PAKKAUSSKENAARIOT. Haasteita ja mahdollisuuksia pakkausliiketoiminnan pitkän aikavälin menestyksellisen kehittämisen turvaamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAKKAUSSKENAARIOT. Haasteita ja mahdollisuuksia pakkausliiketoiminnan pitkän aikavälin menestyksellisen kehittämisen turvaamiseksi"

Transkriptio

1 PAKKAUSSKENAARIOT Haasteita ja mahdollisuuksia pakkausliiketoiminnan pitkän aikavälin menestyksellisen kehittämisen turvaamiseksi Jyrki Kettunen ja Tarja Meristö Teknologiakatsaus 215/2007

2 PAKKAUSSKENAARIOT Haasteita ja mahdollisuuksia pakkausliiketoiminnan pitkän aikavälin menestyksellisen kehittämisen turvaamiseksi Jyrki Kettunen ja Tarja Meristö MOTTO: Packaging is a paradox. Three-quarters of the world needs more packaging, while a quarter of the world wants less. (Pira 2000). Teknologiakatsaus 215/2007 Helsinki 2007

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansikuva: Kylmäankka design, Anton Kalland, ja Michikazu Sakai Taitto: DTPage Oy

4 Esipuhe Tekesissä on ollut v käynnissä pakkausalaan liittyvä teknologiaohjelmavalmistelu PAKKAUS Ohjelmavalmisteluun liittyen tehtiin skenaariotyö pakkaajan tulevaisuudesta: mitä mahdollisuuksia ja uhkia tunnistetaan tulevaisuuden toiminnoissa ja markkinoissa. Pakkausala on osin määrittelemätön. Tästä johtuen ohjelmavalmistelussa onkin tarkasteltu pakkauksiin liittyvää arvoketjua ja siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Yhtenä suurimmista uhkista on pakkausalan ja siihen liittyvän arvoketjun innovaatiotoiminnan passiivisuus. Tätä uhkakuvaa torjumaan teetettiin tämä skenaariotyö, mikä toivottavasti herättelee arvoketjun eri toimijoita erikseen ja ennen muuta yhdessä toimimaan ja innovoimaan. Suomessa luodaan paljon korkeatasoista osaamista eri alueilla ja monesti pakkausala mainitaan loistavana sovelluskohteena. Herää kuitenkin kysymys, miten konkreettinen ja todellinen tulevaisuuden sovellusala pakkausala Suomessa uusille innovaatioille on. Vai kehitetäänkö täällä osaamista ja uusia innovaatioita viime kädessä muiden hyödynnettäviksi omien toimintojen hiljalleen näivettyessä. Pakkausskenaario-loppuraportin tavoitteena on herättää lukija miettimään haasteellisempia tavoitteita ja uudenlaisia yhteistyökuvioita oman innovaatiotoiminnan kehittämiseksi. Tämä on välttämätöntä, mikäli haluamme pysyä mukana pakkausarvoketjun toimintaan liittyvässä kansainvälisessä kilpailussa, saatikka kilpailla kärkisijoista. Tekes esittää kiitoksensa skenaarioprosessin vetäjille, Tarja Meristölle ja Jyrki Kettuselle inspiroivista työpajoista ja työn luettavaan muotoon saattamisesta. Lisäksi lämpimät kiitokset kaikille työpajoihin osallistuneille sekä kaikille teille, jotka osallistuitte prosessiin verkkokyselyn kautta. Meillä on tiedossamme paljon faktoja ja ennustekuvia muuttuvasta pakkausmaailmasta enää tarvitsee vain ryhtyä toimenpiteisiin! Helsingissä elokuussa 2007 Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

5 Tiivistelmä Maailman pakkausmarkkinat, joiden koko on noin 400 miljardia euroa, kasvavat edelleen vahvasti. Syynä tähän on teollistuneissa maissa mm. perhekoon pieneneminen, kehittyvissä maissa taas keskiluokan kasvu. Pakkausmarkkinoille on ominaista, että johtavat, globaalisti toimivat asiakkaat, ovat kertaluokkaa suurimpia pakkausyrityksiä kookkaampia. Tämä asiakasryhmä on vahvasti sitoutunut brändiensä huoltoon ja edellyttää, että pakkausyritykseltä saa samantasoisen palvelun kaikkialla. Pakkausten volyymi tulee edelleen elintarvikkeista, mutta varsinkin lääketeollisuuden ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden voimakas kasvu on luonut myös kokonaan uusia markkinoita. Pakkausskenaariot-prosessin toteutus on tehty toimintaskenaariotyöskentelyn prosessilla vaiheistettuna. Kukin vaihe on ollut yksi workshop. Istuntoja on pidetty yhteensä kolme (10.5., ja ). Osallistujat tekivät työn kuluessa väli- ja ennakkotehtäviä istuntojen aineistojen pohjalta. Laajemmalle joukolle suunnattu www-kysely toteutettiin myös prosessin aikana. Prosessin aikana tuotettiin erilaisten lähestymistapojen avulla lopulta yhteensä seitsemän vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota, jotka ovat: 1. Tehokas jakeluketju Teknologiavetoinen 2. Aitous ennen kaikkea Teknologiavetoinen 3. Henkilökohtainen palvelu Teknologiavetoinen 4. Kiireiset kuluttajat Markkinavetoinen 5. Pakkaus on ystäväsi Markkinavetoinen 6. EU hallinnoi Yhteiskuntavetoinen 7.Elinkaariajattelu ohjaa Yhteiskuntavetoinen Tarkasteluaikajänteenä skenaariotyölle oli 20 vuotta. Se on tarpeeksi pitkä, jotta toimenpiteet ehtivät vaikuttaa todella toteutuvaan tulevaisuuteen myös yhteiskunnan ja rakenteiden puolella, mutta ei liian pitkä, jolloin myös sovellutukset ovat konseptoitavissa ja niihin saadaan mukaan myös markkinatoimijoita arvoketjun eri osista. Skenaariotyöskentelyn lopputuloksena esitetään suositukset, mitä on tehtävä joka tapauksessa, skenaariosta riippumatta ja ne osoitetaan myös eri toimijoille. Suositusten lähtökohtana on tila, jossa pakkaussektorin kilpailukyky on olennaisesti kohentunut, sen kasvu ylittää BKT-kasvun ja Suomessa kehitetyt ratkaisut käyvät kaupaksi myös maailmalla. Suomen pakkaussektorin tavoitekooksi v oletetaan kolme miljardia euroa. Kasvu on edelleen hieman hitaampaa kuin kemian teollisuudessa ja selvästi hitaampaa kuin teknologiateollisuudessa. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ainakin seuraavia toimenpiteitä: Tutkimus ja opetus Resurssit on keskitettävä siten, että pakkaustutkimuksella on käytössään niin teknologian, materiaalien, käyttäytymisen, muotoilun kuin liiketoiminnankin osaamista. Laitevalmistus Pakkauslaitteistot ovat yhdistelmiä mekaniikasta, automatiikasta ja nykyisin yhä enemmän robotiikasta Pakkausmateriaalit Yksittäisten materiaalien valmistajilla on jo hyvät tiedot oman materiaalinsa käyttäytymisestä. Pakkaukset ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta useamman materiaalin yhdistelmiä, ja tieto siitä, miten materiaalit yhdessä käyttäytyvät, on usein puutteellinen. Pakkaajat/ Pakkauttajat Avainkysymys on miten yhdistää myyvä muotoilu kustannustehokkaaseen standardointiin. Pakkausosaaminen saatava riittäväksi, ml. ostajien ammattitaito pakkauksista ja pakkaamisesta. Pakkausten valmistajat Pakkausliiketoiminta on tyypillinen moniottelu, missä tulee hallita lukuisia teknologioita, joiden vaatimuksista tilaajalla ei välttämättä ole omaa tietoa. Uusyrittäjyys Uutta liiketoimintaa tuskin syntyy nykyisten rakenteiden sisään, vaan uusien yritysten silmuamista niin tutkimuksen kuin nykyisen liiketoiminnankin oheen on syytä vahvasti suosia. Julkinen sektori Julkisen sektorin kaksi päätehtävää, ohjaus ja edistäminen, ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Suosituksissa muokataan myös kullekin skenaariolle offensiiviset ja defensiiviset toimintavaihtoehdot samoin kuin ehdotuksia valmisteltavan teknologiaohjelman käynnistysaihioiksi. Huomionarvoista on, että alan on kyseenalaistettava ja haastettava työssä tunnistetut perususkomukset ja tabut, jotta todellinen uudistuminen voi alkaa.

6 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1 Johdanto Maailma Eurooppa Suomi Uudenlaiset haasteet Johtopäätökset Mitä on tehtävä kaikissa skenaarioissa? Ehdotuksia teknologiaohjelman käynnistysaihioiksi Pakkausalan skenaariot Skenaario 1: Tehokas jakeluketju Skenaario 2: Aitous ennen kaikkea Skenaario 3: Henkilökohtainen palvelu Skenaario 4: Kiireiset kuluttajat Skenaario 5: Pakkaus on ystäväsi Skenaario 6: EU hallinnoi Skenaario 7: Elinkaariajattelu ohjaa Menestyjät, menettäjät eri skenaarioissa Pakkausalalle toteutetun www-kyselyn tuloksia Viisi toivetta pakkausalalle Havaintoja www-kyselystä Toteutettu prosessi ja osallistujat Käytetty taustakirjallisuus Liite Toteutetun www-kyselyn vastausten jakaumat Tekesin teknologiakatsauksia

7 1 Johdanto 1.1 Maailma Maailman pakkausmarkkinat, joiden koko on noin 400 miljardia euroa, kasvavat edelleen vahvasti. Syynä tähän on teollistuneissa maissa mm. perhekoon pieneneminen, kehittyvissä maissa taas keskiluokan kasvu. Pakkausmarkkinoille on ominaista, että johtavat, globaalisti toimivat asiakkaat, ovat kertaluokkaa suurimpia pakkausyrityksiä kookkaampia. Tämä asiakasryhmä on vahvasti sitoutunut brändiensä huoltoon ja edellyttää, että pakkausyritykseltä saa samantasoisen palvelun kaikkialla. Pakkausten volyymi tulee edelleen elintarvikkeista, mutta varsinkin lääketeollisuuden ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden voimakas kasvu on luonut myös kokonaan uusia markkinoita. Samaan aikaan ovat eräät vanhat perusmarkkinat kuten tupakka tai äänitteet laskevalla kehityspolulla. Volyymin kasvu on suhteellisesti suurinta BOP-markkinoilla (bottom of the pyramid = väestöpyramidin kantaosa, jonka on tultava tomeen alle 2 US dollarilla päivässä), joiden omintakeiset ratkaisut ovat työntymässä myös köyhän kansanosan ulkopuolelle, esim. Intian pakkauksista on jo 30 % BOP-markkinoille suunnattuja. Pakkausmateriaalit lasi, teräs, alumiini, kuitu ja muovit ovat viime vuosikymmeninä käyneet jatkuvaa kilpailua, joka näyttää kääntyvän muovien voitoksi. Tärkeä tekijä tässä on tehty kehitystyö, sillä pakkausmuovien kehitykseen arvioidaan panostettavan ainakin viisi kertaa enemmän kuin muihin materiaaleihin yhteensä. Tilanne on lähes kaikkialla se, että muovi ottaa markkinan kasvun muiden materiaalien jäädessä puolustamaan saavuttamaansa tasoa. Näyttää ilmeiseltä, että alan uusiutuminen tapahtuu muovin ehdoilla ja muilla materiaaleilla on täydentävä rooli. Pakkausyritysten konsolidaatio on vasta alussa, ja kansallisia, keskisuuria sekä aivan paikallisiakin toimijoita on runsaasti. Pakkausliiketoiminta syntyi aikanaan materiaalivalmistajien yhteyteen, mutta nyttemmin useimmat näistä ovat luopuneet tai luopumassa, koska kilpailukykyistä pakkausliiketoimintaa ei voi sitouttaa tiettyyn materiaaliin. Tätä kautta on tilaa syntynyt uusyrittäjyydelle. Nykyiset pakkausalan globaalit toimijat eivät juurikaan itse valmista käyttämiään materiaaleja, poikkeuksena ehkä lasi. Alan johtavat yritykset ovat syntyneet kahta tietä: yritysostoin tai teknologiaan perustuvan orgaanisen kasvun kautta. Edellisessä vaihtoehdossa pyritään hallitsemaan koko kysyntäkenttä, jälkimmäisessä taas keskitytään tiettyyn teknologialla haltuunotettavaan niche-alueeseen. Yleislinjaa edustaa alkujaan australialainen Amcor, joka on kasvanut lähes ilman omaa kehityspanosta, lähinnä ostaen uutta teknologiaa, jälkimmäistä ruotsalainen Tetra Pack, jonka aggressiivisesti puolustettu ydinosaaminen on nestepakkauksissa. Pakkauslaitteistoista valtaosa on yleistä kappaletavaroiden valmistustekniikkaa, johon automatiikka, robotiikka ja konenäkö ovat viime vuosina tuoneet hyppäyksellisen tuottavuuden nousun. Tuoteturvallisuustekijöiden merkitys on jatkuvasti kasvanut. Uusi piirre on metallipintojen korvaaminen muovilla, joka on tekemässä pakkauslinjoista hiljaisia. Laitteiston yleisluonteesta luultavasti johtuu, että yhtä tai kahta johtavaa laitevalmistajaa ei ole. Lisäksi teknologiaa kilpailukeinonaan käyttävät pakkausyritykset valmistuttavat yleensä laitteensa itse. Kulttuurierot suhtautumisessa pakkauksiin ovat maailmalla erittäin merkittäviä. Kun Japanissa jo 1700-luvulla oli harkittu jokaiselle tuotteelle sille sopivin pakkaus, ja myös esteettinen näkökulma oli vahvasti esillä, oli länsimaissa vielä 1900-luvulla olennaista saada tuote ehjänä perille. 1.2 Eurooppa Euroopan pakkausteollisuuden kehityksessä on muutamia erityispiirteitä, jotka vaikuttavat alan kasvu- ja kehitysmahdollisuuksiin. Eurooppa on monikulttuurinen maanosa, minkä EU on linjauksissaan ottanut huomioon: informaatio pakkauksen sisällöstä on saatava kunkin omalla äidinkielellä. Tämä on toistaiseksi ratkaisematon ongelma, kun pyritään isoihin sarjoihin. Pakkauskysymykset liittyvät Euroopan komissiossa usean DG:n (eli osaston) alueelle, mikä käytännössä on johtanut sekavaan ja osin ristiriitaiseen ohjeistukseen. Toisaalta hyvin läksynsä valmistellut maa kuten Tanska tai Hollanti ovat pystyneet hallitsemaan kehitystä. Nämä maat ovat erittäin taitavasti valmistelleet itselleen sopivia asioita ja syöttäneet ne Saksan kautta sisään, kun taas Suomi on ollut myöhässä liikkeellä. Naisten siirtyminen kotoa ansiotyöhön on mullistanut pakkaustarpeen. Esimerkiksi Ranska on parissakymmenessä vuodessa muuttunut Euroopan johtavaksi valmisruokien 1

8 käyttäjäksi. Tämä on avannut tietä vahvoille kauppaketjuille, joilla on usein valmistavasta teollisuudesta poikkeavia näkemyksiä pakkausalan tarpeista. Kosmetiikassa ja joissakin sähköteknisissä laitteissa Eurooppa on markkinajohtaja, jonka pakkausratkaisut muodostuvat standardeiksi muuallakin. Turvallisuuden korostamisessa on protektionistisiakin piirteitä, mikä merkitsee kustannusten nousua, ja sitä, että samat ratkaisut eivät ole kilpailukykyisiä muualla. REACH in vaikutusta pakkauksiin ei ole edes yritetty arvioida. Samaa on sanottava ympäristökysymysten käsittelystä: linjauksia ja suosituksia on runsaasti, mutta eri maiden rakentamat kierrätysmonopolit ovat osoittaneet tehottomuutensa. Perussyynä tilanteeseen on se, että tavoitteita ei ole priorisoitu eikä poliittinen päätöksenteko näytä siihen aivan lähiaikoina kykenevänkään. Euroopassa etenkin Pohjois-Italia ja Etelä-Saksa ovat perinteisesti olleet vahvoja pakkauslinjojen valmistajia. Epävarmaa on, säilyykö etu jatkossa pyrittäessä täysautomaattisiin pakkauslinjoihin. 1.3 Suomi Pakkausala hahmotettiin skenaariotyöskentelyssä eri työkalujen avulla. Ydinpätevyyspuun avulla kuvattuna siihen kuuluvat pakkauksen perusfunktiot informaatio, suojaus ja elämys, jotka edellyttävät toteutukselta asiakaslähtöisyyttä, niukkaresurssisuutta, laatua ja kestävyyttä. Arvoketjunäkökulmasta katsottuna pakkausalaa voidaan hahmottaa kysyntä-tarjonta lähtökohdista, jolloin mukaan tulevat myös suunnittelijat yhtenä lisäosapuolena. Kyse ei ole vain pakkausten suunnittelijoista, vaan myös kokonaisten pakkauslinjojen suunnittelijat. Pakkausalan ydinpätevyyspuun latvassa on ryhmiteltynä pakkauksen perustehtävät informaation välitys ja suojaus sekä elämyksien tuottaminen - kun taas runkoon on kerätty ne ydinpätevyydet, jotka muodostavat ylivoimatekijät valittaessa pakkausratkaisua eli asiakaslähtöisyys, niukkaresurssisuus, laatu ja kestävyys. Puun juuret puolestaan kuvaavat tarvittavia eri osaamisalueita, jotta rungon ylivoimatekijöitä kyetään myös kehittämään ja ylläpitämään. Pakkausalan ydinpätevyyspuu Suojaus Tuotteet Informaatio Elämys Liiketoiminnat Osaamisalueet Asiakaslähtöisyys Niukkaresurssisuus Laatu Kestävyys Ydinpätevyydet Tarja Meristö Tiedot & taidot Arvot & Asenteet Kontaktit & Kokemukset Kuva 1. Pakkausalan ydinpätevyyspuu 2

9 TARJONTA Pakkauslinjojen tekniset suunnittelijat Pakkausten tekijät Pakkausten suunnittelijat ARVOKETJU Lainsäädäntö/turvallisuus NGO/eri ryhmittymät (kuten reilu kauppa) KYSYNTÄ Kuluttaja Segmenttien hajoaminen (yksilö kontekstisidonnainen eli kuuluu useisiin ryhmiin) Erottumisen tarve Teollisuus Kauppa Osapuolet Kuva 2. Pakkausalan arvoketju Pakkausala on monen toimialan täydentäjä ja omana alana sen jäsentäminen on termitasolla vakiintumatonta. Tarjontapuolella ovat pakkauslinjojen tekniset suunnittelijat, pakkausten suunnittelijat ja pakkausten tekijät sekä pakkaava teollisuus kun taas kysyntäpuolella ovat kauppa ja tietysti kuluttajat, joille tuotteiden ja palvelujen tarjoajat pyrkivät löytämään sellaiset ratkaisut, että ne varmasti erottuvat joukosta ja että yksilö voi tuntea saavansa juuri hänelle suunnattuja ratkaisuja. Yksilö yleensä kuuluu useaan segmenttiin, joka riippuu kontekstista, jossa hän valintaansa kulloinkin tekee. Suomen pakkaussektorilla on eräitä historiasta juontuvia piirteitä, jotka on ymmärrettävä nykytilaa hahmotettaessa, mutta joista eroon pääsy on sektorin tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Pakkausteollisuus on syntynyt Suomessakin materiaaleja valmistavien yritysten liitännäiseksi. Tämä koskee erityisesti paperituotteita. Kun paperiteollisuus ajautui 1920-luvulla kartelloitumaan vientiyhdistyksiksi, syntyivät samalla myös pakkausalan kartellit, vaikka kyse olikin tuolloin lähinnä kotimarkkinoista. Kehityksellä oli kielteisiä seurauksia, sillä kartellin turvissa ei ollut tarvetta uudistua. Tapahtui jopa sitä, että kartelli esti uusien yritysten synnyn epäämällä niiltä raaka-aineen. Vaikka kyseiset kartellit purettiin jo v. 1995, on alalla edelleen jäljellä vanhaa ajattelua, mikä näkyy erityisesti kaikessa kehitykseen liittyvässä toiminnassa. Alalle ei esimerkiksi ole saatu aikaan teollisuuden rahoittamaa tutkimuslaitosta. Myös uusyrittäjyys on edelleen vähäistä. Pakkausteollisuuden kansainvälistyminen lähti liikkeelle samoihin aikoihin kartellien purun kanssa. Etenemistapana olivat yritysostot niin pakkauksiin erikoistuneissa kuin puujalostusyhtiöissäkin, joista opittiin ainakin oman toiminnan tehottomuus. Nyttemmin Suomen puunjalostus on paljolta luopunut pakkaustehtaistaan, poikkeuksena Stora-Enso, joka on aktiivinen erityisesti Venäjällä. Kuvattu etenemistapa tekee ymmärrettäväksi sen, että alan riskiä ottava kehitystyö on sattumanvaraista ja pientä. Myös teoreettisempaa osaamista puuttuu, sillä esimerkiksi korkeakoulujen yhteisessä metsäklusterin tutkijakoulussa eli PaPSAT-ohjelmassa on jo valmistunut lähes 40 väitöskirjaa, mutta joukossa ei ole ainoatakaan pakkauksista. Tutkijakouluja on ollut jo yli 100, mutta yksikään ei ole suuntautunut pakkausalalle. Sinänsä vähäinen alan opetuskin on hajallaan, eikä sitä missään voi pitää riittävänä. Tämän perusteella ei ole yllättävää, että pakkausteollisuus, jonka koko on hieman alle 2 miljardia euroa vuodessa, ei ole pystynyt kasvamaan BKT:n kasvuvauhdissa, mikä yleensä on kehittyvän teollisuuden suolatesti. Useat muut teollisuusalat ovat testin läpäisseet, mutta pakkausalan osalta Suomi on ajautunut merkittäväksi pakkausmateriaalien tuojaksi. Viimeisimmät saatavissa olevat tilastoluvut ilmoittavat alan myydyksi tuotannoksi 1814 miljoonaa euroa samalla kun pakkauksia tuotiin 493 miljoonalla eurolla. Tuotanto laski ja vienti kasvoi vuoteen 2004 verrattuna. Myös globalisoituvien pakkaavien alojen seuraaminen maailmalle on pakkausalalta ontunut. 3

10 Erityinen sivuongelma alalle Suomessa on se, että Suomi on jätteiden energiakäytön kehitysmaa, jossa tämä käyttö on vain viidesosa muiden teollisuusmaiden tavanomaisesta käyttöasteesta. Pakkaukset nähdään Suomessa edelleen ratkaisemattomana ympäristöongelmana, jota ei edes pyritä poliittisesti ratkaisemaan. On selvää, että alan on uudistuttava, jos menestystä tavoitellaan. Toisaalta puutteet ja hitaudet ovat niin ilmeisiä, että niihin on helppo tarttua. Valmius rakenteellisiin uudistuksiin on kuitenkin välttämätöntä. Skenaariotyöskentelyssä tunnistetut perususkomukset, varmat asiat, joihin ala ilman epäilyä nyt luottaa ja tabut, asiat, joista vaietaan tai joista on vaikea puhua, on nostettava pöydälle keskustelun ja kyseenalaistamisen merkeissä (Kuvat 3 ja 4). Pakkausalan perususkomukset 1. Ihminen valitsee rationaalisesti 2. Kuluttaja katsoo ekopisteitä 3. Kuluttaja maksaa biohajoamisesta, kauppa ei 4. Ihminen tavoittelee kuolemattomuutta (death is optional) 5. Perhekoko pienenee 6. Ikäihmisten osuus kasvaa 7. Kierrätettävyys 8. Verkkokauppa? Kuva 3. Tunnistetut pakkausalan perususkomukset. Pakkausalan tabut 1. Hinta ei saa nousta, pakkaus nähdään vain osana logistiikkaa. 2. Hyllyaikaa pitää pidentää ( syödään vanhaa pullaa ) 3. Kun tuote on käytetty, pakkaus jää vaivoiksi. 4. Kotitalouksissa ei ole tilaa lajittelulle. 5. Pakkausten käyttö energiaksi. 6. Pakkausten emotionaaliset ja viihteelliset ulottuvuudet. Kuva 4. Tunnistetut pakkausalan tabut. 1.4 Uudenlaiset haasteet Pakkausten kilpailuetua on etsittävä ennen kaikkea kuluttajakysymyksistä, sillä jakeluketjun tarpeet ovat selvemmin hahmotettavia. Käyttäytymistutkimus on synnyttänyt uutta tietoa, jonka haasteita ja mahdollisuuksia pakkauksiin nähden on syytä ennakoiden hyödyntää. Tutkimuksissa on kiistatta käynyt ilmi, että itseään rationaalisena pitävät kuluttajat tekevät ylivoimaisen osan päätöksistään irrationaalisesti, emootioidensa pohjalla. Pakkauksen on tavalla tai toisella päästävä tämän tunnemuurin sisään. Yleisavainta ei ole, sillä markkinat pirstaloituvat. Kognitiiviset tutkimustulokset korostavat monen aistin yhteisvaikutusta. Näön jälkeen on tuntoaisti vahvin piilovaikuttaja: kun ostaja punnitsee pakkausta kädessään, on kyse monesta tiedostamattomasta viestistä. Ääni on tärkeä joissakin tuoteryhmissä tästä esimerkkinä perunalastut. EHS-alue (ympäristö/terveys/turvallisuus) saa nykyisin kosolti julkisuutta, mutta kuluttaja ei ole halukas maksamaan lisää näistä eduista, vaan katsoo ne asiaankuuluviksi. Laajat tutkimukset mm. UK:ssa osoittavat, että kyselyissä ilmaistun mielipiteen ja todellisen kuluttajakäyttäytymisen välillä ei ole juuri korrelaatiota. Suomessa on samansuuntaisia tuloksia saatu Helsingin yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa. Kasvihuoneilmiön tiedostaminen tulee asettamaan pakkausjärjestelmille uusia haasteita, kun kehitystä halutaan ohjata vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Euroopan suurista kauppaketjuista Tesco on ensimmäisenä vaatimassa pakkauksilleen tietoa niiden kasvihuonekaasukuormasta. Kehitys korostaa biomateriaalien merkitystä sekä avaa kilpailuedun mahdollisuuden standardeihin vaikuttamalla. Tuotteiden klusterointi näyttävään yhteispakkaukseen on vahvasti laajentumassa arkipäivään, mikä kehitys sai alkunsa lahjakoreista. Kun Suomessa vielä tyydytään mäyräkoiraan on suurkaupunkien kiireisille jo tarjolla tv-, piknik- tai urheilutapahtumapakkauksia, jotka muodostavat sillan ravintola-aterian ja fast food -eineksen välillä. Esimerkiksi keskimääräinen baseball-sarjaottelu USA:ssa tai Japanissa kuluttaa rekkakonttia pääosin klusteroituja eineksiä. Aitous on tulossa brändin omistajalle yhä tärkeämmäksi, koska piraatit nakertavat brändin uskottavuutta. Tässä kysymyksessä pakkaaja on valmis jopa lisäkustannuksiin. Kaikki perususkomukset ja tabut on todella syytä käydä kriittisesti läpi, koska ne ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa, ja maailma on muuttunut! 4

11 2 Johtopäätökset 2.1 Mitä on tehtävä kaikissa skenaarioissa? Tarkastelun lähtökohtana on tila, jossa pakkaussektorin kilpailukyky on olennaisesti kohentunut, sen kasvu ylittää BKT-kasvun ja Suomessa kehitetyt ratkaisut käyvät kaupaksi myös maailmalla. Suomen pakkaussektorin tavoitekooksi v oletetaan kolme miljardia euroa. Kasvu on edelleen hieman hitaampaa kuin kemian teollisuudessa ja selvästi hitaampaa kuin teknologiateollisuudessa. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ainakin seuraavia toimenpiteitä: Tutkimus ja opetus Resurssit on keskitettävä siten, että pakkaustutkimuksella on käytössään niin teknologian, materiaalien, käyttäytymistieteiden, muotoilun kuin liiketoiminnankin osaamista. Luontevimmin tämä tapahtuu muodostettavan kolmen yliopiston konsortion yhteydessä siten, että luodaan sinne erillinen pakkaustutkimuksen yksikkö ja opintosuunta, johon tulee mukaan myös koneen suunnittelu. Yksikön käynnistäjä on syytä rekrytoida kansainvälisiltä markkinoilta. Kun ala ei Suomessa ole tottunut rahoittamaan tutkimusta, on yksikkö alusta alkaen suunnattava kansainvälisesti. Perusrahoitus tulee löytyä valtiolta samaan tapaan kuin vaikkapa Helsingin yliopiston Geenitekniikan Instituutilla. Myös pakkauttajien ammatillisesta osaamisesta on huolehdittava AMK-tasolla. Laitevalmistus Pakkauslaitteistot ovat yhdistelmiä mekaniikasta, automatiikasta ja nykyisin yhä enemmän robotiikasta. Kaikkea tätä osaamista löytyy Suomesta, mutta alueelle täytyy synnyttää uutta yrittäjyyttä kaupallistamaan tätä osaamista. Luontevia kohdealueita saattavat olla toimintaansa parhaillaan laajentava elintarviketeollisuus ja kenties myös elektroniikka- ja sähköteknisten laitteiden erityisjärjestelyt. Myös kasvava tuottaja- ja pienvalmistus voivat tarjota uuden, ainakin vielä melko vähän kilpaillun alueen. Pakkausmateriaalit Yksittäisten materiaalien valmistajilla on jo hyvät tiedot oman materiaalinsa käyttäytymisestä. Pakkaukset ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta useamman materiaalin yhdistelmiä, ja tieto siitä, miten materiaalit yhdessä käyttäytyvät, on usein puutteellinen. Luonteva tavoite on tuottaa valmiita yhdistelmiä pakkausten valmistajien käyttöön. Pakkausten energiakäytön kasvaessa materiaalivalintaa on kehitettävä niin, että muuten poltettavaksi sopiva pakkaus ei sisällä palamattomia tai suorastaan haitallisia komponentteja. Tunnetuin tapaus on alumiinia sisältävät nestetölkit, joiden alumiini räjähtää poltossa. Pakkausmateriaalien kasvihuonerasitteen laskentatavasta on luotava yhtenäinen standardi, jonka avulla kehitystyötä voi ohjata vähäpäästöiseen suuntaan. Pakkaajat / Pakkauttajat Avainkysymys on miten yhdistää myyvä muotoilu kustannustehokkaaseen standardointiin. Ongelman laajuutta havainnollistaa se, että Suomessa tuodaan vuosittain markkinoille noin 2000 uutta elintarviketta. Haaste kohdistuu ensi sijassa pakkausten suunnitteluun. Tehokas standardointi vaatii jatkuvaa ja toimivaa yhteistyötä, jonka tulokset ovat useimmiten kuluttajalta näkymättömissä. Tulee myös pohtia, kuka puhuu pakkausalan äänellä; ainakin vielä v alalla oli EU:ssa yli 20 keskenään kilpailevaa tuotantopuolen edunvalvontajärjestöä. Pakkausosaaminen on saatava riittäväksi. Tämä koskee myös ostajien ammattitaitoa pakkauksista ja pakkaamisesta. Pakkausten valmistajat Pakkausliiketoiminta on tyypillinen moniottelu, missä tulee hallita lukuisia teknologioita, joiden vaatimuksista tilaajalla ei välttämättä ole omaa tietoa. Ammatillinen osaaminen on toistaiseksi haettu käytännöstä, mutta uudet vaatimukset ja mahdollisuudet korostavat täydentävän koulutuksen merkitystä. Erityisen tärkeää on liiketoimintaketjun ymmärrys, sen eri toimijoiden kustannusrakenne ja kriittiset kohdat. Toistaiseksi on investoitu lähinnä laitteistoon, investointi uuteen osaamiseen voi olla verrattomasti tuottavampaa. 5

12 Uusyrittäjyys Uutta liiketoimintaa tuskin syntyy nykyisten rakenteiden sisään, vaan uusien yritysten silmuamista niin tutkimuksen kuin nykyisen liiketoiminnankin oheen on syytä vahvasti suosia. Tässä on kyse lähinnä oman pääoman tyyppisestä riskirahasta, jota Suomessa on kovin niukasti tarjolla. Julkinen sektori Julkisen sektorin kaksi päätehtävää, ohjaus ja edistäminen, ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Suotuisassa tapauksessa tulos on myönteinen, mutta löytyy esimerkkejä myös päinvastaisesta lopputuloksesta. Ohjaava rooli, johon kuuluvat verot, maksut ja erilaiset kuluttajaa tai ympäristöä suojaavat tavoitteet, on kaikkialla lobbauksen kohteena. Tavoitteeksi voi asettaa, että jokainen uusi ehdotus asetetaan perusteelliseen systeemianalyysiin ennen käyttöönottoa ja että toisaalta selvitään mahdollisimman vähällä säätelyllä. Tutkimuksen tehtävänä on kehittää työkaluja tähän analyysityöhön, joka on tarpeen mm. EU:n päätöksentekoon vaikutettaessa. Julkisen sektorin edistävän roolin tulee keskittyä uuden liiketoiminnan aikaansaantin. Tässä on kyse koko uudistumisketjusta, jossa tutkimus on suhteessa halpaa, kehitys jo kalliimpaa, mutta uuden asian saaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi ylivoimaisesti kalleinta. Julkisen sektorin osuus voi kyllä pienetä ketjua edettäessä, mutta tästä huolimatta sen on euroina kasvettava kaupallistumista kohden. Nyt julkinen sektori painottaa käytännössä pelkästään tutkimusta. Pakkausalan kannalta hallintoa Suomea vaivaa sama ongelma kuin EU:n komissiota eli pakkauskysymykset hajaantuvat kovin moneen ministeriöön ja keskusvirastoon. Tarkastelujakson tavoitteeksi on asetettava, että jollakin valtionhallinnon elimellä on pakkauskysymyksistä kokoava vastuu toisten toimiessa asiantuntijoina omilla erikoisaloillaan. Tilanne, jossa Ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, KTM ja Valtiovarainministeriö kaikki pohtivat, miten olut tulee pakata, ei vaikuta kovin tarkoituksenmukaiselta. 2.2 Ehdotuksia teknologiaohjelman käynnistysaihioiksi Seuraaviin aihekokonaisuuksiin voi ohjelmaa käynnistettäessä pyytää hanke-ehdotuksia skenaariosta riippumatta: Mitä kuluttaja tarkoittaa pakkauksen käytön helppoudella. Motooris fysiologinen lähtökohta vastaavaa työtä tehty laitteistojen ja ohjelmistojen suhteen esim. JYO:ssa. Näkökulma elintarvike- ja lääkepakkaukset, joiden alueille perustiedon soveltamishankkeita. Pakkauksen kustannustehokas muotoilu eli muotoilun vaikutus pakkauksen valmistus- ja käyttökalkyylissä. Liiketaloudellinen lähtökohta, vastaavaa työtä tehty laitteistojen suhteen esim. Metsossa. Näkökulma elintarvike- ja kosmetiikkapakkaukset, näille alueille yritysten soveltamishankkeita. Vaihtoehtoiset ratkaisut pakkausten informaatio-ongelmaan. Lähtökohtana erilaiset tiedonvälitysmenetelmät, ja kuluttajalta niissä vaadittava rooli. Analogioita mm. pankkipalveluissa. Koskee kaikkia aloja. Pakkauksen/pakkaamistavan synnyttämät suorat/välilliset logistiikkakustannukset koko liiketoimintaketjussa. Liiketaloudellinen lähtökohta, vastaavaa työtä on tehty mm. suurten aikakauslehtien painatus/jakelun suhteen. Näkökulma elintarvikepakkaukset, joissa hankittua tietoa voidaan suoraan soveltaa. Pakkauksen/pakkaustavan synnyttämät suorat/välilliset kasvihuonekaasupäästöt koko liiketoimintaketjussa. Kemiallinen ja systeemianalyyttinen lähtökohta tavoitteena arvovapaa tieto ennen arvovalintoja. Näkökulma pakkausmateriaaleissa, ja arviointimenetelmissä standardien pohjaksi. Pakkauksen logistiikkahistorian monitorointi. Anturitekninen lähtökohta, vastaavaa työtä tehty kalliiden, herkkien laitteiden sekä arkojen lääkkeiden suhteen. Näkökulma sähkötekniset tuotteet ja lääkkeet, sovellutus yrityshankkeina. 6

13 Miten pakkaus miellyttää a. nähtynä, b. kosketeltaessa. Aistifysiologinen lähtökohta, vastaavaa työtä on tehty painopapereiden ja kartonkien suhteen HYO:ssa. Näkökulma kosmetiikka ja elintarvikkeet, hankitun tiedon kääntäminen materiaaliominaisuuksiksi yrityshankkeissa. Pakkausten BOP-markkinoiden (Bottom of Pyramid) selvitys tavoitteena jalansijan aikaansaanti. Liiketoimintalähtökohta, tarvitaan geneeristä tietoa, josta yritykset voivat käynnistää teknologiset soveltamishankkeensa. Biopolymeerit pakkausmateriaaleina. Polymeerikemiallinen lähtökohta, fokus selluloosassa ja sen ja muiden biomateriaalien seoksissa. Näkökulma geneerisen tiedon hankinta. Sovellutuksia ensinnä lääkkeissä, kosmetiikassa ja elintarvikkeissa. Vapaamuotoisen kappaleen painatus. Painatusteknologinen lähtökohta. Tarjolla olevien laitteistojen kokeiluplatformin aikaansaanti. Vastaava työ tehtiin digiteknisten painotuotteiden suhteen TKK:lla. Näkökulma tuotteissa, joihin lisätään omakielinen tekstiosuus. Pienimittakaavainen pakkauslaitteisto. Konetekninen lähtökohta maatiloille ja sm-teollisuudelle soveliaat nykyajan vaatimukset täyttävät pakkauslaitteistot. Lisänäkökohta kehittyvät taloudet, joissa logistiikka rajaa tuotantomääriä. Näkökulma elintarvikkeissa, mahdollisten hankkeiden tulee ulottua aina kaupallisen prototyypin rahoitukseen. Pakkauksien moduloinnin säästöt ja kustannukset. Lähtökohta liiketaloudellinen, mutta havainnollisuus ja muotoilu on huomioitava. Näkökulma kaikissa ryhmissä, sovellettavuudessa suuria eroja. Pakkausalan edunvalvontaintressi vuoteen Lähtökohta tulevaisuuden tutkimus, nykyiset järjestelmät on rakennettu jarruttamaan, eikä niillä ole mahdollista saada kilpailuetua. Vastaavaa työtä on tehty mm. Fortumissa. Näkökulma kaikki ryhmät. 7

14 3 Pakkausalan skenaariot Skenaariotyöskentelyn aikana osallistujat listasivat erilaisia osaamishyppyareenoita ja niissä tarvittavia laadullisia muutoksia, joiden suhteen pakkaussektorin tulevaisuudessa pitäisi uudistua ja kehittyä. Tarkasteltavat areenat ja saadut maininnat olivat: 1. Demografiset tekijät ja niihin liittyvät pakkausten ja pakkaamisen uudistumistarpeet: arvot, asenteet; jääkaappiyksikön koko, tiedot ja taidot sekä kulutuskyky, kuluttajan autonomisuus, hedonismi sekä aineettomat hyödykkeet ja niiden kysyntä. 2. Niukkaresurssisuus: ei mainintoja. 3. EHS/ympäristö, terveys, turvallisuus ja niihin liittyvät tekijät: kuluttajan turvallisuus, standardit ja logistinen kuorma. 4. Mielihyvä: visuaalisuus, kulttuurikohtaisuus, henkilökohtaisuus, tuntuma ja käytettävyys. 5. Logistiikka: yksi yleismaininta. 6. Alan konsolidointi: ei mainintoja. 7. Vähittäiskauppa: yksi yleismaininta. Skenaarioryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalla laadittiin oheinen, noin sadan pakkausalaan vaikuttavan tekijän taulukko, josta ryhmä priorisoi tulevalla kehitykselle huomionarvoisimmat. Suurimman huomion saivat: Ryhmä I : brändit, oston ja käytön helppous, monien aistien yhteisvaikutus. Ryhmä II: muotoilu, biomateriaalit, logistiikka, logistinen ohjaus/seuranta, erityisryhmät Ryhmä III: piraatit, demografia, laitteistokehitys, modulointi, pakkauksen hinta, barriervaateet, premium-erottuminen, kaupan keskittyminen, ruokavaliot. Prosessin aikana tuotettiin erilaisten lähestymistapojen avulla lopulta yhteensä seitsemän vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota, jotka ovat: 1. Tehokas jakeluketju Teknologiavetoinen 2. Aitous ennen kaikkea Teknologiavetoinen 3. Henkilökohtainen palvelu Teknologiavetoinen 4. Kiireiset kuluttajat Markkinavetoinen 5. Pakkaus on ystäväsi Markkinavetoinen 6. EU hallinnoi Yhteiskuntavetoinen 7. Elinkaariajattelu ohjaa Yhteiskuntavetoinen Tarkasteluaikajänteenä skenaariotyölle oli 20 vuotta. Se on tarpeeksi pitkä, jotta toimenpiteet ehtivät vaikuttaa todella toteutuvaan tulevaisuuteen myös yhteiskunnan ja rakenteiden puolella, mutta ei liian pitkä, jolloin myös sovellutukset ovat konseptoitavissa ja niihin saadaan mukaan myös markkinatoimijoita arvoketjun eri osista. Skenaarioiden rakentamisen perustana on ollut skenaarioiden suodatinmalli, jossa uusi kehityskulku muuttaa olosuhteita vasta, kun se on saanut hyväksynnän sekä markkinoilla ja yhteiskunnassa ja se on myös teknisesti mahdollinen toteuttaa. Vaihtoehtoiset skenaariot voivat lähteä liikkeelle mistä tahansa näkökulmasta, ja tässä työssä laadituista skenaarioista kolme on teknologiavetoista, kaksi markkinavetoista ja kaksi yhteiskuntavetoista. Kuvissa 6 ja 7 havainnollistetaan skenaarioiden suodatinmallin lähtökohtia ja esimerkinomaisesti eri lähtökohdista eteneviä kehityspolkuja. Tulosta voi tulkita niin, että geneeristä tietoa kannattaa hankkia ensisijassa ryhmään I perustuen. Logistiikka kokonaisuutena ansaitsee kuitenkin erityishuomiota, sen ja pakkausten yhteisvaikutusta ei ole juurikaan arvovapaasti tutkittu. 8

15 Maailma pakkausten integrointi piraatit elektroniikkaa varkaat muovin valta laitteistokehitys demografia BRIC nanotekniikka uudet toimijat UV-esto painatusteknologia keskiluokan kasvu kulttuurierot lääkkeet sirpaletieto muotoilu Kestävyys brandit Vesi Status kosmetiikka nuoriso extrat hedonismi elintarvike massaräätälöinti markkinointifunktio tankkaus/juhlat uudet integrointitavat mainonta terrorismin esto materiaalitunnistus franchising verkkokauppa näpelöintisuojaus konsolidaatio varastominimi moguliyritykset ympäristöjärjestöt muutokset ketjussa modulointi standardit pakkausten hinta puhuvat pakkaukset uutuussaaste EU-ohjaus tunnisteet kulutuskyky helppous osto/käyttö olut henkilökohtaisuus EHS-merkintä muoti monien astien yhteisvaikutus omistajasuojaus REACH biomateriaalit huuto hyllystä merkinnät annoskoot Eurooppa barriervaatimukset risteävät suositukset nimikejoukko hukan minimointi perhekoko käyttötieto hukan minimointi ITC-ohjaus automaation laatujärjestelmät tilanneriippuvuus kuluttajajärjestöt premium logistinen ohjaus ja seuranta jätteenkeräysjärjestelmät tuoreustakuu logistiikka teollinen yhteistyö jätemonopolit jätemaksut itseannostelu Suomi Bullwhip/avoimuus jätteenpolttotekniikka kaupan keskittyminen ketjun joustavuus kehitystyön vähäisyys ja ambitiotaso viranomaiset Alan liiketoiminta Alan säätely ja hallinto itseannostelu jätteiden lajittelu ruokavaliot puolueet Kuluttaja ja kansalaiset Kuva 5. Pakkausalan tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä (actors ja factors). 9

16 lyhyt tähtäin MARKKINAT Vanhanaikainen INNOVAATIO YHTEISKUNTA keskipitkä tähtäin Alhainen hyväksyntä Epätaloudellinen TUTKIMUS JA TEKNOLOGIA pitkä tähtäin Mukaeltu alunperin Kruppin kaaviosta 1976; Tarja Meristö Kuva 6. Markkinat-teknologia-yhteiskunta-vuorovaikutus innovaation lähtökohtana. Seuraavissa luvuissa käsitellään kutakin laadittua skenaariota tarkemmin. Ensin esitellään kunkin skenaarion taustaoletukset sekä seuraukset pakkausalalle. Tämän jälkeen kullekin skenaariolle on laadittu oma swot-analyysinsa, jossa arvioidaan skenaarioon liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, vahvuuksia ja uhkia neljällä pakkaustoimialan fokusalueella, jotka ovat elintarvikkeet, lääkkeet, elektroniikka sekä kosmetiikka. Jokaista skenaariota varten on myös laadittu kaksi toimintavaihtoehtoa sen mukaan, valitaanko offensiivinen, hyökkäävä toimintatapa vai defensiivinen, puolustava toimintatapa. Se, kumman toimintatavan valitsee, riippuu toimijasta. Joissain skenaarioissa menestyminen edellyttää välttämättä offensiivista toimintatapaa. Lopuksi kunkin skenaarion osalta on vielä esitetty aihioita Tekesin mahdollisesti käynnistettävän teknologiaohjelman aihealueiksi. Nämä ovat skenaariokohtaisia lisänäkökulmia luvussa 2 esitetyille kehitysaihioille, jotka on tehtävä joka tapauksessa, skenaariosta riippumatta. M E N E S T Y S P O T E N T I A A L I T M Y M T M Y Y T TEKNOLOGIAVETOISET SKENAARIOT MARKKINAVETOISET SKENAARIOT YHTEISKUNTAVETOISET SKENAARIOT + 5 v v. AIKA Tarja Meristö Kuva 7. Skenaarioiden suodatinmalli erilaisten vaihtoehtojen toimivuuden varmistajana. 10

17 3.1 Skenaario 1: Tehokas jakeluketju Oletukset: Hukan minimointi Kestävät pakkaukset Logistinen ohjaus / ICT /älykäs / seuranta Varaston minimointi Tuottajalta kuluttajalle, asiakasohjaus Inventaarin ohjaus Seuraukset pakkausalalle: Logistiikka mukautuu joustavuus kasvaa Pakkaukset vahvempia Pakkaaminen lisääntyy Skenaarion SWOT-analyysi eri sektoreiden suhteen nosti esille seuraavat asiat: Kuva 8. Skenaarion 1 SWOT-analyysi. Elektroniikka S(trenghts) Logistiikkaketjussa olevan materiaalin määrä vähenee Logistiikkaketju tukee tuotantoa Asiakastyytyväisyys O(pportunities) Alentaa inventaaria Lyhentää varastoaikaa Tuotevariaatioiden lisääminen Lisäpalveluja W(eaknesses) Skenaario ottaa kuluttajan huonosti huomioon Korkeat investointikustannukset Lisää pakkausmateriaalien käyttöä Kustannukset T(hreats) Haavoittuva Monimutkainen Hinnan ohjaava vaikutus Elintarvikkeet S(trengths) Kauppa tilaa tuotetta reaaliajassa tarpeen mukaan kysyntä ohjaa tuotantoa Suomalainen ICT, paperi/pakkaus ja biokemian osaaminen ja niiden yhdistelmät. Halu verkottua kansainvälisesti. O(pportunities) Elintarvikkeen ympäristövaikutukset ovat suuremmat kuin pakkauksen hukan pienentäminen pienentää ympäristövai-kutuksia Kuluttajalle mahdollisuus tilata mieleisiä tuotteita lähikauppaan: (ketju) valikoima ei enää rajoita saatavuutta pienetkin toimijat voivat menestyä, jos kuluttajaimu tarpeeksi voimakas Vahvaan teknologiapohjaamme etenkin kartonki, ICT, biokemia puolella nojautuen, luoda teknisesti edistyksellisiä ratkaisuja. Aktiivinen verkottuminen. Rohkeasti ulos laboratoriosta: proof of conceptien kautta nopeaan markkina-kokeiluun Suomessa ja lähialueilla. Uusien yritysten synnyttäminen saralle, jos nykyisillä ei kykyä W(eaknesses) Pakkaamisen ympäristömielikuva heikkenee pakkausmateriaalin lisääntymisen myötä tehokkuusvaatimus yksipuolistaa pakkaukset Pienet omat markkinat. Mahdollinen heikkous: suomalaistahojen kyky kaupallistaa näitä ratkaisuja? Kansainvälisten ja kansallisten jakelu ja kierrätysketjujen erojen tuntemus? Kyky luoda ratkaisuja ja saattaa niitä kansainväliseen käyttöön? Onko oikeat suhteet tai kyky luoda niitä? T(hreats) Voimakas kysyntävaihtelu tappaa pienet yritykset Kehityksien teknologiakeskeisyys, jos loppukäyttäjiä ei oteta aikaisessa vaiheessa mukaan kehityksiin. Jos oma tarjonta ja business mallit eivät kehity teknologian rinnalla. 11

18 Lääkkeet S(trenghts) Suuret volyymit - logistiikka tehostuu; tehokkuus kasvaa, hävikki pienenee O(pportunities) Älykäs pakkaus seuraa/varmistaa, että lääke otetaan oikeana aikana oikea määrä (henkilökohtaisesti ja kansantaloudellisesti positiivisia vaikutuksia) Lääkeväärinkäytökset pienenevät Vahva pakkaus+ kotiinkuljetus mahdollistaa uusiokäytön/-täytön W(eaknesses) Teknologian antama ohjaus ihmiselle Miten viesti menee perille? T(hreats) Hinta per pakkaus nousee Avoimien standardien puute; loppukäyttäjä sekoaa eri valmistajien eri toimintoihin Jos logistiikka lamaantuu (esim.tietoverkkoisku), miten käy akuuttitarpeessa olevien potilaiden Kosmetiikka S(trenghts) Pakkausten laatu nousee Ympäristön kannalta tehokas Pakkausten hinta laskee (kuljetuskust.) O(pportunities) Pakkausteollisuuden ala kasvaa Pakkaukseen ollaan valmiita satsaamaan kun siitä jotain etuja W(eaknesses) Tuotekehitysprosessi hidastuu Toimituksen seuranta vaatii investointeja T(hreats) Logistiikan mukaan yhteinäistäminen sotii erilaistamista vastaan, kuluttaja ei halua logistisesti järkevää tuotetta 12

19 Offensiivinen toimintavaihtoehto: aggressiivinen, proaktiviinen strategia, pioneeri Skenaario 1 Tehokas jakeluketju Nykyiset pelaajat / läpinäkyvä ketju, avoin tiedonvaihto (kaupan rooli pienenee; kuluttajan kasvaa) Ketju lyhenee: materiaali pakkaaja kuluttaja Palvelukauppa : ICT:n hyödyntäminen Defensiivinen toimintavaihtoehto: rauhallinen, reaktiivinen strategia, seurailija Logistiikkaketjun tehokkuuden parantaminen Isot kauppakeskittymät jyrää; tuotevalikoima suppenee pienet tuottajat eivät pääse markkinoille Kuva 9. Skenaarion 1 toimintavaihtoehdot. Tehokas jakeluketju -skenaariossa isot ketjut menestyvät luomalla standardeja, mikä nostaa alalletulokynnystä. Tehokkuus on avainsana ja pienten poikkeavien kokojen ja muotojen tekijät eivät pärjää. Skenaarion 1. Tehokas jakeluketju lisäsuositukset teknologiaohjelman kehitysaihioiksi ovat: pakkausstandardien rakentaminen toimivan verkoston avulla menetelmä sen seuraamiseksi, miltä ketjun toimet näyttävät kuluttajan kannalta systeemimalli yhden tuotteen sisäänoton/poiston vaikutuksesta koko ketjuun. ketjun riskinhallintamalli: apteekki vai hotelli? 13

20 3.2 Skenaario 2: Aitous ennen kaikkea Oletukset: Varmuuden maksimointi laadun varmistus Verkkokauppa on lisääntynyt Tuoreuden valvonta laatutietoisuus Piraatit aiheuttavat jatkuvaa kehityspainetta Kuluttajan tuotteen muokkausmahdollisuus (Personointi kotona vai tuotantolinjalla) Varkauden esto Seuraukset pakkausalalle: Itseannostelevat järjestelmät (lääkkeet) Monitasoiset tunnistetekijät painotekniikka tietotekniikka biotunniste materiaalitunniste Pakkauksen hinta nousee Uusia toimijoita Uudet logistiset ratkaisut Uusiin pakkausintegroituihin teknologioihin Skenaarion SWOT-analyysi eri sektoreiden suhteen nosti esille seuraavat asiat: Kuva 10. Skenaarion 2 SWOT-analyysi. Elektroniikka S(trenghts) Asiakas saa haluamansa Laatu paranee Merkkien uskottavuus säilyy O(pportunities) Tuoteturvalisuuden parantuminen Väärennösten määrä vähenee Branndin vahvistuminen Katteen paraneminen W(eaknesses) Järjestelmien kalleus Monimutkaisuus Kustannukset T(hreats) Viranomaisvalvonta tiukkenee Käytettävyys heikkenee Pystytäänkö varmistamaan aitous Elintarvikkeet S(trenghts) Pakkausalan profiili nousee pakkauksen merkitys kasvaa: oleellinen osa tuotetta Suomalainen ICT, paperi/pakkaus ja biokemian osaaminen ja niiden yhdistelmät O(pportunities) Uudet liiketoimintamahdollisuudet pakkaukseen pystytään liittämän paljon tietoa Aitous käsitteen laajentaminen Piratismin tarve jatkuvalle kehitykselle Pohja pitkäaikaisemmille kehityssuhteille Uusien yritysten synnyttäminen saralle W(eaknesses) Pienillä yrityksillä heikommat mahdollisuudet panostaa pakkauksiin: taso ei riitä vakuuttamaan kauppaa / kuluttajaa, kun vaatimustaso nousee Kyky arvopohjaiseen hinnoitteluun ja myyntiin? T(hreats) Isoveli valvoo -mentaliteetti lisää turvattomuuden tunnetta Mahdolliset oikeuden käynnit kyky/halu ottaa vastuuta 14

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINNAN HAASTEET

TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINNAN HAASTEET TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINNAN HAASTEET Skenaarioprosessi strategian rakentamisen ja innovaatioprosessin tukena Tutkijan työkalut haasteisiin vastaamiseksi alustus 28.11.2006 Yritysfuturologi, KTT Tarja

Lisätiedot

Terveysalan kasvu ja Suomen talouden haasteet 10.12.2013. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Terveysalan kasvu ja Suomen talouden haasteet 10.12.2013. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Terveysalan kasvu ja Suomen talouden haasteet 10.12.2013 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 11.12.2013 27.11.2012 Tuleva talouskasvu on aiempaa matalampi 27.11.2012 Suomen vienti ei ole kehittynyt yhtä

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ

www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ JA ALUMIINIA TOIVEIDESI MUKAAN Ruukki FLEX Ruostumaton teräs ja alumiini juuri sinun mittojesi mukaan Ajattele ratkaisua, jossa saat yhden kontaktin palveluna juuri

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

TL 5 - NÄKÖKULMIA JA KOKEMUKSIA OHJELMAKAUDEN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ TULEVAISUUDEN JOUSTAVA PAKKAUSLINJA -PROJEKTI. Mika Kainusalmi

TL 5 - NÄKÖKULMIA JA KOKEMUKSIA OHJELMAKAUDEN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ TULEVAISUUDEN JOUSTAVA PAKKAUSLINJA -PROJEKTI. Mika Kainusalmi TL 5 - NÄKÖKULMIA JA KOKEMUKSIA OHJELMAKAUDEN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ TULEVAISUUDEN JOUSTAVA PAKKAUSLINJA -PROJEKTI Mika Kainusalmi Projektin tavoitteet Rakentaa uudentyyppinen kartonkipakkauksien valmistuslinja

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta maatalouden merkitys kasvaa ja työ organisoituu uudelleen - alkutuotantoyrittäjät tämän vuosisadan ammateista 80 % on nykyisin tuntemattomia - koulutus globaaleja pullonkaula-ammatteja

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Iskun sisältö Mitä Tekes tarjoaa Tekesin ohjelmat työkaluna Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Pakkaus on hyvis, ei pahis

Pakkaus on hyvis, ei pahis Pakkaus on hyvis, ei pahis Lehdistölounas SPY:n ympäristökonferenssin yhteydessä 24.11.2015 1 Pakkausten lisäarvo ja ympäristövaikutukset Pakkaukset tuottavat lisäarvoa ja positiivisia ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Exel Compositesin strategia 2014 2018

Exel Compositesin strategia 2014 2018 Exel Compositesin strategia 2014 2018 Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 4. marraskuuta 2014 Komposiittien markkinakysynnän odotetaan kasvavan sekä määrässä että arvossa mitattuna Komposiittimarkkinat Materiaalimarkkinoita

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Megatrendi Niukkenevat resurssit, kasvava kulutus väestön määrä kasvaa keskiluokka kasvaa kehittyvillä markkinoilla

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Globalisaatio ja asiantuntijapalvelut

Globalisaatio ja asiantuntijapalvelut IBM Global Business Services (Pohjanmaan vaatetus vai H&M) ITviikko Seminaari torstaina 10.5.2007 Pekka Leppänen (Pohjanmaan vaatetus vai H&M) Myytinmurtajat 1. Globalisaatio ei vaikuta korkean osaamisen

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Hankintatoimi Kemppi Oy:llä 15.11.2012 MK

Hankintatoimi Kemppi Oy:llä 15.11.2012 MK Hankintatoimi Kemppi Oy:llä 15.11.2012 MK Kemppi Oy Yksityinen sukuyritys Perustettu 1949 Liikevaihto 110 MEUR (2011) Kansainvälisen myynnin osuus 90 % Henkilöstöä 640 15 eri maassa Tehtaan Suomessa ja

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot