Valtuuston varsinainen kevätkokous

Transkriptio

1 lista 1/2016 (4/14-18) 1(12) kevätkokous Aika klo Paikka Best Western Hotel Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 Kokouksen järjestäytyminen 1.1.Kokouksen avaus Valtuuston puheenjohtaja Tapio Räihä avaa kokouksen Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä puhe- ja läsnäolo-oikeudet Liiton sääntöjen 35 :n mukaan valtuuston järjestäytymiskokouksesta on annettava alustava tieto kirjeitse valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja osastoille viimeistään kahta kalenterikuukautta ennen kokousta. Kevätkokous on pidettävä Hallitus on lähettänyt päivätyn ennakkokutsun, jolla on annettu alustava tieto kokouksesta. Kirje on lähetetty valtuutetuille, jäsenyhdistyksille, osastoille ja tilintarkastajille. Liiton sääntöjen 36 :n mukaan kutsu valtuuston varsinaiseen kokoukseen on toimitettava kirjallisesti viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kokouskutsu on toimitettava valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetetty liiton toimistosta Kokouskutsu on toimitettu valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouksen esityslista on lähetetty kokouskutsun liitteenä. Liiton sääntöjen 38 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun sen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet valtuuston jäsenistä on läsnä. Merkitään läsnä olleeksi ilmoittautuneet xx valtuutettua ja xx varaedustajaa. Tämän pöytäkirjan liitteenä on luettelo ilmoittautuneista valtuutetuista, varavaltuutetuista, opiskelijaedustajista sekä hallituksen ja liiton toimiston edustajista. Koska läsnä on yli puolet valtuuston jäsenistä, kokous todetaan yksimielisesti laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Suomen Journalistiliiton valtuuston sääntömääräiseksi kevätkokoukseksi. Puhe- ja läsnäolo-oikeus myönnetään seuraaville:

2 lista 1/2016 (4/14-18) 2(12) Anna Kähkönen SFJ, Anneli Salmivaara RTTL, Helena Pekarila YOT, Kaija Plit SAL, Marko Tammi HSY listan ja työjärjestyksen hyväksyminen Hyväksytään kokoukselle esityslista ja työjärjestys Kahden sihteerin valitseminen Valitaan kokouksen sihteereiksi hallituksen esityksestä järjestöasiamies Marja Palmunen ja työehtoasiamies Sanna Nikula Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi ja 1.6. Kahden ääntenlaskijan valitseminen Valitaan ääntenlaskijoiksi... ja 1.7. Valiokuntien asettaminen Päätetään asettaa valiokuntia tarpeen mukaan kokouksen kuluessa Pysyvät esteet Raino Hurme RTTL/YOT on ilmoittanut eroavansa valtuustosta. Jäsenyhdistys on valinnut täydennysvaalilla Hurmeen tilalle Maija Sutelan RTTL/ATOT. Kati Savander RTTL/MOT on ilmoittanut eroavansa valtuustosta. Hänen tilalleen valtuutetuksi siirtyy henkilökohtainen varajäsen Jenni Kivessilta RTTL/MOT. Todetaan, että Hurmeen tilalle valtuutetuksi tulee Maija Sutela ja Savanderin tilalle Jenni Kivessilta Liiton nimenkirjoitus Myönnetään työehtoasiamies Maija Raniselle ja viestintäsuunnittelija Manu Haapalaiselle liiton nimenkirjoitusoikeus työsuhteen ajaksi. Myönnetään esityksen mukaan.

3 lista 1/2016 (4/14-18) 3(12) 2 Valtuuston kyselytunti 2.1. Valtuuston kyselytunti 3 Järjestöasiat 3.1. Liiton sääntöjen 29 :n muuttaminen Puheenjohtajisto esittää kokouksessa ajankohdan valtuuston kyselytunnille. Liiton säännöissä ei ole kovin hyvin otettu huomioon tilanteita, joissa toimintaa pyritään kehittämään järjestörakennetta muuttamalla. Asia tuli ajankohtaiseksi HSY-SAL yhdistymishankkeen myötä, mutta ei pelkästään sen takia. Liiton sääntöjen on pystyttävä myös tulevaisuudessa vastaamaan tilanteisiin, joissa organisaatiota kehitetään joko uusia yhdistyksiä perustamalla tai vanhoja yhdistämällä. Näissä tilanteissa ratkaisut on voitava tehdä sääntöjen puitteissa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos säännöt eivät ole ajanmukaiset, niitä on muutettava. Liiton voimassa olevien sääntöjen mukaan yhdistymistilanteessa lakkautettavan yhdistyksen edustukset liiton valtuustossa raukeaisivat kokonaan. Se on sekä yhdistymishankkeen valmistelun että varsinkin toteutuksen kannalta haitallista. Hallitus esittää, että yhdistysrakenteen muutosten helpottamiseksi liiton sääntöjen 29 :ä muutettaisiin lisäämällä uusi kohta: Jos kaksi tai useampi jäsenyhdistystä yhdistyy valtuustokauden aikana, saa yhdistyneiden jäsenyhdistysten toimintaa jatkava jäsenyhdistys suorittaa valtuutettujen täydennysvaalin. Yhdistys saa täydennysvaalissa valita yhtä monta valtuutettua kuin yhteen liittyvillä yhdistyksillä kuluvalla valtuustokaudella yhteenlaskettuna oli. Hallitus lähetti sääntömuutoksen lausunnolle jäsenyhdistyksiin. Kaikki asiasta annetut yhdistysten lausunnot puoltavat sääntömuutosta. Sääntömuutosesitys lähetettiin myös Patentti- ja rekisterihallitukseen, joka on sen ennakkotarkastuksessa hyväksynyt muutoksen. Muutettua sääntökohtaa voidaan siis ryhtyä soveltamaan välittömästi sen hyväksymisen jälkeen. Koska sääntömuutos koskee toimielimen kokoonpanoa, valtuuston on hyväksyttävä muutos ¾ enemmistöllä. Työehtoasiamies Sanna Nikula esittelee.

4 lista 1/2016 (4/14-18) 4(12) Liiton sääntöjen 29 :ään lisätään kohdaksi 10: Jos kaksi tai useampi jäsenyhdistystä yhdistyy valtuustokauden aikana, saa yhdistyneiden jäsenyhdistysten toimintaa jatkava jäsenyhdistys suorittaa valtuutettujen täydennysvaalin. Yhdistys saa täydennysvaalissa valita yhtä monta valtuutettua kuin yhteen liittyvillä yhdistyksillä kuluvalla valtuustokaudella yhteenlaskettuna oli. ja että sääntömuutosta aletaan soveltaa heti, kun valtuusto on hyväksynyt sääntömuutoksen Journalistiliiton sosiaaliohjesäännön kumoaminen Journalistiliiton sairauskuluavustus ja hautausavustus on aikanaan otettu käyttöön yhteiskunnassa, jossa ammattiliitojen apu oli vähävaraisille jäsenille tärkeä. Journalistien hautausapukassa perustettiin vuonna 1922 ja ensimmäinen sairausavustusrahasto Sen jälkeen yhteiskuntaan on luotu mm. sairausvakuutus- ja eläkejärjestelmä. Journalistiliiton avustusjärjestelmä on vuosikymmenien saatossa muuttunut hyvin hankalaksi soveltaa mm. sosiaaliturvajärjestelmien monimutkaistumisen, digitalisaation ja verotuksen muutosten takia. Avustusjärjestelmän käyttö on myös jo vuosia ollut hyvin vähäistä. Jäsenasiatyöryhmä esittää hallitukselle, että liiton sosiaaliohjesääntö kumotaan. Liitteenä sosiaaliohjesäännöstä ja Sosiaaliohjesääntö2007. Asiamies Marja Palmunen esittelee. Sosiaaliohjesääntö lakkautetaan Uusi keskusjärjestö -hanke Työmarkkina on ollut suuressa muutoksessa viime vuosina. Muutoksen eturintamassa on ollut media-ala. Syyt ovat meille tuttuja: digitalisaatio, ansaintalogiikan muuttuminen, sosiaalisen median esiinmarssi. Tämä on aiheuttanut sekä historiallisen suuret irtisanomiset koko alalla, mutta myös uusien työn muotojen ilmiön. Uusilla työn muodoilla tarkoitetaan nollasopimuslaisia, vuokratyöläisiä, tarvittaessa töihin tulevia ja itsensätyöllistäjiä. Tämän joukon työehdot ovat usein heikot ja Journalistiliiton on vaikea vaikuttaa heidän työehtoihinsa työehtosopimusteitse. Muutokset työlainsäädäntöön voisivat auttaa saamaan heidät tasaarvoisempaan asemaan vakityöntekijöiden kanssa.

5 lista 1/2016 (4/14-18) 5(12) Journalistiliiton hallitus päätti selvittää, ovatko perustettava uusi keskusjärjestö ja sen jäsenliitot kiinnostuneita muuttamaan esimerkiksi työlainsäädäntöä niin, että nämä uudet työn muodot saataisiin huomioitua tasa-arvoisemmin vakituisten työsuhteiden kanssa. Yksinkertaistettuna, SJL haki uudesta keskusjärjestöstä neuvotteluja vaikuttamisvoimaa tilanteessa, jossa sen oma neuvotteluvoima ei riitä. Selvitystyön kuluessa kävi ilmi, että liitot hakivat yhteistä tavoitetta ja yhteistä neuvotteluvoimaa pidettiin tärkeänä. Liittojen erilaiset toimintatavat kuitenkin vaikeuttivat hankkeen etenemistä merkittävästi. Alkuvuodesta 2016 alkoi käydä selväksi, että hanke ei toteudu alkuperäisessä laajuudessaan. Tämän vuoksi Journalistiliiton hallitus teki päätöksen irtautua jatkovalmistelusta ja jäädä seuraamaan hankkeen tilannetta. Tämän jälkeen hankkeesta irtautui useita liittoja. Nopeasti kävi ilmi, että hanke ei toteudu alkuperäisessä laajuudessaan hallitus päätti ilmoittaa Uuden keskusjärjestöhankkeen Liittojen kokoukselle, että se ei tässä vaiheessa lähde mukaan hankkeeseen. Kuullaan selvitys Uuden keskusjärjestön vaiheista ja päätöksenteon perusteista. Puheenjohtaja Hanne Aho esittelee. Päätetään irtautua Uusi keskusjärjestö -hankkeesta. 4 Edunvalvonta ja tekijänoikeus 4.1 Työmarkkinakatsaus ja kilpailukykysopimus Puheenjohtaja Hanne Aho esittelee keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen sekä yleisen neuvottelutilanteen liiton työehtosopimuksissa Lehdistön työehtosopimus Mahdollinen neuvottelutulos keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen mukaisesta sopimuksesta tulee kokouksen pöytäjakeluun. Puheenjohtaja Hanne Aho esittelee. Kuullaan neuvottelutilanne tai hyväksytään neuvottelutulos Sanoma Media Finlandin työehtosopimus (Sanoman radiot)

6 lista 1/2016 (4/14-18) 6(12) Kilpailukykysopimuksen soveltamisesta Sanoma Media Finlandin työehtosopimukseen ei ole neuvoteltu. Työehtoneuvottelut käydään syksyllä. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen esittelee Kustannustoimittajien työehtosopimus Mahdollinen neuvottelutulos keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen mukaisesta sopimuksesta tulee kokouksen pöytäjakeluun. Puheenjohtaja Hanne Aho esittelee. Kuullaan neuvottelutilanne tai hyväksytään neuvottelutulos Yleisradion työehtosopimus Mahdollinen neuvottelutulos keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen mukaisesta sopimuksesta tulee kokouksen pöytäjakeluun. Puheenjohtaja Hanne Aho esittelee. Kuullaan neuvottelutilanne tai hyväksytään neuvottelutulos Yhtyneet-sopimus Mahdollinen neuvottelutulos keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen mukaisesta sopimuksesta tulee kokouksen pöytäjakeluun. Työehtoasiamies Maija Raninen esittelee. Kuullaan neuvottelutilanne tai hyväksytään neuvottelutulos MTV Oy/Mediahub Helsinki Oy:n työehtosopimus Palvelualojen työnantajat Palta on ilmoittanut, ettei se neuvottele kilpailukykysopimuksen soveltamisesta MTV Oy:n/Mediahub Helsinki Oy:n työehtosopimukseen. Osapuolet ovat alustavasti keskustelleet työehtosopimuksen uudistamisesta tulevan syksyn aikana. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen esittelee.

7 lista 1/2016 (4/14-18) 7(12) 4.8. Elokuva- ja tv-tuotannon sekä Mediarinki Oy:n työehtosopimukset MTV:n työehtoja koskevan Paltan ilmoituksen jälkeen Journalistiliitto on ilmoittanut, ettei se voi neuvotella kilpailukykysopimuksen soveltamisesta tuotantoyhtiöiden työehtosopimukseen, ellei MTV:n työehtosopimuksen uudistamisesta saada riittäviä takeita. Mediaringin työehtosopimus seuraa tuotantoyhtiöiden sopimusta. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen esittelee Av-käännöstoimistojen työehtosopimus Av-käännöstoimistojen työehtosopimus on voimassa vuoden loppuun 2017, mikä kattaa kilpailukykysopimuksen voimassaoloajan. Akavan Erityisalat ja Journalistiliitto ovat linjanneet yhdessä, että av-käännöstoimistojen työehtosopimus jää tästä syystä kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen esittelee. Päätös Valtuutus työehtosopimusten hyväksymiseen Siltä osin kuin neuvottelutuloksia ei ole hyväksyttäväksi, neuvottelut kilpailukykysopimuksen soveltamisesta liiton työehtosopimuksiin jatkuvat valtuuston kokouksen jälkeen. Neuvotteluiden määräaika on toukokuun lopussa. On mahdollista, että alakohtaisia neuvotteluja jatketaan määräajan jälkeen. Johtuen kilpailukykysopimuksen aikataulusta esitetään, että perinteisen valtuutuksen lisäksi hallitus voi hyväksyä myös mahdolliset kilpailukykysopimuksen mukaiset neuvotteluratkaisut. Puheenjohtaja Hanne Aho esittelee. Valtuusto valtuuttaa hallituksen hyväksymään ennen valtuuston seuraavaa sääntömääräistä kokousta mahdollisesti solmittavat uudet työehtosopimukset tai olevien sopimusten tarkistukset Turun alueyhdistyksen aloite tukihenkilön nimeämisestä Journalistiliittoon tukihenkilö kiusaamis- ja häirintätapausten varalle Talven aikana moni toimittaja on kertonut joutuneensa vihapuheen ja kiusaamisen kohteeksi, esimerkiksi silloin, kun on tehnyt juttuja

8 lista 1/2016 (4/14-18) 8(12) yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista, kuten maahanmuutosta tai maahanmuuttoon suhtautumisesta. Työnantaja antaa joissakin tapauksissa tukea ja turvaa kiusaamistapauksissa. Silti Journalistiliiton oman kyselyn mukaan noin viidennes toimittajista ei koe saavansa tältä taholta riittävää tukea jouduttuaan vihapuheen kohteeksi. Varsinkin freelancerit ovat vailla tätä oman talon suojaa. Turun Sanomalehtimiesyhdistyksen alueosasto esittää, että Journalistiliiton toimistosta nimetään henkilö, jonka tehtäviin kuuluu henkisen ja käytännöllisen tuen antaminen sitä tarvitsevalle jäsenelle. Näin selkeytetään sitä, keneen kiusaamistapauksissa voi ottaa yhteyttä. Tuki voi sisältää lainopillista neuvoa ja apua, mutta sen ei tule rajoittua siihen, vaan myös muun tuen merkitys korostuu. Turussa Alueosaston vuosikokouksen valtuuttamina Sini Silvàn, puheenjohtaja Mathias Luther, sihteeri Hallituksen vastaus Liitto on kuluneena keväänä selvittänyt toimittajien kokemaa uhkailua. Kyselyyn vastasi noin journalistia. Vastaajista 16 prosenttia eli noin joka kuudes kertoo saaneensa parin viime vuoden aikana viestejä, jotka ovat sisältäneet uhkailua. Uhkaukset kohdistuivat tasapuolisesti molemmille sukupuolille. Uhkauksia saaneista noin 17 prosenttia on freelancereita. Aihe on ollut esillä mm. Journalistiliiton #sananvastuuvala -kampanjan myötä ja sitä on käsitelty useissa keskustelu- ja koulutustilaisuuksissa mm. JSN:n, alan työnantajien ja oppilaitosten kanssa. Myös SFJ on järjestänyt freelancereille keskustelutilaisuuden Freelancer vihavyörytyksen kohteena (Pressi , paikalla 13 jäsentä). Uhkailu ei kuitenkaan erityisesti korostu Journalistiliiton saamissa yhteydenotoissa, vaikka erilaisia kiusaamistilanteita nouseekin esiin työehtopäivystyksessä silloin tällöin. Työsuhteiseen työntekijään kohdistettu vihapuhe tai muu uhkailu on työntekijän työturvallisuutta vaarantava kuormitustekijä. Työturvallisuuslain mukaan siihen liittyvien riskien arviointi on yksiselitteisesti työnantajan tehtävä. Uhkailutilanteet tulee aina selvittää. Työntekijälle tarjotaan tyypillisesti työterveyspalveluja ja juridista tukea asiassa. Jotkut mediatalot antavat samoja palveluita myös freelancereille, jotka ovat olleet uhkailun tai vihapuheen kohteena.

9 lista 1/2016 (4/14-18) 9(12) Mikäli työyhteisössä ei ole varauduttu uhkailutilanteisiin eikä niiden aiheuttamaa kuormitusta ole mitenkään arvioitu, on asia nostettava esiin yrityksen työsuojeluorganisaatiossa. Viestinnän keskusliitto ja Journalistiliitto ovat antaneet yhteisen suosituksen uhkailuun liittyvistä toimenpiteistä. Sen mukaan toimituksissa on syytä tehdä suunnitelma tai ohjeisto, miten uhkailutilanteissa toimitaan. Lisäksi suositellaan, että - uhkaavat tilanteet tuodaan heti esimiehen ja työnantajan tietoon. - uhkaukset ilmoitetaan poliisille. Rikostutkintaa varten on tärkeää säilyttää kaikki dokumentit, esimerkiksi uhkauksia sisältävät sähköpostit. - työhön liittyviä uhkia käsitellään yhteistoiminnassa sekä yhteistyössä työpaikan työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön kanssa. Mahdollisia vaaroja on hyvä järjestelmällisesti kartoittaa ennakolta. - myös mahdollisen ns. jälkihoidon tarve arvioidaan. Luontevin jälkihoidon antaja on työpaikan työterveyshuolto. Mikäli työterveyspalveluja ei ole käytettävissä, voi liitto tai vaikkapa kollega ohjata uhkailua kokeneen henkilön muun ammattilaisen puoleen. Kaupungit ja kunnat järjestävät laajasti kriisipäivystystä, johon kriisin kohdannut voi ottaa yhteyttä. Työterveys- ja kriisipalveluja tarjoavat tahot ovat henkisen tuen ammattilaisia, jotka pystyvät vastaamaan paremmin henkilön yksilöllisiin tarpeisiin ja tekemään tarvittaessa myös hoitosuunnitelman. Liiton toimistossa ei ole vastaavaa terveys- ja psykologian alan osaamista. Aloitteessa esitetään, että toimistosta nimettäisiin yksi henkilö tarjoamaan henkistä, käytännöllistä ja juridista tukea. Hallitus toteaa, ettei tällaisen kokonaisuuden vastuuttaminen yhdelle toimiston työntekijälle palvelisi tavoitetta saada tarvittaessa akuutissakin tilanteessa ammattimaista henkistä tukea. Nykyisellään liitossa toimii päivittäin puhelinpäivystys, jossa voi saada apua uhkailuun ja kiusaamiseen liittyviin käytännöllisiin ja juridisiin kysymyksiin. Jos vihapuhe uhkaa välittömästi henkilön terveyttä tai henkeä, on poliisi oikea taho selvittelemään henkilöön kohdistuvaa välitöntä vaaraa. Liitto voi auttaa jälkikäteisessä selvittelyssä, jos henkilö haluaa tehdä rikosilmoituksen asiassa ja edistää täten asian selvittelyä, eikä työnantajaa ole vastaavaa tukea antamassa. Liitto onkin antanut viimesijaista juridista tukea henkilöille, jotka eivät ole saaneet tukea työnantajalta tai toimeksiantajalta. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen esittelee. Hallitus esittää aloitteen hylättäväksi. Se toteaa kuitenkin, että työnantajien aktiivisuutta oikeanlaisten toimenpiteiden suhteen tulee lisätä. Myös kollegiaalisen tuen merkitys ammatilliseen toimintaan liittyvissä asioissa on suuri. Uhkailuun ja kiusaamiseen on puututtava. Vastuu siitä on jokaisen journalistin lisäksi koko journalistiyhteisöllä.

10 lista 1/2016 (4/14-18) 10(12) 5 Koulutus ja työelämä 5.1. valtuustolle media-alalla toimivan palveluyhtiön perustamisesta Journalistiliiton hallitus esittää valtuustolle media-alalla toimivan palveluyhtiön perustamista. Palveluyhtiö toimii osuuskuntamuodossa. Osuuskunnan säännöissä määritellään, että sen tarkoituksena on tarjota Journalistiliiton jäsenille palveluita. Palveluyhtiön tarkoituksena on lisätä Journalistiliiton palveluvalikoimaa sekä tarjota liiton jäsenille mahdollisuus laskuttaa keikkapalkkiot niin, ettei palvelun käyttäjän tarvitse huolehtia yrittäjävelvollisuuksista. Palveluyhtiö solmii työntekijöiden kanssa työsopimuksen, jossa määritetään työaika ja palkka. Palveluyhtiön käynnistäminen vaatii euron pääoman. Hallitus esittää, että Journalistiliitto rahoittaa palveluyhtiön käynnistämiseen liittyvät pääomamenot. Lisäksi hallitus esittää, että yhtiölle myönnetään euron laina kahdeksi vuodeksi. Yhtiö maksaa lainan takaisin Journalistiliitolle. Hallitus arvioi toiminnan tarkoituksenmukaisuutta vuosittain. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, vaan sen tarkoituksena on tehdä nollatulos. Palveluyhtiön toiminta käynnistetään aikaisintaan syys-lokakuun vaihteessa vuonna Liitteenä perustamiseen liittyvä taustaselvitys. Työehtoasiamies Jussi Salokangas esittelee. Valtuusto valtuuttaa liiton hallituksen perustamaan palveluyhtiön esityksen mukaisesti. 6 Edellisen vuoden toiminta ja talous 6.1. Vuosikertomus 2015 listan liitteenä jaetaan hallituksen vuosikertomus liiton toiminnasta Puheenjohtaja Hanne Aho esittelee. Hyväksytään vuosikertomus Tilinpäätös 2015

11 lista 1/2016 (4/14-18) 11(12) listan liitteenä jaetaan tilinpäätösasiakirjat: talouden toimintakertomus 2015 sekä tuloslaskelma ja tase Talous- ja hallintojohtaja Helena Visti esittelee. Hyväksytään tilinpäätös Tilintarkastajien lausunto Tilintarkastuskertomus sisältyy tilinpäätösasiakirjoihin. Hyväksytään tilintarkastajien lausunto Tilinpäätöksen vahvistaminen Esitetään tilinpäätös vahvistettavaksi. Vahvistetaan tilinpäätös Vastuuvapauden myöntäminen Esitetään vastuuvapauden myöntämistä liiton hallitukselle. Myönnetään vastuuvapaus liiton hallitukselle toiminnasta Vuoden 2017 toiminnan ja talouden evästyskeskustelu Valtuusto käy keskustelun vuoden 2017 toiminnasta ja taloudesta seuraavan talousarvion suunnittelussa huomioon otettavaksi. 7 Viestintäpolitiikka ja journalismi 7.1. Yleisradion parlamentaarinen työryhmä Puheenjohtaja Hanne Aho esittelee Yleisradion parlamentaarisen työryhmän eli ns. Satosen työryhmän tilannekatsauksen. 8 Tiedonannot ja kokouksen päättäminen

12 lista 1/2016 (4/14-18) 12(12) 8.1. Muut asiat 8.2. Kokouksen päättäminen