HIRSIRAKENTEISEN OMAKOTITALON HIILIJALAN- JÄLKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIRSIRAKENTEISEN OMAKOTITALON HIILIJALAN- JÄLKI"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma Kandidaatintyö HIRSIRAKENTEISEN OMAKOTITALON HIILIJALAN- JÄLKI The Carbon Footprint Assessment of a Log Framed House Työn tarkastaja: Työn ohjaaja: Tutkijaopettaja, TkT, Mika Luoranen Tutkijatohtori, TkT, Sanni Väisänen Lappeenrannassa Anna Claudelin

2 SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO JOHDANTO RAKENNUSTEN HIILIJALANJÄLKI Rakennuksen elinkaari Rakentamisvaihe Käyttövaihe Purkuvaihe Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset Yksinkertaistukset ja rajaukset RAKENNUSMATERIAALIN JA KÄYTTÖAJAN VAIKUTUS HIILIJALANJÄLKEEN Laskennassa käytettävä tyyppitalo Hirrestä rakennettu tyyppitalo Puusta rakennettu tyyppitalo Kivitalo Rakentamis- ja käyttövaihe ILMARI-arviointipalvelu Synergia-laskuri Energiankulutuksen ja kunnossapidon päästöt... 20

3 3.3 Hiilivarasto Purkuvaiheen vaikutus HIILIJALANJÄLJEN ARVIOINTIA Hiilijalanjäljen laskenta Rakentamisvaihe Käyttövaihe Purkuvaihe Hiilivarasto Hiilijalanjälki Rakenteisiin sitoutuneen energian hyötykäyttö Hirren paksuuden vaikutus ja U-arvon parantaminen JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO LÄHTEET... 44

4 3 SYMBOLILUETTELO A rakennusosan pinta-ala [m 2 ] c p ominaislämpökapasiteetti [J/kgK] T lämpötila [ C] U rakennusosan lämmönläpäisykerroin [W/m 2 K] Q johtumislämpöhäviö [kwh] q v tilavuusvirtailmavirta [m 3 /s] q 50 rakennusvaipan ilmanvuotoluku [m 3 /hm 2 ] x vuotoilmalaskuissa käytettävä kerroin, yksikerroksisille rakennuksille 35 t tarkasteltavan ajanjakson pituus [h] ρ i ilman tiheys [kg/m 3 ] Alaindeksit i s u ilma sisäilma ulkoilma

5 4 1 JOHDANTO Rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat noin 40 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä (Sitra 2014). Siksi rakennetun ympäristön päästöjen pienentämisellä on suuri merkitys kehityttäessä kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa ja tavoiteltaessa energiatehokkuusdirektiivin mukaista uudisrakennusten nollaenergiatasoa vuoteen 2020 mennessä. Koska käytönaikaiseen energiankulutukseen voidaan vaikuttaa jo hyvin, korostuu rakennuksen koko elinkaarta tarkastellessa rakentamisesta aiheutuvien päästöjen vaikutus. Viime vuosina rakentamisessa onkin alettu käyttää yhä enemmän hirsirakenteita, jotka sitovat hiilidioksidia huomattavasti enemmän kuin muut talorakenteet (Alasaarela 2008b, 4). Tässä kandidaatintyössä on tarkoituksena selvittää kehdosta hautaan -laskentatavalla hiilijalanjäljet kahdelle hirsitalolle, joilla on eripaksuiset ulkoseinät, sekä kivi- ja puurakenteisille omakotitaloille. Hiilijalanjäljessä huomioidaan rakentamis-, käyttö- ja purkuvaiheet. Huomioon otetaan lisäksi lämmitysenergia, jota saadaan erityisesti hirsiin sitoutuneesta käytettävissä olevasta bioenergiasta ja hirsien valmistuksen sivutuotteista. Myös rakenteisiin varastoituneen hiilidioksidin määrä selvitetään, vaikka sitä ei voikaan käytetyn ohjeistuksen mukaisesti sisällyttää hiilijalanjälkilaskentaan. Työssä vertaillaan eri seinämateriaaleista rakennettujen talojen rakentamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, tarkastellaan materiaalin vaikutusta käytönaikaisen energiankulutuksen aiheuttamiin päästöihin sekä pohditaan hirsiseinän paksuuden vaikutusta hirsitalon hiilijalanjälkeen. Laskennoissa on käytetty saatavilla olevia tietoja ja tyyppitaloa on yksinkertaistettu, joten hiilijalanjäljet eivät täysin vastaa todellisuutta. Ne ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia ja antavat kuvaa rakennusmateriaalin vaikutuksesta hiilijalanjälkeen.

6 5 2 RAKENNUSTEN HIILIJALANJÄLKI Hiilijalanjälki kuvaa jonkin tuotteen tai palvelun tuottamaa kasvihuonekaasupäästömäärää. Kehdosta hautaan -laskentatavalla mitataan hiilijalanjälkeä tuotteen koko elinkaaren ajalta eli raaka-aineiden hankinnasta loppusijoitukseen saakka. Joissain tapauksissa, kuten tehtailla, jotka valmistavat jotakin tuotetta, voidaan käyttää myös kehdosta portille -laskentatapaa. Tämä laskentatapa huomioi ainoastaan tuotteen valmistuksesta syntyneet kasvihuonekaasupäästöt. (SFS EN-15804, 22.) Hiilijalanjälkiä laskettaessa kasvihuonekaasut on muutettu hiilidioksidiekvivalenteiksi Global Warming Potential -kertoimien avulla, mikä helpottaa niiden ilmaisemista ja vertailua (IPCC 2006). Aiemmin hiilijalanjäljen laskentaan ei ole ollut olemassa standardeja, joten hiilijalanjälkien vertailu toisiinsa on ollut haasteellista. Vuonna 2013 International Organization for Standardization julkaisi ISO/TS 14067:2013 -standardin, joka määrittelee vaatimukset, periaatteet ja ohjeistuksen hiilijalanjäljen laskemiseksi. Standardi perustuu elinkaarimallinnuksen ja ympäristömerkkien standardeihin ja se sisältää vaatimukset ja ohjeistuksen myös tuotteen osittaisen hiilijalanjäljen laskentaan. Standardi ohjeistaa läpinäkyvyyteen ja luotettavuuteen. (ISO 2013.) Rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki voidaan laskea EN 15804:2012 -standardin mukaisesti, jolloin laskennassa on otettu huomioon kasvihuonekaasupäästöt rakentamisvaiheesta käytönajan kautta rakennuksen purkamiseen saakka (Pasanen 2013). Green Building Council Finland (GBC Finland) on kehittänyt rakennusten elinkaarimittariston, jonka yhtenä neljästä osa-alueesta on ilmastovaikutukset. Mittarit perustuvat suomalaiseen lainsäädäntöön ja eurooppalaiseen rakennusalan ympäristöstandardisointiin. (GBC Finland 2013, 4.) Tässä työssä tyyppitalojen hiilijalanjäljet on laskettu käyttäen tätä EN standardiin pohjautuvaa ohjeistusta. EN standardi on myöhemmin korvattu EN A1:2014 -standardilla, joka ei kuitenkaan poikkea EN standardista rakennuksen hiilijalanjäljen laskennan kannalta olennaisten seikkojen osalta. 2.1 Rakennuksen elinkaari Suurimmat vaikutukset rakennuksen elinkaaren aikana tuotettuihin kasvihuonekaasupäästöihin määräytyvät jo suunnitteluvaiheessa (GBC Finland 2013, 35). Suunnitteluvaiheessa

7 6 tehtyjen, rakentamiseen tai käyttöön liittyvien ratkaisujen muuttaminen voi olla hyvin kallista tai jopa mahdotonta, joten huolellisesti tehty suunnittelu on tärkeää. Rakennuksen elinkaaren vaiheet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: rakentamiseen, käyttövaiheeseen ja purkamiseen. Nämä vaiheet jaetaan pienempiin osiin eli moduuleihin. Lisäksi otetaan huomioon myös elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset, jotka sisältävät muuan muassa rakennusmateriaalin kierrätyksen ja uudelleenkäytön. (GBC Finland 2013, 40). Alla olevassa taulukossa 1 on esitetty rakennuksen elinkaaren eri vaiheet ja niiden keskeiset sisällöt SFS standardin mukaisesti. Taulukko 1: Rakennuksen elinkaaren vaiheet ja niiden keskeiset sisällöt (GBC Finland 2013, 32 33). Elinkaaren vaihe A1 A3 Tuotevaihe A4 Kuljetukset työmaalle A5 Työmaatoiminnot B1 Käyttö B2 Kunnossapito B3 Korjaus B4 Osien vaihto Keskeinen sisältö Rakennustuotteiden koko valmistusketjun päästöt EN standardin mukaisesti. Laskenta huomioi vain rakennuksen ja sen osat, eikä esim. huonekaluja tai käyttäjien laitteita Rakennustuotteiden ja koneiden kuljetukset, kuljetuksista aiheutuva hävikki. Maansiirto, jossa siirrellään tai vaihdetaan maa-aineksia. Työvoiman kuljetuksia ei huomioida. Kaikki työmaan toiminnot: sisältää maansiirron, varastoinnin, energiankäytön, jätehuollon ja väliaikaiset rakenteet (kuten valumuotit ja suojamateriaalit). Kylmäainevuodot ja mahdolliset muut suorat kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään. Huollossa, ylläpidossa ja siivouksessa käytettävät tuotantopanokset ja näiden kuljetus ja jätehuolto. Ylläpidolla tarkoitetaan tässä suunniteltua ja ennakoitua ylläpitoa. Rikkoutuneiden rakennusosien korjaamiseen tarvittavat materiaalit ja niiden käsittely sekä rikkoutuneiden osien jätteen käsittely. Merkittävien rakennusosien suunniteltu vaihto niiden teknisen tai taloudellisen elinkaaren

8 7 päässä. Esim. ilmanvaihtokoneen tai ikkunoiden vaihtaminen. B5 Laajamittaiset korjaukset B6 Energian käyttö B7 Veden käyttö C1 Purkaminen C2 Purkuvaiheen kuljetukset C3 Purkujätteen käsittely C4 Purkujätteen loppusijoitus Rakennuksen merkittävä korjaus tai muuntaminen, kuten peruskorjaus tai energiaratkaisujen muutokset. Sisältää kaiken rakennuksen järjestelmien kuluttaman rakennukseen ulkopuolelta tuodun energian, jota käytetään lämmitykseen, lämpimän käyttöveden tuottamiseen, ilmanvaihtoon, jäähdytykseen, valaistukseen tai rakennusautomaatioon. Sisältää puhtaan veden tuotannon ja tuotetun jäteveden käsittelyn päästöt käytön ajalta. Rakennuksen purkaminen rakennuspaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä ja tähän liittyvien koneiden käyttämä energia ja koneiden kuljetukset. Kaikki purkujätteestä ja työkaluista aiheutuva kuljetus jäteominaisuuden päättymistilaan saakka, huomioiden mahdolliset välivarastointi- ja siirtokuormauskuljetukset. Kaikki jätteen käsittelyn vaiheet, kunnes jäte saavuttaa jäteominaisuuden päättymistilan. Kaikki sellaisen jätteen käsittelystä syntyvät päästöt, jonka käsittelytapa on loppusijoitus tai energian tuotanto, ja jonka elinkaari päättyy lopullisesti. D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset Rakentamisvaihe EN standardin mukaisesti rakentamisvaihe pitää sisällään kolme vaihetta: tuotevaihe, kuljetukset työmaalle sekä työmaatoiminnot. Standardi jakaa tuotevaiheen kolmeen osaan eli moduuliin, jotka on nimetty tunnuksilla A1, A2 ja A3. A1 sisältää raaka-aineiden hankinnan ja käsittelyn sekä kierrätysmateriaalien käsittelyn, A2 raaka-aineiden kuljetuksen valmistukseen ja A3 valmistuksen. Näiden kasvihuonekaasupäästöjä laskettaessa huo-

9 8 mioidaan vain rakennus sekä sen osat eli huonekaluja ja käyttäjien laitteita ei huomioida. Myös osa rakennusmateriaaleista ja -osista rajataan pois EN standardin kappaleen perusteella. Aluerakentamisesta ja kunnallistekniikasta huomioidaan tuotu maa- ja kiviaines, paalutukset, vahvistukset ja päällysteet. Mahdollisen vanhan rakennuksen purkamista, pilaantuneen maan kunnostamista, kunnallistekniikkaa eikä tontin ulkopuolisia teitä huomioida. (GBC Finland 2013, 34.) Maanlaadusta riippuen rakennuksen perustusten vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen voi olla jopa yhtä suuri kuin muiden rakennusmateriaalien yhteensä. Perustusten tekeminen heikkolaatuiselle maalle vaatii paljon kalkkia ja sementtiä, joilla on suuri hiilijalanjälki. Tavallisesti hiilijalanjälkeen vaikuttaa kuitenkin eniten, eli noin 60 %, rakennuksen runkorakenne, johon kuuluvat ulko- ja väliseinät sekä väli- ja yläpohjat. (Rantajärvi 2013.) Näiden lisäksi hiilijalanjäljen tuotevaiheeseen kuuluvat muun muassa pilarit, palkit, julkisivuja pintamateriaalit sekä tekniikkaosat. Pintamateriaaleista ei huomioida tapetointeja eikä muuta sisustusta ja tekniikkaosista huomioidaan vain rakennuksen olosuhteisiin vaikuttavat asiat kuten ilmanvaihto. (GBC Finland 2013, 34.) Rakentamisvaiheen moduuli A4 käsittää kuljetukset työmaalle, jotka eivät sisällä työvoiman kuljetusta. Kuljetukset sisältävät rakennuskoneiden ja -materiaalien kuljetukset sekä kuljetuksista aiheutuvan hävikin. Lisäksi huomioon otetaan maansiirto, jossa maa-ainesta kuljetetaan työmaan ulkopuolelta tai ulkopuolelle. (GBC Finland 2013, 32.) Työmaatoimintojen vaihe eli moduuli A5 pitää sisällään kaikki työmaatoiminnot, joita ovat työmaalla tapahtuva maansiirto, energiankäyttö, varastointi ja jätehuolto. Lisäksi huomioidaan väliaikaiset rakenteet, kuten valutöissä tarvittavat tukirakenteet, jotka kuluttavat pysyvästi materiaaleja. Huomioitta jätetään sellaisenaan uudelleen käytettävät rakenteet, kuten rakennustelineet, ja muun muassa työkoneiden valmistuksesta aiheutuneet päästöt. (GBC Finland 2013, 32, 34.) Käyttövaihe Käyttövaihe sisältää nimensä mukaisesti ajan rakennuksen luovutushetkestä sen purkamiseen ja se sisältää seitsemän moduulia. Moduuli B1 sisältää käytön aikaiset päästöt ympäristöön, joita ovat rakenneosien aiheuttamat ympäristövaikutukset normaaleissa olosuhteis-

10 9 sa. Esimerkiksi julkisivuista tai katosta ilmakehään, maahan tai vesistöihin päätyvät aineet kuuluvat tähän moduuliin. (SFS EN-15804, 21.) Moduulit B2 ja B3 kattavat kunnossapidon ja korjauksen. Kunnossapito tarkoittaa rakennuksen tai sen osien pitämistä teknilliset ja toiminnalliset vaatimukset täyttävinä ja se on suunniteltua ja ennaltaehkäisevää. Lisäksi moduuli sisältää kunnossapitotoimissa, kuten siivouksessa, käytetyn sähkön ja veden. Vastaavasti korjausmoduuli tarkoittaa rakennuksen ja sen osien saattamista takaisin sellaiseen tilaan, että se täyttää teknilliset ja toiminnalliset vaatimukset. Esimerkiksi rikkoutuneen ikkunalasin korjaus kuuluu korjausmoduuliin ja huomioon otetaan kaikki uuden ikkunalasin valmistamisesta aina pakkausjätteen hävittämiseen ja lasin asentamisesta koituneisiin vaikutuksiin saakka. Jos joudutaan vaihtamaan kokonainen vaurioitunut elementti, kuuluu se moduuliin B4 eli osien vaihto. Koko rakennukseen tai suureen osaan rakennusta kohdistuvat korjaukset kuuluvat moduuliin B5 eli laajamittaisiin korjauksiin. (SFS EN-15804, 22.) Moduulit B6 ja B7 sisältävät rakennuksen teknisten järjestelmien käyttöön tarvittavan energian ja vedenkulutuksen. Käytön aikainen energian kulutus sisältää energian kulutuksen lisäksi energiamuodon käsittelystä, kuljetuksesta sekä tontilla tapahtuvasta jätteenhuollosta aiheutuvat vaikutukset ympäristöön. Myös käytön aikainen veden käyttö sisältää kulutuksen lisäksi veden hankinnan, käsittelyn ja siirron sekä jäteveden siirron ja käsittelyn aiheuttamat vaikutukset ympäristöön. (SFS EN-15804, ) Purkuvaihe Kolmas, eli C-moduuliryhmä käsittelee rakennuksen purkuvaihetta, joka alkaa kun rakennus puretaan tai korvataan, eikä se enää täytä sille asetettuja teknillisiä ja toiminnallisia vaatimuksia. Aluksi kaikki rakennuksen purkamisesta saatu materiaali ja rakennustuotteet luokitellaan jätteeksi, mutta tietyt kriteerit täyttämällä ne voivat saavuttaa jäteominaisuuden päättymistilan (end-of-waste), joka tarkoittaa, että sitä voidaan hyödyntää kierrätysmateriaaleina ja -polttoaineina. Tilaan pääsemiseksi purkujätteen käyttötarkoituksen tulee olla määritelty, sille tulee olla olemassa olevaa kysyntää tai markkinoita, sen tulee täyttää lakisääteiset ja muut vaatimukset ja sen tulee täyttää SVHC-aineille (erityistä huolta aiheuttaville aineille) asetetut raja-arvot (SFS EN-15804, 24, 48).

11 10 Moduuli C1 pitää sisällään varsinaisen purkamisen sekä jätteiden työmaalajittelun. C2- moduuli sisältää purkujätteen kuljetuksen esimerkiksi kierrätyspaikalle tai loppusijoitukseen. C3-moduuli puolestaan kattaa purkujätteen käsittelyn, kuten jätejakeiden keräämisen purkupaikalta, uudelleenkäyttöön suunniteltujen materiaalivirtojen käsittelyn, energian talteenoton ja kierrätyksen. Koko prosessi on mallinnettava ja inventaarioon on sisällytettävä kaikki perusvirrat. Materiaali voidaan katsoa energian tuotannon kierrätyspolttoaineeksi, mikäli se käytetään energiantuotantolaitoksessa, jonka hyötysuhde on vähintään 60 % eikä voimassaoleva lainsäädäntö määrää toisin. Vain jäteominaisuuden päättymistilan saavuttaneet jätteet voidaan luokitella energian tuotannon polttoaineeksi. Moduuli C4 sisältää purkujätteen loppusijoituksen, kuten jätteen fysikaalisen esikäsittelyn ja loppusijoituspaikan ylläpidon, saastuttaja maksaa -periaatteella tarkasteltuna. Mikäli prosessissa syntyy esimerkiksi jätteenpolton seurauksena energiaa kuten lämpöä, kuuluu se moduuliin D. (SFS EN-15804, 24 25) Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset Moduuli D sisältää elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset. Sen pyrkimyksenä on lisätä läpinäkyvyyttä rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutuksia esitettäessä. Moduulissa D on huomioitu uudelleenkäytettävien tuotteiden, kierrätettävien materiaalien ja kierrätyspolttoaineina käytettävistä energiamuodoista aiheutuvat hyödyt ympäristölle. (SFS EN-15804, 25) Moduuliin sisällytetään muista moduuleista poisjätetyt ympäristöhyödyt, jolloin vältetään kaksoislaskenta ja selkiytetään elinkaaren rajauksia (GBC Finland 2013, 40). 2.2 Yksinkertaistukset ja rajaukset Hiilijalanjäljen laskennan yleisen rajaussäännön (cut-off) mukaan tarkastelusta voi jättää pois vähämerkitykselliset päästölähteet, mikäli niistä ei ole tietoa saatavilla. Poisjätettävän osa-alueen osuus rakennuksen kokonaismassasta tai -energiankulutuksesta ei saa olla korkeampi kuin 1 %, ja kaikkien poisrajattujen päästölähteiden summan osuus ei saa ylittää 5 % rakennuksen kokonaismassasta tai -energiantarpeesta. Sääntöä ei kuitenkaan saa soveltaa, mikäli tietoa on saatavilla eikä sitä saa käyttää tietojen piilottamiseksi. (GBC Finland 2013, 35.)

12 11 Koska tässä työssä ei ole tiedossa tarkkoja suunnittelu- ja laskentatietoja, on laskentaa yksinkertaistettu. Näin ollen laskentaan on käytetty oletusarvoja niissä tapauksissa, kun soveltuvia suunnitteluarvoja tai todellisia arvoja ei ole ollut saatavilla kohtalaisen helposti. Oletusarvot ovat yleensä jonkin verran yleistä keskiarvoa suurempia arvoja ja niillä helpotetaan varhaisen rakennusvaiheen laskentaa. On suositeltavaa korvata oletusarvoja todellisilla arvoilla hankkeen edetessä luotettavamman lopputuloksen saamiseksi. (GBC Finland 2013, 35 36). Tässä työssä se ei kuitenkaan ole mahdollista. Alla olevassa taulukossa 2 on esitetty moduulit, joita voidaan yksinkertaistaa GBC Finlandin ohjeistuksen mukaisesti sekä näihin yksinkertaistukseen liittyvät toimintatavat. Taulukko 2: Moduuleihin sallitut yksinkertaistukset sekä niiden edellytykset ja toimintatavat (GBC Finland 2013, 36). Elinkaaren vaihe Yksinkertaistus Yksinkertaistuksen edellytys ja toimintatapa A4 A5 Rakentamisvaihe Laskea oletusarvolla Voidaan käyttää ennen urakkasuunnitelmien laadintaa. Lasketaan työmaan lämmitysenergialla 200 kwh/ brm 2, jos energiamuoto ei tiedossa, lasketaan sähkönä. B1 Käyttö Jättää huomioimatta Voidaan jättää huomioimatta, jos kohteeseen ei tule merkittävästi kylmäaineita (arviointiperusteena jäähdytysteho alle 40 W/brm 2 ). B2 Kunnossapito Laskea oletusarvolla Jos rakennuksen todellista huoltoohjelmaa ei tunneta, voidaan laskea oletusarvolla 2 kg CO 2 - ekv/brm 2 / vuosi. B3 Korjaus Jättää huomioimatta Voidaan jättää huomioimatta, jos korjaustarvetta ei pystytä arviomaan. B5 Laajamittaiset korjaukset Jättää huomioimatta, jos käyttöikä alle 30 v. Voidaan jättää huomioimatta jos käyttöikä on alle 30 v., tai jos voidaan osoittaa, että rakennus ei

13 12 tarvitse käyttöiän aikana peruskorjausta. B6 Energian käyttö Laskea ostosähköllä Jos kohteen energiaratkaisua ei ole suunniteltu tai siitä ei ole päätetty. B7 Veden käyttö Laskea kokonaiskulutukselle, jos ei teollisuuskiinteistö Kaikille muille kuin teollisuuskiinteistöille voidaan halutessa huomioida kohteen kaikki vedenkäyttö. C1 C4 Purkuvaihe Laskea oletusarvolla Ennen kuin massoittelu on suunniteltu / tiedossa, voidaan laskea oletusarvolla, arvona 20 kg CO 2 - ekv/brm 2. D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset Jättää huomioimatta Ennen kuin massoittelu on suunniteltu / tiedossa.

14 13 3 RAKENNUSMATERIAALIN JA KÄYTTÖAJAN VAIKUTUS HIILI- JALANJÄLKEEN Rakennusosan tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä ajanjaksoa, jolloin rakennusosan tekniset käyttövaatimukset täyttyvät. Käyttöiät vaihtelevat toisiinsa nähden muun muassa rakennusmateriaalin, käyttöolosuhteiden ja rakennuksen rasitusluokan mukaan, ja sen kuluttua umpeen osa on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä on yleistävä, sillä se perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemuksiin kestävyydestä. (RT , 1.) Rakennuksen suunnitellulle käyttöiälle ei kiinteistöalalla puolestaan ole käytössä yhtenäisiä ohjeistuksia. Rakennuksen ikä R arvioidaankin kokemuksen perusteella tapauskohtaisesti kokemusperäisen tiedon ja rakennuksen suunnitellun käyttöiän pohjalta. (RT , 1 2.) Käyttöiän arviointiin voitaisiin tosin käyttää ISO standardia, joka osoittaa kerroinmenettelyn sen arvioimiseksi. Arviointi perustuu kaavaan, jossa huomioidaan vertailukäyttöikä sekä rakenneosien, työn ja suunnittelun laatu, sisäympäristö, ulkoinen ympäristö sekä huollon taso. Laskenta on kuitenkin usein mahdotonta puutteellisten tietojen, kuten vertailukäyttöiän, vuoksi. (Häkkinen et al. 2001, 13, 23.) Taulukossa 3 on esitetty joidenkin ulkoseinämateriaalien arvioituja teknisiä käyttöikiä ja huoltovälejä, kun rasitusluokka on kaksi eli normaali. Käyttöiän kohdalla oleva R tarkoittaa, että materiaalin arvioidaan kestävän koko rakennuksen iän verran.

15 14 Taulukko 3: Ulkoseinämateriaalien keskimääräisiä käyttöikiä (RT , 6 7). Materiaali Keskimääräinen tekninen käyttöikä (vuotta) Huoltoväli (vuotta) Hirsipinta R 5 20 (huoltomaalaus) 20 (hirsiliitosten tilkitseminen, hirsien päiden uusiminen tarpeen mukaan) Lautaverhous (huoltokäsittely) Tiiliverhous R 25 (saumakorjaus) Pinnoittamaton betoni (elementtisaumojen uusiminen) Luonnonkivi R 25 (saumaus) Rappaus (huoltomaalaus) Kuten taulukosta voidaan havaita, hirsi, tiiliverhous ja luonnonkivi ovat ulkoseinämateriaaleja, jotka kestävät rakennuksen arvioidun käyttöiän verran. Tokikaan julkisivumateriaalin käyttöikä ei kerro rakennuksen varsinaisesta käyttöiästä, sillä julkisivu on remontoitavissa. Vaihtamisesta aiheutuu kuitenkin kasvihuonekaasupäästöjä uuden materiaalin ja remontoinnin vuoksi, mikä vaikuttaa rakennuksen hiilijalanjälkeen. Julkisivuremontista aiheutuu myös kustannuksia, jotka tosin ovat suhteellisen pieniä. Esimerkiksi tämän työn puuverhoillun tyyppitalon julkisivuremontti tulisi maksamaan noin 4000 euroa (Suomi rakentaa 2013a). Tässä työssä tyyppitalon käyttöikänä on käytetty 50 vuotta, jota käytetään usein vastaavissa laskelmissa. Todellisuudessa hirsitalon käyttöikä voi olla jopa yli sata vuotta. Käyttöikää arvioitaessa on otettava huomioon, että esimerkiksi maanvaraisen betonilattian käyttöikänä pidetään 50 vuotta (Rakennusteollisuus RTT et al. 2012, 5), mikä asettaa rajoitteita myös koko rakennuksen käyttöiälle, tai ainakin aiheuttaa mittavan remontin.

16 Laskennassa käytettävä tyyppitalo Motiva (2013) on käyttänyt lämmitysvaihtoehtojen vertailulaskurissaan esimerkkitaloa, jonka pinta-ala on 150 neliömetriä. Tämän työn esimerkkitalon pinta-alana on käytetty tätä arvoa. Huonekorkeutena on käytetty 2,6 metriä, joka ylittää Suomen rakentamismääräyskokoelma G1:n (2005, 5) asettaman minimihuonekorkeuden 2,5 metriä. Rakentamismääräyskokoelma D5:n (2007, 2) mukaan rakennustilavuus lasketaan rakennuksen ulkoseinien ulkopinnan, alapohjan alareunan ja yläpohjan yläreunan rajoittaman alan mukaan. Kun alapohjan paksuus on 280 mm ja yläpohjan korkeus 545 mm, saadaan esimerkkitalon tilavuudeksi 513,75 kuutiometriä. Laskennan helpottamiseksi talo on yksikerroksinen ja muodoltaan suorakaide. Suomen rakentamismääräyskokoelman C3:n (2008, 8) mukaan ikkunapinta-alan vertailuarvo on 15 % rakennuksen maanpäällisten kerrosten kerrostasoalojen summasta, mikä esimerkkitalon tapauksessa tarkoittaa 25,5 neliömetriä. Ikkunoissa oletetaan olevan neljä lasikerrosta, joiden paksuus on 4 mm. Ikkunoiden U-arvo eli lämmönläpäisykerroin on 0,76 W/m 2 K (Tiivi) ja ulko-ovien 0,8 W/m 2 K (Jeld Wen). Perustusten pohjalla on käytetty 30 cm:n paksuista kerrosta kevytsoraa. Sen päälle on valettu raudoituksen sisältävä paaluantura, joka sisältää raudoitusta 70 kg/m 3. Tämän päälle on muurattu betoniharkkoja, joiden korkeus on 190 mm ja pituus 390 mm. Maanpäällisellä osalla on eristeenä polystyreeniä (EPS), jonka tiheys on 40 kg/m 3. Esimerkkitalon alapohjana on käytetty maanvaraista betonilattiaa. Siinä kapillaarinen nousu on estetty perustusten päälle laitetulla märkäseulotulla sepelillä, jonka raekoko on mm, ja jota on suositusten mukaisesti 30 cm:n paksuisesti. Tämän päällä on 150 mm paksuinen kerros myös perustuksissa käytettyä EPS-polystyreeniä, mikä vastaa U-arvoltaan Rakentamismääräyskokoelma C3:ssa asetettua minimivaatimusta 0,25 W/m 2 K. (Sisäilmayhdistys.) Eristyksen päällä on 100 mm paksuinen betonilaatta, joka sisältää raudoitusta 12 kg/m 2 (Rakennusteollisuus RTT et al. 2012, 6). Päällimmäisenä kerroksena on parkettilattia, jonka käyttöikänä on käytetty Rakennusteollisuuden kortistossa annettua 25 vuotta. Alapohjan U-arvona käytetään Rakentamismääräyskokoelma C3:ssa (2008, 7) annettua vertailuarvoa 0,16 W/m 2 K.

17 16 Puu- ja kivitalon väliseinät on rakennettu käyttäen kertopuisia 39x66 mm tolppia, joiden tolppajako eli koolausväli on 600 mm. Molemmin puolin eristettä ovat 13 mm:n paksuiset kipsilevyt. Tällöin väliseinän paksuudeksi saadaan 92 mm, joka on yleinen väliovien karmivahvuus (Suomi rakentaa 2013b). Yläpohja on tuulettuva. Sen katteena on sinkittyä ja maalattua terästä, jonka paksuus on 0,5 mm ja jonka aluslevynä on 15 mm paksuinen vanerilevy. Kattokannattajat ovat koolattu 900 mm:n välein, ja niiden paksuus on 21 mm ja leveys 70 mm. Eristeenä on 400 mm puhallettua selluvillaa sekä 100 mm selluvillalevyä. Höyrynsulkuna on 10 mm:n paksuinen kerros bitumikermiä, jonka alla on harva laudoitus. Laudoituksen koolausväli on 300 mm, paksuus 22 mm ja leveys 200 mm. Siinä on kiinni 13 mm:n paksuinen kipsilevy. Jos eristeet olisivat lasivillaa, olisi yläpohjan U-arvo 0,08 W/m 2 K (Isover). Koska selluvillan lämmönjohtavuuskerroin on riippumattoman laboratorion testeissä todettu hieman lasivillaa pienemmäksi (Werro Wool), on selluvillalla eristetyn yläpohjan U-arvo vähintäänkin yhtä hyvä Hirrestä rakennettu tyyppitalo Vaikka nykyään joissain hirsitalossa käytetään lisäeristystä, niin tämän työn tyyppitalossa niin ei ole tehty. Sen sijaan hiilijalanjälki on laskettu kahdelle eri paksuiselle hirsiseinälle: 180 mm:n sekä 270 mm:n paksuiselle hirsiseinälle. Hirren paksuus 180 mm on minimipaksuus, jolla voidaan täyttää Rakentamismääräyskokoelma C3:ssa annetut U-arvot (Alasaarela 2008a, 3). Ohuempi hirsiseinä on U-arvoltaan 0,60 W/m 2 K ja paksumpi hirsiseinä 0,40 W/m 2 K (Behm ja Häkkinen 2010, 33). Hirsitalossa myös väliseinät on tehty hirrestä. Näiden paksuudeksi on valittu 92 mm, aiemminkin mainitun yleisen ovikarmien paksuuden vuoksi Puusta rakennettu tyyppitalo Runkomateriaalina on käytetty puuta, ja runkorakenteena on yksinkertainen perusrunko, jossa koolausväli on 600 mm (Gyproc 2008, 12). Tolppakoko on sama kuin lämpöeristyksen paksuus. Ulkoseinän uloimpana osana on 28 mm paksu lautaverhoilu, mikä täyttää RT :n suosituksen. Tämän jälkeen on 22 mm:n paksuinen tuuletusrako, jossa kulkee 22x100

18 17 mm:n pystylaudoitus, jonka koolausväli on 600 mm. Seuraavana on 55 mm:n tuulensuojavuorivillaeristys, jota seuraa 175 mm vuorivillaa, jonka tiheys on 35 kg/m 3. Vuorivillan kanssa samassa kerroksessa on puurunko, jonka tolpat ovat leveydeltään 50 mm ja paksuudeltaan 175 mm. Tämän jälkeen on 10 mm:n paksuinen bitumikermillä tehty höyrynsulku, jonka jälkeen on vielä 50 mm vuorivillaa, jossa kulkee koolaus. Lähimpänä sisäseinää on 13 mm:n paksuinen kipsilevy. Tällaisen ulkoseinärakenteen U-arvo on 0,13 W/m 2 K (Paroc) Kivitalo Kivestä tehdyn tyyppitalon ulkoseinä on verhoiltu luonnonkivellä, jonka paksuus on 120 mm. Seuraavaksi on 30 mm:n levyinen ilmarako, jonka jälkeen on 55 mm:n paksuinen kerros tuulensuojavuorivillaeristettä. Tämän jälkeen on eristeenä 175 mm vuorivillaa, jonka tiheys on 35 kg/m 3. Kantavana rakenteena on 130 mm:n paksuisista poltetuista tiilistä muurattu seinä, ja lähimpänä sisäseinää on jälleen 13 mm oleva kipsilevy. Rakenteen U- arvoksi saadaan 0,14 W/m 2 K. (Paroc 2013, 20; Kestävä Kivitalo.) 3.2 Rakentamis- ja käyttövaihe Tässä kappaleessa on käsitelty kahta erilaista arviointipalvelua, jolla voidaan laskea rakentamisvaiheesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi on selvitetty, kuinka rakennuksen käytönaikaista energiankulutusta voidaan arvioida ILMARI-arviointipalvelu ILMARI on VTT:n kehittämä arviointipalvelu, jonka avulla voidaan laskea hiilijalanjälki suunniteltavalle rakennukselle. Se keskittyy kasvihuonekaasupäästöjen osalta merkittävimpiin rakenneosiin, kuten perustuksiin, rakennusrunkoon, julkisivuihin ja seiniin. Rakennetyyppiä määritettäessä nähdään sen hiilijalanjälki neliömetriä tai kuutiota kohden. Ohjelman suorittamaa laskentaa varten ladataan määräluettelo, joka on tehty joko manuaalisesti tai IFC-mallista. Tulokset raportoidaan luettelona, josta nähdään rakennusosakohtainen määrätieto ja hiilidioksidiekvivalenttimäärä. Luettelon lopussa on koko rakennuksen yhteenlaskettu hiilijalanjälki sekä kerrosalaa ja tilavuutta kohden lasketut tulokset. (Häkkinen 2011, 1.)

19 18 ILMARI-palvelun hiilijalanjälkien arvioinnissa tuotesysteemin elinkaaren taustatietokantaan on sisällytetty tuotteen valmistus, sen kuljettaminen loppukäyttäjälle, materiaalihukka sekä tuotteen uusiminen rakennuksessa sen arvioidun käyttöiän aikana. Kuljetusmatkat ja -välineet on arvioitu karkeasti kyseessä olevien tuotteiden keskimääräisten kuljetusmatkojen perusteella, minkä seurauksena esimerkiksi Pohjois-Suomeen rakennettaessa arviossa on merkittävä suhteellinen virhe. Valmistajalta käyttäjälle tapahtuvan kuljetuksen osuuden rakennuksen hiilijalanjäljestä on kuitenkin arvioitu olevan vain noin 5 %. Työmaalla tapahtuva hukka on arvioitu VTT:n ja tuottajien yhteistyössä REM-hankkeessa tehtyjen arvioiden perusteella. Tuotteen käyttöikä otetaan huomioon rakennetyyppiä määritettäessä, jolloin käyttäjä syöttää sen arvon itse. (Häkkinen 2011, 3.) Tässä työssä tyyppitalon rakenneosien käyttöiät on katsottu RT kortista. Rakennusosien hiilijalanjäljet pohjautuvat pääasiassa RT-ympäristöselosteisiin. Niiltä osin kun tämä ei ole ollut mahdollista, on käytetty muuta, pääosin julkista, tietoa, joka on hankittu erilaisista hyvälaatuisista tietokannoista. Muutamien tuotteiden kohdalla arvio perustuu VTT:n suomalaiselle yritykselle laatimaan elinkaariarvioon, jonka käyttöön on saatu lupa. Kuljetuksien hiilidioksidipäästöjen arviointiin on käytetty VTT:n ylläpitämän LI- PASTO-tietokannan tietoja yksikköpäästöistä. (Häkkinen 2011, 4.) Alla olevassa taulukossa 4 on listattu tässä työssä käytettyjen rakennusmateriaalien hiilijalanjälkien arvioinnin tietolähteet.

20 19 Taulukko 4: Käytettyjen materiaalien hiilijalanjälkien tietolähteet (Häkkinen 2011, 4). Materiaali Betoni ja betonituotteet Sahatavara ja laudoitus Hirsiseinä Kierrätyspaperista valmistettu eriste EPS-eriste (polystyreeni) Vuorivilla Bitumikatteet Parketti Kipsilevy Vaneri Maalit Muuraus poltetusta tiilestä Luonnonkivi Murske, sora ja hiekka Lasit ja ikkunat Hiilijalanjäljen tietolähde RT-ympäristöselosteet RT-ympäristöselosteet VTT:n tekemä HIRSI-työkalu Pudasjärvelle (270 mm paksuisen hirren elinkaariarvio) RT-ympäristöselosteet APME:n tiedot polystyreenin valmistuksen ympäristöprofiilista RT-ympäristöselosteet Bitumin Water Proofing Assosiaciation:n julkaisemat tiedot VTT:n laatima työkalu parkettien valmistuksesta (ei-julkinen) RT-ympäristöselosteet RT-ympäristöselosteet VTT:n julkaisu 834 (arvio maalien ympäristövaikutuksista) BSRIA:n ohje Embodied Carbon VTT:n laatima, ei-julkinen työkalu (arvio tehty hiotulle graniittilaatalle) ELCD:n tiedot VTT:n tekemä arvio, jonka pohjana on käytetty mm. valmistamisen energiankulutustietoja

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA

Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA Matti Alasaarela HIRSISEINÄÄN VARASTOITUVAN HIILEN LASKENTA SKENAARIO SEINÄN LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN KOMPENSOIMISESTA HIILINIELUN AVULLA Arkkitehtitoimisto Inspis Oy Oulu 19.12.2008 ALKUSANAT Kansainväliset

Lisätiedot

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 Rakentamisen ympäristövaikutukset miksi? Rakennukset ja asuminen

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24 Laajennettu versio 2.0.2 (D3-2007) Rakennuskohde: Eeva ja Tuomo Rossinen Rakennuslupatunnus: Rakennustyyppi: 2-kerroksinen pientalo Pääsuunnittelija: Tasauslaskelman tekijä: rkm Urpo Manninen, FarmiMalli

Lisätiedot

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa Hiilijalanjälkilaskurin käyttö n tietokonehankinnassa Tutkija Maija Mattinen ja erikoistutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskus () Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa, Tampere, 8.10.2012 Ari Sirkka

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Harkkotalo kuluttaa vähemmän

Harkkotalo kuluttaa vähemmän Dipl.ins Petri Mattila P.T. Mattila Ky petri.mattila@saunalahti.fi Espoo 3.8.25 Harkkotalo kuluttaa vähemmän VTT vertasi pientalojen energiatehokkuutta VTT teki vuonna 25 vertailututkimuksen (VTT tutkimusraportti

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ympäristötehokkuusyksikkö Maija Mattinen, tutkija Sisältö Taustaa Tavoitteet,

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com

Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com Ruukki energiapaneelijärjestelmä Keskity energiatehokkuuteen ja säästä rahaa. 31 May, 2011 www.ruukki.com Ruukki energiapaneeli Säästää merkittävästi lämmityskuluissa Vähentää hiilidioksidipäästöjä Nostaa

Lisätiedot

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 13.11.2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Liikuntapaikkojen elinkaari ja ympäristövaikutukset

Liikuntapaikkojen elinkaari ja ympäristövaikutukset Liikuntapaikkojen elinkaari ja ympäristövaikutukset Dosentti, tekn.tri Arto Saari Teknillinen korkeakoulu Liikuntapaikat ja ilmastonmuutos-seminaari 10.9.2008 Suomen Liikunta ja Urheilu, Helsingin messukeskus

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on sitouduttu koko Euroopan Unionin piirissä. Vuoteen 2020

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa:

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennustyyppi: Osoite: Bruttopinta-ala: Huoneistoala: Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: Lämmitystapa: Ilmastointi: Pientalo Valmistumisvuosi: 2008 Pientalonkuja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

Näkökulma 2008, Rambollin tulevaisuusseminaari 17.9.2008. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Näkökulma 2008, Rambollin tulevaisuusseminaari 17.9.2008. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Näkökulma 2008, Rambollin tulevaisuusseminaari 17.9.2008 Energiatehokas rakentaminen Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Mitä viimeisinä vuosikymmeninä on energiakysymyksissä

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Asta Rakentaja messut Tampereella 12.2.2010. Energiansäästön vaikutus rakentamiseen. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Asta Rakentaja messut Tampereella 12.2.2010. Energiansäästön vaikutus rakentamiseen. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Asta Rakentaja messut Tampereella 12.2.2010 Energiansäästön vaikutus rakentamiseen Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Energian kulutus ja energiatehokkuus 3. Käyttäjän

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Vanhamäentie 96

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Vanhamäentie 96 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Autotalli Antero Vahvaselkä Osoite : Vanhamäentie 96 Osoite : 577 Korpikoski Todistustunnus: Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi:

Lisätiedot

Ajankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011

Ajankohtaista betonista. Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011 Ajankohtaista betonista Jussi Mattila, toimitusjohtaja Suomen Betoniyhdistys ry 23.5.2011 Esityksen teemat 1. Betoniteollisuuden suhdannetilanne 2. Kivitalo tänään 3. Työturvallisuus 4. Rakentamisen hiilijalanjälki

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5) ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI

UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI GRAFIITTIERISTEEN YLIVOIMAA Uudet huippulaatuiset grafiittieristeet UKOREX GRAFIT ja UKOREX ULTRA luovat uusia mahdollisuuksia rakennusten eristämiseen. Rakentajalle

Lisätiedot

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU ATRI VALAN ATU JANNISBERGINTIE I II FREDRIA RUNEBERGIN ATU II +,0 II +7, +7, +, +, +7,0 +9, +0,0 +, +,0 +0, +7, +8,0 +8, +8, +7, VSS pihasauna PP ajo autotalliin +, 7 AP +,0 +, +,0 +,0 +, +7,0 +7, +, tomutus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04737-10

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04737-10 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04737-10 Hirsitalotoimialan ekokilpailukyky tarkastelu - hirsitalomallin puumateriaalien elinkaariarviointi käsittäen hiilijalanjäljen, energiataseen ja päästöt Kirjoittajat: Luottamuksellisuus:

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet , seminaari Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Energiaan liittyvät

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Puuteollisuuden ajankohtaisseminaari Ylivieskassa 1.2.2011. Turvallista ja toimivaa energiatehokkuutta rakentamiseen

Puuteollisuuden ajankohtaisseminaari Ylivieskassa 1.2.2011. Turvallista ja toimivaa energiatehokkuutta rakentamiseen Puista bisnestä 2011 Puuteollisuuden ajankohtaisseminaari Ylivieskassa 1.2.2011 Turvallista ja toimivaa energiatehokkuutta rakentamiseen Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot