SERin aika alkoi Tuottajavastuuseen perustuva ilmainen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SElaitteiden)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SERin aika alkoi Tuottajavastuuseen perustuva ilmainen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SElaitteiden)"

Transkriptio

1 JO 9 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! 2/2005 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI SYYSKUU 2005 Kuva: Kiertokapula Oy:n arkisto Kuva: Thea Salonen SERin aika alkoi Tuottajavastuuseen perustuva ilmainen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SElaitteiden) eli sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) vastaanotto alkoi elokuussa. tään ilmoitettava, missä on lähin keräyspiste. Myös SE- Rin kierrätys ja hyötykäyttö ovat selkiytymässä. Kierrätyskeskukseen saa viedä vain toimivia sähkö- ja elektro- SER = sähkö- ja elektroniikkaromu. Meidän alueellamme erillisiä keräyspisteitä on toistaiseksi kolme. Lisäksi vanhan laitteen saa toimittaa liikkeeseen samalla kun ostaa uuden, tai myyjän on vähinniikkalaitteita, ei siis vanhoja rikkinäisiä. Lue paljon lisää SERistä sivulta 3. Kesäkuun alussa järjestettiin Hatlamminsuolla onnistunut päiväleiri. Luotokoulu odottelee jatkoa Lasten luontokoulu Sinitiainen on saanut toiminnastaan paljon kiitosta, mutta projektirahoitus päättyy vuoden vaihteessa. Oppilaat, opettajat ja luontokouluväki toivovat, että luontokoulun toiminnan jatko saataisiin turvattua. Lue lisää lasten luontokoulusta sivuilta 6-7. Kunausojan allas Vähä- ja Paalijärven valuma-alueella näytti heinäkuussa tältä. Kuva: Juha Viinikka JÄRKI-hanke loppusuoralla Vuoden 2005 lopussa päättyvä Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen hanke eli JÄRKI-hanke on saavuttanut hyvin sille asetut tavoitteet. Kohdejärvien hoidossa, kunnostuksessa ja tutkimuksissa on päästy aivan uudelle tasolle. Hankkeessa on suunniteltu ja rakennettu lasketusallas-kosteikkoja, hoitokalastettu ja niitetty ranta- ja vesikasvillisuutta sekä tehty tutkimuksia. Kuva: Heli Jutila Lisäksi JÄRKI-hanke on tiedottanut aktiivisesti järvien tilasta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista tiedottein, yleisötilaisuuksin ja nettisivuilla. Kullakin järvellä on oma toimintatyhmänsä ja lisäksi hankkeessa on teemaryhmiä. Sivulla 9 esitellään hankkeessa mukana olevien Riihimäen seudun järvien toteutettuja toimia sekä tulevaisuuden näkymiä. Molokit vain haja-asutusalueiden jätteille Ns. Molokit on tarkoitettu vain haja-asutusalueiden asukkaiden talous- ja hyötyjätteille. Nyt niihin ja varsinkin niiden ulkopuolelle tuodaan kaikenlaisia, suuriakin romuja, joiden paikka olisi kaatopaikalla. Ympäristöviranomaisten kärsivällisyys alkaa olla lopussa. Jätepisteiden valvontaa on tehostettu, ja kaikki havaitut väärinkäytökset ilmoitetaan poliisitutkintaan. Lue lisää sivulta 5.

2 2 Nykyistenkin asukkaiden viihtyvyys on turvattava Mikäpä kunta ei nykyään ottaisi avosylin vastaan uusia veronmaksajia. Myös Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi houkuttelevat aktiivisesti asukkaita alueilleen. Taloja rakennetaan reippaaseen tahtiin. Eräs tuoreista esimerkeistä on kivenheiton päähän moottoritiestä Uuden Herajoentien varteen kohonneet talot, jotka vajaassa kahdessa vuodessa ovat muuttaneet avaran maalaismaisen peltonäkymän tiiviisti rakennetuksi pientaloalueeksi. Alue saattaa olla houkutteleva uusille asukkaille, jotka haluavat päästä nopeasti pääkaupunkiseudulle töihin ja jotka ovat tottuneet pääkaupunkiseudun ruuhkiin ja liikenteeseen. Riihimäelle tullaan rauhalliseen pikkukaupunkiin, joka on turvallinen kasvupaikka lapsille ja jossa koulut ovat ihmisen kokoisia. Myös paikkakunnalla entuudestaan asuvat ovat valinneet seudun samoista syistä. Heidän ympäristönsä vaan muuttuu koko ajan kiivasta tahtia. Yhtäkkiä maalaismaiseen väljyyteen sijoittunut huomaakin asuvansa kaupunkimaisessa tiiviisti rakennetussa ympäristössä, eikä hän voi mitenkään vaikuttaa muutokseen. Useat kaupunkien ja kuntien tulevaisuuden eteen töitä tekevät tuntuvat uskovan, että ainoa tie onneen ovat uudet asukkaat ja uudet yritykset. Kehitystä pitää olla, kasvua on saatava aikaan. Maksoi mitä maksoi. Aika monien kuntien strategioihin on kirjattu ajatus hyvän ympäristön tuottamisesta. Sanaparia kestävä kehitys on vuosikausia pyöritelty niin, että sen merkitys on oleellisesti väljähtynyt. Hieman uudempi termi on hallittu kasvu, joka tämän tästä komeilee strategiapapereissa ja juhlapuheissa. Käytännössä tilanne on usein toisin. Lähes aina löytyy vielä vähän tehokkaampi tapa etsiä maksimaalista hyötyä ja kasvua. On hyvä muistaa, ettei ympäristö kestä mitä vaan. Katto tulee joskus vastaan. On tärkeää tajuta talouden ja maan kantokyky, mutta ennen kaikkea luonnon ja ihmisen. Syyskuu 2005 Hausjärvi, Hikiä, Oitti, Riihimäki, Hyvinkää, Mäntsälä, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Sipoo Hikiän harjusta laajan alueen vesivarasto Hausjärven kunta suunnittelee uutta vedenottamoa Hikiään. Hikiän soraharjuun ovat silmänsä kiinnittäneet myös pääkaupunkiseudun ympäristökunnat, joiden väkimäärä koko ajan lisääntyy, ja joilla on tarve turvata kunnollisen juomaveden saanti. Ensimmäinen hanke on Hausjärven kunnan uusi pohjavesilaitos. Tarkoitus on, että Hausjärven kirkonkylän, Hikiän ja Oitin taajamat saavat siitä vetensä. Hankkeessa ovat mukana myös Riihimäki ja Hyvinkää, joille vedenottamo toimii pääasiassa varavedenottamona. Uuden vedenottamon paikka on Hikiän taajaman kupeessa, hieman sen eteläpuolella. Koepumppaus on tarkoitus aloittaa vuonna 2006, tekninen johtaja Kari Korhonen varmentaa. Hausjärven etu etusijalla Myös muilla eteläisen Suomen kunnilla on tarve turvata vedensaantinsa. Mäntsälän eteläpuoliset kunnat, jotka kuuluvat Tuusulan Seudun Veteen ovat ilmaisset halukkuutensa valmistaa tekopohjavettä Hikiän harjussa, kuten Hyvinkää tekee jo nyt. Se on kaikista muista vedenottamoista täysin erillinen hanke, joka rakennettaisiin omalle paikalleen erikseen. Sen toteutuminen ei ole vielä ollenkaan varmaa, Korhonen maalailee. Hyvinkään kaupungin tekopohjavedenottamo sijaitsee numerossa 1. Harjun pohjoisosassa (2) tehdään parhaillaan perusselvitystä vedenottamolle, joka palvelisi Hausjärven kirkonkylää, Hikiää ja Oittia sekä Riihimäkeä ja Hyvinkäätä varavedenottamona. Etelän kuntien vedenotto turvataan mahdollisesti harjun eteläosaan (3) rakennettavan tekopohjavesilaitoksen avulla. Jos hanke käynnistyy, meidän on katsottava Hausjärven etua. Oman vedensaannin turvaaminen on meillä etusijalla, Kari Korhonen vakuuttaa. Hikiän harjun pohjoisosassa, johon Hausjärveä, Riihimäkeä ja Hyvinkäätä palveleva vedenottamo sijoittuu, perusselvitys on parhaillaan käynnissä. Harjualueen eteläosassa, josta vettä mahdollisesti lähtee jossakin vaiheessa myös Tuusulan Seudun Veden asiakkaille, perusselvitystä tehdään aikaisintaan URPU-KAARINA YLI-LAURILA Autottomana päivänä Luovasti liikkeelle Kansainvälistä Autotonta päivää vietetään Suomessa jo kuudetta kertaa. Tänä vuonna teemapäivä osuu torstaiksi ja sitä edeltää jälleen järjestettävä Liikkujan viikko. Tapahtumien tavoitteena on herättää suomalaiset miettimään liikkumistaan ja liikkumisvalintojensa vaikutuksia ympäristöön ja omaan terveyteen. Kansainvälisen Liikkujan viikon teema on tällä kertaa Clever Commuting, mikä tarkoittaa järkevää liikkumista työ- ja koulumatkoilla ja kannustaa vaihtoehtoisten liikkumistapojen kuten pyöräilyn, kävelyn, joukkoliikenteen ja kimppakyytien käyttöön. Tämän ydinteeman myötä Liikkujan viikko pyrkii osaltaan vähentämään liikenneruuhkia ja liikenteestä johtuvia kasvihuonekaasupäästöjä sekä parantamaan taajamaasukkaiden elämänlaatua ja terveyttä. Autotonta päivää suunnittelevat ja toteuttavat liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristö-ministeriö yhdessä kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa. Liikkujan viikon tapahtumien suunnitteluun osallistuvat myös sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetusministeriö. Lisätietoja verkossa: (kansainväliset sivut) Meidän on turvattava ennen kaikkea Hausjärven vedensaanti, sanoo Kari Korhonen. Hausjärven jätevedet siirtoviemäriä pitkin Riihimäelle Kuluvan syksyn aikana lähtevät tarjouspyynnöt Ryttylän-Turkhaudan-Riihimäen viemärisiirtolinjan rakentamisesta. Työt alkanevat vielä kuluvan vuoden aikana. Vastaava siirtoviemäri Oitista Hikiän kautta Riihimäkeen rakennetaan vuosina Näitä linjoja pitkin johdetaan jätevedet Riihimäen jätevedenpuhdistamoon. Vastaavasti Ryttylän, Oitin ja Hikiän puhdistamot jäävät pois käytöstä, Hausjärven kunnan tekninen johtaja Kari Korhonen selvittää. Haja-asutusalueelle apua viemäri- ja vesiongelmiin? Samaan kaivantoon asennetaan myös vesijohtoputki. Kari Korhosen mukaan myös putken läheisten hajaasutusalueiden taloudet voivat niin halutessaan liittyä sekä vesi- että viemäriverkostoon. Vesijohtoverkostoon voisi liittyä yksittäinenkin talous helposti, mutta jätevesiverkostoon liittymistä helpottaa osuuskuntajärjestely. Uusi jätevesiasetus, joka pakottaa kaikki haja-asutusalueittenkin taloudet ruotuun kahdeksan vuoden sisällä, velvoittaa asukkaat ratkaisemaan jätevesijärjestelynsä nykyiseen verrattuna tehokkaammin. Tämä meidän putkistomme on eräs vaihtoehto, ja aivan uutta, Kari Korhonen muistuttaa. Teksti ja kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

3 Syyskuu 2005 Kotitaloudet pääsevät helpommin eroon sähkö- ja elektroniikkaromusta SER mitä ihmettä! Sähkö- ja elektroniikkaromun (tuttavallisemmin serrin) kierrättäminen uudistui kertaheitolla elokuun alusta. Nyt ei edes rikkinäistä kahvinkeitintä saa laittaa yhdyskuntajätteen mukaan, vaan sekin täytyy toimittaa oikeaan paikkaan jatkokäsittelyyn. Oikeastaan melkein kaikki kodinkoneet, joissa on sähköjohto, täytyy jatkossa toimittaa Riihimäen alueella joko Kapulan jätteenkäsittelyalueelle Riihimäen-Hyvinkään rajalle (puh ), Ekokem-palveluun, Agantie 3 (puh ) tai kaupungin varikolle, V. O. Mäkisenkatu 2. Kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Kuva: Kiertokapula Oy:n arkisto Päivän sana on SER. Julkisuudessahan on enemmän puhuttu kylmälaitteista, tietokoneista ja televisioista, mutta pitkässä listassa on kaikille tuttuja, jokapäiväisessä käytössä olevia kodinkoneita. Esimerkkeinä mainittakoon pölynimurit, silitysraudat, puhelimet, taskulaskimet ja jopa videopelien käsissä pidettävät ohjauspäätteet. Eli siis tuiki tuttuja laitteita kaikki. Käytännössä jokainen yksityistalous voi toimittaa rikkimenneen laitteen veloituksetta keräyspisteeseen. Alkuvaiheessa on keräyspisteissä varmasti tavarantuojia ruuhkaksi asti, mutta meno rauhoittuu varmasti ajan Tuottajavastuuseen perustuva ilmainen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden (SE-laitteiden) vastaanotto alkoi elokuussa. Uusien laitteiden ostajat maksavat tuotteen hinnassa kierrätysmaksun, jolla kierrätys kustannetaan. Tuottajayhteisöt eli laitteiden maahantuojat ja tukkumyyjät kustantavat keräyspisteet ja päättävät kenen kanssa tekevät vastaanotosta sopimukset. Kiertokapulan kanssa on tähän mennessä sovittu kahdeksan pisteen hoidosta. Kuluttaja saa toimittaa käytetyt SE-laitteensa niitä varten perustetuille vastaanottopaikoille, joita ovat muun muassa Riihimäen kaupungin varikko V. O. Mäkisenkatu 2:ssa, Kapulan jätteidenkäsittelyalue Hyvinkäällä ja Ekokem-Palveluiden piste Riihimäellä. Kaikkiin kuntiin keräyspisteitä ei välttämättä tule. Pisteverkko laajenee todennäköisesti vielä kuluvan myötä. Kun me kaikki maltilla toimimme, niin alkuhässäkkä ei tunnu niin suurelta. Miksi kaikkea ei voi tuoda kierrätyskeskukseen? Kierrätyskeskukseen saa viedä vanhoja sähkö- ja elektroniikkalaitteita, mutta vain toimivia, sanoo Jyri Lindblom. vuoden aikana, kunhan järjestelmä saadaan kunnolla pyörimään. Sähkö- ja elektroniikkaromua saatetaan myös kerätä keräyskierroksilla ongelmajätteiden tapaan. Osa tuottajavastuuseen kuuluvista laitteita myyvistä liikkeistä ottaa todennäköisesti vanhan laitteen vastaan, kun tilalle hankitaan uusi, sanoo johtava neuvoja Liisa Sivusaari Kiertokapula Oy:stä. Itse asiassa myyjillä on velvollisuus ottaa vastaan vanha laite tai vähintään ilmoittaa lähin keräyspiste. SE-romua ei enää muiden jätteiden joukkoon! Sähkö- ja elektroniikkalaitteita ei enää saa laittaa muiden jätteiden joukkoon jäteastiaan, vaan ne on toimitettava keräyspisteisiin. Tuottajien ohjeiden mukaan kuluttajalta vastaanotetaan kodinelektroniikkaa ja sähkölaitteita siten, että kutakin laitetta saa tuoda Riihimäen kaupungin kierrätyskeskus ottaa tavaraa vastaan ainoastaan riihimäkeläisiltä, ja lisäksi tavaran pitää olla ehjää ja käyttökuntoista. Asiakkaat ostavat tavaran käyttöä varten, ei korjattavaksi. Kierrätyskeskuksessa ei myöskään korjata sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Nimensä mukaisesti tuottajavastuu laitteissa koskee tavaran valmistajia tai maahantuojia. Kaupunkien tai kuntien vastuulle ei serrin vastaanotto kuulu, senkään takia ei kunnallista vastaanottoa ole järjestetty. Mitä kaikkea voi tuoda kierrätyskeskukseen? Oikeastaan kaikenlainen kodin viihde-elektroniikka on kysyttyä. Hyvät televisiot, stereot, imurit, ja keittiössä käytettävät pienkoneet vaihtavat nopeasti omistajaa. Ompelukoneet ja lasten videopelit sekä auto- ja junaradat ovat harvemmin nähtyjä, niitä soisi enemmänkin tarjottavan. Jos asiakas on epävarma kelpaako tavara meille, soitolla asian voi varmistaa. Ja samalla saa opastuksen mihin tavaran voi toimittaa jos sitä ei kierrätyskeskuksessa vastaanoteta. Puhelinnumero myymälään on ja kierrätyskeskuksen hoitajalle Viikon 36 alusta siirrytään taas talviaukioloaikoihin ja keskus on avoinna seuraavasti: ma suljettu, ti 10-17, ke 10-18, to 10-17, pe10-17, la JYRI LINDBLOM Kirjoittaja on Riihimäen kierrätyskeskuksen hoitaja. Sähkö- ja elektroniikkaromulle alkaa uusi elämä. Ekokierto tarjoaa mm. SER-käsittelijöitä 3 kerralla korkeintaan kolme kappaletta, selvittää Kiertokapula Oy:n kehityspäällikkö Pekka Pouttu. SE-laitteiksi luetaan suuret ja pienet kodinkoneet, sähköiset lämmittimet, kylmälaitteet, tieto- ja teletekniset laitteet, televisiot, kuluttajaelektroniikka, valaisimet, loisteputket ja energiansäästölamput sekä sähkö- ja elektroniikkatyökalut (sahat, porat, trimmerit jne.). Yrityksillä on omat sopimukset tuottajayhteisöjen kanssa. Tuottajien antamien ohjeiden mukaan yritysten, yhteisöjen, kuntien ja laitosten tulee selvittää laitteita uusittaessa, miten vanhojen laitteiden kanssa toimitaan. Kaikki SE-romu esimerkiksi puretut laitteet ei nimittäin kuulu tuottajavastuun piiriin. Kiertokapulan kannalta keräys on alkanut sujuvasti. Pahoja ruuhkia ei ole tullut eli asiakkaat ovat suhtautuneet maltillisesti uuteen käytäntöön. Kaikki eivät onneksi rynnänneet heti kuukauden alusta tuomaan vanhoja laitteitaan vastaanottopisteisiin, Liisa Sivusaari tuumaa. Syksyn Tietokapula-lehdessä ja Kiertokapulan kotisivuilla (www.kiertokapula. fi) on lisää ajankohtaista tietoa SE-romun vastaanotosta. SE-romua otetaan vastaan myös kaupungin varikolla Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottopisteet lisääntyvät syyskuun aikana Riihimäellä, kun SE-romua aletaan ottaa vastaan myös Riihimäen kaupungin varikolla, V. O. Mäkisenkatu 2. Riihimäen tekninen lautakunta on päättänyt asiasta, ja vastaanotto alkanee näinä päivinä. Kokeilu kestää kuluvan vuoden loppuun. Toiminta jatkuu kokeilun jälkeen ainoastaan, jos Kiertokapulalta saatava korvaus kattaa työstä aiheutuvat kulut. Kaupunki ei SE-romukeräyksen kuluja ota maksaakseen, sanoo suunnitteluinsinööri Sirpa Aulio Riihimäen kaupungin teknisen viraston yhdyskuntateknisistä palveluista. Teksti: LIISA SIVUSAARI ja URPU-KAARINA YLI-LAURILA Kuvat: KIERTOKAPULA OY:N ARKISTO Vuoden vaihteessa perustettu ja toimintansa aloittanut yleishyödyllinen yritys Ekokierto Oy merkitään kuluvan syyskuun aikana sosiaalisten yritysten rekisteriin. Ekokierron työntekijät tulevat työskentelemään muun muassa sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksessä ja käsittelyssä. Työllistämme vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä eli pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia. Tarjoamme työvoimaa esimerkiksi ympäristöalalle sekä kiinteistöjen kunnossapitoon ja korjauksiin, selvittää Ekokierto Oy:n toimitusjohtaja Kari Kaistinen. Laki sosiaalisista yrityksistä astui voimaan vuoden 2004 alusta, ja nyt näitä yrityksiä on rekisteröitynyt työministeriön rekisteriin alun toistakymmentä. Ekokierron omistavat Hyvinkään-Riihimäen ammattikoulutussäätiö sekä aluekeskuksen peruskunnat Hyvinkää, Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi. Tällä haavaa meillä on töissä seitsemän henkilöä, ja uskon määrän siitä kasvavan. Merkittävimmät yhteistyökumppanimme ovat nyt Hyvinkään kaupunki sekä uuden SER-tuottajavastuun myötä Ekokem Oy, jonka kanssa yhteistyössä toteutetun ympäristöalan koulutuksen ja työharjoittelun kautta henkilöitä on sijoittunut kylmälaitteiden ja neonputkien esikäsittelyprosesseihin, Kari Kaistinen sanoo. Hänen mukaansa Ekokierron tehtävä on kehittyä toimialallaan seudullisesti merkittäväksi palvelujen tuottajaksi sekä alansa kehittäjäksi, joka toimii kestävän kehityksen ja sosiaalisen yhteiskuntavastuun periaatteiden mukaisesti.

4 4 Jätehuolto uusille urille Syyskuu 2005 Uudet jätehuoltomääräykset astuvat voimaan vuoden 2006 alusta. Ekokaari kyseli, mitä mieltä ihmiset ovat asiasta. Maanviljelijä Heikki Palkkimäki, Hausjärven kirkonkylä: Meillä on oma jätesäiliö, joka tyhjennetään kerran kuussa. Emme kompostoi, kaikki pistetään harmaassa pussissa jätesäiliöön. Minulla on sellainen käsitys, että kompostointi on luvanvaraista. Vuoden alusta meillä jatkuu sama systeemi, mutta järkeistyihän jätejärjestelmä nyt selvästi. Onneksi omakotitaloihin ei tullut kahden pytyn järjestelmää. Orgaanista jätettä on suhteellisen vähän jätemassassa, ja sehän häviää kaatopaikalla. Pahvija paperiroska hävitetään meilläkin polttamalla. Poltto on tehokas tapa hoitaa jätekysymys, kun se hoidetaan tehokkaasti. Kaatopaikkarasitetta pitää vähentää. Kaatopaikka on aina pommi. Poltto on varmempi tapa hävittää haitalliset aineet kaatopaikkajätteestä. Polttotuhkan voi pistää uskoakseni kierrätykseen, eikä se rasita ketään. Olenkohan tässä asiassa hieman jäävi, sillä olen Ekokemin yhteistyöraadin jäsen? Hausjärven kunnan ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Kristiina Messo, Oitti: Periaatteessa mikään ei oikeastaan muutu. Pikkukouluista tulee biojätettä niin vähän, että joissakin kouluissa ei tarvita ruokailutilassa ollenkaan jäteastiaa. Haluaisin tietää, saako pienen biojätemäärän pistää sekajätteeseen. Kuntamme ongelmallisin kiinteistö on Lehtimajat. Sen kuuteen soluun ruoka jaetaan kuljetusastioihin, ja ruokaa palautuu keittiöön. Myös talon ruokailulinjasta tulee biojätettä. Lehtimajojen koko biojätemäärä on päivässä kiloa. Nyt se on pussitettu mustiin jätesäkkeihin, mutta entä sitten, kun pussin pitää olla maatuva. Kestääkö se? Vai pitääkö meidän hankkia keittiöön jokin laite, joka muuttaa biojätteen kiinteämmäksi? Ohjeistus on ollut pikkuisen sekavaa, ja kuntakohtaiset määräykset ovat luvassa vasta syksyllä. Luokanopettaja Martti Hakola, Oitti: Meillä on ollut komposti kymmenen vuotta. Muut jätteet olemme laittaneet omaan jätesäiliöön. Meillä ei muutu mikään. Tavallaan helpottaa, kun ei tarvitse miettiä minkä väristä pussia käyttää. Iso musta pussi oli huolettomin ratkaisu. Niistä, joilla ei ole omaa kompostia, ei tietenkään tunnu mukavalta, että systeemi, jonka on juuri oppinut, pitää opetella pois. Epäilin kaksipussijärjestelmää alusta asti erityisesti pussien lajitteluhihnalle saakka ehjinä säilymisestä. Jos biojätettä sisältävä sekajäte palaa, on jätteen polttaminen mielestäni parempi kuin sen hautaaminen. Jäteasia on todella tärkeä ja samalla vaikea kysymys. Siinä pitäisi osata tehdä kauaskantavia ratkaisuja. Eläkeläinen Terttu Tanner, Riihimäki: Meidän jäteastiaan ei kerry paljon muuta kuin kaupan pakkauksia, joita inhoan. Kaipaan liha- ja juustotiskejä, joista saisi pakkaamatonta ruokaa. Vaikka en osta koskaan muovipusseja, niitä on kaappi täynnä. Kompostoimme bio-, nurmikko- ja kasvitarhajätteet omalla pihalla. Tien varresta haravoimme tammenlehdet isoon jätesäkkiin, ja viemme metsään maatumaan. Sohvaa en ymmärrä metsässä, mutta tammenlehdet palautuvat luonnon kiertokulkuun. Kitkemisjätteet yritän ujuttaa sireenipensaan juurelle. Meillä on paljon isoja kastematoja! Mustia pusseja meillä ei ole käytetty ollenkaan, sillä syömme kaiken ruoan. Maitotölkit, lasit, metallit, paristot, lehdet ja ongelmajätteet lajittelemme kellarikerroksessamme ja hoidamme asianmukaisiin keräilypisteisiin. Uusi järjestelmä ei meillä muuta mitään. Kaksipussijärjestelmä oli ihan älytön. Kuljetus oli hölmöläisten hommaa, ja jokainen ymmärtää, etteivät pussit säily ehjinä. Jätteiden polttoon en osaa ottaa kantaa. Parempi jätteet on polttaa kuin houkutella lokkeja kaatopaikalle niiden kimppuun. Mutta sitä en jaksa ymmärtää, miksi jätteitä pitää tuoda Riihimäelle ympäri maailmaa. Yrittäjä Marko Siivonen, Lopen kirkonkylä: Omakotipihassamme on myös yritykseni Rakennussuunnittelu Masirak Oy. Sekä kodin että työpaikan jätteet päätyvät 2-pussijärjestelmän puitteissa omaan jätesäiliöön. Meillä ei ole kompostia, mutta en pidä kompostorin hankintaa mahdottomuutena. Kirkonkylän keräyssäiliöön viemme metallit, lasit, paperit ja pahvit. Meidän perheessä lajittelu on onnistunut hyvin. Se lähtee keittiöstä, jossa on kaapissa useampi jätesanko. Tavallista ihmistä ihmetyttävät kaksipussijärjestelmän turhat kustannukset Hämeenlinnan ralleineen kaikkineen. Kummallisen lyhytjänteistä toimintaa! Jätehuolto ei todellakaan kaipaa yhtään ylimääräisiä kustannuksia. En pidä polttoa huonona, jos huolehditaan, ettei ilmaan ja ympäristöön tule päästöjä. Projektipäällikkö Anna Vesén, Topeno Asumme Lopen haja-asutusalueella ja viemme jätteemme molokkeihin. Niistä lähin on noin 500 metrin päässä Topenon koululla. Sinne ovat päätyneet mustat ja muun väriset pussit, jätepaperi, pienmetallijäte, patterit ja lasit. Pahvitölkit on pitänyt viedä kirkolle. Puutarhajätteet kompostoimme. Kun biojäte ei enää tulevaisuudessa päädy mihinkään järkevään paikkaan, tuntuu aivan kauhealta laittaa kaikki sekaisin jätepussiin. Silloin meidän on varmaankin pakko hankkia oma biojätekompostori. Otan selvää, onko meille mahdollista hankkia oma jätesäiliö. Meille ei synny hirveästi jätettä, sillä kierrätämme ja kompostoimme. Molok ei ole huono, mutta ihmiset ovat sen käytössä välinpitämättömiä ja tietämättömiä. Kesällä se on usein ylikuormitettu. Pitäisi ehkä ilmoittaa selvemmin, mitä molokkiin saa pistää, ja pitäisi myös kertoa mihin voi kuskata ne jätteet, joita molokin kita ei suvaitse. Polttaminen on varmaankin hyvä järjestelmä, mutta siinä jää iso osa jätteistä hyödyntämättä, ellei niitä kompostoida. Ihmisiä tulisi kannustaa kompostointiin. Yhtä en ymmärrä: kierrätysmerkillä varustettua muovia! Valmistajilta vaaditaan merkintä, mutta yksityistalouksille ei ole järjestetty muovijätteen keräystä. Jätteenkeräilyä ei kaiken kaikkiaan saisi tehdä liian vaikeaksi.

5 Syyskuu 2005 Käytä haja-asutusalueen jätteenkeräyspisteitä oikein! Osa haja-asutusalueiden jätteenkeräysjärjestelmästä on kunnissamme toteutettu alueellisina keräyspisteinä. Lopella koko haja-asutusalueen yhdyskuntajätteen keräys perustuu 35 Molok-syväkeräyssäiliöpisteeseen. Osassa pisteistä on myös omat säiliönsä hyötyjätteiden, kuten paperin, lasin, pienmetallin ja paristojen keräystä varten. Riihimäellä ja Hausjärvellä on myös jonkin verran vastaavia hajaasutusalueen jätepisteitä. Kuntien ympäristönsuojeluyksiköiden yhtenä tehtävänä on valvoa jätehuoltoa ja jätepisteiden käyttöä. Viime aikoina valvonnassa on paljastunut sellaista jätepisteiden väärinkäyttöä, joka osoittaa, että osalta jätteen tuojista on unohtunut, mitä tarkoitusta varten jätteiden aluekeräyspisteet ovat olemassa. Väärinkäytöksiä tapahtuu jatkuvasti kaikkien kolmen kuntamme alueella, mutta räikeimmillään jäterikkomukset ovat Lopella, jossa on laajin haja-asutusalueen Molok-pisteiden verkosto. Aluekeräyspisteisiin vain normaali talous- ja hyötyjäte! Aluekeräyspisteet on tarkoitettu kodeissa ja loma-asunnoilla syntyvän normaalin talousjätteen keräämistä varten. Lisäksi siellä, missä on hyötyjätesäiliöitä, on tietysti luvallista jättää hyötyjätteet oikein lajiteltuina kyseisiin keräyssäiliöihin. Kaiken muun jätteen tuominen aluekeräyspisteisiin on kielletty! Molokit tarkoitettu vain haja-asutusalueiden asukkaiden talous- ja hyötyjätteille Taajamien asukkaiden jätteiden tuominen Molok-säiliöihin tai niiden ulkopuolelle on ankarasti kielletty ja rangaistava teko Suurikokoiset jätteet, kuten huonekalut, tulee toimittaa suoraan Kapulan tai Karanojan kaatopaikalle. Ongelmajätteet on toimitettava jokaisessa kunnassa osoitettuun keräyspisteeseen tai suoraan kaatopaikan vastaanottoon. Tuottajan vastuun piiriin kuuluvat jätteet voi toimittaa veloituksetta kyseisten valtakunnallisten, pysyvien keräysjärjestelmien vastaanottopisteisiin. Näitä jätteitä ovat tällä hetkellä romurenkaat ja romuautot sekä uutena jäteryhmänä sähkö- ja elektroniikkaromu (jääkaapit, pakastimet, hellat, pesukoneet, televisiot, videonauhurit, tietokoneet, stereot, silitysraudat, sähkövatkaimet, kihartimet jne.). Lisätietoja jokaisen kunnan jätteenkeräysjärjestelmästä, valtakunnallisten tuottajan vastuulle kuuluvien keräysten lähimmistä vastaanottopisteistä ja muista jätehuoltoon liittyvistä kysymyksistä voit kysyä oman kuntasi ympäristönsuojeluviranhaltijoilta. Lopella kaksi rinnakkaista jätteenkeräysjärjestelmää Lopen erityispiirteenä on kahteen rinnakkaiseen käytäntöön jaettu jätteenkuljetusjärjestelmä. Kolme taajamaa kuuluvat sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen, jossa kiinteistönhaltija tekee jätesopimuksen suoraan jäteurakoitsijan kanssa, joka laskuttaa asiakkaitaan suoraan. Haja-asutusalue kuuluu kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin, jossa käytetään edellä esiteltyä 35 Molok-pisteen keräysverkostoa. Kunta laskuttaa kiinteistöhaltijoilta jätemaksun kerran vuodessa. Taajamien jäte päätyy luvatta Molok-pisteisiin Lopen jätevalvonnassa on havaittu, että taajamien asukkaat käyttävät luvatta hajaasutusalueen Molok-pisteitä, etenkin sellaisia, jotka sijaitsevat taajamien läheisyydessä. Taajamista on havaittu tuotavan Molok-pisteisiin talousjätteitä sekä erityisesti rakennus- ja remonttijätteitä. Tällainen toiminta on täysin väärää ja jätelain vastaista. Taajamissa kiinteistönhaltijan velvollisuus on normaalin talousjätteen osalta sopia jäteurakoitsijan kanssa sellainen kiinteistön jäteastian tyhjennysväli, että kodissa syntyvät jätteet mahtuvat astiaan. Rakennus- ja remonttijätteet, kuten kaikki muukin määrältään tai laadultaan normaalista talousjätteestä poikkeava jäte on toimitettava itse kaatopaikoille. Väärinkäyttö kuriin ja ilmoitus poliisille Kaikki jätepisteiden väärinkäyttäminen nostaa jätehuollon kustannuksia. Jätelain mukaan kunnalliseen jätehuoltoon ei saa käyttää verovaroja, vaan kustannukset on katettava jätehuoltoa käyttäviltä perittävinä realistisina maksuina. Jätepisteiden väärinkäytöstä johtuvat lisäkustannukset nostavat kaikkien Molok-pisteitä käyttävien jätemaksuja, mikä on täysin kohtuutonta niiden osalta, jotka käyttävät jätepisteitä oikealla tavalla. Molok-pisteiden väärä käyttäminen on saatava loppumaan, sillä muuten Lopen kunta joutuu harkitsemaan koko jätteenkuljetusjärjestelmänsä muuttamista jätteenkuljetuksen kustannusten oikean jakautumisen turvaamiseksi. Myös Riihimäen ja Hausjärven osalta väärinkäytökset voivat johtaa aluekeräyspisteiden lakkauttamiseen. Jätepisteiden valvontaa on tehostettu, ja kaikki havaitut väärinkäytökset ilmoitetaan poliisitutkintaan. Teksti ja kuvat: JUHA VIINIKKA Kirjoittaja on Lopen ympäristöpäällikkö. Riihimäen asemanseutu myllerryksen kouriin Riihimäen Atomi-korttelin eli niin sanotun Paloheimon sähkölaitoksen korttelin ja sen viereisen Piikinmäen kaavoitus on edennyt siihen pisteeseen, että yleissuunnitelman teko on valmis kuluvan syyskuun lopussa. Kaava mahdollistaa muun muassa suuren tavaratalomarketin rakentamisen Riihimäen rautatieaseman tuntumaan. Itse vanhan sähkölaitoksen rakennus on Museoviraston lausunnon mukaan säilytettävä, ja sille etsitään nyt käyttöä. Asemakaava-arkkitehti Raija Niemi uskoo, että eräs käyttömahdollisuus saattaisi olla erikoismyymälöiden sijoittaminen rakennuksen alakertaan. Paloheimolta Hämeenmaalle Koko 13 hehtaarin suuruinen Atomi-kortteli on H. G. Paloheimo Oy:n omistuksessa, ja Osuuskauppa Hämeenmaa on kiinnostunut hankkimaan siitä 5 noin 7 hehtaaria Prisma-tavaratalon rakentamista varten. Asemakaavaa aletaan tehdä kuluvan syksyn aikana, ja kaavoitus on valmis kesällä Osuuskauppa Hämeenmaa on ilmoittanut haluavansa aloittaa rakentamisen vuoden 2006 syksyllä, Raija Niemi kertoo. Uuteen Prismaan tulee noin kerrosneliötä, kun esimerkiksi Osuuskauppa Hämeenmaan Riihimäen S-Marketissa on kerrosneliöitä vain Uudesta tavaratalosta suunnitellaan yksikerroksista, ja siihen tulee tavaratalon lisäksi myös erikoiskauppoja. Piikinmäen asemakaavamuutoksen aikataulu on myöhäisempi. Uusi kaava hävittää Piikinmäestä pesäpallokentän. Nykyisen kentän ympärille kaavoitetaan kerrostaloja. Kyllä sinne puisto jätetään, Raija Niemi vakuuttaa. URPU-KAARINA YLI-LAURILA Ekokaari etsii vastauksia lukijoiden kysymyksiin. Kuinka järvialueelle voi rakentaa talon? Jokaisena vähänkin sateisena kesänä ja syksynä Riihimäen Mattilan kartanoa vastapäätä oleva maasuikale on ollut veden peitossa. Viime kesänä paikalla oli pitkään melkoinen järvi. Tänä kesänä samalle alueelle on noussut pientaloja, jotka on rakennettu tuntuvasti maantien tason alapuolelle. Miten on ollut mahdollista saada tällaisille paikoille rakennuslupia? Ihmettelevät ohiajajat LUKIJAN KYSYMYS Riihimäen apulaisrakennustarkastaja Jorma Leponokka vastaa: Lähdekuja 1:n ja 2:n talojen tasosta keskusteltiin, ja kahta alinta taloa nostettiinkin alkuperäisestä tasosta 30 ja 40 cm:ä. Nykyinen maanpinta laskee tontin kohdalla noin 3 metriä Lähdepuistoon päin. Lähdepuistossa on laskuoja, jota on perattu, ja oja toimii. Pohjaviemärit on tehty. Ei meillä tieten tahtoen sairaita hometaloja tehdä. Kaava on vahvistettu vuonna 1990, ja rakennuslupa on myönnetty Alun perin paikalle oli kaavoitettu rivitaloalue, mutta poikkeusluvalla alueelle sai rakentaa paritaloja ja erillisiä pientaloja. Asunto Oy Riihimäen Lupiini, rakennuttajana YIT Tolonen Oy, on ostanut Lähdekujan tontit H.G. Paloheimo Oy:ltä. Pääurakoitsija kohteessa on YIT Tolonen Oy. Taloissa on osakehuoneistoja. Kuka kantaa vastuun, jos vesi joskus nousee entiseen tapaan? Omistajat edunsaajina ja käyttäjinä kantavat vastuun ja huolehtivat, että kiinteistöä ja tonttia käytetään ja huolletaan siten, että esimerkiksi kiinteistön katto-, salaoja- ja pintavesien poistojärjestelmät toimisivat suunnitelmien ja toteutuksen mukaisesti. Kyllä omistajan kannattaa selvittää tarkkaan tällaiset ja muutkin rakentamisen ja asumisen vastuuasiat kokeneen rakennusmestarin kanssa. Teksti ja kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Kaikki muu jäte määrättyihin keräyspisteisiin! Molok-pisteet on tarkoitettu vain haja-asutusalueiden asukkaiden tavalliselle talousjätteelle. Niiden väärä käyttäminen saattaa pakottaa kunnat muuttamaan koko jätteenkuljetusjärjestelmänsä, jotta jätteiden oikeat tuottajat saadaan maksamaan jätteenkuljetuksen kustannukset. Lähdekujan kaupungin puoleiset talot ovat niin matalalla, että tilanne hämmästyttää ohikulkijoita.

6 6 Sinitiainen odottelee jatkoa Kolmivuotinen ympäristötietoisuuden parantamiseen ja ympäristöviestinnän kehittämiseen keskittyvä Ympäristöviestintää yhteistyönä Hämeessä eli HÄMY-hanke on nyt sadonkorjuuvaiheessaan, sillä hankkeen rahoitus loppuu vuoden vaihteessa. Hankkeessa käynnistetty luontokoulu Sinitiainen on saanut toiminnastaan paljon kiitosta, ja nyt olisikin tärkeää saada turvattua sen toiminnan jatko. Riihimäen kaupungin ohella HÄMYssä on ollut mukana Lopen kunta ja Suomen ympäristöopisto Sykli. Hanke on saanut EU-rahoitustukea Euroopan aluekehitysrahastosta. Kansallinen rahoitusosuus on tullut Hämeen ympäristökeskuksesta. Sinitiaisen siivin elämysten luontoon Luontokoulu Sinitiaisen toiminta käynnistyi toden teolla syksyllä Luontokoulun tehtävänä on täydentää ja tukea koulujen ja päiväkotien ympäristökasvatustyötä. Luontokouluopetuksen päätehtävä on tutustuttaa kasvavia ja kasvatettavia luonnonilmiöihin ja edistää koulutoimintaa luonnossa. Sinitiainen on toiminut kiertävänä eli luontokoulupäiviä on vietetty luontokoulunopettajan johdolla koulun tai päiväkodin lähimaastossa. Näitä luontokoulupäiviä on kahtena ensimmäisenä lukuvuonna ollut kaikkiaan 218, ja yhteensä 225 opettajaa tai ohjaajaa on ryhmänsä kanssa ottanut osaa luontokoulun toimintaan. Kaikkiaan riihimäkeläistä ja loppilaista lasta on päässyt ulos luontoon oppimaan, tutkimaan, ihmettelemään ja seikkailemaan. Sinitiaisen kaksi ensimmäistä vuotta ovat olleet parhaiden toimintamallien, sopivien ympäristökasvatusmenetelmien ja -koulutuksen testausta ja kehittämistä sekä tärkeiden yhteistyöverkostojen luomista. Luontokoulu Sinitiainen on myös tuottanut oppimateriaaleja, kouluttanut opettajia ja ohjaajia, ollut mukana tapahtumissa ja järjestänyt lapsille luontoleirejä. Luontokoulujen pääkohderyhmänä ovat lapset ja nuoret kasvattajineen. Näiden tulevien sukupolvien ympäristötietoisuuden lisääminen on monissa kunnissa nähty niin tärkeänä, että ne rahoittavat luontokoulun toiminnan. Tällainen on toive Riihimäelläkin, sillä ammattitaitoiselle ympäristökasvattajalle olisi tässäkin kaupungissa tarve. Kaupunkiluontokeskuksen toimintamalli HÄMY-hankkeessa on myös jatkettu ympäristöviestintäpalvelujen kehittämistä, kuvaamista ja tuotteistamista. Syksyn aikana valmistuu kaupunkiluontokeskuksen toimintamalli, jota on tehty tiiviissä yhteistyössä Hämeenlinnan Luonto-Aulanko -hankkeen kanssa. Perinteisten luontokeskustoimintojen, kuten matkailupalvelujen ja luontokohteiden esittelyn lisäksi tällaisella keskuksella on tärkeä rooli paikallisen ja seudullisen ympäristö- ja luontotoiminnan keskuksena sekä ympäristöasioiden tiedottajana. Riihimäellä työn pohjana on ollut Ryti-hankkeessa tehty ympäristötalon hankesuunnitelma. Yhteistyö ympäristöopisto Syklin kanssa sekä yritysten ympäristöpalvelun nivominen osaksi kaupunkiluontokeskuksen toimintoja on myös ohjannut suunnittelua. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on saada Riihimäelle kaupunkiluontokeskus, joka palvelee seudun asukkaita, yrityksiä, matkailijoita sekä muita sidosryhmiä monipuolisena ympäristötietokeskuksena. SILJA SARKKINEN Luontokoulu on elämys oppilaille ja opettajille Olisi sääli, jos hienosti alkanut luontokoulu loppuisi nyt, kun oppimateriaalit ja -välineet ovat valmiina, sanoo Riihimäen Herajoen koulun rehtori Leena Heimonen. Hänen koulustaan yksi luokka kerrallaan on yhden vuoden ajan ollut mukana luontokoulutoiminnassa alusta lähtien. Se on merkinnyt neljää erilaista, elämyksiä antanutta koulupäivää lukuvuodessa sekä oppilaille että opettajalle. Luontokoulupäivinä on käyty muun muassa metsässä, kosken äärellä ja suolla. Ruokakin on syöty maastossa, ja eräs suuria elämyksiä oli retkimehun keittäminen retkikeittimellä nuotiolla. Luontokoulun idea on se, että opitaan havainnoimaan monipuolisesti ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Lapsille on tärkeää tarjota omakohtaisia kokemuksia luonnossa, sillä omien kokemusten kautta asiat opitaan mielekkäästi ja syvällisesti, Leena Heimonen painottaa. Hänen mielestään luontokoulu tukee hienosti koulun omaa ympäristökasvatusta. Siellä opitaan arvostamaan lähiluontoa ja viihtymään siellä. Kokemukset syntyvät omista tutkimuksista, löytämisistä, leikeistä ja ihmettelystä. Metsään meno ei ole kaupunkilaislapsille mikään itsestäänselvyys. Toivon, että myös vanhemmat menevät metsään lasten kanssa. Ohjelmaan ei tarvita suuria juttuja, kun lapset jo nauttivat niistä, Leena Heimonen vetoaa. Ötökät, nuotiomehu, kivat leikit Herajoen koulun 4-luokkalaisilla on kokemuksia luontokoulusta. Mikä luontokoulussa oli kivointa? Sai keittää mehua nuotiolla, viittaa Carita. Oppi koko ajan uusia asioita luonnosta, tuumaa Janina. Tutkittiin hyönteisiä, muistelee Jere. Sai päättää oman leiripaikan, tietää Tuomas. Siivilöitiin vedestä ötököitä, kertoo Roosa. Leikittiin kivoja leikkejä, luettelee Elina. Kurjia puolia luontokoulusta ei keksi kukaan. Teksti ja kuva: URPU-KAARINA YLI-LAURILA Vielä mahtuu joulumatkalle Lauschaan Matkanjohtajat: Kaisa Koivisto ja Urpu-Kaarina Yli-Laurila. Puh Hiivolan yläluokan kommentteja luontokoulupäivistä: Luontokoulussa on kivaa, koska. saa olla ulkona ja saa olla kavereitten kanssa. Ja siellä on kivoja leikkejä. siellä oppii paljon leikkejä ja etsittiin eläimien jälkiä metsästä. Se oli myös kivaa, kun piti etsiä erilaisia lumihiutaleita ulkoa. oppii uusia asioita ja siellä saa myös kehitystä. Siellä on myös paljon kivoja tehtäviä. siellä leikitään ja syödään omia eväitä ja siellä on paljon kavereita. Siellä oppii asioita. Herajoen koulun 4-luokkalaiset haluaisivat lisää luontokoulua. Rehtori Leena Heimonen on samaa mieltä. Syyskuu 2005 siellä oppii paljon ja voi olla kavereiden kanssa. On hauskaa olla luonnossa ja tutkia asioita. siellä retkeillään, leikitään leikkejä, tehdään näytelmiä, tutkitaan luontoa, mennään metsässä ja syödään eväitä! siellä näkee luontoa ja saa olla ulkona. Siellä oli kivaa myös sen takia, kun ei tarvinnut opiskella koulussa niskalimassa. siellä saa tutustua luontoon.

7 Syyskuu 2005 Ympäristövastuu näkyy kaupungin työssä Riihimäen kaupungissa on ympäristötyöllä pitkät perinteet, ja kestävän kehityksen työssä on edetty kuntien kärkijoukossa. Vuonna 1999 Riihimäen kaupunki sai kestävän kehityksen edistämisestä Hämeen ympäristökeskuksen myöntämän Hämeen ympäristöpalkinnon. Kuntaliiton uusimman ympäristöbarometrin mukaan Riihimäen kaupunki onnistui ympäristöpolitiikassaan vuoden 2001 tilastotietojen mukaan kolmanneksi parhaiten Suomen kunnista. Ympäristövastuullisuus onkin tunnistettu yhdeksi kaupungin vahvuudeksi. Aalborg sitoutti kestävään kehitykseen Riihimäen kaupungissa on kestävän kehityksen työtä tehty pitkään. Vuoden 1992 keväällä Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäisen kestävän kehityksen käsitteelle perustuvan ympäristöohjelman. Jo aiemmin kaupunkiin oli avattu kierrätyskeskus ja pidetty ensimmäiset valtakunnalliset kierrätysmessut. Kaupunkien kestävän kehityksen kampanjat käynnistyivät laajemmin vuonna 1994 Aalborgissa, jossa pidettiin ensimmäinen kansainvälinen paikallistason kestävän kehityksen konferenssi. Myös Riihimäen kaupunki liittyi mukaan allekirjoittamalla Aalborgin sopimuksen ja sitoutui näin laatimaan kaupungille oman kestävän kehityksen ohjelman. Ohjelma tehtiin yhteistyönä kaupungin, kansalaisjärjestöjen ja yritysten edustajien kanssa. Lopullisen muotonsa ohjelma sai laajan lausuntokierroksen jälkeen keväällä Kaupunginvaltuuston hyväksynnän jälkeen ohjelmatyötä jatkettiin kansalaisryhmissä. Ohjelmatyössä esiin tulleille kaupungin omille tavoitteille laadittiin oma toimenpideohjelma. Kansalaisryhmissä teemoina olivat syrjäytymisen ehkäisy, vastuullinen kuluttaminen ja ympäristöriskien hallinta. Ohjelman toteutumisraportit ja arvio kestävän kehityksen jatkotoimista valmistuivat elokuussa Kestävän kehityksen työtä ohjaa kaupunginhallituksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan nimeämä kestävän kehityksen toimikunta. Toimikunnassa on edustus kaupunginhallituksesta ja keskeisistä hallintokunnista. Kauden toimikunta on jo kuudes. Tulevan talven aikana kestävän kehityksen sidosryhmätyötä tullaan jatkamaan ja ideoita jatkotyöskentelyyn otetaan kaupungin ympäristönsuojeluyksikössä mieluusti vastaan. Lisätietoa kestävän kehityksen ohjelmasta ja tehdystä työstä löytyy www. riihimaki.fi/kestavakehitys Kampanjat ja kehittämishankkeet ympäristötyön tukena Riihimäen kaupunki osallistuu myös kuntien ilmastonsuojelukampanjaan, jonka tarkoituksena on edistää kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Riihimäki hyväksyi oman toimenpideohjelmansa vuonna Kaupunki pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjään tehostamalla omaa energiankäyttöään sekä pitämällä kaupunkirakenteen tiiviinä. Ilmastonsuojelukampanjaa koordinoidaan osana kaupungin ympäristöjärjestelmätyötä. Kaupunki on myös solminut vapaaehtoisen energiansäästösopimuksen kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) kanssa. Kuluvan vuoden loppuun asti voimassa oleva sopimus tähtää energiansäästön parantamiseen. KTM on tukenut kaupunkia energiakatselmusten teossa. Kestävän kehityksen työtä on eri sidosryhmien kanssa jatkettu myös hankkeiden avulla. Vuosina toteutettu Yhteistyöllä kohti ympäristöriskien hallintaa -hanke (YKY) edisti yritysten ja kaupungin ympäristöyhteistyötä Riihimäen seudulla. Seudullinen oli myös Ryti-hanke, jonka tavoitteena oli lisätä ympäristötietoisuutta niin päättäjien kuin tavallisten kansalaistenkin keskuudessa. Ympäristöviestinnän kehitystyötä on jatkettu HÄMY-hankkeessa. Ympäristöjärjestelmä on osa ympäristöpolitiikkaa Riihimäen kaupungin sisäisten ympäristöasioiden koordinointiin ja hallintaan on työvälineeksi kehitetty ympäristöjärjestelmä, jota alettiin rakentaa 1990-luvun lopulla. Ympäristöjärjestelmän perusperiaatteita ovat muun muassa jatkuva ja järjestelmällinen parantaminen, lainsäädännön noudattaminen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisy. Järjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava kaupungin ympäristöpolitiikka. Ympäristöpolitiikka ja sen ympäristöpäämäärät ohjaavat kaupungin merkittävimpien ympäristönäkökohtien huomioimista toiminnassa ja päätöksenteossa. Riihimäen kaupungin ympäristöraportteihin voi käydä tutustumassa kirjastossa, ympäristötoimistossa tai Tietotuvassa. Sähköisiä julkaisuja voi lueskella kaupungin nettisivuilta Vuoden 2004 ympäristöraportti on sarjassaan viides. Kaupungin ympäristötiimi on valinnut kaupungin yhteisiksi merkittäviksi ympäristönäkökohdiksi ympäristötietoisuuden, hankintojen ympäristövaikutukset, kuljetukset, kaupunkirakenteen, jätehuollon ja sen toimivuuden sekä energian ja veden käytön. Vuosittain tarkistettavien ympäristöohjelmien avulla pyritään lieventämään ympäristövaikutuksia sekä vahvistamaan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty versio kansainvälisestä ISO ympäristöjärjestelmästandardista. Ympäristöjärjestelmän rakentamisessa tärkeä osa on ollut koulutuksella, johon on osallistunut henkilöstöä kaupungin kaikista hallintokunnista. Koulutuksessa on luotu valmiuksia systemaattiseen ympäristöjärjestelmätyöhön tekemällä työyksiköissä muun muassa alustavat ympäristökatselmukset ja opeteltu tunnistamaan tärkeimmät ympäristönäkökohdat. Ympäristöraportti ympäristötyön käyntikorttina Riihimäen kaupunki on julkaissut vuosittaisen ympäristöraporttinsa jo viisi kertaa. Raportti kertoo kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumisesta ja kokoaa näin yhteen vuoden aikana kaupungin eri hallintokunnissa ympäristön hyväksi tehdyn työn. Viimeisimmässä, kesäkuussa tilinpäätöksen yhteydessä julkaistussa vuoden 2004 ympäristöraportissa, on luotu katsaus myös koko viime valtuustokauden ympäristötyöhön sekä tarkasteltu ympäristönsuojelun tuloja ja menoja. Raportissa on nostettu esiin esimerkkejä ympäristönsuojelua tukevista hakkeista ja tapahtumista. Vuonna 2004 valmistuivat muun muassa puistometsien hoitosuunnitelma, Riihimäen seudun pohjavesien suojelusuunnitelma sekä Vahteriston luonto- ja meluselvitykset. Jätevesipuhdistamon esikäsittelyä tehostettiin ja mädättämö rakennettiin. 7 Ylpeitä voidaan olla myös Riihimäen Kauppaoppilaitoksesta, joka sai ympäristösertifikaatin ensimmäisten oppilaitosten joukossa. Ympäristöraportteihin voi tutustua kirjastossa, Tietotuvassa ja ympäristönsuojeluyksikössä. Ne ovat myös luettavissa em. kestävän kehityksen sivulla kohdassa sähköiset julkaisut. Ympäristöjärjestelmätyötä myös viestinnän näkökulmasta Järjestelmätyön ja sen raportoinnin kehittäminen viestinnän näkökulmasta on ollut myös yksi HÄMY-hankkeen toimintoja. Ympäristöraportti on löytänyt hankkeen myötä ulkoasunsa. Syksyn aikana tehdään kaupungin nettisivuille kuvaus Riihimäen ympäristöjärjestelmästä, jotta Riihimäen esimerkillisestä työstä voidaan ottaa oppia muuallakin. Teksti: MARKKU KYÖSTILÄ ja SILJA SARKKINEN

8 8 Energiatehokas koti säästää satasia Rakentamisen taso Suomessa on nykyisellään varsin hyvä, mutta pientalojen energiatehokkuudessa on vielä parantamisen varaa. Energiaa säästävien ratkaisujen avulla pientalon käyttökustannuksissa voi säästää satoja euroja vuodessa joka vuosi. Energiatehokas rakentaminen ei tuo lisälaskua rakentajalle eikä pakota tinkimään asumismukavuudesta: kyse on vain oikeista valinnoista ja tiedosta. Motiva Oy ja sen rakentamisen alan yhteistyökumppanit ovat käynnistäneet valtakunnallisen Energiatehokas koti - hankkeen, jonka tarkoituksena on kannustaa suomalaisia rakentamaan energiaa järkevästi kuluttavia taloja osana kestävää kehitystä. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa energiatehokkaiden talojen markkinaosuus 20 prosenttiin seuraavan viiden vuoden aikana. Verkosta tarkkaa tietoa tänä syksynä Käynnistyneen kaksivuotisen Energiatehokas koti -hankkeen avulla jaetaan tietoa niin pienrakentajille, talojen suunnittelijoille ja rakentajille, viranomaisille kuin alan opiskelijoillekin. Kampanjalla kannustetaan kunnallisia viranomaisia suosimaan energiatehokasta rakentamista. Samalla rohkaistaan rakennusteollisuuden eri toimijat huomioimaan energiatehokkuuden tarjoamissaan tuotteissa ja ratkaisuissa. Vielä kuluvan syksyn aikana avataan Energiatehokas koti verkkosivut osoitteessa www. energiatehokaskoti.fi Niillä opastetaan yksityiskohtaisesti pientalojen rakentajia oikeiden valintojen tekemisessä. Kampanjasta vastaavat Motiva Oy ja useat rakentamisen alan eri vaikuttajat. Syyskuu 2005 Talousvesikaivo kannattaa huoltaa ja kunnostaa Kaivoveden laatu voi huonontua käytön aikana monesta syystä. Usein veden laatuongelmien syyt ovat lähtöisin jo kaivon huonosta sijoittamisesta siten, että epäpuhtaudet ja likaavat toiminnot sijaitsevat lähellä vedenottamoa. Myös kaivoalueen muotoilu ja pengerrys voivat olla puutteellisia. Ajan kuluessa kaivon tekninen kunto saattaa heikentyä esimerkiksi kansirakenteiden tai rengasvälien osalta siten, että vedenlaatu kärsii. Kaivonpohja voi joissakin kaivoissa myös liettyä. Kunnostustoimilla ja säännöllisellä kaivon puhdistuksella pidetään kaivon ympäristö, kaivorakenteet ja pohja kunnossa. Vedensiirtolaitteiden, kuten painesäiliön ja pumpun kunnossapito ja ennakoiva huolto on myös osa kiinteistön toimivaa vesihuoltoa. Kaivojen kunnostus ja kunnostukseen liittyvä kaivon pesu tai desinfiointi tulisi yleensä suorittaa kaivovedestä ennen kunnostusta otettuun vesinäytteeseen pohjautuen. Kunnostuksen vaikutukset tulisi pystyä arvioimaan vesinäytteen perusteella. Mikäli kunnostuksella ei saada tilannetta korjattua tai myönteinen vaikutus on lyhytaikainen, kunnostus on turhaa ja ongelmiin olisikin haettava muuta ratkaisua. Ratkaisuvaihtoehtoja ovat muun muassa vedenkäsittelymenetelmät, uuden kaivon rakentaminen tai mikäli mahdollista liittyminen keskitettyyn vesihuoltoon. Harkituilla valinnoilla säästetään kustannuksia ja kohdennetaan voimavarat oikein. Omatoiminen kunnostus kiinnostaa kaivonomistajia On olemassa kaivojen kunnostukseen perehtyneitä yrityksiä. Esimerkiksi kallioporakaivojen huolto onnistuukin parhaiten alan urakoitsijoilta jo työhön käytettävän kaluston vaativuuden takia. Mikäli kunnostustyössä käytetään urakoitsijoita, toimenpiteet ja hinnoittelu kannattaa sopia ennen työn suorittamista. Tarjoukset kannattaa kysyä useammalta yritykseltä. Kaivon kunnostaminen omana työnä on mahdollista, kun on käytettävissä riittävästi työhön soveltuvaa kalustoa. Kaivossa työskentely vaatii hyvää kuntoa. Työturvallisuusasioiden huomioiminen on tärkeää. Kunnostus ja pesu korjaavat veden laatua Kaivon pesu ja desinfiointi vetyperoksidilla Kaivo joudutaan desinfioimaan muun muassa silloin, kun kaivossa on todettu haitallisia bakteereita. Haitan aiheuttaja tulisi todentaa ja poistaa ennen desinfiointia. Valitettavan usein haitan aiheuttajaa ei löydetä ja se jää arvoitukseksi. Desinfioinnilla päästään kuitenkin useimmiten veden laadun korjaamisessa hyvään lopputulokseen. Desinfi oiti vetyperoksidia käyttäen: Tyhjennetään kaivo hitaasti pumppaamalla esimerkiksi uppopumpulla. Mikäli kaivon tyhjentäminen ei ole mahdollista, desinfiointi onnistuu annostelemalla veteen riittävästi vetyperoksidia. Tyhjennyksen jälkeen kaivon rengaspinnat pestään painepesurilla tai juuriharjalla. Halkeamat ja rengasvälit tiivistetään sementtilaastilla. Kaivon pohjalle kertynyt liete poistetaan pesun ja tiivistyksen jälkeen. Kaivon pohjalle laitetaan puhdasta soraa tai kalkkirouhetta. Huolehditaan riittävä varoetäisyys (vähintään 25 cm) pohjan ja pohjaventtiilin välille. Kaivon puhdistus aloitetaan tuulettamalla kaivo, jossa ei välttämättä ole riittävästi happea työn suorittamiseksi. Varovaisella tyhjennyspumppauksella vesipintaa lasketaan hitaasti. Vastoin yleistä käsitystä puhdistuksessa käytetyn tyhjennyspumpun ei tarvitse olla erityisen tehokas, koska hidas pumppaus estää äkilliset, usein maa-ainesten liikkumiseen johtavat haitalliset painevaihtelut kaivoalueella. Tehokastakin pumppua voidaan toki käyttää, tällöin pumppausjaksojen on oltava lyhytkestoisia. Tyhjennyksen jälkeen tarkistetaan rengasvälit, joista poistetaan tarvittaessa juurikasvusto, joka on suhteellisen yleinen haitta. Rengaspinnat harjataan tikkailla seisten karkealla harjalla. Renkaat pestään painepesurilla, mikäli sellainen on käytettävissä. Virtalähteenä kaivolla voidaan käyttää polttomoottoriaggregaattia, jos kaivolle ei saada muutoin sähköä. Painepesurin puuttuessa renkaat voidaan pestä vesisangon ja harjan kanssa. Pesun jälkeen saumataan ylimmät rengasvälit betonilaastilla. Putkien läpiviennit tarkistetaan ja vuotokohdat paikataan laastilla. Pohjalla mahdollisesti oleva liete poistetaan ja sinne asennetaan suodattimeksi puhdasta soraa tai kalkkirouhetta. Kannen kunnolla on suuri merkitys kaivon käytölle, ja se on syytä pitää kunnossa. Huonokuntoisesta kannesta pääsee roskia ja jyrsijöitä kaivoon. Puutteellinen heikkorakenteinen kansi on vaarallinen. Kansi on tarpeellista varustaa tuuletusputkella. Kaivonpuhdistuksen lopuksi suoritetaan pienitehoista puhdistuspumppausta, kuitenkin niin, ettei kaivoa tyhjennetä useasti pohjaan saakka, koska pohjan tasolla suoritettu pumppaus ryöppää joka kerta kiintoaineksia liikkeelle, ja puhdistuspumppaus menettää merkitystään. Teksti ja kuva: TIMO PIIRAINEN Kirjoittaja on Hausjärven, Lopen ja Riihimäen vesihuoltoneuvoja Lisätietoa kaivoista osoitteessa: Muista työturvallisuus kunnostaessasi kaivoa Vetyperoksidi on syövyttävää, joten käsittelyssä on noudatettava varovaisuutta ja käytettävä suojaimia. Kaivo kannattaa hapettaa ennen sinne menoa pitämällä kantta auki. Kaivotyöskentelyssä on ehdottomasti käytettävä kunnollisia välineitä ja suojaimia, kuten kunnollisia tikkaita, suojakypärää ja turvaköyttä. Kaivon kunnostuksessa on oltava mukana vähintään kaksi henkilöä. Kaivonrenkaat voidaan pestä painepesurilla. Kaivo pestään vetyperoksidilla jota saa apteekista. 30 %:n vetyperoksidia tarvitaan 300 grammaa vesikuutiometriä kohden. Vetyperoksidiliuos sekoitetaan esimerkiksi saavilliseen kylmää vettä ja valutetaan esimerkiksi suihkupäällä varustetulla kastelukannulla rengaspinnoille ja veteen. Käyttöpisteessä käytetään hanoja auki, jotta myös putkisto tulee desinfioitua. Kaivossa täytyy tällöin olla riittävästi vettä. Desinfiointiaineen annetaan vaikuttaa Kaivon vettä vaihdetaan pienellä kulutuksenomaisella pumppauksella. Putkisto huuhtoutuu pumppauksen kautta. Vettä ei saa käyttää desinfioinnin aikana. Kaivo tuuletetaan hyvin. Uuden vesinäytteen voi ottaa aikaisintaan viikon kuluttua puhdistuksesta.

9 Syyskuu 2005 JÄRKI-hanke loppusuoralla Vuoden 2005 lopussa päättyvä Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen hanke eli JÄRKI-hanke on saavuttanut hyvin sille asetut tavoitteet. Seuraavassa esitellään hankkeessa mukana olevien Riihimäen seudun järvien toteutettuja toimia sekä tulevaisuuden näkymiä. Loppijärvi valuma-alueineen Valumavesien käsittelyn yleissuunnitelma, suojavyöhykkeiden markkinointia, rakennettu neljä ja suunniteltu viisi laskeutusallas-kosteikkoa, toimivuustutkimusta Hoitokalastus syysnuottauksena kahtena vuonna Niittoa kolmena vuonna Järvi- ja ojavesinäytteenottoa, happimittauksia, kuormitusselvitys, lintutarkkailu Tiedotetauluja Hoito- ja käyttösuunnitelma Tulevaisuudessakin Loppijärven hoitoon kuuluu särkikalojen poisto nuottaamalla. Tähän kannattaa yhdistää petokalojen istutukset. Ilmaversoisten kasvien niittoa on järkevää jatkaa matalalla Loppijärvellä vielä muutaman vuoden ajan ja sitten pitää taukoa. Rakennettuja altaita (Pietilä, Kuosmanen, Uksela, Erävistö) tulee seurata, mahdollisuuksien mukaan myös näytteenotoin sekä hoitaa tyhjentämällä kertynyt liete noin viiden vuoden välein. Velvoitetarkkailussa seurataan Loppijärven tilaa pari kertaa vuodessa toteutettavin vesinäytteenotoin sekä ajoittain kasvillisuus- ja pohjaeläintutkimuksin. Myös kasviplanktontutkimus olisi hyvä saada tutkimusohjelmaan. Ranta-asukkaat voisivat seurata näkösyvyyttä. Kalastoa seurataan kalastustiedustelulla. Järveen laskevien ojavesien laatua on hyvä tutkia ainakin kerran viiden vuoden jaksolla. Loppijärven linnustoa tulisi seurata ja järven rannalle voisi rakentaa lintutornin esimerkiksi Kuljunlahdelle. Kesijärvi valuma-alueineen Hoitokalastus kolmena vuonna ja kalastoselvitys Valumavesien käsittelyn yleissuunnitelma, suojavyöhykkeiden markkinointia, suunniteltu yksi laskeutusallas-kosteikko Järvi- ja ojavesinäytteenottoa, happimittauksia, kuormitusselvitys Julkaisu Kesijärven tilasta ja kuormituksesta Tiedotetaulu Hoito- ja käyttösuunnitelma Kesijärvellä panostettaneen jatkossakin hoitorysäpyyntiin ja syysnuottauksiin, joihin yhdistetään petokalaistutukset. Pohjan kemikaalikäsittelyn totuttamiseksi kannattaisi aloittaa selvitykset ja käynnistää lupaprosessi. Kaksi allaskohdetta (Haapamäenoja ja Hyvälammi) kaipaavat hoitotoimia ja seurantaa. Merkittävimpiin ojiin sijoittuvat allaskohteet, joista yhdelle on jo yksityiskohtainen suunnitelma (Pihtoja), tulisi toteuttaa. Velvoitetarkkailussa seurataan Kesijärven tilaa pari kertaa vuodessa toteutettavin vesinäytteenotoin sekä kalastustiedustelulla. Myös kasvillisuus-, kasviplanktonja pohjaeläintutkimus olisi hyvä saada tutkimusohjelmaan. Ranta-asukkaat voisivat seurata näkösyvyyttä. Järveen laskevien ojavesien laatua on hyvä tutkia ainakin kerran viiden vuoden jaksolla. Kesijärvi on ollut mukana valtakunnallisessa leväseurannassa. Kesijärven rannalle voisi rakentaa luontopolun ja lintutornin esimerkiksi leirikeskuksen yhteyteen. Paalijärvi valuma-alueineen Kesijärveä elokuussa Valumavesien käsittelyn yleissuunnitelma, yksi laskeutusallas rakennettu Kunausojaan Niitto kolmena vuonna Järvi- ja ojavesinäytteenottoa, happimittauksia, sedimenttitutkimus, kuormitusselvitys, lintutarkkailu Paalijärven puolesta - opas Julkaisu Paalijärven kuormituksesta ja kunnostusvaihtoehdoista sekä sedimenttitukimuksista Tiedotetaulu Hoito- ja käyttösuunnitelma Paalijärvellä on tarkoitus jatkossakin panostaa vesikasvillisuuden niittoon virkistyskäyttömahdollisuuksien ylläpitämiseksi. Hoitokalastusta toteutettaisiin vuosittain hoitorysäpyyntinä ja ajoittain syysnuottauksena. Järven ongelmana on mataluus ja rehevyys. Tilanteen parantamiseksi ruoppaus näyttää todennäköiseltä tulevalla viisivuotiskaudella. Lisäksi selvitellään tarkemmin järven vedenpinnan korkeutta ja alapuolista patoa sekä mahdollisuutta vaikuttaa veden korkeuteen luparajoissa. Järven vesifaasin kemikaalikäsittely on myös yksi todennäköinen hoitotoimi, jos sinilevät äityvät useana vuonna hankaliksi. Paalijärvi ei ole säännöllisessä tarkkailussa, mutta olisi järkevää jatkaa vedenlaadun seurantaa vuosittaisin ainakin kesäisin otettavin näyttein sekä talvella tehtävin happimittauksin. Tarvittaessa hapettomuuden ilmetessä voidaan talvella ryhtyä hätäilmastukseen. Myös kasvillisuus-, kasviplankton- ja pohjaeläintutkimus olisi hyvä saada tutkimusohjelmaan. Rantaasukkaat voisivat seurata näkösyvyyttä. Järveen laskevien ojavesien laatua on hyvä tutkia ainakin kerran viiden vuoden jaksolla. Paalijärvi olisi hyvä saada mukaan valtakunnalliseen leväseurantaan. Paalijärven rannalle on jo rakennettu luontopolku ja lintutorni uimarannan tuntumaan, mistä löytyy myös nuotiopaikka. Teksti ja kuva: HELI JUTILA Kirjoittaja on JÄRKI-hankkeen projektipäällikkö. Hyvien tapojen yhdeksän käskyä 1. Tervehdi ihmisiä! Ei ole mukavampaa kuin ystävällinen tervehdys. 2. Hymyile lähimmäisillesi! Murjotus työllistää 72 lihasta, hymy vain Puhuttele toista nimellä! Oma nimi on kauneinta musiikkia. 4. Ole ystävällinen ja avulias! Jos haluat ystävän, ole ystävä. 5. Ole kohtelias! Näytä, että iloitset jokaisesta tehtävästäsi. 6. Jaa anteliaasti kiitosta! Ole varovainen moitteissasi. 7. Ota huomioon toisten näkökannat! 9 Asiassa on kolme puolta: sinun, minun ja oikea. 8. Palvele auliisti! Tärkeintä on se mitä teet toisille. 9. Lisää tähän hyvä huumorintaju, annos kärsivällisyyttä ja hiukan nöyryyttä,... saat moninkertaisen palkkion!

10 10 Syyskuu 2005 Tintti, Sini ja Sauli sieniretkellä Olipa kerran komea sinitiaispoika nimeltään Tintti. Eräänä kauniina kevätpäivänä Tintti oli tavannut Itsenäisyyden puistossa Sinin, joka oli iloinen sinitiaistyttö. Tintti oli kaupunkilaispoikana esitellyt Sinille puiston hienoja puita. Sini puolestaan halusi näyttää Tintille, miten kaunista luontoa kaupungin keskustan ulkopuolella on. Näin ne lähtivät yhdessä kevätretkelle. Ja niin siinä sitten kävi, että tiaiset päättivät rakentaa yhteisen pesän sopivaan puunkoloon. Syksy oli tullut ja poikaset olivat jo kauan sitten lentäneet pesästä. Kuulaana kauniina syyspäivänä tiaiset päättivät lähteä sieniretkelle. Tintti otti mukaan sienikorin ja pakkasi reppuun sienikirjan ja eväät. Sini otti lisäksi pari tärkeää välinettä, joilla he voisivat tutkia sieniä. Sinitiaiset lensivät ensin tervehtimään Sauli Siiliä. Sauli kertoi kantarellipaikasta, jonka hän oli löytänyt etsiessään sopivaa talvipesää. Samalla hän päivitteli, miten vaikeaa nykyisin on löytää hyvä horrostamispaikka. Paikka kun ei saisi olla liian kuiva, muttei liian märkäkään. Tintti ehdottikin, että Sauli kävisi katsomassa lähellä olevia ihmisten taloja. No, enhän minä sisälle voi mennä horrostamaan, ihmisten kodit ovat ihan liian täynnä vilskettä tällaiselle rauhaa rakastavalle siilille, huudahti Sauli. En minä sitä tarkoittanutkaan, vastasi Tintti. Ajattelin vain, että niiden pihoilta voi löytyä siilinpesä, jatkoi Tintti. Totta! Serkkupoika kertoi hienosta talvipesästään, jonka ihmiset olivat sille rakentaneet, Sauli vastasi. Sauli Siili köpötteli metsässä sienipaikkaa kohti, ja sinitiaiset seurasivat sitä lennellen sen yläpuolella. Hei, Tintti, huomaatko kuinka paljon erilaisia tuoksuja tällä on, kysyi Sini. Tintti ihmetteli ihan samaa, syksyinen metsä oli toden totta täynnä ihania tuoksuja. Tehdäänkö pari tuoksucocktailia, kysyi Sini. Tintti ei tiennyt, mitä Sini tarkoitti, joten Sini selitti: Otin mukaan pari vanhaa filmipurkkia. Laitetaan niihin erilaisia metsän tuoksuja ja sitten voidaan nostaa maljat ja tuoksutella niitä yhdessä. Hauskaa, laitankin vähän tätä voitattia siihen! Tintti huudahti. Sini ja Tintti tekivät omat tuoksucocktailinsa ja antoivat sitten myös Saulin haistaa niitä. Sauli yritti tunnistaa tuoksut, mutta se olikin yllättävän vaikeaa. Sinitiaiset kun olivat vähän rikkoneet ainesosia, ja niin tuoksut sekoittuivat vahvasti yhteen. Kantarellipaikkaa lähestyessään kaverukset kuulivat ihmisten ääniä. Jaaha, olisikin pitänyt arvata! Tänne ovat muutkin löytäneet, tuhahti Sauli. He pysähtyivät ja hiipivät lähemmäksi katsomaan. Sienipaikalla oli tosiaan ihmisperhe. Isällä oli sienikori ja sieniveitsi. Niillä on sienikori jo aika täynnä, sanoi Tintti. No, hyvä, että sienet menevät hyviin suihin, emmehän me niistä niinkään piittaa, vastasi Sini. Kaverukset päättivät pitää evästauon. Samalla he katselivat kantarelleja luupilla ja lueskelivat sienikirjasta erilaisista sienistä. Tässä lukee, että sienellä on hattu ja jalat, huudahti Tintti. Sini osasi kertoa, että punaisella kärpässienellä on oikein hieno punainen hattu, jossa on valkoisia täpliä. Lisäksi sillä on valkoinen kaulus tai rengas hatun alla. Kyllä minä kärpässienen ainakin tunnistan, sehän on myrkyllinen! huudahti Sauli. Mutta tiedättekö, että sienet ovat paljon suurempia kuin mitä me näemme, kysyi Sauli. Suurin osa sienestä on rihmastoa. Sienien rihmat hajottavat huonokuntoista ja etenkin kuollutta eloperäistä ainesta. Rihmojen ansiosta kuolleissa kasveissa ja eläimissä olleet ravinteet palaavat taas kasvien käytettäväksi. Niin tässä kirjassa sanotaan, opasti Tintti. Katsokaa, kuinka hienoja sieniä vieressäni on, Tintti huomasi. Ne muistuttavat kantarelleja, mutta ne ovat jotain muita. Ne näyttävät ihan ontoilta ja niissä on ruskeaa ja keltaista. Tutkitaanpa kirjasta, mitä ne oikein ovat! Teksti: THEA SALONEN Piirros: EVA-LOTTA KASTILAN Luontoristikko Ristikon vihjeet: 1. Sini ja Tintti tapasivat sellaisessa 2. Hyvä haju 3. Retkellä aina mukana 4. Sillä voi tutkia luontoa 5. Auttaa tunnistamisessa 6. Piikikäs kaveri 7. Mukana sieniretkellä 8. Retkellä maistuu aina 9. Sini on sellainen 10. Sientä maan alla 11. Sienestäjän teräase 12. Myrkyllinen sieni 13. Keltavahvero toiselta nimeltään 14. Kahden tähden tatti Ratkomalla ristikon saat selville minkä sienen Tintti löysi. Oikean vastauksen voit lähettää luontokoululle, os. Luontokoulu Sinitiainen, Riihimäen kaupunki, Pl 125, Riihimäki. Laita vastauksesi mukaan nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi, kaikkien vastanneiden kesken arvotaan luuppipalkinto.

11 Syyskuu Paprika on vuoden vihannes Kotisäilöjän paprikasalsa 2 vihreää paprikaa 2 punaista paprikaa 2 keltaista paprikaa 1 mieto chilipalko 3 sipulia 5 valkosipulinkynttä ja suikaloi tai silppua paprikat. Hienonna chili. Kuori sipulit ja valkosipulinkynnet. Halkaise sipulit ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Suikaloi valkosipulit. Siivilöi mausteliemi, kaada se takaisin kattilaan ja sekoita joukkoon etikka sekä kasvikset. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä miedolla lämmöllä noin 5 minuuttia. Jaa salsa kuumiin, hyvin pestyihin purkkeihin ja sulje muovitetuilla, kuumalla vedellä huuhdelluilla kansilla (etikka ruostuttaa tavalliset kannet!). Säilytä viileässä. Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry valitsevat joka vuosi vuoden vihanneksen. Valinnalla halutaan edistää kyseisen kasviksen käyttöä ja viljelyä. Tänä vuonna vuoden vihannekseksi on valittu paprika. Paprika on hyvä vitamiinilähde. Se sisältää muun muassa C- ja E-vitamiineja, A-vitamiinin esiasteita sekä B-ryhmän vitamiineja. Kasviksista paprika on yksi parhaista C- vitamiinin lähteistä. A-vitamiinia on eniten punaisessa paprikassa. Paprikalla on korkean karotenoidipitoisuuden ansiosta myös antioksidatiivisia vaikutuksia. Liemi: 2 dl vettä 3 dl sokeria 10 valkopippuria 10 maustepippuria (1 rkl sinapinsiemeniä) 5 kokonaista neilikkaa 2 laakerinlehteä 3 cm:n pala tuoretta inkivääriä 2 dl etikkaa Aloita valmistus liemen keitosta. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja sekoita siihen sokeri. Lisää joukkoon mausteet ja kuorittu inkiväärinpala. Keitä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Huuhtele paprikat ja chili, halkaise ne, poista siemenet

12 12 Luontoon ja sisälle liikkumaan! Riihimäki Loka-marraskuussa Hanki kestävät käyttölihakset kuntokampanja Suorituskortteja uimahallin kassalta. Ohjelmassa mm. laiteohjauksia uimahallin kuntosalilla. Liikkuva isäinpäivä koko perheen maksuton liikuntatapahtuma su klo Riihimäen urheilutalolla. Urheiluseurat järjestävät erilaisia liikuntapisteitä, joissa osallistujat saavat kokeilla eri lajeja. Seurojen ohjaajat ohjaavat, opastavat, avustavat, antavat vinkkejä ja ideoita sekä kannustavat yrittämään. Lajeina mm. temppurata, jalkapallo ja salibandy. Tammi-maaliskuussa Lumella liikkuen kuntokampanja Suorituskortteja kaupungintalon tietotuvasta ja uimalan lippuluukulta. Maksuton. Prosenttiuintikilpailu yrityksille ja yhteisöille. Maksullinen. Yhteistyössä RiUS:n kanssa. Temmellyspäivät ti ja ke klo Riihimäen urheilutalolla. Alle kouluikäiset sekä erityisluokkien oppilaat huoltajan kera. Luvassa on vilinää ja vilskettä eri liikuntavälineillä, mm. jättitrampoliinit, pallot, penkit, vanteet, tasapanotyynyt ja patjat. Sisäliikuntavaatteet ja tossut mukaan! Maksuton. Maaliskuussa Lumirieha Riuttan laskettelukeskuksessa. Ohjelmassa mm. laskettelua, pulkkamäki, seikkailurata, moottorikelkka-ajelua, kasvomaalausta, satuhahmoja, napakelkka ja puffetti. Tapahtuma pääosin maksuton. Päivä varmistuu myöhemmin. Maalis-huhtikuu Ui kesäksi kunto kampanja Suorituskortit uimahallin valvomosta. Touko-kesäkuussa Pyöräily palkitsee kuntokampanja Suorituskortteja kaupungintalon tietotuvasta ja uimalan lippuluukulta. Maksuton. Toukokuussa Pyörillä ilman moottoreita kuntokampanja (PIM) Hyvinkäätä vastaan Suorituskortteja kääntöpaikoilta ja Maksuton. Lisätietoja: Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksesta p , / Seija Hemmilä tai seija. Hausjärvi klo syksyinen liikuntatapahtuma Karan koululla (sauvakävelyä, kävelykoulu, kuntotestausta, leikkimielisiä kilpailuja, kahvio yms.). Sopii koko perheelle, osallistuminen maksutonta Valvoline-ralli. Huoltopiste Hausjärven yläasteella, yleisölle maksuton uintimatka Nokian kylpylähotelli Edeniin, ilmoittautumiset liikuntatoimistoon, uintimatka Turun Caribiaan, ilmoittautumiset liikuntatoimistoon, klo Kuutamohiihto Ryttylän Ykslammella, maksuton tapahtuma koko perheelle, hiihdon lisäksi avantouintia, pulkkamäki, tikkupullan paistoa yms klo Kallen laturetki, kuntohiihtotapahtuma koko perheelle, maksuton, reitti kulkee Hikiän ja Oitin välissä. Lisätietoja: Jari Kovanen, puh , Loppi Poronpolku, tapahtumakeskuksena Lopen Riihisalo. Matkat 5 km, 13 km, 18 km, 24 km, 30 km. Lähdöt reiteille klo Osallistujat vakuutettu. Kunniakirjat kaikille. Lisätietoja tapahtumasta Sisko Keskitalo, puh Lisätietoja: Liisa Lähteenkorva, puh Syyskuu 2005 Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille) Toimitus ja ilmoitukset: Ekokaari, Uusi Herajoentie 143, RIIHIMÄKI puh , , faksi Toimituskunta: Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö Pirjo Siik Hausjärven vs. ympäristösihteeri Thea Salonen Luontokoulu Sinitiaisen luontokoulunopettaja Silja Sarkkinen Hämy-hankkeen projektipäällikkö Juha Viinikka Lopen ympäristöpäällikkö Päätoimittaja: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Taitto: Sirpa Kekkonen Jakelu kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy 2005 Seuraava Ekokaari ilmestyy toukokuussa 2006 Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN Levät kuriin talousvesitalkoilla! Haja-asutusalueilla olevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyn saattaminen kuntoon on tärkeä keino, kun torjutaan vesistöjen rehevöitymistä. Rehevöityminen näkyi tänäkin kesänä Itämeren ja monien järvien voimakkaina leväkukintoina. Suuri osa pysyvän hajaasutuksen jäteveden käsittelylaitteista on vanhentuneita tai ne toimivat ympäristönsuojelun kannalta puutteellisesti. Haja- ja loma-asutuksen jätevedet ovat valtakunnallisesti tarkasteltuina maatalouden jälkeen suurimpia vesistöjen fosforikuormittajia yhdessä teollisuuden kanssa. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä koskeva asetus tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Asetuksen mukaan jätevesien käsittelyjärjestelmien täytyy kaikissa kiinteistöissä olla vuoteen 2014 mennessä puhdistusteholtaan riittäviä. Ravinnekuormituksen vähentäminen haja-asutuksen jätevesistä on yksi merkittävimpiä tavoitteita Itämeren ja sisävesien suojelun toimenpideohjelmassa, joka uudistettiin juhannuksen alla. Kun oikeutetusti vaaditaan tehokkaampia toimia Itämeren puolesta, ne koskettavat meitä kaikkia.

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä,

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä, Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Ekopiste on kuluttajan arvostama palvelu Tutkimuksen

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Tuottajavastuuiltapäivä

Tuottajavastuuiltapäivä Tuottajavastuuiltapäivä 3.11.2016 Tuottajayhteisön näkökulma Kyösti Pöyry / Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy Tuottajavastuu ja tuottajayhteisöt Tuottajavastuu on jätelaissa (6. luku) kohdistettu

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

Ympäristöasiat taloyhtiössä

Ympäristöasiat taloyhtiössä Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 8.12.2016 8.00 Aamiainen 9.00 Tervetuloa! Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Iida Miettinen ja Virpi Leppälä 10.00 Energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

KIELOTIE -NIMISEN ASEMAKAAVATIEN PERUSKORJAUS / PÄÄLLYSTÄMINEN SEKÄ VALAISTUKSEN UUSIMINEN

KIELOTIE -NIMISEN ASEMAKAAVATIEN PERUSKORJAUS / PÄÄLLYSTÄMINEN SEKÄ VALAISTUKSEN UUSIMINEN Tekninen lautakunta 62 23.08.2011 Tekninen lautakunta 73 20.09.2011 KIELOTIE -NIMISEN ASEMAKAAVATIEN PERUSKORJAUS / PÄÄLLYSTÄMINEN SEKÄ VALAISTUKSEN UUSIMINEN TELA 62 TELA 53 TELA 32 TELA 22.02.2011 8

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä TEKNINEN: 805 /2013 1 4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä asiassa Rovaniemen kaupungin teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Omakotitalon rakentajanopas

Omakotitalon rakentajanopas opas Omakotitalon rakentajanopas Muistathan, että rakennuslupa tulee hakea vuoden kuluessa kunnan tontin varaamisesta, ja rakentaminen tulee aloittaa kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Asiantuntijat

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet 2 Sijainti Siirin tontit sijaitsevat n. 5 km keskustasta itään. Alue sijaitsee aivan Harvoilanmäen asuntomessualueen vieressä. Asuntomessualue avasi Siirin uuden asuinalueen. Kaikkiaan Siirin alueelle

Lisätiedot

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset

Lisätiedot

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA MUSTIKKAHAAN HUOLTO OY Versio 2016 OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiölaki 5. luku 2, osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle,

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen toimi TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE JA NIIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITE TOIMENPIDE TOTEUTUMINEN

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen toimi TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE JA NIIDEN TOTEUTUMINEN TAVOITE TOIMENPIDE TOTEUTUMINEN TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekla 16.6.2015 29, liite no 10 Tekninen toimi TOIMINNALLISET TAVOITTEET TALOUSARVIOVUODELLE JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Lapinlahden terveyskeskuksen peruskorjauksen jatkaminen Alapitkän

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT

TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavamääräykset ovat erillisinä liitteinä. Korttelin 45085 tontit 12

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 SISÄLTÖ 1 ' Toiminta-ajatus... 3 2 ' Päävastuualueen toimielimet, tulosalueet ja jäsenmäärä... 3 3 ' Toimielimen ratkaisuvalta...

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU www.rinkiin.fi PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO-seminaari 18.2.2016 Savonia-ammattikorkeakoulu, Opistontie 2 Kuopio Jari Koivunen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS RINKI OY

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä Liikkuva koulu Paasitorni 1.12.2016 Palvelujohtaja Mika Mäkelä Aika ennen https://www.youtube.com/watch?v=gsaalcjnns Liikkuva koulu laajenee kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä HENKILÖSTÖ TAITOJEN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

OIKAISUVAATIMUS VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSEEN KIINTEISTÖN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ (MYLLYLÄ TEIJO) MÄNTYHARJU

OIKAISUVAATIMUS VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSEEN KIINTEISTÖN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ (MYLLYLÄ TEIJO) MÄNTYHARJU Teijo Myllylä Syväsuontie 10 46800 Myllykoski Kymen jätelautakunta Valtakatu 33 45700 Kuusankoski OIKAISUVAATIMUS VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSEEN KIINTEISTÖN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ (MYLLYLÄ TEIJO) MÄNTYHARJU

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille. kevätlukukausi 2017 *****

Lokkiposti. Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille. kevätlukukausi 2017 ***** Lokkiposti Porvoon luontokoulun uutiskirje varhaiskasvattajille kevätlukukausi 2017 ***** Uutiskirjeestä lähetetään päiväkoteihin yksi kappale. Laitathan kirjeen näkyvälle paikalle kiitos! Kirje on myös

Lisätiedot

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto Neuvoja Miia Jylhä 31.102014 Turun Seudun Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon palvelutehtävät

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon Savukosken kunta ja Kuitua Pohjoiseen-hanke ovat käynnistäneet kartoituksen kiinnostuksesta liittyä alueelle mahdollisesti rakennettavaan valokuituverkkoon. Kyselyyn vastaaminen ei sido mihinkään. Kyseessä

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä Savo-Pielisen jätelautakunta Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä 13.11.2015 Sisällys Yleistä jätehuoltomääräyksistä... 2 Jätehuoltoon liittyminen... 3 Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöiltä...

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016 Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt vuoden 2016 jätetaksan 15.12.2015 sekä määrännyt sen tulemaan voimaan 1.1.2016 alkaen. 1 JÄTETAKSAN PERUSTEET Jyväskylän kaupunki

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille 2015 Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Kangasalan kestävän liikenteen toiminta Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Tarjoukset on pyydetty klo mennessä ja määräaikaan mennessä saadut tarjoukset on avattu , mistä erillinen avauspöytäkirja.

Tarjoukset on pyydetty klo mennessä ja määräaikaan mennessä saadut tarjoukset on avattu , mistä erillinen avauspöytäkirja. Puumala Ote pöytäkirjasta 3/2015 1 (7) 30 Pirttimäen metsätien rakentaminen PuuDno-2015-255 Valmistelija / lisätiedot: Kimmo Hagman kimmo.hagman@puumala.fi Liitteet 1 Pirttimäen metsätien kartat 2015.pdf

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Kaupan kohde on asemakaavan mukaista sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta YS sekä lähivirkistysaluetta VL.

Kaupan kohde on asemakaavan mukaista sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta YS sekä lähivirkistysaluetta VL. KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS alustava luonnos Sopimusosapuolet Myyjä Saarijärven kaupunki (0176975-1) Sivulantie 11 43100 Saarijärvi Ostaja Rakennus Kujala Oy (0843888-3) Soijinmäentie 2 43220 Mahlu Kaupan

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN

Lisätiedot

Rakennuttajan vastuu ja päätöksenteko

Rakennuttajan vastuu ja päätöksenteko Rakennuttajan vastuu ja päätöksenteko Rakentamiseen ryhtyvän on tiedettävä, ja paljon!! On tunnettava rakentamista ohjaava lainsäädäntö, rakentamismääräykset, paikallinen rakennusjärjestys, hyvän rakentamistavan

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Kokemuksia ympäristönsuojelun yhteistyöstä Oulun seudulla

Kokemuksia ympäristönsuojelun yhteistyöstä Oulun seudulla Kokemuksia ympäristönsuojelun yhteistyöstä Oulun seudulla Ympäristönsuojelupäivät, Lammi 2007 Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristövirasto 1 Oulun seudun ympäristöviraston toimialue 2 YHTEISESTI SUUNNITELTU

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 B-2170 Merkkivalojen selitys Keltainen merkkivalo (1) Alilämpötilan näyttö Punainen merkkivalo (2) Tyhjän säiliön näyttö STOP MAHDOLLISET VIAT Jos laite ei toimi moitteettomasti,

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008. V u o s i 2008

JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008. V u o s i 2008 KIRKKONUMMEN KUNTA Kunnallistekniset palvelut Liite Yt 2/22.11.2007 JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008 Jätetaksa V u o s i 2008 Kunnanvaltuuston päätös 35/28.2.1991,

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, AR/2014 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 LIITOSLAUSUNTO Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia Tilattava Oulun

Lisätiedot