TÄSSÄ TIEDOTTEESSA. Toiminnanjohtajan palsta Hyödynnä valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden kokoama tieto

Transkriptio

1 TÄSSÄ TIEDOTTEESSA Toiminnanjohtajan palsta Hyödynnä valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden kokoama tieto Karhuseutu tiedottaa Hankkeiden maksatusten hakeminen Tulossa tarinoita ja some-pöhinää Satakunnan Leadereille uusi tiedottaja Leaderin Tulevaisuustyöpaja Paikallistaloutta Karhuseudulla Rannat rantakuntoon Osta tilalta -päivä Söörmarkkulaiset rakentavat leikkipaikan, Ahlaisiin rantalaavu SataKylät ry tiedottaa SataKylillä tapahtuu Yhteisöllinen palveluntuotanto maaseudulla -roadshow Satakuntaliitto tiedottaa Itsenäisyyden juhlavuosi lähestyy! Satakunnan ELY-keskus tiedottaa Maaseutuohjelman päätöksenteko hyvin käyntiin Satakunnan ELY-keskuksessa Itsenäisyydenkatu 35 A 16 (6. krs), PORI puh. (02) karhuseutu@karhuseutu.fi facebook.com/karhuseutu toiminnanjohtaja Salme Pihlajamaa maksatusneuvoja Niina Harju hankeneuvoja Johanna Seppä kv-koordinaattori Jaana Mälkki ESR-projektipäällikkö Raisa Ranta /

2 TOIMINNANJOHTAJAN PALSTA Hyödynnä valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden kokoama tieto Tiesitkö, että Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on rahoitettu myös valtakunnallisia koordinaatiohankkeita. Niiden tavoitteena on luoda verkostoja tiettyjen alojen hankkeiden ja toimijoiden kesken. Monet hankkeista toimivat teeman mukaisen tiedon tuottajina ja jakajina. Jos sinulla on kiinnostusta, johonkin seuraavista teemoista tai valmistelet siihen liittyvää hanketta niin ota yhteys kyseisen alankoordinaatiohankkeen vetäjään ja kysy lisätietoa asiasta sekä mahdollisuutta liittyä postituslistoille, joilta saat ajankohtaista tietoa asiasta. Teemoiksi on valittu luomu, luonnontuotteet, lähiruoka, Green care - hyvinvointipalvelut, energiatehokkuus ja matkailu. Luomu Luomun valtakunnallisen koordinaatiohankkeen tavoitteena on rakentaa luomualan kehittäjien tuki- ja kumppanuusverkosto, jolla on tiivis yhteys elinkeinon toimijoihin. Hanke palvelee alueellisia kehittäjiä osaamisen, tiedon, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamisen kautta. Hankkeen vetäjä: Pro Luomu ry, yhteyshenkilö Marja-Riitta Kottila, marjariitta.kottila@proluomu.fi Facebook-ryhmä: PL luomukoordinaatio Luonnontuotteet Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke koordinoi ja vahvistaa luonnontuotealan kehittämistyötä viestinnän ja tiedonvälityksen avulla sekä kokoamalla ja aktivoimalla alan hanketoimintaa. Hanke toimeenpanee Luonnontuotealan toimintaohjelmaa, joka nostaa alan kehitystyön painoaloiksi raakaainetuotannon kehittämisen, innovatiivisen ja jalostusarvoa lisäävän tuotekehityksen sekä lisäarvon tuottamisen matkailu- ja hyvinvointipalveluihin. Hankkeen vetäjä: Helsingin yliopisto, yhteyshenkilö Juha Rutanen, juha.rutanen@helsinki.fi Lähiruoka Lähiruoan koordinaatiohankkeen tavoitteena on lisätä ja tiivistää lähiruoka-alalla toimivien yhteistyötä ja verkostoitumisen avulla kasvattaa alan kilpailukykyä. Hankkeessa sovitetaan yhteen kansallisia, alueellisia ja kansainvälisiä lähiruokaan liittyviä toimenpiteitä sekä vahvistetaan lähiruokaan liittyvien hankkeiden ja toimijoiden välistä tiedonvaihtoa, yhteistyötä ja työnjakoa. Lähiruoan koordinaatiohanketta toteutetaan

3 tiiviissä yhteistyössä maakunnallisen toiminnan ja valtakunnallisten yhteistyökumppaneiden kesken. Hankkeen vetäjä: Turun yliopisto, yhteyshenkilö Päivi Töyli, Kotisivut: Facebook: Aitoja makuja Facebook-ryhmä: Lähiruokakoordinaatio LÄHIKO Youtube Instagram: Aitojamakuja Green care -hyvinvointipalvelut Koordinaatiohanke kokoaa ja ylläpitää eri alueiden Green Care -toimijoiden ja - hankkeiden yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä sopii näiden välisestä työnjaosta. Toimijoiden yhteistyötä lisäämällä ja kehittämistyön päällekkäisyyksiä poistamalla tehostetaan koko maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden toteuttamista. Hanke tuottaa yhteisiä esittelymateriaaleja eri kohderyhmille sekä toimii aktiivisena alan tiedottajana. Hankkeen vetäjä: Luonnonvarakeskus, yhteyshenkilö Elina Vehmasto, elina.vehmasto@luke.fi Rural Finland - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Hanke edistää maaseutuohjelman hankerahoituksen tehokasta ja tuloksellista suuntaamista matkailualan kehittämiseen varmistamalla kaksisuuntaisen tiedonkulun kansallisten strategioiden ja alueellisten toimijoiden välillä. Hanke tiivistää kansallista ja alueellista yhteistyötä sekä jalkauttaa parhaita kehittämistoimenpiteitä kansallisen kehittäjäverkoston kautta. Kansallisena maaseutumatkailun kehittämistavoitteena on osaava, kasvava ja uudistuva maaseudun matkailuelinkeino Hankkeen vetäjä: Karelia-ammattikorkeakoulu Oy, yhteyshenkilö Raija Ruusunen, raija.ruusunen@karelia.fi Facebook Youtube Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulle hanke edistää maaseutuohjelman ja energiatehokkuusdirektiivin mukaisien energiapalvelujen saatavuutta, käyttöä ja tunnettuutta maatiloilla ja maaseutuyrityksissä. Hanke tiivistää energiatehokkuuden alalla toimivien verkostojen ja toimijoiden yhteistyötä. Hanke tuottaa sisältöä ja viestinnällistä materiaalia energiatehokkuudesta, välittää onnistumisia ja hyviä käytäntöjä kentältä ja välittää tärkeitä ajankohtaisia asioita valtakunnan tasolta alueille ja päin-

4 vastoin. Hanke tarjoaa asiantuntija-apua hallinnolle energiatehokkuuden seurantaan ja raportointiin Hankkeen vetäjä: ProAgria Keskusten Liitto ry, yhteyshenkilö Maarit Kari, Facebook-ryhmä Energiatehokkuudesta kilpailukykyä Teemoihin liittyviä paikallisia hankkeita voidaan rahoittaa Leader Karhuseudusta tai Satakunnan ELY-keskuksesta, kysy lisää meiltä Karhuseudusta. Terveisin, Salme Salme Pihlajamaa, toiminnanjohtaja Leader Karhuseutu p ,

5 KARHUSEUTU TIEDOTTAA Hankkeiden maksatusten hakeminen Jos hankkeenne on saanut päätöksen Hyrrän kautta, siitä on mahdollista hakea maksatusta Hyrrässä. Tästä kuitenkin poikkeuksen tekevät ne yrityshankkeet, joihin on laskettu mukaan kuntarahaa. Näiden hankkeiden maksatuksen hakeminen tulee mahdolliseksi syksyn aikana. Muistattehan kaikki, että tällä kaudella hakemukset menevät Hyrrän kautta suoraan ELYn käsittelyyn, eli kun painatte hakemuksen tekemisen ja allekirjoittamisen jälkeen lähetysnappulaa, Karhuseudulla ei pystytä enää antamaan ohjeita sen korjaamiseen. Tästä syystä, toimittakaa AINA ENNEN JOKAISTA MAK- SATUSTA siihen tulevat tositteet ja muut liitteet tarkistettavaksi Karhuseudun toimistolle, maksatusneuvoja Niina Harjulle. Näin pystymme yhdessä varmistamaan sen, että hakemuksenne on kaikin puolin siinä kunnossa, että se pystytään käsittelemään nopeasti ilman enempiä lisätietopyyntöjä ja että hakijana saatte hakemanne tuen mahdollisimman täysimääräisenä. Myös Hyrrän käyttöön annetaan opastusta toimistolla, joten sitten vain aikaa varaamaan, puh tai

6 Tulossa tarinoita ja some-pöhinää Satakunnan Leadereille uusi tiedottaja Mimmi Virtanen, medianomi (AMK), on aloittanut kesä-heinäkuun vaihteessa kolmivuotisen Megafoni maaseutuohjelman tiedotus Satakunnassa - hankkeen viestintäkoordinaattorina. Tuore tiedottaja sukkuloi Satakunnan viiden Leaderryhmän toimistojen välillä Laitilasta Euraan ja Sastamalaan sekä Porin kautta Kankaanpäähän. Toimipaikoina Laitila ja Pori. Maaseudun kehittämistä Mimmi on päässyt aikaisemmin tarkastelemaan toimittajan työssä ja kameran linssin läpi. Haasteen Leaderin maailman hyppäämisestä hän ottaa mielellään vastaan. Tavoite on välittää tietoa maaseuturahaston mahdollisuuksista esimerkkien kautta. On paljon hienoja tarinoita kerrottavaksi. Toiveeni on, että toisen onnistumisen kautta joku muu löytää inspiraation kehittää omia kotikulmiaan, alkaa yrittäjäksi tai innostuu yhdistystoimintaan. Erityisen tärkeäksi koen nuorten tavoittamisen, tuore Leader-tiedottaja kommentoi. Hän painottaa, ettei olla ainoastaan Leaderin asialla, vaan tarkoitus on saada myös hanketoteuttajien ääni kuuluviin. Lisäksi hanke keskittyy etsimään joka Leader-ryhmälle parhaat työkalut sekä välittämään hyviä käytäntöjä ryhmien välillä. - Mukaan enemmän somea ja kohderyhmäkohtaista viestintää. Leaderin slogan on Ihmisten kokoisille ideoille, ja ihmisläheisesti Leader-ryhmätkin toimivat. Leader ei ole vain rahoitusta. Tämäkin viesti on saatava läpi. Nyt juhlitaan Leader-työn 20-vuotista taivalta. Mikä on Megafoni-hankkeen panos tulevaisuutta ajatellen? Maakuntauudistusta valmistellaan, myös EU:ssa etsitään muotoa. On vaikea ennustaa, millaisia ovat käytössä olevat palikat seuraavalla ohjelmakaudella. Nyt on keskityttävä levittämään tietoa tuloksista niin, että Leaderin voima tunnustetaan päätöksiä tehdessä.

7 Mimmi on kotoisin Leader Ravakan alueelta, Uudenkaupungin Kalannista, opintiensä hän on aloittanut Hallun kyläkoulussa. Nykyisin hän asuu avomiehensä kanssa Porissa kävelymatkan päässä Karhuseudun toimistolta. Mimmi kertoo, että sydäntä lähellä ovat teatteri sekä suomalainen luonto ja maaseutu etenkin Kalannin metsät. Mimmin tavoitat puh tai SoMessa Twitter: MMegafoni Instagram ja Periscope: Maaseutumegafoni

8 Leader 2030 miltä näyttää Leaderin tulevaisuus? Leader2030 -tulevaisuustyöpaja järjestettiin Tuusulassa Kolmipäiväiselle leirille osallistui noin 40 Leader-työn tulevaisuudesta kiinnostunutta henkilöä. Osallistujia oli Maaseutuverkostopalveluiden, Leaderryhmien ja MMM:n lisäksi mm. Elykeskuksesta ja AVI:sta. Työskentelyä ohjasi ja ohjelmasta vastasi nelihenkinen fasilitointitiimi Business Arena Oy:stä sekä Futures Gardenista. Työpajan lähtömateriaalina toimi aiemmin järjestetty webinaari sekä yhdessä Viima-alustalle kerätyt tulevaisuussignaalit. Satakuntaa työpajassa edustivat Leader Karhuseudun hallituksen jäsen Vesa Löfström, maaseutuohjelman Satakunnan tiedottaja Mimmi Virtanen sekä Leader Ravakan Tuuli Jansson. Ensimmäisenä päivänä perehdyttiin suomalaisen Leaderin historiaan, pohdittiin Leader-työn nykytilaa ja peilattiin sitä Leader-periaatteisiin. Lisäksi käsiteltiin Viima-alustalle kerättyjä tulevaisuussignaaleja. Toinen päivä koostui erilaisten tulevaisuuskuvien luomisesta ryhmittäin ja Leaderin roolin muotoilemisesta kyseiseen tulevaisuuteen. Mahdollisia tulevaisuuskuvia vuodelle 2030 lähdettiin luomaan pohtimalla kysymyksiä mm. valtasuhteista, ruuantuotannosta, maaseudun ja kaupungin suhteesta, ihmisten suhtautumisesta luontoon sekä tulevaisuuden energiantuotannosta. Tulevaisuuskuvaan peilaten kirjattiin mm. Leaderin olemassaolon syyt, toiminnan organisointi, hyötyjät ja kumppanit sekä toiminnan rahoittamiskeinot. Luodusta vuoden 2030 maailmasta ja Leader-työskentelytavasta ryhmät koostivat vapaamuotoiset esitykset muille ryhmille. Mukaan mahtui faktakeskeisiä PowerPoint-esityksiä, tragikoomista kesäteatteria sekä videotaltiointeja uutislähetyksistä.

9 Päätöspäivän keskusteluissa korostui Leader-työn merkitys nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuustyöpajan annin sitoneesta kiivaanakin käyneestä keskustelusta saattoi poimia viisi yhteistä ajatusta: Mitä Leaderiltä toivotaan 2030? 1. Leader on kehittämistä. 2. Reaktiivisesta proaktiiviseen. Mennään alueen tarve ja asiakas edellä. 3. Yhteistyö ja synergia alueen muiden toimijoiden kanssa. 4. Markkinointi ja viestintä isossa roolissa. Leaderin imagon kirkastaminen itselle ja muille oleellista. 5. Digitalisaatio. Terveisin Satakunnan Leader-ryhmien tiedottaja Mimmi Virtanen ja Ravan projektikoordinaattori Tuuli Jansson Kuvat Mimmi Virtanen

10 PAIKALLISTALOUTTA KARHUSEUDULLA Rannat rantakuntoon Kesä tuli taas liian äkkiä. Tänäkään vuonna en päässyt rantakuntoon, vaikka suuret suunnitelmat olivatkin vielä tammikuussa. Siitä huolimatta rannalla istuskellessani pohdin, että millaisessa rantakunnossa ne itse rannat ovatkaan, ja miten vähän siihen kiinnitetään huomiota. Kävimme läheisellä järvellä soutelemassa. Touhu oli hidasta, sillä vesikasvit olivat vallanneet koko väylän ja kaventaneet ennen 15 metriä leveän salmen kapeaksi puroksi. Kesäkuumalla järvi jopa tuoksuu rehevälle ja uimarit nousevat järvestä ruskean sävyisinä, kun vedessä olevaa humusta ja maaainesta tarttuu ihoon. Pienilläkin asioilla voidaan ympäristön tilaa kohentaa ja samalla parantaa vesistöjen virkistyskäytön mahdollisuuksia. Vesikasvien niitolla parannetaan veden virtaamaa ja tehdään järven virkistyskäytöstä miellyttävämpää. Rantojen tuntumaan ja kaislikoihin voidaan tehdä kalojen kutupaikkoja, jotta vesistön kalakantaa saadaan parannettua. Myös Karhuseutu kantaa kortensa kekoon ympäristön puolesta, avaamalla uuden teemahankehaun ympäristöä parantavien ideoiden toteutukseen. Toimenpiteet voivat kohdistua vesistöön, metsään, eläinten ja kasvien suojeluun, perinnemaisemiin, retkeilyreitteihin tai muihin virkistysympäristöihin, joihin kaikilla on vapaa pääsy. Ympäristöstä kannetaan huolta myös energiatehokkuuden, maiseman kunnostuksen ja ympäristötaiteen avulla, eli myös näiden teemojen puitteissa voi tukea hakea. Pidä siis silmät auki, haku aukeaa syksyn 2016 aikana! Terveisin, Johanna, rantakunnossa vuonna 2017

11 Osta tilalta -päivä Osta tilalta! -päivänä juhlistamme tuottajia ja kotimaista ruoantuotantoa ympäri Suomea. Kuluttajat voivat tulla ostoksille tiloille, tavata tuottajia, keskustella ja kysyä tuotannosta sekä tutustua tilan toimintaan. Tila voi mahdollisuuksiensa mukaan tarjota kävijöille tilaisuuden tutustua tilan eläimiin, koneisiin ja pihapiiriin. Päivän voi järjestää tuottaja omalla tilallaan. Voi myös kutsua naapurin myymään esim. ylijäämäomenasatoa tai porkkanoita omaan pihapiiriin. Osta tilalta! -päivän järjestäjän tulee rekisteröityä ja ilmoittaa tilansa / myyntipaikkansa ostatilalta.fi -sivuilla. Uudet ohjeet helpottavat pienimuotoista marjojen ja leivonnaisten myyntiä Satokausi on alkamassa ja monella meistä omenapuut ja marjapensaat tuottavat hedelmää yli omien tarpeiden. Uusien ohjeiden perusteella yksityishenkilöt voivat myydä esimerkiksi marjoja tai leivonnaisia kauppaan, ravintoloille tai vaikka palvelukotiin ilman erillistä ilmoitusta. Uudet ohjeistukset tilamyyntiin, yksityisten myymille tuotteille ja yhdistysten pienimuotoiselle myynnille löytyvät osoitteesta: Aitoja makuja -hanke, Päivi Töyli, puh , paivi.toyli@utu.fi.

12 Söörmarkkulaiset rakentavat leikkipaikan, Ahlaisiin rantalaavu Aikaa vapaalla -teemahanke Leader Karhuseutu myönsi keväällä Aikaa vapaalla! - teemahankkeensa kautta yhdistyksille tukea lasten ja nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia parantaviin pieniin hankintoihin. Rahoitusta saivat 25 yhdistystä. Monet suunnitelmat toteutettiin kesäaikaan talkoilla. Söörmarkun Nuorisoseurantalolla soi sirkkeli 13.7., kun kyläläisten talkoissa rakennettiin aitaa pihaan tulevan leikkipaikan ympärille. Syksyyn mennessä käytössä on ainakin hiekkalaatikko, kiipeilyteline sekä pöytäryhmä eväiden nauttimista varten. Taloa vuokrataan paljon juhlia varten, mutta pihalla ei ole ollut mitään leikkipaikkaa lapsille. Ihan vieressä menee autotie. Leikkipaikka aidataan ja suljetaan portilla, jotta se on turvallinen, kertoo Kirsi-Maria Ruohomäki Söörmarkun Kylä- ja Nuorisoseurasta. Leikkipaikan vetonaula on Noormarkun päiväkodin pihalta pelastettu uudenveroinen kiipeilyteline. Kiipeilytelineessä oli isoin homma, kaivettuun kuoppaan ajettiin 25 kuutiota turvahiekkaa. Kaivinkoneyrittäjäkin löytyi omalta kylältä ja tuli talkoilla hommiin, Ruohomäki kiittelee. Ahlaisten Alakylän I kalastuskunta tekee Leader-tuella hallinnassaan olevan yhteisalueen rantaan melojille rantautumispaikan. Rantaan rakennetaan laavu ja nuotiopaikan. Lisäksi kunnostetaan Maailmanlopuntieltä poikkeavan polun varteen pieni parkkipaikka ja sieltä kinttupolku laavulle.

13 Laavu ja rantautumispaikka rakentamalla pyritään saamaan alueelle käyttöä. Ahlaisten Kylänrannasta matkaa suunnitellulle rantautumispaikalle tulee Kristiskerinjokea pitkin noin viisi kilometriä. Ahlaisissa ei ole monia rantautumispaikkoja. Paikka on melojille ihanteellinen levähdyspaikka, kalastuskunnan puheenjohtaja Esko Stenfors sanoo. Maasto parkkipaikalta rantaan on haasteellista kulkea, joten polun aikaansaamiseksi pitää tehdä raivaustöitä. Metsä ja ranta pyritään pitämään mahdollisimman luonnontilaisina. Jos hommat sujuvat toivotusti, ensimmäiset makkarat paistetaan nuotiopaikalla syksyllä. Teemahankkeesta rahoitusta saivat myös muun muassa Pinomäen kyläyhdistys jääkiekkokaukalon kunnostukseen, Teatteriyhdistys ULPU puvuston muokkaamiseen ja Luvian Kiekko -82 ringettevälineisiin kerhotoiminnan aloittamiseksi. Kellahden Kyläyhdistys sai tukea soittimien hankintaan. Haunia-Kallialan kyläyhdistys kunnostaa uimapaikkaa. Teksti ja kuvat: Satakunnan toimintaryhmien tiedottaja Mimmi Virtanen

14 SATAKYLÄT RY TIEDOTTAA SataKylillä tapahtuu YHTEISÖLLINEN PALVELUNTUOTANTO MAASEUDULLA roadshow Porissa Ravintola Liisanpuistossa klo Ilmoittautuminen vim netissä osoitteessa Syysretki tutustumaan Hämeen kylätoimintaan (mm. kyläapu, kunnostetut kylätalot, kylälounas ). Tarkemmat tiedot laitetaan kotisivuillemme kunhan ajankohta ja ohjelma varmistuvat. Retki on maksuton. Talouskoulutusta yhdistyksille, kouluttajana Kaarina Pyydönniemi. Koulutukset järjestetään Porissa hotelli Cumuluksen tiloissa o ke (aiheina mm. yhdistyksen säännöt, kirjanpito, tilinpäätös, hallituksen vastuut) sekä o ke (aiheina mm., yhdistyksen verotus ja veroilmoitus sekä tilintarkastus) Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä sunnuntaina sähköpostitse hanna.ruohola@satakylat.fi tai puhelimitse Koulutus on maksuton. Muistakaa myös käynnissä oleva valokuvauskilpailu!

15

16

17 SATAKUNTALIITTO TIEDOTTAA Itsenäisyyden juhlavuosi lähestyy! alkaa lähtölaskenta Suomen i t- senäisyyden 100-vuotisjuhlavuoteen. 100 päivää 100- vuotiaaseen! Ole m- meko valmiina? Satakunnan valmistelut etenevät hyvää vauhtia Maakunnan jokaiseen kuntaan on saatu Suomi 100 -yhteyshenkilö, joka aktivoi j a innostaa kuntansa asukkaita ja yhdistyksiä, j ärjestöjä ja se u- roja valmistelemaan ohjelmaa, tapahtumia ja tekoja, Suomen juhlavu o- teen. Viimeistään tammikuussa 2017 kannattaa käydä kurkkaamassa s i- vua tai suomi100yhteystiedot Näiltä sivuilta löytyy lin k- ki kuntien omaan Suomi 100 -infoon. Nyt jo tiedossa olevien ideoiden ja suunnitelmien perusteella kyllä me satakuntalaiset tulemme viettämään m itä mieleenpainuvimman vuoden! Yhdessä saunomme, luistelemme, laulamme ja tanssimme. Käymme ko n- serteissa, näyttelyissä ja leffassa. Syömme ja retkeilemme luonnossa tai soudamme ja uimme Satakunnan vesi s- töissä. Meillä on nyt näköalapaikka ka t- soa vuosisataa eteenpäin ja taaksepäin, mutta myös seistä tukevasti tässä aj a s- sa. Juhlavuoden maakunnallinen j a va l- takunnallinen ohjelmasisältö syventää ymmärrystämme koko itsenäisyyden ajasta, tarkastelee sitä Suomea, jossa juuri nyt elämme sekä etsii ja luo uutta, tulevaisuuden Satakuntaa ja Suomea. Meillä jokaisella on mahdollisuus tehdä pieni tai suuri teko ja samalla antaa la h- ja omalle yhteisöllemme ja maallemme. Meillä on mahdollisuus tehdä histor iaa! Maakunnalliset avustukset juhlavu o- den ohjelman järjestämiseen Valtakunnalliset yleiset avustushaut ovat jo päättyneet, mutta aluehakuj a pid e- tään vielä tarpeen mukaan. Suomi tukiohjelman mukaisia valtakunnallisia avustushakuja järjestettiin syksyllä 2015 ja keväällä Suomi 100 -hanke ei

18 ole avaamassa uusia yleisiä valtakunna llisia avustushakuja, mutta ma a- kuntien liitoista ja kuudesta suurimmasta kaupungista koostuva Suomi alueverkosto järjestää vielä avustushakuja ohjelman valmistelut i- lanteen mukaan syksyllä 2016 j a alk uvuodesta Alueellisten hak u- jen tarkemmat tiedot löytyvät maakunnan liittojen ver kkosivuilta sekä aluekoordinaattoreilta. Viime keväänä pidettyyn Satakunnan ensimmä i- seen maakunnalliseen avustushakuun tuli 48 hak emusta ja rahaa haettiin :n edestä. Jaettavana oli Kesäkuussa avustusta a n- nettiin 16 hankkeelle, yhteensä Suomi ohjausryhmä k ä- sitteli ensin ne hakemukset, jotka olivat avustushaun päättymiseen me n- nessä saaneet hyväksynnän Suomi 100 -ohjelmaan pääsystä. Sen jälkeen hyväksynnän saaneet, mutta mennessä hakemuksensa lähettäneet hankkeet käsitellään tulevan syyskuun aikana. Uusi maakunnallinen avustushaku on ja silloin jaettavana on Ohjeistus hakuun löytyy sivulta ja Susanna Virkki, Suomi100 -aluekoordinaattori, Satakunta puh , susanna.virkki@satakunta.fi

19 SATAKUNNAN ELY-KESKUS TIEDOTTAA Maaseutuohjelman päätöksenteko hyvin käyntiin Satakunnan ELY-keskuksessa Maaseutuohjelman päätöksenteko ja hankkeiden toteutus on käynnistynyt Satakunnassa hyvin. Maaseuturahaston rahoitusta on ELY-keskukselta haettu kesäkuun loppuun mennessä kehittämis- ja yrityshankkeisiin yhteensä noin 17,8 milj.euroa. Hanke- ja yritystukiin rahoitusta on myönnetty yhteensä runsas 9,1 milj.euroa. Vuosina on käytettävissä noin 15 miljoonaa euroa, joten 60 % rahoituksesta on sidottu. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman haku käynnistyi keväällä Yritystukihakemuksia on jätetty yhteensä 53 kpl. Myönteisiä rahoituspäätöksiä on tehty 36 kpl ja niissä myönnetty tuki on 3,378 milj.euroa. Kuluvana vuonna päättyneillä valintajaksoilla Satakunnan ELY-keskukseen on jätetty yhteensä viisitoista uutta yritystukihakemusta. Maaseutuohjelman kehittämishankehakemuksia on viime vuoden helmikuusta tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä jätetty 56 kpl, joissa haettu tuki on 11,028 milj. euroa. Rahoitusta kehittämishankkeisiin on myönnetty yhteensä 5,757milj.euroa. Tuettuja hankkeita on tähän mennessä 29 kpl, joista kahdeksan on muiden ELY-keskusten hallinnoimia. Tietojärjestelmien viivästymisestä johtuen yritys- ja hanketukien päätöksenteko käynnistettiin paperipäätöksin vuodenvaihteen jälkeen. Yritystukien päätöksenteon on määrä käynnistyä Hyrrä-järjestelmässä loppukesällä Leader-ohjelmasta on tehty kesäkuun loppuun mennessä päätökset 57 hanketuesta ja 25 yritystuesta. Hanketukien hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat yhteensä 3,247 milj. euroa ja myönnetty julkinen tuki (EU+valtio) 1,681 euroa. Yritystukea on myönnetty euroa yhteensä noin 1,426 milj. euron kokonaiskustannuksiin. Leader-ohjelmasta on näillä päätöksillä myönnetty maaseuturahaston tukea yhteensä 2,024 milj. euroa. Lisätietoja maaseudun kehittämisen rahoituksesta ja yritystuista: Maaseudun kehittämisen asiantuntija Timo Pukkila