Kolmekymmentävuotias suomalainen nainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kolmekymmentävuotias suomalainen nainen"

Transkriptio

1 Kliinis-patologinen kokousselostus Paikallisalkuinen tajuttomuuskouristuskohtaus ja aivotuumori Antti Muuronen ja Anders Paetau Kolmekymmentävuotias suomalainen nainen joutui Singaporessa sairaalaan kouristustajuttomuuskohtauksen takia. Syyksi epäiltiin aivotuumoria. Potilas oli saapunut kaupunkiin muutamaa päivää aikaisemmin osallistuakseen myynninedistämistilaisuuteen. Hän oli saanut äkisti kesken työpäivän yleistyneen kouristuskohtauksen, ja silminnäkijät olivat todenneet kohtauksen alussa, että pää ja kieli kääntyivät oikealle. Tajuttomuus oli kestänyt noin viisi minuuttia. Virtsa tai uloste ei ollut mennyt alle. Potilas ei ollut loukannut itseään kohtauksen aikana. Ennen kohtausta hän ei ollut tuntenut rytmihäiriöitä, päänsärkyä tai huimausta. Pari viikkoa aikaisemmin kotimaassa hän oli saanut kaksi yöllistä kohtausta, joihin liittyi pään vääntyminen edestakaisin, ja toisen kohtauksen yhteydessä hän putosi sängystä, puri kieleensä ja oli hetken tajuton. Hän ei ollut hakeutunut hoitoon. Puolitoista vuotta aiemmin hänellä oli ollut yöllinen kohtaus, jolloin pää tuntui heittelehtivän väkisin puolelta toiselle. Suvussa ei ole esiintynyt epilepsiaa. Potilaan isä on kuollut sydänkohtaukseen. Potilas on harrastanut uintia, aerobicia ja joogaa. Sairauskertomuksen mukaan useita vuosia sitten viisaudenhampaan poiston yhteydessä potilaan kaulassa oli ollut paise. Muista aikaisemmista sairauksista tai sairauksien oireista ei ole mainintaa. Aikaisemmista ulkomaanmatkoista ei ole tietoa. Lääkitystä ei ollut käytössä. Selostus perustuu HYKS:n Meilahden sairaalassa pidettyyn kliinis-patologiseen kokoukseen, jossa puhetta johti professori Markku Kaste. Välittömästi sairaalassa suoritetussa tutkimuksessa potilas oli kohtauksen jälkeen hyvässä kunnossa. Sydän löi säännöllisesti, ja verenpaine oli 130/80 mmhg. Silmänpohjissa ei nähty poikkeavaa. Näkökentät olivat normaalit. Aivohermoissa ei todettu poikkeavaa. Puhe oli normaalia. Glasgow n kooma-asteikon pisteitä potilas sai 15. Raajojen tai kävelyn kömpelyyttä ei todettu. Heijasteet olivat vilkkaat ja symmetriset ja raajojen voima oli hyvä. Tasapaino ja kävely olivat normaaleja. Samana päivänä suoritetussa aivojen magneettikuvauksessa (MK) todettiin vasemmassa otsa-päälakilohkossa rengasmaisesti tehostuva 1,3 cm:n läpimittainen tuumori, jonka ympärillä oli kohtalaisen laaja tarkkarajainen pöhöalue. EEG:ssä ei näkynyt hidastumista eikä epileptistä toimintaa. Löydöstä pidettiin ensisijaisesti glioomana eli hermotukikudoskasvaimena; toisena vaihtoehtona oli märkäpesäke tai kasvaimen etäpesäke. Potilas sai suoneen natriumvalproaattia 400 mg x 2 ja deksametasonia 6 mg x 3. Potilas siirrettiin neljä vuorokautta myöhemmin lentoteitse kotimaan yliopistosairaalan neurokirurgian klinikkaan operatiiviseen hoitoon. Siellä sairaushistoriaan ei tullut merkittäviä täydennyksiä. Kliinisen tutkimuksen löydös oli normaali. Kuvia tarkasteltaessa löydöksen katsottiin sopivan ensisijaisesti kasvaimen etäpesäkkeeksi, mutta myös hyvänlaatuista glioomaa pidettiin mahdollisena. Potilaalla ei ollut esiintynyt infektio-oireita eikä yleisoireita. Verenkuva sekä elektrolyytti-, kreatiniini-, verenglukoosija CRP-arvot olivat normaalit, MRSA-viljelyn tulos oli negatiivinen. EKG oli normaali. Duodecim 2004;120:

2 Potilaalle suoritettiin kallonavaus- ja tuumorinpoistoleikkaus kahdeksan vuorokautta tapahtuman jälkeen. Neurokirurgin työdiagnoosina oli etäpesäke, matala-asteinen gliooma tai tulehduspesäke. Leikkauskertomuksessa mainitaan, että aivojen kuorikerroksen alta»löytyykin selvästi poikkeava ympäristöstään helposti irtoava kellertävän vihertävä kiinteä pallomainen tuumori». Luun sisäpinnan todetaan olleen läiskäisen kellertävä. Tuumori lähetettiin kokonaisena patologin tutkittavaksi. Radiologia Juha Halavaara: Minulla oli käytössäni Singaporessa otetut magneettikuvat. Löydöksenä oli yksittäinen noin 1 cm:n läpimittainen pesäkemuutos vasemmassa otsalohkossa. Muutos aiheutti sormimaisesti leviävän signaalinvoimistuman alueen T2-painotteisessa ja FLAIR-leikkeessä (ns. vasogeeninen ödeema) (kuva 1A ja B). Sama löydös näkyi tehostamattomassa T1- leikkeessä signaalinheikentymänä (kuva 1C). Muutos tehostui voimakkaasti ja rengasmaisesti gadoliniumilla. Pesäkkeen keskellä näkyi kuitenkin pyöreä alue, joka ei tehostunut (kuva 1D ja F). Tämänkaltainen MK-löydös sopii märkäpesäkkeeksi, mutta kyseeseen tulee myös etäpesäke tai aivoperäinen neoplasia. Varsinkin T2- leikkeissä todettu rengasmainen signaalinheikentymä sopii hyvin märkäpesäkkeeseen, huonommin neoplasiaan. Diffuusiokuvaus olisi saattanut selvittää asiaa pitemmälle, sillä olen havainnut, että ainakin toksoplasman aiheuttamissa märkäpesäkkeissä kuvantamislöydös noudattelee aivokuoliossa havaittavaa mallia. Kasvainten osalta diffuusiokuvauslöydös on yleensä päinvastainen. Kliininen pohdinta ja erotusdiagnostiikka Antti Muuronen: Tapauksen erotusdiagnostiikka liittyy rengasmaisesti tehostuvaan aivotuumoriin ja neljään aivoperäiseen kouristuskohtaukseen, joista varhaisin ilmaantui puolitoista vuotta ja seuraavat puolitoista viikkoa aiemmin ja ajankohtainen neljäs kohtaus johti tutkimukseen ja hoitoon. Kun paikallisalkuinen epilepsiakohtaus alkaa yleistyä, silmät ja pää kääntyvät poispäin vauriosta. Lähdenkin siitä, että potilaan paikallisalkuinen, yleistyvä epilepsiakohtaus, jonka yhteydessä pää kääntyi oikealle, johtui MK:ssa todetusta vasemman otsalohkon takaosan rengasmaisesti tehostuvasta tuumorista. Tarkastelen aluksi rengasmaisesti tehostuvan aivotuumorin mahdollisia aiheuttajia (taulukko 1) ja niiden kliinisiä ja radiologisia ominaisuuksia ja palaan sitten tämän potilaan tapaukseen. Neoplasma eli kasvain on tavallisin kallonsisäinen rengasmainen tuumori. Kaikista kallonsisäisistä tuumoreista gliooma ja kasvaimen etäpesäke aiheuttavat useimmin rengasmaisen tehostuman. Nämä kaksi tuumoria ovat yhtä yleisiä ja ovat syynä yli puoleen kaikista aivojen kasvaimista (Russel ja Rubinstein 1989). Aivokasvaimen oireet ovat tajuttomuus-kouristuskohtaus, paikallinen halvausoire, mentaalinen muutos ja päänsärky. Oireet alkavat yleensä äkillisesti ja pahenevat nopeasti. Oireiden alusta taudinmääritykseen kuluu yleensä muutama viikko. Kasvaimensisäinen verenvuoto voi myös olla syynä äkillisiin oireisiin. Päänsärky on aivokasvaimen tavallinen ja joskus ainoa oire. Joka kolmannella aivokasvainpotilaalla esiintyy paikallinen tai yleistyvä tajuttomuus-kouristuskohtaus (Posner 1980). Kävelyvaikeus voi olla oireena takakuopan kasvaimesta tai aivopaineen noususta. Aivokasvaimen alkuvaiheessa oireet saattavat olla vaikeasti tulkittavissa. Apatia, huomiokyvyn heikentyminen ja ruokahaluttomuus, jotka liittyvät otsalohkon kasvaimiin, voidaan liittää depressioon. Persoonallisuuden muutos tai hajuelämykset saattavat liittyä ohimolohkon kasvaimeen. Takaraivolohkon kasvain voi olla pitkään huomaamaton kunnes sat- Taulukko 1. Rengasmaisesti tehostuvan aivotuumorin syitä. Aivokasvain Etäpesäke Absessi Granulooma Akuutti demyelinisoiva sairaus Resorptiovaiheessa oleva aivoverenvuoto Aivoinfarkti Sädenekroosi Leikkauksen muutos 608 A. Muuronen ja A. Paetau

3 tuu vahinko, esimerkiksi liikenneonnettomuus, joka johtuu näkökentän puutoksesta. Sekavuuskohtaus on joskus ensioire aivojen lukuisista pienistä etäpesäkkeistä. Vähäinenkin aineenvaihdunnallinen häiriö aiheuttaa helposti aivojen toimintahäiriön, jos potilaalla on samanaikaisesti etäpesäkkeitä aivoissa. Edellä mainitut oireet eivät ole spesifisiä aivojen kasvaimille, mutta yhdessä tiettyjen radiologisten muutosten kanssa ne herättävät epäilyn aivokasvaimesta. Aivometastaasit liittyvät usein nopeasti etenevään primaarisairauteen. Melkein mikä tahansa pahanlaatuinen kasvain voi lähettää etäpesäkkeitä aivoihin, mutta tavallisimmin lähteenä on keuhkoputkisyöpä, rintasyöpä tai ihon melanooma (Delattre ym. 1988). Aivokasvain ja aivometastaasit eroavat toisistaan ominaisuuksiltaan. Monilukuiset muutokset aivoissa liittyvät noin puolella potilaista etäpesäkkeisiin ja joka neljännellä aivojen imukudoskasvaimeen. Aivolymfooma on kuitenkin harvinaisuus. Pahanlaatuiset glioomat ovat monilukuisia vain viidellä prosentilla sairauden alkuvaiheessa. Aivojen märkäpesäke eli absessi on selvästi harvinaisempi kuin aivokasvain, suhde on 1/50 (Lau ym. 1989). Tavallisin ilmaantumisikä on vuotta eli 15 vuotta varhaisempi kuin gli- A B C D E F Kuva 1. Singaporessa otetut aivojen magneettikuvat akuutin vaiheen aikana. Sekä tavanomaisessa T2-painotteisessa (A) että ns. FLAIR-leikkeessä (B) näkyy pieni vasemman otsalohkon paikallismuutos, jonka ympärillä on huomattavaa signaalinvoimistumaa, joka sopii aivoturvotukseen. Vastaavat muutokset ovat helposti nähtävissä myös tehostamattomassa T1-painotteisessa aksiaalisuunnan leikkeessä (C). Kuvassa D on vastaava taso kuin kuvassa C, mutta gadoliniumtehosteisena. Muutos tehostuu voimakkaasti aivan keskustaa lukuun ottamatta. Sama muutos näkyy myös koronaalisuunnan (E) ja sagittaalisuunnan (F) kuvissa. Paikallisalkuinen tajuttomuus-kouristuskohtaus ja aivotuumori 609

4 oomissa ja aivometastaaseissa (Chun ym. 1986). AIDS on suurentunut absessien ilmaantuvuutta. Aivoabsessin tyypilliseen oireistoon kuuluvat päänsärky, halvaus ja kuume. Mentaaliset muutokset ja epileptiset kohtaukset ovat myös tavallisia. Puolessa tapauksista kuumetta ei esiinny tai se on vähäistä. Kuume voi olla korkeampi jos absessiin liittyy aivokalvontulehdus tai yleisinfektio. Lääkitys lisämunuaiskuorien hormonilla saattaa alentaa kuumetta. Kuvauksessa tehostuva aivomuutos on joskus ainoa merkki aivoabsessista, ja kliinikon on epäiltävä sitä herkästi. Aivoabsessit ovat yksittäisiä kolmessa tapauksessa neljästä, ja niiden koko vaihtelee suuresti (Chun ym. 1986). Tavallisimmin absessi sijaitsee otsa- tai ohimolohkossa. Sijainti on yleensä pinnallinen, mutta toksoplasman aiheuttama absessi sijaitsee tyvitumakkeissa. Absessi leviää joko suoraan läheisestä märkivästä kudoksesta aivoihin tai vammaan liittyvän infektion aiheuttamana. Asbessi on silloin yksittäinen. Toinen vaihtoehto on absessin aiheuttajabakteerin leviäminen veren mukana muualta kehosta, esimerkiksi keuhko- tai hammasinfektiosta. Tällöin absessit muodostavat useita pesäkkeitä. Laboratoriotutkimuksista ei juuri ole apua absessin selvittelyssä. Selkäydinnestepunktio on usein vasta-aiheinen. Kun absessia epäillään, on syytä etsiä sen aiheuttajaa tunnollisesti ja selvittää mahdolliset eksoottisetkin syyt. Aivoabsessin radiologinen löydös on tyypillinen rengasmainen tehostuma aivoissa ja pöhöä absessin ympärillä. Toisin kuin kasvaimiin absesseihin liittyy ohut, tehostuva, säännöllinen rengas. Radiologinen löydös riippuu kuitenkin absessin kehittyneisyydestä. Kapselin kehittyminen paikallisen aivotulehduksen ympärille kestää kaksi viikkoa (Enzman ym. 1979). Kapseloitumisvaiheessa MK:ssa nähdään T2- kuvissa rengasmainen harventuma ja tehostuminen varjoaineella. Tämä löydös on hyvin samankaltainen kuin aivoverenvuodossa. Pöhö on usein vähäisempää kuin aivokasvaimissa. Imunäyte absessista paljastaa aiheuttajan. Aivojen jyväiskasvama eli granulooma on harvinainen ja liittyy mykobakteerin, kandidan, aspergilluksen, kryptokokin tai histoplasman aiheuttamaan infektioon. Usein infektion taustalla on immuunipuutos. Sarkoidoosi aiheuttaa äärimmäisen harvoin aivolohkon granulooman. Pelkän kuvantamisen avulla ei granuloomaa voida erottaa kasvaimesta tai absessista, vaan kliininen kokonaiskuva on merkittävämpi peruste. Yksi tai useampi rengasmainen, tehostuva muutos on joskus merkki aivojen myeliinikadosta (Kepes 1993). Aivoverenvuodon ympärillä nähdään usein tehostuva rengas. Tuumorivuoto saatetaan joskus erehdyksessä diagnosoida aivolohkovuodoksi, joka liittyy verisuonianomaliaan, kongofiiliseen eli amyloidiangiopatiaan tai hyytymishäiriöön. Edellä esitetyn ja sairauksien yleisyyden perusteella voidaan arvioida, että rengasmaisesti tehostuva tuumori on todennäköisemmin kasvain kuin absessi, granulooma tai myeliinikato. Näin ajatteli leikannut kirurgikin. Leikkauksessa paljastui kuitenkin odottamatta, että tuumori oli hyvin kapseloitunut ja voitiin helposti poistaa leikkaamalla, suorastaan enukleoida, ikään kuin kuoria aivokudoksesta. Kyseessä ei käsitykseni mukaan tästä syystä voinut olla neoplasma. Mitkä voisivat olla aivokasvaimen vaihtoehdot (taulukko 2)? Taulukko 2. Pahanlaatuisen aivokasvaimen erotusdiagnostiikka. Mukailtu Rechtin ja Louisin (1996) artikkelista. Matala-asteinen astrosytooma Neuroektodermaalinen kasvain Ependymooma Aivolymfooma Etäpesäke Absessi Parasiitin kysta Systiserkoosi Sienet Taulukko 3. Tavallisimpien AIDSiin liittyvien aivosairauksien erotusdiagnostiset vaihtoehdot. Toksoplasmoosi Kryptokokkoosi Aivojen B-solulymfooma Metastasoitunut non-hodgkin-lymfooma Syfilis Etenevä multifokaalinen leukoenkefalopatia (PML) Kandidiaasi Aspergilloosi Koksidioidimykoosi 610 A. Muuronen ja A. Paetau

5 Asiakirjoissa ei ollut mainintaa häiriintyneestä immuunivasteesta. Koska AIDSiin liittyvien infektioiden, patogeenien ja oppurtunististen mikrobien aiheuttamien infektioiden kirjo on laaja ja tavallinen, lähden siitä olettamuksesta, että potilaan immuunivaste oli normaali. En pohdi asiaa enempää; AIDSiin liittyvät tavallisimmat aivosairaudet on lueteltu taulukko 3. Jätän pohdinnasta pois myös sellaiset patogeenit, jotka voivat aiheuttaa aivoabsessin mutta joihin yleensä liittyy infektion yleisoireita, lymfadenopatia, ihon, keuhkojen tai muun elimen sairaus tai krooninen meningiitti. Tähän ryhmään kuuluvat tavallisimmat aivoabsessin aiheuttajat, kuten streptokokit ja stafylokokit. Patogeenisten sienien aiheuttamia sairauksia ovat histoplasmoosi, blastomykoosi, koksidioidomykoosi ja aspergilloosi. Kumimainen kuppapesäke eli gumma on äärimmäisen harvinainen syfiliksen myöhäisvaiheen aivokomplikaatio, jota usein etsitään mutta harvoin tavataan. Aivo-oire oli tuore, vaikka onkin mahdollista, että ensimmäinen nykysairauteen liittyvä oire ilmaantui jo puolitoista vuotta aiemmin. Oletan, että potilas oli kansainvälisen yhtiön myynninedistämistyössä aiemminkin ollut kaukomatkoilla, ehkä asunutkin ulkomailla, ja on saattanut altistua eksoottisille taudinaiheuttajille. Maapallon väestössä joka viidennellä ihmisellä on loismatoja. Useimmat loistaudit ovat vähäoireisia ja pitkäaikaisia. Askariaasia ja koukkumatotautia sairastaa noin miljardi ihmistä maailmassa. Erinomainen lähde trooppisten tautien taudinmääritystä tehdessä on kattava käsikirja (esim. Bia 1993). Lisäksi on hyvä tehdä neljä kysymystä: Missä potilas on matkustellut tai oleskellut? Mitä potilas teki matkalla? Minkä elinten oireita potilaalla on? Mitä ajattelisi paikallinen lääkäri? Kun iho-, silmä-, maksa-, perna- ja suolistooireet ja -löydökset sekä hematologiset, lymfaattiset ja muut yleisoireet ja löydökset puuttuvat on mahdotonta tehdä trooppisen taudin diagnoosia tavanomaisin keinoin. Niissä joudun nojautumaan sairauksien yleisyyteen, todettuun muutokseen aivojen MK:ssa ja kirurgin paljain silmin näkemään löydökseen. Taulukossa 4 on mainittu trooppiset parasiitit, jotka voivat aiheuttaa paikallisen aivomuutoksen. Heisimato (cestoda) voi aiheuttaa systiserkoo- Taulukko 4. Paikallisen aivomuutoksen aiheuttavat trooppiset parasiitit. Mukailtu Ropperin ja Stemmer-Rachamimovin (2001) artikkelista. Aiheuttaja Sairaus Kliininen kuva Radiologinen löydös Heisimadot (Cestoda) Taenia solium systiserkoosi epileptiset kohtaukset, tuumori kysta, skoleksi, kalkkia Teania multiceps coenurosis Spirometra sparganoosi ihonalaiset patit, epilepsia migroiva tulehdus Echinococcus hydatidikystat kohonnut aivopaine nestekysta, kitinooma Sukkulamadot (Nematoda) Trichinella trikinoosi ihomuutokset, myosiitti granulooma Angiostrongylus cantonensis angiostrongyliaasi meningoenkefaliitti migroiva aivomuutos Strongyloides stercoralis strongyloidiaasi enkefaliitti, myeliitti migroiva aivomuutos Taxocara canis larva migrans eosinofiilinen meningoenkefaliitti epäsäännöllinen nodulaarinen tehostuva muutos Imumadot (Trematoda) Schistosoma japonicum skistosomiaasi myelopatia, aivomuutokset, epilepsia yksittäinen granulooma S. mansoni, S. haematobium epilepsia Paragonimus paragonimiaasi epilepsia, meningoenkefaliitti yksittäinen granulooma Muut trooppiset parasiitit Toxoplasma gondii toksoplasmoosi epilepsia yksittäinen tehostuva muutos Entamoeba histolytica amebiaasi hepatosplenopatia, granuloomat, absessi, meningoenkefaliitti enkefalopatia Balamuthia mandrillaris Mycobacterium tuberculosis tuberkulooma epilepsia granulooma Paikallisalkuinen tajuttomuus-kouristuskohtaus ja aivotuumori 611

6 sin, joka on sekundaarisen epilepsian yleisin syy maailmassa. Tropiikissa ja subtropiikissa epileptinen kohtaus ja paikallinen aivolöydös johtuu usein sian heisimadon (Taenia solium) aiheuttamasta systiserkoosista. Neurosystiserkoosi on yleisin ihmisen keskushermoston parasiitti-infektio. Paikoin, kuten Intiassa, tuberkulooma kilpailee ensimmäisestä sijasta. Vaikka systiserkoosi on yleinen maailmassa, sitä tavataan harvoin kehittyneemmissä maissa ja muslimimaailmassa. Se on yleinen Etelä-Amerikassa, Kiinassa, Indonesiassa ja Etelä-Afrikassa. Potilas on yleensä oireeton, kun infektio kehittyy ja aivojen harmaaseen aineeseen syntyy ohutseinäinen nesteen täyttämä rakkula, jossa voi näkyä skoleksi eli heisimadon pää. Noin vuoden kuluttua infektiosta parasiitti kuolee ja syntyy tulehdusreaktio ja rakkula kehittyy granuloomaksi tai absessiksi ja voi aiheuttaa aivokalvon ärsytystä tai paikallisoireita, kuten epileptisen kohtauksen. Epilepsiakohtaus on oireena noin 60 %:lla potilaista. Pään tietokonetomografia ja MK osoittavat tyypilliset löydökset eritoten rakkulan rappeutumisvaiheessa: varjoaineella rengasmaisesti tehostuva rakkula ja sitä ympäröivä pöhö, gadoliniumtehosteisessa MK:ssa vastaava löydös T1-painotteisissa kuvissa (Litt ja Mohuchy 1999, Noujaim ym. 1999). Kaksi muuta Cestoda-lajia aiheuttavat harvoin aivomuutoksia ja Taenia multiceps on harvinainen (Salgado ym. 1997). Sukkulamato (Nematoda) voi aiheuttaa meningoenkefaliitin. Trikinoosi aiheuttaa lihastulehduksen ja eosinofilian. Imumadon (Trematoda) aiheuttama skistosomiaasi on kotoperäinen useissa maanosissa, ja kyseinen parasiitti tappaa maailmassa vuosittain 200 miljoonaa ihmistä. Schistosoma japonicum- ja S. mansoni -infektioon voi liittyä aivogranulooma. Sairaus on kotoperäinen Kaukoidässä ja Afrikassa. Infektion saa uimisesta makeassa vedessä. Oireena on ns. uimarin kutina. Radiologinen löydös on samanlainen kuin granuloomassa: pistemäisiä tehostumia ja epäyhtenäinen tuumorin sisäosa. Potilas on ollut aiemmin terve ja oireeton ja on oletettavasti matkustanut tai asunut työn takia ulkomailla. Hän sai paikallisalkuisia epileptisiä kohtauksia, ja MK osoitti aivoissa rengasmaisesti tehostuvan yksittäisen tuumorin, jonka neurokirurgi poisti helposti. Koska mitään yleissairautta ei ollut, epäilen heikon virulenssin infektiota; todennäköisin on trooppinen loistartunta. Epileptinen kohtaus, yleisoireiden puuttuminen sekä MK-löydös ja kirurgin makroskooppinen löydös sopivat parhaiten maailmanlaajuisesti yleisimpään symptomaattisen epilepsian aiheuttajaan eli neurosystiserkoosiin. Infektion aiheuttaa sian heisimato eli Taenia solium. Kliininen diagnoosi: Matala-asteinen gliooma? Abscessus cerebri? Metastasis cerebri? KPK-diagnoosi: neurosystiserkoosi, Taenia solium -infektio, paikallisalkuinen sekundaarisesti yleistyvä symptomaattinen epilepsia. Neuropatologiset löydökset Anders Paetau: Neurokirurgisesta leikkauksesta saatiin näytteeksi 14 mm:n läpimittainen ja 0,56 g painava kystamainen rakenne. Halkaisupinnassa näkyi ontelo, jonka sisällä oli nuppineulamainen vaalea nuijamainen kohouma. Tästä tehdyssä jääleikkeessä nähtiin tulehdusvyöhyke kystaseinämän uloimpana osana ja luumenissa parasiitin ruoansulatuskanavaksi sopiva kiemurainen kanavarakenne (kuva 2). Löydös sopii systiserkoosikystaksi. Patologisanatoominen diagnoosi: cysta parasitica (neurocysticercosis). Kuva 2. Mikroskooppinen löydös. Kystan seinämävyöhykkeessä (nuolenpäät) näkyy runsaasti mononukleaarista tulehdusta ja luumenissa parasiitin ruoansulatuskanavaksi sopiva kiemurainen kanavarakenne (nuoli). Jääleike, toluidiinisinivärjäys, x A. Muuronen ja A. Paetau

7 Keskustelu Markku Kaste: Kiitos esittelijälle. Nyt voin paljastaa, että potilas oli työnsä takia asunut Etelä-Amerikassa pidemmän ajan, ja onkin todennäköistä, että parasiitti-infektio oli sieltä peräisin. Potilas sai sittemmin diagnoosin selvittyä epilepsialääkitystä ja lääkitystä systiserkoosi-infektioon, ja tietääkseni hän on oireeton ja voi hyvin. Esittelijä pyydettiin tähän tehtävään, koska hänellä oli kokemusta kehitysmaista. Antti Muuronen: Trooppisten sairauksien diagnostiikassa yleensä hyvä neuvo kuunnella paikallista lääkäriä ei tepsinyt. Singaporelainen kollega ajatteli potilaalla olevan»eurooppalainen» sairaus eli neoplasma, koska hän ei ehkä tiennyt potilaan matkoista, ja täällä kotimaassa ehkä taas luotettiin siihen, että singaporelainen kollega olisi tunnistanut meillä harvinaisen parasiitin aiheuttaman komplikaation. Ehkä olisikin, jos olisi osannut epäillä eurooppalaisen potilaan asuneen systiserkoosialueella. Neurosystiserkoosi on suurten mittasuhteiden sairaus. Lähes kaikissa kehittyvissä maissa muslimimaailmaa lukuun ottamatta systiserkoosi on ylivoimaisesti tavallisin myöhäisepilepsian ja aikuisten hydrokefaluksen syy. Aivojen kuvaus ja tehokkaat lääkkeet ovat muuttaneet huomattavasti hoitomahdollisuuksia ja sairauden ennustetta. Pratsikvanteli ja albendatsoli ovat edullisia ja tehokkaita lääkkeitä, eikä niillä ole toksisia vaikutuksia. Systiserkoosin hävittämisessä väestöön kohdistuva valistus on kuitenkin avainasemassa. Vaeltelevat siat on saatava aitauksiin! Systiserkoosi oli endeeminen Saksassa 1800-luvulla mutta hävisi, kun parasiitin elämänkaari opittiin tuntemaan (Sotelo 2003). * * * Kiitämme dosentti Juha Halavaaraa tapauksen radiologisen löydöksen tulkitsemisesta ja kuvien valmistelusta. Kirjallisuutta Bia F, toim. Parasitic diseases of the nervous system. Semin Neurol 1993;13: Chun CH, Johnson JD, Hofstetter M, Raff MJ. Brain abscess: a study of 45 consecutive cases. Medicine (Baltimore) 1986;65: Delattre JY, Krol G, Thaler HT, Posner JB. Distribution of brain metastases. Arch Neurol 1988;45: Enzman DR, Britt RH, Yeger AS. Experimental brain abscess evolution: computed tomographic and neuropathologic correlation. Radiology 1979;133: Kepes JJ. Large focal tumor-like demyelinating lesions of the brain: intermediate entity between multiple sclerosis and acute disseminated encephalomyelitis? A study of 31 patients. Ann Neurol 1993;33: Lau DW, Klein NC, Cunha BA. Brain abscess mimicking brain tumor. Heart Lung 1989;18: Litt AW, Mohuchy T. Case 10: neurocysticercosis. Radiology 1999;211: Noujaim SE, Rossi MD, Rao SK, ym. CT and MR imaging of neurocysticercosis. AJR 1999;173: Posner JB. Clinical manifestations of brain metastasis. Kirjassa: Weiss L, Gilbert HA, Posner JB, toim. Brain metastasis. Boston: G.K. Hall, 1980, s Recht LD, Louis DN. A 30-year-old man with a generalized tonic-clonic seizure and a left temporal-lobe mass. N Engl J Med 1996;335: Ropper AH, Stemmer-Rachamimov A. A 31-year-old man with an apparent seizure and a mass in the right parietal lobe. N Engl J Med 2001;345: Russel DS, Rubinstein LJ. Pathology of tumours of the nervous system. 5. painos. Baltimore: Williams & Wilkins, Salgado P, Rojas R, Sotelo J. Cysticercosis: clinical classification based on imaging studies. Arch Intern Med 1997;157: Sotelo J. Neurocysticercosis. BMJ 2003;326: ANTTI MUURONEN, LKT, erikoislääkäri, apulaisylilääkäri HYKS, Jorvin sairaala Espoo ANDERS PAETAU, dosentti, erikoislääkäri, osastonylilääkäri HYKS, patologian keskuslaboratorio Haartmaninkatu Helsinki Paikallisalkuinen tajuttomuus-kouristuskohtaus ja aivotuumori 613

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on

Keskushermoston kasvainten esiintyvyys on Näin hoidan Pauli Helén Suomen yliopisto- ja keskussairaaloiden erikoislääkäripoliklinikoissa sekä terveyskeskuksissa seurataan tuhansia aivokasvainpotilaita. Tähän liittyvät ongelmat ovat monitahoisia.

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3.

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3. SISÄLTÖ JOHDANTO 13 1. RAKENNE JA ELINTOIMINNOT 17 1.1 SOLU 18 1.2 KUDOKSET 19 1.2.1. Peitin- eli epiteelikudos 19 1.2.2. Side- ja tukikudos 19 1.2.2.1. Luut 20 1.2.2.2 Luuliitokset 21 1.2.2.3 Hampaat

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot Aulin Ulla- Riitta Autere Jaana Bendel Paula Frösen Juhana Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Radiologia, neuroradiologia Pään ja kaulan alueen tuumorit Liikehäiriösairaudet Aneurysmaattinen aivoverenvuoto

Lisätiedot

Malarian käytännön diagnostiikka

Malarian käytännön diagnostiikka Malariadiagnostiikka ja ameebojen toteaminen - tunnistusseminaari Labquality-päivät 10.2.2012 Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Jokiranta, Yleislääkäripäivät 27.11.2014

Jokiranta, Yleislääkäripäivät 27.11.2014 Matkailijan parasiittitaudit - mitä yleislääkärin tulee tietää Sakari Jokiranta, LKT, dos, erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto ja Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Yleislääkäripäivät 2014

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin. Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö

Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin. Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö Mitä Nobelistit löysivät? William Campbell: Sukkulamatoinfektioiden hoito

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

ylilääkäri Teijo Kuopio

ylilääkäri Teijo Kuopio ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Parasiitit suppea lista 1 (5) Merkintöjen selitys N:ro Nimet Lääkärin ilmoitus Mikrobin tunnus. Tunnus on luku väliltä 1000 _ 9999, lisäksi tunnukseen on liitetty kaksinumeroinen tarkistusosa. Tartuntatauti-ilmoituslomakkeeseen

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Epileptiset kohtaukset

Epileptiset kohtaukset Eroon Epilepsiasta Epileptiset kohtaukset Tarja Pääkkönen ELL, DiplECVN 22.1.2011 [undefined] 300.0 250.0 200.0 150.0 100.0 50.0 0.0 Yksi yleisemmistä neurologisista ongelmista koirilla (noin 10%) Epileptiset

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015

Rabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti

Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti Dientamoeba fragilis - suolistoparasiitti Taru Meri Helsingin Yliopisto Laaduntarkkailupäivät 2012 10.2.2012, Parasitologian sessio Sisältö Kertausta suolistoparasiitteihin madot alkueläimet Dientamoeba

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Potilaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin koti: Puhelin työ: Matkapuhelin: Sähköposti: Vuototaudin

Lisätiedot

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Trooppisten tautien diagnostiikkaa

Trooppisten tautien diagnostiikkaa Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 18.9.2012 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus) KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla

Lisätiedot

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet

Lisätiedot

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi:

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Vastaajan yhteystiedot: Koiran nimi ja rek. numero: Koiran isän nimi: Koiran emän nimi: 1. Yleiset

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY

ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY Taustatiedot Sukupuoli uros narttu Ikä Jos koira on jo kuollut, ikä ja kuolinsyy (jos tiedossa) Säkäkorkeus (cm) Paino (kg) Terveys Millainen on koirasi yleinen

Lisätiedot

Heli Siikamäki. LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka

Heli Siikamäki. LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Heli Siikamäki LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Espanjalainen retrospektiivinen tutkimus trooppisten tautien lähetesairaalasta Madridista Maahanmuuttajien infektiot 20 v ajalta 1989-2008

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Nuoren naisen lantiotuumori GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Yleisyydestä teini-iässä alle 6% lantiotuumoripotilasta teini-ikäisiä toiminnalliset ei-neoplastiset muutokset selvästi yleisimpiä

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

MIKÄ ON SYRINGOMYELIA

MIKÄ ON SYRINGOMYELIA MIKÄ ON SYRINGOMYELIA Syringomyelia on sairaus, jossa selkäytimeen kehittyy onteloita, jotka voivat aiheuttaa erilaisia neurologisia oireita. Syringomyelian aiheuttaa yleensä takaraivonluun epämuodostuma

Lisätiedot