ATH-tutkimuksen tuloksia Järjestökentän tutkimusohjelma TYÖPAPERI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ATH-tutkimuksen tuloksia Järjestökentän tutkimusohjelma TYÖPAPERI 37 2014 37 2014"

Transkriptio

1 Jalava J, Borodulin K, Husu P, Härkönen J, Karvonenn S, Kaskelaa T, Koiso-Kanttila S, Koskela T, Koskinen S, Manderbacka K, Murto J, Mäki-Opas T, Nurmi-Koikk kalainen P, Pentala O, Pitkänen T, Rinne H, Saares A, Shemeikka R, Sievänen H, Suni J, Suvisaari J, Teittinenn A, Toikka S, Tokola K, Tourunenn J, Wahlbeck K, Valkonen J, Vartiainen E, Vasankari T, Vesala H, Kaikkonen R. TYÖPAPERI ATH-tutkimuksen tuloksia - Järjestökentän tutkimusohjelma

2 TYÖPAPERI 37/2014 Jalava J, Borodulin K, Husu P, Härkönen J, Karvonen S, Koiso-Kanttila S, Koskela T, Koskinen S, Manderbacka K, Murto J, Mäki-Opas T, Nurmi-Koikkalainen P, Pentala O, Pitkänen T, Rinne H, Saares A, Shemeikka R, Sievänen H, Suni J, Suvisaari J, Teittinen A, Toikka S, Tokola K, Tourunen J, Wahlbeck K, Valkonen J, Vartiainen E, Vasankari T, Vesala H, Kaikkonen R. ATH-tutkimuksen tuloksia - Järjestökentän tutkimusohjelma

3 Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ISBN (painettu) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN X (verkkojulkaisu) Tikkurilan kopiopalvelu Oy Helsinki, 2014 THL - Työpaperi 37/2014

4 THL - Työpaperi 37/2014

5 Sisällyslue elo Saatesanat...5 Raha-automaa yhdistys: Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Raha-automaa yhdistys: Mikä saa suomalaiset osallistumaan? Mo ivit ja etolähteet sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistumisen taustalla ATH-tutkimuksen tuloksia A-klinikkasää ö ja Suomen Mielenterveysseura: Järjestö- ja harrastustoimintaan osallistuminen ja päihde- ja mielenterveysongelmat ATH-tutkimuksen tuloksia Kuntoutussää ö: Terveyspalveluiden saatavuuden alue-erot Suomessa ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualuei ain (suunnitellut sote-alueet) Kuntoutussää ö: Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualuei ain (suunnitellut sote-alueet) Kehitysvammalii o: Vammaispalveluja tarvitsevien ko talouksien koe u taloudellinen lanne vuonna 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia UKK-ins tuu : : Istumisen yhteydet terveyteen ja hyvinvoin in poikkileikkaustutkimuksessa tuloksia Alueellisesta terveys- ja hyvinvoin tutkimuksesta THL - Työpaperi 37/2014

6 THL - Työpaperi 37/2014 4

7 Saatesanat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Raha-automaattiyhdistys (RAY) ovat tehneet vuodesta 2012 lähtien tiivistä yhteistyötä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) ympärillä. THL:n koordinoima ATH-tutkimus käynnistyi vuosina ja vastasi pilottivaiheessaan tietoperustaisen päätöksenteon haasteisiin mittavalla suomalaisen tutkimuskokonaisuudella. ATH-tutkimus on laajentunut kansalliseksi vuosina käsittäen jopa yli suomalaista. Lisäksi tietosisällön peittävyyttä lisätään etnisiin ryhmiin. Tutkimuksessa havaittiin alueellisia ja sosioekonomisen aseman mukaisia eroja muun muassa kulttuuri- ja terveyspalveluiden, hyvinvoinnin osatekijöiden ja elintapojen suhteen. Näihin eroihin voidaan vaikuttaa päätöksenteolla ja toiminnalla yhteiskunnan eri lohkoilla. Vastaavasti ATH-tutkimus luo erittäin hyvän pohjan myös RAY:n avustustoiminnan tarvitseman toimintaympäristötiedon keräämiseen. Erityinen lisäarvo RAY:n kannalta yhteistyössä saavutettiin, kun keskeisten järjestötoimintaa koskevat kysymykset sisällytettiin tähän laajaan tutkimuskokonaisuuteen. RAY:n näkökulmasta on nähtävissä myös monipuolisten eri tietolähteistä koostuvien alueraporttien kehittäminen avustustoiminnan seurannan kehittämiseksi. THL:n näkökulmasta aineiston monipuolinen hyödyntäminen tulee myös näin taattua. Tuoreita tuloksia on raportoitu nopealla aikataululla kansallisille, kunta- ja aluepäättäjille verkkopalvelussa sekä erilaisissa tilaisuuksissa. ATH-tutkimuksen tulokset väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä raportoidaan välittömästi asiantuntijoiden käyttöön. ATH on merkittävä uusi kansallinen avaus ja suuri apu kunnille ja alueille hyvinvointikertomusten tekemisessä sekä uuden terveydenhuoltolain mukaisen väestöryhmittäisen seurannan toteuttamisessa. Kuntien ja alueiden lisäksi tutkimusaineistoa hyödynnetään lukuisissa tutkimushankkeissa. Yksi esimerkki tutkimusaineiston hyödyntämisestä on RAY:n ja THL:n koordinoima järjestöjen ATHtutkimusverkosto ja -ohjelma, jossa on toistaiseksi ollut mukana seitsemän järjestöä. Ensimmäiset järjestön ATH-tutkimusverkoston tulokset julkaistiin keväällä 2014 THL:n "Tutkimuksesta tiiviisti" -sarjassa. RAY on kannustanut järjestöjä hyödyntämään tutkimusaineistoa sekä levittämään ja hyödyntämään tuloksia laajasti järjestökentässä. Tutkittu tieto luo pohjan niin julkisten palveluiden kuin järjestötoiminnankin kehittämiselle ja suuntaamiselle sosiaali- ja terveysalalla. RAY hyödyntää ATH-aineistoa ja tutkimustuloksia kehittäessään avustustoimintaansa sekä kohdentaessaan rahoitusta sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan. Nyt käsillä olevaan julkaisuun on koottu seitsemän artikkelia, joiden kirjoittamiseen on osallistunut ATHtutkimusverkoston 28 kirjoittajaa järjestöistä, RAY:stä sekä THL:sta. Nyt julkaistavat tiiviisti kirjoitetut osatyöt koottiin yksiin kansiin, jotta niitä on helpompi jakaa kootusti eri tilaisuuksissa. Julkaisuksi valittiin tällä kertaa THL:n Työpapereita-sarja. Tässä tutkimusohjelmassa on vuonna 2014 julkaistu yhteensä 13 osatyötä sekä lukuisa määrä verkkomateriaalia tulosportaaleihin yhteensä 37 verkostoon osallistuneen henkilön toimesta. Tutkimusohjelmaa on tehty hyvässä yhteistyössä matkalla monia asioita toisiltamme oppien. Kiitos kaikille työhön osallistuneille vuodesta Helsingissä Risto Kaikkonen, THL Tuomas Koskela, RAY Janne Jalava, RAY Kehittämispäällikkö Kehittämispäällikkö Seurantapäällikkö ATH:n vastaava tutkija Avustusosasto Avustusosasto 5 THL - Työpaperi 37/2014

8 THL - Työpaperi 37/2014 6

9 Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Ydinviestit Eteläpohjalaiset aktiivisimpia sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan osallistujia. Kainuussa vain joka kymmenes 20 vuotta täyttänyt osallistuu sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Turkulaiset suurkaupunkien aktiivisimpia sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan osallistujia. Vaikka Pohjois-Karjalaan ja Pirkanmaalle myönnetään paljon RAYavustuksia, ovat alueiden asukkaat passiivisia osallistumaan sote-järjestöjen toimintaan. Ray-avustusten suurempi määrä ei yleensäkään lisää maakunnallista osallistumisaktiivisuutta Kirjoittajat: Janne Jalava seurantapäällikkö, RAY Samuli Koiso-Kanttila seurantavastaava, RAY Oona Pentala tilastotutkija, THL Jukka Murto tutkija, THL Risto Kaikkonen kehittämispäällikkö, THL Johdanto Suomessa on noin kpl rekisteröityjä yhdistyksiä, joista liki joka kymmenes on sosiaali- ja terveysalan järjestö (n ). Raha-automaattiyhdistys (RAY) on merkittävin yksittäinen sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan rahoittaja Suomessa. Vuonna 2014 RAY:n voittovaroista myönnettiin avustuksia 8 milj. euroa 797 sosiaali- ja terveysalan järjestölle yhteensä eri kohteeseen. Vuonna 2015 avustuksia tullaan myöntämään hieman enemmän, 9,3 miljoonaa euroa. Avustusten jaosta päättää vuosittain sosiaali- ja terveysministeriö (STM) RAY:n esityksestä. Yhtenä RAY:n lakisääteisenä tehtävänä on avustetun toiminnan tuloksellisuuden ja laadun seuranta. Tiedot järjestötoimintaan osallistuneiden ihmisten lukumääristä ja taustoista luovat perustan seurannalle ja Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tutkimusaineisto täydentää RAY:n omaa tiedonkeruuta. ATH-tutkimusaineiston perusteella on tätä seurantavelvoitetta varten tutkittu mm. suomalaisväestön osallistumista sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan ja osallistumisen säännöllisyyttä. ATH:n perusteella sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuu n. 17 % vähintään 20 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Tämä tarkoittaa väestötasolla hieman yli ihmistä. Säännöllisesti osallistuvia on yli henkilöä. Naiset osallistuvat toimintaan selkeästi miehiä aktiivisemmin ja säännöllisemmin. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminta näyttää houkuttelevan erityisesti lapsiperheiden edustajia ja eläkeläisiä. Kaikkein aktiivisimpia osallistujia ovat yli 80-vuotiaat miehet ja vuotiaat naiset. (Jalava ym., 2014.) Koulutuksella ja työelämästatuksella on yhteys suomalaisten osallistumiseen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Matalan koulutustason suorittaneista sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuu noin 15 % väestöstä, kun taas korkeasti koulutetut naiset (23 % osallistuu) osallistuvat selkeästi aktiivisemmin ja myös miehet (17 %) hieman aktiivisemmin. Työelämästatusta tarkasteltaessa aktiivisimpia ryhmiä ovat vanhuuseläkkeellä olevat (28 % osallistuu) ja perhevapaalla ( %) olevat kotiäidit ja -isät. Sen sijaan työttömistä tai lomautetuista (13 % osallistuu), kokopäivätyötä tekevistä (11 %) tai opiskelijoista (12 %) sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan on osallistunut vain joka kymmenes. (Jalava ym., 2014.) Tässä julkaisussa tarkastelemme ensin sitä osaa suomalaisväestöstä, joka ei osallistu mihinkään järjestötoimintaan. Julkaisun painopisteenä on analysoida yleistä järjestöosallistumista ja sen suhdetta kansalaisten aktiivisuuteen osallistua sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Erityisesti tarkastelemme 7 THL - Työpaperi 37/2014

10 Jalava J, Koiso-Kanttila S, Pentala O, Murto J, Kaikkonen R. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? väestön osallistumisaktiivisuutta yleiseen järjestötoimintaan ja sosiaali- ja terveysalan järjestöihin maakuntatasolla ja suurimmissa kaupungeissa. Hahmotamme täten alueita, joissa sekä yleinen järjestötoimintaan osallistuminen että sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan osallistuminen on kaikkein aktiivisinta tai passiivisinta. Aineistona käytämme THL:n ATH-tutkimuksen vuoden 2013 kahden ensimmäisen otoksen aineistoa (n=28 625). Ikäryhminä tarkastellaan 20 vuotta täyttäneitä suomalaisia. Tutkimuksesta ja sen kysymyksistä tarkempaa tietoa Lopuksi pohdimme sosiaali- ja terveysalan järjestöjen osallistumisaktiivisuuden suhdetta RAY:n myöntämiin avustuksiin. Suomalaisista passiivisimpia järjestöosallistujia juuri 50 vuotta täyttäneet ja vähän opiskelleet Yli puolet 20 vuotta täyttäneistä suomalaista (lähes 53 %) ei osallistu lainkaan järjestötoimintaan (Kuvio 1.). Tämä tarkoittaa väestötasolla ihmistä. Kaikkein passiivisimpia osallistujia ovat vuotiaat (57,5 % kyseisestä ikäryhmästä) ja vuotiaat (noin 57 % kyseisestä ikäryhmästä). Koulutustasolla havaittiin olevan selkeä yhteys järjestötoimintaan osallistumiseen. Vähän opiskelleista yli 60 prosenttia ei osallistu lainkaan järjestötoimintaan. Korkean koulutustason omaavista henkilöistä passiivisia on suhteellisesti lähes 20 prosenttiyksikköä vähemmän (41 % enemmän opiskelleista ei osallistu). Kuvio 1. Järjestötoimintaan osallistumattomien osuus sukupuolittain ja ikäryhmittäin (%) sekä 95 % luottamusvälit. Nuorten osallistuminen järjestötoimintaan ylipäätään on harvinaisempaa kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Samanlainen suuntaus oli osallistumisessa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Yleinen osallistuminen järjestötoimintaan verrattuna sosiaali- ja terveysalan järjestöihin osallistumiseen on myös yhteydessä koulutuksen määrään. Korkeammin koulutetut osallistuvat enemmän kuin matalasti koulutetut. (Vrt. Jalava ym., 2014.) Maakunnista Kainuussa osallistuminen vähäisintä ja Etelä-Pohjanmaalla aktiivisinta Maakuntatasolla passiivisinta osallistuminen järjestötoimintaan (Kuvio 2.) on Lapissa ja Etelä-Karjalassa (kummassakin maakunnassa 57 % ei osallistu) ja Kainuussa (56 %). Lähes yhtä passiivista osallistuminen on Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä (noin 55 % ei osallistu). Selkeästi eniten järjestötoimintaan osallistutaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, jossa joka toinen (52 %) 20 vuotta täyttäneestä väestöstä osallistuu järjestötoimintaan. THL - Työpaperi 37/2014 8

11 Jalava J, Koiso-Kanttila S, Pentala O, Murto J, Kaikkonen R. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Kuvio 2. Järjestötoimintaan osallistumattomien osuus maakunnittain (%) ja 95 % luottamusvälit. Tarkasteltaessa maakuntien välisiä eroja osallistumisessa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan (kuvio 3.) näyttää siltä, että Etelä-Pohjanmaa on kaikkein aktiivisin alue (21 % osallistuu). Myös Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa joka viides aikuisväestöstä osallistuu sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Passiivisin maakunta on Kainuu, jossa vain noin joka kymmenes aikuinen on osallistunut sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tilaisuuksiin tai toimintaan. Kainuu näyttää olevan suhteessa passiivisin maakunta osallistumisen suhteen niin yleisessä järjestötoiminnassa kuin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa. Kainuun jälkeen Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä osallistuminen sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan on kaikkein passiivisinta (hieman yli 15 % osallistuu). Päijät-Häme on toinen alue Kainuun lisäksi, missä ihmisten aktiivisuus on vähäistä suhteessa muihin alueisiin sekä yleisessä järjestötoiminnassa että sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnassa. Logon alareuna 2 cm paperin alareunasta Kuvio 3. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan 12 viime kuukauden aikana osallistuneiden osuus maakunnittain (%) ja 95 % luottamusvälit. 9 THL - Työpaperi 37/2014

12 Jalava J, Koiso-Kanttila S, Pentala O, Murto J, Kaikkonen R. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Suurista kaupungeista vantaalaiset ja tamperelaiset passiivisia sote-sektorin osallistujia Suurten kaupunkien kohdalla aktiivisinta osallistuminen kaikkeen järjestötoimintaan on Tampereella, jossa yli puolet 20 vuotta täyttäneistä kaupunkilaisista (51,5 %) osallistuu järjestöjen toimintaan. Vertailtaessa muihin suuriin kaupunkeihin tamperelaiset eivät sen sijaan ole kovin aktiivisia osallistujia sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnassa (Kuvio 4.). Tamperelaisista sote-järjestöjen toimintaan osallistuu hieman alle 14 %. Suurten kaupunkien kohdalla tamperelaisia passiivisempia osallistujia ovat vantaalaiset, joista 12,5 % osallistuu sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Aktiivisimmin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistutaan Turussa, jossa tiensä näiden järjestöjen toimintaan on löytänyt lähes 18 % kaupunkilaisista. Turun aktiivinen osallistumisaktiivisuus näkyy varmasti osittain myös koko Varsinais-Suomen luvuissa (ks. Kuvio 3). Turussa taas osallistuminen ylipäätään järjestötoimintaan (noin 45 % kaupunkilaisista osallistuu) on selkeästi passiivisempaa kuin Tampereella, mutta aktiivisempaa kuin Vantaalla (noin 42 % kaupunkilaisista osallistuu). Vantaalla osallistuminen on täten passiivisinta sekä ylipäätään järjestötoiminnan että sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan sektoreilla. Kuvio 4. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuvien osuudet kuudessa Suomen suurimmassa kaupungissa (%) ja 95 % luottamusvälit. Erittäin harva suomalainen osallistuu sote-järjestöjen toimintaan viikoittain, alue-erot pieniä ATH-tutkimusaineiston perusteella vähintään kerran viikossa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuu vain noin 4 % prosenttia 20 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Viikoittainen osallistuminen näyttäisi olevan maakunnallisella tasolla kaikkein aktiivisinta Pohjois-Pohjanmaalla (lähes 6 % osallistuu viikoittain) (Kuvio 5.). Alueen suurin kaupunki Oulu saa liikkeelle viikoittain saman osuuden väestöstään. Passiivisimpia viikoittain osallistujia Logon puolestaan alareuna ovat 2 cm satakuntalaiset (vain noin 2,6 % osallistuu) ja kainuulaiset (3,3 %). Täten kainuulaiset myös kaikkein aktiivisimpien alareunasta osallistujien suhteen ovat luettelon häntäpäässä. Erot ovat viikoittain osallistuvien kohdalla paperin kuitenkin maakunnallisella tasolla niin pieniä, että vertailu olisi tässä suhteessa tilastollisesti merkityksetöntä. THL - Työpaperi 37/

13 Jalava J, Koiso-Kanttila S, Pentala O, Murto J, Kaikkonen R. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Kuvio 5. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan 12 viime kuukauden aikana viikoittain osallistuvien osuudet maakunnittain (%) ja 95 % luottamusvälit. Suurista kaupungeista Helsingissä on suhteessa vähiten niitä, jotka osallistuvat sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan viikoittain. Turku on suurista kaupungeista kaikkein aktiivisimpien kohdalla toisena, joten ylipäätään aktiivinen osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan näkyy myös kaikkein aktiivisimpien osallistujien suhteellisen määrän korkeampana tasona. Myös kaupunkien vertailu on ATH-aineiston perusteella kuitenkin tilastollisesti vaikeaa johtuen pienistä eroista. RAY:n myöntämien avustusten ja osallistumisen välinen tarkastelu Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen osallistumisaktiivisuuden suhteen erityisesti koko Pohjanmaan alue, Kanta-Häme ja Varsinais-Suomi nousevat positiivisesti esiin. Tarkasteltaessa aktiivisuutta siihen, kuinka paljon RAY on myöntänyt näille alueille avustusta (taulukko 1.), voidaan sanoa, että Pohjanmaan alue (lukuun ottamatta Pohjois- Pohjanmaata) ja Kanta-Häme ovat tässäkin tarkastelussa varsin korkealla. Etelä-Pohjanmaa sai vuonna 2014 avustusta euroa eli 19,89 euroa 20 vuotta tai sitä vanhempaa asukasta kohden ja Pohjanmaa 15,98 euroa. Kanta-Häme puolestaan sai avustusta euroa eli 17,62 euroa 20 vuotta tai tätä vanhempaa asukasta kohden. Tässä vertailussa emme pysty analysoimaan sitä, kuinka moni alle 20-vuotias on osallistunut sotejärjestötoimintaan, koska ATH-aineisto kattaa 20 vuotta täyttäneet suomalaiset. Emme myöskään pysty analysoimaan sitä, kuinka moni on osallistunut juuri RAY-rahoitteiseen toimintaan. Tämä siksi, että ATH-aineistossa otetaan huomioon kaikkeen sote-järjestötoimintaan osallistuminen. Maakunnissa on myös paljon järjestöjä, jotka eivät saa RAY-avustuksia. Näiden syiden takia maakunnan saama avustusmäärä suhteessa osallistumisaktiivisuuteen on vain suuntaan antava. Avustustason suhteen voidaan siis todeta, että Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat tavoittaneet kansalaiset varsin hyvin. Tästä herää monia jatkokysymyksiä. Miksi ihmiset löytävät tiensä sosiaali- ja terveysjärjestöihin näillä alueilla muita alueita useammin? Ovatko järjestöt osanneet markkinoida hyvin toimintaansa? Onko alueiden järjestöillä suhteessa muita alueita enemmän niin sanottuja massatilaisuuksia? Onko osallistumisen kulttuureissa eroja eri alueiden välillä? Miten eri alueilla välimatkat vaikuttavat osallistumiseen (esim. kaupunki vs. maaseutu)? 11 THL - Työpaperi 37/2014

14 Jalava J, Koiso-Kanttila S, Pentala O, Murto J, Kaikkonen R. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Heikointa osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan on Kainuussa, Uudellamaalla ja Päijät- Hämeessä. Vuonna 2014 RAY myönsi avustuksia Kainuuseen euroa eli 22,85 euroa vähintään 20 vuotta täyttänyttä asukasta kohden. Asukasta kohden myönnetty avustusmäärä on hieman alle keskitason, eli alhaisempaa osallistumisaktiviteettia ei voi selittää ainakaan pelkkää avustusmäärää tarkastelemalla. siitä, että välimatkat ovat suhteellisen pitkiä, joten toimintaa ei saada levitettyä maakunnan eri kuntiin? Lisäksi toiminnot voivat olla enemmän yksilöille, kuin ryhmille tai massoille suunnattuja. Alueellisia erityispiirteitä tässä analyysissä ei ole myöskään otettu huomioon. Taulukko 1. RAY:n myöntämät avustukset maakunnittain / kansalainen (a), sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuminen maakunnittain % (b). MAAKUNTA RAY 2014* MYÖN- TÄMÄT / KANSALAINEN** % KANSALAISISTA OSALLISTUU SOTE JÄRJESTÖTOIMINTAAN UUSIMAA 50,35 15,09 POHJOIS-KARJALA 41,28 16,40 KESKI-SUOMI 39,17 17,40 PIRKANMAA 36,92 16,09 LAPPI 36,64 16,74 ETELÄ-SAVO 35,53 16,62 POHJOIS-SAVO 29,58 16,90 POHJOIS-POHJANMAA 26,05 18,33 VARSINAIS-SUOMI 24,54 19,45 KYMENLAAKSO 23,29 17,05 KAINUU 22,85 12,10 PÄIJÄT-HÄME 22,08 15,58 KESKI-POHJANMAA 20,52 20,17 ETELÄ-POHJANMAA 19,89 21,05 KANTA-HÄME 17,62 19,71 ETELÄ-KARJALA 16,87 16,48 POHJANMAA 15,98 19,63 SATAKUNTA 12,78 18,76 * Eurot RAY:n jakopäätöksestä vuodelta 2014 ** Maakuntien väestö tilastokeskuksen tilastosta vuodelta 2013 THL - Työpaperi 37/

15 Jalava J, Koiso-Kanttila S, Pentala O, Murto J, Kaikkonen R. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Vastaavasti Päijät-Hämeeseen avustuksia myönnettiin euroa eli 22,08 euroa 20 vuotta täyttänyttä asukasta kohden. Tämä on siis lähes neljä euroa enemmän kuin naapurimaakuntaan Kanta-Hämeeseen, jossa osallistumisaktiivisuus oli yli neljä prosenttia korkeampi. Mikä selittää näinkin suuren eron osallistumisaktiivisuuden suhteen naapurimaakuntien välillä? Uudenmaan avustussummat ovat suuria, mutta niiden suhdetta osallistumisaktiivisuuteen on hankala määrittää, koska Uudellamaalla sijaitsevat suuret keskusjärjestöt, joiden toiminta on valtakunnallista. Näiden valtakunnallisten keskusjärjestöjen kautta kulkeutuu avustuksia jäsenjärjestöille ympäri Suomen. Kaikki avustukset eivät siis suinkaan jää Uudellemaalle. Lisäksi keskusjärjestöt vetävät laajoja hankkeita, jotka saattavat toimia usealla paikkakunnalla. Selkeästi eniten - Uuttamaata lukuun ottamatta - asukasta kohden avustuksia myönnettiin Pohjois-Karjalaan 41,28 euroa (koko maakuntaan euroa). Osallistumisaktiivisuudessa pohjoiskarjalaiset eivät ole kärkipäässä, vaan listan neljänneksi passiivisimpia, jos ei oteta Uuttamaata huomioon (16,4 % osallistuu sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan). Alustavan tarkastelun mukaan suurin osa Pohjois-Karjalan avustuksista keskittyy Joensuuhun. Lisäksi maakuntaan on myönnetty pari investointiavustusta rakentamiseen. Investointiavustukset eivät luonnollisestikaan nosta osallistumisastetta kovin paljon. Pohjois-Karjalan kautta avustuksia ei kuitenkaan kulkeudu muualle maahan merkittävästi. Täten herää pari selkeää jatkoanalyysin aihetta: Miksi Pohjois- Karjalassa osallistuminen on suhteellisen passiivista myönnettyyn avustussummaan nähden? Onko toiminta keskittynyt konkreettisestikin Joensuun alueelle? Onko toiminta suunnattu osallistumisen suhteen aktiivisempiin maakuntiin verrattuna enemmän rakenteelliseen vaikuttamistyöhön kuin vapaaehtois- ja auttamistyöhön tai massatilaisuuksiin? Miten alueelliset erityispiirteet kuten etäisyydet toimintaan vaikuttavat maakunnassa? Myös Pirkanmaalla on osallistuminen sote-järjestötoimintaan suhteellisen passiivista (vain noin 16 % 20 vuotta täyttäneistä kansalaisista osallistuu). Sen sijaan Pirkanmaalle menee paljon avustuksia. Se on neljäntenä tilastossa, 36,92 euroa 20 vuotta täyttänyttä asukasta kohden. Pirkanmaan passiivinen osallistumistrendi näkyy myös Tampereen tilastoissa. Miksi järjestötoiminta on Pirkanmaalla ja Tampereella suosittua mutta sotejärjestötoiminta ei syystä tai toisesta vedä niin hyvin puoleensa? Satakunnan tilanne sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistumisen suhteen on mielenkiintoinen. Satakuntalaisista näiden järjestöjen toimintaan osallistuu noin 19 % 20 vuotta täyttäneistä, eli se on kuudenneksi aktiivisin maakunta osallistumisen suhteen. Sen sijaan viikoittaisten osallistumiskertojen suhteen satakuntalaiset ovat listan aktiivisuuslistauksen viimeisenä. Vuonna 2014 RAY:n avustuksia Satakuntaan myönnettiin euroa, mikä on vain 12,78 euroa asukasta kohden. Mainittakoon myös, että Satakunta haki kaikkein vähiten avustuksia. Satakunnassa tiensä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan suhteessa myönnettyyn avustussummaan on löytänyt moni asukas. Kääntöpuolena toki on erittäin aktiivisten osallistujien puute. Ehkä RAYavusteinen toiminta onkin tällä alueella suunnattu enemmän koko kansalle tai suuria ihmismääriä vetäviin toimintoihin kuin säännöllistä tukea tarvitseville erityisryhmille? Vaikka kaikissa suurissa kaupungeissa on vielä parannettavaa sote-järjestöjen osallistumisaktiivisuuden kohentamisessa, näyttää ATH-tulosten valossa selkeästi siltä, että eniten tehtävää on Vantaalla ja Tampereella. Kummatkin kaupungit saavat paljon tukea, joten rahoittajan ja järjestöjen aktiivista vuoropuhelua on jatkettava. Turussa sen sijaan on osattu tehdä aktivoitumisen suhteen asioita selkeästi paremmin. Onko sieltä järjestöillä jotain opittavissa? Oulussa on pitkään tuettu RAY-avustuksilla vahvasti järjestöjen verkostoitumista toistensa sekä alueellisten ja paikallisten virkamiesten kanssa. Tämä osaltaan on ehkä vaikuttanut myös oululaisten suhteellisen aktiiviseen osallistumiseen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. 13 THL - Työpaperi 37/2014

16 Jalava J, Koiso-Kanttila S, Pentala O, Murto J, Kaikkonen R. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Raha-automaattiyhdistys (RAY) Raha-automaattiyhdistys (RAY) on merkittävin yksittäinen sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan rahoittaja Suomessa RAY:n voittovaroista myönnettiin avustuksia 8 milj. euroa 797 sosiaali- ja terveysalan järjestölle yhteensä eri kohteeseen. RAY:ltä avustuksia voivat hakea yleishyödylliset yhteisöt, järjestöt ja säätiöt terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Yhtenä RAY:n lakisääteisenä tehtävänä on avustetun toiminnan tuloksellisuuden ja laadun seuranta. Tiedot järjestötoimintaan osallistuneiden ihmisten lukumääristä ja taustoista luovat perustan seurannalle, ja ATH-tutkimusaineisto täydentää RAY:n omaa tiedonkeruuta. Näin tutkimus tehtiin Tässä artikkelissa lähteenä käytetty Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen aineisto kerättiin kyselymuotoisena alkuvuonna 2013 Manner- Suomen alueelta. Yhteensä otoksiin kuului vuotta täyttänyttä suomalaista, joista kyselyyn vastasi 53 %. Sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan osallistumista kartoitettiin kysymyksellä Osallistutteko jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai henkisen yhteisön toimintaan? ja Kuinka usein olette osallistunut seuraavien järjestöjen, yhdistysten, seurojen yms. toimintaan 12 viime kuukauden aikana?. Sosiaali- ja terveysjärjestöistä vaihtoehtoina esitettiin työttömien järjestö, ikääntyneiden järjestö, lapsi-, nuoriso, tai perhetyön järjestö, kansanterveys- tai potilasjärjestö, mielenterveystai päihdetyön järjestö, vammaisjärjestö ja omaisjärjestö. Sote-järjestötoimintaan osallistumisella tarkoitetaan johonkin näistä mainituista järjestötoiminaan osallistumista. Esitetyt osuudet ovat painotettuja osuuksia, joissa vastauskato ja erilaiset poimintatodennäköisyydet ovat huomioituna ja osuuksille on laskettu 95 % luottamusvälit. THL - Työpaperi 37/2014 Pohdintaa Yli puolet suomalaisista ei osallistu lainkaan järjestötoimintaan. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan oli 12 viime kuukauden aikana osallistunut noin 17 % vähintään 20 vuotiaista suomalaisista. Maakuntatasolla sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan aktiivisimpia osallistujia ovat etelä- ja keskipohjalaiset sekä Kanta-Hämeessä ja Pohjanmaalla asuvat kansalaiset. Passiivisimmat osallistujat löytyvät Kainuusta, Uudeltamaalta ja Päijät- Hämeestä. Tarkemman jatkoanalyysin kohteena tulisi maakuntatasolla olla Kainuu. Siellä osallistutaan selkeästi kaikkein passiivisimmin (noin 12 % osallistuu) ja verrattuna aktiivisimpaan maakuntaan eli Etelä-Karjalaan (noin 21 % osallistuu) osallistumisen ero on peräti yhdeksän prosenttiyksikköä. Osallistumispassiivisuuden syistä osaan saadaan vastauksia ATH-aineiston perusteella. Suurten kaupunkien osalta aktiivisimmat sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistuvat asukkaat löytyvät Turusta, passiivisimpia ovat vantaalaiset ja tamperelaiset. Sotejärjestöjen toimintaan osallistumisen suhteen kaupunkien erot eivät ole niin suuria kuin maakuntien väliset erot. Tampereella sen sijaan yli puolet asukkaista kyllä osallistuu yleisellä tasolla järjestötoimintaan, joten suhteessa sote-sektorin järjestöjen toiminta ei syystä tai toisesta siellä houkuttele samalla tavoin kuin muut järjestöt. Toki sama trendi on havaittavissa myös muissa suurissa kaupungeissa. RAY:n myöntämät avustukset maakuntatasolla eivät itsessään näytä lisäävän suhteellista osallistumista sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Pelkkä avustustason lisääminen ei tämän analyysin valossa itsessään riitä nostamaan maakunnallista osallistumisen tasoa. On muistettava, että jokaisessa maakunnassa on valtava määrä niitä sote-sektorin järjestöjä, jotka eivät saa mitään RAY-avustusta. On olemassa myös niitä järjestöjä, jotka eivät saa myöskään rahaa rakennerahastoista tai kunnilta. Tulevien tutkimusten kohteena tulee kuitenkin olla se, millaiset toimintamuodot vetävät kansalaisia puoleensa sote-järjestösektorilla? Alueellisia erityispiirteitä sekä osallistumisen syitä ja osallistumattomuuden syitä olisi tärkeää tarkastella jatkoanalyyseissä. Miten paljon alle 20-vuotiaat osallistuvat sote-järjestöjen toimintaan? Ovatko sotejärjestötoiminnan vakiintuneet toimintatavat enää riittävän houkuttelevia? Lisäksi on syytä selvittää, kuinka matalalla osallistumisen kynnys pystytään pitämään. Miten järjestöt markkinoivat toimintaansa ja mistä kansalaiset saavat järjestöjen toiminnasta tietoa? Rahoittajan näkökulmasta suotavaa olisi, että mahdollisimman moni kansalainen löytäisi tiensä sote-järjestöjen toimintaan ja toimintaan olisi suunnattu mahdollisimman monelle tuen, tiedon tai avun tarvitsijalle. Tämän julkaisun viite: Jalava J, Koiso-Kanttila S, Pentala O, Murto J, Kaikkonen R. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpapereita 37/2014, s.7 14 KIRJALLISUUTTA Jalava ym Osallistuminen sosiaali- ja terveys-alan järjestöjen toimintaan Suomessa ATHtutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 6. Raha-automaattiyhdistys, avustukset vuonna

17 Mikä saa suomalaiset osallistumaan Motiivit ja tietolähteet sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistumisen taustalla ATH-tutkimuksen tuloksia Ydinviestit ATH-tutkimusaineiston perusteella suomalaisen aikuisväestön tärkein syy osallistua sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan on mielekäs ja kehittävä tekeminen. Naisilla osallistumisen motiiveissa korostuu miehiä enemmän toiminnan sosiaalinen merkitys. Tieto sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta saadaan useimmiten sukulaisilta ja ystäviltä tai lehtien ja perinteisen median kautta. Internetin merkitys tietolähteenä korostuu alle -vuotiaiden ikäryhmässä sekä Uudellamaalla. Kirjoittajat: Tuomas Koskela kehittämispäällikkö, Rahaautomaattiyhdistys, RAY Sini Toikka erityisasiantuntija, Rahaautomaattiyhdistys, RAY Oona Pentala tilastotutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Risto Kaikkonen kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Johdanto Suomessa toimii noin rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tehtävänä on luoda hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, ne kokoavat ihmisiä tarjoamalla osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia sekä tarjoavat erilaista arjen apua ja tukea. Järjestöt tarjoavat monille ihmisille heiltä puuttuvan lähiyhteisön. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnalla on keskeinen rooli ongelmien syntymisen ehkäisyssä, niissä pidetään yllä ihmisten toimintakykyä ja vähennetään yksinäisyyden tunnetta. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistuu Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perusteella säännöllisesti noin joka kymmenes 20 vuotta täyttäneistä suomalaisista eli väestötasolla hieman yli ihmistä, mutta osallistumisaktiivisuus vaihtelee runsaasti eri väestöryhmien välillä. Naiset osallistuvat toimintaan miehiä aktiivisemmin, ja osallistumisaktiivisuus kasvaa merkittävästi 60 vuotta täyttäneiden keskuudessa verrattuna nuorimpiin ikäluokkiin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta näyttää houkuttelevan erityisesti lapsiperheiden edustajia ja eläkeläisiä, kun taas heikoimmin se tavoittaa nuoria miehiä. Koulutustasolla näyttää olevan selkeä yhteys osallistumiseen. Matalan koulutuksen saaneista sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuu 15 % väestöstä, kun taas korkeammin koulutetut naiset (23 % osallistuu) ovat aktiivisimpia osallistujia. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset haastavat sosiaali- ja terveysjärjestöt kehittämään toimintojaan sekä tarjoamaan ihmisille mielekkäitä ja uusia osallistumisen muotoja. Uusia toimintamuotoja kehitettäessä on olennaista selvittää, minkä vuoksi ihmiset haluavat olla mukana sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa. Myös toiminnasta tiedottamisen tavat ovat huomionarvoisia: tavoittaako tieto juuri sen kohderyhmän, jolle toiminta on suunniteltu. Tässä julkaisussa tarkastelemme suomalaisen aikuisväestön syitä ja motiiveja osallistua sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan sekä eri tiedonsaantikanavien merkitystä osallistumisen taustalla. Aineistona käytämme THL:n Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) vuoden 2013 kansallista otosta (n= ) 15 THL - Työpaperi 37/2014

18 Koskela T, Toikka S, Pentala O, Kaikkonen R. Mikä saa suomalaiset osallistumaan Motiivit ja tietolähteet sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistumisessa Mielekäs tekeminen tärkein syy osallistua ATH-tutkimuksen aineiston perusteella tärkeimpiä syitä olla mukana sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa ovat mielekäs tekeminen, mahdollisuus oppia uutta, mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin, vertaistuen saaminen, kokemus ryhmään kuulumisesta sekä halu auttaa muita. Naisilla korostuvat osallistumisen syinä miehiä useammin muiden samassa tilanteessa olevien tapaaminen ja vertaistuen saaminen, uusiin ihmisiin tutustuminen sekä uusien asioiden oppiminen ja tiedonsaanti. Miehillä vastaavasti halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin korostuu hieman voimakkaammin kuin naisilla. Osallistumisen syissä ja motiiveissa löytyy eroja myös ikäryhmien välillä. Alle 50-vuotiaista noin joka viides ilmoittaa sosiaali- ja järjestötoiminaan osallistumisensa syyksi kuulumisen johonkin ryhmään, kun taas 50 ikävuoden jälkeen tämä on osallistumisen syynä vähintään joka kolmannelle vastaajalle. Nuorimmassa ikäryhmässä ( vuotiaat) tärkeimmäksi syyksi osallistua sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan nousee selkeästi mielekäs, kiva ja kehittävä tekeminen (71 %), kun kaikista vastaajista keskimäärin joka toinen mainitsee tämän osallistumisensa syyksi. Halu auttaa muita ihmisiä näyttää vähenevän iän myötä. Lähes puolet vuotiaista, noin joka neljäs vuotiaista ja joka kymmenes 80 vuotta täyttäneistä on mukana sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa auttaakseen muita. Ikääntymisen myötä tapahtuu luontaista siirtymistä avunantajasta avunsaajaksi. Kuvio 1. Sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan osallistuneiden keskeisimmät osallistumisen syyt miehillä ja naisilla (%). Sosiaaliset kontaktit ja lehdet tärkeimpiä tietolähteitä Mistä suomalaiset sitten saavat tietoa sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnasta? Tulosten perusteella 1) sukulaiset, ystävät ja tutut sekä 2) lehdet ja muu media ovat keskeisimmät järjestötoimintaa koskevat tietolähteet sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan osallistuneiden keskuudessa. Tulokset kuitenkin vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan. Internetin tai julkisten palveluiden osuus järjestötoimintaa koskevina tietolähteinä on kokonaisuutena selvästi alhaisempi. Yli puolet sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan vuoden 2013 aikana osallistuneista ilmoitti alun perin saaneensa toiminnasta tietoa joko sukulaisiltaan/ystäviltään/tuttaviltaan tai lehdistä/muusta mediasta. Sukulaisten, ystävien ja tuttujen merkitys THL - Työpaperi 37/

19 Koskela T, Toikka S, Pentala O, Kaikkonen R. Mikä saa suomalaiset osallistumaan Motiivit ja tietolähteet sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistumisessa tietolähteenä on tulosten perusteella kaikkein suurin alle -vuotiaille miehille. Naisilla sukulaiset, ystävät ja tutut korostuvat tässä yhteydessä alle 40-vuotiaiden lisäksi erityisesti vuotiailla. Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista Oulussa (38 %) sukulaisten, ystävien ja tuttujen merkitys järjestötoimintaa koskevana tietolähteenä on selvästi muita kaupunkeja (49 56 %) vähäisempi. Lehdet ja muu media korostuvat tietolähteinä yli 60-vuotiaiden keskuudessa, merkittävimpinä tietolähteinä ne näyttäytyvät vuotialle naisille. Kuvio 2. (a) (b) Sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan osallistuneiden osuudet, joilla tietolähteinä toiminnasta sukulaiset, ystävät tai tutut (a) sukupuolittain ja ikäryhmittäin (%) ja vastaavat osuudet (%), joilla tietolähteinä toiminnasta lehdet ja muu media (b). Suurimmista kaupungeista vain Tampereella (52 %) ja Oulussa (48 %) lehtien ja muun median osuus järjestötoimintaa koskevina tietolähteinä ylsi koko maan tasolle tai lähelle sitä. Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Vantaalla vastaavat luvut vaihtelivat välillä %. Maakunnittain tarkasteltuna lehtien ja muun median osuus järjestötoimintaa koskevina tietolähteinä korostui Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa sekä Satakunnassa suhteessa verrattuna muihin maakuntiin. Uudellamaalla ja Pohjanmaalla lehtien ja muun median osuus oli selvästi muita maakuntia alhaisempi. Sen sijaan internetin osuus sote-järjestöjen toimintaan osallistuneiden tietolähteenä korostuu erityisesti Uudellamaalla. Logon alareuna 2 cm paperin alareunasta Kuvio 3. Sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan osallistuneiden osuudet (%) maakunnittain, joilla tietolähteinä Internet sekä lehdet ja muu media. 17 THL - Työpaperi 37/2014

20 Koskela T, Toikka S, Pentala O, Kaikkonen R. Mikä saa suomalaiset osallistumaan Motiivit ja tietolähteet sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistumisessa Alle kolmannes (29,6 %) sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan vuoden 2013 aikana osallistuneista ilmoitti alun perin saaneensa toiminnasta tietoa internetin kautta. Alle - vuotiaille internet näyttäytyy merkittävimpänä tietolähteenä (63,9 %) ja vastaavasti sen merkitys näyttää vähenevän, mitä vanhempien ikäluokkien edustajista on kyse. Naisille (31,2 %) internetin merkitys järjestötoimintaa koskevana tietolähteenä on vanhimpia ikäluokkia lukuun ottamatta suurempi kuin miehille (26,9 %). Isoimmissa kaupungeissa, erityisesti Espoossa (49,7 %) ja Helsingissä (45,1 %), internetin merkitys järjestötoiminnan tietolähteenä on muuta maata oleellisesti suurempi. Reilu kymmenes (12 %) sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistuneista ilmoitti julkiset palvelut (terveydenhuolto, sosiaalitoimi, TE-toimisto) järjestötoimintaa koskevaksi tietolähteekseen. Etelä-Savo (17,7 %) ja Kymenlaakso (17,4 %) erottuvat tässä kohden muista maakunnista, samoin Oulu (20,2 %) muista suurimmista kaupungeista (11 17 %). Johtopäätöksiä Tulosten perusteella suomalaisen aikuisväestön syyt ja motiivit osallistua sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan vaihtelevat sukupuolen ja iän mukaan. Naisilla korostuu toiminnan sosiaalinen merkitys, kun taas miehillä halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin on hieman naisia yleisempää. Vanhemmissa ikäryhmissä korostuu nuorempia ikäryhmiä enemmän ryhmään kuulumisen tunne, kun taas nuorimmissa ikäryhmissä mielekäs, kiva ja kehittävä tekeminen on yleisin syy olla mukana sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa koskevina tiedonsaantikanavina sukulaiset, ystävät ja tutut sekä lehdet ja muu media ovat internetiä ja julkisia palveluja yleisempiä. Alle - vuotiailla miehillä sukulaisten, ystävien ja tuttujen merkitys on tiedonsaantikanavana suurin, kun taas lehdistä ja muusta mediasta tiedon saavat yli 60-vuotiaat. Internetin merkitys tietolähteenä on tärkeämpi naisille kuin miehille. Uudellamaalla tieto järjestötoiminnasta on saatu useammin internetin kautta kuin muualla Suomessa. Vain keskimäärin noin joka kymmenes vastaaja on saanut tiedon sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta julkisten palveluiden kautta. Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa noin joka kuudes ja Oulun kaupungissa noin joka viides vastaajista on saanut tiedon terveydenhuollon, sosiaalitoimen tai TE-toimiston kautta. ATH-tutkimusaineisto tarjoaa monipuolista tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan kehittämisen tueksi. Mikäli tavoitteena on esimerkiksi saada sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan mukaan lisää nuoria aikuisia, korostuvat toiminnan sisältöjen ja keinojen suunnittelussa mielekkäät ja kehittävät tekemisen tavat. Jos toiminnan piiriin toivotaan erityisesti enemmän nuoria miehiä, on sosiaalisten verkostojen merkitys toiminnasta tiedottamisessa lehti-ilmoittelua olennaisempaa. Mahdollisuus oppia uusia asioita ja tutustua uusiin ihmisiin näyttävät motivoivan osallistumaan järjestötoimintaan useammin kuin halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin tai tuen saaminen omaan elämäntilanteeseen, joita ehkä perinteisesti on totuttu pitämään merkittävinä syinä olla mukana järjestötoiminnassa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä julkisen sektorin yhteistyötä muun muassa järjestötoiminnasta tiedottamisessa on tarkoituksenmukaista lisätä. Esimerkiksi Oulun kaupungissa tässä on tulosten perusteella onnistuttu keskimääräistä paremmin. THL - Työpaperi 37/

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt?

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Vanhempi tutkija, FT, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestötyöpaja DIAK, 18.8.2015 Pitkänen 2015 1 Tutkijan rooli järjestötoiminnassa

Lisätiedot

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

ATH laajeni kansalliseksi vuosina Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Joensuu 28.1.2016 28.1.2016 Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Jukka Murto, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Joensuun vanhusneuvoston kanssa 18.9.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Honkajoen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mauno Mäkiranta 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Miten menee Etelä-Pohjanmaa?

Miten menee Etelä-Pohjanmaa? Päivähoitoikäisten lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla Ilo kasvaa liikkuen varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Miten menee Etelä-Pohjanmaa? 13.10.2016 Asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta Marjo Riitta Tervonen, SOSTE SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää liki 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä Yhteistyöjäseninä

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maskun kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuula Pusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA

KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA KUNNAN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT: ELINVOIMA, YHTEISÖLLISYYS JA DEMOKRATIA-ALUSTA Kunnan tärkein tehtävä on elinvoimaisuuden kehittäminen. Yhdeksän kymmenestä ( %) kansalaisesta pitää sitä tärkeänä tai erittäin

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Eläkerekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Itä- ja Keski-Suomi 843 000 asukasta,15.6 % Suomen väkiluvusta 75 KUNTAA 4 MAAKUNTIEN LIITTOA 2 AVIA 5 SAIRAANHOITOPIIRIÄ

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma

Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma Miun Yhistys Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma 2015 2020 1 Miun Yhistys- yhdistysohjelma Pohjoiskarjalaisten järjestö- ja yhdistystoimijoiden tahdonilmaus yhteisistä kehittämiskohteista vuosille 2015 2020

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot