Kolmekymmentävuotias suomalainen nainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kolmekymmentävuotias suomalainen nainen"

Transkriptio

1 Kliinis-patologinen kokousselostus Paikallisalkuinen tajuttomuuskouristuskohtaus ja aivotuumori Antti Muuronen ja Anders Paetau Kolmekymmentävuotias suomalainen nainen joutui Singaporessa sairaalaan kouristustajuttomuuskohtauksen takia. Syyksi epäiltiin aivotuumoria. Potilas oli saapunut kaupunkiin muutamaa päivää aikaisemmin osallistuakseen myynninedistämistilaisuuteen. Hän oli saanut äkisti kesken työpäivän yleistyneen kouristuskohtauksen, ja silminnäkijät olivat todenneet kohtauksen alussa, että pää ja kieli kääntyivät oikealle. Tajuttomuus oli kestänyt noin viisi minuuttia. Virtsa tai uloste ei ollut mennyt alle. Potilas ei ollut loukannut itseään kohtauksen aikana. Ennen kohtausta hän ei ollut tuntenut rytmihäiriöitä, päänsärkyä tai huimausta. Pari viikkoa aikaisemmin kotimaassa hän oli saanut kaksi yöllistä kohtausta, joihin liittyi pään vääntyminen edestakaisin, ja toisen kohtauksen yhteydessä hän putosi sängystä, puri kieleensä ja oli hetken tajuton. Hän ei ollut hakeutunut hoitoon. Puolitoista vuotta aiemmin hänellä oli ollut yöllinen kohtaus, jolloin pää tuntui heittelehtivän väkisin puolelta toiselle. Suvussa ei ole esiintynyt epilepsiaa. Potilaan isä on kuollut sydänkohtaukseen. Potilas on harrastanut uintia, aerobicia ja joogaa. Sairauskertomuksen mukaan useita vuosia sitten viisaudenhampaan poiston yhteydessä potilaan kaulassa oli ollut paise. Muista aikaisemmista sairauksista tai sairauksien oireista ei ole mainintaa. Aikaisemmista ulkomaanmatkoista ei ole tietoa. Lääkitystä ei ollut käytössä. Selostus perustuu HYKS:n Meilahden sairaalassa pidettyyn kliinis-patologiseen kokoukseen, jossa puhetta johti professori Markku Kaste. Välittömästi sairaalassa suoritetussa tutkimuksessa potilas oli kohtauksen jälkeen hyvässä kunnossa. Sydän löi säännöllisesti, ja verenpaine oli 130/80 mmhg. Silmänpohjissa ei nähty poikkeavaa. Näkökentät olivat normaalit. Aivohermoissa ei todettu poikkeavaa. Puhe oli normaalia. Glasgow n kooma-asteikon pisteitä potilas sai 15. Raajojen tai kävelyn kömpelyyttä ei todettu. Heijasteet olivat vilkkaat ja symmetriset ja raajojen voima oli hyvä. Tasapaino ja kävely olivat normaaleja. Samana päivänä suoritetussa aivojen magneettikuvauksessa (MK) todettiin vasemmassa otsa-päälakilohkossa rengasmaisesti tehostuva 1,3 cm:n läpimittainen tuumori, jonka ympärillä oli kohtalaisen laaja tarkkarajainen pöhöalue. EEG:ssä ei näkynyt hidastumista eikä epileptistä toimintaa. Löydöstä pidettiin ensisijaisesti glioomana eli hermotukikudoskasvaimena; toisena vaihtoehtona oli märkäpesäke tai kasvaimen etäpesäke. Potilas sai suoneen natriumvalproaattia 400 mg x 2 ja deksametasonia 6 mg x 3. Potilas siirrettiin neljä vuorokautta myöhemmin lentoteitse kotimaan yliopistosairaalan neurokirurgian klinikkaan operatiiviseen hoitoon. Siellä sairaushistoriaan ei tullut merkittäviä täydennyksiä. Kliinisen tutkimuksen löydös oli normaali. Kuvia tarkasteltaessa löydöksen katsottiin sopivan ensisijaisesti kasvaimen etäpesäkkeeksi, mutta myös hyvänlaatuista glioomaa pidettiin mahdollisena. Potilaalla ei ollut esiintynyt infektio-oireita eikä yleisoireita. Verenkuva sekä elektrolyytti-, kreatiniini-, verenglukoosija CRP-arvot olivat normaalit, MRSA-viljelyn tulos oli negatiivinen. EKG oli normaali. Duodecim 2004;120:

2 Potilaalle suoritettiin kallonavaus- ja tuumorinpoistoleikkaus kahdeksan vuorokautta tapahtuman jälkeen. Neurokirurgin työdiagnoosina oli etäpesäke, matala-asteinen gliooma tai tulehduspesäke. Leikkauskertomuksessa mainitaan, että aivojen kuorikerroksen alta»löytyykin selvästi poikkeava ympäristöstään helposti irtoava kellertävän vihertävä kiinteä pallomainen tuumori». Luun sisäpinnan todetaan olleen läiskäisen kellertävä. Tuumori lähetettiin kokonaisena patologin tutkittavaksi. Radiologia Juha Halavaara: Minulla oli käytössäni Singaporessa otetut magneettikuvat. Löydöksenä oli yksittäinen noin 1 cm:n läpimittainen pesäkemuutos vasemmassa otsalohkossa. Muutos aiheutti sormimaisesti leviävän signaalinvoimistuman alueen T2-painotteisessa ja FLAIR-leikkeessä (ns. vasogeeninen ödeema) (kuva 1A ja B). Sama löydös näkyi tehostamattomassa T1- leikkeessä signaalinheikentymänä (kuva 1C). Muutos tehostui voimakkaasti ja rengasmaisesti gadoliniumilla. Pesäkkeen keskellä näkyi kuitenkin pyöreä alue, joka ei tehostunut (kuva 1D ja F). Tämänkaltainen MK-löydös sopii märkäpesäkkeeksi, mutta kyseeseen tulee myös etäpesäke tai aivoperäinen neoplasia. Varsinkin T2- leikkeissä todettu rengasmainen signaalinheikentymä sopii hyvin märkäpesäkkeeseen, huonommin neoplasiaan. Diffuusiokuvaus olisi saattanut selvittää asiaa pitemmälle, sillä olen havainnut, että ainakin toksoplasman aiheuttamissa märkäpesäkkeissä kuvantamislöydös noudattelee aivokuoliossa havaittavaa mallia. Kasvainten osalta diffuusiokuvauslöydös on yleensä päinvastainen. Kliininen pohdinta ja erotusdiagnostiikka Antti Muuronen: Tapauksen erotusdiagnostiikka liittyy rengasmaisesti tehostuvaan aivotuumoriin ja neljään aivoperäiseen kouristuskohtaukseen, joista varhaisin ilmaantui puolitoista vuotta ja seuraavat puolitoista viikkoa aiemmin ja ajankohtainen neljäs kohtaus johti tutkimukseen ja hoitoon. Kun paikallisalkuinen epilepsiakohtaus alkaa yleistyä, silmät ja pää kääntyvät poispäin vauriosta. Lähdenkin siitä, että potilaan paikallisalkuinen, yleistyvä epilepsiakohtaus, jonka yhteydessä pää kääntyi oikealle, johtui MK:ssa todetusta vasemman otsalohkon takaosan rengasmaisesti tehostuvasta tuumorista. Tarkastelen aluksi rengasmaisesti tehostuvan aivotuumorin mahdollisia aiheuttajia (taulukko 1) ja niiden kliinisiä ja radiologisia ominaisuuksia ja palaan sitten tämän potilaan tapaukseen. Neoplasma eli kasvain on tavallisin kallonsisäinen rengasmainen tuumori. Kaikista kallonsisäisistä tuumoreista gliooma ja kasvaimen etäpesäke aiheuttavat useimmin rengasmaisen tehostuman. Nämä kaksi tuumoria ovat yhtä yleisiä ja ovat syynä yli puoleen kaikista aivojen kasvaimista (Russel ja Rubinstein 1989). Aivokasvaimen oireet ovat tajuttomuus-kouristuskohtaus, paikallinen halvausoire, mentaalinen muutos ja päänsärky. Oireet alkavat yleensä äkillisesti ja pahenevat nopeasti. Oireiden alusta taudinmääritykseen kuluu yleensä muutama viikko. Kasvaimensisäinen verenvuoto voi myös olla syynä äkillisiin oireisiin. Päänsärky on aivokasvaimen tavallinen ja joskus ainoa oire. Joka kolmannella aivokasvainpotilaalla esiintyy paikallinen tai yleistyvä tajuttomuus-kouristuskohtaus (Posner 1980). Kävelyvaikeus voi olla oireena takakuopan kasvaimesta tai aivopaineen noususta. Aivokasvaimen alkuvaiheessa oireet saattavat olla vaikeasti tulkittavissa. Apatia, huomiokyvyn heikentyminen ja ruokahaluttomuus, jotka liittyvät otsalohkon kasvaimiin, voidaan liittää depressioon. Persoonallisuuden muutos tai hajuelämykset saattavat liittyä ohimolohkon kasvaimeen. Takaraivolohkon kasvain voi olla pitkään huomaamaton kunnes sat- Taulukko 1. Rengasmaisesti tehostuvan aivotuumorin syitä. Aivokasvain Etäpesäke Absessi Granulooma Akuutti demyelinisoiva sairaus Resorptiovaiheessa oleva aivoverenvuoto Aivoinfarkti Sädenekroosi Leikkauksen muutos 608 A. Muuronen ja A. Paetau

3 tuu vahinko, esimerkiksi liikenneonnettomuus, joka johtuu näkökentän puutoksesta. Sekavuuskohtaus on joskus ensioire aivojen lukuisista pienistä etäpesäkkeistä. Vähäinenkin aineenvaihdunnallinen häiriö aiheuttaa helposti aivojen toimintahäiriön, jos potilaalla on samanaikaisesti etäpesäkkeitä aivoissa. Edellä mainitut oireet eivät ole spesifisiä aivojen kasvaimille, mutta yhdessä tiettyjen radiologisten muutosten kanssa ne herättävät epäilyn aivokasvaimesta. Aivometastaasit liittyvät usein nopeasti etenevään primaarisairauteen. Melkein mikä tahansa pahanlaatuinen kasvain voi lähettää etäpesäkkeitä aivoihin, mutta tavallisimmin lähteenä on keuhkoputkisyöpä, rintasyöpä tai ihon melanooma (Delattre ym. 1988). Aivokasvain ja aivometastaasit eroavat toisistaan ominaisuuksiltaan. Monilukuiset muutokset aivoissa liittyvät noin puolella potilaista etäpesäkkeisiin ja joka neljännellä aivojen imukudoskasvaimeen. Aivolymfooma on kuitenkin harvinaisuus. Pahanlaatuiset glioomat ovat monilukuisia vain viidellä prosentilla sairauden alkuvaiheessa. Aivojen märkäpesäke eli absessi on selvästi harvinaisempi kuin aivokasvain, suhde on 1/50 (Lau ym. 1989). Tavallisin ilmaantumisikä on vuotta eli 15 vuotta varhaisempi kuin gli- A B C D E F Kuva 1. Singaporessa otetut aivojen magneettikuvat akuutin vaiheen aikana. Sekä tavanomaisessa T2-painotteisessa (A) että ns. FLAIR-leikkeessä (B) näkyy pieni vasemman otsalohkon paikallismuutos, jonka ympärillä on huomattavaa signaalinvoimistumaa, joka sopii aivoturvotukseen. Vastaavat muutokset ovat helposti nähtävissä myös tehostamattomassa T1-painotteisessa aksiaalisuunnan leikkeessä (C). Kuvassa D on vastaava taso kuin kuvassa C, mutta gadoliniumtehosteisena. Muutos tehostuu voimakkaasti aivan keskustaa lukuun ottamatta. Sama muutos näkyy myös koronaalisuunnan (E) ja sagittaalisuunnan (F) kuvissa. Paikallisalkuinen tajuttomuus-kouristuskohtaus ja aivotuumori 609

4 oomissa ja aivometastaaseissa (Chun ym. 1986). AIDS on suurentunut absessien ilmaantuvuutta. Aivoabsessin tyypilliseen oireistoon kuuluvat päänsärky, halvaus ja kuume. Mentaaliset muutokset ja epileptiset kohtaukset ovat myös tavallisia. Puolessa tapauksista kuumetta ei esiinny tai se on vähäistä. Kuume voi olla korkeampi jos absessiin liittyy aivokalvontulehdus tai yleisinfektio. Lääkitys lisämunuaiskuorien hormonilla saattaa alentaa kuumetta. Kuvauksessa tehostuva aivomuutos on joskus ainoa merkki aivoabsessista, ja kliinikon on epäiltävä sitä herkästi. Aivoabsessit ovat yksittäisiä kolmessa tapauksessa neljästä, ja niiden koko vaihtelee suuresti (Chun ym. 1986). Tavallisimmin absessi sijaitsee otsa- tai ohimolohkossa. Sijainti on yleensä pinnallinen, mutta toksoplasman aiheuttama absessi sijaitsee tyvitumakkeissa. Absessi leviää joko suoraan läheisestä märkivästä kudoksesta aivoihin tai vammaan liittyvän infektion aiheuttamana. Asbessi on silloin yksittäinen. Toinen vaihtoehto on absessin aiheuttajabakteerin leviäminen veren mukana muualta kehosta, esimerkiksi keuhko- tai hammasinfektiosta. Tällöin absessit muodostavat useita pesäkkeitä. Laboratoriotutkimuksista ei juuri ole apua absessin selvittelyssä. Selkäydinnestepunktio on usein vasta-aiheinen. Kun absessia epäillään, on syytä etsiä sen aiheuttajaa tunnollisesti ja selvittää mahdolliset eksoottisetkin syyt. Aivoabsessin radiologinen löydös on tyypillinen rengasmainen tehostuma aivoissa ja pöhöä absessin ympärillä. Toisin kuin kasvaimiin absesseihin liittyy ohut, tehostuva, säännöllinen rengas. Radiologinen löydös riippuu kuitenkin absessin kehittyneisyydestä. Kapselin kehittyminen paikallisen aivotulehduksen ympärille kestää kaksi viikkoa (Enzman ym. 1979). Kapseloitumisvaiheessa MK:ssa nähdään T2- kuvissa rengasmainen harventuma ja tehostuminen varjoaineella. Tämä löydös on hyvin samankaltainen kuin aivoverenvuodossa. Pöhö on usein vähäisempää kuin aivokasvaimissa. Imunäyte absessista paljastaa aiheuttajan. Aivojen jyväiskasvama eli granulooma on harvinainen ja liittyy mykobakteerin, kandidan, aspergilluksen, kryptokokin tai histoplasman aiheuttamaan infektioon. Usein infektion taustalla on immuunipuutos. Sarkoidoosi aiheuttaa äärimmäisen harvoin aivolohkon granulooman. Pelkän kuvantamisen avulla ei granuloomaa voida erottaa kasvaimesta tai absessista, vaan kliininen kokonaiskuva on merkittävämpi peruste. Yksi tai useampi rengasmainen, tehostuva muutos on joskus merkki aivojen myeliinikadosta (Kepes 1993). Aivoverenvuodon ympärillä nähdään usein tehostuva rengas. Tuumorivuoto saatetaan joskus erehdyksessä diagnosoida aivolohkovuodoksi, joka liittyy verisuonianomaliaan, kongofiiliseen eli amyloidiangiopatiaan tai hyytymishäiriöön. Edellä esitetyn ja sairauksien yleisyyden perusteella voidaan arvioida, että rengasmaisesti tehostuva tuumori on todennäköisemmin kasvain kuin absessi, granulooma tai myeliinikato. Näin ajatteli leikannut kirurgikin. Leikkauksessa paljastui kuitenkin odottamatta, että tuumori oli hyvin kapseloitunut ja voitiin helposti poistaa leikkaamalla, suorastaan enukleoida, ikään kuin kuoria aivokudoksesta. Kyseessä ei käsitykseni mukaan tästä syystä voinut olla neoplasma. Mitkä voisivat olla aivokasvaimen vaihtoehdot (taulukko 2)? Taulukko 2. Pahanlaatuisen aivokasvaimen erotusdiagnostiikka. Mukailtu Rechtin ja Louisin (1996) artikkelista. Matala-asteinen astrosytooma Neuroektodermaalinen kasvain Ependymooma Aivolymfooma Etäpesäke Absessi Parasiitin kysta Systiserkoosi Sienet Taulukko 3. Tavallisimpien AIDSiin liittyvien aivosairauksien erotusdiagnostiset vaihtoehdot. Toksoplasmoosi Kryptokokkoosi Aivojen B-solulymfooma Metastasoitunut non-hodgkin-lymfooma Syfilis Etenevä multifokaalinen leukoenkefalopatia (PML) Kandidiaasi Aspergilloosi Koksidioidimykoosi 610 A. Muuronen ja A. Paetau

5 Asiakirjoissa ei ollut mainintaa häiriintyneestä immuunivasteesta. Koska AIDSiin liittyvien infektioiden, patogeenien ja oppurtunististen mikrobien aiheuttamien infektioiden kirjo on laaja ja tavallinen, lähden siitä olettamuksesta, että potilaan immuunivaste oli normaali. En pohdi asiaa enempää; AIDSiin liittyvät tavallisimmat aivosairaudet on lueteltu taulukko 3. Jätän pohdinnasta pois myös sellaiset patogeenit, jotka voivat aiheuttaa aivoabsessin mutta joihin yleensä liittyy infektion yleisoireita, lymfadenopatia, ihon, keuhkojen tai muun elimen sairaus tai krooninen meningiitti. Tähän ryhmään kuuluvat tavallisimmat aivoabsessin aiheuttajat, kuten streptokokit ja stafylokokit. Patogeenisten sienien aiheuttamia sairauksia ovat histoplasmoosi, blastomykoosi, koksidioidomykoosi ja aspergilloosi. Kumimainen kuppapesäke eli gumma on äärimmäisen harvinainen syfiliksen myöhäisvaiheen aivokomplikaatio, jota usein etsitään mutta harvoin tavataan. Aivo-oire oli tuore, vaikka onkin mahdollista, että ensimmäinen nykysairauteen liittyvä oire ilmaantui jo puolitoista vuotta aiemmin. Oletan, että potilas oli kansainvälisen yhtiön myynninedistämistyössä aiemminkin ollut kaukomatkoilla, ehkä asunutkin ulkomailla, ja on saattanut altistua eksoottisille taudinaiheuttajille. Maapallon väestössä joka viidennellä ihmisellä on loismatoja. Useimmat loistaudit ovat vähäoireisia ja pitkäaikaisia. Askariaasia ja koukkumatotautia sairastaa noin miljardi ihmistä maailmassa. Erinomainen lähde trooppisten tautien taudinmääritystä tehdessä on kattava käsikirja (esim. Bia 1993). Lisäksi on hyvä tehdä neljä kysymystä: Missä potilas on matkustellut tai oleskellut? Mitä potilas teki matkalla? Minkä elinten oireita potilaalla on? Mitä ajattelisi paikallinen lääkäri? Kun iho-, silmä-, maksa-, perna- ja suolistooireet ja -löydökset sekä hematologiset, lymfaattiset ja muut yleisoireet ja löydökset puuttuvat on mahdotonta tehdä trooppisen taudin diagnoosia tavanomaisin keinoin. Niissä joudun nojautumaan sairauksien yleisyyteen, todettuun muutokseen aivojen MK:ssa ja kirurgin paljain silmin näkemään löydökseen. Taulukossa 4 on mainittu trooppiset parasiitit, jotka voivat aiheuttaa paikallisen aivomuutoksen. Heisimato (cestoda) voi aiheuttaa systiserkoo- Taulukko 4. Paikallisen aivomuutoksen aiheuttavat trooppiset parasiitit. Mukailtu Ropperin ja Stemmer-Rachamimovin (2001) artikkelista. Aiheuttaja Sairaus Kliininen kuva Radiologinen löydös Heisimadot (Cestoda) Taenia solium systiserkoosi epileptiset kohtaukset, tuumori kysta, skoleksi, kalkkia Teania multiceps coenurosis Spirometra sparganoosi ihonalaiset patit, epilepsia migroiva tulehdus Echinococcus hydatidikystat kohonnut aivopaine nestekysta, kitinooma Sukkulamadot (Nematoda) Trichinella trikinoosi ihomuutokset, myosiitti granulooma Angiostrongylus cantonensis angiostrongyliaasi meningoenkefaliitti migroiva aivomuutos Strongyloides stercoralis strongyloidiaasi enkefaliitti, myeliitti migroiva aivomuutos Taxocara canis larva migrans eosinofiilinen meningoenkefaliitti epäsäännöllinen nodulaarinen tehostuva muutos Imumadot (Trematoda) Schistosoma japonicum skistosomiaasi myelopatia, aivomuutokset, epilepsia yksittäinen granulooma S. mansoni, S. haematobium epilepsia Paragonimus paragonimiaasi epilepsia, meningoenkefaliitti yksittäinen granulooma Muut trooppiset parasiitit Toxoplasma gondii toksoplasmoosi epilepsia yksittäinen tehostuva muutos Entamoeba histolytica amebiaasi hepatosplenopatia, granuloomat, absessi, meningoenkefaliitti enkefalopatia Balamuthia mandrillaris Mycobacterium tuberculosis tuberkulooma epilepsia granulooma Paikallisalkuinen tajuttomuus-kouristuskohtaus ja aivotuumori 611

6 sin, joka on sekundaarisen epilepsian yleisin syy maailmassa. Tropiikissa ja subtropiikissa epileptinen kohtaus ja paikallinen aivolöydös johtuu usein sian heisimadon (Taenia solium) aiheuttamasta systiserkoosista. Neurosystiserkoosi on yleisin ihmisen keskushermoston parasiitti-infektio. Paikoin, kuten Intiassa, tuberkulooma kilpailee ensimmäisestä sijasta. Vaikka systiserkoosi on yleinen maailmassa, sitä tavataan harvoin kehittyneemmissä maissa ja muslimimaailmassa. Se on yleinen Etelä-Amerikassa, Kiinassa, Indonesiassa ja Etelä-Afrikassa. Potilas on yleensä oireeton, kun infektio kehittyy ja aivojen harmaaseen aineeseen syntyy ohutseinäinen nesteen täyttämä rakkula, jossa voi näkyä skoleksi eli heisimadon pää. Noin vuoden kuluttua infektiosta parasiitti kuolee ja syntyy tulehdusreaktio ja rakkula kehittyy granuloomaksi tai absessiksi ja voi aiheuttaa aivokalvon ärsytystä tai paikallisoireita, kuten epileptisen kohtauksen. Epilepsiakohtaus on oireena noin 60 %:lla potilaista. Pään tietokonetomografia ja MK osoittavat tyypilliset löydökset eritoten rakkulan rappeutumisvaiheessa: varjoaineella rengasmaisesti tehostuva rakkula ja sitä ympäröivä pöhö, gadoliniumtehosteisessa MK:ssa vastaava löydös T1-painotteisissa kuvissa (Litt ja Mohuchy 1999, Noujaim ym. 1999). Kaksi muuta Cestoda-lajia aiheuttavat harvoin aivomuutoksia ja Taenia multiceps on harvinainen (Salgado ym. 1997). Sukkulamato (Nematoda) voi aiheuttaa meningoenkefaliitin. Trikinoosi aiheuttaa lihastulehduksen ja eosinofilian. Imumadon (Trematoda) aiheuttama skistosomiaasi on kotoperäinen useissa maanosissa, ja kyseinen parasiitti tappaa maailmassa vuosittain 200 miljoonaa ihmistä. Schistosoma japonicum- ja S. mansoni -infektioon voi liittyä aivogranulooma. Sairaus on kotoperäinen Kaukoidässä ja Afrikassa. Infektion saa uimisesta makeassa vedessä. Oireena on ns. uimarin kutina. Radiologinen löydös on samanlainen kuin granuloomassa: pistemäisiä tehostumia ja epäyhtenäinen tuumorin sisäosa. Potilas on ollut aiemmin terve ja oireeton ja on oletettavasti matkustanut tai asunut työn takia ulkomailla. Hän sai paikallisalkuisia epileptisiä kohtauksia, ja MK osoitti aivoissa rengasmaisesti tehostuvan yksittäisen tuumorin, jonka neurokirurgi poisti helposti. Koska mitään yleissairautta ei ollut, epäilen heikon virulenssin infektiota; todennäköisin on trooppinen loistartunta. Epileptinen kohtaus, yleisoireiden puuttuminen sekä MK-löydös ja kirurgin makroskooppinen löydös sopivat parhaiten maailmanlaajuisesti yleisimpään symptomaattisen epilepsian aiheuttajaan eli neurosystiserkoosiin. Infektion aiheuttaa sian heisimato eli Taenia solium. Kliininen diagnoosi: Matala-asteinen gliooma? Abscessus cerebri? Metastasis cerebri? KPK-diagnoosi: neurosystiserkoosi, Taenia solium -infektio, paikallisalkuinen sekundaarisesti yleistyvä symptomaattinen epilepsia. Neuropatologiset löydökset Anders Paetau: Neurokirurgisesta leikkauksesta saatiin näytteeksi 14 mm:n läpimittainen ja 0,56 g painava kystamainen rakenne. Halkaisupinnassa näkyi ontelo, jonka sisällä oli nuppineulamainen vaalea nuijamainen kohouma. Tästä tehdyssä jääleikkeessä nähtiin tulehdusvyöhyke kystaseinämän uloimpana osana ja luumenissa parasiitin ruoansulatuskanavaksi sopiva kiemurainen kanavarakenne (kuva 2). Löydös sopii systiserkoosikystaksi. Patologisanatoominen diagnoosi: cysta parasitica (neurocysticercosis). Kuva 2. Mikroskooppinen löydös. Kystan seinämävyöhykkeessä (nuolenpäät) näkyy runsaasti mononukleaarista tulehdusta ja luumenissa parasiitin ruoansulatuskanavaksi sopiva kiemurainen kanavarakenne (nuoli). Jääleike, toluidiinisinivärjäys, x A. Muuronen ja A. Paetau

7 Keskustelu Markku Kaste: Kiitos esittelijälle. Nyt voin paljastaa, että potilas oli työnsä takia asunut Etelä-Amerikassa pidemmän ajan, ja onkin todennäköistä, että parasiitti-infektio oli sieltä peräisin. Potilas sai sittemmin diagnoosin selvittyä epilepsialääkitystä ja lääkitystä systiserkoosi-infektioon, ja tietääkseni hän on oireeton ja voi hyvin. Esittelijä pyydettiin tähän tehtävään, koska hänellä oli kokemusta kehitysmaista. Antti Muuronen: Trooppisten sairauksien diagnostiikassa yleensä hyvä neuvo kuunnella paikallista lääkäriä ei tepsinyt. Singaporelainen kollega ajatteli potilaalla olevan»eurooppalainen» sairaus eli neoplasma, koska hän ei ehkä tiennyt potilaan matkoista, ja täällä kotimaassa ehkä taas luotettiin siihen, että singaporelainen kollega olisi tunnistanut meillä harvinaisen parasiitin aiheuttaman komplikaation. Ehkä olisikin, jos olisi osannut epäillä eurooppalaisen potilaan asuneen systiserkoosialueella. Neurosystiserkoosi on suurten mittasuhteiden sairaus. Lähes kaikissa kehittyvissä maissa muslimimaailmaa lukuun ottamatta systiserkoosi on ylivoimaisesti tavallisin myöhäisepilepsian ja aikuisten hydrokefaluksen syy. Aivojen kuvaus ja tehokkaat lääkkeet ovat muuttaneet huomattavasti hoitomahdollisuuksia ja sairauden ennustetta. Pratsikvanteli ja albendatsoli ovat edullisia ja tehokkaita lääkkeitä, eikä niillä ole toksisia vaikutuksia. Systiserkoosin hävittämisessä väestöön kohdistuva valistus on kuitenkin avainasemassa. Vaeltelevat siat on saatava aitauksiin! Systiserkoosi oli endeeminen Saksassa 1800-luvulla mutta hävisi, kun parasiitin elämänkaari opittiin tuntemaan (Sotelo 2003). * * * Kiitämme dosentti Juha Halavaaraa tapauksen radiologisen löydöksen tulkitsemisesta ja kuvien valmistelusta. Kirjallisuutta Bia F, toim. Parasitic diseases of the nervous system. Semin Neurol 1993;13: Chun CH, Johnson JD, Hofstetter M, Raff MJ. Brain abscess: a study of 45 consecutive cases. Medicine (Baltimore) 1986;65: Delattre JY, Krol G, Thaler HT, Posner JB. Distribution of brain metastases. Arch Neurol 1988;45: Enzman DR, Britt RH, Yeger AS. Experimental brain abscess evolution: computed tomographic and neuropathologic correlation. Radiology 1979;133: Kepes JJ. Large focal tumor-like demyelinating lesions of the brain: intermediate entity between multiple sclerosis and acute disseminated encephalomyelitis? A study of 31 patients. Ann Neurol 1993;33: Lau DW, Klein NC, Cunha BA. Brain abscess mimicking brain tumor. Heart Lung 1989;18: Litt AW, Mohuchy T. Case 10: neurocysticercosis. Radiology 1999;211: Noujaim SE, Rossi MD, Rao SK, ym. CT and MR imaging of neurocysticercosis. AJR 1999;173: Posner JB. Clinical manifestations of brain metastasis. Kirjassa: Weiss L, Gilbert HA, Posner JB, toim. Brain metastasis. Boston: G.K. Hall, 1980, s Recht LD, Louis DN. A 30-year-old man with a generalized tonic-clonic seizure and a left temporal-lobe mass. N Engl J Med 1996;335: Ropper AH, Stemmer-Rachamimov A. A 31-year-old man with an apparent seizure and a mass in the right parietal lobe. N Engl J Med 2001;345: Russel DS, Rubinstein LJ. Pathology of tumours of the nervous system. 5. painos. Baltimore: Williams & Wilkins, Salgado P, Rojas R, Sotelo J. Cysticercosis: clinical classification based on imaging studies. Arch Intern Med 1997;157: Sotelo J. Neurocysticercosis. BMJ 2003;326: ANTTI MUURONEN, LKT, erikoislääkäri, apulaisylilääkäri HYKS, Jorvin sairaala Espoo ANDERS PAETAU, dosentti, erikoislääkäri, osastonylilääkäri HYKS, patologian keskuslaboratorio Haartmaninkatu Helsinki Paikallisalkuinen tajuttomuus-kouristuskohtaus ja aivotuumori 613

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti

TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti Hyvä lähete! TT-tutkimus Varjoaineen käyttötarve Varjoaineen vaiheistus

Lisätiedot

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on Näin hoidan Pauli Helén Suomen yliopisto- ja keskussairaaloiden erikoislääkäripoliklinikoissa sekä terveyskeskuksissa seurataan tuhansia aivokasvainpotilaita. Tähän liittyvät ongelmat ovat monitahoisia.

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3.

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3. SISÄLTÖ JOHDANTO 13 1. RAKENNE JA ELINTOIMINNOT 17 1.1 SOLU 18 1.2 KUDOKSET 19 1.2.1. Peitin- eli epiteelikudos 19 1.2.2. Side- ja tukikudos 19 1.2.2.1. Luut 20 1.2.2.2 Luuliitokset 21 1.2.2.3 Hampaat

Lisätiedot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot Aulin Ulla- Riitta Autere Jaana Bendel Paula Frösen Juhana Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Radiologia, neuroradiologia Pään ja kaulan alueen tuumorit Liikehäiriösairaudet Aneurysmaattinen aivoverenvuoto

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

ylilääkäri Teijo Kuopio

ylilääkäri Teijo Kuopio ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Lääketieteelliset oireet. nuha. tapaturma. viiltohaava. riittävä. äkillinen. lääkkeen haittavaikutus. haittavaikutus. Finnish. Finnish.

Lääketieteelliset oireet. nuha. tapaturma. viiltohaava. riittävä. äkillinen. lääkkeen haittavaikutus. haittavaikutus. Finnish. Finnish. Lääketieteelliset oireet nuha viiltohaava tapaturma äkillinen riittävä lääkkeen haittavaikutus haittavaikutus allergia ahdistus käsimurtuma rytmihäiriö pahanhajunen hengitys makuuhaava musta silmä musteta

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Infektio uusiutuu ainakin puolella kaikista niistä naisista, joilla se on kerran ollut.

Infektio uusiutuu ainakin puolella kaikista niistä naisista, joilla se on kerran ollut. 1 Kutinaa emättimessä? Näin hoidetaan emättimen sieni-infektiota. Pevaryl Ekonatsoli Emättimen sieni-infektiota pidetään usein liian arkaluontoisena puheenaiheena. Janssen-Cilagin tässä esittämät tiedot

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Lääkeaineet ja toksiinit DILD. Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB

Lääkeaineet ja toksiinit DILD. Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB Lääkeaineet ja toksiinit DILD Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB DILD - Sisältö Taustaa Mekanismia Morfologiaa Paljon esimerkkejä Miten selvitellä? Take home DILD Drug induced liver disease

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa selvittää ja dokumentoida pään vammaan akuuttivaiheessa liittyvän tajuttomuuden ja muistikatkoksen ja arvioida alustavasti aivovamman vaikeusasteen Osaa diagnosoida ja

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Lomustine medac 40 mg kapselit, kova

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Lomustine medac 40 mg kapselit, kova Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Lomustine medac 40 mg kapselit, kova Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen, sillä se sisältää sinulle tärkeitä tietoja. Säilytä

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,

Lisätiedot

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Heli Siikamäki. LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka

Heli Siikamäki. LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Heli Siikamäki LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Espanjalainen retrospektiivinen tutkimus trooppisten tautien lähetesairaalasta Madridista Maahanmuuttajien infektiot 20 v ajalta 1989-2008

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara Neuroradiologia Mikko Kallela Juha Halavaara Jaksokirja - oppimistavoi6eet Tunnistaa yleisimmät päivystysaikaisen TT-tutkimuksen tyypilliset löydökset (aivoinfarkti, aivoverenvuotojen eri tyypit, aivokontuusio

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot