SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TOIMINTA VUONNA Hämeenlinnan setlementti ry Järjestöyhteistyö Heli Laurikainen

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TOIMINTA VUONNA 2008 Hämeenlinnan setlementti ry Järjestöyhteistyö Heli Laurikainen

2 1

3 SISÄLLYS 1. Taustatiedot kyselystä ja sen toteuttamisesta Kuvausta järjestöistä ja niiden toiminnasta Toiminnan painottuminen Yhdistysten järjestämä ehkäisevä toiminta Kuvausta vastanneiden yhdistysten toiminnasta Järjestötoimintaan osallistuvat henkilöt Henkilöjäsenmäärä Osallistujamäärät yhteensä jakautuen eri toimintoihin Ryhmä-, kerhotoiminta ja kuukausitapaamiset Leirit ja päiväleirit Retket Koulutukset, luennot, yleisötilaisuudet Tapahtumat Kohtaamispaikat, kahvilatoiminta Henkilökohtainen ohjaus-/tuki-/neuvontatyö Yhteenvetotaulukot Järjestötoiminnan resurssit ja voimavarat Vapaaehtoistyö Yhdistyksen työntekijät Yhdistysten toiminnan rahoitus Yhdistysten toiminnan tulevaisuus...18 Liitteet 2

4 1. Taustatiedot kyselystä ja sen toteuttamisesta Syksyllä 2008 järjestettiin Hämeenlinnassa Järjestöt voimavarana uudistuvassa Hämeenlinnassa tulevaisuusfoorumi, jossa nousi esille tarve paikallisen järjestötoimintaa kuvaavan tiedon kokoaminen ja tiedottaminen eteenpäin: mitä sosiaali- ja terveysalan järjestöjä alueella toimii ja millaista toimintaa tai palveluja ne järjestävät. Tulevaisuusfoorumin järjestäjät suunnittelivat järjestöyhteistyönkoordinaattorin kanssa kyselyn (Liite 1.), jolla kerättiin järjestöjen toimintaa kuvaava tietoa. Lisäksi 2009 aikana suunniteltiin järjestöfoorumi teemalla arjen asiantuntijuus. Tulevaisuusfoorumin järjestämisestä ja kyselystä vastasi Hämeenlinnan setlementti ry:n järjestöyhteistyön kehittämishankkeen (Osuma-projekti) aikana perustettu järjestöjen vaikuttamisryhmä yhdessä setlementin järjestöyhteistyönkoordinaattorin kanssa. Vaikuttamisryhmän tarkoituksena on lisätä järjestöjen ja kaupungin välistä vuoropuhelua uudistuneessa kunta- ja palvelurakennetilanteessa. Vaikuttamisryhmään kuuluivat seuraavat yhdistykset: Hämeen Sininauha ry, Hämeenlinnan Mielenterveysyhdistys HÄMI ry, Hämeenlinnan setlementti ry, Hämeenlinnan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry, Hämeenlinnan Seudun Nuorisoasunnot ry, Kanta-Hämeen Perhetyön kehittämisyhdistys ry, NäytönPaikka ry sekä Omaiset Mielenterveystyön Tukena Kanta-Häme ry. Kyselyn purkamiseen osallistui myös Hämeenlinnan setlementti ry:n tiedottaja. Järjestökysely postitettiin tai toimitettiin yhdistyksen toimipisteeseen viikolla 36 ja 37. Kirjeet postitettiin joko yhdistyksen puheenjohtajalle, sihteerille tai työntekijälle, riippuen siitä keneen järjestöyhteistyön puitteissa oli aiemmin ollut yhteyttä. Yhteensä kyselyitä lähti 92 kappaletta. Postituslistana käytettiin Osuma-projektin aikana koottua yhdistyslistaa. Sosiaali- ja terveysalan järjestöihin laskettiin kuuluvan potilas-, vammais-, kansanterveystyö-, päihde-, lastensuojelu- ja nuorisotyön järjestöt, asumispalveluja tuottavat järjestöt sekä vanhus- ja eläkeläisjärjestöt. Yhdistyksistä 45 ilmoitti toiminta-alueensa ja 16 yhdistystä eli 36 % vastanneista ilmoitti toimineensa vain yhden kunnan alueella, useimmiten Hämeenlinnassa. Viiden yhdistyksen toiminta-alueena oli Hämeenlinnan seutu. 21 yhdistystä eli 47 % vastanneista toimi Kanta- Hämeen alueella, mutta vain yksi yhdistys ilmoitti toiminta-alueekseen erikseen kaikki Kanta-Hämeen maakunnan kunnat. Suurin osa Kanta-Hämeessä tapahtuvasta toiminnasta ei siis kata koko maakuntaa, vaan painottuu maakunnan itäpuoliskoon eli Hämeenlinnaan ja sen ympäristökuntiin. Lisäksi vastauksissa oli kolme yhdistystä, joiden toiminta-alue oli koko Suomi tai Kanta-Hämettä laajempi alue. Kirjekuorista kolme palautui virheellisen tai vanhentuneen osoitetiedon vuoksi. Kaksi yhdistystä ilmoitti, ettei toimintaa ollut vuoden 2008 aikana järjestetty ja kolme ilmoitti yhdistyksen lakkautuneen. Kyselyn palauttamisesta muistutuksia lähetettiin sähköpostitse tai tekstiviestillä viikolla 39 ja 42. Yhteensä vastattuja lomakkeita palautui mennessä 52 kappaletta, jolloin kyselyn vastausprosentti oli 56,5 %. Kyselylomakkeen osalta haasteelliseksi osoittautui vastaaminen toiminnan määriä koskeviin kysymyksiin (Toimintaa kuvaava tieto ja tilastot vuonna 2008). Tämä saattoi johtua kysymysten vaikeasta ymmärrettävyydestä tai siitä, ettei yhdistyksen toiminnassa oltu tilastoitu tai seurattu kysyttyjä tietoja. Lomakkeen täyttöohjeessa pyydettiin yhdistystä arvioimaan tiedot, mikäli niitä ei ollut tilastoitu. Varsinkin kysymykseen, miten järjestetty toiminta oli kohdentunut, oli määrien tilalle merkitty pelkästään x-merkintä. Tällöin pyrittiin kyselyn vastaajalta saamaan tarkennus tai löytämään vastaus yhdistyksen vuoden 2008 toimin- 3

5 takertomuksesta, joka oli tullut lomakkeen liitteenä tai oli etukäteen annettu järjestöyhteistyönkoordinaattorille. Samoin toimittiin muiden puuttuvien tai epäselvien tietojen osalta. Kanta-Hämettä laajempien yhdistysten tilastoja ei laskettu mukaan. 2. Kuvausta järjestöistä ja niiden toiminnasta 2.1 Toiminnan painottuminen Yhdistyksiä pyydettiin valitsemaan toimintansa kannalta kolme keskeisintä vaihtoehtoja kahdeksasta eri yhdistystoiminnalle tyypillisen toimintamuodon väliltä. Vastaajista yksi oli jättänyt kohdan täyttämättä. Tärkeimmiksi toimintamuodoiksi nousivat vertaistoiminta/-tuki (34 kpl), tiedonvälittäminen (32 kpl) sekä virkistys- ja harrastustoiminnan (25 kpl) järjestäminen vastanneiden yhdistysten toiminnassa. Kehittämishankkeet (4 kpl) ja palvelujen tuottaminen (7 kpl) saivat puolestaan vastauksissa vähiten valintoja. Tarkemmin vastausten jakautuminen löytyy taulukosta (Taulukko 1.). Vaihtoehtoja tarkasteltaessa on tärkeää huomioida, että osin toimintamuodot toteutuvat päällekkäisinä toimintoina yhdistyksissä esim. vapaaehtoistoimintana järjestettävä virkistys- ja harrastustoiminta. Yhdistystoiminnan muoto Valintoja Valinnat prosentteina vertaistoiminta/-tuki 34 23,6 % tiedonvälittäminen 32 22,2 % virkistys- ja harrastus 25 17,4 % vapaaehtoistoiminta 15 10,4 % koulutus, ohjaus- ja neuvonta 14 9,7 % edunvalvonta ja vaikuttaminen 13 9,0 % palvelujen tuottaminen 7 4,9 % kehittämishankkeet 4 2,8 % Yhteensä ,0 % Taulukko 1. Yhdistysten toiminnassa keskeisinä koetut toimintamuodot 2.2 Yhdistysten järjestämä ehkäisevä toiminta Ennaltaehkäisevää toimintaa ilmoitti toteuttavansa vastanneista yhdistyksistä yhteensä 44 kpl (84,6 %) ja ettei yhdistyksen toimintaan sisälly ehkäisevää toimintaa puolestaan 8 kpl (15,7 %). Yksi vastauksista oli tyhjä. Lomakkeessa kysyttiin, mitä ehkäisevä työ oli käytännössä sekä mitä palvelun tarpeita niillä voitiin yhdistyksen mielestä ehkäistä. Yhdistysten ehkäisevän toiminta käytännössä Kyselyn vastauksien osalta havaittiin, että ehkäisevällä toiminnalla vaikutettiin toiminnan tavoittaneiden henkilöiden sekä fyysiseen hyvinvointiin ja terveyteen, inhimilliseen päää- omaan että sosiaaliseen pääomaan. Fyysisen hyvinvoinnin ja terveyden eteen yhdistykset järjestivät erilaista liikuntatoimintaa, mikä edisti sekä fyysisen kunnon ylläpitoa että paran- 4

6 tumista. Toimintamuotoina olivat erilaiset liikuntaryhmät, tapahtumat, liikuntavuorot, retket ja kuntoutus. Vastauksissa korostuikin liikuntatoiminta yksittäin mainittuna toimintana. Terveyden seurantaan liittyen yhdistykset järjestivät erilaisia mittauksia (esim. kolesteroli, RR), vieroitusta sekä arviointeja. Lisäksi ehkäiseväksi toiminnaksi nähtiin terveyttä edistävien välineiden jakaminen. Henkilöiden osaamiseen ja tietämyksen suhteen yhdistyksen ehkäisevässä toiminnassa tiedon lisääminen sekä ohjaus ja neuvonta nousivat vastauksissa esille. Vastauksissa mainittiin erilaisten koulutusten, luentojen, tilaisuuksien sekä kurssien järjestäminen; tiedon välittäminen, tiedottaminen, tiedotustilaisuudet sekä kirjallinen materiaali. Ohjaus- ja neuvontaa tarjottiin sekä henkilökohtaisesti tapaamisten ja käyntien yhteydessä sekä puhelinneuvontana. Myös ohjaustyötä uudistavan työkalun kehittäminen nähtiin osana yhdistyksen tekemää ehkäisevää toimintaa. Huomattavaa oli, ettei nettiä tai sähköisiä tiedottamisvälineitä mainittu ehkäisevän toiminnan osalta, vaikka sen roolia tiedonhakemisen yhteydessä usein korostetaan. Tähän saattaa vaikuttaa paikallisyhdistysten rooli toimijana ja keskusjärjestöjen ja liittojen rooli tiedontuottajana. Sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen ja verkoston rakentamiseksi yksi hyvin keskeinen toimintamuoto oli erilaisen vertaistukitoiminnan tai virkistystoiminnan järjestäminen. Muuten vastauksissa mainittiin yhdessä olo, sosiaalinen tuki, ystävätoiminta, sosiaalinen kerhotoiminta sekä tukihenkilötoiminta, mitä eri yhdistykset järjestivät. Millaisia palveluntarpeita yhdistysten toiminnalla voitiin ehkäistä Eri sosiaali- ja terveysalan yhdistysten tekemä ehkäisevä toiminta vähensi kyselyyn vastanneiden mukaan sosiaali-,, terveys-,, päihde- sekä mielenterveyspalveluiden tarvetta ja käyttöä. Lisäksi mainintoina oli laitoshoidon sekä itsenäisen ja onnistuneen kotona asumi- sen, poliisin sekä vakuutusyhtiöiden palvelujen tarpeen vähentäminen. Vastauksissa eniten mainintoja saivat terveyspalvelut (15 mainintaa), lisäksi mielenterveyspalvelujen osalta oli mainintoja kuudessa vastauksista. Seuraavaksi eniten saivat mainintoja sosiaalipalvelut (6 mainintaa). Muut kohdat saivat mainintoja yhdestä neljään. Vastanneiden yhdistysten mielestä niiden toiminnalla voitiin myöhentää palvelun pariin p siirtymistä tai avun saamista ennen tilanteen huononemista. Vastauksissa mainittiin mm. tietoutta itsehoidosta, ettei liian varhain joudu hakemaan palveluita tai helpotti kotona selviytymistä. Yhdistysten toiminnalla voitiin vastanneiden mielestä vähentää tai jopa estää palvelujen käyttäminen tai tarpeen syntyminen nen. Maininta tästä esim. ehkäistiin kaatumisia ja murtumisia; siten sairaala ja lääkäripalveluiden tarve vähenee. Yhdistysten tekemällä työllä (ohjaus palvelujen ja tuen piiriin) voitiin tilanteeseen puuttua ajoissa ennen raskaampien palvelujen tarvetta. Mainintana oli työvälineen avulla mahdollista ehkäistä ongelmia ja puuttua varhaisessa vaiheessa (asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltainen hahmottaminen ja tiedon jakaminen / siirtyminen poikkisektorisesti). Myös hoidon tarpeen pituuteen voitiin vaikuttaa yhdistysten toiminnalla. Mainintana esim. sairauden etenemistä ehkäisevä ja tervehtymistä edistävä tiedotus- ja vertaistukitoiminta voivat osaltaan vähentää hoidon tarpeen pituutta ja vaikea-asteisuutta. 5

7 2.3 Kuvausta vastanneiden yhdistysten toiminnasta Kyselylomakkeessa kysyttiin avoimella kysymyksellä yhdistysten toimintaa kuvaavaa tietoa tiedonvälittämisen, vertais- ja vapaaehtoistoiminnan, vaikuttamisen ja edunvalvonnan, ostopalveluiden sekä kehittämishankkeiden osalta. Vastausten pohjalta aineisto ryhmiteltiin yhteenvedon kokoamiseksi. Tiedonvälittäminen Tiedonvälittämisen osalta yhdistyksiltä kysyttiin, mitä tiedonvälittämistä yhdistys teki ja keitä se tavoitti. Yhdistyksistä 45 (84,6 %) vastasi tiedonvälittämistä koskevaan kysymykseen. Suurin tiedon välittämisen kohde oli yhdistyksen jäsenet, kohderyhmä ja toimintaan osallistujat (ryhmät, opintokerhot, tapahtumat, kokoukset, kurssit, henkilökohtainen ohjaus). Osa vastaajista oli eritellyt kohderyhmän tarkemmin, osa vain maininnut jäsenet tai osallistujat. Toiseksi suurimmaksi ryhmäksi muodostui ns. paikallinen suuri yleisö, johon tässä yhteydessä laskettiin myös tietoa hakevat tai aiheesta kiinnostuneet henkilöt, jotka osallistuivat yhdistysten tapahtumiin, seminaareihin, esittelyihin tai saivat tietoa tiedotusvälineiden (lehtiartikkelit) tai netin kautta. Kolmanneksi suurin kohderyhmä oli oppilaitokset, koulut ja vanhempainillat, jossa vierailtiin, pidettiin tunteja tai tapahtumia. Tietoa välitettiin myös yhteistyö- tai ammattilaisverkostolle. Yksittäisinä vastauksina oli myös maininta lapsiperheet, neuvolat ja päiväkerhot, esikouluikäiset sekä nuorisotilat. Vastauksista nousi esille tiedon välittämisen tavoista: - kurssien, koulutusten ja luentojen järjestäminen - yleisö- ja keskustelutilaisuuksien sekä info- ja tiedotustilaisuuksien järjestäminen - henkilökohtainen tai puhelinneuvonta, ohjaus, haastattelut - lehtijutut ja artikkelit - tiedon välittäminen osana ryhmätoimintaa ja kokouksia - jäsenlehdet ja jäsenkirjeet, raportit, tietopaketit, esitteet ja liiton julkaisemat lehdet - messuesittelyt - yhdistyksen kotisivut ja sähköpostilistat Vertais ertais- ja vapaaehtoistoiminta Kyselyssä kysyttiin, mitä vertais- ja/tai vapaaehtoistoimintaa yhdistys toteutti. Yhdistyksistä 45 (84,6 %) vastasi vertais- ja/tai vapaaehtoistoiminta koskevaan kysymykseen. Vastausten perusteella vertaisryhmätoiminta oli merkittävin vertaistoiminnan muoto. Se tuli esiin noin puolessa vastauksista. Vertaistukiryhmiä oli sekä kohderyhmille että heidän omaisille. Myös kahdenkeskiseen vertaistukeen oli mahdollisuuksia. Yhdistysten oma toiminta järjestettiin pitkälti vapaaehtoisvoimin. Näin ollen monet kurssit ja kerhot olivat vapaaehtoisten pyörittämiä. Yhdistyksissä, joissa oli palkattuja työntekijöitä, hallitus koostui vapaaehtoisista toimijoista. Myös virkistystoimintaa kuten retkiä järjestetään yleisesti vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoiset hankkivat myös yhdistyksille toimintavaroja esimerkiksi kirpputoritoiminnan kautta. 6

8 Vaikuttaminen ja edunvalvonta Yhdistyksistä 38 (73,1 %) vastasi vaikuttamista ja edunvalvontaa koskevaan kysymykseen. Vastausten perusteella yhdistysten vaikuttamistoiminnassa keskeiseksi nousivat verkostoituminen ja yhteistyö keskusliittojen ja piirien kanssa sekä paikallisesti eri yhdistysten ja sidosryhmien kanssa. Yhdistystoimijoilla oli jäsenyyksiä erilaisissa yhteistyöryhmissä ja liittojen ja piirien sekä sidosryhmien hallituksissa. Vaikuttamistoiminnassa esille nousi vahvasti vanhus- ja vammaisneuvostoihin osallistuminen eri paikkakunnilla. Vaikuttamisen osalta nostettiin esille myös tiedon kerääminen ja välittäminen sekä yhteydenotot eri toimijoihin. Lisäksi mainittiin yhteydenotot kansanedustajiin ja kunnallisvaaliehdokkaisiin; päihdefoorumiin osallistuminen; oman edunvalvontaryhmän perustaminen, osallistumista tukevien apuvälineiden hankinta; yhdistyksen hallituksen työskentely sekä yhdistyksen toiminnan kautta osallistujien elämäntilanteeseen vaikuttaminen. Kehittämishankkeet Yhdistyksistä 27 (50 %) vastasi kehittämishankkeita koskevaan kysymykseen. Viisi yhdistystä ilmoitti osallistuneensa jollain tavalla liiton tai kattojärjestön projekteihin, joissa kehitettiin mm. uusia toimintamalleja ja tiedotusta. Liiton kautta oli myös saatu koulutusta. Yhdistysten omat kehittämishankkeet käsittelivät usein vertaistoimintaa ja vapaaehtoistyötä tai niiden käynnistämistä. Yhteistyökumppaneina oli muita kolmannen sektorin toimijoita. Projektin kohteina olivat olleet niin lapset, nuoret, perheet kuin vanhuksetkin. Yhdistysten edustajat olivat osallistuneet koulutuksiin ja suunnitelleet toimintansa kehittämistä sekä jäsenhankintaa ja varainkeruuta. Ostopalvelut Ostopalvelujen osalta lomakkeessa kysyttiin, mitä palveluja yhdistys tuotti ja mikä taho kyseisiä palveluja osti. Yhdistyksistä yhdeksän (17,3 %) vastasi ostopalveluita koskevaan kysymykseen. Yhdistykset tuottivat palveluina kuntouttavaa työtoimintaa ja tukihenkilövalmennusta, hoiva- ja hoitopalveluja sekä kotipalvelua, asumisen palveluja, matalankynnyksen talousapua, kurssi-, ryhmä-, leiri- ja kerhotoimintaa sekä muuta vapaa-ajantoimintaa sekä apuvälineiden myyntiä. Kyseisiä palveluja yhdistyksiltä ostivat kunnat, seurakunnat, yritykset, Työvoimanpalvelukeskus, vankeinhoito sekä yksityishenkilöt. 3. Järjestötoimintaan osallistuvat henkilöt 3.1 Henkilöjäsenmäärä Kyselyyn vastanneiden yhdistysten henkilöjäsentenmäärä oli yhteensä henkilöä vuonna Vastaukset luokiteltiin jäsenmäärien mukaan seitsemään eri luokkaan (Taulukko 2.). Suurin luokka oli jäsentä, johon kuului 16 (32,7 %) yhdistyksistä. Henkilöjäsenmäärän osalta keskiarvoksi yhdistystä kohden muodostui 240 henkilöä / yhdistys. Suurin henkilöjäsenmäärä oli 1608 ja pienin puolestaan 12 henkilöä. 7

9 Jäsenmäärä Yhdistykset Prosentit ,4 % ,4 % ,2 % ,7 % ,1 % ,1 % yli ,0 % Yhteensä 49 99,99 % Taulukko 2. Vastanneiden yhdistysten henkilöjäsenmäärät ryhmiteltynä. Yhdistysten henkilöjäsenmäärää tarkasteltaessa on tärkeää huomioida toimintaan aktiivisten jäsenten osallistuminen ja ns. passiivisten jäsenten määrä. Tätä tietoa ei kuitenkaan lomakkeessa kysytty, ainoastaan kokonaismäärää. Yhdistyksillä on myös erilaisia käytäntöjä, miten nopeasti katsotaan jäsenmaksun maksamatta jättämisen olevan sama asia kuin eroaminen yhdistyksestä. Yhdistyksistä 49 (94,2 %) vastasi kysymykseen. 3.2 Osallistujamäärät yhteensä jakautuen eri toimintoihin Ryhmä-, kerhotoiminta ja kuukausitapaamiset Vastanneista yhdistyksistä ilmoitti toimintaansa sisältyvän ryhmä-, kerhotoimintaa tai kuukausitapaamisia yhteensä 37 yhdistystä (71,2 %). Osallistujamääräksi muodostui yhteensä henkilöä ja kokoontumiskertoja yhteensä kertaa. Tällöin yhdistystä kohden keskiarvoksi muodostui 559 osallistujaa ja 71 kokoontumiskertaa. Suurin osallistujamäärä yksittäistä yhdistystä kohtaan oli osallistujaa ja kokoontumisten määrä 665 kertaa. Tyypillisimpään ryhmän, kerhon tai kuukausitapaamisen kesto oli kaksi tuntia. Kyselyn vastausten mukaan vuoden aikana järjestettiin 223 eri kerhoa. Vastausten osalta ryhmätoiminnan kohdentuminen eroteltiin neljän luokan mukaan: lapset ja nuoret (0-29 v.); aikuiset (29 65 v.); seniorit (yli 65 v.) ja kaikki. Oheisesta taulukosta (Taulukko 3.) ja kuviosta (Kuvio 1.) käy ilmi toiminnan jakautuminen suhteellisen tasaisesti aikuisille (64 kpl), senioreille (69 kpl) ja kaikille (58 kpl) suunnatun toiminnan kesken. Lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa mainittiin vähiten (32 kpl) vastauksissa. Osallistujaryhmä Ryhmiä, kerhoja, kuukausitapaamisia kpl Osuus prosentteina lapset ja nuoret 32 14,3 % aikuiset 64 28,7 % seniorit 69 30,9 % kaikki 58 26,0 % Yhteensä ,0 % Taulukko 3. Vastanneiden ryhmä-, kerhotoiminnan ja kuukausitapaamisten kohdentuminen 8

10 Kuvio 1. Ryhmien, kerhojen ja kuukausitapaamisten kohdentuminen kaikki 26 % lapset ja nuoret 14 % seniorit 31 % aikuiset 29 % Leirit ja päiväleirit Vastanneista yhdistyksistä 18 (34,6 %) ilmoitti järjestäneensä leiri- tai päiväleiritoimintaa vuoden 2008 aikana. Osallistujamääräksi muodostui yhteensä henkilöä ja leiripäiviä yhteensä 233. Suurin osallistujamäärä yksittäistä yhdistystä kohtaan oli 203 leiriosallistujaa ja leiripäivien määrä 134 leiripäivää. Keskimäärin osallistujia yhdistystä kohden oli 57 ja leiripäiviä 13. Yhteensä eri leirejä ja päiväleirejä järjestettiin vastausten perusteella 63 kappaletta. Vastausten osalta leiri- ja päiväleiritoiminnan kohdentuminen eroteltiin neljän luokan mukaan: lapset ja nuoret (0-29 v.); aikuiset (29 65 v.); seniorit (yli 65 v.) ja kaikki. Oheisesta taulukosta (Taulukko 4.) ja kuviosta (Kuvio 2.) käy ilmi toiminnan jakautuminen lasten ja nuorten (12 kpl) sekä aikuisten (12 kpl) osalta tasan. Eniten leirejä oli suunnattu kaikille (32 kpl) ja vähiten puolestaan senioreille (7 kpl). Osallistujaryhmä Leirejä ja päiväleirejä kpl Osuus prosentteina lapset ja nuoret 12 19,0 % aikuiset 12 19,0 % seniorit 7 11,1 % kaikki 32 50,8 % Yhteensä ,0 % Taulukko 4. Vastanneiden leitien ja päiväleirien kohdentuminen 9

11 Kuvio 2. Leirien ja päiväleirien kohdentuminen lapset ja nuoret 19 % kaikki 51 % seniorit 11 % aikuiset 19 % Retket Vuoden 2008 aikana vastanneista yhdistyksistä 31 (60 %) ilmoitti järjestäneensä retkitoimintaa. Retkille osallistui yhteensä henkilöä ja retkipäiviä kertyi yhteensä 317. Suurin osallistujamäärä yksittäistä yhdistystä kohtaan oli retkelle osallistujaa ja retkipäiviä 52 päivää. Keskimäärin retkille osallistujia yhdistystä kohden oli 248 ja retkipäiviä 10. Vastausten mukaan yhteensä retkiä järjestettiin 231 kappaletta vuoden aikana. Vastausten osalta retkitoiminnan kohdentuminen eroteltiin neljän luokan mukaan: lapset ja nuoret (0-29 v.); aikuiset (29 65 v.); seniorit (yli 65 v.) ja kaikki. Oheisesta taulukosta (Taulukko 4.) ja kuviosta (Kuvio 3.) käy ilmi, että kaikille suunnattuja retkiä (120 kpl) oli eniten ja toiseksi eniten senioreille (66 kpl). Retkitoiminnasta 10 oli kohdennettu lapsille ja nuorille. Osallistujaryhmä Retket kpl Osuus prosentteina lapset ja nuoret 10 4,3 % aikuiset 35 15,2 % seniorit 66 28,6 % kaikki ,9 % Yhteensä ,0 % Taulukko 4. Retkitoiminnan kohdentuminen Kuvio 3. Retkitoiminnan kohdentuminen lapset ja nuoret 4 % aikuiset 15 % kaikki 52 % seniorit 29 % 10

12 3.2.4 Koulutukset, luennot, yleisötilaisuudet Vuoden 2008 aikana vastanneista yhdistyksistä 34 (65,4 %) ilmoitti järjestäneensä koulutuksia, luentoja tai yleisötilaisuuksia. Niihin osallistui yhteensä henkilöä ja koulutusta järjestettiin yhteensä 922 tuntia vuoden aikana. Suurin osallistujamäärä yksittäistä yhdistystä kohtaan oli koulutukseen osallistujaa ja 29 tuntia. Keskimäärin koulutuksien osalta osallistujia oli 274 ja tunteja 29 yhdistystä kohden. Vastausten osalta leiri- ja päiväleiritoiminen kohdentuminen eroteltiin neljän luokan mukaan: lapset ja nuoret (0-29 v.); aikuiset (29 65 v.); seniorit (yli 65 v.) ja kaikki. Oheisen taulukon (Taulukko 5.) ja kuvion (Kuvio 4.) erottelusta käy ilmi, että eniten koulutuksia yms. järjestettiin aikuisille (85 kpl) ja kaikille (72 kpl). Koulutustoiminnasta varsinaisesti senioreille oli suunnattu vähiten (16 kpl) Osallistujaryhmä Koulutukset yms. kpl Osuus prosentteina lapset ja nuoret 26 13,1 % aikuiset 85 42,7 % seniorit 16 8,0 % kaikki 72 36,2 % Yhteensä ,0 % Taulukko 5. Koulutusten, luentojen ja yleisötilaisuuksien kohdentuminen Kuvio 4. Koulutusten, luentojen ja yleisötilaisuuksien kohdentuminen kaikki 36 % lapset ja nuoret 13 % seniorit 8 % aikuiset 43 % Tapahtumat Vuoden 2008 aikana vastanneista yhdistyksistä 24 (46,2 %) ilmoitti järjestäneensä erilaisia tapahtumia, joihin osallistui yhteensä henkilöä. Tapahtumien yhteenlasketuksi kestoksi puolestaan 292 tuntia. Suurin osallistujamäärä yksittäistä yhdistystä kohtaan oli tapahtumaan osallistujaa ja 32 tuntia. Keskimäärin tapahtumaan osallistujia oli 307 ja kesto 12 tuntia. Vastausten osalta retkitoiminnan kohdentuminen eroteltiin neljän luokan mukaan: lapset ja nuoret (0-29 v.); aikuiset (29 65 v.); seniorit (yli 65 v.) ja kaikki. Oheisesta taulukosta (Taulukko 6.) ja kuviosta (Kuvio 5.) käy ilmi, kaikille suunnattujen tapahtumien osuus on lähes 60 prosenttia (57 kpl) kaikista tapahtumista. Aikuisille (14 kpl) ja senioreille (17 kpl) suunnattuja tapahtumia on lähes yhtä paljon ja lapsille ja nuorille vähiten (8 kpl). 11

13 Osallistujaryhmä Tapahtumat kpl Osuus prosentteina lapset ja nuoret 8 8,3 % aikuiset 14 14,6 % seniorit 17 17,7 % kaikki 57 59,4 % Yhteensä ,0 % Taulukko 6. Tapahtumien kohdentuminen Kuvio 5. Tapahtumien kohdentuminen lapset ja nuoret 8 % aikuiset 15 % kaikki 59 % seniorit 18 % Kohtaamispaikat, kahvilatoiminta Vastanneista yhdistyksistä 13 (25 %) ilmoitti järjestäneensä kohtaamispaikka- tai kahvilatoimintaa osana yhdistyksen vuoden 2008 toimintaa. Vastausten pohjalta yhteenlaskettu kävijämäärä oli vuoden aikana kävijää. Keskimäärin kävijöitä oli yhdistystä kohden. Tämä tekisi n kävijää kuukausittain ja n. 100 kävijää jokaista arkipäivää kohden. Vastausten osalta kohtaamispaikka- ja kahvilatoiminnan kohdentuminen eroteltiin neljän luokan mukaan: lapset ja nuoret (0-29 v.); aikuiset (29 65 v.); seniorit (yli 65 v.) ja kaikki. Vastaajia pyydettiin rastittamaan, miten kohtaamispaikan toiminta kohdentui. Vastausten perusteella voidaan sanoa, että kohtaamispaikka ja kahvilatoiminta kohdentuivat suhteellisen tasaisesti kaikkien ryhmien kesken. Oheisesta taulukosta (Taulukko 7.) käy ilmi tarkemmat tiedot. Osallistujaryhmä Kohtaamispaikan, kahvilatoiminnan kohdentuminen 12 Osuus prosentteina lapset ja nuoret 2 14,3 % aikuiset 4 28,6 % seniorit 2 14,3 % kaikki 6 42,9 % Yhteensä ,0 % Taulukko 7. Kohtaamispaikka- ja kahvilatoiminnan kohdentuminen

14 3.2.7 Henkilökohtainen ohjaus-/tuki-/neuvontatyö Vastanneista yhdistyksistä 21 (40,4 %) ilmoitti toimintaan kuuluneen vuonna 2008 henkilökohtaista ohjaus-/tuki-/neuvontatyötä. Vastausten pohjalta yhteenlaskettu ohjattujen määrä oli henkilöä ja ohjauskertojen määrä oli kertaa vuoden aikana. Keskimäärin ohjattujen määrä oli 192 henkilöä ja 933 ohjauskertaa jokaista vastannutta yhdistystä kohden. Tällöin ohjauskertoja olisi n kuukaudessa ja 73 ohjauskertaa jokaista arkipäivää kohden. Vastausten osalta henkilökohtainen ohjaus-, tuki- ja neuvontatyön kohdentuminen eroteltiin neljän luokan mukaan: lapset ja nuoret (0-29 v.); aikuiset (29 65 v.); seniorit (yli 65 v.) ja kaikki. Vastaajia pyydettiin rastittamaan, miten ohjaustyö kohdentui. Oheisesta taulukosta käy ilmi, että ohjauksesta yli 50 % oli suunnattu kaikille (Taulukosta 8.). Osallistujaryhmä ohjaus-, tuki- ja neuvontatyön kohdentuminen Osuus prosentteina lapset ja nuoret 5 20,0 % aikuiset 5 20,0 % seniorit 2 8,0 % kaikki 13 52,0 % Yhteensä ,0 % Taulukko 8. henkilökohtaista ohjaus-/tuki-/neuvontatyön kohdentuminen 3.3 Yhteenvetotaulukot Kyselyyn vastanneiden yhdistysten toimintaan osallistuneita henkilöitä vuoden 2008 aikana oli yhteensä henkilöä. Eniten toimintaan osallistujia olivat kohtaamispaikkojen kävijät ja kahvilatoimintaan osallistujat ( henkilöä). Toiseksi suurin oli ryhmä, kerho ja kuukausitapaamisten osallistujat ( henkilöä). Tarkemmin osallistuminen on eritelty oheiseen taulukkoon (Taulukko 9.). Toimintamuoto Osallistujat (hlö) Prosentit kohtaamispaikat, kahvilatoiminta ,5 % ryhmät, kerhot, kuukausitapaamiset ,4 % koulutukset, luennot, yleisötilaisuudet ,4 % retket ,2 % tapahtumat ,8 % henkilökohtainen ohjaus-/tuki-/neuvontatyö ,3 % leirit, päiväleirit ,4 % Yhteensä ,0 % Taulukko 9. Yhteenveto toimintaan osallistujista eri toimintamuotoihin Järjestetystä toiminnasta oli 41,7 % kohdennettu kaikille, 25,9 % aikuisille ja 21,6 % senioreille. Pienimmäksi ryhmäksi jäivät lapset ja nuoret 10,8 %. Tulokseen vaikuttaa varmasti se, että kyselyyn vastasi eläkeläisjärjestöjä, joilla oli laajaa toimintaa. Sekä se, ettei 13

15 kyselyä lähetetty nuoriso- tai urheilujärjestöille, jotka tarjoavat perinteisesti paljon toimintaa lapsille ja nuorille. Oheisesta taulukosta (Taulukko 10.) käy ilmi toiminnan tarkempi jakautuminen. Toiminnan kohdentuminen Toimintaa järjestetty Prosentit kaikille ,7 % aikuiset ,9 % seniorit ,6 % lapset ja nuoret 88 10,8 % Yhteensä ,0 % Taulukko 10. Yhteenveto toiminnan kohdentumisesta ryhmä, kerho ja kuukausitapaamisten; leirien ja päiväleirien; retkien; koulutusten, luentojen ja yleisötilaisuuksien sekä tapahtumien osalta. 4. Järjestötoiminnan resurssit ja voimavarat 4.1 Vapaaehtoistyö Vapaaehtoisyö on yksi yhdistystoiminnan keskeinen toimintaedellytys ja voimavara. Vapaaehtoiset tekevät työtään omalla vapaa-ajalla, eikä siten kaikilla yhdistyksillä ole ollut käytäntönä kirjata vapaaehtoisia tai heidän tekemiään tunteja. Usein kirjataan vain varsinaiseen toimintaan käytetty aika, eikä huomioida esim. suunnitteluun, valmisteluun tai tiedottamiseen käytettävää aikaa, vaikka se on yhtä tärkeää toiminnan kannalta sekä vie huomattavasti aikaa. Usein vapaaehtoisen kautta myös puoliso tai koko perhe osallistuu yhteiseen tekemiseen, vaikka he eivät varsinaisesti kuulu yhdistykseen tai koe tekevänsä vapaaehtoistyötä. Tämän yhteenvedon vapaaehtoisten tekemä tuntimäärä saatiin kertomalla keskenään vapaaehtoisten määrä, toiminnan määrä (esim. ryhmien kokoontumiskertojen määrä) sekä valmisteluun käytettävän ajan huomioiva kerroin. Kertoimet olivat ryhmätoiminnan osalta 3 h, retkien, koulutusten ja tapahtumien osalta 2 h. Mikäli yhdistys oli jättänyt vastaamatta vapaaehtoistyötekijöiden määrää kysyvään kohtaan, merkattiin siihen numero yksi, jos yhdistyksellä ei ollut palkattua työntekijää. Vastaukset antavat suuntaa vapaaehtoistyöhön käytettävästä ajasta eri yhdistysten osalta. Vastanneista yhdistyksistä toimi täysin vapaaehtoisin voimin yhteensä 37 yhdistystä (71,2 %). Yhteensä vastanneissa yhdistyksissä toimintaa oli järjestämässä vapaaehtoistyöntekijää ja heidän tekemänsä tuntimäärä oli tuntia koko vuoden aikana. Keskimäärin tämä teki 21 vapaaehtoista ja tuntia yhdistystä kohden. Keskimäärin yksi vapaaehtoinen käytti n. 200 tuntia vapaaehtoistyön tekemiseen vuoden aikana eli n. 16 h kuukaudessa. Vapaaehtoiset jakautui eri toimintamuotojen osalta seuraavan taulukon mukaisesti (Taulukko 11.). Eniten vapaaehtoisia osallistui tapahtumien (341) sekä ryhmien, kerhojen ja kuukausitapaamisten (196) järjestämiseen. Leiritoiminnassa oli mukana vähiten (47) vapaaehtoisia. 14

16 Toimintamuoto Vapaaehtoisten määrä Prosentit tapahtumat ,7 % ryhmät, kerhot, kuukausitapaamiset ,7 % henkilökohtainen ohjaus-/tuki-/neuvontatyö ,5 % retket ,0 % koulutukset, luennot, yleisötilaisuudet ,8 % kohtaamispaikat, kahvilatoiminta ,0 % leirit, päiväleirit 47 4,2 % Yhteensä ,0 % Taulukko 11. Vapaaehtoisten jakautuminen toimintamuotojen välillä 4.2 Yhdistyksen työntekijät Vastanneista yhdistyksistä työllisti yhden tai useamman työntekijän yhteensä 15 (28,8 %) yhdistystä. Työntekijöitä oli yhteensä 182 työntekijää, joista oli kokoaikaisia 94 työntekijää ja osa-aikaisia yhteensä 88 työntekijää. Työntekijöiden osalta ei tiedusteltu työaikaa tai työjakson kestoa. Työllistäneistä yhdistyksistä yhdeksän (60 %) työllisti alle 10 työntekijää, kolme (20 %) työntekijää ja kaksi (13 %) työntekijää ja yhdistyksistä yksi (7 %) yli viisikymmentä työntekijää. Työntekijämäärien jakautuminen on havainnollistettu oheisessa kuviossa (Taulukko 12.) Työntekijöiden määrä Yhdistykset Prosentit alle ,0 % ,0 % ,3 % yli ,7 % Yhteensä ,0 % Taulukko 12. Yhdistysten työntekijöiden määrän jakautuminen 4.3 Yhdistysten toiminnan rahoitus Vastanneiden yhdistysten tilinpäätöksen vuosibudjettien mukaan luokiteltuna suurimmaksi ryhmäksi osoittautui , johon kuului 17 (38,6 %) yhdistyksistä. Muiden luokkien kohdalla jakautuminen oli suhteellisen tasaista, mutta huomattavaa on, että yli 60 % yhdistyksien vuosibudjetit oli alle Yli vuosibudjetilla toimi kaksi (4,5 %) vastanneista yhdistyksistä. Tarkemmin jakautuminen eri vuosibudjettiluokkiin löytyy taulukosta (Taulukko 13.) ja kuviosta (Kuvio 6.). Vastaamatta kysymykseen oli jättänyt 3 yhdistystä. 15

17 Vuosibudjettiluokat Yhdistyksistä Prosentit alle ,6 % ,4 % ,6 % ,1 % ,4 % ,8 % ,5 % tai enemmän 2 4,5 % Yhteensä ,0 % Taulukko 13. Yhdistysten jakautumien vuosibudjettien mukaan Kuvio 6. Yhdistysten jakautuminen vuosibudjettien mukaan 11 % 7 % 4 % 4 % 13 % 11 % alle % 39 % tai enemmän Yhdistysten saama rahoitus jakautuen eri rahoituslähteisiin Vastanneiden yhdistysten osalta kokonaisuudessaan toimintaan saatiin rahoitusta eri rahoituslähteistä yhteensä Suurin yksittäinen rahoituslähde oli projektitoimintaan saatu rahoitus ja toiseksi suurin oli ostopalvelut Huomioitavaa kuitenkin on, että vain 12 (23,1 %) yhdistyksistä ilmoitti hankkineensa toimintaansa rahoitusta projektien tai ostopalveluiden kautta. Pienimmiksi euromäärältään soittautui liiton tai piirin kautta saatava rahoitus (12 670) ja kunnan toiminta-avustus ( ), vaikkakin yhdistyksistä 41 (85,4 %) ilmoitti saavansa rahoitusta siten. Rahoituslähteiden osalta eniten yhdistykset hankkivat rahoitusta toimintaansa omavarainhankinnan kautta. Sen ilmoitti yhteensä 38 yhdistys (34,9 %) vastanneista tavaksi saada toimintaan rahoitusta. Suhteessa omavarainhankinnan summat ovat ostopalvelutoiminnan tai projektien rahoittamiseen saataviin summiin verrattuna niin pieniä, että ne eivät näy euromääräisesti asiaa tarkasteltaessa. Tarkemmin rahoituksen jakautumisesta ja summista löytyy oheisesta taulukosta (Taulukko 14.) ja kuviosta (Kuvio 7.ja Kuvio 8.). Yhdistyksistä 48 vastasi rahoituslähteistä koskevaan kysymykseen. 16

18 Rahoituslähde Euroa Prosentit Yhdistyksistä sai ko. rahoitusta Prosenttia ko. rahoituksen saaneiden yhdistysten osuus vastanneista projektirahoitus ,0 % 8 7,3 % 16,7 % muu rahoitus ,5 % 18 16,5 % 37,5 % ostopalvelut ,3 % 4 3,7 % 8,3 % omavarainhankinta ,9 % 38 34,9 % 79,2 % kunnan toiminta-avustus ,4 % 29 26,6 % 60,4 % liiton tai piirin ,8 % 12 11,0 % 25,0 % Yhteensä ,0 % ,0 % Taulukko 14. Yhdistysten hankkima rahoitus eri rahoituslähteistä Kuvio 7. Yhdistysten saaman rahoituksen jakautuminen liiton tai piirin kunnan toiminta-avustus omavarainhankinta ostopalvelut muu rahoitus projektirahoitus Muun rahoituksen osuus yhdistyksen saamasta rahoituksesta oli (31,5 %). Yhdistykset mainitsivat muiksi tulonhankintatavoiksi erilaiset keräykset (6 mainintaa), kuten vaali-, lipas ja kolehtikeräykset, tuominnan tai sijoituksen tuotot, lahjoitukset, pullonpalautuskuitit, vuokra- ja myyntituotot, työtoiminnan tuotot, muut avustukset ja tuote-esittelyt. Kuvio 8. Eri rahoituslähteiden osuus vastauksista liiton tai piirin 25,0 % kunnan toiminta-avustus 60,4 % omavarainhankinta 79,2 % ostopalvelut 8,3 % muu rahoitus 37,5 % projektirahoitus 16,7 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % 17

19 5. Yhdistysten toiminnan tulevaisuus t Kysymykseen minkä toimintamuodon tai kohderyhmän uskovat kasvavan tulevaisuudessa vastasi yhdistyksistä 44 (84,6 %). Suurin osa vastauksista viittasi yhdistyksen oman toiminnan piirissä olevan toimintamuodon ja kohderyhmän kasvamisesta. Eniten vastauksista nousi esille erilaisen vertaistukitoiminnan tarpeen kasvaminen tulevaisuudessa, mikä mainittiin 12 kertaa. Toiseksi eniten vastauksissa viitattiin (6 kertaa) erilaisen liikuntatoiminnan tarpeen lisääntymiseen tulevaisuudessa. Vastauksissa mainittiin myös erikseen terveyden edistämistoiminta. Samoin viitattiin myös erilaisen kerho-, harrastus- ja virkistystoiminnan lisääntymiseen (7 kertaa). Tiedottaminen nousi esille kolmessa vastauksista sekä kahdessa kokemustiedon tarve. Monikulttuurisuustyön, perhetyön sekä ikääntyneiden toiminnan lisääntyminen mainittiin kahdessa vastuksessa. Yksittäisinä mainintoina oli neuvonta ja ohjaustyön, kurssitoiminnan, ennaltaehkäisevätyön ja palvelujen koordinoinnin, omaishoidettavien lyhytjaksojen, kotipalvelutoiminnan, järjestöyhteistyön, kurssitoiminnan, edunvalvonnan sekä nuorille suunnatun nettiväylän kehittämisen tarve. Ideoita järjestöjen toimintaedellytysten parantamiseksi kohtaan vastasi yhdistyksistä 32 (61,5 %). Suurimmaksi vastauksista nousi erilaisen yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen (16 mainintaa) yhdistyksen toimintaedellytysten parantamiseksi. Yhteistyötä haluttiin lisätä sekä eri yhdistysten että julkisen sektorin kanssa. Yhdistysten toimitilatilanteen parantaminen nousi toiseksi suurimpana (7 mainintaa) ja kolmantena vuoropuhelu ja tiedottaminen kaupungin kanssa (8 mainintaa). Lisäksi toivottiin aktiivisten ihmisten saamista mukaan toimintaan (5 mainintaa), rahoituksen saamista toimintaan (4 mainintaa), palkatun henkilön saamista toiminnan tueksi (4 mainintaa) sekä yksittäisinä mainintoina omat kotisivut ja paremmat liikkumisyhteydet. 18

20 LIITE 1. YHDISTYSTEN TEKEMÄ TYÖ ESILLE! LE! Oheisella kyselyllä selvitetään uudistuneen Hämeenlinnan 1 alueella toimivien yhdis- tysten vuoden 2008 toimintaa. Yhteenveto julkaistaan Raatihuoneella järjestettävässä järjestöfoorumissa, jonne kutsutaan kaupungin päättäjiä ja järjestöväkeä keskustelemaan yhteisistä asioista. Kyselyllä koottu tieto toimii vuoropuhelun pohjana sekä antaa ajantasaisen kuvan yhdistysten toiminnasta ja voimavaroista hyvinvoinnin edistäjänä. Yhdistysten toiminnasta ei tiedetä riittävästi: mitä yhdistykset tekevät tai kuinka paljon toimintaa järjestetään eripuolilla Hämeenlinnaa. Tai miksi niiden toimintaedellytyksistä olisi tärkeää huolehtia. Kyselyn ja järjestöfoorumin toteutuksesta vastaa Osuma-projektin aikana toimintansa aloittanut järjestöjen vaikuttamisryhmä. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, eikä yhteenvedosta pysty selvittämään yhdistyskohtaisia tietoja. Vastaathan viim mennessä. Vastanneiden kesken arvotaan yllätyspalkin- to! Huom! Kysely vaikuttaa laajalta, mutta kaikki kysymykset eivät välttämättä kosketta toimintaanne ja ne voidaan jättää väliin. Kirjoita vastauksesi tai valitse sopiva vaihtoehto. [Ohjeita löytyy suluista]. Tarvittaessa voit jatkaa lisäpaperille. Kysy tarvittaessa apua: heli.laurikainen@hmlsetlementti.net tai puh Kerron myös mielelläni lisää kyselystä ja tulevasta foorumista. Vastauksesi on erittäin arvokas kyselyn onnistumisen kannalta! Lämmin kiitos jo etukäteen! Vaikuttamisryhmän puolesta, Heli Laurikainen 1 Kyselyllä kartoitetaan toimintaa, jota toteutettiin vuonna 2008 Hämeenlinnan, Hauhon, Lammin, Tuulosen, Rengon ja Kalvolan kuntien alueella.