MAMUPAJA-HANKKEEN VALTAKUNNALLINEN VERKOSTOTAPAAMINEN YHTEENVETO

Transkriptio

1 MAMUPAJA-HANKKEEN VALTAKUNNALLINEN VERKOSTOTAPAAMINEN YHTEENVETO MaMuPaja-hankkeen valtakunnallinen verkostotapaaminen järjestettiin Helsingissä, Ravintola Limonen tiloissa. Tapaamisen teemana oli maahanmuuttajavalmentautujan ammatillinen kehittyminen ja jatkopolut. Verkostotapaamisessa tavoitteena oli jakaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä maahanmuuttajatyöstä, verkostoitua sekä yhdessä kehittää työpajojen ja TE-toimiston yhteistyötä keskustelujen ja ryhmätöiden kautta. Osallistujia oli seuraavista organisaatioista: Uudenmaan TE-toimisto (HKI/Pasila, Itäkeskus, Kamppi ja Keskusta, Tikkurila, Hyvinkää, Porvoo), Espoon työvoiman palvelukeskus, Porvoon Edupoli/ProPaja, Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö, Helsingin kaupungin Opetusvirasto/Stadian ammattiopisto, Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry., Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry., Honkalampisäätiö, Sovinto ry., Luksia Länsi-Uudenmaan aikuisopisto, Laptuote-säätiö ja Helsingin kaupunki/sosiaali- ja terveysvirasto. MaMuPaja-hankkeen työntekijät avasivat tilaisuuden esittelemällä lyhyesti Valtakunnallisen työpajayhdistyksen ja hankkeen toimintaa. Tämän jälkeen kuultiin kaksi esitystä, tehtiin ryhmätöitä ja keskusteltiin päivän aiheista. Huom: esitysten sisällöt eivät edusta valtakunnallisesti TE-toimistojen tai työpajojen linjauksia, vaan ovat esimerkkejä paikallistason toiminnasta. Maahanmuuttajat TE-toimiston asiakkaina/maria Karppinen Maria Karppinen Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistosta, Tuetun työllistymisen palveluista esitteli TE-toimiston tekemää maahanmuuttajatyötä ja vuoden 2013 organisaatiomuutosta. TE-toimiston organisaatiomuutos Uudessa TE-toimiston organisaatiossa ei ole erillistä maahanmuuttajapalveluiden yksikköä, vaan kolme palvelua, joihin maahanmuuttajat sijoittuvat yksilöllisen tarpeensa mukaisesti. Jokaisessa palvelussa on maahanmuuttajiin erikoistuneita asiantuntijoita. PL1: Työnvälitys- ja yrityspalvelut PL2: Osaamisen kehittämisen palvelut PL3: Tuetun työllistymisen palvelut Osaamisen kehittämisen palvelussa olevilla maahanmuuttaja-asiakkailla on yleensä koulutusta tai ammattitaitoa, mutta puutteita suomen kielen taidossa, jolloin heille tarjotaan kielikursseja. Tässä 1

2 palvelussa on eniten maahanmuuttajia ja kotoutujia. Tuetun työllistymisen palvelussa voi olla lukuja kirjoitustaidottomia asiakkaita. Asiakkaat siirtyvät palvelusta toiseen palvelutarpeen mukaisesti. Jotta maahanmuuttaja voi kirjautua TE-toimiston asiakkaaksi tulee hänellä olla jatkuva oleskelulupa. Alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttaja-asiakkaalle tehdään alkukartoitus, jossa huomioidaan asiakkaan tilanne, palvelutarve ja kielitaito. Haastattelussa käydään läpi asiakkaan koulutustausta ja työhistoria, toiveet ja tavoitteet sekä asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet työnhakijana. Henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma laaditaan yhdessä TE-toimiston virkailijan kanssa ensimmäisellä kerralla enintään yhdeksi vuodeksi ja kokonaisuudessaan enintään kolmeksi vuodeksi. Perustelluista syistä (vamma, sairaus, oppimisvaikeudet, luku- ja kirjoitustaidottomuus) kotoutumissuunnitelmaa voidaan jatkaa viiteen vuoteen. Kotoutumissuunnitelmassa kartoitetaan asiakkaan palvelutarvetta muun muassa yhteiskuntatiedon, suomalaisen kulttuurin ja työelämätietouden kartuttamiseksi. Samalla tiedustellaan asiakkaalta, onko hänellä perhettä tai ystäviä ja mahdollisuutta puhua suomen kieltä arjessa. Suomen kielen koulutus työllistämistä edistävänä palveluna on osa kotoutumispalveluita. Kotoutumisajalta maahanmuuttajalle maksetaan kotoutumistukea Kelan toimesta. Kielitaidon tukeminen Asiakkaan kielitaidon kartoituksen pohjalta hänet ohjataan sopivalle kielikurssille. Kurssitarjontaan kuuluu muun muassa luku- ja kirjoitustaidon kurssit ja työelämän suomea kurssit (hitaasti etenevät, perus ja nopeasti etenevät), joissa tehdään työharjoittelu työpaikalla osana kielikurssia. Asiakas voi kotoutumisajan puitteissa opiskella suomen kieltä myös omaehtoisissa koulutuksissa esim. MAVA-kursseilla. Kotoutumisaikana tavoitteena on saavuttaa kielitaitotaso A2.2 (ymmärtää arkipäivän tilanteita, ei tarvitse tulkkia). Käytännön kokemusten perusteella TE-toimiston tarjoama vuoden mittainen kielikurssi ei välttämättä riitä tällaisen kielitaidon saavuttamiselle, jonka avulla asiakas voisi sijoittua työelämään. Luku- ja kirjoitustaidottomalla henkilöllä voi mennä 2-3 vuotta päästä tälle tasolle. Asiakas voi joutua myös odottamaan kielikurssille pääsyä ja tämän vuoksi kielikurssien määrää ja resursseja olisikin hyvä lisätä. Haasteet Kotoutumiskoulutuksen jälkeen asiakas voi opiskella lisää suomen kieltä, mennä ammatillisiin opintoihin tai valmentaville kursseille, mennä työkokeiluun, suoraan avoimille työmarkkinoille tai esimerkiksi palkkatukityöhön. Haasteena jatkosijoittumiselle voivat olla puutteelliset valmiudet (kielen) opiskeluun, mahdolliset oppimisvaikeudet, koulutuksen puute, TE-toimiston palveluiden rajallisuus ja sopivien verkostojen ja yhteistyökumppanien löytäminen. Haastetta tuo myös TEtoimiston tarjoamien kielikurssien vähyys ja riittämättömät resurssit. Toiveet moniammatilliselle yhteistyölle TE-toimistossa toivotaan vahvempaa eri toimijoiden (työpajat, työnantaja, sosiaalitoimi, TEtoimisto jne.) yhteistyötä ja verkostoitumista. 2

3 Maahanmuuttajien valmennus työpajalla/teemu Kotila Teemu Kotila, Helsingin kaupunki/opetusvirasto, Stadin ammattiopisto/nuorten työpajat (Metallica-paja & WooDoo-werstas), esitteli työpajalla toteutettavaa maahanmuuttajien valmennusta. Alkukartoitus Maahanmuuttajanuoria ohjautuu työpajalle erilaisin sopimuksin eri sidosryhmien, kuten TEtoimisto kautta. Valmentautujalle tehdään kahden viikon sisällä työpajajakson aloittamisesta alkukartoitus, jossa keskustellen ja lomakkeen avulla selvitetään valmentautujan osaaminen, tarpeet ja tavoitteet sekä nuoren että valmentajan näkökulmasta. Valmentautujan kanssa jutellaan koulutuksesta, perheestä, toimeentulosta jne. Maahanmuuttajan kohdalla huomioidaan kielitaito ja kulttuuritausta. Ennen virallista alkukartoitushaastattelua keskustellaan vapaamuotoisemmin ja luodaan valmennussuhdetta ja luottamusta. Samalla selvitetään henkilön motivaatio olla työpajalla. Kielitaidon edistämisessä keskitytään siihen, mitä erityisesti pitää ja kannattaa kehittää valmentautujan jatkosuunnitelmien kannalta. Valmentautujaa pyydetään itse osin täyttämään alkukartoituslomaketta, ja samalla voidaan selvittää henkilön luku- ja kirjoitustaito. Mahdolliset oppimisvaikeudet selviävät yleensä vasta myöhemmin pajajakson aikana. Valmennus Työpajoilla mottona on tekemällä oppiminen sekä osallistuminen ja osallistaminen. Työpajalla annetaan ammatillista ohjausta ja vahvistetaan valmentautujan ammatillista osaamista, työelämätaitoja ja ymmärrystä työelämän säännöistä. Lisäksi tarjotaan arjenhallinnan tukea. Pajajakson aikana selvitetään valmentautujan sosiaalisia ja ammatillisen kehittymisen verkostoja. Työnhakuinfoa annetaan ryhmissä ja tarvittaessa henkilökohtaisesti. Työpajavalmennuksen ulkopuolella tarjotaan valmentautujille mahdollisuus yhteisiin vapaa-ajan aktiviteetteihin, kuten seinäkiipeily ja ruuan laiton opettelu. Kielitaidon tukeminen Työpajalla tekemällä oppii tekemään ja puhumalla puhumaan. Epävirallinen kielen tason raja työpajajaksolle pääsemiseksi on se, että asiakas ymmärtää työturvallisuusasiat. Työturvallisuusasioihin ja työvälineisiin perehtymisessä voidaan käyttää apuna esimerkiksi ammattiliittojen kokoamia ammattisanastoja. Hyvänä käytäntönä kielitaidon vahvistamiselle on valmentautujien pajapäivän jälkeinen vapaaehtoinen lukupiiri, jossa päivän lehtiä käydään läpi selkokielellä. Työparityöskentely on tehokas keino valmentautujan arkikielen vahvistamiseksi ja hänen osallistamiseksi työyhteisöön. Pajalla on resurssina käytettävissä myös kiertävä ilmaisutaidon opettaja sekä mahdollisuus tarjota mentorointia ja yksilöohjausta selkokielellä. 3

4 Haasteet TE-toimiston organisaatiomuutos ja uuden työkokeilulain tulkinta ovat vaikuttaneet asiakkaiden vähäisempään ohjautumiseen työpajalle ja aiheuttanut täten vajetta työpajan täyttöasteessa. Jatkosijoittumiseen haasteita on muun muassa Suomessa vaadittavat muodolliset pätevyysvaatimukset ja avustavien tehtävänimikkeiden vähentyminen. Maahanmuuttajilla voi myös olla pelko byrokratiasta tai toimeentulon vaarantumisesta, kun olisi tarkoitus siirtyä välityömarkkinoille. Haasteita jatkosijoittumiselle voi aiheuttaa puutteellinen peruskoulutus. Työelämään siirtymisen haasteita ovat yleinen heikko taloudellinen työllisyystilanne sekä työnantajien ennakkoluulot ja puutteelliset tiedot esimerkiksi työmarkkinatoimenpiteiden ja palkkatuen ehdoista ja käytettävyydestä. Työnantajien rekrytoinnin kynnystä on pyritty madaltamaan muodostamalla kummiyritystoimintaa. Hyvänä käytäntönä on myös valmentajan henkilökohtainen suositus valmentautujasta työnantajalle ja valmentajan mahdollisuus olla asiakkaan tukena jatkosijoittumisen jälkeen. Haastetta käytännön valmennustyössä tuo paikoittain katkeileva tiedonkulku viranomaisyhteistyössä ja henkilökohtaisen valmennuksen puute työpajan vähäisten resurssien vuoksi. Toiveet moniammatilliselle yhteistyölle Työpajaa ja siellä tehtävää valmennusta hyödyttäisi, jos sopimuksessa olisi kirjattu selvästi tavoitteet asiakkaan työpajajaksolle ja työpajan valmentajat saisivat mahdollisimman paljon tietoa etukäteen asiakkaasta (mm. työkokemus, koulutustausta, kiinnostuksen kohteet) TE-toimiston virkailijoilta. Tavoitteissa olisi hyvä olla kirjattuna tieto asiakkaan kielitaidosta ja sen kehittämisen tarpeista. Lisätä voisi myös tiedon asiakkaan harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista, joiden kautta työpajalla voitaisiin kehittää valmentautujan kielitaitoa ja ammatillisia valmiuksia. Yhteisestä keskustelusta nousi esille mm. seuraavaa: Maahanmuuttajan kohdalla tärkeintä on tukea työllistymisen mahdollisuuksia, jäämättä kiinni erilaisiin työllistymisen kategorioihin. Tärkeää olisi asiakkaan kokonaisvaltainen palvelutarpeen kartoittaminen eri toimijoiden kanssa palvelusta toiseen siirryttäessä. Asiakkaalla olisi hyvä olla pohjalla kielikurssi ja alustava kielitaito ennen työpajalle tuloa. Myös työnantajat yleensä vaativat alustavaa kielitaitoa työkokeiluun tai palkkatyöhön tulevalta. TE-toimistosta lähetettäisiin mielellään myös luku- ja kirjoitustaidottomia henkilöitä niille työpajoille, joissa kielitaidon heikkous ei työtehtävien suorittamisen kannalta ole merkittävää. Kieltä olisi hyvä osata ainakin sen verran, että ymmärtää työturvallisuusasiat työpajalla tai työpaikalla. Haasteena on, jos asiakkaan kotoutumisaika on päättynyt, eikä hänellä ole tarvittavaa kielitaitoa. Tällöin hän voi olla kokonaan riippuvainen läheisten tulkkausavusta. 4

5 Maahanmuuttajan oppimiskyky ja -strategiat voivat kehittyä vasta kotoutumisajan päätyttyä, jolloin kielikoulutukseen ei ole enää mahdollista päästä. Myös erilaiset henkilön kokemat traumat voivat estää kielen opiskelun kotoutumisajan aikataululla. Maahanmuuttajanaisten työelämään siirtymistä ei jossain perheissä katsota tarpeelliseksi. Tällöin kynnystä työelämään pääsemiseksi voidaan madaltaa esim. tekstiilipajalla, jossa mahdollistetaan suomen kielen harjoittelu. Ryhmätyöt Ryhmätöissä osallistujat pohtivat maahanmuuttajien kielitaidon ja työvalmiuksien (ammatilliset tiedot ja taidot, työelämätaidot) kehittämistä ja niihin liittyviä hyviä yhteisiä käytäntöjä TEtoimiston ja työpajan välillä. Keskustelun pohjana oli seuraavia apukysymyksiä: Tavoitteenne kielitaidon/työvalmiuksien kehittymiselle? Miten tavoitteita toteutetaan tai tulisi toteuttaa käytännössä? Mitä tietoja tavoitteista ja niiden toteutumisesta olisi hyvä välittää maahanmuuttajaasiakkaan siirtyessä: o TE-toimistosta työpajalle o Työpajalta TE-toimistoon? Ryhmätöiden kirjallisissa muistiinpanoissa ja yhteisessä keskustelussa nousi esille seuraavia kehittämisideoita: Maahanmuuttajan kielitaidon kehittyminen Tärkeää kielitaidon kehittymiselle on kokonaisvaltainen integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan TE-toimistossa ja työpajalla motivoidaan asiakasta kielen (kirjakieli, puhekieli ja ammattikieli) oppimiseen ja käyttämiseen, joista keskeisempänä arkikielen käyttö ja uskallus kielen käyttämiseen Työpajalla opitaan etenkin ammattisanastoa Huomioidaan yksilöllinen kielen oppiminen (erilaiset oppijat, ikä, perheen tilanne) Käytetään työpajalla luovuutta kielen opettamisessa, esim. visuaalisuus, kuvakortit TE-toimiston kielikurssien jälkeen asiakkaan kielitaito pitäisi olla tasolla A2.2 tai B1.1, jotta mahdollistuisi ammatillisiin opintoihin tai työelämään sijoittuminen TE-toimiston kurssitarjontaan lisää keskustelukursseja ei-kotoutujille ja työelämän suomea -kursseja Kielikursseilla opittujen taitojen hyödyntäminen ja ylläpitäminen käytännössä työpajalla 5

6 Maahanmuuttajan työvalmiuksien kehittyminen Ohjataan asiakasta eteenpäin yksilöllisesti, pienin askelin Asiakkaan pidempiaikaisen polututuksen suunnittelu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Kehitetään opinnollistamista työpajoilla valtakunnallisesti Panostetaan työpajalla lyhytkoulutuksiin, esim. trukkikortti, tulityökortti, hygieniapassi Perustyönhakutaitojen kehittäminen työpajalla Työhönvalmennusta myös asiakkaille, joilla on heikompi kielitaito Yritysyhteistyön kehittäminen työpajoilla: Kehitetään kummiyritystoimintaa Pyydetään yrityksiä kertomaan toiminnastaan, millaisia työntekijöitä he rekrytoivat ja minkälaista osaamista arvostavat Valmentaja antaa suosituksia valmentautujasta Jaetaan onnistumisen kokemuksia: kutsutaan pajalle entisiä maahanmuuttajavalmentautujia kertomaan omasta sijoittumisestaan työelämään tai opintoihin motivoidaan ja voimaannutetaan valmentautujia Yhteisiä hyviä käytäntöjä TE-toimiston ja työpajan välillä Tarvitaan lisää yhteistyöpalavereja, joissa käydään läpi tavoitteita ja niiden toteutumista. TE-toimiston asiantuntijoilla on mahdollisuus jalkautua yhteistyötapaamisiin, jota kannattaa hyödyntää Tarvitaan lisää yhteisiä linjauksia siitä, millaisia asiakkaita työpajalle ohjataan Mahdollisuus TE-toimiston asiakkaille vierailla työpajoilla ennen mahdollista pajajaksoa Vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä, verkostoitumista ja tiedon vaihtoa (työpajat, Tetoimisto, Sosiaali- ja terveystoimi, yritykset, oppilaitokset tms.) Työpajan valmentajat ovat tietoisia kunkin maahanmuuttajavalmentautujan omasta vastuuvirkailijasta TE-toimistolla (nimi ja yhteystiedot asiakaskortissa) Yhden luukun periaate palvelee asiakasta parhaiten Kiinnitetään huomiota siihen, että eri toimenpiteiden välillä ei olisi tarpeettomia kielen kehittymisen kannalta epäsuotuisia katkoja Pajajakso mahdollisesti jo TE-toimiston asiakkuuden alussa, jolloin voitaisiin kehittää asiakkaan työelämätaitoja ja kielitaitoa Tiedon siirto asiakkaasta selvästi kirjattuna esim. työkokeilusopimuksessa: perustiedot, koulutustausta, työhistoria, kiinnostuksen kohteet, aktivointisuunnitelmat tavoitteet (myös kielitaito) työpajajaksolle Tiedon siirto tavoitteiden toteutumisesta työpajajaksolla olisi selvästi ja rehellisesti kirjattuna esim. loppuraporttilomakkeessa tai työkokeilun palautelomakkeessa 6

7 Kielitaidon näkyväksi tekeminen työpajalta siirryttäessä esim. opinnollistamistodistuksessa tai loppuarviointilomakkeessa Portfolion käyttö, johon on kirjattu valmentautujan osaamisen kehittyminen työpajajakson aikana (työtehtävät, opitut asiat, omat jatkotavoitteet) URA-järjestelmän (TE-toimiston asiakastieto-ohjelma) työnantajaesittelyjen hyödyntäminen (asiakkaan luvalla), jotta voidaan levittää tietoa asiakkaan osaamisesta potentiaalisille työnantajille Ohjataan TE-toimistojen asiakkaita enemmän tutustumiskäynneille työpajoille ja työkokeilupaikkoihin Hyödynnetään enemmän etsiviä työntekijöitä Verkostotapaamisen palaute Päivän lopuksi osallistujilta pyydettiin palautetta. Verkostotapaamisen sisältöä ja toteuttamistapaa yleisesti ottaen pidettiin onnistuneena. Yleisarvosana päivästä oli 3,66 (välillä 1-4). Kiitos verkostotapaamisen osallistujille ja kaikille kiinnostuneille tämän raportin lukijoille. Terveisin, Petri Puroaho ja Jenni Leppänen MaMuPaja-hanke 7