1/03 Iäkkäät maahanmuuttajat tarvitsevat tukea kotoutumiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/03 Iäkkäät maahanmuuttajat tarvitsevat tukea kotoutumiseen"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 1/03 Iäkkäät maahanmuuttajat tarvitsevat tukea kotoutumiseen

2 Pääkirjoitus 16. tammikuuta 2003 Maahanmuuttajavanhuksia ei saa unohtaa kotouttamistyössä Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2001 lopussa ikääntyneitä eli 65 vuotta täyttäneitä ulkomaalaisia henkilöä. Eniten ikääntyneitä on muuttanut Venäjältä (1 769 henkilöä), Ruotsista (1 742),Virosta (837), Yhdysvalloista (314), entisestä Neuvostoliitosta (173), Saksasta (122) ja Bosnia- Hertsegovinasta (101). Kelan arvion mukaan maassamme on lisäksi inkerinsuomalaisia paluumuuttajavanhuksia ja pakolaisvanhuksia nelisen sataa. Kaikkiaan ulkomaalaisia on noin Paluumuuttaja- ja pakolaisvanhusten taloudellisen toimeentulon tueksi säädettiin vastikään laki maahanmuuttajan erityistuesta, joka tulee voimaan lokakuun alusta Muilla eläkeikäisillä muuttajilla toimeentulon lähteenä on normaali eläketulo. Erityistuki tuonee helpotusta monien maahanmuuttajavanhusten kokemiin toimeentulopulmiin. Toimeentulovaikeuksien lisäksi maahanmuuttajavanhusten ongelmana on eristäytyminen ja syrjäytyminen. Haastatteluissa on ilmennyt, että monet maahanmuuttajavanhukset kärsivät yksinäisyydestä ja kokevat olonsa turvattomaksi.ymmärretyksi tulemisen vaikeus ei tietenkään helpota tilannetta. Iäkkäiden maahanmuuttajien kotoutumiseen ei Suomessa ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Suomeen ikääntyneinä saapuneiden ja maassa ikääntyvien kotouttamisen suunnittelu on jäänyt kaikilla tasoilla vähäiseksi. Kotouttamistoimet suunnataan pääosin työikäisille, ja työvoiman ulkopuoliset ryhmät jäävät toimenpiteitä vaille. Yksi maahanmuuttajatyön haasteista onkin yksilöllisten kotoutumissuunnitelmien laatiminen iäkkäille. Myös kuntien vanhuspoliittisiin ohjelmiin on välttämätöntä sisällyttää maahan muuttavien vanhusten kotouttamisohjelma. Ohjelma edellyttää monialaista yhteistyötä viranomaisten, vanhusneuvostojen ja järjestöjen kesken sekä selkeää suunnitelmaa kielikoulutuksen ja yhteiskuntatiedon opetuksen sekä osallistumisen järjestämisestä. Samoin omakielisen hoidon varmistaminen on keskeistä myös erityishoidoissa oleville kuten dementiaa sairastaville. Lappeenrannassa paikallinen palvelukeskussäätiö kokeili 40 ikääntyneelle paluumuuttajalle noin vuoden pituista kotoutumisprojektia vuosina hyvin tuloksin. Pienryhmissä edistettiin suomen arkikielen taitoa ja paneuduttiin yhteiskuntatietoon kulttuurierojen ymmärtämiseksi. Ryhmät tutustuivat erilaisiin palvelukohteisiin ja harrastivat allaskuntoutusta. Kotitalousryhmissä tutustuttiin ruokakulttuurien eroihin. Osallistuvaan vuorovaikutukseen päästiin retkillä ja juhlissa. Tärkeiksi koettiin säännölliset viikoittaiset kokoontumiset. Kotouttamisen toimintamallien ohella projektissa kehitettiin lomakkeistoa ikääntyvien maahanmuuttajien selviytymisen kartoittamiseen. Kaupunki jatkaa säätiön aloittamaa toimintaa muun muassa ylläpitämällä kerhoja. Turussa on tehty samantapaista kotouttamistyötä työvoiman ulkopuolisten ryhmien kuten iäkkäiden ja kotiäitien kanssa hyvin tuloksin, josta tuonnempana tässä lehdessä. Maahanmuuttajavanhusten kotouttamistyön ongelmat ovat erilaisia eri kunnissa. Suuriin keskuksiin muuttaa paljon maahanmuuttajavanhuksia, jolloin vanhusten yksilölliset tarpeet jäävät helposti vaille riittävää huomiota. Jos taas kuntaan muuttaa vain muutama maahanmuuttaja, heidän kotoutumisensa tukemisen tarvetta ei ehkä huomata. Verkostoituminen tarjoaa apua tähänkin. Maahanmuuttajavanhusten toimintakykyä tukevien palvelujen ohella on tärkeää edistää sallivuutta erilaisista kulttuureista tulevia kohtaan, ja todellinen haaste on kohdata maahanmuuttajavanhukset tasavertaisina toimijoina. Jaakko Tuomi Kirjoittaja on sosiaalineuvos, Huoltaja-säätiön isännistön puheenjohtaja ja toimii Lappeenrannan vanhusneuvoston puheenjohtajana. SOSIAALITURVA 1/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2003 Julkaisija Huoltaja-säätiö talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön pj. Jaakko Tuomi varapj. Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Arja Jokinen-Virta p toimitussihteeri Kati Pitkänen p toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö (vap.) Taitto: Tanja Varonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: toimistosihteeri Minna Nieminen p , fax Tilaushinnat ,50 /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi, opiskelijatilaus 24,75 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,42 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN SOSIAALITURVA 1/2003

3 Tässä numerossa "Maahanmuuttajavanhukset jonottavat suomalaisvanhuksia kauemmin sosiaali- ja terveyspalveluihin", kertovat kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen (vas.) ja tutkija Milla Manninen Stakesista. S. 10. KATI PITKÄNEN Urasuunnittelija Sari Virta (vas.) ja sosiaalityöntekijä Leila Rauvola pitävät Turun yhteispalvelupistettä mainiona työpaikkana. "Täällä tehdään aidosti moniammatillista yhteistyötä", he sanovat. S. 18 KATI PITKÄNEN Alavuden perusturvalautakunnan puheenjohtajan Markku Ylisen mielestä kuntayhtymät eivät sovi sosiaalihuoltoon. S. 29. JOUKO SIIRILÄ 2 Maahanmuuttajavanhuksia ei saa unohtaa kotouttamistyössä Jaakko Tuomi 4 Turun sosiaalitoimessa kotoutetaan kotiäitejä ja iäkkäitä Kati Pitkänen 8 Kotouttaminen onnahtelee vielä 9 Kriisiapua miehille 10 Etniseen vähemmistöön kuuluva vanhus ei hevillä valita Kati Pitkänen 12 Ruotsissa tavoitettiin kotikäynneillä myös maahanmuuttajavanhuksia Hannele Häkkinen 14 Stakes täytti 10 vuotta Merja Moilanen 15 Kolumni Ei niin pahaa, ettei hyvääkin? Tarja Kauppila 16 Vasamassa räätälöidään tulevaisuutta maahanmuuttajanuorille Kati Pitkänen 18 Turun yhteispalvelupisteessä ratkotaan pitkäaikaistyöttömien pulmia Kati Pitkänen 20 Arviointitutkimus uudesta aktivointipolitiikasta: Aktivointi tuottaa tuloksia 21 Muutoksia sosiaaliturvaan vuonna Väitöksiä Uutta lainsäädäntöä 28 Lasten kanssa työskentelevien rikostausta selvitettävä Uusiin tehtäviin 29 Luottamushenkilö vastaa Paikallistuntemus puoltaa kuntakohtaisia sosiaalipalveluja Jouko Siirilä Kannen kuva: Eeva Mehto Seuraava Sosiaaliturva 2/03 postitetaan lukijoille 3.helmikuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 27.tammikuuta SOSIAALITURVA 1/2003 3

4 Turun sosiaalitoimessa kotoutetaan kotiäitejä ja iäkkäitä Työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat ovat päässeet kotoutumisen alkuun kotouttamisohjaajien vetämissä vertaisryhmissä. Turussa asuu tällä hetkellä ulkomaan kansalaista, ja määrä on nousussa.turun seutu tuntuu vetävän maahanmuuttajia. Turun kaupungilla on pakolaisten vastaanottoa koskeva sopimus voimassa vuoden 2004 loppuun saakka, ja tällä hetkellä Turkuun muuttaa noin 400 pakolaista vuodessa. Heistä puolet muuttaa Turkuun itsenäisesti muualta Suomesta.Tämän lisäksi muuttaa inkerinsuomalaisia, kertoo erityissosiaalityöntekijä Päivi Talvinen. Hän toimii Turun Meillä kotouttamistyön ideana on, että työntekijöinä on enemmän maahanmuuttajia kuin suomalaisia,kertoo Turun kototoiminnan koordinaattori, erityissosiaalityöntekijä Päivi Talvinen. Koto-toiminnan esitteen on suunnitellut mukana ollut maahanmuuttaaja Alex Sudakov. KATI PITKÄNEN sosiaalitoimen ylläpitämän koto-toiminnan koordinaattorina. Turun suosion syitä Päivi Talvinen osaa vain arvailla: Asuntotilanne on tietysti kohtuullinen, kaupungilla on kansainvälinen imago, ja Ruotsi on lähellä, hän miettii. Alkutoimenpiteiden tarve on kaupungissa suuri. Työvoimahallinto vastaa työvoimaan kuuluvien kotouttamisesta, mutta meillä on paljon työvoimaan kuulumattomia maahanmuuttajia kuten perheenäitejä tai iäkkäitä, jotka asuvat Turun lähiöissä. Heillä ei usein ole mitään käsitystä suomalaisesta yhteiskunnasta eivätkä he osaa sanakaan suomea, kertoo Talvinen. Tällaisille kotiäideille ja iäkkäille sosiaalitoimen koto-toiminta on tarkoitettu. Omaa maahanmuuttajatyömallia opeteltu jo vuosia Maahanmuuttajatyötä on Turussa opeteltu jo vuosien ajan. Turun sosiaalitoimen Kansainvälinen palvelukeskus järjesti erilaisia kotouttamistoimenpiteitä maahanmuuttajille jo luvun puolivälissä. Vuosina oli käynnissä Yhdessä-projekti ja vuosina Koto-projekti. Integroimistyön myötä meille on kehittynyt käsitys siitä, mitä kotoutuminen ja kotouttaminen merkitsevät, ja olemme kehittäneet omat työmenetelmät ja periaatteet kotouttamiselle, Talvinen kertoo. Laki kotouttamisesta tuli voimaan vuonna 1999, jolloin alkoi Koto-toiminta. Se on pääosin ryhmämuotoista. Maahanmuuttajille on taattava sosiaalinen tuki ja vertaistuki. Esimerkiksi kotiäidit opettelevat omassa ryhmässään kieltä ja yhteiskuntatietoutta muiden eri maista tulevien kotiäitien kanssa. He saavat tukea toisiltaan ja ystävystyvät toistensa kanssa. Samoin iäkkäillä on omat ryhmänsä. Korostamme myös taidollista puolta. Siksi meillä on ruoanlaitto-, puutyö- ja askarteluryhmiä. Kotouttamisohjaajat toimivat työpareina Koto-toiminnan ideana on, että maahanmuuttajat osallistuvat ryhmiin kaksi kertaa viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Se rytmittää viikkoa, koska useille ryhmät ovat ainoa kodin ulkopuolinen paikka, jossa käydään. Ryhmäläiset tekevät myös vierailuja esimerkiksi kansaneläkelaitokseen tai terveyskeskukseen. Joskus myös ryhmään pyydetään vierailijoita, Talvinen kertoo. Ryhmiä ohjaa aina kaksi kotouttamisohjaajaa, joista toinen on maahanmuuttajataustainen ja toinen suomalainen. Näin saamme ryhmiin maahanmuuttajan kokemuksen ja suomalaisen kokemuksen. Koto-tiimissä suunnitellaan ryhmien toiminta ja tehdään valmistelutyö. Materiaali tehdään myös itse. Suomesta kun puuttuu kokonaan kotouttamistyötä ohjaava materiaali, Talvinen harmittelee. Ryhmät toimivat Turussa kahden palvelutalon tiloissa, työkeskuksen tiloissa sekä yhdellä nuorisotalolla. Viime syksynä käynnissä oli noin ryhmää, ja niissä oli mukana 150 henkilöä. Iäkkäitä heistä oli runsas kolmannes. Muutamiin ryhmiin on ollut tungosta, ja osallistujamäärä kasvoi viime vuonna koko ajan, Talvinen kertoo. Yksilölliset suunnitelmat Koto-toimintaan asiakkaat ohjautuvat alueellisista sosiaalitoimistoista sekä ulkomaalaistoimistosta, joka vastaa maahanmuuttajien vastaanoton palveluista. Koto-tiimissä iäkkäille ja kotiäideille tehdään kotoutumissuunnitelma ja heitä ohjataan eri ryhmiin. Kotoutumissuunnitelmien tekoon osallistuvat maahanmuuttajan lisäksi erityissosiaalityöntekijä Talvinen ja yksi maahanmuuttajataustainen kotouttamisohjaaja. Suunnitelman tekoa helpottaa se, että mukana on työntekijä, jolla on omakohtainen kokemus maahanmuutosta. Minä voin tiedollisesti yrittää ymmärtää niitä kokemuksia, mutta en koskaan tavoita sitä, miltä maahanmuutto tuntuu ja millaisia asioita siihen liittyy, sanoo Talvinen. 4 SOSIAALITURVA 1/2003

5 Jos kotouttamisohjaaja tulee samalta kielialueelta kuin suunnitelmaa tekevä maahanmuuttaja, ei erillistä tulkkia tarvita. Suunnitelmat ovat kaikki erilaisia, niin kuin niitä tekevät maahanmuuttajatkin. Yksi haluaa, että kotoutumissuunnitelmaan kirjataan kaikkea mahdollista. Joku kotiäiti voi haluta osallistua suomen kielen kurssille, ruokakurssille ja ompelukurssille. Joskus taas kotoutumissuunnitelma tehdään iäkkäälle pakolaistaustaiselle maahanmuuttajalle, joka ei Suomessa ole koskaan käynyt edes kaupassa tai poistunut asunnosta pihaa pidemmälle. Hänen kanssaan voidaan sopia vaikkapa siitä, että hän tutustuu lähiympäristöönsä, Talvinen sanoo. Asiakkaan ymmärrettävä mihin suunnitelmalla pyritään Talvinen korostaa, että he pyrkivät selittämään maahanmuuttajalle mahdollisimman tarkkaan, mihin kotoutumisella ja suunnitelmalla pyritään. Myös koto-ryhmien toimintaa valotetaan tarkkaan. Suunnitelma on ennen kaikkea työväline, jonka tarkoitus on ohjata asiakkaan toimintaa. Asiakas allekirjoittaa suunnitelman, ja saa siitä luonnollisesti oman kappaleensa. Me emme päätä asiakkaan puolesta, mitä hän tekee, Talvinen sanoo. Sellaista suunnitelmaa emme ole suostuneet tekemään, jossa rouva tai ikääntynyt jää odottamaan jotakin toimenpidettä. Kotoutumissuunnitelmaan saatetaan joillakin paikkakunnilla kirjata, että asiakas jää odottamaan kielikurssia. Sitten huomataan, että kun kolmen vuoden aikana asiakkaan piti kotoutua Suomeen, on asiakas tuosta ajasta odottanut kaksi ja puoli vuotta, ja puoli vuotta käynyt kerran viikossa kielikurssilla, Talvinen puuskahtaa. Tietoa ja kielen opetusta samaan aikaan Alkuvaiheessa perheillä voi olla paljon ongelmia: pakolaistaustaisilla on traumaattisia kokemuksia, univaikeuksia, yhteiskunnasta ei tiedetä mitään, ollaan eristyneitä ja usein yksin. Vaikka maahanmuuttaja ohjataan kielikurssille, ei voida olettaa aikuisen ihmisen jäävän odottamaan, että hän saa tietoa vasta sitten, kun on oppinut kielen. Kotouttamisessa täytyy heti antaa tietoa omalla kielellä ja suomen kielen opetusta samanaikaisesti. Se on iso työ! Usein ei ymmärretä, että kotouttamistyötä täytyy voida tehdä työkseen. Tämä ei hoidu muiden töiden ohella tai vapaaehtoisvoimin. Kotouttaminen vaatii ammattitaitoa, aikaa ja voimavaroja. Se on yhtä vaativaa kuin sosiaalityö, Talvinen toteaa. Yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa Turun koto-tiimissä ollaan paljon yhteydessä kolmannen sektorin toimijoihin ja erilaisiin projekteihin, jotta tiedetään, mitä kaupungissa on menossa. Koto-tiimi voi sitten toimia asiantuntijana sen suhteen, mikä projekti sopisi kullekin maahanmuuttajalle. Kun teemme kotoutumissuunnitelmaa, voi joku kotiäiti sanoa olevansa kiinnostunut esimerkiksi naisten kanssa toimimisesta ja kulttuurista. Hänelle voisin suositella vaikka Appelsiinipuu-projektia, joka on tällä hetkellä käynnissä täällä Turussa. Turussa pohditaan myös, mitä maahanmuuttaiille tapahtuu kotouttamisjakson päätyttyä. Kotoutuminen ja kotouttaminen ymmärretään harvoin prosessiksi. Kuvitellaan, että kotoutuminen hoituu yhdellä kurssilla tai muutamalla toimenpiteellä. Kolmen vuoden jälkeen maahanmuuttajien pitäisi teoriassa olla integroituja yhteiskuntaan. Talvinen tekee paljon työtä, jotta suomalaiset järjestöt ja yhdistykset ottaisivat maahanmuuttajia mukaan omiin toimintoihinsa. On iso työ saada esimerkiksi paikalliset vanhusjärjestöt ottamaan maahanmuuttajia mukaan omiin normaaleihin toimintoihinsa. Mutta eiköhän sekin vielä onnistu. Sauna on pimeä, lämmin paikka Turun koto-toiminnan ryhmissä opetellaan suomen kielen alkeita ja valmistetaan vaikkapa perunamuusia. Suomen kielioppi on hankalaa, mutta herättää myös hilpeyttä. Natalia Savtchenko (vas.) ohjaa Valentina ja Garold Ivanovia. KATI PITKÄNEN Iäkkäiden suomen kielen alkeisryhmä kokoontui viime syksynä kahdesti viikossa. Ryhmää vetivät kotouttamisohjaajat Mika Salonen ja Natalia Savtchenko. Joulukuun alussa ryhmässä oli hieman tavallista vähemmän osallistujia. Ramadan sijoittuu joulukuulle, ja tällöin monet pakolaistaustaiset pysyttelevät kotioloissa.tällä kertaa pakolaistaustaisia oli mukana vain yksi, ja loput ryhmäläisistä olivat inkerinsuomalaisia. Nyt oli tehty niin, että Mika ohjasi pakolaistaustaista ryhmäläistä ja Natalia inkerinsuomalaisia. Joskus Mika ohjaa inkerinsuomalaisia ja Natalia pakolaistaustaisia, ja joskus koko ryhmää ohjataan yhdessä. Tavoitteena on, että inkerinsuomalaiset ja pakolaistaustaiset pääsevät keskustelemaan keskenään suomeksi. Nämä inkerinsuomalaiset ovat asuneet Suomessa vasta muutaman kuukauden. Näin alkuvaiheessa on joskus hyvä, että voin SOSIAALITURVA 1/2003 5

6 selittää venäläiseltä kielialueelta tulleille suomen kielioppia venäjäksi, Natalia kertoo. Hän itse tuli Suomeen 10 vuotta sitten inkerinsuomalaisena paluumuuttajana Petroskoista. Olen taustaltani opettaja, ja Suomeen tultuani kävin suomen kielen kursseja ja atk-kursseja.turun sosiaalikeskuksessa perustettiin Yhdessä-projekti vuonna 1996, ja pääsin siihen mukaan. Sen jälkeen jatkoin Koto-projektissa ja sitten Koto-toiminnassa. Nyt olen toiminut kotouttamisohjaajana yli kolme vuotta. Ei valittamista Inkerinsuomalaiset vaikuttavat hyvin tyytyväisiltä ryhmään, jossa opitaan kielen lisäksi yhteiskunta- ja kulttuuritietoutta. Vastaanotto Suomessa on ollut hieno, he sanovat yhdestä suusta. Ryhmä on mainio, koska täällä on mahdollisuus kysyä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Alussa oli vaikeuksia kaikkien kaavakkeiden ja lomakkeiden kanssa, joita piti täyttää esimerkiksi Kelaan.Toimme paperit tänne, ja Natalia auttoi niiden kanssa, kertoo Valentina Ivanova, joka tulee Pietarista. Yksin pankkiin Ryhmäläiset kokivat saaneensa myös itseluottamusta kurssilta. Nyt uskallan mennä jo yksin pankkiin, koska olen voinut kirjoittaa täällä etukäteen Natalian kanssa lapulle, mitä haluan, ja osaan jo jonkin verran suomea, että saan asiani hoidetuksi,valentinan aviomies Garold Ivanov kertoo. Kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, että suomen kieli on hankalaa, vaikka osa onkin puhunut suomea nuorempana. Varsinkin se kielioppi! ryhmäläiset parahtavat. Osa ryhmäläisistä käy myös vesijumpparyhmässä ja puutyöryhmässä. Ryhmässä on käyty myös kirjamessuilla. Kotouttamisohjaaja Izeta Ramic on ohjannut muun muassa naisten ruoanlaittokursseja. Marttojen kanssa pidetyillä kursseilla tutustutaan ruoanlaittoon kaupassa käynnistä lähtien. Monelle jo ostosten suorittaminen voi olla hankalaa uudessa maassa. KATI PITKÄNEN Iäkkäille kielen oppiminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on muiden tapaaminen, sosiaalinen puoli. Vanhukset tapaavat toisiaan ryhmässä ja saavat ystäviä,kertoo kotouttamisohjaaja Natalia Savtchenko. KATI PITKÄNEN Vanhusyhdistyksiin tutustumassa Natalia on työskennellyt kaikkien iäkkäiden ryhmien ohjaajana. Iäkkäille on alkeisryhmien lisäksi jatkoryhmiä, joissa käydään vierailulla muun muassa suomalaisissa vanhusyhdistyksissä. Käymme myös Turun kaupungin palveluntarjoajien luona. Kävimme muun muassa Kelassa, missä selvitettiin työeläkkeen ja kansaneläkkeen välinen ero. Viranomaisia kutsutaan myös ryhmiin puhumaan. Terveydenhoitaja on käynyt puhumassa vanhusten ravinnosta, sosiaalityöntekijä on kertonut toimeentulosta, Natalia kertoo. Suurin osa iäkkäiden ryhmiin osallistuvista on inkerinsuomalaisia. Pakolaistaustaisia on vähemmän: heissä on muun muassa somaleita, afgaaneja, irakilaisia, iranilaisia. Työparityöskentely on Nataliasta antoisaa. Mikalta voin aina kysyä kaikista Suomen asioista. Maahanmuuttajana minullekin monet suomalaisen yhteiskunnan asiat ovat vielä vieraita, hän kertoo. Tässä työssä palkitsevaa on nähdä maahanmuuttajien kehitys. Alussa he eivät uskalla, eivät pärjää ja sitten kun he alkavat puhua suomea ja tuntea yhteiskuntaa, on hienoa nähdä, että he uskaltavat mennä itse vaikkapa viranomaisten luo. Matkat tuottavat ongelmia Natalialle on tuttua, että inkerinsuomalaiset ovat yleensä hyvin tyytyväisiä Suomessa oloonsa. Ongelmia tuottavat lähinnä matkat. Aiemmin toimeentulotukeen ei ollut oikeutta, jos matkusti kotiseudulle. Venäjälle ei siis usein ollut mahdollisuutta matkustaa, jos halusi esimerkiksi käydä sukulaisten haudoilla. Nyt matkalla voi olla seitsemän päivää kolme kertaa vuodessa toimeentulotuen katkeamatta. Monet meidän iäkkäistämme tulevat kuitenkin niin kaukaa, että seitsemän päivää ei riitä, jos pitää matkustaa vaikkapa Ukrainaan tai Uzbekistaniin. Kun maahanmuuttajan erityistuki toteutuu, niin se helpottaa tilannetta, Natalia toteaa. Moni vanhus on kokenut nöyryyttäväksi sen, että sosiaalitoimistossa pitää näyttää passi. Ovat katsoneet, ettei ole käynyt ulkomailla. Useat näistä ihmisistä ovat ikänsä tehneet työtä Venäjällä, eivätkä he ole tottuneet olemaan tällaisen anojan asemassa. Suurin osa inkerinsuomalaisista paluumuuttajista elää toimeentulotuen varassa. Osa saa eläkettä Venäjältä, mutta se on Natalian mukaan keskimäärin noin 35 euroa kuukaudessa. Osa ei ole halunnut eläkettään Venäjältä muutettuaan Suomeen. Kaikkia ei tavoiteta Natalia pitää ongelmallisena myös sitä, että Suomessa on vanhuksia, jotka ovat jääneet kokonaan kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle. He ovat tulleet Suomeen ennen kotouttamislain voimaantuloa vuonna Tällaisia vanhuksia on yritetty saada mukaan nykyisiin koto-toiminnan ryhmiin, vaikka ne on ensisijaisesti tarkoitettu alle kolme vuotta maassa asuneille. Olemme viestittäneet aluetoimistojen sosiaalityöntekijöille, että meidän ryhmiimme voi ohjata vanhuksia, jotka ovat asuneet Suomessa kauemmin, mikäli heistä näyttää siltä, että nämä vanhukset hyötyisivät ryhmistä, Natalia kertoo. Ruokaryhmä käy kaupassa Pakolaisäideissä on paljon luku- ja kirjoitustaidottomia. Heidän kanssa kotouttavat toiminnat on aloitettava näiden taitojen opettelusta. Kun ei osaa kieltä, ei esimerkiksi kaupassa osaa lukea, mitä mikin on. Onpa käynyt niinkin, että joku on ostanut Tummelia voina, kun putkilon kyljessä kerran on lehmän kuva. Hintojen vertailu on hankalaa, eikä ruoanlaittokaan aina onnistu. Ruokaryhmässä suomalaiseen ruokakulttuuriin ja ruoanlaittoon tutustuminen on aloitettu kaupassa käynnillä. Myös suomalaisia ruokalajeja on opeteltu valmistamaan. Jos lapset käyvät päiväkodissa tai koulussa ja saavat siellä suomalaista ruokaa, he voivat kotona valittaa, että äiti, sinä et osaa tehdä perunamuusia ja lihapullia! Sitä sitten opetellaan meidän kurssilla, kertoo Bosniasta Suomeen kuusi vuotta sitten tullut kotouttamisohjaaja Izeta Ramic, joka on ohjannut kotiäitien erilaisia ryhmiä ja nyt naisten kielikursseja. Ruokakurssille oli oikein tungosta, hän jatkaa. Muutoinkin kurssit olivat viime syksynä täynnä. Izeta Ramicin kieleen ja yhteiskuntaan 6 SOSIAALITURVA 1/2003

7 perehdyttävissä ryhmissä on tehty vierailuja muun muassa Kelaan ja kirjastoon. Parasta hänen mielestään on se, että naiset ovat tutustuvat toisiinsa ja alkaneet puhua suomea keskenään. Sosiaalinen puoli on hyvin tärkeää. Monilla naisilla ei ole lainkaan ystäviä eikä tuttavia Suomessa. Naisten ryhmissä on melkoinen vilske, koska kotiäideillä on usein lapset mukanaan. Meillä on vakituinen lastenhoitaja ja opiskelijoita, jotka kaitsevat lapsia tuntien aikana, Izeta kertoo. Haastattelut tehtiin vuoden 2002 joulukuussa ja silloin oli vielä epäselvää, millaisin voimavaroin sosiaalitoimen koto-toiminta jatkuu tänä vuonna.turun sosiaalitoimi päätti palkata yhden kotouttamisohjaajan tälle vuodelle, ja maahanmuuttajakoordinaattori vie asiaa eteenpäin muiden hallintokuntien osuuden selvittämiseksi. Kati Pitkänen Eläkkeiden maksaminen ulkomaille helpottuu Suomessa työtä tehneiden muiden maiden kansalaisten työeläkkeen saamista ulkomaille helpotetaan. Suomessa ansaittu yksityisten alojen työeläke sekä perhe-eläke maksetaan lähtien myös ulkomaille riippumatta siitä, minkä maan kansalaisuus henkilöllä on tai missä maassa hän nyt asuu. Tällä hetkellä työ- ja perhe-eläke maksetaan automaattisesti vain EU- ja Eta-maiden kansalaisille sekä niiden maiden kansalaisille, joiden kanssa Suomella on eläkkeenmaksusäännöksen sisältävä sosiaaliturvasopimus. Muiden henkilöiden on eläkettä saadakseen pitänyt hakea erityislupaa Eläketurvakeskukselta. Lupahakemuksista hylättiin kuusi prosenttia vuonna Ne henkilöt, joiden eläkkeen maksamista koskeva hakemus on aiemmin hylätty, voivat saada eläkettä tämän vuoden alusta lähtien. Tämä edellyttää uuden hakemuksen toimittamista Eläketurvakeskukselle tai asianomaiselle työeläkelaitokselle kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.tätä myöhemminkin hakemuksen voi toimittaa, mutta tällöin eläke maksetaan vasta hakemuksen saapumisajankohdasta lukien. Uusi ohje turvapaikanhakijoiden työnteosta Kolme kuukautta maassa olleet turvapaikanhakijat voivat nyt tehdä työtä ilman työvoimatoimiston hyväksymistä. Aiemmin kolme kuukautta Suomessa oleskellut turvapaikanhakija on saanut tehdä työtä ilman työlupaa, mutta työnteko on pitänyt hyväksyttää työvoimatoimistossa. Työministeriön uusi ohje tuli voimaan Työnantaja voi varmistua siitä, että turvapaikanhakija on oleskellut vähintään kolme kuukautta Suomessa vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijalle antamalla todistuksella. Vastaanottokeskus myös tiedottaa ja neuvoo turvapaikanhakijoita suomalaisesta työlainsäädännöstä, työehtosopimuksista sekä sen puuttuessa muista käytännöistä. Suomessa noin 300 turvapaikanhakijaa on vuosittain työllistynyt pääasiassa ravintola- ja siivousalalle. SOSIAALITURVA 1/2003 7

8 Kotouttaminen onnahtelee vielä Kotouttamisohjelmat ovat usein liian yleisiä, ja kotouttamisuunnitelmat jäävät joillekin maahanmuuttajille käsittämättömiksi. Myös kotiäitien ja ikääntyneiden kotoutumiseen olisi satsattava enemmän. Kotouttamislaki tuli voimaan vuonna Tuolloin hallitus lupasi eduskunnalle selonteon lain toimeenpanosta kolmen vuoden kuluttua. Viime vuonna ilmestyneestä selonteosta ilmenee, että kotouttaminen ei ole sujunut pulmitta. Selonteossa annetaan koko joukko kehittämisehdotuksia. Kotouttamisohjelmat liian yleisiä Kotouttamislain mukaan kuntien on laadittava kotouttamisohjelma. Niiden sisällöstä säädettiin hyvin yleisluontoisesti, koska kuntien maahanmuuttajatilanne vaihtelee. Vuonna 2001 ohjelma oli tehty 249 kunnassa. Ohjelmien oli tarkoitus toimia konkreettisena paikallistason ohjausvälineenä, jotta saavutettaisiin seuraavat tavoitteet: maahanmuuttajat saisivat perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ja oppisivat suomen kielen sekä luku- ja kirjoitustaidottomat luku- ja kirjoitustaidon. Lisäksi maahanmuuttajien haluttiin saavan kosketuksen suomalaisiin ja heidän haluttiin osallistuvan tasavertaisina taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään. Selonteossa ohjelmia arvioitiin yleisiksi: ohjelmissa luetellaan tavoitteita, mutta konkreettisesti käsitellään harvoin esimerkiksi sitä, mitä koulutusta järjestetään, minkä tahon kanssa yhteistyötä tehdään tai minkälaisia voimavaroja kohdennetaan. Kotouttamislaki säätää ainoastaan ohjelman laatimisesta, muttei velvoita kuntia kehittämään kotouttamistoimenpiteitä. Selonteossa toivotaankin seurannan järjestämistä, koska muuten ohjelmat jäävät helposti vain paperille. Suurin osa maahanmuuttajista ei pidä suunnitelmia hyödyllisinä Jos kotoutumisohjelman tavoitteena on ohjata ja konkretisoida kotouttamistyötä paikallisella tasolla, kotoutumissuunnitelman on tarkoitus yksilöllisesti ohjata maahanmuuttajan kotoutumista. Jokaisella alle kolme vuotta Suomessa olleella maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai joka hakee toimeentulotukea, on oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Siinä sovitaan esimerkiksi kielen opiskelusta, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta, omaehtoisesta koulutuksesta tai muista kotoutumista tukevista toimenpiteistä. Kun maahanmuuttajilta kysyttiin suunnitelmista, kävi ilmi, että suurin osa ei pitänyt niitä hyödyllisinä. Osa suunnitelman tehneistä haastatelluista ei edes ymmärtänyt, mitä suunnitelmalla tarkoitetaan. Jotkut olivat sitä mieltä, että virkailija oli päättänyt heidän puolestaan, mitä suunnitelmaan laitetaan. Osa koki kuitenkin, että heillä oli ollut mahdollisuus päättää suunnitelman sisällöstä. Viranomaistyö takkuaa Kuntien kokemukset suunnitelmien laatimisesta vaihtelevat. Viranomaisten välinen yhteistyö näyttäisi olevan vaikeaa. Työvoimatoimiston ja kunnan edustajat ovat harvoin molemmat läsnä maahanmuuttajan kanssa suunnitelmaa tehtäessä. Fyysisesti yhdessä laadituista suunnitelmista on hyviä kokemuksia. Kotouttamistyötä yleensäkin vaivaa tehokkaan ja aidon yhteistyön puute. Pulmia on niin kuntien sisäisessä, kuntien välisessä ja kuntien ja muiden viranomaisten välisessä yhteistyössä. Kunnat pitivät myös vastuujakoa työhallinnon ja kunnan välillä epäselvänä. Kunnat kokivat, että kotouttamistyöhön ei ole riittävästi voimavaroja. Tässäkin tarvitaan yhteistyötä; yhdellä taholla ei voi olla riittävästi voimavaroja, jotta kotouttaminen onnistuisi. Myös työvoiman ulkopuolella oleville naisille tulisi tehdä kotoutumissuunnitelmat ja varmistaa, että naiset voivat todella osallistua kotouttamistoimenpiteisiin. Äidit jäävät usein yksin Kotoutumissuunnitelmat ovat perhekohtaisia, ja työhallinnon ja kunnan yhteistyönä tehdyissä suunnitelmissa painottuu yleensä perheen työvoimaan kuuluvan osuus. Suurimmassa osassa kuntia omia suunnitelmia ei ole tehty työvoiman ulkopuolella oleville maahanmuuttajille kuten kotiäideille ja iäkkäille, vaikka kotouttamislain mukaan kunnalla on erityisvastuu näiden ryhmien kotoutumissuunnitelmista ja toteuttamisedellytysten järjestämisestä. Kaikkiaan Suomessa asui vuoden 2001 lopussa miltei naispuolista ulkomaan kansalaista. Osa heistä on kotiäitejä, vaikka määrää onkin vaikea arvioida. Kotiäidit eristäytyvät helposti kotiin, ja suomalainen yhteiskunta jää heille aivan vieraaksi. Suomen kielen kursseillekin osallistuminen voi naisille olla vaikeaa, koska lastenhoito ei järjesty. PAULA KONSTI 8 SOSIAALITURVA 1/2003

9 Selonteossa suositellaan, että kotoutumissuunnitelmat tehtäisiin kaikille työvoiman ulkopuolella oleville naisille, ja varmistettaisiin naisilla todella olevan mahdollisuus osallistua kotouttamistoimenpiteisiin. Selonteossa ehdotetaan myös, että kuntien kotouttamisohjelmissa käsiteltäisiin omana kohtanaan maahanmuuttajanaisten kokemaa väkivaltaa ja sen ehkäisyä. Maahanmuuttajanaisten kokema väkivalta on iso ongelma. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun turvakotien asukkaista noin 30 prosenttia on maahanmuuttajia. Iäkkäät maahanmuuttajat mukaan kuntien vanhuspoliittisiin strategioihin Myös iäkkäät maahanmuuttajat ovat jääneet huomioitta niin valtakunnan kuin aluetason vanhuspoliittisissa suunnitelmissa. Iäkkäille suomen kielen opiskelu on usein vaikeampaa kuin nuoremmille. Kerhomuotoisen opiskelun on huomattu sopivan heille hyvin. Siinä kieltä opitaan muun toiminnan ohella, ja samalla ystävystytään muiden iäkkäiden kanssa. Se on tärkeää, koska yksinäisyys vaivaa monia ikääntyneitä maahanmuuttajia. Kaikki ikääntyneet eivät kuitenkaan enää kunnolla opi kieltä tai halua oppia sitä.tarve tulkkeihin ja omankieliseen tietoon on siis suuri. Näihin tarpeisiin voitaisiin vastata myös kouluttamalla maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Selonteossa suositellaan, että ikääntyneille tehdään omat kotoutumissuunnitelmat, joissa huomioidaan ikä, henkinen vireys, fyysinen toimintakyky, lukutaito, aikaisempi kielitaito ja lähtömaan kulttuuri. Lainsäädännön muutoksia ja laatukriteerejä Kotouttamistyötä yritetään selventää ja jäntevöittää uudistamalla kotouttamislakia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kotouttamislain muutokset valmistuvat uudelle eduskunnalle, ja uudistettu laki astunee voimaan aikaisintaan vuonna Laatukriteerien avulla pyritään parantamaan kotouttamisohjelmien laadintaa ja kotoutumissuunnitelmien tekoa. Näitä kriteerejä valmistelevat yhteistyössä työministeriö ja Suomen Kuntaliitto. LÄHDE: Selonteko kotouttamislain toimeenpanosta -projekti. Loppuraportti.Työhallinnon julkaisu nro 316.Työministeriö, Helsinki Selonteossa painotettiin myös lasten ja nuorten erityistarpeita kotoutumisessa. Heitä on käsitelty Sosiaaliturva-lehden numerossa 7/2002. Kriisiapua miehille Miesten kriisikeskus antaa psykososiaalista keskusteluapua miehille erilaisissa elämän kriiseissä kuten avioerosta selviytymisessä, perheväkivaltatapauksissa, päihdeongelmissa tai itsemurhamietteissä. Miesten kriisikeskus aloitti toimintansa vuoden alussa Helsingin keskustassa. Kriisikeskukseen ei tarvita lähetettä, mutta tapaamisaika on sovittava etukäteen puhelimitse. Kriisiään voi selvitellä myös pelkästään puhelimitse. Keskuksessa voi asioida halutessaan nimettömänä. Palvelu on ilmaista, ja keskus palvelee avuntarvitsijoita kotikunnasta riippumatta. Keskuksessa työskentelee neljä kriisityöntekijää, kaksi naista ja kaksi miestä. Oletetaan, että osa miehistä haluaa ainakin aluksi keskustella asioistaan miestyöntekijän kanssa.työtä tehdään myös mies-naistyöpareina. Keskuksen kriisityöntekijät arvioivat avuntarvitsijan kanssa tilanteen ja tuen tarpeen. Keskuksen työntekijät tapaavat avuntarvitsijaa 1-5 kertaa. Jos keskuksessa annettu apu ei riitä, avuntarvitsija ohjataan muihin palveluihin. Keskuksesta tehdään myös kotikäyntejä. Projektipäällikkö Jussi Pulli arvioi, että keskuksella on valmiudet auttaa tänä vuonna noin 300 asiakasta. Kovin pitkiin auttamissuhteisiin keskuksen voimavarat eivät riitä, eikä se ole tarkoituskaan, koska työ halutaan pitää matalan kynnyksen kriisiauttamisena. Jos asiakkuuksista tulee pitkiä, mahdollisuudet nopeaan kriisiapuun heikkenevät. MERJA MOILANEN Kriisityöntekijät Antti Palmu (vasemmalta), Taru Pihlaja, Veli-Matti Husso ja Sirpa Hopiavuori selvittelevät miesten kriisejä järjestöjen yhteisessä Miesten kriisikeskuksessa. Edessä keskellä projektipäällikkö Jussi Pulli. Järjestöjen yhteishanke Miesten kriisikeskus on Ensi- ja turvakotien liiton, A-klinikkasäätiön, Suomen Mielenterveysseuran ja Y-säätiön yhteinen hanke, jonka rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hanke on kolmevuotinen ja päättyy vuonna Yhteistyötahoja ovat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollot, A-klinikat, mielenterveystoimistot, poliisi, oikeustoimi, Jussi-työ, Lyömätön Linja, ensi- ja turvakodit, SOSkeskus ja monet muut auttajatahot. Hankkeen takana olevien järjestöjen edustajat korostavat, että hanke on aito kehittämishanke. Heillä eikä hankkeen työntekijöillä ole kuin oletuksia, ketkä hakevat keskuksesta apua. Työtapoja kehitetään avuntarpeen ja kokemusten mukaan. Tarkoituksena on luoda uusi työmalli miesten kriisien kohtaamiseen. A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Lasse Murto odottaa, että miesten kriisikeskus osoittaa myös nykyisten palvelujen aukkopaikkoja. Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Marita Ruohonen odottaa, että lähestymiskieltolain muutos tuo asiakkaita kriisikeskukseen. Lainmuutoksen jälkeen väkivallantekijä voidaan poistaa kodistaan kolmeksi kuukaudeksi. Mies on varmasti näissä tilanteissa kriisiavun tarpeessa. Professori Leo Nyqvist Turun yliopistosta toimii hankkeen tutkijana. Hän kertoo, että Ruotsissa miesten kriisityö aloitettiin jo 80-luvun lopussa. Sieltä on saatavissa vertailutietoa Suomen kokemuksille. Miesten kriisikeskuksen puhelin on SOSIAALITURVA 1/2003 9

10 Etniseen vähemmistöön kuuluva vanhus Sosiaali- ja terveyspalveluja ei juuri kritisoida, vaikkei ymmärrettäisi mitä puhutaan ja jouduttaisiin jonottamaan muuta väestöä kauemmin. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien vanhusten voi katsoa muodostavan vähemmistön vähemmistön Suomessa.Yksinäisyys ja syrjäytymisen pelko ovat ongelmia suomalaisillekin vanhuksille ja kaksinverroin ne voivat olla sitä etnisiin vähemmistöihin kuuluville. Tuo ryhmä on erityisen haavoittuvainen, ja heidän äänensä kuuluu harvoin, toteaa kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Stakesista. Voutilainen on Suomen hankkeen vetäjä yhteiseurooppalaisessa MEC-projektissa (Minority Elderly Care). Siinä on mukana kymmenen eri Euroopan maata ja yhdessä tutkitaan etnisiin vähemmistöihin kuuluvien vanhusten kokemuksia ja odotuksia sosiaali- ja terveyspalveluista, työntekijöiden näkemyksiä tämän asiakasryhmän palveluista sekä palveluntarjoajia. Maahanmuuttajavanhuksia on Suomessa vielä vähän Suomessa asuvien etnisiin vähemmistöihin kuuluvien vanhusten tutkiminen on melko neitseellinen tutkimuskenttä. Voutilainen kertoo, että MEC-hankkeessa Suomi ja Espanja erottuvat muista mukana olevista maista homogeenisen väestönsä vuoksi. Esimerkiksi Hollannissa erilaisia etnisiä ryhmiä on paljon ja heille on omia hoitopaikkoja, Voutilainen kertoo. Yli 65-vuotiaita Suomeen muuttaneita on tilastoista riippuen noin tai Isoimmat ryhmät ovat Ruotsista ja Yhdysvalloista tulleet paluumuuttajat sekä inkerinsuomalaiset paluumuuttajat. Loput ovat useimmiten pakolaistaustaisia. Ruotsista ja Yhdysvalloista tulevat paluumuuttajat ovat usein etnisesti suomalaisia, eikä heidän integroitumisensa tuota juuri pulmia. Etniset vähemmistömme kuitenkin vanhenevat, ja heidän palvelutarpeensa on varmasti tulevaisuudessa osin erilainen kuin valtaväestöllä, toteaa tutkija Milla Manninen. Tässä yritetäänkin herättää Suomessa ajatusta, että näitä vanhuksia voi tarkastella omana ryhmänä, joilla on omat erityistarpeensa, hän lisää. Mec-hankkeen tavoitteena on luoda yhteiseurooppalaiset suositukset etnisiin vähemmistöihin kuuluvien vanhusten hyvästä ja laadukkaasta palvelusta ja hoidosta. Inkerinsuomalaisten ihannemaa Mec-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin haastatteluja. Suomessa on haastateltu 25 etniseen vähemmistöön kuuluvaa vanhusta. Halusimme projektiin mukaan sekä paluumuuttajat eli inkerinsuomalaiset, pakolaistaustaiset eli vietnamilaiset ja meidän oman etnisen vähemmistömme, saamelaiset, Voutilainen kertoo. Haastatteluissa on kartoitettu, mitä hyvä palvelu on, millainen on palvelujen saatavuus, miten ne vastaavat tarpeita, voiko palveluihin luottaa ja onko syrjintäkokemuksia. Silmiinpistävintä haastatteluissa on ollut se, että kielteisten asioiden ilmaiseminen on vaikeaa, vaikka aihettakin olisi. Haastatteluissa tuli esille, että inkerinsuomalaisille Suomi on ihannemaa, Voutilainen sanoo. He ovat kiitollisia tänne pääsystä, ja heidän on vaikea ilmaista mitään kritiikkiä! Samoin vietnamilaiset eivät juuri esitä kielteisiä asioita. Eniten kriittisiä kommentteja on tullut saamelaisilta. Jos haastatteluissa olisi ollut eri-ikäisiä, kommentit voisivat olla erilaisia, lisää Manninen. Kulttuurieroja vastaanotolla Haastatellut olivat melko hyväkuntoisia, mutta kaikki olivat käyttäneet jonkin verran suomalaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Sosiaalityöntekijä oli monelle tuttu, mutta useimmat maahanmuuttajavanhukset eivät tienneet esimerkiksi kotipalvelusta. Lääkärillä sen sijaan jokainen oli käynyt, ja näillä käynneillä kulttuurierot tulivat selvästi esille. Venäläiset ovat esimerkiksi tottuneet aina menemään spesialistille. He eivät tunne ajatusta yleislääkäristä, joka ohjaa erikoislääkärille tarpeen mukaan. Kun yleislääkäri vielä usein tarkastaa jotakin kirjasta, tulee asiakkaalle turvaton olo, että ai tuon on luettava kirjasta! Yksi vietnamilainen taas pohdiskeli, että Suomessa lääkärit eivät voi saada tarpeeksi kokemusta erilaisten potilaiden hoidosta, kun potilaita eli asukkaita on maassa niin vähän! Voutilainen kertoo. Jotkut venäläiset käyvät entisessä kotimaassaan hoidossa, koska se on heille tutumpaa ja turvallisempaa.taloudellisesti se on tietenkin melkoinen uhraus, hän lisää. Jonotusajat pitkiä Palvelujen saatavuudessa vanhuksilla tuntui olevan pulmia. Jonotusajat olivat olleet pitkiä niin terveyskeskuksiin kuin sosiaalityöntekijällekin. Ne tuntuvat ammattilaistenkin vinkkelistä erityisen pitkiltä, Voutilainen toteaa. Jonotusajat selittynevät osin sillä, että yhteistä kieltä on harvoin. Kun vanhus soittaa ja puhuu vierasta kieltä tai huonoa suomea, niin virkailijalle saattaa olla houkuttelevampaa siirtää asiakasta kollegalle, pyytää soittamaan myöhemmin, pallotella hieman ja sitten ajanvaraus viivästyy, Voutilainen pohtii. Joskus asiakkaalla on ollut aivan akuutti asia, mutta puhelimessa tapahtuneet väärinymmärrykset ovat viivästyttäneet ajanvarausta, kertoo Manninen. Kieliongelma yhä kiperin Yhteisen kielen puuttuminen onkin etnisten vähemmistöjen kokema suurin pulma palvelutilanteissa. Monissa paikoissa tulkin saaminen on yhä käytännössä mahdotonta. Laki jättää porsaanreiän tähän asiaan. Kun yhteistä kieltä ei ole, väärinymmärryksiä syntyy taatusti, Voutilainen toteaa. Inkerinsuomalaiset saattavat ymmärtää jonkin verran suomea, vietnamilaisten vanhusten lapset taas toimivat yleensä aina tulkkeina. Saamelaisilla oli myös yllättävän paljon kokemusta siitä, että he eivät ymmärrä tai eivät tule ymmärretyksi eivätkä saa tulkkipalveluja. He eivät kaikki esimerkiksi ole ymmärtäneet omaa diagnoosiaan tai hoito-ohjeita, vaikka saamelaiset ovat olleet keskuu- 10 SOSIAALITURVA 1/2003

11 ei hevillä valita Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen ja tutkija Milla Manninen peräävät lisää monikulttuurisuusopintoja sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Joitakin perusasioita pitäisi tietää etniseen vähemmistöön kuuluvan asiakkaan omasta kulttuurista. KATI PITKÄNEN dessamme aina ja luulisi Suomessa ymmärrettävän heidän erityistarpeensa palvelutilanteissa, Manninen toteaa. Haastatellut arvostivat oman kielistä kirjallista materiaalia. Voutilainen ja Manninen kuitenkin korostivat, että kirjallinen materiaali ei korvaa puhuttua neuvontaa. Kaikki nämä vanhukset eivät osaa lukea edes omalla kielellään. On myös kulttuureja, joissa kirjallista informaatiota ei arvosteta. Esimerkiksi somalit eivät pidä kirjoitettua tekstiä tärkeänä, Manninen toteaa. Kuntakohtaiset erot suuria Eri kunnissa etnisiin vähemmistöihin kuuluvien vanhusten kohtelu ja heille tarjotut palvelut vaihtelevat. Meillä on kuntia, joissa vanhusten asioita hoidetaan erinomaisesti. Esimerkiksi Lappeenrannassa on tehty maahanmuuttajavanhuksille kotikäynnin muodossa selviytymiskartoituksia, joissa ehkäistään tulevia ongelmia ja tuetaan itsenäistä selviytymistä, Voutilainen kertoo. Vaikka kunnassa olisikin vain muutama etniseen vähemmistöön kuuluva vanhus, ei heidän erityistarpeitaan saisi sivuuttaa viittaamalla siihen, että heitä on vähän. Suomessa tarjotaan mielellään sitä samaa palvelua kaikille. Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien vanhusten palvelussa päästäisiin kuitenkin varmasti parempiin tuloksiin ja parempaan laatuun, jos kulttuuri huomioitaisiin. Se vaatii työntekijöiltä uutta osaamista sekä uteliaisuutta ja rohkeutta kysyä arkojakin asioita. Kulttuurierojen taa ei saa piiloutua, Voutilainen toteaa. Haastatellut vanhukset eivät juuri olleet kokeneet syrjintää. Poikkeuksen muodostivat saamelaiset.voi myös olla niin, että ainoastaan saamelaiset uskalsivat puhua syrjinnästä. Mec-hankkeen haastattelut tehtiin viime vuonna. Seuraavassa vaiheessa lähetetään kysely noin kolmelle sadalle vanhukselle.tulokset saataneen kuluvana keväänä.tänä keväänä aloitetaan myös työntekijöiden haastattelut. Kati Pitkänen SOSIAALITURVA 1/

12 Ruotsissa tavoitettiin kotikäynneillä myös maahanmuuttajavanhuksia Tukholman Rinkebyn kaupunginosassa tehtiin ehkäiseviä kotikäyntejä yli 65-vuotiaille. Maahanmuuttajavanhuksilla havaittiin olevan monenlaisia pulmia. Myös terveys oli heikompi kuin ruotsalaisvanhuksilla. Moni maahanmuuttajavanhus kokee itsensä masentuneeksi ja turvattomaksi, mutta ei osaa hakea apua. EEVA MEHTO Rinkebyn kaupunginosassa asuu henkilöä, joista 73 prosenttia on ulkomaalaisia tai ulkomailla syntyneitä ruotsalaisia. Maahanmuuttajia on tullut Turkista, Somaliasta, Irakista, Kreikasta, Suomesta, Iranista, Etiopiasta ja Chilestä. Rinkeby oli mukana Ruotsissa vuosina toteutetussa Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille kokeilussa. Ehkäiseviä kotikäyntejä tarjottiin kaikille 65 vuotta täyttäneille, jotka eivät olleet kunnallisten palvelujen piirissä. Näitä henkilöitä oli hieman vajaa 700. Heistä 183 halusi kotikäynnin, mutta kahden vuoden aikana osa heistä muutti pois, kuoli tai ei halunnut enää uutta kotikäyntiä. Neljä kotikäyntiä tehtiin lopulta 139 vanhuksen luo kahden vuoden aikana kuuden kuukauden välein. Näistä vanhuksista kaksi kolmasosaa oli maahanmuuttajia. Käynnillä mukana terveydenhoitaja ja kotipalvelunohjaaja Kotikäyntien tavoitteena oli saada tietoja siitä, miten vanhusväestö elää kaupunginosassa ja kuinka voidaan ehkäistä sairauksia ja vastata vanhusten hoitotarpeisiin.tavoitteena oli myös ehkäistä muita ongelmia ja vahvistaa kuntalaisten omia voimavaroja sekä lisätä vanhusten turvallisuudentunnetta antamalla tietoja ja ohjausta palveluihin. Kotikäynnin tekivät terveydenhoitaja ja kotipalvelunohjaaja yhdessä. Ensimmäisellä käyntikerralla keskusteltiin fyysisestä ja psyykkisestä terveydentilasta sekä mahdollisuudesta sosiaalisen verkoston ylläpitämiseen.tällä käynnillä jaettiin myös esitteitä. Toisella käynnillä puhuttiin mahdollisista muutoksista ensimmäiseen käyntiin verrattuna ja juteltiin elämäntyylistä, ravinnosta, tupakoinnista, alkoholista ja lääkkeiden käytöstä. Muutoksia kartoitettiin jälleen kolmannella käyntikerralla, jolloin keskusteltiin myös taloudellisesta tilanteesta ja psyykkisestä terveydentilasta. Lisäksi esiteltiin tapaturmia ehkäiseviä tuotteita ja myytiin niitä alennettuun hintaan. Viimeisellä kotikäynnillä pohdittiin, mitä muutoksia kahden vuoden aikana oli tapahtunut. Masennnusta ja rauhattomuutta Moni maahanmuuttajavanhus kärsi yksinäisyydestä. Vaikka he saattoivatkin kyläillä paljon toistensa luona, ei perheyhteisö Suomen kokeilusta tuloksia tänä vuonna Suomen Kuntaliiton Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille -hankkeessa on ollut mukana kymmenen kuntaa. Hanke alkoi vuonna 2001 ja päättyy tänä vuonna. Hankkeessa on kehitetty, kokeiltu ja arvioitu erilaisia toimintamalleja vanhusten ehkäisevien kotikäyntien toteuttamiseksi.tuloksia esitellään paikallisissa raporteissa, Kuntaliiton yhteisraportissa sekä hankkeen päätösseminaareissa, joita pidetään kuluvana keväänä seuraavasti: Helsingissä 26. maaliskuuta, Rovaniemellä 28. maaliskuuta, Tampereella 1.huhtikuuta ja Kuopiossa 11. huhtikuuta. Lisätietoja osoitteesta 12 SOSIAALITURVA 1/2003

13 Tanskassa ehkäisevät kotikäynnit alkoivat jo yli 20 vuotta sitten Tanska oli yksi ensimmäisistä maista, joissa tehtiin ehkäiseviä kotikäyntejä. Hyvät kokemukset johtivat siihen, että ehkäisevät kotikäynnit tulivat lakisääteisiksi vuonna Tanskassa kunnan on tarjottava ehkäiseviä kotikäyntejä yli 75-vuotiaille kaksi kertaa vuodessa. Kotikäynnit tukevat Tanskan vanhuspolitiikan tavoitetta: kotona niin pitkään kuin mahdollista. Alle puolet yli 75-vuotiaista ottaa käynnin vastaan Ehkäisevällä kotikäynnillä sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammattilainen käy vanhuksen luona hänen kotonaan. Kotikäyntien tavoitteena on ennakoida vanhuksen avun tarve, arvioida asunnon muutostyöt, luoda turvallisuutta ja viihtyvyyttä, antaa neuvoja ja ohjeita aktiviteeteista ja tukimahdollisuuksista. Lisäksi tavoitteena on vanhuksen omien voimavarojen aktivointi ja vanhuksen auttaminen säilyttämään toimintakykynsä mahdollisimman pitkään. Vanhuksille lähetetään kirje, jossa heitä informoidaan ehkäisevistä kotikäynneistä. Joissakin Tanskan kunnissa kirje lähetetään vain niille, jotka eivät vielä ole kunnallisten sosiaalipalvelujen piirissä. Toisissa kunnissa kirje lähetetään kaikille 75 vuotta täyttäneille kuntalaisille. Jos vanhusta ei tavoiteta, hänelle lähetetään uudestaan kirje puolen vuoden kuluttua. Tanskassa noin 40 prosenttia yli 75-vuotiaista ottaa tarjotun kotikäynnin vastaan. Kunnat voivat päättää itse, milloin, miten ja kuka tekee ehkäisevän kotikäynnin. Monissa kunnissa kotikäynnit on keskitetty erilliseen ehkäisevän työn yksikköön, jossa sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät, toimintaterapeutit ja fysioterapeutit muodostavat moniammatillisen tiimin.toisissa kunnissa nämä työntekijät ovat osana toista yksikköä esimerkiksi kotihoidon yksikössä. Kukin tekee kotikäynnit yksin, mutta tiimi kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Kotikäynti kestää noin tunnin Kotikäynneillä puhutaan jokapäiväisestä elämästä, terveydestä, asumisesta, ravitsemuksesta, sosiaalisesta verkostosta ja käytössä olevista palveluista. Keskustelu dokumentoidaan vanhuksen luvalla. Tanskassa kotikäynti kestää yleensä minuuttia. Lisäksi työntekijä kirjaa keskustelun ja tilastoi sen.yhden kotikäynnin kokonaistyöajaksi on laskettu kaksi tuntia. Seurantakäynti on lyhyempi, ja sen yrittää tehdä sama työntekijä kuin ensimmäisenkin, jotta vuorovaikutuksessa olisi jatkuvuutta. Kotikäynneistä kirjoitetaan vuosittain raportti, joka annetaan kunnan vanhusneuvostolle, luottamushenkilöille ja työntekijöille vanhustenhuollon suunnittelun pohjaksi. Kynnys yhteydenottoihin madaltuu Hyviä kokemuksia on saatu muun muassa terveyttä ja toimintakykyä edistävien teemojen sisällyttämisestä kotikäyntien ohjelmaan. Teemavuosina ehkäisevillä kotikäynneillä on keskitytty monena vuonna peräkkäin esimerkiksi kaatumistapaturmien ehkäisyyn. Tietojen antaminen kunnan ja yksityisten palveluntuottajien palveluista lisää vanhuksen turvallisuuden tunnetta. Kynnys ottaa tarvittaessa yhteyttä kuntaan madaltuu. Palautteesta käy ilmi, että monet vanhukset ovat tyytyväisiä kunnan huolenpitoon. Toiset taas eivät halua, että kunta sekaantuu heidän asioihinsa. Osa vanhuksista kieltäytyy kotikäynnistä, koska he tuntevat itsensä aktiivisiksi eivätkä tarvitse palveluja. Useat heistäkin kuitenkin haluavat tarjouksen kotikäynnistä seuraavana vuonna. Hannele Häkkinen ole samalla tavoin koko ajan läsnä kuin ennen omassa lähtömaassa. Projektin aikana perustettiinkin iäkkäille kahvila, jossa maahanmuuttajavanhukset voivat tavata toisiaan ja ruotsalaisia vanhuksia. Maahanmuuttajat kokivat ruotsalaisia vanhuksia useammin masennusta, pelkoa ja rauhattomuutta. He sanoivat, että kotikäynnit antoivat heille turvallisuutta, ja he saivat keskustella mieltään painavista asioista. Masennuksen, pelkotilojen ja rauhattomuuden hoito vaatii maahanmuuttajan omaehtoista hakeutumista. Maahanmuuttajavanhukset eivät kuitenkaan osaa hakea apua, koska he harvoin tietävät tarjolla olevasta hoidosta. Maahanmuuttajien terveydentila oli myös ruotsalaisvanhuksia heikompi. Taloudellisia huolia Ulkomailla syntyneillä oli huonompi taloudellinen tilanne kuin ruotsalaisilla. He olivat usein työskennelleet maatalous- tai tehdastyössä ja muuttaneet myöhään Ruotsiin, joten heille ei ollut ennättänyt kertyä työeläkettä. Noin puolet maahanmuuttajista eli toimeentulotuen varassa. Moni toivoi, että kotikäynnin avulla taloudellinen tilanne paranisi tai että kotiapua saataisiin heti. Se, ettei näin käynyt, turhautti muutamia maahanmuuttajia eikä heidän luottamuksensa ruotsalaiseen yhteiskuntaan ainakaan parantunut. Toiveena saada räätälöityä kielen opetusta Tulkkia jouduttiin käyttämään noin puolessa haastatteluista, koska maahanmuuttajat eivät osanneet ruotsia. Puutteellisen kielitaitonsa vuoksi maahanmuuttajat ovatkin jatkuvassa riippuvuussuhteessa maanmiehiinsä ja omaisiinsa pyytäessään tulkkausta, koska eivät pysty kommunikoimaan ruotsalaisten kanssa. Lisäksi monet heistä ovat luku- ja kirjoitustaidottomia, joten yleiset tiedotteet eivät tavoita heitä, eivätkä he näin ymmärrä ruotsalaista arkea. Haastateltavat toivoivatkin saavansa ruotsin kielen opetusta, joka olisi räätälöity heidän tarpeisiinsa. LÄHDE: Ahmadian Hossein: Uppsökande försöksverksamhet bland äldre i Stockholms Stad. Rinkeby stadsdelsförvaltning. Slutrapport Hannele Häkkinen Kirjoittaja on projektitutkija Suomen Kuntaliitossa ja Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille hankkeen projektivastaava. SOSIAALITURVA 1/

14 Uusi Stakestalo on 430 ihmisen työpaikka. Se sijaitsee Helsingin Sörnäisissä, Lintulahdenkuja 4. Talo on rakennettu Osuusliike Elannon entiseen teollisuuskortteliin. Osa talosta on kokonaan uutta, osa tiloista on sijoitettu vanhoihin teollisuustiloihin. Talon erikoisuus on läpinäkyvyys.työhuoneet, kokoustilat ja aulat ovat pääosaltaan lasiseinäisiä. Stakes täytti 10 vuotta HEIKKI PÄLVIÄ Syntymäpäivää vietettiin 29. marraskuuta Juhlapäivänä vihittiin Stakesin uusi toimitalo, pidettiin juhlaseminaari ja vastaanotto yhteistyökumppaneille. Lisäksi julkistettiin juhlakirja ja Stakesin ylijohtaja Matti Heikkilän ja erikoistutkija Mikko Kauton toimittama kirja Suomalainen hyvinvointi Suomalainen hyvinvointi 2002 on 430- sivuinen järkäle, jossa tarkastellaan suomalaisten hyvinvointia eri ikäryhmien, politiikan lohkojen ja hyvinvoinnin haasteiden näkökulmasta. Monissa tarkasteluissa on aikajänteenä 90-luku eli Stakesin aika. Tänä aikana väestön valtaosan elinolot ovat parantuneet, mutta myös tuloerot ovat kasvaneet, ja köyhyysrajan alittavien talouksien määrä on kasvanut. Erityisesti on lisääntynyt köyhien lapsiperheiden määrä. Lapsiperheiden tuloja ovat vähentäneet vanhempien pätkätöiden yleistyminen ja laman aikana leikatut sosiaalietuudet. Juhlakirjassa stakeslaiset itse ja Stakesin yhteistyökumppanit muistelevat Stakesin syntyä ja arvioivat sen onnistumista tehtävässään. Stakesin seuraavan 10 vuoden tehtäviä kirjassa arvioi valtiovarainministeriön ylijohtaja Martti Hetemäki. Hän näkee Stakesilla kaksi tehtävää: miten parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon tehokkuutta ja miten vähentää sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta? Stakesin olisi löydettävä ratkaisut näihin kysymyksiin. Väestön vanheneminen haaste Stakesin 10-vuotisjuhlaseminaari oli englanninkielinen, ja sen aiheena oli Social Welfare and Health in an Expanding EU.Terveydenhuollon haasteita laajenevassa EU:ssa selvitteli EU:n komission asiantuntija Michael Hübel ja sosiaalipolitiikan professori Danny Pieters Leuvenin yliopistosta Belgiasta. Valtiovallan tervehdyksen seminaariin toi pääministeri Paavo Lipponen. Hübelin ja Pietersin yhteinen viesti oli, että EU:n pitää tulevaisuudessa puuttua nykyistä enemmän sekä sosiaali- että terveyspolitiikkaan.vapaalla liikkuvuudella ja kilpailulla on vaikutuksena ihmisten sosiaalisiin ja terveydellisiin oloihin ja jäsenvaltioiden mahdollisuuksiin huolehtia julkisesta terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta. Jos niitä ei oteta EU:ssa tarkasteluun taloudellisten kysymysten rinnalle, ne jäävät talouden jalkoihin. Pieters totesi, että EU-parlamentaarikkoja turhauttaa, kun he eivät voi päättää sosiaalipolitiikasta. Kansalliset parlamentaarikot taas kokevat, että he eivät voi vaikuttaa niihin asioihin, jotka vaikuttavat sosiaalipolitiikkaan. Molemmat näkivät väestön vanhenemisen sekä sosiaaliturvan ja että terveydenhuollon suurimpana haasteena. Merja Moilanen 14 SOSIAALITURVA 1/2003

15 Museovirasto puoltaa Janakkalan vaivaistalon suojelemista Kolumni Museovirasto on antanut Hämeen ympäristökeskukselle lausunnon, jossa se esittää, että Janakkalan entisen vaivaistalon säilyminen nykyisellä paikallaan varmistetaan rakennussuojelulainsäädännön keinoin mikäli sen säilymistä ei voida taata asemakaavan mukaisella suojelupäätöksellä. Vaivaistalon suojelua ovat esittäneet Hämeen Kulttuuriperinnön Suojelijat ry. Vaivaistalo on rakennettu vaivaishoidon tarkastaja G.A. Helsingiuksen mallipiirustusten ja ohjeiden mukaan Janakkalan vaivaistalosta kerrottiin Sosiaaliturvassa 18/02 Saara Finnin kirjoituksessa: Janakkalan vaivaistalon synty ja tuho vai uusi elämä. s Naisten Linja aloitti venäjänkielisen päivystyksen Väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville naisille ja tytöille tarkoitettu maksuton neuvontapuhelin Naisten Linja aloitti venäjänkielisen päivystyksen. Vastaavaa palvelua ei Suomessa aiemmin ole ollut.väkivaltaa tai sen uhkaa kokevat maahanmuuttajanaiset tarvitsevat tukea ja neuvontaa omalla kielellään. Usein avunhakemisen kynnys muodostuu vielä korkeammaksi, jos omankielistä neuvontaa ei ole tarjolla. Naisten Linjalla on tällä hetkellä viisi venäjänkielistä päivystäjää. Linjalta kerrotaan, että venäjänkielisiä päivystäjiä kaivattaisiin vielä lisää. Venäjänkielistä tukea ja neuvontaa saa tiistaisin numerosta klo Naisten Linja päivystää suomenkielellä numerossa maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin klo Maanantaisin saa neuvontaa myös ruotsiksi. Tarja Kauppila Ei niin pahaa, ettei hyvääkin? Sosiaalialan teksteissä olen viime aikoina törmännyt siihen, kuinka ihmiselämän monimuotoisuudessa pahan kosketuksia ei pitäisi auttamistyössäkään hyvällä sivuuttaa. Pahemman kerran siksi, että se on alkanut ärsyttää. Jospa paha mieli helpottaa, kun kirjoittaa ulos ilmiöön liittyvää tarinaa? Ottaa samalla tietoisen riskin, ettei ehkä hyvää sanottavaa aiheesta löydäkään. Muoti-ilmiöksi pintaan kuorettuva pahan paljastelu vaikuttaa joskus pahan hyväilyltä.tulee keinotekoinen olo: kuin koettaisi vakuutella jäähtyneen riisipuurolautasen ääressä herkkupalakseen sen hilseilevää lumiasfalttia muistuttavaa kopukkakerrosta, joka tehokkaasti suojelee aktiivisiltakin hyökkäyksiltä kohti pehmeämpää ravintoa. Tarinoissa paha saa palkkansa ja joutuu vankilaan. Siitä tulikin mieleeni, että olipa kerran muuan mies vankilassa, pitkähkön vapausrangaistuksensa loppusuoralla. Ahkeraan hän kävi vankilan sosiaalityöntekijän vastaanotolla järjestelemässä asioitaan niin ahkeraan, että meinasivat toiset toverit jo väsyä odottamaan vuorojaan. Malttoivat kuitenkin mielensä, vaikka hiukan kovaäänisestikin joskus ymmärsivät, kuinka rauhaton ja ulkopuolisen avun tarpeessa se voikaan ihmismieli vapauttavien prosessien äärellä olla. Pian miehelle oli varmistunut opiskelupaikka ja asuntokin. Päihteitä oli aikanaan vapaudessa kulunut, mutta siihen ei mies kelpuuttanut matkaevääksi kuin lujan tahtonsa elää selvemmin. Kaiken piti miehen mukaan olla mallillaan, lähtöselvitys tehtynä. Kättä paiskattiin sosiaalityöntekijänkin kanssa: hyvin selvittiin, vaikka aluksi ponnistuslautana oli ollut lähinnä annos rytmikkään värikästä elämänkokemusta ja viehtymystä katsella elämää kalterittomistakin ikkunoista. Vapaus koitti, ja lennossa nousuvaihe. Lieneekö ollut turbulenssia tai kenties suukopua lentoemäntien kanssakin, siitä ei ole tietoa. Jäi häneltä kuitenkin laskuvaiheen jälkeen opintie käymättä. Tuli kokeiltua vuokralaisen elämää ulospäin suuntautuneella otteella, joustettua vuokran maksussa. Rupesivat kuin varkain taas sekoittumaan omat ja toisten omaisuudet. Ei siitä hyvä seurannut, kyseenalaista julkisuutta ja vähin erin paluu tukevien säleverhojen taakse. Vankilaan kantautui huhuja kaverin menestyksestä. Asiointijonossa tuskailleet toverit ilmaisivat pahoittelunsa kaverin puolesta, etenkin, kun arvelivat paljon sosiaalityöntekijänkin asioiden eteen touhunneen. Viimein yksi asiakkaista rohkeni kysyä, eikö sosiaalityöntekijää nyt kovasti harmita, kun tämmöinen oli tulos? Työntekijä vastasi, että kyllä asiakkaan epäonnistuminen elämänsä pyrkimyksissä siis sikäli kun ne laillisia ovat monesti harmittaa. Se, että harmittelisi osallistumistaan tilanteen parantamiseen, ei tulisi hänelle mieleenkään.työntekijä totesi vielä: Mutta arvaapa miltä minusta tuntuisi silloin, jos en olisi tosissani yrittänytkään tehdä mitään, ja asiakkaan menestys vapaudessa olisi tällainen? Hyvää Vuoden Jatkoa Oikein Hyvää! Tarja Kauppila on Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja. Kauppila viihtyy käytännön ja teorian välimaastossa ja nauttii niiden välisestä dialogista. SOSIAALITURVA 1/

16 Vasamassa räätälöidään tulevaisuutta maahanmuuttajanuorille Yhdistämällä kielikoulutusta, teoriaopetusta ja työharjoittelua on Vantaalla saatu moni maahanmuuttajanuori vakaasti kiinni yhteiskuntaan. Aina kun joku nuorista saa pysyvän työpaikan, on se pullakahvien paikka, kertoo hankkeen vetäjä Marja Repo. Maahanmuuttajanuorten tilanne on Suomessa usein vanhempiensa tilanetta parempi. Nuoret sopeutuvat nopeammin, oppivat kieltä vanhempiaan sujuvammin ja usein saavat työtä helpommin. Silti maahanmuuttajanuorissa ja maahanmuuttajataustaisissa nuorissa on suomalaisten nuorten tapaan niitä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä ja jäädä pysyvästi työttömiksi. Heikosti kieltä osaavat maahanmuuttajanuoret ovat tällainen ryhmä. Samoin ne nuoret, jotka eivät pääse jatkokoulutukseen peruskoulun jälkeen. Vantaalla käynnistetyn Vasama-hankkeen Oma Ura -koulutuksessa tuetaan tällaisia syrjäytymisuhan alla olevia ja jo syrjäytyneitä nuoria ja yritetään löytää nuorille väylä työhön tai jatkokoulutukseen. Teoriaa ja käytäntöä Nuorten Oma Ura -koulutuksessa maahanmuuttajanuoret saavat suomen kielen opetusta, atk-opetusta ja yhteiskuntatietoutta kahtena päivänä viikossa. Kolme päivää viikosta on työharjoittelua jossakin yrityksessä, kertoo Marja Repo. Ennen kun nuori on saavuttanut jonkinlaisen suomen kielen taidon, työharjoittelua ei voida aloittaa. Kieltä Repo pitää muutenkin avainasiana.vasama-hankkeessa järjestetään nuorten koulutusohjelman lisäksi kielen opetusta myös aikuisille. On aika ihmeellistä, että vaikka kaikissa tutkimuksissa kielen asemaa pidetään ensiarvoisen tärkeänä, niin kielen opetuksen järjestäminen tuntuu silti olevan Suomessa älyttömän vaikeata. Vantaalla on täksi vuodeksi saatu määräraha aikuisten kielen opetuksen järjestämiseen, mutta nuorten tilanne ei ole juuri kohentunut, Repo toteaa. Työharjoittelu pyritään aloittamaan mahdollisimman nopeasti, ja kielen opetuksessa voidaan sitten tarvittaessa keskittyä esimerkiksi työharjoittelussa tarvittavan sanaston opettelemiseen. Opetus tapahtuu Vantaan avoimessa oppimiskeskuksessa, missä on opiskelemassa suomalaisiakin nuoria. Halusimme, että opetusta annetaan nimenomaan koulumaisessa ympäristössä, koska sekin omalta osaltaan edistää yhteiskuntaan sosiaalistumista, painottaa Repo. Koulutuksessa nuorta tuetaan vahvasti. Jos joku nuori ei aamulla ilmesty paikalle, soitamme kotiin, ja jos sekään ei auta, niin haemme kotoa, Repo kertoo. Työharjoittelupaikan etsiminen aloitetaan myös nuoren omista toiveista ja kiinnostuksen kohteista. Ei liene yllätys, että nuoren sitoutuminen harjoitteluun on tällä tavoin paljon vahvempaa. Kallista, mutta tuloksekasta Koulutus kestää noin vuoden, ja haku on jatkuva. Koulutuksessa oli viime lukuvuonna eli syksystä 2001 viime vuoden lokakuun loppuun 48 nuorta, joista 24 on päässyt maaliin eli työllistynyt koulutusjakson jälkeen tai saanut opiskelupaikan. Se on mahtava saavutus, sanoo Repo. Vaikka tällainen hyvin yksilöity koulutus on kallista, tulee se kuitenkin yhteiskunnalle halvemmaksi kuin se, että nämä nuoret syrjäytyisivät pysyvästi. Tuloksia ei kuitenkaan ole saavutettu ilman työtä ja tekijöitä. Tässä vaaditaan todella paljon yksilöllistä, räätälöityä työtä ja osaavia ihmisiä. Suuren tunnustuksen annankin esimerkiksi erityisopettaja Eija Jokiselle. Osa viime lukuvuonna aloittaneista nuorista jatkaa vielä Vasamassa, osa hakee vielä opiskelupaikkaa ja vain viidesosa koulutuksen aloittaneista on keskeyttänyt mitä erilaisimmista syistä: Joku menee armeijaan, toinen jää äitiyslomalle, joku keskeyttää muista henkilökohtaisista syistä, Repo luettelee. Repo kertoo, että monet Vasaman nuorista ovat omasta suvustaan ensimmäisiä, jotka ovat saaneet vakituisen työpaikan Suomesta. Luonnollisesti se on ilon ja ylpeyden aihe koko suvulle. Kesäisin Vasamanuoret ovat yleensä lomalla, mutta viime kesänä koulutuksessa olevista nuorista kolmasosa sai kesätöitä useimmat työharjoittelupaikastaan. Nuorten toimeentulo koostuu yleensä kotoutumis- ja toimeentulotuesta, ja kesätienestit ovat siihen tervetullut ja kannustava lisä. Nuoria etsimässä Repo arvelee, että Vantaan alueella olisi tällä hetkellä kahdesta kolmeensataan Vasaman tarjoamaa koulutusta tarvitsevaa vuotiasta maahanmuuttajaa. Oma Ura -koulutukseen on koko ajan enemmän halukkaita kuin hankkeessa vapaita paikkoja. Projektityöntekijä Minna Karjalainen onkin tehnyt runsaasti töitä, jotta tieto Vasamasta leviäisi. Hanke on tullut tunnetuksi oikeilla tahoilla. Pääosa asiakkaista tulee työvoimatoi- 16 SOSIAALITURVA 1/2003

17 KATI PITKÄNEN Thaimaasta Suomeen pari vuotta sitten tullut Malee Sinkkonen (oik.) oli Vasama-hankkeessa viime vuonna.työharjoittelupaikkana oli kiinalainen ravintola Tikkurilassa, mistä Sinkkonen sai viime kesänä kesätöitäkin. Marja Repo (vas.) ja Minna Karjalainen kehuvat ravintolan ruokaa erinomaiseksi. mistoista ja sosiaalitoimistoista sekä ammatillisen koulutuksen karsintojen kautta.yhteistyötä tehdään myös Kriminaalihuollon kanssa. Karjalainen on myös tehnyt etsivää työtä nuorten löytämiseksi. Hän päivystää muun muassa seurakunnan tiloihin sijoitetulla pysäkillä, joka on maahanmuuttajille suunnattu neuvontapiste. Siellä päivystetään viikossa noin kolmen tunnin ajan iltaisin ja puhutaan pulmista, joita ei esimerkiksi koulussa ehditä ratkoa. Pysäkki on ollut suosittu, ja tämän vuoden alussa vastaava avataan Länsi-Vantaallekin. Katutyöhön Karjalaista ei ole haluttu laittaa, koska yksin liikkuvan nuoren naisen ei kukaties ole aivan turvallista lähestyä etsivän sosiaalityön merkeissä Vantaan keskustassa liikkuvia maahanmuuttajanuoria esimerkiksi iltaisin. Nuorten etsimisen lisäksi Karjalainen auttaa nuoria koulutusjakson aikana. Hän neuvoo paperihommissa, tukien saamisessa ja muissa käytännön asioissa. Monelle nuorelle kaavakkeiden täyttäminen, tukien hakeminen ja kaikki byrokratiaan liittyvä on hyvin hankalaa. Toisaalta jossakin vaiheessa tällainen tukeminen on lopetettava. Ei toisen puolesta voi loputtomiin täyttää kaavakkeita, Karjalainen miettii. Arvokasta apua hankkeessa on antanut myös Abdulle Hassan Aden, somalialainen työntekijä, jonka kontaktit somalinuoriin olivat hyödyllisiä: Hassanin kautta moni somalinuori löysi Vasaman. Tukea myös työnantajille Työnantajien saaminen mukaan hankkeeseen on vienyt paljon aikaa. Olemme pitäneet yritysiltamia ja infotilaisuuksia yrittäjille, Repo kertoo. Hän korostaa, että työnantajien ei voi olettaa kylmiltään pystyvän tarjoamaan työharjoittelua eri kulttuuripiireistä tuleville. Meidän hankkeemme ero muihin vastaaviin on oletettavasti siinä, että me tuemme nuorta erityisen paljon, mutta me tuemme myös nuorille työharjoittelua tarjoavia työnantajia, hän kertoo. Työnantajilla on aina tiedossaan joku Vasama-hankkeesta, joka osaa neuvoa ongelmatilanteissa. Useimmiten pulmat liittyvät aikakäsityksiin ja nuorten ajankäyttöön sekä siihen, miten nuoret ovat tulkinneet saamiaan ohjeita. Työnantajille on tärkeä tietää, että pulmatilanteissa on olemassa tukeva taho, Repo sanoo. Hän uskoo, että työnantajia ajan myötä tulee hankkeeseen lisää. Nykyinen keskustelu maahanmuuttajista, jotka osin voisivat tuoda helpotusta tuleviin työvoimapulmiin, lisää työnantajien kiinnostusta työharjoittelupaikan tarjoamiseen tai oppisopimuksien solmimiseen. Viime aikoina yritykset ovat selvästi olleetkin kiinnostuneempia. Monet työnantajat ovat huomanneet, miten sitoutuneita maahanmuuttajat ovat työhönsä ja miten innokkaita he ovat oppimaan uutta. Me lähdemme siitä, että meidän nuoremme antavat todellisen työpanoksen työnantajille. Vastineeksi nuoret saavat valtavan tärkeätä työkokemusta ja itsetunto kohoaa, kun nuoret kokevat itsensä tarpeellisiksi ja näkevät tulevansa toimeen suomalaisessa työyhteisössä. Vasama-hanke jatkuu vuoden 2003 loppuun.vantaan kaupungin sivistystoimen hallinnoimaa hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Vantaan kaupunki. Kati Pitkänen SOSIAALITURVA 1/

18 Turun yhteispalvelupisteessä ratkotaan pitkäaikaistyöttömien pulmia Saman katon alta löytyvät asiantuntijat maahanmuuttajiin erikoistuneesta urasuunnittelijasta lääkäriin ja velkaneuvojaan. Täällä koetaan myös sosiaalityön tekemisen iloa. Turku on yksi niistä kaupungeista, jotka ovat mukana työministeriön viime vuonna käynnistämässä yhteispalvelukokeilussa. Kokeilussa on luotu työhallinnon, Kelan ja kunnan palveluista moniammatillisia tiimejä pitkäaikaistyöttömien tilanteen parantamiseksi. Erityiseksi meidän yhteispalvelupisteemme tekee se, että kaupunki on siinä mukana työllistämispalveluyksikkö Typyn kautta, joka aloitti toimintansa jo vuoden 2001 alusta, kertoo työllistämisvastaava, yhteispalvelupisteen esimies Jaana Malén. Moniammatillinen tiimi syntyy Typy ehti omalla tavallaan jo vuoden verran harjoittaa samaa työtä, mitä se nyt yhteispalvelupisteessä tekee työhallinnon ja Kelan kanssa.typy perustettiin alun perin siksi, että kaupunki halusi yhdistää ja keskittää työllisyyttä hoitaneita yksiköitä saman katon alle ja saada uutta otetta pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Pitkän väännön jälkeen Typy perustettiin nimenomaan sosiaalitoimen alaiseksi yksiköksi. Tiivistetysti voisi sanoa, että Typy toimi sosiaalityölle asiantuntijapalveluna ja tukipalveluna silloin kun oli kysymys työllistymiseen, urasuunnitteluun ja koulutukseen pääsemiseen liittyvistä ongelmista, Malén toteaa. Viime vuoden alussa perustetussa yhteispalvelupisteessä Typyn rooli on pitkälti sama, Turun yhteispalvelupisteessä on mahdollisuus tehdä aitoa moniammatillista yhteistyötä,painottavat urasuunnittelija Sari Virta (vas.) ja sosiaalityöntekijä Leila Rauvola. mutta yhteistyömahdollisuudet ovat laajemmat. Samoissa tiloissa työskentelee nyt kahdeksan henkilöä työvoimahallinnosta eli erikoistyövoimaneuvojat, kuntoutuspsykologi ja yhteispalvelupistesihteeri sekä työllistämispalveluyksikkö Typyn henkilökunta, johon kuuluu muun muassa työllistämisvastaava, kuntoutussuunnittelija, kuntoutussihteeri, kaksi sosiaalityöntekijää sekä urasuunnittelijoita. Typyyn kuuluu myös alle 25- vuotiaille suunnattu KOHOtoiminta, jossa on viisi urasuunnittelijaa.yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä työkeskusten kanssa. Niissä työskentelee kaksi Typyn työhönvalmentajaa työnjohtajien ja- ohjaajien lisäksi. Yhteispalvelupisteessä ei ole toistaiseksi Kelan virkailijaa mutta kahteen yhteyshenkilööön ollaan puhelimitse yhteydessä. Toimiva yhteys terveystoimeen Yhteispalvelupisteen terveydenhoitaja on tiiviissä yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa, ja terveyskeskusten konsulttilääkärit käyvät sovitusti yksikössä. Joku sanoikin minulle, että te olette tekemässä paradigman muutosta. Nyt aletaan oivaltaa pitkäaikaistyöttömän olevan poikkihallinnollinen asiakas, myös terveystoimen asiakas, ja toisaalta muutamat lääkärit ovat oppineet ohjaamaan pitkäaikaistyöttömiä asiakkaitaan yhteispalvelupisteeseen, Malén kertoo. KATI PITKÄNEN Yhteistyö nopeuttaa ja tehostaa Homman ydin on siinä, että nyt kun asiakastilanteessa tarvittava erityisasiantuntemus on saman katon alla, niin silloin sitä pyytää ja silloin sitä saa, tiivistää sosiaalityöntekijä Leila Rauvola. Se nopeuttaa työtä. Kun esimerkiksi ennen yritti varata lääkäriä asiakkaalleen viikkotolkulla, niin nyt tietää lääkärin tulevan saman katon alle tiettynä aikana tiettynä päivänä. Se on ihan eri asia, hän jatkaa. Saman katon alla oleminen myös rohkaisee yhdessä tekemiseen. Siinä joutuu miettimään, ollaanko nyt tekemisissä vain byrokratian kanssa, joka vaatii ja pakottaa tekemään tiettyjä asioita yhdessä, vai kokoonnummeko todella tekemään asioita yhdessä asiakkaan hyväksi, Malén sanoo. Harmaalla alueella Monella tavalla työskentelemme täällä yhteispalvelupisteessä harmaalla alueella. Sillä alueella, jota usea taho aina työntää toiselle. Esimerkiksi urasuunnittelijat liikkuvat viranomaistyön tunnistamattomalla, eräänlaisella välialueella, Malén jatkaa. Urasuunnittelija Sari Virta yhtyy näkemykseen: On tämä melkoinen viidakko. Ja jotta harmaasta alueesta ei tulisi vääriä mielleyhtymiä, Malén tarkentaa, että töitä tehdään toki lainsäädännön rajoissa. Aktiivisesti kyllä mietimme, millä tavoin voimme näitä lakeja täällä soveltaa asiakkaan parhaaksi, hän lisää. Kun yhteistyötä nyt ollaan tehty, on ruvennut pohtimaan, miksei sitä tehty aiemmin. Rajat ovat jotenkin olleet niin suljettuja, Sari Virta tuumii. 18 SOSIAALITURVA 1/2003

19 Meillä ei yritetä vain saada tiettyjä kursseja täyteen. Käsittääkseni missään muualla Suomessa ei tehdä niin, että työvoimapoliittisiin koulutuksiin asiakasvalinnan tekevät parityönä urasuunnittelija kunnan puolelta ja työvoimahallinnon työntekijä. He ovat sitten vielä yhteistyössä kouluttajan kanssa, Malén kertoo. Aiemminhan rekrytoinnit teki ainoastaan työvoimahallinto heidän näkökulmastaan ja heidän tiedoillaan, hän lisää. Asiakasmäärä liki Aktivointisuunnitelmien teko yli 25-vuotiaille on keskitetty Turussa yhteispalvelupisteeseen. Toimeentulotukiasioita yhteispalvelupisteessä ei käsitellä.valtaosa asiakkaista tulee yhteispalvelupisteeseen nimenomaan aktivointisuunnitelmaa tekemään. Meidän asiakasmäärä lähentelee kahta ja puolta tuhatta. Kaikille toki ei tehdä aktivointisuunnitelmia. Mutta kaikki he ovat jollakin tavalla tulleet mukaan tähän prosessiin, heidät on esimerkiksi haastateltu jollekin kurssille, Malén kertoo. Yhteispalvelupisteessä saadaan tieto aktivointiehdon täyttävistä asiakkaista, ja heidät kutsutaan tekemään suunnitelmaa. Katsomme kuitenkin ensin sosiaaliturvan asiakasrekisteristä, mikä asiakkaan tilanne on. Jos asiakkaalla on joku akuutti tilanne, niin häntä ei tällöin kannata turhaan kutsua suunnitelmaa tekemään, sanoo Rauvola. Turussa valtaosa pitkäaikaistyöttömistä on etuuskäsittelyssä eli heillä ei ole kontaktia sosiaalityöntekijän kanssa. Jos asiakkaalla on kontakti sosiaalityöntekijään, lähetetään hänelle tieto tulossa olevasta aktivointiajasta, jolloin hän voi osallistua tilaisuuteen tai välittää tietoa asiakkaastaan. Ideana on, että hyödynnämme kaikki ne kontaktit, joita asiakkaalla on ollut, Rauvola kertoo. Alle 25-vuotiaiden aktivointisuunnitelmien osalta päädyttiin siihen, että ne tehdään alueellisissa sosiaalikeskuksissa. Tällöin työhallinnon työntekijä menee sosiaalitoimistoon, jossa on asiakkaan oma sosiaalityöntekijä paikalla. Työntekijän lisäksi paikka on tuttu asiakkaalle, Rauvola perustelee. Sosiaalikeskuksissa tämä työmalli on otettu tosi hyvin vastaan. Jos nuoren kohdalla päädytään kuntouttavaan työtoimintaan, hänet ohjataan yhteispalvelupisteeseen KOHOtoimintaan, Rauvola jatkaa. Konkreettisia asioita Aktivointisuunnitelmaa tekemässä on asiakas, urasuunnittelija ja työvoimatoimiston edustaja. Istutaan pöydän ääreen ja lähdetään purkamaan sitä vyyhtiä pala palalta, kertoo Sari Virta. Pääsääntöisesti Virta kokee, että vaikka kaikki asiakkaat eivät ole innostuneet kutsusta tulla tekemään aktivointisuunnitelmaa, on mieli usein muuttunut, kun suunnitelmaa on yhdessä tehty. Tyypillinen tilanne on se, että asiakkaalla on pitkä työttömyys takana ja vähän koulutusta. Ikä on ehkä välillä. Asiakas on ollut aiemmin töissä vaikkapa rakennuksilla apumiehenä, eikä niitä töitä laman jälkeen ole enää ollut, Rauvola kertoo. Me aloitamme ihan konkreettisesti pohtimalla työttömyyden syitä ja elämäntilannetta, sanoo Virta. Hän antaa esimerkin: Monilla asiakkailla on velkaongelmia. He eivät halua niitä edes selvitellä, ja velat nähdään kaiken esteeksi.velkaneuvoja istuu meillä samoissa tiloissa, ja minä kehotan edes käymään. Ensin asiakas on ehkä sitä mieltä, että ei hän lähde, mutta saattaa sitten lähteäkin. Eivätkä velat kenties enää olekaan niin ylivoimainen este, Virta kertoo. Minulla on hyvin erilaisia asiakkaita. Joidenkin kanssa löydetään helposti ratkaisu. Asiakas voi ehkä tarvita lisää koulutusta ja hakeutuu koulutukseen. Sellaiset tapaukset ovat helppoja. Sitten on asiakkaita, joiden kanssa tavataan monta kertaa, välillä tuntuu ettei edetä ollenkaan ja sitten taas edetäänkin, sanoo Virta. Jos ihminen on ollut 10 vuotta työttömänä ja käynyt ehkä jollakin kurssilla ja ollut pienissä tukityöpätkissä, niin ei työllistyminen ihan kulman takana ole. Tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä eikä niistäkään aina ole apua, Virta toteaa. Työkokeilusta ohjaaviin koulutuksiin Jos asiakas kokee olevansa valmis, hänet voidaan ohjata työkokeiluun esimerkiksi työkeskukseen. Jos kokeilu menee hyvin, niin sen jälkeen asiakas voi siirtyä meidän ostamiimme ohjaaviin koulutuksiin, jotka kestävät puoli vuotta, Rauvola kertoo. Aiemmin nämä koulutukset olivat lyhyempiä, mutta sellaiset eivät oikein tuota tuloksia. Tällaiseen pitkään koulutukseen voi kuulua parikin työharjoittelua, ja sen aikana asiakkaalle on tarkoitus selvitä, mihin hän vielä kykenee ja jaksaako hän hankkia osaamista. Jos hyvin menee, asiakas siirtyy sitten työvoimapoliittiseen koulutukseen, joka tähtää ammattiin. Naiset kouluttautuvat usein esimerkiksi siivous- tai hoitoalalle, koska niillä aloilla on töitä. Koska yhteispalvelupiste on toiminut vasta reilun vuoden, ei vielä osata sanoa kuinka moni tällaisen räätälöinnin jälkeen lopulta työllistyy vapaille työmarkkinoille. Parin vuoden hanke on aika lyhyt, jotta saataisiin esille pitkäjänteisen työn tulokset, Rauvola lisää. Elämänhallintakursseilta selkeyttä suunnasta Kaikki asiakkaat eivät ole valmiita lähtemään työkokeilun tielle. On asiakkaita, jotka uskovat etteivät pysty enää mihinkään. Kyse voi olla pulmista terveydessä tai työkokemuksen ja koulutuksen puutteesta. Jos selvää terveydellistä haittaa ei ole, niin ohjaamme asiakkaan esimerkiksi elämänhallintaan tähtäävälle kurssille, Rauvola kertoo. KATI PITKÄNEN Yhteispalvelupisteessä on järjestetty tällaisia kursseja jo kaksi. Rauvola itse on Palikat paikalleen kurssin toinen ohjaaja. Ensimmäinen kurssi pidettiin viime vuoden keväällä ja toinen viime syksynä. Kurssi on kuuden viikon pituinen, ja asiakkaat osallistuvat siihen kolme kertaa viikossa neljä tuntia kerrallaan. Kaksi tuntia on teoriaa ja kaksi tuntia liikuntaa tai tutustumiskäyntejä. Kurssin tavoitteena on, että vertaistuen ja keskustelujen myötä jokainen tekee kurssin aikana suunnitelman siitä, mitä aikoo tehdä. Onko tavoitteena työelämä vai ei, Rauvola kertoo. Rauvola pitää ryhmiä erityisen onnistuneina. Ryhmämuotoisina ne ovat edullisia, ja työntekijät saavat asiakkaista niiden aikana paljon arvokasta tietoa. Kokemukset ovat olleet tosi upeita, Rauvola sanoo. Ryhmissä huomaa asiakkaiden kiinnostuvan asioista ja tajuaa heillä olevan valtavasti voimavaroja. Palikat paikoilleen kurssille on osallistunut myös nuorempia pitkäaikaistyöttömiä. Meillä on ikäluokassa vuotiaat eräänlainen väliinputoajaryhmä. He ovat syrjäytyneet siksi, että laman aikana ei ollut töitä eikä palveluja. Kyse ei ole syrjäytymisvaarasta vaan todellisesta syrjäytymisestä. Heille tarjoamme työelämävalmennusta, työharjoittelua, työkokeiluja ja ohjaavia koulutuksia. Näillä asiakkailla olisi voimavaroja käyttää palveluja, mutta motivointi on usein kovan työn takana, Rauvola kertoo. SOSIAALITURVA 1/

20 Eläkkeelle Monelle asiakkaalle on parasta ryhtyä selvittämään eläkkeelle pääsyä. Meillä on kuntoutussihteeri, joka on erikoistunut eläkeselvityksiin. Osa asiakkaista ohjautuu suoraan aktivointisuunnitelmien teosta hänelle, Rauvola kertoo. Yhteispalvelupisteessä eläkeselvitysten teko on yritetty tehdä mahdollisimman joustavaksi ja tehokkaaksi. Asiakkaan luvalla yhteispalvelupisteen lääkäri ja terveydenhoitaja saavat terveystoimesta asiakkaan tiedot. Siten pohditaan, mitä muita lisätutkimuksia eläkeselvitykseen vielä tarvitaan. Näin asiakkaan ei itse tarvitse hankkia koko terveyshistoriaansa, mikä eläkeselvitykseen aina tarvitaan. Siinä on myös se hyvä puoli, että kun saamme tämän tiedon, emme lähde tekemään eläkeselvitystä sellaisille henkilöille, joiden historian perusteella eläkkeen saaminen ei näytä todennäköiseltä. Näin säästyy aikaa ja rahaa, toteaa Rauvola. Jonkin verran ostamme myös neurologin ja psykiatrin tutkimuksia, koska muutoin asiakas joutuisi jonottamaan jopa vuosia terveyspuolella ennen kuin hän pääsisi tutkimuksiin, kertoo Rauvola...vai hoitoon Osa asiakkaista pitäisi tietysti ohjata hoitoon päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi. Asia on ikuinen. Hoitoonohjaus joko onnistuu tai ei, toteaa Rauvola. Asiakkaan kyky ottaa vastaan ohjausta on usein rajallinen. Monta kymmentä vuotta juoneelle 50-vuotiaalle miehelle kynnys on aika korkea mennä jonnekin a-klinikalle, hän jatkaa. Yhteispalvelupisteen toisella sosiaalityöntekijällä, Anneli Wikströmillä, on pitkä kokemus päihdetyöstä, ja häntä yritetään hyödyntää tässä ohjauksessa niin paljon kuin suinkin. Yhteiskunta ei pysty hyödyntämään kaikkien kykyjä Rauvola kertoo, että Turussa puhutaan jo jonkin verran ääneen siitä, minkä useimmat alalla olevat tietävät hyvin: on tietty ryhmä pitkäaikaistyöttömiä asiakkaita, joille ei ole tarjolla palveluita ja vaikka niitä olisikin, ei työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole realistinen tavoite. Kyse ei välttämättä ole siitä, että asiakas ei kykenisi vaan siitä, että yhteiskunta ei pysty hyödyntämään heidän kykyjään. Ihan mutu-tuntumalla arvioisin, että meidän asiakkaista prosenttia kuuluu tähän ryhmään, Rauvola toteaa. Silloin ihminen pitäisi jättää rauhaan, vaikka hän ei pääsisikään eläkkeelle. Taloudellinen toimeentulo pitäisi saada kohtuulliselle tasolle ilman, että ihmisen täytyy hakea toimeentulotukea joka kuukausi, hän jatkaa. Tällainen tilanne on asiakkaalle usein nöyryyttävä, työntekijöille turhauttava ja yhteiskunnalle kallis. Tarvittaisiin siis tällainen sosiaalinen työkyvyttömyyden diagnoosi, Rauvola toteaa. Työskentelemisen iloa Yhteispalvelupisteessä sosiaalityöntekijä on Rauvolan mukaan onnekkaassa asemassa. Olen ollut hyvin monenlaisissa paikoissa työssä, mutta missään ei ole ollut niin hyvää mahdollisuutta tehdä sosiaalityötä kuin täällä, hän kertoo. Sosiaalitoimistot ovat aivan tukossa. Kiire vaikuttaa siihen, että sosiaalityöntekijät eivät pysty tekemään niin perusteellista sosiaalityötä kuin haluaisivat. Suuri osa asiakkaista on jouduttu siirtämään etuuskäsittelyyn, ja työvoimatoimistoissakin on pitkälti siirrytty itsepalveluun. Moni turkulainen sosiaalityöntekijäkin varmaan pohtii, miksi me täällä yhteispalvelutiimissä saamme tehdä sitä työtä, jota he haluaisivat tehdä, Rauvola toteaa. Kati Pitkänen Arviointitutkimus uudesta aktivointipolitiikasta: Aktivointi tuottaa tuloksia Aktivointisuunnitelman tehneet kokevat saaneensa lisää puhtia omaehtoiseen työnhakuun. Stakes ja Kuntoutussäätiö ovat sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta selvittäneet uuden aktivointipolitiikan tuloksellisuutta. Kun laki kuntouttavasta työtoiminnasta astui voimaan vuonna 2001, eduskunta edellytti arviointiraporttia vuoden 2002 loppuun mennessä.viime vuoden lopulla julkaistun väliraportin mukaan aktivointi on tuottanut tuloksia, vaikka lain toteutus vaihtelee kunnittain ja on paikka paikoin hidasta. Suunnitelmissa sovittiin yleisimmin työnhausta Väliraportin aineisto koostui 51 kunnan ja vastaavalla alueella toimivan työvoimatoimiston aktivointisuunnitelma-asiakkaille suunnatusta kyselystä. He kaikki olivat tehneet aktivointisuunnitelman. Kyselyn vastauksista kelpuutettiin mukaan kaikkiaan 803 vastausta. Vastanneiden suunnitelmat olivat valmistuneet viime vuoden helmikuuhun mennessä. Kaikkiaan 83 prosenttia aktivointisuunnitelman tehneistä asiakkaista ilmoitti pitävänsä suunnitelmaa erittäin tai melko tarpeellisena. Suunnitelmaan kohdistettiin suuria odotuksia, ja sen toivottiin ennen kaikkea edesauttavan töihin pääsyä. Aktivointisuunnitelmissa sovittiin useimmiten työnhausta tai sen jatkamisesta. Toiseksi yleisimmin sovittiin työharjoittelusta. Melko usein sovittiin myös työvoimakoulutuksesta ja tukitöistä. Kuntouttava työtoiminta sisältyi 16 prosenttiin aktivointisuunnitelmista yhtenä vaihtoehtona. Avoimille työmarkkinoille kahdeksan prosenttia Seurantakysely lähetettiin noin puolen vuoden kuluttua ensimmäisestä kyselystä. Siihen vastasi 429 henkilöä eli 54 prosenttia niistä, jotka vastasivat ensimmäiseen kyselyyn. Työttöminä oli näistä 429 henkilöstä seurantahetkellä enää puolet. Puolet oli sijoittunut 20 SOSIAALITURVA 1/2003

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä

Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys. Eemeli Mikkonen, 2.11.2015, Pie Huolta - Alueellinen Hoitotyönpäivä Sairaanhoitajat ja kansainvälisyys 1. Maahanmuuttajat Suomessa 2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3. Eri potilasryhmien erot 4. Miten kohdata eri kulttuurista tulevia potilaita? 5. Monikulttuurisen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Kyläkierroksella nousseita teemoja

Kyläkierroksella nousseita teemoja Kyläkierroksella nousseita teemoja Mallun aikataulut ja ajanvaraus Asenteet Mallun käyttöön Neuvonta ja palvelukokeilut Sairaanhoidolliset tarpeet Mallu-autossa Yleisimmät palvelutarpeet haja-asutusalueella

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa?

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Kalle Myllymäki 18.1.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 1. Maahanmuuton tilanne Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot