HIRSIRAKENTEISEN OMAKOTITALON HIILIJALAN- JÄLKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIRSIRAKENTEISEN OMAKOTITALON HIILIJALAN- JÄLKI"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma Kandidaatintyö HIRSIRAKENTEISEN OMAKOTITALON HIILIJALAN- JÄLKI The Carbon Footprint Assessment of a Log Framed House Työn tarkastaja: Työn ohjaaja: Tutkijaopettaja, TkT, Mika Luoranen Tutkijatohtori, TkT, Sanni Väisänen Lappeenrannassa Anna Claudelin

2 SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO JOHDANTO RAKENNUSTEN HIILIJALANJÄLKI Rakennuksen elinkaari Rakentamisvaihe Käyttövaihe Purkuvaihe Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset Yksinkertaistukset ja rajaukset RAKENNUSMATERIAALIN JA KÄYTTÖAJAN VAIKUTUS HIILIJALANJÄLKEEN Laskennassa käytettävä tyyppitalo Hirrestä rakennettu tyyppitalo Puusta rakennettu tyyppitalo Kivitalo Rakentamis- ja käyttövaihe ILMARI-arviointipalvelu Synergia-laskuri Energiankulutuksen ja kunnossapidon päästöt... 20

3 3.3 Hiilivarasto Purkuvaiheen vaikutus HIILIJALANJÄLJEN ARVIOINTIA Hiilijalanjäljen laskenta Rakentamisvaihe Käyttövaihe Purkuvaihe Hiilivarasto Hiilijalanjälki Rakenteisiin sitoutuneen energian hyötykäyttö Hirren paksuuden vaikutus ja U-arvon parantaminen JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO LÄHTEET... 44

4 3 SYMBOLILUETTELO A rakennusosan pinta-ala [m 2 ] c p ominaislämpökapasiteetti [J/kgK] T lämpötila [ C] U rakennusosan lämmönläpäisykerroin [W/m 2 K] Q johtumislämpöhäviö [kwh] q v tilavuusvirtailmavirta [m 3 /s] q 50 rakennusvaipan ilmanvuotoluku [m 3 /hm 2 ] x vuotoilmalaskuissa käytettävä kerroin, yksikerroksisille rakennuksille 35 t tarkasteltavan ajanjakson pituus [h] ρ i ilman tiheys [kg/m 3 ] Alaindeksit i s u ilma sisäilma ulkoilma

5 4 1 JOHDANTO Rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat noin 40 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä (Sitra 2014). Siksi rakennetun ympäristön päästöjen pienentämisellä on suuri merkitys kehityttäessä kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa ja tavoiteltaessa energiatehokkuusdirektiivin mukaista uudisrakennusten nollaenergiatasoa vuoteen 2020 mennessä. Koska käytönaikaiseen energiankulutukseen voidaan vaikuttaa jo hyvin, korostuu rakennuksen koko elinkaarta tarkastellessa rakentamisesta aiheutuvien päästöjen vaikutus. Viime vuosina rakentamisessa onkin alettu käyttää yhä enemmän hirsirakenteita, jotka sitovat hiilidioksidia huomattavasti enemmän kuin muut talorakenteet (Alasaarela 2008b, 4). Tässä kandidaatintyössä on tarkoituksena selvittää kehdosta hautaan -laskentatavalla hiilijalanjäljet kahdelle hirsitalolle, joilla on eripaksuiset ulkoseinät, sekä kivi- ja puurakenteisille omakotitaloille. Hiilijalanjäljessä huomioidaan rakentamis-, käyttö- ja purkuvaiheet. Huomioon otetaan lisäksi lämmitysenergia, jota saadaan erityisesti hirsiin sitoutuneesta käytettävissä olevasta bioenergiasta ja hirsien valmistuksen sivutuotteista. Myös rakenteisiin varastoituneen hiilidioksidin määrä selvitetään, vaikka sitä ei voikaan käytetyn ohjeistuksen mukaisesti sisällyttää hiilijalanjälkilaskentaan. Työssä vertaillaan eri seinämateriaaleista rakennettujen talojen rakentamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, tarkastellaan materiaalin vaikutusta käytönaikaisen energiankulutuksen aiheuttamiin päästöihin sekä pohditaan hirsiseinän paksuuden vaikutusta hirsitalon hiilijalanjälkeen. Laskennoissa on käytetty saatavilla olevia tietoja ja tyyppitaloa on yksinkertaistettu, joten hiilijalanjäljet eivät täysin vastaa todellisuutta. Ne ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia ja antavat kuvaa rakennusmateriaalin vaikutuksesta hiilijalanjälkeen.

6 5 2 RAKENNUSTEN HIILIJALANJÄLKI Hiilijalanjälki kuvaa jonkin tuotteen tai palvelun tuottamaa kasvihuonekaasupäästömäärää. Kehdosta hautaan -laskentatavalla mitataan hiilijalanjälkeä tuotteen koko elinkaaren ajalta eli raaka-aineiden hankinnasta loppusijoitukseen saakka. Joissain tapauksissa, kuten tehtailla, jotka valmistavat jotakin tuotetta, voidaan käyttää myös kehdosta portille -laskentatapaa. Tämä laskentatapa huomioi ainoastaan tuotteen valmistuksesta syntyneet kasvihuonekaasupäästöt. (SFS EN-15804, 22.) Hiilijalanjälkiä laskettaessa kasvihuonekaasut on muutettu hiilidioksidiekvivalenteiksi Global Warming Potential -kertoimien avulla, mikä helpottaa niiden ilmaisemista ja vertailua (IPCC 2006). Aiemmin hiilijalanjäljen laskentaan ei ole ollut olemassa standardeja, joten hiilijalanjälkien vertailu toisiinsa on ollut haasteellista. Vuonna 2013 International Organization for Standardization julkaisi ISO/TS 14067:2013 -standardin, joka määrittelee vaatimukset, periaatteet ja ohjeistuksen hiilijalanjäljen laskemiseksi. Standardi perustuu elinkaarimallinnuksen ja ympäristömerkkien standardeihin ja se sisältää vaatimukset ja ohjeistuksen myös tuotteen osittaisen hiilijalanjäljen laskentaan. Standardi ohjeistaa läpinäkyvyyteen ja luotettavuuteen. (ISO 2013.) Rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki voidaan laskea EN 15804:2012 -standardin mukaisesti, jolloin laskennassa on otettu huomioon kasvihuonekaasupäästöt rakentamisvaiheesta käytönajan kautta rakennuksen purkamiseen saakka (Pasanen 2013). Green Building Council Finland (GBC Finland) on kehittänyt rakennusten elinkaarimittariston, jonka yhtenä neljästä osa-alueesta on ilmastovaikutukset. Mittarit perustuvat suomalaiseen lainsäädäntöön ja eurooppalaiseen rakennusalan ympäristöstandardisointiin. (GBC Finland 2013, 4.) Tässä työssä tyyppitalojen hiilijalanjäljet on laskettu käyttäen tätä EN standardiin pohjautuvaa ohjeistusta. EN standardi on myöhemmin korvattu EN A1:2014 -standardilla, joka ei kuitenkaan poikkea EN standardista rakennuksen hiilijalanjäljen laskennan kannalta olennaisten seikkojen osalta. 2.1 Rakennuksen elinkaari Suurimmat vaikutukset rakennuksen elinkaaren aikana tuotettuihin kasvihuonekaasupäästöihin määräytyvät jo suunnitteluvaiheessa (GBC Finland 2013, 35). Suunnitteluvaiheessa

7 6 tehtyjen, rakentamiseen tai käyttöön liittyvien ratkaisujen muuttaminen voi olla hyvin kallista tai jopa mahdotonta, joten huolellisesti tehty suunnittelu on tärkeää. Rakennuksen elinkaaren vaiheet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: rakentamiseen, käyttövaiheeseen ja purkamiseen. Nämä vaiheet jaetaan pienempiin osiin eli moduuleihin. Lisäksi otetaan huomioon myös elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset, jotka sisältävät muuan muassa rakennusmateriaalin kierrätyksen ja uudelleenkäytön. (GBC Finland 2013, 40). Alla olevassa taulukossa 1 on esitetty rakennuksen elinkaaren eri vaiheet ja niiden keskeiset sisällöt SFS standardin mukaisesti. Taulukko 1: Rakennuksen elinkaaren vaiheet ja niiden keskeiset sisällöt (GBC Finland 2013, 32 33). Elinkaaren vaihe A1 A3 Tuotevaihe A4 Kuljetukset työmaalle A5 Työmaatoiminnot B1 Käyttö B2 Kunnossapito B3 Korjaus B4 Osien vaihto Keskeinen sisältö Rakennustuotteiden koko valmistusketjun päästöt EN standardin mukaisesti. Laskenta huomioi vain rakennuksen ja sen osat, eikä esim. huonekaluja tai käyttäjien laitteita Rakennustuotteiden ja koneiden kuljetukset, kuljetuksista aiheutuva hävikki. Maansiirto, jossa siirrellään tai vaihdetaan maa-aineksia. Työvoiman kuljetuksia ei huomioida. Kaikki työmaan toiminnot: sisältää maansiirron, varastoinnin, energiankäytön, jätehuollon ja väliaikaiset rakenteet (kuten valumuotit ja suojamateriaalit). Kylmäainevuodot ja mahdolliset muut suorat kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään. Huollossa, ylläpidossa ja siivouksessa käytettävät tuotantopanokset ja näiden kuljetus ja jätehuolto. Ylläpidolla tarkoitetaan tässä suunniteltua ja ennakoitua ylläpitoa. Rikkoutuneiden rakennusosien korjaamiseen tarvittavat materiaalit ja niiden käsittely sekä rikkoutuneiden osien jätteen käsittely. Merkittävien rakennusosien suunniteltu vaihto niiden teknisen tai taloudellisen elinkaaren

8 7 päässä. Esim. ilmanvaihtokoneen tai ikkunoiden vaihtaminen. B5 Laajamittaiset korjaukset B6 Energian käyttö B7 Veden käyttö C1 Purkaminen C2 Purkuvaiheen kuljetukset C3 Purkujätteen käsittely C4 Purkujätteen loppusijoitus Rakennuksen merkittävä korjaus tai muuntaminen, kuten peruskorjaus tai energiaratkaisujen muutokset. Sisältää kaiken rakennuksen järjestelmien kuluttaman rakennukseen ulkopuolelta tuodun energian, jota käytetään lämmitykseen, lämpimän käyttöveden tuottamiseen, ilmanvaihtoon, jäähdytykseen, valaistukseen tai rakennusautomaatioon. Sisältää puhtaan veden tuotannon ja tuotetun jäteveden käsittelyn päästöt käytön ajalta. Rakennuksen purkaminen rakennuspaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä ja tähän liittyvien koneiden käyttämä energia ja koneiden kuljetukset. Kaikki purkujätteestä ja työkaluista aiheutuva kuljetus jäteominaisuuden päättymistilaan saakka, huomioiden mahdolliset välivarastointi- ja siirtokuormauskuljetukset. Kaikki jätteen käsittelyn vaiheet, kunnes jäte saavuttaa jäteominaisuuden päättymistilan. Kaikki sellaisen jätteen käsittelystä syntyvät päästöt, jonka käsittelytapa on loppusijoitus tai energian tuotanto, ja jonka elinkaari päättyy lopullisesti. D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset Rakentamisvaihe EN standardin mukaisesti rakentamisvaihe pitää sisällään kolme vaihetta: tuotevaihe, kuljetukset työmaalle sekä työmaatoiminnot. Standardi jakaa tuotevaiheen kolmeen osaan eli moduuliin, jotka on nimetty tunnuksilla A1, A2 ja A3. A1 sisältää raaka-aineiden hankinnan ja käsittelyn sekä kierrätysmateriaalien käsittelyn, A2 raaka-aineiden kuljetuksen valmistukseen ja A3 valmistuksen. Näiden kasvihuonekaasupäästöjä laskettaessa huo-

9 8 mioidaan vain rakennus sekä sen osat eli huonekaluja ja käyttäjien laitteita ei huomioida. Myös osa rakennusmateriaaleista ja -osista rajataan pois EN standardin kappaleen perusteella. Aluerakentamisesta ja kunnallistekniikasta huomioidaan tuotu maa- ja kiviaines, paalutukset, vahvistukset ja päällysteet. Mahdollisen vanhan rakennuksen purkamista, pilaantuneen maan kunnostamista, kunnallistekniikkaa eikä tontin ulkopuolisia teitä huomioida. (GBC Finland 2013, 34.) Maanlaadusta riippuen rakennuksen perustusten vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen voi olla jopa yhtä suuri kuin muiden rakennusmateriaalien yhteensä. Perustusten tekeminen heikkolaatuiselle maalle vaatii paljon kalkkia ja sementtiä, joilla on suuri hiilijalanjälki. Tavallisesti hiilijalanjälkeen vaikuttaa kuitenkin eniten, eli noin 60 %, rakennuksen runkorakenne, johon kuuluvat ulko- ja väliseinät sekä väli- ja yläpohjat. (Rantajärvi 2013.) Näiden lisäksi hiilijalanjäljen tuotevaiheeseen kuuluvat muun muassa pilarit, palkit, julkisivuja pintamateriaalit sekä tekniikkaosat. Pintamateriaaleista ei huomioida tapetointeja eikä muuta sisustusta ja tekniikkaosista huomioidaan vain rakennuksen olosuhteisiin vaikuttavat asiat kuten ilmanvaihto. (GBC Finland 2013, 34.) Rakentamisvaiheen moduuli A4 käsittää kuljetukset työmaalle, jotka eivät sisällä työvoiman kuljetusta. Kuljetukset sisältävät rakennuskoneiden ja -materiaalien kuljetukset sekä kuljetuksista aiheutuvan hävikin. Lisäksi huomioon otetaan maansiirto, jossa maa-ainesta kuljetetaan työmaan ulkopuolelta tai ulkopuolelle. (GBC Finland 2013, 32.) Työmaatoimintojen vaihe eli moduuli A5 pitää sisällään kaikki työmaatoiminnot, joita ovat työmaalla tapahtuva maansiirto, energiankäyttö, varastointi ja jätehuolto. Lisäksi huomioidaan väliaikaiset rakenteet, kuten valutöissä tarvittavat tukirakenteet, jotka kuluttavat pysyvästi materiaaleja. Huomioitta jätetään sellaisenaan uudelleen käytettävät rakenteet, kuten rakennustelineet, ja muun muassa työkoneiden valmistuksesta aiheutuneet päästöt. (GBC Finland 2013, 32, 34.) Käyttövaihe Käyttövaihe sisältää nimensä mukaisesti ajan rakennuksen luovutushetkestä sen purkamiseen ja se sisältää seitsemän moduulia. Moduuli B1 sisältää käytön aikaiset päästöt ympäristöön, joita ovat rakenneosien aiheuttamat ympäristövaikutukset normaaleissa olosuhteis-

10 9 sa. Esimerkiksi julkisivuista tai katosta ilmakehään, maahan tai vesistöihin päätyvät aineet kuuluvat tähän moduuliin. (SFS EN-15804, 21.) Moduulit B2 ja B3 kattavat kunnossapidon ja korjauksen. Kunnossapito tarkoittaa rakennuksen tai sen osien pitämistä teknilliset ja toiminnalliset vaatimukset täyttävinä ja se on suunniteltua ja ennaltaehkäisevää. Lisäksi moduuli sisältää kunnossapitotoimissa, kuten siivouksessa, käytetyn sähkön ja veden. Vastaavasti korjausmoduuli tarkoittaa rakennuksen ja sen osien saattamista takaisin sellaiseen tilaan, että se täyttää teknilliset ja toiminnalliset vaatimukset. Esimerkiksi rikkoutuneen ikkunalasin korjaus kuuluu korjausmoduuliin ja huomioon otetaan kaikki uuden ikkunalasin valmistamisesta aina pakkausjätteen hävittämiseen ja lasin asentamisesta koituneisiin vaikutuksiin saakka. Jos joudutaan vaihtamaan kokonainen vaurioitunut elementti, kuuluu se moduuliin B4 eli osien vaihto. Koko rakennukseen tai suureen osaan rakennusta kohdistuvat korjaukset kuuluvat moduuliin B5 eli laajamittaisiin korjauksiin. (SFS EN-15804, 22.) Moduulit B6 ja B7 sisältävät rakennuksen teknisten järjestelmien käyttöön tarvittavan energian ja vedenkulutuksen. Käytön aikainen energian kulutus sisältää energian kulutuksen lisäksi energiamuodon käsittelystä, kuljetuksesta sekä tontilla tapahtuvasta jätteenhuollosta aiheutuvat vaikutukset ympäristöön. Myös käytön aikainen veden käyttö sisältää kulutuksen lisäksi veden hankinnan, käsittelyn ja siirron sekä jäteveden siirron ja käsittelyn aiheuttamat vaikutukset ympäristöön. (SFS EN-15804, ) Purkuvaihe Kolmas, eli C-moduuliryhmä käsittelee rakennuksen purkuvaihetta, joka alkaa kun rakennus puretaan tai korvataan, eikä se enää täytä sille asetettuja teknillisiä ja toiminnallisia vaatimuksia. Aluksi kaikki rakennuksen purkamisesta saatu materiaali ja rakennustuotteet luokitellaan jätteeksi, mutta tietyt kriteerit täyttämällä ne voivat saavuttaa jäteominaisuuden päättymistilan (end-of-waste), joka tarkoittaa, että sitä voidaan hyödyntää kierrätysmateriaaleina ja -polttoaineina. Tilaan pääsemiseksi purkujätteen käyttötarkoituksen tulee olla määritelty, sille tulee olla olemassa olevaa kysyntää tai markkinoita, sen tulee täyttää lakisääteiset ja muut vaatimukset ja sen tulee täyttää SVHC-aineille (erityistä huolta aiheuttaville aineille) asetetut raja-arvot (SFS EN-15804, 24, 48).

11 10 Moduuli C1 pitää sisällään varsinaisen purkamisen sekä jätteiden työmaalajittelun. C2- moduuli sisältää purkujätteen kuljetuksen esimerkiksi kierrätyspaikalle tai loppusijoitukseen. C3-moduuli puolestaan kattaa purkujätteen käsittelyn, kuten jätejakeiden keräämisen purkupaikalta, uudelleenkäyttöön suunniteltujen materiaalivirtojen käsittelyn, energian talteenoton ja kierrätyksen. Koko prosessi on mallinnettava ja inventaarioon on sisällytettävä kaikki perusvirrat. Materiaali voidaan katsoa energian tuotannon kierrätyspolttoaineeksi, mikäli se käytetään energiantuotantolaitoksessa, jonka hyötysuhde on vähintään 60 % eikä voimassaoleva lainsäädäntö määrää toisin. Vain jäteominaisuuden päättymistilan saavuttaneet jätteet voidaan luokitella energian tuotannon polttoaineeksi. Moduuli C4 sisältää purkujätteen loppusijoituksen, kuten jätteen fysikaalisen esikäsittelyn ja loppusijoituspaikan ylläpidon, saastuttaja maksaa -periaatteella tarkasteltuna. Mikäli prosessissa syntyy esimerkiksi jätteenpolton seurauksena energiaa kuten lämpöä, kuuluu se moduuliin D. (SFS EN-15804, 24 25) Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset Moduuli D sisältää elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset. Sen pyrkimyksenä on lisätä läpinäkyvyyttä rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutuksia esitettäessä. Moduulissa D on huomioitu uudelleenkäytettävien tuotteiden, kierrätettävien materiaalien ja kierrätyspolttoaineina käytettävistä energiamuodoista aiheutuvat hyödyt ympäristölle. (SFS EN-15804, 25) Moduuliin sisällytetään muista moduuleista poisjätetyt ympäristöhyödyt, jolloin vältetään kaksoislaskenta ja selkiytetään elinkaaren rajauksia (GBC Finland 2013, 40). 2.2 Yksinkertaistukset ja rajaukset Hiilijalanjäljen laskennan yleisen rajaussäännön (cut-off) mukaan tarkastelusta voi jättää pois vähämerkitykselliset päästölähteet, mikäli niistä ei ole tietoa saatavilla. Poisjätettävän osa-alueen osuus rakennuksen kokonaismassasta tai -energiankulutuksesta ei saa olla korkeampi kuin 1 %, ja kaikkien poisrajattujen päästölähteiden summan osuus ei saa ylittää 5 % rakennuksen kokonaismassasta tai -energiantarpeesta. Sääntöä ei kuitenkaan saa soveltaa, mikäli tietoa on saatavilla eikä sitä saa käyttää tietojen piilottamiseksi. (GBC Finland 2013, 35.)

12 11 Koska tässä työssä ei ole tiedossa tarkkoja suunnittelu- ja laskentatietoja, on laskentaa yksinkertaistettu. Näin ollen laskentaan on käytetty oletusarvoja niissä tapauksissa, kun soveltuvia suunnitteluarvoja tai todellisia arvoja ei ole ollut saatavilla kohtalaisen helposti. Oletusarvot ovat yleensä jonkin verran yleistä keskiarvoa suurempia arvoja ja niillä helpotetaan varhaisen rakennusvaiheen laskentaa. On suositeltavaa korvata oletusarvoja todellisilla arvoilla hankkeen edetessä luotettavamman lopputuloksen saamiseksi. (GBC Finland 2013, 35 36). Tässä työssä se ei kuitenkaan ole mahdollista. Alla olevassa taulukossa 2 on esitetty moduulit, joita voidaan yksinkertaistaa GBC Finlandin ohjeistuksen mukaisesti sekä näihin yksinkertaistukseen liittyvät toimintatavat. Taulukko 2: Moduuleihin sallitut yksinkertaistukset sekä niiden edellytykset ja toimintatavat (GBC Finland 2013, 36). Elinkaaren vaihe Yksinkertaistus Yksinkertaistuksen edellytys ja toimintatapa A4 A5 Rakentamisvaihe Laskea oletusarvolla Voidaan käyttää ennen urakkasuunnitelmien laadintaa. Lasketaan työmaan lämmitysenergialla 200 kwh/ brm 2, jos energiamuoto ei tiedossa, lasketaan sähkönä. B1 Käyttö Jättää huomioimatta Voidaan jättää huomioimatta, jos kohteeseen ei tule merkittävästi kylmäaineita (arviointiperusteena jäähdytysteho alle 40 W/brm 2 ). B2 Kunnossapito Laskea oletusarvolla Jos rakennuksen todellista huoltoohjelmaa ei tunneta, voidaan laskea oletusarvolla 2 kg CO 2 - ekv/brm 2 / vuosi. B3 Korjaus Jättää huomioimatta Voidaan jättää huomioimatta, jos korjaustarvetta ei pystytä arviomaan. B5 Laajamittaiset korjaukset Jättää huomioimatta, jos käyttöikä alle 30 v. Voidaan jättää huomioimatta jos käyttöikä on alle 30 v., tai jos voidaan osoittaa, että rakennus ei

13 12 tarvitse käyttöiän aikana peruskorjausta. B6 Energian käyttö Laskea ostosähköllä Jos kohteen energiaratkaisua ei ole suunniteltu tai siitä ei ole päätetty. B7 Veden käyttö Laskea kokonaiskulutukselle, jos ei teollisuuskiinteistö Kaikille muille kuin teollisuuskiinteistöille voidaan halutessa huomioida kohteen kaikki vedenkäyttö. C1 C4 Purkuvaihe Laskea oletusarvolla Ennen kuin massoittelu on suunniteltu / tiedossa, voidaan laskea oletusarvolla, arvona 20 kg CO 2 - ekv/brm 2. D Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset Jättää huomioimatta Ennen kuin massoittelu on suunniteltu / tiedossa.

14 13 3 RAKENNUSMATERIAALIN JA KÄYTTÖAJAN VAIKUTUS HIILI- JALANJÄLKEEN Rakennusosan tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä ajanjaksoa, jolloin rakennusosan tekniset käyttövaatimukset täyttyvät. Käyttöiät vaihtelevat toisiinsa nähden muun muassa rakennusmateriaalin, käyttöolosuhteiden ja rakennuksen rasitusluokan mukaan, ja sen kuluttua umpeen osa on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä on yleistävä, sillä se perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemuksiin kestävyydestä. (RT , 1.) Rakennuksen suunnitellulle käyttöiälle ei kiinteistöalalla puolestaan ole käytössä yhtenäisiä ohjeistuksia. Rakennuksen ikä R arvioidaankin kokemuksen perusteella tapauskohtaisesti kokemusperäisen tiedon ja rakennuksen suunnitellun käyttöiän pohjalta. (RT , 1 2.) Käyttöiän arviointiin voitaisiin tosin käyttää ISO standardia, joka osoittaa kerroinmenettelyn sen arvioimiseksi. Arviointi perustuu kaavaan, jossa huomioidaan vertailukäyttöikä sekä rakenneosien, työn ja suunnittelun laatu, sisäympäristö, ulkoinen ympäristö sekä huollon taso. Laskenta on kuitenkin usein mahdotonta puutteellisten tietojen, kuten vertailukäyttöiän, vuoksi. (Häkkinen et al. 2001, 13, 23.) Taulukossa 3 on esitetty joidenkin ulkoseinämateriaalien arvioituja teknisiä käyttöikiä ja huoltovälejä, kun rasitusluokka on kaksi eli normaali. Käyttöiän kohdalla oleva R tarkoittaa, että materiaalin arvioidaan kestävän koko rakennuksen iän verran.

15 14 Taulukko 3: Ulkoseinämateriaalien keskimääräisiä käyttöikiä (RT , 6 7). Materiaali Keskimääräinen tekninen käyttöikä (vuotta) Huoltoväli (vuotta) Hirsipinta R 5 20 (huoltomaalaus) 20 (hirsiliitosten tilkitseminen, hirsien päiden uusiminen tarpeen mukaan) Lautaverhous (huoltokäsittely) Tiiliverhous R 25 (saumakorjaus) Pinnoittamaton betoni (elementtisaumojen uusiminen) Luonnonkivi R 25 (saumaus) Rappaus (huoltomaalaus) Kuten taulukosta voidaan havaita, hirsi, tiiliverhous ja luonnonkivi ovat ulkoseinämateriaaleja, jotka kestävät rakennuksen arvioidun käyttöiän verran. Tokikaan julkisivumateriaalin käyttöikä ei kerro rakennuksen varsinaisesta käyttöiästä, sillä julkisivu on remontoitavissa. Vaihtamisesta aiheutuu kuitenkin kasvihuonekaasupäästöjä uuden materiaalin ja remontoinnin vuoksi, mikä vaikuttaa rakennuksen hiilijalanjälkeen. Julkisivuremontista aiheutuu myös kustannuksia, jotka tosin ovat suhteellisen pieniä. Esimerkiksi tämän työn puuverhoillun tyyppitalon julkisivuremontti tulisi maksamaan noin 4000 euroa (Suomi rakentaa 2013a). Tässä työssä tyyppitalon käyttöikänä on käytetty 50 vuotta, jota käytetään usein vastaavissa laskelmissa. Todellisuudessa hirsitalon käyttöikä voi olla jopa yli sata vuotta. Käyttöikää arvioitaessa on otettava huomioon, että esimerkiksi maanvaraisen betonilattian käyttöikänä pidetään 50 vuotta (Rakennusteollisuus RTT et al. 2012, 5), mikä asettaa rajoitteita myös koko rakennuksen käyttöiälle, tai ainakin aiheuttaa mittavan remontin.

16 Laskennassa käytettävä tyyppitalo Motiva (2013) on käyttänyt lämmitysvaihtoehtojen vertailulaskurissaan esimerkkitaloa, jonka pinta-ala on 150 neliömetriä. Tämän työn esimerkkitalon pinta-alana on käytetty tätä arvoa. Huonekorkeutena on käytetty 2,6 metriä, joka ylittää Suomen rakentamismääräyskokoelma G1:n (2005, 5) asettaman minimihuonekorkeuden 2,5 metriä. Rakentamismääräyskokoelma D5:n (2007, 2) mukaan rakennustilavuus lasketaan rakennuksen ulkoseinien ulkopinnan, alapohjan alareunan ja yläpohjan yläreunan rajoittaman alan mukaan. Kun alapohjan paksuus on 280 mm ja yläpohjan korkeus 545 mm, saadaan esimerkkitalon tilavuudeksi 513,75 kuutiometriä. Laskennan helpottamiseksi talo on yksikerroksinen ja muodoltaan suorakaide. Suomen rakentamismääräyskokoelman C3:n (2008, 8) mukaan ikkunapinta-alan vertailuarvo on 15 % rakennuksen maanpäällisten kerrosten kerrostasoalojen summasta, mikä esimerkkitalon tapauksessa tarkoittaa 25,5 neliömetriä. Ikkunoissa oletetaan olevan neljä lasikerrosta, joiden paksuus on 4 mm. Ikkunoiden U-arvo eli lämmönläpäisykerroin on 0,76 W/m 2 K (Tiivi) ja ulko-ovien 0,8 W/m 2 K (Jeld Wen). Perustusten pohjalla on käytetty 30 cm:n paksuista kerrosta kevytsoraa. Sen päälle on valettu raudoituksen sisältävä paaluantura, joka sisältää raudoitusta 70 kg/m 3. Tämän päälle on muurattu betoniharkkoja, joiden korkeus on 190 mm ja pituus 390 mm. Maanpäällisellä osalla on eristeenä polystyreeniä (EPS), jonka tiheys on 40 kg/m 3. Esimerkkitalon alapohjana on käytetty maanvaraista betonilattiaa. Siinä kapillaarinen nousu on estetty perustusten päälle laitetulla märkäseulotulla sepelillä, jonka raekoko on mm, ja jota on suositusten mukaisesti 30 cm:n paksuisesti. Tämän päällä on 150 mm paksuinen kerros myös perustuksissa käytettyä EPS-polystyreeniä, mikä vastaa U-arvoltaan Rakentamismääräyskokoelma C3:ssa asetettua minimivaatimusta 0,25 W/m 2 K. (Sisäilmayhdistys.) Eristyksen päällä on 100 mm paksuinen betonilaatta, joka sisältää raudoitusta 12 kg/m 2 (Rakennusteollisuus RTT et al. 2012, 6). Päällimmäisenä kerroksena on parkettilattia, jonka käyttöikänä on käytetty Rakennusteollisuuden kortistossa annettua 25 vuotta. Alapohjan U-arvona käytetään Rakentamismääräyskokoelma C3:ssa (2008, 7) annettua vertailuarvoa 0,16 W/m 2 K.

17 16 Puu- ja kivitalon väliseinät on rakennettu käyttäen kertopuisia 39x66 mm tolppia, joiden tolppajako eli koolausväli on 600 mm. Molemmin puolin eristettä ovat 13 mm:n paksuiset kipsilevyt. Tällöin väliseinän paksuudeksi saadaan 92 mm, joka on yleinen väliovien karmivahvuus (Suomi rakentaa 2013b). Yläpohja on tuulettuva. Sen katteena on sinkittyä ja maalattua terästä, jonka paksuus on 0,5 mm ja jonka aluslevynä on 15 mm paksuinen vanerilevy. Kattokannattajat ovat koolattu 900 mm:n välein, ja niiden paksuus on 21 mm ja leveys 70 mm. Eristeenä on 400 mm puhallettua selluvillaa sekä 100 mm selluvillalevyä. Höyrynsulkuna on 10 mm:n paksuinen kerros bitumikermiä, jonka alla on harva laudoitus. Laudoituksen koolausväli on 300 mm, paksuus 22 mm ja leveys 200 mm. Siinä on kiinni 13 mm:n paksuinen kipsilevy. Jos eristeet olisivat lasivillaa, olisi yläpohjan U-arvo 0,08 W/m 2 K (Isover). Koska selluvillan lämmönjohtavuuskerroin on riippumattoman laboratorion testeissä todettu hieman lasivillaa pienemmäksi (Werro Wool), on selluvillalla eristetyn yläpohjan U-arvo vähintäänkin yhtä hyvä Hirrestä rakennettu tyyppitalo Vaikka nykyään joissain hirsitalossa käytetään lisäeristystä, niin tämän työn tyyppitalossa niin ei ole tehty. Sen sijaan hiilijalanjälki on laskettu kahdelle eri paksuiselle hirsiseinälle: 180 mm:n sekä 270 mm:n paksuiselle hirsiseinälle. Hirren paksuus 180 mm on minimipaksuus, jolla voidaan täyttää Rakentamismääräyskokoelma C3:ssa annetut U-arvot (Alasaarela 2008a, 3). Ohuempi hirsiseinä on U-arvoltaan 0,60 W/m 2 K ja paksumpi hirsiseinä 0,40 W/m 2 K (Behm ja Häkkinen 2010, 33). Hirsitalossa myös väliseinät on tehty hirrestä. Näiden paksuudeksi on valittu 92 mm, aiemminkin mainitun yleisen ovikarmien paksuuden vuoksi Puusta rakennettu tyyppitalo Runkomateriaalina on käytetty puuta, ja runkorakenteena on yksinkertainen perusrunko, jossa koolausväli on 600 mm (Gyproc 2008, 12). Tolppakoko on sama kuin lämpöeristyksen paksuus. Ulkoseinän uloimpana osana on 28 mm paksu lautaverhoilu, mikä täyttää RT :n suosituksen. Tämän jälkeen on 22 mm:n paksuinen tuuletusrako, jossa kulkee 22x100

18 17 mm:n pystylaudoitus, jonka koolausväli on 600 mm. Seuraavana on 55 mm:n tuulensuojavuorivillaeristys, jota seuraa 175 mm vuorivillaa, jonka tiheys on 35 kg/m 3. Vuorivillan kanssa samassa kerroksessa on puurunko, jonka tolpat ovat leveydeltään 50 mm ja paksuudeltaan 175 mm. Tämän jälkeen on 10 mm:n paksuinen bitumikermillä tehty höyrynsulku, jonka jälkeen on vielä 50 mm vuorivillaa, jossa kulkee koolaus. Lähimpänä sisäseinää on 13 mm:n paksuinen kipsilevy. Tällaisen ulkoseinärakenteen U-arvo on 0,13 W/m 2 K (Paroc) Kivitalo Kivestä tehdyn tyyppitalon ulkoseinä on verhoiltu luonnonkivellä, jonka paksuus on 120 mm. Seuraavaksi on 30 mm:n levyinen ilmarako, jonka jälkeen on 55 mm:n paksuinen kerros tuulensuojavuorivillaeristettä. Tämän jälkeen on eristeenä 175 mm vuorivillaa, jonka tiheys on 35 kg/m 3. Kantavana rakenteena on 130 mm:n paksuisista poltetuista tiilistä muurattu seinä, ja lähimpänä sisäseinää on jälleen 13 mm oleva kipsilevy. Rakenteen U- arvoksi saadaan 0,14 W/m 2 K. (Paroc 2013, 20; Kestävä Kivitalo.) 3.2 Rakentamis- ja käyttövaihe Tässä kappaleessa on käsitelty kahta erilaista arviointipalvelua, jolla voidaan laskea rakentamisvaiheesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi on selvitetty, kuinka rakennuksen käytönaikaista energiankulutusta voidaan arvioida ILMARI-arviointipalvelu ILMARI on VTT:n kehittämä arviointipalvelu, jonka avulla voidaan laskea hiilijalanjälki suunniteltavalle rakennukselle. Se keskittyy kasvihuonekaasupäästöjen osalta merkittävimpiin rakenneosiin, kuten perustuksiin, rakennusrunkoon, julkisivuihin ja seiniin. Rakennetyyppiä määritettäessä nähdään sen hiilijalanjälki neliömetriä tai kuutiota kohden. Ohjelman suorittamaa laskentaa varten ladataan määräluettelo, joka on tehty joko manuaalisesti tai IFC-mallista. Tulokset raportoidaan luettelona, josta nähdään rakennusosakohtainen määrätieto ja hiilidioksidiekvivalenttimäärä. Luettelon lopussa on koko rakennuksen yhteenlaskettu hiilijalanjälki sekä kerrosalaa ja tilavuutta kohden lasketut tulokset. (Häkkinen 2011, 1.)

19 18 ILMARI-palvelun hiilijalanjälkien arvioinnissa tuotesysteemin elinkaaren taustatietokantaan on sisällytetty tuotteen valmistus, sen kuljettaminen loppukäyttäjälle, materiaalihukka sekä tuotteen uusiminen rakennuksessa sen arvioidun käyttöiän aikana. Kuljetusmatkat ja -välineet on arvioitu karkeasti kyseessä olevien tuotteiden keskimääräisten kuljetusmatkojen perusteella, minkä seurauksena esimerkiksi Pohjois-Suomeen rakennettaessa arviossa on merkittävä suhteellinen virhe. Valmistajalta käyttäjälle tapahtuvan kuljetuksen osuuden rakennuksen hiilijalanjäljestä on kuitenkin arvioitu olevan vain noin 5 %. Työmaalla tapahtuva hukka on arvioitu VTT:n ja tuottajien yhteistyössä REM-hankkeessa tehtyjen arvioiden perusteella. Tuotteen käyttöikä otetaan huomioon rakennetyyppiä määritettäessä, jolloin käyttäjä syöttää sen arvon itse. (Häkkinen 2011, 3.) Tässä työssä tyyppitalon rakenneosien käyttöiät on katsottu RT kortista. Rakennusosien hiilijalanjäljet pohjautuvat pääasiassa RT-ympäristöselosteisiin. Niiltä osin kun tämä ei ole ollut mahdollista, on käytetty muuta, pääosin julkista, tietoa, joka on hankittu erilaisista hyvälaatuisista tietokannoista. Muutamien tuotteiden kohdalla arvio perustuu VTT:n suomalaiselle yritykselle laatimaan elinkaariarvioon, jonka käyttöön on saatu lupa. Kuljetuksien hiilidioksidipäästöjen arviointiin on käytetty VTT:n ylläpitämän LI- PASTO-tietokannan tietoja yksikköpäästöistä. (Häkkinen 2011, 4.) Alla olevassa taulukossa 4 on listattu tässä työssä käytettyjen rakennusmateriaalien hiilijalanjälkien arvioinnin tietolähteet.

20 19 Taulukko 4: Käytettyjen materiaalien hiilijalanjälkien tietolähteet (Häkkinen 2011, 4). Materiaali Betoni ja betonituotteet Sahatavara ja laudoitus Hirsiseinä Kierrätyspaperista valmistettu eriste EPS-eriste (polystyreeni) Vuorivilla Bitumikatteet Parketti Kipsilevy Vaneri Maalit Muuraus poltetusta tiilestä Luonnonkivi Murske, sora ja hiekka Lasit ja ikkunat Hiilijalanjäljen tietolähde RT-ympäristöselosteet RT-ympäristöselosteet VTT:n tekemä HIRSI-työkalu Pudasjärvelle (270 mm paksuisen hirren elinkaariarvio) RT-ympäristöselosteet APME:n tiedot polystyreenin valmistuksen ympäristöprofiilista RT-ympäristöselosteet Bitumin Water Proofing Assosiaciation:n julkaisemat tiedot VTT:n laatima työkalu parkettien valmistuksesta (ei-julkinen) RT-ympäristöselosteet RT-ympäristöselosteet VTT:n julkaisu 834 (arvio maalien ympäristövaikutuksista) BSRIA:n ohje Embodied Carbon VTT:n laatima, ei-julkinen työkalu (arvio tehty hiotulle graniittilaatalle) ELCD:n tiedot VTT:n tekemä arvio, jonka pohjana on käytetty mm. valmistamisen energiankulutustietoja

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 13.11.2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU ATRI VALAN ATU JANNISBERGINTIE I II FREDRIA RUNEBERGIN ATU II +,0 II +7, +7, +, +, +7,0 +9, +0,0 +, +,0 +0, +7, +8,0 +8, +8, +7, VSS pihasauna PP ajo autotalliin +, 7 AP +,0 +, +,0 +,0 +, +7,0 +7, +, tomutus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011. Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudistoimistorakennuksen energiatodistusesimerkki 1.4.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudistoimiston energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus Kestävän rakentamisen indikaattorit mitä on edessä? KyAMK / Vähähiilisen rakentamisen informaatiotilaisuus 30.09.2016 Matti Kuittinen Ydinindikaattorit Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin Julkiset vihreät

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.2016 Viimeisimmät muutokset energiatodistuksiin Uimahallit,

Lisätiedot

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella RIL Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä, kustannustehokas rakentaminen Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella Juha-Pekka Smolander Teknisen myynnin päällikkö 1 Sisältö 1. Energiamääräykset

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Varasto, Vanha kirkkotie Osoite : Vanha kirkkotie b Osoite : 4 Jorvas Todistustunnus: Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi: Rakennuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

EXCELLENCE IN INSULATION. Puurunkoseinien palonkestävyys. Puurunkoseinien palonkestävyys

EXCELLENCE IN INSULATION. Puurunkoseinien palonkestävyys. Puurunkoseinien palonkestävyys Pu europe EXCELLENCE IN INSULATION Puurunkoseinien palonkestävyys Puurunkoseinien palonkestävyys 1 2 Puurunkoseinien palonkestävyys Sisällysluettelo Tiivistelmä 4 Projektin tausta 5 Projektin kulku 6 Tulokset

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Hirsitalon ympäristövaikutusten elinkaarilaskenta. Antti Ruuska, Tarja Häkkinen

Hirsitalon ympäristövaikutusten elinkaarilaskenta. Antti Ruuska, Tarja Häkkinen Hirsitalon ympäristövaikutusten elinkaarilaskenta Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Antti Ruuska, Tarja Häkkinen Luottamuksellinen 2 (107) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 2 Toimeksiannon kuvaus ja tavoitteet...

Lisätiedot

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 1 2 Ruukki life -paneeli Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 3 Mikä Ruukki life paneeli on? Esivalmistettu sandwich-paneeli, jossa kahden teräslevyn välissä on eristekerros. Yli 70% mineraalivillan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi

Lisätiedot

Asetusluonnos uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Asetusluonnos uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3)

Asetusluonnos uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Asetusluonnos uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3) Asetusluonnos uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Asetusluonnos uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3) Lausuntoluonnosten 7.10.2016 mukaan Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari 2016 Pekka

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Kanjoni Kanjoninkatu Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Kanjoni Kanjoninkatu 7 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-708- Rakennuksen valmistumisvuosi: 987 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450

Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 04.05.2014 Lämmönsiirtolaskelmat Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 Kokkola 04.05.2014 Rauli Koistinen, DI Femcalc Oy Insinööritoimisto Femcalc

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi 70 Tampere Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 87-65-79-8-L

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

1. Hirsirakentaminen Pudasjärvellä

1. Hirsirakentaminen Pudasjärvellä 1. Hirsirakentaminen Pudasjärvellä 2. Pudasjärvi - 5 867 km 2-8200 asukasta - Pohjois-Pohjanmaalla noin tunnin matkan päässä Oulusta Pudasjärvi Pudasjärvi FINLAND Helsinki 3. Miksi uusi päiväkoti ja koulu?

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro. 109

Kingspan-ohjekortti nro. 109 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro. 109 MÖKKIOHJE Kingspan Therma -eristeiden vahvuudet mökkien lämmöneristämisessä Paremman lämmöneristyksen ansiosta mökkien vuosittainen käyttöaika pitenee. Mökit

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3)

Uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3) Uuden rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto (D2) Uuden rakennuksen energiatehokkuus (D3) Lausuntoluonnosten 7.10.2016 mukaan Hirsitaloteollisuus ry:n syysseminaari 8.11.2016 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Tuoteryhmä: ulkovalaistus

Tuoteryhmä: ulkovalaistus Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: ulkovalaistus Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo 2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari 18.11.2010 Helsingissä Ajankohtaista asiaa julkisivurintamalta Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Käyttöikä ja kestävyys ovat julkisivun

Lisätiedot

ILMARI TAUSTAMATERIAALIT

ILMARI TAUSTAMATERIAALIT Tarja Häkkinen 17.8.2011 1 (8) ILMARI TAUSTAMATERIAALIT ILMARI -arviointipalvelu Arviointipalvelun avulla lasketaan suunniteltavalle rakennukselle hiilijalanjälki eli kasvihuonekaasupäästöjen yhteisvaikutusta

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta ISOVER_RIL_225 Tällä ohjelmalla ISOVER_RIL_225 esitetään erityisesti ohjeet lämmöneristeen ilmanläpäisevyyden vaikutuksen huomioon ottavan korjaustekijän ΔU a määrittämiseksi ISOVER-rakennuseristeillä

Lisätiedot

Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu suomeksi ja englanniksi. Ristiriitatilanteessa suomenkielisten lomakkeiden ja ohjeiden sisältö on ratkaiseva.

Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu suomeksi ja englanniksi. Ristiriitatilanteessa suomenkielisten lomakkeiden ja ohjeiden sisältö on ratkaiseva. Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: toimistotuolit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu suomeksi

Lisätiedot