TYÖKALUJA TYÖHYVINVOINTIIN RIKOSTAUSTAISTEN KANSSA TYÖSKENNELTÄESSÄ

Transkriptio

1 TYÖKALUJA TYÖHYVINVOINTIIN RIKOSTAUSTAISTEN KANSSA TYÖSKENNELTÄESSÄ Kiipula Työelämäpällikkö, työyhteisövalmentaja Maija-Leena Kaikkonen

2 Työhyvinvointi Työhyvinvointi kuvaa sitä, että töissä ja työpaikalla on sellaisia ominaisuuksia ja piirteitä, jotka edistävät hyvinvointia tai pitävät sitä yllä. Kyse ei ole pelkästään epäkohtien, terveysvaarojen ja -haittojen puuttumisesta, vaan myös hyvinvoinnin edellytysten ylläpitämisestä ja luomisesta. Todettavissa yksilön kokemuksen ja tuntemusten kautta

3 Työhyvinvoinnin kannalta keskeisiä asioita Oikeudenmukainen johtaminen Avoin vuorovaikutus työpaikalla Luottamus omaan osaamiseen ja tulevaisuuteen Osallisuus oman työn ja tulevaisuuden pohdintaan ja suunnitteluun Tunne työn hallinnasta ja merkityksestä

4 Työkykyyn vaikuttavat tekijät Työkyvyn talomallin on kehittänyt professori Juhani Ilmarinen. Se perustuu viime vuosien tutkimuksiin, joissa on selvitetty työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. (Työterveyslaitos)

5 Pohdintaa yksin - keskustelua pareittain ja pienryhmässä Mitä ajatuksia työkyky-talo sinussa ja teissä herättää? Millainen on oman talosi kunto tällä hetkellä? (tähän palataan myöhemminkin työkyvyn kuntokartoituksen myötä) Mitä erityistä kolmeen alimpaan kerrokseen ja talon tontille tuo se, että teet työtä rikostaustaisten kanssa?

6 Oma työote hyvinvoinnin osatekijänä Perinteinen työote Olemme perinteisesti oppineet tekemään sen, minkä lupaamme, ja tekemään sen hyvin, minkä teemme. Työntekijöitä on palkittu ja kiitetty tunnollisesta työnteosta. Tunnollisen työntekijän malli oli toimiva silloin, kun muutoksia työssä tapahtui harvoin ja työmäärä oli vakaa ja hallittavissa. Tilannekohtainen, joustava työote Nykyisessä työelämässä, jossa muutokset ovat jatkuvia ja työtä on enemmän kuin ehtii tekemään, tunnollisella työotteella työskentelevä työntekijä on vaarassa kuormittua ja uupua. Tarvitaan toisenlaista, olemassa olevan tilanteen paremmin huomioivaa työotetta. Tällöin lähtökohtana on arvio siitä, mitkä tehtävät ovat kulloinkin oleellisimmat, ja millä tavoin ne olisi tarkoituksenmukaisinta hoitaa. Tällöin se, että osaa ja ehtii tehdä kaiken aiemmin sovitun, ei ole oleellisinta.

7 Tilannekohtainen työskentely edellyttää työntekijältä aiempaa enemmän kykyä sietää: osaamattomuutta epävarmuutta keskeneräisyyttä virheitä kritiikkiä halua ja taitoja: asettaa tehtävät tärkeysjärjestykseen asettaa realistisia tavoitteita kyseenalaistaa aiempaa kehittää uusia toimintatapoja tuoda esille omia näkemyksiä ja toiveita nähdä muutoksessa myönteisiä puolia

8 Oma hyvinvointi riippuu hyvin monesta tekijästä Hyvinvoinnin tunnusmerkkejä on kuitenkin paljon: tyytyväisyys elämään ja työhön, vaikeuksista huolimatta pääasiassa on hyvä olla jaksaa tehdä muutakin kuin vain pakolliset asiat suhtautuu asioihin myönteisesti ja kiinnostuneesti sietää kohtuullisesti epävarmuutta ja vastoinkäymisiä hyväksyy oman itsensä

9 Työpaikan (organisaation) työhyvinvointi Terveys ja työkyky Työn hallinta Työyhteisön toimivuus Osaaminen Johtaminen, esimiestyö Organisaatio Taloudellinen tilanne

10 Työntekoa tukeva organisaatio Työntekoa palveleva johtaminen Selkeä töiden järjestely Yhteiset pelisäännöt Avoin vuorovaikutus Toiminnan jatkuva arviointi Pekka Järvinen: Esimiestyö ongelmatilanteissa 2004 Toimiva työyhteisö Selkeä organisaation perustehtävä

11 TYÖNTEKOA TUKEVA ORGANISAATIO - Keskinäinen luottamus, avuliaisuus - Pyrkimys yhteisymmärrykseen - Vähän työntekoa haittaavia konflikteja - Hyvien ihmissuhteiden vaaliminen - Kannustava ilmapiiri - Hyvän käyttäytymisen ilmapiiri TYÖNTEKOA PALVELEVA JOHTAMINEN - Vuorovaikutteinen ja osallistuva johtaminen - Erimielisyyksien avoin käsittely - Työnantaja huolehtii työn tekemisen puitteista - Pelisäännöt ja vuorovaikutuskäytännöt

12 SELKEÄT TÖIDEN JÄRJESTELYT - Selkeät työroolit - Asiakassuuntautuneisuus - Perehdyttäminen (myös tehtävien vaihtuessa) hoidetaan hyvin - Perustehtävä on selvillä - Linjaorganisaatiossa ja tukipalveluissa on vastuunjako selvillä YHTEISET PELISÄÄNNÖT - Yhdessä pohdittu strategia - Pelisääntöjen perustana työsopimuslaki, työturvallisuuslaki, valvontalaki, tasa-arvolaki, yhdenvertaisuuslaki, työaikalaki, yt-sopimus

13 AVOIN VUOROVAIKUTUS - Avoin ja läpinäkyvä tiedonkulku - Yhteisten foorumien käyttö - Työyhteisön asioiden yhteistoiminnallinen käsittely - Korkeat vaikuttamismahdollisuudet työssä - Kaikki terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat käsitellään riittävän ajoissa henkilöstön kanssa - Säännölliset työpaikkakokoukset, henkilöstön kantoja valmistellaan ryhmissä, ryhmä on tiedonkulun perussolu TOIMINNAN JATKUVA ARVIOINTI - Runsas positiivinen palaute - Korkea työtyytyväisyys - Kehityskeskustelut - Työyhteisökyselyt - Pelisäännöt ovat arvioinnin perustaa; voidaan osoittaa milloin reunaehdot on ylitetty

14 TYÖ JA TUNTEET Voimaannuttavat tunteet Kuluttavat tunteet Keinoja tunnetaakkojen purkamiseen

15 Pieni alkupohdinta Mitä tunteita oma työsi sinussa tänään herättää? Ovatko tunteet yleensä mukana työssäsi? Millainen merkitys tunteilla on kokemaasi työhyvinvointiin?

16 TYÖSSÄ JA TYÖSTÄ NOUSEVIA TUNTEITA riemu kiitollisuus epävarmuus ilo viha huolestuminen kiukku riittämättömyys inho kateellisuus suru Työ ja tunteet sääli epäonnistuminen ylpeys hämmästys pelko (asiakkaan, vangin turvallisuudesta) turhautuminen onnistumisen ilo kärsimättömyys

17 Kun on tunteet Työssä koetut tilanteet ja kokemukset synnyttävät tunteita, jotka vaikuttavat työntekijöiden välisiin suhteisiin, asiakaskohtaamisiin sekä koettuun työhyvinvointiin Omien tunteiden tiedostaminen auttaa ymmärtämään omaa käyttäytymistä ja mahdollistaa paremman toisten ihmisten ymmärtämisen Työyhteisöllä ja yksilöllä on hyvä olla tietoja, taitoja ja työkaluja tunteiden käsittelemiseen, sillä ne vaikuttavat yksilön ja työyhteisön hyvinvointiin

18 Työntekijän suhde työhön vaikuttaa suuresti työntekijän työhyvinvointiin ja syntyviin tunnekokemuksiin oman työn arvostaminen haasteellisuus sopiva kuormitus työn merkitys ja mielekkyys sitoutuminen motivaatio työn omaksi kokeminen

19 TUNNEÄLY Tunneäly on tunteiden hallintaa niin, että ne voi ilmaista asianmukaisesti ja tehokkaasti, jotta ihmiset pystyvät työskentelemään kitkatta yhteisen tavoitteen eteen. (Daniel Goleman, 1999) Tunneäly on yksilön kykyä hyödyntää itsessään ja ympärillään olevaa tunneinformaatiota omassa ajattelussaan ja toiminnassaan (Saarinen & Aalto-Setälä 2009) Kyky tunnistaa ja ottaa huomioon tunteita itsessä ja muissa ihmisissä Todellinen viisaus syntyy siitä, että kykenemme yhdistämään järjen ja tunteet

20 Tunnetaitoinen pystyy tunnistamaan omia tunteitaan ja analysoimaan niiden alkuperiä pohtien aktiivisesti omia tekemisiään ja niiden vaikutuksia; hän on tietoinen tunteiden vaikutuksesta päätöksen tekoon Toisen henkilön tunteiden ymmärtäminen ei tarkoita sitä, että tunnetila jaettaisiin

21 TUNNEÄLYSTÄ Daniel Goleman on liittänyt tunneälyyn piirteitä Gardnerin inter- ja intrapersoonallisista älyistä. Hän jakaa tunneälyn kahteen pääryhmään. Henkilökohtaiset taidot Niistä riippuu, kuinka hyvin tulemme toimeen itsemme kanssa ITSETUNTEMUS Omat tunteet: Omien tunteiden ja niiden vaikutusten tunnistaminen Itsearviointi: Käsitys omista rajoista ja vahvoista puolista Itseluottamus: Varmuus omasta arvosta ja pätevyydestä ITSEHALLINTA Itsekuri: Haitallisten tunteiden ja mielihalujen hallinta Luotettavuus: Rehellisyys ja ammattietiikan noudattaminen Tunnollisuus: Vastuun kantaminen omasta toiminnasta Joustavuus: Muutoksiin sopeutuminen Innovatiivisuus: Avoin suhtautuminen uusiin ajatuksiin ja näkökulmiin MOTIVOITUMINEN Kunnianhimo: Halu kehittyä tai pyrkiä yhä parempiin suorituksiin Sitoutuminen: Ryhmän tai organisaation päämäärien omaksuminen Aloitekyky: Valmius tarttua tilaisuuteen Optimismi: Into pyrkiä kohti päämääriä esteistä huolimatta

22 Sosiaaliset taidot Sosiaalisista taidoista riippuu, kuinka hyvin tulemme toimeen toisten kanssa EMPATIA Muiden ymmärtäminen: Toisten tunteiden ja näkökulmien ymmärtäminen ja niistä välittäminen Muiden kehittäminen: Muiden kehitystarpeiden huomaaminen ja heidän kykyjensä edistäminen Avuliaisuus: Toisten tarpeiden ennakointi, tunnistaminen ja täyttäminen Moninaisuuden hyväksikäyttö: Tavoitteisiin pyrkiminen erilaisten ihmisten avulla Yhteisöllisyys: Tietoisuus ryhmän tunnevirtauksista ja valtasuhteista SOSIAALISET KYVYT Vaikuttaminen: Tehokkaiden suostuttelutapojen käyttö Viestintä: Avoin kuunteleminen ja vakuuttavien viestien lähettäminen Suhde ristiriitoihin: Erimielisyyksien sovittelu ja ratkominen Johtajuus: Ihmisten ja ryhmien innostaminen ja ohjaaminen Muutosvalmius: Muutosten alullepano ja hallinta Ihmissuhteet: Hyödyllisten ihmissuhteiden luominen ja vaaliminen Yhteistyö: Työskentely muiden kanssa yhteisten päämäärien hyväksi Tiimityötaidot: Synergian luominen yhteisiä päämääriä tavoiteltaessa

23 Tunteiden merkitysten pohtiminen auttaa ymmärtämään tunteita ja mahdollistaa niihin vaikuttamisen. Eri tunteilla on syvempiä merkityksiä kuin toisilla ja jos voimavaroja tuovat tunteet ovat merkityksellisempiä tai määrältään suurempia kuin kuluttavat tunteet, on vaikutus työhyvinvointiin myönteinen (Isokorpi & Viitanen 2001) Voimavaroja tuovia tunteita työssäsi Mistä tunnetilat syntyvät? Voimavaroja kuluttavia tunteita työssäsi Mistä tunnetilat syntyvät?

24 TUNNEÄLYN SÄÄTELY (Mikael Saarinen, 2007) kykyä hallita tunteita itsessä ja toisessa säätelemällä kielteisiä tunteita niitä tukahduttamatta ja voimistamalla miellyttäviä tunteita niitä liioittelematta kykyä olla avoin tunteille, sekä miellyttäville että epämiellyttäville halua tehdä asioita tunteella ja käyttää tunteita henkisen kasvun apuvälineinä Kieltämällä tunteet, työntekijä voi tiedostamattaan sekoittaa ne myös rationaaliseen päätöksentekoon ja tehdä päätöksiä tunteidensa mukaan

25 Tunnesäiliönä oleminen? Tunnekoukut (Tony Dunderfelt 2004) työntekijät käyttävät omia tunteitaan ymmärtääkseen asiakkaan/ohjattavan ilmaisemia tunteita Asiakkaan/ohjattavan tunteiden säilöminen Omiin ja asiakkaan/ohjattavan tunnekoukkuihin kiinnijääminen? jääkö tunne sisällesi asumaan? miten päästät irti tunnekoukusta?

26 Keinoja oman työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämisen ja tunnetaakkojen purkamiseen Yksilölliset omat keinot (liikunta, ulkoilu, urheilu, kirjoittaminen, piirtäminen, taide, hiljaisuus, itsereflektio ) Sosiaalinen verkosto työn ulkopuolella eli perhe, läheiset, ystävät Työpaikan verkostot eli puhuminen työkavereiden kanssa, esimiehen kanssa tunnetauot, jossa mahdollisimman nopeasti päästään purkamaan tunnetiloja Työnohjaus, vertaismentorointi, coaching

27 Keinoja tunnetaakkojen purkamiseen (ryhmissä työskennellen) 1. Käytössä olevat Omat keinot Työyhteisön/tiimin keinot ja tuki Esimiehen rooli ja tuki Organisaation vastaan tulo 2. Mitä tarvittaisiin lisää? Mitä sinun tulisi itse tehdä? Mitä odotat työyhteisöltäsi, esimieheltäsi, organisaatioltasi? Muita ideoita, ajatuksia?

28 Keinoja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja parantamiseen Ryhmäpohdintojen tuotoksia

29 Omia keinoja Harrastukset (liikunta, neulominen jne jne) Tilanteiden/tunteiden purkaminen, puhuminen (heti tilanteiden jälkeen) Riittävä lepo, ravinto Huumori Hyvät käytöstavat, oikea asenne, tunteiden hallinta Työn ja vapaa-ajan erottaminen, irrottautuminen työstä Ystävät, sosiaaliset suhteet Liekin säätöä Itselle tekeminen konkreettisesti Perjantaipullo Kaikenlainen aktiivisuus ja oma-aloitteisuus Jokaisella vastuu omasta työhyvinvoinnista

30 Työyhteisön/tiimin keinoja Tyhy-toiminta Työnohjaus, koulutus Yhteydenpito työyhteisön sisällä (työkavereiden tunteminen) Yhteenkuuluvaisuuden tunne Tarpeeksi resursseja työn tekemiseen Kokoontumisia yhteisen työn osapuolien kesken Asioiden purkaminen ja jakaminen tiimissä/työyhteisössä Huumori työpaikalla Tilannetaju Irtiotto Töiden jakaminen, komppaaminen Joustavuus, luovuus, luottamus Erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioittaminen Hyvät käytöstavat, oikea asenne, tunteiden hallinta

31 Esimiehen tuki Kehitys- ja tuloskeskustelut Työn jaksottaminen, suunnitelmallisuus Hyvä tiedonkulku (puolin ja toisin) Työyhteisön ja esimiehen välinen reflektointi Esimiehen tasapuolisuus ja lähestyttävyys Molemminpuolinen luottamus Palautteen antaminen Kuunteleminen Riittävät resurssit Lomajärjestelyt Työaikajärjestelyt

32 TYÖN IMU (Jari Hakanen, TTL, 2009) Työn imu kuvaa myönteistä, suhteellisen pysyvää tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tilaa, jota luonnehtivat tarmokkuus omistautuminen uppoutuminen

33 Tarmokkuus on energisyyttä, halua panostaa työhön, sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisissä Omistautuminen on työn merkitykselliseksi ja haasteelliseksi kokemista, innokkuutta, työn inspiroivuutta ja ylpeyttä omasta työstä Uppoutuminen (Hakanen, 2009) on syvä keskittyneisyyden tila ja paneutuneisuus työhön sekä näistä koettu nautinto ja ajan kuluminen kuin huomaamatta

34 Kiitos ja hyvää kevään jatkoa!