HUS Psykiatrian projektiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUS Psykiatrian projektiraportti"

Transkriptio

1 2011 j HUS Psykiatrian projektiraportti Raija Kontio projektijohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

2 Seija Lahti

3 TIIVISTELMÄ Raija Kontio. HUS Psykiatrian projektiraportti. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. 66 sivua. Helsinki Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) psykiatria käsittää HYKS:n, Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueiden psykiatrian tulosyksiköt. HUS Hallitus on hyväksynyt HUS Psykiatrian toimintasuunnitelman vuosille (HALL 150/ ). Psykiatrian toimintasuunnitelman toimeenpanoa varten asetettiin HUSlaajuinen projekti, jonka tarkoituksena oli varmistaa suunnitelman yksityiskohtainen toteutuminen (Tj 137/ ). Projektissa on huomioitu uuden terveydenhuoltolain (voimaan ), Mielisuunnitelman ja uuden HUS strategian linjaukset. Psykiatrian toimintasuunnitelma ja sen toimeenpanoprojekti painottivat avohoitovetoisen palvelujärjestelmän kehittämistä. Projektin muutokset toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kuntien ja organisaatioiden henkilöstön kanssa. Projektissa on purettu psykiatrian laitospainotteisuutta. Sairaansijoja on vähennetty ja voimavaroja siirretty avohoitoon. HUS Psykiatriassa oli vuonna 2008 yhteensä 900 sairaansijaa ja vuonna 2010 oli 866 sairaansijaa (ei sisällä lastenpsykiatrisia sairaansijoja). Lokakuussa 2011 HUS Psykiatriassa oli 749 sairaansijaa. Projektin myötä on vähentynyt 117 sairaansijaa. Kellokosken sairaala on lähtien HUS:n ainoa psykiatrinen kuntoutussairaala aikaisemman kahden sijasta. Tämän muutoksen vuoksi Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen Tammiharjun sairaalan sairaansijamäärä supistettiin merkittävästi (128 45). HYKS Jorvin alueen (Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi) potilaat hoidetaan jatkossa akuuttipsykiatrian hoidon osalta Jorvin alueella ja vaativan kuntoutuspsykiatrian osalta Kellokosken sairaalassa. Muutoksen mahdollistamiseksi avohoidon toimintamalleja on laajennettu ja monipuolistettu tavanomaisesta vastaanottotyöstä konsultoivaan ja liikkuvaan suuntaan, kehitetty innovatiivisia avohoidon ja eri laitosorganisaation välimaastoon sijoittuvia toimintayksikköjä (kuten tehostetun kotihoidon työryhmät). Tammiharjun sairaalasta siirrettiin oman sairaanhoitoalueen avohoitoon 12, HYKS psykiatriaan 27 (Jorvin ja Peijaksen sekä nuorisopsykiatrian klinikkaryhmät) sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikköön 7 vakanssia. Psykiatrian muutosprosessin laajuus on ollut poikkeuksellinen HUS:ssa. Se on ollut vaativa erityisesti Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle ja sen psykiatrian tulosyksikölle. Tammiharjun sairaalan 83 sairaansijan supistamisen myötä vähennetään yhteensä 79 vakanssia psykiatrian tulosyksiköstä ja 15 vakanssia liikelaitostoiminnasta. Projekti kokonaisuutena ja henkilöstön sijoittumiset sekä yhteistoiminta ovat sujuneet hyvin. Projektissa on tehty selkeitä linjauksia ja luotu käytäntöjä, joita voidaan jatkossa vastaavissa muutoksissa hyödyntää. Henkilöstöryhmän yhteenveto ja suositukset ovat kuvattuina sivulla 17. Tässä raportissa on keskitytty kuvaamaan pääasiassa Jorvin alueen kuntoutuspsykiatrian sairaalapalveluiden rationointiin liittyvää uudistusta ja sen vaikutuksia Länsi-Uudenmaan, HYKS:n ja Hyvinkään sairaanhoitoalueille. Muut psykiatrian toimintasuunnitelman muutoshankkeet on kuvattuna lyhyesti. Raportti sisältää esityksen vuodelle 2012 suunnitellusta vaikeahoitoisten nuorten ja lasten osastosta HUS-alueelle (liite 12). Avainsanat: mielenterveys, psykiatria, mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, mielenterveyspalvelut, avohoitovetoinen palvelujärjestelmä, laitospainotteinen palvelujärjestelmä, potilaslähtöiset toimintaprosessit ja palveluketjut HUS Hallitus on hyväksynyt Psykiatrian projektiraportin

4

5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TEHTÄVÄN TOTEUTTAMISTAPA Projektin asiantuntijaryhmät HUS ohjausryhmä HUS henkilöstöryhmä Muut asiantuntijaryhmät PSYKIATRIAN TOIMINTASUUNNITELMAN JA PROJEKTIN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT JA YLEISPERIAATTEET Strategiset lähtökohdat Toimintasuunnitelman ja projektin yleisperiaatteet Avohoitovetoisuus Sairaaloiden avohoitoa tukeva rooli Potilaslähtöiset toimintaprosessit ja palveluketjut Keskitettyjen toimintojen ja koordinoitavien prosessien organisointi TOIMINTASUUNNITELMAN JA PROJEKTIN ALUEELLISET RATKAISUT Potilas- ja prosessinäkökulmat Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatria, Tammiharjun sairaala Jorvin alueen psykiatrian muutos HYKS psykiatria, Peijaksen klinikkaryhmä Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatria, Kellokosken sairaala Muut psykiatrian muutoshankkeet Henkilöstönäkökulma Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian henkilöstösuunnitelma Liikelaitosten suunnitelmat ja sopeuttamistoimet HUS psykiatrian projektin henkilöstöryhmän yhteenveto ja suositukset Talousnäkökulma Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatria Jorvin alueen kuntoutuspsykiatrian sairaalapalveluiden rationointi HUS psykiatrian projektin talousvaikutukset vuonna HUS psykiatrian tilaratkaisuja ja suunnitelmia VAIKEAHOITOISTEN NUORTEN JA LASTEN PSYKIATRINEN HOITO HUS ALUEELLA, VAINU- SUUNNITELMA YHTEENVETO JA JATKOSUUNNITTELUA LÄHTEET LIITTEET... 25

6 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 1 sairaanhoitopiiri JOHDANTO Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) psykiatria käsittää HYKS:n, Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueiden psykiatrian tulosyksiköt. HUS Hallitus on hyväksynyt HUS Psykiatrian toimintasuunnitelman vuosille (HALL 150/ ). Toimintasuunnitelmassa on huomioitu HUS psykiatriasta aikaisemmin tehdyt selvitykset, joista viimeisin on LKT, psykiatrian erikoislääkäri Juhani Aerin tammikuussa 2009 valmistunut selvitys. Suunnitelmassa on otettu huomioon myös Aerin raportin jälkeen toimintaympäristössä ja HUS psykiatriassa tapahtuneet muutokset sekä Sosiaali- ja Terveysministeriön mielenterveys- ja päihdesuunnitelman (Mieli-suunnitelma 2009) linjaukset. Psykiatrian toimintasuunnitelman toimeenpanoa varten asetettiin HUS-laajuinen projekti, jonka tarkoituksena oli varmistaa suunnitelman yksityiskohtainen toteutuminen (Tj 137/ ). Keskeisinä tavoitteina oli varmistaa henkilöstön asemaan liittyvien ratkaisujen toteutuminen yhteistoiminnasta annettujen ohjeiden ja yhteistoiminnan hengen mukaisesti sekä tukea tarkoituksenmukaisella tavalla Tammiharjun sairaalakiinteistökokonaisuuden tulevan käytön suunnittelua. Konkreettisina henkilöstöön liittyvinä tavoitteina oli HUS-tasoisesti kartoittaa avoimet tehtävät ja tukea henkilöstön sijoittumista niihin yhteistyössä esimiesten kanssa. Lisäksi kartoitettiin koulutuksellisia, työterveydenhuollollisia ja muita uudelleen sijoittumisen mahdollisuuksia, mikäli siirtymiset sairaanhoitoalueelta toiselle eivät olleet mahdollisia. Projektijohtaja sijoittui konsernihallintoon ja toimi HYKS psykiatrian tulosyksikön johtajan alaisena hänen koordinaatiovastuusta johtuen. Konsernihallinnosta varmistettiin, että projektijohtajalla oli käytettävissään kaikki ajankohtainen informaatio ja tuki eri sairaanhoitoalueilta ja konsernihallinnosta. Tässä raportissa on keskitytty kuvaamaan pääasiassa Jorvin alueen kuntoutuspsykiatrian sairaalapalveluiden rationointiin liittyvää uudistusta ja sen vaikutuksia Länsi-Uudenmaan, HYKS:n ja Hyvinkään sairaanhoitoalueille. Muut psykiatrian toimintasuunnitelman muutoshankkeet on kuvattuna lyhyesti. Raportti sisältää esityksen vuodelle 2012 suunnitellusta vaikeahoitoisten nuorten ja lasten osastosta HUS-alueelle. 2 TEHTÄVÄN TOTEUTTAMISTAPA Projektijohtaja on käyttänyt työssään psykiatrian toimintasuunnitelman lisäksi aikaisemmin laadittuja selvityksiä, mm. Aerin selvitys (1/2009) ja johtajaylilääkärin asettamien työryhmien (yht.7) esitykset koskien Jorvin alueen kuntoutuspsykiatrian sairaalapalveluiden mahdollista rationointia (1/2010). Projektin eri osa-alueiden hallintaa varten perustettiin projektijohtajan tueksi asiantuntijaryhmät, joiden kokoonpanoissa huomioitiin myös henkilöstön, eri sairaanhoitoalueiden (erityisesti Länsi-Uudenmaan ja Hyvinkään sairaanhoitoalueet) ja tilaratkaisuihin liittyvän asiantuntemuksen edustus. Projektijohtaja on käyttänyt työssään aktiivisesti asiantuntijaryhmiä. Asiat käsiteltiin ja päätettiin säännöllisesti sovituissa kokouksissa. Projektijohtaja kiersi niissä yksiköissä ja tapasi niitä henkilöitä, joita muutokset koskivat. Projekti kohdistui eniten Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikköön. Lisäksi se kosketti laajasti myös HYKS sairaanhoitoalueen Jorvin ja Peijaksen klinikkaryhmiä sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikköä. Projektijohtaja on tehtävässään tukenut myös sairaanhoitoalueiden palvelujärjestelmän uudistamiseen liittyvien uudelleen perustettavien ja järjestettävien toimintakokonaisuuksien käynnistymistä. Projektijohtaja kävi tutustumiskäynneillä ja keskustelemassa psykiatrian suunnitelmista kaikilla sairaanhoitoalueilla.

7 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 2 sairaanhoitopiiri Projektin asiantuntijaryhmät HUS ohjausryhmä HUS ohjausryhmän tehtävänä oli varmistaa HUS Psykiatrian toimintasuunnitelman osa-alueiden huomioiminen sekä ohjata ja tukea projektijohtajaa tämän tehtävässä sekä sopia tarvittavien alatyöryhmien muodostamisesta. Ryhmä kokoontui neljä kertaa. Jäsenet: Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi (puheenjohtaja), Konsernihallinto Psykiatrian projektijohtaja Raija Kontio (esittelijä), Konsernihallinto Palvelussuhdepäällikkö Sara Rautiainen, Konsernihallinto Tulosyksikön johtaja Grigori Joffe, HYKS Psykiatrian tulosyksikkö Johtava ylihoitaja Taina Ala-Nikkola, HYKS Psykiatrian tulosyksikkö Sairaanhoitoalueen johtaja Marianne Gripenberg-Gahmberg, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Psykologi Joachim Johansson, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari, Hyvinkään sairaanhoitoalue Toimitusjohtaja Tuula Karhumäki, HUS Desiko Henkilöstöedustajat: Pääluottamusmiehet Ilpo Rimpiläinen, Juko; Tarja Ekberg, JHL; Mikael Salakka, Tehy (varajäsen Eva-Maria Sundström, Tehy) Toimistosihteeri Päivi Kupias (sihteeri), HYKS Psykiatrian tulosyksikkö HUS henkilöstöryhmä HUS henkilöstöryhmä ohjasi ja valvoi, että yhteistoimintamenettely (YT) toteutui. Ryhmä selvitti HUS-tasoiset avoimet tehtävät ja toisaalta kartoitti koulutuksellisia, työterveydenhuollollisia ja muita uudelleen sijoittumisen mahdollisuuksia, mikäli siirtymiset sairaanhoitoalueelta toiselle eivät olleet mahdollisia. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa ja seurasi henkilöstösuunnitelman laadintaa kaikissa vaiheissa. Jäsenet: Psykiatrian projektijohtaja Raija Kontio (puheenjohtaja), Konsernihallinto Palvelussuhdepäällikkö Sara Rautiainen, Konsernihallinto Johtava ylihoitaja, henkilöstöpäällikkö Tuula Silvola, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Johtava ylihoitaja, henkilöstöpäällikkö Liisa Astala, Lohjan sairaanhoitoalue Henkilöstöpäällikkö Maari Valli, Hyvinkään sairaanhoitoalue Osastoryhmän päällikkö, ylihoitaja Hanna-Leena Leinonen, Porvoon sairaanhoitoalue Johtava ylihoitaja Taina Ala-Nikkola (sihteeri), HYKS Psykiatrian tulosyksikkö Pääluottamusmies Eva-Maria Sundström, Tehy Pääluottamusmies Tarja Ekberg, JHL Muut asiantuntijaryhmät Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikön muutosta työstettiin suunnitteluryhmässä, jossa olivat mukana psykiatrian tulosyksikön johtoryhmä, sairaanhoitoalueen johdon edustus (sairaanhoitoalueen johtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja, taloussuunnittelija ja johtava ylihoitaja, henkilöstöpäällikkö) sekä henkilöstön, työsuojelun ja työterveyshuollon edustus. Suunnitteluryhmä kokoontui 11 kertaa. Tulosyksikön potilas-, tila- ja sisältötyöryhmät sekä muut tarvittavat alatyöryhmät valmistelivat asioita kokoukseen.

8 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 3 sairaanhoitopiiri Espoossa toimi säännölliset yhteistyökokoukset, joissa osallistujina olivat mm. Espoon perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalvelut, Eedin asumispalveluyksikkö, Hyks psykiatrian Jorvin klinikkaryhmä, Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikkö ja Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikkö. Näissä kokouksissa sovittiin potilaiden siirroista ja hoidosta sekä hoitolinjoista, työnjaosta ja yhteistyömuodoista. Johtajaylilääkäri on päätöksellään (Jyl 45/ ) asettanut työryhmän suunnittelemaan vaikeahoitoisten nuorten psykiatrista hoitoa HUS alueella. Lisäksi mukaan kutsuttiin lastenpsykiatrian edustus. Työryhmä suositteli yksimielisesti VAINU osaston perustamista Kellokosken sairaalaan Ohkolan kiinteistöön, jonka peruskorjauksen investointisuunnitelmassa vuosille VAINU-suunnitelma on myös huomioitu. Työryhmä käynnisti uudelleen työskentelynsä vuonna 2011 Psykiatrian projektiin liittyen. Työryhmä jatkoi entisellä kokoonpanolla, vahvistaen lastenpsykiatrian edustusta. Työryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna Muita asiantuntijaryhmiä käytettiin tarpeen mukaan, esimerkiksi tila- ja investointisuunnittelussa käytettiin jo olemassa olevia tilatyöryhmiä ja asiantuntijoita. Projekti pyrittiin linkittämään mahdollisimman hyvin normaaliin toimintaan, jolloin työryhmien määrää ja päällekkäistä työtä minimoitiin. 3 PSYKIATRIAN TOIMINTASUUNNITELMAN JA PROJEKTIN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT JA YLEISPERIAATTEET 3.1 Strategiset lähtökohdat Psykiatrian ja mielenterveyden palvelujärjestelmässä on viime vuosikymmeninä tapahtunut nopeita ja merkittäviä muutoksia. Perusterveydenhuollon valmiudet hoitaa psyykkisiä häiriöitä ovat lisääntyneet, samalla kun monet kunnat ovat panostaneet palveluasumisen järjestämiseen vaikeista häiriöistä kärsiville potilaille. Erikoissairaanhoitoa ei enää nähdä organisaatiokeskeisesti erillisenä huipputoimijana vaan erottamattomana osana partnereiden, etupäässä peruspalvelujen kanssa muodostuvaa integroitua toiminnallista kokonaisuutta. Erikoissairaanhoidossa on otettu käyttöön uusia tieteelliseen näyttöön perustuvia, tehokkaita hoitomuotoja. Hyvä psykiatrinen hoito on kliinisistä, inhimillisistä ja taloudellisista syistä nykyisin valtaosin avohoitoa. Osastohoitoon turvaudutaan enää vain välttämättömissä tapauksissa ja silloinkin mahdollisimman lyhyeksi aikaa. Maamme kansantulo ja etenkin kuntatalous kasvavat selvästi hitaammin kuin terveydenhuollon kustannukset. Pitkällä aikavälillä tämä epäsuhta käy kestämättömäksi. HUS psykiatria on pärjännyt valtakunnallisessa taloudellisessa vertailussa hyvin. Kuitenkin HUS psykiatria on omistajakunnilleen edelleen merkittävä taloudellinen tekijä. Konsernin strategian ja kuntien vaatimusten mukaisesti on pyritty nostamaan tuottavuutta etsimällä taloudellisesti tehokkaita ratkaisuja, ensisijaisesti tehostamalla HUS psykiatrian omia toimintamalleja ja rakenteita. Hyötyjä on haettu mm. toimintojen keskittämisestä, päällekkäisyyksien karsimisesta ja tilojen käytön tehostamisesta. Kuntatalouden ajankohtainen suhdanne asettaa psykiatrian tulosyksikön suunnittelulle entistäkin tiukemmat raamit. Psykiatrian projektissa toteutetut ja esitettävät toimintojen muutokset perustuvat siksi voimavarojen kohdentamiseen, valikoitujen toimintojen keskittämiseen ja tuloksellisten, tuottavien ja vaikuttavien toimintamuotojen priorisoimiseen. Psykiatriassa meneillään olevien sisäisten prosessien ja hoitoketjujen hiominen tulee suojaamaan toimialaa voimavarojen lisäyspaineilta myös muuttovoiton takia väkimäärältään kasvavilla alueilla.

9 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 4 sairaanhoitopiiri Toimintasuunnitelman ja projektin yleisperiaatteet Psykiatrian projektissa on toteutettu strategisiin linjauksiin liittyviä muutoksia, joiden tavoitteena on ollut: avohoitopainotteisesti ohjautuvien toiminnallisten prosessien ja palveluketjujen muodostuminen, erikseen valikoitujen toimintojen ja resurssien keskittäminen alueellisesti tai seudullisesti ja uusien toimintamuotojen kehittäminen ja käyttöönotto. Muutosten tiivistettyjä yleisperiaatteita ovat: Avohoitovetoisuus Palvelukokonaisuuden ytimessä on avohoito. Avohoitoa tehostamalla sairaalahoidon tarvetta voidaan vielä nykyisestäänkin jonkin verran rajata ja kohdentaa se välttämättömimpään akuuttiin tai kuntouttavaan osastohoitoon. Avohoitokeskittymät laajentavat käytettävissä olevaa henkilöstön osaamista, optimoivat voimavarojen käytön ja mahdollistavat siten nykyistä varhaisemman puuttumisen. Avohoidon ohjaavaa roolia korostetaan myös resursoinnissa, ensisijaisesti siirtämällä voimavaroja laitoshoidosta. Avohoidon toimintamalleja laajennetaan tavanomaisesta vastaanottotyöstä konsultoivaan ja liikkuvaan suuntaan, kehitetään innovatiivisia avohoidon ja eri laitosorganisaatioiden välimaastoon sijoittuvia toimintamuotoja ja yksikköjä. Informaatioteknologian mahdollisuuksia hyödynnetään. Työryhmien toimintaa, ammattiryhmien kouluttautumista ja niiden jakaumaa ohjaavat kuvatut potilasprosessit Sairaaloiden avohoitoa tukeva rooli Sairaansijojen väheneminen ei ole itsetarkoitus, vaan riittävä, pääosin alueellisesti lähelle sijoittuva sairaansijamäärä on taattava. Vahvistuva avohoito mahdollistaa kuitenkin järjestelmän toimivuuden nykyistäkin pienemmällä sairaalakapasiteetilla. Tarkan sairaansijamäärän laskeminen ei ole tällä hetkellä mahdollista laskentakaavan sisältämien monien tuntemattomien muuttujien vuoksi, mutta Mieli-suunnitelman 0,6 sairaansijaa/1000 asukasta on toiminut ohjenuorana projektissa. Avo- ja sairaalahoidon välinen jakokulma ja lopullinen tarvittava sairaansijamäärä tullaan hakemaan asteittain kokeilemalla, uudistamalla avohoidon käytäntöjä, kohdistamalla uudelleen voimavaroja, mm. kuten projektissa siirtämällä niitä asteittain kuntoutussairaaloista avohoitoon ja tukemalla kuntia palveluasumisen kehittämisessä. Uusia resursseja tullaan tarkoin kohdistamaan vaikuttaviin ja tehokkaisiin toimintoihin. Täten toimiva ja laadukas järjestelmä kyetään säilyttämään pienemmillä voimavaralisäyksillä ja pienemmällä sairaansijamäärällä kuin väestömäärä, sen tarpeet ja vaatimusten kasvu muuten edellyttäisivät. Keskitetyt sairaalatoiminnot ovat kuitenkin niitä, joissa erityisosaaminen tai infrastruktuurin kustannukset edellyttävät läheisyysperiaatteesta tinkimistä. Alueella sijaitsevilla sairaalatoiminnoilla ja sairaansijoilla on tärkeä taloudellinen ja aluepoliittinen merkitys, mikä asettaa haasteita kokonaisratkaisujen tekemiselle Potilaslähtöiset toimintaprosessit ja palveluketjut Psykiatrisen toiminnan tehokkuuden, tuloksellisuuden ja joustavuuden lisäämiseksi ja potilaan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamiseksi toiminnot järjestetään sisällöiltään yhdensuuntaisiksi prosesseiksi. Näiden suunnittelua ohjaavana tekijänä on diagnostinen tai hoitotarpeiltaan muuten yhdenmukainen potilasryhmä. Psykiatrian pääprosessit ovat mielialahäiriöt, psykoosit, akuuttipsykiatria, nuorisopsykiatria ja keskitettyihin toimintoihin liittyvät prosessit. Psykiatriset toimintaprosessit suunnitellaan yhdessä kuntaomistajien kanssa palvelujärjestelmän eri tahojen yhteistyön optimoimiseksi. Tavoitteena on pullonkaulattomat, yhdessä suunnitellut, vastuutetut, strukturoidut prosessit ja hoitoketjut, jotka toimivat riippumatta organisaatiorajojen ja lainsäädännön muutoksista. Lisääntyvä konsultaatio-, koulutus ja koordinaatiotuki

10 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 5 sairaanhoitopiiri kuntakumppaneille kaikissa potilasryhmissä on tärkeää. Prosessina ohjautuvaa toimintaa säädetään jatkossa potilaslähtöisesti muuttuvien yksilöllisten tarpeiden mukaan. Varhaista puuttumista painotetaan kaikissa potilasryhmissä sairastavuuden, vaikeahoitoisuuden ja kroonistumisen vähentämiseksi. Uuden, aitoa vaikuttavuuden ja tuottavuuden kehitystä tukevan tuotteistuksen ja seurantajärjestelmän rakentaminen uudenlaisine mittareineen on keskeistä. Yhteisten prosessien suunnittelussa HUS-alueen kuntien erilaiset alueelliset tarpeet otetaan huomioon, pyrkien kuitenkin toimintamallien mahdollisimman kattavaan harmonisointiin koko HUS psykiatriassa Keskitettyjen toimintojen ja koordinoitavien prosessien organisointi Osa psykiatrisesta toiminnasta kohdistuu harvinaisiin, erityisosaamista vaativiin potilasryhmiin, kuten esimerkiksi syömishäiriöpotilaisiin, neuropsykiatrisiin, oikeuspsykiatrisiin, päihdepsykiatrisiin ja maahanmuuttajapotilaisiin. Näitä ryhmiä varten keskitetään palveluita osaamiskeskuksiin ja/tai tarvittaessa tarjotaan niihin liittyviä konsultaatiopalveluita keskitettyjen vastaanotto- ja osastopalveluiden lisäksi. Osa keskitetyistä toiminnoista on koordinoitavien prosessien ohjaamista eli alueellisten erityistoimintojen, kuten kaksoisdiagnoosiosaamisen sisällöntuottamista ja tukemista. Myös ruotsinkielisen kielivähemmistön psykiatristen potilaiden palveluiden tarpeesta on vastattava heidän äidinkielellään. 4 TOIMINTASUUNNITELMAN JA PROJEKTIN ALUEELLISET RATKAISUT Sairaalajaksot ovat lyhentyneet ja integroituneet avohoitoon. Yhä pienempi osa potilaista tarvitsee pitkäkestoista vaativaa sairaalakuntoutusta. Suomessa on purettu isoja psykiatrisia sairaaloita kuntoutusosastojen osalta ja vapautuvia voimavaroja on siirretty avohoitoon erinomaisin tuloksin. Vahvistuva avohoito on sairaansijojen vähentymisen ehdoton edellytys. HUS Psykiatriassa on määrätietoisesti vähennetty sairaansijoja ja suunnattu voimavaroja avohoitoon. Vuonna 2008 oli 900 sairaansijaa ja vuonna 2010 oli 866 sairaansijaa, (ei sisällä lastenpsykiatrisia sairaansijoja). Lokakuussa 2011 HUS Psykiatriassa on 749 sairaansijaa, eli projektin myötä on vähentynyt 117 sairaansijaa. Vuosille on jo suunniteltu sairaansijavähennyksiä (mm HYKS nuorisopsykiatriaan ja Lohjan psykiatriaan). HUS alueen psykiatrian sairaansijat vuonna 2011 on kuvattuna liitteessä 1. Kellokosken sairaala on lähtien HUS:n ainoa psykiatrinen kuntoutussairaala aikaisemman kahden sijasta. Tämän muutoksen vuoksi Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen (LuSa) Tammiharjun sairaalan sairaansijamäärä supistettiin merkittävästi. HYKS Jorvin alueen (Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi) potilaat hoidetaan jatkossa akuuttipsykiatrian hoidon osalta Jorvin alueella ja vaativan kuntoutuspsykiatrian osalta Kellokosken sairaalassa. Tämän muutoksen mahdollistamiseksi on perustettu uusia toimintoja ja siirretty resursseja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksiköstä HYKS psykiatriaan (Jorvin ja Peijaksen sekä nuorisopsykiatrian klinikkaryhmät) sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen (HySa) psykiatrian tulosyksikköön. 4.1 Potilas- ja prosessinäkökulmat Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatria, Tammiharjun sairaala Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen Tammiharjun sairaalan sairaansijoja vähennettiin Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen potilaiden hoidosta ja kuntoutuksesta. Tammiharjun sairaalan

11 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 6 sairaanhoitopiiri sairaansijamäärä laski asteittain syyskuuhun 2011 mennessä. Tammiharjun sairaalan aikuispsykiatria (30 sairaansijaa) palvelee tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta, osin myös muita sairaanhoitoalueita (mm. Porvoon alue) ruotsinkielisten potilaiden hoidon osalta. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen omien kuntien laskennallinen sairaansijatarve on n. 26 sairaansijaa (Taulukko 1). Tämä tarve tulee mahdollisesti laskemaan tehostuvan avohoitotoiminnan myötä. Tässä vaiheessa muun HUS-alueen käyttöön jää n. 4 aikuispsykiatrian sairaansijaa ruotsinkielisten potilaiden hoitoa ja kuntoutusta varten. Nuoriso- (9 ss) ja lastenpsykiatrian osastot (6 ss) palvelevat oman ja Lohjan alueiden lisäksi HUS:ia ruotsinkielisten potilaiden hoidossa. Taulukko 1. Tammiharjun sairaalan potilaslukumäärät ja laskennallinen tarve 2012 oman alueen kunnilla POTILASLUKUMÄÄRÄT TAMMIHARJUN SAIRAALASSA SEKÄ LASKENNALLINEN POTILASPAIKKATARVE 2012 Potilaslukumäärä Laskennallinen Osastopotilaita keskimäärin potilaspaikkatarve* Erotus Hanko 14,0 11,9 10,0 10,9 5,8 5,1 Inkoo 4,6 4,3 1,8 2,0 3,5-1,5 Raasepori 19,6 17,6 23,6 27,4 17,3 10,1 Yhteensä 38,2 33,9 35,4 40,3 26,6 13,7 *0,6 promillea väestön kokonaismäärästä Tammiharjun sairaalan osastojen supistamissuunnitelma toteutettiin asteittain siten, että kaksi osastoa (yht. 32 ss) suljettiin mennessä ja seuraavat kaksi osastoa mennessä ja vielä loput 10 sairaansijaa mennessä. Suurin osa siirtyvistä potilaista oli oman sairaanhoitoalueen potilaita. Nämä on organisoitu ja kirjattu paikallisesti. Taulukossa 2 on kuvattuna Tammiharjun sairaalan potilassiirrot oman sairaanhoitoalueen ulkopuolisista potilaista (yht. 31) ajalla

12 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 7 sairaanhoitopiiri Taulukko 2. Tammiharjun sairaalan potilassiirrot oman sairaanhoitoalueen ulkopuolisista potilaista ajalla Kotikunta Potilasmäärä Siirtynyt Espoo (23 pot) Kellokosken sairaala, Tuusula Asumispalvelu Eedi, Kilonkallio Tehostettu asumispalvelu, Aurora-koti Jorvin sairaalan akuuttiosasto Asumispalvelu Carema, Louhela Espoon kaupungin vuodeosasto Hoitokoti Solvik Koti + kotisairaanhoito Kirkkonummi (2 pot) 2 Hoitokoti Raasepori Porvoo (4 pot) Kevätkummun sairaala, Porvoo Meilahden sairaala Kevätkummun sairaala Kellokosken sairaala, Tuusula Tuettu asumispalvelu, Porvoo Loviisa (1 pot) 1 Koti Siuntio (1 pot) 1 Paloniemen sairaala, Lohja Yhteensä 31 Samanaikaisesti osastosulkujen kanssa on kehitetty ja vahvistettu Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen avohoitoa siirtämällä tarvittavat vakanssit sairaalasta (yht. 12 vakanssia). Toimintoja on suunniteltu yhteistyössä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa (Mosaiikki-projekti, Sutjake-työryhmä). Silta-ryhmä (silta sairaalan ja avohoidon väliin, akuuttityöryhmä), psykogeriatrian, kuntoutuspsykiatrian ja nuorisopsykiatrian avohoidon työryhmät sijoittuivat Tammiharjun sairaalaan osastojen läheisyyteen. Tällä saavutetaan merkittäviä synergiahyötyjä, mm. henkilöstön osaamisen hyödyntämisessä. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikön potilastyöryhmän yhteenveto potilassiirroista: Yhteenvetona todetaan espoolaisten potilaiden pääosin siirtyneen avohoitoon ja asumispalveluihin, kuten Espoon periaatepäätös edellytti. Jokaiselle potilaalle on järjestynyt lopulta paikka ja potilassiirrot ovat toteutuneet ripeästi kevään aikana. Tammikuun lopussa 2011 espoolaisia potilaita oli Tammiharjun sairaalassa 23, vielä vuotta aikaisemmin kuntoutuksen 71 sairaansijasta n paikkaa olivat Espoon käytössä. Lähetteet ehtyivät jo keväällä Virallinen päätös espoolaisten lähetteiden kääntämisestä Kellokosken sairaalaan tehtiin vuodenvaihteesta Sairaalatasoiseen jatkohoitoon Kellokosken sairaalaan ohjattiin 9 espoolaista potilasta, lisäksi 1 porvoolainen pitkäaikaiskuntoutuspotilas. Tammiharjun sairaalan näkökulmasta yhteistyö vastaanottavien tahojen kanssa sujui joustavasti ja potilaiden tarpeet huomioiden. Potilastyöryhmä kiittää kaikkia osallistuneita hyvästä yhteistyöstä. Erityiskiitos Tammiharjun kuntoutusosastojen hoitohenkilökunnalle kärsivällisen ja ammatillisen työotteen säilyttämisestä vaativan prosessin loppuun saakka. Riitta-Liisa Kantonen Ylilääkäri, kuntoutuspsykiatria

13 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 8 sairaanhoitopiiri Jorvin alueen psykiatrian muutos HYKS Psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä HYKS Psykiatrian Jorvin alue (Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi) on tuottanut laadukkaita palveluja valtakunnallisesti katsoen erittäin tehokkaasti. Kuntaliiton tilastojen mukaan, Espoon kaupunki on käyttänyt psykiatrisiin avohoitopalveluihin asukasta kohden vuonna 2008 jopa 20% vähemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Laitoshoito on kuitenkin maksanut espoolaisille vain 8% alle valtakunnallisen tason. Laitoshoitoon on edelleen sidottu resursseja suhteessa enemmän kuin avohoitoon. HYKS sairaanhoitoalueen kuntien ja HYKS psykiatrian tulosyksikön yhteisenä tahtotilana on saada tätä jakokulmaa muuttumaan edelleen avohoidon hyväksi. Monipuolinen avohoito mahdollistaa potilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisen entistä paremmin. Jorvin alueella on tehostettu avohoitoa yhdenmukaistamalla toimintatapoja sekä tiivistämällä entisestäänkin yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Jorvin klinikkaryhmä vastaa alueensa väestön alueellisesta erikoissairaanhoidosta sekä, yhdessä kuntien kanssa, perustason psykiatriasta ja mielenterveystyöstä. Järjestelmän ytimenä on avohoito, joka keskittyy kahteen isoon keskittymään, Leppävaara ja Matinkylä. Kirkkonummella on oma toimipiste. Psykiatristen sairaaloiden potilaista ylivoimaisesti suurin ryhmä on psykooseista, erityisesti skitsofreniasta kärsivät potilaat. Nämä potilaat muodostavat mm. suurimman yksittäisen potilasryhmän pääkaupunkiseudun ns. kalliiden potilaiden joukosta. Tämän potilasryhmän hoidon painopisteen siirtämisellä kuntoutussairaalasta avohoitoon ja kuntien asumispalveluihin on suurta taloudellista ja inhimillistä merkitystä. Muutokset tehdään alueellisessa kuntoutuspsykiatrisessa palveluketjussa sovitulla tavalla. Tammiharjun sairaalan käytöstä Jorvin alueen potilaiden osalta luovuttiin kokonaan ja pitempiaikainen laitoskuntoutus järjestetään Kellokosken sairaalassa. Näiden toimenpiteiden vapauttamin voimavaroin perustettiin uusia toimintoja ja vahvistettiin avohoitoa. Jorvin alueelle perustettiin tehostetun avohoidon työryhmä (Assertive Community Treatment=ACT) ja muutettiin avo-kuntoutusosasto suljetuksi osastoksi vahvistamalla sen resursseja. Lisäksi suunniteltiin perustettavaksi dialektis-käyttäytymisterapian (DKT) työryhmä sekä kaksi sairaanhoitajaa keskitetylle Leppävaaran poliklinikalle (lähinnä Kirkkonummen tarpeisiin) ja kaksi osastonlääkäriä psykoositoimintaan. Osana Jorvin alueen psykiatrian klinikkaryhmän kuntoutuspalveluketjun muutosta perustettiin tehostetun avohoidon työryhmä (ACT). Tutkimusnäytön mukaan liikkuva, tarvittaessa potilaan kotiin saakka palveluja tarjoava ACT-ryhmä on vähentänyt skitsofreniasta kärsivien potilaiden laitoshoidon tarvetta ja parantanut heidän elämänlaatua ja hoitotuloksia. Tavoitteena on vähentää pitkäaikaista sairaalahoitoa ja siten alueen tarvitsemia sairaansijoja sekä luoda integroitunut kuntoutuspalveluketju vaikeimmin oireileville potilaille, joilla on vakava mielisairaus. Toiminta suunnataan potilaille, joille tavalliset psykiatrian avohoitopalvelut eivät riitä. Tavoitteena on parantaa vakavaa mielisairautta sairastavien potilaiden elämänlaatua takaamalla hoidon jatkuvuutta ja joustavaa yksilöllistä palvelujen saantia välttäen turhia sairaalahoitoja. ACTtoiminnan avulla tiivistetään yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa kyseisen potilasryhmän hoidossa huomioiden työnjako. ACT-työryhmän kohderyhmä: potilas joka sairastaa vakavaa mielisairautta (skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö), on käynyt läpi monta normaalia hoitotarjonnan kokeilua, ei koe tarvitsevansa psykiatrista hoitoa, syrjäytyvä, ei sitoudu avohoitoon/lääkehoitoon, ei hakeudu hoitoon oma-aloitteisesti, on paljon sairaalahoitoja, joka tarvitsee apua ja tukea enemmän kuin kerran viikossa. Näitä potilaita on arvioitu olevan noin 60-80

14 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 9 sairaanhoitopiiri tällä hetkellä Jorvin alueella. Potilaat ovat erikoissairaanhoidon potilaita ACT-työryhmän hoitoon tullessa. ACT-työryhmä tarjoaa tarpeenmukaista potilaan hoitoa ja tukea joustavasti. Potilaan tapaaminen ja auttaminen tapahtuu potilaan kotona tai muussa sopivassa paikassa. Yhteistyö perheen ja potilaan oman verkoston kanssa korostuu. Yhteistyötä tehdään sosiaaliviranomaisten, päihdeyksikön, Hyvä Kodin, Emyn, poliisin ym kanssa. Työryhmä toimii aamu- ja iltavuoroissa, yöaikana yhteistyö Jorvin osasto P1 kanssa. Näillä vuoroilla arkiaamuissa on 5-6 sairaanhoitajaa, iltaisin kaksi sairaanhoitajaa ja viikonloppuisin kaksi sairaanhoitajaa pitkässä vuorossa ( ). ACTtyöryhmään kuuluu 8 sairaanhoitajaa ja lääkäri. ACT-toiminnan arviointi tapahtuu seuraavilla mittareilla: - Potilaan sairaalahoidon käyttö ennen ja jälkeen ACT-työryhmään hoitoon tuloa - Potilaan elämänlaatu (15D mittari) - Muut potilaan vointia ja toimintakykyä kuvaavat mittarit: Sofas, BDI, Audit, BPRS (mittaukset ½-1 v. välein) - Asiakastyytyväisyys - Potilaan somaattisen voinnin seuranta - Suoritteet - Sairaansijojen käyttö Toinen toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittävä potilasryhmä on epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivät, toistuvasti itsetuhoiset potilaat, jotka kuluttavat merkittävän määrän akuuttisairaaloiden ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyspalveluiden voimavaroja. Näiden potilaiden parhaat ja kustannustehokkaimmat hoitotulokset saavutetaan erityisesti heille räätälöidyllä erikoissairaanhoidollisella avohoidolla ja kuntoutuksella, ensisijaisesti dialektis-käyttäytymisterapialla (DKT), joka tutkimustiedon mukaan vähentää laitoshoidon tarvetta. Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelut Koska psykiatrian projekti kohdistui voimakkaasti Jorvin alueen muutokseen, kuvataan raportissa Espoon mielenterveys- ja päihdepalveluita. Psykiatrisen palveluohjauksen ja palveluasumisen roolit nousivat keskeisiksi psykiatrian uudistuksessa, siksi ne on kuvattu tässä raportissa käyttäen esimerkkinä Espoon kaupunkia. Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat suunnitelleet yhdessä HUS psykiatrian toimijoiden (HYKS psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä, HySa, LuSa) kanssa toimintojen ja resurssien uudelleen järjestelyä avohoidon intensiivisen hoitomallin luomiseksi ja pitkäaikaisen sairaalahoidon vähentämiseksi sekä kuntoutumista tukevien asumispalveluiden järjestämiseksi kotikunnassa. Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelman tavoitteena on ennakkoluulottomasti luoda uutta ja visioida hyvinvoipaan tulevaisuuteen. Päämääränä on edistää mielenterveys- ja päihdesairauksien samanaikaista hoitoa ja siten linjata vaikuttavia toimenpiteitä Espoossa ja pääkaupunkiseudun alueella. Ohjelman painopisteitä ovat hyvinvoinnin edistäminen eri tavoin, avopainotteisen hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuuden ja palvelujen saatavuuden parantaminen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyön virittäminen. Terveyden edistämisen, ennaltaehkäisyn, terveysneuvonnan tai ohjauksen ja sairauksien hoitamisen väillä ei ole aina selkeää eroa. Tärkeintä on oikea-aikaisesti tarjottu ja kohdennettu toimenpide ja samaan suuntaan toimiminen ja vaikuttaminen yhteiskunnan sektoreilla yksilöiden, perheiden, työyhteisöjen sekä palveluista pudonneiden hyväksi. Kestävään kehitykseen tähtääminen tuottaa parhaita tuloksia. Pääkaupunkiseudun yhteistyö päihde-, asumis- ja psykiatristen hoitotahojen kanssa on

15 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 10 sairaanhoitopiiri etenemässä. Metropolialueen asukkaiden tulee saada samanlaista palvelua ja hoitoa tasaveroisesti. Psykiatrinen erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto integroidaan hoitokokonaisuudeksi. Yhteiset hoitolinjat ja palveluiden koordinointi selkeyttävät hoitolinjoja. Espoon mielenterveys- ja päihdetyön visio 2015, tavoitteet ja toimijat on kuvattuna liitteessä 2. Psykiatrinen palveluohjaus on ollut Espoon kaupungin, terveyspalveluiden toimintaa vuodesta Palveluohjauksessa on kehitetty avohoitoon suuntaava asiakaslähtöinen toimintamalli (kotikäyntejä ja erilaisia verkosto- ja yhteistyöpalavereja). Tarkoituksena on parantaa asiakkaan elämänlaatua, auttaa asiakasta sitoutumaan hoitoonsa ja lääkitykseensä sekä vaikuttaa toimintakyvyn parantumiseen ja sairauden tuomien haittojen vähentämiseen. Asiakkaan ja palveluohjaajan välinen yhteistyö perustuu pitkäaikaisuuteen ja jatkuvuuteen. Yhdellä palveluohjaajalla on n asiakasta ja tapaamistiheys on noin kerran viikossa tai joka toinen viikko, sen lisäksi voi olla puhelinkontakti. Aloitettaessa palveluohjaussuhdetta tapaamistiheys on tiiviimpi ja palveluohjaussuhteen lopetusvaiheessa käynnit harvenevat ja viimein loppuvat. Palveluohjaus päättyy, kun asetetut tavoitteet on saavutettu. Asiakkaina ovat espoolaiset mielenterveyskuntoutujat. Palveluohjauksen asiakkaaksi on mahdollista hakeutua oman hoitotahon (esim. Jorvin psykiatrian poliklinikan tai terveysaseman) kautta. Palveluasumisella tarkoitetaan ympärivuorokautista hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa. Palvelu sisältää asumisen (oma asunto ja yhteiset tilat), ateriat, henkilökohtaisen hoidon, hoivan ja huolenpidon sekä työtä jossakin työpisteessä tai muuta toimintaa. Henkilöstömitoitus yksiköissä on 0,6-1.1/sairaansija. Liitteessä 3 on kuvattuna Espoon kaupungin malli psykiatristen potilaiden lähettämisestä asumispalveluun HYKS psykiatria, Peijaksen klinikkaryhmä HYKS Psykiatrian Peijaksen klinikkaryhmä tuottaa laadukkaita palveluja valtakunnallisesti katsoen erittäin tehokkaasti. Kuntaliiton tilastojen mukaan, Vantaan kaupunki on käyttänyt psykiatrisiin avohoitopalveluihin asukasta kohden vuonna 2008 jopa 40% vähemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Laitoshoitoon (lähinnä Kellokosken sairaala) on sidottu resursseja suhteessa enemmän kuin avohoitoon. HYKS sairaanhoitoalueen kuntien ja HYKS psykiatrian tulosyksikön yhteisenä tahtotilana on saada tätä jakokulmaa muuttumaan edelleen avohoidon hyväksi. Peijaksen klinikkaryhmä vastaa alueensa väestön alueellisesta erikoissairaanhoidosta sekä, yhdessä kuntien kanssa, perustason psykiatriasta ja mielenterveystyöstä. Järjestelmän ytimenä on avohoito, joka keskittyy kahteen isoon keskittymään, Tikkurila ja Myyrmäki. Keravalla on oma toimipiste. Nykyiset taloudelliset realiteetit huomioon ottaen, avohoidon vahvistaminen on saavutettavissa lähinnä siirtämällä voimavaroja avohoitoon yhä enemmän laitoshoidosta. Peijaksen alueen sairaalakäyttö on laskenut kahden viimeisen vuoden aikana 22 paikalla, ja suunta on edelleen sama. Tässä vaiheessa kuitenkin ollaan saavuttamassa avohoidossa nykyresurssein tuotettuna lakipiste, ja sen takia resurssin siirto kuntoutussairaalasta avohoitoon on välttämätön. Peijaksen alueella tehostetaan avohoitotoimintaa vahvistamalla tehostetun kotihoidon työryhmää sekä perustamalla dialektis-käyttäytymisterapian työryhmä (yht. 6 työntekijää). Panostamalla psykoosipotilaiden (erityisesti skitsofreniapotilaat) ja epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivien, toistuvasti itsetuhoisten potilaiden hoitoon voidaan edelleen vähentää Kellokosken sairaalan käyttöä 8 sairaansijan verran, aiemmin vähennettyjen 22 paikan jatkoksi. ACT- ja DKTtoiminnan avulla vähennetään Peijaksen alueen Kellokosken sairaalan käyttöä ja paikat vapautuvat Jorvin alueen potilaiden käyttöön. Vantaalla on jo kokemusta ACT-ryhmän hyödyllisyydestä, jonka avulla Kellokosken sairaalan käyttöä on voitu vähentää.

16 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 11 sairaanhoitopiiri Peijaksen klinikkaryhmä on vastannut myös asumispalvelupotilaiden konsultoinnista. Palvelukotien skitsofreniapotilaiden siirto erikoissairaanhoidon vastuulle vähentää taudin pahenemisvaiheita (kun lääkitys/hoitovastuu on potilaan hyvin tuntevalla erikoissairaanhoidolla), ja parantaa potilasvirtausta asumispalveluketjussa. Potilaat pyritään kuntouttamaan mahdollisimman aktiivisesti itsenäiseen asumiseen. Tällä tavalla melko pienelläkin satsauksella erikoissairaanhoito voi tuottaa säästöjä omistajakunnille. Suunnitellut muutokset johtavat siihen, että nykyisellä väestöpohjalla Peijaksen osastopaikat (50 ss) riittävät sekä akuuttitoimintaan, että valikoitujen potilaiden lähikuntoutukseen vahvistetun avohoidon turvin. Tällöin uuden kuntoutusosaston rakentamista Peijaksen yhteyteen ei tarvita. Kellokosken sairaalan palvelut riittävät täydentämään Peijaksen palveluita Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatria, Kellokosken sairaala Kellokosken sairaala on alkaen HUS:n ainoa psykiatrinen kuntoutussairaala (vaativa pitempiaikainen laitoskuntoutus). Kaksi sairaanhoitajaa lisättiin psykoosit-vastuualueelle kotityöryhmään, jotta potilaiden kotiutus Kellokosken sairaalasta Jorvin, Peijaksen ja Helsingin alueelle helpottuu ja nopeutuu. Lisäksi kuntoutusosastolle 5 lisättiin neljä sairaansijaa ja kaksi sairaanhoitajaa, minkä turvin on pystytty välttämään alun perin suunnitellun uuden osaston perustaminen. Lisäksi toiminnallista kuntoutusta vahvistettiin kolmella työntekijällä. Kellokosken sairaalaan on jo ennestään keskitetty koko HUS:n oikeuspsykiatrian ja vaikeahoitoisten potilaiden hoidon osaamiskeskus. Mm. mielentilatutkimustoiminta siirtyi syksyllä 2009 HYKS Psykiatriakeskuksesta Kellokoskelle. Jatkossa velvoitteinen avohoito lyhentää oikeuspsykiatristen potilaiden sairaalahoitoa ja vaatii voimavarojen siirtoa sairaalasta avohoitoon, mm. Helsingin oikeuspsykiatrian poliklinikkaa tulee vahvistaa. Suunnitteilla on HUS vaikeahoitoisten nuorten ja lasten keskittäminen Kellokoskelle perustettavaan uuteen osastoon alkaen. Jatkossa myös kaksoisdiagnoosipotilaiden pitempiaikaista laitoskuntoutustoimintaa on mahdollista keskittää Kellokoskelle. Jorvin alueelta Kellokosken sairaalaan siirtyvät potilaat ovat pääasiassa skitsofrenia/psykoosipotilaita. Myös joitakin mielialahäiriöpotilaita voidaan hoitaa Kellokoskella potilaskohtaisin päätöksin. Sairaansijamäärät (yht.33 luku suuntaa-antava) jakautuvat seuraavasti: 10 oikeuspsykiatrista potilasta (sovittu aikaisemmin) 4 vaikeahoitoista potilasta (sovittu aikaisemmin) 7 pitkäaikaista potilasta, Tammiharjusta siirtyvät (suunnitelma 2011) 12 vaihtuvia, nopeasti kuntoutuspaikan tarvitsevia potilaita (suunnitelma 2011) Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatriassa avohoidon uudistus on toteutunut. Sairaalapainotteisuuden purku on jatkunut nuorisopsykiatriassa, mm. kahden osaston fuusiolla ja osittaisella resurssien siirrolla avohoitoon. Tehostuneen avohoitotoiminnan johdosta Hyvinkään alueen omat kunnat ovat vähentäneet sairaalan käyttöä. Peijaksen alue ja Helsinki ovat sovitusti vähentäneet Kellokosken sairaalan käyttöä ja sijoittaneet enenevästi kuntoutujia asumispalveluihin. Vastaavasti Jorvin alueen potilaille riittää osastopaikkoja siten, että kokonaissairaansijamäärää on nostettu vain 4 sairaansijalla. Kellokosken sairaalan käyttö alueittain ja kunnittain on kuvattuna liitteessä Muut psykiatrian muutoshankkeet Seuraavassa on kuvattu psykiatrian toimintasuunnitelmaan liittyviä muita muutoshankkeita, jotka on hoidettu normaalina esimiestyönä.

17 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 12 sairaanhoitopiiri Tertiäärisiin ja muihin HYKS:iin keskitettäviin toimintoihin liittyviä hankkeita HYKS alueen keskitettyjen, ns. tertiääristen toimintojen ja koko alueen koordinoitujen prosessien profiileja terävöitetään palvelemaan paremmin muuta psykiatrista palvelujärjestelmää: - Osaavan ruotsinkielisen henkilöstön saatavuus rajoittaa ylläpidettävien ruotsinkielisten palveluyksiköiden määrää myös HUS alueella. Jotta myös ruotsinkieliset seudulliset palveluvalmiudet voidaan säilyttää ja niiden laatu varmistaa, osa tästä palvelukokonaisuudesta keskitetään vastakin. Ruotsinkielisten aikuispotilaiden erikoissairaanhoitoa jatketaan HUS:n keskitettynä toimintana, mutta se on järjestetty uudelleen. HYKS Helsingin alueella oleva avo-osasto on muuttunut välimuotoyksiköksi, joka käsittää suljettuja sairaansijoja (12 ss) sekä jossain määrin välimaastoon sijoittuvaa avohoitotoimintaa. Tämä osaamiskeskus palvelee HYKSja myös HUS-alueen ruotsinkielisten potilaiden tarpeita. Se tarjoaa äidinkielisiä palveluja erityisesti varhaisvaiheen vaikeasti psykiatrisesti sairastuneille potilaille. Palveluvalikkoon kuuluu mm. varhaiskuntoutus, verkostotyö, liikkuva työ ja ensipsykoosien osastohoidon hoitomenetelmiä ja osaamista. Keskitetty ruotsinkielinen osaamiskeskus: a. Monipuolistaa ruotsinkielisten potilaiden hoitoja sekä ammatillista ja yliopistollista opetustoimintaa b. Vahvistaa edelleen ruotsinkielisten potilaiden avohoitoa ja yhdessä Jorvin osaajien kanssa monipuolistaa avohoitopalveluja c. Vahvistaa HYKS alueella sijaitsevien muiden keskitettyjen palveluiden, kuten neuropsykiatrian, päihdepsykiatrian ja syömishäiriöiden ruotsinkielisiä valmiuksia, mm. videokonsultaatioiden avulla d. Pienentää Jorvin yksikköjen suljettujen sairaansijojen pulaa e. Tukee Tammiharjun sairaalan sopeuttamista ruotsinkielisten kuntoutuspotilaiden osalta - Kaksi suomenkielistä osastoa (avo- ja suljettu osasto) yhdistettiin yhdeksi vaativien tutkimusten psykiatriseksi osastoksi osana Helsingin klinikkaryhmän aikuispsykiatristen toimintaprosessien tehostamista ja kokonaisuuden sopeuttamista kuntien pienennettyyn palvelutilaukseen. Helsingin klinikkaryhmän aikuispsykiatrian sairaansijamäärää pienennettiin ja vapautettiin Psykiatriakeskuksesta osastotiloja ottamaan vastaan Jorvin alueen koko vanhuspsykiatrinen sairaalahoito. - Keskitetty päihdepsykiatria kehittää ja konsultoi koko HUS psykiatriaa erityistason päihdepsykiatrisissa kysymyksissä. Lisäksi yksiköllä on valmiuksia ottaa tutkittaviksi ja hoidettaviksi vaikeita alkoholiriippuvaisia psykiatrisia potilaita, kun kunnat siirtävät opioidiriippuvaisten korvaushoidon arvioita osittain peruspalveluihinsa. Uuden tarveydenhuoltolain linjaukset johtanevat päihdehuollon uudelleenjärjestelyihin. HYKS päihdepsykiatria voi toimia vaikeiden, kaksoisdiagnoosipotilaiden tutkimus- ja hoitotoiminnan kehittäjänä ja koordinoijana, yhteistyössä koko mielenterveys- ja päihdepalveluiden verkoston kanssa. - Vaikeiden ja vaativien psykiatristen työkyvynarvioiden tekemistä kehitetään vastaamaan kuntayhtymän ulkopuolisten tahojen, kuten vakuutuslaitosten ja työnantajien tarpeita. - Neuropsykiatristen tutkimusten ja konsultaatioiden saatavuutta parannetaan kohdentamalla siihen sisäisiä resursseja ja tekemällä palvelusopimuksia

18 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 13 sairaanhoitopiiri ulkopuolisten rahoittajien kanssa, mm. kehitysvammapsykiatristen konsultaatioiden järjestämisestä ETEVA-kuntayhtymälle. - Maahanmuuttajien psykiatristen palveluiden ja ns. transkultuuraalisen psykiatrian kehittämisessä hyödynnetään edelleen keskitettyjä palveluratkaisuja. Tällä hetkellä turvapaikan hakijoiden ja akuuttia psykiatrista hoitoa tarvitsevia turisteja on hoidettu HYKS:ssä. Muu maahanmuuttajille suunnattu palvelu on tulevaisuudessa lähinnä konsultatiivista. Nuoriso- ja lastenpsykiatria HYKS jatkaa koko pääkaupunkiseudun nuoriso- ja lastenpsykiatrista palvelujärjestelmän ylläpitämistä. Nuorisopsykiatriassa Auroran sairaalan ja Linnankoskenkadun tiloista luopuminen ja toimintojen keskittäminen Psykiatriakeskukseen ja Ulfåsaan on tapahtunut ja on pystytty laskemaan sairaansijoja. Näin syömishäiriöongelmien hoitoketju vahvistuu samalla kun ostopalveluista voidaan osittain luopua. Osastopalvelujen tuottavuus kasvaa, avohoito on lisääntynyt ja palvelujärjestelmä monipuolistunut. Peijaksen osaston rakentamissuunnitelma sisältyi vielä psykiatrian toimintasuunnitelmaan , mutta siitä on pystytty luopumaan, koska toiminta suuntautuu vahvistuvaan avohoitoon. Psykiatrian projektissa HYKS nuorisopsykiatrian avohoitoa vahvistettiin kolmella Peijaksen alueelle sijoitetulla työntekijällä. Nuorisopsykiatrista toimintaa ollaan integroimassa soveltuvin osin aikuispsykiatrisiin prosesseihin, mm. psykoosisairauksien, mielialahäiriöiden, neuropsykiatrisen toiminnan, syömishäiriöiden ja ruotsinkielisten palveluiden osalta, tavoitteena toiminnalliset ja taloudelliset synergiahyödyt. Avohoidon integrointi kuntien toimintoihin jatkuu, mm. kehittämällä avohoidon välimaastopalveluja. Ruotsinkielisten nuorten siirto Folkhälsanilta HYKS:n omaksi palveluksi on toteutunut. HYKS nuorisopsykiatriassa on parhaillaan meneillään laaja uudistus, jossa voimavaroja siirretään enenevästi laitoksesta avohoitoon. HYKS nuorisopsykiatrian sairaansijamäärä laskee nykyisestä 25:llä vuoteen 2013 (82 ss 57 ss). Sairaalasta siirtyvillä resursseilla monipuolistetaan ja laajennetaan avohoidon palveluvalikkoa. HUS vaikeahoitoisten nuorten ja lasten osasto Kellokoskelle on suunnitteilla vuodelle Vanhuspsykiatria Vanhuspsykiatria on väestön ikääntymisen vuoksi erityisten haasteiden edessä. Vanhuspsykiatria tutkii ja hoitaa vanhusikään liittyviä psykiatrisia ongelmia yleensä yli 64 vuoden iässä alkavia psykiatrisia häiriöitä, jotka ovat keskeisesti yhteydessä vanhuuteen liittyvään problematiikkaan, esim. dementiaan. Toimintatapa on jalkautuva ja vahvasti konsultaatiopainotteinen, jossa pyritään tutkimaan ja hoitamaan potilasta ensisijaisesti siinä ympäristössä, missä hän elää (kotona, hoivakodissa jne.). Tällainen toiminta on vähentänyt erikoissairaanhoidon laitoshoitoa esim. Hyvinkään sairaanhoitoalueella sekä nyt projektiin liittyen Jorvin alueella ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella. Resurssien osittaista siirtoa sairaalasta avohoitoon on vanhuspsykiatriassakin tapahtunut. HYKS psykiatrian tulosyksikön vanhuspsykiatrian voimavaroja tulee käyttää keskitetysti erityisen vaikeahoitoisten tai diagnostisesti hankalien, spesifisti vanhuusiän psykiatrisiksi häiriöiksi määrittyvien ongelmien tutkimiseen ja hoitoon. Pääkaupunkiseudun vanhuspsykiatrian on jatkettava yhtenäisenä seudullisena toimijana, joka tukee soveltuvin alueellisesti räätälöidyin ratkaisuin ja konsultaatioin niitä alueita, joilla tätä osaamista ei ole riittävästi. Jorvissa sijaitseva Aurora-kodin vanhuspsykiatrisen osaston siirto Psykiatriakeskukseen on tapahtunut. Ratkaisu mahdollistaa HYKS vanhuspsykiatristen osastojen osittaista toiminnallista profilointia ja synergiaa. Helsingin kaupunki HYKS Psykiatrian ja Helsingin kaupungin terveyskeskuksen psykiatrian yhteistyö perustuu Helsingin kanssa tehtävään erilliseen, vuosittain tarkastettavaan työnjakosopimukseen, jossa

19 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 14 sairaanhoitopiiri nykyisellään HYKS tuottaa ennen muuta Helsingin kaupungin itse järjestämän aikuispsykiatrian tueksi ns. tertiäärisiä (keskitettyjä) palveluja samansuuntaisin porrastusmallein kuin muillekin HYKS alueen kunnille. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden lisääntyvän keskinäisen palvelujen integraation onnistuminen on myös HUS:n sairaalakapasiteetin suunnittelun kannalta kriittinen tekijä. HYKS ja Helsingin kaupungin psykiatria ovat yksimielisiä siinä, että kuntoutuspsykiatrian avohoidon vahvistaminen ja aktiivisempi kohdistaminen kuntoutus-, hoitokotien ja muun tuetun asumisen konsultointiin ja aktivointiin voisi nopeuttaa potilasvirtausta näissä paikoissa ja vähentää potilaiden ylipitkää sijoittumista psykiatrisiin sairaaloihin. Keväällä 2011 Helsingin kaupunki on lisännyt tuetun asumisen paikkoja psykiatrisille kuntoutujille, mikä on nopeuttanut potilaiden uloskirjoitusta erityisesti Kellokosken sairaalasta. Lohjan sairaanhoitoalue Paloniemen sairaalasta luovutaan. Lohjan sairaalan yhteyteen rakennetaan tiloja sairaalaosastoille (50 sairaansijaa nykyisen 64 ss tilalle) sekä vahvistettavalle avohoidolle, jonne siirretään sairaalatoiminnasta vapautuvia voimavaroja. Porvoon sairaanhoitoalue Kevätkummun sairaalan toimitilojen saneeraus tulee toteuttaa. Suunnitelmassa yhtenä vaihtoehtona mietitään sairaala- ja soveltuvin osin avohoitokeskittymän sijoittumista samaan rakennukseen. 4.2 Henkilöstönäkökulma Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian henkilöstösuunnitelma Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian henkilöstöresurssien suunnittelu aloitettiin siitä, kuinka paljon sairaalaosastot tarvitsevat resursseja. Suunnittelussa noudatettiin valtakunnallisia suositus- tai keskiarvolukuja sekä sairaansijamäärissä että henkilöstöresursoinnissa. Seuraavaksi suunniteltiin avohoidon yksiköiden resursointi, jossa ei ole ollut käytössä valtakunnallisia suosituslukuja. Seuraavana käynnistettiin henkilöstösuunnitelman laadinta. Jokaisen työntekijän kanssa käytiin henkilökohtainen keskustelu esimieslinjassa helmi-maaliskuussa Työntekijöitä pyydettiin esittämään kolme toivetta työpaikan suhteen prioriteettijärjestyksessä. Samalla kartoitettiin henkilöstön työkokemus, täydennys- ja lisäkoulutukset, kielitaito, asuinkunta, nykyisen työmatkan pituus ja tulevaisuuden suunnitelmia työ- ja opiskeluasioiden osalta. Liitteessä 5 on kuvattuna LuSa:n psykiatrian tulosyksikön vakanssitietoja. Liitteessä 6 on kuvattuna hoitohenkilöstö Tammiharjun sairaalassa ja avohoidossa alkaen. Osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien vakansseihin järjestettiin HUS laajuinen haku. Kaikki HUS psykiatrian avoimet osastonhoitajan (HYKS 3, HySa 1, LoSa 1, LuSa 3, PoSa 1; yht. 9) ja apulaisosastonhoitajan vakanssit (HYKS 2, HySa 4, LuSa 3; yht.9) sekä projektikoordinaattorin vakanssi (LuSa 1) laitettiin yhteishakuun (hakuaika ). Näistä vakansseista 18/19 täytettiin tällä haulla. Tämän jälkeen hoitajien ja sihteerien paikat laitettiin Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen sisäiseen hakuun. Kriteerit näihin vakansseihin olivat: muodollinen pätevyys, täydennyskoulutuksiin osallistuminen, monipuolinen osaaminen, yhteistyökyky. Avohoidossa työskentelevien osalta painotettiin kykyä tiimityöskentelyyn sekä itsenäiseen työskentelyyn. Avohoidon osalta tärkeää oli halu työskentelyyn avohoidossa, tiedostaen ansionmenetyksen. Avohoidossa korostui lisäksi kielitaito; molempien kotimaisten kielten hyvä hallinta (2/2a kielitaitoluokka).

20 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 15 sairaanhoitopiiri Syyskuussa 2011 käytiin YT-neuvottelu niiden työntekijöiden kanssa, jotka eivät ole hauissa sijoittuneet ilmoittamiinsa ensimmäisen tai toisen toiveensa mukaiseen tehtävään (3 henkilöä) sekä vakituisiksi sijaisiksi vakituisen toimensa kanssa sijoittuvat (7 henkilöä). Lisäksi YT- neuvottelut käytiin niiden kanssa, joiden vakanssinimike muuttui ja/tai siten oli palkkaan liittyviä vaikutuksia esimerkiksi muutettaessa osastonhoitajan vakanssi sairaanhoitajan vakanssiksi. YT-neuvottelut käytiin yhteensä 14 työntekijän kanssa. LuSa:n psykiatrian tulosyksikön henkilöstösuunnitelma laadittiin vuosille huomioiden eläköitymiset näinä vuosina (liite 5). Tammiharjun sairaalan sairaansijojen supistamisen myötä vähennetään yhteensä 79 vakanssia psykiatrian tulosyksiköstä vuoteen 2014 mennessä. Psykiatrian henkilöstöstä suurin osa työskentelee jatkossakin Tammiharjun sairaalassa tai alueen avohoidossa. Alueen avohoitoon siirrettiin 12 uutta vakanssia. Vain 7 työntekijää LuSa:n psykiatrian tulosyksiköstä siirtyi HUS alueen toiseen yksikköön. Yhteensä 18 työntekijää siirtyi Raaseporin kaupungin palvelukseen. Psykiatrian tulosyksikön henkilöstön siirtymiset Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueen ulkopuolelle on kuvattuna liitteessä 7. HUS-tasoisina ratkaisuina linjattiin jo ennen projektin alkua, että projektiin liittyen annetaan täyttölupaohje. Tuo ohje oli voimassa marraskuusta 2010 lukien ja sillä haluttiin ennakoida tuleva tilanne ja mahdollistaa henkilöstölle vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja. Täyttölupaohjeesta luovuttiin muiden kuin mielenterveyshoitajien osalta. Heidänkin osalta ohjeesta luovuttiin alkaen. Listat avoimista vakansseista ja pitkistä sijaisuuksista julkaistiin reaaliajassa HUS:in ja LuSa:n Intranet-sivuilla. HUS psykiatriassa avoinna olevien tehtävien määrä vaihteli välillä vuoden aikana. Koko projektin/muutosprosessin ajan on ollut tärkeää huolehtia työntekijöiden motivaatiosta, jaksamisesta ja hyvästä työilmapiiristä. Työterveyshuollon, työsuojelun ja esimiesten kanssa on suunniteltu ja järjestetty tukitoimenpiteitä tarpeen mukaan yksilö- ja ryhmämuotoisesti toteutettuna. Alueellinen yhteistyökokous Raaseporin kaupungin, Uudenmaan muutosturvayksikön, Raaseporin TE-toimiston ja HUS:in kanssa järjestettiin , jossa suunniteltiin ensimmäisen henkilöstön informaatiotilaisuuden sisältö. Tammiharjun sairaalan tilanteesta järjestettiin laaja informaatiotilaisuus henkilöstölle ja Henkilöstöä on pyritty informoimaan reaaliajassa suunnitelmista, mm. suunnitteluryhmän kokousten muistiot julkaistiin intrassa kokouspäivänä tai seuraavana päivänä. Vuonna 2011 psykiatrian projektiin liittyen on siirretty LuSa:sta yhteensä 34 vakanssia, joista HYKS-sairaanhoitoalueelle 27 vakanssia (Jorvi ACT ryhmä: 9, DKT ryhmä: 3, osasto P1: 2, Leppävaaran mielialahäiriöpoliklinikka: 2, Psykoosipoliklinikka: 2, yhteensä 18 vakanssia; Peijas: ACT ja DKT ryhmät, yhteensä 6 vakanssia; nuorisopsykiatria 3 vakanssia) ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen Kellokosken sairaalaan ja avohoitoon 7 vakanssia. Vakanssisiirrot on kuvattuna liitteessä Liikelaitosten suunnitelmat ja sopeuttamistoimet Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella oli vuonna 2010 yhteensä 162 liikelaitoksen työntekijää, joista 1/3 palveli psykiatrian tulosyksikköä. Suurin liikelaitos oli HUS Desiko, jossa oli 62 vakanssia. Useimmat liikelaitokset ovat sopeuttaneet toimintaansa psykiatrian muutoksessa reaaliajassa. Projektissa liikelaitosten henkilöstöön on sovellettu samaa linjaa kuin muillekin HUS:n työntekijöille: HUS on tarjonnut työtä kaikille HUS:n liikelaitoksissa työskenteleville. Liikelaitosten paikalliset esimiehet ovat voineet osallistua joka toinen viikko järjestettäviin psykiatrian suunnittelukokouksiin ja informaatiotilaisuuksiin Tammiharjun sairaalassa. Liikelaitosten palvelusopimuksia ja LuSa:n

21 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 16 sairaanhoitopiiri tarpeita, sisältäen myös psykiatrian tarpeet, on käsitelty LuSa:n liikelaitoskokouksissa, joita on vetänyt hallintojohtaja. Psykiatrian projektissa liikelaitostoiminta muodostui isoksi haasteeksi, kun toiminta supistui rajusti kesken vuotta eikä kaikkea voitu suunnitella sopimuksiin ja budjettiin etukäteen. Kokonaisuuden hallinta oli haastavaa, koska psykiatrian projektin vaikutukset olivat laajoja. Liikelaitosten toimintaa supistettiin yhteensä 15 vakanssin verran Tammiharjun sairaalassa psykiatrian muutoksiin liittyen. HUS Logistiikka: varasto Tammiharjun sairaalan varastotoiminta on ollut melko vähäistä ja toiminnalliset muutokset eivät tule vaikuttamaan henkilöstötarpeeseen, vaan kaikki 5 työntekijää tulevat jatkamaan entiseen tapaan. Raaseporin uuden osaston avaaminen Tammiharjun tiloihin toi lisää töitä myös varaston henkilöstölle. HUS Logistiikka: kuljetuskeskus Kuljetuskeskuksen toimintaan muutokset vaikuttivat siten, että henkilöstöä vähennettiin Tammiharjun sairaalasta (2 vakanssin verran). Hus-Logistiikassa käynnistettiin heti suunnittelu yhteistyöstä Lohjan sairaanhoitoalueen kanssa, joka työllisti kaikki Tammiharjusta siirtyvät työntekijät. Yhteistyö mahdollisti työpaikkojen säilymisen. Yhteistyöselvittelyt aloitettiin ennen kesälomia ja syksyllä oli uusi alku. Jatkossa yhteistyötä Raaseporin kaupungin kanssa selvitellään. Työpaikat tulevat säilymään ja muutokset tulevat koskemaan työtehtävien muutoksia lähinnä huoltomiesten kohdalla. HUS Desiko Psykiatrian uudistus koski eniten liikelaitoksista HUS Desikon työntekijöitä, koska 62 vakanssimäärä vähennettiin 53:en. Psykiatrian muutoksessa vähennettiin 9 laitoshuoltajan vakanssia. Kolme vakanssia vähennettiin alueelta hieman aikaisemmin synnytystoiminnan loppumisesta johtuen. Ketään ei irtisanottu, henkilöstöä on lähtenyt pois omaehtoisesti. Desiko pyrkii aktivoimaan työnkiertoa Tammiharjusta Länsi-Uudenmaan sairaalan puolelle. Desikon kannalta haasteita on tuonut toimitilojen muutot, sairaanhoitoalue ja liikelaitokset ovat tehneet muutoksia toimitiloihin. Desiko pystyi isoista supistuksista huolimatta pitämään tilanteen vakaana ja sopeuttamaan toimintaansa reaaliajassa, asiakkaan muutosten tahdissa. HUS Servis HUS Servis henkilöstöpalvelujen henkilömääräperusteiset palvelut (mm. henkilöstötietojärjestelmät ja tuki) säätyivät automaattisesti ja viiveettä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen muuttuvan henkilömäärän mukaisesti. Myös suoriteperusteiset palvelut muuttuivat kuukausitasolla todellisen suoritemäärän mukaisesti (mm. ansioerittelyjen lukumäärä) tai tilausperusteisesti (mm. koulutuksiin osallistuminen, työpaikkailmoitusten lukumäärä). Henkilötyöpanokseen pohjautuva veloitus palvelussuhdepalveluissa (henkilöstösihteerien työpanos) on jo sopeutettu ennakoivasti huhtikuun alusta, jolloin Länsi-Uudenmaan henkilötyöperusteista laskutusta on pienennetty 1,6 henkilötyökuukaudesta nyt 1,3 henkilötyökuukauteen. HUS Servisin kohdalla psykiatrian toiminnalliset muutokset eivät toistaiseksi aiheuta merkittäviä muutoksia, vaan osastonsihteerit ja tekstinkäsittelijät työskentelevät toistaiseksi sairaanhoitoalueen palveluksessa. Arkisto on vain hallinnollisesti HUS Servisillä ja sen toiminnan hoitavat sairaanhoitoalueen työntekijät. HUS Ravioli Voimakkaimmin toiminnan supistukset näkyivät HUS Raviolin toiminnassa. Tietyt kustannukset, kuten vuokrat ja kuljetukset, pysyvät samoina asiakasmääristä riippumatta. Asiakasmäärä putosi muutoksista johtuen merkittävästi, toiminta on mahdollista vain Raviolin muiden yksiköiden tukemana. Toiminta oli tappiollista ( tappio 2011) ja henkilöstösupistuksia tehtiin, yhteensä 4 vakanssin verran. Yksi työntekijä siirtyi Lohjalle ja äitiys-, sairas-, vuosilomasijaisia ei

22 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 17 sairaanhoitopiiri palkattu. Ravioli neuvotteli Raaseporin kaupungin kanssa ateriapalvelusta. Raviolin ylläpitämä ruokasali ja psykiatrian tulosyksikön kanttiinitoiminta on suunniteltu yhdistettävän HUS psykiatrian projektin henkilöstöryhmän yhteenveto ja suositukset Projekti kokonaisuutena ja henkilöstön sijoittumiset ovat henkilöstöryhmän jäsenten ja heille henkilöstöltä tulleen palautteen mukaan menneet odotettua paremmin. Viestit henkilöstölle ovat olleet yhteneväiset ja linjassa projektin tavoitteiden kanssa. Yhteistoiminta on ryhmässä toiminut hyvin. Psykiatrian muutosprosessin laajuus on ollut poikkeuksellinen HUS:ssa. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen synnytystoimintaa koskevasta muutoksesta saatiin jonkin verran kokemuksia, joita voitiin hyödyntää. Sinällään valmiita toimintamalleja tai ohjeita ei ole ollut käytettävissä vaan ne on luotu projektin aikana. Jatkossa mahdollisissa vastaavissa tilanteissa on pohdittava olisiko henkilöstöryhmään syytä alusta asti nimetä alueen nimittävä viranomainen, hoitohenkilökuntaan liittyen osastoryhmän päällikkö, ylihoitaja. Tässä projektissa henkilöstöryhmä kutsui hänet mukaan asiantuntijajäsenenä. Informaationvälityksessä tuli ajoittain nopeasta aikataulusta johtuvia väärinkäsityksiä, joita jouduttiin henkilöstön kanssa käymään läpi. Virallisen informaation lisäksi näin suurissa muutoksissa esiintyy epävirallista tiedonvälitystä, joka tekee tilanteen hallinnan haastavaksi esimiehille. Projektissa on tehty selkeitä linjauksia ja luotu käytäntöjä, joita voidaan jatkossa vastaavissa muutoksissa hyödyntää. Henkilöstöryhmän suosituksia: 1. Selkeä yhteinen tavoite ja osatavoitteet 2. Aikataulu koko hankkeelle ja sen osatavoitteille 3. Toimiva projektiorganisaatio ja johdon sitoutuminen kaikilla tasoilla 4. Tarkoituksenmukaiset asiantuntijaryhmät, joiden rooli ja tehtävät on selkeästi määritelty ja aikataulutettu sekä toimivat kokouskäytännöt (esityslista, muistio, kokoukseen valmistautuminen etukäteen, ts. ei tulla kokoukseen tyhjiä käsiä heilutellen ). 5. Asiantuntijaryhmissä luodaan yhdessä turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, koska joudutaan käsittelemään ja päättämään vaikeistakin asioista. 6. Projektijohtajalla tulee olla substanssin tuntemus ja projektiosaamista sekä positiivinen asenne muutokseen. Näillä on merkitystä yllä oleviin asioihin (kohdat 1-5), mutta ryhmä yhdessä tekee työn. 7. Suuressa muutoksessa voi suositella, että projektinjohto tulee muutoksen kohteena olevan yksikön ulkopuolelta, jolloin asiantuntevan otteen lisäksi myös tunteet voidaan käsitellä objektiivisesti ja hallitusti. Oleellista kuitenkin on, että muutoksen kohteena olevan yksikön henkilöstö tekee muutoksen, sitoutuu uuteen tilanteeseen ja juurruttaa sen osaksi jokapäiväistä toimintaa. 8. Koko projektin ja muutosprosessin ajan on tärkeää huolehtia työntekijöiden motivaatiosta, jaksamisesta ja hyvästä työilmapiiristä. Työterveyshuollon, työsuojelun, esimiesten ja henkilöstön edustajien on yhdessä suunniteltava ja järjestettävä tukitoimenpiteitä tarpeen mukaan yksilö- ja ryhmämuotoisesti toteutettuna. 9. Henkilöstön informointi reaaliajassa ja sujuva yhteistyö median kanssa on keskeistä. 10. Esimiesten tulee olla kriittisinä aikoina henkilöstön tavoitettavissa, mm. lomasuunnittelun porrastaminen. 11. Kouluttaminen ja valmentaminen uusiin tehtäviin, valmiuksien lisääminen muutosten ja tulevien tehtävien hoitamiseen (tiedotus, mahdollisuus olla mukana suunnittelemassa uutta toimintaa, työnohjaus) 12. HUS-tason ohjeet selkeyttävät ja yhdenmukaistavat käytäntöjä (esim. projektissa HUSrekrytointikielto määräaikaisena tietyissä ammattiryhmissä, täyttölupamenettely, HUS-haku, sairaanhoitoalueen sisäinen haku)

23 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 18 sairaanhoitopiiri Talousnäkökulma Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatria Tammiharjun sairaalalla on suuri taloudellinen ja sosiaalinen merkitys sairaanhoitoalueelle ja Raaseporin kaupungille. Sairaalan sopeuttamisen jälkeen vapautui joukko työntekijöitä sekä muodostui tyhjiä toimitiloja. Tästä muodostuu ylimenovaiheessa haaste kunnille, sairaanhoitoalueelle, HUS psykiatrialle ja kuntayhtymälle. HUS konsernihallinto on ottanut vastuulleen tyhjien toimitilojen vuokran (v yht ), mutta ei muita kuluja (esim. osittaisia henkilöstökuluja). Alueen samanaikainen oman erikoissairaanhoidon muutos avohoitopainotteiseksi tuottaa laskelmien mukaan merkittäviä taloudellisia hyötyjä ainakin osalle LuSa:n kunnista, mm. pitemmällä aikajänteellä myös Raaseporin kaupungille. Liitteessä 9 on kuvattuna LuSa:n kuntien psykiatrian erikoissairaanhoidon kulukehitys mikäli voimavaroja siirretään sairaalasta keskitettyyn avohoitoon Jorvin alueen kuntoutuspsykiatrian sairaalapalveluiden rationointi Vuonna 2010 on tehty talouslaskelma Jorvin alueen kuntoutuspsykiatrian sairaalapalveluiden muutokseen liittyen, jonka mukaan laskennallisena nettohyötynä esitettiin vuositasolla 1 M (esitys alla). Tammiharjun sairaalan n. 35 espoolaisesta potilaasta n. puolet Eediin Kilonkallioon ja puolet Kellokosken sairaalaan. Taloudellinen hyöty tulee siitä, että HUS:n lasku Espoolle pienenee. Tämä hyöty kattaa Espoon kulut Eedin Kilonkalliosta ja osa jää säästöön. Kulujen muutos: Espoon lasku Tammiharjulta pienenee vuositasolla 35 pot x 365 pv x 330 = n. 4,2 M vuodessa Poistuvia kustannuksia 4,2 M / v. Uusia kuluja Espoolle ovat: Kilonkallion veloitukset 16 pot x 365 pv x 126 = n Kellokosken veloitukset 13 pot x 365 pv x 240 = 1,14 M + 4 pot x 365 pv x 320 = pot x 365 pv x 360 = , YHTEENSÄ n. 1,86 M HYKS avohoidon lisäys käyntiä x 180 = Uusia kuluja yhteensä: n. 3,2 M / v. Laskennallinen yhteenveto (vuositaso): Poistuvia kuluja 4,2 M Uusia kuluja 3,2 M Nettohyöty 1,0 M Jorvin alueen kuntoutuspsykiatrian sairaalapalveluiden tavoiteltu rationointihyöty 1M on saavutettu (tarkemmin kohdassa ja liitteissä 10-11) HUS psykiatrian projektin talousvaikutukset vuonna 2011 HUS psykiatrian projektin aiheuttamat muutokset olivat niin suuria, että talousarvioon 2011 tehtiin muutos. Nämä talousarviomuutokset valmisteltiin huhti-toukokuussa HUS konsernin johdolla.

24 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 19 sairaanhoitopiiri Esitykset käsiteltiin sairaanhoitoalueiden lautakuntien kokouksissa; HUS hallituksessa ja päätös tehtiin HUS valtuustossa. Päätetyt muutokset tulivat voimaan alkaen. Psykiatrian muutokset koskivat kolmea HUS:n sairaanhoitoaluetta ja niiden jäsenkuntia. Näiden muutosten taloudellisia vaikutuksia ei ollut mahdollista huomioida vuoden 2011 talousarviossa suunnitelmien keskeneräisyyden johdosta. Tämän vuoksi tehtiin talousarviomuutos vuodelle 2011 koskien Länsi-Uudenmaan, HYKS:in ja Hyvinkään sairaanhoitoalueita sekä Vantaata, Helsinkiä ja Espoota. Kunnat ovat panostaneet palveluasumisen järjestämiseen vaikeista häiriöistä kärsiville potilaille. Kunnat kotiuttivat potilaitaan aikaisemmassa vaiheessa palveluasumisyksiköihin. Tämän vuoksi talousarviossa pienennettiin Helsingin palvelusuunnitelmaa (perustui lupaukseen ettei Helsingin ylitys psykiatristen sairaalapalveluiden ostoissa enää kasva), Espoon kohdalla ja Vantaan kohdalla verran. Näillä varoilla kunnat ovat ostaneet palveluasumispaikkoja kuntoutujilleen. Psykiatrian muutosten aiheuttamat talousarviomuutokset 2011 on kuvattuina liitteessä 10. Espoon kaupungin lasku Tammiharjun ja Kellokosken sairaaloista on ollut yhteensä 6,0 M vuonna 2008; 6,2 M vuonna 2009 ja 6,1 M vuonna Syyskuun loppuun mennessä 2011 laskutusta on kertynyt 3,3M ja loppuvuoden arvio on, että koko vuoden osalta jäädään alle 4,5M. Kaupungin omiin ostopalveluihin on siirretty 795,000. Tällöin saadaan vertailukelpoinen luku n. 5,3 M. Voidaan todeta, että Espoon kaupungin säästö tämän potilasryhmän hoidosta tulee olemaan vuonna 2011 n.0,8 M (6,1M - 5,3 M ) verrattuna viime vuoteen. Vantaan kaupungin osalta Kellokosken sairaalan käytön väheneminen on jatkunut suunnitellusti vuonna Vertailuvuosina laskutus on ollut 6,4M (2008); 6,3 M (2009) ja 5,3 M (2010). Syyskuun loppuun mennessä 2011 laskutusta on kertynyt 3,0 M ja koko vuoden ennuste on n. 4,0 M. Kun tähän summaan lisätään lisäpanostus avohoitoon (0,5 M ) ja kaupungin omiin asumispalveluihin (0,35 M ), kokonaiskustannus tulee päätymään n. 4,9 M. Johtopäätös on, että Vantaan kaupunki tulee saamaan uudistuksista n. 0,4 M lisähyödyn jo tänä vuonna. Helsingin kaupungin osalta Kellokosken sairaalan käyttö tulee olemaan n. 5,2 M vuonna Tätä lukua voidaan verrata viime vuoden 5,7 M. Näin ollen, kaupungille syntyy säästöä n. 0,5 M. Tilikauden tulos on tappiollinen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle ( ). Psykiatrian muutos on ollut taloudellisesti hyvin haastava sekä sairaanhoitoalueelle että liikelaitoksille. Tuotot ovat laskeneet merkittävästi ja kulupuolta ei ole pystytty heti sopeuttamaan tätä vastaavaksi. Ensi vuoden alkupuolella on tarpeen arvioida alueen psykiatristen toimintojen kustannusrakennetta ja suoritemääriä, jotta varmistutaan siitä, että nämä saadaan tasapainoon pitkällä tähtäimellä. HUS psykiatrian projektin talousvaikutukset 1-9/2011 on kuvattuna liitteessä HUS psykiatrian tilaratkaisuja ja suunnitelmia Psykiatrian toimintasuunnitelma painottaa aiempaa enemmän avohoidon kehitystä ja sen mahdollistamia hoitoprosessin muutoksia, jotka jo nykyisellään vähentävät sairaalakapasiteetin tarvetta. Jatkossa tilat on suunniteltava vastaamaan tätä kehitystä. Nyt HUS:n käytössä on mm. isoja, osin huonokuntoisia psykiatrisia sairaalarakennuksia, joita on peruskorjattava tai muunneltava, osasta luovuttava kokonaan. Vastaavasti avohoidon tilatarpeet lisääntyvät. Optimaalisena voidaan pitää vaihtoehtoa, jossa psykiatrian sairaalatoiminta ja avohoito sijoittuvat samaan rakennukseen, jolla voidaan saavuttaa merkittäviä synergiahyötyjä. Tavoiteltavaa on myös, että psykiatria sijoittuu samaan rakennukseen somatiikan ja paikoin perusterveydenhuollon

25 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 20 sairaanhoitopiiri kanssa. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista eikä ehdotonta. Psykiatrian toimintasuunnitelmassa on esitetty aiempaa (mm. Seppo Tuomolan selvitys v ja Juhani Aerin selvitys v. 2009) merkittävästi maltillisempia ja kustannustehokkaita rakennusinvestointeja. Näistäkin osa on käynyt tarpeettomaksi jo tämän projektin aikana. HYKS Psykiatria Nuorisopsykiatriassa on meneillään laaja uudistus, jossa laitospainotteisuutta vähennetään ja voimavaroja siirretään avohoitoon. Tämä lisää avohoidon tilatarpeita, mutta vastaavasti vapauttaa osastotiloja muuhun käyttöön. Suunnitteilla on Helsingin kaupungin omistaman Kivelän sairaalan vapautuneiden ja vapautuvien tilojen remontointi (1600m2) kahdelle vanhuspsykiatrian osastolle sekä Psykiatriakeskukseen aikuisten ja nuorten yhteinen päihdeyksikkö. Omistajan suunnitelmien vuoksi Kivelän sairaalasta saadaan ensivaiheessa vain yksi (900m2) osasto. Siihen siirretään yksi vanhuspsykiatrian osasto, mikä vapauttaa tilan nuorisopsykiatrian osastolle. Päihdepsykiatrian yksikön suunnittelun osalta voidaan edetä todennäköisesti n. kahden vuoden päästä, jolloin Kivelän toisen osaston tilat (800m2) vapautuvat Helsingin kaupungin käytöstä. Vastaavasti Peijaksen nuoriso- ja lastenpsykiatristen osastojen rakentamisesta, joka oli vielä Psykiatrian suunnitelmassa sekä HUS:n investointiohjelmassa vuosille (investointikustannuksen arvo 8,96 M ) on luovuttu. Hyvinkään sairaanhoitoalue Kellokosken sairaalassa on meneillään Ohkolan kiinteistön peruskorjaus (investointiohjelma , investoinnin arvo 9.6M ). Tilat peruskorjataan nuorisopsykiatriaan (mm. HUS:n vaikeahoitoisten nuorten ja lasten, VAINU-osasto on huomioitu suunnitelmissa) ja osin kuntoutuspsykiatrian tarpeisiin. Investointiohjelmassa (v.2014 sijalla 4.) on Keskitalon peruskorjausesitys (8.2 M ) kuntoutuspsykiatrian tarpeisiin. Avohoitotoiminnan lisääntyessä otettiin käyttöön uusi avohoidon tila Järvenpää-Mäntsälä-Tuusula keskitetylle nuorisopsykiatrian poliklinikalle Järvenpään Myllytiellä alkaen. Lohjan sairaanhoitoalue Paloniemen sairaalasta luopuminen ja Lohjan sairaalan yhteyteen rakennettavien psykiatristen osastojen ja avohoitotilojen investointi (psykiatrian osuus 14,4 M ) on jo investointiohjelmassa vuosille Lohjan psykiatria muuttaa uusiin tiloihin 12/2014. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Tilasuunnitelmassa huomioidaan lyhyen (1-5v.) ja pitkän aikavälin suunnitelmat (5-10v). Nyt on valittu eri tilavaihtoehdoista tarkoituksenmukaisin ja taloudellisin, jossa aikuispsykiatrian toiminta keskitettiin Tammiharjun sairaalan päärakennukseen. Samaan rakennukseen sijoittuivat myös Raaseporin vanhuspsykiatrian yksiköt. Nuoriso- ja lastenpsykiatria sekä sairaalakoulu jäivät entisille paikoilleen. Pitkän aikavälin investointisuunnitelmaa työstetään parhaillaan Raaseporin kaupungin kanssa. Siinä LuSan somatiikka ja psykiatria sekä perusterveydenhuolto sijoittuvat kaikki Länsi-Uudenmaan sairaalan alueelle. Tämä on kaikkien kannalta paras vaihtoehto ja sen toteutumista toivotaan mahdollisimman pian. Porvoon sairaanhoitoalue Kevätkummun sairaalan toimitilat ovat huonokuntoiset ja toiminnot hajautuvat eri rakennuksiin. Suunnitelman lähtökohtana on, että kaikki vuodeosastotoiminta (akuutti-, kuntoutusosastot ja psykiatrian päivystys, 40 ss) sijoittuu samaan kiinteistöön, lähelle somatiikkaa. Suunnitelmassa tulee huomioida avohoidon toimintojen sijoittuminen soveltuvien osin Kevätkummun sairaalan yhteyteen. Näitä toimintoja voivat olla esim. kuntoutuspoliklinikka ja toimintaterapia.

26 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 21 sairaanhoitopiiri VAIKEAHOITOISTEN NUORTEN JA LASTEN PSYKIATRINEN HOITO HUS ALUEELLA, VAINU-SUUNNITELMA Nuorisopsykiatriassa vaikeahoitoiset nuoret ovat potilaita, joiden mielenterveyden häiriöön kuten käytöshäiriöihin, psykoottisiin häiriöihin tai rajuun päihteiden käyttöön liittyy vaikeata aggressiivisuutta tai itsetuhoisuutta. Tällaisia nuoria ei voida hoitaa tavallisilla osastoilla, vaan he vaativat erityistason hyvin resursoidun osastohoidon. Sellaista on toistaiseksi ollut saatavissa vain erityisvaikeahoitoisten nuorten yksiköissä (EVA) Kuopiossa Niuvanniemen sairaalassa ja Tampereella Pitkäniemen sairaalassa, joissa HUS alueelta on jatkuvasti hoidossa keskimäärin kuusi nuorta sekä kaksi alle 13 vuotiasta lasta. Hoito on kallista, jonotusajat pitkiä ja etäisyys pitkittää hoitoja sekä vaikeuttaa nuorten kontakteja omaisiin ja verkostoihin. Johtajaylilääkärin asettama työryhmä ehdotti tekemänsä selvityksen pohjalta toiminnallisin ja taloudellisin perustein vaikeahoitoisten nuorten ja lasten hoidon siirtämistä HUS alueelle. (Esitys , käsitelty HUS Hallituksessa ). Toiminnallisina perusteluina on vaikeahoitoisten nuorten ja lasten hoito lähempänä kotiaan, lyhyemmät hoitojaksot, paikkojen väheneminen, edullisemmat hoitopäivämaksut, avohoidon vahvistuminen sekä synergiaedut, jotka liittyvät VAINU osaston sijoittumiseen toisten HUS nuorisopsykiatristen osastojen yhteyteen. Työryhmä esittää Vainu-suunnitelmaa lähinnä kustannusneutraalina esityksenä. Pieni taloudellinen rationointihyöty uuteen toimintaan (VAINU-osasto ja nuorisopsykiatrian avohoidon vahvistaminen) vaadittavien vakanssien perustamisen jälkeen on /vuosi. Kuusipaikkainen vaikeahoitoisten nuorten ja lasten VAINU osasto perustetaan Kellokosken sairaalaan Ohkolan kiinteistöön saneerauksen jälkeen VAINU-suunnitelma sisältää myös nuorisopsykiatrian avohoidon kehittämisen. Tehostuva avohoito mahdollistaa HUS - alueella nuorisopsykiatristen laitospaikkojen vähentämisen yhteensä 8 sairaansijalla. Vainu-osaston alkuperäisessä suunnitelmassa olevan Hyvinkään sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian kahden osaston (osastot 14 ja 16) yhdistäminen ja profilointi onnistuttiin aikaistamaan jo tämän projektin aikana ja toteutettiin alkaen. Samalla siirrettiin resursseja HySHA:n avohoitoon sekä 5 vakanssia jäi säästöön odottamaan VAINU-osaston avaamista HYKS nuorisopsykiatrian avohoitoon perustetaan 5 vakanssia (2 sairaanhoitajaa, erikoislääkäri, osastonylilääkäri, neuropsykologi) VAINU-suunnitelmaan liittyneenä. VAINU-suunnitelma on esitetty liitteessä YHTEENVETO JA JATKOSUUNNITTELUA Projektin tavoitteena oli toteuttaa Psykiatrian toimintasuunnitelman linjaukset, jossa ensivaiheen konkreettisten toimenpiteiden osalta onnistuttiin. Muutokset toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kuntien ja organisaatioiden henkilöstön kanssa. Projektissa on huomioitu uuden terveydenhuoltolain (voimaan ), Mieli-suunnitelman ja uuden HUS strategian linjaukset. Psykiatrian toimintasuunnitelma ja sen toimeenpanoprojekti painottivat avohoitovetoisen palvelujärjestelmän kehittämistä, mikä jatkuu kaikilla sairaanhoitoalueilla. Tämän lisäksi sairaalaosastojen profiili terävöityy, vaikeutuu ja vaatii omaa intensiivistä toiminnallista kehittämistä, mm. pakon käytön vähentämistä (Mieli-suunnitelman tavoitteena 40% vähentäminen nykyisestä). Asiakkaan aseman vahvistaminen palvelujärjestelmässä, mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisyn painottaminen, lasten ja perheiden huomioiminen, palveluketjujen rakentaminen kuntien kanssa ovat keskeisiä haasteita myös jatkossa. Psykiatrian strategisten linjausten toteuttaminen jatkossa tapahtuu normaalina esimiestyönä talousarvion raameissa ja aikataulussa.

27 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 22 sairaanhoitopiiri Projektissa on purettu psykiatrian laitospainotteisuutta, sairaansijoja on vähennetty ja voimavaroja siirretty avohoitoon. Muutoksen mahdollistamiseksi avohoidon toimintamalleja on laajennettu ja monipuolistettu tavanomaisesta vastaanottotyöstä konsultoivaan ja liikkuvaan suuntaan, kehitetty innovatiivisia avohoidon ja eri laitosorganisaation välimaastoon sijoittuvia toimintayksikköjä (kuten tehostetun kotihoidon työryhmät). Potilasryhmäkohtaiset rakenteet ja toimintamallit sekä monipuolistunut palveluvalikoima ovat mahdollistaneet potilaiden yksilöllisten tarpeiden entistä paremman huomioimisen. Psykiatrisen sairaalahoidon hoitojaksot ovat lyhentyneet. Samalla kuitenkin laitosmuotoinen pitkäaikainen palveluiden käyttö asumispalveluissa on lisääntynyt. Jatkossa onkin huomioitava, että suuri määrä psykiatrisia kuntoutujia on siirtynyt/siirtyy enenevästi asumispalveluihin ja he tarvitsevat erikoissairaanhoidollisen psykiatrisen avohoidon tukea joustavasti. Talousnäkökulmasta tarkasteltuna on huomioitava, että uusi avohoitopainotteinen toimintamalli ei aina heti tuo säästöä kunnille - toiminnan juurtuminen ja parhaiden yhteistyömuotojen rakentaminen vaativat aikaa. Tärkeää onkin muistaa, ettei säästöpaineissa ensimmäisenä leikata uusimuotoista psykiatrian avohoidon toimintaa. On vältettävä toistamasta 1990-luvun virheitä, jolloin psykiatrisia sairaansijoja vähennettiin merkittävästi, mutta avohoidon voimavarojen lisäämiseen ei panostettu. Sairaalapainotteinen hoitomalli on tuottanut tuloja sairaanhoitoalueelle, joista ei ole helppo luopua talouden yhä kiristyessä. Kokonaistaloudellisesti tämä kehitys oli kuitenkin haitallista. Avohoitopainotteisella mallilla saatetaan, kuntien myönteisestä kulukehityksestä huolimatta, tuottaa sairaanhoitopiireille alkuvaiheessa jopa tappiota. Tämä johtuu usein psykiatrian avohoidon tuotteistuksen ja hinnoittelun jälkeenjääneisyydestä, mikä vaatiikin näiden perustavanlaatuista uudistamista. Tämä on HUS psykiatriassa aloitettu yhteistyössä muiden sairaanhoitopiirien, THL:n ja HUS-tietotekniikan kanssa. Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida projektin rationointihyötyjä kokonaisuutena ja eri sairaanhoitoalueiden näkökulmasta. Raportissa on esitetty alustavia lukuja, mutta on huomioitava, että suurin osa uusista toiminnoista käynnistyi vasta alkaen. Psykiatrian muutosprosessin laajuus on ollut poikkeuksellinen HUS:ssa. Se on ollut vaativa erityisesti Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle ja sen psykiatrian tulosyksikölle. Tammiharjun sairaalan 83 sairaansijan supistamisen myötä vähennetään yhteensä 79 vakanssia psykiatrian tulosyksiköstä ja 15 vakanssia liikelaitostoiminnasta. Projekti kokonaisuutena ja henkilöstön sijoittumiset ovat menneet odotettua paremmin. Yhteistoiminta on sujunut hyvin. Projektissa on tehty selkeitä linjauksia ja luotu käytäntöjä, joita voidaan jatkossa vastaavissa muutoksissa hyödyntää. Pulmakohtia projektissa oli melko vähän siitä huolimatta, että potilas- ja henkilöstösiirtoja toteutettiin nopealla aikataululla. Tämän mahdollisti koko henkilöstön joustava, aktiivinen ja luova panos muutosprosessiin. Koska muutoksia tehtiin yli organisaatioiden hallinnollisten rajojen, on se asettanut haasteita päätöksenteossa, esim. koskien vakanssisiirtoja Lusa:sta muualle HUS:iin. Muualle HUS:iin on lisätty 34 vakanssia, joiden varassa aloitettiin uusia toimintoja. Monia yksikköjä on profiloitu uudelleen. Tämä asettaa koulutuksellisia haasteita työntekijöille ja luo paineita esimiestyölle. HUS psykiatriaa uudistettaessa tarvitaan vertailukelpoista tietoa mielenterveyspalveluista ja niiden järjestämisestä, rahoitusmalleista, henkilöstömitoituksesta, hoitokäytännöistä/-ketjuista; tarvitaan kansallista ja kansainvälistä benchmarking-toimintaa. Psykiatrian projektin suunnittelutyössä törmättiin usein realiteettiin, ettei ole olemassa tutkittua tietoa siitä, miten uusia avohoidon toimintoja tulisi järjestää ja resursoida (ns. best case malli). THL ja HUS ovatkin käynnistäneet REFINEMENT-hankkeen, jossa tutkitaan mielenterveyspalvelujen rahoitusmallien vaikutusta palvelujen laatuun. Hankkeessa kartoitetaan mielenterveys- ja päihdepalvelut, resurssit ja rahoitusmallit sekä potilaiden hoito- ja kuntoutuspolut. HUS psykiatrian näkökulmasta hanke on

28 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 23 sairaanhoitopiiri luonnollinen jatko psykiatrian projektille sekä HUS strategian (kohta 8.13) ja psykiatrian toimintasuunnitelman linjauksille. REFINEMENT-hanke on esitelty liitteessä 13. Projektijohtajan loppusanat Esitän lämpimät kiitokseni niille henkilöille ja asiantuntija-/yhteistyöryhmille, joiden kanssa olen voinut tehdä hedelmällistä ja mielenkiintoista yhteistyötä projektin aikana. Tämä on ollut minulle antoisa vuoden opintomatka koko laajaan HUS psykiatrian kenttään ja sen haasteisiin. Projektin aikana sain vahvasti kokea, että psykiatrian ja mielenterveystyön tulevaisuus on paljolti sitä, minkälaiseksi haluamme sen yhdessä rakentaa - potilaidemme ja väestömme parhaaksi. Tulevaisuus ei ole vain sitä, mitä huominen tuo tullessaan. Tulevaisuus voi olla paljolti myös sitä, minkälaiseksi haluamme sen rakentaa. Myönteiset mielikuvat tulevaisuudesta suuntaavat voimakkaasti omaa toimintaamme. Jokaisella ihmisellä on oikeus ja mahdollisuus omaan unelmaan. Kuitenkin vain yhteiset unelmat rakentavat tulevaisuutta tavalla, joka jää historiaan. (Professori Jouko Lönnqvist mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuudesta, 2011) Raija Kontio Juhannusjuhlaan valmistautuminen Tammiharjun sairaalassa 2011 Kuva: Therese Björklöf

29 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 24 sairaanhoitopiiri LÄHTEET Ailasmaa R Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilastoraportti 23/2009. Becker T. & Kilian R Psychiatric services for people with severe mental illness across Western Europe: what can be generalized from current knowledge about differences in provision, costs and outcomes of mental health care? Acta Psychiatrica Scandinavia 429, Burns T The rise and fall of assertive community treatment? International Review of Psychiatry 22(2), Harjajärvi M., Pirkola S. & Wahlbeck K Aikuisten mielenterveyspalvelut muutoksessa. Stakes. Suomen Kuntaliitto. ACTA Nro 187. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen psykiatrisen terveydenhuollon järjestäminen. Selvitysmiehen raportti 2005, Seppo Tuomola. HUS Psykiatria , selvitysmiehen raportti , Juhani Aer, Helipress Oy. HUS Psykiatrian toimintasuunnitelma , Grigori Joffe, hyväksytty HUS Hallituksessa HUS Strategia vuosille , hyväksytty HUS valtuustossa Joffe G., Kontio R. & Wahlbeck K HUS-REFINEMENT: Research on financing systems effects on the quality of mental health care. Hospital District of Helsinki and Uusimaa. Research plan Mielenterveyspalveluja ohjaavan lainsäädännön toimivuus. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 194/2009. ISBN (PDF). Moring J., Martins A., Partanen A., Bergman V., Nordling E. & Nevalainen V. (toim.), Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Toimeenpanosta käytäntöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 6/2011, Juvenes Print, Tampere. OECD Mental Health in OECD Countries. The OECD Policy Brief. Partanen A., Moring J., Nording E. & Bergman V. (toim.). Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Suunnitelmasta toimeenpanoon vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 16/2010, Yliopistopaino, Helsinki. Pirkola S., Sund R., Sailas E. & Wahlbeck K Community mental-health services and suicide rates in Finland: a nationwide small-area analysis. Lancet, Jan 10:373(9658), Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Finlex), Wahlbeck K Performance of Finnish mental health services: registered-based comparative pathway analyses of quality of care, effectiveness, cost-effectiveness and outcomes (MERTTU 2). National Institute for Health and Welfare (THL), Department of Mental Health and Substance Abuse Services. Research plan Wahlbeck K. & Pirkola S Onko jo aika sulkea psykiatriset sairaalat? Kirjassa: Ashorn U. & Lehto J. (toim.). Tutkijapuheenvuoroja terveydenhuollosta. Helsinki, Stakes.

30 Helsingin ja Uudenmaan Raportti 25 sairaanhoitopiiri LIITTEET Liite 1: HUS alueen psykiatrian sairaansijat Liite 2: Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelman visio, tavoitteet ja toimijat Liite 3: Psykiatristen potilaiden lähettäminen asumispalveluun, Espoon malli Liite 4: Kellokosken sairaalan hoitopäivät alueittain ja kunnittain / kuukausittain v Liite 5: Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikön vakanssitietoja Liite 6: Hoitohenkilöstö Tammiharjun sairaalassa ja avohoidossa alkaen Liite 7: Psykiatrian tulosyksikön henkilöstön siirtymiset LuSa:n ulkopuolelle Liite 8: Vakanssisiirrot Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelta muille sairaanhoitoalueille Liite 9: Psykiatrian tarvekartoitus Hanko, Inkoo, Raasepori Liite 10: HUS Valtuuston pöytäkirja , vuoden 2011 talousarvion muuttaminen Liite 11: HUS Psykiatrian laskutus HYKS-kunnille vuosina Liite 12: Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten psykiatrinen hoito HUS-alueella, VAINU-suunnitelma Liite 13: Tiedote REFINEMENT-hankkeesta

31 Liite 1 HUS alueen psykiatriset sairaansijat HUS alueen psykiatriset sairaansijat 2011 Aikuispsykiatria HYKS Hki HYKS Jorvi HYKS Peijas Hyvinkää LuSa Lohja Porvoo Hgin kaup HUS yht Yhteensä Os4 syöm 12 Os P1 ak a 12 Os P1 ak 20 Os8 ak 18 ak os 15 Os 1 ak s 15 Os 22 kunt 20 Os6 päihd 16 Os P2 ak a 15 Os P2 ak 20 Os9 ak 18 kunt os 15 Os 2 kunt s 19 Os 23 ak 20 Os7 oik 16 Os P3 ak s 15 Os P3 10 Os12 ak 19 Os 4 15 Os8 ruot 12 Os P4 ak s 15 Os1 kunt 16 Os9 ak a 18 Os2kunt 12 Os5 kunt 16 Os3 kunt 21 Os4 kunt 16 Os24 kunt 20 Os10 oik 18 Os20 oik 18 Os30 oik 17 Kalliom oik 4 (2 huom Yhteensä Vanhuspsykiatria HYKS Hki HYKS Jorvi HYKS Peijas Hyvinkää LUAS Lohja Porvoo Hgin kaup HUS yht Yhteensä Os2 18 J vanh 12 Os P4 20 Os 21 neur.psyk.17 0 Os3 vanh 15 0 Os3 18 Os Yhteensä Nuorisopsykiatria HYKS Hki HYKS Jorvi HYKS Peijas Hyvinkää LUAS Lohja Porvoo Hgin kaup HUS yht Yhteensä Os U2 8 Os PN1 8 Os P7 8 Os os Os U1 7 Os PN2 8 Os 18 9 Kunttari 5 Miilu 4 Os Os B1 10 Os B2 8 Kipinä 8 Os B3 8 Yhteensä Lastenpsykiatria HYKS Hki(1 HYKS Jorvi HYKS Peijas Hyvinkää LUAS Lohja Porvoo Hgin kaup HUS yht Yhteensä L16 ak 6 J1 10 P os L 17 6 L 19 neur psyk 4 A 20 6 A 31 6 A 23 2 Yhteensä Kaikki Kaikki ilman lastenpsyk (+hus:ssa 175) 749 (1 HYKS Lastenpsykiatria 50 ss + 5 päiväpaikkaa, sisältää Jorvi Peijas (2 Helsinki 308 sisältää aikuis- ja vanhuspsykiatrian tyj Grigori Joffe / tiedottaja Jukka Peltola

32 Liite 2 Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelman visio 2015, tavoitteet ja toimijat

33 Liite 3 2 (1) PSYKIATRISTEN POTILAIDEN LÄHETTÄMINEN ASUMISPALVELUUN, ESPOON MALLI Espoon kaupunki hankkii ympärivuorokautisia psykiatrisia asumispalveluja silloin, kun asiakkaan erikoissairaanhoidon tarve on päättynyt, mutta asiakas on edelleen hoidon ja huolenpidon tarpeessa, eikä selviydy omassa kodissaan avopalveluiden turvin. Espoon kaupunki ostaa psykiatrisille potilaille asumispalveluja usealta eri palveluntuottajalta. Asumisyksikössä asuminen ja palvelut tukevat omatoimisuutta ja takaavat riittävän kuntoutumisen ja huolenpidon. Asumisyksikössä asuva on samojen julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä kuin kotona asuva. Asukkaan kotipaikkana säilyy Espoo. Espoon kaupunki ohjaa potilaan avun ja tuen tarpeen perusteella psykiatriseen asumispalveluyksikköön. Tätä varten tarvitaan lääkärin kirjoittama lähete, jossa on arvioitu potilaan tuen ja hoidon tarve. Lähetteet käsitellään Mielenterveys- ja Päihdepalvelujen yksikössä ja lähettävään tahoon otetaan yhteyttä heti, kun sopiva paikka on löytynyt. TUETTU ASUMINEN Valituksi tulleet palveluntuottajat: Aspa Palvelut Oy, Palvelukoti Tikankolo Oy, Pihlajakoti Oy, Palvelukoti Länsituuli Oy Tarve - kuntoutuja tarvitsee tukea ja ohjausta kyetäkseen asumaan itsenäisesti tukiasunnossa Asuminen - kuntoutuja asuu palveluntuottajan järjestämässä tukiasunnossa, josta siirrytään itsenäisempään asumiseen sitten, kun kuntoutuminen on edennyt niin, että itsenäisempi asuminen on mahdollista - tukiasuntoasuminen on luonteeltaan tilapäistä - tukiasunnossa asuvan kuntoutujan kuntoutussuunnitelman yhtenä osana on sopivan asunnon hankinta, joka toteutetaan lähtökohtaisesti yhteistyössä kunnan asuntotoimen kanssa Palvelut - tukiasunnossa asumiseen liittyy intensiivinen kuntoutus, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa toimimaan normaalielämässä mahdollisimman itsenäisesti sekä luoda yhteys tulevan asuinalueen paikallisiin palveluihin. - kuntoutujaa tuetaan harjoittelemaan päivittäisiä toimintoja, käyttämään kodin ulkopuolisia palveluja sekä löytämään mahdollisuuksia virikkeelliseen vapaa-ajan toimintaan - häntä ohjataan mahdollisuuksien mukaan siirtymään työelämään tai opiskelemaan - tavoitteena on liittää turvattuun asumiseen toimiva palveluverkosto Henkilöstö - sosiaaliohjaaja, sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja tai mielenterveys- ja päihdetyöhön erikoistunut lähihoitaja

34 Liite 3 3 (1) PALVELUASUMINEN Valituksi tulleet palveluntuottajat: Palvelukoti Tikankolo Oy, Palvelukoti Länsituuli Oy, Kirkkonummen Palvelukoti Solvik Oy, Pihlajakoti Oy Tarve - kuntoutuja tarvitsee intensiivistä ja pitkäjänteistä kuntoutusta mielenterveysongelmansa vuoksi sekä omatoimisuuden ja asumisen tiivistä harjoittelua Asuminen - yhteisöllistä asumista ryhmäasunnossa tai kuntoutusmetodeista riippuen myös tavallista palveluasumista itsenäisessä asunnossa - henkilöstöä on paikalla päivisin - puhelinpäivystys toimii ympärivuorokautisesti Palvelut - toiminnan painopisteenä on monipuolinen kuntoutus ja asiakkaan toimintakyvyn ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen - kuntoutujalla on mahdollisuus osallistua päivätoimintaan - kuntoutujaa ohjataan harjoittelemaan sairauden kanssa selviytymistä ja hankkimaan tarvittavia toimintavalmiuksia - harjoittelu kohdistuu itsenäistä asumista tukeviin taitoihin, kuten ruoanlaittoon, siivoukseen ja pyykinpesuun - kuntoutujaa ohjataan tekemään itsenäisesti päätöksiä, hoitamaan raha-asioitaan ja muita asioitaan sekä muutoinkin asioimaan asumispalveluyksikön ulkopuolella Henkilöstö - vastaavalla työntekijällä on väh. AMK- tai opistotasoinen sosiaali- tai terveysalan koulutus - muulla henkilöstöllä on lähihoitaja- tai mielenterveyshoitajatutkinto - henkilöstömitoitus on 0,3 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Valituksi tulleet palveluntuottajat: Esperi Care Oy, Espoon diakoniasäätiö Tarve: - vaikeasti toimintarajoitteinen kuntoutuja tarvitsee jatkuvasti hoivaa ja huolenpitoa sekä ympärivuorokautista tukea. Asuminen: - yhteisöllistä asumista ryhmäasunnossa - henkilöstöä paikalla ympärivuorokauden Palvelut: - kuntoutujaa avustetaan hänen päivittäisissä toiminnoissaan, kuten henkilökohtaisessa hygieniasta huolehtimisessa, ruokailun järjestämisessä, siivouksessa ja pyykinpesussa sekä lääkärin ohjeiden mukaisessa lääkehoidossa. - kuntoutujaa ohjataan harjoittelemaan itsenäistä päätöksentekoa, raha-asioidensa ja muiden asioidensa hoitoa, mielekästä vapaa-ajan viettoa sekä ihmissuhteiden hoitamista - kuntoutujaa tuetaan vastuulliseen ja toisia huomioivaan elämiseen lähiyhteisössä ja laajemmin yhteiskunnassa - lääkäripalvelut ja terveydenhoitopalvelut järjestetään tarvittaessa - varmistetaan asiakkaalle kuuluvien etuuksien saanti Henkilöstö - vastaavalla työntekijällä on väh. AMK- tai opistotasoinen sosiaali- tai terveysalan koulutus - muulla henkilöstöllä on vähintään lähihoitaja- tai mielenterveyshoitajatutkinto - henkilöstöstä 1/3 on korkeakoulu- tai opistotasoisen ja 2/3 toisen asteen koulutuksen suorittaneita - henkilöstöä on kuntoutujien tarpeen mukaan vähintään 0,4-0,8 työntekijää kuntoutujaa kohti

35 Liite 4 Kellokosken sairaalan hoitopäivät alueittain ja kunnittain / kuukausittain v Kellokosken sairaalan hoitopäivät alueittain/kuukausittain v tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu HySHA Muu HUS Piirin ulkopuoliset kunnat Yhteensä keskiar vo Kellokosken sairaalan hoitopäivät kunnittain/kuukausittain v tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu keskiarvo Omat kunnat yht Kerava Vantaa Helsinki Espoo Muut* toimistosihteeri Seija Lahti

36 Liite 5 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikön vakanssitietoja Raija Kontio/SL AMMATTINIMIKE vakanssit 1/2011 1/2011 psyk.käyt. suunnitelma 2014 henkilömäärä eläke LÄÄKÄRIT ylilääkäri 5 4,5 5 4,5 0 ap.ylilääkäri 2 2 1,5 2 0 erikoislääkäri os.lääkäri erikoistuva lääkäri YHTEENSÄ 14 13,5 12 9,5 0 ERITYISTYÖNTEKIJÄT psykologi neuropsykologi sosiaalityöntek YHTEENSÄ HOITOHENKILÖSTÖ os.ryhm.pääll os.hoitaja apulaisos.hoit sairaanhoitaja mielenterv.hoit. 1) ) 9 perushoitaja lääkintävahtim YHTEENSÄ SIHTEERIT os.siht+toimhoit YHTEENSÄ TOIM.KUNTOUTUS toimintaterap. 4, askarteluohjaaja ,65 2 liikuntaterapeutti kampaaja kanttiinityönt YHTEENSÄ 18, ,65 4 SOMATIIKAN VAKANSSIT fysioterapeutti kuntohoitaja YHTEENSÄ YHTEENSÄ 210,5 175, , ) alkaen 7 mielenterveyshoitajaa sijoitettiin pitkäaikaisiin sijaisuuksiin oman toimensa kanssa. Vastaava vähennys tehtiin sijaisissa / sijaismäärärahoissa. 2) 9 mielenterveyshoitajaa eläköityy vuosina ) asiantuntijatehtävissä ajalla toimii projektikoordinaattori/osastonhoitaja Vakanssit 1/2011: 210,5 vakanssia, psykiatrialle suunnattu 202 vakanssia, joista psykiatrian käytössä tammikuussa 2011 oli 175,5 ja 26,5 vakanssia säästössä.

37 Liite 6 Hoitohenkilöstö Tammiharjun sairaalassa ja avohoidossa alkaen Akuuttipsykiatria (15 ss) Osasto siltatyöryhmä = akuuttipoliklinikka Ajanvarauspoliklinikka Kuntoutuspsykiatria (15 ss) Osasto Kuntoutuspoliklinikka Vanhuspsykiatria vanhuspsykiatrian poliklinikka Nuorisopsykiatria (9 ss) Osasto Päivystyspoliklinikka Ajanvarauspoliklinikka + 1 projektikoordinaattori/oh (2v) Lastenpsykiatria (6 ss) 1 oh + 1 aoh + 17 h = 19 hoitajaa (15 sh + 4 mth) 3 sairaanhoitajaa 2 sairaanhoitajaa 1 oh + 1 aoh + 15 h = 17 hoitajaa (12 sh + 5 mth) 3 hoitajaa (2 sh + 1 mth) 3 sairaanhoitajaa 1 oh + 1 aoh + 14 h = 16 hoitajaa (12 sh + 4 mth) 2 hoitajaa (1 sh + 1 mth) 2 sairaanhoitajaa yht. 17 vakanssia tyj Henno Ligi, orp Johanna Onnismaa, projektijohtaja Raija Kontio / SL

38 Liite 7 Psykiatrian tulosyksikön henkilöstön siirtymiset LuSa:n ulkopuolelle Henkilömäärä Siirtynyt Osastonhoitajat 1 Folkhälsan 1 Kirkkonummi Sairaanhoitajat 1 HUS, Porvoon sairaanhoitoalue 4 Raasepori 2 Folkhälsan 1 Hanko 1 Kirkkonummen seurakunta 2 Eläke 1 Ahvenanmaa 1 Yhdistys 2 Yksityissektori Mielenterveyshoitajat 1 HUS, Lohjan sairaanhoitoalue 13 Raasepori 4 Eläke 2 Kårkulla (3. sektori) 1 Norja 1 Folkhälsan 1 Ei tietoa Perushoitaja 1 Raasepori Lääkintävahtimestari 1 Eläke Askartelunohjaajat 3 Eläke 1 Kårkulla (3. sektori) 1 HUS, Lohjan sairaanhoitoalue Liikuntaterapeutti 1 Folkhälsan Lääkäri 1 HUS, HYKS sairaanhoitoalue Toimintaterapeutti 1 HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue Sihteerit 1 Yhdistys 1 HUS lastenpsyk. ruotsinkielinen poliklinikka Psykologi 1 HUS, HYKS sairaanhoitoalue YHTEENSÄ 53 osastoryhmän päällikkö Johanna Onnismaa / projektijohtaja Raija Kontio

39 Liite /Raija Kontio & Seija Lahti VAKANSSISIIRROT LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELTA MUILLE SAIRAANHOITOALUEILLE alkaen kustannuspaikalle vastuuyksikkö tehtävänimike vakanssit otettu käyttöön Hyks-psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä, osastoryhmä 2, osastoryhmän 2 yhteiset 8 sairaanhoitajaa, 1 erikoislääkäri 4 sh , 3 sh , 1 sh , 1 erikoislääkäri Hyks-psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä, osastoryhmä 2, 2 sairaanhoitajaa akuuttipsykiatrian osasto P1, Jorvi Hyks-psykiatria, nuorisopsykiatrian klinikka, Peijas, NPSY Peijaksen klinikka 1 sosiaalityöntekijä, 1 erikoislääkäri 1 sos.tt , 1 erikoislääkäri Hyks-psykiatria, nuorisopsykiatrian klinikkaryhmä, osastoryhmä 4, NPSY akuuttipkl ja kons. työryhmä,peijas 1 sairaanhoitaja Avoin vakanssimuutos 4 sairaanhoitaja-sissi-vakanssista normaaliksi sairaanhoitajavakanssiksi. Sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharannan päätös , 43 vakanssimuutos 2 erikoistuva lääkärivakanssia erikoislääkärin vakansseiksi. Hyks-lautakunta , alkaen kustannuspaikalle vastuuyksikkö tehtävänimike vakanssi otettu käyttöön HYSA Psykiatrian tulosyksikkö, Psykoosien osastoryhmä, 2 sairaanhoitajaa 1 sh , 1 sh Psykiatrian kotityöryhmä Psykiatrian tulosyksikkö, Psykoosien osastoryhmä, 1 sairaanhoitaja 1 sh osasto HYKS, Itäinen kuntoutuspkl, Tikkurila *2 sairaanhoitajaa 2 sh HYKS, Itäinen mielialahäiriöpkl, Tikkurila *1 sairaanhoitaja 1 sh HYKS, Akuuttipsykiatrian pkl, Peijas *2 sairaanhoitajaa 1 sh , 1 sh *lakkautettu 5 mielenterveyshoitajan vakanssia ja perustettu 5 sairaanhoitajan vakanssia, konsernin toimitusjohtaja Aki Lindén alkaen kustannuspaikalle vastuuyksikkö tehtävänimike vakanssi otettu käyttöön HYSA Psykiatrian tulosyksikkö, Psykoosien osastoryhmä, Toiminnallinen kuntoutus 1) toimintaterapeutti 1 toimintaterapeutti HYSA Psykiatrian tulosyksikkö, Psykoosien osastoryhmä, 2) kuntoutusohjaaja 1 kunt.ohjaaja Toiminnallinen kuntoutus Psykiatrian tulosyksikkö, Psykoosien osastoryhmä, 3) ohjaaja 1 ohjaaja Toiminnallinen kuntoutus Psykiatrian tulosyksikkö, Psykoosien osastoryhmä, 4) sairaanhoitaja 1 sh osasto HYKS Psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä, Leppävaaran pkl sairaanhoitaja 1 sh avoin työryhmä HYKS Psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä, 4) sairaanhoitaja 1 sh avoin Espoonkeskuksen pkl, työryhmä HYKS Psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä, 4) sairaanhoitaja 1 sh avoin Espoonkeskuksen pkl, työryhmä HYKS Psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä, 4) 2 sairaanhoitajaa 1 sh avoin, 1 sh Espoonkeskuksen pkl, työryhmä HYKS Psykiatria, Jorvin klinikkaryhmä, Avohoidon 5) 2 osastonlääkäriä Avoimet klinikka HYKS Psykiatria, Peijaksen klinikkaryhmä, 5) osastonlääkäri Avoin Psykoosiklinikka 1) askartelunohjaajan vakanssi muutettu toimintaterapeutin vakanssiksi, konsernin toimitusjohtaja Aki Lindén ) askartelunohjaajan vakanssi muutettu kuntoutusohjaajan vakanssiksi, konsernin toimitusjohtaja Aki Lindén ) askartelunohjaajan vakanssi muutettu ohjaajan vakanssiksi, konsernin toimitusjohtaja Aki Lindén ) 6 mielenterveyshoitajan vakanssia muutettu sairaanhoitajan vakanssiksi, konsernin toimitusjohtaja Aki Lindén ) perustettu kolme uutta osastonlääkärin virkaa, HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta

40 Liite 9 PSYKIATRIAN TARVEKARTOITUS HANKO Vaihtoehtoinen avohoitokustannus 215 Asukasmäärä Lask. vuodeosastopaikkaa 6 Lask. hpv/v Vaihtoehtoinen 24/7 kustannus Laskennallinen yhteensä Keskimääräinen lask. hinta Lask. vuotuinen kokonaiskustannus hpv ( ) Säästöpotenttiaali/vuosi TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET (LUS) teur teur teur teur Hoitopäivät Käynnit Oikeuspsykiatria (muualta) Yhteensä TOTEUTUNEET KPL-MÄÄRÄT kpl kpl kpl kpl Hoitopäivät Käynnit Oikeuspsykiatria (muualta) Potilaspaikkoja keskimäärin osastoilla 14,0 11,9 10,0 10,9 PSYKIATRIAN TARVEKARTOITUS INKOO Vaihtoehtoinen avohoitokustannus 215 Asukasmäärä Lask. vuodeosastopaikkaa 3 Lask. hpv/v Vaihtoehtoinen 24/7 kustannus Laskennallinen yhteensä Keskimääräinen lask. hinta Lask. vuotuinen kokonaiskustannus hpv ( ) Säästöpotenttiaali/vuosi TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET (LUS) teur teur teur teur Hoitopäivät Käynnit Oikeuspsykiatria (muualta) Yhteensä TOTEUTUNEET KPL-MÄÄRÄT kpl kpl kpl kpl Hoitopäivät Käynnit Oikeuspsykiatria (muualta) Potilaspaikkoja keskimäärin osastoilla 4,6 4,3 1,8 2,0

41 Liite 9 PSYKIATRIAN TARVEKARTOITUS Raasepori Vaihtoehtoinen avohoitokustannus Asukasmäärä Lask. vuodeosastopaikkaa Lask. hpv/v Vaihtoehtoinen 24/7 kustannus Laskennallinen yhteensä Keskimääräinen lask. hinta Lask. vuotuinen kokonaiskustannus hpv ( ) Säästöpotenttiaali/vuosi TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET (LUS) teur teur teur teur Hoitopäivät Käynnit Oikeuspsykiatria (muualta) Yhteensä TOTEUTUNEET KPL-MÄÄRÄT kpl kpl kpl kpl Hoitopäivät Käynnit Oikeuspsykiatria (muualta) Potilaspaikkoja keskimäärin osastoilla 19,6 17,6 23,6 27,4 KOKONAISKUSTANNUKSET KUNNILLE SEKÄ LASKENNALLINEN KOKONAISKUSTANNUS 2012 Tuhansissa euroissa: Laskennalliset Kokonaiskustannukset kustannukset** E2010 Hanko 2221,0 2086,0 1774,0 910,0 1288,2 485,8 531,8 Inkoo 842,0 786,0 448,0 266,0 495,4-47,4 36,6 Raasepori 4133,0 4014,0 4798,0 2644,0 3379, , ,8 Yhteensä 7196,0 6886,0 7020,0 3820,0 5162, , ,2 **Hangon ja Raaseporin osalta siirretään osan potilaista avohoitoon ja/tai tuettuun asumiseen. talouspäällikkö Niklas Grönlund HYKS Psykiatrian tulosyksikkö v. 2010

42 Liite 10

43 Liite 10

44 Liite 10

45 Liite 10

46 Liite 11 HUS PSYKIATRIAN LASKUTUS HYKS-KUNNILLE VUOSINA Luvut ovat tuhansia euroja KUNTA TammiharjuKellokoski HYKS Valtio YhteensäTammiharjuKellokoski HYKS Valtio YhteensäTammiharjuKellokoski HYKS Valtio YhteensäTammiharjuKellokoski HYKS Valtio Yhteensä Espoo Kauniainen Kirkkonummi Jorvin alue yht Vantaa Kerava Peijaksen alue yht Helsinki HYKS-kunnat yhteensä Taulukosta huomaa, että Espoon kaupungin lasku Tammiharjulta ja Kellokoskelta on ollut 6,0 M (2008), 6,2 M (2009) ja 6,1 M (2010). Syyskuun loppuun mennessä tänä vuonna laskutusta on kertynyt 3,3 M ja loppuvuoden arvio on, että koko vuoden osalta jäädään alle 4,5 M. Kun laskuun lisätään kaupungin omiin asumispalveluihin siirrettyjä varoja 0,8 M ( ) saadaan vertailukelpoinen luku n. 5,3 M. Näin ollen voidaan todeta, että Espoon kaupungin säästö tämän potilasryhmän hoidosta tulee jo tänä vuonna olemaan n. 0,8 M (6,1 M - 5,3 M ) verrattuna viime vuoteen. 2. Vantaan kaupungin osalta Kellokosken käytön väheneminen on jatkunut suunnitellusti tänä vuonna. Vertailuvuosina laskutus on ollut 6,4 M (2008), 6,3 M (2009) ja 5,3 M (2010). Syyskuun loppuun mennessä tänä vuonna laskutusta on kertynyt 3,0 M ja koko vuoden ennuste on n. 4,0 M. Tähän summaan lisätään lisäpanostus avohoitoon n. 0,5 M ja lisäpanostus 0,35 M kaupungin omiin asumispalveluihin. Kokonaiskustannus tulee päätymään n. 4,9 M. Johtopäätös on, että Vantaan kaupunki tulee saamaan muutoksista n. 0,4 M lisähyödyn jo tänä vuonna. 3. Helsingin kaupungin osalta Kellokosken käyttö tulee olemaan n. 5,2 M tänä vuonna. Tätä lukua voidaan verrata viime vuoden 5,7 M. Näin ollen kaupungille syntyy säästöä n. 0,5 M. 4. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty Lohjan ja Porvoon sairaanhoitoaluiden psykiatristen toimintojen laskutus koska summat ovat niin pienet, ettei niillä ole vaikutuksia tähän. Esimerkiksi Espoon kaupungin yhteenlaskettu kustannus näistä toiminnoista on vain tänä vuonna. Lähde 2011: HusTotal Lähde : JOTI Päivitetty , Niklas Grönlund

47 Liite 12 Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten psykiatrinen hoito Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella sekä HYKS ja Hyvinkään sairaanhoitoalueiden (HySHA) nuorisopsykiatrian uudelleenjärjestelyt Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten psykiatrinen hoito HUS-alueella VAINU - suunnitelma Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten psykiatrinen hoito Päivitys: HUS-alueella VAINU - suunnitelma Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten psykiatrinen hoito Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella Päivitys: sekä HYKS ja Hyvinkään sairaanhoitoalueiden (HySHA) nuorisopsykiatrian uudelleenjärjestelyt Työryhmä: Työryhmä: 2011 Grigori Joffe tulosyksikön johtaja, HYKS-psykiatria, työryhmän puheenjohtaja (v ) Asko Saari Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja, Mauri Marttunen professori, Helsingin yliopisto, yksikön päällikkö THL Nina Lindberg klinikkaryhmän johtaja, ylilääkäri, HYKS-psykiatria, nuorisopsykiatria Pekka Närhi ylilääkäri, HYKS-psykiatria/Peijas, nuorisopsykiatria Leena Repokari tulosyksikön ylilääkäri, johtaja, Klinikkaryhmän HYKS-psykiatria, työryhmän johtaja, HYKS puheenjohtaja Naisten (v ) ja lastentautien tulosyksikkö Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja, Kari Lappi professori, ylilääkäri, Helsingin HYKS yliopisto, Lastenpsykiatria, yksikön päällikkö THL tehostetun avohoidon ja osastohoidon klinikka klinikkaryhmän ( johtaja, alkaen) ylilääkäri, HYKS-psykiatria, nuorisopsykiatria Kirsi Kettunen ylilääkäri, vastuualuejohtaja, HYKS-psykiatria/Peijas, ylilääkäri, nuorisopsykiatria HySHA, psykiatrian tulosyksikkö, nuorisopsykiatria Marjo Kollanen ylilääkäri, osastoryhmän Klinikkaryhmän johtaja, päällikkö, HYKS Naisten ylihoitaja, lastentautien HySHA, tulosyksikkö psykiatrian tulosyksikkö, ylilääkäri, HYKS Lastenpsykiatria, tehostetun avohoidon ja osastohoidon nuorisopsykiatria klinikka ( alkaen) Risto Vataja tulosyksikön johtaja, HySHA, psykiatrian tulosyksikkö Raija Kontio nuorisopsykiatria psykiatrian projektijohtaja, HUS konsernihallinto; tulosyksikön varajohtaja HySHA, psykiatrian tulosyksikkö, työryhmän puheenjohtaja (v.2011) Seija Lahti nuorisopsykiatria toimistosihteeri, HySHA, psykiatrian tulosyksikkö, työryhmän sihteeri (v. 2011) Grigori Joffe Asko Saari Mauri Marttunen Nina Lindberg Pekka Närhi Leena Repokari Kari Lappi Kirsi Kettunen vastuualuejohtaja, ylilääkäri, HySHA, psykiatrian tulosyksikkö, Marjo Kollanen osastoryhmän päällikkö, ylihoitaja, HySHA, psykiatrian tulosyksikkö, Risto Vataja tulosyksikön johtaja, HySHA, psykiatrian tulosyksikkö Raija Kontio psykiatrian projektijohtaja, HUS konsernihallinto; tulosyksikön varajohtaja HySHA, psykiatrian tulosyksikkö, työryhmän puheenjohtaja (v.2011) Seija Lahti toimistosihteeri, HySHA, psykiatrian tulosyksikkö, työryhmän sihteeri (v. 2011)

48 Liite 12 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Taustaa Nuorisopsykiatrisen sairaalahoidon järjestäminen HUS:n sairaanhoitoalueilla Kuinka monta sairaansijaa HUS alue tarvitsee vaikeahoitoisille nuorilleen ja lapsilleen? vuotiaiden erityisvaikeahoitoisten nuorten hoitopolku VAINU-hoitoketjukuvaus lastenpsykiatrian osalta Diagnostinen arvio, vaarallisuus/vaikeahoitoisuus arviot HUS Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten (VAINU) osaston perustehtävä VAINU osaston järjestäminen Ohkolan kiinteistöön VAINU osaston henkilöstö Hyvinkään ja Hyks nuorisopsykiatrian avohoidon muutokset osana VAINU -suunnitelmaa Hoitopäivät ja hoitopäivähinta VAINU osaston perustamiseen liittyvät hyödyt... 10

49 Liite 12 1 TIIVISTELMÄ Nuorisopsykiatriassa vaikeahoitoiset nuoret ovat potilaita, joiden mielenterveyden häiriöön kuten käytöshäiriöihin, psykoottisiin häiriöihin tai rajuun päihteiden käyttöön liittyy vaikeata aggressiivisuutta tai itsetuhoisuutta. Tällaisia nuoria ei voida hoitaa tavallisilla osastoilla, vaan he vaativat erityistason hyvin resursoidun osastohoidon. Sellaista on toistaiseksi ollut saatavissa vain erityisvaikeahoitoisten nuorten yksiköissä (EVA) Kuopiossa Niuvanniemen sairaalassa ja Tampereella Pitkäniemen sairaalassa, joissa HUS alueelta on jatkuvasti hoidossa keskimäärin kuusi nuorta sekä kaksi alle 13 vuotiasta lasta. Hoito on kallista, jonotusajat pitkiä ja etäisyys pitkittää hoitoja sekä vaikeuttaa nuorten kontakteja omaisiin ja verkostoihin. Johtajaylilääkärin asettama työryhmä ehdottaa tekemänsä selvityksen pohjalta toiminnallisin ja taloudellisin perustein vaikeahoitoisten nuorten hoidon siirtämistä HUS alueelle. (Esitys käsitelty HUS Hallituksessa ). Toiminnallisina perusteluina on vaikeahoitoisten nuorten ja lasten hoito lähempänä kotiaan, lyhyemmät hoitojaksot, paikkojen väheneminen, edullisemmat hoitopäivämaksut, avohoidon vahvistuminen sekä synergiaedut, jotka liittyvät VAINU osaston sijoittumiseen toisten HUS nuorisopsykiatristen osastojen yhteyteen. Työryhmä esittää Vainu-suunnitelmaa lähinnä kustannusneutraalina esityksenä. Pieni taloudellinen rationointihyöty uuteen toimintaan (VAINU-osasto ja nuorisopsykiatrian avohoidon vahvistaminen) vaadittavien vakanssien perustamisen jälkeen on /vuosi. Kuusipaikkainen vaikeahoitoisten nuorten ja lasten VAINU osasto perustetaan Kellokosken sairaalaan Ohkolan kiinteistöön saneerauksen jälkeen VAINU-suunnitelmaan sisältää myös nuorisopsykiatrian avohoidon kehittämisen. Tehostuva avohoito mahdollistaa HUS - alueella nuorisopsykiatristen laitospaikkojen vähentämisen yhteensä 8 sairaansijalla. Vainu-osaston alkuperäisessä suunnitelmassa olevan Hyvinkään sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian kahden osaston (osastot 14 ja 16) yhdistäminen ja profilointi onnistuttiin aikaistamaan jo tämän projektin aikana ja toteutettiin alkaen. Samalla siirrettiin resursseja HySHA:n avohoitoon sekä 5 vakanssia jäi säästöön odottamaan VAINU-osaston avaamista HYKS nuorisopsykiatrian avohoitoon perustetaan 5 vakanssia (2 sairaanhoitajaa, erikoislääkäri, osastonylilääkäri, neuropsykologi) VAINU-suunnitelmaan liittyneenä. 1

50 Liite 12 2 TAUSTAA Lasten- ja nuorten mielenterveydenhäiriöitä, joihin liittyy kohonnut väkivaltaisen käyttäytymisen riski joko nuorta itseään tai muita kohtaan ovat erityisesti käytöshäiriöt, neuropsykiatriset ongelmat (ADHD, autismi), päihdehäiriöt, psykoosit ja vakava masennus. Väkivaltaisuus tai itsetuhoisuus vaatii usein interventioita yhtä aikaa terveydenhuollon, lastensuojelun, rikosoikeuden ja nuorisopsykiatrian alueella. Raja lapsuusiän suuntaan on liukuva, ja myös alle vuotiailla lapsilla saattaa olla ylläkuvatulla tavalla vaikeahoitoisia psykiatrisia oireita. Nuoruusiässä tyypillisesti alkavien seksuaalisten kohdehäiriöiden eli parafilioiden vaikein muoto on pedofilia. Pedofiliaan syyllistyneen nuoren tutkiminen ja hoito perinteisellä nuorisopsykiatrisella osastolla on erittäin haasteellista. Vakavin toiseen henkilöön kohdistuva väkivallan muoto on henkirikos tai sen yritys. Suomessa nuoruusikäiset syyllistyvät vuosittain noin 6-9 henkirikokseen. Osana rikosoikeudellista selvittelyä valtaosalle nuorista tehdään mielentilatutkimus, joka vaatii sekä nuorisopsykiatrista että oikeuspsykiatrista erityisosaamista. Nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidossa aggressiivista käyttäytymistä voidaan hillitä sekä modernin, kehittyneen psykofarmakologian että erilaisten psykososiaalisten kuntoutusmuotojen (mm. aggressiohallintaryhmät) kautta. Tämä vaatii kuitenkin erityisosaamista, jota perinteisillä nuorisopsykiatrisilla osastoilla ei ole. Sosiaalitoimen lastensuojelun tukena esim. huostaanottopäätöksissä tarvitaan toisinaan nuoren väkivaltariskin arviointia nuorisopsykiatrisella osastolla. Vaikeahoitoisten nuorten hoitamiseksi perustettiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä vuonna 2003 Tampereen Pitkäniemen sairaalaan sekä vuonna 2004 Kuopion Niuvanniemen sairaalaan erityisvaikeahoitoisten nuorten 12 paikkaiset (EVA) yksiköt, eli yhteensä 24 sairaansijaa koko Suomea varten. HUS alueen ostamilla paikoilla on em. yksiköissä jatkuvasti hoidossa keskimäärin kuusi nuorta (taulukko 1.). Taulukko 1. Nuorisopsykiatrian palveluostot Tampereen ja Kuopion EVA yksiköistä / 2011 yhteensä, Hoitopäivät Taulukko 2. Lastenpsykiatrian palveluostot Tampereen ja Kuopion EVA yksiköistä / 2011 yhteensä, Hoitopäivät Nuorisopsykiatristen palvelujen lisäksi Tampereella ja Kuopiossa on vaikeahoitoisten nuorten osastoilla ollut hoidossa keskimäärin kaksi alle 13 vuotiasta lasta. Hoidot ovat tavallisesti keskimäärin vuoden pituisia. Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten hoito HUS - alueen ulkopuolella on kallista, ja yhteensä vaikeahoitoisille nuorille ja lapsille ostettiin vuonna 2010 vaikeahoitoisten yksiköistä HUS alueen ulkopuolelta sairaalapalveluita 1,7 M :lla. Hoidot pitkittyvät etäisyyden vuoksi ja perheen sekä verkostojen mukaan ottaminen hoitoon on vaikeata. 2

51 Liite 12 Tavallisilla nuorisopsykiatrisilla osastoilla on lisäksi HUS -alueella hoidossa vaikeahoitoisia nuoria, joiden hoito selvästi kärsii tarkoitukseen paremmin soveltuvan osaston puuttumisesta. HUS- nuorisopsykiatrian sisällä on esitetty tarve oman vaikeahoitoisten nuorten osaston tarpeesta vuonna HUS- Psykiatrian selvitysmies Juhani Aer esittää raportissaan ( ) vaikeahoitoisille nuorille omaa osastoa Kellokosken sairaalan nuorisopsykiatrisen yksikön yhteyteen. Johtajaylilääkäri Juha Tuominen on päätöksellään ( 45) asettanut työryhmän (G. Joffe pj., Asko Saari, Mauri Marttunen, Nina Lindgren, Pekka Närhi, Kirsi Kettunen, Marjo Kollanen, Risto Vataja, Raija Kontio) suunnittelemaan vaikeahoitoisten nuorten psykiatrista hoitoa HUS alueella. Lisäksi mukaan kutsuttiin lastenpsykiatrian klinikkaryhmän johtaja Leena Repokari. Työryhmä suositteli yksimielisesti VAINU osaston perustamista Kellokosken sairaalaan Ohkolan kiinteistöön, jonka peruskorjauksen investointisuunnitelmassa vuosille VAINU suunnitelma on myös huomioitu. Työryhmä on käynnistänyt uudelleen työskentelynsä v Psykiatrian projektiin liittyen. HUS Hallituksessa käsiteltyä VAINU-esitystä (laadittu ) on päivitetty ja työstetty eteenpäin. Työryhmä jatkoi entisellä kokoonpanolla, lastenpsykiatrian edustajana alkaen ylilääkäri Kari Lappi. 3 NUORISOPSYKIATRISEN SAIRAALAHOIDON JÄRJESTÄMINEN HUS:N SAIRAANHOITOALUEILLA Aikaisemmin HUS Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatrian tulosyksikön nuorisopsykiatrian vastuualueella oli neljällä vuodeosastolla 35 sairaansijaa. Osastot sijaitsevat Ohkolan sairaalakiinteistössä. Vuonna 2009 osastot olivat profiloituneet niin, että yksi osastoista toimi vastaanotto-osastona, kaksi tutkimus- ja hoito-osastoina ja yksi kuntoutusosastona. Muutos tapahtui alkaen, jolloin 27 sairaansijaa, 3 osastoa (vastaanotto-osasto, tutkimusja hoito-osasto sekä kuntoutusosasto). Hyksin sairaanhoitoalueella Peijaksen klinikalla on 8 sairaansijaa yhdellä nuorisopsykiatrisella osastolla, joka sijaitsee Klondyke-kiinteistössä Keravalla. Osasto on syrjäisyytensä vuoksi haavoittuva, eikä siellä voida hoitaa vaikeahoitoisia nuoria. Tästä syystä osaston toiminta on loppumassa vuoden 2011 lopussa. Samalla on luovuttu Peijaksen lisärakennusinvestoinnista (kust.arvio 9 M ). Peijaksen nuorisopsykiatrian osastolta vapautuvat henkilöstöresurssit käytetään avohoidon tehostamiseen ja osittain myös muiden Hyks-alueen vuodeosastojen akuuttivalmiuksien parantamiseen. Päivitettyjen laskelmien perusteella Hyks-alueen muissa sairaaloissa on tarvittava määrä hoitopaikkoja Peijaksen alueen nuorisopsykiatristen potilaiden akuuttihoitoon. Kuntouttavan sairaalahoidon osalta Kellokoskelle suuntautuu tässä vaiheessa edelleen 2-3 sairaansijan tarve. Jatkossa Kellokoskelle Hyks-alueelta suuntautuva kuntouttavien osastopaikkojen tarve liittyy menossa olevaan Hyks-alueen nuorisopsykiatrian kuntoutusyksiköiden suunnitteluun. Porvoon ja Lohjan sairaanhoitoalueilla ei ole omia nuorisopsykiatrisia osastohoitopaikkoja. Osastohoitoa tarvitsevat Porvoon sairaanhoitoalueen nuoret ohjataan hoitoon ensisijaisesti Kellokosken sairaalaan, ruotsinkieliset Tammiharjun sairaalaan Lohjan sairaanhoitoalueen nuoret ohjataan ensisijaisesti Tammiharjun sairaalaan. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen nuoret hoidetaan Tammiharjun sairaalassa. Hyvinkään sairaanhoitoalueella on ollut alueen väestöpohjaan nähden runsaasti sairaalapaikkoja. Siksi Kellokosken sairaalassa on voitu hoitaa muidenkin HUS kuntien kuten Vantaan, Keravan, Lohjan ja Porvoon alueen nuoria vuositasolla noin yhden osastollisen verran. Tämän vuoksi muutos on tehty jo alkaen, jossa 2 osastoa fuusioitiin yhdeksi osastoksi. 3

52 Liite 12 4 KUINKA MONTA SAIRAANSIJAA HUS ALUE TARVITSEE VAIKEAHOITOISILLE NUORILLEEN JA LAPSILLEEN? HUS alueen vaikeahoitoisia nuoria on viime vuosina ollut keskimäärin kuusi jatkuvasti hoidossa EVA yksiköissä HUS alueen ulkopuolella. Lisäksi alle 13-vuotiaita (lastenpsykiatrisia) potilaita on ollut hoidossa kahden sairaansijan verran, jolloin tämänhetkinen tarve olisi n. 8 sairaansijaa. Nuorisoikäisten asukkaiden määrä Helsingissä on vähenemässä, mutta kehyskunnissa nousemassa. Toisaalta HUS nuorisopsykiatrian kehittyessä myös tavallisilla nuorisopsykiatrisilla tutkimus- ja hoito -osastoilla kyetään hoitamaan aikaisempaa vaikeampihoitoisia potilaita. Nuorten sijoittuminen lähemmäs kotikuntaansa mahdollistaa sairaalahoitojaksojen lyhenemisen. Potilaat siirretään tavalliselle nuorisopsykiatriselle osastolle tai muuhun jatkohoitopaikkaan heti, kun vaikeahoitoisuus päättyy. Näin ollen HUS tarvitsisi alueelleen kuusi sairaansijaa takaamaan sen, että käytännössä kaikki alueen vaikeahoitoiset nuoret sekä alle 13 vuotiaat lapset voitaisiin hoitaa omassa sairaanhoitopiirissä. VAINU osaston aloittaessa toimintansa ei HUS:n ulkopuolisiin EVA yksikköihin enää ohjata potilaita lukuun ottamatta joitakin harvinaisia tilanteita, jolloin maksusitoumuksen myöntää HUS:n sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian tai lastenpsykiatrian ylilääkäri (kliininen päätös) ja sairaanhoitoalueen tulosyksikön johtaja (hallinnollinen päätös)* vuotiaiden erityisvaikeahoitoisten nuorten hoitopolku Erityisvaikeahoitoisten nuorten Vainu-yksikkö palvelee koko HUS-aluetta. Potilaan tarve siirtyä erityisyksikön palvelujen piiriin arvioidaan potilaan oman sairaanhoitoalueen suljetulla osastolla tai jos kyseisellä sairaanhoitoalueella ei ole omia nuorisopsykiatrisia osastoja (Porvoon sairaanhoitoalue, Lohjan sairaanhoitoalue), siellä mistä kyseinen palvelu ostetaan (Porvoon sairaanhoitoalue- Kellokosken nuorisopsykiatrian osasto, Lohjan sairaanhoitoalue- Tammiharjun nuorisopsykiatrian osasto). Potilas tarvitse siirtyäkseen joko kyseisen sairaanhoitoalueen ylilääkärin tai prosessista vastaavan senioritason lääkärin puollon. Potilaan sairauskertomuksen väliarvio toimii kirjallisena lähetteenä. Yksikköön siirtymisen yhteydessä ja hoidon aikana nuoren oman sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian työntekijät, perhe sekä tarvittaessa nuoren asuinalueen sosiaalitoimen lastensuojelu tekevät aktiivista yhteistyötä potilaan ja yksikön henkilökunnan kanssa ja ovat mukana hoitosuunnitelman rakentamisessa ja sen toteutumisen seurannassa sekä jatkosuunnitelmien rakentamisessa. Potilas uloskirjoitetaan erityisyksiköstä, kun hänen vointinsa sallii hoidon normaalisti resursoidulla suljetulla osastolla. Potilas voi harjoitella asteittain siirtymistä VAINU-yksiköstä ns. tavalliselle suljetulle osastolle. Tällöin voidaan käytännössä arvioida salliiko potilaan psyykkinen vointi hoidon kyseisellä osastolla ja havaitaan, mitkä tekijät saattavat estää kyseisellä hetkellä siirtymisen. Harjoittelussa potilaan tukena on henkilökuntaa VAINU-yksiköstä. HUS:n ulkopuolisista erityisvaikeiden nuorten valtakunnallisista yksiköistä ostetaan hoitojaksoja ainoastaan erityistilanteissa*. HUS-alueen nuorisopsykiatrian ylilääkärit ja prosessista vastaavat seniorilääkärit arvioivat yhteistyötä ja prosessien toimivuutta puolivuosittain yhteisessä kokouksessa, jonka kutsuu kokoon Kellokosken sairaalan nuorisopsykiatrian ylilääkäri. 4

53 Liite VAINU-hoitoketjukuvaus lastenpsykiatrian osalta Lastenpsykiatriassa on vuosien varrella ollut satunnaista tarvetta erittäin väkivaltaisten lasten (8-12v.) erityishoitoon, jossa tarvitaan normaalia lastenpsykiatrista osastoa parempaa resursointia ja osaamista näiden ongelmien hoitamiseen. Osalla näistä lapsista on ollut hoitojaksoja Hyks:n nuorisopsykiatrian osastoilla, osa on tarvinnut maksusitoumuksen Tampereen ja Niuvanniemen EVA-osastolle. Parin viime vuoden aikana Hyks:n nuoriso-osastojen käyttö ollut satunnaista ja liittynyt usein akuuttitilanteisiin. Tampereella ja Kuopiossa on ollut hoidossa 1-2 lasta samanaikaisesti. EVA-hoidot ovat olleet pitkiä. Suurin osa näistä lapsista on ohjattu sinne omilta osastoilta, osa lastenkodeista Hyks lastenpsykiatrian akuuttiosaston kautta. Lastenpsykiatriassa vaikeahoitoisia lapsia on toistaiseksi ollut sen verran vähän, että jonkin yksikön varustaminen leposidevälinein ja henkilökuntaresurssin kasvattaminen on katsottu niin kalliiksi, että on selvitty maksusitoumuksin halvemmalla. HUS:n VAINU-osaston tarve arvioidaan omalla osastolla, lähinnä akuuttiosasto L16:lla. Joskus erittäin vaikeissa tapauksissa lapsi saattaa joutua akuutisti nuorison akuuttiosastolle, jossa havaittu se, ettei jatkohoito onnistu omilla osastoilla, vaan tarvitaan VAINU-osaston apua. VAINU-osaston mahdollistama HUS:n sisäinen tiiviimpi yhteistyö lähettävän osaston ja erityisosaston välillä vaikuttaa myös omien osastojen käytäntöihin tehostaen kykyä toimia näiden lasten kanssa. Nykytilanteessa EVA-osastojen ja Hyks:n välinen etäisyys ja löyhä yhteistyö on pidentänyt hoitoaikoja ja näiden lasten hoito sitä kautta on ulkoistettu niihin erikoistuviin osastoihin. 5 DIAGNOSTINEN ARVIO, VAARALLISUUS/VAIKEAHOITOISUUS ARVIOT lähettävä osasto pyrkii tekemään seuraavat perustutkimukset ennen lähetteen laatimista: peruslaboratoriokokeet mukaan luettuna kromosomitutkimus, aivojen MRI/ CT, alustava diagnostiikka, SAVRY (Strukturoitu nuoruusikäisen väkivaltariskin arviointimenetelmä), START (Short Term Assessment of Risk and Treatability- arvioidaan psykiatrisen potilaan lyhyen aikavälin väkivaltariskiä), BVC (osastoväkivaltariskin arviointi), selvä dokumentaatio vaikeahoitoisuudesta: eristysten määrä, kiinnipitojen määrä, itsetuhoiset teot, itsetuhoiset uhkaukset tilanteet ja päivämäärät, vähintään yksi dokumentoitu hoitokokeilu lääkkein Jos mahdollista psykologin tutkimukset. VAINU: koromosomitutkimus ja laboratoriokokeet, jos ei ole saatu lähettävällä osastolla, aivojen MRI/CT, jos ei ole saatu lähettävällä osastolla, psykologin / neuropsykologin tutkimukset, SAVRY, START, BVC, PCL-YV (nuoruusikäisten psykopaattiset piirteet), Kiddie-Sads, Euro-ADAD (päihteet), BDI-21(masennus), BAI (ahdistuneisuus), SIPS (psykoosioireet), MDQ (bipolaarioireet), ADES (dissosiaatio-oireet), tavallisimmat lääkehaittavaikutusten tutkimuslomakkeet (täytetään jokaisesta automaattisesti- ei vasta oireiden ilmaannuttua) kiinnipitojen/eristysten tilastollinen seuranta 24h/vrk (kuten EVA ja analysointi) mahdollisuus Hyks:n neuropsykiatrian pkl:n konsultaatioon, Hyks lastenpsykiatrian neuropsykiatrian osaamiskeskus (autismi, Asperger, ADHD, laaja-alaiset kehityshäiriöt) pediatrin/sisätautilääkärin ja lastenneurologin/neurologin konsultaatiot 5

54 Liite 12 Hoidon erityispiirteitä: VAINU:ssa osataan farmakologia: klotsapiini, litium, valproaatti hoitotyön ote kognitiivis-behavioraalinen ja toiminnallinen perhetyössä voidaan käyttää paloja MDFT (multidimensional family therapy)- työskentelytavasta ART (aggression replacement therapy)-ryhmät 6 HUS VAIKEAHOITOISTEN NUORTEN JA LASTEN (VAINU) OSASTON PERUSTEHTÄVÄ Tutkimus- ja hoitomenetelmät, hoitoideologia, koulutuksen suunnittelu henkilökunnalle VAINU -osaston perustehtävä on tutkia ja hoitaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vaikeahoitoisia nuoria ja lapsia. Perustehtävä painottuu tutkimukseen ja mahdollisimman intensiiviseen ja lyhytaikaiseen hoitoon vaikeahoitoisten nuorten osastolla niin, että keskimääräinen hoitoaika on 6kk. Nuoren/lapsen jakso VAINU osastolla alkaa 8 viikon tutkimusjaksolla. Tutkimusjakso on tarpeenmukainen, yksilöllinen sekä perhe- ja verkostokeskeinen. Tutkimusjaksolla käytetään nuorilla ja lapsilla tutkitusti luotettaviksi arvioituja strukturoituja haastattelu- ja arviointimenetelmiä. Lähettävässä yksikössä tehtyjen tutkimusten lisäksi tehdään jokaiselle nuorelle/lapselle mm. oirediagnostiikka haastattelu Kiddie-Sads-PL (kouluikäisten lasten ja nuorten haastattelu affektiivisista häiriöistä ja skitsofreniasta; ajankohtainen ja elämänikäinen oireilu) sekä päihteidenkäytön haastattelu EuroADAD. Neuropsykiatristen häiriöiden seulomiseen käytetään tähän tarkoitukseen soveltuvia nuorelle itselleen, vanhemmille ja hoitohenkilökunnalle tarkoitettuja kyselyjä. Kuukausittain toistettavat arvioinnit ovat START (Short Term Assessment of Risk and Treatibility, arvio lyhyen aikavälin väkivaltariskistä), BPRS (Brief Psychiatric Rating Scale), BDI (masennusoireet; nuoren oma arvio), BAI (ahdistuneisuusoireet; nuoren oma arvio), SSI (nuoren oman työntekijän tekemä itsetuhoisuuden arviointi) ja toimintakyvyn arviointi C-GAS. Biologisten tutkimusten (tarpeenmukaiset laboratoriokokeet mukaan lukien kromosomitutkimukset; MK/CT kuvaus sekä eeg tutkimus) lisäksi tehdään kullekin nuorelle psykologin sekä tarvittaessa neuropsykologin tutkimus ja konsultoidaan tarvittaessa tilanteen niin vaatiessa pediatria/sisätautilääkäriä tai lastenneurologia/neurologia. Nuoruusiän kehityksen arviointi on keskeistä: kehityksen iänmukaisuuden/epävarmuuden tai poikkeavuuden arviointi on osa nuorisopsykiatrista arviota. Tutkimusjakson perhetapaamisissa käytetään Hyvinkään sairaanhoitoalueella kehitettyä perhehaastattelulomaketta nuoren/lapsen taustatietojen keräämiseen. Tutkimusjaksoon kuuluu ensimmäinen verkostotapaaminen lastensuojelutyöntekijöiden kanssa (kasvatuksellinen tuki; harrastetoiminta; tukihenkilöt ja perheet; tarvittaessa sijaishuollon toimenpiteet). Nuori osallistuu Kalliomaan sairaalakoulun opetukseen heti voinnin salliessa (peruskoulu) koulussa tehdään koulunkäyntikyvyn arvio ja mietitään nuoren oppilaitos osastojakson jälkeen. Tutkimusjaksolla järjestetään 4 viikon kohdalla väliarviointi, johon osallistuvat nuori, vanhemmat, verkosto ja lähettävän yksikön työntekijät. Tutkimusjakson päätteeksi järjestettävä hoitoneuvottelu voidaan järjestää myös lähettävässä yksikössä. Hoitoneuvottelussa vastataan kysymyksiin: 1. MITÄ HOIDETAAN? 2. HOIDON TAVOITE? 6

55 Liite 12 Hoitojakso kestää 8 viikon tutkimusjakson jälkeen korkeintaan 4 kuukautta niin, että VAINU osaston keskimääräinen hoitoaika on 6 kuukautta. Keskeisiä hoitotyön menetelmiä ovat kognitiivinen ja toiminnallinen hoitotyön ote; ryhmämuotoiset terapiat lapsille/nuorille ART(aggression replacement therapy); sosiaalisten taitojen, toiminnalliset ja luovat ryhmät; elämyspedagogiikka) ja perhetyössä käytettävät palat MDFT (multidimensionaalinen perheterapia) menetelmästä. Hoidossa keskeisellä sijalla on lasten ja nuorten psykofarmakologian osaaminen, ja esim. klotsapiini- ja litium lääkitysten hallittu käyttö. Lääkehaittavaikutuksia seurataan VAINU osastolla strukturoidusti jokaisen lapsen/nuoren kohdalla. Koska usealla tutkimus- ja hoitojaksolla olevalla nuorella erityisenä hankaluutena on aggression hallinta, käytetään VAINU osastolla rajoitusten lainmukaisen seurannan lisäksi aggression hoidollisen hallinnan menetelmää. Tämä tarkoittaa aggressiotilanteiden kirjallista evaluointia ja tiedon hyödyntämistä koko työryhmän kanssa niin, että pyrkimyksenä on (lapsen) tai nuoren käyttäytymisen ymmärtäminen; aggressiotilanteiden jälkipuinti sekä nuoren että hoitoryhmän kanssa sekä hoitotyön kehittäminen niin, että aggression ennaltaehkäisy mahdollistuu. Hoitotyöntekijöiden ammatillisuudelle erityisen haasteen asettavat vaativan potilasaineiston lisäksi lyhyet intensiiviset hoitoajat, perhe- ja verkostokeskeisyys ja yhteistyö lähettävien tahojen kanssa. Nuorisopsykiatrisen osaston yhteisöllisyyden ja omahoitajapari/hoitoryhmätyöskentelyn ohella on pidettävä mielessä, että lapsen tai nuoren hoito jatkuu lähettävällä osastolla. Lapset ja nuoret tulee saattaen vaihtaa VAINU osastolta lähettävälle osastolle, ja nuorelle voidaan tarjota harjoittelujaksoja lähettävällä osastolla s.e VAINU osaston henkilökunta osallistuu harjoitteluun, mikä edellyttää osaston henkilökunnalta liikkuvuutta, joustavuutta ja yhteistyötaitoja. VAINU osaston hoitoideologiana on tarjota intensiivisiä ja strukturoituja tutkimus- ja hoitojaksoja turvallisessa ja hoidollisessa ympäristössä, joiden päätteeksi nuori (lapsi) voi palata lähettävään yksikköön. Kotiosaston, nuoren perheen ja verkoston kanssa tehdään aktiivisen yhteistyön lisäksi hoidollista työtä. Koulutus henkilöstölle: - kognitiivisen työotteen koulutus - strukturoitujen haastattelu- ja arviointimenetelmien koulutus - aggression hoidollisen hallinnan koulutus (teoria + harjoittelu ennen osaston aukeamista; käytäntö osaston auettua) - nuorten ryhmämuotoisten hoitojen koulutus (ART) - perhetyön koulutus (intensiivinen, dialoginen, vanhempien ohjaus; MDFT) - lapsuus/nuoruusiän käytöshäiriö, päihdehäiriö; itsetuhoisuus ja mielialahäiriöt lapsuus/nuoruusiässä; lapsuusiässä ja nuoruusiässä puhkeava skitsofrenia; neuropsykiatriset häiriöt lapsuudessa ja nuoruudessa: tutkimus ja hoito 7 VAINU OSASTON JÄRJESTÄMINEN OHKOLAN KIINTEISTÖÖN Kellokosken sairaalan Ohkolan kiinteistöön perustettava VAINU -osasto on tarkoitettu HUS- alueen vuotiaille vaikeahoitoisille nuorille. Tarvittaessa hoitoa voidaan tarjota myös poikkeuksellisen vaikeasti oireileville alle 13 -vuotiaille lastenpsykiatrisille potilaille. Osaston erityistarpeet on huomioitu Ohkolan kiinteistön peruskorjaussuunnitelmassa vuosille (vaihe I). VAINU-osasto suunnitellaan Ohkolan 2. kerrokseen (kuva 1.) Tilasuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen, rakenteiden kestävyyteen ja siihen miten tiloista kuljetaan ulkoilemaan turvallisesti ja eettiset näkökohdat huomioiden. VAINU osasto sijoittuu Ohkolan sairaalakiinteistön toiseen kerrokseen (bruttoala 683,4 m 2, hyötyala 444,7 m 2 ): Samaan kerrokseen sijoittuvat osaston tarvitsemat koulu-, toimintaterapia- ja toimistotilat. Osasto tukeutuu toiminnallisesti, synergiahyötyjen tavoittamiseksi vahvimmin yläpuolellaan olevaan nuorisopsykiatriseen osastoon. 7

56 Liite 12 Ohkolan investointihankkeen kokonaiskustannukset ovat 9,4 M, (vaihe I 6 M ja vaihe II 3.4 M ). VAINU-osaston (puolikkaan kerroksen remontointi, 6 ss) osuudeksi hankkeessa on arvioitu 1 M. Ohkolan remontointi valmistuu VAINU osaston osalta kesällä 2012, jolloin toiminta voi alkaa uusissa tiloissa Kuva 1. Kellokosken sairaalan Ohkolan kiinteistön tuleva tilanne 5.krs Psykoosit- vastuualue (osasto 1) Psykoosit- vastuualue (osasto 1) 4.krs Nuorisopsykiatrinen osasto os. 15 Toimistotilaa 3.krs Nuorisopsykiatrinen osasto os. 17 Nuorisopsykiatrinen osasto os krs VAINU -osasto Koulu, toimintaterapia, toimistotilaa 1.krs Koulu Koulu Kellari 8 VAINU OSASTON HENKILÖSTÖ Kansainvälisten suositusten sekä Tampereen ja Niuvanniemen EVA yksiköiden kokemusten perusteella intensiivinen, toiminnallinen ja turvallinen hoito edellyttää, että osasto on vahvasti resursoitu (hoitohenkilöstön suhdeluku: kolme hoitajaa yhtä sairaansijaa kohti). Osaston koko on samoista syistä rajattu kuusipaikkaiseksi. Vainu-osastolle esitetään uusina vakansseina: 8 sairaanhoitajaa, 4 mielenterveyshoitajaa, 2 lääkintävahtimestaria, 1 osastonsihteeri, 1 sosiaalityöntekijä, 1 psykologi ja 1 toimintaterapeutti (yhteensä 18 vakanssia) (taulukko 4.). Henkilöstö on verrannollinen muihin valtakunnan EVA yksikköihin, kun otetaan huomioon hoitopaikkojen lukumäärä (taulukko 5.). 1 osastonhoitajan, 1 apulaisosastonhoitajan, 2 sairaanhoitajan, 3 mielenterveyshoitajan, 1 nuorisoohjaajan ja lääkärin työpanosta vapautuu Kellokosken sairaalan nuorisopsykiatriasta ja nämä resurssit siirretään VAINU osastolle. 1 osastonlääkärivakanssi muutetaan osastonylilääkärin vakanssiksi. Uusien vakanssien kustannukset ovat /vuosi, kokonaishenkilöstökustannukset ovat /vuosi. 8

57 Liite 12 Taulukko 4. VAINU osaston henkilöstö (yhteensä 27 vakanssia) Selitys Osastonhoitaja 1 Vakanssi siirtyy Kellokoskelta Apulaisosastonhoitaja 1 Vakanssi siirtyy Kellokoskelta Sairaanhoitaja 10 2 vakanssia siirtyy Kellokoskelta, 8 perustetaan uutena Mielenterveyshoitaja 7 3 vakanssia siirtyy Kellokoskelta, 4 perustetaan uutena Nuoriso-ohjaaja 1 Siirtyy Kellokoskelta Psykologi 1 Perustettava vakanssi Toimintaterapeutti 1 Perustettava vakanssi Sosiaalityöntekijä 1 Perustettavia vakansseja Osastonylilääkäri 1 Vakanssimuutos osastonlääkäristä Lääkintävahtimestari 2 Perustettavia vakansseja Osastonsihteeri 1 Perustettavia vakansseja YHTEENSÄ 27 Taulukko 5. VAINU-osaston sekä Tampereen ja Niuvanniemen EVA-osastojen henkilökuntarakenteen vertailu Kellokoski Uutena Tampere Kuopio VAINU valmiina EVA EVA 6 ss 12 ss 12 ss 1 Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Mielenterveyshoitaja Nuoriso-ohjaaja Psykologi Toimintaterapeutti Sosiaalityöntekijä *1 Osastonylilääkäri Osastonlääkäri Lääkintävahtimestari Osastonsihteeri osastonlääkärin vakanssi muutetaan osastonylilääkärin vakanssiksi 9

58 Liite Hyvinkään ja Hyks nuorisopsykiatrian avohoidon muutokset osana VAINU - suunnitelmaa Sairaalapaikkojen vähentäminen VAINU osaston tieltä edellyttää sekä Hyvinkään sairaanhoitoalueen että Hyks nuorisopsykiatrian avohoidon oleellista vahvistamista, jotta sairaalapaikat riittäisivät. Tämä toteutetaan siirtämällä yhden osaston hoitohenkilökunnan vakanssit avohoitoon seuraavalla tavalla: 5 sairaanhoitajaa sekä yksi mielenterveyshoitaja sijoittuvat uuteen liikkuvaan kriisityöryhmään, yksi sairaanhoitaja Hyvinkään nuorisopkl:lle, yksi sairaanhoitaja JMT pkl:lle sekä yksi sairaanhoitaja JMT poliklinikan yhteydessä toimivaan päiväkuntoutusyksikköön. Tehty oh, 1aoh, 2 sairaanhoitajaa, 3 mielenterveyshoitajaa, 1 nuoriso-ohjaaja VAINUUN V vakanssia säästössä ja 3 käytössä nuorisopsykiatriassa. Kaksi sairaanhoitajaa, erikoislääkäri, osastonylilääkäri ja neuropsykologi perustetaan uusina HYKS nuorisopsykiatriaan, vakanssit käyttöön HOITOPÄIVÄT JA HOITOPÄIVÄHINTA Kellokosken sairaalan tavanomaisen nuorisopsykiatrisen osastohoidon hoitopäivähinta on 590, Tammiharjun hinta 690, HYKS, nuorisopsykiatria 625, HYKS, lastenpsykiatria 810. VAINUosaston hoitopäivähinta tulee olemaan 790 euroa. Hinnat ovat halvemmat kuin Tampereen EVA:ssa (830 ) ja Kuopion EVA:ssa (898, v %). Osasto tuottaa vuosittain noin 2000 hoitopäivää. (Liite 1). 10 VAINU OSASTON PERUSTAMISEEN LIITTYVÄT HYÖDYT Hoitoketjun hallinta on yleensä tehokkaampaa, kun hoito toteutuu omalla sairaanhoitoalueella. On odotettavissa, että läheisyys lyhentää sairaalahoitojaksoja ja nopeuttaa jatkohoidon järjestämistä. Nuorten ja lasten yhteys omaisiin ja verkostoihin helpottuu, millä voi olla suuri merkitys potilaille, mutta myös hoidon onnistumisen kannalta. EVA yksikköjen odotusajat ovat usein pitkät, eikä hoitotakuu aina toteudu vaikeahoitoisten potilaiden kohdalla. Todennäköisesti hoitotakuussa pysyminen olisi varmempaa, jos hoitopaikat järjestyisivät HUS alueelta. Kuusipaikkainen VAINU osasto perustetaan Kellokosken sairaalaan Ohkolan kiinteistöön saneerauksen jälkeen VAINU-suunnitelmaan sisältää myös nuorisopsykiatrian avohoidon kehittämisen. Tehostuva avohoito mahdollistaa HUS - alueella nuorisopsykiatristen laitospaikkojen vähentämisen yhteensä 8 sairaansijalla. Vainu-osaston alkuperäisessä suunnitelmassa olevan Hyvinkään sairaanhoitoalueen nuorisopsykiatrian kahden osaston (osastot 14 ja 16) yhdistäminen ja profilointi onnistuttiin aikaistamaan jo tämän projektin aikana ja toteutettiin alkaen. Samalla siirrettiin resursseja HySHA:n avohoitoon sekä 5 vakanssia jäi säästöön odottamaan VAINU-osaston avaamista HYKS nuorisopsykiatrian avohoitoon perustetaan 5 vakanssia (2 sairaanhoitajaa, erikoislääkäri, osastonylilääkäri, neuropsykologi) VAINU-suunnitelmaan liittyneenä. VAINU -osasto on ainutlaatuinen koulutuspaikka, joka korostaa Kellokosken sairaalan roolia koulutussairaalana ja ylläpitää alueellista tietotaitoa vaikeahoitoisten nuorten hoidossa. Sekä koulutus- että tutkimusasioissa VAINU-osasto tulee olemaan tiiviin yliopistollisen yhteistyön kohde. 10

59 Liite 12 Kirjallisuus: Ebeling ym.: Nuorten käytöshäiriöiden arviointi ja hoito. Duodecim 2004; 120: Kaltiala-Heino ym.. Nuorten mielenterveyden häiriöt ja väkivaltainen käyttäytyminen. Suomen Lääkärilehti 2008; 49: Kaltiala-Heino ym.: Nuorten väkivaltaisuuden riskin arviointi. Suomen Lääkärilehti 2011; 8: Kaltiala-Heino ym: Vaativien kiihtymystilanteiden evaluointi ja aggressionhallinnan parantaminen psykiatrisella osastolla. Suomen Lääkärilehti 2004; 42: Marttunen ym.: Hyötyykö käytöshäiriöinen nuori nuorisopsykiatrisesta osastohoidosta? Duodecim 2004; 120:

60 Liite 12 HYVINKÄÄN SHA VAINU V kulut osastoilla yhteensä Eur per ss Toimintakulut Kausi: Henkilöstökulut Erittelykoodiryhmä: VASTUUYKSIKÖN TIEDOT ( ) Palvelujen ostot Aineet tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 0 Muut toimintakulut ja poistot Osuus ty:n ja sha:n yhteisistä alk Organisaatio: 1242 OSASTO 15, KELLOKOSKI, 1243 OSASTO 17, KELLOKOSKI, 1248 OSASTO 18, KELLOKOSKI Kumppani: Projekti: 1 Kumulatiivinen Vainun kulut 6 ss Eur TA2012 TA2013 lisäys toteuma Toimintakulut (+poistot) T3 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut T30 Myyntituotot Palvelujen ostot T32 Maksutuotot Aineet tarvikkeet ja tavarat T33 Tuet ja avustukset 86 Avustukset T34 Muut toimintatuotot 0 Muut toimintakulut ja poistot T4 TOIMINTAKULUT Investointi (poistot 20v.) T41 Henkilöstökulut Osuus yhteisistä T43 Palvelujen ostot T45 Aineet tarvikkeet ja tavarat Kulut yhteensä T47 Avustukset 0 T48 Muut toimintakulut Hpv lkm Hpv lkm TT6 TOIMINTAKATE Vainu 6 ss T7 POISTOT JA ARVONALENTUMISET T71 Poistot ja arvonalentumiset Hinta Hinta TOIMINTAKULUT JA POISTOT YHTEENSÄ Vainu 6 ss TOIMINTAKATE POISTOJEN JÄLKEEN Tulot T6 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 0 T8 SATUNNAISET ERÄT 0 Säästö HUS:n ostoissa (EVA+Niuva 2010) T9 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN 0 Lyhyempi hoitoaika VAINU-osastolla MUUTOKSET T91 Varausten ja rahastojen muutokset 0 TT9 TILIKAUDEN TULOS VAINU kustannusvaikutus yhteensä TT7 VUOSIKATE HYKS Nuorisopsyk avohoito (5 vakanssia) HUS-Total, Tuloslaskelma-vertailu vuosibudjettiin (BIG0008) Hinta eur HUS kustannusvaikutukset yhteensä VAINU 790 Nuorisopsyk osastot 590 Erotus -200 INVESTOINTIKULUT Hoitoaika 6 kk lyhyempi per potilas/säästö V. Säästö 6 potilaalta yhteensä

61 Liite 12 HUS keskipalkat alk /v/vakanssi Uudet hlö Uudet eur Muualta siirtyvät Yhteensä eur/v TA2012 Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja Nuoriso-ohjaaja Mielenterveyshoitaja Psykologi Toimintaterapeutti Sosiaalityöntekijä Osastonlääkäri Osastonylilääkäri Lääkintävahtimestari Osastonsihteeri sotut 22% hlöstökulut

62 Liite 12 Hyks Nuorisopsykiatrian avohoidon vahvistaminen Muutoksen vaikutus henkilöstöön HUS keskipalkat Henkilöstö /v/vakanssi uudet henkilöt uudet eur/vuosi vuosi 2012 (alk ) vuosi 2013 osastonylilääkäri erikoislääkäri neuropsykologi sairaanhoitaja (2 kpl) Yhteensä Sotut 22 % Palkka+sotut Muutoksen vaikutus toimintakuluihin Kululaji vuosi 2012 vuosi 2013 Henkilöstökulut Aineet ja tarvikkeet Palvelujen ostot uutta Tilavuokrat Yhteensä Muutoksen vaikutus suoritemäärin ja toimintatuottoihin Henkilöstö Tuote Hinta 2011 Lkm Tuotot yht. Lkm 2012 Eur 2012 osastonylilääkäri NPSY muu käynti erikoislääkäri NPSY muu käynti neuropsykologi NPSY muu käynti sairaanhoitaja (2 kpl) NPSY muu käynti Yhteensä Suunnittelupäällikkö Petri Moisio, HySa

63 Liite Tiedote Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) yhteistyönä toteutettavasta REFINEMENT-hankkeesta Mielenterveyspalvelujen rahoitusmallien vaikutus palvelujen laatuun EU:n 7. tutkimuksen puiteohjelman osarahoittama REFINEMENT-hanke (REsearch on FINancial systems Effects on the quality of MENTal health care) tutkii mielenterveyspalvelujen rahoitusmallien vaikutusta palvelujen laatuun. Hanke pyrkii tunnistamaan taloudellisia kannustimia jotka tukevat mielenterveyspalvelujen laatua. EU-hankkeeseen osallistuvat Englanti, Espanja, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Romania, Suomi ja Viro. Kohderyhmän määrittely Yli 18-vuotiaat henkilöt joilla on erikoissairaanhoidossa (sairaanhoitopiirin tai kuntien tuottamassa palvelussa) diagnosoitu mielenterveyden häiriö (eli diagnoosiryhmää F pois lukien F0= dementiat, F7= kehitysvammaisuus, ja F8-F9 lastenpsykiatria). Mielenterveyspalveluiden määrittely Hanke käsittää mielenterveyspalvelujen koko kirjon, sisältäen sekä terveydenhuollon että sosiaalipalveluina toteuttavat mielenterveyspalvelut, mukaan lukien päihdepalvelut. Myös somaattisen terveydenhuollon käyttö, mukaan lukien perusterveydenhuolto, kuuluu tutkimuksen piiriin. Mukaan ei kuitenkaan oteta kehitysvammapalveluita, eikä alle 18-vuotiaiden tai iäkkäiden erityispalveluja. Työterveyshuollon käyttö jouduttaneen tiedon saatavuusongelmien takia jättämään tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkimusalue Tutkimus toteutetaan yhteistyössä HUS Psykiatrian ja THL:n peruspalveluhankkeen kanssa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kouvolassa. Osana HUS Psykiatrian kehittämistyötä tutkimusalue pyritään laajentamaan koko HUS-piiriä käsittäväksi. Näin kaikilla HUS-piirin kunnilla on mahdollisuus osallistua hankkeeseen. Toteutus Tutkimusalueilla kartoitetaan mielenterveyspalvelut ja rahoitusmallit hanketta varten kehitetyllä mittarilla (joka perustuu DESDE-LTC-mittariin). Mittari sisältää myös henkilöstömitoituksen. Mielenterveyspalveluiden kartoituksesta vastaa HUS-piirissä sijaitsevien palveluiden osalta HUS Psykiatria. Tätä työtä tekee alkaen hankekoordinaattori Marjut Vastamäki. Kuntalaisten hoito/kuntoutuspolut kartoitetaan rekisteritiedoista (THL:n Hilmo, kuntien rekisterit, HUS:n tiedot). Lasketaan kunkin yksilöllisen polun kustannukset. Rekisteripoiminnoista ja tietokannan muodostamisesta vastaa THL.

64 Liite 13 Tuloksellisuuden arvioimiseksi toteutetaan yksilötasolla linkkaus kuolemansyyrekisteriin ja eläketurvakeskuksen ja Kelan rekistereihin. Linkkauksesta vastaa THL. Hankealueella sijaitsevat yksiköt voidaan kerätyn tiedon avulla vertailla toisiinsa. Hankkeessa toteutetaan myös kansainvälinen benchmarking osallistujamaiden alueiden välillä. Hoidon laatu määritetään soveltuvin laatukriteerein. Hankehallinto Hankkeelle on perustettu operatiivinen hankeryhmä (tutkimusryhmä) THL Mielenterveys- ja päihdepalveluosaston ja HUS Psykiatrian edustajista (THL: Kristian Wahlbeck/hankejohtaja, Jutta Järvelin, Jan Klavus, Unto Häkkinen; HUS: Grigori Joffe/hankejohtaja, Raija Kontio, Sami Pirkola, Petri Näätänen, Niklas Grönlund, Eila Sailas, Risto Vataja). Ryhmä on avoin ja uusia tutkijoita otetaan mielellään mukaan. Lisäksi hankkeelle nimetään laajempi sidosryhmiä edustava ohjausryhmä loppuvuoden aikana. HUS Psykiatriassa hankkeen yhdyshenkilönä toimii Raija Kontio ja THL:n mielenterveys- ja päihdepalveluosastolla Kristian Wahlbeck. HUS:in sairaanhoitoalueet ja kunnat voivat ilmoittaa halukkuutensa hankkeeseen Raija Kontiolle syksyn aikana. Aikataulu Sairaanhoitoalueita ja kuntia informoidaan sekä tutkimusluvat varmistetaan syksyn 2011 aikana. Tietokanta rakennetaan Analyysit toteutetaan vuonna Tavoitteena on mallintaa yhteys rahoitusmallien ja hoidon laadun/tuloksellisuuden välillä. Lisätietoja hankkeesta antavat: Kristian Wahlbeck Raija Kontio Tutkimusprofessori, LT Psykiatrian projektijohtaja, TtT THL HUS Konsernihallinto puh puh

JORVIN ALUEEN PSYKIATRINEN KUNTOUTUSPALVELUKETJU RATIONOIVA TOIMINNALLI- NEN MUUTOSESITYS. LUONNOS 11.8.2010

JORVIN ALUEEN PSYKIATRINEN KUNTOUTUSPALVELUKETJU RATIONOIVA TOIMINNALLI- NEN MUUTOSESITYS. LUONNOS 11.8.2010 1 JORVIN ALUEEN PSYKIATRINEN KUNTOUTUSPALVELUKETJU RATIONOIVA TOIMINNALLI- NEN MUUTOSESITYS. LUONNOS 11.8.2010 Taustaa: Psykiatrinen laitos- ja avohoito. Suomessa on eurooppalaisittain edelleen runsaasti

Lisätiedot

HYKS-lautakunnan kokous 9.3.2010, OHEISMATERIAALI D

HYKS-lautakunnan kokous 9.3.2010, OHEISMATERIAALI D 1 HYKS-lautakunnan kokous 9.3.2010, OHEISMATERIAALI D HUS PSYKIATRIAN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2020 1. Yhteenveto HUS psykiatrian toimintasuunnitelma perustuu HUS:n ja tulosyksikön strategiaan, psykiatriassa

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

HYKS-lautakunnan kokous 30.3.2010, OHEISMATERIAALI A

HYKS-lautakunnan kokous 30.3.2010, OHEISMATERIAALI A 1 HYKS-lautakunnan kokous 30.3.2010, OHEISMATERIAALI A HUS PSYKIATRIAN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2020 1. Yhteenveto HUS psykiatrian toimintasuunnitelma perustuu HUS:n ja tulosyksikön strategiaan, psykiatriassa

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (14) SAIRAANHOITOPIIRI 1 21.04.2015

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (14) SAIRAANHOITOPIIRI 1 21.04.2015 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (14) 1 21.04.2015 14 AIKA 21.04.2015 klo 16:00-17:20 PAIKKA Hyks Psykiatriakeskus, Punatiili talo Ahlfors-sali KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 Hyks nuorisopsykiatria Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 HYKS nuorisopsykiatrian organisoituminen 2015 Perustehtävä = Hyks Psykiatrian nuorisopsykiatrian linja vastaa pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Hallitus 28.9.2010, OHEISMATERIAALI 1 JORVIN ALUEEN PSYKIATRINEN KUNTOUTUSPALVELUKETJU RATIONOIVA TOIMINNALLI- NEN MUUTOSESITYS.

Hallitus 28.9.2010, OHEISMATERIAALI 1 JORVIN ALUEEN PSYKIATRINEN KUNTOUTUSPALVELUKETJU RATIONOIVA TOIMINNALLI- NEN MUUTOSESITYS. Hallitus 28.9.2010, OHEISMATERIAALI 1 JORVIN ALUEEN PSYKIATRINEN KUNTOUTUSPALVELUKETJU RATIONOIVA TOIMINNALLI- NEN MUUTOSESITYS. Taustaa: Psykiatrinen laitos- ja avohoito. Suomessa on eurooppalaisittain

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin 20.5.2011 Vva ry Osallisuusryhmän verkostotapaaminen Pop Valo hankkeen kokemusasiantuntija

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA Psykososiaalisten interventiomallien ja hoitoonohjauskäytäntöjen kehittäminen. Pilottina Hyvinkään sairaala SOCCA, Helsinki 10.02.2015 Sisko Vierimaa Linjaesimies/vastaava

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

AURORAN LIIKKUVA AVOHOITO. - perustettu 1.9.2014 -sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa

AURORAN LIIKKUVA AVOHOITO. - perustettu 1.9.2014 -sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa AURORAN LIIKKUVA AVOHOITO - perustettu 1.9.2014 -sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa Perustamisen taustalla tavoitteet: - sairaalapaikkojen vähennys

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 5/2014 1 (12) SAIRAANHOITOPIIRI 1 18.11.2014

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 5/2014 1 (12) SAIRAANHOITOPIIRI 1 18.11.2014 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 5/2014 1 (12) 1 18.11.2014 11 AIKA 18.11.2014 klo 17:00-19:36 PAIKKA Ulfåsa, Takkahuone 2.krs (Syömishäiriöklinikka) Lastenlinnantie 2a, 00250 Helsinki KÄSITELLYT ASIAT

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö

TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö Oh S.Puro, aoh Milla Pyötsiä, os.siht. Vuojärvi 14 hoitajaa; J.Virta, H.Malkavaara,O.Luhti, A.Tiala, A.Ruth, L.Turunen, E.korhonen, J.Leikas, K-M.Solismaa, M.Sainio,

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Oulun yliopistollinen sairaala PSYKIATRIAN TULOSYKSIKKÖ 2009

Oulun yliopistollinen sairaala PSYKIATRIAN TULOSYKSIKKÖ 2009 Oulun yliopistollinen sairaala PSYKIATRIAN TULOSYKSIKKÖ 2009 5.8.2008 toiminut jo vuodesta 1925 KEHITYSVAIHEITA 1925 1.8. sairaalan juhlalliset avajaiset, S1 jossa 140 ss Ensimmäinen potilas 11.10. 1933

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/2015 1 (14) SAIRAANHOITOPIIRI 1 03.12.2015. Kellokosken sairaala, Kartano 2. kerros, Harmaa Sali

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/2015 1 (14) SAIRAANHOITOPIIRI 1 03.12.2015. Kellokosken sairaala, Kartano 2. kerros, Harmaa Sali HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/2015 1 (14) 1 03.12.2015 14 AIKA 03.12.2015 klo 17:00-19:45 PAIKKA Kellokosken sairaala, Kartano 2. kerros, Harmaa Sali KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Kokemuksia yhteisistä rakennemuutoksista PPSHP - Oulun kaupunki

Kokemuksia yhteisistä rakennemuutoksista PPSHP - Oulun kaupunki Kokemuksia yhteisistä rakennemuutoksista PPSHP - Oulun kaupunki Sirkku Pikkujämsä terveysjohtaja Oulun kaupunki PPSHP:n ja kuntien seminaari 26.3.2015 Tulevaisuuden palvelurakenne? Kaksiportainen palvelukokonaisuus

Lisätiedot

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä

Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä Jorma Piha Lastenpsykiatrian ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turku 19-20.9.2005 7.5.2004 TYKSin lastenpsykiatria Keskussairaalaliiton aika

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä

Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä Jorma Piha Keski Pohjanmaan KS Kokkola 17.11.2006 Onko lastenpsykiatria nuori lääketieteen erikoisala? Lääketieteen erikoisalojen perustaminen 1932 Hermo

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

HUS Psykiatrian tiekarttatyöryhmän. 4/30/2014 HUS Näätänen Petri

HUS Psykiatrian tiekarttatyöryhmän. 4/30/2014 HUS Näätänen Petri HUS Psykiatrian tiekarttatyöryhmän loppuraportti 4/30/2014 HUS Näätänen Petri Työryhmän jäsenet Markku Mäkijärvi, HUS:n johtajaylilääkäri (puheenjohtaja) Grigori Joffe, Hyks psyk.toimialajohtaja (varapuheenjohtaja)

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015 Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä Hyks 2500 lähetteet hyks koko vuosi lähetteet hyks lps

Lisätiedot

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti Sosiaali ja terveyspalvelut yp Loppuraportti StjPaula Kokkonen Akj Jukka T Salminen Kaupunginvaltuustojen informaatiotilaisuus 10.1.20111 Työryhmän kokoonpano: Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (Hki),

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN

ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 3 01.02.2012 ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN 116/02/02/2012

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 Tutkimustuloksia Kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että arvioon ja hoitoon pääsy tapahtuu liian hitaasti. Varhainen hoidon aloitus

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

HUS PSYKIATRIAN TIEKARTTATYÖSKENTELYYN LIITTYVÄN KELLOKOSKI-TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

HUS PSYKIATRIAN TIEKARTTATYÖSKENTELYYN LIITTYVÄN KELLOKOSKI-TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 28. TOUKOKUUTA 2015 HUS PSYKIATRIAN TIEKARTTATYÖSKENTELYYN LIITTYVÄN KELLOKOSKI-TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI PROJEKTIJOHTAJA RAIJA KONTIO HUS, HYKS PSYKIATRIA Työryhmän jäsenet Raija Kontio, projektijohtaja,

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot