Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos ja kehitysmahdollisuudet. Esa Storhammar
|
|
- Miina Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos ja kehitysmahdollisuudet Esa Storhammar
2
3 Sisällys Kuviot ja taulukot Johdanto Taustaa Talousnäkymät Tavoitteet Toteutus Jyväskylän seudun elinkeinorakenne Jyväskylän seudun toimialojen osuudet Jyväskylän seudun tuotannon kasvu shift-share-analyysi Jyväskylän seudun elinkeinotoiminnan kehitys 2005/ Jyväskylän seutu yritysympäristönä yrityshaastattelut Yritystoiminnan kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät Yritysten lähivuosien kehitysnäkymät Jyväskylän seutu yritysympäristönä Lopuksi Lähteet Liitteet... 19
4 Kuviot ja taulukot Kuvio 1 Toimialojen tuotannon osuudet Jyväskylän seutukunnassa Kuvio 2 Teollisuustoimialojen tuotannon osuudet yksityisen sektorin tuotannosta Jyväskylän seutukunnassa Kuvio 3 Jyväskylän seudun jalostuksen toimialojen sijaintiosamäärät ajanjaksolla Kuvio 4 Päätoimialojen liikevaihdon kehitys ajanjaksolla /ensimmäinen neljännes, 2010=100. Kuvio 5 Päätoimialojen henkilöstömäärän kehitys ajanjaksolla /ensimmäinen neljännes, 2010=100. Kuvio 6 Päätoimialojen liikevaihdon osuuksien kehitys ajanjaksolla Taulukko 1 Jyväskylän seutukunnan toimialojen tuotannon kasvu , shift-shareanalyysi, milj. 1
5 1 Johdanto 1.1 Taustaa Vuonna 2009 alkanut talouden taantuma vaikutti voimakkaasti maihin, joiden talouden riippuvuus investointitavaroiden viennistä ja maailmanlaajuisista tuotantoverkostoista oli suuri. Tällaisia ovat erityisesti korkean teknologian tuotantoon erikoistuneet maat, jollainen Suomikin oli. Selvitykset osoittavat, että talouskriisi vaikutti voimakkaammin sellaisten toimialojen tuotantoon ja ulkomaankauppaan, joiden toimintatapaa voidaan kuvata verkostomaiseksi. Kerrannaisvaikutukset tällaisilla toimialoilla ovat suuret, mikä näkyy talouden kasvuvaiheessa keskimääräistä nopeampana kasvuna ja kriisin koittaessa tavallista nopeampana kansainvälisen kaupan ja tuotannon supistumisena. Keski-Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui haavoittuvaksi. Vienti laski voimakkaasti ja tästä seurasi viennistä riippuvien toimialojen tuotannon romahtaminen. Suomen ja (erityisesti) Keski-Suomen toipuminen taloudellisesta taantumasta on ollut hidasta ja vaikeaa. Keskeisiä kysymyksiä ovat: missä määrin tämä johtuu tuotanto- ja toimialarakenteesta ja se, muuttuiko tuotanto- ja toimialarakenne pysyvästi, ja millaisia ovat tulevien vuosien kasvunäkymät? 1.2 Talousnäkymät 2015 Viime aikojen ennusteissa talouden kehityksestä kuluvana vuonna ja ensivuonna on nähtävissä lievä muutos positiivisempaan suuntaan. Suomen talouden uskotaan kasvavan hiukan kuluvana vuonna edelliseen vuoteen nähden. Myös vuonna 2016 arvioidaan talouden kasvavan. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Ely -keskusten syksyllä julkaisemassa arviossa nähdään Keski-Suomen maakunnan elinkeinotoiminnassa positiivisia merkkejä keskeisten toimialojen osalta. Teknologiateollisuuden viennin kasvu näyttää jatkuvan myös tänä vuonna. Erityisesti Valmetin Rautpohjan tehtaan osalta tilanne näyttää uusien tilausten myötä hyvältä. Metsäteollisuuden liikevaihdon hienoisen elpymisen ohella lisäodotuksia alan tulevai- 2
6 suuteen luo erityisesti Äänekosken uuden tehtaan rakentaminen. Tällä investoinnilla on vaikutusta metsätalouden ja kuljetusten yritystoimintaan ja näiden alojen työllisyyteen. Odotuksia on myös uuden biotuotetehtaan mahdollistamaan jatkojalostustoiminnan osalta. Positiiviset merkit alueen elinkeinotoiminnan elpymisestä usean taantumavuoden jälkeen eivät kuitenkaan ole tuonut helpotusta alueen työttömyyteen, joka on edelleen suhteellisen korkealla tasolla. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää viivettä, joka työllisyyden muutoksissa näkyy talouden kääntyessä laskuun tai kasvuun. 1.3 Tavoitteet Tarkastelun kohteena on Jyväskylän kaupungin ja sen lähialueiden elinkeinorakenteen kehitys Erityisesti kiinnostuksen kohteena ovat alueen toimialarakenteen ja yritysrakenteen muutokset ja niihin vaikuttaneet tekijät. Selvityksessä analysoidaan seutukunnan elinkeinotoiminnan kehitysnäkymiä ja yritystoiminnan tilaa, kilpailuasemaa ja muutosta. Vertailu koko maan ja vastaavien kaupunkiseutujen kehitykseen tarjoaa lisäinformaatiota Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutoksesta ja kehitysedellytyksistä. Tavoitteena on tuottaa tilastoaineistoon perustuva analyysi elinkeinorakenteen kehityksestä sekä tämän analyysin ja toteutettavien haastattelujen/kyselyn pohjalta luoda kuva alueen elinkeinorakenteen tulevasta kehityksestä ja kehitysmahdollisuuksista. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa informaatiota, jota voidaan käyttää elinkeinotoiminnan kehittämisen suunnitteluun, seurantaan, ennakointiin ja kehittämistoiminnan päätöksenteon tukena. 1.4 Toteutus Selvityksen aineistona käytetään tilastokeskuksen elinkeinotoimintaa kuvastavia tilastoja kuten yritys-, teollisuus-, toimiala- ja työvoimatilastot sekä Jykesin keräämiä yritystoimintaa koskevia aineistoja. Tilasto ym. kirjallisten aineistojen antamaa kuvaa täydennetään toimeksiantajan kanssa sovittujen yrityshaastattelujen /-kyselyn pohjalta. Haastattelujen pohjalta pyritään saamaan kuva alueen yritystoiminnan tulevasta kehityksestä ja sen edellytyksistä. 2
7 Tilastokeskuksen tuottamista tilastoista lasketaan erilaisia indikaattoreita, joiden pohjalta voidaan arvioida seutukunnan elinkeinotoiminnassa tapahtuneita muutoksia 2000-luvulla ja erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toimialojen osuuksien muutosten lisäksi niille lasketaan sijaintiosamäärät, jotka kertovat alueen toimialojen vahvuutta verrattuna koko maan lukuihin. Tilastoaineistoja analysoidaan myös shift-share-analyysilla, jonka avulla alueiden elinkeinotoiminnan muutokseen vaikuttaneita tekijöitä voidaan eritellä trendikomponenttiin, rakennekomponenttiin ja alue/kilpailukykykomponenttiin. Tilastoaineistojen ja haastattelujen lisäksi hankkeessa seurattiin ajankohtaisia julkistuksia, joissa sivuttiin selvityksen aihepiiriä (suhdanne-ennusteet; taloudellista, alueellista ja toimialojen kehitystä koskevat julkaisut). 3
8 2 Jyväskylän seudun elinkeinorakenne Tässä luvussa tarkastellaan Jyväskylän seudun toimialarakenteen muutoksia tilastokeskuksen tilastojen pohjalta: aluetilinpidon toimialatilastot, suhdannepalvelun alueelliset kehitystrendit. 2.1 Jyväskylän seudun toimialojen osuudet Toimialojen osuudet ja niissä tapahtuneet muutokset kuvaavat elinkeinorakenteessa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Kuviossa 1 on esitetty toimialojen osuudet Jyväskylän seudun bruttotuotoksesta. Merkittävin muutos toimialojen osuuksissa on metalliteollisuuden osuuden huomattava lasku 2000-luvun alun reilusta 25 prosentista alle 15 prosenttiin. Metalliteollisuuden tuotannon määrässä tapahtui laskua jo vuosien aikana, mutta tuotanto kääntyi hetkellisesti nousuun vahvan kasvun vuosina Julkisen sektorin osuus on tarkastelujaksolla kasvanut noin 2 prosenttiyksikköä ja palvelut kaikkiaan noin 7 prosenttiyksikköä. Tosin sanoen niin yksityisten kuin julkisten palvelujen osuus tuotannosta on kasvanut jalostuksen osuuden pudotessa seutukunnan tuotannosta. Selkeimmin osuuttaan palveluissa ovat kasvattaneet kiinteistö- ja yrityspalvelut sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Kiinteistö- ja yrityspalvelujen toimiala on pääosin yksityisiä palveluja (noin 90 %) ja terveys- ja sosiaalipalvelut puolestaan julkisia palveluja (noin 75 %). Yksityiset palvelut ovat kasvaneet myös terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla ja kasvattanut hiukan osuuttaan alan palveluista. Teollisuustoimialojen osalta kehitys näkyy selvemmin kuviossa 2. Metalliteollisuuden osuus yksityisen sektorin tuotannosta on laskenut tarkastelujaksolla yli 30 prosentista noin 15 prosenttiin. Saman ajanjakson aikana muu teollisuus osuus on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi, noin 6 prosentista reiluun 10 prosenttiin. 4
9 Osuus, % 30 Toimialojen osuudet bruttotuotoksesta , Jyväskylän seutukunta 01 Maatalous ja metsästys 02_03 Metsätalous ja kalatalous 10_12 Elintarviketeollisuus ym _18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen 24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) 20 41_43 Rakentaminen 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 49_53 Kuljetus ja varastointi 15 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta _68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. ( _82) 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 5 85 Koulutus 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta _98 Kotitalouspalvelut Kuvio 1 Toimialojen tuotannon osuudet Jyväskylän seutukunnassa
10 Osuus, % 35 Teollisuustoimialojen osuudet yksityisen sektorin tuotannosta , Jyväskylän seutukunta _12 Elintarviketeollisuus ym _18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen _30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) Kuvio 2 Teollisuustoimialojen tuotannon osuudet yksityisen sektorin tuotannosta Jyväskylän seutukunnassa Sijaintiosamäärät kertovat toimialojen merkittävyydestä ja niiden kehityksestä koko alaan verrattuna. Sijaintiosamäärän arvo 1 kertoo toimialan alueella olevan tuotannoltaan samaa tasoa kuin valtakunnallisesti: yli yhden arvot merkitsevät sitä, että toimialan osuus alueen tuotannosta on korkeampi kuin koko maassa ja alle yhden arvot puolestaan osoittavat toimialan osuuden olevan alempi kuin koko maassa. Muutokset sijaintiosamäärissä osoittavat, miten toimialojen osuus alueella muuttuu verrattuna koko maassa tapahtuneeseen osuuden muutokseen. 6
11 Sijaintiosamäärä 1,6 Jalostuksen sijaintiosamäärät , Jyväskylän seutukunta (1=osuus sama kuin koko maassa) 1,5 1,4 1,3 1,2 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0,6 16_18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen 24_30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) 41_43 Rakentaminen 0,5 0,4 0,3 0, Kuvio 3 Jyväskylän seudun jalostuksen toimialojen sijaintiosamäärät ajanjaksolla Sijaintiosamäärät kertovat osin samaa tarinaa kuin toimialojen osuudetkin. Uuden ulottuvuuden luvut tuottavat sen suhteen kuinka vahva toimiala on alueella verrattuna koko maahan. Metalliteollisuuden tuotannon lasku on merkinnyt alan suhteellisen merkittävyyden laskua sijaintiosamäärän putoaminen noin 1,2 tasosta (korkeimmillaan yli 1,5) alle yhden (noin 0,9). Metsäteollisuutta seudulla on alun perinkin ollut vähemmän kuin maassa keskimäärin ja 2000-luvun aikana toimialan sijaintiosamäärä on lähes puoliintunut tarkastelujakson viimeisinä vuosina alan osuus on ollut hieman nousussa. Muun teollisuuden vahva nousu on kasvattanut näiden alojen osuuden lähemmäs maan keskiarvoa. Rakentaminen ja elintarviketeollisuus ovat seudulla voimakkaampia kuin koko maassa. 7
12 2.2 Jyväskylän seudun tuotannon kasvu shift-share-analyysi Shift-share-analyysin avulla tarkastellaan alueellista kehitystä suhteessa valtakunnalliseen kehitykseen. Analyysin avulla voidaan arvioida alueiden elinkeinotoiminnan muutokseen vaikuttaneita tekijöitä: missä määrin toimialojen kehitykseen vaikuttaa yleinen trendi ja missä määrin kehityksen takana on rakenteelliset tai alueelliset tekijät. Tarkastelun ongelmana voidaan pitää sitä, että koko maassa tapahtunut kehitys 2008/2009 alkaneen laman aikana on ollut varsin heikkoa merkittävimmillä toimialoilla. Nämä suuret toimialat ovat olleet myös Jyväskylän seudulla vahvoja. Vertailut muiden vastaavien kaupunkiseutujen tuloksiin lisää mahdollisuuksia tulosten tulkintaan. Taulukko 1 Jyväskylän seutukunnan toimialojen tuotannon kasvu , shift-shareanalyysi, milj. Toimiala Komponentit Kansantalous milj. Rakenne milj. Alue milj. 01 Maatalous ja metsästys _03 Metsätalous ja kalatalous _12 Elintarviketeollisuus ym _18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen _30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) _43 Rakentaminen _47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus _53 Kuljetus ja varastointi _56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta _63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu _66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta _68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta... ( _82) Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus _88 Terveys- ja sosiaalipalvelut _96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta _98 Kotitalouspalvelut Yhteensä ,31-1,23-2,47 8
13 Analyysin tuloksiin vaikuttavat valitut ajanjaksot, jotka tuottavat hieman erilaiset tulokset eri komponenttien vaikutuksesta alueen toimialojen kehitykseen. Aikavälillä Jyväskylän seutukunnan rakenne ja aluekomponentit ovat positiivisia tosin merkittävin selittäjä kehitykselle on talouden yleinen kehitys (liitetaulukko 1). Huomattava seikka myös tältä ajanjaksolta on suurten teollisuustoimialojen negatiiviset luvut niin rakenne- kuin aluekomponentin osalta. Taulukossa 1 on esitetty Jyväskylän seutukunnan shift-share-analyysin tulokset ajanjaksolta Taantuman ensimmäisten 4 vuoden aikana Jyväskylän seutukunta alueena ei ole tarjonnut talouden kasvulle positiivista vaikutusta. Alueen vahvojen toimialojen rakenne- ja alue-/kilpailukykykomponentit ovat selvästi negatiivisia, mikä näkyy myös alueen koko talouskehitystä kuvastavissa tuloksissa. Kun otetaan huomioon koko maassa tapahtunut kehitys, voidaan analyysin tulosta pitää jopa saatuja lukemia huonompana. Vertailut muiden kaupunkikeskusten tuloksiin (Liitetaulukot 2 4) vahvistavat osin kuvaa alueen toimialarakenteen ja kilpailukyvyn heikkoudesta tarkastelujaksolla. Seinäjoen ja Kuopion alueiden kehityskuva tällä ajanjaksolla on selvästi positiivisempi. Vaasan seudun osalta on nähtävissä samanlaiset ongelmat kuin Jyväskylän seudulla. Vuoden 2013 jälkeen tapahtunut kehitys voisi antaa toisenlaisen kuvan alueiden taloudellisesta kasvusta. Tätä näkemystä tukee ennen kaikkea tiedot Jyväskylän ja Vaasan vahvojen yritysten elpymisestä viime vuosina. 2.3 Jyväskylän seudun elinkeinotoiminnan kehitys 2005/ Tilastokeskuksen suhdannepalvelun tuottamat seudun päätoimialojen (teollisuus, rakentaminen, kauppa ja muut palvelut) kehitystrendit tarjoavat mahdollisuuden tarkastella alueen elinkeinotoiminnan viimeaikaista kehitystä, aina tämän vuoden ensimmäiselle neljännekselle saakka. Tässä kappaleessa tarkastellaan liikevaihdon ja henkilöstön kehitystrendejä vuosina ja lisäksi liikevaihdon euroestimaatin (lähde Keski-Suomen liitto) avulla päätoimialojen osuuden muutosta ajanjaksona
14 Indeksi Liikevaihdon kehitys päätoimialoittain , Jyväskylän seutu (2010=100) A-X Kaikki toimialat C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S) 80 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q Kuvio 4 Päätoimialojen liikevaihdon kehitys ajanjaksolla /ensimmäinen neljännes, 2010=100. Liikevaihdon kehitys vuodesta 2010 on ollut muiden kuin teollisuuden osalta positiivista. Voimakkaimmin kasvua on tapahtunut rakentamisessa ja muissa palveluissa. Tukku- ja vähittäiskauppa on ollut 2011 lähtien melko samalla tasolla. Teollisuuden liikevaihdon kehityksessä on havaittavissa käänne positiiviseen suuntaan viime vuonna (2014). Positiiviset uutiset teollisuuden tilauksista viime ja tänä vuonna alkavat näkyä toimialan liikevaihdon kasvutrendissä. Keski-Suomen aikajana 3/2015 osoittaa, että keskeisten teollisuusalojen, teknologia- ja metsäteollisuus, positiivinen kasvu on jatkunut myös 2015 toisella neljänneksellä. Myös rakentamisen ja palveluiden toimialojen liikevaihdon kehitys maakunnassa, matkailua lukuun ottamatta, osoittaa positiivista kehitystä. 10
15 Indeksi Henkilöstömäärän kehitys päätoimialoittain , Jyväskylän seutu (2010=100) A-X Kaikki toimialat C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S) Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q Kuvio 5 Päätoimialojen henkilöstömäärän kehitys ajanjaksolla /ensimmäinen neljännes, 2010=100. Päätoimialojen henkilöstömäärien kehitys tarkastelujaksolla on myös positiivinen, mutta hieman liikevaihdon kasvutrendiä maltillisempaa. Teollisuuden henkilöstömäärä on jopa edelleen laskusuunnassa liikevaihdon positiivisesta käänteestä huolimatta. Syynä tälle on osin luultavasti viive, joka syntyy vajaalla kapasiteetilla toimineen alan päästessä kasvuun. Kyseessä voi olla lisäksi tuottavuuden paranemisen vaikutus teollisuuden työllistävyyteen. Euroestimaattien avulla edellä tarkastelluista kehitystrendiä kuvaavista luvuista voidaan laskea mm. päätoimialojen osuudet ja niissä tapahtuneet muutokset. 11
16 Osuus, % 40 Päätoimialojen liikevaihdon osuus Jyväskylän seutukunta C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa Muut palvelut (H, I, J, L, M, N, R, S) Vuosi Kuvio 6 Päätoimialojen liikevaihdon osuuksien kehitys ajanjaksolla Kuten aiempienkin tulosten mukaan oli odotettavissa, on teollisuuden liikevaihdon osuus kaikkien alojen liikevaihdosta laskenut selvästi lamaa edeltävistä luvuista: yli 35 % osuudesta alle 25 prosentin osuuteen. Muiden palvelujen osuus puolestaan on kasvanut lähes 5 prosenttiyksikköä. Myös rakentamisen liikevaihdon osuus on noussut selkeästi. Edellä tarkasteltu liikevaihdon kehitystrendi osoittaa, että teollisuuden liikevaihto on kääntynyt kasvuun viime vuonna, mutta aiemman osuuden saavuttaminen vaatisi talouden kääntymistä selvään nousuun ja teollisuustuotteiden viennin palaamista lamaa edeltävälle tasolle. 12
17 3 Jyväskylän seutu yritysympäristönä yrityshaastattelut 3.1 Yritystoiminnan kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät Tilastoaineiston antamaa kehityskuvaa täydennettiin yrityshaastatteluilla. Haasteltavat valittiin seudun suurimmista yrityksistä (8 haastattelua) ja lisäksi haastateltiin muutama uusien alojen yritystoiminnassa mukana olevaa henkilöä (3 haastattelua). Tarkoituksena oli saada kuva yritystoiminnan lähivuosien kehityksestä ja sijaintialueen merkityksestä tapahtuneeseen ja tulevaan kehitykseen. Yrityshaastattelujen teemoina olivat: yritysten sen toimialan aiempi ja tuleva kehitys ja siihen vaikuttaneet/vaikuttavat tekijät, Jyväskylän seudun merkitys tapahtuneessa ja tulevassa kehityksessä, Jyväskylän seudun positiiviset ja negatiiviset tekijät yrityksen toiminnan kannalta sekä mahdolliset seudulta puuttuvat asiat, jotka yrityksen toiminnan kannalta olisivat oleellisia (ks. liite 5). Yrityshaastattelujen antama kuva menneestä kehityksestä on hyvin samankaltainen kuin tilastoista voidaan nähdä. Vuonna 2009 alkanut taantuma on vaikuttanut teollisuusyritysten toimintaan voimakkaasti. Teknologiateollisuuden toimiala ei ole vieläkään toipunut romahduksesta. Positiivista on se, että alan suurien yritysten liikevaihto on kääntynyt kasvuun ja yritysten henkilöstön määrä on myös kasvanut. Keskeisenä tekijänä kasvussa on markkinoiden elpyminen. Sijaintialueen vaikutus tapahtuneeseen kehitykseen nähdään hyvin vähäisenä. Yritysten onnistuneet strategiset linjaukset tuotannon uudelleen suuntaamiseen ovat myös toimipaikkojen onnistumisen taustalla. Monitoimipaikkaisissa yrityksissä tehdyillä strategisilla linjauksilla on huomattava vaikutus yksittäiseen toimipisteeseen. Yritysten sijainnilla Jyväskylän seudulla ja niiden aiemmalla kehityksellä voidaan nähdä merkitystä tapahtuneissa muutoksissa. Alueen yritysten aiempi tuotanto/tuotteisto ja alalla kertynyt osaaminen ovat vaikuttaneet seudulla sijaitsevien toimipaikkojen vahvistumiseen. Ohjelmistoalalla talouden lama ei ole vaikuttanut samalla tavalla kuin teollisuudessa. Yritysten liikevaihto on ollut kasvussa kasvua vähän tai kohtalaisesti. Digitalisoinnin tuoma vaikutus heijastuu alan toimintaan. Yrityksien kasvun saavuttamiseksi niissä on jouduttu kuitenkin tekemään muutoksia toiminnassa, tuotteissa ja palveluissa. Jyväskylän seutu tarjoaa 13
18 osaajia alalle: vahva alan koulutus ja Nokian jättämä perintö. ICT- alan toimijoita alueella on paljon (kriittistä massaa), mistä hyötyvät kaikki alan toimijat. Joidenkin ohjelmistopalveluiden osalta Jyväskylän seutu nähdään vaihtoehtoihin nähden hyvänä ympäristönä vähäisemmän kilpailun vuoksi. Uusien alojen (mm. peliala) historia alueella on lyhyt ja esimerkiksi peliala on vielä lähinnä toiminnan vakiinnuttamisen vaiheessa. Pelialalle uskottavuutta ovat tuoneet alan suuret yritykset, jotka ovat saavuttaneet kansainvälistä menestystä. Jyväskylässä pelialan infrastruktuurin rakentaminen on aloitettu muutama vuosi myöhemmin kuin kilpailevilla alueilla. Tämä näkyy pelialan yritystoiminnan kehityksessä: yritykset ovat pääosin pieniä, vasta aloittaneita tuotteita rakentavia yrityksiä. Jyväskylän uskotaan tarjoavan alalle suotuisan ympäristön: alalla osaavia ja motivoituneita tekijöitä sekä infrastruktuuri mm. alueen oppilaitokset ja EXPA, Yritystehdas ja GameLab. 3.2 Yritysten lähivuosien kehitysnäkymät Toisena teemana haastatteluissa oli yritysten kehitysnäkymät tulevina vuosina ja kehitykseen voimakkaimmin vaikuttavat tekijät. Vastauksista heijastui suhteellisen positiiviset odotukset lähivuosien kehityksestä. Pidemmän aikavälin kehityksestä sen sijaan vallitsee epävarmuus: muutokset maailmantaloudessa ja sen vaikutukset markkinoilla ovat vaikeita ennakoida. Teknologiateollisuudessa toimivien yritysten odotukset vaihtelevat nykyisen aseman säilyttämisestä reippaaseen kasvuun tulevina vuosina. Pääosin uskotaan yritysten hieman kasvavan nykyisestä seuraavien vuosien aikana. Myös alan työllisyyden voidaan arvioida paranevan, joskaan ei tuotannon kasvua vastaavasti. Markkinoiden kehityksen ohella oleellisena tekijänä kasvussa pidetään kilpailukyvyn säilyttämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Ohjelmistoalalla kasvun uskotaan jatkuvan tulevina vuosina, onhan kyseessä kasvava toimiala. Haastatellut uskovat myös oman yrityksensä pärjäävän myös yrityksessä tehtyjen ratkaisujen vuoksi. Kasvun yksi merkittävä lähde on digitalisoituminen, joka tarjoaa yrityksille kasvun mahdollisuuksia. Kansainväliset markkinat tarjoavat kasvua niille yrityksille, joiden kotimaisen asiakaskunnan keskuudessa kasvupotentiaali jo vähäisempää. 14
19 Pelialan kehityksen avainasioita ovat osaajien ja yritysten pysyminen Jyväskylän seudulla, rahoittajia ja rahoitusinstrumentteja, kiihdyttämön saaminen alan yrityksille. Tuotteen/yrityksen läpimurto toisi alalle nostetta, jolla olisi merkitystä koko alan kehitykselle. 3.3 Jyväskylän seutu yritysympäristönä Keskeisenä teemana yrityshaastatteluissa oli seudun tarjoamat mahdollisuudet yritysten kehitykselle ja /tai alueen yritystoiminnan kehitystä haittaavat tekijät. Siitä huolimatta, että sijainnilla ei nähty yleisesti ottaen olevan suurta merkitystä yritysten toiminnalle ja menestykselle, tuotiin haastattelussa esiin asioita, jotka nähtiin alueen eduiksi ja mahdolliseksi haitaksi yrityksen kehitykselle. Positiivisia tekijöitä Kaupungin osalta tärkeänä pidettiin sitä, että se tuottaa hyviä palveluja ja pitää huolta infrastruktuurista. Alueen oppilaitosten merkitys nostettiin esiin ennen kaikkea osaavan henkilöstön tuottajina. Myös yhteistyö oppilaitosten kanssa nähtiin positiivisena asiana. Jyväskylän seutua pidetään vetovoimaisena alueena, jonne saadaan rekrytoitua henkilöstöä myös muualta. Henkilöstön pysyvyys on hyvällä tasolla ja kustannusrakenne tietyiltä osin alempi kuin pääkaupunkiseudulla. Vetovoimaisuus edellyttää jatkossakin kaupungilta hyviä perusja vapaa-ajanpalveluja sekä hyvää asunto-/tonttitarjontaa. Tärkeänä alueellisena tekijänä yrityksille on se, että alueella on saman alan toimijoita, joiden kanssa voidaan tehdä yhteistyötä. Suurille yrityksille on tärkeää, että alueella on osaavia ja kilpailukykyisiä alihankkijoita etäisyydellä on merkitystä mm. kustannusten ja kontaktien vuoksi. Negatiivisia tekijöitä, puutteita ja kehitettävää Jyväskylän seudun huonona puolena tai kehitettävänä asiana pidetään liikenneyhteyksiä. Lentoliikenteen ongelmat nousivat esiin haastatteluissa. Epävarmuus on osin siirtänyt liikkumista muihin kulkuvälineisiin, lähinnä oman auton käyttöön. Lentoliikenteen säilyminen ja vakiintuminen olisi positiivista yritysten näkökulmasta. Myös muiden liikennemuotojen osalta toivottiin riittävän hyvien yhteyksien saamista ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja (mm. raideliikenteen kalleus tavarakuljetuksissa, valtateiden kunto ja paikallistiestön toimivuus). 15
20 Vaikka Jyväskylän seudun positiivisena puolena pidettiin alueen vetovoimaa, niin vetovoima huippuosaajien rekrytoimiseksi ei ole ollut riittävän hyvä asuminen, palvelut ja yhteydet pitäisi olla korkeammalla tasolla. Vaikka Jyväskylässä on vahvaa ICT-alan osaamista ja koulutusta, ei Jyväskylällä ole samanlaista alan imagoa kuten Oululla esiin nostettu Kyberturvallisuus edustaa alan näkökulmasta kapeaa erikoissektoria. Koulutusta pidetään alueen vahvuutena, mutta odotukset koulutuksen kehittämiseksi tulivat myös esiin. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön voimistaminen nähtiin tarpeelliseksi, jotta oppilaitokset voisivat vastata tuleviin osaamistarpeisiin. Yrityksissä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet niiden työvoiman osaamistarpeisiin, tulevina vuosina tarvitaan erilaista osaamista ja monialaosaamista aiempaa enemmän. Koulutukselta odotetaan nopeampaa reagoimista yritysten tuleviin tarpeisiin 3 vuotta on liiketoiminnan näkökulmasta liian pitkä aika. Pelialalla puutteena koulutuksessa nähdään graafisen koulutuksen puuttuminen alueelta, myös erikoistunutta businessosaamista tarvittaisiin. Yksittäisinä asioina haastatteluissa tuli esiin tilakysymyksiin liittyvät ongelmat. Tilakysymykset eivät ole hoituneet yhtä hyvin kuin muualla: Jyväskylän rakennuslupien- ja valvonnan byrokraattisuus, tilasopimusten muutokset, rakentamisen ja vuokrien hintataso. Toisaalta tilojen järjestymisen osalta tuotiin esiin myös positiivisia seikkoja. Positiivisten ja negatiivisten asioiden vaakakupissa näyttävät positiiviset asiat painavan enemmän. Negatiivisiksi koetut tekijät eivät ole sellaisia pysyviä asioita/tiloja, joihin ei voisi vaikuttaa ja parantaa aluetta yritysympäristönä näiden mainittujen tekijöiden osalta. 16
21 4 Lopuksi Tässä selvityksessä on tarkasteltu Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutosta olemassa olevan tilastoaineiston avulla. Jyväskylän seutua yritysympäristönä ja sen yritystoiminnalle tarjoamia hyviä ja huonoja puolia on selvitetty yrityshaastatteluilla. Tilastotarkastelun keskeinen tulos oli alueen teollisuuden osuuden selkeä lasku lamaa edeltävistä vuosista. Kuinka pysyvä teollisuuden osuuden lasku tulee olemaan, riippuu paljon tulevasta talouskasvusta keskeisillä markkina-alueilla. Palaako teollisuuden osuus aiemmalle tasolle on vaikea ennustaa valistunut arvaus on, että ei. Teknologiateollisuuden elpymisen myötä sen osuus voi tulevina vuosina kasvaa, mutta sisällöltään toimiala tulee olemaan erilainen kuin ennen lamaa. Jo tilastot osoittavat positiivisia merkkejä seudun teollisuuden ja yritystoiminnan elpymisestä viime vuosien aikana. Tätä asiaa vahvistavat tehdyt yrityshaastattelut. Merkittävänä asiana yritysten liikevaihdon kääntymisessä nousuun ovat markkinoiden elpyminen ja yritysten tekemät strategiset linjaukset, jotka ovat mm. vaikuttaneet positiivisesti Jyväskylän yksiköiden toimintaan. Seutukunnan osaava henkilöstö on merkittävä tekijä niin yritysten toiminnan uudelleen suuntaamisessa kuin tulevan kehityksen mahdollistavana resurssina. Yrityksissä tapahtuneet muutokset vaikuttavat niiden tarvitsemaan osaamiseen. Jo nyt yritysten työvoimassa on tapahtunut muutoksia ja tulevina vuosina yritykset tarvitsevat lisääntyvässä määrin osaamista, jonka tuottamiseen alueen oppilaitosten toivotaan reagoivan riittävän nopeasti ja joustavasti. Kaiken kaikkiaan yrityshaastatteluiden pohjalta tuli esiin positiivinen vire yritysten lähivuosien kehitysnäkymistä. Kaupungin positiivinen asenne ja aktiivisuus yritystoimintaa kohtaan pidettiin tärkeänä, vaikka alueen merkitys itse yritystoimintaan nähtiin pääosin vähäisenä. Kaupungin roolina pidetään ennen kaikkea hyvien palvelujen järjestäjänä ja infrastruktuurin rakentajana ja ylläpitäjänä. Tästä huolimatta kaupungin aktiivisuus ja vastaantulo yrityksille tärkeissä kysymyksissä nähdään tarpeellisena. 17
22 Lähteet ETLA (2015) Suhdannne, Vuosikirja 2015:2. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ss Honkatukia, J. & Ahokas, J. & Simola, A. (2014) Kriisin jälkeen Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuosina Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, VATT Tutkimukset 176/2014, Helsinki. Huovari, J. & Jauhiainen, S. & Kerkelä, L. & Esala, L. & Härmälä, V. (2014) Alueiden yritysja elinkeinorakenteen muutos. Työ- ja elinkeinoministerion julkaisuja, Alueidenkehittäminen 13/2014. Keski-Suomen liitto (2015) Keski-Suomen Aikajana 3/ Maliranta,M. & Mankinen, R.& Suni, P. & Ylä-Anttila, P. (2011) Suhdanne- ja rakennekriisi yhtä aikaa? Toimiala- ja yritysrakenteen muutokset taantumassa. ETLA, Keskusteluaiheita nro Nieminen, J. (2015) Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisut. Suomen virallinen tilasto (SVT): Aluetilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Tilasto: Alueellinen yritystoimintatilasto [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Keski-Suomen liitto. VVM (2015) Taloudellinen katsaus, syksy Valtionvarainministeriön julkaisu 32a/2015, Helsinki. 18
23 Liitteet Liitetaulukko 1 Jyväskylän seutukunnan tuotannon kasvu , shiftshare-analyysi Toimiala Komponentit Kansantalous Rakenne Alue 01 Maatalous ja metsästys _03 Metsätalous ja kalatalous _12 Elintarviketeollisuus ym _18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen _30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) _43 Rakentaminen _47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus _53 Kuljetus ja varastointi _56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta _63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu _66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta _68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta... ( _82) Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus _88 Terveys- ja sosiaalipalvelut _96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta _98 Kotitalouspalvelut Yhteensä , , ,
24 Liitetaulukko 2 Kuopion seutukunnan tuotannon kasvu , shiftshare-analyysi Toimiala Komponentit Kansantalous Rakenne Alue 01 Maatalous ja metsästys _03 Metsätalous ja kalatalous _12 Elintarviketeollisuus ym _18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen _30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) _43 Rakentaminen _47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus _53 Kuljetus ja varastointi _56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta _63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu _66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta _68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta... ( _82) Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus _88 Terveys- ja sosiaalipalvelut _96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta _98 Kotitalouspalvelut , , ,
25 Liitetaulukko 3 Seinäjoen seutukunnan tuotannon kasvu , shiftshare-analyysi Toimiala Komponentit Kansantalous Rakenne Alue 01 Maatalous ja metsästys _03 Metsätalous ja kalatalous _12 Elintarviketeollisuus ym _18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen _30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) _43 Rakentaminen _47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus _53 Kuljetus ja varastointi _56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta _63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu _66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta _68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta... ( _82) Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus _88 Terveys- ja sosiaalipalvelut _96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta _98 Kotitalouspalvelut , , ,
26 Liitetaulukko 4 Vaasan seutukunnan tuotannon kasvu , shiftshare-analyysi Toimiala Komponentit Kansantalous Rakenne Alue 01 Maatalous ja metsästys _03 Metsätalous ja kalatalous _12 Elintarviketeollisuus ym _18 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen _30 Metallien, metallituotteiden, elektroniikan, sähkölaitteiden, koneiden, laitteiden ja kulkuneu MUU_TEO Muu teollisuus (31_39+05_09+13_15+19_23 ) _43 Rakentaminen _47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus _53 Kuljetus ja varastointi _56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta _63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu _66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta _68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta PALV_YHDIST Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta... ( _82) Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus _88 Terveys- ja sosiaalipalvelut _96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta _98 Kotitalouspalvelut , , ,
27 Liite 5 Yrityshaastattelut Olen tekemässä selvitystä Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutoksesta 2000-luvulla ja yritystoiminnan kehitysmahdollisuuksista. Haastattelujen avulla pyrin saamaan yritysten näkemykset alueen yritystoiminnan kehityksestä, kehitykseen vaikuttavista tekijöistä erityisesti alueellisista tekijöistä, jotka edistävät tai haittaavat yritysten toimintaa. Millainen on toimialanne ja yrityksenne kehitys ollut viimeisen vuosikymmenen aikana ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet voimakkaimmin tähän kehitykseen? Onko yrityksenne sijainnilla Jyväskylän seudulla ollut merkitystä tapahtuneeseen kehitykseen/muutokseen? Millaiseksi arvioitte toimialanne ja yrityksenne tulevan kehityksen olevan (tämän vuosikymmenen lopun aikana)? ja Mitkä tekijät tulevat voimakkaimmin vaikuttamaan toimialanne ja yrityksenne tulevaan, tämän vuosikymmenen lopun aikana tapahtuvaan kehitykseen? Mitkä Jyväskylän seudun tekijät näette positiivisina yrityksenne kehityksen kannalta? Entä millaiset alueelliset tekijät haittaavat yrityksenne kehittymistä tulevina vuosina puuttuuko alueelta toimintoja, jotka olisivat yrityksenne kannalta oleellisia? Kiitos haastattelusta! 23
28 Liite 6 Yrityshaastattelut 1. Valmet Oyj Jari Vähäpesola, 2. Patria Oyj Jyrki Myyryläinen 3. Moventas Oy Marko Haapasalmi 4. Tieto Finland Carita Hirvonen 5. Komas Oy Antti Jokitalo 6. Landis+Gyr Oy Ari Tolonen 7. Protacon Oy Timo Akselin 8. Vapo Oy Tomi Yli-Kyyny Peliala, pilvipalvelut ym. 9. EXPA pj. Jonne Harja 10. AddInspiration Tuomas Roininen 11. Pardco Group Johannes Harju 24
29
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
LisätiedotPohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne
LisätiedotKymenlaakso ennusteet päivitetty
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste
LisätiedotKymenlaakso ennusteet
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2014
Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2016
Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä
Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2018
Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2017
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2015
Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne
Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne 30.9.2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 2/2017 julkaistaan huhtikuun alussa, tilanne 31.12.2016 Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 4/2017
Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan
LisätiedotMaakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta
Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen
LisätiedotJyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen
suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 3/2017
Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Tilanne 31.3.2017, julkaisuvapaa 4.7.2017 klo 10.00 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 3/2016
Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotPirkanmaan yritysbarometri I/2019
Pirkanmaan yritysbarometri I/19 Toukokuu 19 Markus Sjölund Taustatiedot Kyselyajankohta: 3.5. -15.5.19 Vastanneita 364, vastausprosentti 19 % Vastaajat yrityskoon mukaan: 1-9 44.1% - 49 31.9% - 249 17.4%
LisätiedotTyöpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen
LisätiedotAsiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista
Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
LisätiedotPäätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
Lisätiedotyrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto
n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5
LisätiedotVertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti
Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä
LisätiedotKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta
KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja
LisätiedotVertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna
Vertailu III-IV nelj. 2010 vs. III-IV nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus III-IV
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 1/2018
Keski-Suomen Aikajana 1/2018 Tilanne 30.9.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä heinä-syyskuussa vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2010
Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2011
Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 3/2017
Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Maakuntahallitus 25.8.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan lokakuun alussa
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 4/2016
Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2018
Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Tilanne 31.12.2017 #keskisuomi vakaan #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä 2017 vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto 2010= 125 120 Keski-Suomen
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2018
Keski-Suomen Aikajana 2/2018 Tilanne 31.12.2017 #keskisuomi vakaan #kasvunmaakunta kasvu jatkui hyvänä 2017 vientiteollisuus oivassa vedossa Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta
LisätiedotYt-tilastot Tytti Naukkarinen
Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
Lisätiedot- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen
Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotYT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA
YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3
LisätiedotKeski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen
Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
LisätiedotToimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa
Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen
LisätiedotVeli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen Tilanne 31.3.2019 Rakentamisen ja yksityisten palveluiden kasvu on jatkunut. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja kaupan alalla. Kovin kasvu oli Äänekosken ja Saarijärven-Viitasaaren
LisätiedotIisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015
Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotElinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
LisätiedotToimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla
Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)
Lisätiedot2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan
1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
LisätiedotVs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta
Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotTietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2017
Keski-Suomen Aikajana 2/2017 Tilanne 31.12.2016 #keskisuomi #kasvunmaakunta on totta, kovat kasvuluvut pöytään vuodelta 2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 3/2017 julkaistaan elokuun
LisätiedotKoko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen Tilanne 30.6.2019 Matkailun, kaupan ja palveluiden kasvu on jatkunut kohtuullisena. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja rakentamisessa. Kovin kasvu Saarijärven-Viitasaaren
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto
LisätiedotYT-TILASTOT Tytti Naukkarinen
YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotVarkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014
Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotUlkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia
Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 4/2018 Tilanne #keskisuomi #kasvunmaakunta Kasvun vauhti tasaantui hieman, mutta jatkui hyvänä alkuvuonna 2018.
Keski-Suomen Aikajana 4/2018 Tilanne 30.6.2018 #keskisuomi #kasvunmaakunta Kasvun vauhti tasaantui hieman, mutta jatkui hyvänä alkuvuonna 2018. Vienti vetää ja teknologiateollisuus kovin kasvaja Veli-Pekka
LisätiedotTyöpaikat Vaasan seudulla
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotTulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotNOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008
NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008
LisätiedotASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan
ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotKaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012
Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka
LisätiedotTILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 418-391 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI
LisätiedotKainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen
Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon
LisätiedotMe-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.
Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta
LisätiedotLAPIN SUHDANTEET 2016
LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja
LisätiedotTILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesä-/heinäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 367-447 TYÖTTÖMYYS-
Lisätiedot- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin
76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman
Lisätiedot