Tikkurilan kolmas mahdollisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tikkurilan kolmas mahdollisuus"

Transkriptio

1 Tikkurilan kolmas mahdollisuus Lahden strateginen yleiskaava Suunnittelevan maantieteilijän erityisosaaminen Liikenteen ja maankäytön pohjoismainen vertailu 1

2 Summarum Sisällysluettelo 3 Prosumio Eija Väätäinen 4 Summeri Maija Toukola 6 Tikkurilan kolmas mahdollisuus Asta Tirkkonen ja Heikki Virkkunen 9 Asiantuntijanäkökulmia Tikkurilan kaupunkikeskustan ja Niina Panula, liikenteen kehittämishankkeesta Janika Luostarinen ja Emilia Hulkkonen 13 Kaupungin strategiasta maankäytön suunnitteluun Miten Lahti kasvaa kestävästi Johanna Palomäki 15 Mitä suunnittelevan maantieteilijän pitää osata? Eija Väätäinen ja Maija Toukola 18 Palopuhe Pysäköinti haastaa kaupunkisuunnittelijat Kalle Toiskallio 20 Liikenteen ja maankäytön pohjoismaista vertailua Veera Lehto 24 Osuma Julkisia tietoaineistoja vapaasti hyödynnettävissä Tanja Lahti Helsinki Region Infoshare -palvelussa 26 Viro Kartanoiden, urheiluhallien ja neuvostovallan Eeva Järvenpää sulkemien kylien maa 30 Suomen suunnittelevat maantieteilijät, SUM ry. Uusi nimi ja uudet tuulet 31 Ilmoitustaulu ja sarjakuva 13. vuosikerta on Suomen Suunnittelevien Maantieteilijöiden liitto SUM ry:n (rekisteröimätön) julkaisema lehti. Lehden tarkoituksena on tukea suunnittelemiseen ja kehittämiseen orientoituneiden maantieteilijöiden ja aluetieteilijöiden työtä sekä tiedottaa alan asioista ja yhdistyksen toiminnasta. Päätoimittaja Eija Väätäinen Toimittajat Jenni Väliniemi-Laurson Emilia Hulkkonen 2 alanimiöntekstitxxxxxxxxxxxxxxxxx Janika Luostarinen Niina Panula Kaisa Schmidt-Thomé Etu- ja takakannen kuvat Maija Toukola Taitto Pentti Nuortimo Paino Kirjapaino Uusimaa Oy, Porvoo Painos 300 kpl ISSN X SUM:in yhteystiedot Puheenjohtaja Maija Toukola Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sihteeri Veera Lehto Tilaushinnat vuonna (1 numero): Henkilötilaus 10 EUR Yhteisötilaus 30 EUR

3 Murroskohtia Prosumio Eija Väätäinen päätoimittaja Enpä tiennyt mihin ryhdyin, kun lupauduin Prosumin edeltävien päätoimittajien Jannen ja Kaisan taivuttelemana PROSUM:in päätoimittajaksi. Huomaan nimittäin lehteä kootessani, että minun on etsittävä suunnittelun ja maantieteen ydin uudelleen. Ja kysyttävä, mitä se tällä hetkellä oikein on. Näitä kysymyksiä pohtii myös uudis tuva SUM ry. Keväällä SUM:in puheenjohtajana aloittanut Maija Toukola toteaa, että kun yhteiskunta muuttuu, suunnittelunkin on uudis tuttava. Pieni, mutta merkittävä nimenmuutos suunnittelevien maantieteilijöiden yhdistykseksi symboloi oikeas taan aika hyvin suuntaa, jota tavoittelemme. Suunnittelu ei ole kadonnut minnekään. Sen luonne on kuitenkin muuttunut. Maantiede on ja pysyy. tavoitteemme ja SUM:in perustami- Suunnittelevien maantieteilijöi- Näiden kysymysten äärellä kään- sen tarkoitus oli päästä mukaan kaa- den työsarka on kuitenkin laaja ja nyimme Toukolan Maijan kanssa en- vanlaatijoiden rekisteriin. Se on edel- monipuolinen. Meitä yhdistävä tekijä tisen opinahjomme puoleen. Mistä leen tärkeä teema SUM:in työssä. on järjestömme linjauksen mukaisesti suunnittelussa nykyään on kyse? Mi- Osaamisemme kaava-asioissa kiinnostus yhdyskuntasuunnitteluun tä annettavaa maantieteellä on? Mitä olemme todistaneet monella rin- ja kehittämiseen. PROSUM:in tehtä- ihmettä meidän nyt ja erityisesti tu- tamalla. Itse muistelen lämmöllä vänä on jatkossa kertoa tästä moni- levaisuudessa pitää osata? Vastauk- edesmennyttä SUM:in ensimmäistä puolisesta, alati kihelmöivää innos- sia peräsimme Schulmannin Harrylta. puheenjohtajaa Pertti Karetta, joka tusta herättävästä työsarasta. Keskustelun perusteella hahmotimme, millaiseksi suunnittelevan maan- toimi yhdistystä perustettaessa Helsingin kaupungin yleiskaavapäällik- Kiitos kaikille edeltäjilleni hienosta työstä, jolla te kaikki olette pyy- tieteilijän osaamisen ydin on muo- könä. Hän oli jo tuolloin osoittanut teettömästi pitäneet liekkiä yllä yh- toutumassa. työllään, että me suunnittelumaan- teiseen kiinnostuksen kohteeseem- Olin mukana perustamassa SUM tieteilijät taidamme myös yleiskaa- me. Siihen toivon pystyväni minäkin. ry:tä vuonna Tuolloin tärkein voituksen. prosumio 3

4 Summeri Yhdessä ja ajassa uudistuen Maija Toukola SUM ry:n puheenjohtaja Juha Merikanto Olemme kuulleet ajasta, jolloin yhdyskuntien suunnittelun luultiin olevan helppoa, kunhan sitä toteutetaan lainsäädäntöön kirjatuin ehdoin ja hallitulla koneistolla. Mullistavia ajatuksia tasavertaisesti hyvään johtavista toimintatavoista omana aikanaan. Nykyajassa suunnittelun uudistumiseen haastavat yhteiskuntamme uudet muutosajurit; arjessamme puhuttavat kuntien ja alueiden rakennemuutokset, tiedon laajempi saatavuus, median ja erityisesti sosiaalisen median merkityksen kasvaminen sekä toimijoiden laaja-alainen aktivoituminen. Jos suunnitteluratkaisuista palavasti välittäville yrityksille, asukkaille ja järjestöille ei anneta tilaa viranomaisvetoisissa prosesseissa, suuntaavat toimijat tavoitteitaan eteenpäin vallan toisin keinoin. Muuttuvan yhteiskunnan vastineeksi meitä suunnitteluun orientoituneita maantieteilijöitä löytyy erilaisilla vahvuuksilla: Ymmärrämme yhteiskunnan järjestelmiä, prosesseja, ihmisiä ja ympäristöä kokonaisuutena. Olemme kansainvälisiä. Hallitsemme tiedon kokoamisen ja analysoinnin menetelmät. Osaamme arvioida vallitsevaa aikaa ja yhteiskuntaa. Meillä on valmiudet tarttua soveltaen toimeen aina uudenlaisessa maailmassa ja viisautta vuoropuheluun eri osapuolten kanssa. Nyt ja tulevaisuudessa laaja-alaisuutemme ja moninaisuutemme on entistäkin suurempi rikkaus. Suunnittelun uudistajina alamme parhaat asiantuntijat eivät profiloidu menneen tiedon maistereina tai sen kaavamaisina toistajina vaan aikansa seuraajina, uuden aistijoina, verkostoissaan ketterinä ja ajassaan elävinä. Me SUM ry:ssä kannatamme uutta, luovaa kehitystä. Viime keväänä kysyimme millainen järjestö parhaiten tukisi ammatillista identiteettiämme? Kuinka tukisimme peremmin verkostoja ja kumppanuuksia? Miten voisimme ylläpitää osaamisemme, seurata alaamme ja asemaamme työelämässä? Oli selvää, että toimintaa muutetaan entistä avoimemmaksi. Jäsenistön ja alan tiedonjakoa sekä verkostoitumista voitaisiin tukea uusin tavoin. Itse asiassa toiminnan kehittäminen ja laajentaminen ovat mahdollisia juurikin siinä määrin kuin kysyntää ja osallistujia riittää. Uudistusten aallossa hallituksemme täyttyi kauttaaltaan innokkaista ja lahjakkaista vapaaehtoisista koordinaattoreista. Entistä laajemman aktiivien määrän kannustamana toivotamme Teidät kaikki edelleen ideoimaan tulevaa ja mukaan toimintaan. Tässä hetkessä haluan kiittää kaikkia kymmeniä SUM -aktiiveja vuosien panostuksista. Hyvän pohjatyön päälle on vuosi vuodelta helpompi luoda uutta. 4 Summeri

5 Tikkurilan kolmas mahdollisuus Asta Tirkkonen ja Heikki Virkkunen Tikkurilassa on käynnissä yksi Suomen suurimmista keskustauudistuksista. Tikkurilasta rakennetaan Vantaalle vetovoimaista kaupunkikeskusta. Samalla Tikkurilan rooli raide- ja lentoliikenteen vaihtoasemana kasvaa. Tikkurilan vanha asemarakennus vuodelta 1862 ja Tikkurilan uusi matkakeskus. Vantaan kaupunki Helsinki Hämeenlinnan-radan var- terminaali, Asemasilta, kolme kerros- hitykselle olennaista on myös Kehära- teen kasvanut Tikkurila syntyi taloa, yksi maanpäällinen pysäköin- dan valmistuminen vuonna Ra luvun lopussa teollistumisen tilaitos ja tori. dan viereen sijoittuvat rakennushank- ehdoilla. Helsingin maalaiskunnan Ensi vuonna käynnistyy yhden keet muodostavat Tikkurilan matka- eli nykyisen Vantaan uusi keskus kerrostalon, kävelykadun, Tikkuri- keskuksen. Toimisto- ja liikekeskus Tikkurilasta tuli, kun Malmi liitettiin lanpuiston sekä vesialtaan raken- Dixissä sijaitsee linja-autoterminaa luvulla Helsinkiin. Suomalainen taminen. Keskustaan on suoritettu li sekä VR:n ja HSL:n lipunmyynnit. rakennemuutos ja maaltamuutto kas- myös taidehankintoja, joista osa on Asemasilta kahviloineen on matkus- vattivat Tikkurilasta aktiivisen aluera- jo paikoillaan. Kaikki tämä tapahtuu tajien odotussali, josta pääsee liuku- kentamisen kohteen ja Vantaan hal- vain 250 m x 300 m alueella. Työ- portailla asemalatureille sekä linja- linnollisen keskuksen. maa-aidat puretaan vuonna 2015, autoterminaaliin. jolloin lopputulos paljastuu tikku- Työmaa-aidan takana tapahtuu rilalaisten arvioitavaksi. Seuraava rakentamisvaihe eli toimisto- ja liikekeskus Dixin rakentaminen alkaa TIkkurilasta Vantaan uusi kaupunkikeskus Tikkurilan keskusta on tällä hetkellä vuonna Rakentamisen tähän vaiheeseen pää- työmaa-aidan ympäröimä. Aidan si- Tikkurilan keskustan rakentami- syä on edeltänyt paljon suunnitte- sälle on valmistunut tähän mennessä kaksikerroksinen maanalainen pysä- nen on Suomen suurimpia keskustauudistuksia. Uudistamista tehdään lua ja lukuisia päätöksiä. Tikkurilaa on suunniteltu vuosikymmeniä, mut- köintilaitos ja uusi valtuustosali, mut- yli 300 M :n investoinneilla. Kunta- ta nyt tapahtuva rakentaminen on ta paljon on vielä tulossa. Parhaillaan talouden onneksi investoinnit ovat saanut alkunsa vuonna 2000 järjes- rakenteilla on toimisto- ja liikekeskus pääosin yksityisiä. Kaiken edellä esi- tetystä Tikkurilan keskustan aatekil- Dixin ensimmäinen vaihe, linja-auto- tetyn lisäksi Tikkurilan keskustan ke- pailusta. Tikkurilan kolmas mahdollisuus 5

6 Tikkurilan keskusta vuonna Vantaan kaupunki Kilpailuohjelman mukaan ensi- kaan muun muassa torin ja kaupun- kennettavan toimisto- ja liikekeskus sijaisena tavoitteena oli saada Van- kipuiston sijoittamisella keskustaan Dixin asemakaava vahvistettiin elo- taan kaupungille korkeatasoinen ja sekä Asematien muuttamisella käve- kuussa vetovoimainen ydinkeskustasuunni- lykaduksi. Vantaan kaupunkisuunnittelulau- telma, jonka vaiheittaiseen toteut- Keskustasuunnitelman keskeisenä takunta järjesti alueen rakentamisesta tamiseen voitaisiin ryhtyä pian kil- lähtökohtana tuli olla kirkon sijoitta- vuonna 2006 tontinluovutuskilpai- pailun jälkeen. Tavoitteena oli, että minen alueelle. Kirkkorakennuksesta lun. Kilpailun tavoitteeksi lautakunta alue palvelee hyvin kaupunkilaisten järjestettiinkin yleinen arkkitehtuuri- määritteli, että kaupunkirakentamis- keskeisenä kokoontumis- ja tapahtu- kilpailu keskustan aatekilpailun jäl- perinnettä jatketaan modernin arkki- mapaikkana, että sen hallinnon, kult- keen. tehtuurin keinoin ja alueen ajallinen tuurin ja kaupan palvelut ovat hel- Kaupunginhallitus valitsi vuoden kerroksellisuus turvataan. Alueel le on posti tavoitettavissa ja että alueelle 2001 alussa kilpailuun osallistuneis- järjestettävä laadukkaat julkiset ul- sijoittuva asuminen järjestetään viihtyisästi ja turvallisesti. ta kaksi ehdotusta, joiden pohjal ta alueelle lähdettiin laatimaan kaa- kotilat, joihin liittyy kävelykeskustan kehittäminen ja pysäköinnin järjes- Lisäksi tavoitteeksi asetettiin varunkoa, jonka kaupunginhallitus täminen pääosin maanalaisissa pysä- elävän, toiminnallisesti joustavan ja hyväksyi jo vuonna 2004 asema- köintitiloissa. Kilpailun voittivat YH- monimuotoisen kaupunkikeskuksen kaavatyön pohjaksi. Kaava tuli voi- Suomi Oy ja Skanska Talonrakennus aikaansaaminen. Tämä saadaan ai- maan joulukuussa Asemalle ra- Oy, joiden kanssa kaupunki jatkoi 6 Tikkurilan kolmas mahdollisuus

7 Vantaan kaupunki Tikkurilan keskusta vuonna asemakaavasuunnittelua. YH-Suomi Kehäradan valmistuminen 2015 mä lisää myös yöpymispalveluiden Oy luopui myöhemmin tonteistaan. lisää Tikkurilan merkitystä liikenteen kysyntää Tikkurilassa. Hotelli Van- Tilalle tuli YIT Rakennus Oy. solmukohtana. Lentokentälle mene- taan laajennusmahdollisuuksia tut- vät pohjoisen junamatkustajat vaih- kitaan parhaillaan. Lisäksi toimis- Tikkurilasta junalla lentoasemalle tavat Tikkurilassa kehäradan junaan. Myös Pietarista tulevat matkustajat käyttävät tulevaisuudessa Tikkurilaa to- ja liikekeskus Dixiin on varattu rakentamismahdollisuus hotellille. Tikkurila on ollut suosittu kokouk- Tikkurila on viime vuosikymmeninä vaihtoasemanaan. Pietarista tule vien sien ja seminaarien pitopaikka hyvi- menettänyt asemaansa ja merkitys- matkustajien määrä on noussut vuo- en liikenneyhteyk sien ansiosta. Lii- tään aluekeskuksena. Alueen työpaik- si vuodelta. Houkuttelevuutta lisää, kenneyhteyksien parantuessa tämä ka- ja asuntorakentaminen on ollut että jatkossa junamatka Tikkurilasta toiminnan uskotaan kasvavan. verkkaista eivätkä kaupalliset palve- lentoterminaaliin kestää vain 8 mi- Tikkurilassa käynnistetty rakenta- lut ole kehittyneet toivotulla tavalla. Vantaan työpaikkarakentaminen nuuttia. Monet lentovuorot lähtevät aa- misen kolmas aalto on lisännyt kiinnostusta tehostaa ja lisätä asunto- on ollut voimakasta, mutta se on mulla. Tällöin Tikkurila on ajallises- rakentamista myös muualla Tikkuri- suuntautunut pääasiassa Aviapolik- ti yöpyjille lähempänä lentoasemaa lassa. Useilla kaavamuutoshankkeilla sen alueel le, lentoaseman lähistölle kuin Aviapolis-alueen hotellit, jotka haetaan mahdollisuuksia uudistaa ra- ja Kehä III:n kauppakeskuksiin. toimivat bussiyhteyden varassa. Tä- kennuskantaa ja lisätä asuntojen lu- Tikkurilan kolmas mahdollisuus 7

8 kumäärää. Uusia asukkaita alueelle Vantaan kaupunki Tikkurilan suuret rakentamisalueet. on tulossa jopa punkipuisto sekä kirkko. Teemana oli kävelykeskusta. Keskusta on tällä hetkellä työ- Asta Tirkkonen on Vantaan kaupungin aluearkkitehti, joka vastaa Tikkurilan alueen suunnittelusta. Vastaako lopputulos tavoitteita? Aatekilpailun tavoitteena oli tehdä maana. Kaikki kilpailussa esitetyt toiveet ovat rakenteilla tai niiden rakentaminen käynnistymässä. Vasta työmaa-aitojen poistuttua selviää muo- Heikki Virkkunen on Vantaan kaupungin projektijohtaja, joka vastaa keskustaprojekteista. Tikkurilasta korkeatasoinen ja veto- dostuuko erillisistä rakennushankkeis- voimainen kaupunkikeskus. Keskus- ta toivottu kokonaisuus. Usko Tikku- taan tuli saada asuntojen ja työpaik- rilan uuteen tulevaisuuteen on kui- kojen lisäksi kävelykatu, tori ja kau- tenkin Vantaalla vahva. 8 Tikkurilan kolmas mahdollisuus

9 Asiantuntijanäkökulmia Tikkurilan kaupunkikeskustan ja liikenteen kehittämishankkeesta Niina Panula, Janika Luostarinen ja Emilia Hulkkonen Tikkurilan kaupunkikeskustan ja liikenteen kehittämishanke on usean toimijan yhteinen soppa. Päätoimijoina hankkeessa ovat Vantaan kaupunki, Liikennevirasto ja YIT Rakennus Oy (YIT). Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä muun muassa suunnittelijoiden ja maanomistajien kanssa. Miten tällainen monimuotoinen ja pitkäkestoinen hanke toteutetaan? Millaisia haasteita näinkin usean toimijan hanke on kohdannut, ja kuinka niistä on selvitty? Prosum pyysi Liikenneviraston Juha Kansosta, YIT:n Janna Niemistä ja Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n Teemu Seppälää kertomaan omista kokemuksistaan hankkeen parissa työskentelystä. Pitkä projekti, toimiva yhteistyö Niina Panula Ennen hankkeen muuttumista varsinaiseksi rakennusprojektiksi, on sen suunnittelu vaatinut pitkäjänteistä työtä. Hankekehitys- ja kaavoitusprosessi kesti viitisen vuotta ennen kuin rakennustyöt saatiin käyntiin. Hankkeen eteenpäin viemiseen on tuonut haastetta junaradan läheisyys, Dixiin rakenteellisesti liittyvät hankkeet, tontilla sijaitsevat nykyiset toiminnot ja se, että maa-alueet ovat olleet useamman tahon omistuksessa, kertoo YIT:n toimisto- ja liikekeskus DIXI:n projektipäällikkönä vuodesta 2007 toiminut Janna Nieminen. Suunnittelun onnistuminen ja edistyminen on vaatinut eri toimijoiden osalta samanaikaista hankesuunnittelua. Suunnitteluvastuu Tikkurilan toimisto- ja liikekeskuksesta annettiin Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:lle vuonna 2010, jolloin projektinvetäjänä Tikkurila-hankkeessa aloitti Teemu Seppälä. Seppälä on päässyt osallistumaan suunnitteluun aitiopaikalta: Kyseistä paikkaa ja toimintoja oli suunniteltu eri tahojen ja suunnittelijoiden toimesta jo useamman vuoden ennen kuin toimistomme sai toimeksiannon. Tikkurilan toimisto- ja liikekeskuksen suunnittelu käynnistyi osaltamme hankesuunnittelulla, joka tähtäsi asemakaavan muutokseen. Samanaikaisesti YIT kävi Asiantuntijanäkökulmia Tikkurilan kaupunkikeskustan ja liikenteen kehittämishankkeesta 9

10 YIT neuvotteluja maanomistajien (Vantaan kaupunki, Liikennevirasto ja VR) kanssa. Suunnittelua tehtiin näiden tahojen yhteistyönä, ja siihen osallistui myös YIT:n palkkaamina konsultteina sekä rakenne- että liikennesuunnittelija. Seppälän mukaan yhteydenpito eri osapuolten välillä on ollut tiivistä ja toimivaa koko prosessin ajan. Suunnittelijan roolissaan hän on osallistunut eri hankkeiden yhteensovituspalavereihin. Yhteistyötä on tehty myös viereisten, samanaikaisesti rakennettavien, hankkeiden suunnittelijoiden kanssa. Vaikka toimijakenttä on hankkeen aloitusvaiheessa ollut laaja, on yhteistyö sujunut hyvin. Kunkin toimijan vastuualueet Niina Panula on sovittu keskinäisissä sopimuksissa hyvissä ajoin ennen varsinaisten rakennustöiden käynnistymistä, YIT:n projekti päällikkö Janna Nieminen kertoo ja jatkaa: Sopimusneuvottelut olivat aikaa vievät, mutta yhteistyö on suju nut osapuolten (Vantaan kaupunki, Liikennevirasto ja YIT) kesken hyvin. Samaa mieltä yhteistyön suju vuudesta ovat myös Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n projektinvetäjä, Teemu Seppälä ja Liikenneviraston Kehärata-hankkeen projektipäällikkö Juha Kansonen. Hän osallistuu yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa toteutettavan Tikkurilan asemasillan rakentumiseen, mikä liittyy osana YIT:n rakentamaan toimisto- ja liikekeskukseen. 10 Asiantuntijanäkökulmia Tikkurilan kaupunkikeskustan ja liikenteen kehittämishankkeesta

11 Hyvin hoidetussa hankkeessa haasteistakin selvitään Huolellisimmallakaan suunnittelulla ei voida varautua kaikkeen, joten haasteitakin on projektin varrella koettu. Prosessi on hyvin pitkäjänteinen ja aiheuttaa haasteita dokumentoinnille, jotta kaikki matkan varrella tehdyt ratkaisut siirtyvät lopputulokseen. Kokouksia on poikkeuksellisen paljon. Erilaisten toimintojen sijoittaminen samaan rakennukseen on ollut hyvin haastavaa toiminnan, rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien suunnittelun kannalta. Esimerkiksi bussiterminaalin liikennesuunnitelma lukittiin hyvin varhaisessa vaiheessa, mikä on aiheuttanut muille toiminnoille ongelmia. Jos myös bussiterminaalin toimintaa olisi voinut tarkastella vielä rakennuksen suunnitteluvaiheessa vapaammin, olisi se voinut tuottaa kustannustehokkaampia ratkaisuja, toteaa Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n Seppälä, pohtiessaan hankkeessa ilmenneitä haasteita. Myös Liikenneviraston Kansonen nostaa kustannustehokkuuden suurimmaksi haasteeksi hankkeessa: Suurimmat haasteet ovat kohdistuneet kustannuksiin eli miten saamme hyvän lopputuloksen järkevään hintaan. Olemme onnistuneet tässä vain osittain, vaikka Niina Panula jouduimme uusimaan rakentamisen tarjous kilpailun teknisistä ja kustannussyistä. Rakennuttajan näkökul- reen rakentaminen, bussiterminaa- useat rakennusurakat luovat omat masta hankkeen haasteet näyttäytyvät hieman eri valossa. YIT:n Nie- lin sijoittuminen pysäköintilaitoksen alle sekä toimisto- ja liikekeskukseen haasteensa etenkin, kun alue on jatkuvasti junamatkustajien käytössä. misen mukaan suunnitteluun ja ra- rakenteellisesti liittyvien hankkeiden Matkustajien mahdollisimman estee- kentamiseen haasteita ovat tuoneet (asemasilta ja Ratatie) suunnitelmien tön ja ehdottoman turvallinen kulku muun muassa junaradan ja jatkuvas- ja töiden yhteensovitus. Alueen ah- alueella on varmistettava myös ra- sa käytössä olevan laiturialueen vie- taus ja pienelle alueelle sijoittuneet kentamisen aikana. Asiantuntijanäkökulmia Tikkurilan kaupunkikeskustan ja liikenteen kehittämishankkeesta 11

12 Niina Panula Hybridihankkeet suunnittelun tulevaisuus? asemilla yleensä, Seppälä kertoo ja jatkaa: Lähtöajatuksena on ollut, että matkustajat viettävät odotusaikaa kaupallisissa tiloissa. Uutta innova- lasatama ja Marja-Vantaa). Toimintojen keskittäminen ja rakentamisen tehostaminen julkisen liikenteen solmukohdissa on nyt ja lähitulevaisuu- Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mah- tiivista suunnittelua edustanee myös dessa hyvin ajankohtaista, arvelee lamäki Oy:n Seppälän mukaan suun- pysäköintiosan vesikatolle suunnitel- Seppälä. Myös YIT:n Nieminen uskoo nittelussa on pyritty ilmentämään tu viherkatto, joka tulee (tämänhet- hybridi-hankkeiden määrän kasva- rakennuksen poikkeuksellisen mo- kisten tietojen mukaan) olemaan pin- van tulevaisuudessa, mutta toteaa, nipuolisia toimintoja niin, että sen ta-alaltaan Suomen suurin! ettei se tosin ole seurausta Tikkurilan toivotaankin muistuttavan ulkohah- Tikkurilan keskustan ja liiken- hankkeesta vaan enemmänkin päi- moltaan enemmän julkista palve- neyhteyksien rakentamishanketta vän trendi. Tulevaisuudessa hän ar- lurakennusta kuin toimistotaloa tai voidaan pitää Suomen mittakaavassa vioi muidenkin juna-asemien palve- kauppakeskusta. Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus edustaa mielestäni megahankkeena, jonka suunnittelu tullee toimimaan inspiraationa vas- lutason parantamiselle olevan kysyntää. Hänen visiossaan kehityssuunta- uudenlaista ajattelua matkapalvelu- taavanlaisille hankkeille tulevaisuu- na on etenkin päivittäisen asioinnin rakennuksissa. Kokonaisuudessa ei dessa. Vastaavia hybridi-rakennuksia helppous ja palveluiden nopea saa- ole varsinaista asemahallia tai muu- on pääkaupunkiseudulla suunnitteil- vutettavuus asemien kupeessa, työ- ta julkista sisätilaa, kuten rautatie- la/rakenteilla useita (Keski-Pasila, Ka- matkan varrella. 12 Asiantuntijanäkökulmia Tikkurilan kaupunkikeskustan ja liikenteen kehittämishankkeesta

13 Kaupungin strategiasta maankäytön suunnitteluun Miten Lahti kasvaa kestävästi Johanna Palomäki Yleiskaava-arkkitehti, Lahden kaupunki Lahti haluaa olla houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki vuonna Valtuuston laatiessa strategiaa keväällä 2009 käynnistettiin yleiskaavaprosessi vuosikymmenen tauon jälkeen. Yleiskaava laadittiin yhden valtuustokauden aikana ja jatkossa sitä tarkistetaan valtuustokausittain tarpeen mukaan. Kauden alussa valtuusto hyväksyy strate gian pohjal ta yleiskaavan tavoitteet, ja kauden lopussa se päättää yleiskaavan hyväksymisestä. Vaihtoehtoisia ratkaisuja käsillä oleviin suunnittelukysymyksiin etsitään yhteisöllisesti osallisten kanssa. Valtuuston keväällä 2012 hyväksymä yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Vuoden loppuun mennessä valtuusto hyväksyy tavoitteet meneillään olevalle yleiskaavan tarkistukselle. Miten kaupunki voi kasvaa kestävästi? Yleiskaavan ydinkysymys on, miten Lahti voi kasvaa kestävästi. Miten Lahden valtuusto laatii yleiskaavaa nelivuotiskellon aikataulussa. tarjo taan kasvavalle väestölle asuntoja, työpaikkoja ja palveluja kaupungin ekosysteemipalveluja heikentämättä? Vastauksia näihin kysymyksiin joudutaan tarkistamaan säännöllisesti olosuhteiden muuttuessa ja selvitystietojen päivittyessä. Päättäjät, osalliset, asiantuntijat ja viranomaiset ovat ymmärtäneet, että paraskaan suunnitelma ei ole koskaan valmis niin kuin ei kaupunkikaan. Moniin avoinna oleviin kysymyksiin voidaan Johanna Palomäki jatkuvassa prosessissa palata seuraavalla kierroksella. Suunnitelmasta tullutta palautetta on kirjattu muistiin yleiskaavan aluekohtaisiin suunnitteluohjeisiin ja seuraavan kierroksen tavoitteisiin. Lahdessa on jatkossa vain yksi yleiskaavaprosessi, johon voidaan tuoda kaupunginosakohtaisia tarkasteluja tai koko kaupungin kattavia teemoja liittyen esimerkiksi liikenteeseen, palveluihin tai luonnonympäristöön. Lähtö- ja selvitystietoja pidetään ajan tasalla paikkatietojärjestelmässä koko ajan. Jokaisella nelivuotiskaudella keskitytään tavoitteisiin kirjattuihin teemoihin, mutta tarkastelussa on aina koko kaupunki. Yhteisö miettii kaupungin tulevaisuutta Kaupunkilaiset, päättäjät ja asiantuntijat osallistuvat yleiskaavaprosessissa keskusteluun kaupungin tulevaisuudesta. Perinteisten esittelytilaisuuk- Kaupungin strategiasta maankäytön suunnitteluun Miten Lahti kasvaa kestävästi 13

14 Tarja Tolvanen-Valkeapää. Lahti näkyy vesitornista. sien ja nähtäville asetettujen suunni- auttoi tiivistämään maankäyttö- ja logisesti, sosiaalisesti ja taloudellises- telmien lisäksi järjestetään työpajoja rakennuslain edellyttämää monita- ti kestävää kehitystä. Tällöin ohjel- ja paneeleja, tehdään kyselyitä ja ke- hoista arvioitavien vaikutusten listaa. moidaan myös yleiskaavan toteutus rätään laadullista paikkatietoa. Näin seuraavalle valtuustokaudelle. Uusi rakennetaan jatkuvasti tietoa suunnitelmaa varten. Mietimme yhteisönä, mitä Lahdessa pitää säilyttää, mitä uutta luoda ja mitä muuttaa, jotta Valtuusto tarkistaa, miten suunnitelma on toteutunut valtuusto saa strategian aineksiksi sekä yleiskaavan toteutusohjelman että seurantaraportin, joista voidaan tarkistaa, onko kaupunki kehittymässä kaupunki voisi olla houkutteleva ja Nelivuotisen prosessin lopussa katso- kohti visiota. elinvoimainen ympäristökaupunki. taan taaksepäin ja tarkistetaan, mi- Jatkuva yleiskaava pitää yleispiir- Kasvaako Lahti kestävästi, jos ten yleiskaava on toteutunut onko teisen maankäytön suunnittelun ajan yleiskaava toteutuu? Ulkopuolisten Lahti kasvanut kestävästi. Seuraam- tasalla ja antaa kokonaiskuvan kau- asiantuntijoiden tekemässä vaikutusten arvioinnissa koettiin tarkoituk- me asemakaavoja ja rakennuslupia, jotka toteuttavat strategiaa ja yleis- pungin strategisesta maankäytön kehityksestä tuleville vuosikymmenille. senmukaiseksi painottaa ekosystee- kaavaa. Mittaamme kestävää kasvua Neljän vuoden sykli tarjoaa myös riit- mipalveluja, kun suunnitellaan kau- Suomen ympäristökeskuksen kehit- tävästi lähinäkymiä, jotta yksityiskoh- punkimaista ihmisen elinympäristöä. tämillä kestävän kaupunkiseudun tainen suunnittelu ja hankkeet voi- Ekosysteemipalveluiden tarkastelu mittareilla, jotka tarkastelevat eko- daan kohdistaa ja ajoittaa oikein. 14 Kaupungin strategiasta maankäytön suunnitteluun Miten Lahti kasvaa kestävästi

15 Mitä suunnittelevan maantieteilijän pitää osata Haastattelussa maantieteen laitoksen suunnittelumaantieteen professori Harry Schulman Helsingin yliopistosta Eija Väätäinen ja Maija Toukola Globaali talous suosii isoja rakenteita. Alueet, yritykset ja ihmiset ovat yhä enemmän sidoksissa maailmanlaajuisiin verkostoihin riippumatta siitä, missä sijaitsevat. Suuret kaupungit ovat vahvoja toimijoita globaalissa kilpailussa. Tähän ajatteluun liittyy suurkaupunkikehitys ja omalla tavallaan myös Suomessa parhaillaan käytävä keskustelu metropolihallinnosta ja -politiikasta. Kaupungit ovat usein kehityksen ja suunnittelun ytimessä. Suunnittelevat maantieteilijät tutkivat kehittyvien kaupunkien ja maaseudun monisyisiä kysymyksiä, analysoivat ja etsi- Niina Panula vät uusia ratkaisuja sekä tiedontuottamiseen että suunnitteluun. on alue- ja yhdyskuntarakenteissa se- taan myös oman alansa strategiseen Kaupunkitutkimuksen rooli Kaupunkitutkimus on vahvaa erityi- kä kaavoituksen tietotarpeissa, kertoo Harry Schulman istuessamme Kumpulassa Physicumin kahviossa. Schulmanin mukaan maantietei- ajatteluun. Strateginen ymmärrys on samalla johtamiskoulutusta. Yleiskaavoituskurssi on maantieteen osastolla vakiintunut osa opintoja. sesti aluetieteen oppiaineessa sekä lijöiden vahvuuksia ovat aluesuunnit- Opinnoissa näkyy myös kaupun- kaupunkimaantieteen ja suunnitte- telijan paikkatiedon ymmärrys ja eri- kiekologia ja ekosysteemipalveluiden lumaantieteen erikoistumislinjoilla. laisten suunnittelusovellusten vahva tärkeys. Keskittyvä kasvu edellyttää Suunnittelumaantieteessä pääpaino osaaminen. Maantieteilijöitä koulute- ekosysteemipalveluiden kestävää hal- Mitä suunnittelevan maantieteilijän pitää osata? 15

16 lintaa. Puhdas vesi ja ilma, virkistymi- myös osallistuvaan GIS:iin eli tut- vaikuttaa ostokäyttäytymiseemme, nen ja puhtaan ruoan tuotanto ovat tavallisemmin pehmo GIS:iin, jossa liikkumistarpeeseen ja kaupan raken- riippuvaisia maaperän, vesistöjen ja kehitetään erilaisia aluesuunnittelu- teeseen. Verkkokaupan tuoma muu- metsien tilasta. Näihin kysymyksiin sovelluksia. tos voi olla nopea ja se voi vaikut- liittyvät suunnittelusovellukset ovat taa ratkaisevasti eri tekijöiden väli- jatkossa maantieteilijän kovaa osaamista, toteaa Harry Schulman. Suunnitteluajattelun uudet tuulet Millaista on maantieteilijöiden erityisosaaminen? Arkkitehdit hahmottavat kaupunkiympäristöä muodon ja hahmon siin suhteisiin ja suunnittelun mittakaavaan. Kansainvälinen yhteistyö ja verkostot ovat maantieteessä itsestäänselvyys. Maantieteen osasto ei ole norsunluutorni, jossa ilmiöitä tutki- Schulmanin mukaan suunnittelu- kautta, insinööri ehkä arkkiteh tejä taan teoreettisesti, turvallisen välimat- ajattelussa on vallalla vuorovaikut- korostetummin matemaattisten kan päästä. Maantieteilijät ovat edel- teinen suunnittelukäytäntö (agonis- mallien näkökulmasta. Maantietei- leen tutkimusmatkailijoita. Matkoja tinen suunnittelu). Suunnittelussa ei lijä puolestaan miettii, mitkä seikat tehdään uusiin ilmiöihin ja maihin. haeta aiempaan habermansilaiseen ja draiverit vaikuttavat esimerkik- tapaan kokonaisratkaisuja, vaan hyväksytään, että löydetään pieniä yhteisiä asioita, joita voidaan viedä eteenpäin. Vuorovaikutteisessa tavassa suun- si maankäyttöön, asumiseen ja liikkumiseen. Miten ihmisten arki jäsentyy? Mitkä seikat muodostavat toimintaympäristön dynamiikan ja ovat muutoksen elementtejä? Näi- Suunnittelevien maantieteilijöiden opinnäytetöillä on kysyntää nitella on tärkeää, että syntyy hyvä den asioiden ymmärtäminen on tär- Yhä useampi maantieteen opiskelija ja luottamuksellinen ilmapiiri, koska keää suunnittelussa. tekee gradunsa suurissa konsulttitoi- luottamuksellisessa ilmapiirissä int- Harry Schulman mainitsee esi- mistoissa. Opiskelijoille on tarjottu ressiristiriitoja ja niiden mahdollisesti merkkinä liikkumisen dynamiikan opinnäytetöitä esimerkiksi tietomal- aiheuttamia konflikteja voidaan käsi- ja tottumusten muutoksen. Tutkijan linnuksesta. Schulmanin mukaan kon- tellä ja ratkaista. Vuorovaikutus edel- ammatissa pitää päästä tähän muu- sulttitoimistoissa ajatellaan, että tie- lyttää eri osapuolten näkemysten yh- tokseen kiinni ja kuvata se. Suunnit- totarpeet voidaan mallintaa ehyeksi distämistä. Tämä on suunnittelijoi- televan maantieteilijän on hahmotet- järjestelmäksi ja niihin etsitään väli- den tehtävä. tava, miten liikkumistavan ja -muo- neitä opinnäytetöiden avulla. Uusi suunnitteluajattelu näkyy tojen muutokset vaikuttavat ja miten Mallinnukseen pitäisi saada myös myös Helsingin yliopiston geotietei- ne huomioidaan. Kyky tarkastella täs- vuorovaikutteisuus mukaan. Harry den ja maantieteen laitoksen koulutuksessa. Laitoksella muokataan vuo- säkin yhteydessä luonnon ja ihmisten toimintaa kokonaisuutena on maan- Schulman arvioi, että selkeästi mitattavat asiat ovat mallinnettavis- rovaikutteisen suunnittelun työka- tieteen vahvuus. sa. Vuorovaikutteiselle suunnittelul- luja. Tavoitteena on saada geoin- Muutosten mittakaavan hahmot- le oleelliset arvot ja sopimukset sen formatiikka paremmin haltuun. Sc- taminen on tärkeää. Tulevaisuudessa sijaan ovat mallinnuksen kannalta hulmanin mukaan laitos panostaa esim. verkkokaupan lisääntyminen haasteellisempia. Konsultointiin liit- 16 Mitä suunnittelevan maantieteilijän pitää osata?

17 Tuula Palaste-Eerola tyvät GIS-sovellukset ovat kysyttyä telumaantiede on häviämässä koko suunta väistämätön, kiittelee Schul- tavaraa työmarkkinoilla. Insinööri- Suomesta. Hallinnon rakenteiden ja man. Samalla hän muistuttaa, että puolella paikkatiedot pyritäänkin käytettyjen nimikkeiden on muutut- oppialalla hankittu osaaminen säilyy yhdistämään muihin tiedonhallinta- tava kehityksen myötä. Helsingissä muutoksesta huolimatta. Ratkaise- järjestelmiin. suunnittelumaantieteen professo- vaa on maantieteilijöiden kiinnostus rin tehtävän hakumenettely on juu- suunnittelua kohtaan. Suunnittelumaantiede on oppiaineena katoamassa osaaminen pysyy Suunnittelumaantieteestä valmistu- ri käynnistynyt, kertoo Harry Schulman. Tehtävään ei haeta suunnittelumaantieteen professoria, vaan haussa on aluesuunnittelun ja aluepolitiikan professori, koska nimikkeen on oltava helposti tunnistettavissa myös Aluesuunnittelun tehtävissä tekemistä riittää, sillä suunnittelevien maantieteilijöiden ajatukset, ideat ja konkreettiset tekemisen tavat eivät ole katoamassa, vaan vahvistumassa. Työrintamalla suunnittelevia maan- neena en malta olla kysymättä, mi- kansainvälisesti. tieteilijöitä odottavat entistä vahvem- tä tapahtuu oppiaineellemme tule- Tätä taustaa vasten suunnittelu- mat näkymät. vaisuudessa? Schulman toteaa, että maantieteilijöiden järjestön nimen oppiaineena ja oppituolina suunnit- muuttaminen on ajankohtaista ja Mitä suunnittelevan maantieteilijän pitää osata? 17

18 Palopuhe Pysäköinti haastaa kaupunkisuunnittelijat Kuka maksaisi laskumme? Kalle Toiskallio Lectus Ky Jos kaupungissa ei ole konkreetti- voitteistaan mahdollisimman pienin maksaa pysäköintipaikastaan vero- sesti tai esteettisesti tilaa laajoille kustannuksin, jolloin autopaikkojen tusarvoa, ellei jää kiinni siitä, että maantasopysäköintialueille, auto- sijoittelu muodostuu hankalaksi ja säilyttäisi autoa tai renkaitaan auto- jen pysäköintiin täytyy tehdä ra- paikkojen koko jää pieneksi. Seu- paikallaan yli työpäivän ajan. kenteellinen ratkaisu eli kansi, talo, rauksena on, että yli 40 % kaikista Työpaikkapysäköinnille onkin kellari tai luola. Ongelmana on, et- kolareista tapahtuu pysäköinnin yh- tyypillistä, että yritys voi maksaa tä autoriippuvainen mielenlaatu ei teydessä. Kolarit jakautuvat melko huomattavaakin hintaa autopaikois- halua maksaa tällaisen luontoisedun tasaisesti erilaisille pysäköintikoh- taan, mutta yksittäinen työnte kijä kustannuksia. detyypeille. Kaupan suuryksiköille harvoin maksaa pysäköinnistään joustava ja turvallinen pysäköinti on senttiäkään. Joskus yrityskin voi ol- Kaupunkikuva, kunnan autopaikkavaranto ja autopaikkanormit kohtalon kysymys. Verottaja tukee työpaikkapysäköintiä la tietämätön pysäköintikustannuksiaan, koska pysäköinnin ja muun kiinteistön käytön kustannuksia ei ole vuokrasopimuksessa eroteltu. Rakennuttajien kanssa neuvotellessaan asemakaavoittaja pohtii ensisijaisesti kiinteistön käyttäjien autopaikkatarvetta. Samalla kaavoittaja Toimitilapysäköijien maksuhalukkuus ja autopaikkakysyntä on asukkaita suurempi, koska verottaja tulee apuun. Asukaspysäköinnissä ve- Pysäköinnin suunnittelun arvostus ei ole häävi tulee määritelleeksi kaupunkikuvan, rovähennysmahdollisuus koskee Liikennetekniikan tai arkkitehtien alueellisen autopaikkavarannon ja vain osakemuotoista autopaikkaa, perustutkinnoissa pysäköinnin liikenneväylien välityskyvyn. Neut- joka on yleensä kellarissa, muussa suunnittelua ei juuri opeteta eikä raalina työkaluna määrittelyssä käy- tallissa tai luolassa. sen arvostus ole häävi. Liikennein- tetään asemakaavamääräysten autopaikkanormia. Kiinteistössä vuokralaisena oleva yritys sen sijaan voi vähentää py- sinöörin näkökulmasta pysäköinti tapahtuu varsinaisen väyläliiken- Kiinteistöt yrittävät suoriutua säköintikulut verotuksessa. Yksittäi- teen ulkopuolella, joten pysäköin- kaavan vaatimista pysäköintivel- sen työntekijän ei yleensä tarvitse nin suunnittelua ei kehitetä. Arkki- 18 Palopuhe

19 tehdille autot ovat usein kellariin kä vaikkapa juna-aseman palve lujen kiinteistöjen rakennushakkeita kätkettävä esteettinen ongelma. kesken. jää aloittamatta tiiviillä alueella Jäsentymättömän suunnittelun Suurin ongelma kuitenkin on, uudisrakentaminen sijoittuu te- seurauksena syntyy epäviihtyisiä py- että liityntäpysäköintiin ei ole ke- hottomasti säköintitiloja. Pysäköintitiloissa tör- hittynyt liiketoimintamallia, jossa yhdyskuntarakenne hajaantuu mätään ahtaisiin kulmiin, vaihtele- autoilija maksaisi pysäköinnistään. yhteiskäyttöautojen julkinen tu- viin ja epäselviin väistämiskäytän- Ainoa olemassa oleva kohde on oi- ki on heikkoa, koska niiden py- töihin ja villeihin pysäköintimerk- keastaan P-Eliel Helsingin Rautatie- säköintiä ei voida standardoida keihin. asemalla, mutta sitä ei edes mark- ja siten brändätä Julkiset suunnitteluorganisaa- kinoida liityntäpysäköintinä. Hin- kunnissa pysäköinninvalvon- tiot eivät kiinnitä tarpeeksi huo- noittelu ei kata autopaikan inves- ta on aliresurssoitua ja valvonta miota pysäköinnin suunnitteluun. tointikustannuksia, eikä yhden tai epäyhtenäistä Suomessa ei ole kansallista tai edes kahden euron päivätuotolla liityn- seudullista pysäköintipolitiikkaa tai täpysäköinnistä synny kiinnostavaa Keskitettyjä ratkaisuja asukas-, pysäköintisuunnittelun ohjeistus- liiketoimintaa. asioin ti- ja työpaikkapysäköintiin ei ta. Kuntaliiton tai HSL:n yrityksistä Suomen suurimmat kaupungit, voida toteuttaa, vaan rakennuttajat huolimatta kunnilla ei ole todellista joissa on tiivis kivikeskusta, ovat ha- pääsevät määrittämään pysäköin- intressiä yhtenäistää käytäntöjään. keneet aktiivisesti strategisia ratkai- tinsä tonttikohtaisesti. Pysäköinnin suja pysäköinnin haasteisiin. Kivi- investointikustannukset jakautuvat Ilmainen tulee kalliiksi kaupunkien keskusta-alueiden pysäköintipolitiikka on muodostunut tiiviin kaupunkirakenteen vuoksi au- usein epäoikeudenmukaisesti. Seurauksena joukkoliikenteen ja muiden kestävien liikennemuotojen Väitän, että liityntäpysäköinti on toilua ohjaavaksi. Ympäryskunnat houkuttelevuus vähenee. ainoa kansallisesti tai seudullisesti ottavat tästä ilon irti ja houkutte- Jos tie- ja liikennetekniikan, kiinnostava pysäköintimuoto. Lii- levat tilaa vieviä yrityksiä ja muita kiinteistötalouden tai arkkitehtuurin tyntäpysäköinnin ongelmana on rakennuskohteita autoilun mahdol- opetuksessa ei kiinnitetä tarpeeksi kuitenkin omistajuuden puute. listavalla pysäköintipolitiikallaan. huomiota pysäköinnin kehittämi- Seudullisia ja maakunnallisia pysä- seen, voisimmeko etsiä pysäköinnin köintiratkaisuja suunnittelevat tahot voivat parhaimmillaankin vain suositella pysäköinnin rakennus- ja ylläpitokustannuksien jakamista esi- Maantiede mukaan pysäköinnin strategiseen suunnitteluun? suunnittelun uusia muotoja suunnittelumaantieteestä ja yhdyskuntasuunnittelusta? merkiksi liityntäpysäköijien lähtö-, Olemattoman pysäköintipolitiikan saapumis- ja pysäköintikunnan se- jäljet näkyvät monella tavalla: Palopuhe 19

20 Liikenteen ja maankäytön pohjoismaista vertailua Veera Lehto Liikennesuunittelija, HSL Helsingin seudun liikenteen ja maankäytön suunnittelu on kehittynyt nykyiseen tilaansa vaiheittain. Tulevan suunnittelun kannalta on kiinnostavaa ja hyödyllistä katsoa välillä taaksepäin ja selvittää sekä arvioida nykytilanteeseen johtaneen kehityksen kulkua. Yhtä lailla hyödyllistä on katsoa sivuilleen ja tarkastella muilla kaupunkiseuduilla tapahtunutta kehitystä. Vaikka eri aikoina ja eri paikoissa tehdyt päätökset eivät ole suoraan siirrettävissä nykyhetken ratkaisuiksi, voi niistä saada oppia ja ideoita sekä ylipäätään hahmottaa kehityksen isompaa kuvaa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) tehdään koko seudun 14 kunnan alueelle neljän vuoden välein. Liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta vastaa HSL. Tavoitteena on, että valmisteilla oleva liikennejärjestelmäsuunnitelma tehdään tiiviissä vuorovaikutusprosessissa maankäytön suunnittelun kanssa, jolloin muodostuu yhteinen seudullinen maankäytön suunnitelma ja siihen liittyvä liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015). Suunnitelmien on määrä valmistua vuoden 2015 alussa päätöksentekoa varten. Tuula Palaste-Eerola Tavoitteena muodostaa kokonaiskuva vityksen perusteella Helsingin, Tukholman, Göteborgin, Kööpenhami- va liikennepolitiikan kehityksestä ja sen kytkennästä maankäyttöön eri Valmisteilla olevan HLJ 2015:sta yhtenä lähtökohtaselvityksenä on tar- nan ja Oslon kaupunkiseudut. Näitä kaupunkeja on tarkasteltu seudun lii- kaupunkiseuduilla. HLJ 2015:n näkökulmasta tavoitteena oli tuoda eväitä kasteltu liikennepoliittisia valintoja kenteen ja maankäytön suunnittelun sen liikennepoliittisen linjausten kir- ja niiden vaikutuksia pohjoismaisil- eri tilaisuuksissa ja selvityksissä usein kastamiseen. la kaupunkiseuduilla. Tarkasteluun aiemminkin. Tällä kertaa tavoittee- Pohjoismaisen selvityksen pää- valittiin syksyllä 2012 tehdyn esisel- na oli muodostaa laaja kokonaisku- tavoitteena oli koota ja analysoida 20 Liikenteen ja maankäytön pohjoismaista vertailua

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki Tikkurilan lähivuodet Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki 1932 Tikkurila 1942 Tikkurila Tikkurilan keskusta v. 2010 Tikkurilan keskusta v. 2015 (DIXIn eteläpää tuolloin

Lisätiedot

HRI, Open Ahjo ja Open Helsinki Hack at Home. Avointa kaupunkia rakentamassa 4.9.2013 Ville Meloni Forum Virium Helsinki

HRI, Open Ahjo ja Open Helsinki Hack at Home. Avointa kaupunkia rakentamassa 4.9.2013 Ville Meloni Forum Virium Helsinki HRI, Open Ahjo ja Open Helsinki Hack at Home Avointa kaupunkia rakentamassa 4.9.2013 Ville Meloni Forum Virium Helsinki Helsinki Region Infoshare Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

HLJ 2015. Liikennepolitiikka pohjoismaisilla kaupunkiseuduilla - POLISE

HLJ 2015. Liikennepolitiikka pohjoismaisilla kaupunkiseuduilla - POLISE HLJ 2015 Liikennepolitiikka pohjoismaisilla kaupunkiseuduilla - POLISE Eväitä liikennepoliittisten linjausten kirkastamiseen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015:n yhtenä lähtökohtaselvityksenä

Lisätiedot

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Kokemuksia julkisen datan avaamisesta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Tietojohtamisen verkoston seminaari 23.11.2012 Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa julkista tietoa kaikkien

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

Avoimen datan ja APIen tuoreet kuulumiset. 10.6.2015 Avointa kaupunkia rakentamassa Projektipäällikkö Tanja Lahti Helsingin kaupungin tietokeskus

Avoimen datan ja APIen tuoreet kuulumiset. 10.6.2015 Avointa kaupunkia rakentamassa Projektipäällikkö Tanja Lahti Helsingin kaupungin tietokeskus Avoimen datan ja APIen tuoreet kuulumiset 10.6.2015 Avointa kaupunkia rakentamassa Projektipäällikkö Tanja Lahti Helsingin kaupungin tietokeskus Datan avaaminen Helsingissä arkipäivää HRI jatkaa työtään

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kaupunginhallitus 133 03.03.2014 Kaupunginvaltuusto 19 17.03.2014 Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi 732/10/02/03/2011 KH 133 Valmistelijat: kaa voi tus pääl lik kö Veli Pekka Koivu, p. 0447809360,

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto)

Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto) Kaupunginhallitus 36 20.01.2014 Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto) 372/10/00/02/2013 KH 36 Valmistelija: kaupungingeodeetti Matti Kivistö, puh. 044 780 9343 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 100 16.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 14.02.2013 Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 Valmistelija: Sivistysjohtaja Eija Karhu Kauhavan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta pääkaupunkiseudulla. Projektipäällikkö Ville Meloni - Forum Virium Helsinki Open Data Tampere Region Kick-off 20.2.

Kokemuksia datan avaamisesta pääkaupunkiseudulla. Projektipäällikkö Ville Meloni - Forum Virium Helsinki Open Data Tampere Region Kick-off 20.2. Kokemuksia datan avaamisesta pääkaupunkiseudulla Projektipäällikkö Ville Meloni - Forum Virium Helsinki Open Data Tampere Region Kick-off 20.2.2013 ONNEA TAMPERE! Kehittäjätyökaluja uusille sähköisille

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2014 vuoden 2015 talousarvion.

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

Avointa dataa Helsingin seudulta

Avointa dataa Helsingin seudulta Avointa dataa Helsingin seudulta Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 2013 23.5.2013 Ville Meloni Forum Virium Helsinki Mikä on HRI? Helsinki Region Infoshare Avataan Helsingin seutua koskevaa

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Rautatie on mahdollisuus

Rautatie on mahdollisuus Rautatie on mahdollisuus Pam flet ti Suo men rau ta teis tä ja liikennepolitiikasta Raideryhmä Suomes sa 22.5.2005 Olisi paljon helpompaa ministeriölle, jos RHK suostuisi ottamaan roiston roolin ja ehdottamaan,

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41 Vammaisneuvosto 20.10.2015 Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Paikka Läsnä Toimitila Veturi, Kauppamiehenkatu 4 (Pohjola-talo) 2. krs Luettelon mukaan Pykälät 26-31

Lisätiedot

KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS RADAN POHJOISPUOLI

KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS RADAN POHJOISPUOLI FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS RADAN POHJOISPUOLI Ehdotusvaiheen vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin, jotka koskevat nähtävillä olleen kaavaehdotuksen

Lisätiedot

Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen. Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4.

Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen. Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4. Avoimen datan löytäminen, käyttöönotto ja jakaminen Havainnolliset analyysit avoimella paikkatiedolla ProGIS ry ja Poligon, 11.4.2013 Tanja Lahti Mikä on avoin data ja HRI? Julkista Lupa käyttää http://opendefinition.org/okd/suomi/

Lisätiedot

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha Maaseutulautakunta 25 08.04.2010 Elinkeino- ja kehittämisjaosto 36 27.04.2010 Tekninen lautakunta 76 25.05.2010 Kaupunginhallitus 313 30.08.2010 Strategiaehdotus kaupungin metsille ja maa-alueille 506/14.03.02/2010

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Koko hankkeen laajuus on 2350 m2 ja kustannusarvio 4 025 000 (alv 0 %).

Koko hankkeen laajuus on 2350 m2 ja kustannusarvio 4 025 000 (alv 0 %). Joutsan kunnanhallitus 215 19.09.2011 Kunnanvaltuusto 55 26.09.2011 Joutsan kunnanhallitus 29 30.01.2012 Joutsan kunnanhallitus 120 21.05.2012 Joutsan kunnanhallitus 210 22.10.2012 Kunnanvaltuusto 35 29.10.2012

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola Suunnittelutarveratkaisu, Pitkätie 277 1280/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 24.11.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 411 Villähde Koivurinne 3:64 10771 Osoite Pitkätie 277 15560

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 12.02.2015 Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Anne Koivisto Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros Nopeiden kokeilujen ohjelma Fiksu Kalasatama -hankkeessa rakennetaan kansainvälisesti kiinnostavaa yhteiskehitysalustaa, jonka avulla voidaan tukea uusien työpaikkojen

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Määräaikaan mennessä elinvoimapäällikön määräaikaisen työsuhteen ha kijat olivat (nimi, ikä, kotipaikkakunta, tutkinto, nykyinen työpaikka):

Määräaikaan mennessä elinvoimapäällikön määräaikaisen työsuhteen ha kijat olivat (nimi, ikä, kotipaikkakunta, tutkinto, nykyinen työpaikka): Kaupunginhallitus 114 25.04.2016 Kaupunginhallitus 135 23.05.2016 ELINVOIMAPÄÄLLIKÖN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN Kaupunginhallitus 25.04.2016 114 Oriveden kaupunginhallitus päätti 22.2.2016 44 hyväksyä elinvoiman

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2015 KHALL

Lisätiedot

Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 hyväksyminen

Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 hyväksyminen Kunnanhallitus 144 12.05.2014 Kunnanhallitus 14 19.01.2015 Kunnanvaltuusto 9 26.01.2015 Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 hyväksyminen 517/08.00.00/2014 KHALL 12.05.2014

Lisätiedot

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 297. Kaupunginhallitus 15.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 297. Kaupunginhallitus 15.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.10.2012 Sivu 1 / 1 2952/02.02.00/2011 296 Määrärahan siirtoja vuoden 2012 talousarvioon Valmistelijat / lisätiedot: Tuppurainen Anja, puh. (09) 816 22621 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium. Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015

TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN. metriä. Noin 3000. työpistettä. metro 2015 TOIMISTOTALO YLITS E MUIDEN Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 KAU KO KAT S E I S E N VAL I N TA Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle p aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52. Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014 Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.521/2014 KAUPHALL 27.10.2014 397 Kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen

Lisätiedot

Lappeenranta-lisä on lasten kotihoidon tukimuoto, jonka mak sa minen on kaupungin päätettävissä.

Lappeenranta-lisä on lasten kotihoidon tukimuoto, jonka mak sa minen on kaupungin päätettävissä. Kasvatus- ja opetuslautakunta 55 10.06.2013 Ilpo Heltimoisen ym. aloite sisäilmaongelman osaratkaisuksi 434/10.03.02.03/2013 KOLA 55 Valmistelija / lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg,

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet

Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Kaupunkisuunnittelu 1/5 Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 2.9.2011 Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän tiealueet Asemakaava

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10. Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007

Lisätiedot

Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen

Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen Kaupunginhallitus 431 07.12.2015 Kaupunginhallitus 455 21.12.2015 Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen 723/01.02.00/2015 Kaupunginhallitus 07.12.2015 431 Rakennustarkastaja

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2012 PERLTK 60 Sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2015 45

ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2015 45 ORIVEDEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2015 45 Vanhus- ja vammaisneuvosto AIKA 10.11.2015 klo 17:00-19:30 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 29 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022

Kuntarahoitus 15661/12 2 550 000,00 2 250 000,00 2 250 000,00 2,128 kiinteä, 27.2.2012-23.1.2022 Kaupunginhallitus 221 25.08.2014 Kaupunginvaltuusto 70 01.09.2014 Kouvolan Vesi Oy:n lainojen takaukset 5700/02.04.07/2014 Kh 25.08.2014 221 Kaupunginvaltuusto päätti 9.6.2014, että Kouvolan Veden toiminnot

Lisätiedot

Pietarinpolun tonttien hinnoittelun ja luovutusehtojen hyväksyminen

Pietarinpolun tonttien hinnoittelun ja luovutusehtojen hyväksyminen TEKNINEN LAUTAKUNTA 127 20.11.2014 KAUPUNGINHALLITUS 471 01.12.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO 157 08.12.2014 Pietarinpolun tonttien hinnoittelun ja luovutusehtojen hyväksyminen 1836/10.1000.100002/2014 TELA 127

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot