Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 68/2013 vp Yrityssaneeraushakemusten käsittelyn epäkohtien poistaminen Eduskunnan puhemiehelle Yrityssaneeraus on konkurssin vaihtoehto tilanteissa, joissa yritys voidaan vielä pelastaa mm. velkoja leikkaamalla. Toimenpiteestä päättää tuomioistuin. Silloin ratkaisua tehtäessä eniten merkitsee velkojien eli lähinnä pankkien, tavaratoimittajien ja verottajan kanta. Yrityssaneeraushakemusten hylkäys/hyväksymisprosentti vaihtelee erittäin paljon eri puolella Suomea. Esimerkiksi Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa hylkäysprosentti oli vuonna ,9, mutta viereisessä Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa peräti 51,4 %. Olosuhteet eivät voi olla näin erilaiset. Kysymys on erilaisista käytännöistä ja tulkinnoista lähinnä verottajan osalta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, jotta alueiden ja yritysten välinen eriarvoisuus poistuisi ja jokainen työpaikka ja jokainen yritys on kansantaloutemme kannalta tärkeä. Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, että verottaja toimisi niin, että vahingot olisivat mahdollisimman pienet? Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2013 Reijo Tossavainen /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Reijo Tossavaisen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 68/2013 vp: Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, jotta alueiden ja yritysten välinen eriarvoisuus poistuisi ja jokainen työpaikka ja jokainen yritys on kansantaloutemme kannalta tärkeä. Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä, että verottaja toimisi niin, että vahingot olisivat mahdollisimman pienet? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yrityssaneerauksen tavoitteena on taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyttäminen tai sen edellytysten turvaaminen ja velkajärjestelyn aikaansaaminen. Kysymyksen perusteluiden mukaan yrityssaneeraushakemusten hylkäys- ja hyväksymisprosentit vaihtelevat erittäin paljon eri puolella Suomea. Kysyjän mukaan kyse on erilaisista käytännöistä ja tulkinnoista lähinnä Verohallinnon osalta. Saneerausmenettelyn edellytyksistä säädetään yrityksen saneerauksesta annetussa laissa. Lain mukaan saneerausmenettely voidaan aloittaa, jos vähintään kaksi velkojaa, joiden yhteenlasketut saatavat edustavat vähintään viidennestä velallisen tunnetuista veloista, tekevät velallisen kanssa yhdessä hakemuksen tai ilmoittavat puoltavansa velallisen hakemusta. Saneerausmenettely voidaan aloittaa myös jos velallista uhkaa maksukyvyttömyys tai velallinen on maksukyvytön. Uhkaavan maksukyvyttömyyden perusteella saneerausmenettely voidaan velkojan tai todennäköisen velkojan hakemuksesta aloittaa vain, jos se on tarpeen hakijan huomattavan taloudellisen edun turvaamiseksi tai sen vaarantumisen torjumiseksi. Laissa säädetään myös saneerausmenettelyn esteistä ja keskeyttämisperusteista. Saneerausmenettelyä ei esimerkiksi voida aloittaa, jos velallinen on maksukyvytön ja on todennäköistä, että maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa tai että sen uusiutumista ei voida torjua muuten kuin lyhytaikaisesti. Verohallinto ei ole saneerausmenettelyssä päätöksentekijäviranomainen, vaan ratkaisun saneerausmenettelyn aloittamisesta tekee tuomioistuin. Velkojien suhtautumisella on kuitenkin merkitystä asian ratkaisuun. Alueellisten erojen vertailu on hankalaa, koska kaikki tapaukset ovat erilaisia, yksittäistapauksia. Eroihin voi osaltaan vaikuttaa myös Verohallinnon asiakaskunnan alueellinen jakautuminen. Verohallinto noudattaa velkojana tiettyjä yleisiä periaatteita yrityssaneerausmenettelyn yhteydessä. Saneerauksen lähtökohtana tulee luonnollisesti olla toiminnan tervehdyttäminen, ei pelkästään velkojen leikkaaminen. Yrityssaneeraushakemus tulee olla jätettynä tarpeeksi ajoissa, jotta toiminnan tervehdyttämiselle on mahdollisuuksia. Verohallinnossa on tiedostettu aiheeseen liittyvä ohjauksen tarve. Verohallinto onkin laatimassa kevään aikana yrityssaneerausmenettelyä koskevaa ohjeistusta toimintayksiköilleen. Valtakunnallisen ohjeistuksen tavoitteena on yhtenäistää Verohallinnon linjaa siten, että yrityssaneerauksesta annetun lain tavoitteet toteutuisivat mahdollisimman hyvin. 2

3 Ministerin vastaus KK 68/2013 vp Reijo Tossavainen /ps Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 68/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Reijo Tossavainen /saf: Vilka åtgärder ämnar man vidta för att ojämlikheten mellan regioner och företag ska avlägsnas och varje arbetsplats och varje företag är viktiga för vår samhällsekonomi. Vilka åtgärder ämnar man vidta för att skattemyndigheterna ska agera så att skadorna blir så små som möjligt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Syftet med företagssanering är att sanera företagsverksamheten i ett företag med ekonomiska svårigheter som har förutsättningar att fortsätta verksamheten, eller att trygga sådana förutsättningar, och få en skuldsanering till stånd. Enligt motiveringarna i spörsmålet varierar procenten förkastade och godkända ansökningar om företagssanering väldigt mycket på olika håll i Finland. Enligt spörsmålsställaren är det fråga om olika praxis och tolkningar närmast inom Skatteförvaltningen. Om förutsättningarna för saneringsförfarande föreskrivs det i lagen om företagssanering. Enligt lagen kan saneringsförfarande inledas om minst två borgenärer vilkas sammanlagda fordringar motsvarar minst en femtedel av gäldenärens kända skulder tillsammans med gäldenären ansöker om det eller meddelar att de förordar gäldenärens ansökan. Saneringsförfarandet kan även inledas om gäldenären hotas av insolvens, eller om gäldenären är insolvent. På grund av hotande insolvens kan saneringsförfarande på ansökan av en borgenär eller sannolik borgenär inledas endast om det är nödvändigt för att ett avsevärt ekonomiskt intresse som sökanden har skall kunna tryggas. I lagen föreskrivs det även om hinder och grunder för avbrott av saneringsförfarande. Saneringsförfarande kan till exempel inte inledas om gäldenären är insolvent och det är sannolikt att insolvensen inte kan undanröjas med hjälp av saneringsprogrammet eller att ny insolvens kan förhindras endast för en kort tid. Skatteförvaltningen är inte beslutsfattande myndighet i fråga om saneringsförfarande, utan en domstol beslutar om inledandet av saneringsförfarandet. Borgenärernas inställning har dock betydelse för hur ärendet behandlas. Att jämföra de regionala skillnaderna är besvärligt, eftersom alla fall är olika, enskilda situationer. Den regionala fördelningen av Skatteförvaltningens kundkrets kan även till en del påverka skillnaderna. Skatteförvaltningen iakttar som borgenär vissa allmänna principer i samband med företagssaneringsförfarandet. Utgångspunkten för saneringen ska naturligtvis vara att verksamheten stabiliseras, inte enbart att skulderna minskas. För att det ska finnas möjligheter att stabilisera verksamheten ska ansökan om företagssanering lämnas in i tid. Inom Skatteförvaltningen är man medveten om behovet av styrning i frågan. Skatteförvaltningen håller under våren på att utarbeta anvisningar om företagssaneringsförfarandet för sina verksamhetsenheter. Syftet med en riksomfattande styrning är att förenhetliga Skatteförvaltningens linje så att avsikterna i lagen om företagssanering fullföljs på bästa möjliga sätt. 4

5 Ministerns svar KK 68/2013 vp Reijo Tossavainen /ps Helsingfors den 11 mars 2013 Finansminister Jutta Urpilainen 5