Switchtutkimuksen tuloksia. jatkuva glukoosimonitorointi tehoaa sivut 16 17

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Switchtutkimuksen tuloksia. jatkuva glukoosimonitorointi tehoaa sivut 16 17"

Transkriptio

1 medtronicin POHJOISmaInen uutislehti nro Switchtutkimuksen tuloksia jatkuva glukoosimonitorointi tehoaa sivut kryoablaatio täydentää hyvin RF-hoitoa sivu 3 januarimötet-kuulumisia sivut 4 6 vähäinen tietämys nph:sta johtaa virhediagnooseihin sivu 19 1

2 MILJÖMÄRKT E PÄÄKIRJOITUS RAUNO HEIKKINEN Hyvät tulokset enteilevät valoisampaa tulevaisuutta pitkäaikaissairaille Kun ajattelen lähestyvää, valoisaa tulevaisuutta, en tarkoita pelkästään kevään tuloa piknikkeineen, päättäjäisjuhlineen ja työpaikan kesätapahtumineen. Tässä Medleyn numerossa kerromme uusista ja jännittävistä hoitomuodoista, jotka enteilevät pitkällä aikavälillä valoisampaa tulevaisuutta monille pitkäaikaissairaille. Munuaisten hermojen denervaatio (renal denervation, RDN) on uusi korkean verenpaineen hoitomenetelmä, joka on otettu hiljattain käyttöön useilla klinikoilla Pohjoismaissa. Olemme aiemmin esitelleet ruotsalaisia ja tanskalaisia keskuksia, joissa menetelmä on otettu käyttöön, ja nyt ovat vuorossa ensimmäiset norjalaiset hankkeet Tromssasta ja Ullevålista. Suomessa hoitomuodon on aloittanut ensimmäisenä Helsingin yliopistollinen keskussairaala. Korkea verenpaine on merkittävä, yleistyvä terveysongelma, joka koskettaa nykyään noin 1,2:ta miljardia ihmistä maailmassa. Se aiheuttaa usein hengenvaarallisia tiloja, kuten aivohalvauksia ja sydäninfarkteja. RDN-hoidossa verenpainetta alennetaan katkaisemalla munuaisiin johtavat ja munuaisista lähtevät sympaattiset hermoradat radiotaajuusablaatiolla. On hienoa, että Tukholman Södersjukhuset-sairaalan ensimmäiset kolmen kuukauden seurantatulokset vastaavat erinomaisesti aiempien tieteellisten tutkimusten hyviä tuloksia. Toinen hyvä uutinen on, että syväaivostimulaatiolla (Deep Brain Stimulation, DBS) on saavutettu läpimurto erittäin vaikeaa epilepsiaa sairastavien potilaiden hoidossa. Erinomaisten tulosten takana ovat Tampereen yliopistollisen sairaalan neuromodulaatiohoidoille omistautuneet lääkärit. Sairaalassa aloitettiin hoitoresistentin epilepsian DBS-hoito ensimmäisenä Pohjoismaissa, ja siellä on tehty myös eniten implantointeja koko Euroopassa. Marraskuussa julkistettu kolmen kuukauden tulosten yhteenveto osoitti, että toimintakykyä heikentävien kohtausten määrä oli laskenut seitsemällä potilaalla prosenttia. Lopuksi vielä muutama sana tärkeästä aiheesta, nimittäin Switch-tutkimusta koskevasta artikkelista. Tutkimuksen mukaan kaikenikäiset kokeneet insuliinipumpun käyttäjät, joiden diabetes on huonossa hoitotasapainossa, voivat alentaa HbA1c-arvoaan tehokkaasti käyttämällä jatkuvaa glukoosimonitorointia (CGM). Useat aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että CGM auttaa alentamaan HbA1c-arvoa, mutta varmuuteen ei ole päästy siitä, koskeeko tämä myös lapsia ja nuoria. Nyt tiedämme, että näin on! Odotan innolla, että pääsen kertomaan lisää hyviä uutisia Medleyn tulevissa numeroissa. Vuosi 2012 tuo varmasti tullessaan lukuisia uusia läpimurtoja hoitomuotojemme tiimoilta. Sitä odotellessani haluaisin kuulla, mitä mieltä te lukijat olette lehdestämme. Palautetta ja ehdotuksia voi lähettää osoitteeseen Medley on Medtronicin asiakaslehti, joka on suunnattu lääkäreille, muille terveydenhuollon ammattilaisille, journalisteille ja terveydenhuollon mielipidevaikuttajille. Medleyn voi nyt tilata sähköpostitse. Lähettämällä viestin osoitteeseen voit tilata neljästi vuodessa ilmestyvän lehden pdf-muodossa, ilmoittaa osoitteenmuutoksesta tai peruuttaa tilauksesi. Kirjoita otsikoksi Medley-prenumeration ja lisää viestiin nimesi sekä sähköpostiosoitteesi. Medtronic AB:lla on julkaisulupa Medley-lehdelle, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. vastaava toimittaja: Reidar Gårdebäck Toimituspäällikkö: Elenore Schmidt valokuvat: Medtronic, Benjamin Suomela, Christian Evers Tekstit ja asettelu: Care of Haus osoite: Medtronic AB, Box 1034, Kista, Sverige puhelin: Faksi: sähköposti: verkkosivut: Medtronic AB. Medtronic on yksi Medtronic Inc:n rekisteröidyistä tavaramerkeistä. Muut Medleyssä mainitut tavaramerkit, tuotenimet ja hoitomuotojen nimet ovat Medtronicin tai omistajiensa omaisuutta. JOUTSENMERKKI PAINOTUOTE

3 tutkimusten tavoitteena oli selvittää uuden kryoablaatiotekniikan hyviä puolia, joiden ansiosta suuren riskin potilaita voidaan hoitaa tehokkaasti ilman komplikaatioriskiä. Hamid Bastanin käsitys potilaiden kohtaamisesta: Kaikille on tarjottava turvallista ja tehokasta hoitoa. Karoliinisessa yliopistosairaalassa työskentelevä Bastani pyrkii aktiivisesti kehittämään sairaalan toimintaa tutkimustyön kautta ja ehkäisemään ablaatiovaurioita.. tutkimusten mukaan kryoablaatio täydentää hyvin radiotaajuushoitoa Karoliinisen yliopistosairaalan kardiologi ja elektrofysiologi Hamid Bastani arvioi tohtorinväitöskirjassaan Kryoablation av hjärtarytmier (rytmihäiriöiden kryoablaatio) kryoablaation vaikutusta eteisrytmihäiriöihin neljässä eri tutkimuksessa. Bastani osoittaa väitöskirjassaan, että kryoablaatio on turvallinen ja tehokas vaihtoehto radiotaajuusablaatiolle eteis-kammiosolmukkeen kiertoaktivaatiotakykardian (AVNRT), AV-solmukkeen / Hisin kimpun eteis-kammiokiertoaktivaatiotakykardian (AVRT), ektooppisen eteistakykardian (EET) sekä sinussolmukkeen/palleahermon läheltä alkavien ektooppisten eteistakykardioiden yhteydessä. Tutkimusten mukaan kryoablaatio ei aiheuta pysyviä vaurioita sydämen johtoradoille eikä palleahermolle. Lisäksi Bastani toteaa väitöskirjassaan, että isthmuksen kautta johtuvan eteislepatuksen yhteydessä kryoablaatiolla saadaan radiotaajuusablaatioon verrattavia tuloksia, mutta kipua aiheutuu huomattavasti vähemmän. Vuosien 2003 ja 2010 välillä tehtyihin tutkimuksiin osallistui yhteensä noin 500 potilasta, Bastani sanoo. Potilaat kuuluivat neljään yleisimpään potilasryhmään, joille radiotaajuusablaatio saattaa olla vahingollista. Radiotaajuushoito on tehokasta, mutta sen käyttöä rajoittaa tiettyjen vakavien komplikaatioiden riski. Korkean asteen nollatoleranssi komplikaatioille Karoliinisessa yliopistosairaalassa on asetettu nollatoleranssi komplikaatioille. Esimerkiksi pysyvän AV-katkoksen, sinussolmukkeen toimintahäiriön ja palleahermon pareesin kaltaiset komplikaatiot voidaan välttää käyttämällä kryoablaatiota. Käytämme kryoablaatiota myös kivuttomana vaihtoehtona radiotaajuusablaatiolle eteislepatuksen hoidossa AV-katkoksia esiintyy jopa prosentilla hoidetuista AVNRT-potilaista ja jopa kymmenellä prosentilla hoidetuista potilaista, joilla on oikoratoja, eritoten eteis-kammiosolmukkeen ja Hisin kimpun läheisyydessä. Sinussolmukkeen lähelle tehdyn EET:n radiotaajuusablaation mahdollisena komplikaationa on tunnetusti sinussolmukkeen toimintahäiriö. Palleahermon lähelle tehty oikean eteisen lateraalisen seinämän eteistakykardian ablaatio voi puolestaan vaurioittaa palleahermoa. Keuhkolaskimon ahtauma ja eteisen ja ruokatorven välinen fisteli ovat eteisvärinän radiotaajuusablaation melko harvinaisia mutta hyvin vakavia komplikaatioita. Radiotaajuusablaatio aiheuttaa myös kipua, jos toimenpidealueella on verisuonia, kuten alaonttolaskimo tavanomaisen eteislepatuksen ablaatiohoidossa tai keuhkolaskimo eteisvärinän ablaatiohoidossa. Radiotaajuushoidon komplikaatioiden pelko voi saada sekä potilaan että lääkärin pidättäytymään parantavasta ablaatiohoidosta vaikeista oireista huolimatta. TuRvallisTa hoitoa kaikille Tutkimusten tavoitteena oli selvittää uuden kryoablaatiotekniikan etuja, joiden ansiosta suuren riskin potilaita voidaan hoitaa tehokkaasti ilman komplikaatioriskiä. Mielenkiintoinen havainto oli, että noin 30 prosentille tutkimukseen 2 (suuren riskin AVRT) ja tutkimukseen 3 (suuren riskin EET) osallistuneista potilaista oli tehty elektrofysiologinen tutkimus ablaatiovalmiudessa. Radiotaajuusablaatio oli kuitenkin jätetty tekemättä suuren AV-katkosriskin vuoksi. Kryoablaatiolla pystyttiin sitä vastoin tarjoamaan parantavaa hoitoa kaikille potilaille, Bastani kertoo. TehokasTa, TuRvallisTa ja kivutonta Kryoenergia on tehokas, turvallinen ja kivuton menetelmä, jota voidaan käyttää tiettyjen rytmihäiriöiden parantavana hoitona, kun radiotaajuusablaatioon liittyvä AV-katkosriski on suuri (AV-solmukkeen lähellä sijaitsevat oikoradat ja eteistakykardiat) tai melko suuri (AVNRT tai posteroseptaaliset oikoradat), sanoo Bastani. Kryotekniikasta on hyötyä myös tapauksissa, joissa rytmihäiriöpesäke sijaitsee lähellä palleahermoa, sinussolmuketta, verisuonia, sepelvaltimoita tai alaonttolaskimon ja trikuspidaaliannuluksen välistä kannasta. Historiallisesti katsottuna radiotaajuushoitoa on tutkittu enemmän kuin kryoablaatiota ja se säilyy edelleen merkittävänä hoitovaihtoehtona. Kryo-ablaatio puolestaan täydentää radiotaajuustekniikkaa ja antaa meille mahdollisuuden hoitaa kaikkia rytmihäiriöpesäkkeitä tehokkaasti ja aiheuttamatta suuria komplikaatioriskejä. Jos pysytellään vain radiotaajuustekniikassa, tietyt rytmihäiriöt jäävät hoitamatta tai hoito voi aiheuttaa vakavia komplikaatioita. 3

4 4 Januarmøtet 2012 kardiologisten laitteiden uusia tuulia

5 Perusajatuksemme on esitellä CRT-, ICDja tahdistintekniikan uusimpia tutkimustuloksia ja tarjota foorumi tulevaisuudennäkymille. Eva Clausson, Januarimötet-tilaisuuden koordinaattori ja Medtronicin CRDM-liiketoimintayksikön Pohjoismaiden koulutusvastaava Kiinnostus kardiologisten laitteiden tekniikkaa kohtaan on nyt huipussaan. Yli 50 sairaalan ja vielä useampien klinikoiden edustajat kokoontuivat Medtronicin jokavuotiseen Januarimötet-tilaisuuteen, joka järjestettiin Tukholman World Trade Centerissä Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti joitakin tapaamisessa käsiteltyjä aiheita. Ensin kuitenkin Medtronicin Eva Clausson kertoo tapahtuman perusajatuksesta. On upeaa, että Januarimötet kerää vuosi toisensa jälkeen lukuisia osallistujia, sanoo Eva Clausson, tilaisuuden koordinaattori ja Medtronicin CRDMliiketoimintayksikön Pohjoismaiden koulutusvastaava. Tänä vuonna ilmoittautumisia sateli viime hetkeen saakka, ja pelkäsimme, etteivät viimeisenä ilmoittautuneet mahtuisi mukaan. Monet osallistujat ovat kertoneet, että nimenomaan tilaisuuden monipuolinen aihevalikoima saa heidät palaamaan vuosi toisensa jälkeen. Perusajatuksemme on esitellä CRT-, ICD- ja tahdistintekniikan uusimpia tutkimustuloksia sekä tarjota foorumi tulevaisuudennäkymille. Tapaamisessa on vuosien varrella esitelty lukuisia tutkimuksia. Kokemuksiaan ja havaintojaan ovat jakaneet niin rekisteritutkimusten kuin kliinisten tutkimusten vastaavat tutkijat. Viime vuonna esittelimme Medtronicin tekemän maailman ensimmäisen virtuaalisen ICD-tutkimuksen. Eräs vuoden puheenaiheista European Society of Cardiologyn kesäkongressissa oli The European CRT Survey -tutkimus, jossa tarkasteltiin CRT-hoidon kokonaiskuvaa kliinisessä käytännössä Euroopassa. Fredrik Gadler esitti perjantaina kiinnostavan yhteenvedon tutkimuksesta. E Tekniikkapäivä ja implantointitapaaminen Torstaina oli perinteinen tekniikkapäivä, jonka aikana satakunta osallistujaa sai tutustua joidenkin Medtronicin laitteiden teknisiin ominaisuuksiin ja ohjelmointiin. Lisäksi perehdyttiin tietokonesimuloinnin perusteisiin MR-yhteensopivien elektrodien testauksessa. Tekniikkapäivän rinnalla järjestettiin implantointitapaaminen CRT-laitteiden implantoijille. Panelisteihin kuului muiden muassa San Diego Medical Centerin kardiologi Ulrika Birgersdotter Green. Hän kertoi muun muassa Yhdysvalloissa saamistaan kokemuksista erilaisten katetrien käytöstä elektrodien asettamisessa. E Ruotsin tahdistin- ja ICD-rekisteri paljastaa suuren hoitovajeen Karoliinisen yliopistosairaalan sydänklinikan ylilääkäri Fredrik Gadler aloitti perjantain tapaamisen käsittelemällä ajankohtaista aihetta, uusimpia tietoja Ruotsin tahdistin- ja ICD-rekisteristä. Ehkäpä huomiota herättävin uutinen oli, että ICDimplantointien määrä ei kasvanut lainkaan vuonna 2011 ja että Ruotsi sijoittuu tältä osin kansainvälisissä vertailuissa jälkijoukkoon. Gadler huomautti lisäksi, että vaikka ICD-hoidon hyödyt on osoitettu suurissa kliinisissä tutkimuksissa ja suositusaste on korkea, hoitovaje on edelleenkin suuri. E European CRT Survey yhteenveto Gadler jatkoi esitystään yhteenvedolla European CRT Survey -tutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin CRT-hoidon kokonaiskuvaa kliinisessä käytännössä eurooppalaisilla klinikoilla. Mukana oli myös 321 potilasta 18 ruotsalaissairaalasta. Vain saksalaisten osuus tutkimuksesta oli suurempi. Satunnaistettuihin tutkimuksiin verrattuna tutkimuksen potilaat olivat iäkkäämpiä (31 prosenttia oli yli 75) ja suuremmalla osuudella (23 prosentilla) oli eteisvärinää. Tämä vastaa paremmin käytännön hoitotyössä kohdattavia potilaita. Tutkimukseen osallistui yhteensä potilasta, joista neljäsosa sai CRT-tahdistimen ja loput saivat CRT-ICD-laitteen. E Tutkimustulokset: naiset hyötyvät enemmän CRT-hoidosta Jo aiemmin on tiedetty, että sydämen vajaatoiminnan hoito tehoaa yleisesti paremmin naisiin kuin miehiin. European CRT Survey osoittaa nyt, että tämä pätee myös CRT-hoitoon. Naiset näyttävät hyötyvän hoidosta enemmän kuin miehet, mutta tästä huolimatta naisille tarjotaan huomattavasti harvemmin mahdollisuutta hoitoon. Gadlerin mukaan kyse ei voi olla pelkästään siitä, että vajaatoiminta kehittyy naisille yleensä myöhemmin kuin miehille. CRT-hoito on osoittautunut erittäin hyödylliseksi myös potilaille, joilla on eteisvärinää, mutta täysi hyöty hoidosta saadaan toki sinusrytmillä. On huomionarvoista, että potilaat, joiden tavallinen tahdistin on vaihdettu CRT-laitteeseen sydämen vajaatoiminnan kehityttyä, selviytyvät erittäin hyvin. Laitteen päivitystä voidaan siten perustellusti suositella tarpeen mukaan. Gadler tähdensi lopuksi, että satunnaistettujen kliinisten tutkimusten tulokset vastaavat tuloksia, joita klinikoilla saadaan todellisuudessa. E Uutta tietoa REVERSE-tutkimuksesta Professori Cecilia Linde Karoliinisesta yliopistosairaa lasta kertoi REVERSEtutkimuksen uusista tuloksista ja esitti yhteenvedon CRT-hoidon nykyisestä tietotasosta. Linden mukaan pyritään jatkuvasti löytämään varmempia tapoja tunnistaa CRT-hoidosta todennäköisimmin hyötyvät potilaat. Moniin kysymyksiin on jo löydettykin vastaukset. CRT-hoidosta hyötyvät eniten potilaat, joiden leveät QRS-kompleksit johtuvat vasemman puolen haarakatkoksesta. Lisäksi on havaittu, että mitä leveämpi potilaan QRSkompleksi on ennen CRT-hoitoa, sitä enemmän apua hoidosta on. Linden kertoi, että dilatoivaa kardiomyopatiaa sairastavat potilaat hyötyvät CRT-hoidosta enemmän kuin potilaat, joilla on iskeeminen sydänsairaus. 5

6 Vieraileva luennoija Luc Jordaens Rotterdamin Erasmus Medical Center -sairaalan rintaelinkeskuksessa jakoi kattavaa kryoablaatio-osaamistaan. E CRT muillekin kuin vajaatoimintapotilaille? Kardiologi Cecilia Rorsman Varbergin sairaalasta esitti näyttöä siitä, että CRT-laite kannattaa implantoida bradykardiapotilaille, jotka tarvitsevat voimakasta stimulointia, jos potilaalla katsotaan olevan kohonnut riski sydämen vajaatoiminnan kehittymiseen. Kohonnut riski liittyy esimerkiksi alentuneeseen sydämen toimintakykyyn (EF), leveisiin QRSkomplekseihin, aiempiin vajaatoimintaoireisiin tai aiempaan sydäninfarktiin. Rorsmanin mielenkiintoinen ja innoittava esitys sai monet miettimään uudelleen myös oman klinikkansa toimintatapoja. E Nykypäivän ja tulevaisuuden digitaalinen laiteklinikka Gävlen sairaalan kardiologi Per-Erik Gustavsson kertoi kokemuksiaan digitaalista tekniikkaa hyödyntävästä laiteklinikasta. Hän käsitteli esityksessään sekä nykyisin käytössä olevaa huipputekniikkaa että tulevaisuudennäkymiä. Gustavsson kertoi, miten laitteen tiedot voidaan siirtää suoraan potilaan sähköiseen sairauskertomukseen. Lähitulevaisuudessa poti - laat voivat ladata laitteensa tiedot Carelink Express -järjestelmään hoitokodissa tai lähimmällä terveysasemalla. Keskussairaalan henkilökunta voi sitten tarkistaa tiedot internetin kautta. Tämä toimintamalli säästää sekä tahdistinpoliklinikan että potilaan aikaa. E Lääkärin rooli laitehankinnoissa Ulrika Birgersdotter Green kertoi innoittavassa esityksessään, miten hän sai sinnikkään työn tuloksena enemmän sananvaltaa klinikkansa laitehankinnoissa. Tavoitteena oli tarjota potilaille parasta mahdollista hoitoa. Greenin mukaan on äärimmäisen tärkeää, ettei päätöksiä laitehankinnoista jätetä pelkästään talousosaston harteille. Hän painotti, että lääkäreillä on eniten tietoa siitä, mitkä laitteet ovat parhaita potilaiden kannalta. Jos hankintaosasto ei halua apua hankintoihin, Green neuvoo pysymään lujana ja hivuttautumaan pikku hiljaa mukaan päätöksentekoprosesseihin. Tähän liittyy myös hänen mottonsa: Don t take no for an answer!. Sveitsin Tolochenazissa toimiva Medtronicin terveysekonomi Anna Sohlberg jatkoi samasta aiheesta painottamalla hankintojen terveystaloudellisia vaikutuksia. Tarvitaan laajempi näkökulma, jossa ei metsästetä pelkästään hinnaltaan edullisinta tuotetta. Sohlberg huomautti, että terveystaloudellisia näkökohtia ei aina huomioida, mikä voi aiheuttaa suuria kustannuksia pitkällä aikavälillä. E Vakiintuneesta kryotekniikasta uraauurtavaan KBT-terapiaan Euroopan kokeneimpiin ablaation asiantuntijoihin kuuluva Luc Jordaens kutsuttiin luennoimaan kryoablaatiosta. Jordaens työskentelee Rotterdamissa sijaitsevan Erasmus Medical Center -sairaalan rintaelinkeskuksessa. Hänen perusteellista teknistä osaamista kuvastavassa esitelmässään yhdistyi vankka kokemus ja huumorintaju. Sarah Andersson Lundin Kognio-keskuksesta esitteli seuraavaksi pilottihankkeen, johon hän osallistui yhdessä sairaalan kardiologien kanssa. Hankkeessa tarjotaan varhaisessa vaiheessa KBT-terapiaa (kognitio based therapy) ICD-potilaille, joilla esiintyy pitkäaikaista ahdistusta implantoinnin jälkeen. Hankkeen tulokset ovat osoittautuneet erinomaisiksi, ja niiden perusteella nykyistä useammat klinikat hyötyisivät somaattisen hoidon ja terapian yhdistämisestä. Näin potilaat saisivat parasta mahdollista hoitoa. Anderssonin esitys sisälsi lukuisia kuvaavia ja ajatuksia herättäviä esimerkkejä kehon reaktioiden ja mielen yhteyksistä. E Pitkäkestoinen monitorointi eteisvärinäepäilyissä Januarimötet-tapaamisen päätti Örebron yliopistollisen sairaalan kardiologi Espen Fengsrud kertomalla miksi ja miten implantoitava sydänmonitori voi pitkäaikaisseurannassa auttaa potilaita, joilla epäillään eteisvärinää. 6

7 LIFenet nopeuttaa päätöksentekoa akuutin sydäninfarktin hoidossa Verkkopohjaisen lifenet System 5.0 -järjestelmän avulla ambulanssihenkilöstö voi lähettää diagnostisen 12-kytkentäisen EKG:n tulokset sairaalaan potilaan tilan arviointia varten. Sairaalassa potilas voidaan ohjata arvioinnin perusteella suoraan joko sepelvaltimoiden kuvaukseen, sydänteho-osastolle tai ensiapuun. Näin säästetään ratkaisevia minuutteja sydäninfarktin hoidossa. Helena Jakobsson. Ambulanssissa otettua EKG:tä tarkastelemalla pystymme nopeasti päättelemään, onko potilaalla meneillään sydäninfarkti, sanoo sairaanhoitaja Helena Jakobsson Malmössä toimivan Skånen yliopistollisen sairaalan sydänteho-osastolta. potilaan ohjaaminen oikeaan paikkaan säästää aikaa Jos EKG:stä ilmenee akuutti sydäninfarkti, jonka pystymme hoitamaan heti, ohjaamme potilaan ambulanssista suoraan angiolaboratorioon, jossa suoni voidaan avata pallolaajennuksella. Potilasta ei tarvitse viedä ensin ensiapuun kardiologin tutkittavaksi, josta hänet kuitenkin tuotaisiin lopulta meille. Näin säästyy aikaa, ja mitä nopeammin saamme tukkeutuneen suonen auki, sitä enemmän sydänlihassoluja pelastuu, Jakobsson toteaa. Ambulanssihenkilöstö saa lisäksi ohjeet sydänteho-osaston vastaavalta lääkäriltä. Ohjeissa määrätään muun muassa potilaalle annettava akuutin vaiheen lääkitys, kuten verenohennuslääkitys, jota tarvitaan ennen sepelvaltimotoimenpidettä. Näin potilas saa laadukkaampaa ja nopeampaa akuuttihoitoa. LIFENETin ansiosta potilaan EKG voidaan ottaa ambulanssissa ja arvioida saman tien sairaalassa. Näin potilas pääsee nopeammin oikeaan hoitoon ja ensiapupolin kuormitus pienentyy. lifenet ulottuu laajalle Skånen alueella on viisi LIFENET-asemaa: Malmö, Lund, Ystad, Helsingborg ja Kristianstad. Ambulanssista voidaan lähettää EKG mihin tahansa näistä sairaaloista. Malmössä vastaanotettujen EKG-käyrien tulkinnasta vastaavat sairaanhoitajat, jotka ovat suorittaneet EKG-koulutuksen ja läpäisseet EKG-tulkintakokeen. Meillä tulkintoja saa tehdä vasta kun on työskennellyt täällä vähintään puoli vuotta, sanoo Jakobson. Lisäksi meillä on tietyt kriteerit, joiden täyttyessä hoitajan on pyydettävä lääkäriä arvioimaan EKG-käyrä. Esimerkiksi ST-nousuinfarktia epäiltäessä hoitajan on kutsuttava paikalle aina lääkäri, joka tulkitsee EKG:n ja antaa toimintaohjeet ambulanssihenkilöstölle. Järjestelmän ansiosta apua voidaan tarvittaessa saada myös oman sairaalan ulkopuolelta. Lähettämällä ambulanssissa otetun EKG:n suojatussa sähköpostiviestissä voidaan saavuttaa Skånen alueella kolmisenkymmentä kardiologia, joten avun saanti on nopeaa. EKG-käyrä voidaan lähettää Malmöstä myös eteenpäin muille LIFENET-asemille. lyhentää myös lonkkapotilaiden odotusaikoja Käytämme ambulanssi-ekg:tä ja LIFENETiä myös muissa tilanteissa. Meille tulee esimerkiksi paljon potilaita, jotka ovat kaatuneet ja murtaneet lonkkansa. Potilas saattaa joutua ensin makaamaan pitkään ensiapupolilla. Sen jälkeen hän joutuu odottamaan pääsyä ortopedin konsultaatioon ja röntgenkuvaukseen. Kaikkiaan siinä kuluu runsaasti aikaa. Sen vuoksi kehitimme Snabbspår Höft (Lonkan pikaraide) -hankkeen. Tarkistamme lonkkapotilaalta otetun ambulanssi-ekg:n ja arvioimme, onko se normaali. Jos kaikki on kunnossa, potilas lähetetään suoraan röntgeniin. Hanke on helpottanut toimintaa huomattavasti, ja potilaat pääsevät leikkaukseen nopeammin. Myös ensiapupoliklinikan kuormitus on pienentynyt. Mielestäni on erittäin tärkeää, että meillä on käytössä hyvin toimiva järjestelmä, joka mahdollistaa nopeat arvioinnit ja päätökset potilaan parhaaksi. LIFENET on helppokäyttöinen ja johdonmukainen, ja uudet käyttäjät oppivat sen nopeasti. Sen käyttö on sujuvaa, ja EKG-käyrien laatu on hyvä. LIFENETin ansiosta voimme tarjota oikeaa hoitoa viipymättä ja se on todella tärkeää, Jakobsson kiteyttää. 7

8 Hoitoresistenttiä verenpainetautia sairastavien potilaiden suuri määrä on merkittävä kliininen ongelma. On mahtavaa, jos tätä potilasryhmää uhkaavia liitännäissairauksia pystytään ennaltaehkäisemään. Terje Steigen toimii toimenpidekardiologina Pohjois-Norjan yliopistollisessa sairaalassa Tromssassa ja yliamanuenssina Tromssan yliopistossa. Munuaisten hermojen denervaatio Norjassa Norjalaisissa sairaaloissa on otettu käyttöön munuaisten hermojen denervaatio korkean verenpaineen hoidossa potilailla, joille ei ole ollut apua lääkityksestä eikä elintapojen muutoksesta. Tromssassa saatiin välittömästi hyviä tuloksia kahdella ensimmäisellä potilaalla. Nyt sairaalassa ollaan käynnistämässä tutkimusprojektia. Munuaisten hermojen denervaatiossa munuaisiin johtavat ja munuaisista lähtevät hermoradat katkaistaan kohdistamalla suonenseinämään radiotaajuusenergiaa. Medtronicin Symplicity-katetrijärjestelmän ainutlaatuinen generaattori varmistaa ablaation potilasturvallisuuden ja parhaat mahdolliset tulokset. Valtava tarve Hoitoresistenttiä verenpainetautia sairastavien potilaiden suuri määrä on merkittävä kliininen ongelma. On mahtavaa, jos tätä potilasryhmää uhkaavia liitännäissairauksia pystytään ennaltaehkäisemään. Tätä mieltä on Terje Steigen, joka toimii toimenpidekardiologina Pohjois-Norjan yliopistollisessa sairaalassa Tromssassa ja yliamanuenssina Tromssan yliopistossa. Kuulin munuaisten hermojen denervaatiosta jo vuonna Kun menetelmä tuli kaupallisesti saataville, halusimme kokeilla sitä. Kahdelle hoidetulle potilaalle kerrottiin, että vaikutus ei ehkä ala välittömästi, mutta molemmilla vaikutus todettiin jo toimenpidettä seuraavana päivänä. Nyt suunnittelemme tutkimusprojektia. Kyseessä olisi pilottitutkimus, jossa käytettäisiin terveistä henkilöistä koostuvaa verrokkiryhmää. Tarkastelun kohteena olisivat esimerkiksi elinvauriot, hoidon pitkäaikaisvaikutukset sekä vaikutukset metaboliaan, Steigen kertoo. Kattavan kehämäisen hoitoalueen tekeminen munuaisvaltimoon voi kuitenkin olla haastavaa, sillä valtimoon spiraalin muodossa kohdistettavien ablaatioiden on katettava suonen koko ympärysmitta. Saimme hyödyllistä opastusta Medtronicilta. Kävin myös hankkimassa lisäoppia ja kuulemassa muiden kokemuksista Saksassa Hallen sydänkeskuksessa ja vietin viikon Bad Krozingenissa, jossa on tehty jo noin 150 toimenpidettä. Hyvät mahdollisuudet Steigenin mukaan hoitotulosten merkitys on huomattava, jos ne osoittautuvat niin hyviksi kuin hän toivoo. Tärkeintä on alentaa potilaan verenpainetta, sillä korkea verenpaine vaurioittaa elimiä ja aiheuttaa esimerkiksi sydäninfarkteja sekä munuaisten ja sydämen vajaatoimintaa. Uskon myös, että monet potilaat voivat vähentää lääkitystään merkittävästi, vaikka tiedän kyllä, ettei sitä ole osoitettu eikä voida taata. Jos verenpaine saadaan hallintaan, lääkitystä voidaan luonnollisesti vähentää. Steigenin mukaan hoito voi tuottaa yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä. Jos liitännäissairauksia pystytään ehkäisemään, myös inhimillisen kärsimyksen määrä vähenee. Myös Ullevålissa on aloitettu Monilla sydänpotilailla on korkea verenpaine, jota ei saada laskemaan perusteellisellakaan hoidolla, sanoo Pavel Hoffmann, interventiokardiologisen osaston ylilääkäri Oslon yliopistollisen sairaalan Ullevålin toimipisteestä. Tämän vuoksi osastolla aloitettiin munuaisten hermojen denervaatio. Myös Ullevålin sairaalassa on hoidettu kahta potilasta. Lisäksi siellä ollaan käynnistämässä tutkimusprojektia, johon osallistuu laaja tutkmusryhmä ja väitöskirjatutkija kardiologian osastolta. Valokuvat: Jan-Fredrik FrantzEN, UNN Yksinkertainen tekniikka Steigenin mukaan toimenpide on suhteellisen helppo katetritekniikan hallitseville lääkäreille. Pavel Hoffmann, interventiokardiologisen osaston ylilääkäri, Oslon yliopistollinen sairaala, Ullevål. Tromssassa sijaitsevan Pohjois-Norjan yliopistollisesta sairaalan lääkärit Pål Tande (kardiologia), Ingrid Toft, (kliinisen lääketieteen professori, munuaissairaudet), sekä Terje Steigen (kardiologia). 8

9 Munuaisten hermojen denervaatioon tarvitaan hyvä tiimi ja saumatonta yhteistyötä Tukholman Södersjukhuset-sairaalassa on tähän mennessä hoidettu kuutta potilasta munuaisten hermojen denervaatiolla. Heistä neljä on jo käynyt kolmen kuukauden seurannassa. Hoitomenestyksen taustalla on hyvä tiimi ja toimiva verenpaineklinikka, toteaa Risto Jussila, joka vastaa PCI-yksikön toiminnasta. Södersjukhuset-sairaalan tiimiin kuuluu toimenpidekardiologeja, yksi muu kardiologi, anestesiologi (joka on erikoistunut sekä kardiologiaan että sisätauteihin), radiologi ja kolme sairaanhoitajaa, jotka ovat kaikki mukana toimenpiteessä. Hyvien tulosten kannalta on ratkaisevaa, että munuaisten hermojen denervaatioita tekevässä tiimissä on monialaista asiantuntemusta, Jussila sanoo. Kivunlievitys on tärkeää, sillä toimenpide voi olla kivulias. Sisäinen menettely Jussila kertoo, että toimenpiteeseen mahdollisesti soveltuvia potilaita lähetetään verenpainevastaanotolta, jota johtaa Christina Jägrén. Potilaat ovat kokeilleet vähintään neljää eri lääkettä tuloksetta. Lisäksi on varmistettu, että kyse on todellakin primääristä hypertensiosta, ja munuaisvaltimoille on tehty MR- tai TT-angiografia. Tiimi tutustuu potilastapauksiin yhteisessä tapaamisessa ja päättää yhdessä sopivan ajankohdan toimenpiteelle. Joitakin päiviä ennen toimenpidettä toimenpidekardiologi tutustuu kaikkiin potilaan tietoihin ja varmistaa, ettei toimenpiteen tekniselle suorittamiselle ole vasta-aiheita, kuten alhaisia trombosyyttejä tai verenvuototaipumusta. Potilaat käyttävät Trombyl-lääkitystä (asetyylisalisyylihappo) ennen toimenpidettä. Varmuuden vuoksi aloitamme aina ei-selektiivisellä angiografialla, jossa aorttaan ruiskutetaan varjoainetta. Näin saamme käsityksen potilaan anatomiasta ja voimme varmistaa, ettei munuaisvaltimoissa ole ahtaumia. Seuranta verenpainevastaanotolla Seurantakäynnit järjestetään yhden ja kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteestä. Ensimmäisen seurantakäynnin yhteydessä tehdään 24 tunnin verenpainemittaus. Toisella käynnillä on manuaalisen mittauksen vuoro. Kolmen kuukauden seurannassa käyneiden potilaiden verenpaine on laskenut hyvin. Kuukauden jälkeen arvo oli laskenut 33/12 mmhg, mikä oli odotettavissa ja vastasi hyvin tieteellisten tutkimusten tuloksia, Jussila sanoo. Potilaiden subjektiivisten arvioiden mukaan vointi oli parantunut huomattavasti, kasvojen ja ylävartalon punoitus oli vähentynyt, eivätkä he hengästyneet yhtä helposti kuin ennen. Katse tulevaan Södersjukhuset-sairaalassa on päätetty keskittyä ensin toimenpiteen opetteluun. Tutkimukseen ryhdytään, kun menetelmällä on hoidettu kymmenkunta potilasta. Jos munuaisten hermojen denervaation tulokset osoittautuvat pitkän aikavälin seurannassa edelleen yhtä hyviksi, on todennäköistä, että sydäninfarktin ja aivohalvauksen kaltaisten liitännäissairauksien riski pienentyy merkittävästi. Tämä puolestaan vähentäisi sekä sairastuvuutta että kuolleisuutta ja siten saisi aikaan myös huomattavia terveystaloudellisia hyötyjä, Jussila toteaa. Kolmen kuukauden seurannassa käyneiden potilaiden verenpaine on laskenut hyvin. Kuukauden jälkeen arvo oli laskenut 33/12 mmhg, mikä oli odotettavissa ja vastasi hyvin tieteellisten tutkimusten tuloksia, Jussila sanoo. Risto Jussila, PCI-yksikön vastuuhenkilö, Tukholman Södersjukhuset-sairaala. 9

10 CoreVALVE: Direct aortic approach on hyvä vaihtoehto läppäproteesin implantoinnissa Aorttaläpän ahtaumaa sairastavia potilaita hoidetaan yleistyvässä määrin katetritekniikalla, jossa läppäproteesi viedään sydämeen nivusesta verisuonen kautta. Medtronic on panostanut uuden sisäänvientireitin kehittämiseen potilaille, joille nivusen kautta tehtävä toimenpide ei syystä tai toisesta sovellu. Direct aortic approach -nimellä tunnetussa toimenpiteessä katetri viedään suoraan valtimoon sydämen läheltä. Oslon yliopistollisessa sairaalassa on äskettäin tehty kaksi ensimmäistä toimenpidettä suoran aorttareitin menetelmällä. Thoraxkirurgi Gry Dahle oli mukana suorittamassa toimenpiteitä. Opettajana ja tukena toimi thoraxkirurgi ja toimenpidekardiologi Anders Jönsson, jolla on vankka kokemus suoraan aortan kautta tehtävistä toimenpiteistä muun muassa Yhdysvalloista. Suora aorttareitti on paras vaihtoehto osalle potilaista Tiedämme rekisteritietojen ja Partnertutkimuksen* perusteella, että nivusen kautta tehdyn katetritoimenpiteen jälkeen on olemassa perifeeristen suonten komplikaatioriski, Jönsson sanoo. Verisuonikomplikaatioihin liittyvää sekundaarista sairastuvuutta ja kuolleisuutta ei myöskään voi jättää huomiotta. Verisuoni komplikaatiot ovat todellinen haitta, jolla on suuri merkitys potilaalle. Uskon, että valtaosa näistä komplikaatioista voidaan välttää hyvän preoperatiivisen diagnostiikan, potilaiden valinnan ja sisäänvientireitin suunnittelun avulla. Jos potilaan verisuonet ovat pieniä eikä instrumentteja voi viedä sisään nivusen tai solisvaltimon kautta, suora aorttareitti voi olla hyvä vaihtoehto, vaikka se onkin toimenpiteenä hieman kajoavampi, Jönsson kertoo. Suoran aorttareitin etuna on myös pienempi etäisyys läppään, mikä helpottaa läppäproteesin tarkkaa sijoittamista paikalleen. Esimerkiksi vaativan implantointikulman yhteydessä suora aorttareitti mahdollistaa implantoinnin paremman ja tarkemman hallinnan. Kaksi mahdollista reittiä Suoraan aortan kautta tehtävissä toimenpiteissä on periaatteessa kaksi vaihtoehtoista sisäänvientireittiä. Osittaisessa sternotomiassa tehdään pieni avaus rintalastaan. Pienessä torakotomiassa avaus tehdään kylkiluiden väliin, sanoo Jönsson. Reitti valitaan ensisijaisesti potilaan anatomian mukaan yksilöllisen arvioinnin perusteella. Täällä Oslossa kirurgit ja kardiologit tekevät saumatonta yhteistyötä. Meillä on yhtenäinen tiimi, joka työskentelee hybridisalissa. Työympäristön ansiosta toimenpiteet sujuvat mutkattomasti ja turvallisesti. Yhteistyö mahdollistaa hoidon suunnittelun potilaan parasta silmällä pitäen. Lyhyt matka läppään ja hyvä ohjattavuus Teimme hiljattain kaksi läppäimplantointia, joissa käytimme suoran aorttareitin menetelmää ja Medtronicin CoreValve-läppää, Gry Dahle kertoo. Toimenpiteet sujuivat erinomaisesti. Läppään oli lyhyt matka, ja CoreValve oli helppo viedä sisään ja Suoraan aortan kautta tehtävissä toimenpiteissä on periaatteessa kaksi vaihtoehtoista sisäänvientireittiä. Osittaisessa sternotomiassa tehdään pieni avaus rintalastaan. Pienessä torakotomiassa avaus tehdään kylkiluiden väliin, sanoo Jönsson. Anders Jönsson, thoraxkirurgi ja toimenpidekardiologi, Södersjukhuset, Tukholma. 10

11 E POIMINTOJA CoRevalve islannissa Islannissa tehtiin tammikuussa 2012 maan neljä ensimmäistä CoreValve-implantointia Implantoinnit tehtiin Reykjavíkin Landspitali-sairaalassa, jossa tiimiä johti kardiologi Kristján Eyjólfsson. Teimme implantoinnit nivusen kautta, ja kaikki sujui helposti ja vaivattomasti, sanoo Eyjólfsson. Läpän vaihtoa lukuun ottamatta toimenpide muistuttaa pitkälti pallolaajennusta, joita teemme vuosittain lähes 700. Avoleikkaus ei sovellu kaikille potilaille, jatkaa Bjarni Torfason, Landspitali-sairaalan pääkirurgi. CoreValven ansiosta voimme nyt hoitaa nämäkin potilaat turvallisesti ja tehokkaasti. Tavi vs savr -TuTkimus Göteborgin Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan ensimmäinen potilas on nyt osallistunut tanskalaisruotsalaiseen TAVI vs SAVR -tutkimukseen, josta olemme kertoneet Medleyn parissa aiemmassa numerossa. Kjell-Arne Rein, Gry Dahle ja Björn Bendz. asettaa paikalleen. Katetrin vieminen aorttaan on meille jokapäiväinen toimenpide, sillä se liittyy olennaisesti sydän-keuhkokoneen käyttöön. Toisessa toimenpiteessä teimme pienen torakotomian ja toisessa osittaisen sternotomian. Mielestäni osittainen sternotomia voi olla parempi vaihtoehto, jos potilasta ei ole leikattu aiemmin. Jos potilaalle on tehty ohitusleikkaus ja implantoitu siirre, pieni torakotomia on ensisijainen menetelmä. helpompi implantoida vinoon anatomiaan Suora aorttareitti voi olla hyvä vaihtoehto silloin, kun aortan tyven anatomia on monimutkainen, esimerkiksi vino tai halkaisijaltaan suuri, Dahle sanoo. Toimenpide voi soveltua myös potilaille, joiden läppä vuotaa runsaasti, sillä uuden läpän optimaalinen asettaminen on helpompaa ja turvallisempaa. Sydänvaurioilta vältytään, kun sisäänvientikohta on aortassa eikä sydämen kärjessä (transapikaalinen tekniikka). Jos potilaan sydän on erittäin heikko, on tärkeää pyrkiä säilyttämään mahdollisimman suuri osa sydänlihaksesta. Suoraa aorttareittiä voidaan periaatteessa käyttää kaikille potilaille, joille olisi aiemmin tehty transapikaalinen toimenpide, Dahle toteaa. Termien selitykset THE PARTNER TRIAL: Placement of aortic TraNscathetEr Valve Trial. Clinical Trials. gov identifier: NCT n vision Odotettu uutuus. Medtronicin N Vision-järjestelmän käyttäjät saavat avukseen potilasraporttien käsittelyä helpottavan N Vision Report Link -ominaisuuden. N Vision Report Link mahdollistaa tietojen siirtämisen ja tallentamisen tietokoneelle tai tietoverkkoon sekä PDF-tiedostojen tulostamisen haluttuun tulostimeen. N Vision Report Link on yhteensopiva PC-tietokoneiden kanssa ja validoitu käytettäväksi Medtronic Neuromodulationin lääkinnällisten laitteiden kanssa. Tuotteita voi tilata asiakaspalvelusta. TahdisTin-, CRT- ja icd-kurssit medtronicin Toimipaikoissa kistassa Tukholmassa, kevät ICD Vaihe 2, Moduuli Tahdistin Vaihe 2, Moduuli ICD Vaihe 4 Vaihe 1, Moduuli Tahdistin Vaihe 3, Moduuli Sydämen vajaatoiminta ja CRT, Moduuli Tahdistin Vaihe 4, Moduuli Tahdistin Vaihe 5, Moduuli 5 11

12 tampere epilepsian DBS-hoidon etulinjassa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa otettiin Pohjoismaissa ensimmäisenä käyttöön dbs (deep Brain Stimulation) eli syväaivostimulaatio hoitoresistentin epilepsian hoidossa. Marraskuussa järjestetyssä konferenssissa kävi lisäksi ilmi, että TaYS johtaa 12 potilaallaan koko Euroopan implantointitilastoja. Menetelmä on suoranainen läpimurto vaikeaa epilepsiaa sairastaville potilaille, joille muista hoidoista ei ole ollut apua. On kuitenkin syytä muistaa, että olemme vasta alkuvaiheessa. Viiden tai kymmenen vuoden kuluttua näemme varmasti vieläkin parempia tuloksia, ja nykyistä useammat saavat hoitoa, sanoo epileptologi Jukka Peltola. Tärkeintä on vähentää potilaiden vaikeimpia kohtauksia ja parantaa elämänlaatua, toteaa puolestaan neurokirurgi Kai Lehtimäki. hyviä Tuloksia Marraskuussa 2011 tehtiin yhteenveto kymmenen hoidetun potilaan kolmen kuukauden seurantatuloksista. Ennen implantointia heillä oli keskimäärin 70 epilepsiakohtausta kuukaudessa. Potilaista seitsemän reagoi hoitoon hyvin ja kertoi toimintakykyä heikentävien kohtausten määrän vähentyneen prosenttia. Tulokset ovat vakuuttavia, erityisesti vaikeimmin sairaiden potilaiden osalta, Peltola sanoo. Työskentelemme edelleen hoitoon reagoimattomien potilaiden kanssa säätämällä stimulointiparametreja, kertoo Lehtimäki. Tärkeintä on, että potilailla on vähemmän kohtauksia ja jäljelle jääneet kohtaukset ovat lyhyempiä ja lievempiä, eikä niihin liity tajuttomuutta. Hyvä esimerkki erinomaisista hoitotuloksista on 23-vuotias mies, joka sairastaa monipesäkkeistä epilepsiaa. Hänelle oli aiemmin kokeiltu vagushermon stimulointia tuloksetta. Ennen DBS-hoitoa hänellä oli kuukaudessa keskimäärin 20 kohtausta, joista noin 15 oli vaikeita. DBShoidon ansiosta hänellä on nyt vain noin viisi kohtausta kuukaudessa. Hän asuu omassa asunnossaan palvelutalossa ja pystyy liikkumaan vapaammin pienentyneen kohtausriskin ansiosta. yhteinen arviointi Jos potilas ei reagoi lääkehoitoon, selvitämme 12

13 DBS-laitteen saaneet potilaat ovat pääasiassa nuoria, keskimäärin 30-vuotiaita. monet heistä ovat kokeilleet jopa kymmentä eri lääkettä. Juuri tällaisten potilaiden elämässä hoito saa aikaan suurimman muutoksen. E POIMINTOJA Jukka Peltola. aina, onko kyseessä paikallisalkuinen epilepsia ja voidaanko epilepsiaa hoitaa resektiivisella leikkauskirurgialla. Aikuisten kohdalla lopullinen päätös resektiivisestä kirurgiamahdollisuudesta tehdään yleensä Kuopion epilepsiakeskuksessa, Peltola selittää. Jos se ei ole mahdollista, keskustelemme potilaan kanssa neurostimulaation kokeilemisesta. Useimmat ovat kokeilleet aiemmin vagushermon stimulointia. Jos sekään ei tuota tuloksia, jäljelle jää ainoana vaihtoehtona DBS. Koko DBStiimi neuvottelee kustakin potilastapauksesta ja ottaa kantaa koottuihin tietoihin. Kohtaukset analysoidaan eletrokliinisesti, ja lisäksi tehdään myös MR-tutkimus erityisprotokollalla kohdetumakkeen tunnistamiseksi. Tutkimme aivojen aineenvaihduntaa ja teemme sekä psykiatrisen että neuropsykologisen arvioinnin. Arviointiprosessi voi viedä useita kuukausia, joskus jopa pari vuotta. DBS-laitteen saaneet potilaat ovat pääasiassa nuoria, keskimäärin 30-vuotiaita. Monet heistä ovat kokeilleet jopa kymmentä eri lääkettä. Juuri tällaisten potilaiden elämässä hoito saa aikaan suurimman muutoksen. Toimenpide tehdään neurokirurgian osastolla, ja sinne potilaat myös tulevat ensimmäiselle seurantakäynnille kuukauden kuluttua. Kahden kuukauden seurantakäynnillä on taas epileptologin vuoro huolehtia potilaasta. Tiivis yhteistyö tiimin sisällä on ratkaisevaa, ja todennäköisesti se on yksi menestyksemme kulmakivistä, Peltola sanoo. Sekä potilaiden valinta että seuranta on erittäin tärkeää. Hän arvioi, että toimenpiteitä tehdään jatkossa vuosittain noin kymmenen. Tarve riippuu kuitenkin paljolti pitkän aikavälin hoitotuloksista. jatkuvaa kehitystä Uskon, että pystymme jatkossa seulomaan tarkemmin ne potilaat, jotka todennäköisimmin reagoivat hoitoon. Tällöin pystymme myös hoitamaan useampia potilaita. Nyt tiedossamme on vain yksi kohdealue aivoissa. Paikallistamalla epilepsiapesäkkeitä ja tunnistamalla kohtaustyyppejä löydämme varmasti useampia kohdealueita, Lehtimäki sanoo. On ehkä mahdollista kohdistaa hoito myös useille kohdealueille, Peltola lisää ja jatkaa: Jos kohtauksia pystytään rekisteröimään, jatkuvaan stimulointiin on ehkä mahdollista yhdistää stimulointi, joka reagoi äkillisiin muutoksiin aivoissa. Mitä paremmin ymmärrämme aivojen toimintaa, sitä paremmin voimme mukauttaa kohdealueita potilaiden tarpeisiin. selkeä TaRve Miksi juuri Tampereella on saatu niin hyviä tuloksia DBS:n käytöstä? Olemme kiinnostuneita neuromodulaatiohoidoista. Aloitimme esimerkiksi vagushermostimulaation käytön jo varhaisessa vaiheessa. Toinen syy on, että meillä on seurannassa runsaasti potilaita. TAYSin potilaiden lisäksi vastaamme myös alueen muiden keskusten epilepsiapotilaista. Sen kautta olemme todenneet, että hoidolle on merkittävä kliininen tarve, Peltola sanoo. Kun kuulimme DBS:stä, halusimme ottaa sen käyttöön mahdollisimman pian. Menestykseen on vaikuttanut varmasti myös meidän molempien suuri kiinnostus hoitomuotoa kohtaan, Lehtimäki lisää. TAYSissä kaikki DBS-toimenpiteet on keskitetty samaan yksikköön hoidonaiheesta riippumatta. Näin saamme kattavamman käsityksen siitä, miten stimulointi toimii parhaiten. Muut hoidonaiheet tuottavat lisätietoa aivoista ja syventävät käsitystämme neurobiologisista seurauksista, Peltola sanoo. Oppiminen nopeutuu ja saamme yhä enemmän tietoa eri kohdealueista. Kirurgisesti katsottuna epilepsiatoimenpiteet ovat onnistuneet erittäin hyvin, ja ne ovat kohdistuneet suunnitellulle kohdealueelle, Lehtimäki sanoo. Kyseinen kohdealue on muita vaikeampi paikallistaa, ja sen lähellä on useita verisuonia. Toimenpide edellyttää tarkkaa suunnittelua ja erikoistekniikkaa, koska kyseessä on tavallisesta poikkeava leikkausreitti. Asianmukaisesti suoritettuna toimenpide on kuitenkin turvallinen. epilepsiakohtaukset jaetaan kahteen päätyyppiin E Partiaaliset (paikallisalkuiset) kohtaukset: Kohtaukset alkavat tietyltä aivojen alueelta mutta voivat levitä koko aivoihin. Tästä käytetään nimitystä toissijainen yleistyminen. E Yleistyneet kohtaukset: Kohtauksen kulku ja oireisto ei viittaa tiettyyn anatomiseen alueeseen. Toisin kuin paikallisalkuisessa epilepsiassa, kohtaus ei siis ala tietyltä aivojen alueelta. spine saa uudet kasvot Christian Waarst on Spine-liiketoimintayksikön uusi aluepäällikkö Pohjois- ja Itä-Euroopassa. Waarstilla on taskussaan kahdeksan vuoden kokemus lääkinnällistekniseltä alalta. Viimeksi hän on työskennellyt selkäkirurgian parissa. Medtronicille minut houkutteli yhtiön johtava asema selkäkirurgiassa ja merkittävä panostus tutkimus- ja kehitystyöhön, Waarst sanoo. Medtronicilla on mielestäni edellytykset sekä kehittyä kansainvälisillä markkinoilla että lisätä paikallista läsnäoloa Pohjoismaissa. Odotan mielenkiinnolla hedelmällistä yhteistyötä selkäkirurgian kehittämisen parissa kirurgien, sairaanhoitajien ja muiden sairaanhoitoalan toimijoiden kanssa. Haluan luoda molemminpuolisen luottamuksen, jonka pohjalta on hyvä lähteä kehittämään toimintaa. Yhteistyökumppaneidemme on voitava luottaa siihen, että Medtronic kuuntelee kentältä tulevia toiveita ja toimittaa tuotteita ja ratkaisuja, joista on hyötyä sekä sairaanhoidon toimijoille että potilaille. lukijatutkimus Suurkiitos kaikille pohjoismaiseen lukijatutkimukseen osallistuneille! Tutustumme huolella saamaamme palautteeseen ja katsomme, miten voimme vastata toiveisiinne. Voimme jo nyt taata, että pyrimme kaikin keinoin tarjoamaan suunvuoron lääkäreille ja sairaanhoitajille kaikista Pohjoismaista, joskin kaikkien saaminen mukaan voi viedä aikaa. medtronic sverige nyt myös FaCeBookissa Tervetuloa lukemaan kuulumisiamme! 13

14 Sakraalinen neuromodulaatio palautti täyden työkyvyn Kööpenhaminan lähellä asuvalle puuseppä Anders Holberg Pedersenille sattui rakennustyömaalla putoamistapaturma, jossa hänen paksusuoleensa työntyi metallitanko. Vauriot veivät Andersilta kahdeksi vuodeksi ulosteenpidätyskyvyn, ja sairaseläke näytti väistämättömältä. Saatuaan Medtronicin InterStim -neuromodulaattorin hän tuntee olevansa taas täysin kunnossa. Peräsuolen sulkijalihas vaurioitui tapaturmassa pahoin, ja lisäksi paksusuoleen tuli vaurioita. Kun avannepussi poistettiin toipumisajan jälkeen, ulosteenpidätyskyky ei palautunut. Anders joutui kiirehtimään vessaan lähes 20 kertaa päivässä. Andersin tapaus on siitä poikkeuksellinen, että kyseessä on mies, sanoo gastroenterologisen yksikön ylilääkäri Michael Sørensen Hvidovren yliopistollisesta sairaalasta. Muutoin hoidamme pääasiassa naisia, joilla on synnytysvaurioita. Potilaiden toimintakyky ja elämänlaatu ovat usein heikentyneet huomattavasti. Tilanteen kohentumisella on heille suuri merkitys. DramaaTTinen vaikutus elämänlaatuun Andersin elämänlaatu heikentyi onnettomuuden jälkeen dramaattisesti. Piinaa kesti kaksi vuotta, ennen kuin hän sai neuromodulaattorin. Muista hoidoista ei ollut pahemmin apua, ja aiemmin puuseppänä omassa yrityksessään työskennellyt Anders eristäytyi neljän seinän sisälle. Nyt suoli toimii täysin normaalisti, ja vessakäyntejä on päivässä yksi tai kaksi, Anders kertoo. Eroa entiseen ei oikein pysty sanoin kuvaamaan. Implantoinnin jälkeen minusta tuli kuin uusi ihminen. Aiemmin en aina ehtinyt vessaan, koska en pystynyt pidättämään ulostetta. Vessaan sai olla enintään minuutin matka. En voinut mennä perheen kanssa ostoksille, ja uskalsin vain harvoin vierailla ystävien tai sukulaisten luona. Töissäkäynti ei tullut kuuloonkaan, ja olin varma, että joutuisin sairaseläkkeelle. Sitten kuulin InterStim-hoidosta. Nyt teen taas töitä täysipäiväisesti. On upeaa, että hoito tehosi Andersilla niin hienosti, sillä hänellä oli pahoja vaurioita sulkijalihaksessa ja ympäröivissä hermoissa, sanoo Michael. Anders kokeili hoitoa kolmen viikon ajan tilapäisesti 14

15 Hoito antoi perheelle ja minulle uuden elämän. aiemmin en voinut edes kuvitella paluuta työelämään, puhumattakaan oman yrityksen pyörittämisestä. Anders Holberg Pedersen implantoidulla elektrodilla. Näin saimme selville, tehoaisiko hoito. Pysyvän implantoinnin jälkeen Andersilla ei ole ollut lainkaan oireita. selvitystiimin monialainen osaaminen TäRkeää Medtronicin InterStim-neuromodulaattorin on saanut vuodesta 1994 lähtien yli ihmistä kaikkialla maailmassa. Hvidovren sairaalassa tehdään vuosittain reilut 50 InterStim-implantointia. Sairaala kuuluu ulosteinkontinenssi sakraalisen neuromodulaatiohoidon johtaviin keskuksiin maailmassa. Meille lähetetään vuosittain noin 500 potilasta, Michael sanoo. Useimmille ulosteenpidätysvaikeuksista kärsiville ei kuitenkaan tarvita mittavia toimenpiteitä. Voidaksemme tarjota parasta mahdollista hoitoa olemme koonneet monialaisen hoitotiimin. Teemme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi gynekologien kanssa, sillä 85 prosenttia potilaistamme on naisia. Useat heistä kärsivät lisäksi virtsanpidätysvaikeuksista tai muista lantionpohjan ongelmista. Monesti kyse on usean ongelman yhdistelmästä, jonka pystymme ratkaisemaan yhdessä. Emme suinkaan aina yllä yhtä täydelliseen tulokseen kuin Andersilla, jota näemme periaatteessa vain laitteen paristojen vaihtamisen yhteydessä. Vaikka hoito toimisikin hyvin, yleensä on aina jotain säädettävää, esimerkiksi ravitsemuksen yksityiskohdissa, konservatiivisessa hoidossa tai neuromodulaattorin asetuksissa. Meille lähetetyt potilaat tapaavat ensin erikoissairaanhoitajan, joka on perehtynyt hyvin tämäntyyppisiin ongelmiin. Sen jälkeen potilaat käyvät läpi niin sanotun konservatiivisen hoito-ohjelman, jossa ongelma yritetään ratkaista järjestelmällisesti ilman leikkaustoimenpiteitä. Jos konservatiiviset menetelmät eivät toimi riittävän hyvin, erikoislääkäri tekee päätöksen mahdollisesta leikkauksesta, Michael jatkaa. potilaat eivät enää Tunne olevansa sairaita Sakraaliseen neuromodulaatioon InterStimlaitteella liittyy mielestäni lukuisia etuja. Hoitotulokset ovat yleensä erittäin hyviä. InterStimhoidon ansiosta potilaan ei tarvitse ajatella jatkuvasti vammaansa tai sairauttaan. Modulaatio on käynnissä jatkuvasti, ja esimerkiksi Andersin laitteen asetuksia ei ole tarvinnut muuttaa implantoinnin jälkeen. Konservatiivisten menetelmien ja muiden toimenpiteiden yhteydessä potilaat tiedostavat sairautensa lähes päivittäin. Menetelmään liittyvä leikkaustoimenpide on erittäin pieni. Potilas on pian jaloillaan, ja komplikaatiot ovat harvinaisia. Elektrodi voidaan tarvittaessa poistaa ilman pysyviä vaurioita. Hoito antoi perheelle ja minulle uuden elämän, Anders sanoo. Aiemmin en voinut edes kuvitella paluuta työelämään, puhumattakaan oman yrityksen pyörittämisestä. Asian ajatteleminen saa minut liikuttumaan kyyneliin. Nyt olemme lähdössä koko perheen voimin lomalle Gran Canarialle, ja voin lähteä matkaan turvallisin mielin. mikä interstim on? E InterStim-neuromodulaattori on pieni implantoitava laite, joka lähettää heikkoja sähköimpulsseja rakon ja/tai suoliston toimintaa sääteleviin hermoihin. Sitä käytetään anaali-inkontinenssin, ummetuksen, yliaktiivisen rakon tai virtsaummen hoidossa. Hoitotulokset ovat yleensä erittäin hyviä. InterStim-hoidon ansiosta potilaan ei tarvitse ajatella jatkuvasti vammaansa tai sairauttaan. Michael Sørensen, gastroenterologisen yksikön ylilääkäri, Hvidovren yliopistollinen sairaala. 15

16 Jatkuva glukoosimonitorointi tehoaa Kokeneet insuliinipumpun käyttäjät, joiden diabetes ei ole riittävässä hoitotasapainossa, voivat alentaa Hba1c-arvoaan tehokkaasti jatkuvan glukoosimonitoroinnin avulla. Näin todettiin yksiselitteisesti Switch-tutkimuksen ensimmäisissä tuloksissa, jotka julkistettiin viime syksynä. Se oli iloinen yllätys, vaikka tietysti toivoin juuri tällaisia tuloksia. Useissa aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että HbA1c-arvoa voidaan alentaa jatkuvan glukoosimonitoroinnin avulla, mutta joidenkin tietojen mukaan se ei koske lapsia ja nuoria, sanoo ylilääkäri, endokrinologi Eva Hommel tanskalaisesta Steno Diabetes Centeristä. Nyt nähdään, että kaikenikäiset voivat yltää hyviin tuloksiin, kunhan nuoria vain motivoidaan ja tuetaan todellakin käyttämään sensoria, sanoo Birthe Olsen, ylilääkäri ja lastenosaston diabeteshoidon päällikkö tanskalaisesta Herlevin sairaalasta. TuTkimusaseTelma Switch on satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, joka on ollut käynnissä 17 kuukautta kahdeksassa eurooppalaisessa keskuksessa. Pohjoismaita edustavat edellä mainitut tanskalaissairaalat. Tutkimukseen osallistui 153 henkilöä, jotka olivat iältään 6 70-vuotiaita. Heistä 72 oli lapsia ja 81 aikuisia. Kaikki olivat tottuneita pumpun käyttäjiä, joilla oli vaikeuksia pitää HbA1c-arvonsa viitealueella. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, jotka toimivat vuorotellen testiryhmänä ja verrokkiryhmänä. Muutaman kuukauden aloitusjakson jälkeen puolet ryhmästä käytti sensorointi puolen vuoden ajan, kun taas puolella ryhmästä sensori oli kytketty pois päältä. Neljän kuukauden tasaantumisjakson jälkeen ryhmiä vaihdettiin siten, että aiemmin sensorointia käyttäneet kytkivät sen pois päältä puoleksi vuodeksi ja päinvastoin. Ensimmäiset tutkimustulokset esiteltiin kansainvälisessä diabeteskongressissa viime syksynä. Artikkeli on tällä hetkellä tarkastettavana julkaisua varten. lukuisia etuja Tulokset osoittavat yksiselitteisesti, että HbA1carvoa voidaan alentaa keskimäärin 0,43 prosenttia käyttämällä pumpun kanssa jatkuvaa glukoosimonitorointia. Lukema on merkittävä sekä aikuisilla että lapsilla. Aikuisilla arvot alentuivat 0,41 prosenttiyksikköä, kun vastaava lukema lapsilla ja nuorilla oli 0,46 prosenttiyksikköä. Jatkuvan glukoosimonitoroinnin ansiosta hypoglykemia-aika (raja-arvo 70 mg/dl) lyhentyi 31 minuutista 19 minuuttiin päivässä. Jatkuvaa glukoosimonitorointia käyttäneillä lapsilla ja nuorilla oli merkittävästi vähemmän koulupoissaoloja, 51,9 päivää 100:aa potilasvuotta kohti. Vain pumppua käyttäneillä, vastaava luku oli 183 päivää. Tutkimuksen osallistujat tekivät merkittävästi vähemmän omia verensokerimittauksia jaksolla, jolloin sensori oli käytössä: 4,9 kertaa tutkimustulokset ovat ilahduttavia. nyt tiedämme, että jatkuva glukoosimonitorointi on tehokasta potilailla, joiden korkean Hba1c-arvon syitä ei saada selville. Eva Hommel päivässä verrattuna 5,5 kertaan päivässä, kun sensori ei ollut käytössä. Tutkimus osoittaa selkeästi, että jatkuvan glukoosimonitoroinnin hyödyt häviävät tässä potilasryhmässä, kun sensorin käyttö lopetetaan. Sensorin käyttäminen rajattuna ajanjaksona ei siten tarjoa riittävästi tietoa HbA1c-arvon pitämiseksi alhaisena ilman sensoria. sensori nykyistä useammille Tutkimustulokset ovat ilahduttavia. Nyt tiedämme, että jatkuva glukoosimonitorointi on tehokasta potilailla, joiden korkean HbA1c-arvon syitä ei saada selville. Uskon, että artikkelilla on julkaisunsa jälkeen merkittävä vaikutus siihen, miten jatkuvaa glukoosimonitorointia käytetään, Eva Hommel sanoo. Tanskalaislääkärit kertovat, että taloudelliset tekijät voivat estää sensorien tarjoamisen kaikille niitä tarvitseville potilaille. Tanskassa kustannuksista vastaavat periaatteessa sairaalat, mutta koska kaikilla sairaaloilla ei ole riittäviä resursseja, jotkin kunnat ovat ryhtyneet korvaamaan hoitokustannuksia eivät kuitenkaan kaikki. Monet perheet huolehtivat itse lapsensa jatkuvan glukoosimonitoroinnin kustannuksista. Sensorin lapselle tarjoama turvallisuus on heille niin tärkeää, että he ovat valmiita maksamaan siitä, Birthe Olsen sanoo ja jatkaa: Yritämme kaikin keinoin painostaa päättäjiä muuttamaan lainsäädäntöä, jotta useampien potilaiden sensorikulut korvattaisiin. Esimerkiksi amerikkalaisella Juvenile Diabetes Research Foundation -järjestöllä on Tanskassa maaosasto, joka pyrkii muun muassa vaikuttamaan parlamenttiin sensorien korvaamista koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. nuoret TaRviTsevaT Tukea Tutkimuksen aikana oli toisinaan vaikea saada nuoria käyttämään sensoria, kun he eivät saaneet nähdä tuloksia. Teini-ikäisenä ei ole aina helppoa, kun vatsaan on kiinnitetty kaksi eri laitetta. Sen olemme huomanneet päivittäisessä työssämme. Tarvittiin aika lailla valmennusta, jotta heidät saatiin jatkamaan, Olsen sanoo. Tässä on myös yksi selitys sille, miksi tämän tutkimuksen tulokset poikkeavat aiemmista. Jos sensoria ei käytetä, sillä ei tietenkään ole vaikutusta, Hommel toteaa. Nuoremmat lapset ovat usein valmiimpia hyväksymään ulkoiset apuvälineet. Uskon myös, että pienempien ja parempien sensorien myötä on helpompaa saada myös glukoosimonitorointia tarvitsevat nuoret käyttämään sensoria. Olisi mahtavaa, jos molemmat toiminnot saataisiin sovitettua yhteen laitteeseen, sanoo Olsen. Hänen klinikallaan hyödynnetään lähes aina mahdollisuutta ladata arvot pumpusta tietokoneelle, vaikka potilas ei käyttäisikään sensoria. Näin voidaan tarkastella käyriä ja trendejä. Useat lapsipotilaistamme käyttävät sensoria koko ajan, ja se on erinomainen apuväline yhdessä tietojen lataamisen kanssa. Se auttaa parantamaan aineenvaihdunnan hallintaa ja toimii myös opetuksen apuvälineenä. Osa potilaista lataa tietonsa järjestelmään itse ja lähettää tulokset meille tarkistettaviksi. Se toimii todella hyvin. 16

17 Birthe Olsen, (vt.) ylilääkäri ja diabeteshoidon päällikkö, Herlevin sairaalan lastenosasto, ja Eva Hommel, ylilääkäri ja endokrinologi, Steno Diabetes Center, Tanska. switch-tutkimuksen TulokseT: hba1c switch-tutkimus E Tutkimuksen 8,8 8,7 Run-in Sensor OFF Wash out kuukausia sensori oli ensin pois käytöstä puolella RyhmäsTä. Sensor ON 8,6 8,5 HbA1c mukaan jatkuva glukoosimonitorointi alentaa HbA1c-arvoa merkittävästi kaikissa ikäryhmissä. Tutkimus osoittaa myös selvästi, että jatkuvan glukoosimonitoroinnin metaboliset hyödyt häviävät, kun sensorin käyttö lopetetaan. Tutkimukseen osallistui 153 henkilöä, joiden ikä oli 6 70 vuotta. Kaikki olivat käyttäneet pumppua aiemmin, mutta eivät olleet päässeet hyvään hoitotasapainoon. 8,4 sensori oli ensin käytössä puolella RyhmäsTä. 8,3 8,2 8,1 8,0 7,9 7,8 Run-in Sensor ON Wash out Sensor OFF 7, MÅNAD

18 NAVIGOINTILAITTEISTO ENT-TOIMENPITEISIIN: FuSIOn ohjaa turvallisesti korva-, nenä- ja kurkkukirurgiassa Fusion ENT Navigation System on Medtronicin sähkömagneettinen kuvanavigointijärjestelmä korva-, nenä- ja kurkkukirurgiaan. Pernilla Sahlstrand Johnson toimii rinologian työryhmän päällikkönä Skånen yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkuklinikalla, jossa Fusion-järjestelmä on ollut käytössä tammikuusta 2011 lähtien. Fusion-järjestelmä on helppo valmistella toimenpidettä varten, joten laitteistoa käytetään rutiininomaisesti yhä useammissa toimenpiteissä. Käytimme aiemmin Medtronicin optista kuvanavigointijärjestelmää, mutta magneettinen navigointi toimii vieläkin paremmin, Pernilla Sahlstrand Johnson sanoo. Optisessa kuvanavigoinnissa käytetään ulkoista kameraa, jonka kuvan esimerkiksi instrumentti saattaa peittää. Sähkömagneettista tekniikka käytettäessä näin ei pääse käymään. leikkauksen valmistelu nopeampaa Fusion-järjestelmä on helppo valmistella toimenpidettä varten, joten pääsemme aloittamaan leikkauksen nopeammin. Järjestelmän käytön oppiminen vie jonkin verran aikaa, kuten aina uuden tekniikan yhteydessä. Se aika ei kuitenkaan mene hukkaan. On tärkeää opetella käyttämään laitteistoa kunnolla, eikä vain luottaa työtovereiden osaamiseen. Tehokas käyttö edellyttää rutiineja ja erilaisten toimintamallien kehittämistä esimerkiksi tilanteeseen, jossa röntgenkuvissa ei näy kaikkia anatomisia rakenteita. Viime viikolla meillä oli tapaus, jossa röntgenkuvat eivät ulottuneet riittävän korkealle otsaan. Otsaonteloiden pitäisi näkyä kuvassa kokonaan, mutta näissä kuvissa niitä ei näkynyt. Omien vertailupisteiden luominen sujui kuitenkin hienosti Fusion-järjestelmän avulla. Osaamisen karttuessa myös navigointilaitteiston käyttö nopeutuu, Sahlstrand Johnson sanoo. instrumentin TaRkka sijainti on TäRkeä TieTo Koska uusi laitteisto on niin helppokäyttöinen, käytämme sitä mielellämme. Olemme päättäneet käyttää navigointilaitteistoa myös muissa kuin vaativissa sivuontelon toimenpiteissä. Näin toimintamallit iskostuvat selkäytimeen vaativampia toimenpiteitä varten. Itse käytän navigointia rutii- ninomaisesti kaikissa pidemmälle menevissä sivuontelon toimenpiteissä. Näin koko leikkaus- tiimi saa arvokasta kokemusta, Sahlstrand Johnson sanoo. Käytämme Fusion- järjestelmää pääasiassa toimenpiteissä, joissa hoidetaan kroonista sinuiittia, johon voi liittyä polyyppeja. Sittemmin olen käyttänyt sitä silmäkuopan dekompressioissa, joissa siitä on ollut runsaasti apua. Leikkauksessa silmäkuopan ja sivuontelon välinen luuseinämä poistetaan potilailta, joille on kehittynyt näköhermoa uhkaava silmää ympäröivän kudoksen turvotus esimerkiksi kilpirauhassairauden seurauksena. Instrumentin parempi hallinta toimenpidealueella on auttanut minua tekemään parempia dekompressioita. Navigointilaitteistosta on hyötyä erityisesti silloin, kun alueella on voimakasta turvotusta, potilaalle on tehty useita leikkauksia tai potilaalla on polyyppeja. Saimme alkuvaiheessa Medtronicilta erinomaista tukea. Alussa nousee esiin aina lukuisia kysymyksiä, joten hyvä tuki on tarpeen. Käytämme Fusion-järjestelmän kanssa myös Medtronicin Shaver-laitteistoa*. Käytän sitä polyyppileikkauksissa ja laaja-alaisissa leikkauksissa, sanoo Sahlstrand Johnson. hyvä apu koulutustilanteisiin Fusion tarjoaa lyömättömiä etuja koulutustilanteisiin. Voin näyttää vähemmän kokeneille kollegoille tai opiskelijoille havainnollisesti ja nopeasti, mitä kohtaa operoin ja miltä kaikki näyttää. Lisäksi voin verrata endoskooppista kuvaa TT-kuvaan. Termien selitykset ENT: Ear, Nose and Throat; korva, nenä ja kurkku Shaver-laitteisto: Joustava ja tehokas moottoroitu instrumentti, jota käytetään nenäonteloiden leikkauksissa. E pohjoismaiset sairaalat, joissa on Fusion-jäRjesTelmä Tanska: Aalborg, Aarhus, Holstebro, Odense, Rigshospitalet Köpenhamn ja Gentofte. Suomi: Kuopio, Vaasa, Tampere ja Rovaniemi. Norja: Rikshospitalet Oslo, Lovisenberg ja Ahus. Ruotsi: Malmö, Lund, Sahlgrenska Göteborg, Örebro, Karolinska Huddinge, Kalmar ja Jönköping. Koska uusi laitteisto on niin helppokäyttöinen, käytämme sitä mielel- lämme. Pernilla Sahlstrand Johnson 18

19 nph:n diagnosointi ei yleensä ole vaikeaa. tarvitaan kuitenkin onnea, että potilas päätyy sellaisen henkilön puheille, joka osaa epäillä nph:ta. Katarina Laurell, ylilääkäri ja neurologi, Akademiska-sairaala, Uppsala. Suntista on suuri apu nph-potilaille lähes kymmenen vuotta sitten Jan-olof anderssonilla diagnosoitiin alzheimerin tauti ja muutama vuosi sen jälkeen verisuoniperäinen dementia. Nyt hän elää jälleen aktiivista elämää, johon kuuluu pitkiä kävelyretkiä, kuntosaliharjoittelua, keskusteluja ja paljon naurua. Kaikki oli kiinni oikeasta diagnoosista ja suntin implantoinnista. Minulla ei ollut lainkaan vaivoja, ennen kuin täytin 65, Jan-Olof Andersson sanoo. Sitten niitä alkoi putkahdella yksi toisensa jälkeen. Tuli muistivaikeuksia, virtsankarkailua, selkäkipuja ja tasapainovaikeuksia. Mielenkiinto ulkomaailmaa kohtaan katosi täysin. Lopulta vain istua möllötin. Oli vaikeaa päästä ylös sängystä ja kävellä, eikä minua kiinnostanut mikään. Vaimoni joutui auttamaan minua kaikessa. Se oli hänelle raskasta. TunTemaTon sairaus? Jan-Olofin miniä, joka työskentelee Medtronicilla, sattui kuulemaan normaalipaineisesta hydrokefaliasta (NPH), jonka oireita ovat nimenomaan kävelyja virtsanpidätysvaikeudet sekä muistioireet. Hän ehdotti, että Jan-Olof kysyisi lääkäriltään, voisiko kyseessä olla NPH. Jan-Olof sai lähetteen neurologille ja pääsikin muutaman kuukauden kuluttua tutkimuksiin, ensin kotiseudulleen ja sitten Uppsalan Akademiskasairaalaan. Ylilääkäri, neurologi Katarina Laurell vastaa NPH-tiimin toiminnasta Uppsalassa. Teemme perusteelliset vakiotutkimukset, jotka kestävät kolme päivää. Niihin kuuluu aivojen tietokonetomografia, kävely- ja tasapainotutkimus, muistitutkimus sekä tap- ja infuusiotutkimus. NPH:n diagnosointi ei yleensä ole meille vaikeaa. Tarvitaan kuitenkin onnea, että potilas päätyy sellaisen henkilön puheille, joka osaa epäillä NPH:ta. Me NPH:n parissa työskentelevät pyrimme lisäämään tietämystä sairaudesta hoitohenkilöstön ja suuren yleisön keskuudessa, jotta oireet tunnistettaisiin ja potilaat pääsisivät tutkimuksiin ja hoitoon ajoissa. NPH:lle ei ole lääkehoitoa, mutta ylimääräinen likvori voidaan johtaa aivokammioista vatsaonteloon suntin avulla. Tämä lievittää oireita kahdeksassa tapauksessa kymmenestä. Jan-Olofille implantoitiin suntti viime syksyllä, ja vaikutus näkyi heti: Herättyäni toimenpiteen jälkeen autoin sairaanhoitajia työntämään sängyn takaisin huoneeseeni, Jan-Olof sanoo virnistäen leveästi. Jan-Olof Anderssonilla diagnosoitiin viimein normaalipaineinen hydrokefalia, NPH. Oireet lievittyivät huomattavasti, kun hänelle implantoitiin suntti. pitkiä kävelyretkiä Kolme kuukautta toimenpiteen jälkeen Jan-Olof kävi jälkitarkastuksessa, jossa tehtiin samat testit kuin ennen toimenpidettä. Sain kuulla, että tilani oli parantunut 40-prosenttisesti, hän kertoo. Aluksi hän kävi pitkillä kävelyretkillä, mutta joutui luopumaan niistä sinnikkään kantapiikin vuoksi. Nyt käyn uimassa ja kuntosalilla. Kesällä aion mennä golfaamaan, ja tällä kertaa en ajele golfkärryllä niin kuin viime kerralla! Katarina selittää, että toimenpiteen tuloksia on tärkeää seurata objektiivisilla testeillä, joissa tutkitaan potilaan valmiuksia. Läheiset huomaavat usein tilan parantumisen, mutta potilas itse ei välttämättä muista, miten huonosti asiat olivat ennen toimenpidettä. Kävely ja tasapaino kohentuvat yleensä eniten, kun taas muistin ja kognition osalta saadaan heikompia tuloksia. Sairauden pitkä kesto voi myös alentaa potilaan toipumisastetta. strata-sunttijärjestelmä E Strata-sunttijärjestelmä koostuu Strata-suntista, johon liitetään kaksi katetria, aivokammiokatetri ja peritoneaa- likatetri. Strata-suntti on säädettävä, joten lääkärit voivat valita jonkin viidestä paine-/toimintatasosta. Tämä mahdollistaa hydrokefalian hoidon mukauttamisen potilaan muuttuvien tarpeiden mukaan. Säätäminen tapahtuu kajoamattomasti magneettisen säätölaitteen avulla..

20 endovaskulaarinen hoito rasittaa potilasta huomattavasti vähemmän kuin avoleikkaus, joten se soveltuu myös monisairaille. Komplikaatiot ovat harvinaisempia ja toipumisajat lyhyempiä. Hannu Manninen, Kuopion yliopistollinen sairaala endovaskulaariset toimenpiteet yleistyvät ääreisverenkiertosairauksien hoidossa Suomi kuuluu ääreisverenkiertosairauksien endovaskulaarisen hoidon edelläkävijöihin. Esimerkiksi lonkkavaltimon (iliaca) ahtaumien pallolaajennukset aloitettiin täällä jo 1970-luvun lopulla. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehdään vuosittain noin 400 endovaskulaarista alaraajatoimenpidettä ja noin 200 alaraajan valtimoiden avoleikkausta. Professori Hannu Manninen Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen radiologian osastolta kertoo alaraajan toimenpiteiden nykytilanteesta Suomessa. Säären ja jalkojen veritulpat yleistyvät muiden teollisuusmaiden tapaan myös Suomessa tyypin 2 diabeteksen lisääntymisen ja väestön ikääntymisen myötä, Manninen sanoo. Sydän- ja verisuonitauteja on jo aiemmin esiintynyt runsaasti etenkin Itä-Suomessa. Ongelmallisia ovat eritoten infrapopliteaaliset* ahtaumat ja tukokset, ja niiden endovaskulaarinen hoito on yleistynyt nopeasti klinikoilla. Nykyään jo yli puolet kaikista alaraajan kriittisen iskemian revaskularisaatioista tehdään endovaskulaarisella menetelmällä. Katetri- ja stenttiteknologian kehittyessä osuus varmasti kasvaa edelleen. vähemmän kajoava hoito sopii monisairaille Endovaskulaarinen hoito rasittaa potilasta huomattavasti vähemmän kuin avoleikkaus, joten se soveltuu myös monisairaille, Manninen sanoo. Komplikaatiot ovat harvinaisempia ja toipumisajat lyhyempiä. Revaskularisaation tuloksia mitataan esimerkiksi vertaamalla toimenpidettä edeltävää ja toimenpiteen jälkeistä nilkka-olkavarsipainesuhdetta. Doppler-ultraääni on myös hyvä apuväline suonten läpimitan mittaamiseen kliinisessä työssä. Potilaalle tärkeintä on tietenkin oireiden lievittyminen ja esimerkiksi haavan parantuminen toisin sanoen kliiniset tulokset. Amputoinnilta välttyminen on lisäksi hyvä onnistumisen mittari alaraajan kriittisessä iskemiassa, Manninen kertoo. TäRkeimmäT menetelmät: pallolaajennus ja stenttaus Alaraajan verisuonia hoidetaan endovaskulaarisesti kaikissa keskus- ja yliopistosairaaloissa, sanoo Manninen. Potilaat jakautuvat sairaalan vastuualueen mukaan. Valtaosalla potilaista on uhkaava alaraajan iskemia. Toimenpiteisiin ryhdytään suhteellisen harvoin pelkän katkokävelyn takia. Diabetespotilaiden alaraajaongelmista vastaa aina monialainen jalkahoitotiimi, koska näiden oireiden taustalla voi olla muutakin kuin alaraajojen ASO-tauti*. Pallolaajennus on ensisijainen menetelmä hoidettaessa infrainguinaalisia* ASO-muutoksia. Iliaca-alueella stenttaus. Stenttigrafteja käytetään yhä harvemmin ASO-taudin hoidossa, ja katetriaterektomian käyttö on lopetettu kokonaan perifeerisen ASO-taudin hoidossa. Akuutteja tromboembolisia tukoksia hoidetaan käyttämällä katetritrombolyysiä, trombi-imua ja mekaanisia trombektomiainstrumentteja. Medtronicin lääkepinnoitteinen pallolaajennuskatetri (DEB) on osoittautunut erinomaiseksi muun muassa hemodialyysifistelien ja alaraajan uusiutuneiden ahtaumien hoidossa. Sairaalassa on käytetty myös Medtronicin munuaisstenttejä jo vuosien ajan. Niitä käytetään jonkin verran myös supra-aortaalisten* suonten hoidossa, erityisesti selkärangan lähellä sijaitsevien vertebralis yhteydessä. Termien selitykset ASO: arteriosclerosis obliterans, valtimonkovettumistauti Infrapopliteaalinen: Polven alapuolinen Infrainguinaalinen: Vatsan alapuolinen Supra-aortaalinen: aortan yläpuolinen, esimerkiksi kaulan ja pään alueella sijaitseva 20

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Medtronicin pohjoismainen uutislehti nro 4 2010

Medtronicin pohjoismainen uutislehti nro 4 2010 Medtronicin pohjoismainen uutislehti nro 4 2010 DBS EPILEPSIA Uusi norjalaistutkimus SIvu 16 Tukholman Karoliiniseen yliopistosairaalaan Pohjoismaiden ensimmäinen kryoablaation koulutuskeskus Sivu 4 Invatec

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Attendon Visio & Arvot

Attendon Visio & Arvot Attendon Visio & Arvot Se, miten huolehdimme hoivaa tarvitsevista ihmisistä, osoittaa millainen on yhteiskunta, jossa elämme. Attendon rooli yhteiskunnassa Pohjoismaissa on kunniakkaat perinteet kansalaistensa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Endovaskulaariset toimenpiteet

Endovaskulaariset toimenpiteet Medtronicin pohjoismainen uutislehti nro 3 2011 Endovaskulaariset toimenpiteet Ensisijainen hoito ääreisverenkiertosairauksiin? SIvut 12 13 Hankintojen kokonaiskuva SIvut 4 5 Hypertension uudesta hoidosta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Vagushermon stimulointihoito: Johdanto potilaille. Potilaan kansio

Vagushermon stimulointihoito: Johdanto potilaille. Potilaan kansio Vagushermon stimulointihoito: Johdanto potilaille Potilaan kansio Kenelle hoitoa voidaan antaa? Ihmisillä, jotka eivät reagoi riittävästi epilepsialääkkeisiin, katsotaan olevan vaikeahoitoinen epilepsia.

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

REVEAL LINQ LNQ11. Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot. Magneettikuvauksen tekninen opas

REVEAL LINQ LNQ11. Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot. Magneettikuvauksen tekninen opas REVEAL LINQ LNQ11 Ihonalainen rytmivalvuri Magneettikuvaustoimenpiteitä koskevat tiedot Magneettikuvauksen tekninen opas 0123 2013 Seuraava luettelo sisältää Medtronicin tavaramerkit ja rekisteröidyt tavaramerkit

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille

Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla. Esite potilaiden vanhemmille Vesikouretraalinen refluksi (VUR) lapsilla Esite potilaiden vanhemmille TM VUR:in ymmärtäminen Lapsellasionvesikouretraaliseksirefluksiksi (VUR:iksi)kutsuttusairaus.Sairauteenon olemassahoitoja.tässäesitteessäontietoa

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio

W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) 21 päivänä toukokuuta 1996 Asia T-148/95 W vastaan Euroopan yhteisöjen komissio Henkilöstö - Pysyvä osittainen työkyvyttömyys -

Lisätiedot

DBS muutti elämän. Maiju kertoo vaikeasta epilepsiastaan ja DBS-hoidosta SIVUT 18

DBS muutti elämän. Maiju kertoo vaikeasta epilepsiastaan ja DBS-hoidosta SIVUT 18 Medtronicin pohjoismainen uutislehti nr0 3 2012 DBS muutti elämän Maiju kertoo vaikeasta epilepsiastaan ja DBS-hoidosta SIVUT 18 ICD, CRT ja tahdistimet uusi koulutuskeskus ja uusi konsepti SIVUT 4 CareLink

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Parempaa hallintaa, visioita ja haasteita Neljä artikkelia diabeteksesta SIVUT 10 14

Parempaa hallintaa, visioita ja haasteita Neljä artikkelia diabeteksesta SIVUT 10 14 Medtronicin pohjoismainen uutislehti nro 1 2011 Parempaa hallintaa, visioita ja haasteita Neljä artikkelia diabeteksesta SIVUT 10 14 Hoitoketjun kokonaiskuva tarkastelussa Virtual CRT Hospital -koulutuksessa

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Suomen Rotaryn Lääkäripankki (RDBF) Raportti 08.04.2013. Andrus Sonnenberg, reumatologi. sonnenb9(at)gmail.com. Haydomin sairaala (HLH)

Suomen Rotaryn Lääkäripankki (RDBF) Raportti 08.04.2013. Andrus Sonnenberg, reumatologi. sonnenb9(at)gmail.com. Haydomin sairaala (HLH) Suomen Rotaryn Lääkäripankki (RDBF) Raportti 08.04.2013 Andrus Sonnenberg, reumatologi sonnenb9(at)gmail.com Haydomin sairaala (HLH) 06.01.2013 18.03.2013 Tämä oli toinen vierailuni vapaaehtoislääkärinä

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna

Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Toimialajohtaja Markku S. Nieminen, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Johtamisen tuki: Taloussuunnittelija Sihteerit SYDÄN- ja KEUHKOKESKUS toimialajohtaja Johtoryhmä:

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 Lundin yliopistollinen sairaala, lasten ja sädehoidon rakennusosat sekä Malmön akuuttisairaala Lundin yliopistollinen sairaala Lundin yliopistollinen

Lisätiedot