TURUN TYTTÖJEN TALO JA MONIKULTTUURISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURUN TYTTÖJEN TALO JA MONIKULTTUURISUUS"

Transkriptio

1 Opinnäytetyö (AMK) Sosiaalialan koulutusohjelma Lapsi-, nuoriso- ja perhetyö 2011 Essi Parkkari TURUN TYTTÖJEN TALO JA MONIKULTTUURISUUS toiminnan laajentaminen maahanmuuttajien keskuuteen

2 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Kevät Outi Linnossuo ja Laura Närvi Essi Parkkari TURUN TYTTÖJEN TALO JA MONIKULTTUURISUUS TOIMINNAN LAAJENTAMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KESKUUTEEN Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisesti, jonka tuotoksena on mallinnos yhteistyön aloituksesta maahanmuuttajayhdistyksien ja -perheiden kanssa. Toimeksiantaja tälle opinnäytetyölle oli Turun Tyttöjen Talo, tarkemmin sanottuna sen monikulttuurinen tyttötyö - hanke. Turun Tyttöjen Talo toimii Turun keskustassa ja tarjoaa toimintaa vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Tyttöjen Talo hanke saa Raha-automaattiyhdistykseltä projektirahoitusta. Opinnäytetyö voidaan katsoa rakentuvan kolmen tutkimuskysymyksen varaan. Ensimmäinen tutkimuskysymys muodostuu yhteyden ottamisesta somali-, kurdi- ja albaanimaahanmuuttajiin. Toisena on Tyttöjen Talosta informointi maahanmuuttajaperheille, joilla on Talon kohderyhmän ikäisiä tyttöjä. Tyttöjen Talosta kiinnostuneiden perheiden saaminen tutustumiskäynnille Talolle on kolmas tutkimuskysymys. Kirjallisuuskatsaus tukee toiminnallista osuutta ja käsittelee somali-, kurdi- ja allbaanikulttuureita sekä maahanmuuttajien kohtaamisesta sosiaalialantyössä. Kulttuurit valittiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Yhteistyötä maahanmuuttajaperheiden kanssa alettiin muodostaa maahanmuuttajayhdistysten kautta. Yhdessä maahanmuuttajayhdistyksien edustajien kanssa järjestettiin tapaamisia, joissa oli mahdollista tavata ja informoida maahanmuuttajaperheitä Turun Tyttöjen Talosta. Kiinnostuneille jaettiin esitteitä ja kerrottiin mahdollisuudesta tulla tutustumaan Talolle. Aikataulutus oli tässä projektissa haaste. Viimeinen tavoite, maahanmuuttajaperheiden tutustumiskäynti Tyttöjen Talolla, ei toteutunut juuri ajan niukkuuden vuoksi. Tutustumiskäynnit ovat kuitenkin osa mallinnosta, jonka tarkoitus on tulevaisuudessa toimia itsenäisenä apuvälineenä Turun Tyttöjen Talon jatkaessa yhteistyön laajentamista muiden maahanmuuttajayhdistysten pariin. ASIASANAT: Maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, kulttuurienvälisyys, somalit, kurdit, albaanit, tyttötyö

3 BACHELOR S THESIS ABSTRACT TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Social Services Child, youth and family work Spring Outi Linnossuo and Laura Närvi Essi Parkkari TURUN TYTTÖJEN TALO AND MULTICULTURALISM EXPANDING ACTIVITIES AMONG IMMIGRANTS This is a functional bachelor s thesis of which the final product is a model for starting cooperation with immigrant associations and families. This thesis was commissioned by Turun Tyttöjen Talo and more specifically their multicultural project of supporting girls in the route to adulthood. Turun Tyttöjen Talo is located in the center of Turku and offers activities for girls and young women between the ages of 12 and 28. The project receives project finance from Finland s Slot Machine Association (RAY). The thesis can be seen to be constructed on three research questions. The first research question is based on contacting the Somali, Kurdish and Albanian immigrants. Second is how to inform them about Turun Tyttöjen Talo, especially the families with girls from 12 to 28 year-olds. The third research question is about getting families interested in visiting Turun Tyttöjen Talo for an excursion. The theoretical section supports the functional part of the thesis and it covers the Somali, Kurdish and Albanian cultures as well as meeting immigrants in the social work field. The cultures for the theoretical section were selected together with the representative from Turun Tyttöjen Talo. Cooperation with immigrant families started through contacting immigration associations. Meetings were arranged together with immigrant association representatives where it was possible to meet and inform immigrant families about Turun Tyttöjen Talo. For those interested brochures were give out and they were informed about the possibility of an excursion to Turun Tyttöjen Talo. Scheduling was a challenge in this project. The final aim of arranging an excursion to Turun Tyttöjen Talo did not materialize for the lack of time. Familiarizing excursions are however a part of the model which in the future is meant to work as a tool assisting Turun Tyttöjen Talo expand their cooperation with immigrant associations. KEYWORDS: Immigrants, multiculturalism, intercultural, Somalis, Kurdish, Albanians, girl youth work

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Johdatus aiheeseen Tavoitteet ja rajaus Turun Tyttöjen Talo Toteutus 10 2 SOMALIT, KURDIT JA ALBAANIT SUOMESSA Maahanmuuttajat Suomessa Somalipakolaisten tausta ja kulttuuri Kurdipakolaisten tausta ja kulttuuri Albaanipakolaisten tausta ja kulttuuri 17 3 MAAHANMUUTTAJIEN KOHTAAMINEN SOSIAALIALAN TYÖSSÄ Suomen havahtuminen maahanmuuttajapalveluiden tarpeeseen Kulttuurit sosiaalityössä Nuorten maahanmuuttajatyttöjen aseman huomiointi Maahanmuuttajayhdistykset 25 4 TOTEUTUKSEN TAUSTA Toiminnallinen projektityö Toimintasuunnitelma Haasteiden punnitseminen 28 5 TOTEUTUS JA TULOKSET Toiminnan toteutuksen vaiheet Yhteyden luominen maahanmuuttajayhdistyksiin Informointi maahanmuuttajaperheille Tutustumiskäynnit Tulokset Mallinnos 37 6 POHDINTA Opinnäytetyön arviointi Eettisyys Jatko- ja kehitysehdotukset 42 7 LÄHTEET 43 LIITTEET Liite 1. Esite maahanmuuttajavanhemmille suomeksi Liite 2. Esite maahanmuuttajavanhemmille englanniksi Liite 3. Tapaamismuistiot

5 Liite 4. Mallinnos - Yhteistyön aloitus maahanmuuttajayhdistysten ja -perheiden kanssa Liite 5. Ohje mallinnoksen käyttöön KUVIOT Kuvio 1. Tutkimuskysymykset 8 Kuvio 2. Opinnäytetyön eteneminen 11 Kuvio 3. Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset (Tilastokeskus 2010) 13 Kuvio 4. Toiminnallisuuden kuvaaminen 30

6 6 1 JOHDANTO 1.1 Johdatus aiheeseen Suomalaisessa katukuvassa maahanmuuttajat ovat yhä selkeämmin läsnä ja maahanmuuttajat ovat enenevässä määrin näkyvillä esimerkiksi uutisissa. Kantasuomalaiset ovat alkaneet herätä monikulttuurisen yhteiskunnan mahdollisuuteen. Tämä näkyy myös valtion laitoksissa kuten kouluissa, joissa on yhä useammin oppilaita, jotka edustavat eri kulttuureita ja uskontoja. Maahanmuuttajien lisääntyminen näkyy myös sosiaalityön kentällä ja siksi tarvitaan entistä laajempaa tietämystä maahanmuuttajien erilaisista kulttuuritaustoista. Maahanmuuttajat tuovat omat haasteensa sosiaalityöhön. Syitä maahanmuuttoon on useita, muun muassa työperäinen maahanmuutto eroaa suuresti pakolaisuudesta. On tärkeää, että sosiaalialan työntekijät ovat ajan tasalla ja pystyvät vastaamaan maahanmuuttajien tarpeisiin. Suomeen tulevat maahanmuuttajat saattavat vierastaa suomalaista kulttuuria ja onkin kriittistä auttaa heitä ymmärtämään miten suomalainen yhteiskunta toimii ja pärjäämään osana sitä. Jotta tämä olisi mahdollista, pitää sosiaalialan ihmisten löytää innovatiivisia keinoja heidän sopeuttamisensa edistämiseen. 1.2 Tavoitteet ja rajaus Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tiedottaa maahanmuuttajatytöille ja heidän perheilleen turvallisesta paikasta, jossa viettää vapaa-aikaa kodin ulkopuolella. Opinnäytetyö tehdään toimeksiantona Turun Tyttöjen Talolle, joka tarjoaa avointa toimintaa, suljettuja ja avoimia ryhmiä sekä yksilötyötä vuotiaille tytöille ja nuorille naisille kulttuuritaustaan katsomatta. Tarkoituksena on laajentaa Turun Tyttöjen Talolla käyvää monikulttuurista kävijäkuntaa. Turun Tyttöjen Talo haluaa tukea niin kantasuomalaisten kuin maahanmuuttajataustaisten tyttöjen elämää ja arkea. Opinnäytetyön

7 7 pyrkimyksenä on saada maahanmuuttajaperheitä tutustumaan Turun Tyttöjen Taloon ja sitä kautta mahdollistaa perheiden tyttöjen vapaa-ajanvietto Talolla. Turun Tyttöjen Talolla on erillinen monikulttuurinen tyttötyö -hanke, jonka seurauksena Talolla käy maahanmuuttajataustaisia asiakkaita. Kyseisen hankeen edistämiseksi haluttiin laajentaa yhteistyökanavia. Koska maahanmuuttajayhdistyksiä ei ollut lähestytty, päädyttiin tässä opinnäytetyössä ottamaan yhteyttä Turun suurimpiin maahanmuuttajaryhmiin. Näitä ovat muun muassa Somaliasta, Iranista, Irakista ja Bosniasta tulleet pakolaiset. Yhteistyössä Turun Tyttöjen Talon työntekijöiden kanssa päädyimme rajaamaan opinnäytetyön kohderyhmän tiettyihin kulttuuriryhmiin, joita ovat somalit, kurdit ja albaanit. Opinnäytetyöhön kuuluu toiminnallinen osuus, joka koostuu yhteydenotoista maahanmuuttajayhdistyksiin sekä tutustumis- ja esittelykäynneistä. Yhdistysten kautta on tarkoitus saada yhteys maahanmuuttajaperheisiin ja saada heidät kiinnostumaan Turun Tyttöjen Talosta. Tämä jälkeen voidaan järjestää tulkattuja tutustumiskäyntejä Tyttöjen Talolla. Tarkoituksena on tutustuttaa perheet ja tytöt Taloon itsessään sekä Tyttöjen Talon järjestämään toimintaan. Toimintaa voi olla käyminen avoimissa illoissa tai erilaisissa ryhmissä sekä tarvittaessa yksilötyö työntekijän ja asiakkaan välillä. Tässä työssä ei käytetä laadullisia tai määrällisiä tutkimusmenetelmiä, sillä tämä on toiminnallinen opinnäytetyö. Tavoitteen selventämiseksi voidaan kuitenkin ajatella käytettävän kolmea tutkimuskysymystä, jotka esitellään kuviossa 1.

8 8 1. Miten somali-, kurdi- ja albaanimaahanmuuttajiin saadaan muodostettua yhteys? 2. Miten informoida Turun Tyttöjen Talosta maahanmuuttajaperheille, joilla on kohderyhmän ikäisiä tyttöjä? 3. Miten kiinnostuneet maahanmuuttajaperheet saadaan tutustumiskäynnille Turun Tyttöjen Talolle? Kuvio 1. Tutkimuskysymykset Tutkimuskysymykset etenevät prosessimaisesti eli tutkimuskysymyksestä toiseen siirtyminen edellyttää aikaisempaan tutkimuskysymykseen vastaamista. Teoria tukee osaltaan tutkimuskysymyksiin vastaamista. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön lopullisena tuotoksena on mallinnos (Liite 4) yhteistyön aloittamisesta maahanmuuttajayhdistysten kanssa, jota Turun Tyttöjen Talo voi jatkossa hyödyntää itsenäisesti. Tämä mallinnos on vaiheittain etenevä työkalu, joka rakentuu tutkimuskysymysten mukaisesti. Se on tämän opinnäytetyön konkreettinen tuotos, jonka tarkoituksena on jatkossa tukea Turun Tyttöjen Talon työtä maahanmuuttajayhdistysten ja -perheiden kanssa. Mallinnosta tulee pystyä käyttämään erillisenä apuvälineenä eikä sen tule edellyttää tämän opinnäytetyön tuntemista. Sen takia mallinnoksen avuksi on tehty käyttöohjeet (Liite 5), jotka kuvaavat vaiheita konkreettisemmalla tasolla. 1.3 Turun Tyttöjen Talo Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Turun Tyttöjen Talo. Opinnäytetyöntekijä on ollut työharjoittelussa Turun Tyttöjen Talolla keväällä ja syksyllä 2010 ja näin päässyt tutustumaan Talon toimintaan monipuolisesti.

9 9 Tämä on antanut valmiudet kertoa Tyttöjen Talon toiminnasta opinnäytetyön kohderyhmälle. Turun Tyttöjen Talo on perustettu vuonna 2007, mutta Suomen tyttötyöllä on pidempiaikainen historia. Ilona Tapanaisen kanssa käydyssä keskustelussa käy ilmi, että Setlementtinuorten liiton sukupuolisensitiivisen nuorisotyön kehittämishanke Upea Minä -projekti Helsingissä kehitti pohjaa Tyttöjen Talo -työlle jo 90-luvun lopulla. Tapanainen työskentelee Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hankkeen projektityöntekijänä. Ensimmäinen Tyttöjen Talo perustettiin Helsinkiin, kun huomattiin tarve tyttöjen omalle tilalle. Huomattiin, etteivät tytöt käy nuorisotaloilla kuten pojat ja myös, etteivät nuorisotalot täyttäneet tyttöjen tarpeita. (Tapanainen 2010.) Tyttöjen Talo ei ole pelkästään nuorisotalo vaan siellä tuetaan erityisesti tyttöjen kasvua omannäköisiksi ja voimaantuneiksi naisiksi tyttöyttä arvostavassa olohuonemaisessa tilassa. Kalliolan Nuoret ry on rekisteröinyt Tyttöjen Talon tuotemerkkinä ja Suomen kaikki Tyttöjen Talot ovat sitoutuneet tekemään sen mukaista nuorisotyötä. Sukupuolisensitiivinen tyttötyö, ihmisen arvokas kohtaaminen, naiseutta arvostava ilmapiiri, moniammatillisuus sekä yhteisöllisyys ovat Tyttöjen Talo -konseptin tärkeimmät seikat. (Eischer & Tuppurainen 2009, ) Turun Tyttöjen Talo tarjoaa toimintaa vuotiaille tytöille ja nuorille naisille Turun keskustassa toimivassa toimipisteessään. Turun seudun Tyttöjen Talo - sekä Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hankkeita rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys projektirahoituksella. Vuoden 2009 syksyllä alkoi Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hanke. Turun seudun Tyttöjen Talo - hanke on saanut Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen vuosiksi ja Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hankkeella on rahoitus ajalle Molempien hankkeiden taustaorganisaatio on Auralan kerhokeskus ry, joka on Setlementtinuorten liiton paikallisyhdistys. Turun Tyttöjen Talon toiminta on alkanut vuoden 2007 syksyllä. Suomessa on Tyttöjen Talo toimintaa myös Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. (Turun Tyttöjen Talo 2010.)

10 10 Tavoitteena Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hankkeessa on tilan ja paikan tarjoamalla luoda monikulttuurisen taustan omaaville tytöille ja nuorille naisille turvallinen vapaa-ajanviettopaikka. Halutaan edistää vuoropuhelua eri kulttuureista tulleiden tyttöjen välillä ja tarjota valtaväestön tytöille mahdollisuus kohdata monikulttuurisuutta. Eri kulttuureista tulleille halutaan tarjota mahdollisuus integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, mikä muun muassa tukee heidän pääsyään opiskelemaan ja työelämään. Monikulttuurisuustyö ei ole suunnattu pelkästään maahanmuuttajille vaan se on kaikille, valtaväestölle sekä toisista kulttuureista lähtöisin oleville, suunnattua erilaista toimintaa. Valtaväestön näkökulmasta Tyttöjen Talo tarjoaa paikan, jossa kohdata monikulttuurisuutta luontevasti arkisessa ympäristössä sekä kohdata kulttuureiden edustajia yksilöinä. Näin pyritään edistämään suvaitsevuutta sekä poistamaan ennakkoluuloja puolin ja toisin. (Tapanainen 2010.) Talo tarjoaa sellaista toimintaa, joka tukee tyttöjen ja nuorten naisten itsetuntoa ja aikuiseksi kasvua. Turun Tyttöjen Talo pyrkii käynnistämään ja kehittämään monikulttuurista tyttötyötä kunnallisten ja järjestöpuolen toimijoiden kanssa. Tyttöjen Talon toimintamallit voivat ajan kuluessa levitä paikkoihin, joissa ei vielä tehdä monikulttuurisuustyötä. Tavoitteena on jatkaa Tyttöjen Talo - toimintaa myös vuoden 2011 jälkeen ja saada toiminta pysyväksi Turun seudulla. (Tapanainen 2010.) 1.4 Toteutus Tarve tähän opinnäytetyöhön heräsi sosionomiopiskelijoiden ja Turun Tyttöjen Talon yhteistyön myötä syksyllä Kuviossa 2 esitetään opinnäytetyön eteneminen pääpiirteittäin.

11 11 Tarve nousi Tukialus-projektista Sopimus harjoittelusta ja opinnäytetyön tekemisestä Tietoperustasta sopiminen toimeksiantajan kanssa Tietoperustan kirjoittaminen Toiminnan suunnittelu Toteutus ja sen kirjaaminen Pohdinta Viimeistely Kuvio 2. Opinnäytetyön eteneminen Syksyllä 2009 Turun ammattikorkeakoulu toteutti Turun Tyttöjen Talon toimeksiannon. Toimeksiantoon kuului kehittää toiminnallisia ja kirjallisia palautteen keruumenetelmiä heidän asiakkailleen ja yhteistyötahoilleen. Projekti saatiin päätökseen onnistuneesti. Tämän niin sanotun tukialus-projektin myötä nousi keskustelua muista mahdollisista yhteistyöprojekteista Turun Tyttöjen Talon ja sosionomien (AMK) välillä. Opinnäytetyön aihe ja työharjoittelu Turun Tyttöjen Talolla syntyivät näiden tekijöiden innoittamana. Opinnäytetyöntekijän oma kiinnostus monikulttuurisuustyötä kohtaan ohjasi hänet Turun Tyttöjen Talon monikulttuurinen tyttötyö -hankkeen pariin, josta yhdessä Talon työntekijöiden kanssa hahmoteltiin sopiva opinnäytetyön aihe. Monikulttuurinen tyttötyö -hankkeen parissa työskentelee yksi työntekijä, joka luontevasti ohjautui opinnäytetyöntekijän yhteyshenkilöksi. Ennen itse toimintaa on tärkeää luoda perustuntemus aiheesta. Tämä toteutuu kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa teoreettisesti tutustutaan kohderyhmän maahanmuuttajiin sekä heidän kohtaamiseen sosiaalialan työssä. Tämä tukee tutkimuskysymyksiin vastaamista toiminnan toteutuksen aikana sekä tuloksien

12 12 tarkastelua. (Hirsjärvi ym. 2009, ) Tässä opinnäytetyössä kappaleessa 2 käsitellään somali-, kurdi- ja albaanimaahanmuuttajia ja kappaleessa 3 maahanmuuttajien kohtaamista sosiaalialan työssä. Ajallisesti ensin rakentui juuri tietoperusta, jonka pohjalta toimintasuunnitelma syntyi. Toiminnan toteutuksen ja sen kirjaamisen jälkeen oli tärkeää vielä pohtia tuloksia tavoitteiden näkökulmasta sekä viimeistellä opinnäytetyön ulkoasu. 2 SOMALIT, KURDIT JA ALBAANIT SUOMESSA 2.1 Maahanmuuttajat Suomessa Maahanmuuttajiksi lasketaan kaikki, jotka muuttavat maahan pysyvästi eli pakolaiset, turvapaikanhakijat, siirtolaiset ja paluumuuttajat (Cantell 2000, 39). Vuonna 2008 Suomen kansalaisuuden sai ulkomaalaistaustaista kun taas vuonna 2009 luku laski ulkomaalaistaustaiseen. Eniten Suomessa asuu entisiä Venäjän kansalaisia, seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat Somaliasta, Irakista, Afganistanista ja Iranista saapuneet. (Tilastokeskus 2010.) Suomen kansalaisuuden vuosina saaneet väestöryhmät esitellään kuviossa 3.

13 13 Kuvio 3. Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset (Tilastokeskus 2010) Kuviosta käy ilmi, että venäläisten jälkeen somalit ovat Suomen suurin maahanmuuttajaryhmä. Suomen somalit eivät ole homogeeninen ryhmä, mutta suurin osa on kotoisin Etelä-Somaliasta (Tiilikainen 2003, 53). Kurdit ovat oma kansa, jolla ei ole olemassa omaa valtiota. Suomen kurdit ovat lähtöisin Irakista, Iranista ja Turkista. (MONIKA monikulttuurinen kanava... Kurdit 2010.) Albaanipakolaiset tulevat entisen Jugoslavian alueelta (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010). Suomessa maahanmuutto on vielä verrattain pientä, jos sitä verrataan muihin Euroopan maihin. Suomessa asui vuoden 2009 lopussa muita kuin Suomen pääkieliä äidinkielenään puhuvia 3,9 % koko väestöstä. (Suomen pakolaisapu 2010.) 2.2 Somalipakolaisten tausta ja kulttuuri Somalia on maa, joka sijaitsee Afrikan itäosassa niin sanotussa Afrikan sarvessa. Somaleita asuu myös Somalian rajojen ulkopuolella muissa Afrikan maissa pakolaisina. (Tiilikainen 2003, 26.) Somalian sisällissota on jatkunut jo

14 14 toistakymmentä vuotta (Ulkoministeriö 2010). Vuonna 1991 maan pitkäaikainen yksinvaltias kenraali Mohammed Siyad Barre syöstiin vallasta, jonka seurauksena maassa alkoi tuhoisa sisällissota (Tiilikainen 2003, 26). Siitä lähtien jo reilusti yli miljoona somalia on paennut muihin Afrikan maihin sekä Afrikan ulkopuolelle (Human Development Report Somalia 2001, 58). Suomessa ei ollut osattu varautua somaleihin spontaaneina turvapaikanhakijoina 1990-luvun alussa. Somalipakolaiset kiinnittävät edelleen huomiota Suomessa, mikä voi johtua siitä, että somalit ovat Suomen suurin pakolaisryhmä, suurin afrikkalaistaustainen ryhmä sekä suurin yksittäinen muslimiryhmä. Ensin Suomeen tuli yksinäisiä miehiä, joita seurasivat naiset perheen yhdistämisten kautta. Suomessa monet somalit kokevat tulevansa syrjityiksi ja kaipaavat kotimaahansa. (Tiilikainen 2003, 51 52, 59.) Somaliaan islamin usko levisi 1000-luvun alussa kun arabipaimentolaiset saapuivat alueelle Egyptistä. Somalialaiset omaksuivat arabeilta uskonnon, mutta eivät muita kulttuurillisia piirteitä sillä arabit sulautuivat somalikulttuuriin. (Perho 1998, 229.) Melkein kaikki somalit edustavat sunnimuslimeja (Tiilikainen 1999, 65). Uskonnosta muodostuu usein erityisen tärkeä osa maahanmuuttajan elämää, sillä moskeijoissa käynti tarjoaa mahdollisuuden sosiaalisen elämän ylläpitämiseen. Imaamit toimivat opettajina lapsille sekä apuna perheen ongelmatilanteissa. (Kankkonen 2008, 119.) Grieve (2006) määrittelee imaamin muslimiyhteisön poliittiseksi ja uskonnolliseksi johtohahmoksi (Grieve 2006, 411). Suomessa olevien somalinaisten kesken on suuria koulutuksellisia ja muita eroja. Monet somalinaiset ovat kotiäitejä ja heillä on usein suuret perheet ja monta lasta. Tosin osa somalinaisista myös opiskelee ja työskentelee kodin ulkopuolella, kuten hoitoalalla, tulkkeina, maahanmuuttajaprojekteissa tai jopa itsenäisinä yrittäjinä. (Tiilikainen 2003, ) Suomeen tulleista somalinaisista harvoilla on kuitenkaan perustason tutkintoakaan. Niillä naisilla joilla on koulutustausta kotimaastaan, tarkoittaa monesti vain yleissivistävää koulua. (Joronen 2008, 299.)

15 15 Somalivanhemmat suhtautuvat lastensa vapaa-ajanviettoon eri tavoin Suomessa kuin Somaliassa. Somaliassa lapset nauttivat enemmän vapauksia, sillä vanhemmat pitivät ympäristöään turvallisena, mihin vaikutti aikuisten jaettu vastuu lapsista sekä yhteinen uskonto. Somalivanhemmat näkevät Suomen yhteiskunnassa monia vaaroja, joilla on negatiivinen vaikutus lapsiin. (Tiilikainen 2003, 179.) Somalivanhemmat haluavat jatkaa Somaliassa noudatettuja tapoja, joiden mukaan lapset ottavat jo varhaisessa iässä vastuuta kotitöistä. Suomalaisilta nuorilta saadut vaikutukset taas korostavat vapaa-ajanviettoa kodin ulkopuolella. Pakolaisena Suomessa asuminen tarkoittaa usein sitä, että Somaliassa totuttu suurilukuinen yhteisö ei ole läsnä auttamassa vanhempia nuorten kasvatuksessa. Se saa nuoret hakemaan kodin ulkopuolelta tukea ja neuvoja, jotka eivät aina noudata vanhempien uskonnollisia ja kulttuurillisia arvoja ja se voi siksi aiheuttaa ristiriitoja somalivanhempien ja heidän lastensa välille. (Tiilikainen & Robleh 1999, Tiilikainen 2003, mukaan.) Somalit tarkkailevat toistensa liikkumisia kaupungilla ja etenkin nuorten tyttöjen maine saattaa perustua toisten somalien tulkinnoille siitä missä, milloin ja kenen kanssa he liikkuvat. Esimerkiksi Turussa, jossa somaleja on suhteellisen vähän, tunnistavat he helposti toisensa ja voivat raportoida vanhemmille heidän lastensa liikkumisista. Jotkut perustelevat tyttöjen ja naisten liikkumisen rajoittamista sillä, että uskonnollisen ja kulttuurisen perinteen mukaan tyttöjen ja naisten paikka on kotona tai kodin omaisissa tiloissa. Sitä vastoin pojat ja miehet viettävät suurimman osan ajastaan kodin ulkopuolella esimerkiksi kahviloissa. (Isotalo 2006, 113.) Tyttöjen ympärileikkaus eli sukupuolielinten silpominen on Somaliassa edelleen yleinen perinne, vaikka se on 1970-luvulta asti ollut maassa laitonta. Ympärileikkaus yhdistetään monesti Islamin uskontoon, mutta leikkausta toteutetaan myös juutalaisten ja kristittyjen keskuudessa. Ympärileikkausta puoltavat kulttuurilliset näkemykset siitä, että ympärileikkaamaton nainen on epäpuhdas ja kyvytön säilyttämään neitsyytensä. Naisten tärkein tehtävä on päästä naimisiin taatakseen sosiaalisen ja taloudellisen toimeentulon ja ympärileikkaamaton nainen nähdään epäsopivana vaimoehdokkaana. Tämä

16 16 vaikeuttaa ympärileikkausperinteen katoamista, koska kukaan ei halua olla ensimmäinen erilainen. Suomessa ympärileikkaus luokitellaan rikokseksi. (Turku Kulttuurit keskuudessamme Somalialaiset 2011.) 2.3 Kurdipakolaisten tausta ja kulttuuri Kurdit tulevat useista eri maista. Kurdit ovat asuneet vuosituhansia samalla alueella Lähi-idässä, jota vielä ensimmäiseen maailmansotaan asti kutsuttiin nimellä Kurdistan. (MONIKA monikulttuurinen kanava... Kurdit 2010.) Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Lähi-idän aluetta jaettiin luonnonrikkauksien mukaan eikä siinä vaiheessa kurdien toive omasta itsenäisestä valtiosta päässyt toteutumaan. Kurdistanin suurimmat alueet ovat nyt Irakissa, Iranissa, Turkissa ja Syyriassa. Kurdivähemmistöjä löytyy myös Armeniasta ja Azerbaidzhanista. (Turku Kulttuurit keskuudessamme Kurdit 2010.) Kurdeilla on vahva ymmärrys omasta identiteetistään erillisinä persialaisista, turkkilaisista ja arabeista, jotka ovat niiden valtioiden kansalaisia, joiden alueilla kurdit asuvat. Kurdien yhtenäisyys on yllättävää. Kurdeja jakavat monet asiat, kuten uskonto ja kieli. (Bruinessen, van 1992, 34.) Kurdit ovat yleisimmin sunnimuslimeja (Bruinessen, van 1992, 35), mutta heistä löytyy myös shiiamuslimien, kristittyjen sekä baha i uskonnon edustajia (Turku Kulttuurit keskuudessamme Kurdit 2010). Jo sunnimuslimeilla on erilaisia suuntauksia, joita itseään puhdasuskoisina muslimeina pitävät eivät hyväksy. Tällaiset seikat saavat kurdien yhtenäisyyden näyttämään huteralta ulkopuolisten silmin. (Bruinessen, van 1992, ) Kurdi on yksi kieli, joka jakautuu neljään eri päämurteeseen. Myös neljä päämurretta pitää sisällään useita alamurteita. (Nerweyi, 57.) Kaikki murreryhmät eivät välttämättä ymmärrä toisiaan (Bruinessen, van 1992, 35), koska usein murteita rikastuttavat alueen oma kieli, kuten esimerkiksi Irakissa arabia ja Iranissa persia (Turku Kulttuurit keskuudessamme Kurdit 2010). Kurdikulttuurin edustajia on vainottu jatkuvasti alueilla, joilla he asuvat. Kurdit ovat aina toivoneet itsenäistä kurdivaltiota, mutta virallisempia neuvotteluja asiasta on käyty vasta 1900-luvulla. Aika-ajoin kurdit ovat asein yrittäneet

17 17 edistää itsenäistymistään. Asiaa vaikeuttaa myös kurdikulttuurin edustajien asuminen useiden eri valtioiden alueilla. Suurin syy kurdien pakolaisuuteen on heihin pitkäaikaisesti kohdistunut vaino sekä ihmisoikeusloukkaukset. (Turku Kulttuurit keskuudessamme Kurdit 2010.) Osa kurdien uskonnollisten vähemmistöryhmien edustajista on joutunut jättämään kotejaan kokemansa uskonnollisen vainon takia, jota tapahtuu valtion tai sunnimuslimi-kurdien toimesta (Bruinessen, van 1992, 62). Islamin usko on kurdikulttuurin tunnetuimpia piirteitä. Kurdit ovat perinteisesti yhteisöllistä kansaa ja kurdiperheet koostuvat monista eri sukupolvista. Suurperheellisyys antaa heille taloudellista sekä sosiaalista turvaa. Naisten ja miesten väliset työnjaot ovat selkeitä. Naisten vastuulla ovat esimerkiksi kodista huolehtiminen sekä lasten kasvatus. Perinteen mukaan naiset eivät usein saa käydä koulua, mikä osaltaan lisää naisten lukutaidottomuutta miehiin verrattuna. Huivin käyttö kurdinaisten keskuudessa ei ole yleistä. (Turku Kulttuurit keskuudessamme Kurdit 2010.) Kansallista identiteettiä aletaan helposti korostaa vasta ulkomaille muuton jälkeen, etenkin vähemmistökulttuureiden edustajien keskuudessa. Kulttuuri muodostuu tärkeämmäksi kurdien perinteisten asuinpaikkojen ulkopuolella, missä sitä myös kehitetään. Sen vuoksi alkuperäisten kulttuuripiirteiden määritteleminen voi olla vaikeaa. (Kurdistan 1999, ) 2.4 Albaanipakolaisten tausta ja kulttuuri Albaaneiksi kutsutut maahanmuuttajat tulevat Balkanin niemimaan alueelta. Alueella on värikäs historia maantieteellisen sijaintinsa vuoksi. Aluetta ovat hallinneet monet eri kansat, minkä vuoksi alueella on monia uskontoja ja kulttuureita, vaikka alueen asukkailla on yhteneväisyyksiäkin. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Albaaneja ymmärtääkseen tulee olla perillä heidän monivaiheisesta historiastaan. 900-luvulla Balkanin alueelle syntyi kolme eri kristillistä ryhmää; serbit, kroaatit ja sloveenit. Albaanit ovat aikaisemmin aluetta hallinneista illyrialaisista muodostunut yhteisö. Kun Turkki valloitti osan Balkanin alueesta vuonna 1389,

18 18 osa asukkaista kääntyä islamin uskoon. Vuonna 1918 syntyi Serbian, Kroatian ja Slovenian yhteinen kuningaskunta, joka vuonna 1929 nimettiin Jugoslaviaksi. Toisen maailmansodan aikana Jugoslavia oli Saksan miehittämä kunnes vuonna 1944 Josip Broz Tito vapautti alueen Saksan vallasta. Jugoslavia oli kovin hajanainen alue, mutta Titon onnistui saada maan taloudellinen kehitys nousuun. Tito kuoli vuonna 1980, jonka seurauksena Jugoslaviassa levisi yleinen levottomuus ja painuksissa olleet etniset ristiriidat tulivat taas esille. Vuonna 1991 Jugoslaviassa alkoi neljä vuotta kestänyt sota. Syynä oli eri alueiden halu itsenäistyä. Näitä alueita oli muun muassa Slovenia, Kroatia, Bosnia-Hertsegovina sekä Serbia ja Montenegro. Sodassa arvioitiin kuolleen tuhansia ja kaksi miljoonaa ihmistä jäi kodittomiksi. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Suomeen muuttaneet albaanit ovat Serbian alueella asuvia Kosovon albaaneja, joita on serbien puolesta järjestelmällisesti syrjitty vuodesta Serbit kielsivät albaanikielen opetuksen kouluissa sekä albaanikielisten lehtien julkaisun. Albaanit vastasivat tähän asein. Vuonna 1999 tilanne muodostui sodaksi luvun alusta kansainväliset rauhanturvaajat ovat pitäneet epävakaata rauhaa yllä. Aluksi Kosovo määriteltiin Serbiaan kuuluvaksi autonomiseksi maakunnaksi. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Vuoden 2008 helmikuussa Kosovo ilmoitti itsenäistyneensä Serbiasta yksipuolisesti, mutta Serbia pitää Kosovoa edelleen omana maakuntanaan (Serbian presidentti: Emme ). Kun Jugoslavian alueen levottomuudet alkoivat, Suomeen alkoi saapua maahanmuuttajia, jotka olivat todistaneet alueen sodan kauheuksia. Vaikka alueelta Suomeen saapuneet maahanmuuttajat edustavat useita kansallisuuksia ja etnisiä ryhmiä, suurin osa on Kosovon albaaneja. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Tässä kappaleessa albaaneista puhuttaessa tarkoitetaankin juuri Kosovosta tulleita albaaneja. Useimmat albaanit ovat islaminuskoisia. Titon vallan aikainen kommunistinen suuntaus vaikutti uskonnon harjoittamiseen rajoittavasti. Silloin kiellettiin koraanikoulu sekä muu uskonnon opetus. Naisilta kiellettiin hunnun käyttö eikä

19 19 omaa islaminuskoista taustaa saanut tuoda julkisesti ilmi. Vaikka Titon kuoltua rajoitukset lievenivät, on näillä asioilla ollut pysyviä vaikutuksia alueen muslimeihin. Koska uskonnonopetusta ei järjestetty, muslimeille on jäänyt puutteellinen kuva omasta uskonnostaan. Islamin uskonnollisia tapoja tulkitaan monin eri tavoin ja jotkut eivät harjoita uskontoaan mitenkään. Uskontoa pidetään yksityisasiana. Jos sitä harjoitetaan, se tapahtuu perhepiirissä. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Albaanien tapakulttuuriin vaikuttaa se ovatko he kotoisin maalta vai kaupungista, sillä niiden välillä on suuriakin eroja (Räty 2002, 105). Kaupungeissa naisten ja miesten tasa-arvoa kunnioitetaan ja se näkyy etenkin työnjaossa (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010). Maalla elämä on edelleen kovin vaikeaa (Räty 2002, 105). Siellä on paljon monilapsisia suurperheitä, jotka sisältävät useita sukupolvia. Yhteisöllisyys on yksi tärkeimmistä kulttuurillisista piirteistä. Perhe on tärkeä ja isovanhemmista huolehditaan heidän vanhetessaan. (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010.) Maalta löytyy vielä paljon aikuisia, jotka ovat lukutaidottomia (Räty 2002, 105). Yleisesti albaaninaisilla on huono luku- ja kirjoitustaito eikä heillä ole monestikaan minkäänlaista koulutusta. (MONIKA monikulttuurinen kanava... Albaanit 2010.) Albaanien kulttuuriin kuuluu fyysisen kontaktin ottaminen, kuten poskisuudelmat (Turku Kulttuurit keskuudessamme... Jugoslavia 2010). Suomalaisesta näkökulmasta albaanien uskonnollisuus on kovin maallistunutta. He tulevat alueelta, joka on eurooppalaisen kristinuskon ja Lähi-idän islaminuskon välimaastossa. Samankaltaisuudet eurooppalaisten kanssa ovat usein vain näennäisiä, sillä osa albaaneista on erittäin hartaita muslimeja. Jugoslavian alueelta tulleet maahanmuuttajat ovat saattaneet joutua julman sodankäynnin keskelle, missä esimerkiksi raiskaukset ovat olleet arkipäivää. Osa on mahdollisesti asunut keskitysleirillä ja nähnyt perheenjäsentensä kuolevan. Tällainen tausta vaikuttaa ihmisten maailmankuvaan ja voi aiheuttaa ylitsepääsemättömiä katkeruuden tunteita. (Räty 2002, 104, 106.)

20 20 Albaaninaisten rooli asettuu monesti suomalaisen naisen roolin vastakohdaksi, vaikka myös samanlaisuuksia löytyy. Kun naiset joutuvat jättämään kotimaansa, perhe saattaa olla heille ainoa keino selvitä sopeutumisessa uuteen ympäristöön. Albaaniperheen kodin ulkopuoliset asiat hoituvat monesti miesten kautta. Albaaninaiset voivat kuitenkin toimia hyvin aktiivisesti yhteiskunnallisissa asioissa. Naisten työssäkäynti on suotavaa, etenkin kaupunkilaistaustaisissa perheissä. Albaaniyhteisöissä naisten ja tyttöjen toiminnan rajoittaminen ei ole yleistä, paitsi naimattomien osalta ja silloinkin rajoitukset liittyvät suvun ulkopuolisten poikien kanssa vietettävään aikaan ja alkoholinkäyttöön. Monilapsisuus on korkeassa arvossa albaaninaisten keskuudessa. Miesten kerrotaan haluavan myös paljon lapsia, etenkin poikia. Maahanmuuton myötä albaaninaiset ovat huomanneet miten monilapsinen perhe vaikeuttaa suomen kielen oppimista ja työelämään pääsyä. Tämä aiheuttaa ristiriitaa aiemmin opittuun perhekeskeiseen malliin. Osa albaaninaisista onnistuu yhdistämään lasten kasvatuksen, koulutuksen ja työssäkäynnin. (Säävälä 2008, ) 3 MAAHANMUUTTAJIEN KOHTAAMINEN SOSIAALIALAN TYÖSSÄ 3.1 Suomen havahtuminen maahanmuuttajapalveluiden tarpeeseen ja 1990-lukujen vaihteessa pakolaisten saapuminen Suomeen lisääntyi huomattavasti ja aiempi tapa tehdä yksittäisiä päätöksiä heidän sijoittamisekseen ei enää toiminut. Vuonna 1987 pakolaisia alettiin hajasijoittaa ja pääkaupunkiseudun jälkeen Turku oli ensimmäinen kunta, joka vastaanotti pakolaisia. Kolmessa vuodessa jo 40 kuntaa oli vastaanottanut pakolaisia. Suomi halusi näin välttää ulkomaalaisghettojen syntymisen, mikä oli maailmalla pakolaisten vuoksi tavanomaista. (Räty 2002, 133.) Alussa pyrkimyksenä oli saada pakolaiset nopeasti normaalipalveluiden pariin. Tämä yhdessä hajasijoittamisen kanssa johti maahanmuuttajien assimiloitumiseen eli samanlaistumiseen, eikä niinkään toivottuun integraatioon.

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä. Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016

Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä. Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016 Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016 Lukuja Tampereen asukasluku n. 225 000 (2016) Hervannan (1973) Tampereen tytärkaupungin asukasluku

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa vajaa 200 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Miikka Pyykkönen, Jyväskylän yliopisto (kulttuuripolitiikka), miipyyk@yfi.jyu.fi MAAHANMUUTTAJIEN YHDISTYKSET, KULTTUURI-IDENTITEETTI JA SUKUPUOLI

Miikka Pyykkönen, Jyväskylän yliopisto (kulttuuripolitiikka), miipyyk@yfi.jyu.fi MAAHANMUUTTAJIEN YHDISTYKSET, KULTTUURI-IDENTITEETTI JA SUKUPUOLI Miikka Pyykkönen, Jyväskylän yliopisto (kulttuuripolitiikka), miipyyk@yfi.jyu.fi MAAHANMUUTTAJIEN YHDISTYKSET, KULTTUURI-IDENTITEETTI JA SUKUPUOLI Esitelmä Mies Suomessa, Suomi miehessä - luentosarjassa.

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Työväen Akatemia Terhi Dahlman & Minna-Mari Roms Hyvät edellytykset yhteistyölle HUMAKin ja Työväen Akatemian

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot