Kolmekymmentävuotias suomalainen nainen
|
|
- Erkki Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kliinis-patologinen kokousselostus Paikallisalkuinen tajuttomuuskouristuskohtaus ja aivotuumori Antti Muuronen ja Anders Paetau Kolmekymmentävuotias suomalainen nainen joutui Singaporessa sairaalaan kouristustajuttomuuskohtauksen takia. Syyksi epäiltiin aivotuumoria. Potilas oli saapunut kaupunkiin muutamaa päivää aikaisemmin osallistuakseen myynninedistämistilaisuuteen. Hän oli saanut äkisti kesken työpäivän yleistyneen kouristuskohtauksen, ja silminnäkijät olivat todenneet kohtauksen alussa, että pää ja kieli kääntyivät oikealle. Tajuttomuus oli kestänyt noin viisi minuuttia. Virtsa tai uloste ei ollut mennyt alle. Potilas ei ollut loukannut itseään kohtauksen aikana. Ennen kohtausta hän ei ollut tuntenut rytmihäiriöitä, päänsärkyä tai huimausta. Pari viikkoa aikaisemmin kotimaassa hän oli saanut kaksi yöllistä kohtausta, joihin liittyi pään vääntyminen edestakaisin, ja toisen kohtauksen yhteydessä hän putosi sängystä, puri kieleensä ja oli hetken tajuton. Hän ei ollut hakeutunut hoitoon. Puolitoista vuotta aiemmin hänellä oli ollut yöllinen kohtaus, jolloin pää tuntui heittelehtivän väkisin puolelta toiselle. Suvussa ei ole esiintynyt epilepsiaa. Potilaan isä on kuollut sydänkohtaukseen. Potilas on harrastanut uintia, aerobicia ja joogaa. Sairauskertomuksen mukaan useita vuosia sitten viisaudenhampaan poiston yhteydessä potilaan kaulassa oli ollut paise. Muista aikaisemmista sairauksista tai sairauksien oireista ei ole mainintaa. Aikaisemmista ulkomaanmatkoista ei ole tietoa. Lääkitystä ei ollut käytössä. Selostus perustuu HYKS:n Meilahden sairaalassa pidettyyn kliinis-patologiseen kokoukseen, jossa puhetta johti professori Markku Kaste. Välittömästi sairaalassa suoritetussa tutkimuksessa potilas oli kohtauksen jälkeen hyvässä kunnossa. Sydän löi säännöllisesti, ja verenpaine oli 130/80 mmhg. Silmänpohjissa ei nähty poikkeavaa. Näkökentät olivat normaalit. Aivohermoissa ei todettu poikkeavaa. Puhe oli normaalia. Glasgow n kooma-asteikon pisteitä potilas sai 15. Raajojen tai kävelyn kömpelyyttä ei todettu. Heijasteet olivat vilkkaat ja symmetriset ja raajojen voima oli hyvä. Tasapaino ja kävely olivat normaaleja. Samana päivänä suoritetussa aivojen magneettikuvauksessa (MK) todettiin vasemmassa otsa-päälakilohkossa rengasmaisesti tehostuva 1,3 cm:n läpimittainen tuumori, jonka ympärillä oli kohtalaisen laaja tarkkarajainen pöhöalue. EEG:ssä ei näkynyt hidastumista eikä epileptistä toimintaa. Löydöstä pidettiin ensisijaisesti glioomana eli hermotukikudoskasvaimena; toisena vaihtoehtona oli märkäpesäke tai kasvaimen etäpesäke. Potilas sai suoneen natriumvalproaattia 400 mg x 2 ja deksametasonia 6 mg x 3. Potilas siirrettiin neljä vuorokautta myöhemmin lentoteitse kotimaan yliopistosairaalan neurokirurgian klinikkaan operatiiviseen hoitoon. Siellä sairaushistoriaan ei tullut merkittäviä täydennyksiä. Kliinisen tutkimuksen löydös oli normaali. Kuvia tarkasteltaessa löydöksen katsottiin sopivan ensisijaisesti kasvaimen etäpesäkkeeksi, mutta myös hyvänlaatuista glioomaa pidettiin mahdollisena. Potilaalla ei ollut esiintynyt infektio-oireita eikä yleisoireita. Verenkuva sekä elektrolyytti-, kreatiniini-, verenglukoosija CRP-arvot olivat normaalit, MRSA-viljelyn tulos oli negatiivinen. EKG oli normaali. Duodecim 2004;120:
2 Potilaalle suoritettiin kallonavaus- ja tuumorinpoistoleikkaus kahdeksan vuorokautta tapahtuman jälkeen. Neurokirurgin työdiagnoosina oli etäpesäke, matala-asteinen gliooma tai tulehduspesäke. Leikkauskertomuksessa mainitaan, että aivojen kuorikerroksen alta»löytyykin selvästi poikkeava ympäristöstään helposti irtoava kellertävän vihertävä kiinteä pallomainen tuumori». Luun sisäpinnan todetaan olleen läiskäisen kellertävä. Tuumori lähetettiin kokonaisena patologin tutkittavaksi. Radiologia Juha Halavaara: Minulla oli käytössäni Singaporessa otetut magneettikuvat. Löydöksenä oli yksittäinen noin 1 cm:n läpimittainen pesäkemuutos vasemmassa otsalohkossa. Muutos aiheutti sormimaisesti leviävän signaalinvoimistuman alueen T2-painotteisessa ja FLAIR-leikkeessä (ns. vasogeeninen ödeema) (kuva 1A ja B). Sama löydös näkyi tehostamattomassa T1- leikkeessä signaalinheikentymänä (kuva 1C). Muutos tehostui voimakkaasti ja rengasmaisesti gadoliniumilla. Pesäkkeen keskellä näkyi kuitenkin pyöreä alue, joka ei tehostunut (kuva 1D ja F). Tämänkaltainen MK-löydös sopii märkäpesäkkeeksi, mutta kyseeseen tulee myös etäpesäke tai aivoperäinen neoplasia. Varsinkin T2- leikkeissä todettu rengasmainen signaalinheikentymä sopii hyvin märkäpesäkkeeseen, huonommin neoplasiaan. Diffuusiokuvaus olisi saattanut selvittää asiaa pitemmälle, sillä olen havainnut, että ainakin toksoplasman aiheuttamissa märkäpesäkkeissä kuvantamislöydös noudattelee aivokuoliossa havaittavaa mallia. Kasvainten osalta diffuusiokuvauslöydös on yleensä päinvastainen. Kliininen pohdinta ja erotusdiagnostiikka Antti Muuronen: Tapauksen erotusdiagnostiikka liittyy rengasmaisesti tehostuvaan aivotuumoriin ja neljään aivoperäiseen kouristuskohtaukseen, joista varhaisin ilmaantui puolitoista vuotta ja seuraavat puolitoista viikkoa aiemmin ja ajankohtainen neljäs kohtaus johti tutkimukseen ja hoitoon. Kun paikallisalkuinen epilepsiakohtaus alkaa yleistyä, silmät ja pää kääntyvät poispäin vauriosta. Lähdenkin siitä, että potilaan paikallisalkuinen, yleistyvä epilepsiakohtaus, jonka yhteydessä pää kääntyi oikealle, johtui MK:ssa todetusta vasemman otsalohkon takaosan rengasmaisesti tehostuvasta tuumorista. Tarkastelen aluksi rengasmaisesti tehostuvan aivotuumorin mahdollisia aiheuttajia (taulukko 1) ja niiden kliinisiä ja radiologisia ominaisuuksia ja palaan sitten tämän potilaan tapaukseen. Neoplasma eli kasvain on tavallisin kallonsisäinen rengasmainen tuumori. Kaikista kallonsisäisistä tuumoreista gliooma ja kasvaimen etäpesäke aiheuttavat useimmin rengasmaisen tehostuman. Nämä kaksi tuumoria ovat yhtä yleisiä ja ovat syynä yli puoleen kaikista aivojen kasvaimista (Russel ja Rubinstein 1989). Aivokasvaimen oireet ovat tajuttomuus-kouristuskohtaus, paikallinen halvausoire, mentaalinen muutos ja päänsärky. Oireet alkavat yleensä äkillisesti ja pahenevat nopeasti. Oireiden alusta taudinmääritykseen kuluu yleensä muutama viikko. Kasvaimensisäinen verenvuoto voi myös olla syynä äkillisiin oireisiin. Päänsärky on aivokasvaimen tavallinen ja joskus ainoa oire. Joka kolmannella aivokasvainpotilaalla esiintyy paikallinen tai yleistyvä tajuttomuus-kouristuskohtaus (Posner 1980). Kävelyvaikeus voi olla oireena takakuopan kasvaimesta tai aivopaineen noususta. Aivokasvaimen alkuvaiheessa oireet saattavat olla vaikeasti tulkittavissa. Apatia, huomiokyvyn heikentyminen ja ruokahaluttomuus, jotka liittyvät otsalohkon kasvaimiin, voidaan liittää depressioon. Persoonallisuuden muutos tai hajuelämykset saattavat liittyä ohimolohkon kasvaimeen. Takaraivolohkon kasvain voi olla pitkään huomaamaton kunnes sat- Taulukko 1. Rengasmaisesti tehostuvan aivotuumorin syitä. Aivokasvain Etäpesäke Absessi Granulooma Akuutti demyelinisoiva sairaus Resorptiovaiheessa oleva aivoverenvuoto Aivoinfarkti Sädenekroosi Leikkauksen muutos 608 A. Muuronen ja A. Paetau
3 tuu vahinko, esimerkiksi liikenneonnettomuus, joka johtuu näkökentän puutoksesta. Sekavuuskohtaus on joskus ensioire aivojen lukuisista pienistä etäpesäkkeistä. Vähäinenkin aineenvaihdunnallinen häiriö aiheuttaa helposti aivojen toimintahäiriön, jos potilaalla on samanaikaisesti etäpesäkkeitä aivoissa. Edellä mainitut oireet eivät ole spesifisiä aivojen kasvaimille, mutta yhdessä tiettyjen radiologisten muutosten kanssa ne herättävät epäilyn aivokasvaimesta. Aivometastaasit liittyvät usein nopeasti etenevään primaarisairauteen. Melkein mikä tahansa pahanlaatuinen kasvain voi lähettää etäpesäkkeitä aivoihin, mutta tavallisimmin lähteenä on keuhkoputkisyöpä, rintasyöpä tai ihon melanooma (Delattre ym. 1988). Aivokasvain ja aivometastaasit eroavat toisistaan ominaisuuksiltaan. Monilukuiset muutokset aivoissa liittyvät noin puolella potilaista etäpesäkkeisiin ja joka neljännellä aivojen imukudoskasvaimeen. Aivolymfooma on kuitenkin harvinaisuus. Pahanlaatuiset glioomat ovat monilukuisia vain viidellä prosentilla sairauden alkuvaiheessa. Aivojen märkäpesäke eli absessi on selvästi harvinaisempi kuin aivokasvain, suhde on 1/50 (Lau ym. 1989). Tavallisin ilmaantumisikä on vuotta eli 15 vuotta varhaisempi kuin gli- A B C D E F Kuva 1. Singaporessa otetut aivojen magneettikuvat akuutin vaiheen aikana. Sekä tavanomaisessa T2-painotteisessa (A) että ns. FLAIR-leikkeessä (B) näkyy pieni vasemman otsalohkon paikallismuutos, jonka ympärillä on huomattavaa signaalinvoimistumaa, joka sopii aivoturvotukseen. Vastaavat muutokset ovat helposti nähtävissä myös tehostamattomassa T1-painotteisessa aksiaalisuunnan leikkeessä (C). Kuvassa D on vastaava taso kuin kuvassa C, mutta gadoliniumtehosteisena. Muutos tehostuu voimakkaasti aivan keskustaa lukuun ottamatta. Sama muutos näkyy myös koronaalisuunnan (E) ja sagittaalisuunnan (F) kuvissa. Paikallisalkuinen tajuttomuus-kouristuskohtaus ja aivotuumori 609
4 oomissa ja aivometastaaseissa (Chun ym. 1986). AIDS on suurentunut absessien ilmaantuvuutta. Aivoabsessin tyypilliseen oireistoon kuuluvat päänsärky, halvaus ja kuume. Mentaaliset muutokset ja epileptiset kohtaukset ovat myös tavallisia. Puolessa tapauksista kuumetta ei esiinny tai se on vähäistä. Kuume voi olla korkeampi jos absessiin liittyy aivokalvontulehdus tai yleisinfektio. Lääkitys lisämunuaiskuorien hormonilla saattaa alentaa kuumetta. Kuvauksessa tehostuva aivomuutos on joskus ainoa merkki aivoabsessista, ja kliinikon on epäiltävä sitä herkästi. Aivoabsessit ovat yksittäisiä kolmessa tapauksessa neljästä, ja niiden koko vaihtelee suuresti (Chun ym. 1986). Tavallisimmin absessi sijaitsee otsa- tai ohimolohkossa. Sijainti on yleensä pinnallinen, mutta toksoplasman aiheuttama absessi sijaitsee tyvitumakkeissa. Absessi leviää joko suoraan läheisestä märkivästä kudoksesta aivoihin tai vammaan liittyvän infektion aiheuttamana. Asbessi on silloin yksittäinen. Toinen vaihtoehto on absessin aiheuttajabakteerin leviäminen veren mukana muualta kehosta, esimerkiksi keuhko- tai hammasinfektiosta. Tällöin absessit muodostavat useita pesäkkeitä. Laboratoriotutkimuksista ei juuri ole apua absessin selvittelyssä. Selkäydinnestepunktio on usein vasta-aiheinen. Kun absessia epäillään, on syytä etsiä sen aiheuttajaa tunnollisesti ja selvittää mahdolliset eksoottisetkin syyt. Aivoabsessin radiologinen löydös on tyypillinen rengasmainen tehostuma aivoissa ja pöhöä absessin ympärillä. Toisin kuin kasvaimiin absesseihin liittyy ohut, tehostuva, säännöllinen rengas. Radiologinen löydös riippuu kuitenkin absessin kehittyneisyydestä. Kapselin kehittyminen paikallisen aivotulehduksen ympärille kestää kaksi viikkoa (Enzman ym. 1979). Kapseloitumisvaiheessa MK:ssa nähdään T2- kuvissa rengasmainen harventuma ja tehostuminen varjoaineella. Tämä löydös on hyvin samankaltainen kuin aivoverenvuodossa. Pöhö on usein vähäisempää kuin aivokasvaimissa. Imunäyte absessista paljastaa aiheuttajan. Aivojen jyväiskasvama eli granulooma on harvinainen ja liittyy mykobakteerin, kandidan, aspergilluksen, kryptokokin tai histoplasman aiheuttamaan infektioon. Usein infektion taustalla on immuunipuutos. Sarkoidoosi aiheuttaa äärimmäisen harvoin aivolohkon granulooman. Pelkän kuvantamisen avulla ei granuloomaa voida erottaa kasvaimesta tai absessista, vaan kliininen kokonaiskuva on merkittävämpi peruste. Yksi tai useampi rengasmainen, tehostuva muutos on joskus merkki aivojen myeliinikadosta (Kepes 1993). Aivoverenvuodon ympärillä nähdään usein tehostuva rengas. Tuumorivuoto saatetaan joskus erehdyksessä diagnosoida aivolohkovuodoksi, joka liittyy verisuonianomaliaan, kongofiiliseen eli amyloidiangiopatiaan tai hyytymishäiriöön. Edellä esitetyn ja sairauksien yleisyyden perusteella voidaan arvioida, että rengasmaisesti tehostuva tuumori on todennäköisemmin kasvain kuin absessi, granulooma tai myeliinikato. Näin ajatteli leikannut kirurgikin. Leikkauksessa paljastui kuitenkin odottamatta, että tuumori oli hyvin kapseloitunut ja voitiin helposti poistaa leikkaamalla, suorastaan enukleoida, ikään kuin kuoria aivokudoksesta. Kyseessä ei käsitykseni mukaan tästä syystä voinut olla neoplasma. Mitkä voisivat olla aivokasvaimen vaihtoehdot (taulukko 2)? Taulukko 2. Pahanlaatuisen aivokasvaimen erotusdiagnostiikka. Mukailtu Rechtin ja Louisin (1996) artikkelista. Matala-asteinen astrosytooma Neuroektodermaalinen kasvain Ependymooma Aivolymfooma Etäpesäke Absessi Parasiitin kysta Systiserkoosi Sienet Taulukko 3. Tavallisimpien AIDSiin liittyvien aivosairauksien erotusdiagnostiset vaihtoehdot. Toksoplasmoosi Kryptokokkoosi Aivojen B-solulymfooma Metastasoitunut non-hodgkin-lymfooma Syfilis Etenevä multifokaalinen leukoenkefalopatia (PML) Kandidiaasi Aspergilloosi Koksidioidimykoosi 610 A. Muuronen ja A. Paetau
5 Asiakirjoissa ei ollut mainintaa häiriintyneestä immuunivasteesta. Koska AIDSiin liittyvien infektioiden, patogeenien ja oppurtunististen mikrobien aiheuttamien infektioiden kirjo on laaja ja tavallinen, lähden siitä olettamuksesta, että potilaan immuunivaste oli normaali. En pohdi asiaa enempää; AIDSiin liittyvät tavallisimmat aivosairaudet on lueteltu taulukko 3. Jätän pohdinnasta pois myös sellaiset patogeenit, jotka voivat aiheuttaa aivoabsessin mutta joihin yleensä liittyy infektion yleisoireita, lymfadenopatia, ihon, keuhkojen tai muun elimen sairaus tai krooninen meningiitti. Tähän ryhmään kuuluvat tavallisimmat aivoabsessin aiheuttajat, kuten streptokokit ja stafylokokit. Patogeenisten sienien aiheuttamia sairauksia ovat histoplasmoosi, blastomykoosi, koksidioidomykoosi ja aspergilloosi. Kumimainen kuppapesäke eli gumma on äärimmäisen harvinainen syfiliksen myöhäisvaiheen aivokomplikaatio, jota usein etsitään mutta harvoin tavataan. Aivo-oire oli tuore, vaikka onkin mahdollista, että ensimmäinen nykysairauteen liittyvä oire ilmaantui jo puolitoista vuotta aiemmin. Oletan, että potilas oli kansainvälisen yhtiön myynninedistämistyössä aiemminkin ollut kaukomatkoilla, ehkä asunutkin ulkomailla, ja on saattanut altistua eksoottisille taudinaiheuttajille. Maapallon väestössä joka viidennellä ihmisellä on loismatoja. Useimmat loistaudit ovat vähäoireisia ja pitkäaikaisia. Askariaasia ja koukkumatotautia sairastaa noin miljardi ihmistä maailmassa. Erinomainen lähde trooppisten tautien taudinmääritystä tehdessä on kattava käsikirja (esim. Bia 1993). Lisäksi on hyvä tehdä neljä kysymystä: Missä potilas on matkustellut tai oleskellut? Mitä potilas teki matkalla? Minkä elinten oireita potilaalla on? Mitä ajattelisi paikallinen lääkäri? Kun iho-, silmä-, maksa-, perna- ja suolistooireet ja -löydökset sekä hematologiset, lymfaattiset ja muut yleisoireet ja löydökset puuttuvat on mahdotonta tehdä trooppisen taudin diagnoosia tavanomaisin keinoin. Niissä joudun nojautumaan sairauksien yleisyyteen, todettuun muutokseen aivojen MK:ssa ja kirurgin paljain silmin näkemään löydökseen. Taulukossa 4 on mainittu trooppiset parasiitit, jotka voivat aiheuttaa paikallisen aivomuutoksen. Heisimato (cestoda) voi aiheuttaa systiserkoo- Taulukko 4. Paikallisen aivomuutoksen aiheuttavat trooppiset parasiitit. Mukailtu Ropperin ja Stemmer-Rachamimovin (2001) artikkelista. Aiheuttaja Sairaus Kliininen kuva Radiologinen löydös Heisimadot (Cestoda) Taenia solium systiserkoosi epileptiset kohtaukset, tuumori kysta, skoleksi, kalkkia Teania multiceps coenurosis Spirometra sparganoosi ihonalaiset patit, epilepsia migroiva tulehdus Echinococcus hydatidikystat kohonnut aivopaine nestekysta, kitinooma Sukkulamadot (Nematoda) Trichinella trikinoosi ihomuutokset, myosiitti granulooma Angiostrongylus cantonensis angiostrongyliaasi meningoenkefaliitti migroiva aivomuutos Strongyloides stercoralis strongyloidiaasi enkefaliitti, myeliitti migroiva aivomuutos Taxocara canis larva migrans eosinofiilinen meningoenkefaliitti epäsäännöllinen nodulaarinen tehostuva muutos Imumadot (Trematoda) Schistosoma japonicum skistosomiaasi myelopatia, aivomuutokset, epilepsia yksittäinen granulooma S. mansoni, S. haematobium epilepsia Paragonimus paragonimiaasi epilepsia, meningoenkefaliitti yksittäinen granulooma Muut trooppiset parasiitit Toxoplasma gondii toksoplasmoosi epilepsia yksittäinen tehostuva muutos Entamoeba histolytica amebiaasi hepatosplenopatia, granuloomat, absessi, meningoenkefaliitti enkefalopatia Balamuthia mandrillaris Mycobacterium tuberculosis tuberkulooma epilepsia granulooma Paikallisalkuinen tajuttomuus-kouristuskohtaus ja aivotuumori 611
6 sin, joka on sekundaarisen epilepsian yleisin syy maailmassa. Tropiikissa ja subtropiikissa epileptinen kohtaus ja paikallinen aivolöydös johtuu usein sian heisimadon (Taenia solium) aiheuttamasta systiserkoosista. Neurosystiserkoosi on yleisin ihmisen keskushermoston parasiitti-infektio. Paikoin, kuten Intiassa, tuberkulooma kilpailee ensimmäisestä sijasta. Vaikka systiserkoosi on yleinen maailmassa, sitä tavataan harvoin kehittyneemmissä maissa ja muslimimaailmassa. Se on yleinen Etelä-Amerikassa, Kiinassa, Indonesiassa ja Etelä-Afrikassa. Potilas on yleensä oireeton, kun infektio kehittyy ja aivojen harmaaseen aineeseen syntyy ohutseinäinen nesteen täyttämä rakkula, jossa voi näkyä skoleksi eli heisimadon pää. Noin vuoden kuluttua infektiosta parasiitti kuolee ja syntyy tulehdusreaktio ja rakkula kehittyy granuloomaksi tai absessiksi ja voi aiheuttaa aivokalvon ärsytystä tai paikallisoireita, kuten epileptisen kohtauksen. Epilepsiakohtaus on oireena noin 60 %:lla potilaista. Pään tietokonetomografia ja MK osoittavat tyypilliset löydökset eritoten rakkulan rappeutumisvaiheessa: varjoaineella rengasmaisesti tehostuva rakkula ja sitä ympäröivä pöhö, gadoliniumtehosteisessa MK:ssa vastaava löydös T1-painotteisissa kuvissa (Litt ja Mohuchy 1999, Noujaim ym. 1999). Kaksi muuta Cestoda-lajia aiheuttavat harvoin aivomuutoksia ja Taenia multiceps on harvinainen (Salgado ym. 1997). Sukkulamato (Nematoda) voi aiheuttaa meningoenkefaliitin. Trikinoosi aiheuttaa lihastulehduksen ja eosinofilian. Imumadon (Trematoda) aiheuttama skistosomiaasi on kotoperäinen useissa maanosissa, ja kyseinen parasiitti tappaa maailmassa vuosittain 200 miljoonaa ihmistä. Schistosoma japonicum- ja S. mansoni -infektioon voi liittyä aivogranulooma. Sairaus on kotoperäinen Kaukoidässä ja Afrikassa. Infektion saa uimisesta makeassa vedessä. Oireena on ns. uimarin kutina. Radiologinen löydös on samanlainen kuin granuloomassa: pistemäisiä tehostumia ja epäyhtenäinen tuumorin sisäosa. Potilas on ollut aiemmin terve ja oireeton ja on oletettavasti matkustanut tai asunut työn takia ulkomailla. Hän sai paikallisalkuisia epileptisiä kohtauksia, ja MK osoitti aivoissa rengasmaisesti tehostuvan yksittäisen tuumorin, jonka neurokirurgi poisti helposti. Koska mitään yleissairautta ei ollut, epäilen heikon virulenssin infektiota; todennäköisin on trooppinen loistartunta. Epileptinen kohtaus, yleisoireiden puuttuminen sekä MK-löydös ja kirurgin makroskooppinen löydös sopivat parhaiten maailmanlaajuisesti yleisimpään symptomaattisen epilepsian aiheuttajaan eli neurosystiserkoosiin. Infektion aiheuttaa sian heisimato eli Taenia solium. Kliininen diagnoosi: Matala-asteinen gliooma? Abscessus cerebri? Metastasis cerebri? KPK-diagnoosi: neurosystiserkoosi, Taenia solium -infektio, paikallisalkuinen sekundaarisesti yleistyvä symptomaattinen epilepsia. Neuropatologiset löydökset Anders Paetau: Neurokirurgisesta leikkauksesta saatiin näytteeksi 14 mm:n läpimittainen ja 0,56 g painava kystamainen rakenne. Halkaisupinnassa näkyi ontelo, jonka sisällä oli nuppineulamainen vaalea nuijamainen kohouma. Tästä tehdyssä jääleikkeessä nähtiin tulehdusvyöhyke kystaseinämän uloimpana osana ja luumenissa parasiitin ruoansulatuskanavaksi sopiva kiemurainen kanavarakenne (kuva 2). Löydös sopii systiserkoosikystaksi. Patologisanatoominen diagnoosi: cysta parasitica (neurocysticercosis). Kuva 2. Mikroskooppinen löydös. Kystan seinämävyöhykkeessä (nuolenpäät) näkyy runsaasti mononukleaarista tulehdusta ja luumenissa parasiitin ruoansulatuskanavaksi sopiva kiemurainen kanavarakenne (nuoli). Jääleike, toluidiinisinivärjäys, x A. Muuronen ja A. Paetau
7 Keskustelu Markku Kaste: Kiitos esittelijälle. Nyt voin paljastaa, että potilas oli työnsä takia asunut Etelä-Amerikassa pidemmän ajan, ja onkin todennäköistä, että parasiitti-infektio oli sieltä peräisin. Potilas sai sittemmin diagnoosin selvittyä epilepsialääkitystä ja lääkitystä systiserkoosi-infektioon, ja tietääkseni hän on oireeton ja voi hyvin. Esittelijä pyydettiin tähän tehtävään, koska hänellä oli kokemusta kehitysmaista. Antti Muuronen: Trooppisten sairauksien diagnostiikassa yleensä hyvä neuvo kuunnella paikallista lääkäriä ei tepsinyt. Singaporelainen kollega ajatteli potilaalla olevan»eurooppalainen» sairaus eli neoplasma, koska hän ei ehkä tiennyt potilaan matkoista, ja täällä kotimaassa ehkä taas luotettiin siihen, että singaporelainen kollega olisi tunnistanut meillä harvinaisen parasiitin aiheuttaman komplikaation. Ehkä olisikin, jos olisi osannut epäillä eurooppalaisen potilaan asuneen systiserkoosialueella. Neurosystiserkoosi on suurten mittasuhteiden sairaus. Lähes kaikissa kehittyvissä maissa muslimimaailmaa lukuun ottamatta systiserkoosi on ylivoimaisesti tavallisin myöhäisepilepsian ja aikuisten hydrokefaluksen syy. Aivojen kuvaus ja tehokkaat lääkkeet ovat muuttaneet huomattavasti hoitomahdollisuuksia ja sairauden ennustetta. Pratsikvanteli ja albendatsoli ovat edullisia ja tehokkaita lääkkeitä, eikä niillä ole toksisia vaikutuksia. Systiserkoosin hävittämisessä väestöön kohdistuva valistus on kuitenkin avainasemassa. Vaeltelevat siat on saatava aitauksiin! Systiserkoosi oli endeeminen Saksassa 1800-luvulla mutta hävisi, kun parasiitin elämänkaari opittiin tuntemaan (Sotelo 2003). * * * Kiitämme dosentti Juha Halavaaraa tapauksen radiologisen löydöksen tulkitsemisesta ja kuvien valmistelusta. Kirjallisuutta Bia F, toim. Parasitic diseases of the nervous system. Semin Neurol 1993;13: Chun CH, Johnson JD, Hofstetter M, Raff MJ. Brain abscess: a study of 45 consecutive cases. Medicine (Baltimore) 1986;65: Delattre JY, Krol G, Thaler HT, Posner JB. Distribution of brain metastases. Arch Neurol 1988;45: Enzman DR, Britt RH, Yeger AS. Experimental brain abscess evolution: computed tomographic and neuropathologic correlation. Radiology 1979;133: Kepes JJ. Large focal tumor-like demyelinating lesions of the brain: intermediate entity between multiple sclerosis and acute disseminated encephalomyelitis? A study of 31 patients. Ann Neurol 1993;33: Lau DW, Klein NC, Cunha BA. Brain abscess mimicking brain tumor. Heart Lung 1989;18: Litt AW, Mohuchy T. Case 10: neurocysticercosis. Radiology 1999;211: Noujaim SE, Rossi MD, Rao SK, ym. CT and MR imaging of neurocysticercosis. AJR 1999;173: Posner JB. Clinical manifestations of brain metastasis. Kirjassa: Weiss L, Gilbert HA, Posner JB, toim. Brain metastasis. Boston: G.K. Hall, 1980, s Recht LD, Louis DN. A 30-year-old man with a generalized tonic-clonic seizure and a left temporal-lobe mass. N Engl J Med 1996;335: Ropper AH, Stemmer-Rachamimov A. A 31-year-old man with an apparent seizure and a mass in the right parietal lobe. N Engl J Med 2001;345: Russel DS, Rubinstein LJ. Pathology of tumours of the nervous system. 5. painos. Baltimore: Williams & Wilkins, Salgado P, Rojas R, Sotelo J. Cysticercosis: clinical classification based on imaging studies. Arch Intern Med 1997;157: Sotelo J. Neurocysticercosis. BMJ 2003;326: ANTTI MUURONEN, LKT, erikoislääkäri, apulaisylilääkäri antti.muuronen@hus.fi HYKS, Jorvin sairaala Espoo ANDERS PAETAU, dosentti, erikoislääkäri, osastonylilääkäri HYKS, patologian keskuslaboratorio Haartmaninkatu Helsinki Paikallisalkuinen tajuttomuus-kouristuskohtaus ja aivotuumori 613
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotHeikki Rantala Kuumekouristukset
Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotKeskushermoston kasvainten esiintyvyys on
Näin hoidan Pauli Helén Suomen yliopisto- ja keskussairaaloiden erikoislääkäripoliklinikoissa sekä terveyskeskuksissa seurataan tuhansia aivokasvainpotilaita. Tähän liittyvät ongelmat ovat monitahoisia.
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotYleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä
PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotAIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle. Helena Vainio 2018
AIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle Helena Vainio 2018 AIVOT Ihmisen aivot ovat herkkää kudosta, joka ei juurikaan uusiudu niiden vaurioituessa. Se, mille alueelle ja kuinka nopeasti aivoja vaurioittava
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
Lisätiedot2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3.
SISÄLTÖ JOHDANTO 13 1. RAKENNE JA ELINTOIMINNOT 17 1.1 SOLU 18 1.2 KUDOKSET 19 1.2.1. Peitin- eli epiteelikudos 19 1.2.2. Side- ja tukikudos 19 1.2.2.1. Luut 20 1.2.2.2 Luuliitokset 21 1.2.2.3 Hampaat
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotAneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot
Aulin Ulla- Riitta Autere Jaana Bendel Paula Frösen Juhana Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Radiologia, neuroradiologia Pään ja kaulan alueen tuumorit Liikehäiriösairaudet Aneurysmaattinen aivoverenvuoto
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotMalarian käytännön diagnostiikka
Malariadiagnostiikka ja ameebojen toteaminen - tunnistusseminaari Labquality-päivät 10.2.2012 Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo
Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.
Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Vanhemmille/huoltajille Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkäri pyytää lasta jäämään vastaanotolle vähintään kuuden
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotJokiranta, Yleislääkäripäivät 27.11.2014
Matkailijan parasiittitaudit - mitä yleislääkärin tulee tietää Sakari Jokiranta, LKT, dos, erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto ja Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Yleislääkäripäivät 2014
LisätiedotDientamoeba fragilis - suolistoparasiitti
Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti Taru Meri Helsingin Yliopisto Laaduntarkkailupäivät 2012 10.2.2012, Parasitologian sessio Sisältö Kertausta suolistoparasiitteihin madot alkueläimet Dientamoeba
LisätiedotNyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin. Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö
Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö Mitä Nobelistit löysivät? William Campbell: Sukkulamatoinfektioiden hoito
LisätiedotTähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotEPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta
EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotMistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset
LisätiedotEpileptiset kohtaukset
Eroon Epilepsiasta Epileptiset kohtaukset Tarja Pääkkönen ELL, DiplECVN 22.1.2011 [undefined] 300.0 250.0 200.0 150.0 100.0 50.0 0.0 Yksi yleisemmistä neurologisista ongelmista koirilla (noin 10%) Epileptiset
Lisätiedotylilääkäri Teijo Kuopio
ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotMitä onkologi toivoo patologilta?
Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
Lisätiedot26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31
26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta
LisätiedotTartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista
1 (5) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotTyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA
Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Basalioomien yleisyydestä TYKS-SAPA:n patologialla tehty v. 2013 dgn Basal cell carcinoma 1046 kertaa, potilaita
LisätiedotRabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015
Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin
LisätiedotMiten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?
Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotKKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)
1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotKilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander
Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotKliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta
SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotGTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus
GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown
LisätiedotAktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana. Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS
Aktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS Kohtaus Miksi aktivaatioita? EEG Kohtaus Kohtaus Taustatoiminnan arvioiminen Normaalien ja epileptiformisten
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
Lisätiedot- U. - 1) heisimadot. Diphyllobothrium latum Leveä heisimato, lapamato MADOT. Parasiitit
MADT 1.Heisimadot (Cestoda) 2.Imumadot (Trematoda) 3.Sukkulamadot (Nematoda) Parasiitit Parasiitti eli loinen = käyttää hyväkseen toista eliötä (isäntää) tuottamatta tälle hyötyä kr. "#"$%&'$ = para sitos
LisätiedotPEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotMuutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin
Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotKKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)
1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka
Lisätiedotääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)
KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,
LisätiedotTrooppisten tautien diagnostiikkaa
Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 18.9.2012 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa
ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
Lisätiedot