Pilottiryhmiin osallistuneiden kokemuksia Diagnoosittomat-vanhempainvalmennuksesta
|
|
- Ella Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pilottiryhmiin osallistuneiden kokemuksia Diagnoosittomat-vanhempainvalmennuksesta Ulla Matikainen Adoptioperheet ry 2014
2 Sisällys 1 Johdanto Tämän tutkimuksen konteksti: kansainvälinen adoptio Muuttuva kansainvälinen adoptio Perheiden kohtaamat haasteet Tämän tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen tarkoitus Aineistona adoptiovanhempien haastattelut Aineiston käsittely ja analyysi Tavoitteet ja odotukset hankkeelle Yhdistyksen tavoitteet Adoptioperheet ry:n kehittämistutkimus Idea hankkeeseen traumapsykologilta Osallistujien odotukset Diagnoosittomien anti toteutuivatko tavoitteet Käytännön järjestelyt Ammattilaisen alustus ja teemat Vertaisuus ja ryhmäkeskustelu Osallistujien kehitysehdotukset Pohdintaa oliko Diagnoosittomista hyötyä?...22 Lähteet...23
3 1 Johdanto Adoptioperheiden järjestämässä Diagnoosittomat-vanhempainvalmennuksessa pyritään auttamaan vanhempia näkemään lapsensa uusin silmin. Kun vanhempi oppii katsomaan lastaan pinnan alle, hän ei tartu vain näkyvään käyttäytymiseen. Vanhempi oppii lukemaan lastaan tarkemmin ja tulkitsemaan käyttäytymisen takana olevia asioita. Adoptioperheet-lehti 2 / 2013 Diagnoosittomat on Adoptioperheet ry:n vanhempainvalmennus- ja vertaistukihanke, joka pilotoitiin keväällä 2013 Helsingissä ja Tampereella syksyllä Pilottiryhmiin osallistui yhteensä 13 lapsensa kansainvälisesti adoptoinutta perhettä. Pilottihanke rahoitettiin Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön tuella. Keväällä 2014 yhdistys hakee RAY:n projektirahoitusta Diagnoosittomien jatkamiselle ja kehittämiselle. Hankkeen kohderyhmänä ovat adoptioperheet, joiden lapsilla on kiintymyssuhdekatkoksia ja traumataustaa. Tavoitteena on antaa vanhemmille tietoa lapsen käytöksen taustasta. Idea hankkeen taustalla on, että mikäli vanhemmat saavat tietoa ja tukea varhaisessa vaiheessa, voivat perheet välttyä suuremmilta ongelmilta. Tämä tutkimus tarkastelee Diagnoosittomat-ryhmiin osallistuneiden kokemuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vastasiko Diagnoosittomat-pilottihanke adoptioperheiden tarpeisiin ja yhdistyksen sille asettamiin tavoitteisiin. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelun keinoin keväällä Kerron ensin hieman adoptioperheiden kohtaamista haasteista. Miksi adoptioperheet ylipäänsä tarvitsevat tukea? Sen jälkeen kuvaan tämän tutkimuksen toteuttamista. Ensimmäisessä analyysikappaleessa kerron yhdistyksen Diagnoosittomat-hankkeelle asettamista tavoitteista sekä osallistujien odotuksista Diagnoosittomia kohtaan. Sen jälkeen kuvaan, mitä mieltä osallistujat olivat vanhempainvalmennuksesta. Lopuksi pohdin, mikä on Diagnoosittomattyyppisen koulutuksellisen vertaistoiminnan keskeinen anti.
4 2 Tämän tutkimuksen konteksti: kansainvälinen adoptio 2.1 Muuttuva kansainvälinen adoptio Kansainvälinen adoptio on tarkoin säädeltyä lastensuojelutoimintaa. Sen lähtökohtana on lapsen etu: löytää lapselle mahdollisimman hyvät perheolosuhteet. Lainopillisesti adoption myötä lapsi saa perheessä saman aseman kuin biologinen lapsi ja hänen juridiset siteensä syntymäperheeseen katkeavat. Kansainvälinen adoptio perustuu YK:n lastenoikeuksien sopimukseen ja sitä säätelevät lainsäädännöt sekä luovuttaja- että vastaanottajamaissa. (Koskinen et al. 2014, 6.) Viimeisen yhdeksän vuoden aikana kansainväliset adoptiot ovat vähentyneet maailmanlaajuisesti lapsesta lapseen. Suomessa kansainvälisen adoption huippuvuosi oli vuonna 2005, jolloin Suomeen adoptoitiin 338 lasta. Kahdeksassa vuodessa määrä putosi alle puoleen: vuonna 2013 lapsia tuli 141. Eniten Suomeen adoptoitiin vuonna 2013 lapsia Kiinasta (47), Etelä- Afrikasta (37), Thaimaasta (15) ja Venäjältä (15). Kansainvälisesti suurin vastaanottajamaa on Yhdysvallat ja lapsia lähettävät eniten Kiina, Etiopia ja Venäjä. (Selman 2012, Valvira 2014.) Adoptiomäärien laskuun ovat vaikuttaneet lähtömaiden elinolojen sekä lastensuojelun paraneminen. Adoptiovapaat lapset pyritään yhä useammin adoptoimaan syntymämaan sisällä kansainvälisen adoption ollessa toissijainen vaihtoehto. Koska kansainvälisiä adoptiohakijoita on monissa Suomen kohdemaissa enemmän kuin adoptiota odottavia lapsia, ovat monet maat tiukentaneet vaatimuksiaan adoptoivia vanhempia kohtaan. Hakijoita arvioidaan muun muassa heidän ikänsä, siviilisäätynsä, varallisuutensa, koulutuksensa, terveydentilansa ja jopa painoindeksinsä perusteella. Vaatimukset vaihtelevat maiden mukaan. (Koskinen et al. 2014, 8.) Kansainvälisen adoption muutokset ovat vaikuttaneet myös siihen, minkälaisia lapsia Suomeen adoptoidaan. Koska pienet lapset adoptoidaan yhä useammin syntymämaansa sisällä, ovat Suomeen tulevat lapset entistä vanhempia. Yhä useammalla lapsella on myös fyysisiä tai psyykkisiä erityistarpeita. Vuonna 2013 Suomeen kansainvälisesti adoptoiduista lapsista kaksi viidestä (41 %) oli adoptiohetkellä jo täyttänyt kolme vuotta. Viisivuotiaita tai sitä vanhempia oli
5 lapsista noin viidesosa (19 %). (Valvira 2014, Koskinen et al. 2014) 2.2 Perheiden kohtaamat haasteet Korkea adoptioikä sekä erityistarpeet aiheuttavat haasteita lapsen psykososiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle sekä adoptiovanhemmille. Yhteistä kaikille adoptiolapsille on vähintään yksi hylkäämiskokemus, ja monella adoptiolapsella on kiintymyssuhteisiin ja niiden katkoksiin liittyviä traumoja. Erityisesti laitostaustaiset lapset ovat myös saattaneet kilpailla hoitajan huomiosta monen muun lapsen kanssa, eikä heille välttämättä ole kehittynyt turvallista ja läheistä kiintymyssuhdetta hoitajaansa. (Koskinen et al. 2014) Kiintymyssuhde eli lapsen ja tämän ensisijaisen hoitajan välinen tunnesuhde onkin asia, jota käsitellään laajalti jo odotusajan adoptiovalmennuksessa. Brittiläinen psykiatri John Bowlby kehitti ja 1970-luvuilla kiintymyssuhdeteorian, jonka mukaan varhaisilla tunnesiteillä on suuri vaikutus lapsen emotionaaliseen kypsymiseen ja yksilöllistymiseen. Ihmislapsen varhaiskehitystä säätelee turvallisuuden tarve ja tarve olla lähellä hoivaavaa aikuista. Hoivaavan aikuisen roolina on säädellä pienen lapsen tunteita tyynnyttämällä, hyssyttämällä ja rauhoittamalla koska lapsi ei vielä itse osaa. Tunnesäätelytaidot sisäistyvät vähitellen osaksi lapsen persoonaa. Mikäli lapsen tunteita ei ole säädelty, eikä hänen tarpeisiin ole vastattu, voi lapsella olla ongelmia tunteiden säätelyssä vielä aikuisiällä. (Bowlby 1974, Sinkkonen 2001.) Adoptiolapsen psyykkiseen hyvinvointiin ja kehitykseen vaikuttavat geneettiset tekijät, adoptiota edeltävä ympäristö, adoptiovanhempien kyky vastata lapsen tarpeisiin sekä erilaiset kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät, kuten rasismi. Myös adoption jälkeisellä perheympäristöllä on suuri vaikutus lapsen psyykkiseen kehitykseen. Adoptiovanhempien herkkyys lukea lapsen viestejä ja kyky vastata lapsen tarpeisiin sekä lapsen turvallinen kiintymyssuhde vanhempaan edistävät lapsen suotuisaa sosiaalista ja kognitiivista kehitystä. Lapsi voi kuitenkin oireilla hyvästäkin perheympäristöstä huolimatta. (Sinkkonen 2001, Pesonen et al ) Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyströmin mukaan tyypillisiä adoptioperheiden kohtaamia haasteita ovatkin lapsen ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen muodostumiseen liittyvät ongelmat, lapsen raivokohtaukset tai vetäytyminen omaan maailmaansa, lapsen uniongelmat sekä vaikeudet erilaisissa siirtymätilanteissa, kuten päiväkotiin tai kouluun lähtiessä. Näitä voisi
6 Junnola-Nyströmin mukaan ehkäistä vanhempien tietoisuutta lisäämällä. (Junnola-Nyströmin haastattelu ) Perheet listasivat samankaltaisia ongelmia myös Adoptioperheet ry:n tekemässä kehittämistutkimuksessa vuonna Tutkimuksen (Matikainen 2012) mukaan perheet kokivat jäävänsä ongelmiensa kanssa yksin. Adoptioperheiden kohtaamilla ammattilaisilla esimerkiksi perheneuvoloissa ja terveyskeskuksissa ei aina ollut erityistä tietoa adoptiosta ja sen vaikutuksista lapsen kehitykseen. Oman haasteensa toi adoptiovanhemmuuden stigma heidän vanhemmuuttaan saatettiin vähätellä, eikä heitä otettu vakavasti lapsensa ongelmista kertoessaan. (Matikainen 2012.) 3 Tämän tutkimuksen toteuttaminen 3.1 Tutkimuksen tarkoitus Tämä tutkimus tarkastelee Diagnoosittomat-vanhempainvalmennukseen osallistuneiden adoptiovanhempien kokemuksia ja mielipiteitä Diagnoosittomista. Vastasiko Diagnoosittomatkurssi osallistujien sille asettamia odotuksia? Mikä sen keskeinen anti oli? Mitä olisi voitu tehdä paremmin? Syntyikö kurssilla oppimiskokemuksia? Onko sen oppeja voinut soveltaa käytäntöön arjessa perheen kanssa? Tutkimuksen kohteena oli hyvin rajattu joukko adoptiovanhempia. Diagnoosittomatvalmennusryhmiin osallistui yhteensä 24 adoptiovanhempaa, joista kaksi oli yksinhuoltajia ja muut elivät parisuhteessa. Perheistä, joissa lapsilla oli sekä äiti että isä, osallistuivat Diagnoosittomiin molemmat vanhemmat. Tähän tutkimukseen osallistui valmennuskurssin käyneistä kolmannes.
7 3.2 Aineistona adoptiovanhempien haastattelut Tämän tutkimuksen aineistona ovat kahdeksan Diagnoosittomat-ryhmiin osallistuneen adoptioäidin ja -isän haastattelut. Kahdeksasta haastatellusta neljä oli osallistunut Tampereen ryhmään ja neljä Helsingin ryhmään. Haastatelluista kaksi oli adoptioisiä ja kuusi adoptioäitejä, Haastatteluun kutsuttiin sähköpostin välityksellä kaikki Diagnoosittomat-pilottiryhmiin osallistuneet. Sähköpostissa kerrottiin tutkimuksen tarkoituksesta sekä toteutuksesta ja painotettiin sitä, että tutkimuksen tarkoituksena on Diagnoosittomat-hankkeen kehittäminen ja rahoituksen perustelu. Toisaalta sähköpostissa korostettiin, että haastattelija on järjestäjätiimistä ulkopuolinen henkilö, jolle voi vapaasti ja anonymiteetin suojassa kertoa mielipiteistään. Sähköposti lähetettiin Adoptioperheet ry:n toiminnanjohtajan nimellä ja siihen vastasi Diagnoosittomat-osallistujista kolmannes. Jokainen, joka haastatteluun ilmoittautui, haastateltiin. Haastattelujen kesto oli noin minuuttia ja ne toteutettiin kahta kasvokkaista haastattelua lukuun ottamatta puhelimen välityksellä. Haastattelut käsittelivät ennalta määriteltyjä teemoja, joita olivat: odotukset ryhmään osallistumiselle; ryhmätapaamiset ja käytännön järjestelyt; kurssin sisältö ja teemat; Diagnoosittomien suhde tavalliseen vertaistukeen sekä kritiikki ja kehitysehdotukset. Lisäksi yhdistyksen tavoitteita Diagnoosittomat-hankkeeseen liittyen kartoitettiin haastattelemalla sen puheenjohtajaa, Lilly Korpiolaa sekä hankkeen kouluttajaa ja vertaisammattilaista, psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyströmiä. 3.3 Aineiston käsittely ja analyysi Haastattelut nauhoitettiin osallistujien luvalla ja niistä kirjoitettiin muistiinpanot. Haastattelumuistiinpanoja kertyi yhteensä 21 liuskaa. Kirjalliseen muotoon tuotettu aineisto koodattiin Atlas.Ti-aineistonkäsittelyohjelmalla. Se on aineistolähtöisen sisällönanalyysin tarpeisiin kehitetty tietokoneohjelma, jolla aineisto on helppo purkaa osiin ja jäsennellä uudelleen.
8 Haastattelun analyysi oli hyvin aineistolähtöistä. Sen tarkoituksena oli tuoda Diagnoosittomatryhmiin osallistuneiden ääni esiin. Haastateltuja kohdeltiin informantteina, oman elämänsä sekä ryhmäkokemustensa parhaina asiantuntijoina. Analyysin teemat mukailivat haastattelujen teemoja. Se keskittyi erityisesti tarkastelemaan yhdistyksen tavoitteiden ja osallistujien odotusten, sekä osallistujien kokemusten suhdetta vastasiko Diagnoosittomat sille asetettuihin odotuksiin. 4 Tavoitteet ja odotukset hankkeelle 4.1 Yhdistyksen tavoitteet Mikä saa lapsen käyttäytymään näin? Tämä kysymys pyörii monen adoptiovanhemman päässä. Diagnoosittomat-ryhmissä opetellaan kysymään sitä entistä syvemmin. Ryhmässä saa tuhtia tietoa ja ymmärrystä trauma- tai laitostaustan merkityksestä adoptiolapsen elämään. Osallistujat saavat työkaluja hyvään ja toimivaan vuorovaikutukseen arjessa. Yllä oleva lainaus on Adoptioperheet ry:n internetsivuilta. Diagnoosittomien idea on siis antaa vanhemmille tietoa ja ymmärrystä adoptiolapsen taustan merkityksestä lapsen käytökseen ja kehitykseen. Hankkeen pääkohderyhmänä ovat adoptioperheet, joiden lapsilla on kiintymyssuhdekatkoksia ja traumataustaa. ( Adoptioperheet-lehti 2/2013, 11) Hankkeen nimi Diagnoosittomat tulee siitä, että adoptiolapset ovat erityistarpeisia, mutta heille ei voi välttämättä antaa diagnoosia. Tämä taas vaikeuttaa avun saantia. Adoptioperheet-lehti (2/2013) perustelee hankkeen tärkeyttä sanoin:..yhteiskunnassamme tarvitaan usein virallinen diagnoosi avun saamiseksi. Adoptoiduilla lapsilla ja nuorilla voi olla oireilua, mutta ei välttämättä avun saannissa auttavaa diagnoosia. (Adoptioperheet 2/2013, 11) Hankkeen ideana on siis tarjota matalan kynnyksen tukea perheille, ilman, että tarvitsee hakea lähetettä ja virallista diagnoosia lääkäriltä tai psykologilta.
9 4.1.1 Adoptioperheet ry:n kehittämistutkimus 2012 Diagnoosittomat-hanke on keskeinen osa Adoptioperheet ry:n strategiaa, jota yhdistys alkoi luoda vuonna Diagnoosittomien tarkoituksena on yhdistyksen puheenjohtaja Korpiolan mukaan vastata yhdistyksen jäsenten tarpeisiin ja toiveisiin. Adoptioperheet ry selvitti vuonna 2012 jäsentensä tuen tarvetta ja kokemuksia vertaistuesta. Tutkimuksen mukaan vertaistuki on adoptioperheille hyvin tärkeä, ellei tärkein, tukimuoto. Vertaistuki oli keskeistä jaksamisen kannalta erityisesti odotusaikana, mutta myös lapsen kotiintulon jälkeen, jolloin se antoi ennen kaikkea tulkintakehyksen lapsen arvioimiseen ja auttoi ymmärtämään, mikä on normaalia adoptiolapsen käytökseen ja kehitykseen liittyen. Lisäksi vertaistuki toimi tärkeänä emotionaalisen tuen lähteenä adoptiovanhemmat kokivat tulevansa ymmärretyiksi. (Matikainen 2012.) Vertaistuki ei kuitenkaan aina vastannut yhdistyksen jäsenten toiveita ja tarpeita. Se saattoi keskittyä liikaa negatiivisten tunteiden purkamiseen ja jättää osallistujille raskaan mielen. Toisaalta vertaistuki saattoi olla liian kahvikuppikerhomaista, eikä syvällisistä asioista keskusteltu. Yhdistyksen jäsenet toivoivatkin Adoptioperheet ry:ltä erityisesti asiakeskusteluun keskittyvää vertaistukea. (Matikainen 2012, 31.) Idea hankkeeseen traumapsykologilta Diagnoosittomat syntyi yhteistyössä psykoterapeutti ja adoptioäiti Eeva-Liisa Junnola-Nyströmin kanssa. Junnola-Nyström otti Adoptioperheet ry:hyn yhteyttä, koska kohtasi työssään paljon oireilevia adoptiolapsia. Junnola-Nyströmin mukaan perheet jäävät hankaluuksien kanssa yksin. Kun perheet apua hakevat, lähdetään usein hakemaan apua lapselle sen sijaan, että annettaisiin tukea, ymmärrystä ja välineitä lapsen vanhemmille. Hänen mukaansa perheet tarvitsisivat tukea erityisesti ensimmäisenä vuonna lapsen kotiintulon jälkeen. Odotusaikana perheet eivät vielä ole vastaanottavaisimmillaan, koska asiat eivät ole vielä tulleet toteen ja adoptiolasta ajatellaan vasta mielikuvien tasolla. Toisaalta muutama vuosi lapsen kotiintulon jälkeen tietyt vuorovaikutusmallit ovat voineet jo vakiintua lapsen ja vanhempien välillä ja vakiintuneita vuorovaikutusmalleja on vaikeampi korjata. Siksi Junnola-Nyströmin
10 mukaan olisi tärkeää, että vanhemmat saisivat tukea kiintymyssuhteen muodostamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siten voitaisiin ennaltaehkäistä ongelmien syntyä. Diagnoosittomat-formaatin ja kurssilla käsiteltävät teemat pohtivat yhdistyksen johto sekä Junnola-Nyström yhdessä. Teemoiksi valikoituivat lapsen traumatausta, kiintymyssuhde sekä parisuhde. Kurssin neljäs teema nousee ryhmän toiveista Helsingin pilottiryhmässä se oli sisarussuhde, Tampereella lapsen säätelyikkuna, eli traumataustaisen lapsen vireystilan sääteleminen. 4.2 Osallistujien odotukset Yks puoli on se, että siellä tapaa muita adoptioperheitä, joilla on kenties samanlaisia haasteita, perushaasteita arjessa että löytäs niitä vertaistukihenkilöitä täältä Tampereen seudulta. Ja toinen puoli se, että siellä on paikalla ammattilainen, joka sitten osaa sanoo oman näkökulmansa niihin asioihin ja osaa kertoa sitä taustaa vielä, että kuinka se adoptiolapsen tausta ja ne traumat mitä on kenties tapahtunu siellä lapsuudessa, vaikuttaa sitten näihin kaikkiin lapsen kehitysvaiheisiin ja näihin haasteisiin mitä tässä matkan varrella tulee." Nainen, Tampereen ryhmä Ryhmiin osallistuneiden odotukset valmennukselta olivat varsin yhteneväisiä yhdistyksen Diagnoosittomille asettamien tavoitteiden kanssa. Tämä ei toki ole yllättävää osallistujien odotukset muodostuvat sen perusteella, mitä heille on etukäteen yhdistyksen taholta valmennuksesta kerrottu. Adoptiovanhemmat hakeutuivat Diagnoosittomat-pilottiryhmiin ensisijaisesti ymmärtämään lastaan paremmin. Lapsi saattoi käyttäytyä ei-toivotulla tavalla tai hänen kehityksessään oli jotain, mikä mietitytti vanhempia. Osallistujat tahtoivatkin ensisijaisesti saada tietoa lapsensa adoptiotaustan merkityksestä tämän käytökseen, sekä keinoja toimia lapsen kanssa tämän tausta huomioon ottaen. Tärkeää oli myös oppia suhteuttamaan lapsen käytös isompaan viitekehykseen. Onko vain meidän perheessä tällaista vai onko muillakin samankaltaisia ongelmia? Teemoista osallistujat odottivat erityisesti kiintymyssuhdetta sekä traumaluentoa.
11 Osallistujat hakeutuivat Diagnoosittomiin myös saadakseen vertaistukea ja tavatakseen muita adoptioperheitä. Vertaistuen merkitys korostui erityisesti Tampereella, missä ei kokoonnu niin paljon vertaisryhmiä kuin pääkaupunkiseudulla. 5 Diagnoosittomien anti toteutuivatko tavoitteet Edellisessä kappaleessa kerroin, mitkä olivat Adoptioperheet ry:n tavoitteet ja osallistujien odotukset Diagnoosittomat-hankkeelle. Keskeinen tavoite sekä yhdistyksellä ja osallistujilla oli ymmärryksen lisääminen: että vanhemmat oppisivat ymmärtämään lapsen adoptiotaustan merkityksen hänen käytökselleen, sekä saisivat keinoja toimia lapsen kanssa. Tässä luvussa tarkastelen, mitä mieltä pilottiryhmiin osallistuneet olivat Diagnoosittomista. Lisääntyikö adoptiovanhempien ymmärrys? Saivatko he kurssilta työkaluja, joita soveltaa arjessa lapsen kanssa? Tämän tutkimuksen haastattelut olivat ennen kaikkea palautteen antoa: ne antoivat Diagnoosittomiin osallistuneille mahdollisuuden kertoa yksityiskohtaisesti, mitä mieltä he olivat kurssista. Osallistujien reaktiot Diagnoosittomiin olivat pääosin positiivisia. Osallistujat kehuivat erityisesti kurssin ideaa antaa adoptiovanhemmille heidän lapsiaan koskevaa tietoa yhdessä vertaistuen kanssa. Metodi oli osallistujien mielestä oivallinen: ensin teoreettinen, faktatietoon perustuva alustus, josta sen jälkeen yhdessä keskusteltiin vertaisten kanssa. Diagnoosittomat-tyyppiselle vanhempainvalmennukselle koettiin olevan tarvetta. Osallistujat pitivät lapsen kotiintulon jälkeistä adoptiovalmennusta erittäin tärkeänä erityisesti vanhempien lasten kansainvälisessä adoptiossa. Vanhempana adoptoidulla lapsella on kotiin tullessa jo oma historia, eikä kiintymyssuhteen muodostuminen ole itsestään selvää. Lapsella on adoption myötä myös monia suuria stressitekijöitä, kuten uusi kulttuuri ja sosiaalisten suhteiden luominen. Vanhemmilla tulisikin Diagnoosittomat-pilottiryhmiin osallistuneiden mukaan olla mahdollisimman paljon tietoa lapsen psykologiasta ja lapsen kohtaamisesta. Siksi osallistujat
12 pitivät adoptiovanhempien valmennusta sekä ennen että jälkeen lapsen kotiintulon hyvin tärkeänä Käytännön järjestelyt Diagnoosittomat-pilottiryhmät kokoontuivat kerran kuussa lauantaisin, kolmen tunnin ajan kerrallaan. Ennen ensimmäistä tapaamista osallistujat saivat etukäteisinfon, jossa oli tietoa aikatauluista, ryhmän koosta ja käsiteltävistä teemoista. Ryhmät kokoontuivat viisi kertaa, joista jokaisella, ensimmäistä tutustumiskertaa lukuun ottamatta, käsiteltiin eri teemaa. Toisinaan tapaamiskertojen välillä tehtiin välitehtäviä, joita olivat esimerkiksi dokumentin katsominen tai jonkin asian pohtiminen. Tapaamiset alkoivat ammattilaisen alustuksella, jonka jälkeen oli vuorossa tehtäviä sekä ryhmäkeskustelu. Välissä oli kahvitauko. Helsingin ryhmä kokoontui Adoptioperheet ry:n toimistolla, Tampereen ryhmä Junnola-Nyströmin vastaanotolla. Ryhmätapaamisissa istuttiin vastakkain, hevosenkengän muodossa. Lapsille oli järjestetty lastenhoito erilliseen tilaan. Käytännön järjestelyihin oltiin tyytyväisiä ja lastenhoitoa kehuttiin. Haastateltavat pitivät kätevänä, että lapset sai tuoda mukaan ryhmätapaamisiin, eikä tarvinnut järjestää heille erikseen hoitajaa. Ne oli kivat ne lauantai-illat lastenhoito oli tosi hyvin järjestetty ja se tila ja kaikki, niin se oli ihan loistava. Nainen, Tampereen ryhmä Suurin osa osallistujista oli tyytyväisiä kokoontumisväliin ja -ajankohtaan. Kuukauden aikana ehti pohtia edellisen kokoontumiskerran teemoja ja suhteuttaa niitä käytännön arkeen. Toisaalta osa toivoi tapaamisten välille joko artikkeleita luettaviksi tai vapaamuotoisempia välitapaamisia ettei arki veisi mennessään ja Diagnoosittomat-teemat unohtuisi. Viikonloppuja pidettiin hyvänä ajankohtana, koska arki-illat ovat usein kiireisiä. Kolmea tuntia pidettiin sopivana tapaamisen pituutena: jos tapaamiset olisivat olleet lyhyempiä, ei niin paljon asioita olisi ehtinyt käsitellä. Toisaalta kolmea tuntia kauempaa ei olisi jaksanut keskittyä.
13 Valmennuskurssin kesto, viisi kuukautta, oli haastateltavien mielestä lyhyehkö suhteutettuna suureen opittuun tietomäärään. Moni olisi mielellään jatkanut Diagnoosittomia vielä viiden tapaamiskerran jälkeen Ammattilaisen alustus ja teemat Ollaan aika paljon käyty noilla [muilla] luennoilla ja siel on ollut hyviä ja huonoja luentoja, nää oli aina, tuli sillain että olipas hyvä. Joka kerta tuntu siltä että tää oli niinku onnistunu, että tästä sai jotain. Ettei tullu sellasta oloa, että tänään oli ihan turha tulla tänne. mies, Tampereen ryhmä Diagnoosittomat-ryhmätapaamiset alkoivat ammattilaisen alustuksella. Psykoterapeutti Junnola- Nyström luennoi osallistujille joka kokoontumiskerralla eri aiheesta: kiintymyssuhteista, traumataustasta, sisarussuhteista, lapsen vireystilan säätelystä. Lisäksi yhdellä tapaamiskerralla psykologi, paripsykoterapeutti Helena Toppari piti osallistujille luennon parisuhteesta. Alustuksia kehuttiin aiheet olivat osallistujien mielestä mielenkiintoisia ja relevantteja adoptioperheiden arkea ajatellen. Ammattilaisen alustusten keskeinen anti oli, että se antoi perspektiiviä omaan tilanteeseen. Ammattilaiselta sai viitekehyksen ja kokonaiskuvan, jota vasten oli helppo peilata oman lapsen käytöstä ja kehitystä sekä perheen mahdollisia haasteita. Olin hirveen mielenkiintosia ne alustukset kyllä. Sai vähän laajemman kuvan niistä, osaa suhteuttaa sitä omaa lastaan siihen vähän isompaan viitekehykseen. nainen, Helsingin ryhmä
14 Pystyi näkemään sitä laajaa problematiikkaa mitä voi olla ja toisaalta suhteuttaa sitä omaan perheeseen, omiin lapsiin ja sieltä löytää ne, niinku et aha tästä onki kysymys tai tästä ehkä on kysymys, kun lähtee miettii et miten toimii. Myös että - - okei, näinkö mun pitääki muuttaa mun käytöstä, että näin lapsi reagoi tähän, et jos mä muutan toimintatapaa niin lapsi joka apinoi sitä vanhempaa oppii myös käyttäytyy toisella tavalla. nainen, Helsingin ryhmä Ammattilaisen alustus auttoi erityisesti näkemään syyt perheiden kohtaamien haasteiden taustalla. Junnola-Nyström luennoi syistä lapsen ilmikäyttäytymisen takana. Perheet kokivatkin oppineensa näkemään lapsensa käytöksen uudella tavalla sekä näkemään, mitä lapsi yrittää käytöksellään viestiä. Vanhemmat kertoivat oppineensa myös huomaamaan, kuinka heidän oma käytöksensä vaikuttaa lapsen käytökseen. He kertoivat saaneensa Diagnoosittomista konkreettisia välineitä, joita soveltaa arjessa lapsen kanssa. Ammattilaiselta tuli niitä oikeita asioita mitä oikeesti pysty käyttään sitten niinkun kotona hyväks. Niinku ymmärsi ja pääsi siihen pureutuu paremmin siihen asian ytimeen ja ymmärsi et hetkinen, se ongelma näyttää tältä, mutta se syy on täällä. mies, Tampereen ryhmä Se [ohjaamaton vertaistuki] on sitä et me keskenämme vaihetaan niitä kokemuksia, ajatuksia siitä kunkin arjesta. Se on antoisaa, mutta siinä ei ehkä päästä eteenpäin. Tässä missä tulee tää tämmonen koulutuksellinen puoli ni se antaa myös vielä ihan niitä välineitä konkreettisesti ja tuo siihen sen lihan luiden päälle. nainen, Helsingin ryhmä Osa kertoikin voivansa soveltaa Diagnoosittomissa opittuja vuorovaikutusmalleja jokapäiväisessä arjessa lapsen kanssa. Toisten mielestä oppiminen oli ennemminkin tietoisuuden lisäämistä ja oli vaikea näin pian valmennuksen loppumisesta arvioida, kuinka tämä tietoisuus näkyy arjessa.
15 Haastatellut kehuivat teemoista erityisesti traumaluentoa. Sen koettiin antaneen valmiuksia ymmärtää traumataustan merkitys tunteiden säätelyyn, sekä keinoja kohdata traumataustainen lapsi. Myös kiintymyssuhde koettiin teemana relevantiksi ja mielenkiintoiseksi. Se tosin oli adoptiovanhemmille jo ennestään tuttu kiintymyssuhteen muodostumista ja adoptiolapsen kiintymyskatkoksia käsitellään hakuajan adoptiovalmennuksessa. Haastateltavat kertoivat kuitenkin tietonsa syventyneen Diagnoosittomissa, ja aiheen pohtimisen olleen nyt valmennusta konkreettisempaa, koska lapsi oli jo tullut kotiin. Adoptiovalmennus on tulevaisuuden kuvittelemista mielikuvien avulla ja tuntemattomaan varautumista Diagnoosittomien aikaan arkea lapsen kanssa on jo eletty ja valmennuksessa puhutut asiat tulleet toteen. Nyt valmennuksessa käsiteltyjä asioita voitiin pohtia suoraan oman perheen ja oman lapsen kannalta ja mieltä askarruttaviin kysymyksiin voitiin pyytää neuvoa ammattilaiselta. Toisaalta kaikki aiheet eivät koskettaneet kaikki osallistujia: esimerkiksi parisuhdeluento ei osunut yksinhuoltajan senhetkiseen elämäntilanteeseen, eikä sitä koettu ajankohtaiseksi myöskään alle vuosi sitten lapsen saaneiden, kiireistä arkea elävien adoptiovanhempien elämässä heidän lapsensa kun ei antanut vanhempien viettää yhtään kaksinkeskeistä aikaa. Toisaalta sekä yksinhuoltaja, että kiireistä arkea viettävä pariskunta ymmärsivät parisuhdeteeman tärkeyden vaikuttaahan hyvä parisuhde keskeisesti vanhempien jaksamiseen ja sen myötä myös lapsen hyvinvointiin. Parisuhdeluento olikin antoisa erityisesti niille vanhemmille, joilla lapsi oli ollut Suomessa jo hieman kauemmin ja perhe-elämä oli jo ehtinyt vakiintua. Haastateltavat kertoivat saaneensa luennoilta paljon informaatiota lyhyessä ajassa. Osa kritisoikin ammattilaisen alustuksia nopeasta temposta. He olisivat toivoneet, että asioihin oltaisiin perehdytty syvällisemmin, esimerkiksi kahdella peräkkäisellä tapaamiskerralla nyt aiheiden käsittely jäi monen osallistujan mielestä pinnalliseksi. Joidenkin mielestä olisi ollut hyvä lukea ennen jokaista tapaamiskertaa aihetta käsittelevä artikkeli näin aihe olisi ollut kaikille ennalta tuttu ja alustus olisi voinut syventää jo opittua tietoa. Toisaalta artikkelin lukeminen ei ollut kaikkien mielestä hyvä idea: lapsiperheen arki on niin kiireistä ja täynnä monia velvollisuuksia, että kotiläksyt olisivat tuntuneet pakkopullalta. Tietopakettia pidettiin paitsi laajana, myös teoreettisena. Erään Tampereen ryhmään osallistuneen mielestä keskittyminen oli vaikeaa, koska alustuksen abstraktiotaso oli niin korkea. Hän olisi toivonut tosielämän esimerkkejä ja teorian soveltamista käytäntöön, jotta alustuksesta olisi saanut helpommin kiinni. Toisten mielestä taas tietopaketin teoreettisuus oli positiivinen
16 asia, koska tieto annettiin kuitenkin ymmärrettävässä muodossa. Voikin sanoa, että ihmisten kokemuksiin vaikuttaa paitsi itse kurssi, myös oma tausta ja persoona toisille abstraktien käsitteiden pohtiminen on esimerkiksi työn tai opintojen kautta tutumpaa ja luontevampaa kuin toisille, käytännönläheisemmille osallistujille. Tutkimukseen osallistuneet pitivät hyvin tärkeänä sitä, että valmennuksen ammattilainen psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström on itsekin adoptioäiti. Tämän koettiin herättävän luottamusta ja helposti lähestyttävyyttä sekä tuovan lisäuskottavuutta hänen sanomiselleen. Osallistujat pitivät erityisesti siitä, että Junnola-Nyström kertoi omista kokemuksistaan adoptioäitinä. Haastateltavien mukaan tämä toi tunteen, että tuo todellakin voi tietää...tietysti ku hänellä itsellään oli myös tai on adoptoitu lapsi, niin se oli kyllä mun mielestä suuri plussa. Et jos ei ois ollu, ni ois voinu tulla jossakin tilanteessa et no okei, kylhän sä varmasti koulutuksen puolesta tiedät ja näin, mutta nyt hänellä oli ihan omakohtasta kokemusta kuitenkin. Hän paljon myöskin kertoi ihan miten heillä oli lapsen kanssa menny ja näin, ni sekin oli mun mielesä tosi hyvä juttu. nainen, Tampereen ryhmä Kaiken kaikkiaan osallistujat olivat ammattilaisen alustuksiin hyvin tyytyväisiä. He kokivat saaneensa paljon tietoa lapsen taustan merkityksestä sekä näkemään syitä lapsen ilmikäyttäytymisen takana. Erityisen antoisana pidettiin luentoja traumasta sekä kiintymyssuhteesta. Ammattilaisen alustuksia kritisoitiin kuitenkin nopeasta aikataulusta. Moni toivoi, että aiheisiin perehdyttäisiin ennen jokaista tapaamiskertaa tai samaa aihetta käsiteltäisiin kahdella tapaamiskerralla Vertaisuus ja ryhmäkeskustelu Ammattilaisen alustuksen jälkeen oli vuorossa ohjatut tehtävät sekä ryhmäkeskustelu. Vaikka ammattilaisen alustus oli seikka, joka erotti Diagnoosittomat muista adoptioperheiden tapahtumista, oli vertaisosuus osallistujille yhtä lailla tärkeä. Osallistujien mukaan Diagnoosittomat ei olisi yhtä hyvä jos jompikumpi, ammattilainen tai vertaistuki puuttuisi.
17 Helsingin ja Tampereen ryhmät olivat keskenään erilaisia. Koska Helsingin ryhmä oli ensimmäinen pilottiryhmä, siihen haettiin nimenomaan ihmisiä, jotka olivat valmiita tarkastelemaan Diagnoosittomia kriittisesti ja antamaan kehitysehdotuksia. Tampereen ryhmään hakuvaiheessa ei kehittämistä korostettu sen kohderyhmänä olivat ensisijaisesti noin vuosi sitten lapsensa saamat adoptiovanhemmat. Helsingin ryhmään hakeutuikin monenlaisia perheitä, joista osalla lapset olivat vasta tulleet ja toisilla taas olleet Suomessa jo usean vuoden ajan. Monet heistä olivat tuttuja jo ennen Diagnoosittomia. Tampereen ryhmä oli taas Helsingin ryhmää homogeenisempi: tamperelaisilla lapset olivat tulleet kotiin viime vuosien aikana. Lähes kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että ryhmän tulisi olla mahdollisimman homogeeninen eli perheet mahdollisimman samankaltaisia toistensa kanssa. Adoptiovanhemmilla on kuitenkin eri kriteerit vertaisuudelle heidän elämäntilanteestaan ja avun tarpeestaan riippuen. Toisille adoptiovanhemmille esimerkiksi vanhempien lapsettomuustausta on merkittävä kriteeri vertaiselle, toiselle lapsen ikä, kolmannelle ensisijaisesti lapsen syntymämaa. Näin myös Diagnoosittomat-ryhmässä. Valtaosan mielestä hyvä kriteeri ryhmän muodostumiselle olisi lapsen ikä tai aika, joka adoptiosta on kulunut: Kyl mä koen että siis kannattas silleen jatkoo ajatellen niin sillain että ois vähän saman ikäsiä siinä ryhmässä, jotta ne keskustelunaiheet ois sillon niinkun samanlaisempia. nainen, Tampereen ryhmä Toisaalta ryhmän jäsenten eri elämäntilanteissa nähtiin myös etuja he, kenellä oli ollut lapsi kotona kauemmin, saattoivat neuvoa niitä perheitä, joilla lapsi oli vasta tullut. Lapsen vasta saaneet taas muistuttivat muidenkin mieleen alkuvaiheen tunteita ja kokemuksia. Erään adoptiovanhemman mielestä lapsen kotonaoloaikaa keskeisempää vertaisuuden kannalta olikin lapsen syntymämaa monet asiat erityisesti vanhempana adoptoidun lapsen käytöksessä johtuvat lapsen lähtömaan kulttuurista. Ryhmäkeskustelun koettiin tukevan ammattilaisen alustusta. Erään haastatteluun osallistuneen mukaan se oli erityisen keskeinen osa oppimisprosessia: ammattilaisen alustuksessa opittu tieto syveni ryhmäprosessin avulla. Ryhmäprosessissa sai reflektoida opittua tietoa ja suhteuttaa omia kokemuksia muiden tilanteeseen.
18 Se tiedollinen paketti on se isoin anti. Sit se toinen anti on siinä et se käytiin kuitenkin läpi sellasessa ryhmäprosessissa jolloin se syventy toinen toistemme kokemusten kautta siinä diskurssissa syvemmälle kuin se olisi ehkä mennyt itseopiskelulla. mies, Helsingin ryhmä Diagnoosittomien ryhmäkeskustelu, kuten adoptioperheiden vertaistuki yleensäkin, oli paikka, jossa sai purkaa tuntojaan ja keskustella mieltä askarruttavista asioista ihmisten kanssa, jotka varmasti ymmärtävät. Muiden adoptioperheiden kanssa keskustellessa ei tarvitse kerrata adoption perusasioita, vaan sai mennä heti itse aiheeseen. Muita ystäviä, joilla ei adoptiolapsia ole, taas saattaa kiinnostaa adoption muodolliset seikat niin paljon, että keskustelussa ei päästä itse asiaan : Mä koin ainakin sillain että ihmiset aika hyvin uskalsi puhua ja halus lähtee. Varsinkin sitten toisella kertaa jo kun oltiin jo kerran niinkun nähty ja sitten siinä oli se että kaikki oli samassa tilanteessa ja niinkun tiesi että mikä se tilanne on, niin ei tarttenu, kellekään ei tarttenu ruveta selitteleen mitään että meille on tällanen laps tullu tuolta ja se on kolme vuotta ollu lastenkodissa et se käyttäytyy vähän eri lailla ku laps joka on ollu koko aika sylissä. Oli niin helppo, eikä tarvinnu länkyttää niitä perusasioita, ei tarvinnu selittää niitä mitä tässä normaalielämässä tarttee aina kun näkee työkaverin tai jonkun, tarttee niitä perusasioita selittää. mies, Tampereen ryhmä Haastateltavat kokivat myös saaneensa Diagnoosittomissa käytännön ohjeita ja neuvoja, miten toimia mieltä askarruttavissa tilanteissa. Siinä missä tavallinen vertaistuki saattaa keskittyä tunteiden purkamiseen, Diagnoosittomissa korostui ratkaisukeskeisyys. Sai niinkun siellä purkaa niitä omia tuntojaan ja keskustella muitten kanssa ja ihan niinku sellasia käytännön vinkkejäkin, että me ollaan tehty tommosessa tilanteessa näin ja me on tehty näin. Semmosestakin oli niinku oikeesti suurta hyötyä, ku tuntuu monesti että kyllähän asioista puhutaan ja voi niinku voivotellaki ja ihmetellä, mut niinku se että saatko sä niihin semmosta oikeeta vinkkiä että hei, tee näin, kokeile tällasta. Eikä vaan ne muut ihmiset siellä vaan tää vetäjä, ni yhtä lailla hänkin pyrki tarjoamaan niitä keinoja. nainen, Tampereen ryhmä
19 Keskeinen kritiikki ryhmäkeskusteluun liittyen oli ohjauksen puute ja siitä seuraava keskustelun rönsyily. Koska puhetta ei juuri rajattu, ei keskustelu meinannut pysyä päivän teemassa. Tämän koettiin paitsi vievän aikaa ammattilaisen alustukselta, myös aiheuttavan sen, että sanavalmiimmat ja avoimemmat keskustelijat saivat enemmän puheaikaa kuin hiljaisemmat ja pidättyväisemmät osallistujat. Meillä oli jotenkin hirveen mukava se menetelmä miten siinä edettiin. Eli ensin oli vähän sitä teoriaa ja sitten niinku oli semmosta, vähän niinku keskustelua. Ehkä siinä oli vähän vielä hakemassa muotoaan semmonen struktuuri, jotenki semmonen että kuka sitä niinku loppujen lopuks ohjaa ja vie eteenpäin. Meillä oli aika ränsyilevää välillä se keskustelu. Että se oli ehkä semmonen vähän miinuspuoli. Osa sai hirveen paljon tilaa sille puheelle ja puhumiselle mutta sitten tuota, sitä ei kukaan oikein rajannu. nainen, Helsingin ryhmä Sama kritiikki ilmeni jo Adoptioperheet ry:n kehittämistutkimuksessa vuonna Strukturoimattomissa vertaisryhmissä puheen rajaaminen jää osallistujien oman itsekontrollin varaan ja jokainen pitää huolen omasta puhumisestaan tai puhumattomuudestaan. Toisilla oman puheenvuoron muodostaminen vie enemmän aikaa, ja kun tilaisuus sanoa sanottavansa viimein tulee, voi keskustelu olla jo edennyt seuraavaan aiheeseen. Toiset ovat myös luonteeltaan pidättyväisempiä ja tarvitsevat enemmän kannustusta mielipiteidensä jakamiseen. Tämän seurauksena hiljaisimmat osallistujat voivat jäädä muiden jalkoihin. Toisaalta keskustelun rönsyilyn koettiin keventävän tunnelmaa. Sen ansiosta myös käsiteltiin asioita, jotka eivät tiukemmin rajatussa keskustelussa olisi tulleet puheeksi. Pääasia että ei ollu liian tiukka veto että tässä nyt käsitellään vaan tätä. Et jos joku asia vähän rönsyili johonkin sivuun niin se käsiteltiin siinä samalla ja palattiin taas. Siinä sai enemmän vastauksia kuin muuten olisi ehkä saanutkaan. mies, Tampereen ryhmä Keskusteluosuuden tunnelmasta ja ilmapiiristä oli samaan valmennusryhmään osallistujilla erilaisia kokemuksia. Valtaosan mielestä tunnelma oli niin avoin, että saattoi hyvillä mielin kertoa omia henkilökohtaisia asioitaan ja luottaa, ettei ammattilainen tuomitse, eivätkä vertaiset levitä asioita ryhmän ulkopuolelle.
20 Toisaalta kaikki eivät pitäneet tunnelmaa niin vapaamuotoisena, että olisi tuntunut luontevalta jakaa henkilökohtaisia asioitaan. Omalta osaltaan tähän vaikutti miesten läsnäolo: adoptiovanhempien vertaisryhmät ovat perinteisesti olleet naisten juttu, joissa äidit ovat yhdessä keskustelleet lapsistaan, parisuhteestaan ja äitinä olemisesta. Diagnoosittomissa olivat mukana myös miehet. Monelle voi olla luontevampaa keskustella henkilökohtaisista, arkaluontoisistakin vanhemmuuteen liittyvistä asioista saman sukupuolen edustajien kanssa. Tästä huolimatta osallistujat pitivät hyvin tärkeänä sitä, että mikäli lapsella on kaksi vanhempaa, ovat he molemmat mukana Diagnoosittomissa: Kyllähän kodin tunneilmapiiri luodaan kummankin vanhemman toimesta mies, Helsingin ryhmä Osallistujat kokivat ryhmäkeskustelussa tuleensa ymmärretyiksi sekä saaneensa käytännön neuvoja omiin pulmiinsa muilta vanhemmilta. Sen myös koettiin syventävän ammattilaisen alustuksessa opittuja tietoja. Ryhmäkeskusteluosuuteen ei kuitenkaan oltu aivan niin tyytyväisiä kuin ammattilaisen alustuksiin. Ryhmäkeskusteluun toivottiin lisää ohjausta ja tarkempaa puheen rajausta. Vapaamuotoista keskustelua ei ollut niin paljon kuin osallistujat odottivat ja kenties siksi moni otti tilaa vapaamuotoisemmalle keskustelulle asiakeskustelun aikana. 6. Osallistujien kehitysehdotukset Vaikka pilottiryhmiin osallistuneet olivat hyvin tyytyväisiä vanhempainvalmennukseen, oli heillä myös ideoita, miten Diagnoosittomia voisi kehittää. Osallistujat toivoivat Diagnoosittomiin materiaalipankkia. He saivat Diagnoosittomissa suuren määrän informaatiota, joka jäi heidän oman muistamisensa tai mahdollisten muistiinpanojensa varaan. Moni toivoikin, että hankkeessa koottaisiin materiaalia joko internetiin esimerkiksi artikkeleiden muodossa, tai tehtäisiin kurssin aikana kansio, johon on helppo palata kurssin jälkeen.
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotRyhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen
Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotAdoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson
Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson 2000-luvun alussa adoptioneuvontaan haluavien jono oli pitkä ja lapsia tuli
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 1 Sivu 1 / 7 Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta PRIDE-valmennuksen ryhmätapaamissa käsitellään sijoitetun lapsen kokemuksia ja tarpeita.
LisätiedotVanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013
Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotPalautetta nuortenryhmältä
Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotYksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista
Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa
LisätiedotSILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA
ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotOSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta
LisätiedotRyhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.
Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotTieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän
LisätiedotPOHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010
POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotVARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S
VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S PAIKALLA OLI ASIANTUNTIJOINA TOIMENSA PUOLESTA PAIKALLA OLIVAT HELI MANTILA A- KLINIKKA, TERO RÖNKKÖ
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotEro lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät
LisätiedotADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA
ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotLastenhoitoapu. Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi
Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi Vastaajia koko Pohjois-Pohjanmaan alueelta saatiin 2196, vastauksia saatiin kaikista alueen kunnista. 47% vastaajista oli 1 tai 2 alaikäistä lasta. Perheitä joissa
LisätiedotKokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi
Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,
LisätiedotTurvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY
Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotTEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA
TEEMALLISET PERHEILLAT OSANA VANHEMMUUDEN TUKEMISTA TOIMINTAMALLI EMMA PULKKA JA RONJA UIMI OPINNÄYTETYÖ, SOSIAALIALAN KOULUTUSOHJELMA SISÄLTÖ Vanhempien ajatuksia vanhemmuuden tukemisesta Teemalliset
LisätiedotTYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ
TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa XAMK:n kyselykartoitus perheille LAPE-koordinaattori, Kyselyn taustaa Toteutettu LAPE Etelä-Savon muutosohjelman osatoteutuksena syksyllä
LisätiedotPerhe on enemmän kuin yksi
Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,
LisätiedotTYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA
TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA Lähtökohdat ennen kuin oli ohjattavia 2 Tavoitteena oli Selvittää miten työnohjaus tukee luottamushenkilöiden iden oppimista ja tehtävien hoitamista? Miten työnohjaus
LisätiedotKysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja
2018 Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 161 ruotsinkielistä (peruskouluikäisiä n 900) 21%
LisätiedotLapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin
Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry
Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden tukeminen ovat tärkeitä muun muassa lapsen
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotELÄMÄNOTE-TUTKIMUS
11.4.2019 ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS Elämänote-tutkimus Pilotti tammikuussa 2019 7 tiedonkerääjää ja 7 haastateltavaa pääkaupunkiseudulla Kutsut, koulutus, käytännöt, haastattelurungot Levitys muihin hankkeisiin
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotNormaalin tukeminen rakenteiden avulla Lapsivuodeosastohoitoa potilashotellissa Marika Mettälä
Normaalin tukeminen rakenteiden avulla Lapsivuodeosastohoitoa potilashotellissa Marika Mettälä v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a
LisätiedotEnsiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011
Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia
Lisätiedotnaisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.
Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotMetsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot
Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden
LisätiedotLAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA
LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotCASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015
CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan
LisätiedotSijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke
Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotTuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen
Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä
LisätiedotMiten sinä voit? Miten
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2- VUOTISRYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 30.8.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä kokeilu:
LisätiedotTUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena
TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen
LisätiedotRuoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta
Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotPEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake
Kuvastin PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake Peilisalin itsearviointiteemojen avulla työntekijä voi reflektoida tekemäänsä työtä ja asiakkaan tilannetta ikään kuin ulkopuolisen
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotLapsen hyvä arki- hankkeen rakenne
Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen
LisätiedotVanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu
Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan
LisätiedotVANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 22.9.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä
LisätiedotPALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA
PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3
LisätiedotIsän kohtaamisen periaatteita
TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
Lisätiedot