Palvelusetelit ja palvelusetelityyppiset järjestelmät julkisella alalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palvelusetelit ja palvelusetelityyppiset järjestelmät julkisella alalla"

Transkriptio

1 Palvelusetelit ja palvelusetelityyppiset järjestelmät julkisella alalla Helsinki Lith Conslting Group

2

3 2 1 Alkusanat Oheisen raportin tarkoituksen on tarjota Helsingin seudun kauppakamarille ajantasaista tietoa julkisesti tuetuista kohdennetuista maksuvälineistä, joilla voidaan ostaa yksityisesti tuotettuja palveluja, ja joilla edistetään kansalaisten arjessa selviytymistä ja terveyttä. Mielenkiinnon kohteina ovat kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelijärjestelmä, Kansaneläkelaitos KELAn sairaanhoitokorvausjärjestelmä ja lasten päivähoitoon liittyvä yksityisen hoidon tuki. Raportissa kuvataan myös kotitalousvähennysjärjestelmää etenkin hoiva- ja hoitotöiden osalta. Raportissa pohditaan myös malleja, jossa erilaisia kohdennettuja maksuvälinejärjestelmiä voisi yhtenäistää. Maksuvälineiden runsaudesta huolimatta osa kansalaisista voi jäädä palvelujen ulkopuolelle, minkä ohella erillisiin järjestelmiin sisältyy julkisia kulutusmenoja lisäävää viranomaistyötä. Erityisen voimakasta kehitystyö on ollut 20 viime vuoden aikana, jolloin lainsäädännöllä on vakinaistettu lasten yksityisen hoidontuki, kotitalousvähennys ja kunnallinen palveluseteli. Lisäksi samoja palveluja järjestetään muulla tavoin julkisen vallan ja työelämän toimesta. Yhtenäinen kohdennettujen maksuvälineiden järjestelmä saattaisi olla monia erillisiä järjestelmiä selkeämpi vaihtoehto, mistä koko yhteiskunta hyötyisi palvelujen tarjonnan ja kysynnän parempana kohtaamisena. Yhtenäistä järjestelmää voisi soveltaa vaikkapa kuntien palvelusetelituotantoon sen sijaan, että jokaisella kunnalla on oma järjestelmänsä ja hallinnollinen prosessinsa. Valtakunnallinen malli tehostaisi kuntien välistä seudullista yhteistyötä ja korkeaa teknologiaa soveltavat maksujärjestelmät toisivat toimintaan tarvittavaa kustannustehokkuutta. Rahoituksellisesti ja hallinnollisesti selkeä kokonaisuus mahdollistaisi kasvualustan henkilökohtaisia palveluja tuottaville yrityksille. Esimerkkejä voidaan hakea Ruotsista. Siellä on ollut perusterveydenhuollossa vuodesta 2010 lukien asiakkaan valintajärjestelmä, jonka piirissä ovat kaikki julkiset ja yksityiset palveluntuottajat. Toinen esimerkki löytyy Ruotsin lasten päivähoidon reppurahajärjestelmästä, jolla voitaisiin korvata nykyiset varhaiskasvatuksen kohdennetut maksuvälineet ja kuntien suoraan kilpailuttamat varhaiskasvatuksen yksityiset ostopalvelut. Myös kotitalousvähennysjärjestelmää voisi kehittää kotitalous-, hoito- ja hoivapalvelujen osalta siten, että verovähennys palvelisi paremmin ikääntyvien kansalaisten ja lapsiperheiden arjessa selviytymistä ja tuottaisi ennaltaehkäiseviä palveluja, mikä säästäisi pitkällä aikavälillä kuntien sosiaalikeskusten voimavaroja. Samalla voitaisiin kehittää palvelujen ostamista ja tehostaa viranomaistoimintaa siirtymällä järjestelmään, jossa palvelunmyyjä hakisi verovähennyksen verohallinnolta ja palvelunostaja saisi heti ennakollisen verovähennyksen ostaessaan palvelua. Raportin on kirjoittanut tutkija Pekka Lith (Lith Consulting Group). Raportin laadinnassa on avustanut FM Kristina Lith. Helsingin seudun kauppakamarin yhteyshenkilönä on toiminut johtaja Marko Silen. Raportin tärkeimpiä lähteitä ovat Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto, KELAn ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tietokannat, Suomen Kuntaliiton kyselytutkimukset ja raportin kirjoittajan työ- ja elinkeinoministeriö TEM:lle, Sosiaalialan Työnantajat ry:lle ja Terveyspalvelualan Liitto ry:lle 2010-luvulla laatimat selvitykset.

4 3 Sisältö 1 Alkusanat 2 2 Palvelusetelipohjainen palvelutuotanto Palvelusetelin yleisestä käsitteestä Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli Palvelusetelin käytön laajuus Suomen kunnissa Palvelusetelien tarjonta: yritysten näkökulma Palvelusetelioperaattorit 17 3 Sairausvakuutuksen hoitokorvausjärjestelmä Korvausjärjestelmän periaatteet ja laajuus Hoitokorvausten saajien profiili Asiakkaan valintajärjestelmä terveydenhuollossa? 25 4 Kotitalousvähennysjärjestelmä Verovähennyksen lähtökohdat ja pelisäännöt Verovähennyksen määrä ja saajat Palveluntuottajat Ruotsin verovähennysjärjestelmä Verovähennysjärjestelmän uudistamistarve Suomessa 42 5 Lasten yksityisen päivähoidon tuki Hoitotuen lähtökohdat ja juridinen perusta Yksityisen hoitotuen käyttö ja kehitys Varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen 55 Yhteenveto ja johtopäätökset 58 Lähteet 63 sivu

5 4 2 Palvelusetelipohjainen palvelutuotanto Palvelusetelien käyttömahdollisuus laajeni elokuussa 2009 kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin lukuun ottamatta asiakkaan tahdosta riippumattomia hoitoja, kun laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (palvelusetelilaki) tuli voimaan. Kunnat päättävät palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta ja palveluvalikoimasta sekä hyväksyvät palvelusetelipalvelujen tuottajat. Tilastokeskuksen kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastojen mukaan palvelusetelit olivat käytössä 172 kunnassa vuonna Yhteensä kuntien palvelusetelimenot olivat lähes 120 miljoonaa euroa. Palvelusetelilain voimaantulon jälkeen palvelusetelimenot ovat lisääntyneet kuusinkertaisiksi ja samalla niiden käyttöala on laajentunut kotiin vietävistä sosiaalipalveluista asumispalveluihin ja terveyspalveluihin. Palvelusetelien käytöstä kunnissa ei ole tuoreita tarkkoja tietoja lasten päivähoitoa lukuun ottamatta, mutta Kuntaliiton vuonna 2012 tekemien kuntakyselyjen mukaan yleisimmät käyttökohteet olivat sosiaalipalveluissa kotipalvelun tukipalvelut, omaishoitajien lomitukset, tilapäinen ja säännöllinen kotipalvelu sekä kotisairaanhoito. Kasvavia toimialoja ovat tehostettu ja tavanomainen palveluasuminen. Sosiaalialan Työnantajien ja Terveyspalvelualan Liiton ja työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n palveluntuottajille suunnatut kyselyt syksyllä 2013 vahvistavat Kuntaliiton kyselyjen tuloksia palvelusetelien tärkeimmistä käyttökohteista. Yrityksillä on myös kiinnostusta laajentaa palvelusetelien tarjontaa etenkin palveluasumisessa, kotiin vietävissä palveluissa, vanhusten päivätoiminnassa ja suun terveydenhuollossa. 2.1 Palvelusetelin yleisestä käsitteestä Palvelusetelin (voucher, ostokuponki) käsitteen esitteli jo Adam Smith 1700-luvulla ja samalla vuosisadalla asiaa puhui Thomas Paine. 1 He liittivät palvelusetelin koulutukseen. Kirjallisuudessa nykymuotoisen palvelusetelin käsitteen kehittäjäksi on mainittu usein Milton Friedman 1960-luvulla. Myös Friedman käsitteli koulutusta. Hänen ehdotuksensa mukaan vanhemmat voisivat ostaa palveluseteleillä lapsilleen koulutusta mistä tahansa julkisen vallan hyväksymästä koulusta. Friedmanin mallissa seteli oli kiinteähintainen, mutta vähävaraisille korkeampi kuin muille. 2 Yleisesti palveluseteli voidaan määritellä tositteeksi 3, jolla on jonkin rahallinen arvo, ja jota voidaan käyttää tiettyjen tavaroiden tai palvelujen hankkimiseen yksityiseltä tai julkiselta toimittajalta. Palvelusetelijärjestelmässä on kolme toimijaa: palvelusetelin asettava päämies (viranomainen, yms.), setelin saaja-asiakas ja palvelusetelin vastaanottava tavaran- ja palveluntoimittaja, joka laskuttaa setelin asettanutta tahoa. Riippuen palvelusetelin toteutuksesta asiakas voi maksaa setelin käytöstä jonkin omavastuun tai ostaa omalla rahalla lisähyödykkeitä tai muuta etuutta. Palveluseteleitä tunnetaan elinkeinoelämässä ja julkisen vallan palvelutuotannossa. Yksityisessä elinkeinoelämässä on käytetty käteis- ja lahjavouchereita sekä palveluvouc- 1 Adam Smith esitteli palvelusetelin teoksessaan The Wealth of Nations (1776). Smithin toimintamallissa palvelusetelin käyttö liittyi koulutuksen järjestämiseen. Thomas Paine esitti puolestaan teoksessaan The Rights of Man ( ), että valtion tulisi antaa jokaiselle nuorelle kuuden vuoden mittainen koulutustuki, jonka nuori voisi käyttää missä tahansa valitsemassaan opinahjossa. 2 Valkama, Pekka: Kilpailuneutraliteetin toteutuminen kuntapalvelujen näennäismarkkinoilla, Palveluseteli on konkreettinen paperi, monistettu, painettu ostokuponki, kuitti, shekki tai sähköinen kortti, mutta se voi olla myös näkymätön sitoumus tai viranomaispäätös vastata tietystä palvelusetelin saajan tulevasta ostotapahtumasta.

6 5 hereita. Käteisvoucherilla tavaran tai palvelun ostaja voi saada määrätyn suuruisesta kulutusmäärästä lahjaksi maksusetelin, joka on rajattuna aikana muutettavissa osaksi hyödykkeen hintaa jonkun toisen oston yhteydessä. Lahjavoucher voidaan muuttaa tavaraksi tai palveluksi. 4 Palveluvoucherilla työnantaja maksaa esimerkiksi osan työntekijän vapaa-ajan liikunta- ja kulttuuriharrastuksista. Julkishallinnossa tunnetaan monentyyppisiä palveluseteleitä. Niitä ovat yksityistämis-, työllisyys, 5 - ruoka- ja palveluvoucherit. Yksityistämisvouchereilla Itä-Euroopan siirtymätalouksien kansalaiset pystyivät ostamaan yksityistettyjen valtionyhtiöiden osakkeita 1990-luvulla. Ruokavouchereita on tarjottu esimerkiksi sosiaalitoimessa vähävaraisille määrätyin ostorajoituksin. Niillä vähävaraiset voivat ostaa elintarvikkeita kauppaliikkeestä. Nykyisin Suomessa käytössä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelit ovat palveluvoucherin sovellutuksia. Lavean määritelmän mukaan palveluseteli voi olla asiakkaalle myönnettyä rahallista tukea, joka annetaan asiakkaalle tämän käytettyä tukeen oikeutettua palvelua. Tätä palvelusetelin muotoa kutsutaan implisiittiseksi palveluseteliksi. Implisiittisen palvelusetelin tapauksessa asiakas maksaa hyödykkeen kokonaan, mutta saa siitä jälkeenpäin rahallisen korvauksen. 6 Esimerkkejä implisiittisestä palvelusetelistä ovat sairausvakuutuksen hoitokorvaukset yksityisistä terveydenhuollon palveluista tai kotitalouksien verovähennykset ulkopuolisilla teetetyistä kotitaloustöistä. Implisiittisestä palvelusetelistä on käytetty myös nimitystä reppuraha, joka kulkee asiakkaan mukaan palvelutuottajalle. Yksityislääkäriin tai hammaslääkäriin marssiva potilas on Suomessa implisiittinen kävelevä palveluseteli siinä tapauksessa, että potilas voi mennä mille tahansa palvelutuottajalle ja Kansaneläkelaitos KELAn sairausvakuutuslain mukainen sairaanhoitokorvaus kulkee häneen mukanaan. Sama koskee perheen lasta, jolle vanhemmat valitsevat KELAn lasten yksityisen hoidon tuella markkinoilta päivähoitopaikan, jos lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Työnantajat ovat myöntäneet erilaisia henkilökuntaetuuksia, joissa on palvelusetelimäisiä piirteitä, vaikka niitä ei kutsuta nimenomaisesti palveluseteleiksi. Esimerkkejä ovat vapaaehtoiset eläkevakuutukset, joissa työntekijät voivat valita sijoitusmuodon tai autoedut, joiden puitteissa työntekijät voivat valita auton vapaasti tai tietyistä merkeistä määrättyjä rahamääräisiä ylärajoja noudattaen. Asuntoetuihinkin voi liittyä vapaus valita asunto tietyissä rajoissa tai ilman niitä. Valinnanvapauksia voi liittyä myös koulutukseen, kerhotoimintaan ja työterveyshuoltoon. Palveluseteli ei ole silti rahaa, koska sitä ei voi käyttää samalla tavoin vaihdon välineenä eikä siihen sisälly samanlaisia siirto-oikeuksia kuin rahaan tai eikä sillä ole varallisuuden säilyttämisen muotoja. Siten palvelusetelillä ei ole varsinaista ostovoimaa, koska ostovoimalla viitataan vahvasti rahaan. Palveluseteli edustaakin näennäisostovoimaa tai julkisesti ohjattua valintavoimaa, joita annetaan harkinnanvaraisesti vain tarpeessa oleville tai yksilöille, jotka palvelusetelit asettavat päämiehet (julkishallinto, työnantajat) määrittelevät palveluseteleihin oikeutetuiksi. 4 Valkama, Pekka: Voucherit vaihtoehtoisena palvelujärjestelmänä, Työllistämisvoucherilla eli työsetelillä kotitalous maksaa omavastuuosuuden tietystä työntekijän suorittamasta palvelusta ja julkinen valta tietyn summan työntekijälle. 6 Kauppa- ja teollisuusministeriö: Laatua ja tehokkuutta palvelujen kilpailulla, 2001.

7 6 2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli Ennen vuotta 2004 Suomessa kokeiltiin palveluseteleitä ja 2000-luvuilla valtakunnallisesti ja paikallisesti. Ensimmäinen laaja palvelusetelikokeilu, eli valtakunnallinen lasten päivähoitorahakokeilu toteutettiin vuosina sosiaali- ja terveysministeriö STM:n ja silloisen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin ja Suomen kuntaliiton yhteishankkeena. Kokeilulla selvitettiin 33 esimerkkikunnan avulla sitä, minkälaisia vaihtoehtoja uudenlainen päivähoidon järjestämistapa voisi tuoda maamme lasten päivähoitojärjestelmään. 7 Osassa kokeilukuntia palveluseteli oli tasasuuruinen ja perheen tuloista riippumaton, mutta osassa kuntia seteli määräytyi perheen tulojen mukaan porrastettuna. Perheiden omalla vastuulla oleva maksuosuus määräytyi puolestaan vapaasti markkinoilla. Saadut tulokset osoittivat, että palvelusetelillä rahoitettu yksityinen päivähoito oli parempaa kuin vastaava kunnallinen päivähoito. Yksityisen päivähoidon vahvuuksia olivat esimerkiksi hoidon virikkeellisyys, yksilöllisyys, vanhempien vaikutusmahdollisuuksien laajentuminen ja hoitopaikan turvallisuus. Palveluseteli osoittautui kunnille edullisemmaksi järjestämistavaksi kuin kunnan oma tuotanto ja se synnytti päivähoitoalalle uusia yrityksiä. Kokeilu muutettiin pysyväksi järjestelmäksi, kun sen päätyttyä säädettiin laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. 8 Sen sijaan vuosina järjestetyllä omaishoidon palvelusetelikokeilulla haluttiin tutkia uusia omaishoitajan vapaa-ajan järjestämisvaihtoehtoja. 9 Kokeiluun osallistui yhteensä 20 kuntaa. Pääosa kunnista piti palveluseteleitä onnistuneena tapana järjestää tilapäishoitoa omaishoitajien vapaa-ajaksi. Palvelusetelien käyttöä vanhusten hoivapalveluissa kokeiltiin vuosina myös Kainuussa viiden kunnan yhteishankkeena. Hankkeen suunnitteli, markkinoi ja rahoitti Kainuun Naisyrittäjyys Leader ry ja sitä hallinnoi Kajaanin perusturvatoimiala. Päämääränä oli luoda kainuulainen palvelusetelimalli ja istuttaa se kuntien sosiaalipalvelujärjestelmään työkaluksi järjestää vanhuspalveluja. Kainuun mallissa lähtökohtana oli, että yksityiseltä palveluntuottajalta ostettu palvelu maksaisi asiakkaalle suurin piirtein yhtä paljon kuin kunnallinen palvelu. 10 Hanke onnistui kunnissa vaihtelevasti, sillä kokeiluaika (1,5 vuotta) jäi varsin lyhyeksi. Hanke osoitti muun muassa, että vanhukset omaksuivat hitaasti uusia asioita. Enemmistö kokeilukunnista halusi palveluseteleitä jatkossa. Avainasemassa on kuntien kunnollinen tiedotustoiminta palvelusetelivaihtoehdosta. Muutoinkin palvelusetelipohjaisen järjestelmän toimivuus näytti olevan riippuvainen kunnan tekemistä päätöksistä, kuten siitä, paljonko palveluseteleihin varataan määrärahaa, mille kohderyhmälle palveluja suunnataan ja kuinka palveluseteliä markkinoidaan. 7 Heikkilä, Matti Törmä, Sinikka ja Mattila, Kari: Palveluseteli lasten päivähoidossa, Ks. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/ Stakes: Omaishoitajien tuen tarve ja palvelusetelillä järjestetty tilapäishoito, Omaishoidon palvelusetelikokeilun loppuraportti, Jaakola, Eila: Palveluseteli vanhusten hoivapalveluissa projekti, 1998.

8 7 Vuosina STM:n järjesti kolmannen palvelusetelikokeilunsa, kun Lahden kaupunkiseudun viisi kuntaa testasivat seudullisella yhteistyöllä palveluseteliä vanhusten kotona selviytymistä tukevissa palveluissa. Kokeilun kohderyhmiksi määriteltiin ikääntyvät omaishoitajat ja hoidettavat sekä tilapäisesti tai äkillisesti tilapäistä apua tarvitsevat ja kotona asuvat dementoituneet asiakkaat. Palveluseteleillä pyrittiin vastaamaan tilanteisiin ajankohtina, joissa kunnan omassa palvelutuotannossa on katveita, kuten viikonloppuisin, juhlapyhinä ja loma-aikoina. 11 Setelien arvo oli kokeilussa kaikille tasasuuruinen (20 euroa), jolloin asiakas saattoi tilata palvelun parhaaksi katsomaltaan tuottajalta ilman tuloselvityksiä, jonka lisäksi asiakas maksoi yrittäjälle omavastuun. Seteleitä annettiin useimmiten hoivapalveluihin, päivätoimintaan, siivoukseen ja sairaalasta kotiutuksen järjestämiseen. Asiakkaiden saamat kokemukset seteleistä olivat pääosin myönteiset. Palveluseteli koettiin toimivaksi erityisesti sellaisten vanhojen ihmisten kohdalla, jotka pystyivät vertailemaan hintoja ja tekemään niiden pohjalta itsenäisiä päätöksiä. Palvelusetelien käyttö vuoden 2004 jälkeen Ensimmäiset palveluseteleitä koskevat säännökset tulivat voimaan vuoden 2004 alusta. 12 Vuoden 2008 alusta palvelusetelin käyttö laajennettiin kotisairaanhoitoon. Säännökset lisättiin lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (STVOL) (733/1992), sosiaalihuoltolakiin (710/1982), lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (asiakasmaksulaki) (734/1992) ja kansanterveyslakiin (66/1972). Palvelusetelien käyttö eteni kunnissa kuitenkin hitaasti ja se rajoittui etupäässä kotihoidon palveluihin (kotipalvelu, yms.). Varsinaista läpimurtoa edusti palvelusetelilain voimaantulo elokuussa 2009, mikä mahdollisti palvelusetelit periaatteessa kaikissa kunnan järjestämisvastuulla olevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, joihin ei sisälly viranomaistoimintaa Subjektiivista oikeutta palveluseteliin asiakkaalle ei syntynyt, sillä oikeus on sidottu kunnan päätöksiin palvelusetelimallin käytöstä palvelujen järjestämisessä 15, palvelusetelin käyttöalasta, toimintaan varatuista määrärahoista sekä sosiaali- ja terveyshuollon ammattihenkilön arviointiin asiakkaalle soveltuvasta palvelusta. Setelin saaminen siis edellyttää, että kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi henkilön palvelun tarpeen. Esimerkiksi asiakkaan sairauden tilaan voi liittyä sellaisia seikkoja, jotka käytännössä estävät palvelusetelivaihtoehdon käyttämisen. Palveluseteli ei sovellu myöskään palveluihin, joihin asiakas ei hakeudu, ja joissa 11 Sosiaali- ja terveysministeriö: Vaihtoehtona palveluseteli, Lahden seudun viiden kunnan palvelusetelikokeilu, Kun palvelusetelilainsäädäntö tuli voimaan Suomessa vuoden 2004 alussa, kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotettiin tarkoituksellisesti noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Tällä haluttiin kannustaa ja edistää palvelusetelien käyttöönottoa kunnissa. 13 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteleistä (569/2009). 14 Samalla hyväksyttiin asiakasmaksulakia koskeva muutosehdotus ks. hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 12 :n muuttamisesta (HE 20/2009). Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluseteleitä koskevat säännökset jäävät ennallaan silloin voimassa oleviin lakeihin (sosiaalihuoltolaki, kansanterveyslaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta). 15 Palveluseteli ei ole maksusitoumus, vaikka maksusitoumusta käytettäessä asiakkaalla voi olla rajattu mahdollisuus valita palveluntuottaja, sillä maksusitoumusta käytettäessä sopimus ostopalvelusta tapahtuu kunnan ja palveluntuottajan välillä.

9 8 asiakkaan edustaja, kuten lähiomainen, ei voi valita palvelua. Esimerkkejä ovat kiireellinen hoito tai asiakkaan tahdosta riippumaton hoito, missä asiakas ei pysty aidosti valitsemaan palveluja ja palveluntuottajaa. Periaatteessa palvelusetelit sopivat sellaisiin palveluihin, joissa asiakas voi toimia kuluttajan tavoin edellyttäen, että palvelut ovat tuotteistettuja ja niiden hinnoista ja laadusta on riittävästi tietoa, jolloin kuluttajat voivat vaihtaa palveluntuottajan halutessaan. Ilman tarvittavia tietoja tai riittävää määrää palveluntuottajia asiakkaat eivät pysty valitsemaan parhaita tuottajia, jolloin palvelusetelijärjestelmä ei toimi tehokkaasti. Riippuen palvelusetelin toteutuksesta asiakas voi ostaa omalla rahallaan lisäpalveluja tai käyttää niiden ostamiseen vaikkapa kotitalousvähennystä. Palvelusetelijärjestelmässä kunta voi tarkastella laajasti ja tasapuolisesti kaikkia palveluntuottajia ja verrata omaa palvelutuotantoaan yksityiseen tuotantoon. Kunnat voivat myöntää uusia palveluseteleitä sitä mukaa kun uusia asiakkaita tulee palvelun piiriin, eikä kuntien tarvitse laajentaa omaa palvelutuotantoaan. Vastaavasti kunnat voivat asiakkaiden vähentyessä supistaa palvelusetelien tarjontaa. Nykylainsäädännön mukaan asiakkaalla on kuitenkin oikeus kieltäytyä tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan on järjestettävä palvelut muulla tavoin. Kunnalliset palvelutuottajat eivät ole palvelusetelijärjestelmän piirissä, sillä järjestelmä koskee vain yksityisiä palvelutuottajia. Tosin palvelusetelilakia valmistelleen STM:n lakityöryhmän selvityksessä ehdotettiin, että kunnan ja kuntayhtymät voisivat tulevaisuudessa kilpailla yksityisten palveluntuottajien kanssa palveluseteliasiakkaista, jolloin kysymys olisi täydellisestä palvelusetelistä. Esimerkkejä julkisen ja yksityisen alan välisestä kilpailutilanteesta on saatavilla Ruotsista, mutta tämä vaatisi uudistuksia myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuslainsäädäntöön. Palveluseteli voi olla tasasuuruinen tai tulosidonnainen, mutta säännöllisessä kotihoidossa käytetään tulosidonnaista palveluseteliä. 16 Palvelusetelin on määriteltävä silti niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Näin myös pienituloiset pääsevät valitsemaan yksityisen palvelutuottajan. Lisäksi setelin on katettava kustannukset kokonaan palveluissa, jotka ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan asiakkaalle maksuttomia. Hinnoittelussa otetaan huomioon ne kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta. Palvelusetelimallissa kunta valitsee yksityiset palvelusetelipalvelujen tuottajat kilpailuttamalla tai hyväksymismenettelyllä, mikä ei edellytä julkista tarjouskilpailua. Tässä suhteessa palveluseteliä voidaan verrata toimilupaan, jossa kaikki lupaehdot täyttävät yritykset voivat tarjota palvelujaan eikä luvan myöntäjä käytä mitään tarveharkintaa palveluntarjoajien suhteen. Kunnan roolina on vain valvoa, että tuotettu palvelu täyttää yleiset laatu- ja sisältöedellytykset. Useimmat kunnat valitsevatkin palvelusetelipalvelujen tuottajat hyväksymismenettelyllä. Käytännössä useimmat kunnat hyväksyvät palvelusetelipalvelujen tuottajiksi kaikki luvan- ja ilmoituksenvaraiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat, jotka tuotta- 16 Kunnan ja monien asiakkaiden kannalta tasahintaisen palvelusetelimallin etuna on järjestelmän yksinkertaisuus, kun ei tarvita tuloselvityksiä. Tulosidonnainen palveluseteli ottaa kyllä huomioon asiakkaan maksukyvyn. Tosin tuloselvitysten epäkohtana voi olla, että niissä ei oteta huomioon asiakkaan varallisuutta tai mahdollisia velkoja.

10 9 vat muutoinkin kunnan alueella asianomaisia palveluja. 17 Asiantuntijalausunnon mukaan yksinkertaisinta olisi, jos kuntakohtainen hyväksymismenettely korvattaisiin valtakunnallisella hyväksymismenettelyllä, mikä rekisteröitäisiin Sosiaali- ja terveysalan lupavirasto Valviran ylläpitämään yksityisten palveluntuottajien rekisteriin (Valveri) muiden palveluntuottajia koskevien tietojen kanssa. Yksityisesti järjestettyjä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevat luonnollisesti lait ja asetukset yksityisistä sosiaalipalveluista, yksityisestä terveydenhuollosta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä, mitkä tulee ottaa huomioon palvelujen tuottajien hyväksynnässä. Yksityisen palveluntuottajan on oltava ennakkoperintärekisterissä. Lakisääteisten kriteerien ohella kunnalla on mahdollista asettaa omia hyväksymisedellytyksiä, jotka voivat liittyä asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palvelujen määrään ja laatuun tai palveluntuottajan soveltuvuuteen. Kunnan on pidettävä luetteloa (rekisteriä) hyväksymistään palvelun tuottajista. Tiedot palvelujen tuottajista, näiden tuottamista palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla kunnan toimipisteissä. Kunnan asettamien vaatimusten tulee olla palveluntuottajia syrjimättömiä ja perustua puolueettomasti arvioitaviin seikkoihin. Palveluntuottajan hyväksyminen tulee peruuttaa, jos hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät täyty. Hyväksyminen on peruutettava myös silloin, jos palveluntuottaja sitä pyytää. Hyväksymismenettely voi edetä siten, että yrittäjä ilmoittaa hakulomakkeella halukkuudestaan ryhtyä palvelusetelituottajaksi, minkä jälkeen suoritetaan viranhaltijoiden haastattelu. Siinä arvioidaan soveltuvuus ja annetaan yrittäjälle tarpeellisia tietoja palvelusetelituottajana toimimisesta. Lopuksi tuottajat valitaan perusturvalautakunnan yms. vahvistamilla kriteereillä viranhaltijapäätöksellä tai lautakunnan päätöksellä. Jos palveluntuottajat kilpailutetaan, noudatetaan lakia julkisista hankinnoista. 18 Tosin monet asiantuntijat suosittelevat hyväksymismenettelyä. 19 Palvelusetelipohjaisessa tuotantomallissa palvelujen järjestämistapana kunnan ja palveluntuottajan välille ei muodostu sopimussuhdetta. Lisäksi palvelusetelipalvelun tuottajan ja palveluseteliasiakkaan välisissä suhteissa sovelletaan kuluttajasuojalakia 20 sekä yleisiä sopimusoikeuden säännöksiä ja oikeusperiaatteita. Siten osapuolten mahdolliset erimielisyydet on saatettava kuluttajariitalautakunnan käsiteltäviksi. Ennen vuotta Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajalla on oltava lupaviranomaisen myöntämä lupa palvelujen antamiseen. Palvelujen tuottajalla tarkoitetaan yhtiömuotoista yritystä (Oy, Ky, Ay), osuuskuntaa, säätiötä tai yhdistystä. Lupaa ei tarvita silloin, kun palveluja annetaan itsenäisenä ammatinharjoittajana tai kun työnantaja järjestää itse työterveyshuollon lakisääteiset palvelut. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä kuitenkin kirjallinen ilmoitus ammatin harjoittamisesta itsenäisesti ennen sen aloittamista. Ilmoitus tehdään aluehallintovirastolle, jonka alueella palveluja pääasiallisesti annetaan. Yksityisen sosiaalihuollon ympärivuorokautisten palvelujen tuottajalla on oltava lupa palvelujen antamiseen. Muut kuin luvanvaraiset sosiaalihuollon palvelut edellyttävät palvelujen tuottajalta ilmoitusta sen kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jossa palveluja tuotetaan. Rekisteröitävien palvelujen osalta kunta lähettää ilmoituksen aluehallintovirastoon Valveriin rekisteröitäväksi. Kotipalvelun tukipalveluja samoin kuin yksityisen perhepäivähoidon tuottajia ei rekisteröidä Valveriin. 18 Ks. Laki julkisista hankinnoista 348/ Hyväksymiskriteerit täyttävien palveluntuottajien hyväksyminen ilman kilpailutusta on suositeltavaa, koska silloin seteliasiakkaille saadaan mahdollisimman paljon vaihtoehtoja ja kunta välttyy monimutkaiselta kilpailutusprosessilta. 20 Ks. Kuluttajasuojalaki (38/1978).

11 10 katsottiin, että kuluttajasuojalaki ei ole soveltunut palvelusetelillä tuotettuihin palveluihin, koska kunta on toiminut palvelujen järjestäjänä. 21 Yksi palvelusetelien käyttöönoton tavoite on lisätä yrittäjyyttä ja työllisyyttä, mutta palvelujen tuotanto- ja järjestämistavat ja yritysten toimintaedellytykset vaihtelevat kunnittain. Suuressa kunnassa on useita yrittäjiä ja asiakkaalla on enemmän valinnanmahdollisuuksia kuin pienessä kunnassa. Palvelusetelijärjestelmässä on palveluntuottajan kannalta tietysti se ongelma, että pelkkä hyväksyntä kunnan palvelusetelipalvelujen tuottajaksi ei välttämättä takaa asiakkaita ja säännöllistä tulovirtaa kuten kunnan tavanomaisesti kilpailutetussa ostopalvelusopimuksessa. Silti yrityksellä tulee olla koko ajan riittävät valmiudet ja voimavarat kuten ammattitaitoista henkilöstöä tarjoamaan palveluja. Tämä asia voi karsia palveluntuottajien joukkoa, jos markkinat ovat pienet ja epävarmat. Kunnallisen palvelusetelin osalta on tärkeää, että kunnat tuntevat vastuunsa. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien on varmistettava palvelusetelijärjestelmän jatkuvuus. Jos yrityksiä kannustetaan laajentumaan ja työllistämään palvelusetelillä, olisi yrityksille tärkeää, ettei palvelusetelibudjetteja äkillisesti leikata pelkästään suhdannevaihtelujen vuoksi. 22 Palvelusetelijärjestelmän hyviä puolia on markkinalähtöisyys, ja se, että palveluntuottaja ei voi vaihtua asiakkaasta riippumattomista syistä. Setelimallissa palveluntuottajat kilpailevat jatkuvasti asiakkaiden tyytyväisyydestä ja saavat välittömästi impulsseja markkinoilta. Palveluseteli voi kannustaa paremmin oman toiminnan kehittämiseen kuin kunnan kilpailuttamissa ostopalveluissa, joissa palvelun sisältö ja laatu määritellään vain kilpailuttamistilanteessa. Palveluseteli voi myös ehkäistä ostopalvelutoiminnan keskittymistä suuriin palveluntoimittajiin. 23 Tutkimuksissa on todettu, että perinteinen kilpailutus voi suosia suuria toimittajia, joilla on hankintalogistiikkaan liittyvää omaa osaamista ja asiantuntijoita enemmän kuin pienillä palveluntoimittajilla. Palvelujen kilpailuttaminen ei myöskään välttämättä edistä kumppanuutta, yhteistä laatutyötä tai asiakkaiden hyvinvointiin ja asiakastyytyväisyyteen pyrkivää vastuunottoa, sillä kilpailun voittajan ja kunnan välinen kiinteä toiminta voi tuoda voittajalle pysyvän kilpailuedun ja näin aiheuttaa rakenteellista epätasa-arvoa seuraavassa kilpailutustilanteessa. 2.2 Palvelusetelin käytön laajuus kunta-alalla Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston mukaan palveluseteleitä oli vuonna 2013 käytössä 172 kunnassa, mikä oli 62 kuntaa enemmän kuin vuonna Yhteensä kuntien ja kuntayhtymien palvelusetelimenot olivat 117 miljoonaa euroa vuonna Palveluseteleihin osoitetut menot ovat suhteellisen pieniä, mutta menojen kasvu on ollut ripeää. Vuosina kuntien palvelusetelimenot ovat lähes kuusinkertaistuneet ja 21 Asiakkaan oikeusaseman parantamista on perusteltu sillä, että asiakkaan omavastuuosuus voi tulevaisuudessa ylittää asiakasmaksulaissa säännellyt maksujen enimmäismäärät. 22 Palvelusetelien seudullisella käyttöönotolla, keskinäisellä verkostoitumisella ja tilausjärjestelmällä voidaan edesauttaa markkinoiden kehittymistä myös pienillä paikkakunnilla ja syrjäseuduilla. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat maassamme toteutetut palvelusetelikokeilut ja mallit esimerkiksi Jyväskylän ja Mikkelin seuduilla 23 Ääritapauksissa kilpailuttaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa yhdelle tuottajalle muodostuu markkinoilla monopoli.

12 11 niiden käyttöala on laajentunut. Kasvun taustalla on vuonna 2009 voimaantullut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilaki (Kuvio 1). Palvelusetelien käyttö on keskittynyt harvoihin kuntiin, sillä yli neljä miljoonaa euroa palveluseteleihin panostaneiden kuntien (Kotka, Helsinki, Kuopio, Tampere, Turku ja Oulu) osuus oli yli 55 prosenttia peruskuntien palvelusetelimenoista. Yhteensä Suomessa oli vain 34 kuntaa, joiden palvelusetelimenot olivat vähintään euroa vuonna Asukasluvultaan nämä kunnat ovat monenkokoisia. Esimerkkinä on asukkaan Kuusamo tai Lieto, jonka palvelusetelimenot olivat moninkertaiset asukkaan Vantaan kaupunkiin verrattuna. Palvelusetelien käyttöala on myös laajentunut. Aiemmin palveluseteleitä käytettiin ainoastaan kotipalveluihin. Vuonna 2013 palvelusetelimenoista jo 89 prosenttia kertyi muista kuin kotipalveluista. Kasvusysäyksen taustalla on ollut vuonna 2009 voimaantullut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilaki. Tällä hetkellä palvelusetelien käyttö on alkanut levitä etenkin sosiaalihuollon asumispalveluihin ja terveyspalveluihin. Kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastojen puutteena on kuitenkin, että palvelusetelien käyttöalasta ei saada tarkempia tietoja. Kuvio 1 Kuntien ja kuntayhtyminen palvelusetelimenot , miljoonaa euroa (Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto, Tilastokeskus). Taulukko 1 Kuntien ja kuntayhtyminen palvelusetelimenot palvelutyypeittäin kunnissa ja kuntayhtymissä 2013, miljoonaa euroa (Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto, Tilastokeskus). Kuntayhtymät, milj. euroa Kunnat, milj. euroa Yhteensä, milj. euroa Kotihoidon setelit 0,9 12,3 13,3 Palveluasumisen setelit 6,2 35,9 42,1 Terveydenhuollon setelit 3,7 7,3 11,0 Erittelemättömät setelit 3,6 47,0 50,6 Yhteensä 14,4 102,5 117,0

13 12 Kuntakyselyihin perustuvat arviot Tarkempia tilastoja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteleistä on saatavilla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ja Suomen Kuntaliiton tekemien kuntakyselyjen ja - haastattelujen pohjalta. Selvitystyö on ollut osa Sitran Kuntaohjelman palvelusetelihanketta ( ). Julkaistujen tilastojen mukaan noin 107 kuntaa ja kuntayhtymää käytti vuoden 2012 alussa palveluseteliä yhdessä tai useammassa sosiaalipalvelussa (lasten päivähoito mukaan lukien). 16 kunnassa tai kuntayhtymässä palveluseteleitä käytettiin vähintään neljässä erilaisessa sosiaalipalvelussa. Peruskunnista sosiaalihuollon (ml. lasten päivähoito) palvelusetelien käyttö on levinnyt eniten eri käyttökohteisiin Kuopiossa, ja Laukaalla (7 kohdetta), Jyväskylässä (6 kohdetta), Helsingissä, Espoossa, Kotkassa ja Oulussa (5 kohdetta) sekä Porissa, Kuusamossa, Tampereella, Heinolassa, Lahdessa ja Liedossa (4 kohdetta). Palveluseteleitä hyödynsi suunnilleen kymmenen kuntayhtymää, joista laajimmin setelit olivat käytössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ja Oulunkaaren kuntayhtymissä sekä Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa vuonna 2012 Selvityksen mukaan palvelusetelien tavallisia käyttökohteita ovat omaishoitajan vapaaajan järjestäminen, kotipalvelu ja niihin liittyvät tukipalvelut (siivous, kylvetys, yms.), vanhusten päivätoiminta, vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu ja sosiaalihuoltolain mukainen tavallinen tai tehostettu palveluasuminen. Kartoitus vahvistaa käsitystä siitä, että palveluseteleitä on hyödynnetty lähinnä omaishoidon palvelussa, kotipalvelussa ja niihin liittyvissä tukipalveluissa, mutta palvelusetelit ovat levinneet viime vuosina myös asumispalveluihin (Taulukko 2). Terveyspalvelujen osalta puolestaan noin 38 kuntaa ja kuntayhtymää käytti vuonna 2012 palveluseteliä yhdessä tai useammassa terveyspalvelussa. Seitsemässä kunnassa tai kuntayhtymässä palveluseteleitä käytettiin vähintään kolmessa eri terveyspalvelussa. Yleisin käyttökohde on perusterveydenhuoltoon liittyvä kotisairaanhoito. Kotisairaanhoitoon palvelusetelit laajenivat jo vuonna 2008, mikä mahdollisti kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämisen kotihoidon palveluksi ja selkeytti palvelusetelien käyttöä kotona annettavan lääkehuollon osalta. Palvelusetelien muita käyttökohteita ovat hammashuollon palvelut, erikoislääkärin vastaanotto- ja tutkimuspalvelut, erilaiset kirurgiset toimenpiteet, kuten polven ja lonkan tekonivelleikkaukset, joita on ollut helppo tuotteistaa. Laajinta palvelusetelien käyttö on Kuusamossa, Jyväskylässä ja Pirkanmaan kunnissa (Pirkkala, Nokia, Tampere ja Ylöjärvi) sekä Kainuun ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä. Helsingissä on ottanut kokeiluvaiheen jälkeen käyttöön palvelusetelit paksusuolen tähystyksissä ja suun terveydenhuollossa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS otti palvelusetelit käyttöön kaihileikkauksissa maaliskuussa Nykyisin palveluseteli on arvoltaan 660 euroa ja yksityisen palveluntuottajan hintakatto on 766 euroa. Siten potilaan omavastuu on enintään 106 euroa, eli sama kuin HUS:in vastaavan palvelun hinta. HUS hyväksyy ja valvoo kaihi-

14 13 leikkausten tuottajia, joista potilaat voivat valita mieluisimman. 24 Aluksi HUS:in leikkauksiin asetettu palvelusetelin hintakatto ja asiakasomavastuun yläraja saivat yksityisten palvelutuottajien puolelta arvostelua osakseen. Hintakaton asettamista suositeltiin esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran palvelusetelien kehittämisprojektissa. Sen sijaan esimerkiksi Kuusamossa toteutetussa ennakkoluulottomassa palvelusetelimallissa ei otettu käyttöön hintakattoa, vaan Kuusamo on luottanut markkinoiden toimivuuteen ja uskoo kilpailun asettavan leikkausten hinnan kohtuulliseksi. Kuusamossa palvelujen tuottajia haetaan maanlaajuisesti. Setelit ovat olleet paikkakunnalla käytössä tekonivel- ja käsikirurgiassa sekä laihdutusja kaihileikkauksissa vuodesta 2010 lukien. Kuopio, Vantaa, Kerava ja Loviisa ovat ottaneet käyttöön hammashuollon palvelusetelin. Hyvinkäällä myönnetään 45 euron hintaisia palveluseteleitä yleislääkärin vastaanottotoimintaan, millä on purettu hoitojonoja omalääkäreille. Jyväskylässä on myönnetty palveluseteleitä avoterveydenhuollossa alle 10-vuotiaiden lasten infektiosairauksien kiireelliseen hoitoon. Tampereella on käytössä erikoissairaanhoidon palveluseteli, joka voidaan myöntää terveyskeskuslääkärin määräämiin ihotautilääkärin, gynekologin ja kardiologin tutkimuspalveluihin. Kuntaliitto ei ole laatinut vuoden 2012 jälkeen uusia kyselytutkimuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluseteleistä lukuun ottamatta varhaiskasvatukseen rinnastettavaa lasten päivähoidon palveluseteliä, josta tuoreimmat tilastotiedot ovat vuodelta Kuntaliiton kyselyjen mukaan 38 kuntaa<, eli 13 prosenttia kyselyyn osallistuneista 288 kunnasta ilmoitti käyttävänsä palveluseteliä varhaiskasvatuspalveluissa. 26 Lisäksi 24 kuntaa suunnitteli palvelusetelin käyttöönottoa. Palvelusetelin käyttö varhaiskasvatuspalveluissa onkin lisääntynyt nopeasti 2010-luvulla. Palvelusetelien suuruus vaihtelee kunnittain keskimäärin euron välillä. Setelin arvoon vaikuttavat lapsen ikä, hoidon puoli- ja kokopäiväisyys tai erityistuen tarve. Kuntaliiton mukaan kunnan järjestämän päivähoidon kustannukset olivat vuonna 2012 noin yli kolmivuotiaan lapsen kohdalla ja euroa alle kolmivuotiaan kohdalla. Siten palvelusetelipohjainen toiminta näyttää tulevan keskimääräisellä setelin arvolla mitaten kunnalle edullisemmaksi kuin kunnan oma palvelutuotanto, joskin yksittäisten kuntien välillä voi olla eroja. Yhteensä palvelusetelien piirissä oli lasta vuonna Heistä neljännes (2 130 lasta) oli alle kolmivuotiaita. Samanaikaisesti kunnissa oli 700 palvelupalveluntuottajaksi hyväksyttyä toimijaa. Keskimäärin yhtä kuntaa kohden oli 18 toimijaa. Näistä perhepäivähoitoa antavia oli 53 prosenttia, päiväkotitoimintaa harjoittavia 43 prosenttia ja ryhmäperhehoitoa antavia neljä prosenttia. Kuntien mukaan palveluseteli on täydentänyt 24 Huhtikuussa 2015 HUS:in hyväksymiä palveluntuottajia oli kahdeksan, jotka toimivat 11 eri leikkauspisteessä Uudellamaalla. Potilas voi halutessaan ostaa palveluntuottajalta omarahoitteisia lisäpalveluja, joita palveluseteli ei kata (ks. 25 Lahtinen ja Selkee: Varhaiskasvatuksen hallinto, palveluseteli ja kuntalisät 2014, Helsinki Kunnat myöntävät sekä tasasuuruisia että tulosidonnaisia palveluseteleitä. Yleensä setelin arvosta vähennetään laskennallinen perheen päivähoitomaksu. Osassa kuntia seteliä käytetään toissijaisena vaihtoehtona kun kunnan omat hoitopaikat eivät riitä. Kunnissa on asetettu kuntakohtaisia rajauksia setelin käytölle ja näitä olivat muun muassa: vain kotihoidossa olevat, perhepäivähoitoa varten, kerhotoimintaa varten, määräajaksi kerrallaan myönnettävä, puolipäivätai kokopäivähoitoon päiväkoti- ja perhepäivähoidossa.

15 14 kunnallisia päivähoitopalveluja. Erityisesti näyttää, että palvelupohjainen toiminta on edesauttanut yksityistä perhepäivähoitoa. Päivähoidon palvelusetelillä on paljon yhtäläisyyksiä Kansaneläkelaitos KELAn lakisääteisen lasten yksityisen hoitotuen kanssa, johon kunnat voivat osallistua kuntalisiä maksamalla. Molemmilla kohdennetuilla maksuvälineillä ratkaistaan samoja kysymyksiä. Niiden keskeisiä eroja ovat, että lakisääteinen yksityisen hoidon tuki ei riipu yksittäisen kunnan päätöksistä, vaan tuki on valtakunnallinen. Toisaalta palvelusetelin koko arvosta ja sen suuntautumisesta päättää yksin kunta, mutta yksityinen hoidon tuen osalta kunnan päätöksentekovalta rajoittuu kuntalisään (ks. luku 5). Taulukko 2 Palvelusetelien käyttö sosiaali- ja terveyspalveluissa vuoden 2012 alussa eri kuntaorganisaatioissa, organisaatioiden lkm (Lähde: Suomen Kuntaliitto). Kuntaorganisaatioita, lkm Avohuollon sosiaalipalvelut: 200 Kotipalvelun tukipalvelut 61 Omaishoitajan vapaan aikaiset palvelut 60 Tilapäinen ja säännöllinen kotipalvelu 56 Lasten päivähoito (päiväkoti ja perhepäivähoito) 10 Päivätoiminta 6 Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu 6 Lasten kerhotoiminta 1 Asumisen sisältävät sosiaalipalvelut: 28 Sosiaalihuoltolain mukainen tehostettu palveluasuminen 21 Sosiaalihuoltolain mukainen tavallinen palveluasuminen 5 Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen 2 Sosiaalipalvelut yhteensä 228 Perusterveydenhuolto: 34 Kotisairaanhoito 29 Lääkärin vastaanotto 2 Hoitajan vastaanotto 1 Tutkimuspalvelut 1 Terapia 1 Hammashuolto: 6 Erikoissairaanhoito: 28 Leikkaukset 10 Erikoislääkärin vastaanotto 9 Tutkimuspalvelut 9 Kuntoutuspalvelut ja apuvälineet: 7 Terveyspalvelut yhteensä Palvelusetelien tarjonta: yritysten näkökulma Sosiaalialan Työnantajien, Terveyspalvelualan Liiton ja TEM:n syksyllä 2013 tekemiin kyselyihin vastanneista yksityisistä sosiaali- ja terveyspalvelualan palveluntuottajista vajaat 40 prosenttia (124 kpl) oli tarjonnut kunnille tai kuntayhtymille palveluseteleitä yhdessä tai useammassa palvelussa. Sosiaalipalvelujen puolella palvelusetelimuotoinen palvelutarjonta oli yleisempää avohuollon sosiaalipalveluissa kuin asumisen sisältävissä

16 15 sosiaalipalveluissa. Yksityisistä palvelutyypeistä palveluseteleitä oli eniten ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa (Taulukko 3). 27 Palveluntuottajille suunnattujen kyselyjen tulokset vahvistavat kuntakyselyistä aiemmin saatuja tuloksia siitä, että sosiaalipalvelujen palvelusetelien tarjonta on tavallisinta asiakkaan kotiin vietävissä palveluissa, kuten omaishoitajan vapaa-ajan järjestämisessä, tilapäisessä ja säännöllisessä kotihoidossa sekä kotihoidon tukipalveluissa, kuten siivous-, ateria- ja kauppapalveluissa. Samalla kyselyistä ilmeni, että niiden käyttö on nopeasti levinnyt asumisen sisältäviin sosiaalipalveluihin, mikä on saattanut hidastaa perinteisesti kilpailutettujen ostopalvelujen kasvua. Sosiaalipalvelujen tuottajat, jotka tarjosivat syksyllä 2013 palvelujaan asiakkaille kunnallisilla palveluseteleillä, olivat halukkaita laajentamaan tarjontaansa varsinkin ikääntyneiden tavalliseen palveluasumiseen ja päivätoimintaan sekä vammaisten henkilökohtaiseen apuun, mutta myös muihin kotiin vietäviin sosiaalipalveluihin. Lasten päivähoidon osalta kiinnostus ei ollut yhtä suurta, mikä saattaa johtua vastaajien toimialasta tai siitä, että lasten päivähoitopalveluja voidaan tarjota asiakkaille suoraan KELAn hoitokorvausten ja niitä täydentävien kuntalisien avulla. Kyselystä saadut tulokset olivat varsin hyvin linjassa Sitran ja Suomen Kuntaliiton alkuvuonna 2012 tekemien kuntakyselyjen kanssa siten, että palvelusetelit laajenevat edelleen niissä avohuollon palveluissa, joissa seteleitä on käytetty tähänkin asti. Toisaalta setelien käyttöala on lisääntymässä nopeasti myös vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa. Yli 61 eri kuntaorganisaatiota oli pohtinut setelien käyttöönotto sosiaalipalveluissa (pl. lasten päivähoito) vuoden 2012 alussa. Lasten päivähoidossa vastaavaa asiaa oli harkinnut kahdeksan kuntaorganisaatiota. TNS-Gallupin kesällä 2014 palveluseteleitä ja julkisten palvelujen tuottajan valitsemista koskevaan kyselytutkimukseen osallistuneista kansalaisista kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että palvelusetelien käyttöä kannattaisi lisätä nykyisestä. Saman verran vastaajista olisi valmis siihen, että kunnat voitaisiin velvoittaa tarjoamaan palveluseteleitä ainakin joissakin palveluissa, jos siitä ei aiheutuisi kunnalle lisäkustannuksia. Runsas 60 prosenttia kyselyyn vastanneista totesi lisäksi, että sosiaalipalvelujen tuottajan voisi valita muualtakin kuin asiakkaan kotipaikkakunnalta (Kuvio 2) Myös finanssiala on kannattanut palvelusetelien käyttöä vanhusten hoivapalveluissa. Finanssialan Keskusliitto FK:n mukaan valtakunnallisesti yhtenäinen palvelusetelimalli voisi tarjota finanssialalle mahdollisuuden toimia välittäjänä ja tarjota tuotteita, joiden avulla palveluseteliasiakkaat voivat täydentää julkisia palveluja esimerkiksi hyödyntämällä paremmin omaa kiinteää omaisuuttaan, kuten omistusasuntoja vanhushoivassaan. Muun muassa käänteinen asuntolaina voisi tarjota uusia mahdollisuuksia vanhuksille, joilla on omaisuutta mutta pienet eläketulot Saatuun tulokseen voi vaikuttaa se, että kyselyihin vastasi suhteellisen paljon suuria asumisen sisältävien palvelujen tuottajia. Sitä vastoin monet avohuollon palveluntuottajat jäivät kyselyjen ulkopuolelle. 28 Newsbrokers: Miljardit pyjaman taskussa, Helsinki 2014; Finanssialan Keskusliitto FK: Miksi finanssiala kannattaa palveluseteliä? (tiedote 16. syyskuuta 2014).

17 16 Taulukko 3 Palvelusetelin tarjonta ja kiinnostus tulevaisuudessa sosiaalipalveluissa, prosenttiosuus palveluseteleitä tarjonneista palvelutuottajista (96 kpl) (Lähde: Sosiaalialan Työnantajien ja TEM:n kyselyt syksyllä 2013). Toimintaa tällä hetkellä / tähän mennessä, % Asumisen sisältävät palvelut: Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen 54,2 12,5 Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen 17,7 35,4 Kotiin vietävät avohuollon palvelut: Omaishoitajan vapaa-ajan järjestäminen 29,2 27,0 Tilapäinen ja säännöllinen kotihoito 27,0 25,0 Kotihoidon tukipalvelut 28,1 26,0 Muut avohuollon palvelut: Vanhusten päivätoiminta 17,7 36,4 Vammaisten henkilökohtainen apu 10,4 22,9 Lasten päivähoito 13,5 3,1 Lasten kerhotoiminta - 9,4 Muut sosiaalipalvelut 4,1 6,3 Kiinnostus tulevaisuudessa /ei toiminta nyt, % Kuvio 2 Palveluseteleitä koskevia kansalaismielipiteitä (Lähde: TNS-Gallupin kyselytutkimus 2014). Näkemykset terveydenhuollon palveluseteleistä Terveyspalveluja koskevien kyselyjen mukaan palvelusetelien tarjonta oli syksyllä 2013 yleisintä kotisairaanhoidossa, mikä tukee kuntakyselyjen tuloksia. Osa vastanneista yksityisistä terveydenhuollon palveluntuottajista haluaisi laajentaa palvelusetelipohjaista palvelutarjontaansa perusterveydenhuollon lääkäripalveluihin, muihin perusterveydenhuollontasoisiin palveluihin sekä eräisiin erikoislääkärin vastaanottopalveluihin.

18 17 Tosin kiinnostus palvelusetelipohjaisen palvelutuotannon lisäämiseen ei ollut terveyspalveluissa yhtä laajaa kuin sosiaalipalvelujen puolella. Kuntaliiton kyselyjen mukaan palvelusetelien käyttöönottoa harkittiin 40 kuntaorganisaatiossa vuonna Uusia kohteita olivat perusterveydenhuollon lääkärin ja hammaslääkärin vastaanottopalvelut, terapiapalvelut sekä hoitajan ja suuhygienistin vastaanottopalvelut. Erikoissairaanhoidossa korostuvat leikkauspalvelut (silmätaudit, sisätaudit, kliininen neurofysiologia, ortopedia), erikoislääkärin vastaanottotoiminta ja tutkimuspalvelut (ENMG, sisätautien tähystystutkimukset). Uudet käyttökohteet olivat samoja, joihin löytyisi myös vastaavaa palvelutarjontaa. Kunnat voisivat panostaa ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja lisätä yksilöllisiä ja omaehtoisia kannustimia. Palvelusetelit voisivat sopia sellaiseen tarkoitukseen, missä arvioidaan henkilön terveyttä ja kuntoa. Tällaisen terveydentilan katsastusetelin avulla testattava henkilö voisi saada niin sanotun liikennevalopalautteen, jossa punainen valo ohjaa suoraan yksilölliseen kuntoutukseen ja keltainen valo kevyempää ohjaavaan tukeen. Pitkällä aikavälillä sairauksien ennaltaehkäisy on yhteiskunnalle kustannuksiltaan edullisempaa kuin kriisitilanteiden hoito. Terveydenhuollon palveluseteleistä ei ole ollut yhtä paljon käytännön kokemuksia kuin sosiaalihuollon palveluseteleistä. Asiantuntijoiden mukaan palveluseteleitä otetaan aluksi käyttöön sellaisissa palveluissa, jotka ovat selkeästi määriteltävissä ja tuotteistettavissa. Esimerkkejä ovat hammashoito, kaihileikkaukset, määrätyt ortopediset leikkaukset ja vammaisten palvelut. Jo nyt Kela-korvauksiin pohjautuvat terveyspalvelut muodostavat yksityisillä markkinoilla eräänlaisen palvelusetelijärjestelmän. Ongelmana on kuitenkin KELA-korvausten suuri omavastuuosuus. Palvelusetelilain mukaisesti palvelusetelin arvon tulisi olla riittävän suuri, jotta asiakkaalla olisi taloudelliset mahdollisuudet valita setelillä yksityinen palveluntuottaja. Asiaa voidaan arvioida suhteessa kunnan oman palvelutuotannon kustannuksiin vastaavassa palvelussa, ostopalvelujen hintoihin ja suhteessa asiakkaan omavastuuosuuteen. Toisaalta asiakkaan omavastuuta ei ole enää sidottu suoraan kunnan muulla tavoin järjestettyjen palvelujen asiakasmaksuihin, vaan omavastuuosuudet voivat ylittää asiakasmaksulaissa säännellyt maksujen enimmäismäärät Palvelusetelioperaattori Kunnallisessa palvelusetelijärjestelmässä voi toimia ulkopuolinen operaattori kuten puhtaasti henkilökuntaetuuksiin perustuvissa palvelusetelimalleissa (lounasseteli, liikuntaseteli, yms.). 30 Operaattorien käytön yleisyydestä ei ole tehty selvityksiä, mutta 29 Asiakasmaksulailla maksuttomaksi säädeltyjen palvelujen osalta palvelusetelin arvo tulee määritellä siten, että asiakas ei joudu maksamaan palvelusta. Myös lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvon tulee olla sellainen, että setelillä voi hankkia asiakkaan yksilöllistä tarvetta vastaavan tavanomaisen apuvälineen. 30 Esimerkki operaattorin toiminnasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelijärjestelmässä: Kunta hakee ja hyväksyy määrätyt kriteerit täyttävät palvelusetelituottajat ja toimittaa tiedot operaattorille. Kunta tilaa operaattorilta haluansa määrän palveluseteleitä ja luovuttaa setelit kuntalaiselle. Kuntalainen valitsee mieleisensä palveluntuottajan kunnan hyväksymistä palveluntuottajista. Palveluntuottaja toimittaa setelit operaattorille, joka tilittää rahat palveluntuottajalle ja

19 18 alan johtavalla yksityisellä palvelutarjoajalla (Smartum Oy) oli yrityksen sähköisen käyttöhakupalvelun mukaan asiakkaana noin 30 järjestäjätahoa keväällä Vaihtoehtoisia palveluntuottajia käyttöhakupalvelussa oli noin 570. Muiden yksityisten palveluntarjoajien asiakasmääristä ei ole tietoa. Ulkopuolisen operaattorin toiminnalle ei ole katsottu olevan tarvetta, jos palvelusetelipohjainen toiminta on pientä tai hallinnollinen työ vähäistä. Palvelusetelioperaattori voi tuntua jopa ylimääräiseltä toimijalta, jonka osuuden on voinut hoitaa helposti kunnan toimesta. Yksi este liittyi aiemmin arvonlisäverotukseen, mutta asiaan saatiin Smartumin osalta ratkaisu vuonna Operaattoreiden etuina voivat olla myös palveluprosessien tuntemus ja valmiit toimintamallit, jotka on otettavissa käyttöön nopeasti ilman aikaan vieviä suunnittelu- ja kehittämiskustannuksia. Vaihtoehtoisen mallin tarjoaa kunta-alalla kehitetty sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä eli PSOP (ks. Hankkeen toteuttajakaupunkeja ovat Espoo, Kouvola, Oulu, Tampere ja Turku. Projekti etenee isäntäkaupunki Turun vetovastuulla. Asiantuntijapalveluista on vastannut Kuntien Tiera Oy, jonka tehtävänä on huolehtia myös ratkaisun valtakunnallisesta levittämisestä omiin jäsenkuntiinsa. Muut kuntatoimijat voivat liittyä järjestelmän käyttäjiksi KL-Kuntahankintojen kautta, joka on vastannut hankkeessa järjestelmän kilpailutuksesta. 32 PSOP:n tarkoituksena on tarjota kuntaorganisaatioille keskitetty tietojärjestelmä palvelusetelien käyttämiselle ja annetuista palveluista tehtävään tilitykseen yksityisille palveluntuottajille, mikä vähentää hallinnollista työtä ja kuluja. Kuntalaiset voivat tehdä järjestelmässä palvelupyynnön ja tarkastella palvelusetelituottajan vapaita aikoja. Uusi järjestelmä helpottaa myös mm. palvelujen vertailtavuutta. Palvelutuottajien näkökulmasta järjestelmän tavoitteena on helpottaa palveluntuottajaksi hakeutumista, tietojen ylläpitoa ja toimintaa alueellisesti ja valtakunnallisesti. perii ennalta määritellyn palvelupalkkion. Kuntien on kuitenkin kilpailutettava palvelusetelioperaattorit, jos hankintalain mukaiset kilpailutusedellytykset täyttyvät. 31 Säännösten mukaan kunta saattoi menettää arvonlisäverottomiin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvän viiden prosentin arvonlisäveron palautuksen, jos maksua palvelusetelistä ei makseta suoraan palvelutuottajalle vaan operaattorille. Sähköiselle Smartum Oy:n palvelusetelille saatiin vuonna 2010 kirjallinen ohjaus Sisä-Suomen yritysverotoimistolta liittyen kuntien viiden prosentin piilevän arvonlisäveron palautukseen. Ohjeessa todetaan, että palautus on mahdollinen käytettäessä sosiaali- ja terveyspalvelujen ostoon Smartumin sähköistä palvelusetelijärjestelmää (ks. 32 Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä on saanut myös valtionavustusta SADe-ohjelman (sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudelta.

20 19 3 Sairausvakuutuksen hoitokorvausjärjestelmä Sairausvakuutuslain mukainen hoitokorvausjärjestelmä on ollut Suomessa tärkeä yksityisten terveyspalvelujen rahoittaja ja säilymisen takaaja sen jälkeen, kun maahamme luotiin kansanterveyslailla nykyisen kaltainen perusterveydenhuollon toimintamalli. Sairausvakuutuslain alkuperäisenä tarkoituksena oli myös taata tasa-arvoinen hoitoon pääsy kaikille kansalaisille tulotasosta riippumatta. Nykyisin yksityisten terveyspalvelujen käyttö ja hoitokorvaukset keskittyvät kuitenkin suhteellisen hyvätuloisille kotitalouksille, jotka maksavat terveydenhoitomaksujen omavastuuosuuden entistä useammin yksityisillä vakuutuksilla. Syynä on Kelan hoitokorvausten pohjana käyttämien taksojen jälkeenjääneisyys ja joissain määrin myös hoitokorvausten käyttöalueen kapeus. Ruotsin mallin mukaisen vårdval järjestelmän käyttöönotto perusterveydenhuollon tasoisissa palveluissa voisi lisätä tasa-arvoa kansalaisten kesken ja mahdollista laadukkaat yksityiset terveydenhuollon palvelut myös pienituloisille. KELAn hoitokorvauksia yksityislääkäreiden ja hammaslääkäreiden palveluista ei voida kuitenkaan poistaa ennen kuin korvaava järjestelmä on rakennettu valmiiksi. 3.1 Korvausjärjestelmän periaatteet ja laajuus Yksityinen toiminta on elänyt mukana terveydenhuoltojärjestelmän muutoksessa vuosikymmeniä. Ennen 1960-lukua terveydenhoito oli Suomessa yksityistä toimintaa sairaalahoitoa lukuun ottamatta. Myös kunnanlääkärit saivat pääasiallisen tulonsa potilaiden maksuista. Vasta sairausvakuutuslain tultua voimaan 1964, yhteiskunta alkoi korvata potilaille yksityisen terveydenhoidon kustannuksia. Kansaneläkelaitos Kela maksoi potilaille myös osan kunnanlääkärin palkkioista. Varsinainen virkalääkärijärjestelmä syntyi vasta 1970-luvun alussa kansanterveyslain myötä. Vuonna 1972 voimaan tullut kansanterveyslaki oli tärkeä virstanpylväs yksityisen terveydenhuollon kannalta. 33 Kansanterveyslailla säädettiin Suomeen perusterveydenhuollon toimintamalli, joka samalla syrjäytti vallalla olleen kunnallislääkärimallin ja takasi lähtökohtaisesti kaikille kansalaisille maksuttoman terveydenhoidon, joskin maksuttomuuden kausi päättyi 1993 valtionosuusuudistukseen. Kansanterveyslain arveltiin johtavan yksityisen lääkäritoiminnan supistumiseen, kun kysyntää siirtyisi vähitellen maksuttomiin julkisiin terveyspalveluihin. 34 Julkinen toiminta on ollut ostopalvelujen kysynnällään ja Kansaneläkelaitos KELAn terveydenhuoltoon liittyvien korvauskäytäntöjen kautta tärkeä yksityisten terveydenhuoltopalvelujen rahoittaja niin, että yksityinen toiminta on säilyttänyt asemansa julkisen terveydenhuoltojärjestelmän täydentäjänä. Tärkein kuluttajien valinnanvapautta vuosikymmeniä ylläpitänyt mekanismi on ollut sairaanvakuutuslain mukaiset hoitokorvaukset yksityislääkärien ja yksityisten hammaslääkäreiden palveluista ja heidän määräämistään tutkimus- ja hoitokuluista Kansanterveyslaki 66/ Ismo Partanen ja Vesa Ekroos: Terveyspalvelut, Sairausvakuutuslaki 1124/2004.

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander

Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012. Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille tammi-helmikuussa 2012 Erityisasiantuntija Anu Nemlander Palvelusetelikysely kunnille Uusi palvelusetelilainsäädäntö astui voimaan 1.8.2009 ja sitä sovelletaan kuntien järjestämiin

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Palveluseteli ja julkiset hankinnat sosiaali- ja terveyspalveluissa

Palveluseteli ja julkiset hankinnat sosiaali- ja terveyspalveluissa Palveluseteli ja julkiset hankinnat sosiaali- ja terveyspalveluissa Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen 12.1.2012 Sami Uotinen va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja, johtava lakimies Esityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Hallituksen esitys uudeksi palvelusetelilaiksi. Helsinki 2.6.2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen

Hallituksen esitys uudeksi palvelusetelilaiksi. Helsinki 2.6.2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Hallituksen esitys uudeksi palvelusetelilaiksi Helsinki 2.6.2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Uusi palvelusetelilaki - taustaa Aiemmat palvelusetelisäännökset voimaan 2004 Sääntely keskittyi kotipalvelun

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän

Lisätiedot

PALVELU- SETELI. Aalto Hoivapalvelut Oy

PALVELU- SETELI. Aalto Hoivapalvelut Oy PALVELU- SETELI Mikä on palveluseteli? Kunta tai kuntayhtymä ei välttämättä tuota itse kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja vaan voi toimia yhteistyössä yksityisten palveluyritysten kanssa. Palveluseteli

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

Anu Nemlander Mari Sjöholm 21.8.2015

Anu Nemlander Mari Sjöholm 21.8.2015 Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä päivähoidossa - tilanne vuoden 2015 toukokuussa Kuntaliitto, Sosiaali- ja terveysyksikkö 21.8.2015

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö Kuntapalveluja markkinamekanismilla Riitta Pylvänen palvelupäällikkö 4.12.2013 Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä on riittävän suuri

Lisätiedot

Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja

Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja Tuomo Melin (Sitra), Minna Tuominen-Thuesen (KPMG), Turo Koila (KPMG) Päiväys 01.06.2010 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Esipuhe...3

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa

Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa Yksityisen hoidon tuki Lapsen hoidon järjestämiseksi vanhemman tai muun huoltajan osoittamalle hoidon tuottajalle suoritettavaa tukea. Tuottaja

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana PASSARI HANKESEMINAARI Helsinki 29.11.2011 Sanna Meronen-Vilenius Kehittämispäällikkö Helsingin Yrittäjät sanna.meronen-vilenius@helsinginyrittajat.fi

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

Palveluseteli kuulumiset Tampereelta Tampere-talo 25.4.2012

Palveluseteli kuulumiset Tampereelta Tampere-talo 25.4.2012 Palveluseteli kuulumiset Tampereelta Tampere-talo 25.4.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Palveluiden muutossuuntia Organisaatiokeskeinen Massapalvelut Ammattilainen päättää Erilliset episodit Väestövastuu

Lisätiedot

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen ESH:n palveluseteli Kuusamossa Jonkun on oltava ensimmäinen Palvelusetelin soveltuvuus ja tavoitteet Palvelut tuotteistettuja Palvelujen hinnoista ja laadusta on sekä kunnalla että asiakkaalla riittävästi

Lisätiedot

PALVELUSETELI HYVINKÄÄLLÄ

PALVELUSETELI HYVINKÄÄLLÄ PALVELUSETELI HYVINKÄÄLLÄ Palveluseteli-info yrittäjille 13.9.2011 Satu Koskela/Seija Karukannas Hyvinkään kaupunki PALVELUSETELI Kunnan sitoumus suorittaa tietty sen ennalta määräämä rahamäärä palvelujen

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Selvitys palvelusetelin käytöstä kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tammi-helmikuussa 2012

Selvitys palvelusetelin käytöstä kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tammi-helmikuussa 2012 Selvitys palvelusetelin käytöstä kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tammi-helmikuussa 2012 Suomen Kuntaliitto Anu Nemlander Mari Sjöholm Sitra 9.5.2012 SISÄLLYS PALVELUSETELI

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Lappeenranta, Luumäki, Lemi, Taipalsaari ja Savitaipale Imatra mukana vain erikoissairaanhoidon osalta Mikä on palveluseteli? Palvelusetelin

Lisätiedot

PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA

PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA Sivistyslautakunta 70 11.09.2014 Kunnanhallitus 269 29.09.2014 Valtuusto 88 08.10.2014 PALVELUSETELI YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUSVAIHTOEHTONA SIVIS 70 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) 338 Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen HEL 2013-011715 T

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Hakeminen palvelusetelilain mukaiseksi lasten päiväkoti/ryhmäperhepäivähoidon palveluntuottajaksi Hakulomake ja liitteet Palvelusetelillä toimivaksi palveluntuottajaksi

Lisätiedot

Seudullinen elinkeinoyhtiö toimijoiden yhteistyön rakentamisessa -esimerkkinä Jykes Oy:n palvelusetelin kehitystyö

Seudullinen elinkeinoyhtiö toimijoiden yhteistyön rakentamisessa -esimerkkinä Jykes Oy:n palvelusetelin kehitystyö Seudullinen elinkeinoyhtiö toimijoiden yhteistyön rakentamisessa -esimerkkinä Jykes Oy:n palvelusetelin kehitystyö Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija Smartum Oy Palvelusetelin käytännön toteutuksen

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti

Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti Kuntatalousfoorumi 3.6.2010 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki Sitran Palvelusetelihanke T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Palvelusetelin arvo Tehostettu

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana?

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? Lähteet: verohallinnon ohjeistus, Valviran ohjeistus, www.elias.fi (Taija Härkki), Sosiaalihuoltolaki, Arvonlisäverolaki,

Lisätiedot

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum. Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum - kohdennetun maksamisen edelläkävijä Smartum Oy on vuonna

Lisätiedot

Palveluseteli Nurmijärven kunnan suun terveydenhuollossa

Palveluseteli Nurmijärven kunnan suun terveydenhuollossa Palveluseteli Nurmijärven kunnan suun Sisällys 1. Palvelusetelin määritelmä 2. Palvelusetelin sisältö ja säännöt Nurmijärven kunnan suun 3. Palvelusetelin tarve Nurmijärven kunnan suun 4. Palvelusetelin

Lisätiedot

PALVELUNTUOTTAJAN JA VIRANHALTIJAN PALVELUSETELIOPAS

PALVELUNTUOTTAJAN JA VIRANHALTIJAN PALVELUSETELIOPAS PALVELUNTUOTTAJAN JA VIRANHALTIJAN PALVELUSETELIOPAS Kokkolan kaupunki ja JYTA-alue (Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli) Päivitetty 28.11.2011 MAAKUNNALLINEN PALVELUSETELI

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Lohja - forum 29.4.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu - hanke Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin kehittämisen ensimmäinen vaihe

Lisätiedot

PALVELUSETELIOPAS ASIAKKAALLE JA OMAISELLE

PALVELUSETELIOPAS ASIAKKAALLE JA OMAISELLE Salon kaupunki Vanhuspalvelut PALVELUSETELIOPAS ASIAKKAALLE JA OMAISELLE Salon kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1 2 Sisällysluettelo 1. Palvelusetelin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum

Lisätiedot

Heli Peltola Posintra Oy

Heli Peltola Posintra Oy Heli Peltola Posintra Oy Seudullinen palvelusetelityöryhmä valmistellut alueellisesti vajaan vuoden ajan (2011) itäisellä Uudellamaalla (Askola, Porvoo, Loviisa ja Lapinjärvi) palvelusetelin käyttöönottoa

Lisätiedot

Palveluseteli vanhuspalveluissa

Palveluseteli vanhuspalveluissa Palveluseteli vanhuspalveluissa PALVELUSETELI VANHUSPALVELUISSA Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on uusi tapa valita ja käyttää sosiaali- ja terveyspalveluja. Asiakas voi hankkia palvelusetelillä hänelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Parasta palvelua -ratkaisu. Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448

Parasta palvelua -ratkaisu. Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448 Parasta palvelua -ratkaisu Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448 Kunnat ja kuntayhtymät 2013 40 mrd. 50 % 20 mrd. 2,5 mrd. Palvelusetelit 0,1 mrd. Ostopalvelut 2,4 mrd. Lähteet: kunnat.net/kuntatalouden

Lisätiedot

Päivähoidon palveluseteli. Rovaniemen kaupunki

Päivähoidon palveluseteli. Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palveluseteli Rovaniemen kaupunki Miksi palveluseteli? Vastaus kuntien kasvavaan palvelun tarpeeseen, palvelutarjonnan ja palvelujen sisällön monipuolistamiseen ja yrittäjyyden edistäminen

Lisätiedot

Liite tiedotteeseen 1 (8) Viestintä / KM 27.4.2010. Vastauksia kansalaisten kysymyksiin palvelusetelistä. Mikä on palveluseteli?

Liite tiedotteeseen 1 (8) Viestintä / KM 27.4.2010. Vastauksia kansalaisten kysymyksiin palvelusetelistä. Mikä on palveluseteli? Liite tiedotteeseen 1 (8) Vastauksia kansalaisten kysymyksiin palvelusetelistä Mikä on palveluseteli? Kunta tai kuntayhtymä voi käyttää palveluseteliä järjestämissään sosiaali- ja terveyspalveluissa, joiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa Kuntatalo 17.3.2011

Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa Kuntatalo 17.3.2011 Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa Kuntatalo 17.3.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintamalliehdotukset kahden eri lainsäädännön perusteella ja niiden haasteet T A M P E R E E N K A

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti

Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti Ikäihmisten palvelujen lautakunta 14.4.2010 Mari Patronen Sirpa Laaksonen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Tampereen kaupunkiseudun väestökehitys 75-84- ja yli

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

EDISTÄMME HYVINVOINTIA Miten palveluseteli toimii sähköisesti? http://www.youtube.com/watch?v=xdqbq2o6uh0

EDISTÄMME HYVINVOINTIA Miten palveluseteli toimii sähköisesti? http://www.youtube.com/watch?v=xdqbq2o6uh0 EDISTÄMME HYVINVOINTIA Miten palveluseteli toimii sähköisesti? http://www.youtube.com/watch?v=xdqbq2o6uh0 Smartum Palvelusetelin tehtävänä on tehdä palvelusetelitoiminta mahdolliseksi ja helpoksi kuntalaiselle,

Lisätiedot

Asumispalvelujen palveluseteli opas

Asumispalvelujen palveluseteli opas Asumispalvelujen palveluseteli opas Harjavalta Kokemäki Huittinen Nakkila MIKÄ ON PALVELUSETELI Palvelusetelin käyttöä säätelee laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä sekä laki sosiaali- ja

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016 Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016 Max Lönnqvist / 10.5.2016 Esityksen sisältö - Onnistu palvelusetelitoiminnan käynnistämisessä/digitalisoinnissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82

Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4269/02.08.00/2014 82 Vanhusten palvelujen pitkäaikaishoidon ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palvelusetelin käytön vakiinnuttaminen osaksi ympärivuorokautisten asumispalvelujen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Palveluseteliselvitys 18.11.2014

Palveluseteliselvitys 18.11.2014 1 Palveluseteliselvitys 18.11.2014 Elokuussa 2009 voimaan tullut palvelusetelilain uudistus mahdollistaa palvelusetelin käytön myös päivähoidossa. Lakiuudistuksen tavoitteena on mm. lisätä asiakkaan valinnan

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä y Palveluseteli-iltapäivä, Lahti 31.5.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu - hanke Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin kehittämisen

Lisätiedot

MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI

MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI Perusturvalautakunta 112 03.10.2007 Perusturvalautakunta 127 21.11.2007 Kunnanhallitus 645 10.12.2007 MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI 649/21/211/2007 PERUST 112 Matti Pohjola

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

TEM raportteja 19/2011

TEM raportteja 19/2011 TEM raportteja 19/2011 Kohdennetut maksuvälineet ja asiakkaan valinta Suomen kansantaloudessa Selvitys palveluseteleistä ja palvelusetelityyppisistä järjestelmistä yksityisellä ja julkisella alalla Pekka

Lisätiedot

Socom Lappeenranta 25.2.2010 Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi

Socom Lappeenranta 25.2.2010 Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Socom Lappeenranta 25.2.2010 Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi -Kohdennetun maksamisen edelläkävijä Vuonna 1995 perustettu yksityinen kohdennettuihin maksuvälineisiin

Lisätiedot

Henkilömäärä Tuloraja /kk Maksuprosentit

Henkilömäärä Tuloraja /kk Maksuprosentit Hyväksytty johtokunta 29.2.2009 230 SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT..200 ALKAEN Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (92/92): Kotona annettava palvelu

Lisätiedot

PALVELUSETELI KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TÄYDENTÄJÄNÄ

PALVELUSETELI KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TÄYDENTÄJÄNÄ PALVELUSETELI KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN TÄYDENTÄJÄNÄ MIKÄ ON PALVELUSETELI? Palveluseteli on tapa järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kunnan oman tuotannon ja ostopalvelujen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II

H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalveluiden päiväkotihoidon palveluseteli Oulun Kauppakamarin tilaisuus 29.3.2012 Arto Lamberg, varhaiskasvatusjohtaja H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

PALVELUSETELI HELSINGIN SOSIAALIVIRASTOSSA

PALVELUSETELI HELSINGIN SOSIAALIVIRASTOSSA PALVELUSETELI HELSINGIN SOSIAALIVIRASTOSSA Sitran Kuntaohjelman palvelusetelihanke 30.11.2010 vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja Helena Ylisipola Helsingin sosiaalivirasto 1 Sisältö Miten on edetty Mitä

Lisätiedot

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä

Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä Kokemuksia Jyväskylän palvelusetelistä 3.5.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

PALVELUSETELI Porvoon seutu ja Loviisan seutu. Heli Peltola Posintra Oy

PALVELUSETELI Porvoon seutu ja Loviisan seutu. Heli Peltola Posintra Oy PALVELUSETELI Porvoon seutu ja Loviisan seutu Heli Peltola Posintra Oy Palvelusetelien käyttöönoton valmistelu Seudullinen palvelusetelityöryhmä valmisteli vuoden ajan (2011) palvelusetelien käyttöönottoa.

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI

PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI 1(6) PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI Mikä palveluseteli on Palveluasumisen palveluseteli on tarkoitettu yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. llä kunta sitoutuu maksamaan yksityisen palvelukodin

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä. 1. vaiheen toiminnallisuudet

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä. 1. vaiheen toiminnallisuudet Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä 1. vaiheen toiminnallisuudet Järjestelmän käyttäjät Olen Palveluntuottaja Olen Palvelun järjestämisestä vastaava Olen Asiakas Olen Palvelun myöntäjä Copyright Kuntien

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot