Pilottiryhmiin osallistuneiden kokemuksia Diagnoosittomat-vanhempainvalmennuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pilottiryhmiin osallistuneiden kokemuksia Diagnoosittomat-vanhempainvalmennuksesta"

Transkriptio

1 Pilottiryhmiin osallistuneiden kokemuksia Diagnoosittomat-vanhempainvalmennuksesta Ulla Matikainen Adoptioperheet ry 2014

2 Sisällys 1 Johdanto Tämän tutkimuksen konteksti: kansainvälinen adoptio Muuttuva kansainvälinen adoptio Perheiden kohtaamat haasteet Tämän tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen tarkoitus Aineistona adoptiovanhempien haastattelut Aineiston käsittely ja analyysi Tavoitteet ja odotukset hankkeelle Yhdistyksen tavoitteet Adoptioperheet ry:n kehittämistutkimus Idea hankkeeseen traumapsykologilta Osallistujien odotukset Diagnoosittomien anti toteutuivatko tavoitteet Käytännön järjestelyt Ammattilaisen alustus ja teemat Vertaisuus ja ryhmäkeskustelu Osallistujien kehitysehdotukset Pohdintaa oliko Diagnoosittomista hyötyä?...22 Lähteet...23

3 1 Johdanto Adoptioperheiden järjestämässä Diagnoosittomat-vanhempainvalmennuksessa pyritään auttamaan vanhempia näkemään lapsensa uusin silmin. Kun vanhempi oppii katsomaan lastaan pinnan alle, hän ei tartu vain näkyvään käyttäytymiseen. Vanhempi oppii lukemaan lastaan tarkemmin ja tulkitsemaan käyttäytymisen takana olevia asioita. Adoptioperheet-lehti 2 / 2013 Diagnoosittomat on Adoptioperheet ry:n vanhempainvalmennus- ja vertaistukihanke, joka pilotoitiin keväällä 2013 Helsingissä ja Tampereella syksyllä Pilottiryhmiin osallistui yhteensä 13 lapsensa kansainvälisesti adoptoinutta perhettä. Pilottihanke rahoitettiin Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön tuella. Keväällä 2014 yhdistys hakee RAY:n projektirahoitusta Diagnoosittomien jatkamiselle ja kehittämiselle. Hankkeen kohderyhmänä ovat adoptioperheet, joiden lapsilla on kiintymyssuhdekatkoksia ja traumataustaa. Tavoitteena on antaa vanhemmille tietoa lapsen käytöksen taustasta. Idea hankkeen taustalla on, että mikäli vanhemmat saavat tietoa ja tukea varhaisessa vaiheessa, voivat perheet välttyä suuremmilta ongelmilta. Tämä tutkimus tarkastelee Diagnoosittomat-ryhmiin osallistuneiden kokemuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vastasiko Diagnoosittomat-pilottihanke adoptioperheiden tarpeisiin ja yhdistyksen sille asettamiin tavoitteisiin. Tutkimus toteutettiin teemahaastattelun keinoin keväällä Kerron ensin hieman adoptioperheiden kohtaamista haasteista. Miksi adoptioperheet ylipäänsä tarvitsevat tukea? Sen jälkeen kuvaan tämän tutkimuksen toteuttamista. Ensimmäisessä analyysikappaleessa kerron yhdistyksen Diagnoosittomat-hankkeelle asettamista tavoitteista sekä osallistujien odotuksista Diagnoosittomia kohtaan. Sen jälkeen kuvaan, mitä mieltä osallistujat olivat vanhempainvalmennuksesta. Lopuksi pohdin, mikä on Diagnoosittomattyyppisen koulutuksellisen vertaistoiminnan keskeinen anti.

4 2 Tämän tutkimuksen konteksti: kansainvälinen adoptio 2.1 Muuttuva kansainvälinen adoptio Kansainvälinen adoptio on tarkoin säädeltyä lastensuojelutoimintaa. Sen lähtökohtana on lapsen etu: löytää lapselle mahdollisimman hyvät perheolosuhteet. Lainopillisesti adoption myötä lapsi saa perheessä saman aseman kuin biologinen lapsi ja hänen juridiset siteensä syntymäperheeseen katkeavat. Kansainvälinen adoptio perustuu YK:n lastenoikeuksien sopimukseen ja sitä säätelevät lainsäädännöt sekä luovuttaja- että vastaanottajamaissa. (Koskinen et al. 2014, 6.) Viimeisen yhdeksän vuoden aikana kansainväliset adoptiot ovat vähentyneet maailmanlaajuisesti lapsesta lapseen. Suomessa kansainvälisen adoption huippuvuosi oli vuonna 2005, jolloin Suomeen adoptoitiin 338 lasta. Kahdeksassa vuodessa määrä putosi alle puoleen: vuonna 2013 lapsia tuli 141. Eniten Suomeen adoptoitiin vuonna 2013 lapsia Kiinasta (47), Etelä- Afrikasta (37), Thaimaasta (15) ja Venäjältä (15). Kansainvälisesti suurin vastaanottajamaa on Yhdysvallat ja lapsia lähettävät eniten Kiina, Etiopia ja Venäjä. (Selman 2012, Valvira 2014.) Adoptiomäärien laskuun ovat vaikuttaneet lähtömaiden elinolojen sekä lastensuojelun paraneminen. Adoptiovapaat lapset pyritään yhä useammin adoptoimaan syntymämaan sisällä kansainvälisen adoption ollessa toissijainen vaihtoehto. Koska kansainvälisiä adoptiohakijoita on monissa Suomen kohdemaissa enemmän kuin adoptiota odottavia lapsia, ovat monet maat tiukentaneet vaatimuksiaan adoptoivia vanhempia kohtaan. Hakijoita arvioidaan muun muassa heidän ikänsä, siviilisäätynsä, varallisuutensa, koulutuksensa, terveydentilansa ja jopa painoindeksinsä perusteella. Vaatimukset vaihtelevat maiden mukaan. (Koskinen et al. 2014, 8.) Kansainvälisen adoption muutokset ovat vaikuttaneet myös siihen, minkälaisia lapsia Suomeen adoptoidaan. Koska pienet lapset adoptoidaan yhä useammin syntymämaansa sisällä, ovat Suomeen tulevat lapset entistä vanhempia. Yhä useammalla lapsella on myös fyysisiä tai psyykkisiä erityistarpeita. Vuonna 2013 Suomeen kansainvälisesti adoptoiduista lapsista kaksi viidestä (41 %) oli adoptiohetkellä jo täyttänyt kolme vuotta. Viisivuotiaita tai sitä vanhempia oli

5 lapsista noin viidesosa (19 %). (Valvira 2014, Koskinen et al. 2014) 2.2 Perheiden kohtaamat haasteet Korkea adoptioikä sekä erityistarpeet aiheuttavat haasteita lapsen psykososiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle sekä adoptiovanhemmille. Yhteistä kaikille adoptiolapsille on vähintään yksi hylkäämiskokemus, ja monella adoptiolapsella on kiintymyssuhteisiin ja niiden katkoksiin liittyviä traumoja. Erityisesti laitostaustaiset lapset ovat myös saattaneet kilpailla hoitajan huomiosta monen muun lapsen kanssa, eikä heille välttämättä ole kehittynyt turvallista ja läheistä kiintymyssuhdetta hoitajaansa. (Koskinen et al. 2014) Kiintymyssuhde eli lapsen ja tämän ensisijaisen hoitajan välinen tunnesuhde onkin asia, jota käsitellään laajalti jo odotusajan adoptiovalmennuksessa. Brittiläinen psykiatri John Bowlby kehitti ja 1970-luvuilla kiintymyssuhdeteorian, jonka mukaan varhaisilla tunnesiteillä on suuri vaikutus lapsen emotionaaliseen kypsymiseen ja yksilöllistymiseen. Ihmislapsen varhaiskehitystä säätelee turvallisuuden tarve ja tarve olla lähellä hoivaavaa aikuista. Hoivaavan aikuisen roolina on säädellä pienen lapsen tunteita tyynnyttämällä, hyssyttämällä ja rauhoittamalla koska lapsi ei vielä itse osaa. Tunnesäätelytaidot sisäistyvät vähitellen osaksi lapsen persoonaa. Mikäli lapsen tunteita ei ole säädelty, eikä hänen tarpeisiin ole vastattu, voi lapsella olla ongelmia tunteiden säätelyssä vielä aikuisiällä. (Bowlby 1974, Sinkkonen 2001.) Adoptiolapsen psyykkiseen hyvinvointiin ja kehitykseen vaikuttavat geneettiset tekijät, adoptiota edeltävä ympäristö, adoptiovanhempien kyky vastata lapsen tarpeisiin sekä erilaiset kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät, kuten rasismi. Myös adoption jälkeisellä perheympäristöllä on suuri vaikutus lapsen psyykkiseen kehitykseen. Adoptiovanhempien herkkyys lukea lapsen viestejä ja kyky vastata lapsen tarpeisiin sekä lapsen turvallinen kiintymyssuhde vanhempaan edistävät lapsen suotuisaa sosiaalista ja kognitiivista kehitystä. Lapsi voi kuitenkin oireilla hyvästäkin perheympäristöstä huolimatta. (Sinkkonen 2001, Pesonen et al ) Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyströmin mukaan tyypillisiä adoptioperheiden kohtaamia haasteita ovatkin lapsen ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen muodostumiseen liittyvät ongelmat, lapsen raivokohtaukset tai vetäytyminen omaan maailmaansa, lapsen uniongelmat sekä vaikeudet erilaisissa siirtymätilanteissa, kuten päiväkotiin tai kouluun lähtiessä. Näitä voisi

6 Junnola-Nyströmin mukaan ehkäistä vanhempien tietoisuutta lisäämällä. (Junnola-Nyströmin haastattelu ) Perheet listasivat samankaltaisia ongelmia myös Adoptioperheet ry:n tekemässä kehittämistutkimuksessa vuonna Tutkimuksen (Matikainen 2012) mukaan perheet kokivat jäävänsä ongelmiensa kanssa yksin. Adoptioperheiden kohtaamilla ammattilaisilla esimerkiksi perheneuvoloissa ja terveyskeskuksissa ei aina ollut erityistä tietoa adoptiosta ja sen vaikutuksista lapsen kehitykseen. Oman haasteensa toi adoptiovanhemmuuden stigma heidän vanhemmuuttaan saatettiin vähätellä, eikä heitä otettu vakavasti lapsensa ongelmista kertoessaan. (Matikainen 2012.) 3 Tämän tutkimuksen toteuttaminen 3.1 Tutkimuksen tarkoitus Tämä tutkimus tarkastelee Diagnoosittomat-vanhempainvalmennukseen osallistuneiden adoptiovanhempien kokemuksia ja mielipiteitä Diagnoosittomista. Vastasiko Diagnoosittomatkurssi osallistujien sille asettamia odotuksia? Mikä sen keskeinen anti oli? Mitä olisi voitu tehdä paremmin? Syntyikö kurssilla oppimiskokemuksia? Onko sen oppeja voinut soveltaa käytäntöön arjessa perheen kanssa? Tutkimuksen kohteena oli hyvin rajattu joukko adoptiovanhempia. Diagnoosittomatvalmennusryhmiin osallistui yhteensä 24 adoptiovanhempaa, joista kaksi oli yksinhuoltajia ja muut elivät parisuhteessa. Perheistä, joissa lapsilla oli sekä äiti että isä, osallistuivat Diagnoosittomiin molemmat vanhemmat. Tähän tutkimukseen osallistui valmennuskurssin käyneistä kolmannes.

7 3.2 Aineistona adoptiovanhempien haastattelut Tämän tutkimuksen aineistona ovat kahdeksan Diagnoosittomat-ryhmiin osallistuneen adoptioäidin ja -isän haastattelut. Kahdeksasta haastatellusta neljä oli osallistunut Tampereen ryhmään ja neljä Helsingin ryhmään. Haastatelluista kaksi oli adoptioisiä ja kuusi adoptioäitejä, Haastatteluun kutsuttiin sähköpostin välityksellä kaikki Diagnoosittomat-pilottiryhmiin osallistuneet. Sähköpostissa kerrottiin tutkimuksen tarkoituksesta sekä toteutuksesta ja painotettiin sitä, että tutkimuksen tarkoituksena on Diagnoosittomat-hankkeen kehittäminen ja rahoituksen perustelu. Toisaalta sähköpostissa korostettiin, että haastattelija on järjestäjätiimistä ulkopuolinen henkilö, jolle voi vapaasti ja anonymiteetin suojassa kertoa mielipiteistään. Sähköposti lähetettiin Adoptioperheet ry:n toiminnanjohtajan nimellä ja siihen vastasi Diagnoosittomat-osallistujista kolmannes. Jokainen, joka haastatteluun ilmoittautui, haastateltiin. Haastattelujen kesto oli noin minuuttia ja ne toteutettiin kahta kasvokkaista haastattelua lukuun ottamatta puhelimen välityksellä. Haastattelut käsittelivät ennalta määriteltyjä teemoja, joita olivat: odotukset ryhmään osallistumiselle; ryhmätapaamiset ja käytännön järjestelyt; kurssin sisältö ja teemat; Diagnoosittomien suhde tavalliseen vertaistukeen sekä kritiikki ja kehitysehdotukset. Lisäksi yhdistyksen tavoitteita Diagnoosittomat-hankkeeseen liittyen kartoitettiin haastattelemalla sen puheenjohtajaa, Lilly Korpiolaa sekä hankkeen kouluttajaa ja vertaisammattilaista, psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyströmiä. 3.3 Aineiston käsittely ja analyysi Haastattelut nauhoitettiin osallistujien luvalla ja niistä kirjoitettiin muistiinpanot. Haastattelumuistiinpanoja kertyi yhteensä 21 liuskaa. Kirjalliseen muotoon tuotettu aineisto koodattiin Atlas.Ti-aineistonkäsittelyohjelmalla. Se on aineistolähtöisen sisällönanalyysin tarpeisiin kehitetty tietokoneohjelma, jolla aineisto on helppo purkaa osiin ja jäsennellä uudelleen.

8 Haastattelun analyysi oli hyvin aineistolähtöistä. Sen tarkoituksena oli tuoda Diagnoosittomatryhmiin osallistuneiden ääni esiin. Haastateltuja kohdeltiin informantteina, oman elämänsä sekä ryhmäkokemustensa parhaina asiantuntijoina. Analyysin teemat mukailivat haastattelujen teemoja. Se keskittyi erityisesti tarkastelemaan yhdistyksen tavoitteiden ja osallistujien odotusten, sekä osallistujien kokemusten suhdetta vastasiko Diagnoosittomat sille asetettuihin odotuksiin. 4 Tavoitteet ja odotukset hankkeelle 4.1 Yhdistyksen tavoitteet Mikä saa lapsen käyttäytymään näin? Tämä kysymys pyörii monen adoptiovanhemman päässä. Diagnoosittomat-ryhmissä opetellaan kysymään sitä entistä syvemmin. Ryhmässä saa tuhtia tietoa ja ymmärrystä trauma- tai laitostaustan merkityksestä adoptiolapsen elämään. Osallistujat saavat työkaluja hyvään ja toimivaan vuorovaikutukseen arjessa. Yllä oleva lainaus on Adoptioperheet ry:n internetsivuilta. Diagnoosittomien idea on siis antaa vanhemmille tietoa ja ymmärrystä adoptiolapsen taustan merkityksestä lapsen käytökseen ja kehitykseen. Hankkeen pääkohderyhmänä ovat adoptioperheet, joiden lapsilla on kiintymyssuhdekatkoksia ja traumataustaa. (www.adoptioperheet.fi, Adoptioperheet-lehti 2/2013, 11) Hankkeen nimi Diagnoosittomat tulee siitä, että adoptiolapset ovat erityistarpeisia, mutta heille ei voi välttämättä antaa diagnoosia. Tämä taas vaikeuttaa avun saantia. Adoptioperheet-lehti (2/2013) perustelee hankkeen tärkeyttä sanoin:..yhteiskunnassamme tarvitaan usein virallinen diagnoosi avun saamiseksi. Adoptoiduilla lapsilla ja nuorilla voi olla oireilua, mutta ei välttämättä avun saannissa auttavaa diagnoosia. (Adoptioperheet 2/2013, 11) Hankkeen ideana on siis tarjota matalan kynnyksen tukea perheille, ilman, että tarvitsee hakea lähetettä ja virallista diagnoosia lääkäriltä tai psykologilta.

9 4.1.1 Adoptioperheet ry:n kehittämistutkimus 2012 Diagnoosittomat-hanke on keskeinen osa Adoptioperheet ry:n strategiaa, jota yhdistys alkoi luoda vuonna Diagnoosittomien tarkoituksena on yhdistyksen puheenjohtaja Korpiolan mukaan vastata yhdistyksen jäsenten tarpeisiin ja toiveisiin. Adoptioperheet ry selvitti vuonna 2012 jäsentensä tuen tarvetta ja kokemuksia vertaistuesta. Tutkimuksen mukaan vertaistuki on adoptioperheille hyvin tärkeä, ellei tärkein, tukimuoto. Vertaistuki oli keskeistä jaksamisen kannalta erityisesti odotusaikana, mutta myös lapsen kotiintulon jälkeen, jolloin se antoi ennen kaikkea tulkintakehyksen lapsen arvioimiseen ja auttoi ymmärtämään, mikä on normaalia adoptiolapsen käytökseen ja kehitykseen liittyen. Lisäksi vertaistuki toimi tärkeänä emotionaalisen tuen lähteenä adoptiovanhemmat kokivat tulevansa ymmärretyiksi. (Matikainen 2012.) Vertaistuki ei kuitenkaan aina vastannut yhdistyksen jäsenten toiveita ja tarpeita. Se saattoi keskittyä liikaa negatiivisten tunteiden purkamiseen ja jättää osallistujille raskaan mielen. Toisaalta vertaistuki saattoi olla liian kahvikuppikerhomaista, eikä syvällisistä asioista keskusteltu. Yhdistyksen jäsenet toivoivatkin Adoptioperheet ry:ltä erityisesti asiakeskusteluun keskittyvää vertaistukea. (Matikainen 2012, 31.) Idea hankkeeseen traumapsykologilta Diagnoosittomat syntyi yhteistyössä psykoterapeutti ja adoptioäiti Eeva-Liisa Junnola-Nyströmin kanssa. Junnola-Nyström otti Adoptioperheet ry:hyn yhteyttä, koska kohtasi työssään paljon oireilevia adoptiolapsia. Junnola-Nyströmin mukaan perheet jäävät hankaluuksien kanssa yksin. Kun perheet apua hakevat, lähdetään usein hakemaan apua lapselle sen sijaan, että annettaisiin tukea, ymmärrystä ja välineitä lapsen vanhemmille. Hänen mukaansa perheet tarvitsisivat tukea erityisesti ensimmäisenä vuonna lapsen kotiintulon jälkeen. Odotusaikana perheet eivät vielä ole vastaanottavaisimmillaan, koska asiat eivät ole vielä tulleet toteen ja adoptiolasta ajatellaan vasta mielikuvien tasolla. Toisaalta muutama vuosi lapsen kotiintulon jälkeen tietyt vuorovaikutusmallit ovat voineet jo vakiintua lapsen ja vanhempien välillä ja vakiintuneita vuorovaikutusmalleja on vaikeampi korjata. Siksi Junnola-Nyströmin

10 mukaan olisi tärkeää, että vanhemmat saisivat tukea kiintymyssuhteen muodostamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siten voitaisiin ennaltaehkäistä ongelmien syntyä. Diagnoosittomat-formaatin ja kurssilla käsiteltävät teemat pohtivat yhdistyksen johto sekä Junnola-Nyström yhdessä. Teemoiksi valikoituivat lapsen traumatausta, kiintymyssuhde sekä parisuhde. Kurssin neljäs teema nousee ryhmän toiveista Helsingin pilottiryhmässä se oli sisarussuhde, Tampereella lapsen säätelyikkuna, eli traumataustaisen lapsen vireystilan sääteleminen. 4.2 Osallistujien odotukset Yks puoli on se, että siellä tapaa muita adoptioperheitä, joilla on kenties samanlaisia haasteita, perushaasteita arjessa että löytäs niitä vertaistukihenkilöitä täältä Tampereen seudulta. Ja toinen puoli se, että siellä on paikalla ammattilainen, joka sitten osaa sanoo oman näkökulmansa niihin asioihin ja osaa kertoa sitä taustaa vielä, että kuinka se adoptiolapsen tausta ja ne traumat mitä on kenties tapahtunu siellä lapsuudessa, vaikuttaa sitten näihin kaikkiin lapsen kehitysvaiheisiin ja näihin haasteisiin mitä tässä matkan varrella tulee." Nainen, Tampereen ryhmä Ryhmiin osallistuneiden odotukset valmennukselta olivat varsin yhteneväisiä yhdistyksen Diagnoosittomille asettamien tavoitteiden kanssa. Tämä ei toki ole yllättävää osallistujien odotukset muodostuvat sen perusteella, mitä heille on etukäteen yhdistyksen taholta valmennuksesta kerrottu. Adoptiovanhemmat hakeutuivat Diagnoosittomat-pilottiryhmiin ensisijaisesti ymmärtämään lastaan paremmin. Lapsi saattoi käyttäytyä ei-toivotulla tavalla tai hänen kehityksessään oli jotain, mikä mietitytti vanhempia. Osallistujat tahtoivatkin ensisijaisesti saada tietoa lapsensa adoptiotaustan merkityksestä tämän käytökseen, sekä keinoja toimia lapsen kanssa tämän tausta huomioon ottaen. Tärkeää oli myös oppia suhteuttamaan lapsen käytös isompaan viitekehykseen. Onko vain meidän perheessä tällaista vai onko muillakin samankaltaisia ongelmia? Teemoista osallistujat odottivat erityisesti kiintymyssuhdetta sekä traumaluentoa.

11 Osallistujat hakeutuivat Diagnoosittomiin myös saadakseen vertaistukea ja tavatakseen muita adoptioperheitä. Vertaistuen merkitys korostui erityisesti Tampereella, missä ei kokoonnu niin paljon vertaisryhmiä kuin pääkaupunkiseudulla. 5 Diagnoosittomien anti toteutuivatko tavoitteet Edellisessä kappaleessa kerroin, mitkä olivat Adoptioperheet ry:n tavoitteet ja osallistujien odotukset Diagnoosittomat-hankkeelle. Keskeinen tavoite sekä yhdistyksellä ja osallistujilla oli ymmärryksen lisääminen: että vanhemmat oppisivat ymmärtämään lapsen adoptiotaustan merkityksen hänen käytökselleen, sekä saisivat keinoja toimia lapsen kanssa. Tässä luvussa tarkastelen, mitä mieltä pilottiryhmiin osallistuneet olivat Diagnoosittomista. Lisääntyikö adoptiovanhempien ymmärrys? Saivatko he kurssilta työkaluja, joita soveltaa arjessa lapsen kanssa? Tämän tutkimuksen haastattelut olivat ennen kaikkea palautteen antoa: ne antoivat Diagnoosittomiin osallistuneille mahdollisuuden kertoa yksityiskohtaisesti, mitä mieltä he olivat kurssista. Osallistujien reaktiot Diagnoosittomiin olivat pääosin positiivisia. Osallistujat kehuivat erityisesti kurssin ideaa antaa adoptiovanhemmille heidän lapsiaan koskevaa tietoa yhdessä vertaistuen kanssa. Metodi oli osallistujien mielestä oivallinen: ensin teoreettinen, faktatietoon perustuva alustus, josta sen jälkeen yhdessä keskusteltiin vertaisten kanssa. Diagnoosittomat-tyyppiselle vanhempainvalmennukselle koettiin olevan tarvetta. Osallistujat pitivät lapsen kotiintulon jälkeistä adoptiovalmennusta erittäin tärkeänä erityisesti vanhempien lasten kansainvälisessä adoptiossa. Vanhempana adoptoidulla lapsella on kotiin tullessa jo oma historia, eikä kiintymyssuhteen muodostuminen ole itsestään selvää. Lapsella on adoption myötä myös monia suuria stressitekijöitä, kuten uusi kulttuuri ja sosiaalisten suhteiden luominen. Vanhemmilla tulisikin Diagnoosittomat-pilottiryhmiin osallistuneiden mukaan olla mahdollisimman paljon tietoa lapsen psykologiasta ja lapsen kohtaamisesta. Siksi osallistujat

12 pitivät adoptiovanhempien valmennusta sekä ennen että jälkeen lapsen kotiintulon hyvin tärkeänä Käytännön järjestelyt Diagnoosittomat-pilottiryhmät kokoontuivat kerran kuussa lauantaisin, kolmen tunnin ajan kerrallaan. Ennen ensimmäistä tapaamista osallistujat saivat etukäteisinfon, jossa oli tietoa aikatauluista, ryhmän koosta ja käsiteltävistä teemoista. Ryhmät kokoontuivat viisi kertaa, joista jokaisella, ensimmäistä tutustumiskertaa lukuun ottamatta, käsiteltiin eri teemaa. Toisinaan tapaamiskertojen välillä tehtiin välitehtäviä, joita olivat esimerkiksi dokumentin katsominen tai jonkin asian pohtiminen. Tapaamiset alkoivat ammattilaisen alustuksella, jonka jälkeen oli vuorossa tehtäviä sekä ryhmäkeskustelu. Välissä oli kahvitauko. Helsingin ryhmä kokoontui Adoptioperheet ry:n toimistolla, Tampereen ryhmä Junnola-Nyströmin vastaanotolla. Ryhmätapaamisissa istuttiin vastakkain, hevosenkengän muodossa. Lapsille oli järjestetty lastenhoito erilliseen tilaan. Käytännön järjestelyihin oltiin tyytyväisiä ja lastenhoitoa kehuttiin. Haastateltavat pitivät kätevänä, että lapset sai tuoda mukaan ryhmätapaamisiin, eikä tarvinnut järjestää heille erikseen hoitajaa. Ne oli kivat ne lauantai-illat lastenhoito oli tosi hyvin järjestetty ja se tila ja kaikki, niin se oli ihan loistava. Nainen, Tampereen ryhmä Suurin osa osallistujista oli tyytyväisiä kokoontumisväliin ja -ajankohtaan. Kuukauden aikana ehti pohtia edellisen kokoontumiskerran teemoja ja suhteuttaa niitä käytännön arkeen. Toisaalta osa toivoi tapaamisten välille joko artikkeleita luettaviksi tai vapaamuotoisempia välitapaamisia ettei arki veisi mennessään ja Diagnoosittomat-teemat unohtuisi. Viikonloppuja pidettiin hyvänä ajankohtana, koska arki-illat ovat usein kiireisiä. Kolmea tuntia pidettiin sopivana tapaamisen pituutena: jos tapaamiset olisivat olleet lyhyempiä, ei niin paljon asioita olisi ehtinyt käsitellä. Toisaalta kolmea tuntia kauempaa ei olisi jaksanut keskittyä.

13 Valmennuskurssin kesto, viisi kuukautta, oli haastateltavien mielestä lyhyehkö suhteutettuna suureen opittuun tietomäärään. Moni olisi mielellään jatkanut Diagnoosittomia vielä viiden tapaamiskerran jälkeen Ammattilaisen alustus ja teemat Ollaan aika paljon käyty noilla [muilla] luennoilla ja siel on ollut hyviä ja huonoja luentoja, nää oli aina, tuli sillain että olipas hyvä. Joka kerta tuntu siltä että tää oli niinku onnistunu, että tästä sai jotain. Ettei tullu sellasta oloa, että tänään oli ihan turha tulla tänne. mies, Tampereen ryhmä Diagnoosittomat-ryhmätapaamiset alkoivat ammattilaisen alustuksella. Psykoterapeutti Junnola- Nyström luennoi osallistujille joka kokoontumiskerralla eri aiheesta: kiintymyssuhteista, traumataustasta, sisarussuhteista, lapsen vireystilan säätelystä. Lisäksi yhdellä tapaamiskerralla psykologi, paripsykoterapeutti Helena Toppari piti osallistujille luennon parisuhteesta. Alustuksia kehuttiin aiheet olivat osallistujien mielestä mielenkiintoisia ja relevantteja adoptioperheiden arkea ajatellen. Ammattilaisen alustusten keskeinen anti oli, että se antoi perspektiiviä omaan tilanteeseen. Ammattilaiselta sai viitekehyksen ja kokonaiskuvan, jota vasten oli helppo peilata oman lapsen käytöstä ja kehitystä sekä perheen mahdollisia haasteita. Olin hirveen mielenkiintosia ne alustukset kyllä. Sai vähän laajemman kuvan niistä, osaa suhteuttaa sitä omaa lastaan siihen vähän isompaan viitekehykseen. nainen, Helsingin ryhmä

14 Pystyi näkemään sitä laajaa problematiikkaa mitä voi olla ja toisaalta suhteuttaa sitä omaan perheeseen, omiin lapsiin ja sieltä löytää ne, niinku et aha tästä onki kysymys tai tästä ehkä on kysymys, kun lähtee miettii et miten toimii. Myös että - - okei, näinkö mun pitääki muuttaa mun käytöstä, että näin lapsi reagoi tähän, et jos mä muutan toimintatapaa niin lapsi joka apinoi sitä vanhempaa oppii myös käyttäytyy toisella tavalla. nainen, Helsingin ryhmä Ammattilaisen alustus auttoi erityisesti näkemään syyt perheiden kohtaamien haasteiden taustalla. Junnola-Nyström luennoi syistä lapsen ilmikäyttäytymisen takana. Perheet kokivatkin oppineensa näkemään lapsensa käytöksen uudella tavalla sekä näkemään, mitä lapsi yrittää käytöksellään viestiä. Vanhemmat kertoivat oppineensa myös huomaamaan, kuinka heidän oma käytöksensä vaikuttaa lapsen käytökseen. He kertoivat saaneensa Diagnoosittomista konkreettisia välineitä, joita soveltaa arjessa lapsen kanssa. Ammattilaiselta tuli niitä oikeita asioita mitä oikeesti pysty käyttään sitten niinkun kotona hyväks. Niinku ymmärsi ja pääsi siihen pureutuu paremmin siihen asian ytimeen ja ymmärsi et hetkinen, se ongelma näyttää tältä, mutta se syy on täällä. mies, Tampereen ryhmä Se [ohjaamaton vertaistuki] on sitä et me keskenämme vaihetaan niitä kokemuksia, ajatuksia siitä kunkin arjesta. Se on antoisaa, mutta siinä ei ehkä päästä eteenpäin. Tässä missä tulee tää tämmonen koulutuksellinen puoli ni se antaa myös vielä ihan niitä välineitä konkreettisesti ja tuo siihen sen lihan luiden päälle. nainen, Helsingin ryhmä Osa kertoikin voivansa soveltaa Diagnoosittomissa opittuja vuorovaikutusmalleja jokapäiväisessä arjessa lapsen kanssa. Toisten mielestä oppiminen oli ennemminkin tietoisuuden lisäämistä ja oli vaikea näin pian valmennuksen loppumisesta arvioida, kuinka tämä tietoisuus näkyy arjessa.

15 Haastatellut kehuivat teemoista erityisesti traumaluentoa. Sen koettiin antaneen valmiuksia ymmärtää traumataustan merkitys tunteiden säätelyyn, sekä keinoja kohdata traumataustainen lapsi. Myös kiintymyssuhde koettiin teemana relevantiksi ja mielenkiintoiseksi. Se tosin oli adoptiovanhemmille jo ennestään tuttu kiintymyssuhteen muodostumista ja adoptiolapsen kiintymyskatkoksia käsitellään hakuajan adoptiovalmennuksessa. Haastateltavat kertoivat kuitenkin tietonsa syventyneen Diagnoosittomissa, ja aiheen pohtimisen olleen nyt valmennusta konkreettisempaa, koska lapsi oli jo tullut kotiin. Adoptiovalmennus on tulevaisuuden kuvittelemista mielikuvien avulla ja tuntemattomaan varautumista Diagnoosittomien aikaan arkea lapsen kanssa on jo eletty ja valmennuksessa puhutut asiat tulleet toteen. Nyt valmennuksessa käsiteltyjä asioita voitiin pohtia suoraan oman perheen ja oman lapsen kannalta ja mieltä askarruttaviin kysymyksiin voitiin pyytää neuvoa ammattilaiselta. Toisaalta kaikki aiheet eivät koskettaneet kaikki osallistujia: esimerkiksi parisuhdeluento ei osunut yksinhuoltajan senhetkiseen elämäntilanteeseen, eikä sitä koettu ajankohtaiseksi myöskään alle vuosi sitten lapsen saaneiden, kiireistä arkea elävien adoptiovanhempien elämässä heidän lapsensa kun ei antanut vanhempien viettää yhtään kaksinkeskeistä aikaa. Toisaalta sekä yksinhuoltaja, että kiireistä arkea viettävä pariskunta ymmärsivät parisuhdeteeman tärkeyden vaikuttaahan hyvä parisuhde keskeisesti vanhempien jaksamiseen ja sen myötä myös lapsen hyvinvointiin. Parisuhdeluento olikin antoisa erityisesti niille vanhemmille, joilla lapsi oli ollut Suomessa jo hieman kauemmin ja perhe-elämä oli jo ehtinyt vakiintua. Haastateltavat kertoivat saaneensa luennoilta paljon informaatiota lyhyessä ajassa. Osa kritisoikin ammattilaisen alustuksia nopeasta temposta. He olisivat toivoneet, että asioihin oltaisiin perehdytty syvällisemmin, esimerkiksi kahdella peräkkäisellä tapaamiskerralla nyt aiheiden käsittely jäi monen osallistujan mielestä pinnalliseksi. Joidenkin mielestä olisi ollut hyvä lukea ennen jokaista tapaamiskertaa aihetta käsittelevä artikkeli näin aihe olisi ollut kaikille ennalta tuttu ja alustus olisi voinut syventää jo opittua tietoa. Toisaalta artikkelin lukeminen ei ollut kaikkien mielestä hyvä idea: lapsiperheen arki on niin kiireistä ja täynnä monia velvollisuuksia, että kotiläksyt olisivat tuntuneet pakkopullalta. Tietopakettia pidettiin paitsi laajana, myös teoreettisena. Erään Tampereen ryhmään osallistuneen mielestä keskittyminen oli vaikeaa, koska alustuksen abstraktiotaso oli niin korkea. Hän olisi toivonut tosielämän esimerkkejä ja teorian soveltamista käytäntöön, jotta alustuksesta olisi saanut helpommin kiinni. Toisten mielestä taas tietopaketin teoreettisuus oli positiivinen

16 asia, koska tieto annettiin kuitenkin ymmärrettävässä muodossa. Voikin sanoa, että ihmisten kokemuksiin vaikuttaa paitsi itse kurssi, myös oma tausta ja persoona toisille abstraktien käsitteiden pohtiminen on esimerkiksi työn tai opintojen kautta tutumpaa ja luontevampaa kuin toisille, käytännönläheisemmille osallistujille. Tutkimukseen osallistuneet pitivät hyvin tärkeänä sitä, että valmennuksen ammattilainen psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström on itsekin adoptioäiti. Tämän koettiin herättävän luottamusta ja helposti lähestyttävyyttä sekä tuovan lisäuskottavuutta hänen sanomiselleen. Osallistujat pitivät erityisesti siitä, että Junnola-Nyström kertoi omista kokemuksistaan adoptioäitinä. Haastateltavien mukaan tämä toi tunteen, että tuo todellakin voi tietää...tietysti ku hänellä itsellään oli myös tai on adoptoitu lapsi, niin se oli kyllä mun mielestä suuri plussa. Et jos ei ois ollu, ni ois voinu tulla jossakin tilanteessa et no okei, kylhän sä varmasti koulutuksen puolesta tiedät ja näin, mutta nyt hänellä oli ihan omakohtasta kokemusta kuitenkin. Hän paljon myöskin kertoi ihan miten heillä oli lapsen kanssa menny ja näin, ni sekin oli mun mielesä tosi hyvä juttu. nainen, Tampereen ryhmä Kaiken kaikkiaan osallistujat olivat ammattilaisen alustuksiin hyvin tyytyväisiä. He kokivat saaneensa paljon tietoa lapsen taustan merkityksestä sekä näkemään syitä lapsen ilmikäyttäytymisen takana. Erityisen antoisana pidettiin luentoja traumasta sekä kiintymyssuhteesta. Ammattilaisen alustuksia kritisoitiin kuitenkin nopeasta aikataulusta. Moni toivoi, että aiheisiin perehdyttäisiin ennen jokaista tapaamiskertaa tai samaa aihetta käsiteltäisiin kahdella tapaamiskerralla Vertaisuus ja ryhmäkeskustelu Ammattilaisen alustuksen jälkeen oli vuorossa ohjatut tehtävät sekä ryhmäkeskustelu. Vaikka ammattilaisen alustus oli seikka, joka erotti Diagnoosittomat muista adoptioperheiden tapahtumista, oli vertaisosuus osallistujille yhtä lailla tärkeä. Osallistujien mukaan Diagnoosittomat ei olisi yhtä hyvä jos jompikumpi, ammattilainen tai vertaistuki puuttuisi.

17 Helsingin ja Tampereen ryhmät olivat keskenään erilaisia. Koska Helsingin ryhmä oli ensimmäinen pilottiryhmä, siihen haettiin nimenomaan ihmisiä, jotka olivat valmiita tarkastelemaan Diagnoosittomia kriittisesti ja antamaan kehitysehdotuksia. Tampereen ryhmään hakuvaiheessa ei kehittämistä korostettu sen kohderyhmänä olivat ensisijaisesti noin vuosi sitten lapsensa saamat adoptiovanhemmat. Helsingin ryhmään hakeutuikin monenlaisia perheitä, joista osalla lapset olivat vasta tulleet ja toisilla taas olleet Suomessa jo usean vuoden ajan. Monet heistä olivat tuttuja jo ennen Diagnoosittomia. Tampereen ryhmä oli taas Helsingin ryhmää homogeenisempi: tamperelaisilla lapset olivat tulleet kotiin viime vuosien aikana. Lähes kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että ryhmän tulisi olla mahdollisimman homogeeninen eli perheet mahdollisimman samankaltaisia toistensa kanssa. Adoptiovanhemmilla on kuitenkin eri kriteerit vertaisuudelle heidän elämäntilanteestaan ja avun tarpeestaan riippuen. Toisille adoptiovanhemmille esimerkiksi vanhempien lapsettomuustausta on merkittävä kriteeri vertaiselle, toiselle lapsen ikä, kolmannelle ensisijaisesti lapsen syntymämaa. Näin myös Diagnoosittomat-ryhmässä. Valtaosan mielestä hyvä kriteeri ryhmän muodostumiselle olisi lapsen ikä tai aika, joka adoptiosta on kulunut: Kyl mä koen että siis kannattas silleen jatkoo ajatellen niin sillain että ois vähän saman ikäsiä siinä ryhmässä, jotta ne keskustelunaiheet ois sillon niinkun samanlaisempia. nainen, Tampereen ryhmä Toisaalta ryhmän jäsenten eri elämäntilanteissa nähtiin myös etuja he, kenellä oli ollut lapsi kotona kauemmin, saattoivat neuvoa niitä perheitä, joilla lapsi oli vasta tullut. Lapsen vasta saaneet taas muistuttivat muidenkin mieleen alkuvaiheen tunteita ja kokemuksia. Erään adoptiovanhemman mielestä lapsen kotonaoloaikaa keskeisempää vertaisuuden kannalta olikin lapsen syntymämaa monet asiat erityisesti vanhempana adoptoidun lapsen käytöksessä johtuvat lapsen lähtömaan kulttuurista. Ryhmäkeskustelun koettiin tukevan ammattilaisen alustusta. Erään haastatteluun osallistuneen mukaan se oli erityisen keskeinen osa oppimisprosessia: ammattilaisen alustuksessa opittu tieto syveni ryhmäprosessin avulla. Ryhmäprosessissa sai reflektoida opittua tietoa ja suhteuttaa omia kokemuksia muiden tilanteeseen.

18 Se tiedollinen paketti on se isoin anti. Sit se toinen anti on siinä et se käytiin kuitenkin läpi sellasessa ryhmäprosessissa jolloin se syventy toinen toistemme kokemusten kautta siinä diskurssissa syvemmälle kuin se olisi ehkä mennyt itseopiskelulla. mies, Helsingin ryhmä Diagnoosittomien ryhmäkeskustelu, kuten adoptioperheiden vertaistuki yleensäkin, oli paikka, jossa sai purkaa tuntojaan ja keskustella mieltä askarruttavista asioista ihmisten kanssa, jotka varmasti ymmärtävät. Muiden adoptioperheiden kanssa keskustellessa ei tarvitse kerrata adoption perusasioita, vaan sai mennä heti itse aiheeseen. Muita ystäviä, joilla ei adoptiolapsia ole, taas saattaa kiinnostaa adoption muodolliset seikat niin paljon, että keskustelussa ei päästä itse asiaan : Mä koin ainakin sillain että ihmiset aika hyvin uskalsi puhua ja halus lähtee. Varsinkin sitten toisella kertaa jo kun oltiin jo kerran niinkun nähty ja sitten siinä oli se että kaikki oli samassa tilanteessa ja niinkun tiesi että mikä se tilanne on, niin ei tarttenu, kellekään ei tarttenu ruveta selitteleen mitään että meille on tällanen laps tullu tuolta ja se on kolme vuotta ollu lastenkodissa et se käyttäytyy vähän eri lailla ku laps joka on ollu koko aika sylissä. Oli niin helppo, eikä tarvinnu länkyttää niitä perusasioita, ei tarvinnu selittää niitä mitä tässä normaalielämässä tarttee aina kun näkee työkaverin tai jonkun, tarttee niitä perusasioita selittää. mies, Tampereen ryhmä Haastateltavat kokivat myös saaneensa Diagnoosittomissa käytännön ohjeita ja neuvoja, miten toimia mieltä askarruttavissa tilanteissa. Siinä missä tavallinen vertaistuki saattaa keskittyä tunteiden purkamiseen, Diagnoosittomissa korostui ratkaisukeskeisyys. Sai niinkun siellä purkaa niitä omia tuntojaan ja keskustella muitten kanssa ja ihan niinku sellasia käytännön vinkkejäkin, että me ollaan tehty tommosessa tilanteessa näin ja me on tehty näin. Semmosestakin oli niinku oikeesti suurta hyötyä, ku tuntuu monesti että kyllähän asioista puhutaan ja voi niinku voivotellaki ja ihmetellä, mut niinku se että saatko sä niihin semmosta oikeeta vinkkiä että hei, tee näin, kokeile tällasta. Eikä vaan ne muut ihmiset siellä vaan tää vetäjä, ni yhtä lailla hänkin pyrki tarjoamaan niitä keinoja. nainen, Tampereen ryhmä

19 Keskeinen kritiikki ryhmäkeskusteluun liittyen oli ohjauksen puute ja siitä seuraava keskustelun rönsyily. Koska puhetta ei juuri rajattu, ei keskustelu meinannut pysyä päivän teemassa. Tämän koettiin paitsi vievän aikaa ammattilaisen alustukselta, myös aiheuttavan sen, että sanavalmiimmat ja avoimemmat keskustelijat saivat enemmän puheaikaa kuin hiljaisemmat ja pidättyväisemmät osallistujat. Meillä oli jotenkin hirveen mukava se menetelmä miten siinä edettiin. Eli ensin oli vähän sitä teoriaa ja sitten niinku oli semmosta, vähän niinku keskustelua. Ehkä siinä oli vähän vielä hakemassa muotoaan semmonen struktuuri, jotenki semmonen että kuka sitä niinku loppujen lopuks ohjaa ja vie eteenpäin. Meillä oli aika ränsyilevää välillä se keskustelu. Että se oli ehkä semmonen vähän miinuspuoli. Osa sai hirveen paljon tilaa sille puheelle ja puhumiselle mutta sitten tuota, sitä ei kukaan oikein rajannu. nainen, Helsingin ryhmä Sama kritiikki ilmeni jo Adoptioperheet ry:n kehittämistutkimuksessa vuonna Strukturoimattomissa vertaisryhmissä puheen rajaaminen jää osallistujien oman itsekontrollin varaan ja jokainen pitää huolen omasta puhumisestaan tai puhumattomuudestaan. Toisilla oman puheenvuoron muodostaminen vie enemmän aikaa, ja kun tilaisuus sanoa sanottavansa viimein tulee, voi keskustelu olla jo edennyt seuraavaan aiheeseen. Toiset ovat myös luonteeltaan pidättyväisempiä ja tarvitsevat enemmän kannustusta mielipiteidensä jakamiseen. Tämän seurauksena hiljaisimmat osallistujat voivat jäädä muiden jalkoihin. Toisaalta keskustelun rönsyilyn koettiin keventävän tunnelmaa. Sen ansiosta myös käsiteltiin asioita, jotka eivät tiukemmin rajatussa keskustelussa olisi tulleet puheeksi. Pääasia että ei ollu liian tiukka veto että tässä nyt käsitellään vaan tätä. Et jos joku asia vähän rönsyili johonkin sivuun niin se käsiteltiin siinä samalla ja palattiin taas. Siinä sai enemmän vastauksia kuin muuten olisi ehkä saanutkaan. mies, Tampereen ryhmä Keskusteluosuuden tunnelmasta ja ilmapiiristä oli samaan valmennusryhmään osallistujilla erilaisia kokemuksia. Valtaosan mielestä tunnelma oli niin avoin, että saattoi hyvillä mielin kertoa omia henkilökohtaisia asioitaan ja luottaa, ettei ammattilainen tuomitse, eivätkä vertaiset levitä asioita ryhmän ulkopuolelle.

20 Toisaalta kaikki eivät pitäneet tunnelmaa niin vapaamuotoisena, että olisi tuntunut luontevalta jakaa henkilökohtaisia asioitaan. Omalta osaltaan tähän vaikutti miesten läsnäolo: adoptiovanhempien vertaisryhmät ovat perinteisesti olleet naisten juttu, joissa äidit ovat yhdessä keskustelleet lapsistaan, parisuhteestaan ja äitinä olemisesta. Diagnoosittomissa olivat mukana myös miehet. Monelle voi olla luontevampaa keskustella henkilökohtaisista, arkaluontoisistakin vanhemmuuteen liittyvistä asioista saman sukupuolen edustajien kanssa. Tästä huolimatta osallistujat pitivät hyvin tärkeänä sitä, että mikäli lapsella on kaksi vanhempaa, ovat he molemmat mukana Diagnoosittomissa: Kyllähän kodin tunneilmapiiri luodaan kummankin vanhemman toimesta mies, Helsingin ryhmä Osallistujat kokivat ryhmäkeskustelussa tuleensa ymmärretyiksi sekä saaneensa käytännön neuvoja omiin pulmiinsa muilta vanhemmilta. Sen myös koettiin syventävän ammattilaisen alustuksessa opittuja tietoja. Ryhmäkeskusteluosuuteen ei kuitenkaan oltu aivan niin tyytyväisiä kuin ammattilaisen alustuksiin. Ryhmäkeskusteluun toivottiin lisää ohjausta ja tarkempaa puheen rajausta. Vapaamuotoista keskustelua ei ollut niin paljon kuin osallistujat odottivat ja kenties siksi moni otti tilaa vapaamuotoisemmalle keskustelulle asiakeskustelun aikana. 6. Osallistujien kehitysehdotukset Vaikka pilottiryhmiin osallistuneet olivat hyvin tyytyväisiä vanhempainvalmennukseen, oli heillä myös ideoita, miten Diagnoosittomia voisi kehittää. Osallistujat toivoivat Diagnoosittomiin materiaalipankkia. He saivat Diagnoosittomissa suuren määrän informaatiota, joka jäi heidän oman muistamisensa tai mahdollisten muistiinpanojensa varaan. Moni toivoikin, että hankkeessa koottaisiin materiaalia joko internetiin esimerkiksi artikkeleiden muodossa, tai tehtäisiin kurssin aikana kansio, johon on helppo palata kurssin jälkeen.

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson 2000-luvun alussa adoptioneuvontaan haluavien jono oli pitkä ja lapsia tuli

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Päivähoidon asiakasraadin arviointi. Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut

Päivähoidon asiakasraadin arviointi. Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut Päivähoidon asiakasraadin arviointi Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut 1 erittäin huono: 0% 2 huono: 27% 5 erittäin hyvä: 9% Oma aktiivisuuteni asiakasraadin jäsenenä 4 hyvä: 36%

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ Sosiaalityön käytäntötutkimus 6.10.2014 Helsingin yliopisto Anne Östman Tutkimuksen lähtökohdat Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Päihdekuntoutumista tukeva ja isyyttä vahvistava Erityisesti Isäryhmä Rikosseuraamuspuolella

Päihdekuntoutumista tukeva ja isyyttä vahvistava Erityisesti Isäryhmä Rikosseuraamuspuolella Päihdekuntoutumista tukeva ja isyyttä vahvistava Erityisesti Isäryhmä Rikosseuraamuspuolella Kaisa Ovaskainen 16.3.2016 2 Erityisesti Isä- projekti 2013-2016 4 työntekijää, 5 paikkakuntaa (Kuopio, Pieksämäki/Varkaus,

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

RuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus. Georg Boldt, VTM

RuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus. Georg Boldt, VTM RuBu ja merkityksellisen osallisuuden kokemus Georg Boldt, VTM georgmboldt@gmail.com Tausta Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus käynnisti osallistuvan budjetoinnin kokeilun keväällä 2013 Eroaa merkittävästi

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014)

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) 1 Tukinainen kartoitti kyselyllään sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksessa

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto Vastanneiden osuus % tiedekunnittain (n = 177) Kurssin suorittaneiden määrä (27.5.2014 mennessä) yhteensä = 289 Kielten laitos yhteensä 49 suoritusta Humanistinen

Lisätiedot

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Taina Majuri TtM, hoitotyön lehtori, terveydenhoitaja, lastensairaanhoitaja KOTIMAINEN ADOPTIO 30 50 adoptiota

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS )

IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS ) IHMEELLISET VUODET OHJELMA (THE INCREDIBLE YEARS ) YHDYSVALTALAISEN PSYKOLOGIAN PROFESSORI CAROLYN WEBSTER-STRATTONIN KEHITTÄMÄ RYHMÄPOHJAINEN OHJAUSMENETELMÄ 3-12 VUOTIAIDEN LASTEN VANHEMMILLE JA LASTEN

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot