ASPA Itsenäisen asumisen kulmakivet Osallisena oman kodin teossa Tuetulla asumisella laatua ja säästöjä Turvallista asumista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASPA 2012. Itsenäisen asumisen kulmakivet Osallisena oman kodin teossa Tuetulla asumisella laatua ja säästöjä Turvallista asumista"

Transkriptio

1 ASPA 2012 Itsenäisen asumisen kulmakivet Osallisena oman kodin teossa Tuetulla asumisella laatua ja säästöjä Turvallista asumista s. 24 Varpu Vehmersalo: Asumispalvelutoiminnan yhtiöittäminen oli erinomainen ratkaisu.

2 Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitukset 4 ASPA luo edellytykset itsenäiselle asumiselle. Se kehittää yksilöllistä, laadukasta ja turvallista asumista ja tarjoaa asiakkailleen palveluja, jotka tukevat itsenäistä elämää. s. 6 6 Luomisen iloa Mantelissa. Milla Heinonen asuu tuettuna kahden oven mallilla toteutetussa ASPAn asumisyksikössä. 8 Askel kerrallaan. Kati Reijula palasi kahdeksan kuntoutuskotivuoden jälkeen omaan kotiin. 10 Markus ja Robin pääsevät nyt omilleen. Kehitysvammaiset veljekset muuttavat Espoossa sijaitsevaan kehitysvammaisten nuorten asuntoryhmään. 14 Tuettu asuminen on inhimillistä ja tehokasta. Varkauden kaupunki ja ASPA Palvelut Oy toteuttivat mielenterveyskuntoutujien asumisen kustannusvaikutuksista selvityksen, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. 16 Turvallisesti omassa kodissa. Turvallisuuden taitajat -projektin aikana ASPA etsii uusia näkökulmia asiakkaidensa asumisturvallisuuden parantamiseksi. s Uutisia. Ajankohtaista ASPAsta kuluneen vuoden varrelta. 21 Hankintamarkkinoilla vaikuttavuuden ehdoilla. SOTEFINin tavoitteena on saada julkisten hankintojen kautta syntymään asiakaslähtöisiä, vaikuttavuudeltaan ja tuottavuudeltaan korkeatasoisia palveluja. 24 Arvot ja asiakkaat palvelutoiminnan perustana. Varpu Vehmersalo työskenteli ASPA Palvelut Oy:n ensimmäisenä toimitusjohtajana ja siirtyi kuluneen vuoden keväällä eläkkeelle hyvillä mielin. 26 ASPA pähkinänkuoressa ASPA-vuosikirja 2012 Toimitus: Edita Publishing Oy, Ulkoasu ja taitto: Marjut Vikkula/Edita Publishing Oy, Paino: Edita Prima Oy, Toimitusneuvosto: ASPA ja Edita Publishing Oy 2 ASPA 2012

3 Pääkirjoitukset Onko järjestöillä tulevaisuutta asumispalvelujen tuottajina ja rakennuttajina? Yksityisten palveluntuottajien määrä sosiaali- ja terveyspalveluissa on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Suurimman osan kasvusta ovat tehneet yksityiset yritykset, jotka ovat jo ohittaneet järjestöt palvelujen tuottajina. Muutoksesta huolimatta järjestölähtöisen palvelutuotannon osuus sosiaalipalveluissa ja erityisesti asumispalveluissa on edelleen merkittävä. Kuntien järjestämisvastuuta tukevan palvelutoiminnan ja -tuotannon lisäksi järjestöillä on ollut vahva rooli palvelujen kehittäjinä. Tämä kokemusosaamiseen perustuva asumisen ja asumista tukevien palvelujen kehittäjän, laadun ja käyttäjien oikeuksien puolustajan rooli uhkaa nykyisen kehityksen edetessä hävitä. Järjestötaustaiset toimijat ovat tähän saakka vastanneet melko pitkälti asuntojen rakentamisesta vammaisille henkilöille ja mielenterveyskuntoutujille. Kilpailuneutraliteettitavoitteesta johdettu periaate tilojen ja palvelujen pitämisestä erillään ja yrittäjäjärjestön väitteet ARAn tuen kilpailua vääristävistä vaikutuksista ovat nyt kyseenalaistaneet nykyisellään hyvin toimivan rahoitusjärjestelmän. ARAn avustuksen saannin edellytys on yleishyödylliseksi yhteisöksi nimeäminen, mikä nykyisellään mahdollistaa markkinaehtoisten toimijoiden tunkeutumisen myös avustusmarkkinoille. Yleishyödyllisyyssäännösten ja asuntotuotantoa valvovien viranomaisten pitää varmistaa, että järjestöjen asuntojen hankinnan ja rakennuttamisen rahoitus pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Yleishyödyllisyyssäännöksiä tiukentamalla yhdessä kohdekohtaisten rajoitusten kanssa se on mahdollista. Tarvitaan järjestelmä, missä ARAn tuki kohdentuu oikein, asukkaiden vuokrat pysyvät kohtuullisina, kilpailuneutraliteetti säilyy ja sosiaalinen asuntotuotanto sekä vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen ohjelmiin kirjatut asuntojen hankinnan tavoitteet saavutetaan. Pekka Mikkola Toimitusjohtaja Asumispalvelusäätiö ASPA Vastuullinen palvelu on kestävä valinta Voiko hoiva-alan palveluyritys olla samanaikaisesti sekä liiketoimintaperiaatteella toimiva että asiakkaistaan aidosti välittävä ja reilu? Kun median uutisointia seuraa, tuntuu välillä, että ei voi. Julkisesta keskustelusta tuntuu unohtuvan, että hoiva- ja asumispalveluja tuottava yritysjoukko on keskenään hyvinkin heterogeeninen. Me järjestötaustaiset, vahvan arvopohjan omaavat ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden periaatteella toimivat palveluyritykset olemme selvä vähemmistö sekä lukumääräisesti että liikevaihdolla mitattuna. Viime aikoina on ilahduttavasti keskusteltu laadun merkityksestä sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa. Hinnalla kilpailu on vielä todellista arkipäivää, mutta esimerkkejä uudenlaisesta tulokulmasta näkyy jo. Laatukriteerien tulo hinnan rinnalle on tervetullutta. Se pakottaa meidät palveluntuottajat ajattelemaan toimintaamme asiakaslähtöisesti. Oikein asetetut laatukriteerit hyödyntävät loppupeleissä kaikkia; sekä palveluntuottajaa että tilaajaa, mutta erityisesti loppukäyttäjäasiakasta. Meillä järjestötaustaisilla palveluyrityksillä on taustaorganisaatioidemme kautta vahvaa tietämystä asiakkaiden tarpeista ja kokemuksista. Uskon, että tämä tietämys nousee vielä arvoonsa, kun sitä osataan oikein käyttää liiketoiminnan lähtökohtana sekä aidosti asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisessä. On tärkeää muistaa, että kun toimintaamme ohjaavat omistajayhteisöjemme arvot, myös johtaminen sekä omistajaohjaus toimivat vastuullisuuden periaatteella. Näin liiketoiminnastamme saatu tuotto palautuu aina edistämään asiakkaidemme hyvinvointia. Reiluus, kohtuullisuus ja vastuullisuus eivät ole pelkkiä korusanoja, vaan jo nyt aito vaihtoehto. Pia Harju-Autti Toimitusjohtaja ASPA Palvelut Oy ASPA

4 Itsenäisen asumisen kulmakivet ASPA luo edellytykset itsenäiselle asumiselle Teksti: Jenni Kotilainen Asumispalvelusäätiö ASPA Asumispalvelusäätiö ASPA on yleishyödyllinen säätiö, joka edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisissa asuinympäristöissä. Säätiö perustettiin vuonna Säätiö kehittää yksilöllistä, laadukasta ja turvallista asumista. Se pyrkii vaikuttamaan asuntojen ja koko yhdyskuntarakenteen suunnitteluun ja rakentamiseen niin, että ne soveltuisivat tasaveroisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille. Säätiö hankkii, rakennuttaa ja vuokraa asuntoja, kehittää asumisen palveluita sekä tuottaa ja välittää tietoa eri- tyisryhmien asumisesta. Säätiö toimii koko maan alueella. Säätiö omistaa asumista ja itsenäistä elämää tukevia palveluita tuottavan ASPA Palvelut Oy:n. ASPAn tukiasunnot ASPAn tukiasunnot on tarkoitettu vammaisille ihmisille, mielenterveyskuntoutujille ja pitkäaikaissairaille, jotka tarvitsevat tukea arkielämässään. Asunnot hankitaan yleisestä asuntokannasta Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella. Asukkaille, joiden tarpeita ja toimeentulomahdollisuuksia vastaavia asun toja ei ole saatavilla, ra ken nutetaan uudiskohteita Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämällä investointiavustuksella ja korkotukilainalla. Tuleva asukas on mukana asunnon hankinnan eri vaiheissa, ja asunto sekä tarvittavat tukipalvelut valitaan yksilöllisesti asukkaan tarpeiden mukaan. ASPAlla on yli 600 tukiasuntoa ympäri Suomea. Kehittäminen ja vaikuttaminen ASPAn kehittämisprojektien tavoitteena on itsenäistä asumista tukevia palveluja kehittämällä parantaa vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua itsenäisesti. 4 ASPA 2012

5 ASPAn arvot Ihmisen kunnioittaminen Turvallisuus Ammatillisuus & asiantuntijuus Kuva: Shutterstock Samalla edistetään tukea tarvitsevien ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä asiakkaiden, järjestötoimijoiden, palveluntuottajien ja kuntien kanssa. Tuottamalla ja välittämällä erityisryhmien asumiseen liittyvää tietoa vaikutetaan asumisen laatuun, jaetaan hyviä käytäntöjä sekä luodaan tietopohjaa kehittämistyölle. ASPA Palvelut Oy ASPA Palvelut Oy tarjoaa palveluja, jotka edistävät vammaisten ihmisten, mielenterveyskuntoutujien ja muiden erityisryhmien itsenäistä elämää ja asumista. Palvelutoiminta käynnistettiin vuonna 1996, ja yhtiömuotoinen toiminta alkoi vuonna ASPA Palvelut Oy toimii yhteiskunnallisen yrityksen periaatteilla. Palveluvalikoimaan kuuluu tehostettu palveluasuminen, palveluasuminen, tuettu asuminen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu sekä ikäihmisten kotipalvelu. Palvelut perustuvat asiakkaan kanssa yhdessä tehtäviin yksilöllisiin suunnitelmiin. Asumispalvelun ja kotipalvelun asiak kaat asuvat omissa kodeissaan ja palvelun lähtökohtana on asiakkaan arvojen, aikataulujen ja kodin kunnioittaminen. Palvelu sisältää koti- ja asioimiskäyntejä viikoittain, päivittäin tai useita kertoja vuorokaudessa. Asumispalvelutyö on asiakkaan tukemista, ohjausta ja avustamista päivittäisissä toiminnoissa, kuten kodinhoidossa, asioinnissa, terveyden ylläpitämisessä, sosiaalisissa suhteissa ja vapaa-ajan vietossa. Päivätoiminnan avulla pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita asiakkaat tarvitsevat selviytyäkseen mahdollisimman omatoimisesti arkielämän toiminnoista. Toiminta voi sisältää esimerkiksi ruoanlaittoa, liikuntaa, keskustelua, retkeilyä, luovaa toimintaa sekä sosiaalisten taitojen harjaannuttamista. ASPA

6 6 ASPA 2012

7 Itsenäisen asumisen kulmakivet Luomisen iloa Mantelissa Milla Heinosen elämä muuttui täysin vuonna 1995, jolloin hän jäi työ harjoittelu jaksollaan Englannissa auton alle. Seurauksena oli neliraajahalvaus ja pysyvä aivovamma. Sinnikkään kuntoutuksen ja vahvan sisunsa ansiosta Milla pystyy nykyään asumaan tuettuna itsenäisesti Helsingin Ala-Tikkurilan Mantelin yksikössä. Teksti: Tuula Wäyrynen Kuvat: Pekka Kiirala ASPAn Manteli on rivitalomainen kiinteistö, jossa on kahdeksan asuntoa. Erotuksena tavalliseen rivitaloon on se, että oman ulko-oven lisäksi asunnoista on toinen ovi kiinteistön yhteisiin tiloihin ja työntekijöiden toimistoon. Henkilökunta on paikalla 24 tuntia vuorokaudessa. Milla on asunut Mantelissa nyt neljä vuotta. Sitä ennen hän asui ASPAn Simpukan yksikössä Helsingin Vuosaaressa. Vuosaaressa liikkumista rajoitti se, että asuntoni oli kerrostalossa. Mantelin tiloissa on paljon helpompi liikkua pyörätuolilla, kun kaikki tilat ovat yhdessä tasossa ja kynnyksien yli pääsee pyörätuolilla helposti. Olen viihtynyt täällä todella hyvin tämä on minulle nyt koti. Mantelin kahden oven malli mahdollistaa sen, että asukas saa olla oman itsensä herra ja kulkea ulkona silloin, kun haluaa. Myös omaiset ja ystävät tulevat Millan luokse kyläilemään mieluiten asunnon ulko-oven kautta. Oman valinnan mukaan voi joko seurustella muiden asukkaiden kanssa yhteisissä tiloissa tai vetäytyä rauhaan omaan asuntoonsa. Tukea ja turvaa Henkilökunnan läheisyys ja Mantelin palvelut ovat tärkeitä Millalle, joka tarvitsee apua kaikissa päivittäisissä toimissaan. Henkilökunnan kanssa välit ovat hyvin läheiset jo senkin vuoksi, että työntekijät tekevät työtään toisen kodissa. Käytännössä työ on paljon enemmänkin kuin vain auttamista; se on kanssaelämistä asukkaiden rinnalla. Henkilökunnan läsnäolo on iso tuki ja turva. Apua on aina saatavissa, ja tarvittaessa voin hälyttää henkilökunnan paikalle ranteessani olevalla hälyttimellä. Milla on saanut henkilökunnalta myös paljon erilaista tukea esimerkiksi painonhallintaan. Se on hyvä, että joku välillä vähän potkii persuuksiin ja patistaa tekemään. Olen myös oppinut täällä paljon pitkäpinnaisuutta ja itseni hallitsemista, sillä temperamenttia minulla riittää, hän kiittelee. Millan viikot sisältävät monenlaista ohjelmaa. Fysioterapeutin luona hän käy muutaman kerran viikossa. Lisäksi Milla harrastaa muun muassa koiranäyttelyitä ja viihtyy kauppakeskus Jumbossa ikkunaostoksilla. Viikkoa rytmittävät myös ystävien ja kotiväen vierailut sekä Mantelin yhteiset tapahtumat asukkaille. Iso saavutus Millalle oli kuluneena keväänä toteutunut, pitkään odotettu Tallinnan matka, jonka hän teki yhdessä siskonsa ja äitipuolensa kanssa. Onnistunut matka osoitti sen, että Milla pystyy hallitsemaan itsensä. Voitin itseni. Taideterapiasta luomisen iloon Rakkain harrastus Millalle on maalaaminen, ja hänen asuntonsa onkin täynnä värikkäitä maalauksia. Maalaaminen on minulle tapa purkaa asioita. Aluksi se oli puhtaasti taideterapiaa, mutta nykyään maalaan luomisen innosta, Heinonen kertoo. Hän käy kerran viikossa maalauskerhossa, mutta kun inspiraatio iskee, hän maalaa kotonaan pitkiäkin aikoja. Välillä pitää jopa ruokailuihin hoputtaa. Maalaaminen on tärkeä osa Millan elämää, ja tauluja syntyy aina myyntiin asti. Tulevaisuuden haaveena Millalla on tietokone. Se olisi monella tavalla tarpeellinen, mutta erityisen paljon hän odottaa tietokonetta voidakseen kirjoittaa. Harrastan myös runoja ja haluaisin kirjoittaa niitä. Tällä hetkellä runot ovat kuitenkin vain päässäni, kun en voi kirjoittaa ilman konetta. ASPA

8 Itsenäisen asumisen kulmakivet Askel kerrallaan Kati Reijulan elämässä on tapahtunut reilun vuoden aikana paljon. Itsenäinen arki on alkanut sujua ASPAn avulla mallikkaasti, ja vähitellen elämänpiiri on laajentunut. Teksti: Merja Perttula Kuva: Kimmo Torkkeli Apuhoitaja Kati Reijula hankki 30 vuotta sitten yksiön Tampereen Lielahdesta. Hän työs kenteli useissa terveydenhuollon työpisteissä, kunnes sairastui. Kati vietti kahdeksan vuotta kuntoutuskodissa. Omaan kotiinsa hän palasi viime vuoden alussa. Olen ollut tyytyväinen. Saan itse hoidella asioita ja minulla on oma rauha. Pyrin siihen, että voisin asua mahdollisimman kauan itsekseni, 58-vuotias Kati sanoo. Tärkeä henkilö Katin elämässä on ASPAn asumispalvelutyöntekijä Annele Juvén, jonka kanssa hän on opetellut monia käytännön asioita. Annele käy Katin luona kaksi kertaa viikossa. Hän on myös usein läsnä, kun Kati osallistuu torstaisin ryhmätoimintaan Tesoman toimintayksikössä. Siellä kolmen tunnin aikana laitetaan yhdessä ruokaa, siivotaan ja jutellaan mukavia. Annelen kanssa olen harjoitellut asioimista kaupassa ja apteekissa sekä liikkumista bussilla. Välillä hän saa olla aika topakka, että lähden liikkeelle, enkä jää yksin kotiin. Samoin hän valaa uskoa pärjäämiseeni. Nykyään Kati kävelee usein lähikauppaan ja tulee taksilla pois. Hän osaa myös mennä keskustaan bussilla ja vaihtaa toiseen, jotta pääsee torstaisin Tesomalle. Yhdessä on keskusteltu myös siitä, että rahapussistaan kannattaa pitää huolta kaupungilla liikkuessa ja ottaa käteistä kauppareissuille vain sen verran mukaan kuin tarvitsee ostoksiin. Mieli virkistynyt Katin elämänhallintaa tukevissa asioissa on menty askel kerrallaan eteenpäin. Aluksi hänen kanssaan yhdessä tehtiin asumispalvelusuunnitelma, missä kartoitettiin palvelujen tarve ja nimenomaan Katille sopivat keinot auttaa häntä pärjäämään arjessa. Katilla on oma lukujärjestys, jossa jokaiselle päivälle on merkitty jotakin ohjelmaa, kuten ruokailuajat. Katin on tärkeää syödä säännöllisesti, sillä hänellä todettiin jokin aika sitten diabetes. Lihoin kuntoutuskodissa 50 kiloa. Joudun nyt käyttämään diabetes- ja kolesterolilääkkeitä. Lääkäri sanoi, että voin päästä näistä lääkkeistä eroon, jos laihdutan. Olen jo tiputtanut 10 kiloa ja aion pudottaa vielä loputkin 40 kiloa. Vaikka Katilla on välillä huonojakin päiviä ja univaikeuksia, hän on virkistynyt vuoden aikana melkoisesti. Hän käy säännöllisesti kampaajalla, hieman meikkaa ja käyttää joskus hajuvettä ja on myös kiinnostunut siitä, miltä koti näyttää. Remontissa punainen seinä sai seurakseen samaan sävyyn vivahtavan maton ja tuolien tyynyt! Seuraava askel on lisätä omatoimista liikuntaa ja opetella laittamaan ruokaa. Olemme suunnitelleet asiat niin, ettei uusia haasteita oteta liikaa kerralla. Olen ollut aikoinaan kova liikkumaan, joten yritän ulkoilla vastaisuudessa enemmän. Kati on osallistunut myös kerran kuussa pidettäviin ASPAn asiakaskokouksiin. Vielä hän ei ole rohjennut lähteä yhteisille retkille, mutta arvelee olevansa pian valmis siihenkin. Kati Reijula arvostaa omaa rauhaa. Arjen vastuita ja haasteita on lisätty ASPAn tuella vähitellen. 8 ASPA 2012

9 ASPA

10 10 ASPA 2012

11 Osallisena oman kodin teossa Manne ja Jyrki Pinomaa: Markus ja Robin pääsevät nyt omilleen Kehitysvammaiset Pinomaan veljekset muuttavat ASPAn Stjärnhemiin kesän lopulla. Vanhempia poikien muutto jännittää jo. Vierekkäisissä huoneissa asuvat veljekset saavat toisistaan tukea ja turvaa. Teksti ja kuvat: Essi Kähkönen Veljekset muuttavat uuteen kotiinsa porrastetusti. Ensin pari yötä Stjärnhemissä, sitten taas vanhempien kotona. Niin pojat oppivat pikkuhiljaa omatoimisempaan elämään, vanhemmat arvelevat. Uutuuttaan hohtavan Stjärnhemin tupakeittiössä käy aikamoinen vilske. Pinomaiden kaksi poikaa, Markus, 25, ja Robin, 20, katsastavat tulevaa kotiaan innostuneina. Robin on tykästynyt ovikellon pimputteluun ja Markuksesta on hauskaa kelata pyörätuolillaan asunnon pitkää ja leveää käytävää. Vilkkaat veljekset muuttavat pian ASPAn Espoossa sijaitsevaan kehitysvammaisten nuorten asuntoryhmään, jossa heille kummallekin on varattu oma makuuhuoneen, avokeittiön, kylpyhuoneen ja eteisen käsittävä asunto vierekkäisistä huoneistoista. Äiti Manne ja isä Jyrki myöntävät, että poikien muutto jännittää jo kovasti. Ajatus pelottaa toisaalta olo on helpottunut. Markuksen ja Robinin kotoa lähtö ei tule meille silti aivan uutena juttuna, sillä he ovat jo vuosia olleet ajoittain tilapäishoidossa. Näin siksi, että meillä on kahden vammaisen lapsen ohella kaksi tavallista lasta, joille on täytynyt antaa oma aikansa. Mutta aina, kun pojat on viety muualle hoitoon ja hoitopaikan ovi on painunut kiinni, on sillä siunaaman hetkellä tullut heitä kamalan ikävä, Jyrki Pinomaa kuvaa. Ekokulttuuria asumiseen Robin ja Markus tarvitsevat jatkuvaa apua kaikissa elämiseen ja asumiseen liittyvissä asioissa. Manne Pinomaa kertoo, että Markuksella on myös vaikea epilepsia ja kohtauksia tulee etenkin öisin. Usein Markus ei jaksa syödäkään yksin ilman apua; toisaalta molemmat pojat pukevat ja riisuvat itse. Veljeksistä on toisilleen myös kovasti apua, ja siksi päätimme sijoittaa heidät omista makuuhuoneistaan huolimatta samaan tilaan nukkumaan ja pitää toisen makuuhuoneen olohuoneena. He ovat toinen toiselle iso tuki ja turva. Pinomaat ovat olleet alusta saakka ideanikkareita Stjärnhemin rakennusvaiheissa. Juuri he esittivät alun pitäen ASPAlle ehdotuksen ruotsinkielisten, omilleen muuttavien kehitysvammaisten nuorten palveluasunnosta useampi vuosi sitten. Pinomaat kuuluvat Stjärnhem-yhdistykseen, joka haki mallin asumisratkaisuun aikoinaan Ruotsista. Siellä kehitysvammaiset nuoretkin voivat asua itsenäisesti ja yksityisyydensuojansa säilyttäen silti tuetusti. Me kutsumme tällaista asumistapaa ekokulttuuriseksi asumiseksi. Se tarkoittaa sitä, että poikamme eivät asu hoitohenkilökunnan työpaikalla, jossa laitoskulttuuri määrää tahdin, vaan henkilökunta on töissä poikien kotona. Toivottavasti siis saamme tänne joustavaa ja pitkäpinnaista väkeä, vaikka tiedämme kyllä, että henkilökuntapula on ruotsinkielisellä kehitysvammaisten hoitopuolella erittäin kova, Jyrki Pinomaa painottaa. Pikkuhiljaa, totutellen Pinomaiden suurin haaste on opastaa Stjärnhemin työntekijöitä kommuni- ASPA

12 Osallisena oman kodin teossa Robin ja Markus voivat Stjärnhemissä elää kuten omassa kodissa yleensäkin eletään. Oma vapaus on tärkeä juttu, mutta apua on aina käden ulottuvilla. koinnin sujumisessa niin, että he pystyvät kysymään ja kuuntelemaan ja kunnioittamaan veljesten arkea ja elintapoja. Manne ja Jyrki sanovat, että heidän mielestään työntekijöiden tärkein valintaperuste pitäisi olla suuri sydän, ei niinkään koulutustausta. Pojat ovat hyvin erilaisia ja haluavat eri asioita. Siinä missä Robin on haastava hoidettava fiksu, mutta hyvin valikoiva ihmisten suhteen sosiaalisemmalle Markukselle kelpaa aina kaikki. Minulla on kestänyt kaksi vuosikymmentä opetella ymmärtämään poikien ajatusmaailmaa, joten tunnustan: vähän kyllä hirvittää, miten saamme vieraat ihmiset ajettua Stjärnhemissä pikakelauksella sisään, Manne Pinomaa hymähtää. Markus ja Robin muuttavat Stjärnhemiin porrastetusti ja itsenäisempää elämää hiljalleen opetellen. Ensin he yöpyvät siellä ehkäpä kaksi yötä, käyvät välillä kotona ja tulevat taas Espooseen. Jossain vaiheessa, niin uskon, pojat ovat pelkästään iloisia, että me vanhemmat pysymme jonkin aikaa poissa, isä- Jyrki nauraa. Piha kutsuu ulos Pinomaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että he ovat voineet vaikuttaa niin paljon Stjärnhemin rakentamiseen ja sisustukseen. Vaikka kaikki värivalinnat eivät miellytä Manne Pinomaan silmää, pyörätuolilla liikkuvien tarpeet on otettu asuntokokonaisuudessa Pinomaiden mielestä hyvin huomioon. Jos se minusta olisi ollut kiinni, niin Stjärnhem olisi rakennettu menomestojen ulottuville keskelle Mannerheimintietä. Mutta toisaalta: nyt kun katselen tuonne pihalle, siellä näyttää hyvältä. Tasaiset kulkureitit, puut ja oleskelukatos tekevät pihasta viihtyisän ja helppokäyttöisen, Manne sanoo. Pinomaat toivovat, että muutto Stjärnhemiin lisää poikien omatoimisuutta. Robin rakastaa tiskaamista ja pyykkäämistä, mutta siihen hänellä ei sijaishuollossa ole ollut mahdollisuutta. Nyt olisi tilaa tehdä ja touhuta. Oikein odotamme sitä, kun pojat eivät enää asu puoliksi yhtäällä ja puoliksi toisaalla. Robinin ja Markuksen muutto kotoa tuntuu ihan oikealta ratkaisulta, sillä myös kehitysvammaisten nuorten pitää saada jossakin vaiheessa itsenäistyä. Täällä heistä pidetään huolta, mutta annetaan myös omaa rauhaa. 12 ASPA 2012

13 Kehitysvammainen nuori asuu ASPAn Stjärnhemissä kuten kotonaan Kahden oven ratkaisu antaa asumisryhmässä asuvalle nuorelle mahdollisuuden myös yksityisyydensuojaan. Kehitysvammaisten asuntoryhmä Stjärnhem Espoossa on ruotsinkielisille nuorille aikuisille suunnattu kahden asuinrakennuksen kokonaisuus. ASPAn projekti-insinööri Mervi Valta kertoo, että loppukesästä valmistuvaan Stjärnhemiin muuttaa joukko kotoaan lähteviä kehitysvammaisia. He ovat vuokranneet Stjärnhemistä itselleen asunnon, ja saavat laittaa sen mieleisekseen aivan kuten missä tahansa vuokrakodissa. Stjärnhemissä on siksi myös oma uloskäynti kustakin asunnosta. Ideana on, että asukas elää ja oleilee siellä kuin kotonaan, voi ottaa vieraita vastaan ja lähteä ulos silloin, kun itse haluaa, Valta mainitsee. Stjärnhemin asuntokokonaisuus koostuu viidestä rivitalohuoneistosta ja kahdeksasta asuntoryhmän asunnosta. Rivitaloon muuttavat nuoret pärjäävät paremmin omillaan, kun taas asuntoryhmässä on tarjolla ympärivuorokautista apua jokaiselle asukkaalle. Asuntoryhmässä on yhteistiloja, joissa voi viettää halutessaan aikaa, ja työntekijät auttavat kaikessa arjen sujumisessa, kuten ruokailuissa, peseytymisessä ja muun muassa ulkoilussa. Stjärnhemin asunnot ovat kooltaan noin neliötä, ja jokaiseen huoneistokokonaisuuteen kuuluu olohuoneen ja keittiön yhdistelmä, eli niin sanottu tupakeittiö, sekä makuuhuone, oma wc-kylpyhuone ja eteinen. Stjärnhemin suunnitteluun osallistui alusta pitäen vammaisten nuorten vanhempien oma yhdistys. He ovat käyneet yhdessä arkkitehdin ja ASPAn ihmisten kanssa läpi niitä tarpeita ja vaatimuksia, joita kehitysvammaisilla nuorilla asumisensa suhteen on. Esimerkiksi paloturvallisuus on Stjärnhemissä huippuluokkaa ja asuntojen omien sisäänkäyntien edessä on luiskat pyörätuolille. Ruoka asuntoryhmässä tehdään valmistuskeittiössä, ja asukas voi nauttia sen joko omassa kodissaan tai yhteisessä ruokailutilassa muiden kanssa mutta mikään ei tietenkään estä asujaa kokkaamasta omassa keittiössään vaikkapa henkilökohtaisen avustajansa kanssa. Olemme halunneet luoda vammaisille nuorille sellaisen asumisympäristön, jossa kuka tahansa omilleen muuttava nuori voisi viihtyisästi asua. Liika holhous ja vahtiminen on haluttu jättää pois, mutta toisaalta avun on oltava lähellä. Stjärnhemissä kehitysvammaisen nuoren yksityisyyttä ja mahdollisuutta päättää omista asioistaan on haluttu kunnioittaa viimeiseen asti. ASPA

14 Tuetulla asumisella laatua ja säästöjä Tuettu asuminen on inhimillistä ja tehokasta Mielenterveyskuntoutujat kokevat tuetun asumisen vaikuttavan positiivisesti elämän laatuun. Kotona annettu tuki on myös kustannustehokasta, kertoo Varkauden kaupungin psykososiaalisen palvelualueen esimies Eveliina Kähkönen. Teksti: Mikko Taivainen Varkauden kaupungissa on noin kuusikymmentä asiakasta mielenterveyskuntoutujien tuettujen asumispalveluiden piirissä. Tästä määrästä noin puolet käyttää ASPA Palvelut Oy:n tuottamia asumispalveluita. Vuosien saatossa olemme saaneet selkeää näyttöä, että kotiin tukea saavat mielenterveyskuntoutujat eivät tarvitse juuri ollenkaan sairaalahoitoa. Kotiin annettavan tuen ansiosta elämä kantaa ja sairaus pysyy hallinnassa, sanoo Eveliina Kähkönen. Siksi Varkauden kaupunki ja ASPA Palvelut Oy halusivat hankkia faktatietoa tuetun asumisen kustannustehokkuudesta. Taloudellisten näkökohtien lisäksi toteutuu asiakaslähtöisyys, sillä asiakkaiden ei tarvitse viettää sairaalahoidossa pitkiä jaksoja. Mielenterveyskuntoutujille jatkuva tuki on tärkeää, jotta oireet pysyvät hallinnassa. Sairaalahoito on aina kallis vaihtoehto, ja tuettuihin asumispalveluihin satsaaminen on säästänyt euroja, Kähkönen kertoo. Ensimmäinen selvitys sektorillaan Selvitys mielenterveyskuntoutujien tue tun asumisen kustannusvaikuttavuudesta oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Muissa asiakasryhmissä on tehty vastaavia selvityksiä. Perusteellinen selvitysprojekti vietiin läpi tiiviissä aikataulussa. Kolme työntekijää kävi läpi käyntitiedot vuosien varrelta, ja projektin vetäjä haastatteli kaikki olennaiset toimijat. Tulokset tuetun asumisen kustannusvaikuttavuudesta olivat selkeät. Kotona annettu tuki on aina edullisempi hoitomuoto kuin laitoshoito. Sairaalahoidon tarve väheni dramaattisesti. Hoitojaksot olivat lyhyempiä, ja joidenkin kohdalla ne loppuivat kokonaan. Kun sairaalahoitopäiviä ei tule, kustannusvaikutus on merkittävä, toteaa Kähkönen. Selvitystä varten haastateltiin yksilöllistä palvelua kotona saavia asiakkaita. Kähkösen mukaan haastateltavien viesti oli se, että omassa kodissa asuminen on inhimillisempää kuin laitospaikka. Myös ASPAn järjestämää ryhmätoimintaa ja vertaistukea kiiteltiin. Kotona hoitaminen yleistyy Kähkönen uskoo, että asiakkaan kotona saama tuki hoitomuotona yleistyy tulevaisuudessa, sillä jalkautuvaa hoitoa kehitetään koko ajan. Akuutit kriisit hoidetaan asiakkaan omassa elinympäristössä läheisten ja ammattilaisten tuella. Yhteistyömme ASPAn kanssa on hyvää ja saumatonta. Kuntoutussuunnitelmat laaditaan aina yhdessä asiakkaan ja ASPAn kanssa. ASPAn arvot ovat yhteneväiset meidän arvojemme kanssa: asiakkaan oma elämä on kaiken suunnittelun lähtökohta. Kähkönen korostaa tuetun asumisen inhimillisiä puolia. ASPAn tekemä työ mahdollistaa sen, että psykiatristen potilaiden elämä saadaan järjestettyä inhimilliseksi heidän omassa elämän piirissään. Skitsofrenia on elinikäinen sairaus, joka alentaa kykyä toimia ja solmia sosiaalisia suhteita. Sen kanssa on elettävä niin hyvät kuin huonot päivät, sairaudesta ei saa lomaa. Kähkönen arvostaa ASPAn tyyppistä uraa uurtavaa toimintaa, jonka lähtökohtana on asiakas ja hänen elämän hallintansa. Psykiatrisella puolella asiakaskunta ei oikein pysty pitämään puoliaan, ei ole edes potilasyhdistystä kuten sydäntai syöpäsairaille. Siksi ammattilaisten tehtävä on olla mukana hoidon ja kuntoutuksen kehittämisessä. 14 ASPA 2012

15 Kuva: Shutterstock Kustannukset vähenivät viidenneksen Tuetun asumisen aikana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset vähenivät kohderyhmässä eurosta 20 prosenttia eli euroa, käy ilmi Varkauden kaupungin ja ASPA Palvelut Oy:n tekemästä selvityksestä. Selvityksessä kartoitettiin asiakaskohtaisesti käytetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ennen tuettua asumista, sen aikana, ja osalla myös tuetun asumisen päättymisen jälkeen. Kohderyhmiin kuului 38 henkilöä, ja vertailtavuuden vuoksi eripituiset hoitojaksot muunnettiin vuositasoisiksi. Kustannusvähennys kertyi lähinnä mielenterveyspalveluiden kustannuksista: psykiatrian laitoshoidon kustannukset vähenivät 74 prosenttia eli euroa ja psykiatrian poliklinikan kustannukset 30 prosenttia eli euroa. Hoitovuorokausien määrä väheni kaiken kaikkiaan 74 prosenttia ja poliklinikalla käynnit 40 prosenttia. Suurin kustannussäästö tuli siitä, kun asiakkaita siirtyi hoitokodeista tuettuun asumiseen. Selvitykseen liittyi myös laadullinen arviointi eli asiakkaiden oma kokemus. Haastatteluissa asiakkaat kokivat, että heidän elämänlaatunsa parani tuetun asumisen aikana. Arjen hallintaan saatu apu auttoi selviytymään ja pitämään elämän tasapainossa. Haastatellut eivät kokeneet mielenterveyspalveluiden vähenemistä huonona asiana, ja nykyisiä palveluita pidettiin riittävinä. Laadullinen arviointi tuki määrällisen selvityksen tuloksia tuetun asumisen vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. ASPA

16 Turvallista asumista Turvallisesti omassa kodissa ASPAssa etsitään yhdessä 11 muun tahon kanssa uusia keinoja lisätä vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisturvallisuutta ja laajemmin myös sosiaalista turvallisuutta. Turvallisuuden taitajat -projektia vetävän Petteri Suomisen mukaan tarkoitus on ehkäistä sitä, ettei kukaan eristäydy vammansa tai sairautensa vuoksi mielen kaltereiden taakse. Teksti: Merja Perttula Kuva: Kimmo Torkkeli Turvallisuus on nousemassa merkittäväksi asiaksi yhteiskunnassa, ja se on ollut myös ASPAn arvo jo pitkään. Nyt ASPAn käynnistämän, viitisen vuotta kestävän Turvallisuuden taitajat -projektin aikana etsitään uusia näkökulmia parantaa entisestään itsenäisesti asuvien vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisturvallisuutta. Suomessa on aktiivisesti pohdittu useiden erityisryhmien turvallisuutta, mutta vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien tilanne on unohtunut. He kun eivät ole osanneet pitää ääntä itsestään, Turvallisuuden taitajat -projektin projektipäällikkö Petteri Suominen toteaa. Hänestä on tärkeää ottaa mukaan ne tahot, joille turvallisuutta tuotetaan, eikä antaa viranomaismääräyksiä ylhäältä alaspäin. Silloin saadaan hyviä tuloksia aikaan. Tällä hetkellä turvallisuus otetaan eri tavoin huomioon ASPAn asumiskohteissa ja palveluissa. Tekniset apuvälineet, kuten esimerkiksi sprinklerit, hälytysnappulat ja turvapuhelimet, ovat tarvittaessa käytössä. Tilojen esteettömyys takaa myös sen, että asukkaat pystyvät poistumaan esimerkiksi tulipalon sattuessa ripeästi asunnosta. Asumispalveluyksiköissä on neuvottu asiakkaita esimerkiksi sähkölaitteiden käytössä. Opettelemista on kuitenkin vielä siinä, ettei kaikille kaupustelijoille kannata avata ovea ja voi kohteliaasti sanoa ei kiitos, jottei tulisi huijatuksi. Eristäytyminen pitää torjua Petteri Suominen on perehtynyt turvallisuuteen laaja-alaisesti. Hän on työskennellyt useita vuosia poliisin palveluksessa sekä toiminut sosiaalityöntekijänä. Hän sai juuri valmiiksi Tampereen yliopiston Johtamiskorkea kouluun tekemänsä sosiaalista turvallisuutta käsittelevän lisensiaattityönsä Luottamus, väkivalta ja turvallisuus. Suominen laajentaa asumisturvallisuuden kotiturvallisuudeksi: asukkaan pitää voida kokea olonsa turvalliseksi niin omassa asunnossaan kuin liikkuessaan sen lähiympäristössä. Juuri tämäntyyppisen turvallisuuden ja turvallisuudentunteen lisäämiseen projektilla pyritään. Keräämme parhaillaan tietoja tutustumalla asumispalveluyksiköihin sekä järjestämme erilaisia kyselyitä ja tapaamisia niin yksiköiden asiakkaille ja heidän omaisilleen sekä työntekijöille. Tarkoituksena ei ole tuottaa uusia teknisiä välineitä, vaan sosiaalisia innovaatioita. Monet vammaiset ja mielenterveyskuntoutujat ovat huolissaan siitä, miten he mahtavat pärjätä asuessaan yksin tavallisessa asunnossa. Sosiaaliset tilanteet ja naapureiden kohtaaminen voivat tuntua vaikealta. Vaarana on, että eristäydytään neljän seinän sisälle. Myös yksin oleminen pelottaa. Yhtenä ideana on jo heitetty, että voisimme luoda vielä työnimellä kulkevan sosiaalisen talonmiesjärjestelmän. Kun asumispalveluyksiköiden henkilöstö tekee tavallista kahdeksasta neljään työpäivää, niin asukkaiden lähialueella asuva vapaaehtoistyöntekijä olisi pitempään tavoitettavissa ja läsnä. Vammaisilla ja mielenterveyskuntoutujilla on suuri vaara joutua myös fyysisen ja seksuaalisen väkivallan ja taloudellisen hyväksikäytön kohteeksi. Siksi heidän asumisturvallisuuttaan voidaan lisätä opastamalla heitä entistä enemmän tunnistamaan riskejä niin kotona kuin sosiaalisessa kanssakäymisessä lähiympäristössä. Tärkeä tehtävämme on vaikuttaa kunnallisiin päättäjiin, viranomaisiin ja turvallisuusalan toimijoihin, jotta näiden ryhmien turvallisuuteen kiinnitettäisiin aikaisempaa enemmän huomiota ja ryhdyttäisiin toimenpiteisiin turvallisuuden parantamiseksi. 16 ASPA 2012

17 Turvallisuuden taitajat -projekti Valtakunnallinen projekti alkoi ja kestää vuoden 2016 loppuun. Mukana on ASPAn lisäksi 11 muuta tahoa: - Helsingin Kehitysvammatuki 57 - Mielenterveyden Keskusliitto - Näkövammaisten Keskusliitto - Sosiaalipedagogiikan Säätiö - Suomen CP-liitto - Lempäälän Ehtookoto - Nuorten Ystävät ry - Jämsän kaupungin vammais- ja kuntoutuspalvelut - Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry - Ylä-Savon Autismi- ja Aspergeryhdistys - Suomen Parkinson-liitto Tavoitteena on lisätä vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisturvallisuutta, jotta he pystyisivät asumaan tavallisissa kerros- ja rivitaloissa. Tehtävänä on tuottaa uusia sosiaalisia innovaatioita, joiden avulla lisätään kohderyhmän turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta, opastaa asiakkaita tunnistamaan riskejä sekä kouluttaa myös henkilöstöä neuvomaan asiakkaitaan. ASPA

18 Uutisia Ajankohtaista ASPAsta Asumispalvelusäätiö ASPA ASPAssa on käynnistynyt viisi uutta projektia Asumispalvelusäätiö ASPAssa käynnistyi vuoden 2012 alussa kolme uutta RAY-rahoitteista projektia ja kaksi ESR-rahoitteista projektia. Turvallisuuden taitajat -projektista kerrotaan enemmän sivuilla Silta työhön -projekti kehittää osatyökykyisten aikuisten työllisyyttä ja Työ tie osallisuuteen -projekti edistää ammattiin valmistuvien nuorten työllisyyttä. Valtakunnalliset projektit tukevat eri keinoin vammaisia ihmisiä ja mielenterveyskuntoutujia työelämään. Kansainvälinen F2F Action for Employment -projekti levittää tietoa vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen käytännöistä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa. Lisäksi ASPA koordinoi tukiasuntojen hankinnan kehittämisprojektia, jonka tavoitteena on lisätä tukiasumista asumisvaihtoehtona eri tavoin vammaisille henkilöille. VERTAISarviointi mittaa asumisen palvelujen laatua VERTAISarviointi on Asumispalvelusäätiö ASPAn kehittämä menetelmä asumisen palvelujen laadun arviointiin. Menetelmä on kuvattu julkaisussa VERTAISarviointi Asumisen palvelujen laadun kehittäjä. Julkaisussa kerrotaan myös, miksi sitä kannattaa kokeilla asumisyksiköissä. Vertaisarvioinnissa kysytään, onko asiakkaalla mahdollisuus vaikuttaa omaa elämäänsä ja asumistaan koskeviin asioihin, ja millä keinoilla. Vertaisarvioitsijoina toimivat eri tavoin vammaiset ihmiset ja mielenterveyskuntoutujat, jotka haastattelevat asumispalveluiden käyttäjiä. Saaduista vastauksista koostetaan palaute, jota asumisyksikkö voi hyödyntää kehittämistyössään. Julkaisua voi tilata osoitteesta ASPA selvitti mielenterveyskuntoutujien asumista Keski-Pohjanmaalla Lesti- ja Perhonjokivarren kunnissa (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli) tehdyn mielenterveyskuntoutujien asumisselvityksen tavoitteena oli nostaa mielenterveyskuntoutujien oma ääni kuuluviin. Asumista ja asumiseen liittyvän tuen tarvetta selvitettiin kuntoutujille suunnatun kyselyn ja haastattelujen avulla. Selvityksen tulosten pohjalta laadittiin toimenpidesuositukset, joita voidaan hyödyntää yksilöllisten ja kuntoutujien tarpeita vastaavien asumispalvelujen kehittämiseksi. Selvityksen mukaan kuntoutujien vaikutusmahdollisuuksia omaan asumiseensa ja palveluihinsa tulee lisätä. Alueella on tarvetta myös itsenäisempien asumisratkaisujen ja kotiin vietävän tuen kehittämiseen. Osa kuntoutujista on asunut useita vuosia tehostetun palveluasumisen yksikössä. Heidän asumisratkaisunsa tarkoituksenmukaisuutta tulee säännöllisesti arvioida. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen, Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat ry:n sekä Peruspalveluliikelaitos JYTAn kanssa. Raportti Selvitys mielenterveyskuntoutujien asumisesta Lesti- ja Perhonjokilaakson kunnissa on vapaasti luettavissa osoitteessa 18 ASPA 2012

19 Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten asumista selvitetään ASPA tekee selvitystä vuotiaiden neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden asumisesta. Valtakunnallisen kyselyn avulla kootaan tietoa asumisen nykytilanteesta sekä ratkaisuista ja palveluista, joita neurologisesti pitkäaikaissairaat ja vammaiset henkilöt tarvitsevat toimivaan ja turvalliseen asumiseen. Kysely lähetettiin satunnaisesti valitulle henkilölle, jotka saavat neurologisen sairauden tai vamman takia Kelan vammaistukea tai hoitotukea. Kyselyn tuloksista julkaistaan raportti alkuvuodesta Yhteistyössä THL:n kanssa selvitetään myös kuntien Kuva: Shutterstock sosiaalityöntekijöiden, kuntoutusohjaajien ja järjestöjen asiantuntijoiden näkemyksiä asumisesta ja niistä haasteista, jotka liittyvät asumista tukevien palvelujen järjestämiseen. Selvityksen tuottama tieto auttaa asumisen palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Selvitys tehdään yhteistyössä Aivoliiton, Epilepsialiiton, Lihastautiliiton, Suomen CP-liiton, Suomen MS-liiton, Suomen Parkinson-liiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Suomen kuntaliiton, ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Espooseen ja Somerolle uusia asuntoja kehitysvammaisille Kehitysvammaisille nuorille aikuisille valmistui helmikuussa 13 asuntoa Espooseen. Pientaloalueella sijaitsevista asunnoista kahdeksan on asuntoryhmässä ja viisi rivitalossa. Rakennukset ovat yksikerroksisia, ja asuntoihin on esteettömät sisäänkäynnit. Asuntoryhmän asunnot on toteutettu kahden oven -mallin mukaisesti ja kaikissa asunnoissa on eteinen, tupakeittiö ja makuuhuone sekä wc/pesuhuone. Kaikilla asukkailla on käytössään avustajankutsujärjestelmä. Asunnot ovat kooltaan noin m 2. Espoon asunnot ovat ensimmäisiä ASPAn asuntoja, jotka lämmitetään maalämmöllä. Julkisivut ovat maalattua puuta ja vesikate on peltiä. Rakennuksen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Jorma Öhman. Kohteelle on myönnetty ARAn investointiavustus ja korko tukilaina. Asukkaiden tarvitsemat asumispalvelut tuottaa ASPA Palvelut Oy. Somerolle 14 asuntoa Somerolle valmistuu marraskuussa 14 asuntoa kehitysvammaisille asukkaille. Kaikissa asunnoissa on terassi, tupakeittiö ja wc/pesuhuone, ja kahdeksassa asunnossa on oma sisäänkäynti. Kaikilla asukkailla on käytössään avustajankutsujärjestelmä. Asunnot ovat kooltaan m 2. Rakennus on yksikerroksinen, betonirunkoinen talo, jossa ala- ja yläpohja ovat ontelolaatoista. Julkisivu on rapattu ja vesikate on peltiä. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Heikki Luminen. Kohteelle on myönnetty ARAn investointiavustus ja korkotukilaina. ASPA

20 Uutisia ASPA Palvelut Oy ASPA Palvelut sai REILU-palvelumerkin Yksitoista sosiaali- ja terveysalan valtakunnallista järjestöä on perustanut Reilu Palvelu ry:n vuonna Reilu Palvelu ry:n hallitus myöntää oikeuden REILU-palvelumerkin käyttöön hakemusten perusteella kriteerit täyttäville palveluntuottajille. REILU-palvelumerkin haltijat erottautuvat kilpailussa laadukkaiden palveluiden tarjoajina ja vastuullisina, pitkäjänteisinä toimijoina, joiden liiketoiminnasta saama tuotto palautuu kansalaisten hyvinvointia edistävään työhön. ASPA Palvelut Oy sai merkin käyttöoikeuden Reilusta Palvelusta voi lukea lisää osoitteesta sekä tämän julkaisun sivulta 25. Asiakastyytyväisyys tarjouskilpailun kriteerinä Oulussa Oulun kaupungissa toteutettiin uraauurtava kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluiden tarjouskilpailu kesällä Tarjousten paremmuusjärjestyksen ratkaisi kunkin tarjoajan antama lupaus asiakastyytyväisyydestä. Mittarina käytettiin viisiportaista asteikkoa, ja ASPA Palvelut Oy sijoittui tarjoajien kärkijoukkoon. Asiakastyytyväisyyden toteutumista tullaan seuraamaan Oulun kaupungin ja palveluntuottajien yhteisen asiakaskyselyn avulla. Annetun lupauksen ylittämisestä palveluntuottajat saavat kaupungilta taloudellisia bonuksia ja vastaavasti lupauksen alittuessa palveluntuottaja maksaa kaupungille korvauksia. ASPA Palvelut sijoittui hyvin hoivapalvelualan raportissa Kauppalehti Oy julkaisi Balance Benchmarking -raportin, johon on koottu kuvaus kuudentoista merkittävän hoivapalvelualan yhtiön tilasta, niiden vahvuuksista ja heikkouksista. Raportti kertoo alan yritysten kehityksestä vuosina Raportissa kuvataan yritysten toiminnan laajuutta, tulosta ja kannattavuutta, toiminnan tehokkuutta, rahoitusrakennetta ja maksuvalmiutta. Taloudellinen kokonaisvertailu ja sen luokitus sijoittaa ASPA Palvelut Oy:n luokkaan A- (erinomainen), joka on tutkimusjoukossa korkein saavutettu luokka. Yhtiö on kärkisijalla myös omavaraisuuden ja maksuvalmiuden osalta. Tulosten perusteella ASPA Palvelut Oy:n toimintaa voidaan pitää vakaana ja turvallisena myös talouden näkökulmasta. Turvallisuus onkin yksi yhtiön perusarvoista ammatillisuuden ja ihmisen kunnioittamisen rinnalla. ASPA Palvelut Oy:lle uusi toimitusjohtaja YTM Pia Harju-Autti on nimitetty ASPA Palvelut Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi alkaen. Hän siirtyi ASPA Palvelut Oy:lle Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen, Tekesin, Palvelut ja hyvinvointi -liiketoiminta-alueen toimialajohtajan tehtävästä. 20 ASPA 2012

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Milla Ilonen 040 848 0909 milla.ilonen@aspa.fi Asiakkaat kokemuskehittäjinä! Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää. Vertaisarviointi

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ. Hoito ja hoivapalvelualan valtakunnalliset kehittäjäpäivät. Hämeenlinna, Aulanko 19. 20.9.2012. Projektipäällikkö Outi Teittinen

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ. Hoito ja hoivapalvelualan valtakunnalliset kehittäjäpäivät. Hämeenlinna, Aulanko 19. 20.9.2012. Projektipäällikkö Outi Teittinen Tuloksia vai suoritteita? HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Ä Hoito ja hoivapalvelualan valtakunnalliset kehittäjäpäivät Hämeenlinna, Aulanko 19. 20.9.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen Asiakaslähtöisten t palvelujen

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Innovatiivisia ratkaisuja ja yhteistyötä tuloksia hankkimalla

Innovatiivisia ratkaisuja ja yhteistyötä tuloksia hankkimalla Innovatiivisia ratkaisuja ja yhteistyötä tuloksia hankkimalla Tekesin Sote & Huippuostajat -kiertue Tampere 16.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Milla Ilonen suunnittelija 040 848 0909 milla.ilonen(at)aspa.fi

Milla Ilonen suunnittelija 040 848 0909 milla.ilonen(at)aspa.fi Nyt puhutaan asumispalveluiden laadusta asiakkaan äänellä! Jokainen mielipide on TÄRKEÄ!! Milla Ilonen suunnittelija 040 848 0909 milla.ilonen(at)aspa.fi Palovaroitin, parisuhde vai pamppu -seminaarit

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

17.4.2014 www.caritaslaiset.fi

17.4.2014 www.caritaslaiset.fi Tekesin Sote & Huippuosaajat -kiertue Tampere 16.4.2014 Tuija Holttinen Caritas Yhteisö Muodostuu Caritas-Säätiöstä, sen täysin omistamasta Caritas Palvelut Oy:stä sekä sen valtaosin omistamasta Caritas

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry tukea ja kuntoutusta vuodesta 1985 Yhteistyön merkitys asumis ja kuntoutuspalveluiden järjestämisessä Toiminnanjohtaja Timo Haapoja www.epsospsyk.fi Etelä

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Mikä on kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntija on henkilö jolla on pitkä historia hoitopalveluiden

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari. 14.1.2013 Paasitorni, Helsinki. Pekka Mikkola Puheenjohtaja Reilu Palvelu ry

Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari. 14.1.2013 Paasitorni, Helsinki. Pekka Mikkola Puheenjohtaja Reilu Palvelu ry Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari 14.1.2013 Paasitorni, Helsinki Pekka Mikkola Puheenjohtaja Reilu Palvelu ry Reilu Palvelu ry on uudenlainen yhteistyöja vaikuttamisfoorumi sote-järjestöille

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Palveluyhdistys Kaseva ry

Palveluyhdistys Kaseva ry Palveluyhdistys Kaseva ry TOIMINTAA ITSENÄISEMMÄN ELÄMÄN PUOLESTA Kolme kauaskatseista henkilöä on 16.4.1992 allekirjoittanut Palveluyhdistys Kaseva ry:n perustamisasiakirjan. Yhdistyksen tarkoitukseksi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Käyttäjäkokemus voimavaraksi

Käyttäjäkokemus voimavaraksi Käyttäjäkokemus voimavaraksi Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Invalidiliiton aluepäivät, 8 aluetta syksyllä 2013 Tiina Lappalainen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015 Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.2015 46 Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue järjestää

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

INNOVATIIVISET HANKINNAT JA PITKÄAIKAISASUNNOTTOMIEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUS. 9.12.2013 Kari Salovaara

INNOVATIIVISET HANKINNAT JA PITKÄAIKAISASUNNOTTOMIEN ASUMISPALVELUJEN KILPAILUTUS. 9.12.2013 Kari Salovaara INNOVATIIVISET HANKINNAT JA PITKÄAIKAISASUNNOTTOMIEN 9.12.2013 Kari Salovaara INNOVATIIVISET HANKINNAT Lähtökohdat Sosiaalipalvelujen tuottavuuden parantaminen ja palvelurakenteiden kehittäminen edellyttävät

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hankkeen huippuseminaari 1.3.2011 Juha-Matti Puhakka JC Innovation Oy

Palveleva Helsinki hankkeen huippuseminaari 1.3.2011 Juha-Matti Puhakka JC Innovation Oy Palveleva Helsinki hankkeen huippuseminaari 1.3.2011 Juha-Matti Puhakka Hankkeen lähtökohta Sosiaalialan tuottavuuden parantaminen ja palvelurakenteiden kehittäminen Tähän päästään vahvistamalla organisaatioiden

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot