S u o m e n E v. - L u t. S e u r a k u n t i e n L a p s i t y ö n K e s k u s r y 120 vuotta V u o s i k e r t o m u s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S u o m e n E v. - L u t. S e u r a k u n t i e n L a p s i t y ö n K e s k u s r y 120 vuotta V u o s i k e r t o m u s"

Transkriptio

1 S u o m e n E v. - L u t. S e u r a k u n t i e n L a p s i t y ö n K e s k u s r y kohti leikkivää kirkkoa 120 vuotta 08 V u o s i k e r t o m u s

2 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

3 Sisällys 1 2 T O I M I N T A K E R T O M U S Jukka Keskitalo Seurakunnan lapsi- ja perhetyö tarvitsee hyviä välineitä 5 Kalevi Virtanen Kolmas vaihe 6 Jo vuodesta Juhlavuosi näkyi ja kuului Kaisa Raittila: Laulaa hiippakuntien kanssa Hankkeita ja linjauksia 12 Toimintalinjaus VAKE varhaiskasvatuksen tueksi Lapsi on ilo kaikkialla Mari Torri-Tuominen: Matka Thaimaahan Monesa TPOK-hanke vireille Työalat Pyhäkoulu Päiväkerho Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Perhetyö Musiikki, Virsivisa Varhaiskasvatuksen kehittäminen ja tukeminen Koulutusta ja kohtaamisia Täydennyskoulutus Seminaareja ja neuvottelupäiviä Godly Play Lapsi-messut Viestintä Lehdet Pyhäkoululehti Lasten Pyhäkoulu Pikkuväki Kirkkomusiikkilehti Muut julkaisut www-sivut Hallintoa, taloutta, henkilökuntaa Jäsenistö ja hallinto Työntekijät Talous Yhteyksiä ja yhteistyötä Valtiovalta Kirkkohallitus Muut kirkolliset tahot Muut yhteistyötahot Yhteyksiä ulkomaille Liitteet Työryhmät Koulutustilastot Tuloslaskelma, tase, tilintarkastuskertomus

4 T O I M I N T A K E R T O M U S Suomen Ev.-Lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry SLK - on kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö - kehittää ja tukee seurakuntien lapsi- ja perhetyötä - osallistuu ja vaikuttaa muuhun työhön lasten ja perheiden hyväksi kirkossa ja yhteiskunnassa - jäseninä ovat lähes kaikki suomenkieliset seurakunnat - toiminta tavoittaa vuosittain noin lasta ja heidän perheensä Käytettyjä lyhenteitä: Kirkkohallituksen yksiköt KDY Diakonia ja yhteiskuntatyö KJM Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta KK Kirkon koulutuskeskus KKN Kasvatus ja nuorisotyö KP Kirkon perheasiat KT Kirkon tiedotuskeskus Muut CTM Child Theology Movement DIAK Diakonia-ammattikorkeakoulu ECCE The European Conference on Christian Education JÄRKI Järjestöyhteistyön neuvottelukunta KCSA Kyrkans central för det svenska arbetet KIRNU Kirkollisten palvelujärjestöjen (NK, PTK, SLK, SLS) ja KKN:n yhteistyöelin KLNN Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelukokous KLT Kirkon Lapsityön Teologit ry LK Lasten Keskus Oy NK Nuorten Keskus ry MLL Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry OPH Opetushallitus OPM Opetusministeriö PTK poikien ja tyttöjen keskus SEN Suomen ekumeeninen neuvosto SKUL Suomen Kanttori-urkuriliitto ry SKML Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry SlaL Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry SLS Suomen Lähetysseura ry SLI Seurakuntaopiston Lapsityön Instituutti SLK Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry SO Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö SPY Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry UPI Uskonnonpedagoginen instituutti VAKE Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisen asiakirja VASU Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

5 S U O M E N E V. - L U T. S E U R A K U N T I E N L A P S I T Y Ö N K E S K U S R Y Seurakunnan lapsi- ja perhetyö tarvitsee hyviä välineitä Seurakunnan lapsi- ja perhetyö on moni-ilmeistä ja uudistuvaa. Koko ajan on seurattava yhteiskunnan varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa kehitystä ja tarvittaessa reagoitava muutoksiin. Toisaalta on jatkuvasti seurattava uskonnonpedagogista keskustelua ja oltava valmiita ottamaan käyttöön uusia menetelmiä ja työtapoja. Muutos ei kuitenkaan ole itseisarvo. Usein on kuitenkin niin, että ellei ole valmis muuttumaan toimintaympäristön muuttuessa, on toiminnan näivettyminen ennen pitkää edessä. Kaikessa muutoksessa ja uuden omaksumisessa on pidettävä mielessä kirkon lapsija perhetyön perustehtävä, joka nousee kasteja lähetyskäskystä sekä lasten evankeliumista. Jos ja kun kirkkomme lapsi- ja perhetyö haluaa pysyä ajan hermolla, se tarvitsee myös hyviä konkreettisia työvälineitä, kuten lehtiä ja kirjoja. Tietyssä ratkaisevassa elämäntilanteessa jaettava selkeän kristillisen sanoman sisältävä materiaali on merkittävä väline kotien kristillisen kasvatuksen tukemisessa. Oma seurakuntani, Jyväskylän seurakunta, jakaa kouluun lähteville siunauksen yhteydessä Lapsen Raamatun. Tästä on tullut valtavasti hyvää palautetta. Monia muita esimerkkejä löytyy eri seurakunnista. Seurakuntien taloudellisen tilanteen kiristyessä kaikkia menoeriä syynätään tarkkaan. Niinpä joku voi tulla ajatelleeksi, että lapsi- ja perhetyön materiaali- ja lahjakirjamenot ovat sopivia supistuksen kohteita. Voipa punakynä heilahtaa Pyhäkoululehden tai Lasten Pyhäkoulun kohdalla. Tällainen säästäminen on kuitenkin lyhytnäköistä. Ydintoiminnan heikentämisellä sahataan kirkon omaa tulevaisuuden oksaa. Seurakuntien Lapsityön Keskus palvelee seurakuntia muun muassa koulutuksen ja konsultoinnin keinoin. Merkittävä tuki seurakunnille ovat myös Lasten Keskus Oy:n lehdet, kirjat ja muu materiaali. Pidetään huoli siitä, että perustehtävää hoitavilla työntekijöillä ja vapaaehtoisilla on jatkossakin ajanmukaiset työvälineet käytössään. Jukka Keskitalo TT, Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra SLK:n puheenjohtaja 55

6 Kolmas vaihe Seurakuntien Lapsityön Keskuksen historian voi jakaa kolmeen osaan. Yhdistys perustettiin ja tunnettiin lähes sadan vuoden ajan nimellä Pyhäkouluyhdistys (SPY). Sen jäseninä olivat kymmenettuhannet vapaaehtoiset pyhäkoulunopettajat. Toiminnassaan SPY oli pyhäkoululiike, joka kokosi pyhäkouluväkeä ja julkaisi pyhäkoululehtiä. Laulukirjankin nimi oli Pyhäkoululauluja. Toinen vaihe alkoi 1960-luvulla, jolloin yhdistys ryhtyi vastaamaan seurakuntien kehittyvän lapsityön haasteisiin. Uusina työsarkoina tulivat mukaan päiväkerhotyö, perhetyö ja musiikki ja päivähoidon uskontokasvatuksen tukeminen. Yhdistyksen jäseniksi hankkiutuivat lähes kaikki suomenkieliset seurakunnat. Tämän vaiheen johdonmukainen seuraus oli yhdistyksen nimen muuttuminen vuonna 1991 muotoon Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK). Laulukirjan nimeksi tuli jo vähän aikaisemmin Lasten virsi. Nyt elämme kolmatta vaihetta, jossa etsitään tapoja yhdistää ensimmäisen ja toisen vaiheen hyvät puolet. Ensimmäisen vaiheen erityinen vahvuus oli vapaaehtoisten suuri joukko, toisen vahvuus oli päätoimisten työntekijöiden määrän kasvu ja tämän lähes 3000 ammattilaisen osaamisen voimakas vahvistuminen. Nyt tulisi löytää tapoja yhdistää nämä kaksi. Mutta tulevaisuus ei synny vain menneisyydestä käsin, vaan vähintään yhtä tärkeätä on ajan merkkien lukeminen ja tulevaisuuden ennakointi. Uskon, että kolmannen vaiheen avainsanoja ovat ainakin seuraavat kaksi: lapsenkaltaisuus ja yhteisöllisyys. Jos kirkko olisi ihminen, se olisi vanhempi, pukuun pukeutunut, hieman takakireä mies, väittävät tämän päivän nuoret aikuiset. SLK:n ja seurakuntien lapsityön yhteinen tehtävä on muuttaa tätä kuvaa, rakentaa lapsenkaltaista kirkkoa. Näky ei ole uusi, vaan vanha. Se sisältyi jo päätökseen perustaa erityinen Pyhäkouluyhdistys. Rakentaessamme lapsenkaltaista kirkkoa olemme tekemisissä koko kirkon uudistumisen kanssa. Asettaessaan lapsen opetuslasten keskelle Jeesus ei tarkoittanut pelkästään sitä, että kirkko tekisi työtä lasten parissa. Hän asetti lapsen hengelliseksi esikuvaksi koko kirkolle, sen kaikenikäisille jäsenille. Siksi rakennamme lapsenkaltaista kirkkoa eli yhteisöä. Lapsenkaltainen kirkko ei ihannoi lapsia (eikä aikuisiakaan), vaan näkee jokaisen elämänvaiheen yhtä tärkeänä. Se suhtautuu ihmiseen vakavasti. Se ei suostu tarkastelemaan lapsen maailmaa aidompana tai ehjempänä, kuin mitä se todellisuudessa on. Se tunnistaa ihmisten ja elämänvaiheiden keskinäisen riippuvuuden. Lapsenkaltainen kirkko tunnustaa avuttomuutensa. Se tietää, että sen enempää ihminen kuin kirkkokaan ei voi selvitä omassa varassaan. Se pystyy sanomaan: Eivät minun omat tekemiseni tai jaksamiseni, vaan se, mitä toiset ovat tehneet edestäni ja puolestani. Siksi lapsenkaltainen kirkko tekee yhteistyötä monien tahojen kanssa paikallisesti ja valtakunnallisesti. Sen rakennustyömaalla tiedetään, että lapsenkaltaista kirkkoa ei pysty rakentamaan, ellei ympärillä samanaikaisesti rakenneta lapsenkaltaista yhteiskuntaa. Kalevi Virtanen Pääsihteeri 6 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

7 1. Jo vuodesta

8 Juhlavuosi näkyi ja kuului Vuonna 2008 tuli kuluneeksi 120 vuotta Pyhäkouluyhdistyksen perustamisesta Tampereella Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin monenlaisia tapahtumia, joissa osanottajia oli yhteensä Juhlavuoden tavoite oli kehittää SLK:n työtä seurakuntien lapsi- ja perhetyön tukijana, missä vuoden aikana onnistuttiin hyvin. Erityisen merkittäviä olivat yhteistyössä hiippakuntien kanssa toteutetut koulutuspäivät. Juhlavuoden vietto näkyi lapsityön ja vapaaehtoisten verkoston vahvistamisena, toimintana seurakunnissa, viestinnän aineistoina ja yhteistyökumppaneiden kohtaamisena. Seitsemän seminaaria Yhteistyössä hiippakuntien kanssa yhdistys järjesti kaksipäiväisiä hiippakunnallisia seminaareja. Ensimmäinen päivä oli suunnattu päätoimisille työntekijöille, joita oli mukana kaikkiaan 744. Vapaaehtoisia kutsuttiin mukaan ensimmäisen päivän iltajuhlaan ja toisen päivän seminaariin. Toisena päivänä päätoimisia ja vapaaehtoisia oli mukana yhteensä 385. Seminaarit 2008 Oulun hiippakunta 8. _ 9.2. (osanottajia perjantaina 116, lauantaina 98) Lapuan hiippakunta 28. _ (62, 58) Mikkelin hiippakunta 9. _ (162, 82) Kuopion hiippakunta 10. _ (118, 82) Turun arkkihiippakunta 14. _ (91, 65) Helsingin hiippakunta, työkokous (79) Espoon hiippakunta, työkokous (116) Vuoden pääjuhlaa vietettiin elokuussa Järvenpäässä. Laulaa enkelien kanssa Juhlavuoteen tuotettiin yhdistyksen historiasta ja nykyisyydestä kertova laulunäytelmä Laulaa enkelien kanssa. Sen käsikirjoitti Anita Ahtiainen ja musiikin sovitti ja johti Mari Torri-Tuominen. Esityksen toteutti vantaalainen HowMany Mothers-lauluryhmä. Mukana kussakin esityksessä oli 30 _ 70 paikallista lapsikuorolaista. Yhteensä heitä oli esityksissä 370. Katsojia oli kaikkiaan Osia laulunäytelmästä oli mukana Lapsityönohjaajien ja teologien neuvottelupäivien sekä Perhekerhotyön ja pikkulapsityön neuvottelupäivien ohjelmissa. 8 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

9 Aineistoa tapahtumiin Mikkelinpäivän perhemessuja varten SLK tuotti vihkosen Laulaa enkelien kanssa, joka lähetettiin kahtena kappaleena kaikkiin seurakuntiin. Perhekirkon ohjeiden lisäksi vihkonen sisälsi ideoita Laulaa enkelien kanssa -laulutapahtumien järjestämiseen. Samaa teemaa nostettiin esiin sekä yhdistyksen lehdissä että hiippakunnallisissa ja muissa koulutustapahtumissa. Mikkelinpäivän messuissa oli mukana n aikuista ja lasta. Juhlavuosi, yhdistyksen toiminta ja Laulaa enkelien kanssa -laulunäytelmä olivat näyttävästi esillä myös Kirkon viestintäpäivillä Helsingissä syyskuussa ja Papiston päivillä lokakuussa. Valtiovallan tervehdyksen juhlaan toi johtaja Olli Saarela Opetusministeriöstä. Materiaalia viestintään SLK tuotti kotisivuille juhlavuoteen liittyvää aineistoa, muun muassa kuukausittain vaihtuvan teemakirjoituksen sekä materiaalia seurakuntien tiedottajien käyttöön. Laulunäytelmän esitykset Oulu 8.2. (211 katsojaa) Vantaa (150) Lapua (76) Mikkeli 9.5. (361) Järvenpää (152) Kuopio (282) Vantaa (277) Turku (179) Kohti leikkivää kirkkoa kalenteri sekä SLK:sta ja sen työstä kertova esite valmistuivat, ja ne lähetettiin ilmaiseksi kaikkiin seurakuntiin. Lehtien juhlanumerot ilmestyivät syksyllä. Juhla kutsuvieraille Kutsuvieraille järjestettiin Järvenpäässä syntymäpäiväkahvit ja Laulaa enkelien kanssa -laulunäytelmän erityisnäytös SLK:n perustamispäivänä Valtiovallan tervehdyksen tilaisuudessa esitti johtaja Olli Saarela OPM:stä. Matka Slovakiaan Juhlavuoden päätteeksi SLK:n ja LK:n henkilökunta matkusti opintomatkalle Slovakiaan 26. _ Siellä oli isäntänä professori Julius Filo ja tutustumiskohteena Slovakian luterilaisen kirkon elämä, Bratislavan biennaalit ja lastentalo Bibiana. Juhlissa tavattiin tuttuja vuosien takaa. Juhlavuoden päätteeksi vierailtiin Slovakiassa. Kuvassa Kuvassa Kalevi Virtanen ja Julius Filo. 99

10 Laulaa hiippakuntien kanssa Juhlavuoden koulutuskiertueen musiikkinäytelmä Laulaa enkelien kanssa harmaannutti monta hiusta mutta teki Berta Hermansonin onnelliseksi tähtein tuolla puolen. Tuskin olivat kouluttaja Ahtiainen ja musiikkisihteeri Torri-Tuominen ehtineet totutella talon tavoille, kun pääsihteeri Virtanen antoi heille tehtäväksi järjestää jotakin 120-vuotisjuhlaa varten. Vereksiä voimiaan säästelemättömät naiset ryhtyivät toimeen. Ihan alkajaisiksi he päättivät herätellä lapsia laulamaan. Kumpaakin kiehtoi ruotsalaisen piispan Martin Lönnebon ajatus siitä, että laulamme enkelien kanssa. Musiikkisihteeri Torri-Tuominen oli saanut ajatuksesta lähtemätöntä kokemusta Brasilian-matkaltaan. Tehdään musikaali, mitään pelkäämättömät naiset keksivät Tuomisen keittiönpöydän ääressä. Saman pöydän ääressä he keksivät keskittää näytelmän tapahtumat ruokapöydän ääreen haarukoidessa ja kahvia ryystäessähän kaikki asiat puidaan. Musiikillisen matkan pituudeksi naiset määrittivät reitin Jumalan kansan luvatusta maasta Suomen Tampereelle saakka. Työnkuva: monipuolinen Harmittomissa haaveissaan kouluttaja Ahtiainen tuskin arvasi juhlavuoden koulutuskiertueella teippaavansa kousanomalehtimies Raikesin hännystakki ja kokonainen merellinen siniseen siftaavaa kangasta sekä näytelmän muu rekvisiitta on kulkenut hiippakunnasta toiseen. lutustensa lomassa piuhoja lattiaan, pesevänsä rypäleterttuja tai etsivänsä valopöydän loputtomista namikoista tuntumaa milloin kosher-ateriaan, milloin Lutherin perheen ruokapöytään. Käsikirjoittajan työnkuvaan ei ilman muuta liitetä taustakuvaeditointia, pukusuunnittelua, välinevaraston hoitamista tai kuskin töitä. Sopisko tää tähän, hän kommentoi näyttämön kellervää valojuovaa viimeisellä etapilla, Turun kristillisellä opistolla. Äänessä on kokemusta keränneen varmuutta. Musiikkinäytelmän rakentaminen kymmenisen kertaa aina uudelle näyttämölle uusien ihmisten kanssa opettaa tervettä suhteellisuudentajua. Aluksi luulin, että saisin enemmän ammattiapua. Ilman koko työntekijäjoukon suurta talkootyötä tästä ei olisi tullut yhtään mitään, kouluttaja Ahtiainen sanoo. Antero Leveelahti teki kulisseista tärkeimmät, valkoiset kannelliset laatikot, joissa fru Perinteisen korea hattu, Lapsikuoro: vaihtuva Pyhäkoululaulupotpurista musiikkinäytelmäksi kasvanut kavalkadi syntyi pikkuhiljaa ja osittain kokeilemalla. Kun jokin ei toiminut, jätettiin se pois. Näytelmän tarpeisto haalittiin sieltä täältä. Kouluttaja Kangasmaa, nykyinen Haapsalo-Hyvönen, ompeli puuttuvia enkeliviittoja, ja kouluttaja Luukkosen miehenpuoli nikkaroi haavoittuneelle enkelille paarit. Laatikoista oli tuskin maali kuivunut, kun näytelmä vietiin läpi ensimmäistä kertaa. Musiikkisihteeri Torri-Tuominen oli vakuuttunut ideastaan herätellä lapsia laulamaan ja lähetti postia lapsikuorojen johtajille eri hiippakuntiin. Toden totta, innokkaita kuorolaisia riitti joka esitykseen. Mutta kuka olisi arvannut, miten paljon hommaa tarvitaan siihen, että jokaisessa näytännössä laulavat eri lapset? Turun opistolla lapsia tulee ovista ja ikkunoista ja kaikilla heillä on koko ajan suunta jonnekin muualle kuin pitäisi. Paikkansa näyttämöllä ja lopullisen koreografian lapset oppivat vasta kenraaliharjoituksessa juuri ennen esitystä. Jälkiviisaana tekisin koko jutun lapsikuorolähtöisesti, sanoo kouluttaja Ahtiainen. Mutta saatiinpa kokemus, että näinkin selvitään ja että lapsiin voi luottaa. 10 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

11 Mammat: matkalla Näytännöstä toiseen talkoolaisina matkustaneet pääkaupunkiseutulaiset How- ManyMothers-yhtyeen perheenäidit olivat musiikkinäytelmän pysyviä voimia. Niin tomeria he ovat, että yhdestäkään esityksestä ei selvitä ilman huolta siitä, missä ovat mammat. Lopulta he kuitenkin pelmahtavat paikalle ja täyttävät takahuoneen ääntensorinalla. Siellä täällä on herrasväen ja merimiehen vaatetta, riisuttavaa ja puettavaa. Yhtä lailla näytöksestä toiseen toistuu myös tämä: mammoilla on aina nälkä. Vielä Turussakaan, viimeisessä esityksessä, huoltojoukot eivät ole oppineet järjestämään heille tarpeeksi ruokaa, vaikka mammat ovat aikaansa säästämättä kulkeneet näytelmän harjoituksissa edellisvuoden syksystä saakka. Mutta kaikkein kirkkain tähtönen on tietenkin Mikko, muusikko Helenius. Hänen yhden miehen orkesterinsa luo pillien, huilujen ja hanureiden vihellyksessä milloin itämaisen, milloin arjalais-saksalaisen ja milloin merellisen poljennon. Vireystila: häh? Erityisiä kiitoksia päävastuulliset antavat paitsi edellä mainituille myös tekniikkaa rakentaneille ammattilaisille ja SLK:n auliisti apureiksi ryhtyneille harjoittelijoille. Ilman juoksutyttöjä kouluttaja Ahtiaisen nivelistä ei olisi enää liikkumaan. Harjoittelija Jenni Tapionlinna se nytkin huuhtelee rypäleitä ja kysyy, missä on persilja, se katkera orjuuden yrtti. Lavalla ja taustavoimissa tärkeän kannustuksensa ja tukensa on tarjonnut koko työyhteisö. Pyhäkouluopistosta unelmoinut Berta Hermanson on saanut puhua haudan takaa monet kerrat. Aatteenpalo on levinnyt niihinkin, jotka eivät heti muistaisi, miten tärkeällä asialla pyhäkoulussa ollaan. Kouluttaja Ahtiainen ja musiikkisihteeri Torri-Tuominen kiittelevät vereksiä voimiaan siitä, että ovat yhä tolpillaan. Kymmenen esityksen kymmenet valot, äänet, rekvisiitat, lapsikuorot ja mammojen välipalat he ovat huolehtineet normaalin työnsä ohessa. Häpeän ja kauhun välimaastossa vaihdellut tunnelma ennen kutakin ensiiltaa on pitänyt heidät kiitettävän valppaina. Kuopiossa kaikki oli valmiina alkamaan, kun valkokankaalle tuli teksti: Sammuttakaa kaikki laitteet välittömästi. Sen pahempaa ei oikeastaan ole sattunut, vaikka sairastumisen uhka on ollut niskassa. Välillä eniten voimia on vaatinut hereillä pysyminen, kouluttaja Ahtiainen kertoo. Lavalla: nyt Olepa hiljaa! Musiikkisihteeri Torri-Tuominen taputtaa käsiään lapsikuoron sankalle joukolle. Juhlanäytelmässä oli lukematon määrä liikkuvia osia... Hippelis! Keskitypä hetki! Muista varoa kuumia lamppuja! Otetaas sivuaskelia! Hello, how are you, avaavat mammat ääntään. Ja sitten lähtee liikkeelle luova prosessi (kuten musiikkisihteeri Torri-Tuominen musiikkinäytelmää kuvaa). Tässähän ei näytellä. Tässä leikitään, hän muistuttaa ja antaa mennä. Jos Bertan takki on sattunut jäämään mytyksi muusikko Heleniuksen jalkoihin tai sininen merikangas laatikkoon, kävellään lavalle ilman takkia ja huojutetaan merenä kankaan sijaan lapsia. Sykähdyttävimpänä musiikkisihteeri Torri-Tuomisen mieleen on jäänyt ensimmäinen esitys. Kun tajusi, että hei, tämä meidän uskalias yrityshän toimii ja koskettaa myös muita. Ja nähdä se lasten ilo: millon me lauletaan se leeloleelolailo? Hyvältä maistui, määrittelee kaiken kokeneena musiikkisihteeri Torri-Tuominen. Ja maha tuli täyteen, lisää kouluttaja Ahtiainen. Kaisa Raittila Kuvat: Timo Jakonen 11

12 2. Hankkeita ja linjauksia K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

13 TOIMINTALINJAUS Johtokunta hyväksyi vuoteen 2012 ulottuvan toimintalinjauksen maaliskuun kokouksessaan. Sen mukaan SLK:n mission painopisteitä 2008 _ 2012 ovat lasten ja kotien hengellisen elämän ja hyvinvoinnin tukeminen sekä lapsiystävällisen kirkon ja yhteiskunnan rakentaminen. Toiminnan tavoitteet jakautuvat viiden otsikon alle: Lasten ja kotien hengellisen elämän vahvistuminen, Lapsiperheille suunnatun seurakuntatyön tukeminen, Kristillisen kasvatustyön tukeminen seurakunnissa, Jumalanpalveluselämän tukeminen seurakunnissa sekä Lapsiystävällisen kirkon ja yhteiskunnan rakentaminen. Konsultti Raimo Turunen veti SLK:n toimistossa linjaukseen liittyvän prosessikonsultoinnin, jossa tarkasteltiin ensin työyhteisön kehittämisen periaatteita, kartoitettiin työyhteisön toimivuutta ja asetettiin muutostavoitteet. Toisessa vaiheessa paneuduttiin toimintojen kehittämiseen ja lopuksi työnkuvien ja toimintatapojen hiomisen jälkeen päädyttiin tiimipohjaiseen työtapaan. Osana toimintalinjauksen jalkauttamista on vuoden aikana tavattu Oulun, Vantaan, Espoon, Turun, Tampereen ja Kuopion seurakuntayhtymien kirkkoherroja ja johtoa sekä etsitty yhteistyön alueita. VAKE VARHAIS- KASVATUKSEN TUEKSI SLK osallistui varhaiskasvatuksen kokonaisuuden kehittämiseen kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisryhmässä. Ryhmä julkisti maaliskuussa asiakirjan Lapsi on osallinen (VAKE). Sen valmistelu syvensi organisaation sisällä ja verkostoissa keskustelua kirkon varhaiskasvatuksen Lapsi on osallinen -asiakirja ilmestyi maaliskuussa. käsitteestä, sisällöstä ja kehittämisen haasteista. Keskiöön nousi myös kirkon varhaiskasvatuksen teologian ja varhaispedagogiikan yhteys toisiinsa. Asiakirja linjaa seurakunnissa varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. Sitä tehtiin tunnetuksi muun muassa valtakunnallisilla neuvottelupäivillä ja juhlavuoteen liittyvillä hiippakunnallisilla päivillä. SLK liittyi asiakirjaan koulutus- ja konsultointitoiminnassaan ja tuki seurakunta- ja seurakuntayhtymäkohtaisten asiakirjojen luomista. SLK, KKN ja SLI kehittivät yhteistyössä toteutettavaa VAKE-koulutusta 2009 _ LAPSI ON ILO KAIKKIALLA SLK:n ja SLS:n yhteinen hanke Lapsi on ilo kaikkialla eteni suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2006 käynnistynyt hanke aktivoi mukaan ilmoittautuneita seurakuntia ja yhteistyökirkkoja Thaimaassa ja Etiopiassa pohtimaan lasten oikeutta uskoon. Seurakunnat työstivät tehtäviä koulutusmateriaalin pohjalta lapsi- ja perhetyössä. Suomalaisille hanke avaa globaalin vastuun näkökulman. Vuorovaikutus yhteistyökirkkojen kanssa toimi erinomaisesti. Hankkeen tavoitteena on luoda SLS:n työalueilla edellytyksiä työtavoille, joissa lapsen arvo otetaan todesta. Perusdokumenttina on Kymmenen teesiä kristillisestä kasvatuksesta kotiväelle. Teesien kautta voidaan käydä vuoropuhelua siitä, ovatko meidän kysymyksemme kristillisestä kasvatuksesta tärkeitä myös muualla. Hankkeeseen liittyy opintomatkoja SLS:n kentille. Ensimmäinen matka tehtiin Thaimaan Bangkokiin Vuoden loppupuolella toteutettiin myös Etiopian ryhmän ensimmäinen kokoontumis- ja koulutuspäivä. 13

14 Matka Thaimaahan Teksti ja kuvat: Mari Torri-Tuominen Thaimaassa halutaan antaa lapsille toivoa taivaasta. Thaimaan matkalle osallistui viisi seurakuntien lapsityön edustajaa, kaksi SLS:n ja yksi SLK:n työntekijä. Opintomatkan yhtenä tavoitteena oli pohtia kristillistä kasvatusta seminaarissa, joka oli suunnattu kasvatuksen työntekijöille ja vapaaehtoisille. Osallistujia seminaarissa oli 40. Seminaaripäiviä voi kuvailla sanoilla iloinen, yhteisöllinen, lämmin, opettava, jakava. Toisena päivänä olimmekin jo ihan tuttuja toisillemme. Tutustuimme Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon toimintaan, erityisesti kristillisen kasvatuksen ja diakonian osastoihin. Mietimme, miten lapsen kannalta tärkeitä asioita voisi edistää paikallisessa lapsi- ja perhetyössä. Vierailimme seurakuntien päiväkodeissa ja naisille tarkoitetussa Armonkodissa. Tutustuimme muutenkin seurakuntien toimintaan ja osallistuimme jumalanpalveluselämään. Tapasimme kirkon piispan Vissakunorn Upaman ja kirkon teologisen seminaarin johtajan. Lähetysseuran lähettien kautta näimme niin tavallista seurakuntatyötä kuin opetus- ja johtotyötäkin. Vierailimme myös valtion ylläpitämässä koulussa ja Bangkokin temppelialueella. Yhteisiä teesejä löytyi Thaimaan luterilaisen kirkon diakoniaosaston johtaja Leena Helle oli kääntänyt Lapsi on ilo -teesit thai-kielelle. Näin pystyimme yhdessä pohtimaan, pätevätkö teesit myös Thaimaassa. Työskentely osoitti, että yhteistä ja tuttua löytyi. Thaimaalaiset painottivat anteeksi pyytämisen, saamisen ja antamisen sisältöjä ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja Jumala-suhteessa. He kokivat rukoilemaan oppimisen ja rukoilemisen yleensäkin tärkeäksi ja halusivat antaa lapselle toivon taivaasta. Työskentelyjaksoissa tutustuimme erilaisiin menetelmiin. Teimme yhteistä lattiakuvatyöskentelyä, askartelimme rukouslaatikoita ja jouluseimeä, perehdyimme hiljaisen viikon ja pääsiäisen laatikoihin sekä luomiseen. Thaimaalaiset rakastavat näytelmiä ja leikkejä. Kun aloimme kysellä, miksi Jeesus asetti lapsen uskomme esikuvaksi, teimmekin ensin pientä bibliodraamaa kyseisestä jakeesta. Raamatunkertomukset ovat thaimaalaisille kasvatustyön perusta. Mitä opimme? Ihmisen peruskysymykset ovat samoja kulttuurista ja uskonnosta huolimatta. Sen tajuaminen lähentää meitä toisiimme. Lähetyskentällä käyminen tuo asiat myös konkreettisiksi. On helpompi tukea toimintaa, johon on saanut kosketuksen. Sen takia vuorovaikutus on tärkeää. Hanke on omiaan vahvistamaan SLS:n ja SLK:n välistä järjestöyhteistyötä. 14 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

15 Opimme, että kristillisen kasvatuksen teesit pätevät Thaimaassakin. Kulttuuri vaikuttaa kuitenkin niin, että käsitteiden tasolla liikumme erilaisessa maailmassa, jossa näkökulmat poikkeavat toisistaan. Tuliaisina haluaisin tuoda Suomen lapsi- ja perhetyöhön iloista kristillisyyttä, hymyä, ystävällisyyttä ja pohdintaa, miten olisimme aidosti toisistamme välittäviä ihmisiä. Paljon pohdittavaa Matka antoi paljon pohtimisen aiheita: Onko mahdollista opettaa lapsille yhä enemmän erilaisten kulttuurien kohtaamista ja oppia samalla itsekin? Mitä tarkoittaa läsnä olevampi elämä lapsityössä? Miten vahvistan perhetyötä seurakunnan alueella? Ottaisiko seurakuntamme kummilapsen SLS:n kautta? Olisiko työntekijävaihto jollakin aikavälillä mahdollinen? Mitä voisimme oppia Thaimaan kirkkojen työntekijöiden sitoutuneisuudesta? Mitä köyhien kirkko voi tarkoittaa Suomessa? Entä alatien kulkija? Onko omassa kulttuurissamme voimakkaasti sellaista, mikä olisi otettava huomioon niin koulutuksessa kuin seurakunnan työssäkin? Miten oppisimme symbolisesti jakamaan vettä? Kalenterissani luki vuonna 2008 useasti LEK eli Laulaa Enkelien Kanssa. Bangkokissa ollessani kiinnitin jossain vaiheessa huomiota toistuvaan thai-kielen lek-sanaan. Kävikin ilmi, että lek on lapsi ja lek-lek, lapset. Yllättävää! MONESA Monesa-projektilla tuetaan lasten ja nuorten kasvua kulttuuriseen suvaitsevuuteen sekä osallisuuteen ja omaehtoiseen toimintaan. Monesa viittaa monenlaisuuteen ja samanlaisuuteen. Projektin toimijoita ovat KKN, SLS, SLK, PTK ja NK. Projektin toiminta keskittyi vuoden aikana suunniteltujen materiaalien ja toimintamallien kehittämiseen ja monikulttuurisuuteen liittyvien kysymysten esillä pitämiseen kirkon kasvattajien kokoontumisissa. Projektiin liittyvä seminaari Uskontojen välinen vuoropuhelu kasvatuksessa tie rauhaan järjestettiin yhteistyössä SENin kasvatusjaoston kanssa. Seminaari kokosi 70 osallistujaa. Projektia ja sen teemoja on esitelty Espoon, Helsingin, Lapuan ja Kuopion hiippakuntien teemaseminaareissa ja kasvatuksen neuvottelupäivillä, Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä sekä Kirkon nuorisopäivillä. Lisäksi projektista ja sen teemoista on tiedotettu ja keskusteltu kuntien monikulttuurista nuorisotyötä tekevien neuvotteluissa Helsingissä ja Kajaanissa sekä Monikulttuuristen lasten etu -verkoston ja Kansainvälisyyskasvatus-verkoston kokouksissa. Monikulttuurisuuteen liittyviä koulutuspäiviä on toteutettu varhaiskasvatuksen kanssa muun muassa Helsingin ja Seinäjoen päivähoidon henkilökunnille. Vuoden sisällä on rakennettu myös kaksi erillistä Uskonnot ja kulttuurikoulutushanketta sekä kunnan että seurakunnan kasvatustyötä tekeville. Laaja-alaisesta koulutuspaketista on tehty rahoitusanomus OPH:lle. Koulutuskokonaisuudesta toteutetaan pilottina viisi opintoviikkoa TPOK-HANKE VIREILLE Kirkollisten palvelujärjestöjen ja KKN:n yhteistyöelin Kirnu ryhtyi valmistelemaan toteutettavaa hanketta Tyttöjen ja poikien oikeudet kirkossa (TPOK). Hankekoordinaattoriksi palkattiin lapsityönohjaaja Kaisa Rantala. Hanke pyrkii vahvistamaan tyttöjen ja poikien osallisuutta ja etuja niin kirkossa kuin yhteiskunnassa. Tavoitteena on lasten ja heidän kotiensa tukeminen, lapsiystävällisemmän kirkon ja yhteiskunnan rakentaminen sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Hankkeen tausta nousee lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta. TPOK tekee tunnetuksi YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, jonka 20-vuotisjuhlavuoden viettoon se osallistuu Lisäksi hanke edistää tyttöjen ja poikien kasvamista osaksi kansainvälistyvää ja monikulttuuristuvaa kirkkoa ja yhteiskuntaa. TPOK:n neljällä osahankkeella on omat vastuujärjestönsä: YK:n lasten oikeuksien sopimuksen juhlavuosi (SLK), Näyn ja kuulun _ tyttöjen ja poikien osallisuus kirkossa (PTK), Kymppivaalit (NK) ja Monesa-projekti (SLS). Hanke on kaksikielinen, ja sen toteuttamisessa ovat Kirkkohallituksesta mukana KKN ja KCSA. 15

16 3. Työalat 6 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

17 PYHÄKOULU Pyhäkoulutyön haasteena oli osallistua mediassa virinneeseen keskusteluun, onko oikein antaa lapselle kristillistä kasvatusta vai sallia hänen päättää aikuisena, miten ja minkä uskonnon kanssa haluaa olla tekemisissä. Pyhäkoulua on virheellisesti pidetty negatiivisena esimerkkinä ahdistavasta indoktrinaatiosta tai heppoisesta teologiasta. Tästä on seurannut tarve selkiyttää pyhäkoulun brändiä turvallisena ja yhteisöllisenä kristillisen kasvatuksen perusmuotona. Juhlavuoden kiertue hiippakunnissa auttoi saamaan tuntumaa eri alueiden pyhäkoulutoimintaan. Pyhäkoulusta keskusteltiin paljon myös Pyhä-painopisteen pilottiseminaareissa. Jotkut seurakunnat liittivät pyhäkoulun osaksi koko sunnuntain kestävää toimintaa kirkolla. Ilahduttavia olivat kirjepyhäkoulut, joissa työntekijä lähettää yhteistyöstä innostuneisiin perheisiin kuukausittain pyhäkoulumateriaalia. Sen pohjalta kotona järjestetään pyhäkouluhetkiä lapsille ja heidän kavereilleen. Myös pyhäkoulun perustamiseen innostavat sähköpostiviestit ovat synnyttäneet kotipyhäkouluja. Esimerkiksi Parkanossa työntekijä on saanut näin perustettua parikymmentä uutta pyhäkoulua. Erilaiset erityispyhäkoulut tuntuvat vetävän mukavasti väkeä. Musiikin lisäksi liikunta, seikkailu, tanssi, kuvataide ja luonto ovat selvästi voineet antaa pyhäkoululle houkuttelevan säväyksen. Lattiakuvat, Godly Play ja rukoushelmet ovat monin paikoin käytössä. Niiden lisäksi ohjaajat kaipaavat edelleen kotikonstein toteutettavia ideoita pyhäkoulun pitoon. Uutta ohjaajien koulutusmateriaalia ei pystytty saamaan vuoden aikana valmiiksi, mutta pyhäkoulutyöhön liittyviä koulutuksia järjestettiin kaksi. Lisäksi kaikki menetelmiin ja perheiden jumalanpalveluselämään liittyvät koulutukset palvelivat myös pyhäkoulua. PÄIVÄKERHO Päivänkerhon profiilia avoimena varhaiskasvatuspalveluna vahvistettiin julkisuudessa ja konsultaatiossa. Innoittajana oli raportti Leikkitoiminnasta avoimeen varhaiskasvatuspalveluun (2007). Päiväkerhon haaste oli rakenteiden uudistamisessa ja sisällön kehittämisessä, koska toimintaan osallistuu yhä enemmän 3-vuotiaita. Tämän ikäryhmän hoidolliset tavoitteet ja kasvatuskumppanuuden erityispiirteet nostettiin esiin konsultaatioprosesseissa. Pikkuväki-lehden liitteenä julkaistussa päiväkerhon vuosisuunnitelmassa keskeisenä sisältönä oli luomakunnan pyhyys. Päiväkerhon asemaa korostettiin osana kirkon varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. Vuoden aikana virisi myös keskustelu päiväkerhosta kevyenä päivähoitona. Verkostoissa ja keskusteluissa seurakuntien varhaiskasvatuksen vastuuhenkilöiden kanssa pohdittiin päiväkerhon kehittämistä siten, että se palvelisi lapselle osapäivähoitoa haluavia perheitä. Asian selvittäminen jatkuu yhteistyössä KKN:n kanssa. KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA SLK:n edustaja osallistui Kirkkohallituksen aamu- ja iltapäivätoiminnan työryhmään, jossa kehitetään ja tuetaan seurakunnissa tapahtuvaa toimintaa. Keskustelu kristillisen kasvatuksen toteutumisesta osana aamu- ja iltapäivätoimintaa jatkui, ja sen tukemiseen paneuduttiin muun muassa neuvottelupäivillä. Työryhmässä käsiteltiin myös erityistä tukea tarvitsevien lasten asemaa ja osallistuttiin OPM:n kyselyyn helmikuussa 2009 annettavaa selvitystä varten. Aamu- ja iltapäivätoiminnan käsikirja Jokapäiväistä leipää, lepoa ja leikkiä ilmestyi. 17

18 PERHETYÖ Perhetyö seurakunnissa on monipuolista ja työalojen rajat ylittävää. Esimerkiksi lapsi- ja perhetyö on toiminut monissa seurakunnissa yhdessä diakoniatyön kanssa perheiden hyväksi. Perhelähtöinen työote toimii parhaimmillaan työaloja yhdistävänä tekijänä. Vauvaperheiden tukeminen on nähty seurakunnissa tärkeäksi. SLK:ssa oli suunnitteilla hankkeita erilaisista tavoista tukea pikkulapsiperheitä sekä seurakunnissa että verkostoyhteistyössä. Lähes 70 prosenttia seurakunnista teki jo vuonna 007 yhteistyötä neuvoloiden kanssa joko satunnaisesti tai säännöllisesti. SLK:n järjestämässä koulutuksessa ja Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivillä etsittiin keinoja vahvistaa vanhempien osallisuutta ja tukea perheitä heidän arjessaan. Pikkuväki-lehdessä esiteltiin seurakuntien keinoja tukea perhetyötä. DIAK:sta valmistui SLK:n tilaama Rea Forsmanin ja Tiina Puusniekan opinnäytetyö Perhetyö Espoon ja Helsingin hiippakuntien seurakunnissa. Seurakuntaopiston kanssa yhteistyössä järjestettiin neljä perhekerhotoiminnan lyhytkoulutusta. Lapsiperhediakonian kehittämisestä käytiin neuvotteluja KDY:n kanssa. MUSIIKKI Seurakuntien musiikin keskiössä on jumalanpalvelus. Se oli sisältöalueena mukana musiikkikasvatukseen ja jumalanpalveluselämään liittyvissä koulutuksissa, joita pidettiin niin seurakunta-, rovastikunta- kuin hiippakuntatasollakin. SLK järjesti valtakunnallisia koulutuksia yhdessä SLI:n ja SO:n kanssa. Koulutusten kohderyhmänä olivat lastenohjaajat ja lapsityönohjaajat sekä papit ja kanttorit. Koulutusten sisällöllisinä teemoina olivat muun muassa pyhäkoulu, musiikki ja leikki, varhaiskasvatuksen musiikki ja lapsikuorot. Ensimmäistä kertaa järjestettiin yhdessä KK:n kanssa lapsikuorokurssi. Osallistujina oli kanttoria. Kurssista saatu palaute osoitti, että tämän kaltaiselle koulutukselle on tarvetta. SLK:n juhlavuoteen liittyen tehtiin yhteistyötä 8 lapsikuoron kanssa (5 seurakuntaa, 5 kanttoria, 70 kuorolaista). Laulaa enkelien kanssa -laulunäytelmää esitettiin kahdeksan kertaa eri puolella Suomea. Musiikkina käytettiin vanhoja pyhäkoululauluja, Lasten virsiä ja myös uudempaa ulkomaista aineistoa. Laulunäytelmän peruskuorona toimi HowManyMothers-lauluyhtye. Jumis.fi-työryhmä kehittää edelleen samannimistä jumalanpalveluselämän verkkosivustoa. Ryhmä perustuu Kirnu/ Järki-yhteistyöhön. Elokuussa järjestettiin kolmen päivän jumis.fi-seminaari. 8 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

19 Osallistujat olivat järjestöjen edustajia ja seurakunnan työntekijöitä, joilla oli valmius tuottaa lasten ja nuorten jumalanpalvelusaineistoa verkkosivustolle. SLK esitteli Turun kanttoripäivillä erityisjumalanpalveluksiaan eli Kansanlaulukirkkoa, Vauvakirkkoa ja Taaperokirkkoa. SLK:n työntekijä osallistui Kanttoripäivät 2010 Tampereella -valmistelutyöryhmään jäsenenä ja Kirkon musiikkijuhlat päätoimikuntaan varajäsenenä. VIRSIVISA Virsivisan neljännen kauden tiedotus käynnistyi ja hoitui aikaisempien reittien kautta. Samalla työryhmä alkoi pohtia sisällöllisiä painotuksia ja Visan kysymyksiä. Sisältöjä saatiin tarkemmiksi ja kysymysten muodot selkeämmiksi. Visan organisointi on SLK:n vastuulla. Se selkiytti ilmoittautumiskäytäntöjä ja hyödynsi enemmän verkkosivuja. Osallistujamäärä ei kuitenkaan lisääntynyt, mikä herätti ajatuksen, että Virsivisan hyvää brändiä on entisestään vahvistettava omalla markkinoinnilla. Virsivisan suojelijaksi saatiin Jorma Hynninen. Tammikuussa 2009 järjestettyyn kouluvaiheen Visaan osallistui noin 400 luokkaa ja lasta. Luokkien määrä ei ole pudonnut, vaikka osallistuvien seurakuntien luku väheni osin seurakuntaliitosten takia. Todellinen haaste Visalle ovat etelän kaupunkien suuret seurakunnat ja yhtymät, joiden osallistuminen on vähäistä. Mahdollisuutena on seurakunnan kasvatuksen kentän voimakkaampi aktivoituminen Visan organisointiin. Virsivisasta saatu palaute oli positiivista ja kiittävää. Kauden finaali on Jyväskylässä toukokuussa VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMINEN JA TUKE- MINEN Yhteydet yhteiskunnan varhaiskasvatukseen Kunnissa valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) on käytännön toteutusasteella. Useimmat kunnat ovat jo saaneet rakennettua sekä kunta- että päiväkotikohtaiset suunnitelmansa. Vuonna 2006 alkaneet hiippakunnalliset päivähoidon mentorikoulutukset jatkuivat Kirkkohallituksen, SLK:n ja SO:n yhteistyönä. Kuluneen vuoden aikana koulutus toteutui Espoon hiippakunnassa. Kuopion hiippakunnassa toteutettiin uutena pilottikoulutuksena Kajaanin seurakunnan oma mentorikoulutus lastenohjaajille. Hiippakunnallisen koulutuksen vahvuutena on alueellisten näkökulmien ja erityiskysymysten esiin nostaminen yhteistyössä päivähoidon varhaiskasvatuksen kanssa. Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen kouluttajakoulutus toteutettiin ensimmäistä kertaa kutsukoulutuksena Helsingissä ja Oulussa. Koulutukset oli suunnattu kaikille hiippakunnille. Ajatuksena on koota tulevaisuudessa verkostokouluttajia eri hiippakuntiin ja lääneihin toteuttamaan päivähoidon uskontokasvatuksen täydennyskoulutusta omilla alueillaan. Toimintavuoden iso ponnistus oli koota ensimmäinen VASUun pohjautuva kirja varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksen tueksi. Kirjan toimittivat Tiina Haapsalo-Hyvönen (ent. Kangasmaa) SLK:sta, Heljä Petäjä KKN:stä ja Päivi Vuorelma Helsingin seurakuntayhtymästä. Kirja tulee toimimaan oppikirjana sekä varhaiskasvatuksen että kirkon lapsityön koulutuksessa. SLK on mukana kirkkohallituksen kokoamassa P-ryhmässä (Varhaiskasvatuksen uskontokasvatusta tukeva työryhmä). Ryhmä kokosi varhaiskasvatukseen liittyvää keskeistä sanastoa ja lapsen uskonnolliseen pohdintaan liittyviä kysymyksiä kirkon nettisivuille. SLK:sta on myös edustus kirkkohallituksen varhaiskasvatuksen ohjausryhmässä Hengellinen elämä verkossa -hankkeessa. Konsultointi SLK tuki seurakuntien varhaiskasvatusta konsultatiivisella työotteella muun muassa strategiaprosesseissa, organisaatiomuutoksissa ja verkostoitumisessa. Konsultaatio auttoi rakentamaan eri työmuotojen välille konkreettisia toimia, joilla edistettiin esimerkiksi perheiden kohtaamista. Työote palveli myös seurakuntien henkilöstörakenteen muutoksessa. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja ja alueelliset VAKE-asiakirjat herättivät konsultaation tarvetta erityisesti seurakuntayhtymissä ja pienissä seurakunnissa. Konsultointia tehtiin myös verkossa, jossa painotukseksi nousi varhaiskasvatuksen kokonaisuuden johtaminen. Konsultoivan työn kautta SLK on löytänyt mahdollisuuksia linkittää samankaltaisia teemoja työstäviä toimijoita seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä. Seurakuntayhtymien kasvatustyöstä vastaavat työntekijät tapasivat helmikuussa SLK:ssa jakamisen ja toisiltaan oppimisen foorumissa, jossa keskusteltiin meneillään olevista haasteista, kuten organisaatioiden ja seurakuntaliitosten muutosprosesseista ja yhteydenpidosta pienten lasten perheisiin. 19

20 hymiöillä ja pelata pelejä. Sivut vaativat jatkossa paljon lisää materiaalia ja kehittämistä. Ehtoolliskasvatus SLK:n edustaja oli mukana kirkkohallituksen asettamassa ehtoolliskasvatustyöryhmässä, jossa pohdittiin linjausta ja välineitä seurakuntien ehtoolliskasvatuksen kehittämiseen. Ryhmä laati raportin Kastetut osallistuvat ehtoolliselle? Aineistoa ehtoolliskasvatuksen tukemiseen. Työryhmän työskentely liittyy vuoteen 2009, jolloin tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun kirkko palasi kaikille kastetuille avoimen ehtoollispöydän käytäntöön. Ryhmä korostaa, että kristillisessä kasvatuksessa painotetaan kasteen ohella myös ehtoollisyhteyttä. Työryhmä haastaa määrittelemään, keitä ovat vanhempien lisäksi muut konfirmoidut seurakunnan jäsenet, joiden kanssa konfirmoimaton lapsi voi osallistua ehtoolliselle. Määrittely voisi mahdollistaa lapsiryhmille nykyistä joustavamman osallistumisen ehtoolliselle. Työryhmä tulee valmistamaan seurakunnille malleja, joiden kautta ehtoolliskasvatussuunnitelmien uudistaminen on mahdollisimman helppoa. lastenkirkko.fi Vantaan seurakuntayhtymän tiedotuksen johdolla valmistui lapsille suunnattu verkkopalvelu Kaksi SLK:n työntekijää on ollut hankkeessa mukana sisällön tuottajina. Nettipyhäkoulu oli valmisteluun osallistuneille vuosien haaveiden täyttymys. Sivujen kautta seurakunnat siirtyivät lasten läheiseksi tuntemaan verkkoympäristöön. Alun perin adventtina 2008 avautumaan tarkoitetut sivut tulivat julkisiksi tammikuussa Innokkaiden työntekijöiden ja palvelua käyttäneiden lasten pettymykseksi sivuston vapaa keskustelualue piti sulkea, koska pieni joukko ihmisiä alkoi käyttää sivustoa uskontoon ja kirkkoon liittyvien aggressioiden purkamiseen. Positiivista ilmiössä oli, että se havahdutti ihmisiä myös puolustamaan omaa oikeuttaan uskoon ja ilmaisemaan myönteisiä kokemuksia kirkosta, myös pyhäkoulusta. Vaikka vapaa keskustelualue suljettiin, sivut toimivat muilta osin mukavasti. Kirjautuja luo oman hahmonsa, joka voi liikkua kirkkotilassa, kuunnella ja katsella Raamatun kertomuksia, rukoilla, tutustua seurakunnan elämän perusasioihin, kommunikoida toisten kanssa Painopistetyöskentelyt Kirkkohallitus hyväksyi kirkon yhteisen Pyhä-painopisteen vuosille 2010 _ Painopiste niveltyy kirkon strategiaan. Sen ajatellaan luovan sukupolvien ja työalojen yhteyttä, haastavan kirkkoa vastaamaan ajankohtaisiin kysymyksiin ja kirkastavan kirkon ydinasioita. SLK:n edustaja osallistui painopistettä valmistelleeseen työrukkaseen. Teemaan liittyviä pilottiseminaareja pidettiin helmikuussa ja syyskuussa. Seminaareissa pilottejaan esittelivät Ilmajoen, Imatran, Pietarsaaren ruotsinkielisen seurakunnan (Jakobstads sv. församling), Kemin, Kuopion seurakuntayhtymän, Lohjan, Malmin, Nokian, Nurmeksen, Tapiolan, Varkauden, Vihdin, Turun Martin seurakunnan ja NK:n edustajat. Pilotoinnin antina painopisteelle löytyi kolme kärkeä: Jumala, sunnuntai ja ekologia. NK toi esille ekonisti-hankkeen. Jatkossa valmistelu tapahtuu Kirkkohallituksen nimittämässä ohjausryhmässä ja neuvottelukunnassa. SLK:ssa alettiin valmistella koulutuksia, materiaaleja ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lapsen oikeus pyhään -teema tulee luontevasti jatkumaan painopistetyöskentelyssä. 20 K O H T I L E I K K I V Ä Ä K I R K K O A

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK) on kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö. SLK kuuluu valtionapua nauttiviin järjestöihin

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Armoa 2017! REFORMAATION MERKKIVUOSI. Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö Turun kaupunki / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Armoa 2017! REFORMAATION MERKKIVUOSI. Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö Turun kaupunki / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Armoa 2017! REFORMAATION MERKKIVUOSI Projektikoordinaattori Katariina Ylikännö Turun kaupunki / Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Wittenberg, 31.10.1517 Kirkon todellinen aarre on Jumalan kunnian ja armon

Lisätiedot

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja LAPSI ON OSALLINEN Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja KIRKON VARHAISKASVATUS ON Kristillisestä uskosta ja siihen liittyvistä arvoista nousevaa kasvatuksellista vuorovaikutusta Kasvatus- ja kastekumppanuutta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 3 ILTAPÄIVÄKERHON TILANNE 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 3 ILTAPÄIVÄKERHON TILANNE 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 5/2014 Aika Paikka 13.5.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2014 Aika ja paikka Maanantai 22.9.2014 klo 18.00 Teljän kirkolla Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa Harju, Aulikki poissa Honkasalo, Timo Korkeaoja, Aila

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Aamupäivän ohjelma 8.45 Aamukahvit 9.00 Ympäristökoulun esittely 9.15 Pääsuunnitteluryhmän

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 6/2014 Aika Paikka 3.6.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Toteutuuko lapsen oikeus katsomukseen? Varhaiskasvatuksen seminaari 30.9.2016 Suomen Ekumeeninen Neuvosto,

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Rauhankasvatusinstituutti ry

Rauhankasvatusinstituutti ry Rauhankasvatusinstituutti ry Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Perustettu 1981 Yrjö Kallisen rauhanopiston kannatusyhdistys ry:n nimellä. Nimi vaihdettu Rauhankasvatusinstituutiksi

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa Torstai 10.11.2016 Muotoiluakatemia Piispankatu 8 70100 Kuopio Jaana Lappalainen Palvelupäällikkö Kasvun ja oppimisen palvelualue

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Kokouksen päättäminen iltarukoukseen

Kokouksen päättäminen iltarukoukseen Kokousaika Keskiviikko 1.9.2010 kello 17.30 Kokouspaikka Kuljun Majakka 1 2 3 4 5 6 7 8 Alkuhartaus (Timo) ja kokouksen avaus (pj) Kuluvan vuoden toiminta työaloillamme - Alkuvuoden toiminnan arviointi

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto VASU17- Kainuu ja Kajaani Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani 8.11.2016 Kaukametsä opisto Johtoryhmä mukana Vasu17- luonnoksen työstämisessä OPH:n tilaisuuksissa Ohjausryhmän perustaminen

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä Meiltä on puuttunut keinoja arkiseen mutkattomaan yhdessä oloon. Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä - Yhteisöllisyystutkija Antti Maunu #syödäänyhdessä #suomi100 SUOMESSA

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Akaan seurakunnan strategia

Akaan seurakunnan strategia Akaan seurakunnan strategia 2017-2021 ARVOT Pyhä: Kunnioitamme kolmiyhteistä Jumalaa, näemme Jumalan kuvan ihmisessä Vastuullisuus: Huolehdimme lähimmäisistämme ja varjelemme luomakuntaa Oikeudenmukaisuus:

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

LAPSI ON AARRE Varhaiskasvatuksen strategia ja kehittämissuunnitelma vuosille PIEKSÄMÄEN SEURAKUNTA VARHAISKASVATUS

LAPSI ON AARRE Varhaiskasvatuksen strategia ja kehittämissuunnitelma vuosille PIEKSÄMÄEN SEURAKUNTA VARHAISKASVATUS LAPSI ON AARRE Varhaiskasvatuksen strategia ja kehittämissuunnitelma vuosille 2016 2018 2016-2018 PIEKSÄMÄEN SEURAKUNTA VARHAISKASVATUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Varhaiskasvatuksen strategia...

Lisätiedot

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin Osana LapsiKuopio II -hanketta (2010-2012), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin vakiintumista tuottaa liikkumisen arviointi- ja seurantamenetelmiä

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Kirkkovuoden juhlat Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Adventin jälkeen seuraava juhla on Suomen itsenäisyyspäivä 6.12$ Kirkossa rukoillaan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN www.espoonseurakunnat.fi www.esboforsamlingar.fi www.espoonseurakunnat.fi Avioliittoon vihkiminen Espoossa Avioliittoon vihkiminen siunausta elämäänne Avioliitto

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Vähitellen vahvistui kanta, jonka mukaan pyhäkoulu on osa kasteopetusta ja painopisteen tulee olla hartaudessa.

Vähitellen vahvistui kanta, jonka mukaan pyhäkoulu on osa kasteopetusta ja painopisteen tulee olla hartaudessa. Pyhäkouluyhdistyksestä Seurakuntien Lapsityön Keskukseen Valtakunnallinen Suomen Evankelis-luterilainen Pyhäkouluyhdistys, SPY, perustettiin vuonna 1888 tuottamaan materiaalia ja järjestämään koulutusta

Lisätiedot

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä. SUOMESSA syödään yhdessä harvemmin kuin missään muussa OECD-maassa. Kuitenkin 85 % suomalaisista toivoo, että yhdessä syömisen kulttuuri kukoistaisi Suomessa. Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

Koko Suomi leikkii hanke

Koko Suomi leikkii hanke Koko Suomi leikkii hanke 2014 2016 Koko Suomi leikkii Koko Suomi leikkii on Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja rahoittama kolmevuotinen hanke (2014 2016), jonka toteutuksesta vastaavat Mannerheimin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut Asiakasraati Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut 21.9.2016 Asiakasraati aloittanut toimintansa maaliskuussa 2008 on kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaiden osallisuus-

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012

Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012 Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012 Jyrki Reunamo Orientaatiokonferenssi 23.5.12 Orientaatioprojektin kotisivut: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/ Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

K O K O U S K U T S U

K O K O U S K U T S U ASKOLAN SEURAKUNTA Askolantie 23 07500 ASKOLA K O K O U S K U T S U Kirkkoneuvoston kokous pidetään 31.3.2016 klo 18.00 Seurakuntakodilla Askolantie 23 ASIALISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Tapanilan kirkko. Kevät 2015

Tapanilan kirkko. Kevät 2015 Tapanilan kirkko Kevät 2015 Aikuisille Naisten jumppa maanantaisin klo 18 Kamarikuoro aloittaa ti 13.1 klo 18.30 Merja Wirkkala p. 09 2340 4495 Alfa-kurssi tiistaisin klo 18.30. 20.30 Alkaa 24.2. Tule

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot