Soveli. Yhdessä liikkeelle -kirja palkittiin vuoden terveysaineistona sivu 4 OTA TALTEEN. Dysfasia on vain hidaste Juuso Jäntin perhe pelaa yhdessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Soveli. Yhdessä liikkeelle -kirja palkittiin vuoden terveysaineistona sivu 4 OTA TALTEEN. Dysfasia on vain hidaste Juuso Jäntin perhe pelaa yhdessä"

Transkriptio

1 Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija Yhdessä liikkeelle -kirja palkittiin vuoden terveysaineistona sivu 4 Dysfasia on vain hidaste Juuso Jäntin perhe pelaa yhdessä sivu 19 OTA TALTEEN SoveLin uusi strategia

2 Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija -lehteä julkaisee Soveltava Liikunta SoveLi ry Toimitusneuvosto Susanna Hakuni, tiedottaja, Lihastautiliitto Kati Multanen, aluesuunnittelija, Diabetesliitto Merja Mäkelä, viestinnänsuunnittelija, Turun kaupunki Toni Piispanen, projektipäällikkö, Liikuntatieteellinen Seura Marjo Rinne, tutkija, UKK-insituutti Heidi Hölsömäki, tiedottaja, SoveLi Sari Kivimäki, ts. toiminnanjohtaja, SoveLi ry Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Heurekan leikit ja pelit sopivat aikuisellekin 8 tommi vasankari Säästöpäätöksillä kirjoitetaan miljoonalaskuja 10 heidi hölsömäki Terveyserot kapeammiksi Kainuussa 14 helena pietilä Liikuntaneuvontaan kaivataan yhteistyötä 15 Leikkaa uusi liikuntapiirakka talteen 18 Lataudu rentoutumalla! Sari Sakala Soveltava Liikunta SoveLi ry on 17 valtakunnallisen järjestön yhteistoiminta-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Jäsenjärjestöissä liikunnalla on keskeinen asema vammaisten ja pitkäaikaissairaiden terveyden edistämisessä, sairauksien ja oireiden ehkäisyssä sekä hoidossa ja kuntoutuksessa. SoveLin hallitus 2009 Helena Ylikylä-Leiva, puheenjohtaja, Suomen MS-liitto ry Annukka Ala-Pappila, Suomen Sydänliitto ry Sirpa Kälviäinen, Lihastautiliitto ry Timo Peltovuori, Mielenterveyden Keskusliitto ry Raija Pohjavirta, Suomen Parkinson-liitto ry Tinja Saarela, Suomen Reumaliitto ry Sari Kivimäki, esittelijä ja sihteeri, SoveLi ry perheliikunnan teemavuosi 20 mari vehmanen Jäntit ovat varsinaisia viikinkejä 24 sari sakala Oma maa mansikka, muu maa mustikka! 25 susanna huovinen perheliikunnasta iloa arkeen 26 jenni mäenpää Erityisuimakortti kannustaa uimaan vapaa-ajalla 29 sari kivimäki Teneriffalla voi hankkia esteettömiä liikuntaelämyksiä 30 mari vehmanen Välinevuokraamo avaa ovet liikuntamaailmaan 33 milla forstén MS-liitto kannustaa myös kilpaurheilijoitaan 36 marjo rinne Neuvonnalla selkävaivat hallintaan 42 mari vehmanen Liikkumisresepti tehoaa myös ryhmässä Länsirinteen perhe liikkuu yhdessä kotona ja lähiympäristössä. sivu 24 Yhteystiedot SoveLi ry / ts. toiminnanjohtaja Sari Kivimäki Suvilinnantie 2, Turku gsm Jäsenjärjestöt ja niiden yhteystiedot ovat lehden takakannessa. Soveli-lehti ISSN Päätoimittaja Sari Kivimäki Toimitussihteeri Heidi Hölsömäki Painopaikka Painohäme Oy, Ylöjärvi Soveli-lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa; seuraava lehti ilmestyy syksyllä Kansi Juuso Jäntti osallistuu välillä isänsä Ilkka Jäntin kanssa Viikinkien edustusjoukkueen harjoituksiin. Kannen kuva Mikko Käkelä Lehden aineistot ja lisätiedot Soveli-lehti Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs Tampere gsm Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehdet ovat pdf:nä osoitteessa: > Julkaisut

3 PÄÄKIRJOITUS Kohti yhteistä liikuntaa Kevät on tämän lehden ilmestyessä jo pitkällä. Kevät on aikaa, jolloin uutena vuotena itselle tehdyt ja välillä jo unohtuneet liikunnanlisäyslupaukset viimeistään palaavat mieleen. Aurinko ja kevään värit haastavat lähtemään ulos. SoveLin keväälle on antanut väriä uusi strategia, jonka SoveLin syyskokous viime vuoden lopulla hyväksyi. Jo strategian puolitoista vuotta kestänyt laatimisprosessi antoi paljon SoveLille ja sen jäsenjärjestöille, niin kuin hyvän suunnitteluprosessin kuuluukin. Keskustelua käytiin, ajatukset kristallisoituivat ja yhteinen tahtotila vahvistui. Yhteinen työ ei kuitenkaan pääty, vaikka strategiaesite on nyt valmis ja lähetetään lukijoiden käsiin tämän lehden välissä. Nyt alkaa strategiaprosessin tunnetusti haastavin vaihe: strategia on tehtävä todeksi ja muutettava käytännöksi. Nyt on aika alkaa lunastaa lupauksia. SoveLin strategia sisältää kaksi keskeistä lupausta. Ensinnäkin lupasimme, että lähivuosien aikana SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen yhteistyö vahvistuu ja saa pysyviä rakenteita. Toiseksi lupasimme, että SoveLi tekee kaikkensa, jotta soveltamista tarvitsevat liikkujat voisivat liikkua ja elää tasavertaisesti ja aktiivisesti. Tässä jälkimmäisessä lupauksessa ja tavoitteessa on SoveLin olemassaolon oikeutus. Ensimmäinen lupaus luo pohjaa tässä toisessa onnistumiselle. Nyt tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista. SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen keskinäisen suhteen ohjenuora voitaisiin lainata muskettisotureilta: yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. SoveLi tarvitsee jäsenjärjestöjään kannattelemaan ja viemään kanssaan yhteistä asiaa eteenpäin. Toki SoveLi tarvitsee myös monia muita tärkeitä sidosryhmiä ja yhteistyötahoja, ja onneksi sillä näitä hyviä kumppaneita kosolti onkin. Strategian toimeenpanolle asettavat omat lisähaasteensa yhteiskunnan ja toimintaympäristön viimeaikaiset muutokset. Kuntien jyrkästi kiristynyt ja oletettavasti edelleen kiristyvä taloustilanne uhkaa muuttaa monia asioita. Säästökohteita etsitään kunnissa kuumeisesti ja on vaarana, että leikkuriin joutuvat myös erityisliikunnan määrärahat. Terveyttä edistävästä liikunnasta puhutaan ja sen tärkeys tunnustetaan, mutta samanaikaisesti voidaan siihen suunnattuja resursseja supistaa. Haastetta siis riittää. Samaan aikaan myös järjestöjen omassa toimintaympäristössä on turbulenssia. SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen keskinäisen suhteen ohjenuora voitaisiin lainata muskettisotureilta: yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Nyt on nähtävä näitä tämänhetkisiä töyssyjä kauemmas ja luotettava siihen, että pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta. Uusi strategia on oiva työväline ohjaamaan SoveLin ja sen jäsenjärjestöjenkin työskentelyä kohti yhteisten ja yhtenäisten liikkumismahdollisuuksien yhteiskuntaa. Toisena uutena, erinomaisena työvälineenä tässä työssä sopii käyttää SoveLin tuoretta Yhdessä liikkeelle -kirjaa, joka on juuri palkittu vuoden terveysaineistona. Terveyden edistämisen keskuksen myöntämä palkinto on hieno tunnustus Yhdessä liikkeelle -kirjalle ja sen tekijöille, sekä sitä kautta koko SoveLin työlle. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä kohti kaikkien yhteistä liikuntaa. b Helena Ylikylä-Leiva Soveltava Liikunta SoveLi ry:n hallituksen puheenjohtaja

4 L Y H YE S T I Antero Aaltonen Yhdessä liikkeelle -kirjan toimittaja ja SoveLin tiedottaja Heidi Hölsömäki kävi noutamassa Terveyden Pylvään yhdessä Edita Publishingin kustannuspäällikön Sanna-Mari Hovin kanssa. Yhdessä liikkeelle -kirja palkittiin vuoden parhaana terveysaineistona SoveLin julkaisema Yhdessä liikkeelle yhdistykset ja kunnat liikunnan kumppaneina -kirja palkittiin vuoden 2009 parhaana terveysaineistona. Palkinnon myönsi Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry). Kirjan kustantaja on Edita Publishing Oy. Palkintoperusteissa raati nosti kirjan ansioiksi erityisesti tehokkaan yhteistyön mallit sekä terveyden edistämisen näkemisen moniulotteisena toimintana, joka tarjoaa ideoita ja mahdollisuuksia myös liikuntasektorin ulkopuolelle. Vuoden 2009 parhaat terveysaineistot -kilpailussa oli mukana 60 aineistoa. Kunniamaininnan sai Eikö se kuulu kenellekään? Rohkene kohdata seksuaalisesti kaltoinkohdeltu nuori -kirjan käsikirjoitus. Voittajat valittiin erittäin korkeatasoisten aineistojen joukosta. Parhaan aineiston valintaperusteissa kiitosta sai erityisesti terveyden edistämisen laaja näkemys sekä vahva yhteistyö eri toimijoiden kesken, sanoi Tekryn toiminnanjohtaja Janne Juvakka palkitessaan voittajat Tekryn kevään juhlassa Helsingissä. Yhdessä liikkeelle -kirja kertoo, miksi yhteistyötä kannattaa tehdä ja miten kumppanuus onnistuu. Lisääntyvä yhteistyö järjestöjen ja kuntien välillä avaa uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen. Kirjan kirjoittajat ovat tutkijoita, kouluttajia ja soveltavan liikunnan asiantuntijoita. On upeaa, että tekijöiden yhteistyön ja soveltavan liikunnan osaaminen näin palkitaan. Kun puhutaan kuntoutusta lähellä olevasta liikunnasta, on todella tärkeää tehdä laaja-alaista yhteistyötä ja hyödyntää kaikkien toimijoiden osaaminen, kirjan toimittaja Heidi Hölsömäki sanoo. Lue kirja-arvio sivulta 17. Kirjan tilaukset: tai > Tilaukset Soveltavan liikunnan lehti 4 Soveli 1/2009

5 Mielenterveysseura koordinoi perheliikuntaverkoston kampanjaa Perheliikuntaverkosto kannustaa viettämään tänä vuonna valtakun nallista perheliikuntavuotta. Lä heltä liikkeelle Perheet pihalle -teemalla järjestettävän vuoden tarkoituksena on saada suomalaiset perheet liikkumaan säännöllisesti yhteisen liikunnan merkeissä. Kampanjalla koetetaan lisätä perheiden yhdessäoloa ja hyvinvointia. Terveysliikuntatoimikunnan mie tinnön pohjalta koottu perheliikuntaverkosto on toiminut vuodesta 2003 lähtien. Perheliikuntaverkoston jäsenenä Suomen Mielenterveysseura sai kuluvalle vuodelle rahoitus- Heidi Hölsömäki ta perheliikuntaverkoston Läheltä liikkeelle perheet pihalle -kampanjan koordinointiin. Toimintavuonna keskitytään per heliikuntaverkostossa mukana olevien järjestöjen keskinäisen yhteistyön kehittämiseen ja eri toimijoiden koordinoimien hankkeiden väliseen yhteistyöhön. Lisäksi tavoitteena on tuottaa monipuolista materiaalia verkoston jäsenten sekä muiden mahdollisten yhteistyötahojen käyttöön. Vuonna 2010 tavoitteena on järjestää perheliikuntaan liittyviä tapahtumia yhteistyössä perheliikuntaverkostossa mukana olevien järjestöjen kanssa, jos hanke saa jatkorahoitusta. b Satu Turhala SoveLin strategiassa kiteytyy tahto liikuntaan yhteistyönä Lehden välissä on SoveLin uunituore strategiaesite. Siinä esitellään SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen yhteisen strategiatyöskentelyn tulokset. Tavoiteltava tulevaisuudenkuva tiivistyy sanoihin: Liikunta yhteistyönä jäsenjärjestöjen kanssa. Yhteistyötä tehdään viestinnässä, vaikuttamisessa ja koulutuksessa. Yhteistyön avulla parannetaan pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan. SoveLin uudet viestintä- ja koulutustyöryhmät vievät strategiaa käytäntöön. b HH Soveltavan liikunnan järjestöt mukana liikuttamassa perheitä Soveltavan liikunnan järjestöt ovat mukana edistämässä perheliikun taa perheliikuntaverkoston teemavuonna. Toukokuun 10. päivä vietettiin Liiku terveemmäksi -päivää perheiden voimin. Haluamme verkostossa kuitenkin kannustaa siihen, että jokainen päivä on perheliikuntapäivä, sanoo Veijo Kivistö, Aivohalvaus- ja dysfasialiiton aluesihteeri ja SoveLin edustaja valtakunnallisessa perheliikuntaverkostossa. Seuraava suurempi perheliikun tatapahtuma järjestetään 6. ke säkuuta Luovin ammattiopistolla (Hoikantie 15) Sastamalassa, kun Hen gitysliitto Heli järjestää perinteisen Perheet pihalle -päivän yhdessä laajan yhteistyöverkostonsa kanssa. Luvassa on perheliikuntaa Koiraporin Suurkisojen hengessä, ja musiikkia tarjoaa Satu Sopanen Tuttiorkestereineen. Lisätietoa sivulla Liiku terveemmäksi -tapahtumien vinkkejä voi käydä poimimassa sivulta Sivulle voi myös ilmoittaa tapahtumia. b Heidi Hölsömäki SoveLi ry Soveltava Liikunta SoveLi on 17 kansanterveys- ja vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyksiin kuuluu noin henkilöjäsentä. Liikunta on keskeinen osa yhdistysten toimintaa. Liikunnalla on tavallista suurempi merkitys jäsenjärjestöjen edustamien ihmisten terveyden edistämisessä. Kotisivu: Soveltavan liikunnan lehti 5 Soveli 1/2009

6 Heurekan leikit ja pelit sopivat aikuisellekin Soveltavan liikunnan asiantuntijat kävivät arvioimassa osittain esteetöntä Heurekan Liiku ja pelaa! -näyttelyä. Heurekan sivuilla markkinoidaan näyttelyn olevan suunnatun lapsille ja nuorille, mutta sopivan hyvin vanhemmillekin ja soveltuvin osin liikuntavammaisille. Mielestämme näyttely sopii hyvin työikäisille ja ikäihmisille, joilla on leikkimieltä ja rohkeutta uusiin asioihin. Vanhempaa väkeä saattaa myös motivoida tieto siitä, mihin peli vaikuttaa ja mitä aistitoimintoja se aktivoi tai minkälaista tiedonkäsittelyä kohteessa tapahtuu. Näyttelyn kyltit selkeyttävät hyvin pelien ideaa. Osa peleistä on liian nopeita aistitai liikuntavammaisille, mutta niitä on mahdollista pelata pareittain tai joukkueena. Tästä ei ole ohjeistusta tai soveltamisvinkkejä, ja riippuu muun muassa avustajasta, miten hän osaa ohjeistaa. Osa peleistä on standardituotteita, joita ei ole mahdollisuutta soveltaa tai säätää. Liikuntarajoitteiselle säädöistä olisi varmasti hyötyä ja laitteista tulisi monikäyttöisiä. Mielenkiintoinen kaikille sopiva oli valotanssi, joka edustaa esimerkkiä luovasta pelistä. Diskodonitsi, huutopurjehdus ja perhosen eväsretki ovat hauskoja reaktiopelejä, jotka innostavat yrittämään uudelleen ja uudelleen. Huutopurjehdus ja perhosen eväsretki ovat esimerkkejä peleistä, joita voi pelata pareittain tai joukkueena. Osa näyttelyn peleistä, kuten nuorallakävely, hypi narua ja kehokeplottelu, on suunnattu enemmän lapsille ja nuorille. Pelit, joissa ideana on kehonhahmotus, eli omat mitat, kimppavaaka, lämpökamera, ovat selkeitä ja sopivat kaikille. Näyttelytila oli valoisa ja tarpeeksi tilava esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvalle, mutta pelien äänet saattavat joillekin tuntua liian kovalta ja vaikuttaa tilan ja pelien hahmottamiseen sekä vireystilaan. Kaiken kaikkiaan näyttely on monipuolinen kokonaisuus ja siinä on huomioitu kehon hahmotus, tasapainoharjoitukset, vartalon hallinta ja reaktionopeus. Jokaiselle on tarjolla jotakin! Myös perusnäyttely on hyvä ja kiinnostava. Toivottavasti Heureka ottaa tulevaisuudessakin esteettömyyden huomioon. b Sari Kivimäki ja Helena Pietilä b Kuvat Vesa Katajamäki Suhteellista esteettömyyttä Vanhana pesäpalloilijana Ismo Kiuru innostui tarkkuusheitosta ja pallonlyönnistä. Parkinsonin tautia sairastava Ismo piti myös juoksutäristyksestä, jossa nopeimmin paikallaan juokseva joukkue voittaa. Soveli-lehti pyysi muutamaa koekäyttäjää tutustumaan Liiku ja pelaa! -näyttelyyn. Näyttelytietojen mukaan kaksi kolmasosaa kohteista on sellaisia, että niitä voi käyttää, vaikka liikuntakyky olisi rajoittunut. Pyörätuolia käyttävä ja Suomen CP-liiton Laajasalon palveluasunnossa asuva Marja-Liisa Reimann tutustui näyttelyyn avustajan kera. Näyttely sopii niille, jotka pystyvät itse pelaamaan ja tekemään jotakin, kommentoi Reimann. Reimann tarvitsee avustajaa liikkuakseen. Vain muutama näyttelyn kohde toimi hänelle, sillä suurin osa niistä vaatii itsenäistä liikkumista. Eniten pidin lämpökamerasta ja painojutusta. Näitä voisin suositella Laajasalon porukalle. Painon ilmoittava kimppavaaka onkin hauska. Reimann painoi siinä lampaan verran. Pyörätuolitanssia itsenäisesti liikkuville Näyttelyssä kuka tahansa voi kokeilla esimerkiksi pyörätuolitans- Soveltavan liikunnan lehti 6 Soveli 1/2009

7 Marja-Liisa Reimann (oik.) ja avustaja Heidi Syvänen pysähtyivät pulssiasemalle. Reimannin kädessä oleva metallikahva vastaanottaa tiedon pulssista ja pulssikäyrä piirtyy näytölle. Kohteessa haastettiin pohtimaan, miten omaan sykkeeseen voi vaikuttaa. Reimann piti Heurekan näyttelystä, vaikka kovin moneen laitteeseen hän ei päässytkään aktiivisesti osallistumaan. sia discodonitsissa, jossa musiikki hidastuu ja nopeutuu sen mukaan, kuinka nopeasti pyörätuoli osuu erivärisiin valoihin. Vammattomia pyörätuolitanssi kiinnostaa, mutta Reimann ei siitä innostu. Ehkä siinä joillekin on järkeä. Yhteenvetona hän toteaa: Näyttely oli mielenkiintoinen, mutta meteli on kova. Lähtökohtana pääsy kohteiden luo Näyttelyyn esteettömyyden tuonut suunnittelija Mikko Koivu-Jolma kuuntelee Reimannin palautetta. On mielenkiintoista tietää, missä näyttelyn rajat menevät. Kenelläkään näyttelyä rakentaneella ei ollut liikkumisen esteitä. Lähtökohtana meillä oli, että jokaisen on vähintään päästävä kohteiden luo. Aiemmissa näyttelyissä tämäkään ei ollut toteunut. Testihenkilöt kommentoivat näyttelyä etukäteen. Yksi oli heikkonäköinen, toinen liikkui pyörätuolilla itsenäisesti ja kolmas kepeillä. Laitteisiin pääsy osoittautui ongelmalliseksi, sillä nopeat menevät kohteisiin ensin. Kommenteissa heräsikin kysymys, pystyisikö täällä järjestämään rauhoitettuja juttuja. Erillisen tilaisuuden järjestäminen voi kuitenkin olla hankalaa. Näyttely on periaatteessa koko ajan avoin kaikille ja yksityistilaisuus olisi kallis. Useimmat kävijöistä pääsevät tutustumaan näyttelyyn, mutta käytännössä moni tarvitsee avustajan. Avustaja voi esimerkiksi suunnata laitteita. Heikkokuuloinen pärjää, mutta näkövammainen tarvitsee opastusta. Kohteissa voisi periaatteessa olla audiopalaute, mutta se hukkuisi muun mökän alle, Mikko Koivu-Jolma kertoo. b Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 7 Soveli 1/2009

8 SPARRAAJA HAASTAA KEHITTÄMÄÄN LIIKUNTAA TOMMI VASANKARI Tämänkertainen sparraaja on UKK-instituutin toiminnanjohtaja Säästöpäätöksillä kirjoitetaan miljoonalaskuja On helppo säästää palveluista, jotka eivät ole standardipalvelujen kentässä. On kuitenkin hölmöläisen filosofiaa säästää ennaltaehkäisevissä toimissa. Mitä enemmän näistä säästetään, sitä enemmän kirjoitamme itsellemme pakkokustannuksia. Tommi Vasankari Päätöksenteossa pitää miettiä, onko tämän päivän puolen miljoonan säästö hyvä, jos se aiheuttaa viiden vuoden kuluttua viiden miljoonan laskun. Väitän, että tätä ymmärrystä ei nykyisessä taloustilanteessa liikaa käytetä. Olemme enemmän hoiva- ja sairauspalveluita maksava ja sairastamista tukeva yhteiskunta kuin ennaltaehkäisevä, sairastumista torjuva ja omaa liikkumista ja omatoimisuutta edistävä yhteiskunta. Näin ei tarvitse olla. Valtion ravitsemuksen, liikunnan ja terveyden politiikkaohjelmien ja periaatepäätösten pitää vain siirtyä kuntatasolle. Jaan liikunnan edistämisen kolmeen kohderyhmään: sairauden hoitoon, suuren sairausriskin väestön liikuttamiseen ja suuriin joukkoihin vaikuttamiseen ennaltaehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Liikunnan vaikuttavuudesta sairauden hoidossa voi mainita esimerkkinä saksalaisen tutkimuksen. Siinä todetaan, että vakaata sepelvaltimotautia sairastaville miehille aktiivinen liikuntahoito antaa paremman hoitotuloksen kuin pallolaajennus. Se on myös halvempi vaihtoehto. Tämä on hyvin tyypillinen esimerkki siitä, että kovissakin tappajasairauksissa, kuten sepelvaltimotaudissa, tiedostetaan liikuntahoidon teho. Monessa sairaudessa on huomattavasti edukkaampaa liikuttaa yksilöä ja pitää hänet omatoimisena omassa kotimiljöössään kuin antaa kansalaisen kärsiä sairauksista, käpertyä ja jäädä loukkuun neljän seinän sisään. Jos näin tapahtuu, niin toimintakyky heikkenee hyvin nopeasti ja syntyy tarve ympärivuorokautiseen hoivaan. On helpompaa rakentaa kotimiljööseen kustannustehokasta mallia kuin tehdä ja tarjota hoitopaikkoja. Suuren riskin kansalaisen hoitamisesta liikunnalla tai elintapahoidolla käy esimerkiksi tyypin kaksi diabetes. Fiksun syömisen ja riittävän liikkumisen avulla voidaan lähes täysin pysäyttää taudin kehittyminen, kulman takana oleva tauti voidaan torjua tai jo puhjennut ongelma siirtää pois päiväjärjestyksestä. Koko väestön terveyden kannalta mikään ei ole vaikuttavampi terveysteko kuin se, että kaavoitetaan turvallisia kevyen liikenteen väyliä ja liikkumiseen innostavia ympäristöjä, joita pitkin voidaan omin voimin tehdä työmatka- ja koululiikkumista sekä harrastuksiin kulkemista. Liikuntaneuvonta osaksi terveydenhuoltoa On olemassa tietoa siitä, miten mitäkin vaivaa pitää hoitaa tai ennaltaehkäistä liikkumalla tai hyvillä elintavoilla. Tieto pitäisi hyödyntää ja pyrkiä toimimaan tavoitteiden mukaisesti. Meillä on esimerkiksi tieto, että tämän päivän amerikkalainen suositus ikääntyneelle sisältää henkilökohtaisen liikuntaohjelman, joka sovitetaan ikääntyneen omaan toimintakykyyn, sairauksiin ja lääkitykseen. Jos tämä on tavoitteena arvovaltaisen suositustason antajalla, niin meidänkin kuuluu mennä tätä pyrkimystä kohden. Valitettavasti liikunta ja ravitsemus elintapahoitoina sisältyvät Soveltavan liikunnan lehti 8 Soveli 1/2009

9 Sari Kivimäki Parkinson-liitto kouluttaa yhdistystensä liikuntavastaavia vuosittain. Tommi Vasankarin mielestä yhdistyksillä on tärkeä rooli soveltavan liikunnan toimijoina, mutta mitä enemmän tarvitaan räätälöintiä, sitä tärkeämpää on varmistaa ammattiohjaus. edelleen hyvin vaihtelevasti terveydenhuollon ja eri tiedekuntien koulutukseen. Sekään ei vielä auta, jos lääkäri sanoo monivaivaiselle potilaalle, että pitäisi liikkua, jos hän ei osaa vastata kysymyksiin miten ja kenen kanssa. Ympärillä pitää olla verkosto, joka pystyy antamaan ohjausta vähemmän liikkuneelle. Liikkumisresepteistä ja -neuvonnasta on saatu jo hyviä kokemuksia projekteissa, mutta missään kunnassa ei ole vielä onnistuttu luomaan pysyvää yksittäisistä henkilöistä riippumatonta talon tapaa. Tarvitaan muutoksia koulutuksessa, asenteissa ja työkäytännöissä. Paikallisyhdistysten rooli on oleellinen liikuntapalvelujen verkostossa. Liikkumisesta ei tarvitse tehdä avaruustiedettä, sillä ihminen on luotu liikkuvaksi ja reipasta kävelyä pitää pystyä kaikkien tekemään. Mitä enemmän tarvitaan räätälöityä ohjaamista, sitä tärkeämpää on varmistaa ammattimaisten liikuttajien mukanaolo. Sama koskee urheiluseuroja. Seuraverkostolla on täysi työ palvella nuorisoa, joten on itsensä pettämistä kuvitella, että amatööriliikuttajat pystyisivät hoitamaan myös laajemman ammattimaisen avun tarvitsijakaartin. Ilomielin olen tässä väärässä. Näitä seuroja on jo muun muassa voimistelupuolella, ja tämä toiminta kuuluu kiitollisuudella vastaanottaa ja sitä rohkaista. Alueelliset järjestötoimijat pitää ehdottomasti verkottaa vielä nykyistä paremmin palveluverkostoon yhdessä kunnallisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Mitä kattavampi verkosto on, sitä parempi se on. Kunkin toimijan osaamisalueet ja rajoitteet pitää kuitenkin olla hyvin kuvattuina. Näin ei luoda vääriä mielikuvia ja kuvitella ratkaistavan kaikkia asioita yhdellä toimijalla, jolloin se tukehtuu. Oleellista on, että kysyntä kohtaa oikeanlaisen tarjonnan. b Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 9 Soveli 1/2009

10 Liikuntaneuvoja Seija Huotari etsii yhdessä Toivo Romppaisen kanssa miehelle sopivia liikuntaharjoituksia. Kuntosalilla tulee tehtyä monipuolisesti, muuten en osaisi kaikkia lihaksia kuntouttaa, Toivo Romppainen kertoo. Kesällä hän tekee pitkiä pyörälenkkejä. Pyöräily on sopivan nivelystävällistä, kun on tätä ylipainoa. Terveyserot kapeammiksi Jo 600 kainuulaista on käynyt liikuntaneuvojan vastaanotolla hakemassa innostusta aktiivisempaan liikkumiseen ja oikeaan ravitsemukseen. Seija Huotari on yksi Kainuun neljästä liikuntaneuvojasta. Hän kohtaa kollegoidensa kanssa kaikkein vähiten liikkuvia ihmisiä. Poikkihallinnollisessa Telirane-hankkeessa asiakkaat tulevat neuvontaan joko lähetteellä tai oma-aloitteisesti. Oleellista hankkeen liikuntaneuvonnassa on yksilöllinen lähestymistapa. Jokainen on liikkumisessaan eri vaiheessa. Tärkeintä on, että asiakas asettaa tavoitteen siihen, mikä tuntuu mahdolliselta. Kun tavoitteen saa päättää itse, siihen pystyy sitoutumaan, Huotari sanoo. Liikkumaan lähdetään konkreettisesti pienin askelin. Jokaisen on löydettävä oma liikunnan ilonsa ja sopiva tapansa liikkua. Jos ihminen ei ole liikkunut ollenkaan, on turha vedota siihen ihanaan tunteeseen, mikä syntyy lenkin jälkeen. Sopivaa liikkumismuotoa lähdetään etsimään ja kokeilemaan pienin askelin. Se voi olla aluksi kävely muutaman kerran viikossa kauppaan tai pyöräily töihin. Stoppi sairauden etenemiselle Pääpaino Telirane-projektin liikuntaneuvonnassa on sairauksien, kuten diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Tämä on tärkeää myös jo jonkin diagnoosin saaneille. Useimmilla asiakkailla on taustalla jokin diagnoosi. On esimerkiksi masennusta, diabetestä ja kohonnutta kolesterolia ja kohonnutta verenpainetta, Huotari kertoo. Lisäsairauksien ehkäiseminen on yksi neuvonnan tavoite. Tärkeää on vaikuttaa myös sairauden etenemiseen. Yritämme pysäyttää sairauden etenemisen, että se pysyisi niissä uomissa kuin on. Monella lääkitystä onkin saatu vähennettyä ja verenpainelääkityksiä on jopa lopetettu. Pitkäjänteinen liikuntaneuvonta mahdollistaa myös asiakkaiden Soveltavan liikunnan lehti 10 Soveli 1/2009

11 muuttuvien elämäntilanteiden huomioon ottamisen. Liikunnan tavoitteita sovelletaan tilanteen mukaan. Jos asiakas joutuu lonkkaleikkaukseen tai perheessä on raskasta, laitamme liikuntasuunnitelmat vähäksi aikaa jäähylle. Talvella esimerkiksi masennus voi syventyä. Annamme aikaa toipumiselle ja palaamme myöhemmin asiaan. Kun askeleet alkavat sujua, kiinnitetään huomiota ravitsemukseen. Koko pakettia ei tarvitse omaksua kerralla. Liikuntapiirakkaa ja aitoa kuuntelemista Tavoitteiden asettamisessa ja seuraamisessa käytetään tukena muun muassa UKK-instituutin liikuntapiirakkaa. Piirakka on mukana seurantakortissa, joten siitä on helppo tarkistaa, onko tullut nautittua piirakan joka lohkosta suunnitelmien mukaan. Liikkumaan motivoinnissa aito kiinnostus asiakkaan hyvinvointia kohtaan on silti tärkeintä. Jokaisella on oma henkilökohtainen suhteensa liikkumiseen. Me neuvojat olemme havainneet, että jokaisella liittyy liikkumiseen oma tarinansa. Kaikilla on syynsä nykytilanteeseen. Joku on voinut juosta aiemmin maratoneja, mutta työnkuvan muuttuessa vaikkapa edustustehtäviksi painoa on alkanut kertyä. Syyllistämistä tai ylhäältä päin annettuja ihanneohjeita tärkeämpää on kuunnella ja antaa konkreettisia välineitä hyvinvoinnin lisäämiseen. Se on tärkeää, että joku on aidosti kiinnostunut siitä, miten olet liikkunut. Iloitsemme jokaisesta lenkkimerkinnästä. Monet ovat kritisoineet, että lääkärit kyllä käskevät liikkua, mutta eivät kerro miten. Me myös seuraamme, miten suunnitelmat ovat toteutuneet, kannustamme ja rohkaisemme sekä ratkomme esteitä yhdessä, Huotari kertoo. Tieto neuvonnasta leviää verkostossa Yhteistyö on tärkeä osa kainuulaisten toimintatapaa. Kumppaneita haetaan niin kunnan eri hallintokunnista kuin järjestöistäkin. Kaik- Soveltavan liikunnan lehti 11 Soveli 1/2009

12 kia tarvitaan tiedottamisessa ja motivoinnissa. Ammattilaisen sana painaa usein eniten neuvontaan ohjautumisessa. Tarvitaan yhtä aikaa monen sektorin ammattilaisia, jotka motivoivat kukin tahollaan liikkumaan. Työntekijät voivat käyttää omaa vaikutusvaltaansa motivoinnissa esimerkiksi kirjoittamalla lähetteen, Seija Huotari sanoo. Noin kolmasosa asiakkaista tulee sosiaali- ja terveyspuolelta lähetteellä, joita kirjoittavat kansanterveyshoitajat, työterveys ja lääkärit. Kainuun Liikunnan terveysliikunnan kehittäjä Liisa Paavola toteaa, että tiedottaminen kunnassa vie aikansa. Hitaimmin tietoa on mennyt sote-järjestelmään, yli 3000 työntekijää on iso kakku ja haaste tiedottamiselle, varsinkin, kun sektorilla on jatkuva kiire. Koko ajan lähetteiden määrä kuitenkin kasvaa. Järjestöjen rooli korostuu pienissä kunnissa Liikuntaneuvojat toimivat yhteensä kahdeksan kunnan alueella, ja kuntien välillä on jo havaittu eroja. Esimerkiksi asukasluvultaan pienellä Puolangalla neuvontaa on käytetty odotettua ahkerammin. Siellä on tiivis yhteisö ja taitavat kansanterveyshoitajat, jotka ovat saaneet pidettyä neuvonnan matalan kynnyksen paikkana, mahdollisuutena, joka kannattaa hyödyntää, Seija Huotari kertoo. Liisa Paavola nostaa esiin suusta suuhun markkinoinnin merkityksen. Kun ihmiset kuulevat ystävältä, että hänelle on tapahtunut positiivisia muutoksia ja että tämmöiseenkin on mahdollisuus, se innostaa. Pienissä kunnissa ei ole erityisliikuntapalveluja, ja järjestöjen rooli korostuu esimerkiksi tiedottamisessa. Paavolan mukaan varsinkin suurimmat yhdistykset, kuten diabetes- ja reumayhdistykset, ovat ottaneet hankkeen hyvin vastaan, ja tieto palvelusta on levinnyt niiden kautta kiitettävästi. Huotari kiittää yhdistyksiä yhteistyöstä. Tapahtumissa järjestöjen panos on suuri. Lisäksi yhteistyön avulla kuntiin koetetaan saada myös uusia liikuntaryhmiä, jotka jäävät elämään myös hankkeen jälkeen, Huotari kertoo. Yhdistyksillä on jo runsaasti monenlaista toimintaa. Osa on tarkoitettu vain omalle jäsenistölle, mutta avointakin toimintaa on muun muassa eläkeläisjärjestöillä. Näis- Rankan harjoituksen jälkeen on mukava rentoutua porealtaassa. On ihan erinäköistä, kun käsivarsissa on lihaksia Metsurin ammatista kymmenen vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Toivo Romppainen huomasi, että kunto alkoi eläkkeellä vähitellen rapistua ja paino nousta. Veritulpat jaloissa ja keuhkoissa sekä aikuistyypin diabetes yhdessä terveyskeskuksen ohjauksen kanssa saivat muuttamaan elintapoja. Lopetin tupakoinnin 2,5 vuotta sitten, nyt on jo helpompi hengittää. Paino putoaa hitaasti, mutta käsissä ja yläkropassa on alkanut kuntosaliharjoittelun ansiosta näkyä lihaksia. Jaloissa oli jo valmiiksi jonkun verran voimaa, koska pyöräilen. Viime kesänä alkaneesta liikuntaneuvonnasta Romppaisella on vain hyvää sanottavaa. Se on ollut hyvä, sitä ei sillä lailla itse tiedä ruokavaliosta ja liikunnasta. Nyt on jo helpompi lähteä liikkeelle, kun on kunto kohentunut. Soveltavan liikunnan lehti 12 Soveli 1/2009

13 tä ryhmistä kerrotaan maakunnallisessa liikuntakalenterissa, jota liikuntaneuvojat päivittävät ja myös käyttävät ahkerasti. Hengailusta täsmäharrastamiseen Hanke loppuu aikanaan. Kainuussakin on tavoitteena vakiinnuttaa liikuntaneuvonta osaksi julkisia palveluja. Tätä varten toimintaa seurataan ja arvioidaan, ja neuvonnan tulokset kerätään yhteen. Mittaamisessa on haasteensa. Asiakkaat kokevat olonsa paremmaksi kuin testitulokset kertovat. Puolessa vuodessa tulokset eivät välttämättä vielä näy suurina muutoksina painossa tai kolesterolissa, mutta unenlaatu, reippaus ja aktiivisuus ovat kasvaneet, Liisa Paavola kertoo. Hengailusta on siirrytty täsmäharrastamiseen ja liikkuessa tulee useammin hiki. Mielestäni on hyvä tulos, jos asiakkaat itse kokevat, että on parempi olo. Luvutkin kertovat myönteisestä kehityksestä. Yli puolet asiakkaista kokee toiminta- ja työkykynsä parantuneen jonkin verran tai huomattavasti. Asiakkaiden paino on tippunut keskimäärin pari kiloa puolessa vuodessa, rasvaprosentti 6 prosenttia. Kuntosalien starttiryhmien ansiosta alaraajojen lihasvoima on parantunut 42 prosenttia niillä, jotka osallistuivat toistokyykkytestiin. Ikääntyvälle väellehän alaraajojen voima on erityisen tärkeää. Hankeväki on jo havainnut uusia tavoitteita. Haasteena on, miten saada miehiä ja työttömiä mukaan. Työttömien aktivoituminen on käynnistynut odotettua hitaammin, osittain työttömyyteen liittyvien muiden, kuten taloudellisten, ongelmien takia. Maksuton palvelu on tähän yksi vastaus. Tämä on tällaista puutteenperän personal trainer -palvelua, Paavola toteaa. Puutteenperän personal trainer Liikuntaneuvojalle voi hakeutua itse tai lähetteellä. Lähetteitä kirjoittavat esimerkiksi lääkärit ja kansanterveyshoitajat. Myös pienituloinen voi hakeutua neuvontaan, sillä matalankynnyksen palvelu on maksutonta. 5 käyntiä per asiakas, jokainen asettaa omat liikkumistavoitteensa. Seurantakäynti puolen vuoden kuluttua. Liikuntaneuvojan päätehtävänä on asiakkaan ajattelun ja käyttäytymisen muutoksen tukeminen eli yksilöllinen neuvonta ja liikuntaan ohjaus sekä seuranta. Asiakkaille tehdään terveysmittauksia sekä neuvonnan alussa että lopussa. Muita liikuntaneuvojan tehtäviä ovat tiedottaminen, liikuntapalveluketjun luominen omalle toiminta-alueelleen, starttiryhmien käynnistäminen sekä liikuntapalvelukalenterin päivittäminen. Telirane-hanke: Terveyttä sopivalla liikunnalla ja ravitsemuksella Terveyttä edistävä liikunta- ja ravitsemusneuvontamalli hanketta toteuttavat yhteistyössä Kainuun Liikunta ry, Kainuun kunnat sekä Kainuun Maakunta-kuntayhtymän Sote-toimiala. Neljä liikuntaneuvojaa toimivat Kainuun Liikunnan palkkalistoilla. Tavoitteena on luoda ja juurruttaa alueelle poikkihallinnollinen järjestöjen ja julkisen palvelujärjestelmän yhteinen liikunta- ja ravitsemusneuvonta- ja seurantamalli. Mallin avulla eri-ikäisten kainuulaisten terveystiedot- ja taidot lisääntyvät sekä elämäntapa- ja terveyserot kaventuvat. Hankkeen ennaltaehkäisevä toiminta kohdistuu pääsääntöisesti riittämättömästi liikkuviin sekä henkilöihin, joilla on ongelmaa painonhallinnan kanssa. Terveyserojen kaventumisen kannalta oleellisia kohderyhmiä ovat muun muassa työttömät ja ikääntyvät. b Teksti Heidi Hölsömäki b Kuvat Ilkka Hyry Soveltavan liikunnan lehti 13 Soveli 1/2009

14 Liikuntaneuvontaan kaivataan yhteistyötä KoMMENTTI Iäkkäät henkilöt, joiden liikkumiskyky on vaikeasti rajoittunut, haluaisivat lisätä liikunnallista aktiivisuuttaan, jos se olisi heille mahdollista (Rasinaho 2007). He tarvitsevat usein toisten ihmisten tukea voimavarojen käyttöönottoon ja aktivoitumiseen. Tiedätkö sinä paikkakuntasi liikuntaneuvonnan palveluketjun tai yhteistyön tason? Löydetäänkö terveysliikuntapalvelujen pariin niitä eniten tarvitsevat? Kuntoutuksen ryhmiin jumiutuneet asiakkaat tulisi ohjata eteenpäin. Yhdistysten liikuntatoiminta on yksi mahdollisuus, mutta potilasyhdistysten järjestämät liikuntaryhmät on usein suunnattu aktiivisille hyväkuntoisille, tasoryhmät puuttuvat ja vertaisohjaajan käyttö ei ole mahdollista. Moni tarvitsee liikkumiseen avustajan. Vapaaehtoisten avustajien saatavuus vaikeasti liikuntakyvyltään rajoittuneelle, kotona asuvalle asukkaalle on työlästä. Tiedon ja uskalluksen puute vaikuttavat kohtaamiseen niin avustajalla kuin palvelun tarvitsijallakin. Tiiviimpi yhteistyö kolmannen sektorin, projektien ja oppilaitosten kanssa voisi tuottaa avustajia, ammattitaitoisia ohjaajia ja muita tukitoimia liikuntaan. Yksilöllisen liikuntaneuvonnan ja tasapuolisen vuorovaikutuksen avulla voidaan selvittää liikkumisen motiivit ja esteet. Esteet voivat olla näkyvien fyysisten rajoitteiden lisäksi näkymättömiä ja liittyä esimerkiksi kommunikointiin tai ympäristön asenteisiin. Kukin ammattiryhmä antaa liikuntaneuvontaa omalla tavallaan ja kukin työntekijä omalla persoonallisella otteellaan. Toiset määrittelevät antavansa liikuntaneuvontaa jo lyhyen neuvon tai kehotuksen annettuaan tai esiteltyään liikunnan terveyshyödyt ilman vuorovaikutusta asiakkaan kanssa. Mitä kysytään sinun liikuntaneuvontalomakkeessasi? Liikuntaneuvonnan laadun, saatavuuden ja palveluketjujen toimivuuden selvittäminen on vaikeaa yhteisten käytäntöjen puuttuessa. Aktiivista yhteistyötä sekä yhtenäistä liikuntaneuvontaa ja terveysliikuntaa koskevaa koulutusta tulisi lisätä ammattihenkilöille jo opiskeluvaiheessa. Tärkeinä liikkumisen motiiveina korostuvat psykososiaalisen hyvinvoinnin osa-alueet ja liikunnan kytkentä arkipäivän toiminnoista selviytymiseen. Neuvojan laajaalaisuus, mielikuvitus ja asiakaslähtöinen ajattelutapa ovat eduksi. Konkreettiset käytännön toimenpiteet motivoivat liikkumaan. Asiakkaan tukemiseen voidaan osallistua Sari Kivimäki Usein liikuntaneuvontaan liittyy lajikokeiluja. Ulla Välikangas ja Laura Silvennoinen kokeilivat ulkokuntosalilaitteita Parkinson-liiton Löydä liikunnan ilo -kurssilla. saattaen vaihdettava -periaatteella esimerkiksi osallistumalla asiakkaan kanssa ryhmään. Liikunnan esteitä voidaan poistaa esimerkiksi hankkimalla puhetulkki tai vähentämällä keskustelemalla omaisilta tulevaa liikkumispelkoa. Pitkien liikuntaneuvontaprosessien jatkuvuutta on vaikea toteuttaa kolmannella sektorilla ilman projekteja. Potilasjärjestöt voisivat tuotteistaa ja toteuttaa ryhmämuotoista liikuntaneuvontaa lajikokeiluineen ja käyttää omaa erityisosaamistaan asiakkaiden saadessa ryhmästä myös vertaistukea. Kuten eräs entinen poliitikko sanoi, ikäihmisten liikunta kaipaa villitsemistä ei hillitsemistä. Tätä lausetta voi soveltaa kaikille. b Helena Pietilä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton ja Suomen Parkinson-liiton Aivovoimaa! -terveysliikuntahankkeen projektityöntekijä Soveltavan liikunnan lehti 14 Soveli 1/2009

15 Viikoittainen LIIKUNTAPIIRAKKA Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin 2 t 30 min reippaasti tai 1 t 15 min rasittavasti. Lisäksi kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa. Terveysliikunnan suositus vuotiaille reippaasti raskaat kotija pihatyöt marjastus kalastus metsästys pyöräily (alle 20 km/t) kuntopiiri kuntosali jumpat sauva-, porrasja ylämäkikävely kuntouinti vesijuoksu aerobic Kestävyyskuntoa kävely sauvakävely Lihaskuntoa ja liikehallintaa pallopelit luistelu venyttely tasapainoharjoittelu tanssi pyöräily juoksu maastohiihto maila- ja juoksupallopelit rasittavasti 2 t 30 min viikossa 2 kertaa viikossa 1 t 15 min viikossa reippaasti arki-, hyötyja työmatkaliikunta vauhdikkaat liikuntaleikit 2009 Leikkaa uusi piirakka talteen Liikuntapiirakassa korostuu aikaisempaa enemmän lihaskunnon merkitys terveydelle. Kestävyyskuntoa kehittävälle liikkumiselle on asetettu viikoittainen kokonaisaika, joka määräytyy liikkumisen rasittavuuden mukaan. Suomalaisille tuttu UKK-instituutin liikuntapiirakka on päivitetty vastaamaan uusittua aikuisten (18 64-vuotiaat) terveysliikunnan suositusta. Terveysliikunnan suosituksen uudistaminen perustuu laajaan tieteelliseen kirjallisuuskatsaukseen. Liikunnan terveysvaikutuksista on yhä enemmän vahvaksi luokiteltua tieteellistä näyttöä. Liikuntapiirakka kiteyttää suosituksen: Terveyttä edistää reipas kestävyystyyppinen liikkuminen, jota kertyy viikossa yhteensä ainakin 2 tuntia 30 minuuttia. Vaihtoehtona on rasittavampi kestävyysliikunta, jota kertyy viikossa yhteensä ainakin 1 tunti 15 minuuttia. Näitä rasittavuudeltaan erilaisia liikuntatapoja voi yhdistellä oman kunnon mukaan. Liikkuminen on hyvä jakaa useammalle, ainakin kolmelle päivälle viikossa. Lisäksi kaikki tarvitsevat lihaskuntoa ja liikehallintaa kohentavaa liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Paranna kestävyyskuntoa Oman peruskunnon ja tavoitteen mukaan voi valita kestävyyskuntoa kohentavaa liikkumisen kuormittavuuden. Aloittelijalle ja terveysliikkujalle riittää reipas liikkuminen vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Sopivia liikkumismuotoja ovat kävely ja pyöräily, esimerkiksi työ- ja asiointimatkoilla, sauvakävely tai raskaat koti- ja pihatyöt. Tottunut ja hyväkuntoinen liikkuja tarvitsee kuntonsa kohentamiseksi rasittavampaa liikkumista, mutta puolet vähemmän eli vähintään tunnin ja 15 minuut- Soveltavan liikunnan lehti 15 Soveli 1/2009

16 tia viikossa. Lajeja voivat olla esimerkiksi ylämäki- ja porraskävely, juoksu, maastohiihto ja vesijuoksu. Nopeat maila- ja juoksupallopelit sekä aerobicjumpat ovat kestävyyttä parantavia ryhmäliikuntalajeja. Kestävyysliikunta kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä edistää sydämen, verisuonten ja keuhkojen terveyttä. Veren rasva- ja sokeritasapaino paranevat, ja liikunta auttaa myös painonhallinnassa. Terveyden kannalta vähäinenkin säännöllinen liikkuminen on parempi kuin liikkumattomuus. Kehitä lihasvoimaa ja tasapainoa Kestävyysliikunnan lisäksi tarvitaan vähintään kaksi kertaa viikossa lihaskuntoa kohentavaa ja tasapainoa kehittävää liikuntaa. Suuria lihasryhmiä vahvistavia liikkeitä suositellaan tehtäväksi 8 10 ja kutakin liikettä kohden toistoja tulee kertyä Kuntosaliharjoittelu ja kuntopiirit sopivat tähän. Pallopelit, luistelu ja tanssiliikunta kehittävät liikehallintaa ja tasapainoa. Säännöllinen venyttely ylläpitää liikkuvuutta. b Terveysliikunnan suositus pohjautuu Yhdysvaltojen terveysministeriön liikuntasuosituksiin, jotka julkaistiin Ks. Lisätiedot ja lähde: Saksittua Parkinsonpostia 1/2009 Edelleenkin koen liikunnan paremminkin elämäntapana kuin lääkkeenä. Nyt on vain hyväksyttävä sairauden tuomat muutokset niin liikunnassa kuin muussakin elämässä. Aina pystyy jotain tekemään kun ei anna periksi. b Aino Riusala on Tampereen Parkinson-yhdistyksen uusi liikuntavastaava Ratsastusterapia on auttanut kävelyäni. Liike ja rytmi rentouttavat vartaloani ja ratsastustuntien jälkeen liikkuminen on aina helpompaa. Kiitos ratsastamisen, en ole vielä joutunut turvautumaan pyörätuoliin. Huomaan myös, että ratsastuksen jälkeen kehoni pysyy kevyenä päivän kaksi eikä spastisuus häiritse niin pahasti. b 62-vuotias Marja-Liisa Andersson liikkuu ja kuntouttaa itseään ratsastuksen avulla. Marja-Liisa sairastaa harvinaista pikkuaivoperäistä ataksiaa. Hyvä Hengitys 1/2009 Sain ammatti-ihmiseltä oikeat palaset jaksamiseeni. Jossain sairauden vaiheessa liikunta käy vastenmieliseksi ja on pakotettava itsensä liikkumaan. Silloin on hyvä osata kuunnella itseään. b Tarmo Laitinen on omaksunut itselleen aktiivisen elämäntavan kuntoutuksen myötä. Nikama 1/2009 Liikkumista ei kannata arkailla kivunpelon takia. Omaa kipua ei myöskään ole hyvä jäädä tuijottamaan, sillä se vie energiaa ja tekee ärtyisäksi. On tehtävä todella paljon töitä, että pääsee kivun herraksi. b 69-vuotias Anna-Liisa Virtala kannustaa selkäkivuista kärsiviä liikkumaan. Anna-Liisalla on selkäydinkanavan ahtauma. Ihon aika 1/2009 Otan aina jonkin kohteen, mitä varten lähden liikkeelle. Panen repun selkään ja kuuntelen kävellessä korvakuulokkeista reipasta musiikkia. Silloin kun jalkapohjat ovat kunnossa, poljen kuntopyörää kotona. b Onerva Niskavaaralle suositeltiin harrastukseksi sauvakävelyä. Onerva kärsii melko harvinaisesta ihosairaudesta, PPP:stä eli palmoplantaarisesta pustuloosista. IT, Invalidityö 11/2008 Sekä kelaus että kanoottipoolo ovat Suomessa pieniä lajeja. Kanoottipoolossa se tarkoittaa sitä, että liikuntavammaisena nuorena minun pitää pelata terveitä miehiä vastaan. Onpahan haastetta. b Vuoden 2012 paralympialaisiin tähtäävä 16-vuotias sporttiklubilainen Henry Manni kertoo harrastuksistaan. Soveltavan liikunnan lehti 16 Soveli 1/2009

17 A R v I O Yhdessä liikkeelle -kirja antaa käytännön välineitä yhteistyöhön Rovaniemen kaupungin erityisliikunnanohjaajat Katriina Merkkiniemi ja Maarit Shemeikka arvioivat SoveLin Yhdessä liikkeelle -kirjaa: Yhdessä liikkeelle -kirjassa esitellään paljon hyviä toimintamalleja siitä, miten saada yhteiskuviot toimimaan kunnan ja muiden sektoreiden välillä. Kirja soveltuu hyvin tilanteisiin, joissa kunta suunnittelee aloittavansa vaikkapa tapahtumayhteistyön yhdistysten kanssa. Tai jos kuntaan on vasta perustettu erityisliikunnanohjaajan toimi, ja kuviot ja toiminnat ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Kirja antaa myös hyviä käytännön esimerkkejä ja vinkkejä liikuntaryhmän tai -kurssin perustajalle. Käytännön ohjeista on hyötyä myös oman kuntamme yhteistyön tiivistämiseen. Rovaniemellä on jo muutamia seuroja, jotka ovat ottaneet mukaan myös erityistukea tarvitsevia, muun muassa judoseura Koyama, curlingseura Lappi Kurlinki, Rovaniemen Verkkopalloseura (tennis) ja Lapin Ampujat ja Metsäveikot (ammunta). Ulkoasultaan kirja on selkeä ja siinä on hyvin erotettu eri väreillä esimerkiksi hyviä käytännön kokemuksia eri kunnista. Lisäksi kappaleiden faktakohdat on koottu ytimekkäästi ja selkeästi värillisiin laatikoihin. Yhdessä liikkeelle. Yhdistykset ja kunnat liikunnan kumppaneina. (2008) Soveltava Liikunta SoveLi ry. Heidi Hölsömäki (toim.) 164 sivua, nelivärinen. 29 / 25e Avustaja kannattelee uimaria onnistumaan ja muita vinkkejä Liikuntaa kaikille soveltaen sopivaksi -opas on helppolukuinen ja innostaa kokeilemaan. Opas on suunnattu ensisijaisesti Suomen CP-liiton jäsenyhdistysten liikuntatoimintaan, mutta soveltuu myös muiden soveltavasta liikunnasta kiinnostuneiden käsiin. Liikuntavinkkien lisäksi oppaasta löytyy neuvoja retkien ja tapahtumien järjestämiseen. Erityisen hienosti on esille nostettu suunnittelu, ennakointi ja turvallisuussuunnitelman laatiminen. Liikuntapalveluiden tuottamisen malli on otettu Jyväskylästä, jossa erityisliikunnalla on pitkät perinteet. Hyvä kuvaus yhteistyöverkostosta on esimerkki siitä, miten yhdessä toimimalla voidaan kehittää liikuntapalveluja kaikille. Oppaan kuvat ovat havainnollisia ja tuovat esille liikkumisen monia mahdollisuuksia eri vuodenaikoina liikkumisen välineitä ja apuvälineitä käyttäen. Vesa Katajamäki Oppaan julkistamisen jälkeen UKK-instituutti on muuttanut liikuntapiirakan painotuksia hieman, mutta oppaassa kerrotut perusteet liikunnan terveysvaikutuksista eivät ole muuttuneet. Liikunta on toimintakyvyn perusta! Toivon, että liikunnanohjaaja Heidi Huttusen hyvät ohjeet liikunnan suunnittelusta, ohjauksesta ja toteutuksesta sekä fysioterapeutti Jaanet Salmisen huomiot liikkujan motivaatiosta ja ohjeet avustajana toimimisesta tavoittavat kaikki soveltavan liikunnan kentällä toimivat. b Riikka Juntunen Kaikille Avoin -ohjelman projektipäällikkö, joka on opiskellut erityisliikuntapedagogiikkaa ja toimii vapaa-ajallaan muun muassa Lapin CPyhdistyksessä. Liikuntaa kaikille soveltaen sopivaksi (2008). Suomen CP-liitto ry. Minna Teiska (toim.) 64 sivua, nelivärinen. Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 1/2009

18 Keltaisen nauhan päivästä on tullut jo perinne. Tänä vuonna Reumaliitto muistutti rentoutumisen tärkeydestä. Rentoutuminen rauhoittaa ja vähentää kiireen tuntua. Taitoa voi harjoitella esimerkiksi kokeilemalla rentouttavia asentoja ja venytyksiä. KISKOTTELE KUIN KISSA 1 Mene konttausasentoon ja pidä paino tasaisesti molemmilla käsillä ja polvilla. Polvet ovat lantion levyisessä haara-asennossa. Supista vatsalihaksia ja pyöristä selkää. 2 Annan painon siirtyä taaksepäin koukistaen polvia, painaen rintaa alas lattiaan ja liu uttaen käsiä eteenpäin. Tunnet venytyksen rintalihasten sekä pakara- ja alaselän lihasten alueella. Tee liikettä rauhallisessa tahdissa. 1 2 HENGITÄ SYVÄÄN 3 Makaa selälläsi. Polvesi voivat olla koukussa tai suorana. Laita kädet vatsan päälle, jotta tunnet hengityksesi rytmin. Hengitä pari kertaa oikein syvään. Sisäänhengityksellä tunnet miten pallea ja kätesi kohoavat. Uloshengityksellä ne laskeutuvat alas. Huomaat, että rentoutumisen tunne syvenee jokaisella uloshengityksellä. Jatka niin kauan kun se tuntuu mukavalle. VENYTÄ SELKÄÄ 4 Istu lattialla ja ota polvitaipeistasi reilusti kiinni. Pyöristä selkääsi ja roiku käsiesi varassa. Hengitä rauhallisesti ja nauti venytyksestä. Lataudu rentoutumalla! 1Reumaliiton liikuntasuunnittelija Tinja Saarela, kannustitte yhteisöjä viettämään keltaisen nauhan päivää tänä vuonna jo kuudetta kertaa. Miksi juuri keltaisen nauhan päivä? Keltainen on kevään väri, päiväähän vietetään keskellä maaliskuutakeskiviikkona. Energisoiva keltainen sopii aurinkoisen ja iloisen terveysvirityspäivän teemaväriksi. Lisäksi halusimme jonkin liikunnallisen välineen ja (kumi)nauha oli tähän tarkoitukseen sopiva. 2Kampanjoitte päivää muun muassa työpaikoille. Voiko reumaakin ennaltaehkäistä, kun Reumaliitto kampanjoi työpaikoilla? Reumaliitto on kansanterveys-, vammais- ja liikuntajärjestö. Keltaisen Nauhan päivässä toimimme enemmän niin sanotusti kansanterveyspää edellä. Reumaliiton aluetta ovat reuma- ja muut tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja Keltaisen Nauhan päivän osalta on ajateltu tukija liikuntaelimistön hyvinvointia erityisesti. Tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu jokaiselle. Toki ne, joilla on jokin sairaus kuten reuma, hyötyvät toimintakykyä edistävästä toiminnasta erityisesti. 3Tänä vuonna korostatte erityisesti rentoutumisen merkitystä, miksi? Viime vuonna tuntui, että työpaikoilla on vaikeuksia saada järjestymään edes 5 10 minuutin taukojumppatuokioita.vedottiin kiireeseen ja tehokkuuteen. Niinpä saimme ajatuksen tehdä vastaisku ja kiinnittää suomalaisten huomion kiireettömyyteen, työrauhaan ja stressin välttämiseen. Päätimme nostaa esiin palautumisen ja rentoutumisen merkityksen terveyteen, hyvinvointiin ja unenlaatuun. 4Montako yhteisöä kampanjaan on osallistunut tänä vuonna/vuosien aikana? Emme pidä erityistä kirjaa yhteisöistä mutta määrä kasvaa vuosi vuodelta. Arviolta noin sata työpaikkaa järjestävät vuosittain Keltaisen Nauhan päivän. Lisäksi useat (noin 60) paikallisyhdistyksemme ovat ottaneet päivän omakseen ja esittelevät toimintaansa taukojumppa-tuokioiden lomassa. 5Tapahtuman teemasivuilla on jumppaohjeita ja vinkkejä. Kenelle ne sopivat? Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 1/2009

19 Kuvat Suomen Reumaliitto Liikkuja Kolumni 3 4 Jumppaohjeet toivon mukaan sopivat mahdollisimman monelle. Kiitoksia on tullut runsaasti. Ohjeet on alunpitäen suunniteltu työikäiselle väestölle. Kotisivujen lisäksi Reuma-lehdessä julkaistaan Keltaisen Nauhan päivän -jumppaohjeet jäsenistöämme ajatellen. 6Joko suunnittelette ensi vuoden tapahtumaa ja onko teemasta tietoa? Suunnitelmia Keltaisen Nauhan päivän vietoksi viritellään jo. Ehkäpä palaamme perinteisemmän taukojumpan pariin esimerkiksi teemalla: Taukojumpasta tehoa työpäivään. Aihe julkistetaan tammikuussa b Heidi Hölsömäki b Rentoutusohjeet Tinja Saarela Lue lisää Vesa Katajamäki Ismo Helén, liikkuvaa elämää viettävä kulttuuriaktiivi Mikä minua liikuttaa! Olen aina ollut, tehnyt ja toiminut taiteen ja kulttuurin kentällä eikä aktiivinen liikunta, urheiluharrastamisesta puhumattakaan, ole ollut minulle juttu. Liikkuminen ja voimistelu silti sujui minulta, pärjäsin hyvin koululiikunnan parissa, jopa niin, että jumppamaikat siihen kiinnittivät huomiota. Olen ilmeisesti omannut tai saanut liikunnallisen kehon, jota en ole ymmärtänyt käyttää ja kehittää. Suhteeni liikkumiseen muuttui rajusti sairastuttuani ataksiaan Sairauteni on liikehermoratoja rappeuttava etenevä sairaus, joten ilman liikuntaa ja erityisesti ilman fysioterapiaa kehoni ja kykyni itsenäiseen liikkumiseen rappeutuisivat nopeasti. Kyynärsauvakompurointiin, kaatumisiin sekä hitaaseen liikkumiseen kyllästyttyäni siirryin pyörätuolin käyttäjäksi, mikä avasi minulle uuden maailman. Itsenäisyyteni kasvoi ainakin 250 prosenttia kyynärsauvaliikkumiseen verrattuna. Tästä alkoi uuden liikkumisen tietoisuus minussa. Sain kokeilla muutamaa erilaista pyörätuolimallia ja päädyin aktiiviselle liikkujalle tarkoitetun kevyen ja ketterän tuolin käyttäjäksi, josta nopeaan tahtiin muodostui minulle osa kehoani. Olen nämä pyörät ja nämä pyörät ovat osa minua. Olen ollut pitkään pyörätuolitanssijana tanssiyhteisö Rajat on ryhmässä, näytellyt teatteriryhmissä, tehnyt lyhytelokuvaa, kuvataidetta sekä liikkunut lukuisissa paikoissa puhumassa, kertomassa ja vaikuttamassa sekä henkilönä että taiteen tekemisen kautta. Sairaudestani huolimatta opettelin uudelleen soittamaan kitaraa raivoisan päivittäisellä tekniikkaharjoittelulla ja toistolla. Vekkuleita tilanteita tupsahteli ja tupsahtaa yhä esiin, kuten esimerkiksi jalkojen ja käsivarsien spastisuus tai olkapäiden kipeytyminen kelaillessa. Fysioterapeutiltani olen saanut neuvoja, apua ja ohjeita, miten voin välttää ja vähentää noita ongelmia. Eli harjoittelua päivittäin käsillä, sormilla, vatsalla, lantiolla ja jaloilla. Kaikesta tekemisestä ja esiintymisestä muodostui minulle hiukan narsistinen suhde liikuntaan, fysioterapiaan ja liikkumiseen. Haluan, että kroppani on timmi ja kunnossa, että voin olla ja esiintyä shortseissa tai jopa ilman paitaa. Soveltavan liikunnan lehti 19 Soveli 1/2009

20 Varsinaisia Juuso Jäntti (kesk.) pelaa lasten Viikingeissä, mutta lähtee usein isän mukana aikuisten Viikinkien treeneihin. Edustusjoukkueen pelaajat toivottavat aina pienen vierailijan mukaan treeneihin. viikinkejä Soveltavan liikunnan lehti 20 Soveli 1/2009

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa SoveLin strategia 2009 2012 Soveltava Liikunta SoveLi ry Työryhmä Heidi Hölsömäki (toim.) leena Jokinen Sari Kivimäki

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Selkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet. Liikuntavastaavan tehtävät

Selkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet. Liikuntavastaavan tehtävät Selkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet Liikuntavastaavan tehtävät 2 1. LIIKUNNAN MERKITYS SELKÄKIVUN HOIDOSSA LIIKUNTA JA SELKÄ Liikunta on tärkeää selälle. Sopivasti annosteltu liikunta

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste TerveysInfo työmatkat KKI työmatkaliikkumis KKI työmatkaliikkumis kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Työmatkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisesti kannattaa, koska työmatka toistuu

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Liikuntalautakunta LAOS/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 153 Kaupunginhallitukselle annettava lausunto kuntalaisaloitteesta, joka koskee maksuttoman sporttikortin myöntämistä yli 68-vuotiaille HEL 2012-008118 T 12 03

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku 3.12.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvonnan

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Aikuisliikunta seuroissa Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Kyselyyn vastanneet Vastanneita kaikilta alueilta, yhteensä 276 kpl Suurin jäsenmäärä vastanneiden edustamissa seuroissa Millaista

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15.

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15. KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen Kevätkauden 2014

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot