ASPA Itsenäisen asumisen kulmakivet Osallisena oman kodin teossa Tuetulla asumisella laatua ja säästöjä Turvallista asumista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASPA 2012. Itsenäisen asumisen kulmakivet Osallisena oman kodin teossa Tuetulla asumisella laatua ja säästöjä Turvallista asumista"

Transkriptio

1 ASPA 2012 Itsenäisen asumisen kulmakivet Osallisena oman kodin teossa Tuetulla asumisella laatua ja säästöjä Turvallista asumista s. 24 Varpu Vehmersalo: Asumispalvelutoiminnan yhtiöittäminen oli erinomainen ratkaisu.

2 Sisällysluettelo 3 Pääkirjoitukset 4 ASPA luo edellytykset itsenäiselle asumiselle. Se kehittää yksilöllistä, laadukasta ja turvallista asumista ja tarjoaa asiakkailleen palveluja, jotka tukevat itsenäistä elämää. s. 6 6 Luomisen iloa Mantelissa. Milla Heinonen asuu tuettuna kahden oven mallilla toteutetussa ASPAn asumisyksikössä. 8 Askel kerrallaan. Kati Reijula palasi kahdeksan kuntoutuskotivuoden jälkeen omaan kotiin. 10 Markus ja Robin pääsevät nyt omilleen. Kehitysvammaiset veljekset muuttavat Espoossa sijaitsevaan kehitysvammaisten nuorten asuntoryhmään. 14 Tuettu asuminen on inhimillistä ja tehokasta. Varkauden kaupunki ja ASPA Palvelut Oy toteuttivat mielenterveyskuntoutujien asumisen kustannusvaikutuksista selvityksen, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. 16 Turvallisesti omassa kodissa. Turvallisuuden taitajat -projektin aikana ASPA etsii uusia näkökulmia asiakkaidensa asumisturvallisuuden parantamiseksi. s Uutisia. Ajankohtaista ASPAsta kuluneen vuoden varrelta. 21 Hankintamarkkinoilla vaikuttavuuden ehdoilla. SOTEFINin tavoitteena on saada julkisten hankintojen kautta syntymään asiakaslähtöisiä, vaikuttavuudeltaan ja tuottavuudeltaan korkeatasoisia palveluja. 24 Arvot ja asiakkaat palvelutoiminnan perustana. Varpu Vehmersalo työskenteli ASPA Palvelut Oy:n ensimmäisenä toimitusjohtajana ja siirtyi kuluneen vuoden keväällä eläkkeelle hyvillä mielin. 26 ASPA pähkinänkuoressa ASPA-vuosikirja 2012 Toimitus: Edita Publishing Oy, Ulkoasu ja taitto: Marjut Vikkula/Edita Publishing Oy, Paino: Edita Prima Oy, Toimitusneuvosto: ASPA ja Edita Publishing Oy 2 ASPA 2012

3 Pääkirjoitukset Onko järjestöillä tulevaisuutta asumispalvelujen tuottajina ja rakennuttajina? Yksityisten palveluntuottajien määrä sosiaali- ja terveyspalveluissa on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Suurimman osan kasvusta ovat tehneet yksityiset yritykset, jotka ovat jo ohittaneet järjestöt palvelujen tuottajina. Muutoksesta huolimatta järjestölähtöisen palvelutuotannon osuus sosiaalipalveluissa ja erityisesti asumispalveluissa on edelleen merkittävä. Kuntien järjestämisvastuuta tukevan palvelutoiminnan ja -tuotannon lisäksi järjestöillä on ollut vahva rooli palvelujen kehittäjinä. Tämä kokemusosaamiseen perustuva asumisen ja asumista tukevien palvelujen kehittäjän, laadun ja käyttäjien oikeuksien puolustajan rooli uhkaa nykyisen kehityksen edetessä hävitä. Järjestötaustaiset toimijat ovat tähän saakka vastanneet melko pitkälti asuntojen rakentamisesta vammaisille henkilöille ja mielenterveyskuntoutujille. Kilpailuneutraliteettitavoitteesta johdettu periaate tilojen ja palvelujen pitämisestä erillään ja yrittäjäjärjestön väitteet ARAn tuen kilpailua vääristävistä vaikutuksista ovat nyt kyseenalaistaneet nykyisellään hyvin toimivan rahoitusjärjestelmän. ARAn avustuksen saannin edellytys on yleishyödylliseksi yhteisöksi nimeäminen, mikä nykyisellään mahdollistaa markkinaehtoisten toimijoiden tunkeutumisen myös avustusmarkkinoille. Yleishyödyllisyyssäännösten ja asuntotuotantoa valvovien viranomaisten pitää varmistaa, että järjestöjen asuntojen hankinnan ja rakennuttamisen rahoitus pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Yleishyödyllisyyssäännöksiä tiukentamalla yhdessä kohdekohtaisten rajoitusten kanssa se on mahdollista. Tarvitaan järjestelmä, missä ARAn tuki kohdentuu oikein, asukkaiden vuokrat pysyvät kohtuullisina, kilpailuneutraliteetti säilyy ja sosiaalinen asuntotuotanto sekä vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen ohjelmiin kirjatut asuntojen hankinnan tavoitteet saavutetaan. Pekka Mikkola Toimitusjohtaja Asumispalvelusäätiö ASPA Vastuullinen palvelu on kestävä valinta Voiko hoiva-alan palveluyritys olla samanaikaisesti sekä liiketoimintaperiaatteella toimiva että asiakkaistaan aidosti välittävä ja reilu? Kun median uutisointia seuraa, tuntuu välillä, että ei voi. Julkisesta keskustelusta tuntuu unohtuvan, että hoiva- ja asumispalveluja tuottava yritysjoukko on keskenään hyvinkin heterogeeninen. Me järjestötaustaiset, vahvan arvopohjan omaavat ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden periaatteella toimivat palveluyritykset olemme selvä vähemmistö sekä lukumääräisesti että liikevaihdolla mitattuna. Viime aikoina on ilahduttavasti keskusteltu laadun merkityksestä sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa. Hinnalla kilpailu on vielä todellista arkipäivää, mutta esimerkkejä uudenlaisesta tulokulmasta näkyy jo. Laatukriteerien tulo hinnan rinnalle on tervetullutta. Se pakottaa meidät palveluntuottajat ajattelemaan toimintaamme asiakaslähtöisesti. Oikein asetetut laatukriteerit hyödyntävät loppupeleissä kaikkia; sekä palveluntuottajaa että tilaajaa, mutta erityisesti loppukäyttäjäasiakasta. Meillä järjestötaustaisilla palveluyrityksillä on taustaorganisaatioidemme kautta vahvaa tietämystä asiakkaiden tarpeista ja kokemuksista. Uskon, että tämä tietämys nousee vielä arvoonsa, kun sitä osataan oikein käyttää liiketoiminnan lähtökohtana sekä aidosti asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisessä. On tärkeää muistaa, että kun toimintaamme ohjaavat omistajayhteisöjemme arvot, myös johtaminen sekä omistajaohjaus toimivat vastuullisuuden periaatteella. Näin liiketoiminnastamme saatu tuotto palautuu aina edistämään asiakkaidemme hyvinvointia. Reiluus, kohtuullisuus ja vastuullisuus eivät ole pelkkiä korusanoja, vaan jo nyt aito vaihtoehto. Pia Harju-Autti Toimitusjohtaja ASPA Palvelut Oy ASPA

4 Itsenäisen asumisen kulmakivet ASPA luo edellytykset itsenäiselle asumiselle Teksti: Jenni Kotilainen Asumispalvelusäätiö ASPA Asumispalvelusäätiö ASPA on yleishyödyllinen säätiö, joka edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua ja elää itsenäisesti tavallisissa asuinympäristöissä. Säätiö perustettiin vuonna Säätiö kehittää yksilöllistä, laadukasta ja turvallista asumista. Se pyrkii vaikuttamaan asuntojen ja koko yhdyskuntarakenteen suunnitteluun ja rakentamiseen niin, että ne soveltuisivat tasaveroisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille. Säätiö hankkii, rakennuttaa ja vuokraa asuntoja, kehittää asumisen palveluita sekä tuottaa ja välittää tietoa eri- tyisryhmien asumisesta. Säätiö toimii koko maan alueella. Säätiö omistaa asumista ja itsenäistä elämää tukevia palveluita tuottavan ASPA Palvelut Oy:n. ASPAn tukiasunnot ASPAn tukiasunnot on tarkoitettu vammaisille ihmisille, mielenterveyskuntoutujille ja pitkäaikaissairaille, jotka tarvitsevat tukea arkielämässään. Asunnot hankitaan yleisestä asuntokannasta Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella. Asukkaille, joiden tarpeita ja toimeentulomahdollisuuksia vastaavia asun toja ei ole saatavilla, ra ken nutetaan uudiskohteita Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämällä investointiavustuksella ja korkotukilainalla. Tuleva asukas on mukana asunnon hankinnan eri vaiheissa, ja asunto sekä tarvittavat tukipalvelut valitaan yksilöllisesti asukkaan tarpeiden mukaan. ASPAlla on yli 600 tukiasuntoa ympäri Suomea. Kehittäminen ja vaikuttaminen ASPAn kehittämisprojektien tavoitteena on itsenäistä asumista tukevia palveluja kehittämällä parantaa vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia asua itsenäisesti. 4 ASPA 2012

5 ASPAn arvot Ihmisen kunnioittaminen Turvallisuus Ammatillisuus & asiantuntijuus Kuva: Shutterstock Samalla edistetään tukea tarvitsevien ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä asiakkaiden, järjestötoimijoiden, palveluntuottajien ja kuntien kanssa. Tuottamalla ja välittämällä erityisryhmien asumiseen liittyvää tietoa vaikutetaan asumisen laatuun, jaetaan hyviä käytäntöjä sekä luodaan tietopohjaa kehittämistyölle. ASPA Palvelut Oy ASPA Palvelut Oy tarjoaa palveluja, jotka edistävät vammaisten ihmisten, mielenterveyskuntoutujien ja muiden erityisryhmien itsenäistä elämää ja asumista. Palvelutoiminta käynnistettiin vuonna 1996, ja yhtiömuotoinen toiminta alkoi vuonna ASPA Palvelut Oy toimii yhteiskunnallisen yrityksen periaatteilla. Palveluvalikoimaan kuuluu tehostettu palveluasuminen, palveluasuminen, tuettu asuminen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu sekä ikäihmisten kotipalvelu. Palvelut perustuvat asiakkaan kanssa yhdessä tehtäviin yksilöllisiin suunnitelmiin. Asumispalvelun ja kotipalvelun asiak kaat asuvat omissa kodeissaan ja palvelun lähtökohtana on asiakkaan arvojen, aikataulujen ja kodin kunnioittaminen. Palvelu sisältää koti- ja asioimiskäyntejä viikoittain, päivittäin tai useita kertoja vuorokaudessa. Asumispalvelutyö on asiakkaan tukemista, ohjausta ja avustamista päivittäisissä toiminnoissa, kuten kodinhoidossa, asioinnissa, terveyden ylläpitämisessä, sosiaalisissa suhteissa ja vapaa-ajan vietossa. Päivätoiminnan avulla pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita asiakkaat tarvitsevat selviytyäkseen mahdollisimman omatoimisesti arkielämän toiminnoista. Toiminta voi sisältää esimerkiksi ruoanlaittoa, liikuntaa, keskustelua, retkeilyä, luovaa toimintaa sekä sosiaalisten taitojen harjaannuttamista. ASPA

6 6 ASPA 2012

7 Itsenäisen asumisen kulmakivet Luomisen iloa Mantelissa Milla Heinosen elämä muuttui täysin vuonna 1995, jolloin hän jäi työ harjoittelu jaksollaan Englannissa auton alle. Seurauksena oli neliraajahalvaus ja pysyvä aivovamma. Sinnikkään kuntoutuksen ja vahvan sisunsa ansiosta Milla pystyy nykyään asumaan tuettuna itsenäisesti Helsingin Ala-Tikkurilan Mantelin yksikössä. Teksti: Tuula Wäyrynen Kuvat: Pekka Kiirala ASPAn Manteli on rivitalomainen kiinteistö, jossa on kahdeksan asuntoa. Erotuksena tavalliseen rivitaloon on se, että oman ulko-oven lisäksi asunnoista on toinen ovi kiinteistön yhteisiin tiloihin ja työntekijöiden toimistoon. Henkilökunta on paikalla 24 tuntia vuorokaudessa. Milla on asunut Mantelissa nyt neljä vuotta. Sitä ennen hän asui ASPAn Simpukan yksikössä Helsingin Vuosaaressa. Vuosaaressa liikkumista rajoitti se, että asuntoni oli kerrostalossa. Mantelin tiloissa on paljon helpompi liikkua pyörätuolilla, kun kaikki tilat ovat yhdessä tasossa ja kynnyksien yli pääsee pyörätuolilla helposti. Olen viihtynyt täällä todella hyvin tämä on minulle nyt koti. Mantelin kahden oven malli mahdollistaa sen, että asukas saa olla oman itsensä herra ja kulkea ulkona silloin, kun haluaa. Myös omaiset ja ystävät tulevat Millan luokse kyläilemään mieluiten asunnon ulko-oven kautta. Oman valinnan mukaan voi joko seurustella muiden asukkaiden kanssa yhteisissä tiloissa tai vetäytyä rauhaan omaan asuntoonsa. Tukea ja turvaa Henkilökunnan läheisyys ja Mantelin palvelut ovat tärkeitä Millalle, joka tarvitsee apua kaikissa päivittäisissä toimissaan. Henkilökunnan kanssa välit ovat hyvin läheiset jo senkin vuoksi, että työntekijät tekevät työtään toisen kodissa. Käytännössä työ on paljon enemmänkin kuin vain auttamista; se on kanssaelämistä asukkaiden rinnalla. Henkilökunnan läsnäolo on iso tuki ja turva. Apua on aina saatavissa, ja tarvittaessa voin hälyttää henkilökunnan paikalle ranteessani olevalla hälyttimellä. Milla on saanut henkilökunnalta myös paljon erilaista tukea esimerkiksi painonhallintaan. Se on hyvä, että joku välillä vähän potkii persuuksiin ja patistaa tekemään. Olen myös oppinut täällä paljon pitkäpinnaisuutta ja itseni hallitsemista, sillä temperamenttia minulla riittää, hän kiittelee. Millan viikot sisältävät monenlaista ohjelmaa. Fysioterapeutin luona hän käy muutaman kerran viikossa. Lisäksi Milla harrastaa muun muassa koiranäyttelyitä ja viihtyy kauppakeskus Jumbossa ikkunaostoksilla. Viikkoa rytmittävät myös ystävien ja kotiväen vierailut sekä Mantelin yhteiset tapahtumat asukkaille. Iso saavutus Millalle oli kuluneena keväänä toteutunut, pitkään odotettu Tallinnan matka, jonka hän teki yhdessä siskonsa ja äitipuolensa kanssa. Onnistunut matka osoitti sen, että Milla pystyy hallitsemaan itsensä. Voitin itseni. Taideterapiasta luomisen iloon Rakkain harrastus Millalle on maalaaminen, ja hänen asuntonsa onkin täynnä värikkäitä maalauksia. Maalaaminen on minulle tapa purkaa asioita. Aluksi se oli puhtaasti taideterapiaa, mutta nykyään maalaan luomisen innosta, Heinonen kertoo. Hän käy kerran viikossa maalauskerhossa, mutta kun inspiraatio iskee, hän maalaa kotonaan pitkiäkin aikoja. Välillä pitää jopa ruokailuihin hoputtaa. Maalaaminen on tärkeä osa Millan elämää, ja tauluja syntyy aina myyntiin asti. Tulevaisuuden haaveena Millalla on tietokone. Se olisi monella tavalla tarpeellinen, mutta erityisen paljon hän odottaa tietokonetta voidakseen kirjoittaa. Harrastan myös runoja ja haluaisin kirjoittaa niitä. Tällä hetkellä runot ovat kuitenkin vain päässäni, kun en voi kirjoittaa ilman konetta. ASPA

8 Itsenäisen asumisen kulmakivet Askel kerrallaan Kati Reijulan elämässä on tapahtunut reilun vuoden aikana paljon. Itsenäinen arki on alkanut sujua ASPAn avulla mallikkaasti, ja vähitellen elämänpiiri on laajentunut. Teksti: Merja Perttula Kuva: Kimmo Torkkeli Apuhoitaja Kati Reijula hankki 30 vuotta sitten yksiön Tampereen Lielahdesta. Hän työs kenteli useissa terveydenhuollon työpisteissä, kunnes sairastui. Kati vietti kahdeksan vuotta kuntoutuskodissa. Omaan kotiinsa hän palasi viime vuoden alussa. Olen ollut tyytyväinen. Saan itse hoidella asioita ja minulla on oma rauha. Pyrin siihen, että voisin asua mahdollisimman kauan itsekseni, 58-vuotias Kati sanoo. Tärkeä henkilö Katin elämässä on ASPAn asumispalvelutyöntekijä Annele Juvén, jonka kanssa hän on opetellut monia käytännön asioita. Annele käy Katin luona kaksi kertaa viikossa. Hän on myös usein läsnä, kun Kati osallistuu torstaisin ryhmätoimintaan Tesoman toimintayksikössä. Siellä kolmen tunnin aikana laitetaan yhdessä ruokaa, siivotaan ja jutellaan mukavia. Annelen kanssa olen harjoitellut asioimista kaupassa ja apteekissa sekä liikkumista bussilla. Välillä hän saa olla aika topakka, että lähden liikkeelle, enkä jää yksin kotiin. Samoin hän valaa uskoa pärjäämiseeni. Nykyään Kati kävelee usein lähikauppaan ja tulee taksilla pois. Hän osaa myös mennä keskustaan bussilla ja vaihtaa toiseen, jotta pääsee torstaisin Tesomalle. Yhdessä on keskusteltu myös siitä, että rahapussistaan kannattaa pitää huolta kaupungilla liikkuessa ja ottaa käteistä kauppareissuille vain sen verran mukaan kuin tarvitsee ostoksiin. Mieli virkistynyt Katin elämänhallintaa tukevissa asioissa on menty askel kerrallaan eteenpäin. Aluksi hänen kanssaan yhdessä tehtiin asumispalvelusuunnitelma, missä kartoitettiin palvelujen tarve ja nimenomaan Katille sopivat keinot auttaa häntä pärjäämään arjessa. Katilla on oma lukujärjestys, jossa jokaiselle päivälle on merkitty jotakin ohjelmaa, kuten ruokailuajat. Katin on tärkeää syödä säännöllisesti, sillä hänellä todettiin jokin aika sitten diabetes. Lihoin kuntoutuskodissa 50 kiloa. Joudun nyt käyttämään diabetes- ja kolesterolilääkkeitä. Lääkäri sanoi, että voin päästä näistä lääkkeistä eroon, jos laihdutan. Olen jo tiputtanut 10 kiloa ja aion pudottaa vielä loputkin 40 kiloa. Vaikka Katilla on välillä huonojakin päiviä ja univaikeuksia, hän on virkistynyt vuoden aikana melkoisesti. Hän käy säännöllisesti kampaajalla, hieman meikkaa ja käyttää joskus hajuvettä ja on myös kiinnostunut siitä, miltä koti näyttää. Remontissa punainen seinä sai seurakseen samaan sävyyn vivahtavan maton ja tuolien tyynyt! Seuraava askel on lisätä omatoimista liikuntaa ja opetella laittamaan ruokaa. Olemme suunnitelleet asiat niin, ettei uusia haasteita oteta liikaa kerralla. Olen ollut aikoinaan kova liikkumaan, joten yritän ulkoilla vastaisuudessa enemmän. Kati on osallistunut myös kerran kuussa pidettäviin ASPAn asiakaskokouksiin. Vielä hän ei ole rohjennut lähteä yhteisille retkille, mutta arvelee olevansa pian valmis siihenkin. Kati Reijula arvostaa omaa rauhaa. Arjen vastuita ja haasteita on lisätty ASPAn tuella vähitellen. 8 ASPA 2012

9 ASPA

10 10 ASPA 2012

11 Osallisena oman kodin teossa Manne ja Jyrki Pinomaa: Markus ja Robin pääsevät nyt omilleen Kehitysvammaiset Pinomaan veljekset muuttavat ASPAn Stjärnhemiin kesän lopulla. Vanhempia poikien muutto jännittää jo. Vierekkäisissä huoneissa asuvat veljekset saavat toisistaan tukea ja turvaa. Teksti ja kuvat: Essi Kähkönen Veljekset muuttavat uuteen kotiinsa porrastetusti. Ensin pari yötä Stjärnhemissä, sitten taas vanhempien kotona. Niin pojat oppivat pikkuhiljaa omatoimisempaan elämään, vanhemmat arvelevat. Uutuuttaan hohtavan Stjärnhemin tupakeittiössä käy aikamoinen vilske. Pinomaiden kaksi poikaa, Markus, 25, ja Robin, 20, katsastavat tulevaa kotiaan innostuneina. Robin on tykästynyt ovikellon pimputteluun ja Markuksesta on hauskaa kelata pyörätuolillaan asunnon pitkää ja leveää käytävää. Vilkkaat veljekset muuttavat pian ASPAn Espoossa sijaitsevaan kehitysvammaisten nuorten asuntoryhmään, jossa heille kummallekin on varattu oma makuuhuoneen, avokeittiön, kylpyhuoneen ja eteisen käsittävä asunto vierekkäisistä huoneistoista. Äiti Manne ja isä Jyrki myöntävät, että poikien muutto jännittää jo kovasti. Ajatus pelottaa toisaalta olo on helpottunut. Markuksen ja Robinin kotoa lähtö ei tule meille silti aivan uutena juttuna, sillä he ovat jo vuosia olleet ajoittain tilapäishoidossa. Näin siksi, että meillä on kahden vammaisen lapsen ohella kaksi tavallista lasta, joille on täytynyt antaa oma aikansa. Mutta aina, kun pojat on viety muualle hoitoon ja hoitopaikan ovi on painunut kiinni, on sillä siunaaman hetkellä tullut heitä kamalan ikävä, Jyrki Pinomaa kuvaa. Ekokulttuuria asumiseen Robin ja Markus tarvitsevat jatkuvaa apua kaikissa elämiseen ja asumiseen liittyvissä asioissa. Manne Pinomaa kertoo, että Markuksella on myös vaikea epilepsia ja kohtauksia tulee etenkin öisin. Usein Markus ei jaksa syödäkään yksin ilman apua; toisaalta molemmat pojat pukevat ja riisuvat itse. Veljeksistä on toisilleen myös kovasti apua, ja siksi päätimme sijoittaa heidät omista makuuhuoneistaan huolimatta samaan tilaan nukkumaan ja pitää toisen makuuhuoneen olohuoneena. He ovat toinen toiselle iso tuki ja turva. Pinomaat ovat olleet alusta saakka ideanikkareita Stjärnhemin rakennusvaiheissa. Juuri he esittivät alun pitäen ASPAlle ehdotuksen ruotsinkielisten, omilleen muuttavien kehitysvammaisten nuorten palveluasunnosta useampi vuosi sitten. Pinomaat kuuluvat Stjärnhem-yhdistykseen, joka haki mallin asumisratkaisuun aikoinaan Ruotsista. Siellä kehitysvammaiset nuoretkin voivat asua itsenäisesti ja yksityisyydensuojansa säilyttäen silti tuetusti. Me kutsumme tällaista asumistapaa ekokulttuuriseksi asumiseksi. Se tarkoittaa sitä, että poikamme eivät asu hoitohenkilökunnan työpaikalla, jossa laitoskulttuuri määrää tahdin, vaan henkilökunta on töissä poikien kotona. Toivottavasti siis saamme tänne joustavaa ja pitkäpinnaista väkeä, vaikka tiedämme kyllä, että henkilökuntapula on ruotsinkielisellä kehitysvammaisten hoitopuolella erittäin kova, Jyrki Pinomaa painottaa. Pikkuhiljaa, totutellen Pinomaiden suurin haaste on opastaa Stjärnhemin työntekijöitä kommuni- ASPA

12 Osallisena oman kodin teossa Robin ja Markus voivat Stjärnhemissä elää kuten omassa kodissa yleensäkin eletään. Oma vapaus on tärkeä juttu, mutta apua on aina käden ulottuvilla. koinnin sujumisessa niin, että he pystyvät kysymään ja kuuntelemaan ja kunnioittamaan veljesten arkea ja elintapoja. Manne ja Jyrki sanovat, että heidän mielestään työntekijöiden tärkein valintaperuste pitäisi olla suuri sydän, ei niinkään koulutustausta. Pojat ovat hyvin erilaisia ja haluavat eri asioita. Siinä missä Robin on haastava hoidettava fiksu, mutta hyvin valikoiva ihmisten suhteen sosiaalisemmalle Markukselle kelpaa aina kaikki. Minulla on kestänyt kaksi vuosikymmentä opetella ymmärtämään poikien ajatusmaailmaa, joten tunnustan: vähän kyllä hirvittää, miten saamme vieraat ihmiset ajettua Stjärnhemissä pikakelauksella sisään, Manne Pinomaa hymähtää. Markus ja Robin muuttavat Stjärnhemiin porrastetusti ja itsenäisempää elämää hiljalleen opetellen. Ensin he yöpyvät siellä ehkäpä kaksi yötä, käyvät välillä kotona ja tulevat taas Espooseen. Jossain vaiheessa, niin uskon, pojat ovat pelkästään iloisia, että me vanhemmat pysymme jonkin aikaa poissa, isä- Jyrki nauraa. Piha kutsuu ulos Pinomaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että he ovat voineet vaikuttaa niin paljon Stjärnhemin rakentamiseen ja sisustukseen. Vaikka kaikki värivalinnat eivät miellytä Manne Pinomaan silmää, pyörätuolilla liikkuvien tarpeet on otettu asuntokokonaisuudessa Pinomaiden mielestä hyvin huomioon. Jos se minusta olisi ollut kiinni, niin Stjärnhem olisi rakennettu menomestojen ulottuville keskelle Mannerheimintietä. Mutta toisaalta: nyt kun katselen tuonne pihalle, siellä näyttää hyvältä. Tasaiset kulkureitit, puut ja oleskelukatos tekevät pihasta viihtyisän ja helppokäyttöisen, Manne sanoo. Pinomaat toivovat, että muutto Stjärnhemiin lisää poikien omatoimisuutta. Robin rakastaa tiskaamista ja pyykkäämistä, mutta siihen hänellä ei sijaishuollossa ole ollut mahdollisuutta. Nyt olisi tilaa tehdä ja touhuta. Oikein odotamme sitä, kun pojat eivät enää asu puoliksi yhtäällä ja puoliksi toisaalla. Robinin ja Markuksen muutto kotoa tuntuu ihan oikealta ratkaisulta, sillä myös kehitysvammaisten nuorten pitää saada jossakin vaiheessa itsenäistyä. Täällä heistä pidetään huolta, mutta annetaan myös omaa rauhaa. 12 ASPA 2012

13 Kehitysvammainen nuori asuu ASPAn Stjärnhemissä kuten kotonaan Kahden oven ratkaisu antaa asumisryhmässä asuvalle nuorelle mahdollisuuden myös yksityisyydensuojaan. Kehitysvammaisten asuntoryhmä Stjärnhem Espoossa on ruotsinkielisille nuorille aikuisille suunnattu kahden asuinrakennuksen kokonaisuus. ASPAn projekti-insinööri Mervi Valta kertoo, että loppukesästä valmistuvaan Stjärnhemiin muuttaa joukko kotoaan lähteviä kehitysvammaisia. He ovat vuokranneet Stjärnhemistä itselleen asunnon, ja saavat laittaa sen mieleisekseen aivan kuten missä tahansa vuokrakodissa. Stjärnhemissä on siksi myös oma uloskäynti kustakin asunnosta. Ideana on, että asukas elää ja oleilee siellä kuin kotonaan, voi ottaa vieraita vastaan ja lähteä ulos silloin, kun itse haluaa, Valta mainitsee. Stjärnhemin asuntokokonaisuus koostuu viidestä rivitalohuoneistosta ja kahdeksasta asuntoryhmän asunnosta. Rivitaloon muuttavat nuoret pärjäävät paremmin omillaan, kun taas asuntoryhmässä on tarjolla ympärivuorokautista apua jokaiselle asukkaalle. Asuntoryhmässä on yhteistiloja, joissa voi viettää halutessaan aikaa, ja työntekijät auttavat kaikessa arjen sujumisessa, kuten ruokailuissa, peseytymisessä ja muun muassa ulkoilussa. Stjärnhemin asunnot ovat kooltaan noin neliötä, ja jokaiseen huoneistokokonaisuuteen kuuluu olohuoneen ja keittiön yhdistelmä, eli niin sanottu tupakeittiö, sekä makuuhuone, oma wc-kylpyhuone ja eteinen. Stjärnhemin suunnitteluun osallistui alusta pitäen vammaisten nuorten vanhempien oma yhdistys. He ovat käyneet yhdessä arkkitehdin ja ASPAn ihmisten kanssa läpi niitä tarpeita ja vaatimuksia, joita kehitysvammaisilla nuorilla asumisensa suhteen on. Esimerkiksi paloturvallisuus on Stjärnhemissä huippuluokkaa ja asuntojen omien sisäänkäyntien edessä on luiskat pyörätuolille. Ruoka asuntoryhmässä tehdään valmistuskeittiössä, ja asukas voi nauttia sen joko omassa kodissaan tai yhteisessä ruokailutilassa muiden kanssa mutta mikään ei tietenkään estä asujaa kokkaamasta omassa keittiössään vaikkapa henkilökohtaisen avustajansa kanssa. Olemme halunneet luoda vammaisille nuorille sellaisen asumisympäristön, jossa kuka tahansa omilleen muuttava nuori voisi viihtyisästi asua. Liika holhous ja vahtiminen on haluttu jättää pois, mutta toisaalta avun on oltava lähellä. Stjärnhemissä kehitysvammaisen nuoren yksityisyyttä ja mahdollisuutta päättää omista asioistaan on haluttu kunnioittaa viimeiseen asti. ASPA

14 Tuetulla asumisella laatua ja säästöjä Tuettu asuminen on inhimillistä ja tehokasta Mielenterveyskuntoutujat kokevat tuetun asumisen vaikuttavan positiivisesti elämän laatuun. Kotona annettu tuki on myös kustannustehokasta, kertoo Varkauden kaupungin psykososiaalisen palvelualueen esimies Eveliina Kähkönen. Teksti: Mikko Taivainen Varkauden kaupungissa on noin kuusikymmentä asiakasta mielenterveyskuntoutujien tuettujen asumispalveluiden piirissä. Tästä määrästä noin puolet käyttää ASPA Palvelut Oy:n tuottamia asumispalveluita. Vuosien saatossa olemme saaneet selkeää näyttöä, että kotiin tukea saavat mielenterveyskuntoutujat eivät tarvitse juuri ollenkaan sairaalahoitoa. Kotiin annettavan tuen ansiosta elämä kantaa ja sairaus pysyy hallinnassa, sanoo Eveliina Kähkönen. Siksi Varkauden kaupunki ja ASPA Palvelut Oy halusivat hankkia faktatietoa tuetun asumisen kustannustehokkuudesta. Taloudellisten näkökohtien lisäksi toteutuu asiakaslähtöisyys, sillä asiakkaiden ei tarvitse viettää sairaalahoidossa pitkiä jaksoja. Mielenterveyskuntoutujille jatkuva tuki on tärkeää, jotta oireet pysyvät hallinnassa. Sairaalahoito on aina kallis vaihtoehto, ja tuettuihin asumispalveluihin satsaaminen on säästänyt euroja, Kähkönen kertoo. Ensimmäinen selvitys sektorillaan Selvitys mielenterveyskuntoutujien tue tun asumisen kustannusvaikuttavuudesta oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Muissa asiakasryhmissä on tehty vastaavia selvityksiä. Perusteellinen selvitysprojekti vietiin läpi tiiviissä aikataulussa. Kolme työntekijää kävi läpi käyntitiedot vuosien varrelta, ja projektin vetäjä haastatteli kaikki olennaiset toimijat. Tulokset tuetun asumisen kustannusvaikuttavuudesta olivat selkeät. Kotona annettu tuki on aina edullisempi hoitomuoto kuin laitoshoito. Sairaalahoidon tarve väheni dramaattisesti. Hoitojaksot olivat lyhyempiä, ja joidenkin kohdalla ne loppuivat kokonaan. Kun sairaalahoitopäiviä ei tule, kustannusvaikutus on merkittävä, toteaa Kähkönen. Selvitystä varten haastateltiin yksilöllistä palvelua kotona saavia asiakkaita. Kähkösen mukaan haastateltavien viesti oli se, että omassa kodissa asuminen on inhimillisempää kuin laitospaikka. Myös ASPAn järjestämää ryhmätoimintaa ja vertaistukea kiiteltiin. Kotona hoitaminen yleistyy Kähkönen uskoo, että asiakkaan kotona saama tuki hoitomuotona yleistyy tulevaisuudessa, sillä jalkautuvaa hoitoa kehitetään koko ajan. Akuutit kriisit hoidetaan asiakkaan omassa elinympäristössä läheisten ja ammattilaisten tuella. Yhteistyömme ASPAn kanssa on hyvää ja saumatonta. Kuntoutussuunnitelmat laaditaan aina yhdessä asiakkaan ja ASPAn kanssa. ASPAn arvot ovat yhteneväiset meidän arvojemme kanssa: asiakkaan oma elämä on kaiken suunnittelun lähtökohta. Kähkönen korostaa tuetun asumisen inhimillisiä puolia. ASPAn tekemä työ mahdollistaa sen, että psykiatristen potilaiden elämä saadaan järjestettyä inhimilliseksi heidän omassa elämän piirissään. Skitsofrenia on elinikäinen sairaus, joka alentaa kykyä toimia ja solmia sosiaalisia suhteita. Sen kanssa on elettävä niin hyvät kuin huonot päivät, sairaudesta ei saa lomaa. Kähkönen arvostaa ASPAn tyyppistä uraa uurtavaa toimintaa, jonka lähtökohtana on asiakas ja hänen elämän hallintansa. Psykiatrisella puolella asiakaskunta ei oikein pysty pitämään puoliaan, ei ole edes potilasyhdistystä kuten sydäntai syöpäsairaille. Siksi ammattilaisten tehtävä on olla mukana hoidon ja kuntoutuksen kehittämisessä. 14 ASPA 2012

15 Kuva: Shutterstock Kustannukset vähenivät viidenneksen Tuetun asumisen aikana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset vähenivät kohderyhmässä eurosta 20 prosenttia eli euroa, käy ilmi Varkauden kaupungin ja ASPA Palvelut Oy:n tekemästä selvityksestä. Selvityksessä kartoitettiin asiakaskohtaisesti käytetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ennen tuettua asumista, sen aikana, ja osalla myös tuetun asumisen päättymisen jälkeen. Kohderyhmiin kuului 38 henkilöä, ja vertailtavuuden vuoksi eripituiset hoitojaksot muunnettiin vuositasoisiksi. Kustannusvähennys kertyi lähinnä mielenterveyspalveluiden kustannuksista: psykiatrian laitoshoidon kustannukset vähenivät 74 prosenttia eli euroa ja psykiatrian poliklinikan kustannukset 30 prosenttia eli euroa. Hoitovuorokausien määrä väheni kaiken kaikkiaan 74 prosenttia ja poliklinikalla käynnit 40 prosenttia. Suurin kustannussäästö tuli siitä, kun asiakkaita siirtyi hoitokodeista tuettuun asumiseen. Selvitykseen liittyi myös laadullinen arviointi eli asiakkaiden oma kokemus. Haastatteluissa asiakkaat kokivat, että heidän elämänlaatunsa parani tuetun asumisen aikana. Arjen hallintaan saatu apu auttoi selviytymään ja pitämään elämän tasapainossa. Haastatellut eivät kokeneet mielenterveyspalveluiden vähenemistä huonona asiana, ja nykyisiä palveluita pidettiin riittävinä. Laadullinen arviointi tuki määrällisen selvityksen tuloksia tuetun asumisen vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. ASPA

16 Turvallista asumista Turvallisesti omassa kodissa ASPAssa etsitään yhdessä 11 muun tahon kanssa uusia keinoja lisätä vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisturvallisuutta ja laajemmin myös sosiaalista turvallisuutta. Turvallisuuden taitajat -projektia vetävän Petteri Suomisen mukaan tarkoitus on ehkäistä sitä, ettei kukaan eristäydy vammansa tai sairautensa vuoksi mielen kaltereiden taakse. Teksti: Merja Perttula Kuva: Kimmo Torkkeli Turvallisuus on nousemassa merkittäväksi asiaksi yhteiskunnassa, ja se on ollut myös ASPAn arvo jo pitkään. Nyt ASPAn käynnistämän, viitisen vuotta kestävän Turvallisuuden taitajat -projektin aikana etsitään uusia näkökulmia parantaa entisestään itsenäisesti asuvien vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisturvallisuutta. Suomessa on aktiivisesti pohdittu useiden erityisryhmien turvallisuutta, mutta vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien tilanne on unohtunut. He kun eivät ole osanneet pitää ääntä itsestään, Turvallisuuden taitajat -projektin projektipäällikkö Petteri Suominen toteaa. Hänestä on tärkeää ottaa mukaan ne tahot, joille turvallisuutta tuotetaan, eikä antaa viranomaismääräyksiä ylhäältä alaspäin. Silloin saadaan hyviä tuloksia aikaan. Tällä hetkellä turvallisuus otetaan eri tavoin huomioon ASPAn asumiskohteissa ja palveluissa. Tekniset apuvälineet, kuten esimerkiksi sprinklerit, hälytysnappulat ja turvapuhelimet, ovat tarvittaessa käytössä. Tilojen esteettömyys takaa myös sen, että asukkaat pystyvät poistumaan esimerkiksi tulipalon sattuessa ripeästi asunnosta. Asumispalveluyksiköissä on neuvottu asiakkaita esimerkiksi sähkölaitteiden käytössä. Opettelemista on kuitenkin vielä siinä, ettei kaikille kaupustelijoille kannata avata ovea ja voi kohteliaasti sanoa ei kiitos, jottei tulisi huijatuksi. Eristäytyminen pitää torjua Petteri Suominen on perehtynyt turvallisuuteen laaja-alaisesti. Hän on työskennellyt useita vuosia poliisin palveluksessa sekä toiminut sosiaalityöntekijänä. Hän sai juuri valmiiksi Tampereen yliopiston Johtamiskorkea kouluun tekemänsä sosiaalista turvallisuutta käsittelevän lisensiaattityönsä Luottamus, väkivalta ja turvallisuus. Suominen laajentaa asumisturvallisuuden kotiturvallisuudeksi: asukkaan pitää voida kokea olonsa turvalliseksi niin omassa asunnossaan kuin liikkuessaan sen lähiympäristössä. Juuri tämäntyyppisen turvallisuuden ja turvallisuudentunteen lisäämiseen projektilla pyritään. Keräämme parhaillaan tietoja tutustumalla asumispalveluyksiköihin sekä järjestämme erilaisia kyselyitä ja tapaamisia niin yksiköiden asiakkaille ja heidän omaisilleen sekä työntekijöille. Tarkoituksena ei ole tuottaa uusia teknisiä välineitä, vaan sosiaalisia innovaatioita. Monet vammaiset ja mielenterveyskuntoutujat ovat huolissaan siitä, miten he mahtavat pärjätä asuessaan yksin tavallisessa asunnossa. Sosiaaliset tilanteet ja naapureiden kohtaaminen voivat tuntua vaikealta. Vaarana on, että eristäydytään neljän seinän sisälle. Myös yksin oleminen pelottaa. Yhtenä ideana on jo heitetty, että voisimme luoda vielä työnimellä kulkevan sosiaalisen talonmiesjärjestelmän. Kun asumispalveluyksiköiden henkilöstö tekee tavallista kahdeksasta neljään työpäivää, niin asukkaiden lähialueella asuva vapaaehtoistyöntekijä olisi pitempään tavoitettavissa ja läsnä. Vammaisilla ja mielenterveyskuntoutujilla on suuri vaara joutua myös fyysisen ja seksuaalisen väkivallan ja taloudellisen hyväksikäytön kohteeksi. Siksi heidän asumisturvallisuuttaan voidaan lisätä opastamalla heitä entistä enemmän tunnistamaan riskejä niin kotona kuin sosiaalisessa kanssakäymisessä lähiympäristössä. Tärkeä tehtävämme on vaikuttaa kunnallisiin päättäjiin, viranomaisiin ja turvallisuusalan toimijoihin, jotta näiden ryhmien turvallisuuteen kiinnitettäisiin aikaisempaa enemmän huomiota ja ryhdyttäisiin toimenpiteisiin turvallisuuden parantamiseksi. 16 ASPA 2012

17 Turvallisuuden taitajat -projekti Valtakunnallinen projekti alkoi ja kestää vuoden 2016 loppuun. Mukana on ASPAn lisäksi 11 muuta tahoa: - Helsingin Kehitysvammatuki 57 - Mielenterveyden Keskusliitto - Näkövammaisten Keskusliitto - Sosiaalipedagogiikan Säätiö - Suomen CP-liitto - Lempäälän Ehtookoto - Nuorten Ystävät ry - Jämsän kaupungin vammais- ja kuntoutuspalvelut - Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry - Ylä-Savon Autismi- ja Aspergeryhdistys - Suomen Parkinson-liitto Tavoitteena on lisätä vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisturvallisuutta, jotta he pystyisivät asumaan tavallisissa kerros- ja rivitaloissa. Tehtävänä on tuottaa uusia sosiaalisia innovaatioita, joiden avulla lisätään kohderyhmän turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta, opastaa asiakkaita tunnistamaan riskejä sekä kouluttaa myös henkilöstöä neuvomaan asiakkaitaan. ASPA

18 Uutisia Ajankohtaista ASPAsta Asumispalvelusäätiö ASPA ASPAssa on käynnistynyt viisi uutta projektia Asumispalvelusäätiö ASPAssa käynnistyi vuoden 2012 alussa kolme uutta RAY-rahoitteista projektia ja kaksi ESR-rahoitteista projektia. Turvallisuuden taitajat -projektista kerrotaan enemmän sivuilla Silta työhön -projekti kehittää osatyökykyisten aikuisten työllisyyttä ja Työ tie osallisuuteen -projekti edistää ammattiin valmistuvien nuorten työllisyyttä. Valtakunnalliset projektit tukevat eri keinoin vammaisia ihmisiä ja mielenterveyskuntoutujia työelämään. Kansainvälinen F2F Action for Employment -projekti levittää tietoa vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen käytännöistä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa. Lisäksi ASPA koordinoi tukiasuntojen hankinnan kehittämisprojektia, jonka tavoitteena on lisätä tukiasumista asumisvaihtoehtona eri tavoin vammaisille henkilöille. VERTAISarviointi mittaa asumisen palvelujen laatua VERTAISarviointi on Asumispalvelusäätiö ASPAn kehittämä menetelmä asumisen palvelujen laadun arviointiin. Menetelmä on kuvattu julkaisussa VERTAISarviointi Asumisen palvelujen laadun kehittäjä. Julkaisussa kerrotaan myös, miksi sitä kannattaa kokeilla asumisyksiköissä. Vertaisarvioinnissa kysytään, onko asiakkaalla mahdollisuus vaikuttaa omaa elämäänsä ja asumistaan koskeviin asioihin, ja millä keinoilla. Vertaisarvioitsijoina toimivat eri tavoin vammaiset ihmiset ja mielenterveyskuntoutujat, jotka haastattelevat asumispalveluiden käyttäjiä. Saaduista vastauksista koostetaan palaute, jota asumisyksikkö voi hyödyntää kehittämistyössään. Julkaisua voi tilata osoitteesta ASPA selvitti mielenterveyskuntoutujien asumista Keski-Pohjanmaalla Lesti- ja Perhonjokivarren kunnissa (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli) tehdyn mielenterveyskuntoutujien asumisselvityksen tavoitteena oli nostaa mielenterveyskuntoutujien oma ääni kuuluviin. Asumista ja asumiseen liittyvän tuen tarvetta selvitettiin kuntoutujille suunnatun kyselyn ja haastattelujen avulla. Selvityksen tulosten pohjalta laadittiin toimenpidesuositukset, joita voidaan hyödyntää yksilöllisten ja kuntoutujien tarpeita vastaavien asumispalvelujen kehittämiseksi. Selvityksen mukaan kuntoutujien vaikutusmahdollisuuksia omaan asumiseensa ja palveluihinsa tulee lisätä. Alueella on tarvetta myös itsenäisempien asumisratkaisujen ja kotiin vietävän tuen kehittämiseen. Osa kuntoutujista on asunut useita vuosia tehostetun palveluasumisen yksikössä. Heidän asumisratkaisunsa tarkoituksenmukaisuutta tulee säännöllisesti arvioida. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen, Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat ry:n sekä Peruspalveluliikelaitos JYTAn kanssa. Raportti Selvitys mielenterveyskuntoutujien asumisesta Lesti- ja Perhonjokilaakson kunnissa on vapaasti luettavissa osoitteessa 18 ASPA 2012

19 Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten asumista selvitetään ASPA tekee selvitystä vuotiaiden neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden asumisesta. Valtakunnallisen kyselyn avulla kootaan tietoa asumisen nykytilanteesta sekä ratkaisuista ja palveluista, joita neurologisesti pitkäaikaissairaat ja vammaiset henkilöt tarvitsevat toimivaan ja turvalliseen asumiseen. Kysely lähetettiin satunnaisesti valitulle henkilölle, jotka saavat neurologisen sairauden tai vamman takia Kelan vammaistukea tai hoitotukea. Kyselyn tuloksista julkaistaan raportti alkuvuodesta Yhteistyössä THL:n kanssa selvitetään myös kuntien Kuva: Shutterstock sosiaalityöntekijöiden, kuntoutusohjaajien ja järjestöjen asiantuntijoiden näkemyksiä asumisesta ja niistä haasteista, jotka liittyvät asumista tukevien palvelujen järjestämiseen. Selvityksen tuottama tieto auttaa asumisen palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Selvitys tehdään yhteistyössä Aivoliiton, Epilepsialiiton, Lihastautiliiton, Suomen CP-liiton, Suomen MS-liiton, Suomen Parkinson-liiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Suomen kuntaliiton, ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Espooseen ja Somerolle uusia asuntoja kehitysvammaisille Kehitysvammaisille nuorille aikuisille valmistui helmikuussa 13 asuntoa Espooseen. Pientaloalueella sijaitsevista asunnoista kahdeksan on asuntoryhmässä ja viisi rivitalossa. Rakennukset ovat yksikerroksisia, ja asuntoihin on esteettömät sisäänkäynnit. Asuntoryhmän asunnot on toteutettu kahden oven -mallin mukaisesti ja kaikissa asunnoissa on eteinen, tupakeittiö ja makuuhuone sekä wc/pesuhuone. Kaikilla asukkailla on käytössään avustajankutsujärjestelmä. Asunnot ovat kooltaan noin m 2. Espoon asunnot ovat ensimmäisiä ASPAn asuntoja, jotka lämmitetään maalämmöllä. Julkisivut ovat maalattua puuta ja vesikate on peltiä. Rakennuksen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Jorma Öhman. Kohteelle on myönnetty ARAn investointiavustus ja korko tukilaina. Asukkaiden tarvitsemat asumispalvelut tuottaa ASPA Palvelut Oy. Somerolle 14 asuntoa Somerolle valmistuu marraskuussa 14 asuntoa kehitysvammaisille asukkaille. Kaikissa asunnoissa on terassi, tupakeittiö ja wc/pesuhuone, ja kahdeksassa asunnossa on oma sisäänkäynti. Kaikilla asukkailla on käytössään avustajankutsujärjestelmä. Asunnot ovat kooltaan m 2. Rakennus on yksikerroksinen, betonirunkoinen talo, jossa ala- ja yläpohja ovat ontelolaatoista. Julkisivu on rapattu ja vesikate on peltiä. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Heikki Luminen. Kohteelle on myönnetty ARAn investointiavustus ja korkotukilaina. ASPA

20 Uutisia ASPA Palvelut Oy ASPA Palvelut sai REILU-palvelumerkin Yksitoista sosiaali- ja terveysalan valtakunnallista järjestöä on perustanut Reilu Palvelu ry:n vuonna Reilu Palvelu ry:n hallitus myöntää oikeuden REILU-palvelumerkin käyttöön hakemusten perusteella kriteerit täyttäville palveluntuottajille. REILU-palvelumerkin haltijat erottautuvat kilpailussa laadukkaiden palveluiden tarjoajina ja vastuullisina, pitkäjänteisinä toimijoina, joiden liiketoiminnasta saama tuotto palautuu kansalaisten hyvinvointia edistävään työhön. ASPA Palvelut Oy sai merkin käyttöoikeuden Reilusta Palvelusta voi lukea lisää osoitteesta sekä tämän julkaisun sivulta 25. Asiakastyytyväisyys tarjouskilpailun kriteerinä Oulussa Oulun kaupungissa toteutettiin uraauurtava kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluiden tarjouskilpailu kesällä Tarjousten paremmuusjärjestyksen ratkaisi kunkin tarjoajan antama lupaus asiakastyytyväisyydestä. Mittarina käytettiin viisiportaista asteikkoa, ja ASPA Palvelut Oy sijoittui tarjoajien kärkijoukkoon. Asiakastyytyväisyyden toteutumista tullaan seuraamaan Oulun kaupungin ja palveluntuottajien yhteisen asiakaskyselyn avulla. Annetun lupauksen ylittämisestä palveluntuottajat saavat kaupungilta taloudellisia bonuksia ja vastaavasti lupauksen alittuessa palveluntuottaja maksaa kaupungille korvauksia. ASPA Palvelut sijoittui hyvin hoivapalvelualan raportissa Kauppalehti Oy julkaisi Balance Benchmarking -raportin, johon on koottu kuvaus kuudentoista merkittävän hoivapalvelualan yhtiön tilasta, niiden vahvuuksista ja heikkouksista. Raportti kertoo alan yritysten kehityksestä vuosina Raportissa kuvataan yritysten toiminnan laajuutta, tulosta ja kannattavuutta, toiminnan tehokkuutta, rahoitusrakennetta ja maksuvalmiutta. Taloudellinen kokonaisvertailu ja sen luokitus sijoittaa ASPA Palvelut Oy:n luokkaan A- (erinomainen), joka on tutkimusjoukossa korkein saavutettu luokka. Yhtiö on kärkisijalla myös omavaraisuuden ja maksuvalmiuden osalta. Tulosten perusteella ASPA Palvelut Oy:n toimintaa voidaan pitää vakaana ja turvallisena myös talouden näkökulmasta. Turvallisuus onkin yksi yhtiön perusarvoista ammatillisuuden ja ihmisen kunnioittamisen rinnalla. ASPA Palvelut Oy:lle uusi toimitusjohtaja YTM Pia Harju-Autti on nimitetty ASPA Palvelut Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi alkaen. Hän siirtyi ASPA Palvelut Oy:lle Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen, Tekesin, Palvelut ja hyvinvointi -liiketoiminta-alueen toimialajohtajan tehtävästä. 20 ASPA 2012

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014 Tehtävät tukiasuntojen hankinta vuokraustoiminta kunnossapito ja ylläpito hallinnollinen isännöinti erillisprojektit Henkilöstö

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

INNOVATIIVISET HANKINNAT Tapio Melander Helsingin kaupunki sosiaalivirasto

INNOVATIIVISET HANKINNAT Tapio Melander Helsingin kaupunki sosiaalivirasto 28.11.2012 Tapio Melander Helsingin kaupunki sosiaalivirasto Sosiaalipalvelujen tuottavuuden parantaminen ja palvelurakenteiden kehittäminen edellyttävät julkisen alan uudistumiskykyä. Tähän päästään vahvistamalla

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9. Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden palvelumuoto Tampereella Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.2013 Esityksen sisältö Perhehoito ideasta palveluksi Mitä perhehoidon

Lisätiedot

Valmistelija: kehitysjohtaja Anu Vuorinen, puh: Palvelukoti Kiikanpalon ja Simon palvelukotiyhdistys ry:n toiminta

Valmistelija: kehitysjohtaja Anu Vuorinen, puh: Palvelukoti Kiikanpalon ja Simon palvelukotiyhdistys ry:n toiminta Yhtymähallitus 58 11.05.2011 Yhtymähallitus 148 12.10.2011 Yhtymähallitus 203 14.12.2011 Kiikanpalon kunnallistaminen Simossa YhtHall 58 11.5.2011 Johtotiimi 27.4.2011 Valmistelija: kehitysjohtaja Anu

Lisätiedot

Asumisen uudet muodot

Asumisen uudet muodot Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry 1 Asiakasmaksu perhehoito on avohoitoa vuokrasopimussuhde, vuokra 510, 30 /kk mahdollisuus saada

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY Yhdistys syntyi vuonna1994 Ikääntyvien yliopistossa toteutetun asumispalveluista

Lisätiedot