Sytyke Virike ry:n ja Mielenmajan jäsenlehti

Transkriptio

1 Sytyke Virike ry:n ja Mielenmajan jäsenlehti

2 Sisällys: Pääkirjoitus Tunnelmia Iisalmen yleisurheilukilpailuista Toimintakeskus Mielenmajan historiaa Mitä on Mielenmaja tänään? Virike kahmi mitaleja 4. Paraolympialaisissa Sählyturnaus Jyväskylässä Reippaat Repovedellä Rinnallakulkijasta Puheenjohtajan palsta Terveiset Toiminnanohjaajalta Mielellään Tulevaa ohjelmaa talossa Virike ry:n jäsenedut Sytyke Virike ry:n ja Mielenmajan jäsenlehti Julkaisija Virike ry ja Toimintakeskus Mielenmaja Toimituksen yhteystiedot: Päätoimittaja: Mimmi Hämäläinen Toimitussihteeri: Asko Korhonen Sytyke on Virike ry:n ja Mielenmajan jäsenlehti Sytyke ilmestyy 3 kertaa vuodessa Pääkirjoitus Onnea Virike! Jännittää, olemme aloittelemassa Virike ry:n ja Mielenmajan jäsenlehden ensimmäisen numeron tekemistä. Jos ja kun tämä lehti on nyt silmiesi alla, voidaan sanoa onnistuneemme. Olemme saaneet yhden uuden asian valmiiksi. Asian, josta toivomme olevan iloa monelle. Ensimmäinen lehti on kokeilua, haistelua ja sisäänajoa. Toiminnan esittelyä ja sen sellaista. Tehdään yhdessä tästä lehdestä mielenkiintoinen ja viihdyttävä kokonaisuus. Kaikki saavat olla mukana tekemässä tätä julkaisua. Lehden tarkoitus on tiedottaa, toimia pienimmänkin ihmisen äänitorvena ja herättää ajattelemaan. Ja tietenkin viihdyttää. Jokainen, joka haluaa, voi olla tulevien lehtien teossa mukana. Nyt on taas uusi sivu käännetty 25 vuotiaan Virikkeen historiassa. Ollaan ylpeitä hienosta yhdistyksestämme ja toimitaan niin, että Virike viettää vielä monet syntymäpäivät. Mielenmajan ja Virikkeen saumaton yhteistyö on huomioitava asia ja mahdollistaa toimintojen monipuolisuuden. Joulua odotellen Mimmi Sytyke 1/2008 1

3 Tunnelmia Iisalmen yleisurheilukilpailuista Mimmi Hämäläinen Iisalmessa MTKL:n järjestämissä Yleisurheilukilpailuissa 23. elokuuta kisasi Virike viiden hengen joukkueella. Iisalmen ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua; kilpailijoita oli yhteensä lähes pari sataa. Mitalisijoja ei kyseisistä kilpailuista tullut, lähelle päästiin kuitenkin. Kisojen taso oli aika kova. Päivä oli sateeton ja kaunis. Ja Ritva piti meistä hyvää huolta. Virikeläisten Kolmiottelun tulokset Miehet 35: Matti 864 pistettä; 4. sija, Arto 806 pistettä; 5. sija. Miehet 55: Juha 352 pistettä 15. sija. Naiset yleinen: Mimmi 284 pistettä; 4. sija m kävely sarjassa miehet 45; Ilkka; 26. sija. Arton kommentti: Henkilökohtainen tavoitteeni oli selvitä kisoista hengissä, mikä toteutuikin. Kolmen sadan kilometrin ajon jälkeen jalat olivat jumissa jo ennen kilpailuja. Varkauden kaksi henkinen joukkue tuli kyydissäni Iisalmeen. Maltoimme olla piipahtamatta Kuopiossa missä oli idols-karsinta samana päivänä. Hyppäsin pituutta ensimmäistä kertaa polvileikkauksen jälkeen, mitä varoin ehkä liikaakin. Tulos jäi vähän vaille neljä metriä. Kuula meni jälilleen ja kuuden kympin kiihdytys oli varovainen. Urheiluhengessä jää omista suorituksista aina hampaankoloon mahdollisuudesta parempaan. Loppupisteet ovat kuitenkin armottomat. Hauskaa oli ja tästä on hyvä parantaa. T. Arto K Kouvolalainen Pohjatuuli ry otti kolmannen peräkkäisen voittonsa kisoissa. Seuraavat yleisurheilukilpailut järjestetään 2009 Kouvolassa. Sytyke 1/2008 2

4 Toimintakeskus Mielenmajan historiaa Tulosyksikön esimies Leila Viherpelto Toimintakeskus Mielenmaja aloitti toimintansa syksyllä -87, jolloin nimenä oli Psykiatrian päiväkeskus. Olimme hallinnollisesti ensimmäiset viisitoista vuotta Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alainen yksikkö. Mikkelin kaupungille siirryimme v Aluksi ensimmäisen vuoden aikana toimipisteemme tavarat kulkivat auton takakontissa, koska meillä ei ollut vakituista paikkaa. Monenlaisia kommelluksia sattuikin, koska tavarat olivat välillä väärässä osoitteessa ja ryhmäläiset toisessa. Toiminta olikin tuolloin hyvin paljon pienimuotoisempaa kuin nykyinen toimintamme yhdessä Virike ry:n kanssa. Saimme uudet omat tilat Maaherrankadulta, josta toimintamme alkoi monipuolistua ja laajeta. Seuraavaksi saimme tilat keskussairaalan sisäpihalta vanhasta Mannisen talosta, jossa toimimme siihen saakka kunnes siirryimme kaupungin toiminnaksi. Saimme kaupungilta omat tilat vanhan palolaitoksen tiloista, joita useampaan otteeseen laajennettiin meidän käyttöömme. Nykyisin tiloja on siis kahdessa kerroksessa ja toimijoina meidän lisäksemme olemme saaneet Virike yhdistyksen, joka vastaa toiminnasta iltaisin ja viikonloppuisin. Virike on toiminut tiloissamme nyt kolmen vuoden ajan ja yhteistyömme on monipuolistunut ja laajentunut yhteiseksi Mielenmaja taloksi. Talon toiminnasta päiväaikaan vastaa Mielenmajan puoli ja ilta- ja viikonloppu vastuu on Virikkeellä. Toiminnan sisältö on myös monipuolistunut vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Uudistuneen ja monipuolistuneen toiminnan myötä tavoitamme laajempaa asiakaskuntaa. Psykiatrinen kuntoutus voidaan nähdä 2000-luvulla avarakatseisempana, suvaitsevampana ja ymmärtäväisempänä. Avohoidon kuntouttavan työn kohteena on kokonainen ihminen, ei vain yksittäinen ratkaisematon ongelma. Johonkin kuuluminen ja juurtuminen ovat ihmisen perustarpeita ja tukevat hyvää mielenterveyttä siinä kuin henkilökohtainen kokemus tarpeellisuudesta. Kuulluksi ja kuunnelluksi tuleminen ovat meille jokaiselle tärkeitä asioita, samoin mahdollisuus antaa oma panoksensa yhteiseen toimintaan. Kuuluminen johonkin ryhmään, jossa välitetään ja huolehditaan toisista on tärkeää ja antaa positiivista voimaa jatkaa eteenpäin arjessa. Jokainenhan Sytyke 1/2008 3

5 meistä haluaa kokea asioita yhdessä jonkun tai joidenkin kanssa. Tähän yritämme vastata toimintakeskuksella ja antaa tilojen myötä asiakkaille vertaisuuden toimimisen mahdollisuuden. Olenkin toimintakeskuksen historiassa nähnyt nämä kaikki erilaiset vaiheet, sillä olen saanut toimia tämän yhteisön hyväksi alusta alkaen nämä kaksikymmentä vuotta. Toiminnan alusta tähän päivään on tapahtunut valtavasti muutoksia ja myös tulevaisuudessa otamme haasteita vastaan kehittäessämme toimintaamme yhdessä Virikkeen kanssa. Yhteistyö yhdessä kaupungin ja kolmannen sektorin kanssa luo monipuolisen mahdollisuuden uudenlaisen toiminnan aikaansaamisessa Mikkeliin. Työn merkitys mielenterveyskuntoutuksessa on saanut myös meidät ajattelemaan miten jatkossa tähän haasteeseen voimme vastata. Syksyisin odottavin terveisin Leila Viherpelto Mitä on Mielenmaja tänään? Päivi Nieminen Mielenmaja on tarkoitettu kaikille mielenterveyskuntoutujille. Mielenmajalle on mahdollisuus tulla pistäytymään tai olemaan pidemmäksi aikaa. Toimintakeskuksella on säännöllistä toimintaa, johon voi halutessaan osallistua. Toimintakeskus tarjoaa ryhmätoimintaa, joka on mahdollisimman monipuolista ja asiakkaiden toiveiden mukaista. Noudatamme Mielenmajassa yhteisöllisyyden periaatetta eli suunnittelemme, päätämme ja toteutamme viikottaista toimintaa yhdessä. Panostamme paljon esimerkiksi liikunnallisiin ryhmiin ryhmäläisten toiveiden mukaisesti. Avustamme ryhmäläisiä myös erilaisissa arjen mukanaan tuomissa pulmatilanteissa. Vertaistuellinen apu ryhmäläisten kesken on myös suuressa roolissa. Käsityöpuolella ryhmäläisillä on mahdollisuus valmistaa ohjaajan opastuksella erilaisia tuotteita joko itselleen tai myyntiin. Maanantaisin pidämme aina yhteisökokouksen, jossa muun muassa käymme läpi ja suunnittelemme tulevaa ohjelmaa. Toimintakeskuksessa käynti ei maksa ryhmäläisille mitään. Ruokailuun osallistumisesta ja kahveista peritään erikseen pieni maksu. Sytyke 1/2008 4

6 Sytyke 1/2008 5

7 Sytyke 1/2008 6

8 Virike kahmi mitaleja 4. Paralympialaisissa Virikeläiset sijoittuivat hyvin Mikkelin neljänsissä Paralympialaisissa. Virikeläiset saivat 6 kultamitalia, 4 hopeamitalia ja yhden pronssimitalin. Kisoissa kisattiin kaiken kaikkiaan kahdeksassa lajissa; 400 metrin tarkkuuskävely, 100 metrin juoksu, kuulantyöntö, puhallustikka, boccia, saappaanheitto, 100 metrin kelaus. Miehet, naiset ja lapset kisasivat omissa sarjoissaan. Sählyturnaus Jyväskylässä Virike kävi häviämässä oikein massiivisesti järjestetyssä sählyturnauksessa Jyväskylässä. Vastustajat olivat kaikki Jyväskyläläisiä, joten heillä oli selkeä kotikenttäetu. Katulähetys - Kello/Wire Krispa - Virike Kello/Wire Krispa Virike Katulähetys Kello/Wire Virike Krispa Katulähetys Vaikka kaikki ottelut hävittiin, oli tunnelma silti positiivinen ja tuleviin turnauksiin lähdetään revanssia uhkuen. Tyylinäyte saappaanheitossa Turnaus pelattiin hyvässä hengessä Sytyke 1/2008 7

9 Reippaat Repovedellä Hanne Puntanen Reissasimme syyskuisena päivänä vaeltamaan kansallispuisto Repovedelle. Aamu oli sateinen ja se hieman askarrutti matkaan lähtijöitä. Porukka oli kuitenkin varustautunut sään mukaan ja vaatetta oli kaikilla riittävästi mukana. Repovedelle pääsimme puolen päivän aikaan ja aurinko saapui iloksemme lämmittämään päivää. Säästä tuli kauniin syksyinen ja se lisäsi iloista mieltä vaeltajissa. Ensimmäinen haaste matkallamme oli pitkä riippusilta, mutta siitä päästiin yli hienosti, jokainen omalla tyylillään. Sillasta selvittyämme vatsat huusivat jo evästä ja siksi päätimmekin pysähtyä lähimmälle grillipaikalle. Osa reippaista vaeltajista lähti vaeltamaan kohti mökkiä, jossa heidän oli tarkoitus yöpyä ja päivämatkaajat lähtivät vaeltamaan kohti Katajavuorta. Päiväreissulaiset vaelsivat vuoren yli kohdaten matkallaan jyrkkiä ylä- ja alamäkiä. Kenenkään kunto ei pettänyt ja kaikki saivat nauttia henkeä salpaavista maisemista. Yöksi jääneet vaeltajat tekivät pitkiä vaelluksia ja saivat nauttia luonnonrauhasta hyvässä seurassa. Kaikkien mielestä matka oli onnistunut ja sen avulla jaksetaan taas ahertaa arjen keskellä. Rahkatorttu 200 g voita 1 dl sokeria 2 kananmunaa 2 dl kaurahiutaleita 3 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta persikoita, puolukoita tai mustikoita 2 prk maitorahkaa 2 prk kermaviiliä 1 dl sokeria 2 tl vaniljasokeria 2 kananmunaa vaahdota voi ja sokeri lisää kananmunat yksitellen seokseen sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää voi-sokeri-munavaahtoon levitä uunipellille leivinpaperille sekoita täytteen aineet keskenään asettele täytteen marjat tai hedelmät piirakan päälle ja kaada täyteseos päälle paista 200 asteessa Sytyke 1/2008 8

10 Rinnallakulkijasta Vertaistukija on henkilö, joka on kokenut samanlaisia asioita ja ymmärtää mitä toinen tarkoittaa. Joskus ei tarvita sanojakaan, vaan pelkkä rinnalla kulkeminen riittää käsittääkseen toisen tilannetta. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi on meille jokaiselle tärkeä ohje. Aseta toinen samaan arvoon kuin itsesi, älä vähättele kum-paakaan. Vertaistuen antajan omakin olo helpottuu tasatahtia autettavan kanssa, kun huomaa että myös häntä tarvitaan. Tarkoituksena ei ole korvata muuta psykiatrista hoitoa vaan tukea jo olemassa olevaa järjestelmää. Rinnallakulkija on Mielenterveyden keskusliiton vertaistukeen kouluttama henkilö, joka sitoutuu sairaalahoidosta kotiutuvan potilaan tueksi. Rinnallakulkijan tehtävä on kannustaa ja ohjata tuettavaa henkilöä omatoimisuuteen ja itsenäiseen arjesta selviytymiseen opastamalla käytännön taitoja ja sitä kautta vähentää laitoshoidon tarvetta. Sairaalasta kotiutuessa on tärkeää, ettei jää yksin, vaan kuntoutuu selviytyäkseen arjessa. Rinnallakulkija tukee sosiaalisen tukiverkoston luomisessa yhdessä Virike ry:n kanssa. Tarkoituksena on tukea avohoitoa ja selviytymisedellytyksiä laitoshoidon ulkopuolella. Rinnallakulkijan tavoitteena on toimia asennekasvatuksen mallina. Tukimuoto perustuu kuntoutujan omaan haluun ja tarpeeseen. Rinnallakulkijan ainutlaatuinen ymmärtämys on tukemassa arkeen sopeutumisen prosessia. KENGÄT En voi seisoa kenenkään muun jalkapohjilla kuin itseni en tuntea kenenkään tunteita kuin itseni Kuuntelemalla voin hetkeksi lainata toisen kengät kävellä samat kadut mutta vain luulla ymmärtäväni Minulla kengät sattuivat kantapäihin hänellä varpaisiin Samat kadut ja samat kengät eri kivut (Liisi Syrjänen, Sinulle voin kertoa) Sytyke 1/2008 9

11 Puheenjohtajan palsta Virike täyttää nyt 25 vuotta. Se on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten joukossa suunnilleen keskivertoa. Kuntoutujien toimintaa Mikkelissä on kuitenkin ollut jo paljon aikaisemmin. Ensimmäisten joukossa Suomessa, ehkä aivan ensimmäisenä, Moision sairaalaan perustettiin potilastoimikunta. Se tapahtui 60-luvun lopulla, ja oli pitkälti silloisen ylilääkäri Leisténin ansiota. Hän innosti potilaita itsenäiseen toimintaan. Kuntoutujatoiminta täyttää siis Mikkelissä jo 40 vuotta. Ensimmäinen sairaalan ulkopuolinen potilasyhdistys, kuten silloin sanottiin, perustettiin Mikkeliin samana vuonna kuin itse keskusliittokin eli Tuo yhdistys kuitenkin sammahti tai tukehtui, kuinka sen nyt haluaakaan sanoa kymmenen vuotta myöhemmin. Pari vuotta sen jälkeen eli 1983 syntyi Virike. On sanottava, että tämä esihistoria on minulle hajanaista toisen käden tietoa. Olen kuullut näistä tapahtumista lähinnä keskusliiton historian yhteydessä. Virike toimi parikymmentä vuotta tavanomaisen aktiivisena yhdistyksenä, viikoittaisia kokoontumisia oli, matkoja järjestettiin jne. Tavanomaisella tarkoitan sitä, että ei ollut omia tiloja, ei juuri rahallista apua, eikä jatkuvaa monipuolista toimintaa. Niinhän yhdistystoiminnan ajatellaan menevän. Itse tulin mukaan melkein päivälleen neljä vuotta sitten. Silloin Virike oli juuri muuttanut nykyiseen taloon, ja Mielenmaja-hankkeen rahoituspäätöstä odotettiin Rahaautomaattiyhdistykseltä (RAY). Kaupungin osuudesta lupaus oli jo tuolloin saatu. Raha saatiin ja loppu on historiaa, jota en tässä lähde selostamaan sen enempää, totean vain, että hankkeen tulokset näkyvät kuntoutujien olemuksessa. Tulevaisuuteenkin pitää katsella koko ajan, eritoten siksi, että projektirahoitus on valitettavasti määräaikaista. Nykyinen loppuu ensi vuoden jälkeen. Toiminta olisi turvattava pysyvästi. Minun mielestäni olemme jo osoittaneet kykymme ja tarpeellisuutemme, ja ansaitsisimme siten RAY:n jatkuvan rahoituksen. Huonompaankin toimintaan sitä jaetaan, luulen minä. Yhteiselle yhdistyksellemme pitkää ikää ja jaksuja teille kaikille toivoo Ilkka Sytyke 1/

12 Terveiset Virikkeen Toiminnanohjaajalta Syksyinen tervehdys teille kaikille Virike ry:stä. Olen Seija Rouhiainen Virike ry:n projektityöntekijä. Virike ry hallinnoi RAY:n ja Mikkelin kaupungin avustamaa Mielenmajahanketta. Tämä hanke käynnistyi 2005 ja päättyy Kehittämishankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli saada Virike ry:lle toimitilat, koska ennen hanketta olimme kokoontuneet kerran viikossa seurakunnan tiloissa n. 1 2 tuntia. Hankkeen myötä myös tilojen saamisen suhteen Mikkelin kaupungilta, on yhteistyö lujittunut julkisen sektorin kanssa. Olemme fyysisesti yhdessä samassa talossa kaupungin järjestämän psykiatrisen päivätoiminnan kanssa, Toimintakeskus Mielenmajalla. Kummankaan toimijan tarkoitus ei ole sulkea toisiaan pois, vaan täydentää toisiaan. Virikkeen toiminta perustuu kuntoutumisen tukemiseen ja vertaistukeen. Puhumme talosta tänä päivänä Mielenmaja nimikkeellä ja sen alle kätkeytyy kaksi eri tahoa, julkinen ja kolmas sektori. Projektin myötä meidän toimintaamme ovat vakiintuneet, erilaiset vertaistukiryhmät, rinnallakulkija toiminta tukimuodoksi sairaalasta kotiutuville vertaistuella, matalan kynnyksen työkokeilupaikat yhteisissä toimitiloissa. Suurimpana haasteena on saada pysyvä rahoitus ensivuoden loppuun mennessä. Alustavia tunnusteluja on tehty erilaisten toimintamallien suhteen(klubitalo, Hyvän mielentalo), mutta vielä ei ole ns. lamppua syttynyt. Olen erittäin otettu kun olen saanut työskennellä näin mahtavassa porukassa, jossa jokainen on laittanut itsensä likoon ja on uskaltanut kokeilla uusia asioita, se ME- henki. Suuret kiitokset täytyy myös antaa lähimmälle yhteistyökumppanille Toimintakeskukselle, joka on toiminut hyvässä yhteistyössä kanssamme. Yhteistyökumppaneita on toki muitakin, joita täytyy myös kiittää, että toimintamme on tässä laajuudessa kuin se nyt toimii. Lopuksi MTKL:n kokemuskouluttajien kuvaus kuntoutumisesta Matkalle lähtö Muutos mahdollinen, muutos on mahdollisuus Ajatus, asenteet, arvot Toivo, tieto, tunteet, tavoitteet, toisin näkeminen, toisin tahtominen ja toisin toimiminen Kuuntele, kunnioita, kannusta, kommunikaatio kuntoon, kiitä, katso kauneutta, kosketa, kohtuus ja kärsivällisyys. Askel aarteisiisi Luovu, luota, lepää Laula, leiki, liiku, luonto Eheämpi, eteenpäin Sytyke 1/