S u o m e n E v. - L u t. S e u r a k u n t i e n L a p s i t y ö n K e s k u s r y 120 vuotta V u o s i k e r t o m u s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S u o m e n E v. - L u t. S e u r a k u n t i e n L a p s i t y ö n K e s k u s r y 120 vuotta V u o s i k e r t o m u s"

Transkriptio

1 S u o m e n E v. - L u t. S e u r a k u n t i e n L a p s i t y ö n K e s k u s r y kohti leikkivää kirkkoa 120 vuotta 08 V u o s i k e r t o m u s

2 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

3 Sisällys 1 2 T O I M I N T A K E R T O M U S Jukka Keskitalo Seurakunnan lapsi- ja perhetyö tarvitsee hyviä välineitä 5 Kalevi Virtanen Kolmas vaihe 6 Jo vuodesta Juhlavuosi näkyi ja kuului Kaisa Raittila: Laulaa hiippakuntien kanssa Hankkeita ja linjauksia 12 Toimintalinjaus VAKE varhaiskasvatuksen tueksi Lapsi on ilo kaikkialla Mari Torri-Tuominen: Matka Thaimaahan Monesa TPOK-hanke vireille Työalat Pyhäkoulu Päiväkerho Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Perhetyö Musiikki, Virsivisa Varhaiskasvatuksen kehittäminen ja tukeminen Koulutusta ja kohtaamisia Täydennyskoulutus Seminaareja ja neuvottelupäiviä Godly Play Lapsi-messut Viestintä Lehdet Pyhäkoululehti Lasten Pyhäkoulu Pikkuväki Kirkkomusiikkilehti Muut julkaisut www-sivut Hallintoa, taloutta, henkilökuntaa Jäsenistö ja hallinto Työntekijät Talous Yhteyksiä ja yhteistyötä Valtiovalta Kirkkohallitus Muut kirkolliset tahot Muut yhteistyötahot Yhteyksiä ulkomaille Liitteet Työryhmät Koulutustilastot Tuloslaskelma, tase, tilintarkastuskertomus

4 T O I M I N T A K E R T O M U S Suomen Ev.-Lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry SLK - on kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö - kehittää ja tukee seurakuntien lapsi- ja perhetyötä - osallistuu ja vaikuttaa muuhun työhön lasten ja perheiden hyväksi kirkossa ja yhteiskunnassa - jäseninä ovat lähes kaikki suomenkieliset seurakunnat - toiminta tavoittaa vuosittain noin lasta ja heidän perheensä Käytettyjä lyhenteitä: Kirkkohallituksen yksiköt KDY Diakonia ja yhteiskuntatyö KJM Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta KK Kirkon koulutuskeskus KKN Kasvatus ja nuorisotyö KP Kirkon perheasiat KT Kirkon tiedotuskeskus Muut CTM Child Theology Movement DIAK Diakonia-ammattikorkeakoulu ECCE The European Conference on Christian Education JÄRKI Järjestöyhteistyön neuvottelukunta KCSA Kyrkans central för det svenska arbetet KIRNU Kirkollisten palvelujärjestöjen (NK, PTK, SLK, SLS) ja KKN:n yhteistyöelin KLNN Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelukokous KLT Kirkon Lapsityön Teologit ry LK Lasten Keskus Oy NK Nuorten Keskus ry MLL Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry OPH Opetushallitus OPM Opetusministeriö PTK poikien ja tyttöjen keskus SEN Suomen ekumeeninen neuvosto SKUL Suomen Kanttori-urkuriliitto ry SKML Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry SlaL Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry SLS Suomen Lähetysseura ry SLI Seurakuntaopiston Lapsityön Instituutti SLK Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry SO Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö SPY Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry UPI Uskonnonpedagoginen instituutti VAKE Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisen asiakirja VASU Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

5 S U O M E N E V. - L U T. S E U R A K U N T I E N L A P S I T Y Ö N K E S K U S R Y Seurakunnan lapsi- ja perhetyö tarvitsee hyviä välineitä Seurakunnan lapsi- ja perhetyö on moni-ilmeistä ja uudistuvaa. Koko ajan on seurattava yhteiskunnan varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa kehitystä ja tarvittaessa reagoitava muutoksiin. Toisaalta on jatkuvasti seurattava uskonnonpedagogista keskustelua ja oltava valmiita ottamaan käyttöön uusia menetelmiä ja työtapoja. Muutos ei kuitenkaan ole itseisarvo. Usein on kuitenkin niin, että ellei ole valmis muuttumaan toimintaympäristön muuttuessa, on toiminnan näivettyminen ennen pitkää edessä. Kaikessa muutoksessa ja uuden omaksumisessa on pidettävä mielessä kirkon lapsija perhetyön perustehtävä, joka nousee kasteja lähetyskäskystä sekä lasten evankeliumista. Jos ja kun kirkkomme lapsi- ja perhetyö haluaa pysyä ajan hermolla, se tarvitsee myös hyviä konkreettisia työvälineitä, kuten lehtiä ja kirjoja. Tietyssä ratkaisevassa elämäntilanteessa jaettava selkeän kristillisen sanoman sisältävä materiaali on merkittävä väline kotien kristillisen kasvatuksen tukemisessa. Oma seurakuntani, Jyväskylän seurakunta, jakaa kouluun lähteville siunauksen yhteydessä Lapsen Raamatun. Tästä on tullut valtavasti hyvää palautetta. Monia muita esimerkkejä löytyy eri seurakunnista. Seurakuntien taloudellisen tilanteen kiristyessä kaikkia menoeriä syynätään tarkkaan. Niinpä joku voi tulla ajatelleeksi, että lapsi- ja perhetyön materiaali- ja lahjakirjamenot ovat sopivia supistuksen kohteita. Voipa punakynä heilahtaa Pyhäkoululehden tai Lasten Pyhäkoulun kohdalla. Tällainen säästäminen on kuitenkin lyhytnäköistä. Ydintoiminnan heikentämisellä sahataan kirkon omaa tulevaisuuden oksaa. Seurakuntien Lapsityön Keskus palvelee seurakuntia muun muassa koulutuksen ja konsultoinnin keinoin. Merkittävä tuki seurakunnille ovat myös Lasten Keskus Oy:n lehdet, kirjat ja muu materiaali. Pidetään huoli siitä, että perustehtävää hoitavilla työntekijöillä ja vapaaehtoisilla on jatkossakin ajanmukaiset työvälineet käytössään. Jukka Keskitalo TT, Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra SLK:n puheenjohtaja 55

6 Kolmas vaihe Seurakuntien Lapsityön Keskuksen historian voi jakaa kolmeen osaan. Yhdistys perustettiin ja tunnettiin lähes sadan vuoden ajan nimellä Pyhäkouluyhdistys (SPY). Sen jäseninä olivat kymmenettuhannet vapaaehtoiset pyhäkoulunopettajat. Toiminnassaan SPY oli pyhäkoululiike, joka kokosi pyhäkouluväkeä ja julkaisi pyhäkoululehtiä. Laulukirjankin nimi oli Pyhäkoululauluja. Toinen vaihe alkoi 1960-luvulla, jolloin yhdistys ryhtyi vastaamaan seurakuntien kehittyvän lapsityön haasteisiin. Uusina työsarkoina tulivat mukaan päiväkerhotyö, perhetyö ja musiikki ja päivähoidon uskontokasvatuksen tukeminen. Yhdistyksen jäseniksi hankkiutuivat lähes kaikki suomenkieliset seurakunnat. Tämän vaiheen johdonmukainen seuraus oli yhdistyksen nimen muuttuminen vuonna 1991 muotoon Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK). Laulukirjan nimeksi tuli jo vähän aikaisemmin Lasten virsi. Nyt elämme kolmatta vaihetta, jossa etsitään tapoja yhdistää ensimmäisen ja toisen vaiheen hyvät puolet. Ensimmäisen vaiheen erityinen vahvuus oli vapaaehtoisten suuri joukko, toisen vahvuus oli päätoimisten työntekijöiden määrän kasvu ja tämän lähes 3000 ammattilaisen osaamisen voimakas vahvistuminen. Nyt tulisi löytää tapoja yhdistää nämä kaksi. Mutta tulevaisuus ei synny vain menneisyydestä käsin, vaan vähintään yhtä tärkeätä on ajan merkkien lukeminen ja tulevaisuuden ennakointi. Uskon, että kolmannen vaiheen avainsanoja ovat ainakin seuraavat kaksi: lapsenkaltaisuus ja yhteisöllisyys. Jos kirkko olisi ihminen, se olisi vanhempi, pukuun pukeutunut, hieman takakireä mies, väittävät tämän päivän nuoret aikuiset. SLK:n ja seurakuntien lapsityön yhteinen tehtävä on muuttaa tätä kuvaa, rakentaa lapsenkaltaista kirkkoa. Näky ei ole uusi, vaan vanha. Se sisältyi jo päätökseen perustaa erityinen Pyhäkouluyhdistys. Rakentaessamme lapsenkaltaista kirkkoa olemme tekemisissä koko kirkon uudistumisen kanssa. Asettaessaan lapsen opetuslasten keskelle Jeesus ei tarkoittanut pelkästään sitä, että kirkko tekisi työtä lasten parissa. Hän asetti lapsen hengelliseksi esikuvaksi koko kirkolle, sen kaikenikäisille jäsenille. Siksi rakennamme lapsenkaltaista kirkkoa eli yhteisöä. Lapsenkaltainen kirkko ei ihannoi lapsia (eikä aikuisiakaan), vaan näkee jokaisen elämänvaiheen yhtä tärkeänä. Se suhtautuu ihmiseen vakavasti. Se ei suostu tarkastelemaan lapsen maailmaa aidompana tai ehjempänä, kuin mitä se todellisuudessa on. Se tunnistaa ihmisten ja elämänvaiheiden keskinäisen riippuvuuden. Lapsenkaltainen kirkko tunnustaa avuttomuutensa. Se tietää, että sen enempää ihminen kuin kirkkokaan ei voi selvitä omassa varassaan. Se pystyy sanomaan: Eivät minun omat tekemiseni tai jaksamiseni, vaan se, mitä toiset ovat tehneet edestäni ja puolestani. Siksi lapsenkaltainen kirkko tekee yhteistyötä monien tahojen kanssa paikallisesti ja valtakunnallisesti. Sen rakennustyömaalla tiedetään, että lapsenkaltaista kirkkoa ei pysty rakentamaan, ellei ympärillä samanaikaisesti rakenneta lapsenkaltaista yhteiskuntaa. Kalevi Virtanen Pääsihteeri 6 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

7 1. Jo vuodesta

8 Juhlavuosi näkyi ja kuului Vuonna 2008 tuli kuluneeksi 120 vuotta Pyhäkouluyhdistyksen perustamisesta Tampereella Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin monenlaisia tapahtumia, joissa osanottajia oli yhteensä Juhlavuoden tavoite oli kehittää SLK:n työtä seurakuntien lapsi- ja perhetyön tukijana, missä vuoden aikana onnistuttiin hyvin. Erityisen merkittäviä olivat yhteistyössä hiippakuntien kanssa toteutetut koulutuspäivät. Juhlavuoden vietto näkyi lapsityön ja vapaaehtoisten verkoston vahvistamisena, toimintana seurakunnissa, viestinnän aineistoina ja yhteistyökumppaneiden kohtaamisena. Seitsemän seminaaria Yhteistyössä hiippakuntien kanssa yhdistys järjesti kaksipäiväisiä hiippakunnallisia seminaareja. Ensimmäinen päivä oli suunnattu päätoimisille työntekijöille, joita oli mukana kaikkiaan 744. Vapaaehtoisia kutsuttiin mukaan ensimmäisen päivän iltajuhlaan ja toisen päivän seminaariin. Toisena päivänä päätoimisia ja vapaaehtoisia oli mukana yhteensä 385. Seminaarit 2008 Oulun hiippakunta 8. _ 9.2. (osanottajia perjantaina 116, lauantaina 98) Lapuan hiippakunta 28. _ (62, 58) Mikkelin hiippakunta 9. _ (162, 82) Kuopion hiippakunta 10. _ (118, 82) Turun arkkihiippakunta 14. _ (91, 65) Helsingin hiippakunta, työkokous (79) Espoon hiippakunta, työkokous (116) Vuoden pääjuhlaa vietettiin elokuussa Järvenpäässä. Laulaa enkelien kanssa Juhlavuoteen tuotettiin yhdistyksen historiasta ja nykyisyydestä kertova laulunäytelmä Laulaa enkelien kanssa. Sen käsikirjoitti Anita Ahtiainen ja musiikin sovitti ja johti Mari Torri-Tuominen. Esityksen toteutti vantaalainen HowMany Mothers-lauluryhmä. Mukana kussakin esityksessä oli 30 _ 70 paikallista lapsikuorolaista. Yhteensä heitä oli esityksissä 370. Katsojia oli kaikkiaan Osia laulunäytelmästä oli mukana Lapsityönohjaajien ja teologien neuvottelupäivien sekä Perhekerhotyön ja pikkulapsityön neuvottelupäivien ohjelmissa. 8 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

9 Aineistoa tapahtumiin Mikkelinpäivän perhemessuja varten SLK tuotti vihkosen Laulaa enkelien kanssa, joka lähetettiin kahtena kappaleena kaikkiin seurakuntiin. Perhekirkon ohjeiden lisäksi vihkonen sisälsi ideoita Laulaa enkelien kanssa -laulutapahtumien järjestämiseen. Samaa teemaa nostettiin esiin sekä yhdistyksen lehdissä että hiippakunnallisissa ja muissa koulutustapahtumissa. Mikkelinpäivän messuissa oli mukana n aikuista ja lasta. Juhlavuosi, yhdistyksen toiminta ja Laulaa enkelien kanssa -laulunäytelmä olivat näyttävästi esillä myös Kirkon viestintäpäivillä Helsingissä syyskuussa ja Papiston päivillä lokakuussa. Valtiovallan tervehdyksen juhlaan toi johtaja Olli Saarela Opetusministeriöstä. Materiaalia viestintään SLK tuotti kotisivuille juhlavuoteen liittyvää aineistoa, muun muassa kuukausittain vaihtuvan teemakirjoituksen sekä materiaalia seurakuntien tiedottajien käyttöön. Laulunäytelmän esitykset Oulu 8.2. (211 katsojaa) Vantaa (150) Lapua (76) Mikkeli 9.5. (361) Järvenpää (152) Kuopio (282) Vantaa (277) Turku (179) Kohti leikkivää kirkkoa kalenteri sekä SLK:sta ja sen työstä kertova esite valmistuivat, ja ne lähetettiin ilmaiseksi kaikkiin seurakuntiin. Lehtien juhlanumerot ilmestyivät syksyllä. Juhla kutsuvieraille Kutsuvieraille järjestettiin Järvenpäässä syntymäpäiväkahvit ja Laulaa enkelien kanssa -laulunäytelmän erityisnäytös SLK:n perustamispäivänä Valtiovallan tervehdyksen tilaisuudessa esitti johtaja Olli Saarela OPM:stä. Matka Slovakiaan Juhlavuoden päätteeksi SLK:n ja LK:n henkilökunta matkusti opintomatkalle Slovakiaan 26. _ Siellä oli isäntänä professori Julius Filo ja tutustumiskohteena Slovakian luterilaisen kirkon elämä, Bratislavan biennaalit ja lastentalo Bibiana. Juhlissa tavattiin tuttuja vuosien takaa. Juhlavuoden päätteeksi vierailtiin Slovakiassa. Kuvassa Kuvassa Kalevi Virtanen ja Julius Filo. 99

10 Laulaa hiippakuntien kanssa Juhlavuoden koulutuskiertueen musiikkinäytelmä Laulaa enkelien kanssa harmaannutti monta hiusta mutta teki Berta Hermansonin onnelliseksi tähtein tuolla puolen. Tuskin olivat kouluttaja Ahtiainen ja musiikkisihteeri Torri-Tuominen ehtineet totutella talon tavoille, kun pääsihteeri Virtanen antoi heille tehtäväksi järjestää jotakin 120-vuotisjuhlaa varten. Vereksiä voimiaan säästelemättömät naiset ryhtyivät toimeen. Ihan alkajaisiksi he päättivät herätellä lapsia laulamaan. Kumpaakin kiehtoi ruotsalaisen piispan Martin Lönnebon ajatus siitä, että laulamme enkelien kanssa. Musiikkisihteeri Torri-Tuominen oli saanut ajatuksesta lähtemätöntä kokemusta Brasilian-matkaltaan. Tehdään musikaali, mitään pelkäämättömät naiset keksivät Tuomisen keittiönpöydän ääressä. Saman pöydän ääressä he keksivät keskittää näytelmän tapahtumat ruokapöydän ääreen haarukoidessa ja kahvia ryystäessähän kaikki asiat puidaan. Musiikillisen matkan pituudeksi naiset määrittivät reitin Jumalan kansan luvatusta maasta Suomen Tampereelle saakka. Työnkuva: monipuolinen Harmittomissa haaveissaan kouluttaja Ahtiainen tuskin arvasi juhlavuoden koulutuskiertueella teippaavansa kousanomalehtimies Raikesin hännystakki ja kokonainen merellinen siniseen siftaavaa kangasta sekä näytelmän muu rekvisiitta on kulkenut hiippakunnasta toiseen. lutustensa lomassa piuhoja lattiaan, pesevänsä rypäleterttuja tai etsivänsä valopöydän loputtomista namikoista tuntumaa milloin kosher-ateriaan, milloin Lutherin perheen ruokapöytään. Käsikirjoittajan työnkuvaan ei ilman muuta liitetä taustakuvaeditointia, pukusuunnittelua, välinevaraston hoitamista tai kuskin töitä. Sopisko tää tähän, hän kommentoi näyttämön kellervää valojuovaa viimeisellä etapilla, Turun kristillisellä opistolla. Äänessä on kokemusta keränneen varmuutta. Musiikkinäytelmän rakentaminen kymmenisen kertaa aina uudelle näyttämölle uusien ihmisten kanssa opettaa tervettä suhteellisuudentajua. Aluksi luulin, että saisin enemmän ammattiapua. Ilman koko työntekijäjoukon suurta talkootyötä tästä ei olisi tullut yhtään mitään, kouluttaja Ahtiainen sanoo. Antero Leveelahti teki kulisseista tärkeimmät, valkoiset kannelliset laatikot, joissa fru Perinteisen korea hattu, Lapsikuoro: vaihtuva Pyhäkoululaulupotpurista musiikkinäytelmäksi kasvanut kavalkadi syntyi pikkuhiljaa ja osittain kokeilemalla. Kun jokin ei toiminut, jätettiin se pois. Näytelmän tarpeisto haalittiin sieltä täältä. Kouluttaja Kangasmaa, nykyinen Haapsalo-Hyvönen, ompeli puuttuvia enkeliviittoja, ja kouluttaja Luukkosen miehenpuoli nikkaroi haavoittuneelle enkelille paarit. Laatikoista oli tuskin maali kuivunut, kun näytelmä vietiin läpi ensimmäistä kertaa. Musiikkisihteeri Torri-Tuominen oli vakuuttunut ideastaan herätellä lapsia laulamaan ja lähetti postia lapsikuorojen johtajille eri hiippakuntiin. Toden totta, innokkaita kuorolaisia riitti joka esitykseen. Mutta kuka olisi arvannut, miten paljon hommaa tarvitaan siihen, että jokaisessa näytännössä laulavat eri lapset? Turun opistolla lapsia tulee ovista ja ikkunoista ja kaikilla heillä on koko ajan suunta jonnekin muualle kuin pitäisi. Paikkansa näyttämöllä ja lopullisen koreografian lapset oppivat vasta kenraaliharjoituksessa juuri ennen esitystä. Jälkiviisaana tekisin koko jutun lapsikuorolähtöisesti, sanoo kouluttaja Ahtiainen. Mutta saatiinpa kokemus, että näinkin selvitään ja että lapsiin voi luottaa. 10 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

11 Mammat: matkalla Näytännöstä toiseen talkoolaisina matkustaneet pääkaupunkiseutulaiset How- ManyMothers-yhtyeen perheenäidit olivat musiikkinäytelmän pysyviä voimia. Niin tomeria he ovat, että yhdestäkään esityksestä ei selvitä ilman huolta siitä, missä ovat mammat. Lopulta he kuitenkin pelmahtavat paikalle ja täyttävät takahuoneen ääntensorinalla. Siellä täällä on herrasväen ja merimiehen vaatetta, riisuttavaa ja puettavaa. Yhtä lailla näytöksestä toiseen toistuu myös tämä: mammoilla on aina nälkä. Vielä Turussakaan, viimeisessä esityksessä, huoltojoukot eivät ole oppineet järjestämään heille tarpeeksi ruokaa, vaikka mammat ovat aikaansa säästämättä kulkeneet näytelmän harjoituksissa edellisvuoden syksystä saakka. Mutta kaikkein kirkkain tähtönen on tietenkin Mikko, muusikko Helenius. Hänen yhden miehen orkesterinsa luo pillien, huilujen ja hanureiden vihellyksessä milloin itämaisen, milloin arjalais-saksalaisen ja milloin merellisen poljennon. Vireystila: häh? Erityisiä kiitoksia päävastuulliset antavat paitsi edellä mainituille myös tekniikkaa rakentaneille ammattilaisille ja SLK:n auliisti apureiksi ryhtyneille harjoittelijoille. Ilman juoksutyttöjä kouluttaja Ahtiaisen nivelistä ei olisi enää liikkumaan. Harjoittelija Jenni Tapionlinna se nytkin huuhtelee rypäleitä ja kysyy, missä on persilja, se katkera orjuuden yrtti. Lavalla ja taustavoimissa tärkeän kannustuksensa ja tukensa on tarjonnut koko työyhteisö. Pyhäkouluopistosta unelmoinut Berta Hermanson on saanut puhua haudan takaa monet kerrat. Aatteenpalo on levinnyt niihinkin, jotka eivät heti muistaisi, miten tärkeällä asialla pyhäkoulussa ollaan. Kouluttaja Ahtiainen ja musiikkisihteeri Torri-Tuominen kiittelevät vereksiä voimiaan siitä, että ovat yhä tolpillaan. Kymmenen esityksen kymmenet valot, äänet, rekvisiitat, lapsikuorot ja mammojen välipalat he ovat huolehtineet normaalin työnsä ohessa. Häpeän ja kauhun välimaastossa vaihdellut tunnelma ennen kutakin ensiiltaa on pitänyt heidät kiitettävän valppaina. Kuopiossa kaikki oli valmiina alkamaan, kun valkokankaalle tuli teksti: Sammuttakaa kaikki laitteet välittömästi. Sen pahempaa ei oikeastaan ole sattunut, vaikka sairastumisen uhka on ollut niskassa. Välillä eniten voimia on vaatinut hereillä pysyminen, kouluttaja Ahtiainen kertoo. Lavalla: nyt Olepa hiljaa! Musiikkisihteeri Torri-Tuominen taputtaa käsiään lapsikuoron sankalle joukolle. Juhlanäytelmässä oli lukematon määrä liikkuvia osia... Hippelis! Keskitypä hetki! Muista varoa kuumia lamppuja! Otetaas sivuaskelia! Hello, how are you, avaavat mammat ääntään. Ja sitten lähtee liikkeelle luova prosessi (kuten musiikkisihteeri Torri-Tuominen musiikkinäytelmää kuvaa). Tässähän ei näytellä. Tässä leikitään, hän muistuttaa ja antaa mennä. Jos Bertan takki on sattunut jäämään mytyksi muusikko Heleniuksen jalkoihin tai sininen merikangas laatikkoon, kävellään lavalle ilman takkia ja huojutetaan merenä kankaan sijaan lapsia. Sykähdyttävimpänä musiikkisihteeri Torri-Tuomisen mieleen on jäänyt ensimmäinen esitys. Kun tajusi, että hei, tämä meidän uskalias yrityshän toimii ja koskettaa myös muita. Ja nähdä se lasten ilo: millon me lauletaan se leeloleelolailo? Hyvältä maistui, määrittelee kaiken kokeneena musiikkisihteeri Torri-Tuominen. Ja maha tuli täyteen, lisää kouluttaja Ahtiainen. Kaisa Raittila Kuvat: Timo Jakonen 11

12 2. Hankkeita ja linjauksia K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

13 TOIMINTALINJAUS Johtokunta hyväksyi vuoteen 2012 ulottuvan toimintalinjauksen maaliskuun kokouksessaan. Sen mukaan SLK:n mission painopisteitä 2008 _ 2012 ovat lasten ja kotien hengellisen elämän ja hyvinvoinnin tukeminen sekä lapsiystävällisen kirkon ja yhteiskunnan rakentaminen. Toiminnan tavoitteet jakautuvat viiden otsikon alle: Lasten ja kotien hengellisen elämän vahvistuminen, Lapsiperheille suunnatun seurakuntatyön tukeminen, Kristillisen kasvatustyön tukeminen seurakunnissa, Jumalanpalveluselämän tukeminen seurakunnissa sekä Lapsiystävällisen kirkon ja yhteiskunnan rakentaminen. Konsultti Raimo Turunen veti SLK:n toimistossa linjaukseen liittyvän prosessikonsultoinnin, jossa tarkasteltiin ensin työyhteisön kehittämisen periaatteita, kartoitettiin työyhteisön toimivuutta ja asetettiin muutostavoitteet. Toisessa vaiheessa paneuduttiin toimintojen kehittämiseen ja lopuksi työnkuvien ja toimintatapojen hiomisen jälkeen päädyttiin tiimipohjaiseen työtapaan. Osana toimintalinjauksen jalkauttamista on vuoden aikana tavattu Oulun, Vantaan, Espoon, Turun, Tampereen ja Kuopion seurakuntayhtymien kirkkoherroja ja johtoa sekä etsitty yhteistyön alueita. VAKE VARHAIS- KASVATUKSEN TUEKSI SLK osallistui varhaiskasvatuksen kokonaisuuden kehittämiseen kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisryhmässä. Ryhmä julkisti maaliskuussa asiakirjan Lapsi on osallinen (VAKE). Sen valmistelu syvensi organisaation sisällä ja verkostoissa keskustelua kirkon varhaiskasvatuksen Lapsi on osallinen -asiakirja ilmestyi maaliskuussa. käsitteestä, sisällöstä ja kehittämisen haasteista. Keskiöön nousi myös kirkon varhaiskasvatuksen teologian ja varhaispedagogiikan yhteys toisiinsa. Asiakirja linjaa seurakunnissa varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. Sitä tehtiin tunnetuksi muun muassa valtakunnallisilla neuvottelupäivillä ja juhlavuoteen liittyvillä hiippakunnallisilla päivillä. SLK liittyi asiakirjaan koulutus- ja konsultointitoiminnassaan ja tuki seurakunta- ja seurakuntayhtymäkohtaisten asiakirjojen luomista. SLK, KKN ja SLI kehittivät yhteistyössä toteutettavaa VAKE-koulutusta 2009 _ LAPSI ON ILO KAIKKIALLA SLK:n ja SLS:n yhteinen hanke Lapsi on ilo kaikkialla eteni suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2006 käynnistynyt hanke aktivoi mukaan ilmoittautuneita seurakuntia ja yhteistyökirkkoja Thaimaassa ja Etiopiassa pohtimaan lasten oikeutta uskoon. Seurakunnat työstivät tehtäviä koulutusmateriaalin pohjalta lapsi- ja perhetyössä. Suomalaisille hanke avaa globaalin vastuun näkökulman. Vuorovaikutus yhteistyökirkkojen kanssa toimi erinomaisesti. Hankkeen tavoitteena on luoda SLS:n työalueilla edellytyksiä työtavoille, joissa lapsen arvo otetaan todesta. Perusdokumenttina on Kymmenen teesiä kristillisestä kasvatuksesta kotiväelle. Teesien kautta voidaan käydä vuoropuhelua siitä, ovatko meidän kysymyksemme kristillisestä kasvatuksesta tärkeitä myös muualla. Hankkeeseen liittyy opintomatkoja SLS:n kentille. Ensimmäinen matka tehtiin Thaimaan Bangkokiin Vuoden loppupuolella toteutettiin myös Etiopian ryhmän ensimmäinen kokoontumis- ja koulutuspäivä. 13

14 Matka Thaimaahan Teksti ja kuvat: Mari Torri-Tuominen Thaimaassa halutaan antaa lapsille toivoa taivaasta. Thaimaan matkalle osallistui viisi seurakuntien lapsityön edustajaa, kaksi SLS:n ja yksi SLK:n työntekijä. Opintomatkan yhtenä tavoitteena oli pohtia kristillistä kasvatusta seminaarissa, joka oli suunnattu kasvatuksen työntekijöille ja vapaaehtoisille. Osallistujia seminaarissa oli 40. Seminaaripäiviä voi kuvailla sanoilla iloinen, yhteisöllinen, lämmin, opettava, jakava. Toisena päivänä olimmekin jo ihan tuttuja toisillemme. Tutustuimme Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon toimintaan, erityisesti kristillisen kasvatuksen ja diakonian osastoihin. Mietimme, miten lapsen kannalta tärkeitä asioita voisi edistää paikallisessa lapsi- ja perhetyössä. Vierailimme seurakuntien päiväkodeissa ja naisille tarkoitetussa Armonkodissa. Tutustuimme muutenkin seurakuntien toimintaan ja osallistuimme jumalanpalveluselämään. Tapasimme kirkon piispan Vissakunorn Upaman ja kirkon teologisen seminaarin johtajan. Lähetysseuran lähettien kautta näimme niin tavallista seurakuntatyötä kuin opetus- ja johtotyötäkin. Vierailimme myös valtion ylläpitämässä koulussa ja Bangkokin temppelialueella. Yhteisiä teesejä löytyi Thaimaan luterilaisen kirkon diakoniaosaston johtaja Leena Helle oli kääntänyt Lapsi on ilo -teesit thai-kielelle. Näin pystyimme yhdessä pohtimaan, pätevätkö teesit myös Thaimaassa. Työskentely osoitti, että yhteistä ja tuttua löytyi. Thaimaalaiset painottivat anteeksi pyytämisen, saamisen ja antamisen sisältöjä ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja Jumala-suhteessa. He kokivat rukoilemaan oppimisen ja rukoilemisen yleensäkin tärkeäksi ja halusivat antaa lapselle toivon taivaasta. Työskentelyjaksoissa tutustuimme erilaisiin menetelmiin. Teimme yhteistä lattiakuvatyöskentelyä, askartelimme rukouslaatikoita ja jouluseimeä, perehdyimme hiljaisen viikon ja pääsiäisen laatikoihin sekä luomiseen. Thaimaalaiset rakastavat näytelmiä ja leikkejä. Kun aloimme kysellä, miksi Jeesus asetti lapsen uskomme esikuvaksi, teimmekin ensin pientä bibliodraamaa kyseisestä jakeesta. Raamatunkertomukset ovat thaimaalaisille kasvatustyön perusta. Mitä opimme? Ihmisen peruskysymykset ovat samoja kulttuurista ja uskonnosta huolimatta. Sen tajuaminen lähentää meitä toisiimme. Lähetyskentällä käyminen tuo asiat myös konkreettisiksi. On helpompi tukea toimintaa, johon on saanut kosketuksen. Sen takia vuorovaikutus on tärkeää. Hanke on omiaan vahvistamaan SLS:n ja SLK:n välistä järjestöyhteistyötä. 14 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

15 Opimme, että kristillisen kasvatuksen teesit pätevät Thaimaassakin. Kulttuuri vaikuttaa kuitenkin niin, että käsitteiden tasolla liikumme erilaisessa maailmassa, jossa näkökulmat poikkeavat toisistaan. Tuliaisina haluaisin tuoda Suomen lapsi- ja perhetyöhön iloista kristillisyyttä, hymyä, ystävällisyyttä ja pohdintaa, miten olisimme aidosti toisistamme välittäviä ihmisiä. Paljon pohdittavaa Matka antoi paljon pohtimisen aiheita: Onko mahdollista opettaa lapsille yhä enemmän erilaisten kulttuurien kohtaamista ja oppia samalla itsekin? Mitä tarkoittaa läsnä olevampi elämä lapsityössä? Miten vahvistan perhetyötä seurakunnan alueella? Ottaisiko seurakuntamme kummilapsen SLS:n kautta? Olisiko työntekijävaihto jollakin aikavälillä mahdollinen? Mitä voisimme oppia Thaimaan kirkkojen työntekijöiden sitoutuneisuudesta? Mitä köyhien kirkko voi tarkoittaa Suomessa? Entä alatien kulkija? Onko omassa kulttuurissamme voimakkaasti sellaista, mikä olisi otettava huomioon niin koulutuksessa kuin seurakunnan työssäkin? Miten oppisimme symbolisesti jakamaan vettä? Kalenterissani luki vuonna 2008 useasti LEK eli Laulaa Enkelien Kanssa. Bangkokissa ollessani kiinnitin jossain vaiheessa huomiota toistuvaan thai-kielen lek-sanaan. Kävikin ilmi, että lek on lapsi ja lek-lek, lapset. Yllättävää! MONESA Monesa-projektilla tuetaan lasten ja nuorten kasvua kulttuuriseen suvaitsevuuteen sekä osallisuuteen ja omaehtoiseen toimintaan. Monesa viittaa monenlaisuuteen ja samanlaisuuteen. Projektin toimijoita ovat KKN, SLS, SLK, PTK ja NK. Projektin toiminta keskittyi vuoden aikana suunniteltujen materiaalien ja toimintamallien kehittämiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvien kysymysten esillä pitämiseen kirkon kasvattajien kokoontumisissa. Projektiin liittyvä seminaari Uskontojen välinen vuoropuhelu kasvatuksessa tie rauhaan järjestettiin yhteistyössä SENin kasvatusjaoston kanssa. Seminaari kokosi 70 osallistujaa. Projektia ja sen teemoja on esitelty Espoon, Helsingin, Lapuan ja Kuopion hiippakuntien teemaseminaareissa ja kasvatuksen neuvottelupäivillä, Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä sekä Kirkon nuorisopäivillä. Lisäksi projektista ja sen teemoista on tiedotettu ja keskusteltu kuntien monikulttuurista nuorisotyötä tekevien neuvotteluissa Helsingissä ja Kajaanissa sekä Monikulttuuristen lasten etu -verkoston ja Kansainvälisyyskasvatus-verkoston kokouksissa. Monikulttuurisuuteen liittyviä koulutuspäiviä on toteutettu varhaiskasvatuksen kanssa muun muassa Helsingin ja Seinäjoen päivähoidon henkilökunnille. Vuoden sisällä on rakennettu myös kaksi erillistä Uskonnot ja kulttuurikoulutushanketta sekä kunnan että seurakunnan kasvatustyötä tekeville. Laaja-alaisesta koulutuspaketista on tehty rahoitusanomus OPH:lle. Koulutuskokonaisuudesta toteutetaan pilottina viisi opintoviikkoa TPOK-HANKE VIREILLE Kirkollisten palvelujärjestöjen ja KKN:n yhteistyöelin Kirnu ryhtyi valmistelemaan toteutettavaa hanketta Tyttöjen ja poikien oikeudet kirkossa (TPOK). Hankekoordinaattoriksi palkattiin lapsityönohjaaja Kaisa Rantala. Hanke pyrkii vahvistamaan tyttöjen ja poikien osallisuutta ja etuja niin kirkossa kuin yhteiskunnassa. Tavoitteena on lasten ja heidän kotiensa tukeminen, lapsiystävällisemmän kirkon ja yhteiskunnan rakentaminen sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Hankkeen tausta nousee lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta. TPOK tekee tunnetuksi YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, jonka 20-vuotisjuhlavuoden viettoon se osallistuu Lisäksi hanke edistää tyttöjen ja poikien kasvamista osaksi kansainvälistyvää ja monikulttuuristuvaa kirkkoa ja yhteiskuntaa. TPOK:n neljällä osahankkeella on omat vastuujärjestönsä: YK:n lasten oikeuksien sopimuksen juhlavuosi (SLK), Näyn ja kuulun _ tyttöjen ja poikien osallisuus kirkossa (PTK), Kymppivaalit (NK) ja Monesa-projekti (SLS). Hanke on kaksikielinen, ja sen toteuttamisessa ovat Kirkkohallituksesta mukana KKN ja KCSA. 15

16 3. Työalat 6 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

17 PYHÄKOULU Pyhäkoulutyön haasteena oli osallistua mediassa virinneeseen keskusteluun, onko oikein antaa lapselle kristillistä kasvatusta vai sallia hänen päättää aikuisena, miten ja minkä uskonnon kanssa haluaa olla tekemisissä. Pyhäkoulua on virheellisesti pidetty negatiivisena esimerkkinä ahdistavasta indoktrinaatiosta tai heppoisesta teologiasta. Tästä on seurannut tarve selkiyttää pyhäkoulun brändiä turvallisena ja yhteisöllisenä kristillisen kasvatuksen perusmuotona. Juhlavuoden kiertue hiippakunnissa auttoi saamaan tuntumaa eri alueiden pyhäkoulutoimintaan. Pyhäkoulusta keskusteltiin paljon myös Pyhä-painopisteen pilottiseminaareissa. Jotkut seurakunnat liittivät pyhäkoulun osaksi koko sunnuntain kestävää toimintaa kirkolla. Ilahduttavia olivat kirjepyhäkoulut, joissa työntekijä lähettää yhteistyöstä innostuneisiin perheisiin kuukausittain pyhäkoulumateriaalia. Sen pohjalta kotona järjestetään pyhäkouluhetkiä lapsille ja heidän kavereilleen. Myös pyhäkoulun perustamiseen innostavat sähköpostiviestit ovat synnyttäneet kotipyhäkouluja. Esimerkiksi Parkanossa työntekijä on saanut näin perustettua parikymmentä uutta pyhäkoulua. Erilaiset erityispyhäkoulut tuntuvat vetävän mukavasti väkeä. Musiikin lisäksi liikunta, seikkailu, tanssi, kuvataide ja luonto ovat selvästi voineet antaa pyhäkoululle houkuttelevan säväyksen. Lattiakuvat, Godly Play ja rukoushelmet ovat monin paikoin käytössä. Niiden lisäksi ohjaajat kaipaavat edelleen kotikonstein toteutettavia ideoita pyhäkoulun pitoon. Uutta ohjaajien koulutusmateriaalia ei pystytty saamaan vuoden aikana valmiiksi, mutta pyhäkoulutyöhön liittyviä koulutuksia järjestettiin kaksi. Lisäksi kaikki menetelmiin ja perheiden jumalanpalveluselämään liittyvät koulutukset palvelivat myös pyhäkoulua. PÄIVÄKERHO Päivänkerhon profiilia avoimena varhaiskasvatuspalveluna vahvistettiin julkisuudessa ja konsultaatiossa. Innoittajana oli raportti Leikkitoiminnasta avoimeen varhaiskasvatuspalveluun (2007). Päiväkerhon haaste oli rakenteiden uudistamisessa ja sisällön kehittämisessä, koska toimintaan osallistuu yhä enemmän 3-vuotiaita. Tämän ikäryhmän hoidolliset tavoitteet ja kasvatuskumppanuuden erityispiirteet nostettiin esiin konsultaatioprosesseissa. Pikkuväki-lehden liitteenä julkaistussa päiväkerhon vuosisuunnitelmassa keskeisenä sisältönä oli luomakunnan pyhyys. Päiväkerhon asemaa korostettiin osana kirkon varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. Vuoden aikana virisi myös keskustelu päiväkerhosta kevyenä päivähoitona. Verkostoissa ja keskusteluissa seurakuntien varhaiskasvatuksen vastuuhenkilöiden kanssa pohdittiin päiväkerhon kehittämistä siten, että se palvelisi lapselle osapäivähoitoa haluavia perheitä. Asian selvittäminen jatkuu yhteistyössä KKN:n kanssa. KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA SLK:n edustaja osallistui Kirkkohallituksen aamu- ja iltapäivätoiminnan työryhmään, jossa kehitetään ja tuetaan seurakunnissa tapahtuvaa toimintaa. Keskustelu kristillisen kasvatuksen toteutumisesta osana aamu- ja iltapäivätoimintaa jatkui, ja sen tukemiseen paneuduttiin muun muassa neuvottelupäivillä. Työryhmässä käsiteltiin myös erityistä tukea tarvitsevien lasten asemaa ja osallistuttiin OPM:n kyselyyn helmikuussa 2009 annettavaa selvitystä varten. Aamu- ja iltapäivätoiminnan käsikirja Jokapäiväistä leipää, lepoa ja leikkiä ilmestyi. 17

18 PERHETYÖ Perhetyö seurakunnissa on monipuolista ja työalojen rajat ylittävää. Esimerkiksi lapsi- ja perhetyö on toiminut monissa seurakunnissa yhdessä diakoniatyön kanssa perheiden hyväksi. Perhelähtöinen työote toimii parhaimmillaan työaloja yhdistävänä tekijänä. Vauvaperheiden tukeminen on nähty seurakunnissa tärkeäksi. SLK:ssa oli suunnitteilla hankkeita erilaisista tavoista tukea pikkulapsiperheitä sekä seurakunnissa että verkostoyhteistyössä. Lähes 70 prosenttia seurakunnista teki jo vuonna 007 yhteistyötä neuvoloiden kanssa joko satunnaisesti tai säännöllisesti. SLK:n järjestämässä koulutuksessa ja Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivillä etsittiin keinoja vahvistaa vanhempien osallisuutta ja tukea perheitä heidän arjessaan. Pikkuväki-lehdessä esiteltiin seurakuntien keinoja tukea perhetyötä. DIAK:sta valmistui SLK:n tilaama Rea Forsmanin ja Tiina Puusniekan opinnäytetyö Perhetyö Espoon ja Helsingin hiippakuntien seurakunnissa. Seurakuntaopiston kanssa yhteistyössä järjestettiin neljä perhekerhotoiminnan lyhytkoulutusta. Lapsiperhediakonian kehittämisestä käytiin neuvotteluja KDY:n kanssa. MUSIIKKI Seurakuntien musiikin keskiössä on jumalanpalvelus. Se oli sisältöalueena mukana musiikkikasvatukseen ja jumalanpalveluselämään liittyvissä koulutuksissa, joita pidettiin niin seurakunta-, rovastikunta- kuin hiippakuntatasollakin. SLK järjesti valtakunnallisia koulutuksia yhdessä SLI:n ja SO:n kanssa. Koulutusten kohderyhmänä olivat lastenohjaajat ja lapsityönohjaajat sekä papit ja kanttorit. Koulutusten sisällöllisinä teemoina olivat muun muassa pyhäkoulu, musiikki ja leikki, varhaiskasvatuksen musiikki ja lapsikuorot. Ensimmäistä kertaa järjestettiin yhdessä KK:n kanssa lapsikuorokurssi. Osallistujina oli kanttoria. Kurssista saatu palaute osoitti, että tämän kaltaiselle koulutukselle on tarvetta. SLK:n juhlavuoteen liittyen tehtiin yhteistyötä 8 lapsikuoron kanssa (5 seurakuntaa, 5 kanttoria, 70 kuorolaista). Laulaa enkelien kanssa -laulunäytelmää esitettiin kahdeksan kertaa eri puolella Suomea. Musiikkina käytettiin vanhoja pyhäkoululauluja, Lasten virsiä ja myös uudempaa ulkomaista aineistoa. Laulunäytelmän peruskuorona toimi HowManyMothers-lauluyhtye. Jumis.fi-työryhmä kehittää edelleen samannimistä jumalanpalveluselämän verkkosivustoa. Ryhmä perustuu Kirnu/ Järki-yhteistyöhön. Elokuussa järjestettiin kolmen päivän jumis.fi-seminaari. 8 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

19 Osallistujat olivat järjestöjen edustajia ja seurakunnan työntekijöitä, joilla oli valmius tuottaa lasten ja nuorten jumalanpalvelusaineistoa verkkosivustolle. SLK esitteli Turun kanttoripäivillä erityisjumalanpalveluksiaan eli Kansanlaulukirkkoa, Vauvakirkkoa ja Taaperokirkkoa. SLK:n työntekijä osallistui Kanttoripäivät 2010 Tampereella -valmistelutyöryhmään jäsenenä ja Kirkon musiikkijuhlat päätoimikuntaan varajäsenenä. VIRSIVISA Virsivisan neljännen kauden tiedotus käynnistyi ja hoitui aikaisempien reittien kautta. Samalla työryhmä alkoi pohtia sisällöllisiä painotuksia ja Visan kysymyksiä. Sisältöjä saatiin tarkemmiksi ja kysymysten muodot selkeämmiksi. Visan organisointi on SLK:n vastuulla. Se selkiytti ilmoittautumiskäytäntöjä ja hyödynsi enemmän verkkosivuja. Osallistujamäärä ei kuitenkaan lisääntynyt, mikä herätti ajatuksen, että Virsivisan hyvää brändiä on entisestään vahvistettava omalla markkinoinnilla. Virsivisan suojelijaksi saatiin Jorma Hynninen. Tammikuussa 2009 järjestettyyn kouluvaiheen Visaan osallistui noin 400 luokkaa ja lasta. Luokkien määrä ei ole pudonnut, vaikka osallistuvien seurakuntien luku väheni osin seurakuntaliitosten takia. Todellinen haaste Visalle ovat etelän kaupunkien suuret seurakunnat ja yhtymät, joiden osallistuminen on vähäistä. Mahdollisuutena on seurakunnan kasvatuksen kentän voimakkaampi aktivoituminen Visan organisointiin. Virsivisasta saatu palaute oli positiivista ja kiittävää. Kauden finaali on Jyväskylässä toukokuussa VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMINEN JA TUKE- MINEN Yhteydet yhteiskunnan varhaiskasvatukseen Kunnissa valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) on käytännön toteutusasteella. Useimmat kunnat ovat jo saaneet rakennettua sekä kunta- että päiväkotikohtaiset suunnitelmansa. Vuonna 2006 alkaneet hiippakunnalliset päivähoidon mentorikoulutukset jatkuivat Kirkkohallituksen, SLK:n ja SO:n yhteistyönä. Kuluneen vuoden aikana koulutus toteutui Espoon hiippakunnassa. Kuopion hiippakunnassa toteutettiin uutena pilottikoulutuksena Kajaanin seurakunnan oma mentorikoulutus lastenohjaajille. Hiippakunnallisen koulutuksen vahvuutena on alueellisten näkökulmien ja erityiskysymysten esiin nostaminen yhteistyössä päivähoidon varhaiskasvatuksen kanssa. Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen kouluttajakoulutus toteutettiin ensimmäistä kertaa kutsukoulutuksena Helsingissä ja Oulussa. Koulutukset oli suunnattu kaikille hiippakunnille. Ajatuksena on koota tulevaisuudessa verkostokouluttajia eri hiippakuntiin ja lääneihin toteuttamaan päivähoidon uskontokasvatuksen täydennyskoulutusta omilla alueillaan. Toimintavuoden iso ponnistus oli koota ensimmäinen VASUun pohjautuva kirja varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen tueksi. Kirjan toimittivat Tiina Haapsalo-Hyvönen (ent. Kangasmaa) SLK:sta, Heljä Petäjä KKN:stä ja Päivi Vuorelma Helsingin seurakuntayhtymästä. Kirja tulee toimimaan oppikirjana sekä varhaiskasvatuksen että kirkon lapsityön koulutuksessa. SLK on mukana kirkkohallituksen kokoamassa P-ryhmässä (Varhaiskasvatuksen uskontokasvatusta tukeva työryhmä). Ryhmä kokosi varhaiskasvatukseen liittyvää keskeistä sanastoa ja lapsen uskonnolliseen pohdintaan liittyviä kysymyksiä kirkon nettisivuille. SLK:sta on myös edustus kirkkohallituksen varhaiskasvatuksen ohjausryhmässä Hengellinen elämä verkossa -hankkeessa. Konsultointi SLK tuki seurakuntien varhaiskasvatusta konsultatiivisella työotteella muun muassa strategiaprosesseissa, organisaatiomuutoksissa ja verkostoitumisessa. Konsultaatio auttoi rakentamaan eri työmuotojen välille konkreettisia toimia, joilla edistettiin esimerkiksi perheiden kohtaamista. Työote palveli myös seurakuntien henkilöstörakenteen muutoksessa. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja ja alueelliset VAKE-asiakirjat herättivät konsultaation tarvetta erityisesti seurakuntayhtymissä ja pienissä seurakunnissa. Konsultointia tehtiin myös verkossa, jossa painotukseksi nousi varhaiskasvatuksen kokonaisuuden johtaminen. Konsultoivan työn kautta SLK on löytänyt mahdollisuuksia linkittää samankaltaisia teemoja työstäviä toimijoita seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä. Seurakuntayhtymien kasvatustyöstä vastaavat työntekijät tapasivat helmikuussa SLK:ssa jakamisen ja toisiltaan oppimisen foorumissa, jossa keskusteltiin meneillään olevista haasteista, kuten organisaatioiden ja seurakuntaliitosten muutosprosesseista ja yhteydenpidosta pienten lasten perheisiin. 19

20 hymiöillä ja pelata pelejä. Sivut vaativat jatkossa paljon lisää materiaalia ja kehittämistä. Ehtoolliskasvatus SLK:n edustaja oli mukana kirkkohallituksen asettamassa ehtoolliskasvatustyöryhmässä, jossa pohdittiin linjausta ja välineitä seurakuntien ehtoolliskasvatuksen kehittämiseen. Ryhmä laati raportin Kastetut osallistuvat ehtoolliselle? Aineistoa ehtoolliskasvatuksen tukemiseen. Työryhmän työskentely liittyy vuoteen 2009, jolloin tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun kirkko palasi kaikille kastetuille avoimen ehtoollispöydän käytäntöön. Ryhmä korostaa, että kristillisessä kasvatuksessa painotetaan kasteen ohella myös ehtoollisyhteyttä. Työryhmä haastaa määrittelemään, keitä ovat vanhempien lisäksi muut konfirmoidut seurakunnan jäsenet, joiden kanssa konfirmoimaton lapsi voi osallistua ehtoolliselle. Määrittely voisi mahdollistaa lapsiryhmille nykyistä joustavamman osallistumisen ehtoolliselle. Työryhmä tulee valmistamaan seurakunnille malleja, joiden kautta ehtoolliskasvatussuunnitelmien uudistaminen on mahdollisimman helppoa. lastenkirkko.fi Vantaan seurakuntayhtymän tiedotuksen johdolla valmistui lapsille suunnattu verkkopalvelu Kaksi SLK:n työntekijää on ollut hankkeessa mukana sisällön tuottajina. Nettipyhäkoulu oli valmisteluun osallistuneille vuosien haaveiden täyttymys. Sivujen kautta seurakunnat siirtyivät lasten läheiseksi tuntemaan verkkoympäristöön. Alun perin adventtina 2008 avautumaan tarkoitetut sivut tulivat julkisiksi tammikuussa Innokkaiden työntekijöiden ja palvelua käyttäneiden lasten pettymykseksi sivuston vapaa keskustelualue piti sulkea, koska pieni joukko ihmisiä alkoi käyttää sivustoa uskontoon ja kirkkoon liittyvien aggressioiden purkamiseen. Positiivista ilmiössä oli, että se havahdutti ihmisiä myös puolustamaan omaa oikeuttaan uskoon ja ilmaisemaan myönteisiä kokemuksia kirkosta, myös pyhäkoulusta. Vaikka vapaa keskustelualue suljettiin, sivut toimivat muilta osin mukavasti. Kirjautuja luo oman hahmonsa, joka voi liikkua kirkkotilassa, kuunnella ja katsella Raamatun kertomuksia, rukoilla, tutustua seurakunnan elämän perusasioihin, kommunikoida toisten kanssa Painopistetyöskentelyt Kirkkohallitus hyväksyi kirkon yhteisen Pyhä-painopisteen vuosille 2010 _ Painopiste niveltyy kirkon strategiaan. Sen ajatellaan luovan sukupolvien ja työalojen yhteyttä, haastavan kirkkoa vastaamaan ajankohtaisiin kysymyksiin ja kirkastavan kirkon ydinasioita. SLK:n edustaja osallistui painopistettä valmistelleeseen työrukkaseen. Teemaan liittyviä pilottiseminaareja pidettiin helmikuussa ja syyskuussa. Seminaareissa pilottejaan esittelivät Ilmajoen, Imatran, Pietarsaaren ruotsinkielisen seurakunnan (Jakobstads sv. församling), Kemin, Kuopion seurakuntayhtymän, Lohjan, Malmin, Nokian, Nurmeksen, Tapiolan, Varkauden, Vihdin, Turun Martin seurakunnan ja NK:n edustajat. Pilotoinnin antina painopisteelle löytyi kolme kärkeä: Jumala, sunnuntai ja ekologia. NK toi esille ekonisti-hankkeen. Jatkossa valmistelu tapahtuu Kirkkohallituksen nimittämässä ohjausryhmässä ja neuvottelukunnassa. SLK:ssa alettiin valmistella koulutuksia, materiaaleja ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lapsen oikeus pyhään -teema tulee luontevasti jatkumaan painopistetyöskentelyssä. 20 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK) on kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö. SLK kuuluu valtionapua nauttiviin järjestöihin

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

SUOMEN EV.-LUT. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUS RY:N VUOSIKERTOMUS

SUOMEN EV.-LUT. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUS RY:N VUOSIKERTOMUS Vuosikko SUOMEN EV.-LUT. SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUS RY:N VUOSIKERTOMUS 2012 LIITE Työryhmiä Koulutustoiminta (tilastot) Tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 2 Vuosikko Työryhmiä vuonna 2012 LEHDET, MUUT

Lisätiedot

kohti leikkivää kirkkoa Lapsi on ilo 06 t o i m i n t a k e r t o m u s

kohti leikkivää kirkkoa Lapsi on ilo 06 t o i m i n t a k e r t o m u s S u o m e n E v. - L u t. S e u r a k u n t i e n L a p s i t y ö n K e s k u s r y kohti leikkivää kirkkoa Lapsi on ilo 06 t o i m i n t a k e r t o m u s K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A Sisällys

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK) on kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö. Se kuuluu valtionapua nauttiviin

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 20 vuotta juhlavuoden avausseminaari 20.11.2008

LAPSEN OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 20 vuotta juhlavuoden avausseminaari 20.11.2008 LAPSEN OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 20 vuotta juhlavuoden avausseminaari 20.11.2008 Oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi - kirkon näkökulma ja puheenvuoro Marja-Leena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011 Seurakuntien Lapsityön Keskus TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2011 Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK) on kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija-

Lisätiedot

lapsella on oikeus pyhään Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry

lapsella on oikeus pyhään Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry lapsella on oikeus pyhään Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry VUOSIKERTOMUS 2009 2 vuosikertomus 2009 l l l l l l l l l l l l l l l l l l Että joku pysyy vierellä 5 kalevi Virtanen Puheenjohtajan

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

kohti leikkivää kirkkoa Pyhän edessä aistit avoimina 05 t o i m i n t a k e r t o m u s

kohti leikkivää kirkkoa Pyhän edessä aistit avoimina 05 t o i m i n t a k e r t o m u s S u o m e n E v. - L u t. S e u r a k u n t i e n L a p s i t y ö n K e s k u s r y kohti leikkivää kirkkoa Pyhän edessä aistit avoimina 05 t o i m i n t a k e r t o m u s 1 Körö, körö vauvakirkkoon...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2015

Toimintasuunnitelma 2015 Toimintasuunnitelma 2015 Seurakuntien Lapsityön Keskus TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK) on vanhin kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija-

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja LAPSI ON OSALLINEN Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja KIRKON VARHAISKASVATUS ON Kristillisestä uskosta ja siihen liittyvistä arvoista nousevaa kasvatuksellista vuorovaikutusta Kasvatus- ja kastekumppanuutta

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINNAN YDIN VUOTTA 2012 TAUSTOITTAVAT TEKIJÄT

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINNAN YDIN VUOTTA 2012 TAUSTOITTAVAT TEKIJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK) on kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö. Se kuuluu valtionapua nauttiviin nuorisotyön

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK) on vanhin kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö. Sen juuret ovat vuonna 1888 perustetussa

Lisätiedot

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Kumppanuuden korit kutsuvat monipuoliseen yhteistyöhön. Niiden avulla kerrotaan yhteistyön tarkoituksesta ja pelisäännöistä. Esite on suunnattu

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg 1 Esityksen sisältö Varhaiskasvatus 2000 luvulla VASU strategisena ohjauksen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelmatyön

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Vähitellen vahvistui kanta, jonka mukaan pyhäkoulu on osa kasteopetusta ja painopisteen tulee olla hartaudessa.

Vähitellen vahvistui kanta, jonka mukaan pyhäkoulu on osa kasteopetusta ja painopisteen tulee olla hartaudessa. Pyhäkouluyhdistyksestä Seurakuntien Lapsityön Keskukseen Valtakunnallinen Suomen Evankelis-luterilainen Pyhäkouluyhdistys, SPY, perustettiin vuonna 1888 tuottamaan materiaalia ja järjestämään koulutusta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2014 Aika ja paikka Maanantai 22.9.2014 klo 18.00 Teljän kirkolla Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa Harju, Aulikki poissa Honkasalo, Timo Korkeaoja, Aila

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Maarian seurakunta A.D. 2012 Maarian seurakunta on laaja ja monimuotoinen. Seurakuntamme työtä tehdään neljällä alueella: etelässä, lännessä, idässä ja pohjoisessa.

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpajat I & II Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin saatan muistaa. Ota minut mukaan, niin ymmärrän Kiinalainen

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Osaamista, iloa ja rohkeutta lapsi- ja perhetyöhön. Koulutuskalenteri. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry Seurakuntaopisto

Osaamista, iloa ja rohkeutta lapsi- ja perhetyöhön. Koulutuskalenteri. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry Seurakuntaopisto 2013 Osaamista, iloa ja rohkeutta lapsi- ja perhetyöhön Koulutuskalenteri Seurakuntien Lapsityön Keskus ry Seurakuntaopisto 1 SISÄLLYS ILOA JA OIVALLUKSIA TYÖHÖN! 3 Seurakuntaopisto kumppanisi kehittämisessä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Seurakuntien Lapsityön Keskus TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK) on vanhin kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija-

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 6/2014 Aika Paikka 3.6.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Koulutusta antavat yksiköt LitM-koulutus: Jyväskylän yliopisto, Liikuntakasvatuksen laitos: yksi vapaasti valittava

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011

Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011 Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011 Anna-Leena Välimäki 5.5.2011 ALV 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 1. periaate toteaa, että lasten mielipiteet

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 1 RYMÄTTYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 Seurakuntaneuvosto 20.1.2010 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko 20.1.2010 klo 17-18.20 Paikka: Seurakuntakoti Läsnä: Sirén Petri puheenjohtaja Heino,

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Rauhankasvatusinstituutti ry

Rauhankasvatusinstituutti ry Rauhankasvatusinstituutti ry Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Perustettu 1981 Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry:n nimellä. Nimi vaihdettu Rauhankasvatusinstituutiksi

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

www.lastenkirkko.fi www.lastenkirkko.fi Virtuaalista vuorovaikutusta vauvasta vaariin!

www.lastenkirkko.fi www.lastenkirkko.fi Virtuaalista vuorovaikutusta vauvasta vaariin! www.lastenkirkko.fi www.lastenkirkko.fi Virtuaalista vuorovaikutusta vauvasta vaariin! Katri Saarela mediatoimittaja Hankekoordinaattorina suunnittelen ja toteuta www.lastenkirkko.fi toimintoja yhdessä

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Koulutuskalenteri. Seurakuntaopisto Seurakuntien Lapsityön Keskus ry

Koulutuskalenteri. Seurakuntaopisto Seurakuntien Lapsityön Keskus ry Koulutuskalenteri Seurakuntaopisto Seurakuntien Lapsityön Keskus ry KASVATUKSEN PEDAGOGIIKKA JA TEOLOGIA...6 Uskontokasvatuksen mentorointi varhaiskasvatuksessa Kehittyvä mentori -seminaari Haastavat nuoret

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Aamupäivän ohjelma 8.45 Aamukahvit 9.00 Ympäristökoulun esittely 9.15 Pääsuunnitteluryhmän

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet 14.5.2013 1 Yhtymän työkorit lähtökohtana yhteisten painopisteiden määrittelylle

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Puhumme rohkeasti Jumalasta

Puhumme rohkeasti Jumalasta Puhumme rohkeasti Jumalasta Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan Viestintäohjelma 2015 2 Sisällys Johdanto 3 Arvot 4 Tiedotustyön perustehtävä 5 Tiedotustyön toiminta-ajatus 5 Painopistealueet matkalla

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot