Palvelusetelit ja palvelusetelityyppiset järjestelmät julkisella alalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palvelusetelit ja palvelusetelityyppiset järjestelmät julkisella alalla"

Transkriptio

1 Palvelusetelit ja palvelusetelityyppiset järjestelmät julkisella alalla Helsinki Lith Conslting Group

2

3 2 1 Alkusanat Oheisen raportin tarkoituksen on tarjota Helsingin seudun kauppakamarille ajantasaista tietoa julkisesti tuetuista kohdennetuista maksuvälineistä, joilla voidaan ostaa yksityisesti tuotettuja palveluja, ja joilla edistetään kansalaisten arjessa selviytymistä ja terveyttä. Mielenkiinnon kohteina ovat kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelijärjestelmä, Kansaneläkelaitos KELAn sairaanhoitokorvausjärjestelmä ja lasten päivähoitoon liittyvä yksityisen hoidon tuki. Raportissa kuvataan myös kotitalousvähennysjärjestelmää etenkin hoiva- ja hoitotöiden osalta. Raportissa pohditaan myös malleja, jossa erilaisia kohdennettuja maksuvälinejärjestelmiä voisi yhtenäistää. Maksuvälineiden runsaudesta huolimatta osa kansalaisista voi jäädä palvelujen ulkopuolelle, minkä ohella erillisiin järjestelmiin sisältyy julkisia kulutusmenoja lisäävää viranomaistyötä. Erityisen voimakasta kehitystyö on ollut 20 viime vuoden aikana, jolloin lainsäädännöllä on vakinaistettu lasten yksityisen hoidontuki, kotitalousvähennys ja kunnallinen palveluseteli. Lisäksi samoja palveluja järjestetään muulla tavoin julkisen vallan ja työelämän toimesta. Yhtenäinen kohdennettujen maksuvälineiden järjestelmä saattaisi olla monia erillisiä järjestelmiä selkeämpi vaihtoehto, mistä koko yhteiskunta hyötyisi palvelujen tarjonnan ja kysynnän parempana kohtaamisena. Yhtenäistä järjestelmää voisi soveltaa vaikkapa kuntien palvelusetelituotantoon sen sijaan, että jokaisella kunnalla on oma järjestelmänsä ja hallinnollinen prosessinsa. Valtakunnallinen malli tehostaisi kuntien välistä seudullista yhteistyötä ja korkeaa teknologiaa soveltavat maksujärjestelmät toisivat toimintaan tarvittavaa kustannustehokkuutta. Rahoituksellisesti ja hallinnollisesti selkeä kokonaisuus mahdollistaisi kasvualustan henkilökohtaisia palveluja tuottaville yrityksille. Esimerkkejä voidaan hakea Ruotsista. Siellä on ollut perusterveydenhuollossa vuodesta 2010 lukien asiakkaan valintajärjestelmä, jonka piirissä ovat kaikki julkiset ja yksityiset palveluntuottajat. Toinen esimerkki löytyy Ruotsin lasten päivähoidon reppurahajärjestelmästä, jolla voitaisiin korvata nykyiset varhaiskasvatuksen kohdennetut maksuvälineet ja kuntien suoraan kilpailuttamat varhaiskasvatuksen yksityiset ostopalvelut. Myös kotitalousvähennysjärjestelmää voisi kehittää kotitalous-, hoito- ja hoivapalvelujen osalta siten, että verovähennys palvelisi paremmin ikääntyvien kansalaisten ja lapsiperheiden arjessa selviytymistä ja tuottaisi ennaltaehkäiseviä palveluja, mikä säästäisi pitkällä aikavälillä kuntien sosiaalikeskusten voimavaroja. Samalla voitaisiin kehittää palvelujen ostamista ja tehostaa viranomaistoimintaa siirtymällä järjestelmään, jossa palvelunmyyjä hakisi verovähennyksen verohallinnolta ja palvelunostaja saisi heti ennakollisen verovähennyksen ostaessaan palvelua. Raportin on kirjoittanut tutkija Pekka Lith (Lith Consulting Group). Raportin laadinnassa on avustanut FM Kristina Lith. Helsingin seudun kauppakamarin yhteyshenkilönä on toiminut johtaja Marko Silen. Raportin tärkeimpiä lähteitä ovat Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto, KELAn ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tietokannat, Suomen Kuntaliiton kyselytutkimukset ja raportin kirjoittajan työ- ja elinkeinoministeriö TEM:lle, Sosiaalialan Työnantajat ry:lle ja Terveyspalvelualan Liitto ry:lle 2010-luvulla laatimat selvitykset.

4 3 Sisältö 1 Alkusanat 2 2 Palvelusetelipohjainen palvelutuotanto Palvelusetelin yleisestä käsitteestä Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli Palvelusetelin käytön laajuus Suomen kunnissa Palvelusetelien tarjonta: yritysten näkökulma Palvelusetelioperaattorit 17 3 Sairausvakuutuksen hoitokorvausjärjestelmä Korvausjärjestelmän periaatteet ja laajuus Hoitokorvausten saajien profiili Asiakkaan valintajärjestelmä terveydenhuollossa? 25 4 Kotitalousvähennysjärjestelmä Verovähennyksen lähtökohdat ja pelisäännöt Verovähennyksen määrä ja saajat Palveluntuottajat Ruotsin verovähennysjärjestelmä Verovähennysjärjestelmän uudistamistarve Suomessa 42 5 Lasten yksityisen päivähoidon tuki Hoitotuen lähtökohdat ja juridinen perusta Yksityisen hoitotuen käyttö ja kehitys Varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen 55 Yhteenveto ja johtopäätökset 58 Lähteet 63 sivu

5 4 2 Palvelusetelipohjainen palvelutuotanto Palvelusetelien käyttömahdollisuus laajeni elokuussa 2009 kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin lukuun ottamatta asiakkaan tahdosta riippumattomia hoitoja, kun laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (palvelusetelilaki) tuli voimaan. Kunnat päättävät palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta ja palveluvalikoimasta sekä hyväksyvät palvelusetelipalvelujen tuottajat. Tilastokeskuksen kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastojen mukaan palvelusetelit olivat käytössä 172 kunnassa vuonna Yhteensä kuntien palvelusetelimenot olivat lähes 120 miljoonaa euroa. Palvelusetelilain voimaantulon jälkeen palvelusetelimenot ovat lisääntyneet kuusinkertaisiksi ja samalla niiden käyttöala on laajentunut kotiin vietävistä sosiaalipalveluista asumispalveluihin ja terveyspalveluihin. Palvelusetelien käytöstä kunnissa ei ole tuoreita tarkkoja tietoja lasten päivähoitoa lukuun ottamatta, mutta Kuntaliiton vuonna 2012 tekemien kuntakyselyjen mukaan yleisimmät käyttökohteet olivat sosiaalipalveluissa kotipalvelun tukipalvelut, omaishoitajien lomitukset, tilapäinen ja säännöllinen kotipalvelu sekä kotisairaanhoito. Kasvavia toimialoja ovat tehostettu ja tavanomainen palveluasuminen. Sosiaalialan Työnantajien ja Terveyspalvelualan Liiton ja työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n palveluntuottajille suunnatut kyselyt syksyllä 2013 vahvistavat Kuntaliiton kyselyjen tuloksia palvelusetelien tärkeimmistä käyttökohteista. Yrityksillä on myös kiinnostusta laajentaa palvelusetelien tarjontaa etenkin palveluasumisessa, kotiin vietävissä palveluissa, vanhusten päivätoiminnassa ja suun terveydenhuollossa. 2.1 Palvelusetelin yleisestä käsitteestä Palvelusetelin (voucher, ostokuponki) käsitteen esitteli jo Adam Smith 1700-luvulla ja samalla vuosisadalla asiaa puhui Thomas Paine. 1 He liittivät palvelusetelin koulutukseen. Kirjallisuudessa nykymuotoisen palvelusetelin käsitteen kehittäjäksi on mainittu usein Milton Friedman 1960-luvulla. Myös Friedman käsitteli koulutusta. Hänen ehdotuksensa mukaan vanhemmat voisivat ostaa palveluseteleillä lapsilleen koulutusta mistä tahansa julkisen vallan hyväksymästä koulusta. Friedmanin mallissa seteli oli kiinteähintainen, mutta vähävaraisille korkeampi kuin muille. 2 Yleisesti palveluseteli voidaan määritellä tositteeksi 3, jolla on jonkin rahallinen arvo, ja jota voidaan käyttää tiettyjen tavaroiden tai palvelujen hankkimiseen yksityiseltä tai julkiselta toimittajalta. Palvelusetelijärjestelmässä on kolme toimijaa: palvelusetelin asettava päämies (viranomainen, yms.), setelin saaja-asiakas ja palvelusetelin vastaanottava tavaran- ja palveluntoimittaja, joka laskuttaa setelin asettanutta tahoa. Riippuen palvelusetelin toteutuksesta asiakas voi maksaa setelin käytöstä jonkin omavastuun tai ostaa omalla rahalla lisähyödykkeitä tai muuta etuutta. Palveluseteleitä tunnetaan elinkeinoelämässä ja julkisen vallan palvelutuotannossa. Yksityisessä elinkeinoelämässä on käytetty käteis- ja lahjavouchereita sekä palveluvouc- 1 Adam Smith esitteli palvelusetelin teoksessaan The Wealth of Nations (1776). Smithin toimintamallissa palvelusetelin käyttö liittyi koulutuksen järjestämiseen. Thomas Paine esitti puolestaan teoksessaan The Rights of Man ( ), että valtion tulisi antaa jokaiselle nuorelle kuuden vuoden mittainen koulutustuki, jonka nuori voisi käyttää missä tahansa valitsemassaan opinahjossa. 2 Valkama, Pekka: Kilpailuneutraliteetin toteutuminen kuntapalvelujen näennäismarkkinoilla, Palveluseteli on konkreettinen paperi, monistettu, painettu ostokuponki, kuitti, shekki tai sähköinen kortti, mutta se voi olla myös näkymätön sitoumus tai viranomaispäätös vastata tietystä palvelusetelin saajan tulevasta ostotapahtumasta.

6 5 hereita. Käteisvoucherilla tavaran tai palvelun ostaja voi saada määrätyn suuruisesta kulutusmäärästä lahjaksi maksusetelin, joka on rajattuna aikana muutettavissa osaksi hyödykkeen hintaa jonkun toisen oston yhteydessä. Lahjavoucher voidaan muuttaa tavaraksi tai palveluksi. 4 Palveluvoucherilla työnantaja maksaa esimerkiksi osan työntekijän vapaa-ajan liikunta- ja kulttuuriharrastuksista. Julkishallinnossa tunnetaan monentyyppisiä palveluseteleitä. Niitä ovat yksityistämis-, työllisyys, 5 - ruoka- ja palveluvoucherit. Yksityistämisvouchereilla Itä-Euroopan siirtymätalouksien kansalaiset pystyivät ostamaan yksityistettyjen valtionyhtiöiden osakkeita 1990-luvulla. Ruokavouchereita on tarjottu esimerkiksi sosiaalitoimessa vähävaraisille määrätyin ostorajoituksin. Niillä vähävaraiset voivat ostaa elintarvikkeita kauppaliikkeestä. Nykyisin Suomessa käytössä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelit ovat palveluvoucherin sovellutuksia. Lavean määritelmän mukaan palveluseteli voi olla asiakkaalle myönnettyä rahallista tukea, joka annetaan asiakkaalle tämän käytettyä tukeen oikeutettua palvelua. Tätä palvelusetelin muotoa kutsutaan implisiittiseksi palveluseteliksi. Implisiittisen palvelusetelin tapauksessa asiakas maksaa hyödykkeen kokonaan, mutta saa siitä jälkeenpäin rahallisen korvauksen. 6 Esimerkkejä implisiittisestä palvelusetelistä ovat sairausvakuutuksen hoitokorvaukset yksityisistä terveydenhuollon palveluista tai kotitalouksien verovähennykset ulkopuolisilla teetetyistä kotitaloustöistä. Implisiittisestä palvelusetelistä on käytetty myös nimitystä reppuraha, joka kulkee asiakkaan mukaan palvelutuottajalle. Yksityislääkäriin tai hammaslääkäriin marssiva potilas on Suomessa implisiittinen kävelevä palveluseteli siinä tapauksessa, että potilas voi mennä mille tahansa palvelutuottajalle ja Kansaneläkelaitos KELAn sairausvakuutuslain mukainen sairaanhoitokorvaus kulkee häneen mukanaan. Sama koskee perheen lasta, jolle vanhemmat valitsevat KELAn lasten yksityisen hoidon tuella markkinoilta päivähoitopaikan, jos lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Työnantajat ovat myöntäneet erilaisia henkilökuntaetuuksia, joissa on palvelusetelimäisiä piirteitä, vaikka niitä ei kutsuta nimenomaisesti palveluseteleiksi. Esimerkkejä ovat vapaaehtoiset eläkevakuutukset, joissa työntekijät voivat valita sijoitusmuodon tai autoedut, joiden puitteissa työntekijät voivat valita auton vapaasti tai tietyistä merkeistä määrättyjä rahamääräisiä ylärajoja noudattaen. Asuntoetuihinkin voi liittyä vapaus valita asunto tietyissä rajoissa tai ilman niitä. Valinnanvapauksia voi liittyä myös koulutukseen, kerhotoimintaan ja työterveyshuoltoon. Palveluseteli ei ole silti rahaa, koska sitä ei voi käyttää samalla tavoin vaihdon välineenä eikä siihen sisälly samanlaisia siirto-oikeuksia kuin rahaan tai eikä sillä ole varallisuuden säilyttämisen muotoja. Siten palvelusetelillä ei ole varsinaista ostovoimaa, koska ostovoimalla viitataan vahvasti rahaan. Palveluseteli edustaakin näennäisostovoimaa tai julkisesti ohjattua valintavoimaa, joita annetaan harkinnanvaraisesti vain tarpeessa oleville tai yksilöille, jotka palvelusetelit asettavat päämiehet (julkishallinto, työnantajat) määrittelevät palveluseteleihin oikeutetuiksi. 4 Valkama, Pekka: Voucherit vaihtoehtoisena palvelujärjestelmänä, Työllistämisvoucherilla eli työsetelillä kotitalous maksaa omavastuuosuuden tietystä työntekijän suorittamasta palvelusta ja julkinen valta tietyn summan työntekijälle. 6 Kauppa- ja teollisuusministeriö: Laatua ja tehokkuutta palvelujen kilpailulla, 2001.

7 6 2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli Ennen vuotta 2004 Suomessa kokeiltiin palveluseteleitä ja 2000-luvuilla valtakunnallisesti ja paikallisesti. Ensimmäinen laaja palvelusetelikokeilu, eli valtakunnallinen lasten päivähoitorahakokeilu toteutettiin vuosina sosiaali- ja terveysministeriö STM:n ja silloisen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin ja Suomen kuntaliiton yhteishankkeena. Kokeilulla selvitettiin 33 esimerkkikunnan avulla sitä, minkälaisia vaihtoehtoja uudenlainen päivähoidon järjestämistapa voisi tuoda maamme lasten päivähoitojärjestelmään. 7 Osassa kokeilukuntia palveluseteli oli tasasuuruinen ja perheen tuloista riippumaton, mutta osassa kuntia seteli määräytyi perheen tulojen mukaan porrastettuna. Perheiden omalla vastuulla oleva maksuosuus määräytyi puolestaan vapaasti markkinoilla. Saadut tulokset osoittivat, että palvelusetelillä rahoitettu yksityinen päivähoito oli parempaa kuin vastaava kunnallinen päivähoito. Yksityisen päivähoidon vahvuuksia olivat esimerkiksi hoidon virikkeellisyys, yksilöllisyys, vanhempien vaikutusmahdollisuuksien laajentuminen ja hoitopaikan turvallisuus. Palveluseteli osoittautui kunnille edullisemmaksi järjestämistavaksi kuin kunnan oma tuotanto ja se synnytti päivähoitoalalle uusia yrityksiä. Kokeilu muutettiin pysyväksi järjestelmäksi, kun sen päätyttyä säädettiin laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. 8 Sen sijaan vuosina järjestetyllä omaishoidon palvelusetelikokeilulla haluttiin tutkia uusia omaishoitajan vapaa-ajan järjestämisvaihtoehtoja. 9 Kokeiluun osallistui yhteensä 20 kuntaa. Pääosa kunnista piti palveluseteleitä onnistuneena tapana järjestää tilapäishoitoa omaishoitajien vapaa-ajaksi. Palvelusetelien käyttöä vanhusten hoivapalveluissa kokeiltiin vuosina myös Kainuussa viiden kunnan yhteishankkeena. Hankkeen suunnitteli, markkinoi ja rahoitti Kainuun Naisyrittäjyys Leader ry ja sitä hallinnoi Kajaanin perusturvatoimiala. Päämääränä oli luoda kainuulainen palvelusetelimalli ja istuttaa se kuntien sosiaalipalvelujärjestelmään työkaluksi järjestää vanhuspalveluja. Kainuun mallissa lähtökohtana oli, että yksityiseltä palveluntuottajalta ostettu palvelu maksaisi asiakkaalle suurin piirtein yhtä paljon kuin kunnallinen palvelu. 10 Hanke onnistui kunnissa vaihtelevasti, sillä kokeiluaika (1,5 vuotta) jäi varsin lyhyeksi. Hanke osoitti muun muassa, että vanhukset omaksuivat hitaasti uusia asioita. Enemmistö kokeilukunnista halusi palveluseteleitä jatkossa. Avainasemassa on kuntien kunnollinen tiedotustoiminta palvelusetelivaihtoehdosta. Muutoinkin palvelusetelipohjaisen järjestelmän toimivuus näytti olevan riippuvainen kunnan tekemistä päätöksistä, kuten siitä, paljonko palveluseteleihin varataan määrärahaa, mille kohderyhmälle palveluja suunnataan ja kuinka palveluseteliä markkinoidaan. 7 Heikkilä, Matti Törmä, Sinikka ja Mattila, Kari: Palveluseteli lasten päivähoidossa, Ks. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/ Stakes: Omaishoitajien tuen tarve ja palvelusetelillä järjestetty tilapäishoito, Omaishoidon palvelusetelikokeilun loppuraportti, Jaakola, Eila: Palveluseteli vanhusten hoivapalveluissa projekti, 1998.

8 7 Vuosina STM:n järjesti kolmannen palvelusetelikokeilunsa, kun Lahden kaupunkiseudun viisi kuntaa testasivat seudullisella yhteistyöllä palveluseteliä vanhusten kotona selviytymistä tukevissa palveluissa. Kokeilun kohderyhmiksi määriteltiin ikääntyvät omaishoitajat ja hoidettavat sekä tilapäisesti tai äkillisesti tilapäistä apua tarvitsevat ja kotona asuvat dementoituneet asiakkaat. Palveluseteleillä pyrittiin vastaamaan tilanteisiin ajankohtina, joissa kunnan omassa palvelutuotannossa on katveita, kuten viikonloppuisin, juhlapyhinä ja loma-aikoina. 11 Setelien arvo oli kokeilussa kaikille tasasuuruinen (20 euroa), jolloin asiakas saattoi tilata palvelun parhaaksi katsomaltaan tuottajalta ilman tuloselvityksiä, jonka lisäksi asiakas maksoi yrittäjälle omavastuun. Seteleitä annettiin useimmiten hoivapalveluihin, päivätoimintaan, siivoukseen ja sairaalasta kotiutuksen järjestämiseen. Asiakkaiden saamat kokemukset seteleistä olivat pääosin myönteiset. Palveluseteli koettiin toimivaksi erityisesti sellaisten vanhojen ihmisten kohdalla, jotka pystyivät vertailemaan hintoja ja tekemään niiden pohjalta itsenäisiä päätöksiä. Palvelusetelien käyttö vuoden 2004 jälkeen Ensimmäiset palveluseteleitä koskevat säännökset tulivat voimaan vuoden 2004 alusta. 12 Vuoden 2008 alusta palvelusetelin käyttö laajennettiin kotisairaanhoitoon. Säännökset lisättiin lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (STVOL) (733/1992), sosiaalihuoltolakiin (710/1982), lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (asiakasmaksulaki) (734/1992) ja kansanterveyslakiin (66/1972). Palvelusetelien käyttö eteni kunnissa kuitenkin hitaasti ja se rajoittui etupäässä kotihoidon palveluihin (kotipalvelu, yms.). Varsinaista läpimurtoa edusti palvelusetelilain voimaantulo elokuussa 2009, mikä mahdollisti palvelusetelit periaatteessa kaikissa kunnan järjestämisvastuulla olevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, joihin ei sisälly viranomaistoimintaa Subjektiivista oikeutta palveluseteliin asiakkaalle ei syntynyt, sillä oikeus on sidottu kunnan päätöksiin palvelusetelimallin käytöstä palvelujen järjestämisessä 15, palvelusetelin käyttöalasta, toimintaan varatuista määrärahoista sekä sosiaali- ja terveyshuollon ammattihenkilön arviointiin asiakkaalle soveltuvasta palvelusta. Setelin saaminen siis edellyttää, että kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi henkilön palvelun tarpeen. Esimerkiksi asiakkaan sairauden tilaan voi liittyä sellaisia seikkoja, jotka käytännössä estävät palvelusetelivaihtoehdon käyttämisen. Palveluseteli ei sovellu myöskään palveluihin, joihin asiakas ei hakeudu, ja joissa 11 Sosiaali- ja terveysministeriö: Vaihtoehtona palveluseteli, Lahden seudun viiden kunnan palvelusetelikokeilu, Kun palvelusetelilainsäädäntö tuli voimaan Suomessa vuoden 2004 alussa, kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotettiin tarkoituksellisesti noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Tällä haluttiin kannustaa ja edistää palvelusetelien käyttöönottoa kunnissa. 13 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteleistä (569/2009). 14 Samalla hyväksyttiin asiakasmaksulakia koskeva muutosehdotus ks. hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 12 :n muuttamisesta (HE 20/2009). Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluseteleitä koskevat säännökset jäävät ennallaan silloin voimassa oleviin lakeihin (sosiaalihuoltolaki, kansanterveyslaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta). 15 Palveluseteli ei ole maksusitoumus, vaikka maksusitoumusta käytettäessä asiakkaalla voi olla rajattu mahdollisuus valita palveluntuottaja, sillä maksusitoumusta käytettäessä sopimus ostopalvelusta tapahtuu kunnan ja palveluntuottajan välillä.

9 8 asiakkaan edustaja, kuten lähiomainen, ei voi valita palvelua. Esimerkkejä ovat kiireellinen hoito tai asiakkaan tahdosta riippumaton hoito, missä asiakas ei pysty aidosti valitsemaan palveluja ja palveluntuottajaa. Periaatteessa palvelusetelit sopivat sellaisiin palveluihin, joissa asiakas voi toimia kuluttajan tavoin edellyttäen, että palvelut ovat tuotteistettuja ja niiden hinnoista ja laadusta on riittävästi tietoa, jolloin kuluttajat voivat vaihtaa palveluntuottajan halutessaan. Ilman tarvittavia tietoja tai riittävää määrää palveluntuottajia asiakkaat eivät pysty valitsemaan parhaita tuottajia, jolloin palvelusetelijärjestelmä ei toimi tehokkaasti. Riippuen palvelusetelin toteutuksesta asiakas voi ostaa omalla rahallaan lisäpalveluja tai käyttää niiden ostamiseen vaikkapa kotitalousvähennystä. Palvelusetelijärjestelmässä kunta voi tarkastella laajasti ja tasapuolisesti kaikkia palveluntuottajia ja verrata omaa palvelutuotantoaan yksityiseen tuotantoon. Kunnat voivat myöntää uusia palveluseteleitä sitä mukaa kun uusia asiakkaita tulee palvelun piiriin, eikä kuntien tarvitse laajentaa omaa palvelutuotantoaan. Vastaavasti kunnat voivat asiakkaiden vähentyessä supistaa palvelusetelien tarjontaa. Nykylainsäädännön mukaan asiakkaalla on kuitenkin oikeus kieltäytyä tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan on järjestettävä palvelut muulla tavoin. Kunnalliset palvelutuottajat eivät ole palvelusetelijärjestelmän piirissä, sillä järjestelmä koskee vain yksityisiä palvelutuottajia. Tosin palvelusetelilakia valmistelleen STM:n lakityöryhmän selvityksessä ehdotettiin, että kunnan ja kuntayhtymät voisivat tulevaisuudessa kilpailla yksityisten palveluntuottajien kanssa palveluseteliasiakkaista, jolloin kysymys olisi täydellisestä palvelusetelistä. Esimerkkejä julkisen ja yksityisen alan välisestä kilpailutilanteesta on saatavilla Ruotsista, mutta tämä vaatisi uudistuksia myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuslainsäädäntöön. Palveluseteli voi olla tasasuuruinen tai tulosidonnainen, mutta säännöllisessä kotihoidossa käytetään tulosidonnaista palveluseteliä. 16 Palvelusetelin on määriteltävä silti niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Näin myös pienituloiset pääsevät valitsemaan yksityisen palvelutuottajan. Lisäksi setelin on katettava kustannukset kokonaan palveluissa, jotka ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan asiakkaalle maksuttomia. Hinnoittelussa otetaan huomioon ne kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta. Palvelusetelimallissa kunta valitsee yksityiset palvelusetelipalvelujen tuottajat kilpailuttamalla tai hyväksymismenettelyllä, mikä ei edellytä julkista tarjouskilpailua. Tässä suhteessa palveluseteliä voidaan verrata toimilupaan, jossa kaikki lupaehdot täyttävät yritykset voivat tarjota palvelujaan eikä luvan myöntäjä käytä mitään tarveharkintaa palveluntarjoajien suhteen. Kunnan roolina on vain valvoa, että tuotettu palvelu täyttää yleiset laatu- ja sisältöedellytykset. Useimmat kunnat valitsevatkin palvelusetelipalvelujen tuottajat hyväksymismenettelyllä. Käytännössä useimmat kunnat hyväksyvät palvelusetelipalvelujen tuottajiksi kaikki luvan- ja ilmoituksenvaraiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat, jotka tuotta- 16 Kunnan ja monien asiakkaiden kannalta tasahintaisen palvelusetelimallin etuna on järjestelmän yksinkertaisuus, kun ei tarvita tuloselvityksiä. Tulosidonnainen palveluseteli ottaa kyllä huomioon asiakkaan maksukyvyn. Tosin tuloselvitysten epäkohtana voi olla, että niissä ei oteta huomioon asiakkaan varallisuutta tai mahdollisia velkoja.

10 9 vat muutoinkin kunnan alueella asianomaisia palveluja. 17 Asiantuntijalausunnon mukaan yksinkertaisinta olisi, jos kuntakohtainen hyväksymismenettely korvattaisiin valtakunnallisella hyväksymismenettelyllä, mikä rekisteröitäisiin Sosiaali- ja terveysalan lupavirasto Valviran ylläpitämään yksityisten palveluntuottajien rekisteriin (Valveri) muiden palveluntuottajia koskevien tietojen kanssa. Yksityisesti järjestettyjä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevat luonnollisesti lait ja asetukset yksityisistä sosiaalipalveluista, yksityisestä terveydenhuollosta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä, mitkä tulee ottaa huomioon palvelujen tuottajien hyväksynnässä. Yksityisen palveluntuottajan on oltava ennakkoperintärekisterissä. Lakisääteisten kriteerien ohella kunnalla on mahdollista asettaa omia hyväksymisedellytyksiä, jotka voivat liittyä asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään ja laatuun tai palveluntuottajan soveltuvuuteen. Kunnan on pidettävä luetteloa (rekisteriä) hyväksymistään palvelun tuottajista. Tiedot palvelujen tuottajista, näiden tuottamista palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla kunnan toimipisteissä. Kunnan asettamien vaatimusten tulee olla palveluntuottajia syrjimättömiä ja perustua puolueettomasti arvioitaviin seikkoihin. Palveluntuottajan hyväksyminen tulee peruuttaa, jos hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät täyty. Hyväksyminen on peruutettava myös silloin, jos palveluntuottaja sitä pyytää. Hyväksymismenettely voi edetä siten, että yrittäjä ilmoittaa hakulomakkeella halukkuudestaan ryhtyä palvelusetelituottajaksi, minkä jälkeen suoritetaan viranhaltijoiden haastattelu. Siinä arvioidaan soveltuvuus ja annetaan yrittäjälle tarpeellisia tietoja palvelusetelituottajana toimimisesta. Lopuksi tuottajat valitaan perusturvalautakunnan yms. vahvistamilla kriteereillä viranhaltijapäätöksellä tai lautakunnan päätöksellä. Jos palveluntuottajat kilpailutetaan, noudatetaan lakia julkisista hankinnoista. 18 Tosin monet asiantuntijat suosittelevat hyväksymismenettelyä. 19 Palvelusetelipohjaisessa tuotantomallissa palvelujen järjestämistapana kunnan ja palveluntuottajan välille ei muodostu sopimussuhdetta. Lisäksi palvelusetelipalvelun tuottajan ja palveluseteliasiakkaan välisissä suhteissa sovelletaan kuluttajasuojalakia 20 sekä yleisiä sopimusoikeuden säännöksiä ja oikeusperiaatteita. Siten osapuolten mahdolliset erimielisyydet on saatettava kuluttajariitalautakunnan käsiteltäviksi. Ennen vuotta Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajalla on oltava lupaviranomaisen myöntämä lupa palvelujen antamiseen. Palvelujen tuottajalla tarkoitetaan yhtiömuotoista yritystä (Oy, Ky, Ay), osuuskuntaa, säätiötä tai yhdistystä. Lupaa ei tarvita silloin, kun palveluja annetaan itsenäisenä ammatinharjoittajana tai kun työnantaja järjestää itse työterveyshuollon lakisääteiset palvelut. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä kuitenkin kirjallinen ilmoitus ammatin harjoittamisesta itsenäisesti ennen sen aloittamista. Ilmoitus tehdään aluehallintovirastolle, jonka alueella palveluja pääasiallisesti annetaan. Yksityisen sosiaalihuollon ympärivuorokautisten palvelujen tuottajalla on oltava lupa palvelujen antamiseen. Muut kuin luvanvaraiset sosiaalihuollon palvelut edellyttävät palvelujen tuottajalta ilmoitusta sen kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jossa palveluja tuotetaan. Rekisteröitävien palvelujen osalta kunta lähettää ilmoituksen aluehallintovirastoon Valveriin rekisteröitäväksi. Kotipalvelun tukipalveluja samoin kuin yksityisen perhepäivähoidon tuottajia ei rekisteröidä Valveriin. 18 Ks. Laki julkisista hankinnoista 348/ Hyväksymiskriteerit täyttävien palveluntuottajien hyväksyminen ilman kilpailutusta on suositeltavaa, koska silloin seteliasiakkaille saadaan mahdollisimman paljon vaihtoehtoja ja kunta välttyy monimutkaiselta kilpailutusprosessilta. 20 Ks. Kuluttajasuojalaki (38/1978).

11 10 katsottiin, että kuluttajasuojalaki ei ole soveltunut palvelusetelillä tuotettuihin palveluihin, koska kunta on toiminut palvelujen järjestäjänä. 21 Yksi palvelusetelien käyttöönoton tavoite on lisätä yrittäjyyttä ja työllisyyttä, mutta palvelujen tuotanto- ja järjestämistavat ja yritysten toimintaedellytykset vaihtelevat kunnittain. Suuressa kunnassa on useita yrittäjiä ja asiakkaalla on enemmän valinnanmahdollisuuksia kuin pienessä kunnassa. Palvelusetelijärjestelmässä on palveluntuottajan kannalta tietysti se ongelma, että pelkkä hyväksyntä kunnan palvelusetelipalvelujen tuottajaksi ei välttämättä takaa asiakkaita ja säännöllistä tulovirtaa kuten kunnan tavanomaisesti kilpailutetussa ostopalvelusopimuksessa. Silti yrityksellä tulee olla koko ajan riittävät valmiudet ja voimavarat kuten ammattitaitoista henkilöstöä tarjoamaan palveluja. Tämä asia voi karsia palveluntuottajien joukkoa, jos markkinat ovat pienet ja epävarmat. Kunnallisen palvelusetelin osalta on tärkeää, että kunnat tuntevat vastuunsa. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien on varmistettava palvelusetelijärjestelmän jatkuvuus. Jos yrityksiä kannustetaan laajentumaan ja työllistämään palvelusetelillä, olisi yrityksille tärkeää, ettei palvelusetelibudjetteja äkillisesti leikata pelkästään suhdannevaihtelujen vuoksi. 22 Palvelusetelijärjestelmän hyviä puolia on markkinalähtöisyys, ja se, että palveluntuottaja ei voi vaihtua asiakkaasta riippumattomista syistä. Setelimallissa palveluntuottajat kilpailevat jatkuvasti asiakkaiden tyytyväisyydestä ja saavat välittömästi impulsseja markkinoilta. Palveluseteli voi kannustaa paremmin oman toiminnan kehittämiseen kuin kunnan kilpailuttamissa ostopalveluissa, joissa palvelun sisältö ja laatu määritellään vain kilpailuttamistilanteessa. Palveluseteli voi myös ehkäistä ostopalvelutoiminnan keskittymistä suuriin palveluntoimittajiin. 23 Tutkimuksissa on todettu, että perinteinen kilpailutus voi suosia suuria toimittajia, joilla on hankintalogistiikkaan liittyvää omaa osaamista ja asiantuntijoita enemmän kuin pienillä palveluntoimittajilla. Palvelujen kilpailuttaminen ei myöskään välttämättä edistä kumppanuutta, yhteistä laatutyötä tai asiakkaiden hyvinvointiin ja asiakastyytyväisyyteen pyrkivää vastuunottoa, sillä kilpailun voittajan ja kunnan välinen kiinteä toiminta voi tuoda voittajalle pysyvän kilpailuedun ja näin aiheuttaa rakenteellista epätasa-arvoa seuraavassa kilpailutustilanteessa. 2.2 Palvelusetelin käytön laajuus kunta-alalla Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston mukaan palveluseteleitä oli vuonna 2013 käytössä 172 kunnassa, mikä oli 62 kuntaa enemmän kuin vuonna Yhteensä kuntien ja kuntayhtymien palvelusetelimenot olivat 117 miljoonaa euroa vuonna Palveluseteleihin osoitetut menot ovat suhteellisen pieniä, mutta menojen kasvu on ollut ripeää. Vuosina kuntien palvelusetelimenot ovat lähes kuusinkertaistuneet ja 21 Asiakkaan oikeusaseman parantamista on perusteltu sillä, että asiakkaan omavastuuosuus voi tulevaisuudessa ylittää asiakasmaksulaissa säännellyt maksujen enimmäismäärät. 22 Palvelusetelien seudullisella käyttöönotolla, keskinäisellä verkostoitumisella ja tilausjärjestelmällä voidaan edesauttaa markkinoiden kehittymistä myös pienillä paikkakunnilla ja syrjäseuduilla. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat maassamme toteutetut palvelusetelikokeilut ja mallit esimerkiksi Jyväskylän ja Mikkelin seuduilla 23 Ääritapauksissa kilpailuttaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa yhdelle tuottajalle muodostuu markkinoilla monopoli.

12 11 niiden käyttöala on laajentunut. Kasvun taustalla on vuonna 2009 voimaantullut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilaki (Kuvio 1). Palvelusetelien käyttö on keskittynyt harvoihin kuntiin, sillä yli neljä miljoonaa euroa palveluseteleihin panostaneiden kuntien (Kotka, Helsinki, Kuopio, Tampere, Turku ja Oulu) osuus oli yli 55 prosenttia peruskuntien palvelusetelimenoista. Yhteensä Suomessa oli vain 34 kuntaa, joiden palvelusetelimenot olivat vähintään euroa vuonna Asukasluvultaan nämä kunnat ovat monenkokoisia. Esimerkkinä on asukkaan Kuusamo tai Lieto, jonka palvelusetelimenot olivat moninkertaiset asukkaan Vantaan kaupunkiin verrattuna. Palvelusetelien käyttöala on myös laajentunut. Aiemmin palveluseteleitä käytettiin ainoastaan kotipalveluihin. Vuonna 2013 palvelusetelimenoista jo 89 prosenttia kertyi muista kuin kotipalveluista. Kasvusysäyksen taustalla on ollut vuonna 2009 voimaantullut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilaki. Tällä hetkellä palvelusetelien käyttö on alkanut levitä etenkin sosiaalihuollon asumispalveluihin ja terveyspalveluihin. Kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastojen puutteena on kuitenkin, että palvelusetelien käyttöalasta ei saada tarkempia tietoja. Kuvio 1 Kuntien ja kuntayhtyminen palvelusetelimenot , miljoonaa euroa (Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto, Tilastokeskus). Taulukko 1 Kuntien ja kuntayhtyminen palvelusetelimenot palvelutyypeittäin kunnissa ja kuntayhtymissä 2013, miljoonaa euroa (Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto, Tilastokeskus). Kuntayhtymät, milj. euroa Kunnat, milj. euroa Yhteensä, milj. euroa Kotihoidon setelit 0,9 12,3 13,3 Palveluasumisen setelit 6,2 35,9 42,1 Terveydenhuollon setelit 3,7 7,3 11,0 Erittelemättömät setelit 3,6 47,0 50,6 Yhteensä 14,4 102,5 117,0

13 12 Kuntakyselyihin perustuvat arviot Tarkempia tilastoja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteleistä on saatavilla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ja Suomen Kuntaliiton tekemien kuntakyselyjen ja - haastattelujen pohjalta. Selvitystyö on ollut osa Sitran Kuntaohjelman palvelusetelihanketta ( ). Julkaistujen tilastojen mukaan noin 107 kuntaa ja kuntayhtymää käytti vuoden 2012 alussa palveluseteliä yhdessä tai useammassa sosiaalipalvelussa (lasten päivähoito mukaan lukien). 16 kunnassa tai kuntayhtymässä palveluseteleitä käytettiin vähintään neljässä erilaisessa sosiaalipalvelussa. Peruskunnista sosiaalihuollon (ml. lasten päivähoito) palvelusetelien käyttö on levinnyt eniten eri käyttökohteisiin Kuopiossa, ja Laukaalla (7 kohdetta), Jyväskylässä (6 kohdetta), Helsingissä, Espoossa, Kotkassa ja Oulussa (5 kohdetta) sekä Porissa, Kuusamossa, Tampereella, Heinolassa, Lahdessa ja Liedossa (4 kohdetta). Palveluseteleitä hyödynsi suunnilleen kymmenen kuntayhtymää, joista laajimmin setelit olivat käytössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ja Oulunkaaren kuntayhtymissä sekä Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa vuonna 2012 Selvityksen mukaan palvelusetelien tavallisia käyttökohteita ovat omaishoitajan vapaaajan järjestäminen, kotipalvelu ja niihin liittyvät tukipalvelut (siivous, kylvetys, yms.), vanhusten päivätoiminta, vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu ja sosiaalihuoltolain mukainen tavallinen tai tehostettu palveluasuminen. Kartoitus vahvistaa käsitystä siitä, että palveluseteleitä on hyödynnetty lähinnä omaishoidon palvelussa, kotipalvelussa ja niihin liittyvissä tukipalveluissa, mutta palvelusetelit ovat levinneet viime vuosina myös asumispalveluihin (Taulukko 2). Terveyspalvelujen osalta puolestaan noin 38 kuntaa ja kuntayhtymää käytti vuonna 2012 palveluseteliä yhdessä tai useammassa terveyspalvelussa. Seitsemässä kunnassa tai kuntayhtymässä palveluseteleitä käytettiin vähintään kolmessa eri terveyspalvelussa. Yleisin käyttökohde on perusterveydenhuoltoon liittyvä kotisairaanhoito. Kotisairaanhoitoon palvelusetelit laajenivat jo vuonna 2008, mikä mahdollisti kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämisen kotihoidon palveluksi ja selkeytti palvelusetelien käyttöä kotona annettavan lääkehuollon osalta. Palvelusetelien muita käyttökohteita ovat hammashuollon palvelut, erikoislääkärin vastaanotto- ja tutkimuspalvelut, erilaiset kirurgiset toimenpiteet, kuten polven ja lonkan tekonivelleikkaukset, joita on ollut helppo tuotteistaa. Laajinta palvelusetelien käyttö on Kuusamossa, Jyväskylässä ja Pirkanmaan kunnissa (Pirkkala, Nokia, Tampere ja Ylöjärvi) sekä Kainuun ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä. Helsingissä on ottanut kokeiluvaiheen jälkeen käyttöön palvelusetelit paksusuolen tähystyksissä ja suun terveydenhuollossa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS otti palvelusetelit käyttöön kaihileikkauksissa maaliskuussa Nykyisin palveluseteli on arvoltaan 660 euroa ja yksityisen palveluntuottajan hintakatto on 766 euroa. Siten potilaan omavastuu on enintään 106 euroa, eli sama kuin HUS:in vastaavan palvelun hinta. HUS hyväksyy ja valvoo kaihi-

14 13 leikkausten tuottajia, joista potilaat voivat valita mieluisimman. 24 Aluksi HUS:in leikkauksiin asetettu palvelusetelin hintakatto ja asiakasomavastuun yläraja saivat yksityisten palvelutuottajien puolelta arvostelua osakseen. Hintakaton asettamista suositeltiin esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran palvelusetelien kehittämisprojektissa. Sen sijaan esimerkiksi Kuusamossa toteutetussa ennakkoluulottomassa palvelusetelimallissa ei otettu käyttöön hintakattoa, vaan Kuusamo on luottanut markkinoiden toimivuuteen ja uskoo kilpailun asettavan leikkausten hinnan kohtuulliseksi. Kuusamossa palvelujen tuottajia haetaan maanlaajuisesti. Setelit ovat olleet paikkakunnalla käytössä tekonivel- ja käsikirurgiassa sekä laihdutusja kaihileikkauksissa vuodesta 2010 lukien. Kuopio, Vantaa, Kerava ja Loviisa ovat ottaneet käyttöön hammashuollon palvelusetelin. Hyvinkäällä myönnetään 45 euron hintaisia palveluseteleitä yleislääkärin vastaanottotoimintaan, millä on purettu hoitojonoja omalääkäreille. Jyväskylässä on myönnetty palveluseteleitä avoterveydenhuollossa alle 10-vuotiaiden lasten infektiosairauksien kiireelliseen hoitoon. Tampereella on käytössä erikoissairaanhoidon palveluseteli, joka voidaan myöntää terveyskeskuslääkärin määräämiin ihotautilääkärin, gynekologin ja kardiologin tutkimuspalveluihin. Kuntaliitto ei ole laatinut vuoden 2012 jälkeen uusia kyselytutkimuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluseteleistä lukuun ottamatta varhaiskasvatukseen rinnastettavaa lasten päivähoidon palveluseteliä, josta tuoreimmat tilastotiedot ovat vuodelta Kuntaliiton kyselyjen mukaan 38 kuntaa<, eli 13 prosenttia kyselyyn osallistuneista 288 kunnasta ilmoitti käyttävänsä palveluseteliä varhaiskasvatuspalveluissa. 26 Lisäksi 24 kuntaa suunnitteli palvelusetelin käyttöönottoa. Palvelusetelin käyttö varhaiskasvatuspalveluissa onkin lisääntynyt nopeasti 2010-luvulla. Palvelusetelien suuruus vaihtelee kunnittain keskimäärin euron välillä. Setelin arvoon vaikuttavat lapsen ikä, hoidon puoli- ja kokopäiväisyys tai erityistuen tarve. Kuntaliiton mukaan kunnan järjestämän päivähoidon kustannukset olivat vuonna 2012 noin yli kolmivuotiaan lapsen kohdalla ja euroa alle kolmivuotiaan kohdalla. Siten palvelusetelipohjainen toiminta näyttää tulevan keskimääräisellä setelin arvolla mitaten kunnalle edullisemmaksi kuin kunnan oma palvelutuotanto, joskin yksittäisten kuntien välillä voi olla eroja. Yhteensä palvelusetelien piirissä oli lasta vuonna Heistä neljännes (2 130 lasta) oli alle kolmivuotiaita. Samanaikaisesti kunnissa oli 700 palvelupalveluntuottajaksi hyväksyttyä toimijaa. Keskimäärin yhtä kuntaa kohden oli 18 toimijaa. Näistä perhepäivähoitoa antavia oli 53 prosenttia, päiväkotitoimintaa harjoittavia 43 prosenttia ja ryhmäperhehoitoa antavia neljä prosenttia. Kuntien mukaan palveluseteli on täydentänyt 24 Huhtikuussa 2015 HUS:in hyväksymiä palveluntuottajia oli kahdeksan, jotka toimivat 11 eri leikkauspisteessä Uudellamaalla. Potilas voi halutessaan ostaa palveluntuottajalta omarahoitteisia lisäpalveluja, joita palveluseteli ei kata (ks. 25 Lahtinen ja Selkee: Varhaiskasvatuksen hallinto, palveluseteli ja kuntalisät 2014, Helsinki Kunnat myöntävät sekä tasasuuruisia että tulosidonnaisia palveluseteleitä. Yleensä setelin arvosta vähennetään laskennallinen perheen päivähoitomaksu. Osassa kuntia seteliä käytetään toissijaisena vaihtoehtona kun kunnan omat hoitopaikat eivät riitä. Kunnissa on asetettu kuntakohtaisia rajauksia setelin käytölle ja näitä olivat muun muassa: vain kotihoidossa olevat, perhepäivähoitoa varten, kerhotoimintaa varten, määräajaksi kerrallaan myönnettävä, puolipäivätai kokopäivähoitoon päiväkoti- ja perhepäivähoidossa.

15 14 kunnallisia päivähoitopalveluja. Erityisesti näyttää, että palvelupohjainen toiminta on edesauttanut yksityistä perhepäivähoitoa. Päivähoidon palvelusetelillä on paljon yhtäläisyyksiä Kansaneläkelaitos KELAn lakisääteisen lasten yksityisen hoitotuen kanssa, johon kunnat voivat osallistua kuntalisiä maksamalla. Molemmilla kohdennetuilla maksuvälineillä ratkaistaan samoja kysymyksiä. Niiden keskeisiä eroja ovat, että lakisääteinen yksityisen hoidon tuki ei riipu yksittäisen kunnan päätöksistä, vaan tuki on valtakunnallinen. Toisaalta palvelusetelin koko arvosta ja sen suuntautumisesta päättää yksin kunta, mutta yksityinen hoidon tuen osalta kunnan päätöksentekovalta rajoittuu kuntalisään (ks. luku 5). Taulukko 2 Palvelusetelien käyttö sosiaali- ja terveyspalveluissa vuoden 2012 alussa eri kuntaorganisaatioissa, organisaatioiden lkm (Lähde: Suomen Kuntaliitto). Kuntaorganisaatioita, lkm Avohuollon sosiaalipalvelut: 200 Kotipalvelun tukipalvelut 61 Omaishoitajan vapaan aikaiset palvelut 60 Tilapäinen ja säännöllinen kotipalvelu 56 Lasten päivähoito (päiväkoti ja perhepäivähoito) 10 Päivätoiminta 6 Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu 6 Lasten kerhotoiminta 1 Asumisen sisältävät sosiaalipalvelut: 28 Sosiaalihuoltolain mukainen tehostettu palveluasuminen 21 Sosiaalihuoltolain mukainen tavallinen palveluasuminen 5 Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen 2 Sosiaalipalvelut yhteensä 228 Perusterveydenhuolto: 34 Kotisairaanhoito 29 Lääkärin vastaanotto 2 Hoitajan vastaanotto 1 Tutkimuspalvelut 1 Terapia 1 Hammashuolto: 6 Erikoissairaanhoito: 28 Leikkaukset 10 Erikoislääkärin vastaanotto 9 Tutkimuspalvelut 9 Kuntoutuspalvelut ja apuvälineet: 7 Terveyspalvelut yhteensä Palvelusetelien tarjonta: yritysten näkökulma Sosiaalialan Työnantajien, Terveyspalvelualan Liiton ja TEM:n syksyllä 2013 tekemiin kyselyihin vastanneista yksityisistä sosiaali- ja terveyspalvelualan palveluntuottajista vajaat 40 prosenttia (124 kpl) oli tarjonnut kunnille tai kuntayhtymille palveluseteleitä yhdessä tai useammassa palvelussa. Sosiaalipalvelujen puolella palvelusetelimuotoinen palvelutarjonta oli yleisempää avohuollon sosiaalipalveluissa kuin asumisen sisältävissä

16 15 sosiaalipalveluissa. Yksityisistä palvelutyypeistä palveluseteleitä oli eniten ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa (Taulukko 3). 27 Palveluntuottajille suunnattujen kyselyjen tulokset vahvistavat kuntakyselyistä aiemmin saatuja tuloksia siitä, että sosiaalipalvelujen palvelusetelien tarjonta on tavallisinta asiakkaan kotiin vietävissä palveluissa, kuten omaishoitajan vapaa-ajan järjestämisessä, tilapäisessä ja säännöllisessä kotihoidossa sekä kotihoidon tukipalveluissa, kuten siivous-, ateria- ja kauppapalveluissa. Samalla kyselyistä ilmeni, että niiden käyttö on nopeasti levinnyt asumisen sisältäviin sosiaalipalveluihin, mikä on saattanut hidastaa perinteisesti kilpailutettujen ostopalvelujen kasvua. Sosiaalipalvelujen tuottajat, jotka tarjosivat syksyllä 2013 palvelujaan asiakkaille kunnallisilla palveluseteleillä, olivat halukkaita laajentamaan tarjontaansa varsinkin ikääntyneiden tavalliseen palveluasumiseen ja päivätoimintaan sekä vammaisten henkilökohtaiseen apuun, mutta myös muihin kotiin vietäviin sosiaalipalveluihin. Lasten päivähoidon osalta kiinnostus ei ollut yhtä suurta, mikä saattaa johtua vastaajien toimialasta tai siitä, että lasten päivähoitopalveluja voidaan tarjota asiakkaille suoraan KELAn hoitokorvausten ja niitä täydentävien kuntalisien avulla. Kyselystä saadut tulokset olivat varsin hyvin linjassa Sitran ja Suomen Kuntaliiton alkuvuonna 2012 tekemien kuntakyselyjen kanssa siten, että palvelusetelit laajenevat edelleen niissä avohuollon palveluissa, joissa seteleitä on käytetty tähänkin asti. Toisaalta setelien käyttöala on lisääntymässä nopeasti myös vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa. Yli 61 eri kuntaorganisaatiota oli pohtinut setelien käyttöönotto sosiaalipalveluissa (pl. lasten päivähoito) vuoden 2012 alussa. Lasten päivähoidossa vastaavaa asiaa oli harkinnut kahdeksan kuntaorganisaatiota. TNS-Gallupin kesällä 2014 palveluseteleitä ja julkisten palvelujen tuottajan valitsemista koskevaan kyselytutkimukseen osallistuneista kansalaisista kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että palvelusetelien käyttöä kannattaisi lisätä nykyisestä. Saman verran vastaajista olisi valmis siihen, että kunnat voitaisiin velvoittaa tarjoamaan palveluseteleitä ainakin joissakin palveluissa, jos siitä ei aiheutuisi kunnalle lisäkustannuksia. Runsas 60 prosenttia kyselyyn vastanneista totesi lisäksi, että sosiaalipalvelujen tuottajan voisi valita muualtakin kuin asiakkaan kotipaikkakunnalta (Kuvio 2) Myös finanssiala on kannattanut palvelusetelien käyttöä vanhusten hoivapalveluissa. Finanssialan Keskusliitto FK:n mukaan valtakunnallisesti yhtenäinen palvelusetelimalli voisi tarjota finanssialalle mahdollisuuden toimia välittäjänä ja tarjota tuotteita, joiden avulla palveluseteliasiakkaat voivat täydentää julkisia palveluja esimerkiksi hyödyntämällä paremmin omaa kiinteää omaisuuttaan, kuten omistusasuntoja vanhushoivassaan. Muun muassa käänteinen asuntolaina voisi tarjota uusia mahdollisuuksia vanhuksille, joilla on omaisuutta mutta pienet eläketulot Saatuun tulokseen voi vaikuttaa se, että kyselyihin vastasi suhteellisen paljon suuria asumisen sisältävien palvelujen tuottajia. Sitä vastoin monet avohuollon palveluntuottajat jäivät kyselyjen ulkopuolelle. 28 Newsbrokers: Miljardit pyjaman taskussa, Helsinki 2014; Finanssialan Keskusliitto FK: Miksi finanssiala kannattaa palveluseteliä? (tiedote 16. syyskuuta 2014).

17 16 Taulukko 3 Palvelusetelin tarjonta ja kiinnostus tulevaisuudessa sosiaalipalveluissa, prosenttiosuus palveluseteleitä tarjonneista palvelutuottajista (96 kpl) (Lähde: Sosiaalialan Työnantajien ja TEM:n kyselyt syksyllä 2013). Toimintaa tällä hetkellä / tähän mennessä, % Asumisen sisältävät palvelut: Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen 54,2 12,5 Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen 17,7 35,4 Kotiin vietävät avohuollon palvelut: Omaishoitajan vapaa-ajan järjestäminen 29,2 27,0 Tilapäinen ja säännöllinen kotihoito 27,0 25,0 Kotihoidon tukipalvelut 28,1 26,0 Muut avohuollon palvelut: Vanhusten päivätoiminta 17,7 36,4 Vammaisten henkilökohtainen apu 10,4 22,9 Lasten päivähoito 13,5 3,1 Lasten kerhotoiminta - 9,4 Muut sosiaalipalvelut 4,1 6,3 Kiinnostus tulevaisuudessa /ei toiminta nyt, % Kuvio 2 Palveluseteleitä koskevia kansalaismielipiteitä (Lähde: TNS-Gallupin kyselytutkimus 2014). Näkemykset terveydenhuollon palveluseteleistä Terveyspalveluja koskevien kyselyjen mukaan palvelusetelien tarjonta oli syksyllä 2013 yleisintä kotisairaanhoidossa, mikä tukee kuntakyselyjen tuloksia. Osa vastanneista yksityisistä terveydenhuollon palveluntuottajista haluaisi laajentaa palvelusetelipohjaista palvelutarjontaansa perusterveydenhuollon lääkäripalveluihin, muihin perusterveydenhuollontasoisiin palveluihin sekä eräisiin erikoislääkärin vastaanottopalveluihin.

18 17 Tosin kiinnostus palvelusetelipohjaisen palvelutuotannon lisäämiseen ei ollut terveyspalveluissa yhtä laajaa kuin sosiaalipalvelujen puolella. Kuntaliiton kyselyjen mukaan palvelusetelien käyttöönottoa harkittiin 40 kuntaorganisaatiossa vuonna Uusia kohteita olivat perusterveydenhuollon lääkärin ja hammaslääkärin vastaanottopalvelut, terapiapalvelut sekä hoitajan ja suuhygienistin vastaanottopalvelut. Erikoissairaanhoidossa korostuvat leikkauspalvelut (silmätaudit, sisätaudit, kliininen neurofysiologia, ortopedia), erikoislääkärin vastaanottotoiminta ja tutkimuspalvelut (ENMG, sisätautien tähystystutkimukset). Uudet käyttökohteet olivat samoja, joihin löytyisi myös vastaavaa palvelutarjontaa. Kunnat voisivat panostaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja lisätä yksilöllisiä ja omaehtoisia kannustimia. Palvelusetelit voisivat sopia sellaiseen tarkoitukseen, missä arvioidaan henkilön terveyttä ja kuntoa. Tällaisen terveydentilan katsastusetelin avulla testattava henkilö voisi saada niin sanotun liikennevalopalautteen, jossa punainen valo ohjaa suoraan yksilölliseen kuntoutukseen ja keltainen valo kevyempää ohjaavaan tukeen. Pitkällä aikavälillä sairauksien ennaltaehkäisy on yhteiskunnalle kustannuksiltaan edullisempaa kuin kriisitilanteiden hoito. Terveydenhuollon palveluseteleistä ei ole ollut yhtä paljon käytännön kokemuksia kuin sosiaalihuollon palveluseteleistä. Asiantuntijoiden mukaan palveluseteleitä otetaan aluksi käyttöön sellaisissa palveluissa, jotka ovat selkeästi määriteltävissä ja tuotteistettavissa. Esimerkkejä ovat hammashoito, kaihileikkaukset, määrätyt ortopediset leikkaukset ja vammaisten palvelut. Jo nyt Kela-korvauksiin pohjautuvat terveyspalvelut muodostavat yksityisillä markkinoilla eräänlaisen palvelusetelijärjestelmän. Ongelmana on kuitenkin KELA-korvausten suuri omavastuuosuus. Palvelusetelilain mukaisesti palvelusetelin arvon tulisi olla riittävän suuri, jotta asiakkaalla olisi taloudelliset mahdollisuudet valita setelillä yksityinen palveluntuottaja. Asiaa voidaan arvioida suhteessa kunnan oman palvelutuotannon kustannuksiin vastaavassa palvelussa, ostopalvelujen hintoihin ja suhteessa asiakkaan omavastuuosuuteen. Toisaalta asiakkaan omavastuuta ei ole enää sidottu suoraan kunnan muulla tavoin järjestettyjen palvelujen asiakasmaksuihin, vaan omavastuuosuudet voivat ylittää asiakasmaksulaissa säännellyt maksujen enimmäismäärät Palvelusetelioperaattori Kunnallisessa palvelusetelijärjestelmässä voi toimia ulkopuolinen operaattori kuten puhtaasti henkilökuntaetuuksiin perustuvissa palvelusetelimalleissa (lounasseteli, liikuntaseteli, yms.). 30 Operaattorien käytön yleisyydestä ei ole tehty selvityksiä, mutta 29 Asiakasmaksulailla maksuttomaksi säädeltyjen palvelujen osalta palvelusetelin arvo tulee määritellä siten, että asiakas ei joudu maksamaan palvelusta. Myös lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvon tulee olla sellainen, että setelillä voi hankkia asiakkaan yksilöllistä tarvetta vastaavan tavanomaisen apuvälineen. 30 Esimerkki operaattorin toiminnasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelijärjestelmässä: Kunta hakee ja hyväksyy määrätyt kriteerit täyttävät palvelusetelituottajat ja toimittaa tiedot operaattorille. Kunta tilaa operaattorilta haluansa määrän palveluseteleitä ja luovuttaa setelit kuntalaiselle. Kuntalainen valitsee mieleisensä palveluntuottajan kunnan hyväksymistä palveluntuottajista. Palveluntuottaja toimittaa setelit operaattorille, joka tilittää rahat palveluntuottajalle ja

19 18 alan johtavalla yksityisellä palvelutarjoajalla (Smartum Oy) oli yrityksen sähköisen käyttöhakupalvelun mukaan asiakkaana noin 30 järjestäjätahoa keväällä Vaihtoehtoisia palveluntuottajia käyttöhakupalvelussa oli noin 570. Muiden yksityisten palveluntarjoajien asiakasmääristä ei ole tietoa. Ulkopuolisen operaattorin toiminnalle ei ole katsottu olevan tarvetta, jos palvelusetelipohjainen toiminta on pientä tai hallinnollinen työ vähäistä. Palvelusetelioperaattori voi tuntua jopa ylimääräiseltä toimijalta, jonka osuuden on voinut hoitaa helposti kunnan toimesta. Yksi este liittyi aiemmin arvonlisäverotukseen, mutta asiaan saatiin Smartumin osalta ratkaisu vuonna Operaattoreiden etuina voivat olla myös palveluprosessien tuntemus ja valmiit toimintamallit, jotka on otettavissa käyttöön nopeasti ilman aikaan vieviä suunnittelu- ja kehittämiskustannuksia. Vaihtoehtoisen mallin tarjoaa kunta-alalla kehitetty sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä eli PSOP (ks. Hankkeen toteuttajakaupunkeja ovat Espoo, Kouvola, Oulu, Tampere ja Turku. Projekti etenee isäntäkaupunki Turun vetovastuulla. Asiantuntijapalveluista on vastannut Kuntien Tiera Oy, jonka tehtävänä on huolehtia myös ratkaisun valtakunnallisesta levittämisestä omiin jäsenkuntiinsa. Muut kuntatoimijat voivat liittyä järjestelmän käyttäjiksi KL-Kuntahankintojen kautta, joka on vastannut hankkeessa järjestelmän kilpailutuksesta. 32 PSOP:n tarkoituksena on tarjota kuntaorganisaatioille keskitetty tietojärjestelmä palvelusetelien käyttämiselle ja annetuista palveluista tehtävään tilitykseen yksityisille palveluntuottajille, mikä vähentää hallinnollista työtä ja kuluja. Kuntalaiset voivat tehdä järjestelmässä palvelupyynnön ja tarkastella palvelusetelituottajan vapaita aikoja. Uusi järjestelmä helpottaa myös mm. palvelujen vertailtavuutta. Palvelutuottajien näkökulmasta järjestelmän tavoitteena on helpottaa palveluntuottajaksi hakeutumista, tietojen ylläpitoa ja toimintaa alueellisesti ja valtakunnallisesti. perii ennalta määritellyn palvelupalkkion. Kuntien on kuitenkin kilpailutettava palvelusetelioperaattorit, jos hankintalain mukaiset kilpailutusedellytykset täyttyvät. 31 Säännösten mukaan kunta saattoi menettää arvonlisäverottomiin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvän viiden prosentin arvonlisäveron palautuksen, jos maksua palvelusetelistä ei makseta suoraan palvelutuottajalle vaan operaattorille. Sähköiselle Smartum Oy:n palvelusetelille saatiin vuonna 2010 kirjallinen ohjaus Sisä-Suomen yritysverotoimistolta liittyen kuntien viiden prosentin piilevän arvonlisäveron palautukseen. Ohjeessa todetaan, että palautus on mahdollinen käytettäessä sosiaali- ja terveyspalvelujen ostoon Smartumin sähköistä palvelusetelijärjestelmää (ks. 32 Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä on saanut myös valtionavustusta SADe-ohjelman (sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudelta.

20 19 3 Sairausvakuutuksen hoitokorvausjärjestelmä Sairausvakuutuslain mukainen hoitokorvausjärjestelmä on ollut Suomessa tärkeä yksityisten terveyspalvelujen rahoittaja ja säilymisen takaaja sen jälkeen, kun maahamme luotiin kansanterveyslailla nykyisen kaltainen perusterveydenhuollon toimintamalli. Sairausvakuutuslain alkuperäisenä tarkoituksena oli myös taata tasa-arvoinen hoitoon pääsy kaikille kansalaisille tulotasosta riippumatta. Nykyisin yksityisten terveyspalvelujen käyttö ja hoitokorvaukset keskittyvät kuitenkin suhteellisen hyvätuloisille kotitalouksille, jotka maksavat terveydenhoitomaksujen omavastuuosuuden entistä useammin yksityisillä vakuutuksilla. Syynä on Kelan hoitokorvausten pohjana käyttämien taksojen jälkeenjääneisyys ja joissain määrin myös hoitokorvausten käyttöalueen kapeus. Ruotsin mallin mukaisen vårdval järjestelmän käyttöönotto perusterveydenhuollon tasoisissa palveluissa voisi lisätä tasa-arvoa kansalaisten kesken ja mahdollista laadukkaat yksityiset terveydenhuollon palvelut myös pienituloisille. KELAn hoitokorvauksia yksityislääkäreiden ja hammaslääkäreiden palveluista ei voida kuitenkaan poistaa ennen kuin korvaava järjestelmä on rakennettu valmiiksi. 3.1 Korvausjärjestelmän periaatteet ja laajuus Yksityinen toiminta on elänyt mukana terveydenhuoltojärjestelmän muutoksessa vuosikymmeniä. Ennen 1960-lukua terveydenhoito oli Suomessa yksityistä toimintaa sairaalahoitoa lukuun ottamatta. Myös kunnanlääkärit saivat pääasiallisen tulonsa potilaiden maksuista. Vasta sairausvakuutuslain tultua voimaan 1964, yhteiskunta alkoi korvata potilaille yksityisen terveydenhoidon kustannuksia. Kansaneläkelaitos Kela maksoi potilaille myös osan kunnanlääkärin palkkioista. Varsinainen virkalääkärijärjestelmä syntyi vasta 1970-luvun alussa kansanterveyslain myötä. Vuonna 1972 voimaan tullut kansanterveyslaki oli tärkeä virstanpylväs yksityisen terveydenhuollon kannalta. 33 Kansanterveyslailla säädettiin Suomeen perusterveydenhuollon toimintamalli, joka samalla syrjäytti vallalla olleen kunnallislääkärimallin ja takasi lähtökohtaisesti kaikille kansalaisille maksuttoman terveydenhoidon, joskin maksuttomuuden kausi päättyi 1993 valtionosuusuudistukseen. Kansanterveyslain arveltiin johtavan yksityisen lääkäritoiminnan supistumiseen, kun kysyntää siirtyisi vähitellen maksuttomiin julkisiin terveyspalveluihin. 34 Julkinen toiminta on ollut ostopalvelujen kysynnällään ja Kansaneläkelaitos KELAn terveydenhuoltoon liittyvien korvauskäytäntöjen kautta tärkeä yksityisten terveydenhuoltopalvelujen rahoittaja niin, että yksityinen toiminta on säilyttänyt asemansa julkisen terveydenhuoltojärjestelmän täydentäjänä. Tärkein kuluttajien valinnanvapautta vuosikymmeniä ylläpitänyt mekanismi on ollut sairaanvakuutuslain mukaiset hoitokorvaukset yksityislääkärien ja yksityisten hammaslääkäreiden palveluista ja heidän määräämistään tutkimus- ja hoitokuluista Kansanterveyslaki 66/ Ismo Partanen ja Vesa Ekroos: Terveyspalvelut, Sairausvakuutuslaki 1124/2004.

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012 Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille Uusi palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan 1.8.2009 ja sitä sovelletaan kuntien järjestämiin

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Palvelusetelikokeiluja Omaishoidon vapaan palvelusetelikokeilu Palvelurahakokeilu - > yksityisen hoidon

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 26.10.2016 Sivu 1 / 1 4410/2016 02.05.00 128 Kotihoidon palvelusetelien nimistä ja arvoista päättäminen sekä muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelin käyttöönotto Valmistelijat / lisätiedot: Raija

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) 338 Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen HEL 2013-011715 T

Lisätiedot

Eija Bouraksen ym. valtuustoaloite palvelusetelin käyttöönotosta Asikkalan kunnan lasten päivähoidossa

Eija Bouraksen ym. valtuustoaloite palvelusetelin käyttöönotosta Asikkalan kunnan lasten päivähoidossa Varhaiskasvatusjohtokunta 37 10.12.2013 Kunnanhallitus 6 13.01.2014 Eija Bouraksen ym. valtuustoaloite palvelusetelin käyttöönotosta Asikkalan kunnan lasten päivähoidossa 204/00.02.00/2013 VARHJKT 37 10.12.2013

Lisätiedot

PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA

PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA Sivistyslautakunta 70 11.09.2014 Kunnanhallitus 269 29.09.2014 Valtuusto 88 08.10.2014 PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA SIVIS 70 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana LIITE PALVELUSETELIN SEURANTA ASIAKASVAIKUTUSTEN SEURANTA

Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana LIITE PALVELUSETELIN SEURANTA ASIAKASVAIKUTUSTEN SEURANTA Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana 1.3.2011-31.12.2015 LIITE PALVELUSETELIN SEURANTA 1.3.2011 30.9.2015 ASIAKASVAIKUTUSTEN SEURANTA 1. Palveluseteliä hakeneiden määrä Palveluseteleiden hakeneiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 10.02.2016 Sivu 1 / 1 522/2016 02.05.00 13 Muutokset lasten yksityisten hoidon tukea koskevaan lainsäädäntöön sekä niiden vaikutus Espoon yksityisen hoidon tuen järjestelyihin ja kuntalisään Valmistelijat

Lisätiedot

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä Henkilökohtaisen avun päivät 21.-22.9.2010 Projektin puitteet Osana Sitran valtakunnallista palvelusetelihanketta Kesto 02/10-12/10

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki PALVELUSETELIOPAS

Pieksämäen kaupunki PALVELUSETELIOPAS Pieksämäen kaupunki PALVELUSETELIOPAS SISÄLLYS 1. PERUSTIETOA PALVELUSETELISTÄ 3 2. PIEKSÄMÄELLÄ KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT 4 2.1 Kotihoidon palveluseteli 4 2.2 Omaishoidon vapaapäivien palveluseteli

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016 Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016 Max Lönnqvist / 10.5.2016 Esityksen sisältö - Onnistu palvelusetelitoiminnan käynnistämisessä/digitalisoinnissa

Lisätiedot

Salon kaupunki Vanhuspalvelut

Salon kaupunki Vanhuspalvelut 1(5) Salon kaupunki Vanhuspalvelut ASIAKASTIEDOTE Tilapäisen kotihoidon ja omaishoidon palveluseteli 29.1.2016 2(5) 1. Palveluseteli Salon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymässä tilapäisen

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Parasta palvelua. Valtakunnallinen toimintamalli ja sitä tukeva palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä. Helsinki

Parasta palvelua. Valtakunnallinen toimintamalli ja sitä tukeva palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä. Helsinki Parasta palvelua Valtakunnallinen toimintamalli ja sitä tukeva palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Helsinki 16.1.2015 Jani Moliis Copyright Kuntien Tiera Oy Sisältö 1. Uudistuksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 15.06.2016 Sivu 1 / 1 2626/2016 02.05.01 101 Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Anne

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Palveluseteli hankintamuotona

Palveluseteli hankintamuotona Palveluseteli hankintamuotona Työllisyysseminaari 23.2.2017 Virpi Noronen Yleistä palvelusetelistä 1/2 Tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaalija terveydenhuoltopalveluita Palveluja tuottavat kunnan

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI

PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI 1(6) PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI Mikä palveluseteli on Palveluasumisen palveluseteli on tarkoitettu yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. llä kunta sitoutuu maksamaan yksityisen palvelukodin

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Sähköinen Smartum palveluseteli - Palvelusetelimalli Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu

Sähköinen Smartum palveluseteli - Palvelusetelimalli Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu Sähköinen palveluseteli - Palvelusetelimalli Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi -Kohdennetun maksamisen edelläkävijä Vuonna 1995

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Asiakkaan palveluseteliopas Tilapäisen ja Säännöllisen kotihoidon palveluista

Asiakkaan palveluseteliopas Tilapäisen ja Säännöllisen kotihoidon palveluista Asiakkaan palveluseteliopas 2016-2017 Tilapäisen ja Säännöllisen kotihoidon palveluista Asiakasopas/Palveluseteli 1 (4) Mikä palveluseteli on? Palveluseteli on vaihtoehtoinen tapa järjestää sosiaali- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT ALKAEN

KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT ALKAEN KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT..0 ALKAEN Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (9/9): Kotona annettava palvelu (648/9): Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

KOTIHOIDON PALVELUSETELI

KOTIHOIDON PALVELUSETELI 8.4.2013, (1/5) LIITE 4: KOTIHOIDON PALVELUSETELI 1. Lait ja viranomaismääräykset Palveluntuottajan on noudatettava kaikkia palveluntuottajaa ja sen toimintaa koskevaa lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21

Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 17.02.2016 Sivu 1 / 1 522/2016 02.05.00 21 Muutokset lasten yksityisten hoidon tukea koskevaan lainsäädäntöön sekä niiden vaikutus Espoon yksityisen hoidon tuen järjestelyihin ja kuntalisään Valmistelijat

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Joensuu 11.2.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy YRITYKSEN KOMMENTTI 5.9.2016 Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy 2 5.9.2016 Mehiläinen MEHILÄISEN TEHTÄVÄ Hoitaa. Hoivaa. Huolehtii. Rakennamme SINÄ JA PERHEESI yhdessä

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

(6) PALVELUSETELI VANHUSTEN PALVELUISSA. Palveluseteliä käytetään vanhusten palveluissa seuraavasti:

(6) PALVELUSETELI VANHUSTEN PALVELUISSA. Palveluseteliä käytetään vanhusten palveluissa seuraavasti: 11.11.2016 1 (6) PALVELUSETELI VANHUSTEN PALVELUISSA Palveluseteliä käytetään vanhusten palveluissa seuraavasti: Omaishoidon vapaan aikainen hoito (palvelusetelin arvo kiinteä) Tehostettu palveluasuminen

Lisätiedot

Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu. Mia Lindberg Riitta Pylvänen

Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu. Mia Lindberg Riitta Pylvänen Valinnanvapauskokeilun sisältökuvauksen valmistelu Mia Lindberg Riitta Pylvänen 17.8.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä

Lisätiedot

PALVELUSETELIN TOIMINTAOHJE VUONNA 2017

PALVELUSETELIN TOIMINTAOHJE VUONNA 2017 Perusturvalautakunta 15.12.2016 150, liite 6 PALVELUSETELIN TOIMINTAOHJE VUONNA 2017 Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu 2 Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli Säädösperusta Laki sosiaali-

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän muutokset alkaen

Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän muutokset alkaen Perusturvalautakunta 57 19.05.2016 Yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän muutokset 1.8.2016 alkaen 241/05.10.00/2016 Perusturvalautakunta 57 Lainsäädännöllistä ja valtuuston päättämää

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto Varhaiskasvatusta lukujen valossa Erityisasiantuntija Kuntaliitto Varhaiskasvatuksen hallinto kunnissa 2016: 2014: 2012:» opetustoimi 228 kunnassa (89 %), sosiaalitoimi 10 (4 %) ja muu tapa 18 (7 %)» opetustoimi

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta 16 02.03.2016 tuen kuntalisä 1.8.2016 alkaen Sivistyslautakunta 02.03.2016 16 Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskevat pääosin

Lisätiedot

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä

Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 906/06.00.00/2015 200 Kuntouttavien palvelujen hankinta rintamaveteraaneille ja diabeetikoille palvelusetelillä Osastonhoitaja Tiina Virtanen ja johtava ylilääkäri

Lisätiedot

HAKEMUS AVOIMEN VARHAISKASVATUSTOIMINNAN PALVELUNTUOTTAJAKSI

HAKEMUS AVOIMEN VARHAISKASVATUSTOIMINNAN PALVELUNTUOTTAJAKSI HÄMEENLINNAN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN PALVELUT Palveluseteli/Varhaiskasvatus HAKEMUS AVOIMEN VARHAISKASVATUSTOIMINNAN PALVELUNTUOTTAJAKSI Vastaanottaja: Saapumispäivämäärä: Uusi hakemus Muutoshakemus

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄN KUVAUS

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄN KUVAUS 1 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄN KUVAUS Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan palvelujen käyttäjän kunnan hyväksymältä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO

SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE 15.4.2015 KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN VALVOJINA LUPAVIRANOMAISTEN

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys

Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys Sari Taavitsainen Valkeakosken Seudun Kehitys Oy 10.6.2010 Tietotien lukio Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys Etelä-Pirkanmaan palvelusetelijärjestelmä -selvitys Seudun kuntien

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Ensimmäinen sähköinen palveluseteli

Ensimmäinen sähköinen palveluseteli Lapin maakunnan palveluseteli-ilta 11.10.2016 LUOTTAMUKSELLINEN Moona Kuukka, palveluseteliasiantuntija Moona Kuukka, palveluseteliasiantuntija moona.kuukka@smartum.fi, p. 040 637 2232 moona.kuukka@smartum.fi,

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin sääntökirja 3.12.2014

Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin sääntökirja 3.12.2014 1(8) Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin sääntökirja 3.12.2014 2(8) Sisällysluettelo 1. Yhteystiedot 3 2. Ilmoittautuminen tilapäisen kotihoidon palvelusetelituottajaksi 4 3. Palveluseteli 5 4. Palveluseteli

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Palveluseteli ikäihmisten hyvinvointipalveluissa

Palveluseteli ikäihmisten hyvinvointipalveluissa Palveluseteli ikäihmisten hyvinvointipalveluissa YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON AJANKOHTAISPÄIVÄ vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Tavoitteet ikäihmisten palvelujen järjestämiselle Oulun kaupungissa 1. Ikäihmisten

Lisätiedot

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Onneksi olkoon! Työnantajasi haluaa pitää sinusta hyvää huolta täydentämällä terveyshuoltoasi. Työnantajasi tarjoaa sinulle

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 85/2016 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (7) 294 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto Mari Rantasen ym. valtuustoaloitteesta omaishoitajien henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton selvittämisestä HEL

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

OPAS PALVELUSETELITUOTTAJALLE

OPAS PALVELUSETELITUOTTAJALLE OPAS PALVELUSETELITUOTTAJALLE Sisällys 1 Palveluseteli kotona asumisen tukena... 3 2 Palveluseteliprosessi palveluntuottajan näkökulmasta... 4 3 Palveluseteliprosessi asiakkaan näkökulmasta... 5 4 Laskutus...

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Hyväksymishakemus erikoislääkäripalvelujen ja diagnostisten tutkimusten palvelusetelituottajaksi

Hyväksymishakemus erikoislääkäripalvelujen ja diagnostisten tutkimusten palvelusetelituottajaksi Hyväksymishakemus erikoislääkäripalvelujen ja diagnostisten tutkimusten palvelusetelituottajaksi Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt (13.4.2016, 61) hyväksyä palvelusetelin

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

HAKEMUS PALVELUSETELIPALVELUN TUOTTAJAKSI

HAKEMUS PALVELUSETELIPALVELUN TUOTTAJAKSI Hakemus 24.8.2015 HAKEMUS PALVELUSETELIPALVELUN TUOTTAJAKSI Saapunut: Käsitelty: PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT 1. Palvelun tuottajan tiedot Palvelutuottaja (yhteisön rekisteriotteen mukainen nimi)

Lisätiedot

SOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

SOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa SOTE -valinnanvapaudesta - 21.12.2016 hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Tero Suursalmi 9.1.2017 Asiakkaan valinnanvapaus Suora valinta ja maksuseteli

Lisätiedot