Lausunto Henkilöstömitoituksien tarkistaminen iäkkäiden ympärivuorokautisissa palveluissa / pyöreän pöydän keskustelu

Transkriptio

1 Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö Lausunto Henkilöstömitoituksien tarkistaminen iäkkäiden ympärivuorokautisissa palveluissa / pyöreän pöydän keskustelu Kiitämme kutsusta pyöreän pöydän keskustelutilaisuuteen ja esitämme kunnioittaen seuraavaa: 1. Mitoitussääntelyssä on aikaansaannoksen todentaminen tärkeämpää kuin panosten numeraalinen määrittely laatusuosituksen numeraalisella normituksella, valvovan viranomaisen niihin liityvillä tulkinnoilla tai lupaehdoilla (tulevilla rekisteröintivaatimuksilla) ei tule jäykistää toimintaa siten, että palveluntuottajat eivät pysty päättämään yksiköissään parhaista käytettävissä olevista toimintamalleista tutkimukset mm. Riitta Räsäsen Lapin yliopistossa vuonna 2011 hyväksytty väitöskirja osoittavat, että hoidon ja hoivan laadun taso / lisäys ei korreloi henkilöstön määrän kanssa. Henkilöstön lisääminen ei tuota automaattisesti korkeampaa asiakaslaatua. Eri yksiköt pystyvät erilaiseen tehokkuuteen laadun ja hyvän hoivan tuottamisessa monista eri tekijöistä johtuen. asiakkaiden ja hoivayksiköiden henkilöstön hyvinvointia pystytään lisäämään osaltaan myös toimintakulttuurin muutosten kautta. Hyvä esimerkki tästä on Ylen A-studion ohjelmasarja Hoivakoti kuntoon (Kuntaliiton julkaisu Hoivakodin kulttuuria muuttamassa, Mikkola 2015). Numeraalisten mitoituksien pohtimisen rinnalla pidämme perusteltuna pohtia, miten pystyisimme muuttamaan järjestelmälähtöistä hoivakulttuuriamme asiakaslähtöisemmäksi. työvoiman tehokkaan käytön mahdollistamiseksi tällä erittäin työvoimavaltaisella toimialalla tulee sekä numeraalisia mitoituksia että henkilöstörakenteen sisältöä joustavoittaa vaihteluvälien avulla. Näin taataan palveluntuottajille mahdollisuus yksikkökohtaiseen hienosäätöön ja kustannustietoisempaan toimintaan.

2 2. Laatusuosituksen mitoituskirjauksesta (henkilöstön määrä suhteessa asiakkaiden määrään) THL:n ja Valviran 2014 toteuttaman mitoitusselvityksen mukaan tehostetun asumispalvelun toteutunut keskiarvomitoitus oli julkisen sektorin yksiköiden osalta 0,61 ja yksityisen sektorin yksiköiden osalta 0,64 ( Toteutuneet arvot ovat siis merkittävästi korkeammat kuin hallitusohjelmaan tavoitteeksi kirjattu 0,4-0,5. käytännön työn näkökulmasta tehostetussa asumispalvelussa ei yleensä ole mahdollista asiakasturvallisuuden vaarantumatta toimia 0,4:n mitoituksella. Yksikköjen asiakaskunta kuitenkin vaihtelee sekä yksiköittäin että tilanteesta toiseen. Pidämme siis hallitusohjelman esitystä laatusuosituksen numeraalisten asioiden kirjaamisesta vaihteluvälinä perusteltuna. Henkilöstömitoituksen alarajalla (0,4) toimittaessa on kyse lähinnä ns. tuetun asumisen tasoisista yksiköistä. tulevaisuudessa tulee pääpainon olla laadullisten tulosten mittaamisessa. Tämä merkitsee samalla sitä, että numeraalisen mitoituksen merkitys vähenee. yksityisen sektorin mitoitus on ollut kaikissa tähän mennessä toteutetuissa valtakunnallisissa mittauksissa korkeampi kuin julkisen sektorin mitoitus. Lisäksi yksityisen sektorin laatutulokset esimerkiksi ruokailun yötauon, omavalvontasuunnittelun ja lääkehoidon toteutuksen osalta ovat olleet parempia kuin julkisen sektorin tulokset. Yksityinen sektorin investoinnit ajanmukaisiin toimitiloihin ovat olleet varsin merkittäviä viime vuosina. mitoitussuosituksia uudistettaessa sekä uuden järjestelmän mukaisia rekisteröintivaatimuksia muodostettaessa tulee erityisesti huomioida niiden kohdentuminen samalla tavalla sekä yksityisiin että julkisiin toimijoihin sekä sisällöllisesti että ajallisesti

3 3. Lupajärjestelmään kirjatun mitoituksen aiheuttama kilpailuneutraliteettiongelma yksityisen ja julkisen välillä, siirtyminen rekisteröintijärjestelmään yksityistä sosiaalihuoltoa koskevaa ns. valvontalakia ollaan uudistamassa ja tarkoituksena on siirtyä lupamenettelystä rekisteröintimenettelyyn, joka tulisi koskemaan sekä yksityisiä että julkisia toimijoita. Pidämme muutosta välttämättömänä ja sen yhteydessä tulee huolehtia siitä, että tulevaisuudessa yksityistä ja julkista vanhuspalveluiden tuottajaa koskevat samat palvelusta lähtevät vaatimukset. ns. tukitoimien osalta toteamme, että emme pidä niiden yksityiskohtaista sääntelyä tarpeellisena normeissa tai laatusuosituksessa vaan kyse on palveluntuottajien vastuulla olevasta asiasta sekä julkisten että yksityisten toimijoiden osalta. Tukitoimet voidaan järjestää monella eri tavalla ja nykyinen käytäntö siitä, että aluehallintovirastot asettavat yksityisten toimijoiden lupaehtoihin (vaikka nykyinenkään laatusuositus ei sitä varsinaisesti edellytä) ehtoja tukitoimien osalta, on ollut tukitoimien käytännön toteuttamista jäykistävä ja hankaloittava. Näin on estetty todennäköisesti miljoonien eurojen säästöpotentiaalin hyödyntäminen. kiinnitämme ministeriön vakavaa huomiota siihen, että yksityisen sektorin korkeammalta mitoitukselta puuttuu pitkälti jo tänä päivänä "maksumies". Kunnat kilpailuttavat tehostetun asumispalvelun toimintaa esimerkiksi 0,55:n tai 0,5:n mitoituksella kun lupaviranomainen vaatii yksityiseltä toimijalta usein esimerkiksi 0,6:n mitoitusta. Mitoituksen joustavoittaminen ja laatusuositukseen kirjattavan alarajan laskeminen ei saa johtaa em. kilpailuhaitan edelleen laajentumiseen. Erityisen ongelmallinen tilanne on silloin kun kunta on kilpailutuksessaan valmis hyväksymään uusien palvelutalojen nykyaikaisen tekniikan mitoitustarvetta hiukan vähentävänä tekijänä mutta lupaviranomainen ei ole valmis tinkimään perinteisestä 0,6:n vaatimuksestaan. Siinä tilanteessa palveluntuottajan kannettavaksi jää sekä tekniikan investointikustannukset että lupaviranomaisen yksipuolisella päätöksellään säätämät ja kunnan maksuhalukkuutta korkeammat henkilöstökulut. Myös KKV on kiinnittänyt raporteissaan huomiota sosiaalija terveydenhuollon lupajärjestelmän aiheuttamiin kilpailuhaasteisiin. tehostettu asumispalvelu ja muut vanhusten hoivaan liittyvät palvelut tulee jatkossa sisällyttää valinnanvapausjärjestelmän piiriin

4 4. Henkilöstörakenteen joustavoittaminen (osaaminen suhteessa tehtäviin) Valvira on linjannut hoiva-avustajien käyttöä siten, että hoito- ja hoivahenkilöstöstä voi 0,1:n osuus olla hoiva-avustajia. Linjauksen tulkinta on käytännössä vaihdellut maan eri osissa. Yleisesti ottaen aluehallintovirastot ovat olleet Valviraa tiukempia em. linjauksen suhteen. liiton käsityksen mukaan laatusuositusta nyt uudistettaessa linjausta voidaan joustavoittaa esimerkiksi siten, että se sallisi hoiva-avustajien suhteelliseksi osuudeksi 0,1-0,3 riippuen asiakaskunnan kuntoisuudesta, asiakaskunnan hoitoisuudesta ja muista hoivan toteuttamiseen liittyvistä yksikkökohtaisista olosuhteista. Hoiva-avustajaksi katsotaan henkilö, jolla on suoritettuna yhden vuoden lähihoitajaopintoja vastaavat opinnot tai muuta kautta saatu vastaava osaaminen. Hoiva-avustajat eivät toteuta lääkehoitoa. opiskelijoiden ja oppisopimusopiskelijoiden osalta tulee kelpoisuusvaatimuksia väljentää siten, että lähihoitaja-opiskelijoita voidaan varhaisessa vaiheessa käyttää ensin hoiva-avustajan tehtävissä ja sittemmin lähihoitajan tehtävissä. Oppisopimusopiskelijat tulee lukea osaksi hoito- ja hoivahenkilöstöä sen jälkeen kun opinnoista on 2/3 suoritettuna. toimintaterapeutit, fysioterapeutit ja vastaavat tulee lukea hoito- ja hoivahenkilöstöön siltä osuudelta kun he osallistuvat asiakkaiden hoivaan ja kuntoutukseen. Heidän käytöstään on hyviä kokemuksia ja myöskään tämän osaamispotentiaalin käyttöä ei tule jäykistää liian tiukalla normituksella. esimiesten osuus tulee laskea mitoitukseen mukaan toteutettavaan toimintamalliin perustuvan arvion avulla. Esimiesten työtehtävät ja toimintaolosuhteet (useamman yksikön tilanteessa välimatkat jne.) voivat vaihdella palveluntuottajien kesken.

5 hoitoon ja hoivaan liittyvät ostopalvelut tulee ottaa huomioon kokonaismitoituksen laskennassa siltä osin kun ne korvaavat yksikön oman henkilöstön työpanosta yksikön hallintoon, kunnossapitoon jne. sisältyvät ns. tukitehtävät ja niihin liittyvät toimintatavat ovat palveluntuottajan päätettävissä ja vastuulla olevia asioita sekä julkisissa että yksityisissä yksiköissä. Tukitehtäviin käytettävää henkilöstöresurssia ei ole tarvetta kirjata lupiin, laatusuosituksiin eikä vastaaviin. 5. Lopuksi Nykyisten toimintamallien on uudistuttava, jotta tulevaisuuden lisääntyvälle asiakaskunnalle kyetään tuottamaan samantasoiset palvelut kuin nykyisin. Tarvitaan asennemuutosta, halua omaksua uudenlaisia toimintatapoja sekä työn sisällön kehittämistä. Tulevaisuus ei voi rakentua työvoiman suhteellisen lisäämisen varaan. Työmarkkinoille tulevista ikäluokista ei pystytä saamaan sosiaali- ja terveysalalle nykyistä huomattavasti suurempaa määrää nuoria ammattilaisia. Suomessa on tällä hetkellä maailman mittapuissa tarkasteltuna korkeatasoinen hoidon ja hoivan koulutus ja osaaminen. Sekä yksityisen että julkiset sektorin työvoima koulutetaan samoissa oppilaitoksissa samojen opetussuunnitelmien mukaan. valvonnan kehittämisen linjausten mukaan tulevien vuosien valvonta tulee pohjautumaan aikaisempaa enemmän omavalvontaan ja riskitekijöiden kartoittamiseen. Tästä näkökulmasta pidämme epätarkoituksenmukaisena nykyistä tiukemman tai jäykemmän mitoitusnormiston kirjaamista normeihin, ohjeisiin tai laatusuosituksiin. Hyväksymiskriteereihin perustuvassa uudessa järjestelmässä tulee asiakkaiden hoitoisuus, henkilöstömitoitusvaatimus ja maksettava korvaus suhteuttaa toisiinsa. työyhteisöjen hyvinvointiin, sairauspoissaoloihin, työn tuottavuutta parantaviin toimenpiteisiin jne. seikkoihin huomion kiinnittäminen on jäänyt

6 numeraalisen mitoituskeskustelun "jalkoihin". Tältä osin tarvitaan lisää kattavaa seuranta-, vertailu- ja arviointitietoa sekä yksityisten että julkisten toimijoiden osalta. Sosiaalialan Työnantajat tukee mielellään tällaisen tiedon hankintaa. hoivan vaikuttavuuden parantamisesta ja keinoista kaivataan lisää valtakunnallista ja kattavaa tietoa kehittämisen pohjaksi Lisätietoja johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki, Sosiaalialan Työnantajat ry Sosiaalialan Työnantajat ry on yksityisen sosiaalialan etujärjestö toimiala- ja työsuhdeasioissa. Liitto valvoo alan työnantajien yhteisiä etuja, neuvottelee työehtosopimukset ja antaa työoikeudellista sekä elinkeinopoliittista asiantuntija-apua. Liittoon kuuluu noin jäsentyönantajaa, joiden palveluksessa on yli työntekijää.