toimii yksi mies/nainen ja yksi ääni -periaatteella. Hannosen mielestä hioutuneessa porukassa ei tarvita erillisiä strategisia linjanvetoja, vaan jokainen ammattilainen osaa tarvittaessa kehittää omaa työnkuvaansa itsenäisesti. Kuitenkin tiukan paikan tullen lääkäri kantaa lääketieteellisen vastuun ja tekee linjaratkaisun. Koko toimintahan perustuu potilaalle annettuun diagnoosiin, jonka kautta potilaan hyvää ryhdytään rakentamaan ja johon koko hoito perustuu. Hyvässä joukkueessa saa toisaalta reippaastikin olla eri mieltä ja räiskyä. Potilaan asia kulkee kuitenkin aina edellä, ja hänen kanssaan pitää toimia asiallisen ymmärrettävästi. Hannonen myöntää, että töitä on paljon ja uupumus on yleistä. Kiristyvä talous toimii uupumuksen katalyyttinä. Parhaimmillaan moniammatillinen tiimi toimii myös tukiverkkona ja tarvittaessa työn ohjaajana. Eniten terveydenhuollossa uupumusta aiheuttaa, kiireen ja sen aiheuttaman riittämättömyyden tunteen lisäksi epäonnistumisen pelko. Onneksi tervehenkinen moniammatillisuus huojentaa tätä taakkaa ja vähentää pelkoa. 6 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

7 KUVA: PIRJO NIKANDERIN ARKISTO Vuorovaikutuksellinen näkökulma moniammatillisuuteen M oniammatillinen yhteistyö nähdään usein yhtenä keskeisenä välineenä, jonka avulla sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin voidaan vastata. Sen koetaan tuovan organisaation toimintaan lisäarvoa. Työntekijöiden yhteistyön uskotaan takaavan tasapuolisemman, läpinäkyvämmän, niin ammattilaisten kuin asiakkaidenkin kannalta paremman hoitoja päätöksentekotyön laadun. Vaikka moniammatillisuus onkin terveydenhuollossa paljon käytetty ja usein viitattu toimintamalli, ei sen toteutumisesta käytännössä ja ammattilaisten arkisesta vuorovaikutuksesta ole vielä riittävän tarkkaa tutkimustietoa. Moniammatillinen yhteistyö on lopulta pääasiassa puhetta ja vuorovaikutusta, joiden avulla ammattikuntien edustajat tuovat oman erityistaitonsa esille ja muiden käyttöön. Hyvä kommunikointi ja selkeä keskinäisviestintä ovat onnistuneen tiimityön perusedellytyksiä. Tiimityöskentelyssä eri äänenpainot ja ammattiryhmien erityisosaamista korostavat ammattisanastot ja -murteet vääjäämättä kohtaavat ja sekoittuvat toisiinsa. Tiimityö merkitsee siis ammattitaustan mukaan vaihtuvien painotusten, arvojen ja asenteiden kohtaamista ja kunnioittamista. Eri alojen professionaaleja voi kuvata ammattiheimoiksi, joilla jokaisella on oma koulutuksen sanelema perspektiivinsä, viitekehyksensä ja käsityksensä potilaan elämäntilanteen arvioinnin periaatteista. Vuorovaikutuksen tutkimus rakentuu päätöksentekotilanteista koostuvien, usein videoitujen, aineistojen analyysille. Ruohonjuuritason tarkastelu tuottaa tietoa ammattiryhmien yhteistyödynamiikasta, erimielisyys- ja konfliktitilanteiden purkamisesta sekä eettis-moraalisen päättelyn ja tasapainoilun käytänteistä. Tämänkaltainen tieto on korvaamatonta sekä olemassa olevia käytäntöjä kehitettäessä että tulevia ammattilaisia koulutettaessa. Päätöksenteon argumentaatiotapoja analysoimalla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan asettamia vaatimuksia ja osaamista voidaan tarkastella osina tilanteita, joissa ammattikuntien edustajat työtään tekevät. Ristiriitatilanteissa ei välttämättä ole kyse epäonnistuneesta 7 kommunikaatiosta, henkilökysymyksistä tai vaikeista ihmissuhteista. Tiimien toiminnan tutkiminen tuo pikemminkin näkyviin sen, miten ammattilaiset käytännössä tasapainoilevat taloudellisen niukkuuden, resurssien puutteen, asiakkaiden erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden sekä päätöksenteon kriteereiden ristipaineessa. Tiimivuorovaikutuksen analyysin kautta opitaan samalla paremmin ymmärtää myös sitä, mikä rooli ammattikuntien rajat ylittävillä ymmärtämisen taidoilla on osana tämän päivän ammattivaatimuksia ja asiantuntijuutta. Moniammatillisen yhteistyön painoarvo päätöksenteon välineenä tulee varmasti lisääntymään terveydenhuollossa. Samalla sille annetut tehtävät, haasteet ja tavoitteet tulevat entisestään monimutkaistumaan. Tämä luo lisäpaineita myös moniammatillisten viestintäja yhteistyötaitojen hallitsemiseen. Pirjo Nikander Sosiaalipsykologian dosentti Tampereen yliopiston Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos

8 SINIKKA NOPOLA: Tommonen venyttely kiinnostaa HERSYVISTÄ MURREKIRJOISTAAN JA LASTENROMAANEISTAAN TUNNETUKSI TULLUT KIRJAILIJA SINIKKA NOPOLA KERTOO SUHTEESTAAN LIIKUNTAAN JA HYVINVOINTIIN OMALLA HÄMEEN MURTEELLAAN, MUTTA EI TEHRÄ TÄSTÄ NY NUMEROO. KUVA: PERTTI NISONEN Mitä sinulle tulee mieleen lyhenteestä: tules ja sanoista: tuki- ja liikuntaelin? Tules, siitä tulee miäleen että tunny jo siältä, mitä sää kuppaat. Tuki- ja liikuntaelin on elin, josta tarttis pitää hyvää hualta. Kolottaako selkääsi joskus tai kipeytyvätkö kirjoittajan käden nivelet? Ei, ihme kyllä. Kuuluuko liikunta kirjailijan elämään? Kuuluu. Mää otin vuarenvaihteessa tavotteeks tehrä vappuna spakaatin. Tommonen venyttely kiinnostaa. Mikä on lempiurheilulajisi? Haaveiletko jonkin uuden lajin aloittamisesta? Hiihto talvella ja uinti kesällä. Mää oon haaveillu sulkapallon alottamisesta jossain palloiluhallissa talvisaikaan. Mää oon pelannu sitä vaan kesällä mökin nurmikolla, ja tuuli lennättää mun palloni aina sireenipuskaan. Oletko terveysintoilija: Miten huolehdit omasta terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi? Mää oon terveysintoilija siinä miälessä, että tykkään päsmäröirä muita. Mää yritän saada poikani syämään vihanneksia mutta itte verän lakritsaa. No ei vais, kyä mää yritän syärä terveellisesti sekaruakaa, aika paljon kalaa, vihanneksia ja marjoja. Mää syän myäs ruisleipää, parsakaalia, maissia, porkkanaa ja manteleita. Sitten mulla on tavote roikkua pualapuissa. Mää hankin ne vuasi sitte. Kaks kertaa oon roikkunu. Voisiko taide mielestäsi innostaa ihmisiä muuttamaan elintapojaan? Voisiko esimerkiksi kirjoitettu hahmo toimia esikuvana? Miksei. Ehkä suamalaiseen kirjallisuuteen ilmestyy uus sankari, parsakaalin, rasvasen kalan ja mustikan syäjä. Se välttää reuman ja syävän ja siittä tulee muistinero. Onko sinulla salaista pahetta? Liiallinen mantelien ja rusinoitten syönti. Meikäläisellä on siinä miälessä aina joulu. Mikä on elämänasenteesi salaisuus? Ei mulla mitään erikoista elämänasennetta oo. Mää oon välillä raskasmiälinenkin, pelkään esimerkiks mitä ilmastonmuutos tua tullessaan. Onko sinulla mottoa tai iskulausetta? Tyhjän saa hakemattaki. Jos sinulla olisi kaikki valta maan päällä, niin mitä päättäisit? Mää yrittäsin järjestää tän ilmastomuutosasian kuntoon. Enerkiayhtiöt ja ympäristöaktivistit yhteistyähön! Tuulivoimaa tarttee lisätä roimasti, kävely ja pyäräily kunniaan. Mikä on oman tuotantosi lempiteos? Kyä tässä jotain häikkää o. Se on romaani joka ilmesty syksyllä Siinä Eila ja Rampe saa vävyehrokkaan, kun Likka tua poikaystävänsä näytille. Eila ihastuu siihen, kun se syä sushia ja jua pressoo. Rampe uhkaa syrjäytyä, se on Eilalle vaan semmonen makkarapoika. Enempää mää en kerro. 8 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

9 hoitaa ja helpottaa Nauru parantaa tunnetusti työskentelyilmapiiriä ja laukaisee hetkessä kiusallisen tilanteen. Hoitoja vuorovaikutustilanteissa syntyy herkästi kommelluksia ja hauskoja sattumuksia. Epikriiseistä poimitut lipsahdukset ovat tästä tuttu esimerkki. Näistä työyksikössä tapahtuneista hupijutuista kehkeytyy vuosien myötä lentäviä lauseita ja kaskuja, jotka kiertävät kahvihuoneissa perjantai-iltapäivän loppukevennyksinä. Ohessa olevat parhaat palat ovat tuoreita tallenteita eräästä suomalaisesta tules-hoitoyksiköstä, jossa sattuu ja tapahtuu. Eräs hoitajista ylläpitää työpaikkansa naurupankkia, johon kertyy säännöllisesti herkullista satoa. Hassut sattumukset ovat iloista kansanperinnettä, joka kannattaa kerätä talteen. Epikriiseistä poimittuja: Kaksi kolme vuotta sitten pudotti painoaan yli 10 mg. Potilas sairastui nuhaan ja yskään. Pari päivää myöhemmin pakarat kipeytyivät. Kävely oli vaivalloisen näköistä, leveäraiteista ja laahaavaa. Röntgen-kuvissa nähdään rannenivelissä reuman aiheuttamia eroottisia muutoksia. Potilaalla on mahdollisesti lievähkö naisen selkärankareuma. Migreeniä on tiedossa. Reilu buffalo hump, pää eteen työntynyt. Aurinkoa hiukan iholla näkyy. Olkapäillä kävely onnistuu, varpailla kävely ei onnistu. Sitä edeltänyt bussissa ja kirkossa istuminen. Nyrkistys pohjaan saakka. Vasemmasta silmästä leikattu kaihdin ja oikeaan tulossa kaihdinleikkaus. Oireistona on ollut... kasvojen sääriihottumaa... Tutkimuksessa todetaan normaalissa ravitsemustilassa oleva rouva. Taivuttaa sormet lähelle lattiaa, oikaistessa tukehtuu polviin. Aiemmin jämähtänyt herkästi oviaukkoon tai liikkeelle lähtöön. Kiristellään kaikki ruuvit ja tyydytään tähän, poikkitankoa ei tarvita. Pestään huolellisesti painepesurilla pitkähkön leikkauksen jälkeen. Tules 10+ julkaisee mielellään myös tulevaisuudessa hauskoja sattumuksia ja kevennyksiä tällä palstalla. Lähetä jutut toimitukseen, yhteystiedot löydät tiedotteen takakannesta. Tules-vuosikymmenen materiaaleja terveydenhuollon ammattilaisille Tules-vuosikymmenen Kotikonsteja -esitesarjassa on ilmestynyt esitteet osteoporoosista, nivelrikosta ja selän hoidosta. Esitteitä on sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Niitä voi tilata terveydenhuollon yksiköihin asiakkaille 10 sentin kappalehintaan. Lisäksi tilaajilta laskutetaan postimaksut. Verkostoon kuuluville esitteet ovat maksuttomia, mutta yli 20 kappaleen tilauksista laskutetaan postimaksu. Esitteen voi myös ladata Internet-sivuiltamme ilmaiseksi. Selän hoidosta ja nivelrikosta on tehty kalvosarjat terveydenhuollon ammattilaisille potilasohjaukseen. Kalvosarjoihin kuuluu taustateksti. Hinta: 35 euroa/kalvosarja. Tilaukset: Lisätietoja Internet-sivuiltamme: Kotikonsteja nivelrikon hoitoon Kotikonsteja osteoporoosin hoitoon Kotikonsteja selän hoitoon 9

10 Leikkauspotilaan ohjausta voidaan tehostaa L eikkauspotilaiden sairaalassaoloajat ovat selvästi lyhentyneet 90-luvulta alkaen. Tästä huolimatta potilaan odotukset leikkausta koskevan tiedon suhteen eivät ole vähentyneet. Hoitotakuu asettaa myös lisävaateita ohjaukselle. On odotettavissa, että kun yhä useampi potilas pääsee leikkaukseen nopeammin, myös ohjaukselle varattu aika lyhenee. Tällä hetkellä potilaalta edellytetään itseohjautuvuutta; hänen tulee osata hoitaa itseään ennen leikkausta niin, että hän on valmis leikkaukseen sairaalaan tullessaan. Leikkauksen jälkeen potilaan on osattava toipua itsenäisesti. Vaatimukset hoitajien toteuttamalle ohjaukselle eivät ole vähentyneet, sillä jo laki potilaan asemasta ja oikeuksista velvoittaa potilaan ohjaamiseen. Potilaan ohjaus on hoitotyön keskeinen toiminto. Sitä on tutkittu paljon, mutta jatkotutkimus on edelleen tarpeen, jotta potilaan voimavaraistumista ja oman elämänhallinnan saavuttamista tukevaa ohjausta voitaisiin tehostaa. Terveystieteiden tohtori Kirsi Johansson tutki väitöskirjassaan ortopedisten potilaiden ohjausta voimavaraisuuden näkökulmasta. Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa kuvataan ortopedisen potilaan ohjauksen kehittämisalueita. Johanssonin tulokset osoittavat, että ohjaamalla potilasta tehokkaasti, on mahdollista tukea potilaan tunnetta oman elämänsä hallinnasta leikkaukseen liittyvänä aikana. Tutkimuksen alkuvaihe Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin, minkä asioiden tietämistä potilaat pitivät tärkeinä leikkaukseensa liittyen. Tätä tutkit- KUVA: KIRSI JOHANSSONIN ARKISTO tiin kaksivaiheisella kyselyllä, johon vastasi 212 ortopediseen leikkaukseen menevää potilasta 17 sairaalasta ja 22 osastolta eri puolilta Suomea. Mukana oli muun muassa lonkkaproteesileikkaukseen menossa olevia. Potilaat pitivät tärkeimpänä tietoa leikkaukseensa mahdollisesti liittyvistä ongelmista ja jälkioireista. Sen sijaan tietoa siitä, miten saada yhteys toisiin samassa tilanteessa oleviin potilaisiin pidettiin vähemmän tärkeänä, Johansson sanoo. Toisessa vaiheessa selvitettiin hoitoyksiköissä jo käytössä olevia toi- Kirsi Johansson toimii Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen valtakunnallisen tutkijakoulun koordinaattorina ja Potilasohjauksen tuloksellisuus -tutkimusryhmässä. Väitöksessä testattua ohjausmallia sovelletaan vastaisuudessa myös avannepotilaiden hoidossa. Johansson jatkaa edelleen ortopedisten potilaiden ohjaustutkimusta kansainvälisessä tutkimusprojektissa. mintatapoja, joita hyödynnetään ortopedisen potilaan ohjauksessa. Yhden yliopistosairaalan 146 potilaalta ja 56 hoitajalta kysyttiin, miten he kokivat ohjauksen toteutuneen. Lisäksi tarkasteltiin ortopedisille potilaille tehtyjä kirjallisia potilasohjeita ja olemassa olevaa tutkimustietoa ortopedisen potilaan ohjauksen sisällöistä, menetelmistä ja ohjauksen vaikutuksista potilaaseen. Tulosten mukaan potilasohjauksen nykykäytännössä ei huomioida riittävästi potilaiden odotuksia tiedon suhteen. Potilaat pitivät tietojaan puutteellisena tietyissä hoitoon liittyvissä asioissa. Myös ohjauksen sisällöt ja ohjauksen menetelmälliset ratkaisut ovat olleet epäsystemaattisia, eikä ohjauksessa ole otettu voimavaraisuuden näkökulmaa huomioon, Johansson toteaa. Käsitekartta ohjausmalliksi Tutkimuksen kahden ensimmäisen vaiheen perusteella laadittiin ohjausmalli, jonka avulla voidaan tehokkaasti auttaa ja tukea potilasta oman elämänsä haltuun ottamisessa leikkaukseen liittyvässä tilanteessa. Tässä ohjauksessa hyödynnettiin koulutuksen alueella paljon käytössä olevaa käsitekarttamenetelmää. Tämän helposti omaksuttavan menetelmän avulla voidaan potilaan olemassa oleva tieto jäsentää selkeästi. Tämän jälkeen potilaan odotukset ja tarpeet tiedon suhteen ovat selvemmin havaittavissa. Testattu ohjaus tuki potilaan voimavaraistumista ja hänen tunteensa oman elämän hallinnasta lisääntyi, Johansson sanoo. Väitöksen valossa hoitohenkilökunnan koulutusta potilasohjauksessa tulisi syventää ja yleisiä ohjauskäytäntöjä muuttaa. 10 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

11 Sosiaalisella tuella tutkitusti merkitystä potilaille ja hoitajille F ilosofian tohtori Leena Mikkola tutki puheviestinnän alaan kuuluvassa väitöskirjassaan potilaan ja hoitajan välistä vuorovaikutusta ja tuen merkityksiä. Väitös tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa. Mikkola toteutti tutkimuksensa kirurgisella osastolla. Hän keräsi aineistonsa havainnoimalla potilashoitajavuorovaikutusta päivittäisissä hoitotilanteissa, joita myös nauhoitettiin. Lisäksi hän haastatteli potilaita ja hoitajia. Mikkola selvitti potilaan ja hoitajan väliseen suhteeseen sekä osastohoitoon liittyviä tuen erityispiirteitä. Potilaat ja hoitajat antavat tuelle samanlaisia merkityksiä. Tuki on heille tiedon rakentumista, tunteiden oikeuttamista ja käsittelemistä, jatkuvuuden ylläpitämistä sekä vuorovaikutussuhteen olemassaoloa, Mikkola sanoo. Väitöksen mukaan hoitajat kuvaavat vuorovaikutteista tukea ensisijaisesti siitä näkökulmasta, kuinka aloitteelliseksi tai responsiiviseksi tuki koettiin. Responsiivisuudessa on kyse ennen muuta tilanneherkkyydestä ja kyvystä reagoida potilaan aloitteisiin vuorovaikutusta tukevalla tavalla. Potilaat puolestaan antavat tuelle merkityksiä ennen muuta sen mukaan, kokevatko he hoitajan toimivan yhdessä potilaan kanssa ja kokevatko he hoitajan olevan potilasta varten. Tuen antajan ja tuen saajan rooli vaikuttaa siihen, millaisia merkityksiä tuelle annetaan ja miten sitä arvioidaan. Vuorovaikutussuhdetta ja siinä välittyvää tukea ei välttämättä eroteta toisistaan. Tämä tarkoittaa, että käsitys saadusta ja osoitetusta tuesta voi perustua myös kokemukseen potilas-hoitajasuhteen laadusta, Mikkola korostaa. Hyväksytyksi tulemisen kokemus osastolla Sosiaalisen tuen katsotaan vaikuttavan hyvinvointiin ennen muuta siten, että tuki lisää tuen saajan tunnetta elämänhallinnasta. Tuessa on kyse myös kokemuksesta hyväksytyksi tulemisesta omana itsenään. Hyväksytyksi tuleminen näyttää olevan tärkeää myös ammatillisissa auttamissuhteissa. Sekä potilaat että hoitajat kokivat, että hyvän vuorovaikutussuhteen olemassaolo auttaa selviytymään ja se toimii tukena itsessään. Tämän vuoksi pitäisi tarkastella ennen muuta potilas-hoitajasuhteen rakentumista ja siihen liittyviä piirteitä, Mikkola toteaa. Osastohoito on haasteellinen ympäristö tuen saamiselle. Usein potilaalla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, keitä hoitotilassa on läsnä. Myös intimiteetti on usein uhattuna. Osastohoidossa vuorovaikutus on myös sirpalemaista, koska monesti keskusteluaikaa on vähän ja keskustelut keskeytyvät helposti. Osasto on ympäristönä haasteellinen myös hoitajille, jotka jäsentävät omaa hoitajuuttaan tiedon-, prosessien- ja emotionaalisen hallinnan kautta. Jotta hoitaja pystyisi osoittamaan tukea, hänellä tulee olla resursseja tuen antamiseen näillä osaalueilla. Potilaan odotukset ja tulkinnat perustuvat ensisijaisesti joko hoitoon tai vuorovaikutuk- 11 Leena Mikkola jatkaa tutkimustaan tuen ja vuorovaikutussuhteen yhteyksistä. Mikkolasta tule-sairauksien hoidossa kiinnostavaa on vuorovaikutuksen kokeminen tilanteissa, joissa konkreettisen avun tarve on suuri. Konkreettinen apu voi välittää merkityksiä hyvästä vuorovaikutussuhteesta, mutta myös korostaa apua tarvitsevan avuttomuuden tunnetta, Mikkola tähdentää. seen hoitavan henkilökunnan kanssa, Mikkola sanoo. Monet tuen välittymiseen liittyvät kysymykset palautuvat organisaation toimintaan. Tuen saaminen hoitotyön ääneen sanottuna tavoitteena edellyttää paitsi riittävän hyvän vuorovaikutussuhteen rakentumista, myös toimintatapojen tarkkaa arviointia ja todellisiin tarpeisiin mitoitettuja terveydenhuollon resursseja.

12 Tule-sairauksien yleisyys näkyy hoitovahinkojen korvausmäärissä V ahingot ovat inhimillisiä myös terveydenhoidossa. Silti on perusteltua, että joissain tapauksissa hoitovirheistä syntyvä haitta tulee korvata potilaalle. Potilasvahinkolain mukaisesti vakuutus korvaa sairaudenhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen vahingon. Tästä syystä jokaisella terveydenhuollon yksiköllä tulee olla potilasvakuutus. Vuonna 2006 Potilasvakuutuskeskus teki korvausratkaisun noin 8200 vahinkoilmoituksesta, joista 28,5 prosenttia todettiin korvattaviksi potilasvahingoiksi. Korvausta maksettiin siis noin 2300 potilasvahingosta. Korvatuista vahingoista lähes 90 prosenttia oli hoitovahinkoja. Infektiovahinkoja oli noin seitsemän prosenttia ja muita vahinkoja, kuten laite- tapaturma-, palo- tai lääkkeentoimittamisvahinkoja, oli vajaa kolme prosenttia. Yleisin korvattava hoitovahinko oli sattunut tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuneen toimenpiteen yhteydessä. Potilasvahinkoja korvattiin viime vuonna kaikkiaan 27,7 miljoonalla eurolla. Suurin yksittäinen korvauslaji oli ansionmenetyskorvaukset, joka oli kolmannes koko korvaussummasta. Hoitotakuun vaikutus vahinkoihin Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Reima Palosen mukaan vahinkoilmoitusten määrässä on tapahtunut pieniä muutoksia viime vuosina. Vahinkoilmoitusten määrä on vaihdellut useamman vuoden ajan tapauksessa, mutta kahden viime vuoden aikana määrä on noussut kumpanakin vuonna noin viisi prosenttia, Palonen sanoo. Ilmoitusten määrää voidaan pitää Reima Palosen mukaan tule-sairauksien hoitoon liittyvien hoitovahinkoilmoitusten määrä ei kerro siitä, että itse ortopedisiin leikkauksiin liittyisi suuri vahingonriski. Ortopedisen leikkauksen riski ei ole suuri verrattuna esimerkiksi sydän- tai vatsaelinkirurgiaan liittyvään riskiin. Kyse on pikemminkin tule-sairauksien yleisyydestä, Palonen sanoo. vähäisenä verrattuna terveydenhuollon kokonaishoitomäärään, mutta toisaalta tehokkaalla vahinkoja ehkäisevällä toiminnalla monia hoitovahinkoja voitaisiin estää. Palonen muistuttaa, että potilasvahinkoilmoitukset toimivat huonosti hoidon tason mittarina, koska ilmoituksen tekemiseen tai tekemättä jättämiseen vaikuttavat monet syyt. Tosin potilasvahinkojen määrää yritetään usein käyttää tällaisena mittarina, koska kattavampaakaan mittaustapaa ei ole käytettävissä. Palosen mielestä suurin syy ilmoitusmäärien lievään nousuun on todennäköisesti hoitotakuun voimaantulo ja siitä seurannut potilasjonojen purku. 12 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

13 Koska toimenpiteitä tehdään suhteessa enemmän, niin luonnollisesti myös huonoon lopputulokseen johtavia tapauksia on enemmän. Toisaalta terveydenhuolto toimii kapasiteettinsa äärirajoilla. Hoidoista keskusteluun ja asioiden selvittelyyn potilaan kanssa on vähemmän aikaa, jolloin ilmoituksia tehdään asioista, jotka olisivat olleet selvitettävissä nopeimmin ja parhaiten hoitohenkilökunnan kanssa, Palonen korostaa. Vuoden alussa tiedotettiin, että yli kuuden kuukauden hoitojonoja on edelleen eniten ortopedian ja käsikirurgian aloilla hoitotakuusta huolimatta. Näitä aloja vaivaa erikoislääkäreiden puute. Palosen mukaan potilasvakuutus ei korvaa sitä, ettei hoitoa toteuteta hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Rajallisista resursseista aiheutuvia vahinkoa ei korvata potilaalle, Palonen sanoo. Kaikista korvatuista vahingoista viidennes oli tapahtunut yksityisessä ja peräti neljä viidesosaa julkisessa terveydenhuollossa. Palosen mukaan julkisen sektorin suuri osuus vahinkojen määrästä vastaa suunnilleen sen osuutta maamme terveydenhuollon kokonaisvolyymista. Yksityisen sektorin suhteellista osuutta saattaa hieman nostaa hammashoito, josta merkittävä osa toteutetaan yksityisellä sektorilla. Hammashoidossa pienehkökin virhe voi aiheuttaa suuret kustannukset, jotka laskevat ilmoittamiskynnystä. Tules-vahinkojen suuri osuus Yleisin korvattava hoitovahinko tapahtuu tule-sairauksien hoidossa. Vahinkotilastot osoittavat, että tavallisimmin korvattu vahinko on Aina ei sairauden tai vamman laadun vuoksi ole mahdollista saavuttaa hyvää hoitotulosta. Tällaista seurausta ei korvata, jos toiminnassa on menetelty kokeneen ammattihenkilön vaatimustason mukaisesti. Samoin asianmukaisesti toteutetun tutkimuksen tai hoidon seuraus, joka ei ollut vältettävissä, ei oikeuta korvaukseen, ellei se ole kohtuuton. sattunut erilaisten murtumien, venähdyksien ja nivelrikon hoidossa. Palosen mukaan eri tule-sairauksien suuri yleisyys näkyy ilmoitettujen hoitovahinkojen määrissä. Tule-sairauksien sijoitus tilastoissa on ymmärrettävä, koska lähes puolet vahinkoilmoituksista koskee ortopedisia leikkauksia. Ilmoitusmääriin vaikuttavat myös hoitotoimenpiteisiin ladatut odotukset ja toiveet. Esimerkiksi potentiaalisesti henkeä uhkaavien sairauksien, kuten syövän ja sydänsairauksien, kohdalla huonot hoitotulokset hyväksytään ehkä helpommin, kun taas huono hoitotulos suurin odotuksin leikkaukseen menneelle on ymmärrettävästi pettymys. Lisäksi hän tuntee huonon hoitotuloksen konkreettisesti arjessaan, jos leikkaus ei parannakaan elämänlaatua odotetulla tavalla. Ortopedisten leikkausten yhteydessä vahinko on myös helpompi yhdistää hoitotoimenpiteeseen kuin esimerkiksi sisätaudeissa, joissa hoidettava sairaus ja hoidosta aiheutunut seuraus voivat olla hyvin samankaltaisia, Palonen toteaa. Potilasvakuutuksesta maksettavien korvausten määrä voi tulevaisuudessa nousta osittain hoitotakuun vaikutuksesta. Silti Palonen on tyytyväinen, että ihmiset ovat valveutuneita omista oikeuksistaan. Viimeistään vahingon korvauskäsittelyssä potilas tulee kuulluksi ja asia saadaan ratkaistua, samalla myös kiireestä aiheutuneet väärinkäsitykset selvitetään, mutta tietenkin olisi aina parasta, ettei korvauskäsittelyä lainkaan tarvittaisi. Yksityiskohtaisemmat tilastot ja muun muassa sairaanhoitopiirikohtaiset vahinkoluvut löytyvät Potilasvahinkokeskuksen Internetsivuilta: TULES EI HIEKOITUSTA YLE: Liukastumiset maksavat 420 miljoonaa vuodessa Joka talvi jalankulkijaa joutuu hoitoon liukastumisen vuoksi. Kaatumis- ja liukastumisonnettomuuksista aiheutuu vuosittain yhteiskunnalle 420 miljoonan euron kulut. Liikenne- ja viestintäministeriön laskelman mukaan kuluista 54 miljoonaa on peräisin sairaanhoitokuluista ja 95 miljoonaa menetetystä työpanoksesta. Loput kustannukset aiheutuvat muista hyvinvoinnin menetyksistä. Liukastumistapaturmien ehkäisy säästäisi varoja merkittävästi. Yhden euron sijoittaminen teiden kunnossapitoon, liikennesuunnitteluun ja tiedottamiseen toisi 10 euron säästöt sairaanhoitokuluihin. Ministeriön mukaan useimmiten onnettomuuteen joutuvat työikäiset naiset. Tämä johtuu siitä, että naiset liikkuvat huomattavasti miehiä useammin jalkaisin. Myös kengänkoroilla on osuutensa naisten liukastumisiin. Sen sijaan miehille liukastuminen on vaarallisempaa kuin naisille. Suurin osa kuolemaan johtaneista liukastumisista on sattunut nimenomaan miehille. Useimmiten liukastuja on vuotias. Ikäluokan alttius vammoille johtuu siitä, että he ovat aktiivisia liikkujia, mutta heidän fyysiset ominaisuutensa ovat alkaneet heiketä. 13

14 Tules-liiga ohjaa Tules-vuosikymmen toteutusta Tules-liiga on eri tules-asiantuntijatahojen yhteistyöelin. Liigan toiminnassa on alusta asti korostunut itse sairastavien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö. TULES-LIIGAN JÄSENYHTEISÖJÄT OVAT: Invalidisäätiö ORTON Orton on perustettu vuonna 1940 sodassa vammautuneiden hoitoa varten. Toiminnan painopiste on siirtynyt tule-sairauksien tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen sekä erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden koulutukseen. Edustaja Tules-liigassa: Heikki Hurri, kuntoutusylilääkäri, liigan puheenjohtaja. Reumasäätiö Vuonna 1947 perustettu säätiö ylläpitää Heinolassa vuonna 1951 perustettua sairaalaa, jonka tehtävä on tule-sairaiden hoito ja kuntoutus sekä tutkimus ja koulutus. Sairaala on erikoistunut ortopediaan, reumatologiaan ja fysiatriaan sekä lastenreuman hoitoon. Edustaja Tules-liigassa: Marja- Leena Kukkurainen, terveystieteiden tohtori Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry Suomessa toimiva tieteellinen fysiatriyhdistys, jonka tehtävänä on tule-sairauksien tutkimuksen edistäminen ja erityisesti konservatiivisen hoidon suunnittelu ja toteuttaminen. Kuntoutus eri muodoissaan on fysiatrian keskeisiä toimintamuotoja. Edustaja Tules-liigassa: Olavi Airaksinen, dosentti Suomen Fysioterapeutit - Finlands Fysioterapeuter ry Liitto on laillistettuja fysioterapeutteja ja fysioterapian opiskelijoita yhdistävä ammatillinen järjestö. Se on toiminut 60 vuoden ajan sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntoutuksen ja fysioterapian alueella. Edustaja Tules-liigassa: Maarit Keskinen, Suomen Fysioterapeutit puheenjohtaja, fysioterapeutti Suomen Ortopediyhdistys Yhdistys on perustettu vuonna Se on kasvanut Suomen suurimmaksi kirurgiyhdistykseksi, joka seuraa ja kehittää ortopedisiä leikkaustekniikoita ja laatusuosituksia kansainvälisessä yhteistyössä. Edustaja Tules-liigassa: Heikki Österman, ortopedi Suomen Reumaliitto - Reumabörbundet i Finland rf Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä liitto on kansanterveys-, vammaisja liikuntajärjestö. Se toimii jäsenyhdistyksiensä kattojärjestönä reuma- ja tule-sairauksien ehkäisemiseksi ja valvoo tule-sairaiden yhteiskunnallisia etuja ja tasavertaisia oikeuksia. Edustajat Tules-liigassa: Keijo Tauriainen, puheenjohtaja ja Kaarina Laine-Häikiö, toimitusjohtaja Suomen Reumatologinen Yhdistys - Reumatologisk Förening i Finland Yhdistys liittää yhteen reumatologiasta kiinnostuneet lääkärit, edistää reumatologian tieteellistä ja käytännöllistä kehitystä ja toimia Suomessa kansainvälisten reumatologisten yhdistysten edustajana. Edustaja Tules-liigassa: Markku Kauppi, puheenjohtaja, reumatologi Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Yhdistys on perustettu vuonna Se kehittää suomalaista työterveyshuoltoa sen kaikilla toimialoilla ja tukee työterveyshuoltoon liittyvää tutkimustyötä. Yhdistys edistää jäsentensä ammatillista kehitystä, eettisiä toimintaperiaatteita sekä tukee jäsenistön hyvinvointia ja työkykyä. Edustaja Tules-liigassa: Anne Lamminpää, ylilääkäri Työterveyslaitos Laitos on perustettu 1945 ja se on monitieteinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Se etsii ratkaisuja työelämän tarpeisiin tutkimuksen, koulutuksen ja tiedonvälityksen keinoin. Edustaja Tules-liigassa: Jaro Karppinen, professori Tules-liiga on järjestänyt terveydenhuollon ammattilaisille yhdeksät valtakunnalliset Tules-päivät, ja nostanut esiin tules-tutkimusta järjestämällä kolme tutkimuskilpailua, joilla on palkittu tieteellisesti ansioituneita tutkimuksia. Tällä hetkellä Tules-liiga toimii Kansainvälisen tules-vuosikymmenen hankkeen ohjausryhmänä. 14 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

15 ITSE SAIRASTAVAN AVOIN KIRJE TERVEYDENHUOLLOLLE: Hyvä terveydenhuollon ammattilainen KUVA: KIMMO BRANDT Eija-Leena Askolin on ollut Pääkaupunkiseudun Osteoporoosiyhdistyksen ja OS- TEO-infon toiminnassa mukana yli kahdeksan vuotta aktiivisena jäsenenä sekä toiminut Osteoporoosiliiton hallituksissa. Sääriluussani todettiin osteoporoottinen luuontelo jalkaleikkauksen yhteydessä vuonna Diagnoosi varmistui vuonna 1997 osteoporoosiksi. Olin aavistanut, että sairaus saattaisi tulla kohdalleni. Äitini oli sairastanut osteoporoosia jo pitkään saamatta koskaan minkäänlaista apua niin yksityiseltä kuin julkiseltakaan puolelta vaivoihinsa. Hain määrätietoisesti apua ja myös sain sitä, vaikka tietoa ei siihen aikaan ollutkaan missään kootusti tarjolla. Silti oma hoitosuhteeni terveydenhuollossa oli alusta asti hyvä, sillä osasin vaatia ja edellyttää hoitoa. Minut huomattiin, kohdattiin kunnolla ja toiveitani kuunneltiin. Pääsin heti jopa luuntiheyttä mittaavaan DEXA-kuvaukseen. Hoitosuhteeni terveydenhuollossa on myös jatkunut hyvänä, olen siis ollut monella tapaa onnekas. Mutta nyt kannankin huolta niistä, äitini kaltaisista osteoporoosia sairastavista, jotka eivät ole niin tiedostavia tilanteessaan kuin minä. Mitä silloin tapahtuu, kun epävarma ja hiljainen ihminen ei osaakaan kysyä juuri oikeita kysymyksiä, eikä hän ymmärrä vaatia kunnon hoitoa osakseen? Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, mitä sinä silloin teet? Mitkä ovat valmiutesi kohdata hänet, oletko kiinnostunut hänestä vai onko sinulla kiire auttaa muita oikeasti sairaita, sivutatko hänet vain tylysti? Vältteletkö hänen katsettaan, oletko etäinen ja näytät siltä, että ymmärtäisi jo lähteä täältä pois. Puhutko edes samaa kieltä hänen kanssaan - ymmärrättekö toisianne? Viitsitkö sanoa hänelle, että kyllä se siitä, otetaan yhdessä asioista selvää, vai sanotko hänelle suoraan, että DEXA-kuvaus on liian kallis käytettäväksi hänen tapauksessaan, koska osteoporoosista ei ole riittävää näyttöä eikä häneen kannata satsata moisia resursseja? Vaivaudutko edes kertomaan, mistä hän saisi lisää tietoa sairaudestaan? Tiedätkö, että osteoporoosi on perinnöllinen sairaus, joten myös miehet voivat periä sen geeneissään? Satutko tietämään, että Suomessa toimii Osteoporoosiliitto ja toistakymmentä paikallisyhdistystä? Tiedätkö, että juuri niistä ihmiset saavat vertaistukea ja tietoa lähes kaikesta, mikä koskee osteoporoosia? Eniten olen tavannut epätietoisia ihmisiä OSTEO-infossa, jonne ihmiset voivat tulla keskustelemaan mieltä painavista asioista. Usein he kertovat joutuneensa sietämään juuri edellä kuvatun tapaista kohtelua terveydenhuollossa. Monesti heistä tuntuu, ettei heitä oteta vakavasti, ja heidän sanaansa epäillään ja sairauttaan vähätellään. Kuinka lääkäri esimerkiksi voi sanoa miehelle: Ei teillä voi olla osteoporoosia, koska se on vanhojen naisten tauti ja te olette mies! Samalla hän myös jättää miehen ilman lääkitystä, jonka seurauksena murtumia tulee aina lisää ja miehen elämänlaatu huononee. Ei ole ihme, että kansalaisten tietämys osteoporoosista on vielä melko vähäistä, varsinkin sairauden riskitekijöiden ja ennaltaehkäisyn osalta, koska osa terveydenhuollossa toimi- 15 vista eri alojen asiantuntijoista ei ehdi antaa edes osteoporoosidiagnoosin saaneelle välttämätöntä tietoa liikunnasta, ravinnosta taikka lääkkeiden sivuvaikutuksista. Muistathan, että osteoporoosista johtuvat murtumat ovat lisääntyvä uhka niin nuorille kuin ikääntyville naisille ja myös miehille, jopa lapsille. Moni pystyy parantamaan luustonsa kuntoa tai ainakin hidastamaan osteoporoosin etenemisen. Heidän elämäänsä tulee uutta valoa, sillä tähän ei kuole! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen veisitkö sinä viestiä eteenpäin? Minusta olisi tosi tärkeää, että mahdollisimman pian tavoitettaisiin kaikki osteoporoosiriskiryhmissä olevat, etenkin murtumapotilaat, joille voitaisiin tehdä jo alkuvaiheessa osteoporoosin riskikartoitus, aloittaa lääkitys ja antaa tietoa elämäntapojen muuttamisesta. Samoin tulisi tunnistaa ne riskiryhmään kuuluvat, joiden pituus on nuoruusvuosista lyhentynyt 3 5 senttimetriä. Tällä tavoin saamme ihmiset terveemmiksi ja säästämme rahaa, joka muuten joudutaan keräämään veroina osteoporootikkojen hoitoon vuodepotilaina. Toivon tämän kirjeen antavan sinulle ajattelemisen aihetta, kun seuraavan kerran kohtaat sairaan ja epävarman mahdollisesti osteoporoosia sairastavan ihmisen. Ole hänellä läsnä, kuuntele, ole ihminen ihmiselle, käytä hänelle varattu aika vain häneen. Muista ettei osteoporoosi näy päällepäin. Olisi hienoa, jos ehtisitte täyttää yhdessä osteoporoosin riskikartoituslomakkeen, mutta jos et muuta ehdi, niin anna hänelle tietoa Osteoporoosiliiton Internet -sivuista, joilta ainakin apua löytyy. Ethän pahastu näistä sanoista, tiedän, että olet vain ihminen, niin kuin minäkin. Terveisin Eija-Leena Askolin

16 TULES-VUOSIKYMMENEN- TOIMINTAVERKOSTO SUOMESSA 2006 Tules-vuosikymmen tiedotteen toimitus : Iso Roobertinkatu A, HELSINKI puh. (09) , fax (09) Projektipäällikkö Jaana Hirvonen Toimitussihteeri, toimittaja Mikko Väisänen Taitto ja painatus: Heikki Hjelt, Markkinointipörssi Oy ISSN Kansainvälisen tules-vuosikymmenen tavoitteiden edistämiseen osallistuvat myös

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

VAHINKOILMOITUS POTILASVAHINGOSTA

VAHINKOILMOITUS POTILASVAHINGOSTA VAHINKOILMOITUS POTILASVAHINGOSTA Potilasvakuutuskeskukselle Bulevardi 28, 00120 Helsinki www.potilasvahinkoapu.fi Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy:n laatima lomake Potilas Sukunimi Henkilötunnus

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa. Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Miten kasaantuvat terveys- ja sosiaaliongelmat näkyvät erikoissairaanhoidossa Ari Räisänen Fysiatrian ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Potilastapaus 50-vuotias mies Koulutus lvi-asentajaksi, tehnyt lähinnä

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi

Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Johtajien kehittyminen tuloksellisuuden parantamiseksi Investoi EBW johtajuustaitoihin EBW työelämän tunneäly järjestelmä antaa johtajuuden voiman sinun käsiisi! Sinä tiedät, millaista johtajuustyyppiä

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot