Kasvun ja oppimisen tuen polkuja Nastolassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvun ja oppimisen tuen polkuja Nastolassa"

Transkriptio

1 Kasvun ja oppimisen tuen polkuja Nastolassa Kasvun ja oppimisen tuen kehittämissuunnitelma Nastola 2013 Susanna Kulonen

2 Sisällys 1. Johdanto Kehittämissuunnitelmatyö Kolmiportaisen tuen käyttöönotto Kolmiportainen tuki valtakunnallisesti Varhainen tuki Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tilastoja Oppilasmäärän kehitys Nastolassa Oppimisen tuen tilastoja Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun/päivähoidon roolijako Kodin ja koulun/päivähoidon yhteistyömalli Erityisopettajat Kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) työnkuvaus ja sovitut käytänteet Nastolan varhaiskasvatuksessa Laaja-alaisen erityisopettajan työnkuvaus ja sovitut käytänteet Nastolan alakouluilla Laaja-alainen erityisopettaja yläkouluissa Oppimisen tuen järjestäminen Nastolassa Varhainen tuki Varhainen tuki käytännössä Tuen portaat varhaiskasvatuksessa Yleinen tuki varhaiskasvatuksessa Tehostettu tuki varhaiskasvatuksessa Erityinen tuki Tuki esiopetuksessa... 16

3 7.3.1 Tuen muodot esiopetusryhmissä Esiopetuksen muu tuki Yhteistyö kodin kanssa Varhaisen tuen muotoja Nastolassa Varhaisen tuen ja kuntouttavan varhaiskasvatuksen ryhmät Nastolassa Moniammatillinen yhteistyö päivähoidossa ja esiopetuksessa Päivähoidon tukiryhmä Nivelvaihe perhepäivähoidosta päiväkotiin Oppilashuolto Kehittämistä päivähoidossa ja esiopetuksessa Kasvun ja oppimisen tuki perusopetuksessa Yleinen tuki Tukiopetus Läksyparkki Luokan kertaaminen Tehostettu tuki Koulunkäyntiavustajat Tuen asiakirjat Erityinen tuki Nykytilanne alakouluilla Luokkamuotoinen erityisopetus Nastolassa Toiminta-alueittain järjestettävä opetus Nastolassa (TAO) Pidennetty oppivelvollisuus JOPO Etappi Nuorisopsykiatrian poliklinikka Erityisen tuen haasteet ja kehittäminen Erityisen tuen järjestelyt alakouluilla tulevaisuudessa Laaja-alainen erityisopetus alakouluilla tulevaisuudessa... 32

4 9.4.3 Tulevaisuuden erityisen tuen järjestelyt yläkouluilla Nivelvaiheet Nivelvaiheiden yhteistyö Nivelvaiheet esiopetuksesta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Nivelvaihe yläkoulusta toiselle asteelle Moniammatillinen tuki Kuraattori- ja psykologitoiminta ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta Yleistä Asiakastyön näkökulma Työryhmätyö ja muu välillinen vaikuttaminen Psykologi-ja kuraattorityö osana hoitoketjua Oppilashuoltoryhmien toimintasuunnitelma Lastensuojelu Koulusosionomi Nuorisopalvelut Etsivä nuorisotyö Aikalisä - elämä raiteilleen -toimintamalli Nuorisopalveluiden yksilö- ja pienryhmäohjaus Kouluterveydenhuolto Toiminta haastavasti käyttäytyvän oppilaan kanssa Toimenpiteitä tuen kehittämiseksi Olemassa olevilla resursseilla toteutettavat kehittämiskohteet Resursseja vaativat kehittämiskohteet Liitteet Lomakkeet Viitteet... 42

5 1 (42) 1. Johdanto Koulun keskeisenä tehtävänä on opetuksen järjestäminen. Koulujen arkityössä vahvana esille nousee kasvatuksen merkitys. Ellei lapsella ole turvallinen ja tasapainoinen olo, oppiminen ei edisty toivotusti. Ennen kuin koulussa päästään käsiksi varsinaiseen tehtävään, eli opetukseen, meidän on huolehdittava lapsen muista tarpeista ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Oppimisen tukeminen on myös lapsen tai nuoren kasvun ja kehityksen tukemista. Syrjäytyminen on termi, josta mediassa ja poliittisessa keskustelussa puhutaan paljon. Syrjäytyminen on sekä inhimillinen tragedia että yhteiskunnallinen menetys. Yleisesti tiedetään, että pitkälle päässyttä syrjäytymiskierrettä on hyvin vaikea katkaista ja kustannuksen yhteiskunnalle ovat massiiviset. Varhaisesta puuttumisesta puhutaan ja sen tiedetään olevan paras ja myös taloudellisin lääke syrjäytymisen estämiseen. Eräiden laskelmien mukaan 45 ikävuoteen mennessä syrjäytynyt, vankila ja sairauskierteeseen joutunut henkilö maksaa valtiolle 1,5 miljoonaa euroa sen sijaan, että oikealla varhaisella tuella henkilö olisi tuossa iässä yhteiskunnan toimintoja ylläpitävä veronmaksaja. Sekä kasvun ja oppimisen tuessa että tässä suunnitelmassa on lopulta kyse syrjäytymisen ehkäisystä. Koulu ja päivähoito ovat paikkoja, jossa lapset ja nuoret toimivat päivittäin. Näissä ympäristöissä havaitaan, jos jollakulla asiat eivät ole mallillaan. Syyt tuen tarpeeseen voivat olla hyvin moninaiset. Joku tarvitsee apua ja tukea oppimisen pulmiin, joku taas oireilee psyykkisesti. Oppimisen pulmissa koulu ja päivähoito usein löytävät tukikeinot omin järjestelyin, myös moniammatillista asiantuntijuutta tarvitaan esimerkiksi psykologin testausten muodossa. Kun kyseessä ovat vakavat sosiaaliset, käyttäytymisen tai mielenterveyden pulmat, eivät opetushenkilöstön ammattitaito ja resurssit enää riitä tilanteen ratkaisemiseksi. Tällöin avainrooliin nousevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä nuorityön asiantuntijat. Keskeistä tilanteiden ratkaisemisen onnistumisen kannalta on yhteistyö huoltajien, päivähoidon, koulun sekä muiden asiantuntijatahojen kanssa. Marraskuussa 2012 Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian osaston ylilääkäri Helena Terävä totesi, että kahden viime vuoden aikana lähetteet lastenpsykiatriseen tutkimukseen ja hoitoon ovat kaksinkertaistuneet Päijät-Hämeen alueella. Terävän mukaan vain murto-osa lähetteistä ei vaadi toimenpiteitä erikoissairaanhoidolta. Etelä-Suomen Sanomissa oli artikkeli nuorten syrjäytymisestä Päijät-Hämeessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Elise Virneksen mukaan Päijät-Hämeessä on valtakunnallisesti suhteutettuna paljon syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Sama ilmiö on nähtävissä myös koulumaailmassa. Ongelmien määrä on lisääntynyt ja tilanteet ovat käyneet entistä haastavammiksi. Tukea ja apua lasten ja nuorten arkeen todellakin tarvitaan. 2. Kehittämissuunnitelmatyö Tämän kehittämissuunnitelman tavoitteena on koota Nastolassa käytössä olevat oppimisen ja kasvun tuen muodot varhaiskasvatuksesta yläkouluun. Suunnitelman runkona on käytetty edellisen erityisopetuksen koordinaattorin, rehtori Heljä Kivivuoren vuonna 2006 kokoamaa Elämänpolku koulupolku -käsikirjaa. Käsikirjasta on poimittu edelleen käytössä olevat toimintamallit ja kenties hieman päivitetty niitä. Vanhojen, hyviksi havaittujen käytänteiden lisäksi suunnitelmaan on tuotu ja luotu uusia käytänteitä.

6 2 (42) Suunnitelman alkuosan on ajateltu toimivan sekä oppimisen tuen käytänteiden avaajana päättäjille että käsikirjana ja perehdytystyökaluna opetustyötä tekevälle henkilökunnalle. Suunnitelmasta olisi tarkoitus löytyä polut, kuinka oppimisen tukea on Nastolassa suunniteltu järjestettävän. Arkielämän tilanteet ovat kuitenkin niin moninaisia, että yksiselitteistä, kaikkiin tilanteisiin soveltuvaa ohjetta on mahdoton antaa. Suunnitelmaa joutuu monessa tilanteessa käyttämään soveltaen ja suunnitelmaa täytyy päivittää ajan tasalla pitämiseksi. Suunnitelman loppuosasta löytyvät kehittämistyöryhmien ehdotuksen kasvun ja oppimisen tuen muotojen kehittämiseksi Nastolassa. Liitteisiin on koottu joukko sivistyspalveluissa käytössä olevia lomakepohjia. Tavoite olisi, että koko kunnassa niin oppimisen tuen menettelytavat kuin käytettävät lomakkeet olisivat yhteneväisiä. Suunnitelmatyötä tehdessämme olemme pyrkineet katsomaan asioita moni ammatillisesta näkökulmasta. Koulun arjessa tarvitaan monenlaista asiantuntemusta, jotta voimme vastata eteen tuleviin haasteisiin. Yhä enemmän pitäisi saada sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan ammattilaisten työpanosta koulun arkeen, sinne missä lapset ja nuoretkin ovat. Tarvitaan ammattilaisia, jotka pystyvät tarjoamaan apua lapselle tai nuorelle silloin kun hän apua tarvitsee ja siellä missä hän on. Liian usein avuntarve tiedostetaan aikaisessa vaiheessa, mutta tarvittavaa apua ei syystä tai toisesta ole mahdollista järjestää. Usein avun saaminen kestää kohtuuttoman kauan ja tilanne ehtii odottelun aikana kärjistyä. Kasvun ja oppimisen tuen työryhmän nimesi sivistystoimenjohtaja Jaana Suvisilta Työryhmän tehtävänä oli pohtia kasvun ja oppimisen tuen järjestelyjä Nastolassa sekä suunnitella ja esittää kehittämisehdotuksia tuen toteuttamisen parantamiseksi. Suunnitelmatyötä koordinoi ja suunnitelman kokosi lopulliseen muotoonsa erityisopetuksen koordinaattori Susanna Kulonen. Kehittämistyöryhmään kuuluivat: Varhaisen tuen ryhmä - Sari Manninen (lastentarhanopettaja, esiopettaja) - Raija Hilden (esiopettaja, Kirkonkylän koulu) - Mari Koivisto (lastentarhanopettaja, esiopettaja) - Piia Larinen (kelto = kiertävä erityislastentarhanopettaja) - Merja Suppala (kelto) - Ulla-Maija Hannonen (päivähoidon ohjaaja) Alakoulun ryhmä - Anne Komonen (luokanopettaja) - Riikka Solkio (luokanopettaja) - Raila Oksanen (rehtori) - Anu Jantunen-Turunen (erityisopettaja) - Kati Alasaari (erityisluokanopettaja) Yläkoulun ryhmä - Anu Husso (aineenopettaja) - Sanna Ainola (rehtori) - Johannes Rinkinen (rehtori) - Sarianne Vaarula (erityisopettaja) - Marianne Aspelin (erityisluokanopettaja) - Jonna Wirén (koulusosionomi)

7 3 (42) Moniammatillinen työryhmä - Larissa Mouhu (erityisnuorisotyöntekijä) - Jonna Wirén (koulusosionomi) - Liisa Kumpulainen (kuraattori) - Hannu Lehtonen (kuraattori) - Aino Wilkman (lasten ja nuorten psykologi) - Mirja Kuisma (terveydenhoitaja) - Niina Viholainen (johtava sosiaalityöntekijä, PHSOTEY) Ohjausryhmä - Susanna Kulonen (erityisopetuksen koordinaattori) - Piia Larinen (varhaisen tuen ryhmä) - Anu Jantunen- Turunen (alakoulun ryhmä) - Sanna Ainola (yläkoulun ryhmä) - Larissa Mouhu (moniammatillinen ryhmä) 3. Kolmiportaisen tuen käyttöönotto Perusopetuslakiin tehtiin erityisopetusta koskeva muutos Muutos entiseen oli melko suuri ja käyttöön otettiin kolmiportainen tukijärjestelmä. Tuen portaat ovat seuraavat (perusopetuslaki 16 ja 17 ) - yleinen tuki - tehostettu tuki - erityinen tuki Uuden lain tavoitteena on tarjota jokaiselle oppilaalle hänen tarvitsemansa tuki oppimiseen silloin kun oppilas tukea tarvitsee. Tuen tuominen oppilaan luo hänen lähikoululleen on yksi uuden lain kantavista ajatuksista. Oppilaan siirtäminen lähikoululta jollekin toiselle koululle tukea saamaan on viimesijainen vaihtoehto, jota tulisi käyttää vain, kun kaikki muut oppimisen tuen muodot on jo kokeiltu tai todettu riittämättömiksi. Lähtökohtaisesti oppilas on yleisessä tuessa. Jos yleisen tuen keinot eivät riitä, siirrytään tehostettuun tukeen. Tehostettua tukea annetaan suunnitelmallisesti ja riittävän pitkään ennen siirtymistä erityiseen tukeen. Päätöksen oppilaan siirtämisestä tuen portaalta toiselle tekee oppilashuoltoryhmä yhdessä huoltajien kanssa. Erityiseen tukeen siirryttäessä tarvitaan hallinnollinen päätös. Nastolassa hallinnollisen päätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä tekee sivistystoimenjohtaja rehtorin tai päiväkodinjohtajan esityksestä. Erityisen tuen päätös on määräaikainen ja se tarkistetaan toisen vuosiluokan lopussa tai kolmannen vuosiluokan alussa, kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sekä tarvittaessa. Kun tuen tarve vähenee, oppilas siirtyy tuen portailla alemmas. Kun oppilas siirtyy yleisestä tuesta tehostettuun tukeen, hänelle tehdään oppimissuunnitelma. Myös yleisen tuen vaiheessa olevalle oppilaalle voidaan tehdä oppimissuunnitelma. Erityisen tuen vaiheessa oppilaalle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä huoltajien, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmien laatimisesta vastaa luokanopettaja, aineenopettaja tai erityisluokanopettaja. Oppimisen tuen asiakirjat tehdään Wilma - järjestelmään, paitsi esiopetuksessa niiden lasten osalta, joiden esiopetus järjestetään päiväkotien yhteydessä. Päiväkotien esiopetusryhmissä ovat käytössä Opetushallituksen mallilomakkeet.

8 4 (42) Koska kolmiportaisen tuen käyttö on Suomessa vielä uutta, tuen toteuttamisen muotoja ja hyviä käytänteitä haetaan vielä. Uuden lain voimaantulon aikaan Nastolassa tehtiin mm. kolmiportaisen tuen käyttöönottoa koskeva suunnitelmatyö, jonka aikana kolmiportaisuuden käytänteitä ja työnjakoa mietittiin kunnan sisällä. Suunnittelutyötä johti silloinen erityisopetuksen koordinaattori, rehtori Heljä Kivivuori. Suunnitelmat ovat osoittautuneet hyviksi ja toimiviksi, joten tässä kehittämissuunnitelmassa on käytetty edellisten työryhmien tuotoksia pohjana jatkotyöskentelylle. Edelliseen suunnitelmaan sisältyi myös laajempi luokkamuotoisen erityisopetuksen rakenteiden uudistus. Rinteen erityiskoulu lakkautettiin ja pienryhmät siirrettiin hallinnollisesti Rakokiven, Kirkonkylän ja Kukkasen koulujen alaisuuteen. Suurin muutos tapahtui alakoulun pienryhmissä, jotka fyysisesti siirtyivät Rinteen puukoululta Rakokiveen. Tämä vain puolitoista vuotta sitten toteutettu rakenteellinen muutos vaikutti erityisesti alakoulun suunnitteluryhmän työskentelyyn. Alakoulun suunnitteluryhmä otti lähtökohdakseen sen, että muutaman vuoden takaisen suuren muutoksen takia alakoulujen pienryhmien rakennetta ei tässä suunnitelmassa esitetä muutettavaksi. Mahdollista ryhmien fyysisen sijoittelun uudelleentarkastelua olisi hyvä tehdä esim. viiden vuoden kuluttua, kun nykyiset käytänteet ovat vakiintuneet. Silloin olisi enemmän perspektiiviä arvioida rakenteen toimivuutta ja muutostarpeita sekä mahdollisesti lähikouluperiaatteen vahvistamista myös erityisen tuen vaiheessa. 3.1 Kolmiportainen tuki valtakunnallisesti Varhainen tuki Yleinen tuki Varhaisella tuella tarkoitetaan tässä kehittämissuunnitelmassa ennen kouluikää annettavaa kasvun ja oppimisen tukea. Varhaista tukea annetaan siis käytännössä päivähoidossa ja esiopetuksessa. Esiopetusta määrittävän perusopetuslain muutos on luonut painetta uudistaa myös varhaiskasvatuksen ja varhaisen tuen käsitteitä. Tämän työryhmän työskentelyn aikana on lähdetty luomaan tuen kolmiportaisuutta yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kautta myös varhaiskasvatukseen. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelu motivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla.

9 3.1.2 Tehostettu tuki Erityinen tuki 5 (42) Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tue tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksen järjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat

10 6 (42) päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuenpäätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esitai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunneelämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. 4. Tilastoja 4.1 Oppilasmäärän kehitys Nastolassa Lapsi- ja oppilasmäärät ja samalla kasvun ja oppimisen tuen tarvitsijoiden määrät tulevat lähivuosien aikana kasvamaan Nastolassa. Lukumäärän kasvu olisi otettava huomioon henkilöstöresursoinnissa. Seuraavat tilastotiedot on poimittu Palveluverkkoselvityksen raporttiluonnoksesta 11/2012. Varovaisimpienkin arvioiden mukaan vuonna 2017 Nastolassa on tarvetta yli sadalle uudelle päiväkotipaikalle. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan alakouluikäisten (7-12-vuotiaat) määrä kasvaa tulevina vuosina Nastolassa jopa 11 prosentilla. Kun tarkastellaan nykyisiä alueella asuvia 0-6-vuotiaita, tarkoittaa tämä noin 50 oppilaan lisäystä alakouluikäisten ikäluokkaan. Paikkatieto-optimoinnin perustana palveluverkkoselvityksessä on käytetty alueen 0-6-vuotiaiden lukumäärää, jolloin alakouluikäisten lukumääräksi muodostuu vuonna 2017 vajaa 1200 oppilasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yläkouluikäisten (13-15-vuotiaat) määrä pysyy tulevina vuosina Nastolassa melko tasaisena. Paikkatieto-optimoinnin perustana on käytetty alueen 7-10-vuotiaiden lukumäärää, jolloin vuoden 2017 yläkouluikäisten lukumääräksi muodostuu 555 oppilasta. 4.2 Oppimisen tuen tilastoja Syksyn 2012 tilastopäivänä Nastolassa perusopetuksessa oli 1697 oppilasta vuosi erityisessä tuessa tehostetussa tuessa tuen piirissä yhteensä ,7 % 6,2 % 16,9 % ,8 % 1,1 % 12,9 % Koko Suomen oppimisen tuen tilasto syksyn 2012 tilastopäivän mukaan on seuraavanlainen (lähde vuoden 2012 osalta Mari-Pauliina Vainikainen, Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus Opi ja Kasva -tapahtumassa ): ,6 % 5,0 % 12,6 % ,8 % 1,1 % 12,9 %

11 7 (42) Oppimisen tuen tilastoissa on lakimuutoksen läheisyydestä johtuen vielä jonkin verran harhaa. Erityisessä tuessa on yhä edelleen suuri joukko oppilaita, vaikka tuen porrastuksen ideologian mukaisesti erityiseen tukeen pitäisi ohjautua huomattavasti pienempi joukko oppilaita kuin tehostettuun tukeen. Tulee kuitenkin viemään vielä vuosia, ennen kuin tuen portaat osataan toden teolla ottaa käyttöön ja jo ennen uuden lain voimaanastumista tehdyt erityisopetuspäätökset on kaikki tarkistettu uuden lain mukaisesti. 5. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun tai päivähoidon yhteistyöllä pyritään tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista tervettä kasvua ja hyvää oppimista yhdessä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiantuntijoiden kanssa. Koulun tai päivähoidon ja kodin yhteistyössä sitoudutaan toimimaan yhdessä lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Vuorovaikutus edellyttää osapuolten keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista. 5.1 Kodin ja koulun/päivähoidon roolijako Oppivelvollisuuden suorittaminen on huoltajien vastuulla. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lasten ja nuorten kasvatuksesta, kehityksestä ja hyvinvoinnista. Koulu ja päivähoito tukevat koteja kasvatustehtävässä. Kestävän hyvinvoinnin saavuttaminen edellyttää huoltajien kiinnostusta ja huolenpitoa omien lasten ja nuorten elämästä ja opiskelusta. Lapsille ja nuorille on tärkeää, että huoltajat arvostavat heidän työtään, opiskelua. Monessa asiassa huoltajat ovat lastensa kohdalla parhaita asiantuntijoita. On tärkeää, että tämä tieto lapsesta välittyy kouluun. Koulun on hyvä tietää lapsen tai nuoren poissaoloista sekä häntä koskevista poikkeustilanteista kotona, esim. sairaudesta tai kriiseistä. Opettajalla on näkemys oppilaan toimimisesta ryhmätilanteissa, oppimisesta ja tavoitteiden mukaan etenemisestä. Kasvatukseen, hyvinvointiin tai oppimiseen liittyvissä pulmatilanteissa yhteistyö kodin kanssa tiivistyy. Opettaja käy neuvotteluja oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa erilaisista tukitoimien mahdollisuuksista. Koulussa toimivasta oppilashuoltotyöryhmästä löytyy mm. kouluterveydenhoidon, lasten psykologian ja sosiaalityön asiantuntijuutta. Tarvittaessa opettaja voi ohjata perhettä ottamaan yhteyttä myös perheneuvolaan tai koululääkärille. Pulmatilanteiden selvittelyssäkin yhteistyön tulisi tapahtua myönteisessä ja rakentavassa hengessä kotien kanssa. Koululla ja päivähoidolla on aloitteellinen rooli yhteistyön järjestämisessä. Koulun ja päivähoidon tehtävänä on tiedottaa huoltajille opetussuunnitelmasta, käytännöistä, opetuksen järjestämisestä, oppilaan edistymisestä, luokan/ryhmän tilanteesta, oppilashuollosta, kodin ja koulun/päivähoidon yhteistyöstä sekä huoltajien mahdollisuuksista osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Koulu/päivähoito voi järjestää toimintaa, jossa huoltajille tarjoutuu luontevia mahdollisuuksia keskusteluun ja vuorovaikutukseen toisten perheiden kanssa. Yhteistyömyönteiset asenteet luodaan koulunkäynnin alkuvaiheessa. Tässä vaiheessa vanhemmat ovat kaikkein kiinnostuneimpia yhteistyöstä. Erityisen tärkeää vanhempien välinen yhteistyö on 1. ja 7. luokkien alussa sekä uuden opetusryhmän muodostuessa. Tällaisen toiminnan tavoitteena on lisätä yhteisvastuullisuutta, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä lasten ja nuorten kasvatukseen. 5.2 Kodin ja koulun/päivähoidon yhteistyömalli Nastolassa kodin ja koulun/päivähoidon yhteistyötä toteutetaan yksilö-, luokka/ryhmä-, koulu/päiväkoti- että kuntatasolla. Tärkeä osa kodin ja koulun/päivähoidon yhteistyötä ovat lapsen tai nuoren, huoltajien ja opettajan henkilökohtaiset tapaamiset. Koulu tai päivähoito määrittelee näiden tapaamisten sisällön ja vastuuhenkilön. Tapaaminen voi

12 8 (42) olla arviointi- ja kehityskeskustelu, jossa käsitellään mm. opetuksen tavoitteisiin ja oppimiseen liittyviä asioita. Molemminpuolinen, hyvin ajoitettu tiedottaminen on etenkin luokka/ryhmätason yhteistyössä erittäin tärkeää. Yhteistyöosapuolet sopivat keskenään sopivimmista tiedotuskanavista (esim. Wilma, viikko-/kuukausitiedotteet, puhelut/soittoaika, tekstiviesti tai sähköposti) ja -muodoista. Osa vanhempainilloista voi olla yhteistoiminnallisia, jolloin huoltajilla on mahdollisuus keskustella keskenään ja tutustua toisiinsa. Myös erilaiset juhlat, retket ja teemapäivät tarjoavat tähän mahdollisuuden. Luokan/ryhmän lasten tai nuorten huoltajista koostuva toimikunta voi toimia opettajan apuna yhteisen toiminnan järjestämisessä. Nastolassa koulut ja päivähoidon yksiköt ovat hyvin erikokoisia ja toimintaympäristöltään erilaisia. Näin ollen yhteistyö yksikkötasolla vaihtelee. Toiminnallista yhteistyötä yksikkötasolla ovat yhteiset juhlat ja retket yms. tapahtumat. Koulun tai päiväkodin mahdollinen vanhempainyhdistys, alueella toimiva kylätoimikunta tai -yhdistys voi toimia tapahtumien järjestelyssä apuna. Yhteistyön osapuolina voivat toimia myös esim. kunnan nuorisopalvelut, seurakunta ja erilaiset järjestöt. Koulu/päiväkotitason yhteistyössä on muistettava erityisesti huolehtia uusien lasten tai nuorten ja heidän perheidensä perehdyttämisestä yksikön opetussuunnitelmaan ja toimintakulttuuriin. Lukuvuositiedote on jokaisessa koulussa oppilaiden kautta koteihin jaettava yleistiedote. Tiedotteen tulee ilmestyä mahdollisimman nopeasti lukuvuoden alussa ja sen tulee sisältää lukuvuoden perustiedot; koulun yhteystiedot, lukuvuoden työ- ja loma-ajat, kouluterveydenhoidon ja muun oppilashuollon henkilöstön yhteystiedot, ym. koulun toimintaan ja käytänteisiin liittyviä tarpeellisia perustietoja. Lukuvuoden toimintasuunnitelma on nähtävillä myös Wilmassa. Muu koteihin suunnattu tiedottaminen tapahtuu kouluilla pääsääntöisesti Wilmassa. Kouluilla on myös käytössään Pedanet, joka toimii koulun internet sivuna. Lisäksi Pedanettiä voi hyödyntää monella tavalla opetuksen tukena. Päiväkodit käyttävät tiedottamiseen mm. ilmoitustaulujaan sekä kotiin jaettavia tiedotteita. 6. Erityisopettajat 6.1 Kiertävän erityislastentarhanopettajan (kelto) työnkuvaus ja sovitut käytänteet Nastolan varhaiskasvatuksessa. Kiertävän erityislastentarhanopettajan tehtävän tarkoitus on koordinoida, kehittää ja toteuttaa osaltaan kuntouttavaa varhaiskasvatusta Nastolan kunnassa. Tällä hetkellä kunnassa toimii kaksi kiertävää erityislastentarhan opettajaa. Kiertävät erityislastentarhanopettajat ovat Nastolan kunnassa ainoita erityisopetuksen ja -kasvatuksen asiantuntijoita varhaiskasvatuksessa, koska kunnassa ei ole ryhmässä toimivia erityislastentarhanopettajia. Tämän vuoksi keltot ovat joutuneet muokkaamaan työnkuvaansa siten, että perustehtävän eli kehittämisen, koordinoinnin ja konsultoinnin lisäksi työajasta menee suuri osa lasten erityisopetukseen ryhmissä.

13 9 (42) Tällä hetkellä molempien keltojen vastuualueella on n. 330 lasta ja työ jakautuu alueellisesti seuraavasti: Läntinen alue Erstan päiväkoti Villähteen päiväkoti Huokokujan päiväkoti Erstan koulu Kivijärven koulu Läntinen alue Kirkonkylän koulu ryhmäperhepäiväkoti Vilinä ryhmäperhepäiväkoti Venla läntisen alueen perhepäivähoito Itäinen alue Rakokiven päiväkoti Aurinkorinteen päiväkoti Rakokiven koulu ryhmäperhepäiväkoti Metsätähti ryhmäperhepäiväkoti Kivitasku Itäinen alue ryhmäperhepäiväkoti Touhula ryhmäperhepäiväkoti Muksula itäisen alueen perhepäivähoito Keskeiset tehtävät: Lasten kanssa tehtävä työ Arvioinnit ja kartoitukset tehdään yhteisesti sovittujen käytänteiden mukaan. Esiopetuksessa kelto tai lastentarhanopettaja tekevät matemaattisia taitoja mittaavan MAKEKO-arvioinnin syksyllä ja tarvittaessa keväällä. Arvioinnin tueksi voidaan tehdä myös Sanat paloiksi -testi (KUMMI 3) ja Lukukäsitesti. Esiopetussuunnitelmassa määriteltyjen lisäksi esiopettaja tai kelto tekevät kielellisiä taitoja/luki-valmiuksia arvioivia tehtäviä. Alkuvuodesta 2013 keltot teettävät esiopetusryhmissä ryhmämuotoiset hahmottamisen ja hienomotoriikan taitoja arvioivat tehtävät. Kaikkien päiväkodeissa ja mahdollisuuksien mukaan ryhmäperhepäiväkodeissa olevien 5-vuotiaiden lasten kanssa tehdään lapsen oppimisvalmiuksien kartoitus (Nallematikka). Kartoituksen tekee joko ryhmän lastentarhanopettaja tai kelto sopimuksen mukaan. Lapsille, jotka puhuvat suomea toisen kielenä, tehdään Suomi toisena kielenä -suunnitelmaa varten Kettu-testi ja Repuntakanassa-kartoitus ja/tai Lauran päivä kartoitus. Arvioinnit tekee kelto tai päiväkodeissa lastentarhanopettaja. Näiden lisäksi kelto tekee lasten tarvittaessa muita arviointeja ryhmästä tai lasten vanhemmilta esille tulevan huolen perusteella. Arviointien tulokset ovat osaltaan perusteena kuntouttavan varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja kelton työpanoksen jakautumiseen eri ryhmissä. Erityisopetusaikaa ei ole mahdollisuutta varata kaikille ryhmille vaan tarve määrittää sen, mihin keltojen työaika painottuu. Lapsiryhmän/lapsen toiminnan havainnointi Toimintavuoden aikana kelto käy havainnoimassa ryhmän toimintaa kaikissa päiväkotiryhmissä ja ryhmäperhepäiväkodeissa. Ryhmän tai vanhempien toiveiden mukaan havainnointikäyntejä tehdään myös yksittäisen lapsen asioissa niin päiväkodeissa kuin perhepäivähoidossakin pitkin toimintavuotta. Koulujen esiopetusryhmissä kelto käy havainnoimassa ryhmän toimintaa sovitusti aikaresurssien mukaan.

14 10 (42) Koko lapsiryhmän ohjaus Koko ryhmän ohjauksina kelto tekee mm. Suupoppia-suujumppalauluja, viittomavartit tukiviittomien opettamiseen. Tavoitteena ryhmäohjauksissa on paitsi opettaa uusi asia lapsille, niin myös ohjata ryhmän aikuisia sen käyttämisessä ryhmässä. Kuntouttavat pienryhmät Kuntouttavia pienryhmiä järjestetään erityyppisinä ja sisältöisinä tarpeiden ja resurssien mukaan. Viime vuosina on ollut mm. seuraavia pienryhmiä: nallematikka varhaisten matemaattisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelma (4-5 v) minäkin lasken lasten lukukäsitteen harjoitusohjelma (6-7 v) kuttu kuvin tuettu leikki lapsille, joilla kielellisiä vaikeuksia moko pienryhmä motoriikan ja koordinaation taitojen vahvistamiseen puki pienryhmä puheen- ja kielenkehityksen taitojen vahvistamiseen kili kielellisten, motoristen ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluohjelma kisu pienryhmä sosiaalisten taitojen vahvistamiseen vuorovaikutusryhmä tavoitteena lapsen ja aikuisen sekä lapsiryhmän leikkijöiden välinen myönteinen ja terve vuorovaikutus Yksilöopetus koritehtävät kehitysvammaisille lapsille yhdessä avustajan kanssa S2- suomi toisena kielenä opetus osana lapsen muuta erityisopetusta puheopetus erityisopetus yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti mm. tehostettu tuki, erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus tai muut erityiset syyt Yhteistyö päivähoidon henkilöstön kanssa Konsultaatio, tutkimuksiin ja kuntoutukseen ohjaaminen, kuntoutuksen suunnittelu (esim. HOJKS, kuntoutussuunnitelma, VASU/esiops, koulutussuunnitelma, S2-suunnitelma) Koulujen esiopetusryhmien kanssa, konsultaatio. Vanhempien kanssa, huoltajien tapaamiset, vanhempainillat, puhelinkeskustelut Työryhmät LAKU -lasten kuntoutustyöryhmä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Keltojen lisäksi työryhmään kuuluu: terveydenhoitajat, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, neuvolalääkäri ja psykologi. - Kehittämistyöryhmät esim. kasvun ja oppimisen tuen kehittämistyöryhmä, esiopetustyöryhmä - Erityistyöntekijät, terapeutit ja psykologit - Neuvola - Koulujen erityisopettajat - PHKS ja Päijät-Hämeen perheneuvola - Lähikuntien keltot - Muu yhteistyö, koulut esim. tiedonsiirtopalaverit - Seurakunta

15 11 (42) Koulutus Koulutusta järjestetään erityyppisinä ja sisältöisinä päivähoidossa esille tulevien tarpeiden mukaan. Viime vuosina keltot ovat suunnitelleet ja toteuttaneet päivähoidon henkilökunnalle seuraavia koulutuksia: - Tukiviittomakoulutukset päivähoitoryhmien henkilökunnalle kerran kuussa, joihin on osallistunut myös vanhempia ja erityisopettajia. - Suujumppa koulutukset koko päivähoidon henkilöstölle. - Koulutus kielen kehityksestä ja lapsen itsesäätelytaitojen oppimisesta perhepäivähoitajille. Keltot ovat olleet mukana seuraavien koulutusten hankkimisen organisoinnissa ja järjestämisessä ulkopuolisilta tahoilta: - Askeleittain-koulutus päiväkotien henkilökunnalle. - PRT-kuntoutusmenetelmäkoulutus päiväkotien henkilökunnalle. - Vallaton haastavan asiakkaan kohtaaminen -koulutus päiväkotien henkilökunnalle. Koordinointi ja kehittämistyö - Ajantasainen tilastointi kuntouttavan varhaiskasvatuksen lapsista - Oppilashuoltoryhmät ja päivähoidontukiryhmät - Keltot yhteistyössä lasten ja nuorten psykologin kanssa kutsuvat koolle oppilashuoltoryhmät ja päivähoidon tukiryhmät. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa ja päivähoidon tukiryhmä kerran toiminta vuoden aikana. Keltot suunnittelevat ryhmiin lapsikohtaisen aikataulun yhteistyössä neuvolan ja päivähoidon ja koulujen esiopettajien kanssa. Lisäksi keltot osallistuvat aktiivisina jäseninä oppilashuoltoryhmän toimintaan ja toiminnan kehittämiseen. - Oman ammattitaidon kehittämien ja ylläpitäminen. - Tiedon ja materiaalin hakeminen ja valmistaminen sekä niistä tiedottaminen ja opastaminen päivähoidon henkilökunnalle. - Seuraavien lasten papereiden arkistointi: Kelton tekemät arvioinnit ja kartoitukset, perhepäivähoidon kuntouttavat suunnitelmat 6.2 Laaja-alaisen erityisopettajan työnkuvaus ja sovitut käytänteet Nastolan alakouluilla Nastolan kunnan alakouluilla on tällä hetkellä neljä laaja-alaista erityisopettajaa, (1 Ersta/Kivijärvi, 1 Kirkonkylä, 1 Rakokivi/Uusikylä (Tapiola), 1 Villähde/Kanerva). Tämä resurssi ei ole riittävä. Pääpaino on alkuopetuksessa (luokat 1-3), ylempien luokkien oppilaille (luokat 4-6) liikenevä resurssi laaja-alaisen erityisopettajan tunneista on vähäinen. Perustehtävät: 1. Oppilaiden kanssa tehtävä työ - valmiuskartoitukset - seulonnat mm. yhteisesti sovitut testikäytänteet 1-6-luokilla (tulokset tarvittaessa erityisopetusresurssien jaon perusteena) - ennaltaehkäisevät, korjaavat ja kuntouttavat oppilaskohtaiset suunnitelmat - suunnitelmien toteutus samanaikais-, pienryhmä- ja yksilöopetuksena - seuranta ja dokumentointi: saadut tukitoimet, oppimistulokset, oppilashuollolliset tapaamiset

16 12 (42) 2. Yhteistyö - luokan- ja aineenopettajan kanssa - huoltajien kanssa; huoltajille tiedotetaan koulun erityisopetuskäytänteistä - koulupsykologin, koulukuraattorin ja terveydenhoitajan kanssa - yhteistyöverkostojen kanssa (päiväkodit, yläkoulut, perheneuvola, puheterapeutit, toimintaterapeutit, PHKS lasten neurologiset ja psykiatriset organisaatiot, muut mahdolliset yhteistyötahot) 3. Oppilashuoltotyö - osallistuu aktiivisena jäsenenä oppilashuoltoryhmän toimintaan - osallistuu oppilashuoltotyöryhmän kehittämiseen 4. Erityinen tuki - on tarvittaessa mukana mietittäessä oppilaan siirtoa erityiseen tukeen - konsultoi ja on tarvittaessa mukana pedagogisen selvityksen laadinnassa - konsultoi tarvittaessa yleisopetuksessa opiskelevien erityisoppilaiden henkilökohtaisten suunnitelmien (HOJKS) laadintaa, seurantaa ja arviointia 5. Tehostettu tuki - on mukana mietittäessä oppilaan siirtoa tehostettuun tukeen - konsultoi ja on tarvittaessa mukana oppimissuunnitelman laadinnassa, seurannassa ja arvioinnissa 6. Yleinen tuki - konsultoi luokan- ja aineenopettajaa - on tarvittaessa mukana pedagogisen arvioinnin laadinnassa Perustehtävien ohella vuosittainen työnjako: Esiopetus - tiedonsiirto päiväkodin ja koulun välillä - tarvittaessa puheopetusta koulun yhteydessä toimivan esiopetusryhmän lapsille - konsultointi (pidennetty oppivelvollisuus) 1. vuosiluokka - alkuvalmiuskartoitukset - samanaikaisopetus - yksilöllinen ja/tai pienryhmissä annettava kielelliset ja/tai matemaattisen ajattelun alueen harjaannuttaminen - yksilöllinen puheopetus yhteistyössä kodin kanssa (painotus 1. luokalla) - oppimisen seuranta (kevään aikana yhteisesti sovituilla mittareilla) - sosiaalisten taitojen sekä hyvän käyttäytymisen tukeminen ja ohjaaminen 2. vuosiluokka - oppimisen seuranta (yhteisesti sovituilla mittareilla) - kirjoittamisen, lukemisen sekä luetun ymmärtämisen testaus - luku- ja kirjoitustaidon sekä luetun ymmärtämiseen ja matematiikan eri osa-alueisiin painottuva yksilöllinen/pienryhmä-/samanaikaisopetus - sosiaalisten taitojen sekä hyvän käyttäytymisen tukeminen ja ohjaamine

17 13 (42) vuosiluokat - oppimisen seuranta (yhteisesti sovituilla mittareilla) - kirjoittamisen, lukemisen sekä luetun ymmärtämisen testaus - opiskelutekniikan ohjaaminen - luku- ja kirjoitustaidon sekä luetun ymmärtämiseen ja matematiikan eri osa-alueisiin painottuva yksilöllinen/pienryhmä-/samanaikaisopetus - tarvittaessa englannin yksilö-/pienryhmäopetus - sosiaalisten taitojen sekä hyvän käyttäytymisen tukeminen ja ohjaaminen 6. vuosiluokka - opiskelutekniikan ohjaaminen - luku- ja kirjoitustaidon sekä luetun ymmärtämiseen ja matematiikan eri osa-alueisiin painottuva yksilöllinen/pienryhmä-/samanaikaisopetus - tarvittaessa englannin yksilö-/pienryhmäopetus - oppimisen seuranta (yhteisesti sovituilla mittareilla) - sanelu (luokka-analyysi), josta tieto yläkouluun - luetun ymmärtämisen testaus (ALLU), josta tieto yläkouluun - tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tiedonsiirto yläkouluille yhteistyössä luokanopettajan kanssa - sosiaalisten taitojen sekä hyvän käyttäytymisen tukeminen ja ohjaaminen 6.3 Laaja-alainen erityisopettaja yläkouluissa Nastolan yläkouluilla on tällä hetkellä kaksi laaja-alaista erityisopettajaa, yksi Männistössä ja yksi Kukkasella. Työhön kuuluu mm.: - osa-aikainen erityisopetus, erityisesti kielet ja matematiikka - pienryhmäopetus - lukiopetus - samanaikaisopetus - erityisesti matematiikassa - ryhmäopetus - testaus - HOJKS- ja OPS tapaamiset - henkilökohtaiset ohjauskeskustelut 7. Oppimisen tuen järjestäminen Nastolassa 7.1 Varhainen tuki Varhaisella tuella tarkoitetaan tässä kehittämissuunnitelmassa ennen kouluikää annettavaa tukea. Varhaisessa tuessa haasteina ovat kasvun ja oppimisen haasteiden lisäksi mm. kahden eri lainsäädännön soveltaminen toimintaan (sosiaalihuoltolaki ja perusopetuslaki) ja toiminnan järjestäminen sekä päiväkodeilla että kouluilla. Lisäksi osa henkilökuntaa työskentelee sekä päivähoidon että koulun piirissä. Päivähoidossa on usein määritelty lapsen tukeminen liittyväksi erityispäivähoitoon, mutta tämä määrittely ei nyky-yhteiskunnassa ole enää riittävä. Lasten tuen tarve on lisääntynyt ja moninaistunut siten, että rajaa erityisen ja tavallisen välillä on mahdotonta tehdä näkyväksi. (Heinämäki 2006) Uusissa esiopetussuunnitelman perusteissa on otettu käyt-

18 14 (42) töön tehostetun tuen käsite. Tällä tarkoitetaan lapsen tuen vahvistamista heti, kun tuen tarvetta ilmenee. Tavoitteena on mahdollisimman varhainen tukeminen ennen kuin ongelmat syvenevät. Tämän kehittämistyön aikana olemme lähteneet luomaan myös Nastolan kunnan varhaiskasvatukseen tehostetun tuen ajatusta. Yhä useammin lapsen tuen tarve liittyy tilanteisiin tai olosuhteisiin, joita ei voida lääketieteellisesti yksilödiagnostisella määritelmällä tunnistaa. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsen tuen tarve ryhmään liittymisen ja ryhmässä toimimisen taitojen oppimiseksi sekä muut sosiaalis-emotionaalisen kehityksen tuen tarpeet. Näiden lisäksi lapsilla ilmenee erilaisia tuen tarpeita perheiden muutostilanteissa tai perheen voimavarojen heikentyessä (Heinämäki2006). Nastolassa noudatetaan varhaiskasvatuksen valtakunnallisia linjauksia varhaiskasvatuksen inklusiivisesta toimintatavasta. Inklusiivisuudella tarkoitetaan sitä, että lapsen tarvitsema erityinen tuki järjestetään tavallisten kasvatuspalvelujen yhteydessä eli lapsen tarvitsema tuki tuodaan sinne, missä hän on. Nastolan varhaiskasvatuksessa ei ole erityisryhmiä ja tämä haastaa paljon varhaiskasvatuksen henkilöstön perusosaamista sekä luo painetta varhaiskasvatuksen erityispedagogisen osaamisen lisäämiseksi. Varhainen tuki viittaa sekä lapsen varhaisvuosina tapahtuvaan tukemiseen että mahdollisimman varhain käynnistyviin tukitoimiin. Varhaiseen tukeen liittyy ennaltaehkäisevä, lapsen kasvun ja kehityksen riskitekijöiden tunnistamiseen liittyvä näkökulma. Varhaisen tuen toteutuminen edellyttää lapsen yksilöllistä tukemista osana päivittäistä toimintaa ja samalla myös työyhteisön toiminnan tietoista arviointia ja kehittämistä. Varhaiseen tukeen ja tuen tarpeen ennaltaehkäisyyn kuuluu myös kasvuympäristön arviointi ja sen kehittäminen. Varhaisen tuen järjestämisessä erityispedagoginen tieto ja osaaminen suuntaavat päivittäistä toimintaa ja ohjaavat menetelmien, ympäristön ratkaisujen ja aikuisen toiminnan muokkaamista (Heinämäki 2006). Varhainen tuki on Nastolassa myös tärkeä osa lastensuojelutyötä. Sen tulee olla lapsen tukemisen lisäksi kasvatuskumppanuuden ajatuksen pohjalta myös perheiden tukemista ja sitä kautta vaikuttavuudeltaan hyvää syrjäytymisen ehkäisyä. Lapsen ja perheen tukeminen varhaisvaiheessa, sekä ikävuosien että tuen tarpeen ilmenemisen suhteen, on kannattavaa niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin: monet lisäpulmat jäävät kehittymättä, kun alkuperäiseen huoleen tartutaan varhain. Pienen lapsen kehityksessä jo pienillä muutoksilla voidaan saada aikaan muutos; mutta mikäli tuen tarpeen annetaan syventyä, tarvitaan myöhempinä vuosina monitahoisia ja pitkäkestoisia interventioita asian korjaamiseksi. (Heinämäki 2006.) Varhainen tuki käytännössä Kaikkiaan kunnallisessa päivähoidossa ja esiopetuksessa oli Nastolassa joulukuussa 2012 noin 660 lasta, mikä on n. 53 % kaikista 0-6-vuotiaista nastolalaisista lapsista. Valtakunnallisesti ajatellen tämä luku on varsin pieni, sillä Stakesin mukaan vuonna vuotiaista lapsista 62 % oli joko kunnallisessa tai yksityisessä päivähoidossa. Päiväkodeissa on hoidossa noin 55 % kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Nastolassa toimii tällä hetkellä viisi päiväkotia: Rakokivi, Huokokuja, Aurinkorinne, Villähde ja Ersta. Nastolassa on myös kuusi ryhmäperhepäiväkotia: Kivitasku, Metsätähti, Touhula, Muksula, Vilinä ja Venla. Näistä Muksula ja Vilinä toimivat myös vararyhmäperhepäiväkotina, joihin lapset tulevat hoitoon kotona toimivien perhepäivähoitajien luota heidän vapaapäiviensä ja sairauspoissaolojensa ajaksi.

19 15 (42) Nastolassa työskentelee edelleen paljon kotona toimivia perhepäivähoitajia. Kaikkiaan perhepäivähoidossa on n. 45 % kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Perhepäivähoidossa on erityisen paljon pieniä alle 3-vuotiaita lapsia. Varhaisen tuen tarpeen lähtökohtana ovat vanhempien ja kasvatushenkilöstön yhteiset havainnot ja kokemukset lapsesta tai aikaisemmat tutkimukset. Havaintoja tarkastellaan tasavertaisesti ja ilman diagnosointia. Tarvittaessa ja vanhempien luvalla voidaan ottaa yhteyttä kiertävään erityislastentarhanopettajaan ja/tai lasten ja nuorten psykologiin. Tuen tarve voi johtua mm. fyysisen, tiedollisen, puheen ja kielen tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen alueen vaikeuksista, lapsen kasvuoloista. Päivähoito voi olla ensimmäinen kuntouttava tukimuoto lapselle ja hänen perheelleen. Nastolassa kaikki varhainen tuki ja kuntouttava varhaiskasvatus järjestetään tavallisissa päivähoitoryhmissä lähipäiväkodissa, ryhmäperhepäiväkodissa tai perhepäivähoitajan kotona yleensä kiertävän erityislastentarhanopettajan tuella. Kun lapsi tarvitsee erityistä tukea, hänelle laaditaan päivähoitopaikassa henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan kaikki tavoitteet, tukitoimet ja menetelmät, joita lapsen arjen toiminnoissa käytetään lapsen kehityksen tukemiseksi. Varhainen tuki ja kuntoutus on kokonaisvaltaista lapsen kehityksen tukemista. Se sisältää lapsen arkielämän puitteet ja tarvittavat kuntoutusmuodot. Lapsen tutkiminen, kuntouttaminen ja opettaminen tuloksellisesti edellyttävät joustavaa yhteistyötä. Lapsen tarpeiden mukaan varhaiskasvatukseen voidaan liittää kiertävän erityislastentarhanopettajan tuen lisäksi seuraavia tukipalveluita: - lasten ja nuorten psykologi - lastenneuvola - puheterapeutti - toimintaterapeutti - fysioterapeutti - erityisliikunnanohjaaja - perheneuvola - sosiaalityöntekijät - perhetyöntekijät 7.2 Tuen portaat varhaiskasvatuksessa ERITYINEN TUKI LAPSI TARVITSEE USEITA TUEN MUOTOJA JA MONIAMMATILLISTA YHTEISTYÖTÄ. Kuntoutussuunnitelma, toimijoina: lapsen huoltajat, perhepäivähoitaja, lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja ja muut moniammatilliset toimijat. TEHOSTETTU TUKI, KUN YLEINEN TUKI EI RIITÄ KUN HUOLTAJILLA TAI LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLÄHERÄÄ HUOLI LAPSEN KASVUSTA, KEHITYKSESTÄ TAI OPPIMISESTA, TOIMINTAA MUOKATAAN PALVELEMAAN LAPSEN TARPEITA. Toimijoina: lapsen huoltajat, perhepäivähoitaja, lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja ja mahdollisesti muut moniammatilliset toimijat. Toiminnan edellytykset: tarvitaan lisää erityispedagogista osaamista. YLEINEN TUKI, KAIKILLE LAPSILLE LAADUKAS VARHAISKASVATUS VARHAISKASVA- TUSSUUNNITELMAN MUKAISESTI Toimijoina: lapsen huoltajat, perhepäivähoitaja, lapsiryhmän henkilökunta, tarvittaessa kiertävän erityislastentarhanopettajan konsultaatio ja kuntouttava toiminta.

20 16 (42) Yleinen tuki varhaiskasvatuksessa Yleisellä tuella tarkoitetaan kaikille lapsille laadukasta varhaiskasvatusta varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Laadukas varhaiskasvatus pohjaa normaaliin toiminnalliseen arkeen, jossa lasten tarpeita huomioidaan yksilöllisesti. Laadukas varhaiskasvatus ja yleinen tuki kuuluvat kaikille, myös tehostetun ja erityisen tuen lapsille. Varhaiskasva tuksen lapsiryhmien inklusiivisuuden vuoksi tarvitaan lisää resursseja, jotta yleinen tuki voi toteutua kaikkien lasten kohdalla, myös niiden, joilla ei ole erityisiä tuen tarpeita Tehostettu tuki varhaiskasvatuksessa Erityinen tuki Tehostetun tuen käsite ei vielä ole käytössä Nastolan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa, mutta tämän hankkeen myötä sitä on lähdetty luomaan esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatukseen. Tavoitteena on, että lapsi saa kasvussa, kehityksessä ja oppimisessaan tarvitsemaansa tukea riittävän varhain, jotta tuen tarve ei ehtisi syventyä. Erityisessä tuessa lapsi tarvitsee useita tuen muotoja ja moniammatillista yhteistyötä. Erityinen tuki järjestetään lapsen kuntoutussuunnitelman mukaisesti tavallisissa päivähoitoryhmissä. 7.3 Tuki esiopetuksessa Yleinen tuki on kaikille lapsille tarvittaessa annettavaa tukea. Lapsen saama yleinen tuki on laadukasta esiopetusta, jossa lapsen yksilölliset tarpeet ja oppimisedellytykset huomioidaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Hyvä perustaso esiopetuksessa sisältää lapsen ikätason ja tarpeiden mukaiset lapsiryhmät, monimuotoiseen ryhmätoimintaan soveltuvat tilat sekä toiminnan yleisen suunnittelun, kehittämisen ja arvioinnin. Esiopetuksen alussa laaditaan yhteistyössä huoltajien ja esiopetusryhmän henkilöstön kanssa lapsen esiopetuksen suunnitelma, jota toteutetaan, seurataan ja arvioidaan yhdessä esiopetusvuoden aikana. Esiopetussuunnitelman toteuttaminen tukee lapsen kehitystä ja oppimista. Esiopetussuunnitelman laatimisesta, arvioinnista ja dokumentoinnista vastaa pedagogisen koulutuksen saanut ryhmän esiopettaja Tuen muodot esiopetusryhmissä Tuen järjestämisen tavat on kuvattu niin, että seuraava vaihe sisältää kaikki edellisissä kohdissa mainitut tavat ja menetelmät. Taulukkoon on kirjattu aina kussakin vaiheessa se, mitä tulle lisää tai mikä painottuu vahvemmin. YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI joustavat lapsiryhmät toiminnan strukturointi (kuvat, yhteisesti, yksilöllisesti) pedagoginen keskustelu moni ammatillinen pedagoginen keskustelu ja havainnointi OHR tehostettu kodin ja esiopetuksen välinen yh- OHR erikoissairaanhoidosta tulevat apuvälineet osa-aikainen erityisopetus pienryhmässä ja/tai

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Tuija Vänni Kelpo-kehittämishankkeen koordinaattori Turku 1 Miksi tämä muutos? Erityisopetuksen strategia 2007 (OKM) Perusopetuslain muutokset 1.8.10 ja 1.1.11 Perusopetuksen

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Ka K u a h u a h j a o j e o n e n k el e p l o p - o h - a h n a k n e 2009-2010 (2011) 23.11.2011 Irmeli Otava 1

Ka K u a h u a h j a o j e o n e n k el e p l o p - o h - a h n a k n e 2009-2010 (2011) 23.11.2011 Irmeli Otava 1 Kauhajoen kelpo-hanke 2009-2010 (2011) 1 Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden moniammatillisen arvioinnin mallintaminen hyödyntäen kaupungissa jo käytössä olevia menetelmiä. Yhteisten

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 Sivistyslautakunta 26.8.2014 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelmaa (2011) koskevat muutokset 1.8.2014 alkaen

Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelmaa (2011) koskevat muutokset 1.8.2014 alkaen Kuopion esiopetuksen opetussuunnitelmaa (2011) koskevat muutokset 1.8.2014 alkaen Uusi oppilas ja opiskelijahuoltolaki, opetushallituksen määräys 5/011/2014 koskien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

HAAVI - Nastolan nuorten ohjaus- ja palveluverkosto

HAAVI - Nastolan nuorten ohjaus- ja palveluverkosto HAAVI - Nastolan nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Nastolan sivistystoimi Alakoulut Yläkoulut ja erityisopetus Koulutuskeskus Salpaus Nastolan nuorisopalvelut Nastolan Haavi PHSOTEY- Peruspalvelukeskus

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016

VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016 VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016 Seinäjoen kaupunki/ Varhaiskasvatus Hyvä varhaiskasvatus Seinäjoella 3. Varhaiserityiskasvatuksen osio 2012 2 SISÄLLYS 1. VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUSTEN

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 LAITILAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSSUUNNITELMALUONNOS 10.6.2011 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 1 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Keuruun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT LINJAUKSET KEURUULLA

Keuruun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT LINJAUKSET KEURUULLA Keuruun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT LINJAUKSET KEURUULLA 2 1. OPPIMISEN KOLMIPORTAINEN TUKI Jokaisella oppilaalla on oikeus

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksien ja täydennyksien mukaan (Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010) SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA... 3 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Huoltajia kuullaan kirjallisesti ennen esityksen tekemistä. Päätöksen valmistelija huolehtii kuulemisen suorittamisesta.

Huoltajia kuullaan kirjallisesti ennen esityksen tekemistä. Päätöksen valmistelija huolehtii kuulemisen suorittamisesta. 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Erityisopetus Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta 27. Erityisopetus

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu SALASSA PIDETTÄVÄ Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 24 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS A. Perustiedot (Tiedot tarkistetaan

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Nousiaisten kunnan esi- ja perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki Nousiaisten kunnan esi- ja perusopetuksessa Kolmiportainen tuki Nousiaisten kunnan esi- ja perusopetuksessa Nousiainen Tammikuu 2012 Sisältö Sisältö...2 1 Nousiaisten koulut...2 2 Ennen koulua...2 2.1 Tukea tarvitsevien lasten päivähoito... 2 2.2

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Huoltajan opas

Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Huoltajan opas Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Huoltajan opas 2 Sisällysluettelo 1 Kodin ja koulun yhteinen kasvatusvastuu... 3 2 Oppilaan oppimisen tuki... 4 3 Koulun erilaisia tukitoimia... 6 4 Oppilashuoltotyö...

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman

Perusopetuksen opetussuunnitelman Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010 Pudasjärvi sininen ajatus - vihreä elämys Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010 4. Oppimisen

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut - Kotka. Käsikirja kuntalaiselle

Lasten ja nuorten palvelut - Kotka. Käsikirja kuntalaiselle Lasten ja nuorten palvelut - Kotka Käsikirja kuntalaiselle SISÄLLYS: Avustaminen ja tulkkaus Erityinen tuki Erityisopetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Kolmiportainen

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden näkymät Valtakunnalliset sairaalaopetuksen päivät Pirjo Koivula Opetusneuvos Helsinki, 16.11.2007 11 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

OPS koulukohtainen osio

OPS koulukohtainen osio OPS koulukohtainen osio 5.2.1.1 Salon kaupunki kodin ja koulun välinen yhteistyö KODIN JA KOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN MUODOT JA TAVOITTEET VASKION KOULUSSA KouluSanomat: Koulusanomat eli KouSa on tiedotuslehtinen,

Lisätiedot

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Johanna Juvonen, Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael, Mikkeli SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Taustaa: Vuoden 2010 aikana oli huostassa 10 003 lasta 3 432

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot