TES-tavoitteet TEK yo-valiokunnan käsittelemät TES-tavoitteet

Transkriptio

1 TEK yo-valiokunnan käsittelemät TES-tavoitteet TEKin yliopistovaliokunnan ja yliopistoyhdistysten yhteistyönä syntyneitä TES-tavoitteita on kuvattu ja perusteltu seuraavassa. Esiin nousi seuraavia aihealueita: 1. Palkkaus ja korvaukset Palkankorotustavoite vähintään sama kuin teknologiateollisuudella/vientisektorilla. Palkankorotus tulisi toteuttaa yleiskorotuksena ainakin inflaatiota vastaavaan määrään asti Ei vaatilisiä ja suorituskorotuksia. Palkankorotukset yleiskorotusluontoisesti prosenttikorotuksina, mutta ne voidaan kohdentaa erisuuruisina vaatitasojen välisten epäkohtien tasoittamiseksi, kuten esimerkiksi tasojen OV7 ja OV8 välinen hyppäys. Vaatitason OV8 kriteereitä muutettava. Tasolle on voitava sijoittaa henkilöitä, joilla ei ole professuuria. Nyt OV8-taso tyhjenee, sillä suurin osa professoreista sijoittuu tasolle OV9. Urakehityksen ja yliopiston työtehtävien kannalta tällaiselle "hajuraolle" ei ole perustetta. Kokonaistyöajassa olevien työsuunnitelmaan sovittava minimistruktuuri, jossa mukana matka-aika ja säännöllisesti toistuvat työtehtävät, kuten opetus ja opiskelijoiden ohjaaminen. TESiin kirjaus oikeudesta tehdä lyhyempi kuin 1600 tunnin sopimus. Käytännössä se on palkaton vapaa. Sopimukseen kirjattava selvästi käytännöt työaikaliukumista ja ylitöistä. Sovittava yliopistojen urajärjestelmien lainmukaisen toteuttamisen seuraamisesta. Tähän liittyen on sovittava, missä tilanteissa on hyväksyttävää käyttää määräaikaisuuksia. 2. Luottamusmiestoiminta ja TESin toteutumisen seuranta TESiin ei tule kirjata tulkintaa hankaloittavia ja epäselviä kohtia eikä suosituksia. On sovittava sanktiosta sopimusrikkomustapauksissa, joissa esimerkiksi yksittäinen yliopisto rikkoo TESiä. Luottamusmiesten edustettavien määrittely, etenkin tilastoinnin ja tiedonkeruun osalta. Tilastot pitää olla koko henkilöstöstä, ei vain työnantajaperinnässä olevista työntekijäjärjestöjen jäsenistä. 3. Työelämän parantaminen Työssä jaksamista pitäisi tukea nykyistä paremmin, jotta ns kestävyysvaje kyettäisiin torjumaan. Tärkeimpiä tapoja tässä lienevät (etenkin työnantajien) asenteiden muokkaaminen myönteisemmiksi vanhenevien työntekijöiden työssä jatkamiselle sekä yleisen työhyvinvoinnin parantaminen.

2 Työaikajärjestelyjen joustavuutta pitäisi edelleen lisätä. Nykyisin liukuva työaika ja työaikapankki koetaan vaihtoehdoiksi, vaikka ne voisivat olla toisiaan täydentäviä. Harmaan ylityön tuominen päivänvaloon. Nykyisellään virallinen työaikakirjanpito ja kyselytutkimusten väliset erot monissa tehtävissä varsin suuria. Hyvissä ajoin ennen sapattivapaiden ja vastaavien alkua sekä määräaikaisuuksien päättymistä on suunniteltava, miten kyseisen henkilön työtehtävät (opiskelijat, projektit) hoidetaan ilman, että joku muu työyhteisössä ylikuormittuu! 3. TESin epäkohtia käsiteltäväksi TES-neuvotteluissa 1. Opetus ja 1600 tunnin kokonaistyöaika TESiin on kirjattu eksplisiittiset määrät opetuksesta, jotka kaikkien tutkijoiden on vuosittain pakko tehdä. Tästä seuraa useita ongelmia, joille pitäisi tehdä jotain. Tunneista ei sanota, tarkoitetaanko niillä kontaktiopetuksen määrää vai kokonaisuudessaan käytettävää aikaa. 50 tuntia kontaktiopetusta on jatko-opiskelijalle aika paljon, koska se valmisteluineen vie helposti 200 tuntia eli yhden kahdeksasosan työajasta. Mikäli valmistelu ja muu ei-kontaktiopetus lasketaan mukaan, on 50 tuntia taas aika vaatimaton opetuspanos. Useilla laitoksilla on perinteisesti maksettu opetuksesta erikseen. Käytännön lopettaminen koetaan useilla laitoksilla ongelmalliseksi. Ongelmia aiheutuu esimerkiksi siitä, että henkilöt työskentelevät teollisuusprojekteissa, joille ei voi kirjata opetusta. Myös motivaation pelätään laskevan, kun opetuksesta porkkanan sijaan siirrytään käyttämään keppiä. Voisiko järjestelmän jatkamista harkita vielä kerran? Rahaahan tuolla järjestelyllä ei säästetä penniäkään. On vaikea tajuta, mitä työnantaja ajaa takaa. On vaikea ymmärtää, miksi kaikki tutkijat pakotetaan opettamaan. Miksi jonkun pitää ylhäältä käskeä minimi ja maksimi tutkijan opetukselle? Kaikki eivät suinkaan ole synnynnäisiä opettajia, mikä tulee näkymään opetuksen laadussa. Opetuksen jakaminen tasaisesti kaikille tulee muutenkin aiheuttamaan ongelmia. Miksei voisi olla opetuspainotteisia ja tutkimuspainotteisia tutkijoita niin kuin ennenkin? 1. TESissä mainituista opetustunneista on määriteltävä, mitä ne tarkoittavat. Onko luku pelkkä kontaktiopetuksen määrä, vai sisältääkö se valmistelun, ohjauksen ja muut kontaktiopetuksen lisäksi tehtävän opetustyön? 2. Laitoksen on saatava tarvittaessa maksaa opetuksesta erilliset luentopalkkiot, mikäli opetukseen käytetään projektitutkijoita. 3. Kaikkia ei kannata pakottaa opettamaan. Opetusvelvoitteen voisi poistaa TESistä.

3 2. Määräaikaisuudet ja 1600 tunnin kokonaistyöaika 1600 tunnin kokonaistyöaika ja ketjutetut puolen vuoden määräaikaisuudet eivät sovi hyvin yhteen. Ne mahdollistavat yhdessä työntekijän vapaiden pimittämisen. Työntekijät työskentelevät määräaikaisissa työsuhteissa vailla tietoa jatkosta. Jatkon puute saattaa selvitä niin myöhään, että työntekijä ei enää ehdi pitämään vapaitaan. Tämä tulee eksplisiittisesti kieltää TESissä, ja sopia korvausmenettelystä, mikäli työnantaja teettää töitä niin, ettei vapaita ehdi määräaikaisen työsopimuksen puitteissa pitämään. Ketjutetut työsuhteet ovat Suomessa muutenkin edelleen laittomia. Onko niiden suhteen enää edes tarkoitus tehdä mitään vai onko nyt täysin hyväksytty se, että kaikki tutkijat yliopistoissa ovat määräaikaisissa työsuhteissa? Tyypillinen tutkijan urahan nykyään menee näin: Tutkimusapulainen (3 kk) -> Tutkimusapulainen (6 kk) -> Diplomityöntekijä (6 kk) -> Jatkoopiskelija (6 kk) -> Jatko-opiskelija (6 kk) -> Jatko-opiskelija (6 kk) -> Jatko-opiskelija (6 kk) - > Jatko-opiskelija (6 kk) -> Jatko-opiskelija (6 kk) -> Jatko-opiskelija (6 kk) -> Jatko-opiskelija (6 kk) -> 2 * Post-doc (12 24 kk) -> Kenkää. Tämä tuntuu nykyään olevan ihan yleisesti hyväksytty suunnitelmakin! Aalto-yliopisto kieltäytyy nykyään systemaattisesti tekemästä tutkijoille toistaisesti voimassa olevia työsopimuksia. Ei tällaista voi hyväksyä, kun tämä on lain vastaista. 1. TESissä on sanktioitava tilanne, jossa työnantaja ajaa määräaikaisen työntekijän tilanteeseen, jossa vuosittaista vapaa-aikaa ei ehdi pitämään. 2. TESiin on määriteltävä menettely, jossa pitämättä jäänyt vapaa maksetaan rahana, jos työntekijä ei työnantajasta johtuen ehdi pitää vuosivapaataan. 3. TESissä on määriteltävä aika, jossa pidempään jatkuneen määräaikaisuuden lopettaminen rinnastetaan toistaiseksi jatkuvan työsuhteen irtisanomiseen. Esimerkiksi vuosia jatkunutta märäaikaisuutta ei pitäisi voida lopettaa määräaikaisuuden viimeisenä päivänä, vaan irtisanomisajan mukaisesti. 3. Jatko-opinnot ja 1600 tunnin kokonaistyöaika TESissä ei ole määritelty, kuuluvatko jatko-opinnot 1600 tunnin sisään, vai tuleeko ne tehdä omalla ajalla. Käytännöt vaihtelevat, mistä seuraa ikäviä yllätyksiä, mikäli työhönottotilanteessa ei sovita asiasta. Yhteistä linjaa, joka kelpaa kaikille, lienee mahdoton saada aikaan, mutta jotain periaatteita voisi TESissä sopia. Yksi hyvä konkreettinen parannus olisi, jos työsopimuksessa olisi täytettävä kohta, jossa sovitaan esimerkiksi, kuinka monta tuntia vuodessa tohtoriopiskelija saa käyttää työaikaa jatko-opintoihin. Vaihtoehtoisesti työmäärän voisi määritellä opintopisteinä. Nimellisvahdilla,

4 tohtorintutkinto neljässä vuodessa, 60 opintopisteen jatko-opinnot on saatava tehtyä 2 3 vuodessa. Tämä tekee vuodessa 800 tuntia tai 533 tuntia. 1. TESissä on määriteltävä, paljonko henkilö, jolla määräaikaisuuden perusteena on jatkoopinnot, saa käyttää työaikaansa jatko-opintoihin. 4. Lomarahan vaihto vapaaseen 1600 tunnin järjestelmässä ei saa vaihtaa lomarahaa vapaaseen, mikä on aika kummallista. Moni haluaisi pidemmän vapaa-ajan. 1. TESissä tulee sopia, että lomarahan saa vaihtaa ylimääräiseen vapaaseen. 5. Kokonaiskustannusmalli Kokonaiskustannusmalli on osoittautumassa tutkijoille tavattoman kalliiksi. Yliopistot katsovat yleiskustannusosan kuuluvan hallinnolle, ja leikkaavat siitä erisuuruisia siivuja. Joissain yliopistoissa yleiskustannusosa viedään kokonaan. Aalto-yliopistossa yliopisto vie 20 prosenttia, koulu 20 prosenttia ja laitos loput. Osa laitoksista palauttaa osuuden viemistään rahoista. Yleiskustannusosan vieminen on tutkimusryhmille ongelmallista. Yleensä projektien rahoittajat edellyttävät osallistujilta omarahoitusosuutta. Akatemia rahoittaa projekteista 80 prosenttia, TEKES 70 prosenttia ja EU jopa vielä vähemmän. Kokonaiskustannusmallissa koulut vievät osuutensa myös omarahoitusosuudesta, siis rahasta jota ei ole. Tutkimusryhmillä ainakin Aallossa on vaikeuksia saada projekteihin vaadittavaa omarahoitusta kasaan, mikä näkyy tutkijoiden vähenemisenä. Yleiskustannusmalli aiheuttaa valtavan määrän byrokratiaa, jonka maksumiehiksi joutuvat tutkijat. Tämä tuskin oli rahoittajien tavoite. Muutenkin epäilen työnantajan väitteitä siitä, että rahoittajat vaatisivat tällaista järjestelyä. Kokonaiskustannusmallia ja siihen liittyvää byrokratiaa ajavat yliopistot, koska ne voivat mallilla verottaa tutkijoiden rahoja. 1. Se miten koulut rahansa laitoksille jakavat, ei valitettavasti taida olla TES-asia. Tätä asiaa pitäisi kuitenkin jotenkin ajaa. Nyt on käymässä niin, että Aallon kallis byrokratia maksatetaan tutkijoilla ulosmittaamalla tutkimusrahaa kokonaiskustannusmallilla. 2. Kokonaiskustannusmallin tilalle tarvittaisiin keveämpi rahoitusmalli, johon tutkijoilla on varaa.

5 6. Vuosilomat ja 1600 tunnin kokonaistyöaika 1600 tunnin järjestelmään siirtymisen myötä vanhemmat työntekijät menettivät jopa 3 viikkoa vuosilomistaan. Voisiko tälle vielä tehdä jotain? Olisi myös hyvä, jos työntekijälle määriteltäisiin subjektiivinen oikeus palkattomaan vapaaseen, jonka käytöstä sovitaan esimiehen kanssa loman tapaan. 7. Määräaikaisuudet ja joukkokanne Olemme tutkineet mahdollisuuksia puuttua laittomien ja TESin vastaisten määräaikaisuuksien mielivaltaiseen käyttöön muun muassa osana Aalto-yliopiston urajärjestelmiä. Olemme tulleet lopputulokseen, että asiaan puuttuminen on nykyisen lainsäädännön vallitessa mahdotonta. Laittomien määräaikaisuuksien esilletuominen vaatii kaikissa tapauksissa yksittäisen, määräaikaisessa työsuhteessa olevan henkilön kannetta työnantajaa vastaan, mikä johtaa kaikissa tapauksissa työsuhteen päättymiseen. Tämä on kohtuuton vaatimus yksittäiselle työntekijälle. Näkemyksemme on, että ainoa tapa vähentää määräaikaisuuksien mielivaltaista käyttöä on saada ammattiyhdistyksille kanneoikeus. Ammattiyhdistyksillä tulee olla oikeus nostaa kanne määräaikaisuudesta työntekijän puolesta työnantajaa vastaan ilman työntekijän suostumusta, vaikka määräaikainen työsuhde yhä jatkuisi. Koska määräaikaisuudet koskevat lähes aina useaa samassa tilanteessa olevaa henkilöä, ammattiyhdistyksille tulisi antaa oikeus nostaa joukkokanne työnantajaa vastaan. Mahdollisia käytäntöjä on varmasti monia. Olennaista on luoda lainsäädännöllä mekanismi, millä määräaikaisuuksien lainmukaisuutta voidaan tutkia työsuhteen jatkuessa ilman asianomistajan suostumusta. Tätä tavoitetta on ammattiyhdistyksen ajettava kaikilla rintamilla liitojen yhteistyönä ja mahdollisimman voimakkaasti. Muuten määräaikaisuuksien holtiton käyttö leviää yliopistoista kaikille työpaikoille tunnin järjestelmä ja ylityöt Ylityöt ovat suuri ongelma yliopistoissa. Tutkijat eivät kykene suoriutumaan töistään normaalissa työajassa eivätkä he ehdi pitämään lomiaan tunnin järjestelmä luotiin piilottamaan nämä ylityöt. Järjestelmän kantava ajatus on, että nyt se on työntekijän vika, ettei hän saa aikaan vaadittuja tulostavoitteitaan. Meillä ole oikein mitään työkaluja tuon 1600 tunnin toteutumisen suunnitteluun tai seurantaan. Tämä on luultavasti ihan tahallista. Järjestelmä ajettiin, koska sillä voidaan teettää ylityöt laillisesti ilman rahaa niin, ettei työntekijällä ole mahdollisuuksia vaatia mitään. Töiden suunnittelu vuodeksi eteenpäin on liki mahdotonta. Aina tulee odottamattomia juttuja eteen. Töitä ei saa suunniteltua kunnolla. Ja vaikka saisikin, niin toteutumaa ei pysty seuraamaan.

6 Halli-järjestelmää väärinkäytetään, sinne lyödään normityöajat. Me tarvitsisimme järjestelmän, johon voisi kirjata työtehtäviin käytetyt ajat ja kohteet. Halli-järjestelmää ei tähän voi käyttää. Työajan kohdentamisjärjestelmän tulisi vastata todellisuutta. Vaihtoehtoisesti voisimme lopettaa 1600 tunnin järjestelmän ja palata takaisin työaikoihin. 9. Apurahat Apurahatutkijat eivät kuulu TESin piirin hyvässä eikä pahassa. Apuraha on kuitenkin hyvin yleinen ja suositeltu keino rahoittaa osa jatko-opintoja, ja apurahatutkijat ovat useimmiten osa työyhteisöä. Apurahan turvin työskentelevillä tutkijoilla ei ole muun muassa työterveyshuoltoa. Voisiko TESissä jotenkin käsitellä myös apurahatutkijat? 10. YPJ TES-neuvotteluissa on varmistettava, että paikallisilla sopimuksilla ei vesitetä TESin yleissitovuutta. Aalto-yliopiston paikallisen sopimuksen soveltamista on syytä seurata. Tiedottaminen sopimuksesta on ollut hyvin vähäistä, eikä esimiehiä kouluteta ilmeisesti ollenkaan. Kun samaan aikaan johtamisen tasoa pidetään yleisesti heikkona, on suuri vaara, että palkat ja palkankorotukset perustuvat ohjeellisten, TESissä sovittujen kriteerien sijasta esimerkiksi henkilösuhteisiin tai hiha-tuntumiin. 11. Ketjutetuissa työsuhteissa olevien tutkijoiden asema Aalto-yliopiston urajärjestelmissä Aalto-yliopiston siirtymisessä uusiin urajärjestelmiin on räikeä epäkohta. Professorien ja opettajien urajärjestelmissä ei ole paikkaa läheskään kaikille projektitutkijoille ja projektipäälliköille, joita meillä on TKK:n ajoilta. On pelko siitä, että seuraavien kahden vuoden aikana näistä hankkiudutaan eroon. Määräaikaisissa ketjutetuissa työsuhteissa olevien määräykset jätetään uusimatta, toistaiseksi voimassa olevat irtisanotaan myöhemmin yksi kerrallaan. Voisiko tämän jotenkin ottaa esille TES-neuvotteluissa? Tarve noihin henkilöihin ei ole missään vaiheessa hävinnyt. Heidät on palkattu projekteihin tutkimaan, ja noita projekteja edelleen on, ellei Aalto sitten lopeta niitä. Minusta TESissä voisi Aallon osalta sopia: TKK:n aikana palkatut projektitutkijat, joiden määräaikaisuuden perusteena on projektirahoitus, vakinaistetaan. Vaihtoehtoisesti voisi kirja ainakin sen, että heitä ei saa irtisanoa eli ketjutusta lopettaa sillä perusteella, että he eivät sovi Aallon uuteen uljaaseen muottiin.