SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TOIMINTA VUONNA Hämeenlinnan setlementti ry Järjestöyhteistyö Heli Laurikainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TOIMINTA VUONNA 2008. Hämeenlinnan setlementti ry Järjestöyhteistyö Heli Laurikainen"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TOIMINTA VUONNA 2008 Hämeenlinnan setlementti ry Järjestöyhteistyö Heli Laurikainen

2 1

3 SISÄLLYS 1. Taustatiedot kyselystä ja sen toteuttamisesta Kuvausta järjestöistä ja niiden toiminnasta Toiminnan painottuminen Yhdistysten järjestämä ehkäisevä toiminta Kuvausta vastanneiden yhdistysten toiminnasta Järjestötoimintaan osallistuvat henkilöt Henkilöjäsenmäärä Osallistujamäärät yhteensä jakautuen eri toimintoihin Ryhmä-, kerhotoiminta ja kuukausitapaamiset Leirit ja päiväleirit Retket Koulutukset, luennot, yleisötilaisuudet Tapahtumat Kohtaamispaikat, kahvilatoiminta Henkilökohtainen ohjaus-/tuki-/neuvontatyö Yhteenvetotaulukot Järjestötoiminnan resurssit ja voimavarat Vapaaehtoistyö Yhdistyksen työntekijät Yhdistysten toiminnan rahoitus Yhdistysten toiminnan tulevaisuus...18 Liitteet 2

4 1. Taustatiedot kyselystä ja sen toteuttamisesta Syksyllä 2008 järjestettiin Hämeenlinnassa Järjestöt voimavarana uudistuvassa Hämeenlinnassa tulevaisuusfoorumi, jossa nousi esille tarve paikallisen järjestötoimintaa kuvaavan tiedon kokoaminen ja tiedottaminen eteenpäin: mitä sosiaali- ja terveysalan järjestöjä alueella toimii ja millaista toimintaa tai palveluja ne järjestävät. Tulevaisuusfoorumin järjestäjät suunnittelivat järjestöyhteistyönkoordinaattorin kanssa kyselyn (Liite 1.), jolla kerättiin järjestöjen toimintaa kuvaava tietoa. Lisäksi 2009 aikana suunniteltiin järjestöfoorumi teemalla arjen asiantuntijuus. Tulevaisuusfoorumin järjestämisestä ja kyselystä vastasi Hämeenlinnan setlementti ry:n järjestöyhteistyön kehittämishankkeen (Osuma-projekti) aikana perustettu järjestöjen vaikuttamisryhmä yhdessä setlementin järjestöyhteistyönkoordinaattorin kanssa. Vaikuttamisryhmän tarkoituksena on lisätä järjestöjen ja kaupungin välistä vuoropuhelua uudistuneessa kunta- ja palvelurakennetilanteessa. Vaikuttamisryhmään kuuluivat seuraavat yhdistykset: Hämeen Sininauha ry, Hämeenlinnan Mielenterveysyhdistys HÄMI ry, Hämeenlinnan setlementti ry, Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry, Hämeenlinnan Seudun Nuorisoasunnot ry, Kanta-Hämeen Perhetyön kehittämisyhdistys ry, NäytönPaikka ry sekä Omaiset Mielenterveystyön Tukena Kanta-Häme ry. Kyselyn purkamiseen osallistui myös Hämeenlinnan setlementti ry:n tiedottaja. Järjestökysely postitettiin tai toimitettiin yhdistyksen toimipisteeseen viikolla 36 ja 37. Kirjeet postitettiin joko yhdistyksen puheenjohtajalle, sihteerille tai työntekijälle, riippuen siitä keneen järjestöyhteistyön puitteissa oli aiemmin ollut yhteyttä. Yhteensä kyselyitä lähti 92 kappaletta. Postituslistana käytettiin Osuma-projektin aikana koottua yhdistyslistaa. Sosiaali- ja terveysalan järjestöihin laskettiin kuuluvan potilas-, vammais-, kansanterveystyö-, päihde-, lastensuojelu- ja nuorisotyön järjestöt, asumispalveluja tuottavat järjestöt sekä vanhus- ja eläkeläisjärjestöt. Yhdistyksistä 45 ilmoitti toiminta-alueensa ja 16 yhdistystä eli 36 % vastanneista ilmoitti toimineensa vain yhden kunnan alueella, useimmiten Hämeenlinnassa. Viiden yhdistyksen toiminta-alueena oli Hämeenlinnan seutu. 21 yhdistystä eli 47 % vastanneista toimi Kanta- Hämeen alueella, mutta vain yksi yhdistys ilmoitti toiminta-alueekseen erikseen kaikki Kanta-Hämeen maakunnan kunnat. Suurin osa Kanta-Hämeessä tapahtuvasta toiminnasta ei siis kata koko maakuntaa, vaan painottuu maakunnan itäpuoliskoon eli Hämeenlinnaan ja sen ympäristökuntiin. Lisäksi vastauksissa oli kolme yhdistystä, joiden toiminta-alue oli koko Suomi tai Kanta-Hämettä laajempi alue. Kirjekuorista kolme palautui virheellisen tai vanhentuneen osoitetiedon vuoksi. Kaksi yhdistystä ilmoitti, ettei toimintaa ollut vuoden 2008 aikana järjestetty ja kolme ilmoitti yhdistyksen lakkautuneen. Kyselyn palauttamisesta muistutuksia lähetettiin sähköpostitse tai tekstiviestillä viikolla 39 ja 42. Yhteensä vastattuja lomakkeita palautui mennessä 52 kappaletta, jolloin kyselyn vastausprosentti oli 56,5 %. Kyselylomakkeen osalta haasteelliseksi osoittautui vastaaminen toiminnan määriä koskeviin kysymyksiin (Toimintaa kuvaava tieto ja tilastot vuonna 2008). Tämä saattoi johtua kysymysten vaikeasta ymmärrettävyydestä tai siitä, ettei yhdistyksen toiminnassa oltu tilastoitu tai seurattu kysyttyjä tietoja. Lomakkeen täyttöohjeessa pyydettiin yhdistystä arvioimaan tiedot, mikäli niitä ei ollut tilastoitu. Varsinkin kysymykseen, miten järjestetty toiminta oli kohdentunut, oli määrien tilalle merkitty pelkästään x-merkintä. Tällöin pyrittiin kyselyn vastaajalta saamaan tarkennus tai löytämään vastaus yhdistyksen vuoden 2008 toimin- 3

5 takertomuksesta, joka oli tullut lomakkeen liitteenä tai oli etukäteen annettu järjestöyhteistyönkoordinaattorille. Samoin toimittiin muiden puuttuvien tai epäselvien tietojen osalta. Kanta-Hämettä laajempien yhdistysten tilastoja ei laskettu mukaan. 2. Kuvausta järjestöistä ja niiden toiminnasta 2.1 Toiminnan painottuminen Yhdistyksiä pyydettiin valitsemaan toimintansa kannalta kolme keskeisintä vaihtoehtoja kahdeksasta eri yhdistystoiminnalle tyypillisen toimintamuodon väliltä. Vastaajista yksi oli jättänyt kohdan täyttämättä. Tärkeimmiksi toimintamuodoiksi nousivat vertaistoiminta/-tuki (34 kpl), tiedonvälittäminen (32 kpl) sekä virkistys- ja harrastustoiminnan (25 kpl) järjestäminen vastanneiden yhdistysten toiminnassa. Kehittämishankkeet (4 kpl) ja palvelujen tuottaminen (7 kpl) saivat puolestaan vastauksissa vähiten valintoja. Tarkemmin vastausten jakautuminen löytyy taulukosta (Taulukko 1.). Vaihtoehtoja tarkasteltaessa on tärkeää huomioida, että osin toimintamuodot toteutuvat päällekkäisinä toimintoina yhdistyksissä esim. vapaaehtoistoimintana järjestettävä virkistys- ja harrastustoiminta. Yhdistystoiminnan muoto Valintoja Valinnat prosentteina vertaistoiminta/-tuki 34 23,6 % tiedonvälittäminen 32 22,2 % virkistys- ja harrastus 25 17,4 % vapaaehtoistoiminta 15 10,4 % koulutus, ohjaus- ja neuvonta 14 9,7 % edunvalvonta ja vaikuttaminen 13 9,0 % palvelujen tuottaminen 7 4,9 % kehittämishankkeet 4 2,8 % Yhteensä ,0 % Taulukko 1. Yhdistysten toiminnassa keskeisinä koetut toimintamuodot 2.2 Yhdistysten järjestämä ehkäisevä toiminta Ennaltaehkäisevää toimintaa ilmoitti toteuttavansa vastanneista yhdistyksistä yhteensä 44 kpl (84,6 %) ja ettei yhdistyksen toimintaan sisälly ehkäisevää toimintaa puolestaan 8 kpl (15,7 %). Yksi vastauksista oli tyhjä. Lomakkeessa kysyttiin, mitä ehkäisevä työ oli käytännössä sekä mitä palvelun tarpeita niillä voitiin yhdistyksen mielestä ehkäistä. Yhdistysten ehkäisevän toiminta käytännössä Kyselyn vastauksien osalta havaittiin, että ehkäisevällä toiminnalla vaikutettiin toiminnan tavoittaneiden henkilöiden sekä fyysiseen hyvinvointiin ja terveyteen, inhimilliseen päää- omaan että sosiaaliseen pääomaan. Fyysisen hyvinvoinnin ja terveyden eteen yhdistykset järjestivät erilaista liikuntatoimintaa, mikä edisti sekä fyysisen kunnon ylläpitoa että paran- 4

6 tumista. Toimintamuotoina olivat erilaiset liikuntaryhmät, tapahtumat, liikuntavuorot, retket ja kuntoutus. Vastauksissa korostuikin liikuntatoiminta yksittäin mainittuna toimintana. Terveyden seurantaan liittyen yhdistykset järjestivät erilaisia mittauksia (esim. kolesteroli, RR), vieroitusta sekä arviointeja. Lisäksi ehkäiseväksi toiminnaksi nähtiin terveyttä edistävien välineiden jakaminen. Henkilöiden osaamiseen ja tietämyksen suhteen yhdistyksen ehkäisevässä toiminnassa tiedon lisääminen sekä ohjaus ja neuvonta nousivat vastauksissa esille. Vastauksissa mainittiin erilaisten koulutusten, luentojen, tilaisuuksien sekä kurssien järjestäminen; tiedon välittäminen, tiedottaminen, tiedotustilaisuudet sekä kirjallinen materiaali. Ohjaus- ja neuvontaa tarjottiin sekä henkilökohtaisesti tapaamisten ja käyntien yhteydessä sekä puhelinneuvontana. Myös ohjaustyötä uudistavan työkalun kehittäminen nähtiin osana yhdistyksen tekemää ehkäisevää toimintaa. Huomattavaa oli, ettei nettiä tai sähköisiä tiedottamisvälineitä mainittu ehkäisevän toiminnan osalta, vaikka sen roolia tiedonhakemisen yhteydessä usein korostetaan. Tähän saattaa vaikuttaa paikallisyhdistysten rooli toimijana ja keskusjärjestöjen ja liittojen rooli tiedontuottajana. Sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen ja verkoston rakentamiseksi yksi hyvin keskeinen toimintamuoto oli erilaisen vertaistukitoiminnan tai virkistystoiminnan järjestäminen. Muuten vastauksissa mainittiin yhdessä olo, sosiaalinen tuki, ystävätoiminta, sosiaalinen kerhotoiminta sekä tukihenkilötoiminta, mitä eri yhdistykset järjestivät. Millaisia palveluntarpeita yhdistysten toiminnalla voitiin ehkäistä Eri sosiaali- ja terveysalan yhdistysten tekemä ehkäisevä toiminta vähensi kyselyyn vastanneiden mukaan sosiaali-,, terveys-,, päihde- sekä mielenterveyspalveluiden tarvetta ja käyttöä. Lisäksi mainintoina oli laitoshoidon sekä itsenäisen ja onnistuneen kotona asumi- sen, poliisin sekä vakuutusyhtiöiden palvelujen tarpeen vähentäminen. Vastauksissa eniten mainintoja saivat terveyspalvelut (15 mainintaa), lisäksi mielenterveyspalvelujen osalta oli mainintoja kuudessa vastauksista. Seuraavaksi eniten saivat mainintoja sosiaalipalvelut (6 mainintaa). Muut kohdat saivat mainintoja yhdestä neljään. Vastanneiden yhdistysten mielestä niiden toiminnalla voitiin myöhentää palvelun pariin p siirtymistä tai avun saamista ennen tilanteen huononemista. Vastauksissa mainittiin mm. tietoutta itsehoidosta, ettei liian varhain joudu hakemaan palveluita tai helpotti kotona selviytymistä. Yhdistysten toiminnalla voitiin vastanneiden mielestä vähentää tai jopa estää palvelujen käyttäminen tai tarpeen syntyminen nen. Maininta tästä esim. ehkäistiin kaatumisia ja murtumisia; siten sairaala ja lääkäripalveluiden tarve vähenee. Yhdistysten tekemällä työllä (ohjaus palvelujen ja tuen piiriin) voitiin tilanteeseen puuttua ajoissa ennen raskaampien palvelujen tarvetta. Mainintana oli työvälineen avulla mahdollista ehkäistä ongelmia ja puuttua varhaisessa vaiheessa (asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltainen hahmottaminen ja tiedon jakaminen / siirtyminen poikkisektorisesti). Myös hoidon tarpeen pituuteen voitiin vaikuttaa yhdistysten toiminnalla. Mainintana esim. sairauden etenemistä ehkäisevä ja tervehtymistä edistävä tiedotus- ja vertaistukitoiminta voivat osaltaan vähentää hoidon tarpeen pituutta ja vaikea-asteisuutta. 5

7 2.3 Kuvausta vastanneiden yhdistysten toiminnasta Kyselylomakkeessa kysyttiin avoimella kysymyksellä yhdistysten toimintaa kuvaavaa tietoa tiedonvälittämisen, vertais- ja vapaaehtoistoiminnan, vaikuttamisen ja edunvalvonnan, ostopalveluiden sekä kehittämishankkeiden osalta. Vastausten pohjalta aineisto ryhmiteltiin yhteenvedon kokoamiseksi. Tiedonvälittäminen Tiedonvälittämisen osalta yhdistyksiltä kysyttiin, mitä tiedonvälittämistä yhdistys teki ja keitä se tavoitti. Yhdistyksistä 45 (84,6 %) vastasi tiedonvälittämistä koskevaan kysymykseen. Suurin tiedon välittämisen kohde oli yhdistyksen jäsenet, kohderyhmä ja toimintaan osallistujat (ryhmät, opintokerhot, tapahtumat, kokoukset, kurssit, henkilökohtainen ohjaus). Osa vastaajista oli eritellyt kohderyhmän tarkemmin, osa vain maininnut jäsenet tai osallistujat. Toiseksi suurimmaksi ryhmäksi muodostui ns. paikallinen suuri yleisö, johon tässä yhteydessä laskettiin myös tietoa hakevat tai aiheesta kiinnostuneet henkilöt, jotka osallistuivat yhdistysten tapahtumiin, seminaareihin, esittelyihin tai saivat tietoa tiedotusvälineiden (lehtiartikkelit) tai netin kautta. Kolmanneksi suurin kohderyhmä oli oppilaitokset, koulut ja vanhempainillat, jossa vierailtiin, pidettiin tunteja tai tapahtumia. Tietoa välitettiin myös yhteistyö- tai ammattilaisverkostolle. Yksittäisinä vastauksina oli myös maininta lapsiperheet, neuvolat ja päiväkerhot, esikouluikäiset sekä nuorisotilat. Vastauksista nousi esille tiedon välittämisen tavoista: - kurssien, koulutusten ja luentojen järjestäminen - yleisö- ja keskustelutilaisuuksien sekä info- ja tiedotustilaisuuksien järjestäminen - henkilökohtainen tai puhelinneuvonta, ohjaus, haastattelut - lehtijutut ja artikkelit - tiedon välittäminen osana ryhmätoimintaa ja kokouksia - jäsenlehdet ja jäsenkirjeet, raportit, tietopaketit, esitteet ja liiton julkaisemat lehdet - messuesittelyt - yhdistyksen kotisivut ja sähköpostilistat Vertais ertais- ja vapaaehtoistoiminta Kyselyssä kysyttiin, mitä vertais- ja/tai vapaaehtoistoimintaa yhdistys toteutti. Yhdistyksistä 45 (84,6 %) vastasi vertais- ja/tai vapaaehtoistoiminta koskevaan kysymykseen. Vastausten perusteella vertaisryhmätoiminta oli merkittävin vertaistoiminnan muoto. Se tuli esiin noin puolessa vastauksista. Vertaistukiryhmiä oli sekä kohderyhmille että heidän omaisille. Myös kahdenkeskiseen vertaistukeen oli mahdollisuuksia. Yhdistysten oma toiminta järjestettiin pitkälti vapaaehtoisvoimin. Näin ollen monet kurssit ja kerhot olivat vapaaehtoisten pyörittämiä. Yhdistyksissä, joissa oli palkattuja työntekijöitä, hallitus koostui vapaaehtoisista toimijoista. Myös virkistystoimintaa kuten retkiä järjestetään yleisesti vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoiset hankkivat myös yhdistyksille toimintavaroja esimerkiksi kirpputoritoiminnan kautta. 6

8 Vaikuttaminen ja edunvalvonta Yhdistyksistä 38 (73,1 %) vastasi vaikuttamista ja edunvalvontaa koskevaan kysymykseen. Vastausten perusteella yhdistysten vaikuttamistoiminnassa keskeiseksi nousivat verkostoituminen ja yhteistyö keskusliittojen ja piirien kanssa sekä paikallisesti eri yhdistysten ja sidosryhmien kanssa. Yhdistystoimijoilla oli jäsenyyksiä erilaisissa yhteistyöryhmissä ja liittojen ja piirien sekä sidosryhmien hallituksissa. Vaikuttamistoiminnassa esille nousi vahvasti vanhus- ja vammaisneuvostoihin osallistuminen eri paikkakunnilla. Vaikuttamisen osalta nostettiin esille myös tiedon kerääminen ja välittäminen sekä yhteydenotot eri toimijoihin. Lisäksi mainittiin yhteydenotot kansanedustajiin ja kunnallisvaaliehdokkaisiin; päihdefoorumiin osallistuminen; oman edunvalvontaryhmän perustaminen, osallistumista tukevien apuvälineiden hankinta; yhdistyksen hallituksen työskentely sekä yhdistyksen toiminnan kautta osallistujien elämäntilanteeseen vaikuttaminen. Kehittämishankkeet Yhdistyksistä 27 (50 %) vastasi kehittämishankkeita koskevaan kysymykseen. Viisi yhdistystä ilmoitti osallistuneensa jollain tavalla liiton tai kattojärjestön projekteihin, joissa kehitettiin mm. uusia toimintamalleja ja tiedotusta. Liiton kautta oli myös saatu koulutusta. Yhdistysten omat kehittämishankkeet käsittelivät usein vertaistoimintaa ja vapaaehtoistyötä tai niiden käynnistämistä. Yhteistyökumppaneina oli muita kolmannen sektorin toimijoita. Projektin kohteina olivat olleet niin lapset, nuoret, perheet kuin vanhuksetkin. Yhdistysten edustajat olivat osallistuneet koulutuksiin ja suunnitelleet toimintansa kehittämistä sekä jäsenhankintaa ja varainkeruuta. Ostopalvelut Ostopalvelujen osalta lomakkeessa kysyttiin, mitä palveluja yhdistys tuotti ja mikä taho kyseisiä palveluja osti. Yhdistyksistä yhdeksän (17,3 %) vastasi ostopalveluita koskevaan kysymykseen. Yhdistykset tuottivat palveluina kuntouttavaa työtoimintaa ja tukihenkilövalmennusta, hoiva- ja hoitopalveluja sekä kotipalvelua, asumisen palveluja, matalankynnyksen talousapua, kurssi-, ryhmä-, leiri- ja kerhotoimintaa sekä muuta vapaa-ajantoimintaa sekä apuvälineiden myyntiä. Kyseisiä palveluja yhdistyksiltä ostivat kunnat, seurakunnat, yritykset, Työvoimanpalvelukeskus, vankeinhoito sekä yksityishenkilöt. 3. Järjestötoimintaan osallistuvat henkilöt 3.1 Henkilöjäsenmäärä Kyselyyn vastanneiden yhdistysten henkilöjäsentenmäärä oli yhteensä henkilöä vuonna Vastaukset luokiteltiin jäsenmäärien mukaan seitsemään eri luokkaan (Taulukko 2.). Suurin luokka oli jäsentä, johon kuului 16 (32,7 %) yhdistyksistä. Henkilöjäsenmäärän osalta keskiarvoksi yhdistystä kohden muodostui 240 henkilöä / yhdistys. Suurin henkilöjäsenmäärä oli 1608 ja pienin puolestaan 12 henkilöä. 7

9 Jäsenmäärä Yhdistykset Prosentit ,4 % ,4 % ,2 % ,7 % ,1 % ,1 % yli ,0 % Yhteensä 49 99,99 % Taulukko 2. Vastanneiden yhdistysten henkilöjäsenmäärät ryhmiteltynä. Yhdistysten henkilöjäsenmäärää tarkasteltaessa on tärkeää huomioida toimintaan aktiivisten jäsenten osallistuminen ja ns. passiivisten jäsenten määrä. Tätä tietoa ei kuitenkaan lomakkeessa kysytty, ainoastaan kokonaismäärää. Yhdistyksillä on myös erilaisia käytäntöjä, miten nopeasti katsotaan jäsenmaksun maksamatta jättämisen olevan sama asia kuin eroaminen yhdistyksestä. Yhdistyksistä 49 (94,2 %) vastasi kysymykseen. 3.2 Osallistujamäärät yhteensä jakautuen eri toimintoihin Ryhmä-, kerhotoiminta ja kuukausitapaamiset Vastanneista yhdistyksistä ilmoitti toimintaansa sisältyvän ryhmä-, kerhotoimintaa tai kuukausitapaamisia yhteensä 37 yhdistystä (71,2 %). Osallistujamääräksi muodostui yhteensä henkilöä ja kokoontumiskertoja yhteensä kertaa. Tällöin yhdistystä kohden keskiarvoksi muodostui 559 osallistujaa ja 71 kokoontumiskertaa. Suurin osallistujamäärä yksittäistä yhdistystä kohtaan oli osallistujaa ja kokoontumisten määrä 665 kertaa. Tyypillisimpään ryhmän, kerhon tai kuukausitapaamisen kesto oli kaksi tuntia. Kyselyn vastausten mukaan vuoden aikana järjestettiin 223 eri kerhoa. Vastausten osalta ryhmätoiminnan kohdentuminen eroteltiin neljän luokan mukaan: lapset ja nuoret (0-29 v.); aikuiset (29 65 v.); seniorit (yli 65 v.) ja kaikki. Oheisesta taulukosta (Taulukko 3.) ja kuviosta (Kuvio 1.) käy ilmi toiminnan jakautuminen suhteellisen tasaisesti aikuisille (64 kpl), senioreille (69 kpl) ja kaikille (58 kpl) suunnatun toiminnan kesken. Lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa mainittiin vähiten (32 kpl) vastauksissa. Osallistujaryhmä Ryhmiä, kerhoja, kuukausitapaamisia kpl Osuus prosentteina lapset ja nuoret 32 14,3 % aikuiset 64 28,7 % seniorit 69 30,9 % kaikki 58 26,0 % Yhteensä ,0 % Taulukko 3. Vastanneiden ryhmä-, kerhotoiminnan ja kuukausitapaamisten kohdentuminen 8

10 Kuvio 1. Ryhmien, kerhojen ja kuukausitapaamisten kohdentuminen kaikki 26 % lapset ja nuoret 14 % seniorit 31 % aikuiset 29 % Leirit ja päiväleirit Vastanneista yhdistyksistä 18 (34,6 %) ilmoitti järjestäneensä leiri- tai päiväleiritoimintaa vuoden 2008 aikana. Osallistujamääräksi muodostui yhteensä henkilöä ja leiripäiviä yhteensä 233. Suurin osallistujamäärä yksittäistä yhdistystä kohtaan oli 203 leiriosallistujaa ja leiripäivien määrä 134 leiripäivää. Keskimäärin osallistujia yhdistystä kohden oli 57 ja leiripäiviä 13. Yhteensä eri leirejä ja päiväleirejä järjestettiin vastausten perusteella 63 kappaletta. Vastausten osalta leiri- ja päiväleiritoiminnan kohdentuminen eroteltiin neljän luokan mukaan: lapset ja nuoret (0-29 v.); aikuiset (29 65 v.); seniorit (yli 65 v.) ja kaikki. Oheisesta taulukosta (Taulukko 4.) ja kuviosta (Kuvio 2.) käy ilmi toiminnan jakautuminen lasten ja nuorten (12 kpl) sekä aikuisten (12 kpl) osalta tasan. Eniten leirejä oli suunnattu kaikille (32 kpl) ja vähiten puolestaan senioreille (7 kpl). Osallistujaryhmä Leirejä ja päiväleirejä kpl Osuus prosentteina lapset ja nuoret 12 19,0 % aikuiset 12 19,0 % seniorit 7 11,1 % kaikki 32 50,8 % Yhteensä ,0 % Taulukko 4. Vastanneiden leitien ja päiväleirien kohdentuminen 9

11 Kuvio 2. Leirien ja päiväleirien kohdentuminen lapset ja nuoret 19 % kaikki 51 % seniorit 11 % aikuiset 19 % Retket Vuoden 2008 aikana vastanneista yhdistyksistä 31 (60 %) ilmoitti järjestäneensä retkitoimintaa. Retkille osallistui yhteensä henkilöä ja retkipäiviä kertyi yhteensä 317. Suurin osallistujamäärä yksittäistä yhdistystä kohtaan oli retkelle osallistujaa ja retkipäiviä 52 päivää. Keskimäärin retkille osallistujia yhdistystä kohden oli 248 ja retkipäiviä 10. Vastausten mukaan yhteensä retkiä järjestettiin 231 kappaletta vuoden aikana. Vastausten osalta retkitoiminnan kohdentuminen eroteltiin neljän luokan mukaan: lapset ja nuoret (0-29 v.); aikuiset (29 65 v.); seniorit (yli 65 v.) ja kaikki. Oheisesta taulukosta (Taulukko 4.) ja kuviosta (Kuvio 3.) käy ilmi, että kaikille suunnattuja retkiä (120 kpl) oli eniten ja toiseksi eniten senioreille (66 kpl). Retkitoiminnasta 10 oli kohdennettu lapsille ja nuorille. Osallistujaryhmä Retket kpl Osuus prosentteina lapset ja nuoret 10 4,3 % aikuiset 35 15,2 % seniorit 66 28,6 % kaikki ,9 % Yhteensä ,0 % Taulukko 4. Retkitoiminnan kohdentuminen Kuvio 3. Retkitoiminnan kohdentuminen lapset ja nuoret 4 % aikuiset 15 % kaikki 52 % seniorit 29 % 10

12 3.2.4 Koulutukset, luennot, yleisötilaisuudet Vuoden 2008 aikana vastanneista yhdistyksistä 34 (65,4 %) ilmoitti järjestäneensä koulutuksia, luentoja tai yleisötilaisuuksia. Niihin osallistui yhteensä henkilöä ja koulutusta järjestettiin yhteensä 922 tuntia vuoden aikana. Suurin osallistujamäärä yksittäistä yhdistystä kohtaan oli koulutukseen osallistujaa ja 29 tuntia. Keskimäärin koulutuksien osalta osallistujia oli 274 ja tunteja 29 yhdistystä kohden. Vastausten osalta leiri- ja päiväleiritoiminen kohdentuminen eroteltiin neljän luokan mukaan: lapset ja nuoret (0-29 v.); aikuiset (29 65 v.); seniorit (yli 65 v.) ja kaikki. Oheisen taulukon (Taulukko 5.) ja kuvion (Kuvio 4.) erottelusta käy ilmi, että eniten koulutuksia yms. järjestettiin aikuisille (85 kpl) ja kaikille (72 kpl). Koulutustoiminnasta varsinaisesti senioreille oli suunnattu vähiten (16 kpl) Osallistujaryhmä Koulutukset yms. kpl Osuus prosentteina lapset ja nuoret 26 13,1 % aikuiset 85 42,7 % seniorit 16 8,0 % kaikki 72 36,2 % Yhteensä ,0 % Taulukko 5. Koulutusten, luentojen ja yleisötilaisuuksien kohdentuminen Kuvio 4. Koulutusten, luentojen ja yleisötilaisuuksien kohdentuminen kaikki 36 % lapset ja nuoret 13 % seniorit 8 % aikuiset 43 % Tapahtumat Vuoden 2008 aikana vastanneista yhdistyksistä 24 (46,2 %) ilmoitti järjestäneensä erilaisia tapahtumia, joihin osallistui yhteensä henkilöä. Tapahtumien yhteenlasketuksi kestoksi puolestaan 292 tuntia. Suurin osallistujamäärä yksittäistä yhdistystä kohtaan oli tapahtumaan osallistujaa ja 32 tuntia. Keskimäärin tapahtumaan osallistujia oli 307 ja kesto 12 tuntia. Vastausten osalta retkitoiminnan kohdentuminen eroteltiin neljän luokan mukaan: lapset ja nuoret (0-29 v.); aikuiset (29 65 v.); seniorit (yli 65 v.) ja kaikki. Oheisesta taulukosta (Taulukko 6.) ja kuviosta (Kuvio 5.) käy ilmi, kaikille suunnattujen tapahtumien osuus on lähes 60 prosenttia (57 kpl) kaikista tapahtumista. Aikuisille (14 kpl) ja senioreille (17 kpl) suunnattuja tapahtumia on lähes yhtä paljon ja lapsille ja nuorille vähiten (8 kpl). 11

13 Osallistujaryhmä Tapahtumat kpl Osuus prosentteina lapset ja nuoret 8 8,3 % aikuiset 14 14,6 % seniorit 17 17,7 % kaikki 57 59,4 % Yhteensä ,0 % Taulukko 6. Tapahtumien kohdentuminen Kuvio 5. Tapahtumien kohdentuminen lapset ja nuoret 8 % aikuiset 15 % kaikki 59 % seniorit 18 % Kohtaamispaikat, kahvilatoiminta Vastanneista yhdistyksistä 13 (25 %) ilmoitti järjestäneensä kohtaamispaikka- tai kahvilatoimintaa osana yhdistyksen vuoden 2008 toimintaa. Vastausten pohjalta yhteenlaskettu kävijämäärä oli vuoden aikana kävijää. Keskimäärin kävijöitä oli yhdistystä kohden. Tämä tekisi n kävijää kuukausittain ja n. 100 kävijää jokaista arkipäivää kohden. Vastausten osalta kohtaamispaikka- ja kahvilatoiminnan kohdentuminen eroteltiin neljän luokan mukaan: lapset ja nuoret (0-29 v.); aikuiset (29 65 v.); seniorit (yli 65 v.) ja kaikki. Vastaajia pyydettiin rastittamaan, miten kohtaamispaikan toiminta kohdentui. Vastausten perusteella voidaan sanoa, että kohtaamispaikka ja kahvilatoiminta kohdentuivat suhteellisen tasaisesti kaikkien ryhmien kesken. Oheisesta taulukosta (Taulukko 7.) käy ilmi tarkemmat tiedot. Osallistujaryhmä Kohtaamispaikan, kahvilatoiminnan kohdentuminen 12 Osuus prosentteina lapset ja nuoret 2 14,3 % aikuiset 4 28,6 % seniorit 2 14,3 % kaikki 6 42,9 % Yhteensä ,0 % Taulukko 7. Kohtaamispaikka- ja kahvilatoiminnan kohdentuminen

14 3.2.7 Henkilökohtainen ohjaus-/tuki-/neuvontatyö Vastanneista yhdistyksistä 21 (40,4 %) ilmoitti toimintaan kuuluneen vuonna 2008 henkilökohtaista ohjaus-/tuki-/neuvontatyötä. Vastausten pohjalta yhteenlaskettu ohjattujen määrä oli henkilöä ja ohjauskertojen määrä oli kertaa vuoden aikana. Keskimäärin ohjattujen määrä oli 192 henkilöä ja 933 ohjauskertaa jokaista vastannutta yhdistystä kohden. Tällöin ohjauskertoja olisi n kuukaudessa ja 73 ohjauskertaa jokaista arkipäivää kohden. Vastausten osalta henkilökohtainen ohjaus-, tuki- ja neuvontatyön kohdentuminen eroteltiin neljän luokan mukaan: lapset ja nuoret (0-29 v.); aikuiset (29 65 v.); seniorit (yli 65 v.) ja kaikki. Vastaajia pyydettiin rastittamaan, miten ohjaustyö kohdentui. Oheisesta taulukosta käy ilmi, että ohjauksesta yli 50 % oli suunnattu kaikille (Taulukosta 8.). Osallistujaryhmä ohjaus-, tuki- ja neuvontatyön kohdentuminen Osuus prosentteina lapset ja nuoret 5 20,0 % aikuiset 5 20,0 % seniorit 2 8,0 % kaikki 13 52,0 % Yhteensä ,0 % Taulukko 8. henkilökohtaista ohjaus-/tuki-/neuvontatyön kohdentuminen 3.3 Yhteenvetotaulukot Kyselyyn vastanneiden yhdistysten toimintaan osallistuneita henkilöitä vuoden 2008 aikana oli yhteensä henkilöä. Eniten toimintaan osallistujia olivat kohtaamispaikkojen kävijät ja kahvilatoimintaan osallistujat ( henkilöä). Toiseksi suurin oli ryhmä, kerho ja kuukausitapaamisten osallistujat ( henkilöä). Tarkemmin osallistuminen on eritelty oheiseen taulukkoon (Taulukko 9.). Toimintamuoto Osallistujat (hlö) Prosentit kohtaamispaikat, kahvilatoiminta ,5 % ryhmät, kerhot, kuukausitapaamiset ,4 % koulutukset, luennot, yleisötilaisuudet ,4 % retket ,2 % tapahtumat ,8 % henkilökohtainen ohjaus-/tuki-/neuvontatyö ,3 % leirit, päiväleirit ,4 % Yhteensä ,0 % Taulukko 9. Yhteenveto toimintaan osallistujista eri toimintamuotoihin Järjestetystä toiminnasta oli 41,7 % kohdennettu kaikille, 25,9 % aikuisille ja 21,6 % senioreille. Pienimmäksi ryhmäksi jäivät lapset ja nuoret 10,8 %. Tulokseen vaikuttaa varmasti se, että kyselyyn vastasi eläkeläisjärjestöjä, joilla oli laajaa toimintaa. Sekä se, ettei 13

15 kyselyä lähetetty nuoriso- tai urheilujärjestöille, jotka tarjoavat perinteisesti paljon toimintaa lapsille ja nuorille. Oheisesta taulukosta (Taulukko 10.) käy ilmi toiminnan tarkempi jakautuminen. Toiminnan kohdentuminen Toimintaa järjestetty Prosentit kaikille ,7 % aikuiset ,9 % seniorit ,6 % lapset ja nuoret 88 10,8 % Yhteensä ,0 % Taulukko 10. Yhteenveto toiminnan kohdentumisesta ryhmä, kerho ja kuukausitapaamisten; leirien ja päiväleirien; retkien; koulutusten, luentojen ja yleisötilaisuuksien sekä tapahtumien osalta. 4. Järjestötoiminnan resurssit ja voimavarat 4.1 Vapaaehtoistyö Vapaaehtoisyö on yksi yhdistystoiminnan keskeinen toimintaedellytys ja voimavara. Vapaaehtoiset tekevät työtään omalla vapaa-ajalla, eikä siten kaikilla yhdistyksillä ole ollut käytäntönä kirjata vapaaehtoisia tai heidän tekemiään tunteja. Usein kirjataan vain varsinaiseen toimintaan käytetty aika, eikä huomioida esim. suunnitteluun, valmisteluun tai tiedottamiseen käytettävää aikaa, vaikka se on yhtä tärkeää toiminnan kannalta sekä vie huomattavasti aikaa. Usein vapaaehtoisen kautta myös puoliso tai koko perhe osallistuu yhteiseen tekemiseen, vaikka he eivät varsinaisesti kuulu yhdistykseen tai koe tekevänsä vapaaehtoistyötä. Tämän yhteenvedon vapaaehtoisten tekemä tuntimäärä saatiin kertomalla keskenään vapaaehtoisten määrä, toiminnan määrä (esim. ryhmien kokoontumiskertojen määrä) sekä valmisteluun käytettävän ajan huomioiva kerroin. Kertoimet olivat ryhmätoiminnan osalta 3 h, retkien, koulutusten ja tapahtumien osalta 2 h. Mikäli yhdistys oli jättänyt vastaamatta vapaaehtoistyötekijöiden määrää kysyvään kohtaan, merkattiin siihen numero yksi, jos yhdistyksellä ei ollut palkattua työntekijää. Vastaukset antavat suuntaa vapaaehtoistyöhön käytettävästä ajasta eri yhdistysten osalta. Vastanneista yhdistyksistä toimi täysin vapaaehtoisin voimin yhteensä 37 yhdistystä (71,2 %). Yhteensä vastanneissa yhdistyksissä toimintaa oli järjestämässä vapaaehtoistyöntekijää ja heidän tekemänsä tuntimäärä oli tuntia koko vuoden aikana. Keskimäärin tämä teki 21 vapaaehtoista ja tuntia yhdistystä kohden. Keskimäärin yksi vapaaehtoinen käytti n. 200 tuntia vapaaehtoistyön tekemiseen vuoden aikana eli n. 16 h kuukaudessa. Vapaaehtoiset jakautui eri toimintamuotojen osalta seuraavan taulukon mukaisesti (Taulukko 11.). Eniten vapaaehtoisia osallistui tapahtumien (341) sekä ryhmien, kerhojen ja kuukausitapaamisten (196) järjestämiseen. Leiritoiminnassa oli mukana vähiten (47) vapaaehtoisia. 14

16 Toimintamuoto Vapaaehtoisten määrä Prosentit tapahtumat ,7 % ryhmät, kerhot, kuukausitapaamiset ,7 % henkilökohtainen ohjaus-/tuki-/neuvontatyö ,5 % retket ,0 % koulutukset, luennot, yleisötilaisuudet ,8 % kohtaamispaikat, kahvilatoiminta ,0 % leirit, päiväleirit 47 4,2 % Yhteensä ,0 % Taulukko 11. Vapaaehtoisten jakautuminen toimintamuotojen välillä 4.2 Yhdistyksen työntekijät Vastanneista yhdistyksistä työllisti yhden tai useamman työntekijän yhteensä 15 (28,8 %) yhdistystä. Työntekijöitä oli yhteensä 182 työntekijää, joista oli kokoaikaisia 94 työntekijää ja osa-aikaisia yhteensä 88 työntekijää. Työntekijöiden osalta ei tiedusteltu työaikaa tai työjakson kestoa. Työllistäneistä yhdistyksistä yhdeksän (60 %) työllisti alle 10 työntekijää, kolme (20 %) työntekijää ja kaksi (13 %) työntekijää ja yhdistyksistä yksi (7 %) yli viisikymmentä työntekijää. Työntekijämäärien jakautuminen on havainnollistettu oheisessa kuviossa (Taulukko 12.) Työntekijöiden määrä Yhdistykset Prosentit alle ,0 % ,0 % ,3 % yli ,7 % Yhteensä ,0 % Taulukko 12. Yhdistysten työntekijöiden määrän jakautuminen 4.3 Yhdistysten toiminnan rahoitus Vastanneiden yhdistysten tilinpäätöksen vuosibudjettien mukaan luokiteltuna suurimmaksi ryhmäksi osoittautui , johon kuului 17 (38,6 %) yhdistyksistä. Muiden luokkien kohdalla jakautuminen oli suhteellisen tasaista, mutta huomattavaa on, että yli 60 % yhdistyksien vuosibudjetit oli alle Yli vuosibudjetilla toimi kaksi (4,5 %) vastanneista yhdistyksistä. Tarkemmin jakautuminen eri vuosibudjettiluokkiin löytyy taulukosta (Taulukko 13.) ja kuviosta (Kuvio 6.). Vastaamatta kysymykseen oli jättänyt 3 yhdistystä. 15

17 Vuosibudjettiluokat Yhdistyksistä Prosentit alle ,6 % ,4 % ,6 % ,1 % ,4 % ,8 % ,5 % tai enemmän 2 4,5 % Yhteensä ,0 % Taulukko 13. Yhdistysten jakautumien vuosibudjettien mukaan Kuvio 6. Yhdistysten jakautuminen vuosibudjettien mukaan 11 % 7 % 4 % 4 % 13 % 11 % alle % 39 % tai enemmän Yhdistysten saama rahoitus jakautuen eri rahoituslähteisiin Vastanneiden yhdistysten osalta kokonaisuudessaan toimintaan saatiin rahoitusta eri rahoituslähteistä yhteensä Suurin yksittäinen rahoituslähde oli projektitoimintaan saatu rahoitus ja toiseksi suurin oli ostopalvelut Huomioitavaa kuitenkin on, että vain 12 (23,1 %) yhdistyksistä ilmoitti hankkineensa toimintaansa rahoitusta projektien tai ostopalveluiden kautta. Pienimmiksi euromäärältään soittautui liiton tai piirin kautta saatava rahoitus (12 670) ja kunnan toiminta-avustus ( ), vaikkakin yhdistyksistä 41 (85,4 %) ilmoitti saavansa rahoitusta siten. Rahoituslähteiden osalta eniten yhdistykset hankkivat rahoitusta toimintaansa omavarainhankinnan kautta. Sen ilmoitti yhteensä 38 yhdistys (34,9 %) vastanneista tavaksi saada toimintaan rahoitusta. Suhteessa omavarainhankinnan summat ovat ostopalvelutoiminnan tai projektien rahoittamiseen saataviin summiin verrattuna niin pieniä, että ne eivät näy euromääräisesti asiaa tarkasteltaessa. Tarkemmin rahoituksen jakautumisesta ja summista löytyy oheisesta taulukosta (Taulukko 14.) ja kuviosta (Kuvio 7.ja Kuvio 8.). Yhdistyksistä 48 vastasi rahoituslähteistä koskevaan kysymykseen. 16

18 Rahoituslähde Euroa Prosentit Yhdistyksistä sai ko. rahoitusta Prosenttia ko. rahoituksen saaneiden yhdistysten osuus vastanneista projektirahoitus ,0 % 8 7,3 % 16,7 % muu rahoitus ,5 % 18 16,5 % 37,5 % ostopalvelut ,3 % 4 3,7 % 8,3 % omavarainhankinta ,9 % 38 34,9 % 79,2 % kunnan toiminta-avustus ,4 % 29 26,6 % 60,4 % liiton tai piirin ,8 % 12 11,0 % 25,0 % Yhteensä ,0 % ,0 % Taulukko 14. Yhdistysten hankkima rahoitus eri rahoituslähteistä Kuvio 7. Yhdistysten saaman rahoituksen jakautuminen liiton tai piirin kunnan toiminta-avustus omavarainhankinta ostopalvelut muu rahoitus projektirahoitus Muun rahoituksen osuus yhdistyksen saamasta rahoituksesta oli (31,5 %). Yhdistykset mainitsivat muiksi tulonhankintatavoiksi erilaiset keräykset (6 mainintaa), kuten vaali-, lipas ja kolehtikeräykset, tuominnan tai sijoituksen tuotot, lahjoitukset, pullonpalautuskuitit, vuokra- ja myyntituotot, työtoiminnan tuotot, muut avustukset ja tuote-esittelyt. Kuvio 8. Eri rahoituslähteiden osuus vastauksista liiton tai piirin 25,0 % kunnan toiminta-avustus 60,4 % omavarainhankinta 79,2 % ostopalvelut 8,3 % muu rahoitus 37,5 % projektirahoitus 16,7 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % 17

19 5. Yhdistysten toiminnan tulevaisuus t Kysymykseen minkä toimintamuodon tai kohderyhmän uskovat kasvavan tulevaisuudessa vastasi yhdistyksistä 44 (84,6 %). Suurin osa vastauksista viittasi yhdistyksen oman toiminnan piirissä olevan toimintamuodon ja kohderyhmän kasvamisesta. Eniten vastauksista nousi esille erilaisen vertaistukitoiminnan tarpeen kasvaminen tulevaisuudessa, mikä mainittiin 12 kertaa. Toiseksi eniten vastauksissa viitattiin (6 kertaa) erilaisen liikuntatoiminnan tarpeen lisääntymiseen tulevaisuudessa. Vastauksissa mainittiin myös erikseen terveyden edistämistoiminta. Samoin viitattiin myös erilaisen kerho-, harrastus- ja virkistystoiminnan lisääntymiseen (7 kertaa). Tiedottaminen nousi esille kolmessa vastauksista sekä kahdessa kokemustiedon tarve. Monikulttuurisuustyön, perhetyön sekä ikääntyneiden toiminnan lisääntyminen mainittiin kahdessa vastuksessa. Yksittäisinä mainintoina oli neuvonta ja ohjaustyön, kurssitoiminnan, ennaltaehkäisevätyön ja palvelujen koordinoinnin, omaishoidettavien lyhytjaksojen, kotipalvelutoiminnan, järjestöyhteistyön, kurssitoiminnan, edunvalvonnan sekä nuorille suunnatun nettiväylän kehittämisen tarve. Ideoita järjestöjen toimintaedellytysten parantamiseksi kohtaan vastasi yhdistyksistä 32 (61,5 %). Suurimmaksi vastauksista nousi erilaisen yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen (16 mainintaa) yhdistyksen toimintaedellytysten parantamiseksi. Yhteistyötä haluttiin lisätä sekä eri yhdistysten että julkisen sektorin kanssa. Yhdistysten toimitilatilanteen parantaminen nousi toiseksi suurimpana (7 mainintaa) ja kolmantena vuoropuhelu ja tiedottaminen kaupungin kanssa (8 mainintaa). Lisäksi toivottiin aktiivisten ihmisten saamista mukaan toimintaan (5 mainintaa), rahoituksen saamista toimintaan (4 mainintaa), palkatun henkilön saamista toiminnan tueksi (4 mainintaa) sekä yksittäisinä mainintoina omat kotisivut ja paremmat liikkumisyhteydet. 18

20 LIITE 1. YHDISTYSTEN TEKEMÄ TYÖ ESILLE! LE! Oheisella kyselyllä selvitetään uudistuneen Hämeenlinnan 1 alueella toimivien yhdis- tysten vuoden 2008 toimintaa. Yhteenveto julkaistaan Raatihuoneella järjestettävässä järjestöfoorumissa, jonne kutsutaan kaupungin päättäjiä ja järjestöväkeä keskustelemaan yhteisistä asioista. Kyselyllä koottu tieto toimii vuoropuhelun pohjana sekä antaa ajantasaisen kuvan yhdistysten toiminnasta ja voimavaroista hyvinvoinnin edistäjänä. Yhdistysten toiminnasta ei tiedetä riittävästi: mitä yhdistykset tekevät tai kuinka paljon toimintaa järjestetään eripuolilla Hämeenlinnaa. Tai miksi niiden toimintaedellytyksistä olisi tärkeää huolehtia. Kyselyn ja järjestöfoorumin toteutuksesta vastaa Osuma-projektin aikana toimintansa aloittanut järjestöjen vaikuttamisryhmä. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä yhteenvedosta pysty selvittämään yhdistyskohtaisia tietoja. Vastaathan viim mennessä. Vastanneiden kesken arvotaan yllätyspalkin- to! Huom! Kysely vaikuttaa laajalta, mutta kaikki kysymykset eivät välttämättä kosketta toimintaanne ja ne voidaan jättää väliin. Kirjoita vastauksesi tai valitse sopiva vaihtoehto. [Ohjeita löytyy suluista]. Tarvittaessa voit jatkaa lisäpaperille. Kysy tarvittaessa apua: tai puh Kerron myös mielelläni lisää kyselystä ja tulevasta foorumista. Vastauksesi on erittäin arvokas kyselyn onnistumisen kannalta! Lämmin kiitos jo etukäteen! Vaikuttamisryhmän puolesta, Heli Laurikainen 1 Kyselyllä kartoitetaan toimintaa, jota toteutettiin vuonna 2008 Hämeenlinnan, Hauhon, Lammin, Tuulosen, Rengon ja Kalvolan kuntien alueella.

Vanhusneuvostokysely 2012

Vanhusneuvostokysely 2012 Vanhusneuvostokysely 2012 Kysely numero 4/83/2012 Marraskuu 2012 Kunta Tässä kyselyssä vanhusneuvostolla tarkoitetaan vanhusneuvostoja, vastaavia muulla nimellä toimivia yhteistyöelimiä (esimerkiksi ikäihmisten

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa

Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Järjestötoimintojen luokittelu jäsentää monimuotoista järjestötoimintaa Hankekoordinaattori Katja Häkkilä ESKO- Ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa 2009-2013 ESKO on Oulussa

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit - ehkäisevä ja korjaava työ Kyselytutkimuksen tuloksia EPT-verkoston teemakokous 16.11.2016 Tutkija Sari Jurvansuu, EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Jurvansuu

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

TIEDOTE. Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna Johdanto. Sisällysluettelo

TIEDOTE. Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna Johdanto. Sisällysluettelo TIEDOTE Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna 2011 Johdanto Sisällysluettelo Johdanto 1 Kyselyyn vastanneet järjestöt Kyselyn keskeiset tulokset vuodelta 2011 Keskeiset

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö Lapin läänin kunnissa

Järjestöyhteistyö Lapin läänin kunnissa Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyöhanke Järjestöyhteistyö Lapin läänin kunnissa kuntakartoitus 2007 Marko Palmgren & Maria Martin 5.10.2007 Taustaa Lapin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen,

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7) Peijarintie 5 a Jämijärvi Vaaleankeltaiset alueet vapaa-aikasihteeri täyttää

Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7) Peijarintie 5 a Jämijärvi Vaaleankeltaiset alueet vapaa-aikasihteeri täyttää Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7) Peijarintie a HAKIJA: Tällä pohjavärillä olevat tiedot, saa laittaa näkyviin kunnan tiedotteisiin (kotisivut, harrasteoppaat ) Liikunta Nuoriso Kulttuuri

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010, 2009 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Ukonhattu ry Päätavoite 2. UKONHATTU ON YLEISHYÖDYLLINEN YHDISTYS jakautuu 3 osatavoitteeseen

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7)

Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7) Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7) Peijarintie a Mitä on muuttunut? Tällä lomakkeella hakevat toiminta-avustusta kaikki muut yhdistykset ja yhteisöt paitsi veteraanitoimikunnalle osoitetut

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely www.kmsry.fi 1 Lähituki-projekti 2007-2010 Osaraportti Esittely 7.10.2009 Järjestöjen palveluohjausmalli ja Voimavaraistava palveluohjausryhmä Katso ja tulosta koko aineisto www.kmsry.fi 2 Palveluohjaus

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Yhdistyshuoltamo. JAKE-kehittäminen Yhdistyshuoltamo / JAKE-hanke

Yhdistyshuoltamo. JAKE-kehittäminen Yhdistyshuoltamo / JAKE-hanke Yhdistyshuoltamo VISIO Pohjois-Karjalan yhdistyshuoltamo 2017 tukee, auttaa ja kehittää yhteistyössä maakunnan yhdistystoimintaa. Yhdistyshuoltamo kokoaa yhteen ja tarjoaa yhdistyksille koko maakunnassa

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ -

JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - JÄRJESTÖTIEDON LÄHTEITÄ - Järjestöbarometri ja sen keskeiset tilasto- ja rekisteriaineistot Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 14.-15.2.2013 Juha Peltosalmi Esityksen sisältö Järjestöbarometri

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Aikuisliikunta seuroissa Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Kyselyyn vastanneet Vastanneita kaikilta alueilta, yhteensä 276 kpl Suurin jäsenmäärä vastanneiden edustamissa seuroissa Millaista

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto 18.9.2014 Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Laatua nuorisotyöhön hankkeessa toteutettiin elo-syyskuun 2014 vaihteessa arviointia ja laatutyötä järjestöissä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 2005

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 2005 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 25 Lehtialan etujärjestöihin kuuluminen ja oikeudellinen muoto Kysymykseen kuuluuko lehtenne johonkin

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

2. Kehittämistyön onnistuminen ja yhteistyöryhmien toiminta

2. Kehittämistyön onnistuminen ja yhteistyöryhmien toiminta 18.5.2012 VuosiSeurannan 2011 tuloksia, kuntaryhmä 1 Voimaa vanhuuteen -ohjelman ensimmäisenä valittu kuntaryhmä (Hämeenlinna, Iitti, Jalasjärvi-Ilmajoki-Kurikka (JIK-peruspalveluliike-laitoskuntayhtymä),

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Siikajoki (N = 29) Riitta Rajala

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Siikajoki (N = 29) Riitta Rajala Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 29) Riitta Rajala 30.4.2013 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA

Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA Pohjois-Karjalan HYVINVOINTIALAN JÄRJESTÖSTRATEGIA Joensuun seudun järjestöfoorumi 15.5.2007 Ohjelma 17.00 Avaus ja esittelyt Elina Pajula, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 17.20 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Henkilökohtaisen avun päivä Merikeskus Vellamo 13.5.2016 Jan Hänninen janhanni@janhanni.org puh. 0400 710 516 Kuka minä olen? Toimin toista

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Järjestöyhteistyön kehittäminen kunnissa. Vanhusneuvosto 17.8.2015 Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti

Järjestöyhteistyön kehittäminen kunnissa. Vanhusneuvosto 17.8.2015 Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti Järjestöyhteistyön kehittäminen kunnissa Vanhusneuvosto 17.8.2015 Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti Rekisteröidyt yhdistykset Lapissa: Lapin järjestöstrategia 2030. Lapin liitto Rekisteröidyt yhdistykset

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 231) Riitta Rajala 30.4.2013 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-

Lisätiedot

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot