ATH-tutkimuksen tuloksia Järjestökentän tutkimusohjelma TYÖPAPERI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ATH-tutkimuksen tuloksia Järjestökentän tutkimusohjelma TYÖPAPERI 37 2014 37 2014"

Transkriptio

1 Jalava J, Borodulin K, Husu P, Härkönen J, Karvonenn S, Kaskelaa T, Koiso-Kanttila S, Koskela T, Koskinen S, Manderbacka K, Murto J, Mäki-Opas T, Nurmi-Koikk kalainen P, Pentala O, Pitkänen T, Rinne H, Saares A, Shemeikka R, Sievänen H, Suni J, Suvisaari J, Teittinenn A, Toikka S, Tokola K, Tourunenn J, Wahlbeck K, Valkonen J, Vartiainen E, Vasankari T, Vesala H, Kaikkonen R. TYÖPAPERI ATH-tutkimuksen tuloksia - Järjestökentän tutkimusohjelma

2 TYÖPAPERI 37/2014 Jalava J, Borodulin K, Husu P, Härkönen J, Karvonen S, Koiso-Kanttila S, Koskela T, Koskinen S, Manderbacka K, Murto J, Mäki-Opas T, Nurmi-Koikkalainen P, Pentala O, Pitkänen T, Rinne H, Saares A, Shemeikka R, Sievänen H, Suni J, Suvisaari J, Teittinen A, Toikka S, Tokola K, Tourunen J, Wahlbeck K, Valkonen J, Vartiainen E, Vasankari T, Vesala H, Kaikkonen R. ATH-tutkimuksen tuloksia - Järjestökentän tutkimusohjelma

3 Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ISBN (painettu) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN X (verkkojulkaisu) Tikkurilan kopiopalvelu Oy Helsinki, 2014 THL - Työpaperi 37/2014

4 THL - Työpaperi 37/2014

5 Sisällyslue elo Saatesanat...5 Raha-automaa yhdistys: Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Raha-automaa yhdistys: Mikä saa suomalaiset osallistumaan? Mo ivit ja etolähteet sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistumisen taustalla ATH-tutkimuksen tuloksia A-klinikkasää ö ja Suomen Mielenterveysseura: Järjestö- ja harrastustoimintaan osallistuminen ja päihde- ja mielenterveysongelmat ATH-tutkimuksen tuloksia Kuntoutussää ö: Terveyspalveluiden saatavuuden alue-erot Suomessa ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualuei ain (suunnitellut sote-alueet) Kuntoutussää ö: Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualuei ain (suunnitellut sote-alueet) Kehitysvammalii o: Vammaispalveluja tarvitsevien ko talouksien koe u taloudellinen lanne vuonna 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia UKK-ins tuu : : Istumisen yhteydet terveyteen ja hyvinvoin in poikkileikkaustutkimuksessa tuloksia Alueellisesta terveys- ja hyvinvoin tutkimuksesta THL - Työpaperi 37/2014

6 THL - Työpaperi 37/2014 4

7 Saatesanat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Raha-automaattiyhdistys (RAY) ovat tehneet vuodesta 2012 lähtien tiivistä yhteistyötä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) ympärillä. THL:n koordinoima ATH-tutkimus käynnistyi vuosina ja vastasi pilottivaiheessaan tietoperustaisen päätöksenteon haasteisiin mittavalla suomalaisen tutkimuskokonaisuudella. ATH-tutkimus on laajentunut kansalliseksi vuosina käsittäen jopa yli suomalaista. Lisäksi tietosisällön peittävyyttä lisätään etnisiin ryhmiin. Tutkimuksessa havaittiin alueellisia ja sosioekonomisen aseman mukaisia eroja muun muassa kulttuuri- ja terveyspalveluiden, hyvinvoinnin osatekijöiden ja elintapojen suhteen. Näihin eroihin voidaan vaikuttaa päätöksenteolla ja toiminnalla yhteiskunnan eri lohkoilla. Vastaavasti ATH-tutkimus luo erittäin hyvän pohjan myös RAY:n avustustoiminnan tarvitseman toimintaympäristötiedon keräämiseen. Erityinen lisäarvo RAY:n kannalta yhteistyössä saavutettiin, kun keskeisten järjestötoimintaa koskevat kysymykset sisällytettiin tähän laajaan tutkimuskokonaisuuteen. RAY:n näkökulmasta on nähtävissä myös monipuolisten eri tietolähteistä koostuvien alueraporttien kehittäminen avustustoiminnan seurannan kehittämiseksi. THL:n näkökulmasta aineiston monipuolinen hyödyntäminen tulee myös näin taattua. Tuoreita tuloksia on raportoitu nopealla aikataululla kansallisille, kunta- ja aluepäättäjille verkkopalvelussa sekä erilaisissa tilaisuuksissa. ATH-tutkimuksen tulokset väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä raportoidaan välittömästi asiantuntijoiden käyttöön. ATH on merkittävä uusi kansallinen avaus ja suuri apu kunnille ja alueille hyvinvointikertomusten tekemisessä sekä uuden terveydenhuoltolain mukaisen väestöryhmittäisen seurannan toteuttamisessa. Kuntien ja alueiden lisäksi tutkimusaineistoa hyödynnetään lukuisissa tutkimushankkeissa. Yksi esimerkki tutkimusaineiston hyödyntämisestä on RAY:n ja THL:n koordinoima järjestöjen ATHtutkimusverkosto ja -ohjelma, jossa on toistaiseksi ollut mukana seitsemän järjestöä. Ensimmäiset järjestön ATH-tutkimusverkoston tulokset julkaistiin keväällä 2014 THL:n "Tutkimuksesta tiiviisti" -sarjassa. RAY on kannustanut järjestöjä hyödyntämään tutkimusaineistoa sekä levittämään ja hyödyntämään tuloksia laajasti järjestökentässä. Tutkittu tieto luo pohjan niin julkisten palveluiden kuin järjestötoiminnankin kehittämiselle ja suuntaamiselle sosiaali- ja terveysalalla. RAY hyödyntää ATH-aineistoa ja tutkimustuloksia kehittäessään avustustoimintaansa sekä kohdentaessaan rahoitusta sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan. Nyt käsillä olevaan julkaisuun on koottu seitsemän artikkelia, joiden kirjoittamiseen on osallistunut ATHtutkimusverkoston 28 kirjoittajaa järjestöistä, RAY:stä sekä THL:sta. Nyt julkaistavat tiiviisti kirjoitetut osatyöt koottiin yksiin kansiin, jotta niitä on helpompi jakaa kootusti eri tilaisuuksissa. Julkaisuksi valittiin tällä kertaa THL:n Työpapereita-sarja. Tässä tutkimusohjelmassa on vuonna 2014 julkaistu yhteensä 13 osatyötä sekä lukuisa määrä verkkomateriaalia tulosportaaleihin yhteensä 37 verkostoon osallistuneen henkilön toimesta. Tutkimusohjelmaa on tehty hyvässä yhteistyössä matkalla monia asioita toisiltamme oppien. Kiitos kaikille työhön osallistuneille vuodesta Helsingissä Risto Kaikkonen, THL Tuomas Koskela, RAY Janne Jalava, RAY Kehittämispäällikkö Kehittämispäällikkö Seurantapäällikkö ATH:n vastaava tutkija Avustusosasto Avustusosasto 5 THL - Työpaperi 37/2014

8 THL - Työpaperi 37/2014 6

9 Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Ydinviestit Eteläpohjalaiset aktiivisimpia sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan osallistujia. Kainuussa vain joka kymmenes 20 vuotta täyttänyt osallistuu sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Turkulaiset suurkaupunkien aktiivisimpia sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan osallistujia. Vaikka Pohjois-Karjalaan ja Pirkanmaalle myönnetään paljon RAYavustuksia, ovat alueiden asukkaat passiivisia osallistumaan sote-järjestöjen toimintaan. Ray-avustusten suurempi määrä ei yleensäkään lisää maakunnallista osallistumisaktiivisuutta Kirjoittajat: Janne Jalava seurantapäällikkö, RAY Samuli Koiso-Kanttila seurantavastaava, RAY Oona Pentala tilastotutkija, THL Jukka Murto tutkija, THL Risto Kaikkonen kehittämispäällikkö, THL Johdanto Suomessa on noin kpl rekisteröityjä yhdistyksiä, joista liki joka kymmenes on sosiaali- ja terveysalan järjestö (n ). Raha-automaattiyhdistys (RAY) on merkittävin yksittäinen sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan rahoittaja Suomessa. Vuonna 2014 RAY:n voittovaroista myönnettiin avustuksia 8 milj. euroa 797 sosiaali- ja terveysalan järjestölle yhteensä eri kohteeseen. Vuonna 2015 avustuksia tullaan myöntämään hieman enemmän, 9,3 miljoonaa euroa. Avustusten jaosta päättää vuosittain sosiaali- ja terveysministeriö (STM) RAY:n esityksestä. Yhtenä RAY:n lakisääteisenä tehtävänä on avustetun toiminnan tuloksellisuuden ja laadun seuranta. Tiedot järjestötoimintaan osallistuneiden ihmisten lukumääristä ja taustoista luovat perustan seurannalle ja Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tutkimusaineisto täydentää RAY:n omaa tiedonkeruuta. ATH-tutkimusaineiston perusteella on tätä seurantavelvoitetta varten tutkittu mm. suomalaisväestön osallistumista sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan ja osallistumisen säännöllisyyttä. ATH:n perusteella sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuu n. 17 % vähintään 20 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Tämä tarkoittaa väestötasolla hieman yli ihmistä. Säännöllisesti osallistuvia on yli henkilöä. Naiset osallistuvat toimintaan selkeästi miehiä aktiivisemmin ja säännöllisemmin. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminta näyttää houkuttelevan erityisesti lapsiperheiden edustajia ja eläkeläisiä. Kaikkein aktiivisimpia osallistujia ovat yli 80-vuotiaat miehet ja vuotiaat naiset. (Jalava ym., 2014.) Koulutuksella ja työelämästatuksella on yhteys suomalaisten osallistumiseen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Matalan koulutustason suorittaneista sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuu noin 15 % väestöstä, kun taas korkeasti koulutetut naiset (23 % osallistuu) osallistuvat selkeästi aktiivisemmin ja myös miehet (17 %) hieman aktiivisemmin. Työelämästatusta tarkasteltaessa aktiivisimpia ryhmiä ovat vanhuuseläkkeellä olevat (28 % osallistuu) ja perhevapaalla ( %) olevat kotiäidit ja -isät. Sen sijaan työttömistä tai lomautetuista (13 % osallistuu), kokopäivätyötä tekevistä (11 %) tai opiskelijoista (12 %) sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan on osallistunut vain joka kymmenes. (Jalava ym., 2014.) Tässä julkaisussa tarkastelemme ensin sitä osaa suomalaisväestöstä, joka ei osallistu mihinkään järjestötoimintaan. Julkaisun painopisteenä on analysoida yleistä järjestöosallistumista ja sen suhdetta kansalaisten aktiivisuuteen osallistua sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Erityisesti tarkastelemme 7 THL - Työpaperi 37/2014

10 Jalava J, Koiso-Kanttila S, Pentala O, Murto J, Kaikkonen R. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? väestön osallistumisaktiivisuutta yleiseen järjestötoimintaan ja sosiaali- ja terveysalan järjestöihin maakuntatasolla ja suurimmissa kaupungeissa. Hahmotamme täten alueita, joissa sekä yleinen järjestötoimintaan osallistuminen että sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan osallistuminen on kaikkein aktiivisinta tai passiivisinta. Aineistona käytämme THL:n ATH-tutkimuksen vuoden 2013 kahden ensimmäisen otoksen aineistoa (n=28 625). Ikäryhminä tarkastellaan 20 vuotta täyttäneitä suomalaisia. Tutkimuksesta ja sen kysymyksistä tarkempaa tietoa Lopuksi pohdimme sosiaali- ja terveysalan järjestöjen osallistumisaktiivisuuden suhdetta RAY:n myöntämiin avustuksiin. Suomalaisista passiivisimpia järjestöosallistujia juuri 50 vuotta täyttäneet ja vähän opiskelleet Yli puolet 20 vuotta täyttäneistä suomalaista (lähes 53 %) ei osallistu lainkaan järjestötoimintaan (Kuvio 1.). Tämä tarkoittaa väestötasolla ihmistä. Kaikkein passiivisimpia osallistujia ovat vuotiaat (57,5 % kyseisestä ikäryhmästä) ja vuotiaat (noin 57 % kyseisestä ikäryhmästä). Koulutustasolla havaittiin olevan selkeä yhteys järjestötoimintaan osallistumiseen. Vähän opiskelleista yli 60 prosenttia ei osallistu lainkaan järjestötoimintaan. Korkean koulutustason omaavista henkilöistä passiivisia on suhteellisesti lähes 20 prosenttiyksikköä vähemmän (41 % enemmän opiskelleista ei osallistu). Kuvio 1. Järjestötoimintaan osallistumattomien osuus sukupuolittain ja ikäryhmittäin (%) sekä 95 % luottamusvälit. Nuorten osallistuminen järjestötoimintaan ylipäätään on harvinaisempaa kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Samanlainen suuntaus oli osallistumisessa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Yleinen osallistuminen järjestötoimintaan verrattuna sosiaali- ja terveysalan järjestöihin osallistumiseen on myös yhteydessä koulutuksen määrään. Korkeammin koulutetut osallistuvat enemmän kuin matalasti koulutetut. (Vrt. Jalava ym., 2014.) Maakunnista Kainuussa osallistuminen vähäisintä ja Etelä-Pohjanmaalla aktiivisinta Maakuntatasolla passiivisinta osallistuminen järjestötoimintaan (Kuvio 2.) on Lapissa ja Etelä-Karjalassa (kummassakin maakunnassa 57 % ei osallistu) ja Kainuussa (56 %). Lähes yhtä passiivista osallistuminen on Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä (noin 55 % ei osallistu). Selkeästi eniten järjestötoimintaan osallistutaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, jossa joka toinen (52 %) 20 vuotta täyttäneestä väestöstä osallistuu järjestötoimintaan. THL - Työpaperi 37/2014 8

11 Jalava J, Koiso-Kanttila S, Pentala O, Murto J, Kaikkonen R. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Kuvio 2. Järjestötoimintaan osallistumattomien osuus maakunnittain (%) ja 95 % luottamusvälit. Tarkasteltaessa maakuntien välisiä eroja osallistumisessa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan (kuvio 3.) näyttää siltä, että Etelä-Pohjanmaa on kaikkein aktiivisin alue (21 % osallistuu). Myös Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa joka viides aikuisväestöstä osallistuu sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Passiivisin maakunta on Kainuu, jossa vain noin joka kymmenes aikuinen on osallistunut sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tilaisuuksiin tai toimintaan. Kainuu näyttää olevan suhteessa passiivisin maakunta osallistumisen suhteen niin yleisessä järjestötoiminnassa kuin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa. Kainuun jälkeen Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä osallistuminen sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan on kaikkein passiivisinta (hieman yli 15 % osallistuu). Päijät-Häme on toinen alue Kainuun lisäksi, missä ihmisten aktiivisuus on vähäistä suhteessa muihin alueisiin sekä yleisessä järjestötoiminnassa että sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnassa. Logon alareuna 2 cm paperin alareunasta Kuvio 3. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan 12 viime kuukauden aikana osallistuneiden osuus maakunnittain (%) ja 95 % luottamusvälit. 9 THL - Työpaperi 37/2014

12 Jalava J, Koiso-Kanttila S, Pentala O, Murto J, Kaikkonen R. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Suurista kaupungeista vantaalaiset ja tamperelaiset passiivisia sote-sektorin osallistujia Suurten kaupunkien kohdalla aktiivisinta osallistuminen kaikkeen järjestötoimintaan on Tampereella, jossa yli puolet 20 vuotta täyttäneistä kaupunkilaisista (51,5 %) osallistuu järjestöjen toimintaan. Vertailtaessa muihin suuriin kaupunkeihin tamperelaiset eivät sen sijaan ole kovin aktiivisia osallistujia sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnassa (Kuvio 4.). Tamperelaisista sote-järjestöjen toimintaan osallistuu hieman alle 14 %. Suurten kaupunkien kohdalla tamperelaisia passiivisempia osallistujia ovat vantaalaiset, joista 12,5 % osallistuu sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Aktiivisimmin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistutaan Turussa, jossa tiensä näiden järjestöjen toimintaan on löytänyt lähes 18 % kaupunkilaisista. Turun aktiivinen osallistumisaktiivisuus näkyy varmasti osittain myös koko Varsinais-Suomen luvuissa (ks. Kuvio 3). Turussa taas osallistuminen ylipäätään järjestötoimintaan (noin 45 % kaupunkilaisista osallistuu) on selkeästi passiivisempaa kuin Tampereella, mutta aktiivisempaa kuin Vantaalla (noin 42 % kaupunkilaisista osallistuu). Vantaalla osallistuminen on täten passiivisinta sekä ylipäätään järjestötoiminnan että sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan sektoreilla. Kuvio 4. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuvien osuudet kuudessa Suomen suurimmassa kaupungissa (%) ja 95 % luottamusvälit. Erittäin harva suomalainen osallistuu sote-järjestöjen toimintaan viikoittain, alue-erot pieniä ATH-tutkimusaineiston perusteella vähintään kerran viikossa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuu vain noin 4 % prosenttia 20 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Viikoittainen osallistuminen näyttäisi olevan maakunnallisella tasolla kaikkein aktiivisinta Pohjois-Pohjanmaalla (lähes 6 % osallistuu viikoittain) (Kuvio 5.). Alueen suurin kaupunki Oulu saa liikkeelle viikoittain saman osuuden väestöstään. Passiivisimpia viikoittain osallistujia Logon puolestaan alareuna ovat 2 cm satakuntalaiset (vain noin 2,6 % osallistuu) ja kainuulaiset (3,3 %). Täten kainuulaiset myös kaikkein aktiivisimpien alareunasta osallistujien suhteen ovat luettelon häntäpäässä. Erot ovat viikoittain osallistuvien kohdalla paperin kuitenkin maakunnallisella tasolla niin pieniä, että vertailu olisi tässä suhteessa tilastollisesti merkityksetöntä. THL - Työpaperi 37/

13 Jalava J, Koiso-Kanttila S, Pentala O, Murto J, Kaikkonen R. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Kuvio 5. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan 12 viime kuukauden aikana viikoittain osallistuvien osuudet maakunnittain (%) ja 95 % luottamusvälit. Suurista kaupungeista Helsingissä on suhteessa vähiten niitä, jotka osallistuvat sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan viikoittain. Turku on suurista kaupungeista kaikkein aktiivisimpien kohdalla toisena, joten ylipäätään aktiivinen osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan näkyy myös kaikkein aktiivisimpien osallistujien suhteellisen määrän korkeampana tasona. Myös kaupunkien vertailu on ATH-aineiston perusteella kuitenkin tilastollisesti vaikeaa johtuen pienistä eroista. RAY:n myöntämien avustusten ja osallistumisen välinen tarkastelu Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen osallistumisaktiivisuuden suhteen erityisesti koko Pohjanmaan alue, Kanta-Häme ja Varsinais-Suomi nousevat positiivisesti esiin. Tarkasteltaessa aktiivisuutta siihen, kuinka paljon RAY on myöntänyt näille alueille avustusta (taulukko 1.), voidaan sanoa, että Pohjanmaan alue (lukuun ottamatta Pohjois- Pohjanmaata) ja Kanta-Häme ovat tässäkin tarkastelussa varsin korkealla. Etelä-Pohjanmaa sai vuonna 2014 avustusta euroa eli 19,89 euroa 20 vuotta tai sitä vanhempaa asukasta kohden ja Pohjanmaa 15,98 euroa. Kanta-Häme puolestaan sai avustusta euroa eli 17,62 euroa 20 vuotta tai tätä vanhempaa asukasta kohden. Tässä vertailussa emme pysty analysoimaan sitä, kuinka moni alle 20-vuotias on osallistunut sotejärjestötoimintaan, koska ATH-aineisto kattaa 20 vuotta täyttäneet suomalaiset. Emme myöskään pysty analysoimaan sitä, kuinka moni on osallistunut juuri RAY-rahoitteiseen toimintaan. Tämä siksi, että ATH-aineistossa otetaan huomioon kaikkeen sote-järjestötoimintaan osallistuminen. Maakunnissa on myös paljon järjestöjä, jotka eivät saa RAY-avustuksia. Näiden syiden takia maakunnan saama avustusmäärä suhteessa osallistumisaktiivisuuteen on vain suuntaan antava. Avustustason suhteen voidaan siis todeta, että Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat tavoittaneet kansalaiset varsin hyvin. Tästä herää monia jatkokysymyksiä. Miksi ihmiset löytävät tiensä sosiaali- ja terveysjärjestöihin näillä alueilla muita alueita useammin? Ovatko järjestöt osanneet markkinoida hyvin toimintaansa? Onko alueiden järjestöillä suhteessa muita alueita enemmän niin sanottuja massatilaisuuksia? Onko osallistumisen kulttuureissa eroja eri alueiden välillä? Miten eri alueilla välimatkat vaikuttavat osallistumiseen (esim. kaupunki vs. maaseutu)? 11 THL - Työpaperi 37/2014

14 Jalava J, Koiso-Kanttila S, Pentala O, Murto J, Kaikkonen R. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Heikointa osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan on Kainuussa, Uudellamaalla ja Päijät- Hämeessä. Vuonna 2014 RAY myönsi avustuksia Kainuuseen euroa eli 22,85 euroa vähintään 20 vuotta täyttänyttä asukasta kohden. Asukasta kohden myönnetty avustusmäärä on hieman alle keskitason, eli alhaisempaa osallistumisaktiviteettia ei voi selittää ainakaan pelkkää avustusmäärää tarkastelemalla. siitä, että välimatkat ovat suhteellisen pitkiä, joten toimintaa ei saada levitettyä maakunnan eri kuntiin? Lisäksi toiminnot voivat olla enemmän yksilöille, kuin ryhmille tai massoille suunnattuja. Alueellisia erityispiirteitä tässä analyysissä ei ole myöskään otettu huomioon. Taulukko 1. RAY:n myöntämät avustukset maakunnittain / kansalainen (a), sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuminen maakunnittain % (b). MAAKUNTA RAY 2014* MYÖN- TÄMÄT / KANSALAINEN** % KANSALAISISTA OSALLISTUU SOTE JÄRJESTÖTOIMINTAAN UUSIMAA 50,35 15,09 POHJOIS-KARJALA 41,28 16,40 KESKI-SUOMI 39,17 17,40 PIRKANMAA 36,92 16,09 LAPPI 36,64 16,74 ETELÄ-SAVO 35,53 16,62 POHJOIS-SAVO 29,58 16,90 POHJOIS-POHJANMAA 26,05 18,33 VARSINAIS-SUOMI 24,54 19,45 KYMENLAAKSO 23,29 17,05 KAINUU 22,85 12,10 PÄIJÄT-HÄME 22,08 15,58 KESKI-POHJANMAA 20,52 20,17 ETELÄ-POHJANMAA 19,89 21,05 KANTA-HÄME 17,62 19,71 ETELÄ-KARJALA 16,87 16,48 POHJANMAA 15,98 19,63 SATAKUNTA 12,78 18,76 * Eurot RAY:n jakopäätöksestä vuodelta 2014 ** Maakuntien väestö tilastokeskuksen tilastosta vuodelta 2013 THL - Työpaperi 37/

15 Jalava J, Koiso-Kanttila S, Pentala O, Murto J, Kaikkonen R. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Vastaavasti Päijät-Hämeeseen avustuksia myönnettiin euroa eli 22,08 euroa 20 vuotta täyttänyttä asukasta kohden. Tämä on siis lähes neljä euroa enemmän kuin naapurimaakuntaan Kanta-Hämeeseen, jossa osallistumisaktiivisuus oli yli neljä prosenttia korkeampi. Mikä selittää näinkin suuren eron osallistumisaktiivisuuden suhteen naapurimaakuntien välillä? Uudenmaan avustussummat ovat suuria, mutta niiden suhdetta osallistumisaktiivisuuteen on hankala määrittää, koska Uudellamaalla sijaitsevat suuret keskusjärjestöt, joiden toiminta on valtakunnallista. Näiden valtakunnallisten keskusjärjestöjen kautta kulkeutuu avustuksia jäsenjärjestöille ympäri Suomen. Kaikki avustukset eivät siis suinkaan jää Uudellemaalle. Lisäksi keskusjärjestöt vetävät laajoja hankkeita, jotka saattavat toimia usealla paikkakunnalla. Selkeästi eniten - Uuttamaata lukuun ottamatta - asukasta kohden avustuksia myönnettiin Pohjois-Karjalaan 41,28 euroa (koko maakuntaan euroa). Osallistumisaktiivisuudessa pohjoiskarjalaiset eivät ole kärkipäässä, vaan listan neljänneksi passiivisimpia, jos ei oteta Uuttamaata huomioon (16,4 % osallistuu sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan). Alustavan tarkastelun mukaan suurin osa Pohjois-Karjalan avustuksista keskittyy Joensuuhun. Lisäksi maakuntaan on myönnetty pari investointiavustusta rakentamiseen. Investointiavustukset eivät luonnollisestikaan nosta osallistumisastetta kovin paljon. Pohjois-Karjalan kautta avustuksia ei kuitenkaan kulkeudu muualle maahan merkittävästi. Täten herää pari selkeää jatkoanalyysin aihetta: Miksi Pohjois- Karjalassa osallistuminen on suhteellisen passiivista myönnettyyn avustussummaan nähden? Onko toiminta keskittynyt konkreettisestikin Joensuun alueelle? Onko toiminta suunnattu osallistumisen suhteen aktiivisempiin maakuntiin verrattuna enemmän rakenteelliseen vaikuttamistyöhön kuin vapaaehtois- ja auttamistyöhön tai massatilaisuuksiin? Miten alueelliset erityispiirteet kuten etäisyydet toimintaan vaikuttavat maakunnassa? Myös Pirkanmaalla on osallistuminen sote-järjestötoimintaan suhteellisen passiivista (vain noin 16 % 20 vuotta täyttäneistä kansalaisista osallistuu). Sen sijaan Pirkanmaalle menee paljon avustuksia. Se on neljäntenä tilastossa, 36,92 euroa 20 vuotta täyttänyttä asukasta kohden. Pirkanmaan passiivinen osallistumistrendi näkyy myös Tampereen tilastoissa. Miksi järjestötoiminta on Pirkanmaalla ja Tampereella suosittua mutta sotejärjestötoiminta ei syystä tai toisesta vedä niin hyvin puoleensa? Satakunnan tilanne sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistumisen suhteen on mielenkiintoinen. Satakuntalaisista näiden järjestöjen toimintaan osallistuu noin 19 % 20 vuotta täyttäneistä, eli se on kuudenneksi aktiivisin maakunta osallistumisen suhteen. Sen sijaan viikoittaisten osallistumiskertojen suhteen satakuntalaiset ovat listan aktiivisuuslistauksen viimeisenä. Vuonna 2014 RAY:n avustuksia Satakuntaan myönnettiin euroa, mikä on vain 12,78 euroa asukasta kohden. Mainittakoon myös, että Satakunta haki kaikkein vähiten avustuksia. Satakunnassa tiensä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan suhteessa myönnettyyn avustussummaan on löytänyt moni asukas. Kääntöpuolena toki on erittäin aktiivisten osallistujien puute. Ehkä RAYavusteinen toiminta onkin tällä alueella suunnattu enemmän koko kansalle tai suuria ihmismääriä vetäviin toimintoihin kuin säännöllistä tukea tarvitseville erityisryhmille? Vaikka kaikissa suurissa kaupungeissa on vielä parannettavaa sote-järjestöjen osallistumisaktiivisuuden kohentamisessa, näyttää ATH-tulosten valossa selkeästi siltä, että eniten tehtävää on Vantaalla ja Tampereella. Kummatkin kaupungit saavat paljon tukea, joten rahoittajan ja järjestöjen aktiivista vuoropuhelua on jatkettava. Turussa sen sijaan on osattu tehdä aktivoitumisen suhteen asioita selkeästi paremmin. Onko sieltä järjestöillä jotain opittavissa? Oulussa on pitkään tuettu RAY-avustuksilla vahvasti järjestöjen verkostoitumista toistensa sekä alueellisten ja paikallisten virkamiesten kanssa. Tämä osaltaan on ehkä vaikuttanut myös oululaisten suhteellisen aktiiviseen osallistumiseen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. 13 THL - Työpaperi 37/2014

16 Jalava J, Koiso-Kanttila S, Pentala O, Murto J, Kaikkonen R. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Raha-automaattiyhdistys (RAY) Raha-automaattiyhdistys (RAY) on merkittävin yksittäinen sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan rahoittaja Suomessa RAY:n voittovaroista myönnettiin avustuksia 8 milj. euroa 797 sosiaali- ja terveysalan järjestölle yhteensä eri kohteeseen. RAY:ltä avustuksia voivat hakea yleishyödylliset yhteisöt, järjestöt ja säätiöt terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Yhtenä RAY:n lakisääteisenä tehtävänä on avustetun toiminnan tuloksellisuuden ja laadun seuranta. Tiedot järjestötoimintaan osallistuneiden ihmisten lukumääristä ja taustoista luovat perustan seurannalle, ja ATH-tutkimusaineisto täydentää RAY:n omaa tiedonkeruuta. Näin tutkimus tehtiin Tässä artikkelissa lähteenä käytetty Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen aineisto kerättiin kyselymuotoisena alkuvuonna 2013 Manner- Suomen alueelta. Yhteensä otoksiin kuului vuotta täyttänyttä suomalaista, joista kyselyyn vastasi 53 %. Sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan osallistumista kartoitettiin kysymyksellä Osallistutteko jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai henkisen yhteisön toimintaan? ja Kuinka usein olette osallistunut seuraavien järjestöjen, yhdistysten, seurojen yms. toimintaan 12 viime kuukauden aikana?. Sosiaali- ja terveysjärjestöistä vaihtoehtoina esitettiin työttömien järjestö, ikääntyneiden järjestö, lapsi-, nuoriso, tai perhetyön järjestö, kansanterveys- tai potilasjärjestö, mielenterveystai päihdetyön järjestö, vammaisjärjestö ja omaisjärjestö. Sote-järjestötoimintaan osallistumisella tarkoitetaan johonkin näistä mainituista järjestötoiminaan osallistumista. Esitetyt osuudet ovat painotettuja osuuksia, joissa vastauskato ja erilaiset poimintatodennäköisyydet ovat huomioituna ja osuuksille on laskettu 95 % luottamusvälit. THL - Työpaperi 37/2014 Pohdintaa Yli puolet suomalaisista ei osallistu lainkaan järjestötoimintaan. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan oli 12 viime kuukauden aikana osallistunut noin 17 % vähintään 20 vuotiaista suomalaisista. Maakuntatasolla sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan aktiivisimpia osallistujia ovat etelä- ja keskipohjalaiset sekä Kanta-Hämeessä ja Pohjanmaalla asuvat kansalaiset. Passiivisimmat osallistujat löytyvät Kainuusta, Uudeltamaalta ja Päijät- Hämeestä. Tarkemman jatkoanalyysin kohteena tulisi maakuntatasolla olla Kainuu. Siellä osallistutaan selkeästi kaikkein passiivisimmin (noin 12 % osallistuu) ja verrattuna aktiivisimpaan maakuntaan eli Etelä-Karjalaan (noin 21 % osallistuu) osallistumisen ero on peräti yhdeksän prosenttiyksikköä. Osallistumispassiivisuuden syistä osaan saadaan vastauksia ATH-aineiston perusteella. Suurten kaupunkien osalta aktiivisimmat sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistuvat asukkaat löytyvät Turusta, passiivisimpia ovat vantaalaiset ja tamperelaiset. Sotejärjestöjen toimintaan osallistumisen suhteen kaupunkien erot eivät ole niin suuria kuin maakuntien väliset erot. Tampereella sen sijaan yli puolet asukkaista kyllä osallistuu yleisellä tasolla järjestötoimintaan, joten suhteessa sote-sektorin järjestöjen toiminta ei syystä tai toisesta siellä houkuttele samalla tavoin kuin muut järjestöt. Toki sama trendi on havaittavissa myös muissa suurissa kaupungeissa. RAY:n myöntämät avustukset maakuntatasolla eivät itsessään näytä lisäävän suhteellista osallistumista sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan. Pelkkä avustustason lisääminen ei tämän analyysin valossa itsessään riitä nostamaan maakunnallista osallistumisen tasoa. On muistettava, että jokaisessa maakunnassa on valtava määrä niitä sote-sektorin järjestöjä, jotka eivät saa mitään RAY-avustusta. On olemassa myös niitä järjestöjä, jotka eivät saa myöskään rahaa rakennerahastoista tai kunnilta. Tulevien tutkimusten kohteena tulee kuitenkin olla se, millaiset toimintamuodot vetävät kansalaisia puoleensa sote-järjestösektorilla? Alueellisia erityispiirteitä sekä osallistumisen syitä ja osallistumattomuuden syitä olisi tärkeää tarkastella jatkoanalyyseissä. Miten paljon alle 20-vuotiaat osallistuvat sote-järjestöjen toimintaan? Ovatko sotejärjestötoiminnan vakiintuneet toimintatavat enää riittävän houkuttelevia? Lisäksi on syytä selvittää, kuinka matalalla osallistumisen kynnys pystytään pitämään. Miten järjestöt markkinoivat toimintaansa ja mistä kansalaiset saavat järjestöjen toiminnasta tietoa? Rahoittajan näkökulmasta suotavaa olisi, että mahdollisimman moni kansalainen löytäisi tiensä sote-järjestöjen toimintaan ja toimintaan olisi suunnattu mahdollisimman monelle tuen, tiedon tai avun tarvitsijalle. Tämän julkaisun viite: Jalava J, Koiso-Kanttila S, Pentala O, Murto J, Kaikkonen R. Osallistuminen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan maakunnissa ja suurissa kaupungeissa Miten RAY:n jakamat avustukset heijastuvat osallistumiseen? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpapereita 37/2014, s.7 14 KIRJALLISUUTTA Jalava ym Osallistuminen sosiaali- ja terveys-alan järjestöjen toimintaan Suomessa ATHtutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 6. Raha-automaattiyhdistys, avustukset vuonna

17 Mikä saa suomalaiset osallistumaan Motiivit ja tietolähteet sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistumisen taustalla ATH-tutkimuksen tuloksia Ydinviestit ATH-tutkimusaineiston perusteella suomalaisen aikuisväestön tärkein syy osallistua sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan on mielekäs ja kehittävä tekeminen. Naisilla osallistumisen motiiveissa korostuu miehiä enemmän toiminnan sosiaalinen merkitys. Tieto sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta saadaan useimmiten sukulaisilta ja ystäviltä tai lehtien ja perinteisen median kautta. Internetin merkitys tietolähteenä korostuu alle -vuotiaiden ikäryhmässä sekä Uudellamaalla. Kirjoittajat: Tuomas Koskela kehittämispäällikkö, Rahaautomaattiyhdistys, RAY Sini Toikka erityisasiantuntija, Rahaautomaattiyhdistys, RAY Oona Pentala tilastotutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Risto Kaikkonen kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Johdanto Suomessa toimii noin rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tehtävänä on luoda hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, ne kokoavat ihmisiä tarjoamalla osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia sekä tarjoavat erilaista arjen apua ja tukea. Järjestöt tarjoavat monille ihmisille heiltä puuttuvan lähiyhteisön. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnalla on keskeinen rooli ongelmien syntymisen ehkäisyssä, niissä pidetään yllä ihmisten toimintakykyä ja vähennetään yksinäisyyden tunnetta. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistuu Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perusteella säännöllisesti noin joka kymmenes 20 vuotta täyttäneistä suomalaisista eli väestötasolla hieman yli ihmistä, mutta osallistumisaktiivisuus vaihtelee runsaasti eri väestöryhmien välillä. Naiset osallistuvat toimintaan miehiä aktiivisemmin, ja osallistumisaktiivisuus kasvaa merkittävästi 60 vuotta täyttäneiden keskuudessa verrattuna nuorimpiin ikäluokkiin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta näyttää houkuttelevan erityisesti lapsiperheiden edustajia ja eläkeläisiä, kun taas heikoimmin se tavoittaa nuoria miehiä. Koulutustasolla näyttää olevan selkeä yhteys osallistumiseen. Matalan koulutuksen saaneista sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuu 15 % väestöstä, kun taas korkeammin koulutetut naiset (23 % osallistuu) ovat aktiivisimpia osallistujia. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset haastavat sosiaali- ja terveysjärjestöt kehittämään toimintojaan sekä tarjoamaan ihmisille mielekkäitä ja uusia osallistumisen muotoja. Uusia toimintamuotoja kehitettäessä on olennaista selvittää, minkä vuoksi ihmiset haluavat olla mukana sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa. Myös toiminnasta tiedottamisen tavat ovat huomionarvoisia: tavoittaako tieto juuri sen kohderyhmän, jolle toiminta on suunniteltu. Tässä julkaisussa tarkastelemme suomalaisen aikuisväestön syitä ja motiiveja osallistua sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan sekä eri tiedonsaantikanavien merkitystä osallistumisen taustalla. Aineistona käytämme THL:n Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) vuoden 2013 kansallista otosta (n= ) 15 THL - Työpaperi 37/2014

18 Koskela T, Toikka S, Pentala O, Kaikkonen R. Mikä saa suomalaiset osallistumaan Motiivit ja tietolähteet sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistumisessa Mielekäs tekeminen tärkein syy osallistua ATH-tutkimuksen aineiston perusteella tärkeimpiä syitä olla mukana sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa ovat mielekäs tekeminen, mahdollisuus oppia uutta, mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin, vertaistuen saaminen, kokemus ryhmään kuulumisesta sekä halu auttaa muita. Naisilla korostuvat osallistumisen syinä miehiä useammin muiden samassa tilanteessa olevien tapaaminen ja vertaistuen saaminen, uusiin ihmisiin tutustuminen sekä uusien asioiden oppiminen ja tiedonsaanti. Miehillä vastaavasti halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin korostuu hieman voimakkaammin kuin naisilla. Osallistumisen syissä ja motiiveissa löytyy eroja myös ikäryhmien välillä. Alle 50-vuotiaista noin joka viides ilmoittaa sosiaali- ja järjestötoiminaan osallistumisensa syyksi kuulumisen johonkin ryhmään, kun taas 50 ikävuoden jälkeen tämä on osallistumisen syynä vähintään joka kolmannelle vastaajalle. Nuorimmassa ikäryhmässä ( vuotiaat) tärkeimmäksi syyksi osallistua sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan nousee selkeästi mielekäs, kiva ja kehittävä tekeminen (71 %), kun kaikista vastaajista keskimäärin joka toinen mainitsee tämän osallistumisensa syyksi. Halu auttaa muita ihmisiä näyttää vähenevän iän myötä. Lähes puolet vuotiaista, noin joka neljäs vuotiaista ja joka kymmenes 80 vuotta täyttäneistä on mukana sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa auttaakseen muita. Ikääntymisen myötä tapahtuu luontaista siirtymistä avunantajasta avunsaajaksi. Kuvio 1. Sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan osallistuneiden keskeisimmät osallistumisen syyt miehillä ja naisilla (%). Sosiaaliset kontaktit ja lehdet tärkeimpiä tietolähteitä Mistä suomalaiset sitten saavat tietoa sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnasta? Tulosten perusteella 1) sukulaiset, ystävät ja tutut sekä 2) lehdet ja muu media ovat keskeisimmät järjestötoimintaa koskevat tietolähteet sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan osallistuneiden keskuudessa. Tulokset kuitenkin vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan. Internetin tai julkisten palveluiden osuus järjestötoimintaa koskevina tietolähteinä on kokonaisuutena selvästi alhaisempi. Yli puolet sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan vuoden 2013 aikana osallistuneista ilmoitti alun perin saaneensa toiminnasta tietoa joko sukulaisiltaan/ystäviltään/tuttaviltaan tai lehdistä/muusta mediasta. Sukulaisten, ystävien ja tuttujen merkitys THL - Työpaperi 37/

19 Koskela T, Toikka S, Pentala O, Kaikkonen R. Mikä saa suomalaiset osallistumaan Motiivit ja tietolähteet sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistumisessa tietolähteenä on tulosten perusteella kaikkein suurin alle -vuotiaille miehille. Naisilla sukulaiset, ystävät ja tutut korostuvat tässä yhteydessä alle 40-vuotiaiden lisäksi erityisesti vuotiailla. Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista Oulussa (38 %) sukulaisten, ystävien ja tuttujen merkitys järjestötoimintaa koskevana tietolähteenä on selvästi muita kaupunkeja (49 56 %) vähäisempi. Lehdet ja muu media korostuvat tietolähteinä yli 60-vuotiaiden keskuudessa, merkittävimpinä tietolähteinä ne näyttäytyvät vuotialle naisille. Kuvio 2. (a) (b) Sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan osallistuneiden osuudet, joilla tietolähteinä toiminnasta sukulaiset, ystävät tai tutut (a) sukupuolittain ja ikäryhmittäin (%) ja vastaavat osuudet (%), joilla tietolähteinä toiminnasta lehdet ja muu media (b). Suurimmista kaupungeista vain Tampereella (52 %) ja Oulussa (48 %) lehtien ja muun median osuus järjestötoimintaa koskevina tietolähteinä ylsi koko maan tasolle tai lähelle sitä. Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Vantaalla vastaavat luvut vaihtelivat välillä %. Maakunnittain tarkasteltuna lehtien ja muun median osuus järjestötoimintaa koskevina tietolähteinä korostui Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa sekä Satakunnassa suhteessa verrattuna muihin maakuntiin. Uudellamaalla ja Pohjanmaalla lehtien ja muun median osuus oli selvästi muita maakuntia alhaisempi. Sen sijaan internetin osuus sote-järjestöjen toimintaan osallistuneiden tietolähteenä korostuu erityisesti Uudellamaalla. Logon alareuna 2 cm paperin alareunasta Kuvio 3. Sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan osallistuneiden osuudet (%) maakunnittain, joilla tietolähteinä Internet sekä lehdet ja muu media. 17 THL - Työpaperi 37/2014

20 Koskela T, Toikka S, Pentala O, Kaikkonen R. Mikä saa suomalaiset osallistumaan Motiivit ja tietolähteet sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistumisessa Alle kolmannes (29,6 %) sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan vuoden 2013 aikana osallistuneista ilmoitti alun perin saaneensa toiminnasta tietoa internetin kautta. Alle - vuotiaille internet näyttäytyy merkittävimpänä tietolähteenä (63,9 %) ja vastaavasti sen merkitys näyttää vähenevän, mitä vanhempien ikäluokkien edustajista on kyse. Naisille (31,2 %) internetin merkitys järjestötoimintaa koskevana tietolähteenä on vanhimpia ikäluokkia lukuun ottamatta suurempi kuin miehille (26,9 %). Isoimmissa kaupungeissa, erityisesti Espoossa (49,7 %) ja Helsingissä (45,1 %), internetin merkitys järjestötoiminnan tietolähteenä on muuta maata oleellisesti suurempi. Reilu kymmenes (12 %) sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistuneista ilmoitti julkiset palvelut (terveydenhuolto, sosiaalitoimi, TE-toimisto) järjestötoimintaa koskevaksi tietolähteekseen. Etelä-Savo (17,7 %) ja Kymenlaakso (17,4 %) erottuvat tässä kohden muista maakunnista, samoin Oulu (20,2 %) muista suurimmista kaupungeista (11 17 %). Johtopäätöksiä Tulosten perusteella suomalaisen aikuisväestön syyt ja motiivit osallistua sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan vaihtelevat sukupuolen ja iän mukaan. Naisilla korostuu toiminnan sosiaalinen merkitys, kun taas miehillä halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin on hieman naisia yleisempää. Vanhemmissa ikäryhmissä korostuu nuorempia ikäryhmiä enemmän ryhmään kuulumisen tunne, kun taas nuorimmissa ikäryhmissä mielekäs, kiva ja kehittävä tekeminen on yleisin syy olla mukana sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa koskevina tiedonsaantikanavina sukulaiset, ystävät ja tutut sekä lehdet ja muu media ovat internetiä ja julkisia palveluja yleisempiä. Alle - vuotiailla miehillä sukulaisten, ystävien ja tuttujen merkitys on tiedonsaantikanavana suurin, kun taas lehdistä ja muusta mediasta tiedon saavat yli 60-vuotiaat. Internetin merkitys tietolähteenä on tärkeämpi naisille kuin miehille. Uudellamaalla tieto järjestötoiminnasta on saatu useammin internetin kautta kuin muualla Suomessa. Vain keskimäärin noin joka kymmenes vastaaja on saanut tiedon sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta julkisten palveluiden kautta. Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa noin joka kuudes ja Oulun kaupungissa noin joka viides vastaajista on saanut tiedon terveydenhuollon, sosiaalitoimen tai TE-toimiston kautta. ATH-tutkimusaineisto tarjoaa monipuolista tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan kehittämisen tueksi. Mikäli tavoitteena on esimerkiksi saada sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan mukaan lisää nuoria aikuisia, korostuvat toiminnan sisältöjen ja keinojen suunnittelussa mielekkäät ja kehittävät tekemisen tavat. Jos toiminnan piiriin toivotaan erityisesti enemmän nuoria miehiä, on sosiaalisten verkostojen merkitys toiminnasta tiedottamisessa lehti-ilmoittelua olennaisempaa. Mahdollisuus oppia uusia asioita ja tutustua uusiin ihmisiin näyttävät motivoivan osallistumaan järjestötoimintaan useammin kuin halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin tai tuen saaminen omaan elämäntilanteeseen, joita ehkä perinteisesti on totuttu pitämään merkittävinä syinä olla mukana järjestötoiminnassa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä julkisen sektorin yhteistyötä muun muassa järjestötoiminnasta tiedottamisessa on tarkoituksenmukaista lisätä. Esimerkiksi Oulun kaupungissa tässä on tulosten perusteella onnistuttu keskimääräistä paremmin. THL - Työpaperi 37/

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Miten RAY:n rahalla vaikutetaan terveyseroihin? Janne Jalava seurantapäällikkö, VTT, dosentti RAY/avustusosasto

Miten RAY:n rahalla vaikutetaan terveyseroihin? Janne Jalava seurantapäällikkö, VTT, dosentti RAY/avustusosasto Miten RAY:n rahalla vaikutetaan terveyseroihin? Janne Jalava seurantapäällikkö, VTT, dosentti RAY/avustusosasto 1 Avustuslajit 1976-2014, osuus jaetuista avustuksista A = toiminta-avustukset C = projektiavustukset

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot

Kunnat ja järjestöt kumppaneina

Kunnat ja järjestöt kumppaneina Kunnat ja järjestöt kumppaneina Järjestöt ja kaupungit yhteistyön ytimessä ja hyvinvointia lisäämässä Jyväskylä 17.2.2015 Sini Toikka, RAY 1 Raha-automaattiyhdistyksen arvoketju AVUN/TUEN TARVITSIJA JÄRJESTÖ

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt?

Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Tutkimusta järjestöjen tavoittamista kansalaisista mitä tiedämme nyt? Vanhempi tutkija, FT, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestötyöpaja DIAK, 18.8.2015 Pitkänen 2015 1 Tutkijan rooli järjestötoiminnassa

Lisätiedot

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7 Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät 6.6.2017 Seminaari 7 Tuuli Pitkänen & Jouni Tourunen A-klinikkasäätiö Pitkänen ja Tourunen 2017 1 Digipalvelut Henkilökohtaista, yksityistä, anonyymiä, luottamuksellista

Lisätiedot

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

ATH laajeni kansalliseksi vuosina Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö

Lisätiedot

Terveyspalveluiden saatavuuden alue-erot Suomessa ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Terveyspalveluiden saatavuuden alue-erot Suomessa ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Terveyskeskuslääkärillä käyntiä oli tarvinnut vuoden sisällä 59-vuotiaista naisista puolet ja miehistä. 6 74-vuotiaista

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Joensuu 28.1.2016 28.1.2016 Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus Jukka Murto, kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat (%), 2011 Ahvenanmaa 5,3 Etelä-Karjala 9,9 Etelä-Pohjanmaa 10,4 Etelä-Savo 11,9

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Joensuun vanhusneuvoston kanssa 18.9.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- Karjalassa

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- Karjalassa Lappeenranta 15.1.2015 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- Karjalassa Jukka Murto, tutkija THL THL / Murto15.1.2015 1 www.thl.fi/ath THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 1/2014 2 ATH-tutkimuksessa

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA YLEISKATSAUS eterveys on täällä nyt Terveys/hyvinvointiteknologian hurja kasvu (Suomi on kärkimaita) Netin käyttö on arkipäivää, myös ikäihmisillä : Yli neljännes 75-89-vuotiaista suomalaisista käyttää

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Miten menee Etelä-Pohjanmaa?

Miten menee Etelä-Pohjanmaa? Päivähoitoikäisten lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla Ilo kasvaa liikkuen varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Miten menee Etelä-Pohjanmaa? 13.10.2016 Asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Antti Mykkänen, asiamies, VTM KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö Tutkimus kuntapäättäjien some-käyttäytymisestä: Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Kolme

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Iisalmen ikäihmistenneuvoston kanssa 22.9.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Honkajoen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mauno Mäkiranta 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon

Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon KUNTAPÄÄTTÄJÄT: SUOMEEN 18 ITSEHALLINTOALUETTA Kaupunkien ja kuntien valtuutetuilla

Lisätiedot

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta Marjo Riitta Tervonen, SOSTE SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää liki 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä Yhteistyöjäseninä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintoihin osallistuneiden kansalaisten hyvinvointi kahden kyselytutkimuksen

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintoihin osallistuneiden kansalaisten hyvinvointi kahden kyselytutkimuksen kansalaisten hyvinvointi kahden kyselytutkimuksen perusteella Päälöydökset Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuneet poikkesivat ATHtutkimuksessa muista vastaajista sekä taustatietojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

STM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot

STM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot -Laskelma kuvaa maakuntien rahoituksen tasoa ja muutosta suhteessa lähtötasoon vuoden 2017 tasossa arvioituna. Lähtötasona käytetään kuntien yhteenlaskettuja

Lisätiedot

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot