3/2003. Veropolitiikka Puheen vuoro SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2003. Veropolitiikka 2003-2007. Puheen vuoro SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ"

Transkriptio

1 Puheen vuoro 3/2003 Veropolitiikka SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2 Helmikuu 2003 Lisätietoja: Helena Pentti puh. (09) SAK, PL 157 FIN Helsinki Tilaukset: SAK/postitus puh. (09)

3 Veropolitiikka Sisällys Tiivistelmä 3 1 Johdanto 6 Veronkevennysvara pienenee 7 Kaksi verotyöryhmää 8 2 Työn verotus 9 Ansiotulojen verotusta kevennetty 9 Työmatkakuluvähennystä kehitettävä 10 Sairausvakuutuksen rahoitus uudistettava 10 Perhevapaista aiheutuvien työvoimakustannusten korvaaminen 10 Työeläkemaksujen nousun hallinta 11 Työnantajamaksujen porrastamisesta 11 3 Yritys- ja pääomatulojen verotus 12 Osinkoverojärjestelmä uudistettava 12 Poistojärjestelmän uudistukseen varauduttava 13 Luovutusvoittojen veropohjaa laajennettava 14 Vapaaehtoinen eläkevakuutus 14 4 Varallisuuden verotus 16 Kiinteistöverotuksen merkitys kasvaa 16 Varallisuusvero säilytettävä 16 Perintö- ja lahjaverotus 16 5 Välillinen verotus 17 Arvonlisäverotus 17 Alkoholijuoma-, tupakka- ja autoverotus 17 Energia- ja ympäristöverotus 18 6 Harmaa talous 19 Lähteet 20 Liitteet Suomen verot 2001 kertymän mukaan 21 Valtion ja kuntien verotulot Veroaste v Palkkatulon veroaste 24 Maksuunpantu yhteisövero saajittain 25 Vuoden 2003 tuloveroasteikko ja arvonlisäverokannat 26 Keskeisimmät vähennykset valtion- ja kunnallisverotuksessa Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys 28 Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut Keskivertotyöntekijän työvoimakustannusten keskimäärinen veroaste 30 Matkakuluvähennysmalleja 31 Saadut ja maksetut tulonsiirrot desiiliryhmittäin SAK PUHEENVUORO 3/2003 1

4 2 SAK PUHEENVUORO 3/2003

5 Tiivistelmä Suomessa työtulojen verotusta on viime vuosina voitu merkittävästi keventää. Tämä on ollut mahdollista 1990-luvun jälkipuoliskolla toteutuneen nopean talouskasvun ja korkotason laskun sekä valtion omaisuuden poikkeuksellisten myyntitulojen ansiosta. Julkisen talouden tulojen kasvu tulevalla vaalikaudella jää aiempaa hitaammaksi. Siksi verokevennyksiin käytettävissä oleva liikkumavara supistuu tuntuvasti. Kevennysvara pitäisi käyttää ensisijaisesti työllisyyttä tukevaan työn verotuksen keventämiseen. Verotukseen vaikuttavat kuitenkin talouden kansainvälistymisen ja mm. Viron EU-jäsenyyden mukanaan tuomat kansainvälisen verokilpailun paineet. Tämän veromuistion toimenpide-ehdotukset ovat tiivistettyinä seuraavat: 1. Verotuksen yleisen alentamisen sijaan lähivuosina korostuu verotuksen rakenteen muuttaminen. Työn verotusta on edelleen kevennettävä ja verotuksen painopistettä siirrettävä pääomatulojen, kiinteistövarallisuuden ja ympäristöverojen suuntaan. Varsinkin pienituloisten veromaksajien ostovoiman kasvu lisää kotimaista kysyntää ja työllisyyttä. Toisaalta veronkevennysten liikkumavarasta osa joudutaan käyttämään alkoholijuomaveronalennuksiin. 2. Palkkatulojen verotusta on kevennettävä jatkossakin. Inflaation aiheuttama verotuksen kiristyminen on estettävä. Työllisyyssyistä veronalennukset tulee painottaa pieni- ja keskituloisille. Tavoitteena tulee olla matkakuluvähennyksen omavastuuosuuden poistaminen vaalikauden aikana. Lisäpaineita verotukseen aiheuttavat kasvavien lääkekorvausten myötä sairausvakuutuksen rahoituksen uudistaminen ja työeläkemaksun nousupaineet. 3. Viime aikoina on käyty keskustelua erilaisista työnantajamaksuporrastuksista, esimerkiksi mallista, jossa työnantajamaksuja palautettaisiin työnantajalle. Toisaalta työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamista kokeillaan joissakin Lapin läänin kunnissa ja saaristokunnissa vuosina Ennen uusien porrastusten kokeiluja on selvitettävä nykyisten portaiden tarkoituksenmukaisuus ja poistettava toimimattomat porrastukset. 4. Yhtiöveroprosentti voidaan säilyttää nykyisellä 29 tasolla ja pääomatuloveroprosenttia voitaisiin jopa nostaa. Ruotsissa pääomaverokanta on 30 prosenttia. 5. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän rajaaminen kansallisiin osingonjakotilanteisiin ei enää sovellu nykyiseen kansainvälistyneen talouden oloihin. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopuminen on kuitenkin suuri rakenteellinen muutos, jonka toteuttaminen vaatii huolellisuutta, käytännön vaikutusten arviointia ja tarkkaa ajoitusta. On tarpeen selvittää myös vaihtoehtoisia klassiseen osinkoverojärjestelmään perustuvia malleja. Selvitystyössä ei pidä sulkea pois Euroopassa yleisesti käytössä olevaa yhtenäiseen tuloverojärjestelmään perustuvaa mallia. 6. On varauduttava irtaimen kuluvan käyttöomaisuuden poistojärjestelmän uudistamiseen siten, että sallitut enimmäispoistot nykyistä paremmin vastaisivat todellisen taloudellisen käyttöajan mukaisia poistoja. Muutokseen liittyvät ongelmat on kartoitettava ja asiaa on ryhdyttävä valmistelemaan. SAK PUHEENVUORO 3/2003 3

6 7. Luovutusvoittoverotuksessa hankintameno-olettamasta pitäisi luopua alle 10 vuotta omistetun omaisuuden osalta ja yli 10 vuotta omistetun omaisuuden hankintameno-olettamaa tulisi alentaa. Oman asunnon luovutusvoiton verovapaus on kuitenkin säilytettävä. 8. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verokohtelussa pitäisi ottaa huomioon vuoden 2005 alussa voimaan tuleva uusi eläkelainsäädäntö, jossa eläkkeelle siirtyminen voi tapahtua ansaitun eläkkeen turvin ikävuosien välisenä aikana. Sijoitusvaiheessa eläkevakuutusmaksuun ei tulisi liittyä verovähennysoikeutta. Nostettu eläke taas olisi vain tuoton osalta pääomatuloverotuksen piirissä, muilta osin nostettu eläke olisi verovapaata tuloa. 9. Suomessa kiinteistöveron merkitys on kansainvälisesti verrattuna vähäinen. Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja voidaan nostaa. Metsäverotuksen siirtymävaiheen päättyessä vuonna 2006 kiinteistöveropohjaa voidaan laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. Toimenpiteellä voidaan parantaa erityisesti metsätalousvaltaisten kuntien rahoitustilannetta ja edistää puun myyntiä. Kiinteistövero on tuloverotuksessa vähennyskelpoinen siltä osin kuin kiinteistöä on käytetty tulonhankkimisessa. 10. Varallisuusvero on säilytettävä jatkossakin. Vuoden 2000 verotuksessa varallisuusveroa maksoi noin henkilöä. Säädöksiä olisi muutettava niin, että estetään vuodenvaihteeseen liittyvä pankkitalletuksilla keinottelu varallisuusveron välttämiseksi. 11. Suomen tulee esittää EU:ssa työvoimavaltaisten palvelujen, erityisesti ravintoloiden ja henkilöstöruokaloiden ruokatarjoilun ottamista alennettujen arvonlisäverokantojen listalle. Tarjoilutoiminnan ja henkilöstöruokalatoiminnan arvonlisäverokanta tulee alentaa samaksi kuin elintarvikkeiden arvonlisäverokanta eli 17 prosenttiin. 12. Yritys maksaa arvonlisäveroa, jos liikevaihto ylittää 8500 euroa. Rajalla saattaa olla merkitystä pienyritysten kasvulle ja työllisyydelle. Tehokkainta kasvun ja työllisyyden kannalta olisi poistaa maksuvelvollisuuden alaraja ja siirtyä liukuvaan järjestelmään. 13. Laajempaa arvonlisäverokannan alentamista vaikeuttaa valmisteverotulojen vähentyminen. Mikäli välillisen verotuksen alentamisvaraa myöhemmin kuitenkin syntyy, tulee se suunnata elintarvikkeiden EU:n keskitasoa korkeamman arvonlisäverokannan alentamiseen. 14. Vuoden 2004 alussa poistuu Suomen oikeus rajoittaa matkustajien toisesta EUmaasta verolliseen hintaan hankkimia ja mukanaan tuomia alkoholijuomamääriä. Verotuottojen turvaamiseksi Suomi joutuu sopeuttamaan alkoholijuomaverotustaan. Alkoholijuoma- ja tupakkaverotuksen sopeuttaminen on toteutettava mahdollisimman pienin verotulomenetyksin. Sopivan verotason löytämiseksi alkoholijuomaverotuksen alentaminen pitäisi toteuttaa asteittain. Savukkeiden tuontia Virosta pitää rajoittaa. Suomen tulee edelleen pyrkiä vaikuttamaan siihen, että alkoholijuomien vähimmäisverotasoja nostetaan EU:ssa. 4 SAK PUHEENVUORO 3/2003

7 15. Harmaa talous supistaa verokertymää, rapauttaa hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvan rahoituspohjaa, vääristää elinkeinoelämän kilpailua ja murentaa yhteiskuntamoraalia. Lähtökohdan harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaiselle toiminnalle antaa valtioneuvoston hyväksymä talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastainen toimintaohjelma vuosille Monet ongelmat ja epäkohdat ovat suoraa seurausta eräiden sijoituspalveluja tarjoavien maiden tiukasta pankkisalaisuudesta ja siihen liittyvästä mahdollisuudesta häivyttää omistukset ja laittomalla tavalla hankitut varat veroparatiisivaltioiden tarjoamien peiteyhtiöiden ja järjestelyjen suojaan. 16. Työvoiman liikkuvuuden lisääntyminen EU:n itälaajentumisen yhteydessä korostaa entisestään tarvetta turvata ulkomaalaisten työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistaso sekä sosiaaliturvan karttuminen myös käytännössä. Tämän varmistamiseksi työsuojeluviranomaisten ja luottamushenkilöiden valvontavaltuuksia on täsmennettävä ja voimavaroja lisättävä. SAK PUHEENVUORO 3/2003 5

8 1 Johdanto Veroja kerätään julkisen toiminnan ja julkisten menojen rahoittamiseksi. Näiden menojen taso määrittelee viime kädessä myös tarvittavien verojen määrän. Kun arvioidaan verotusta, sen muutostarpeita ja mahdollisuuksia, on samalla selvitettävä kysymyksiä siitä, mitä verovaroilla tehdään ja mitä verotuksen vastineeksi julkinen valta kansalaisille tarjoaa. Julkisen hyvinvointijärjestelmän keskeinen tehtävä on taata kansalaisille taloudellista turvaa erilaisia riskejä vastaan. Koulutukseen, terveydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin suunnatut varat ovat pitkävaikutteisiin investointeihin rinnastettavia menoja. Ne antavat kaikille kansalaisille mahdollisuuden kartuttaa inhimillistä pääomaa, osaamistaan sekä osallistua työelämään. Myös uutta teknologiaa pystytään hyödyntämään yhä paremmin, jolloin talouden tuottavuus ja kokonaistuotanto voivat lisääntyä. Ilman julkisen sektorin osallistumista mittavin panoksin esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen rahoitukseen, investoinnit näihin kohteisiin jäisivät koko kansantalouden ja tuottavuuden kasvun näkökulmasta liian mataliksi. Sosiaaliturvan ja hyvinvointivaltion tarjoamien peruspalvelujen kautta toteutuva tulontasaus yli kansalaisten elinkaaren antaa talouden ja yhteiskunnan toimintaan vakautta, pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta. Tähän liittyy olennaisesti myös eri väestöryhmien välisten toimeentuloerojen tasoittaminen, mikä mahdollistaa lahjakkuusreservien hyödyntämisen ja lisää yhteiskunnan hyvinvointia. Julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen laajentuminen yleisen tulotason nousun myötä on mahdollistanut naisten tasavertaisen osallistumisen koulutukseen ja työelämään. Kansakunnan voimavarat on näin saatu parempaan käyttöön, mikä on kasvattanut työllisyysastetta, lisännyt miesten ja naisten välistä tasa-arvoa sekä samalla laajentanut hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Verotus vaikuttaa ihmisten ja yritysten taloudelliseen käyttäytymiseen. Klassinen esimerkki on Amsterdamin talojen kapeus, joka johtuu aikanaan julkisivun leveyden perusteella kerätystä verosta. Laaja veropohja yhdistettynä matalaan veroasteeseen vääristää käyttäytymistä vähemmän kuin saman verotulon kerääminen kapealla veropohjalla ja korkealla veroasteella. Verojärjestelmän kehittäminen on tasapainoilua oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden välillä. Julkisen taloudenpidon ja sitä koskevan päätöksenteon jatkuvana haasteena on löytää kokonaisuuden kannalta oikeat mittasuhteet julkisille panostuksille, menoille, ja niiden katteeksi kerättäville veroille yhteiskunnassa. Suomessa julkisten menojen osuus kansantuotteesta on EU-maiden keskitasoa. Sen sijaan verojen osuus kansantuotteesta (liite 3) on Suomessa EU-maiden keskitasoa korkeampi. Kansainväliset veroastevertailut jonkin verran yliarvioivat Suomen veroastetta. Veroastevertailuja vaikeuttavat muun muassa maiden erot vero- ja sosiaaliturvajärjestelmissä. Suomessa suuri osa sosiaaliturvasta on veronalaista, kun muissa EU-maissa sosiaalietuudet ovat suurelta osin verovapaita. Lisäksi muissa maissa myös verovähennysten merkitys on suurempi kuin Suomessa. 6 SAK PUHEENVUORO 3/2003

9 Veronkevennysvara pienenee Suomessa julkinen talous korjautui 1990-luvun jälkipuoliskolla syvästä alijäämästä ylijäämäiseksi erityisesti nopean taloudellisen kasvun ansiosta. Julkisen talouden tasapaino on säilynyt toistaiseksi kohtuullisena myös viime aikojen hitaan kasvun oloissa. Kokonaistuotantoon suhteutettu julkinen velka on supistunut yhdelle EUmaiden alhaisimmista tasoista. Verotusta, etenkin työtulojen verotusta, on viime vuosina voitu merkittävästi keventää. Tämä on ollut mahdollista 1990-luvun jälkipuoliskolla toteutuneen nopean talouskasvun ja korkotason laskun sekä, varsin huomattavilta osin, valtion omaisuuden poikkeuksellisen suurten myyntitulojen ansiosta. On hyvin epätodennäköistä, että talouden kasvu jatkuisi tulevalla nelivuotiskaudella viime vuosikymmenen puolivälin jälkeistä tahtia. Päinvastoin, kansantalouden kasvu jäänee tuntuvasti 1990-luvun jälkipuoliskolla toteutunutta hitaammaksi, ehkä noin 2 ½ prosenttiin vuodessa. Kansainväliseen talouteen liittyvä poikkeuksellisen suuri epävarmuus, niin Yhdysvaltain kuin Euroopan heikot talousnäkymät eivät lupaa Suomen taloudelle mitenkään nopean kasvun kautta lähivuosina. Seuraavalla vaalikaudella ei ole odotettavissa toteutuneen kaltaista korkotason laskua. Näköpiirissä ei myöskään ole mitään viime vuosien kaltaista valtion omaisuuden myynnin tuomaa julkisen talouden huomattavaa tulonlisäystä. Paavo Lipposen II hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta ja sosiaalivakuutusmaksuja kevennetään vaalikauden aikana miljardia markkaa. Veronkevennyksiä on toteutettu osana tulopoliittisia sopimuksia ja niillä on ollut suuri merkitys ostovoiman kasvuun. Vuosina ansiotulojen verotusta sekä työnantajamaksuja on kevennetty ilman inflaatiotarkistusten osuutta yhteensä 3,2 milj. euroa (18,8 miljardia markkaa). Siitä työn verotuksen keventämistä on yhteensä 2,5 milj. euroa eli noin 15 miljardia markkaa (liitteet 4 ja 10). Julkisen talouden tulojen kasvu tulevalla vaalikaudella jää aiempaa tuntuvasti hitaammaksi. Toisaalta on otettava huomioon jo tehtyihin päätöksiin perustuva julkisten menojen taso ja niihin osin sisältyvä kasvupaine. Jos lähtökohdaksi otetaan jo tehtyihin päätöksiin perustuva julkisten menojen taso niihin osin sisäänrakennettuine kasvuineen ja tavoitteena tulevalla vaalikaudella on valtiontalouden pitäminen keskimäärin - eli yli suhdannekierron - tasapainossa ja jos kansantalouden arvioidaan kasvavan noin 2 ½ prosentin vuosivauhtia, verokevennyksiin käytettävissä oleva julkisen talouden liikkumavara jää hyvin vähäiseksi. Veronkevennysvara vähenee edelleen, mikäli tehdään päätöksiä uusista menoista ilman, että olemassa olevia menoja vastaavasti supistetaan. Kevennysvarasta osa joudutaan käyttämään alkoholijuomaveron alennuksiin vaalikauden aikana. Jäljelle jäävä veronkevennysvara pitäisi käyttää ensisijaisesti työllisyyttä tukevaan työn verotuksen keventämiseen. Pidemmällä yli seuraavan vaalikauden ulottuvalla aikavälillä julkisella taloudella on edessään monia haasteita. Näitä ovat mm. talouden jatkuvan kansainvälistymisen ja verokilpailun (esim. Viro) tuomat haasteet. Erityisesti väestön tuntuva ikääntyminen kohottaa paitsi työeläkemaksuja myös terveydenhoito- ja hoivamenojen rahoittamiseksi tarvittavia sairausvakuutusmaksuja. Korkea työttömyys tulee julkiselle sektorille ja koko yhteiskunnalle kalliiksi. Väestön ikärakenne ei Suomessa silti vielä lähivuosina heikkene merkittävästi julkisen taloudenkaan kannalta. Toisaalta juuri tämän vuoksi on erityisen tähdellistä, että tulevan vaalikauden finanssipolitiikassa julkisia menoja ja tuloja koskevat ratkaisut tehdään sovittamalla ne kestävällä tavalla myös pidemmän ajan vaatimuksiin. Näin voidaan ajoissa välttää ajautuminen myöhemmin SAK PUHEENVUORO 3/2003 7

10 vaikeasti korjattavaan epätasapainoon julkisten menojen tason ja sen rahoittamiseksi tarvittavan veroasteen välillä, mikä puolestaan kaventaisi talouspolitiikan liikkumavaraa ja heikentäisi hyvinvointivaltion toimintakykyä. Kaksi verotyöryhmää Seuraavan vaalikauden verolinjausten pohjaksi on laadittu kaksi työryhmäraporttia. Raportit palvelevat veropoliittista keskustelua ja päätöksentekoa. Valtiovarainministeriö asetti verotyöryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida tulo- ja varallisuusverotuksen, erityisesti yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittämistarpeet kansainvälisen kehityksen ja voimistuvan verokilpailun valossa. Ylijohtaja Lasse Arvelan työryhmän raportti Kilpailukykyiseen verotukseen valmistui marraskuussa Valtioneuvoston kanslia asetti Talousneuvoston esityksestä työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää millainen on Suomen verotuksen rakenne kansainvälisesti ja mitä muutospaineita Suomen verojärjestelmään tulee kansainvälisen verojärjestelmän ja kansainvälisen talouden sekä kotimaisten tekijöiden taholta, millainen on hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen näkökulmasta kestävä veroaste ja mitkä ovat erilaisten veroaste- ja verorakennevaihtoehtojen vaikutukset tuotannon kasvuun, työvoiman kysyntään ja tarjontaan sekä tulonjakoon ja aluekehitykseen. Talousneuvoston pääsihteerin Seppo Leppäsen työryhmän raportti Verotus kansainvälisessä toimintaympäristössä valmistui lokakuussa Molemmat raportit sisältävät paljon tietoa paitsi Suomen myös muiden maiden verojärjestelmistä. Seuraavassa ei ole erikseen kerrottu Suomen verojärjestelmän nykytilannetta, koska tiedot löytyvät raporteista. 8 SAK PUHEENVUORO 3/2003

11 2 Työn verotus Verotuksen yleisen alentamisen sijaan lähivuosina korostuu verotuksen rakenteen muuttaminen (liite 1). Työn verotusta on edelleen kevennettävä ja verotuksen painopistettä siirrettävä pääomatulojen, kiinteistövarallisuuden ja ympäristöverojen suuntaan. Varsinkin pienituloisten veromaksajien ostovoiman kasvu lisää kotimaista kysyntää ja työllisyyttä. Työn verotusta keventämällä voidaan vaikuttaa siihen, että taloudellisen kasvun myötä syntyy työpaikkoja myös vähän koulutetuille työttömille. Vaikka verotuen suuntaaminen vähän koulutetuille ei aiheuta kovin suurta lisäystä työllisyydessä, se voi toimia yhtenä työmarkkinoilta syrjäytymistä ennalta ehkäisevänä keinona. Työn verotusta voidaan keventää työllisyyttä tukien seuraavilla toimenpiteillä: - pienituloisten palkansaajien ansiotuloverotusta keventämällä, - pienituloisiin kohdistuvilla työnantajamaksualennuksilla, - kotityöpalvelujen verokiilaa kaventamalla. - työvaltaisten palvelualojen arvonlisäveroa alentamalla (ks. luku 5), - arvonlisäveron liikevaihtorajaa loiventamalla (ks. luku 5). Ansiotulojen verotusta kevennetty Viime vuosina työn verotuksen keventämistä on suunnattu matalapalkkaiseen työhön kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä (liitteet 7 ja 8) kasvattamalla. Progression kiristymisen estämiseksi ansiotulovähennys on ulotettu laajalle tuloalueelle ja samanaikaisesti valtion tuloveroasteikon prosentteja on alennettu. Lopputuloksena on ollut, että kunnallisverojen osuus veronalaisista tuloista on vähentynyt tulojakauman alapäässä ja kasvanut yläpäässä. Kunnallisvero on muuttunut lievästi progressiiviseksi. Koska veromenetyksiä ei ole täysimääräisesti kompensoitu kunnille ja kuntien menot ovat lisääntyneet, kuntien tuloveroprosentit ovat nousseet. Tämä ei ole kuitenkaan mitätöinyt ansiotulovähennyksen vaikutusta tulojakauman alapäässä. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen kasvattaminen vuosina on vähentänyt verotuloja yhteensä 350 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena kuntien verokertymä kuitenkin kasvoi (liitteet 2 ja 5). Valtion tuloveroasteikon (liite 6) marginaaliveroprosentteja on alennettu huomattavasti kuluneen vaalikauden aikana Ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia on alennettu 2,5 prosenttiyksikköä ja muiden tuloluokkien 3 prosenttiyksikköä. Myös tuloluokkien tulorajoja on nostettu. Valtion veronalaisen tulon alaraja on noussut 45 prosenttia eli vajaasta 8000 eurosta euroon. Valtion tuloveroasteikon kevennykset ovat vuosina vähentäneet verotuloja yhteensä 1,3 miljardia euroa ilman inflaatiotarkistuksen osuutta. SAK PUHEENVUORO 3/2003 9

12 Työmatkakuluvähennystä kehitettävä Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset ovat valtaosalle palkansaajista huomattava menoerä. Matkakuluvähennyksen korkean omavastuuosuuden johdosta verotuksessa vain osalle palkansaajista myönnetään vähennys matkakustannuksista. Vuonna 2000 vähennyksen sai tulonsaajaa ja vähennys oli keskimäärin 1110 euroa eli 6600 markkaa. Työssä käymisestä aiheutuvat kulut pitäisi voida vähentää verotuksessa. Matkakuluvähennyksen ylärajaa on nostettu merkittävästi viime vuosina. Ylärajan nostaminen ei ole helpottanut matalapalkkaisten työllistymistä, koska vain pienelle osalle palkansaajista on mahdollista hakeutua entistä kauempaa töihin. Sen sijaan työmatkakuluvähennyksen omavastuun poistaminen kannustaisi työhön silloinkin, kun kyseessä on matalapalkkainen ja/tai osa-aikatyö. SAK:n mielestä palkkatulojen verotusta on kevennettävä jatkossakin. Inflaation aiheuttama verotuksen kiristyminen on estettävä. Työllisyyssyistä veronalennukset tulee painottaa pieni- ja keskituloisille. Tavoitteena tulee olla matkakuluvähennyksen omavastuuosuuden poistaminen vaalikauden aikana (liite 11). Tästä aiheutuva verotulojen väheneminen on korvattava kunnille. Sairausvakuutuksen rahoitus uudistettava Keskipitkällä aikavälillä työn verotukseen vaikuttavat myös mahdollinen sairausvakuutuksen rahoitusperustan uudistaminen sekä työeläkemaksun nousupaineet. Sairausvakuutuksen rahoitus kaipaa paitsi turvaavuutta, myös selkeyttä. Sosiaali- ja terveysmenojen pitkän aikavälin kehitystä pohtineen SOMERA-toimikunnan esityksestä löytyy malli, jolla parannetaan kestävästi sairausvakuutuksen rahoitusperustaa, vahvistetaan vakuutusperiaatetta ja säilytetään riittävästi yhteisvastuuta. Mallissa sairausvakuutuksen rahoitus esitetään uudistettavaksi niin, että työtulovakuutus, johon kuuluvat ansiosidonnaiset sairausvakuutus-, äitiys-, erityisäitiys sekä isyys- ja vanhempainrahat, rahoitetaan jatkossa kokonaan työnantajien maksuilla. Samoin sairausvakuutuksen korvaukset työterveyshuoltomenoista on perusteltua edelleen rahoittaa työnantajien maksuilla. Sosiaaliturvan yleisten rahoitusperiaatteiden mukaisesti sairausvakuutuksesta maksettavat vähimmäismääräiset sairaus-, äitiys- ja vanhempainrahat rahoitettaisiin yleisistä verovaroista. Sairaanhoitovakuutusta voidaan rahoittaa vakuutettujen sairausvakuutusmaksuilla, mutta on perusteltua, että myös valtio osallistuu määräosuudella tämän sairausvakuutuksen osan kustannuksiin. Perhevapaista aiheutuvien työvoimakustannusten korvaaminen Lasten hoitoon liittyvät vapaat lisäävät naisvaltaisten alojen työvoimakustannuksia. Työnantajat voivat kuitenkin jo nyt saada korvausta äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyvän vuosiloman kustannuksiin sairausvakuutuksesta. Korvaus määritellään työntekijän sairausvakuutuksen mukaisen päivärahan perusteella. Samaa korvausmenettelyä on mahdollista laajentaa koskemaan myös palkallisia sairaan lapsen hoitoaikoja. 10 SAK PUHEENVUORO 3/2003

13 Työeläkemaksujen nousun hallinta Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle ja keskimääräisen eliniän piteneminen merkitsevät tulevina vuosikymmeninä vanhuuseläkemenon ja työeläkemaksujen nousua. Työmarkkinajärjestöjen eläkesopimukseen perustuvien työeläkelakien muutosten avulla yksityisen sektorin työeläkemaksujen nousupainetta voidaan pitkällä aikavälillä alentaa merkittävästi, arvioiden mukaan noin 4,5 prosenttiyksiköllä. Eläkesopimuksessa sovittiin myös vanhuuseläkerahastoinnin lisäyksestä vuodesta 2003 lähtien, jotta työeläkemaksujen nousua jatkossa voidaan pitää mahdollisemman maltillisena. Vaalikauden aikana yksityisen sektorin työeläkemaksu nousee tehtyjen päätösten mukaan vain lievästi. Työnantajamaksujen porrastamisesta Työnantajamaksuilla rahoitetaan ansiosidonnaisia sosiaaliturvaetuuksia. Vähimmäisturva rahoitetaan yleisistä verovaroista. Tästä pääperiaatteesta löytyy kuitenkin poikkeuksia, kuten kansaneläkevakuutusmaksu ja osa sairausvakuutusmaksusta. Käytännössä lähivuosina ei ole mahdollista siirtää näitä maksuja yleisistä verovaroista rahoitettavaksi. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksuissa on nykyisin porrastuksia palkkasumman, pääomavaltaisuuden, yrityksen henkilöluvun, työntekijän iän ja työkyvyttömyyden mukaan (liite 9). Työllisyyssyistä erityisesti työnantajan kansaneläkemaksun alinta porrasta on alennettu vaalikauden aikana 2,4 prosentista 1,35 prosenttiin. Viime aikoina on käyty keskustelua erilaisista työnantajamaksuporrastuksista, esimerkiksi mallista, jossa työnantajamaksuja palautettaisiin työnantajalle. Palautuksen suuruus määräytyisi liukuvasti työntekijän kuukausipalkan perusteella. Palautus koskisi vain varsin matalia palkkoja. Mallin tarkoituksena olisi madaltaa työllistämiskynnystä matalapalkka-aloilla ja näin parantaa työllisyyttä. Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamista kokeillaan joissakin Lapin läänin kunnissa ja saaristokunnissa vuosina Kokeilulla pyritään selvittämään, voidaanko työnantajamaksuja alentamalla vaikuttaa työllisyyteen. Ennen uusien porrastusten kokeiluja on selvitettävä nykyisten portaiden tarkoituksenmukaisuus, poistettava toimimattomat porrastukset ja selvitettävä, löytyykö työllisyyden kannalta toimivia malleja. Verotuksen kotitalousvähennyksellä kavennetaan työn verokiilaa. Jos kotitalous palkkaa työntekijän, verotuksessa saa vähentää kaikki pakolliset työnantajamaksut sekä lisäksi kymmenen prosenttia palkasta. Jos työn suorittaa yritys tai yrittäjänä toimiva yksityinen henkilö, kotitalousvähennyksenä saa vähentää 60 prosenttia arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Kotitalousvähennys on vakiinnuttanut asemansa ja kotityöpalvelujen kysyntä on lisääntynyt. SAK PUHEENVUORO 3/

14 3 Yritys- ja pääomatulojen verotus Suomen 29 prosentin nimellinen yhtiöverokanta on EU-maiden kolmanneksi matalin. Vaikka kansainväliset vertailut ovat vaikeita ja epävarmoja, niiden perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että Suomen yhtiöverokanta on yritysten näkökulmasta kilpailukykyinen muihin maihin verrattuna. Yritysten sijoittumispäätösten kannalta verotusta tärkeämpiä tekijöitä ovat todennäköisesti yleisemmät ominaisuudet, kuten asiakkaiden läheisyys, rahoitusmarkkinoiden läheisyys, osaavan ja koulutetun työvoiman saanti sekä yhteiskunnallisten olojen vakaus ja turvallisuus. Suomen rooli kansainvälisessä verokilpailussa on puolustuksellinen. Lisäksi on nähtävissä, että muidenkin EU-maiden mahdollisuudet aggressiiviseen verokilpailuun ovat kaventumassa väestön ikääntymisen johdosta sekä siitä syystä, että eräissä EU-maissa julkisen talouden alijäämät ovat ylittäneet tai ovat ylittämässä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa sovitut rajat. Eurooppalaisen hyvinvointivaltion rahoituksen säilyttäminen kestävällä pohjalla vähentänee paineita verokilpailuun. SAK:n mielestä yhtiöveroprosentti voidaan säilyttää nykyisellä 29 prosentin tasolla. Pääomatuloveroprosenttia voitaisiin jopa nostaa. Ruotsissa pääomaverokanta on 30 prosenttia. Osinkoverojärjestelmä uudistettava Osinkotulon kokonaisverokohtelun taso on Suomessa EU-maiden alhaisinta, kun kyseessä on pääomatulona verotettava osinko. Myös ansiotulona verotettava osinkotulo on melko lievästi verotettua, koska yrittäjällä on mahdollisuus osingonjaon mitoituksella ja nettovarallisuutta säätelemällä vaikuttaa verokohteluunsa. Osinkotulojen verotuksen ja ansiotulojen marginaaliveroasteiden suuri ero on johtanut siihen, että ansiotuloja pyritään muuntamaan osinkotuloiksi. Osinkotulot keskittyvät erittäin hyvätuloisille. Vuoden 2000 verotietojen mukaan luonnollisten henkilöiden osinkotuloista lähes 90 prosenttia jaettiin henkilöille, joiden vuositulot olivat vähintään markkaa. Noin 70 prosenttia osinkotuloista meni 8000 henkilölle. EU-maista ainoastaan Suomessa ja Kreikassa osinkojen kahdenkertainen verotus on kokonaan poistettu. Suomessa yhdenkertainen verotus on toteutettu täydellä yhtiöveron hyvityksellä ja Kreikassa osinkotulojen verovapaudella. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä yhtiön voitostaan maksama vero hyvitetään osingonsaajan osingosta menevästä verosta. Järjestelmään liittyy ongelmia, joiden takia muissa EU-maissa siitä on joko kokonaan luovuttu tai hyvitystä on tuntuvasti leikattu. Suomen yhtiöveron hyvitysjärjestelmä syrjii sekä ulkomailta saatuja että ulkomaille maksettuja osinkoja. Jos EY-tuomioistuin katsoo, että Suomen yhtiöveron hyvitysjärjestelmä ei ole yhteensopiva EY:n perustamissopimuksen kanssa, syrjinnän kohteiksi joutuneilla on mahdollisuuksia vaatia hyvityksiä takautuvasti viiden vuoden ajalta. 12 SAK PUHEENVUORO 3/2003

15 Jos siirryttäisiin puhtaaseen klassiseen järjestelmään, jossa yhtiötä verotettaisiin voitosta ja osakasta osingosta 29 prosentin verokannalla, osinkotulojen kokonaisverotaso nousisi nykyisestä 29 prosentista yhteensä 49,59 prosenttiin, mikä olisi ansiotulojen ylimpien marginaaliveroprosenttien alapuolella. Muutos lähentäisi selvästi osinkotulojen verotusta ja ansiotulojen marginaaliveroprosentteja. Arvelan työryhmän mielestä 25 prosentin yritys- ja pääomaverokanta olisi suositeltava enimmäismäärä puhtaassa klassisessa järjestelmässä. Tällöin osinkotulon kokonaisverotaso nousisi 43,75 prosenttiin. Puhtaaseen klassiseen järjestelmään siirtyminen johtaa oman pääoman ehtoisen rahoituksen vieraan pääoman ehtoista rahoitusta ankarampaan kokonaisverokohteluun, mikä saattaisi heikentää yhtiöiden taseita eli kannustaa erityisesti listaamattomia pk-yrityksiä rahoittamaan toimintaansa velkarahoituksella. Mutta toisaalta kaksinkertainen verotus saattaisi kannustaa myös vahvistamaan yhtiön rahoitusrakennetta, koska yrityksen oma tulorahoitus olisi edullisempaa jättää yhtiöön ja investoida uudelleen kuin jakaa osinkoina omistajille. Omistajayrittäjät voisivat vaikuttaa verotukseensa siten, että yhtiössä työskenteleville osakkaille ja perheenjäsenille maksettaisiin nykyistä enemmän palkkaa. Tämä näkyisi myös sosiaaliturvan paranemisena. Osinkojen kahdenkertaisen verotuksen myötä tulisi pk-yrityksissä (listaamattomat yhtiöt) verotuksellisesti edullisemmaksi nostaa yhtiöstä muita pääomatuloja kuin osinkoja, esimerkiksi korkotuloa tai vuokratuloa. Arvelan työryhmän mukaan tämä saattaisi lisätä omistajien pyrkimyksiä muuntaa osinkotuloja keinotekoisesti muiksi pääomatuloiksi. Myös yhtiön ulkopuoliset yhdenkertaisen verotuksen piirissä olevat sijoituskohteet tulisivat verotuksellisesti edullisemmiksi kuin pääomasijoitukset omaan yhtiöön. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän rajaaminen kansallisiin osingonjakotilanteisiin ei enää sovellu nykyiseen kansainvälistyneen talouden oloihin. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopuminen on suuri rakenteellinen muutos, jonka toteuttaminen vaatii huolellisuutta, käytännön vaikutusten arviointia ja tarkkaa ajoitusta. On tarpeen selvittää klassisen osinkoverotusjärjestelmän lisäksi sellaisia vaihtoehtoisia klassiseen osinkoverojärjestelmään perustuvia malleja, joilla voidaan lieventää edellä mainittuja pk-yritysten ongelmia. Selvityksessä pitää kiinnittää huomiota myös osinkotulojen ja ansiotulojen välisen veroeron kaventamiseen. Selvitystyössä ei pidä sulkea pois Euroopassa yleisesti käytössä olevaa yhtenäiseen tuloverojärjestelmään perustuvaa mallia. Poistojärjestelmän uudistukseen varauduttava Suomen veropoistojärjestelmä poikkeaa muissa maissa omaksutusta. Korkeaa poistotasoa on perusteltu inflaation huomioon ottamisella ja yritysten vaikeuksilla hankkia rahoitusta. Näiltä osin yritysten toimintaympäristö on muuttunut. Taloudellista kulumista suuremmat ylipoistot tarjoavatkin nykyisen verojärjestelmän merkittävimmän veroluottomahdollisuuden. Etu jakautuu yritysten kesken epätasaisesti. Verotuki on suurinta pääomavaltaisille yrityksille, jotka tekevät aineellisia investointeja. On varauduttava irtaimen kuluvan käyttöomaisuuden poistojärjestelmän uudistamiseen siten, että sallitut enimmäispoistot nykyistä paremmin vastaisivat todellisen taloudellisen käyttöajan mukaisia poistoja. Muutokseen liittyvät ongelmat on kartoitettava ja asiaa on ryhdyttävä valmistelemaan. SAK PUHEENVUORO 3/

16 Luovutusvoittojen veropohjaa laajennettava Luovutusvoittoa laskettaessa omaisuuden todellisesta luovutushinnasta vähennetään hankintameno. Hankintamenon selvittäminen voi olla vaikeaa, jos omaisuus on omistettu kauan. Tästä syystä myyntivoittojen täysimääräistä verotusta lievennetään hankintameno-olettamalla. Nykyisin hankintameno-olettama on yli kymmenen vuotta omistetun omaisuuden osalta 50 prosenttia ja alle kymmenen vuotta omistetun omaisuuden osalta 20 prosenttia luovutushinnasta. Luovutusvoitot keskittyvät hyvätuloisille. Vuonna 2000 noin 70 prosenttia luovutusvoitoista meni henkilöille, joiden vuositulot olivat yli markkaa. Luovutusvoittoverotuksessa inflaatio otetaan huomioon alhaisena verokantana. Nykyiselle 20 prosentin hankintameno-olettamalla ei ole veropoliittisia perusteita. Hankintameno-olettamaa käytetään vain, jos omaisuuden arvo on yli viisinkertaistunut alle kymmenessä vuodessa. Näin suurten jättivoittojen verotuksen lieventämiseen ei liene tarvetta. Käytännössä omaisuuden todellinen hankintameno pystytään selvittämään kohtuullisella tarkkuudella, kun omaisuus on ollut luovuttajalla alle 10 vuotta. Luovutusvoittoverotuksessa hankintameno-olettamasta pitäisi luopua alle 10 vuotta omistetun omaisuuden osalta ja yli 10 vuotta omistetun omaisuuden hankintameno-olettamaa tulisi alentaa. Oman asunnon luovutusvoiton verovapaus on kuitenkin säilytettävä, koska palkansaajan kannalta on tärkeää, ettei oman asunnon luovutusvoiton verotus estä asunnon vaihtoa ja siten jäykistä työvoiman tarkoituksenmukaista liikkuvuutta. Vapaaehtoinen eläkevakuutus Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verokohtelussa pitäisi ottaa huomioon vuoden 2005 alussa voimaan tuleva uusi eläkelainsäädäntö, jossa eläkkeelle siirtyminen voi tapahtua ansaitun eläkkeen turvin ikävuosien välisenä aikana. Tavoitteena on nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää. Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia markkinoidaan mahdollisuudella siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle ja tähän houkutellaan verovähennysoikeudella. Ristiriitaa yksilöllisen eläkevakuutuksen ja eläkkeelle siirtymisiän nostamispyrkimysten välillä pitää lieventää. Yksi mahdollisuus on se, että vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksuja saisi vähentää verotuksessa vain siinä tapauksessa, että eläkevakuutussopimuksen mukainen eläke alkaisi aikaisintaan joustavan vanhuuseläkeiän täytyttyä eli 63- vuotiaana. Tällöin vapaaehtoisella eläkevakuutusjärjestelmällä täydennettäisiin työhistorian aukoista johtuvaa eläkkeen pienuutta. Pitkäaikaisen eläkevakuutussäästämisen verotukea on perusteltu työikäisen väestönosan pienenemisellä, lyhytaikaisten työsuhteiden yleistymisellä sekä kansainvälisesti vallitsevalla käytännöllä. Jos halutaan toteuttaa vapaaehtoisten eläkevakuutustuotteiden ja muiden säästämismuotojen neutraali verokohtelu, se voidaan toteuttaa luopumalla vapaaehtoisen eläkevakuutussäästämisen perusteettomasta verotuesta. Tällöin sijoitusvaiheessa eläkevakuutusmaksuun ei liittyisi verovähennysoikeutta. Nostettu eläke olisi vain 14 SAK PUHEENVUORO 3/2003

17 tuoton osalta pääomatuloverotuksen piirissä, muilta osin nostettu eläke olisi verovapaata tuloa. Eläkevakuutukset ovat valtaosaltaan tavallista säästämistä, johon ei liity vakuutustuotteille ominaista riskiä. Riski siitä, että vakuutettu kuolee ennen kuin on ehtinyt nostaa säästämänsä määrän, on poistettu eläkevakuutukseen liittyvällä henkivakuutuksella, jolla säästöpääoma kuolintapauksissa siirretään edunsaajille. Säästöhenkivakuutuksen tuoton tulisi olla veronalaista tuloa silloinkin, kun se tulee perilliselle. Ei ole perusteltua, että perillinen voisi nostaa säästösumman edullisemmalla verokohtelulla kuin eläkesäästäjä itse. SAK PUHEENVUORO 3/

18 4 Varallisuuden verotus Kiinteistöverotuksen merkitys kasvaa Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Kunnat päättävät vuosittain kiinteistöveroprosenteista lain salliman vaihteluvälin puitteissa. Laissa erotetaan vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti ja yleinen kiinteistöveroprosentti. Lisäksi kunta voi määrätä kiinteistöveroprosentit muille asuinrakennuksille (vapaa-ajan asunnoille), voimalaitoksille ja ydinvoimalaitoksille sekä rakentamattomalle rakennuspaikalle. Suomessa kiinteistöveron merkitys on kansainvälisesti verrattuna vähäinen. Kiinteistöveron etuna on veropohjan liikkumattomuus. Kiinteistöveron merkitys verokohteena tullee korostumaan. Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja voidaan nostaa. Kiinteistöveron rakenteesta ja suhteellisesta merkityksestä pitää suorittaa kokonaisvaltainen arvio. Metsäverotuksen siirtymävaiheen päättyessä vuonna 2006 kiinteistöveropohjaa voidaan laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. Toimenpiteellä voidaan parantaa erityisesti metsätalousvaltaisten kuntien rahoitustilannetta ja edistää puun myyntiä. Kiinteistövero on tuloverotuksessa vähennyskelpoinen siltä osin kuin kiinteistöä on käytetty tulonhankkimisessa. Varallisuusvero säilytettävä Kansainvälisesti verrattuna lievä kiinteistöverotus korostaa muiden varallisuuteen kohdistuvien verojen merkitystä. Varallisuusvero on säilytettävä jatkossakin. Verotettavan varallisuuden alaraja on nykyisin melko korkealla. Vuoden 2000 verotuksessa varallisuusveroa maksoi noin henkilöä. Varallisuusvero edistää pääomien tehokasta käyttöä ja tukee taloudellista kasvua. Varallisuustietojen ilmoittamisvelvollisuudella on suuri merkitys verovalvonnan kannalta. Varallisuusvero edellyttää laajaa veropohjaa keinottelun torjumiseksi. Veropohjaa voitaisiin laajentaa saattamalla nykyisin verovapaat pankkitalletukset, joukkovelkakirjat ja vakuutustuotteet varallisuusverotuksen piiriin. Pankkitalletusten verovapautta on perusteltu sillä, että korkotulon lähdeveron ja varallisuusveron yhteisvaikutus saattaisi ylittää reaalikorkotulon etenkin tavallisissa käyttelytileissä. Toisaalta olisi säädöksiä muutettava siten, että vuodenvaihteeseen liittyvä pankkitalletuksilla keinottelu varallisuusveron välttämiseksi estyy. Perintö- ja lahjaverotus Leppäsen työryhmän mukaan perintö- ja lahjaverotuksen kokonaistaso on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta näiden verojen progressio on Suomessa kansainvälisesti verrattuna keveää. Yrittäjien keskuudessa alkava suuri sukupolven vaihdos on herättänyt keskustelua. Perintö- ja lahjaverotusta on tässäkin yhteydessä tarkasteltava osana koko verojärjestelmää. 16 SAK PUHEENVUORO 3/2003

19 5 Välillinen verotus Tärkein hyödykeverotuksen muoto on arvonlisäverotus. Valmisteveroja Suomessa on asetettu vain hyödykkeille, joiden kuluttamisesta aiheutuu yhteiskunnallisia haittoja. Periaatteessa valmisteveroilla tavoitellaan kulutusta ohjaavaa vaikutusta. Käytännössä valmisteveroilla on suuri merkitys verotulojen kannalta. Arvonlisäverotus Arvonlisävero vaikuttaa tavaroiden ja palveluiden kysyntään nostamalla niiden kuluttajahintoja. Työvaltaiseen tavara- ja palvelutuotantoon kohdistuvalla korkealla arvonlisäverokannalla on yhdessä työn muun verotuksen kanssa kielteisiä työllisyysvaikutuksia. Korkeasta arvonlisäverokannasta kärsivät erityisesti työvaltaiset palvelualat. EU:n käynnistämä työvaltaisten palvelualojen arvonlisäverokokeilu jatkuu kuluvan vuoden loppuun. Kokeilun aikana jäsenvaltiot ovat voineet tilapäisesti soveltaa eräille palvelualoille yleistä verokantaa alempaa verotusta. Kokeilun päätyttyä komissiolla on tarkoitus ottaa käsittelyyn alennettujen arvonlisäverokantojen lista. Tässä yhteydessä Suomen tulee esittää työvoimavaltaisten palvelujen, erityisesti ravintoloiden ja henkilöstöruokaloiden ruokatarjoilun ottamista alennettujen arvonlisäverokantojen listalle. Tarjoilutoiminnan ja henkilöstöruokalatoiminnan arvonlisäverokanta tulee alentaa samaksi kuin elintarvikkeiden arvonlisäverokanta eli 17 prosenttiin. Suomessa arvonlisäverotuksen liikevaihtoraja on matala. Yritys maksaa arvonlisäveroa, jos liikevaihto ylittää 8500 euroa. Rajalla saattaa olla merkitystä pienyritysten kasvulle ja työllisyydelle. Jos yrityksen liikevaihto kasvaa alarajan yli, se joutuu maksamaan arvonlisäveron koko liikevaihdostaan, eikä vain alarajan ylittävältä osalta. Yrityksellä ei ole taloudellista kannustinta kasvaa yli alarajan, elleivät kasvunäkymät ole riittävän hyvät. Tehokkainta kasvun ja työllisyyden kannalta olisi poistaa maksuvelvollisuuden alaraja ja siirtyä liukuvaan järjestelmään. Laajempaa arvonlisäverokannan alentamista vaikeuttaa valmisteverotulojen, aleneminen. Mikäli välillisen verotuksen alentamisvaraa myöhemmin kuitenkin syntyy, tulee se suunnata elintarvikkeiden EU:n keskitasoa korkeamman arvonlisäverokannan alentamiseen. Alkoholijuoma-, tupakka- ja autoverotus Vuoden 2004 alussa poistuu Suomen oikeus rajoittaa matkustajien toisesta EUmaasta verolliseen hintaan hankkimia ja mukanaan tuomia alkoholijuomamääriä. Koska Suomessa alkoholijuomien veromäärät ovat huomattavasti EU:n minimitasoja korkeampia, matkustajatuontirajoitusten poistuminen aiheuttaa voimakasta painetta alkoholijuomaveron veropohjaa kohtaan. Verotuottojen turvaamiseksi Suomi joutuu sopeuttamaan alkoholijuomaverotustaan. Suomen oikeus rajoittaa tupakkatuotteiden maahantuontia poistuu vuoden 2004 alussa. Koska savukkeiden vähimmäisvero on sidottu vähimmäishintaan, savukkeiden veromäärät ja vähittäismyyntihinnat saattavat vaihdella huomattavasti. Tästä syystä Suomen on vaikea vaikuttaa savukkeisiin kohdistuvaan verokilpailuun. Suomi ei voi laskea verotasoa merkittävästi. SAK PUHEENVUORO 3/

20 Viro on saanut savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden valmisteverotusta koskevan siirtymäajan vuoden 2009 loppuun asti. Tänä aikana Suomi saa rajoittaa savukkeiden tuonnin Virosta 200 kappaleeseen. Tupakan osalta Suomella säilyy myös oikeus rajatarkastuksiin vuoteen 2009 asti. Tarkastus ei kuitenkaan saa aiheuttaa häiriötä sisämarkkinoiden toiminnalle. Rajoitusta voidaan valvoa vain pistokokein, mikä voi aiheuttaa ongelmia. Jos rajavalvontaa ei voida hoitaa, Suomen on varauduttava tupakkaveron veropohjan merkittävään supistumiseen. Alkoholijuoma- ja tupakkaverotuksen sopeuttaminen on toteutettava mahdollisimman pienin verotulomenetyksin. Sopivan verotason löytämiseksi alkoholijuomaverotuksen alentaminen pitäisi toteuttaa asteittain. Savukkeiden tuontia Virosta pitää rajoittaa (säädettävä erikseen lailla). Lisäksi on selvitettävä mahdollisuudet hoitaa tupakkatuotteiden rajatarkastuksia. Suomen tulee edelleen pyrkiä vaikuttamaan siihen, että alkoholijuomien vähimmäisverotasoja nostetaan EU:ssa. Autoveron uudistaminen pitää toteuttaa tuottoneutraalisti, jotta verotulomenetyksiä ei jouduta korvaamaan työn verotusta kiristämällä. Autokaupan kasvu vähentää verotulojen alenemaa. Lisäksi autoveron uudistamista voidaan rahoittaa nostamalla ajoneuvoveroa (eli käyttömaksua). Suomen tulee toimia aktiivisesti EU:ssa autoveron (rekisteröintiveron) säilyttämiseksi. Energia- ja ympäristöverotus Komission ehdotuksessa energiaverodirektiiviksi kaikille energiatuotteille ja sähkölle asetetaan yhteiset minimiverotasot. Komissio antoi ehdotuksensa minimiverodirektiiviksi jo vuonna Suomen pitää toimia aktiivisesti, jotta energiaverodirektiivi saadaan hyväksytyksi EU:ssa. Suomen on edettävä energia- ja ympäristöverotuksessa EU:n tahdissa. 18 SAK PUHEENVUORO 3/2003

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle 1(3) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 7.10.2015 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 31/2015 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN

Lisätiedot

// VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014

// VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014 // VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014 // VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Anne Roininen, KHT 24.8.2011 Osapuolet Luopuja tuloverotus Jatkaja tuloverotus varainsiirtoverotus lahjaverotus Luovutuksen kohteena oleva

Lisätiedot

VEROTUS SUOMESSA. Veronmaksajilla on oikeus vähentää tulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot.

VEROTUS SUOMESSA. Veronmaksajilla on oikeus vähentää tulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot. 2015 Taskutilasto VEROTUS SUOMESSA.Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2002

Talousarvioesitys 2002 Talousarvioesityksen tuloarviot Taulukko 8. Tulot osastoittain vuosina 2000 2002 1) Tunnus Vuonna 2002 valtion tuloiksi arvioidaan 35 261 milj. euroa, mikä on prosentin vähemmän kuin vuoden 2001 varsinaisessa

Lisätiedot

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Professori, ma. Juha Lindgren Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Kauppatieteellinen tiedekunta Tutkimusryhmästä ja oppiaineesta Talousoikeudellisen informaation tutkimusryhmä

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio

Verotietoa 8.3.2012. Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Verotietoa 8.3.2012 Veronmaksajain Keskusliitto Pääekonomisti Minna Punakallio Miksi veroja kerätään? Veroilla katetaan julkisen sektorin menot Julkiset menot, milj. Osuus BKT:sta Per capita, milj. Per

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla 55 10.2.2009 Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla Jaana Kurjenoja TIIVISTELMÄ Julkaisussa tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla. Kahdella alimmalla eläketasolla

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2013 valtionverotuksessa sovellettavaksi progressiiviseksi ansiotulon

Lisätiedot

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Verotus Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Veroaste Suomessa ja EU15-maissa 1980 2010, % % 60 50 40 30 20 10 EU15:n vaihteluväli Suomi EU15 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit Mitä on mikrosimulointi? Mitä hyötyä mikrosimulointimalleista päätöksenteossa? Miten valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Talvi 2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin. Yhteenlasketun verotettavan

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

Hallituksen veropoliittinen linjaus

Hallituksen veropoliittinen linjaus Hallituksen veropoliittinen linjaus (Ote 17.6.2011 julkaistusta Neuvottelutulos hallitusohjelmasta, lihavointi lisätty) Verotuksen perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42

Mab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Suvi Ilvonen 1. huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 1 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 2 huhti 21 10:42 Suvi Ilvonen 3 huhti 21 10:43 Suvi Ilvonen 4 Valtion tulovero vuonna 2015 Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla,

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Veroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta

Veroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta Veroryhmän alustavia linjauksia Linjaukset* Taustaa Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta 7.9.2009 Martti Hetemäki Verotyöryhmä Martti Hetemäki (pj.), VM Heikki

Lisätiedot

Tilastokatsaus 14:2014

Tilastokatsaus 14:2014 Vantaa 3.12.2014 Tietopalvelu B17:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2013 1 Vuonna 2013 Vantaalla oli kaikkiaan 172 980 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio-

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri Eritellyt tiedot taloudellisesti merkittävistä verotuista valtion talousarvion tehtäväalueen ja veromuodon mukaan Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki miljoonaa euroa Huomautuksia 1. Yleinen hallinto

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan

tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan Suomen Yrittäjät ry YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2009 Tiivistelmä Yrittäjien keskimääräiset veronalaiset tulot olivat vuonna 2007 40.132

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 1 Teemu Lehtinen 13.3.2013 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI NOTKAHDUS BKT:n vuosimuutokset 1989-1996 ja 2007-2014* 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989 / 2007 1990 / 2008 1991 / 2009

Lisätiedot

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011

Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011 Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011 Hallitusohjelman ja valtiovarainministeriön talousarvioesityksen verolinjaukset Yhteystiedot: Jani Peräsarka Veroasiantuntija Tuloverotus Puhelin:

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot

Yrittäjien tulot ja verot Yrittäjien tulot ja verot vuoden 2008 verotietojen mukaan YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA ESIPUHE Yrittäjien saamista tuloista ja maksamista veroista käytävä keskustelu perustuu lähinnä yksittäistapauksiin. Tällöin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2013

Veronalaiset tulot 2013 Tulot ja kulutus 2014 Veronalaiset tulot 2013 Yle-veroa maksoi neljä miljoonaa henkeä Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja 28,7 miljardia euroa vuonna 2013. Edellisvuodesta verot kasvoivat

Lisätiedot

Kunnallinen verotus ja sen progressiivisuus

Kunnallinen verotus ja sen progressiivisuus Olli Savela Kunnallinen verotus ja sen progressiivisuus Miten kuntien tuloja tulisi lisätä, jotta ne voivat vastata kasvavaan palvelutarpeeseen? Keskeistä on kuntien valtionosuuksien palauttaminen sille

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot. vuoden 2009 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot. vuoden 2009 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot vuoden 2009 tulo- ja verotiedoilla ESIPUHE Verotus ja valtiontalouden tasapainottaminen ovat tulevien eduskuntavaalien keskeisimpiä puheenaiheita. Tässä yhteydessä myös yrittäjien

Lisätiedot

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN

VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN VASEMMISTOLIITON VEROMALLI VEROT MAKSUKYVYN MUKAAN Valtionvarainministeriön luvut ns. kestävyysvajeesta ovat liioiteltuja. Todellinen vaje on todennäköisesti puolet ministeriön laskelmista, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lisätietoja: Kaija Kallinen puh. (09) 7721 444 tai 040 500 2417 kaija.kallinen@sak.fi Tilaukset: SAK/Postitus puh.

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA; KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA; KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiontilintarkastajien kanslia 00102 Eduskunta Lausuntopyyntönne nro 22/2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA; KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU Valtiontilintarkastajat ovat päättäneet

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Kommentti budjettiesitelmään 1

Kommentti budjettiesitelmään 1 Kansantaloudellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 4/1998 Kommentti budjettiesitelmään 1 PASI HOLM Tutkimusjohtaja, dosentti Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Ministeri Skinnarin esityksessä korostettiin,

Lisätiedot

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä?

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? - Hetemäen verotyöryhmän raportit - EK:n verotavoitteet EK-päivä 24.3.2011 Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, EK Hetemäen

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Veronalaiset tulot 2011

Veronalaiset tulot 2011 Tulot ja kulutus 2012 Veronalaiset tulot 2011 Välittömät verot kasvoivat neljä prosenttia Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja maksuja 26,2 miljardia euroa vuonna 2011. Eniten maksettiin kunnallisveroa,

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Mitä tuloverotuksessa on tapahtunut?

Mitä tuloverotuksessa on tapahtunut? 4.7.2011 Mitä tuloverotuksessa on tapahtunut? Palkansaajan verot ja ostovoima 1990-luvun alun laman jälkeen M i n n a Punakallio 1 TIIVISTELMÄ Palkansaajan tuloverotus on keventynyt 1990-luvun laman jälkeen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Uudistuva verolainsäädäntö. Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare

Uudistuva verolainsäädäntö. Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare Uudistuva verolainsäädäntö Suuri Veropäivä 19.9.2012 Terhi Järvikare Uudistuva verolainsäädäntö valtion talousarvion verolait elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmä ajankohtaisia EU:n verohankkeita Talousarvion

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästämisen verotus

Pitkäaikaissäästämisen verotus Pitkäaikaissäästämisen verotus Katariina Sorvanto lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry Mistä on kyse? Pitkäaikaissäästämisessä tietyin ehdoin 1) Säästösumma on vähennyskelpoinen verotuksessa 2) Säästövarojen

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot