VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 201x -201x Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa XX.XX.XXXX

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 201x -201x Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa XX.XX.XXXX"

Transkriptio

1 VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 201x -201x Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa XX.XX.XXXX

2 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa Viiriäiskoiran rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa pp.kk.vuosi Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisällys: 1. Yhteenveto 2. Rodun tausta 3. Järjestöorganisaatio ja sen historia 4. Nykytilanne 4.1 Populaation koko ja rakenne 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet 4.3 Terveys PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Muut Suomessa rodulla todetut merkittävät sairaudet Yhteenveto rodulla muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista 4.4 Ulkomuoto 5. Yhteenveto aiemman tavoiteohjelman toteutumisesta 6. Jalostuksen tavoitteet ja strategiat 6.1 Visio 6.2 Rotujärjestön tavoitteet 6.3 Rotujärjestön strategia 6.4 Uhat ja mahdollisuudet 6.5 Varautuminen ongelmiin 6.6 Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi 7. Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta 8. Lähteet 9. Liitteet

3 1. Yhteenveto Tämä on viiriäiskoiran ensimmäinen jalostuksen tavoiteohjelma (JTO). Jalostuksen tavoiteohjelman tarkoituksena on dokumentoida rodun nykytilanne Suomessa, antaa tietoa rodusta ja sen jalostuksesta sitä harrastaville, sekä laatia pitkän tähtäimen suunnitelma rodun jalostukseen Suomessa. Suomen viiriäiskoirapopulaation terveydentilaa selvitettiin terveyskyselyn avulla. Kaiken jalostuksen perustana on kasvattaa ulkomuodoltaan ja käyttöominaisuuksiltaan rodunmukaisia yksilöitä, jotka ovat luonteeltaan ja terveydeltään ensiluokkaisia. Viiriäiskoiran jalostuksessa käyttöominaisuuksia on painotettu, ja siksi rotu on ulkomuodoltaan vaihteleva. Myös jatkossa käyttöominaisuuksien tulisi olla painopisteenä jalostuksessa. Tärkeä tavoite rodun hyvinvoinnin ja terveyden kannalta on saada rotu mukaan PEVISAan. Tämä jalostuksen tavoiteohjelma on tarkoitettu nykyisille ja tuleville kasvattajille sekä kaikille rodusta kiinnostuneille. Siihen on pyritty kuvaamaan olemassa oleva tieto rodusta; taustoista, nykytilasta, terveydestä ja tietenkin jalostuksesta. Suomessa rodun jalostuksessa käytettävä populaatio on hyvin pieni. Yksi jalostuksen tavoiteohjelman tärkeistä tavoitteista on saada rodun harrastajat tiedostamaan rodun tulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet. Jalostustyössä on pyrittävä säilyttämään rodun terveys, hyvinvointi sekä monimuotoisuus laajan geenipohjan avulla. Vastuu rodun jalostuksessa on rotujärjestöllä, rotuyhdistyksellä sekä luonnollisesti kasvattajilla. Vasta perustettu rotuyhdistys pyrkii tavoittamaan rotua harrastavat, rekrytoimaan niitä jäsenikseen sekä järjestämään koulutustilaisuuksia ja tiedottaman rodusta ja sen jalostuksesta jäsenilleen. Seuraavan jalostuksen tavoiteohjelman laadinnassa arvioidaan jälleen rodun tilaa Suomessa. Sen perusteella suunnitellaan seuraavia toimenpiteitä ja laaditaan uusi jalostuksen tavoiteohjelma. 2. Rodun tausta 2.1 Viiriäiskoiran historia Saksassa Metsästyksestä kertovan kirjallisuuden perusteella tiedetään, että nykyisen viiriäiskoiran kaltaisia koiria on ollut olemassa vuosisatoja, ja niitä on käytetty riistan ylösajamiseen. Nimellä wachtelhund on historiallinen alkuperä. Viiriäiskoiran järjestäytynyt kasvatus alkoi lukujen vaihteessa, jolloin alettiin pitää rotukirjaa. Rodun kantaisä oli Lord Augusta 1834 L, joka oli peräisin Staufenbergistä Ylä-Baijerista. Sillä astutettiin muutamia sopivia narttuja ja siitä alkoi puhdasrotuisten viiriäiskoirien jalostus. Aluksi kasvatettiin vain ruskeita (joskus valkoisin merkein) ja valkoruskeita koiria, jälkimmäisillä saattoi olla pienet punaruskeat merkit päässä ja raajoissa. Narttu Baby auf der Schanze 1838 L toi rotuun värin ruskeapäistärikkö. Rudolf Friess (R.F.), joka vaikutti viiriäiskoirien jalostukseen vuosikymmenten ajan, aloitti ruskeiden ja päistärikköjen koirien erillisen väreihin perustuvan jalostuksen. Kummankin värikannan huolellisesti suunnitelluilla astutuksilla hän onnistui pienestä geenipoolista huolimatta välttämään sisäsiitoksen tuomat haitat. Eri värikantojen eriyttäminen oli järkevää myös siksi, että koirien ominaisuudet poikkesivat hieman toisistaan. Metsästettäessä ruskeat koirat olivat lähihakuisia, kun taas ruskeapäistäriköt olivat laajahakuisia ja jäljestykseen erityisen soveltuvia. Nykyään nämä erot eivät enää ole merkittävät eri värien välillä, koska aikojen kuluessa erivärisiä koiria on käytetty keskenään jalostukseen. Värityyppien välinen jalostuksen

4 salliminen levensi jalostuspohjaa. Kuitenkin yleisesti ottaen rodussa on edelleen olemassa nämä kaksi eri tyyppiä ja verilinjaa. Suomessa ei ole kieltoa jalostaa erivärisiä koiria keskenään. Viiriäiskoiria kasvatetaan ainoastaan metsästäjille ylösajaviksi ja monipuolisiksi metsästyskoiriksi. 2.2 Viiriäiskoiran historia Suomessa Tiettävästi ensimmäinen viiriäiskoira tuotiin Suomeen vuonna Tällöin Ruotsista tuotiin ruskea uros, Jack (SF19829C/84), jota ei ole käytetty jalostukseen. Vuonna 1987 Ruotsista tuotiin sisarukset Cilla ja Cita. Cillaa ei ole käytetty jalostukseen, mutta Citalla on ollut kaksi pentuetta. Ensimmäinen paritus oli saksasta 1990 tuodun uroksen Mirko vom Fürstenweiher kanssa. Pentueessa oli 7 pentua. Toinen paritus oli ensimmäisessä pentueessa syntyneen Atte-uroksen kanssa. Tällöin syntyi ainoastaan yksi narttu-pentu. Citan ensimmäisessä pentueessa syntynyt Annu-pentu paritettiin myös veljensä Atten kanssa. Annun pentueessa oli 8 pentua. Citaa ja sen jälkeläisiä ei ole käytetty jalostukseen tämän ohella. Vuonna 1993 Ruotsista tuotiin viiriäiskoiranarttu Ljungkullens Terra. Terra paritettiin vain kerran, ruotsalaisen koiran kanssa, Sippolas Cerberus. Pentueessa oli 9 pentua. Näitä ei ole käytetty jalostukseen. Suomessa syntyneitä viiriäiskoiria ei tähän päivään mennessä ole käytetty siitokseen muita kuin Atte ja Annu, vuonna 1993 sekä Atte ja emänsä Cita vuonna Kaikki Suomessa tähän mennessä (12/10) syntyneet pentueet ovat tuontikoirien alta. Taulukko 1. Tuonnit SF19829C/84 uros JACK ruskea 1984 SF20496/87 narttu CILLA ruskea 1987 SF21445/87 narttu CITA ruskea 1987 S43143/88 narttu WAX'S CINDY B ruskea 1988 SF01555/90 uros MIRKO VOM FÜRSTENWEIHER 1989 SF16907/93 narttu FIN MVA V-94 V-95 V-96 LJUNGKULLENS TERRA kimo 1993 FIN39888/95 uros BIMBO ruskea 1995 FIN31411/96 uros FINN-VALLENS DISCO ruskea 1996 FIN19978/97 uros KALLO VOM KIRCHHOF päistärikkö 1996 FIN16315/06 uros HEMFJÄRDENS FAJT ruskea 1997 FIN43308/97 narttu ZILLA VON RAPPACH ruskea 1997 FIN27943/98 uros ZASKO VON DER BASSENKUHLE ruskea 1997 FIN35277/03 narttu MIRA VOM JOSEPHSKREUZ ruskea 1998 FIN52031/07 uros BRASEGÅRDENS HILLBUR 1998 FIN12295/01 uros SIMSON ruskea 1999 FIN30499/01 narttu KNESTORPS FURIA ruskea 2001 FIN40985/01 narttu PEPSI ruskea 2001 FIN20190/05 narttu JAKTGRANATS EBONY ruskea 2002

5 FIN11758/06 narttu JAKTGRANATS ENTRY ruskea 2002 FIN34147/05 uros ROTVÄLTANS KARO ruskea 2004 FIN39380/05 uros STAWASKOGENS BALDER päistärikkö 2005 FIN51546/05 narttu FI MVA YANDA VON DREIANNEN ruskea 2005 FIN15999/06 uros YAZZU VON DREIANNEN 2005 FIN13441/06 uros UTVÄNGS CASPER 2005 EJ13451/06 narttu RITA ruskea 2005 FIN29652/06 uros ANDVATTNETS MAMBO ruskea 2005 FIN17689/07 narttu GINA VOM GARTEN EDEN 2006 FIN27549/07 narttu ALFRIDA ruskea 2006 FIN35341/08 narttu CELIA VON DREIANNEN 2006 FIN19895/08 narttu AKRA LOMSKIE BAGNO 2007 FIN58421/07 narttu BJÖRNFOTENS FANNI ruskea 2007 FIN34804/08 narttu ANNA ruskea 2007 FI15350/09 narttu HUNNESTORPS LEXIE ruskea 2008 FIN59679/08 narttu DAIM ruskea 2008 FI26998/09 uros PIGALL ruskea 2008 ruskea FIN35380/08 narttu MYRRA päistärikkö 2008 FIN62984/08 uros AUGUST VOM WIENBERG ruskea 2008 ruskea FIN36725/08 narttu JAKITA päistärikkö 2008 FIN39964/08 uros CECAR ruskea 2008 FI52580/09 uros MOLLE ruskea 2009 FI49580/09 uros KALIF VON DER NONNENKAPPEL 2009 FI34539/09 narttu SIMFALLETS MYRAN ruskea 2009 FI46994/10 uros IGELMYRANS BACCO ruskea 2009 FI58828/09 uros NUGGET VOM JUNKERNHOF ruskea 2009 FI48201/09 uros JAKTBÄCKENS FLEX ruskea 2009 FI48948/09 narttu BJÖRNFOTENS KLARA ruskea 2009 FI48857/09 narttu LILJA ruskea 2009 FI12135/10 narttu JAKTBÄCKENS GNISTA ruskea 2009 ruskea FI15337/10 narttu BJÖRSTORPS DAFFY päistärikkö 2009 FI21441/10 narttu TIMJAN ruskea FI22249/10 uros VIIJÄGARENS ATLAS ruskea

6 3. Järjestöorganisaatio ja sen historia Rotujärjestö on 1964 perustettu Suomen Spanieliliitto ry, jolla on jäseninä 21 yhdistystä. Rotujärjestössä ei ole henkilöjäseniä. Jäsenyhdistysten yhteinen henkilöjäsenmäärä on noin 3500 henkilöä. Vuonna 2008 rodulle on perustettu oma rotuyhdistys, Suomen Viiriäiskoirakerho ry. Se hyväksyttiin Suomen Spanieliliitto ry:n jäseneksi rotujärjestön kevätkokouksessa Yhdistyksen jäsenmäärä on vuoden 2009 lopussa 52 henkilöä. Spanieliliitto vastaa alaistensa rotujen jalostuksesta. Rotuyhdistyksen kokous valitsee jalostustoimikunnan, esityksen kokoonpanosta tekee vuosittain kokoontuva rotuneuvottelu. Jalostustoimikunnassa toimivien henkilöiden pitää omata hyvä rodun ja Suomessa olevan kannan tuntemus, omata riittävä tieto perinnöllisyydestä ja pyrkiä omassa kasvatustoiminnassaan noudattamaan tavoiteohjelmaa. Viiriäiskoirakerhon jalostustoimikunta on valittu yhdistyksen vuosikokouksessa Siihen kuuluu 3 henkilöä. 4. Nykytilanne 4.1 Populaation koko ja rakenne Suomessa populaatio on kasvussa mutta pieni. Rodun syntymaassa Saksassa rotu on yleinen. Saksassa rekisteröidään noin 600 koiraa vuosittain. Vuonna 2009 Ruotsissa rekisteröitiin ensimmäistä kertaa enemmän (575 kpl) viiriäiskoiria kuin Saksassa (546 kpl). Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana syntynyt 37 kpl rekisteröityä viiriäiskoiraa. Vuosittain syntyvien pentujen määrä on pysynyt viimeisen viiden vuoden aikana tasaisen pienenä. Odotettavissa on että tulevien vuosien aikana tulee syntymään useampia pentueita vuosittain, kasvavan kysynnän tuloksena. Viiriäiskoiran suosio perustuu sen monipuolisuuteen, erinomaisiin metsästysominaisuuksiin, helposti hallittavaan kokoon ja ystävälliseen perhekoiran luonteeseen. Viimeisen kymmenen vuoden rekisteröinneistä 35 kpl eli 49 % on tuontikoiria. Taulukko 2. Suomessa rekisteröidyt viiriäiskoirat kautta aikojen vuosi kpl vuosi kpl Taulukko 3. Saksan ja Ruotsin rekisteröinnit Maa Saksa Ruotsi

7 Taulukko 4. Jalostustilasto kymmenen vuoden ajalta Vuositilasto rekisteröinnit Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yht Pentueet Pentuekoko Kasvattajat Jalostukseen käytetyt eri urokset - kaikki kotimaiset - tuonnit ulkomaiset - keskimääräinen jalostuskäytön ikä 1 v 3 kk 2 v 10 kk 1 v 6 v 3 kk Jalostukseen käytetyt eri nartut - kaikki kotimaiset - tuonnit v 11 2 v 10 5 v 11 - keskimääräinen jalostuskäytön ikä kk 4 v 8 kk 3 v 7 kk kk kk Isoisät Isoäidit Sukusiitosprosentti 0,00 % 1,56 % 3,13 % 1,56 % 0,00 % Vuositilasto jalostuspohja Per vuosi - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät tehollinen populaatio (100%) - (100%) (100%) (100%) (100%) uroksista käytetty jalostukseen 11 % 33 % 0 % 12 % 11 % 0 % % nartuista käytetty jalostukseen 33 % 17 % 14 % 0 % 50 % 0 % % - 0 % - Per sukupolvi (4 vuotta) - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset

8 - jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 1, tehollinen populaatio 5 (83%) (67%) 6 (75%) (100%) (100%) (100%) uroksista käytetty jalostukseen 8 % 12 % 8 % 10 % 8 % 0 % 0 % % % % 0 0 % - nartuista käytetty jalostukseen 12 % 17 % 15 % 21 % 43 % 20 % 33 % % 0 % Sukusiitosaste/Sukusiitosprosentti Sukusiitosprosentti on matemaattinen arvio, joka kuvaa yksilön mahdollisuutta periä esivanhempiensa identtisiä geenejä vanhemmiltaan. Rodussa esiintyvät yksilöiden korkeat sukusiitoskertoimet kertovat perinnöllisen vaihtelun katoamisesta, sillä geenien lokukset yhdenmukaistuvat sukusiitosasteen kasvaessa. Koko rodun vuosittaisille sukupolville lasketun sukusiitoskertoimen voimakas kasvu saattaa olla hälytys tulevista hankaluuksista erityisesti, jos kasvu liittyy muihin ongelmia tuoviin tekijöihin, kuten pieneen populaatiokokoon ja rajoittuneeseen geenivaihtoon. Sukusiitoskertoimen laskemisessa voidaan käyttää viiden polven sukutaulutietoja, mikäli halutaan ainoastaan vertailla sukusiitoskertoimen kasvua vuositasolla. Kymmenen tai useamman sukupolven sukutaulu kertoo kuitenkin enemmän todellisesta sukusiitosasteesta. Tehollinen populaatio määrittää jalostuspohjan laajuutta. Tehollinen populaatiokoko on sitä pienempi, mitä pienempää osaa rodun kannasta käytetään jalostukseen. Mitä pienempi tehollinen populaatio on, sitä nopeammin sen keskimääräinen sukusiitosaste nousee. Näin monia geenejä menetetään populaatiosta, mikä kaventaa jalostuspohjaa peruuttamattomasti. Tämä alentaa populaation vastustuskykyä erilaisia uhkatekijöitä, kuten perinnöllisiä sairauksia, vastaan. Sukusiitosyhdistelmiin sovelletaan Suomen Kennelliiton yleisiä ohjeita. Tällöin syntyvän pentueen sukusiitosasteen ei tulisi ylittää 6,25 % 4 sukupolvella laskettuna Jalostukseen käytetyt urokset vuosina Käytettyjen urosten kärjessä on Rotvältans Karo, joka on tuonti Ruotsista. Uros on jo edesmennyt, eikä sen jälkeläisistä tähän mennessä ole käytetty yhtäkään jalostukseen, joten sen jalostuspanos ei ole jatkunut. Rotvältans Karo on tuonut rotuun paljon hyvää, mutta myös ei toivottuja piirteitä, esim. PRA-silmäsairautta periyttäviä geenejä sekä huonoja luonneominaisuuksia. # Uros Pentueita Pentuja %-osuus 1 ROTVÄLTANS KARO ,95 % 2 KNESTORPS FIGO ,32 % 3 ZASKO VON DER BASSENKUHLE ,22 % 4 PIGALL ,51 % Jalostukseen käytetyt nartut vuosina # Narttu Pentueita Pentuja %-osuus 1 JAKTGRANATS EBONY ,46 % 2 JAKTGRANATS ENTRY ,32 % 3 MIRA VOM JOSEPHSKREUZ ,22 % Viimeisen 10 vuoden aikana on syntynyt 37 pentua, 5 pentuetta. Keskimääräinen pentuekoko on ollut 7,4. Tuontikoiria on ollut 35 kpl. Viiriäiskoiran keskimääräinen elinikä on 12 vuotta.

9 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet Luonne Viiriäiskoiraa rotuna kuvataan helposti lähestyttäväksi ja avoimeksi. Vaikka koiralla on suuri metsästysinto ja kohtalainen taisteluhalu, eloisa temperamentti, kohtalainen kovuus ja suojeluvaisto, se ei kuitenkaan ole aggressiivinen. Luonnetesteissä viiriäiskoirat ovat osoittaneet olevansa psyykkisesti vahvoja ja laukausvarmoja. Henkisten ominaisuuksien periytyvyys on korkea, välillä %. Pelokkuudella on korkea periytysaste, ja siksi tämä tulee huomioida siitosvalinnassa. Pelokkuus, arkuus ja henkinen heikkous ovat rotumääritelmän hylkääviä virheitä. Tyypillisesti viiriäiskoira on utelias, leikkisä, avoin ja peloton. Rotumääritelmässä viiriäiskoiran luonnetta kuvataan seuraavasti: Eloisa, erittäin innokas metsästyskoira, ystävällinen ja itsevarma, hyvin oppivainen ja sopeutuvainen, ei hermostunut eikä aggressiivinen Käyttöominaisuudet Viiriäiskoira on erityisen monipuolinen metsästyskoira. Se on luotettava verijäljellä, toimii ylösajavana ja noutavana monipuolisena metsästyskoirana tiheäkasvuisessa maastossa ja vedessä. Viiriäiskoiralla on hyvä vainu. Sillä on voimakas riistavietti, suuri jäljestysinto ja jäljestysvarmuus sekä kovuutta ja taipumus pienpetotyöskentelyyn. Nämä ovat tärkeitä rodulle ominaisia ominaisuuksia, joita joidenkin koiranomistajien ja jopa metsästäjien on vaikea käsitellä ja hyväksyä. Oikealla koulutuksella viiriäiskoirasta saa muotoiltua metsästäjän kanssa yhteistyössä toimivan metsästysvälineen. Ilman tätä, koiran hallinta menetetään helposti. Viiriäiskoiraa kuvataan usein sooloilijaksi, joka haluaa pitää jäljen itsellään. Viiriäiskoira työskenteleekin itsenäisesti ja on hyvä ongelmanratkaisija. Viiriäiskoira ei halua, eikä pidä, metsästää laumassa, vaan toimii parhaiten itsenäisesti haullaan. Lisäksi viiriäiskoira noutaa mielellään ja työskentelee myös vedessä. Vartiointi- ja suojeluvietti on vain harvoin huomattava. Seisontataipumukseen ei ole jalostuksessa kiinnitetty huomiota. Ellei viiriäiskoira saa toteuttaa metsästysintoaan, siitä voi tulla ongelmakoira. Ns. ongelmakoirista on saattanut tulla huippumetsästäjiä omistajanvaihdoksen jälkeen, kun koira on saanut oikeanlaista ohjausta ja mielekästä tekemistä. Rotuominaisuuksia toteuttava viiriäiskoira on myös rauhallinen ja hyväluonteinen perhekoira. Viiriäiskoira ei ole joka miehen koira. 4.3 Terveys Jalostukseen käytetään vain terveitä koiria. Kliinisesti terve koira, joka periyttää jotakin sairautta, ei myöskään tule käyttää jalostukseen. Sairauden ollessa vakava, voidaan myös lähisukulaisia pois sulkea jalostuksesta. Näitä perussääntöjä tulisi jokaisen kasvattajan itse osata vastuullisesti noudattaa, myös ilman sairauksien vastustusohjelmaa.

10 Epilepsia Epileptinen kohtaus on aivokuoren epänormaalin hermosoluaktiviteetin seuraus. Monet muut sairaudet ja häiriöt voivat myös aiheuttaa kramppikohtauksia. Yksittäisen kohtauksen varmistaminen epileptiseksi kohtaukseksi on vaikeaa, joten tautihistoria on yleisesti se tapa millä kohtaukset luokitellaan epileptiformiseksi. Epilepsia on koiran yleisin neurologinen sairaus. Epileptiset kohtaukset jaetaan eri vaiheisiin; aura, ictus, postictus. Aura-vaihe on kohtausta edeltävä aika, joka voi kestää minuuteista tunteihin. Tällöin eläimen käyttäytyminen muuttuu, ja omistajat monesti huomaavat tulevan kohtauksen jo tässä vaiheessa. Ictus-vaihe on itse kohtaus. Tämä kestää sekunneista muutamiin minuutteihin. Esiintyviä oireita ovat mm. kouristelua, ääntelyä, juoksuliikkeitä ja pureskelua. Tajunnan taso voi vaihdella suuresti; eläin voi olla täysin tajuissaan, osoittaa outoa käytöstä kuten aggressiivisuutta tai kärpäsen pyydystämistä, tai olla tajuttomana kohtauksen aikana. Postiktaalinen vaihe, eli kohtausta seuraava vaihe, voi kestää tunneista päiviin. Tällöin oireena saattaa olla outoa käytöstä, disorientaatiota, pidätyskyvyn pettäminen, lisääntynyt tai vähentynyt jano ja nälkä, ja hermostollisia häiriöitä, kuten sokeus, heikkous sekä motorisia ja sensorisia häiriöitä. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta kohtauksien esiintyvyyttä voidaan hillitä lääkityksen avulla. Epilepsiaa sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen. HD, Hip dysplasia Lonkkanivelen kasvuhäiriö, HD, on tila jossa häiriö lonkkanivelen muodostumisessa aiheuttaa nivelen löysyyttä vaihtelevassa määrin, jolloin nivelen subluksaatio on mahdollinen jo nuorella iällä. Kun tila etenee lonkkamalja ja reisiluun pää rappeutuu, eli muodostuu lonkkanivelen nivelrikko. Nivelrikon kehittymisen aikatauluun ja tyyppiin vaikuttavat rotukohtaiset ja yksilölliset erot. Koiran lonkat ovat syntymähetkellä normaalit, mutta muutokset nivelessä alkavat nopeasti, jo pennun ensimmäisten elinviikkojen aikana. Ensimmäiset kaksi kuukautta ovat kriittisiä lonkkanivelen kehityksen kannalta. pehmytkudosten ja lihaksisto kehittyy hitaammin luuston kasvuun nähden. Kun rasitus ja paino jotka kohdistuvat niveleen ylittävät pehmytkudosten antaman tuen sietokyvyn, nivel löystyy. Ympäristöllä on vaikutusta kasvuhäiriön ilmiasuun. Runsaan ravinnonsaannin on todettu olevan yhteydessä lonkkavikaan. Liiallinen ruokinta ei aiheuta dysplasiaa, mutta se tuo vian esiin geneettisesti alttiilla koirilla. Tämä pätee myös toisin päin, optimaalisella ruokinnalla lonkkanivelen kasvuhäiriö ei tule näkyviin tai on lievempää. Myös liian raju liikunta kasvuaikana voi pahentaa muutoksia. Oireet voidaan huomata pentuna 3-12 kuukauden iässä. Oireet voivat alkaa äkillisesti ja omistaja voi liittää ne johonkin tapaturmaan. Oireet voivat alkaa äkillisesti ja omistaja voi liittää ne johonkin tapaturmaan. Vanhemmilla nivelrikkoisilla koirilla oireet voivat olla epämääräisiä. HD on polygeneettisesti periytyvä, eli ongelma periytyy monen geenin kautta. Lonkkavika todetaan röntgenkuvauksen avulla. Suomen Kennelliitossa terve koira luokitellaan kansainvälisen, kaikissa FCI maissa käytössä olevan asteikon mukaisesti lausunnolla A tai B. Lonkiltaan C lausunnon saanut koira on rajatapaus. Lausunnon D ja E saanut koira sairastaa lonkkaniveldysplasiaa. Mikäli koiralla todetaan lonkkaniveldysplasia, ei sitä tulisi käyttää jalostukseen. Jalostukseen ei tule käyttää myöskään koiraa, joka on tuottanut useita lonkkaniveldysplasiaan sairastuneita jälkeläisiä eri yhdistelmistä, jotka eivät ole sukua toisilleen. Kennelliiton tilastojen mukaan viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa on lonkkakuvattu 20 viiriäiskoiraa. Näistä 10 kpl on kuvattu vuonna 2009.

11 Tulokset: A 6 kpl (30%) B 9 kpl (45%) C 4 kpl (20%) D 1 kpl (5%) Viiriäiskoirakerhon vuonna 2010 teettämän kyselyn 26 koirasta 11 kpl on lonkkakuvattu. Näistä 5 kpl A/A, 1 kpl A/B, 2 kpl B/B, 1 kpl D/D. Tästä voimme todeta että vain yksi koira kyselyssä sairastaa lonkkaniveldysplasiaa. Tavoitteena on että viiriäiskoirat saadaan lonkkaniveldysplasian osalta mukaan Pevisaan. Kyynärnivelen kasvuhäiriö, AD Kyynärnivelen kasvuhäiriö on yleisin koirien etujalan nivelkivun ja ontumisen aiheuttaja. Kyynärnivelen kasvuhäiriön eri muotoja ovat varislisäkkeen (processus coronoideus) sisemmän osan fragmentoituminen, olkaluun nivelnastan (condylus humeralis) sisemmän osan osteokondroosi ja kiinnittymätön kyynärpään uloke (processus anconaeus). Kyynärnivelen inkongruenssia (nivelpintojen epäyhdenmukaisuutta) pidetään tärkeänä syynä kaikkiin edellä mainittuihin kasvuhäiriöihin ja myös se lasketaan kyynärnivelen kasvuhäiriöksi. Myös kyynärnivelen periytyminen on polygeneettistä eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä. Kasvuhäiriön tyyppi vaihtelee eri roduilla, mikä viittaa siihen että aiheuttajina ovat eri geenit. Kyynärnivelen kasvuhäiriö on yleisempää uroksilla todennäköisesti urosten suuremman painon ja mahdollisesti myös hormonaalisten tekijöiden takia. Kaikissa kyynärnivelen kasvuhäiriöissä oireet alkavat keskimäärin 4 7 kuukauden iässä. Tyypillinen oire on ontuminen, joka voi pahentua rasituksessa tai olla voimakkainta levon jälkeen. Ontuminen voi olla jatkuvaa tai ajoittaista. Kyynärnivelen nivelrikko invalidisoi koiraa yleensä pahemmin kuin esim. lonkkien nivelrikko, koska koiran painosta noin 60 % on etuosalla. Nivelrikon hoidossa tärkeitä ovat painon pudotus, liikunnan rajoitus ja tarvittaessa käytetään myös tulehduskipulääkkeitä. Lisäksi voidaan käyttää nivelnesteen koostumusta parantavia lääkkeitä ja ravintolisiä. Kyynärnivelen kasvuhäiriö voidaan todeta röntgenkuvauksella. Lausunto on joko terve (0) tai eriasteinen nivelrikko kyynärnivelessä (1-3). Kuvausikä on sama kuin lonkkakuvauksissa. Kyynärniveldysplasian asteikko on kansainvälinen ja sitä käytetään kaikissa FCI maissa ja samaa asteikkoa käyttää myös OFA. Mikäli koiralla todetaan kyynärnivelen kasvuhäiriö suurempi asteluku kuin 1, ei sitä tule käyttää jalostukseen. Jalostukseen ei myöskään tule käyttää koiraa, joka on tuottanut useita kyynärnivelen kasvuhäiriöisiä jälkeläisiä eri yhdistelmistä, jotka eivät ole sukua toisilleen. Kennelliiton tilastojen mukaan viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa on kyynärnivelkuvattu 15 viiriäiskoiraa. Tulokset: 0 14 kpl (93 %) 1 1 kpl (7 %) Viiriäiskoirakerhon vuonna 2010 teettämän kyselyn 26 koirasta 11 kpl on kyynärnivelkuvattu. Näistä 8 kpl 0/0. Kolmesta koirasta ei ole kerrottu tuloksista mitään. Kutina Viiriäiskoirilla esiintyy kutinaa, eri syistä johtuen. Kutinan taustalla saattaa olla mm. allergia, atopia tai hypotyreoidismi.

12 Hypotyreoidismi Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) johtuu liian alhaisesta kiertävien kilpirauhashormonien määrästä. Se on yksi ylemismmistä koirien multisystemisistä sairauksista, vaikuttaa lähes kaikkia kehon toimintoja aiheuttaen laajan ryhmän kliinisiä oireita. Suurin osa, noin 95% tapauksista, ovat primaarisia, ts. kilpirauhanen ei tuota kilpirauhashormonia. Loput ovat sekundaarisia, jossa käpylisäkkeestä ei erity TSH hormonia (thyroid-stimulating hormone). Atopia ja allergia Atopiaa on kuvattu perinnölliseksi alttiudeksi IgE-vasta-aineiden muodostumiselle ympäristöallergeeneja vastaan. Jopa 15 % koirista sairastaa atooppista yliherkkyysreaktiota, ja onkin toiseksi yleisin koirien ihosairauksista, kirppudermatiitin jälkeen. Atopia yleensä alkaa 1 3 vuoden iässä. Yleensä oireet alkavat kausittaisina, ja ovat yleisimmät kesällä ja syksyllä. Myöhemmässä vaiheessa oireet muuttuvat jatkuviksi. Oireita tavataan sekä uroksilla että nartuilla, kuitenkin nartuilla esiintyvyys on jonkin verran korkeampi. Pääoireena on kutina. Muita oireita ovat korvatulehdukset (otitis externa), bakteerien aiheuttama ihotulehdus (pyoderma) sekä dermatiitti. Atopia ja allergia diagnosoidaan tautihistorian, kliinisten oireiden, ihotutkimuksen avulla ja poissulkemalla muut iho-oireita aiheuttavat sairaudet. Kyselyyn osallistuneilla koirilla yhdelläkään ei ole todettu iho- tai karvaongelmia. PRA PRA (progressive retinal atrophy)on nimitys useille geneettisille verkkokalvon sairauksille, jossa verkkokalvo surkastuu ja sen rakenne hajoaa. Tuloksena on eriasteinen sokeutuminen. PRA:n eri muodot ovat kaikki eteneviä ja bilateraalisesti symmetrisiä. Ensimmäisenä oireena on yleensä night blindness. Kun tauti etenee, eläin saattaa menettää näkönsä kokonaan. Tauti todetaan oftalmoskopian avulla (silmäpeilauksen). PRAn esiintyvyyttä voi ehkäistä käyttämällä ainoastaan terveitä koiria jalostukseen. Myöskään sellaisia koiria, jotka ovat PRA-geenin kantajia, ei tule käyttää jalostukseen. Taudin välttämiseksi kaikki siitoskoirat tulisi tutkia PRA:n varalta. Taudin periytyvyys koirilla on yleensä autosomaalisesti resessiivinen. Tautiin ei ole hoitoa. PRA tavoitteena mukaan PEVISAan. RD (Retinal detachment) RD on tauti jossa verkkokalvo syystä tai toisesta irtoaa ja tuloksena on osittainen tai totaalinen sokeutuminen. Vauriot eivät ole symmetriset tai molemminpuoliset, kuten PRA:ssa. Monet systemiset sairaudet voivat aiheuttaa verkkokalvon irtoamisen, mutta taudilla voi myös olla perinnöllinen tausta (congenital developmental disease), kuten esimerkiksi retinan epämuodostuma (retinal dysplasia).

13 Oireena saattaa olla äkillinen sokeutuminen, mutta yleensä näkö heikkenee eriasteisesti, vaurion laajuudesta riippuen. Tauti voidaan todeta oftalmoskopian avulla. Rodusta riippuen MRD- diagnoosin (multifokaali RD) saaneita koiria saa käyttää jalostukseen, kunhan valitulla partnerilla ei ko. muutoksia ole. GRD (geografinen) ja TRD (totaalinen) koiria ei saa käyttää jalostukseen missään rodussa. Koirilla, jolla on TRD, verkkokalvo on kokonaan irti, ja koira on sokea. Disticiasis Distichiasis on tila, jossa karva joka kasvaa Meibomin rauhasesta, tulee kosketukseen kornean pinnan kanssa ja aiheuttaa ärystystilan. Joskus distichiasis on oireeton, joskus se aiheuttaa silmävuotoa, silmän siristystä tai kornean vaurioitumista. Tila voidaan hoitaa kirurgisesti, mutta joskus oireet palautuvat 3 5 kuukautta leikkauksen jälkeen. Kennelliiton tilastojen mukaan silmätutkimuksia on tehty 13 kpl viimeisen 10 vuoden aikana. Näistä 9 kpl on todettu terveiksi. Kahdella koiralla on todettu distichiasis ja kahdella multifokaali RD. Kyselyyn osallistuneita koirista kahdeksalle on tehty silmätutkimus. Yhdellä näistä on todettu multifokaali RD. Patellaluksaatio Patellaluksaatiot ovat yleisiä kääpiöroduilla, mutta esiintyvät huomattavan paljon harvemmin isoilla ja jättiroduilla. Patellaluksaatiot ovat joko synnynnäisiä tai kehittyviä. Erilaiset luuston rakenneongelmat lisäävät patellaluksaatioiden esiintymistä. patellaluksaatiot jaetaan neljään eri ryhmään vakavuuden mukaan: I) Patella pysyy uurteessaan mutta voidaan manuaalisesti saada luksoitumaan II) Spontaaneja luksaatioita esiintyy, ja luksaation voi manipuloida manuaalisesti. Luksaatio palautuu itsestään. III) Patella on luksoituneena suurimman osan ajasta, mutta voidaan manuaalisesti saada paikoilleen uurteeseen. IV) Patella on koko ajan luksoituneena, eikä sitä voi manuaalisesti palauttaa uurteeseen. Raajan käyttö on minimaalista. Patellaluksaatio voidaan diagnosoida fysikaalisen tutkimuksen, palpaation ja tautihistorian avulla PEVISA-ohjelmaan sisällytettävät sairaudet Viiriäiskoiralla ei tällä hetkellä ole PEVISA-ohjelmaa. Tavoitteena on saada rotu mukaan ohjelmaan mahdollisimman nopealla aikataululla lonkkavian, kyynärvian ja PRA:n osalta. PRA on todettava silmätutkimuksen avulla. Jotta koira voidaan käyttää jalostukseen, on lonkkien oltava vähintään C/C, kyynärnivelten 0/0 ja silmien on oltava terveet. Mikäli koiralla on todettu C/C-lonkat, on parituksessa käytettävällä toisella koiralla oltava vähintään B/B-lonkat. Tällä hetkellä suunnitellaan PEVISA-ohjelmaan liittyminen niin, että C/C-lonkkaista koiraa voidaan käyttää jalostukseen. Tämä johtuu siitä että rodun jalostuspohja on niin kapea. Mikäli koiria karsitaan liian jyrkästi, jalostuspohja kapenee entisestään. Tilannetta seurataan ja PEVISA-ohjelmaa tiukennetaan tarvittaessa.

14 4.3.2 Muut Suomessa rodulla todetut merkittävät sairaudet Sydänvika Viiriäiskoirilla, kuten muilla roduillakin, esiintyy synnynnäisiä sydänvikoja noin 1 % syntyneistä pennuista. Mahdollisia diagnooseja ovat mm. aortta- tai keuhkovaltimoahtautuma, kammioiden väliseinäepämuodostuma, persistoiva ductus arteriosus, Fallotin tetralogia, myopatia ym. Joskus koiralla on samanaikaisesti useampi epämuodostuma. Koira jolla on lievä muoto, voi elää melkein normaalia elämää, mutta vakavampana koiran suoritus- ja rasituksensietokyky kärsii huomattavasti, ja rasitus voi johtaa koiran äkilliseen kuolemaan. Joillakin sydänvioilla on korkea periytyvyysaste, eikä sydänvikaista koiraa tule käyttää jalostukseen. Myös sydänvikaisen koiran sukulaisten käyttöä jalostukseen tulee tarkasti punnita. Koiran vanhemmat tulee poistaa jalostuksesta, varsinkin saman yhdistelmän käyttö tulee ehdottomasti välttää Terveyskysely Rotuyhdistys on kotisivuillaan teettänyt terveyskyselyn vuonna 2010 viiriäiskoirien terveydestä tai erilaisista sairauksista. Vastauksia saatiin 24 koirasta. Terveyskyselyn mukaan vakavia terveydellisiä ongelmia ei esiinny. Koirat ovat rakenteeltaan terveitä, eikä röntgentutkimusten tai kliinisen kuvan mukaan esiinny lonkkaniveldysplasiaa tai kyynärnivelongelmia. Koirilla ei ole todettu toistuvia korvatulehduksia, ei sokeritautia eikä epilepsiaa. Koiraat ovat luonteeltaan tasapainoisia ja avoimia. Kahden koiran kohdalla on todettu aggressiivisuutta ihmisiä kohtaan. Kennelliiton tilastojen mukaan viiriäiskoirien lonkkanivelkuvauksia on vuosien aikana tehty 18 kpl. Näistä kolmella koiralla on kuvauksissa todettu C-lonkat ja yhdellä D-lonkat. Muilla lonkat ovat olleet terveet, eli A- (7 kpl) tai B-lonkat (8 kpl). Kyynärnivelkuvauksia on saman ajanjakson aikana tehty 14 kpl. Kaikki kuvatut koirat olivat kyynärnivelten osalta täysin terveitä. Silmätutkimuksia on tehty 11 kpl. Tutkituista koirista 7 oli täysin terveitä. Kahdella koiralla todettiin distichiasis ja kahdella multifokaalinen RD Yhteenveto rodulla muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista PFK - Fosfofruktokinaasivajaus Ruotsissa tunnetaan kaksi paritusyhdistelmää, jonka jälkeläisissä on todettu PFK, phosphofructokinase deficiency. Sairaus on autosomaalisesti resessiivisesti perinnöllinen, eli sairaan koiran molemmat vanhemmat ovat taudinkantajia, mutta eivät ole itse sairaita. Koira, jolla taipumus on vain toisessa kromosomissa, on kliinisesti terve. Tautia tavataan myös Englannin springerspanielilla ja Amerikan kokkerspanielilla. Näille roduille on kehitetty DNA-testi taudin toteamiseksi. Viiriäiskoiralle tällaista testiä ei vielä ole saatavilla. Fosfofruktokinaasi on entsyymi, jota tarvitaan punasolujen energia-aineenvaihdunnassa. PFK-vajaus aiheuttaa punasolujen hajoamista (hemolyysiä), ja koiralle muodostuu alentunut rasituksensietokyky. Koirilla on krooninen lievä anemia, ja saavat joskus akuutin hemolyysin rasituksen jälkeen. Sairaiden koirien tulisi elää rauhallista elämää, eivät saa metsästää, niitä ei saa altistaa kuumalle tai stressille. Akuutin hemolyysin oireena on anemia, väsymys, tumma virtsa ja kuumeilu. Tila vaatii eläinlääkärihoitoa, koska eläin voi tarvita tehohoitoa ja verisiirtoa. Tauti saattaa johtaa kuolemaan. Differentiaalidiagnoosina on usein virtsatieinfektio.

15 Tautiin ei ole hoitoa. Ainoa toimenpide on sulkea sairas koira ja taudinkantajat jalostuksesta. Tämä tarkoittaa että sairasta koiraa, sen vanhempia, sisaruksia ja jälkeläisiä ei käytetä jalostukseen. Tauti on hyvin vakava, ja sen huomioiminen jalostustyössä on oleellisen tärkeää Lisääntyminen Saksalaisessa rotujärjestössä on todettu hedelmällisyysongelmia. Ongelmana on lähinnä ollut tiinehtymättömyys. Vuonna 1994 noin 15 % parituksista ei johtaneet tiineyteen, vuonna 2002 luku oli lähes 25 %. Tiinehtymättömyyteen on monia syitä, mm. väärä paritusajankohta, huono sperman laatu, bakteeri- tai virusinfektiot, kilpirauhasen vajaatoiminta, hormonihäiriöt. 4.4 Ulkomuoto Viiriäiskoira on keskikokoinen, pitkäkarvainen ja hyvin lihaksikas ylösajava koira, jolla on jalo pää ja vahva luusto. Mittasuhteiltaan koiran tulee olla korkeuttaan pitempi, eikä koskaan saa vaikuttaa korkearaajaiselta. Rungon pituuden suhde säkäkorkeuteen on 1,2 : 1. Säkäkorkeus on nartuille 45 52, ja uroksille cm. Paino on välillä kg. Rakenne on voimakas, koira on pitkäselkäinen ja luustoltaan vahva. Pää on voimakas, kuiva ja ilman otsapengertä. Korvat ovat korkealta kiinnittyneet ja pitkät. Karvapeite on voimakas, ei liian pitkä, rungonmyötäinen ja kihara/aaltomainen. Silmät ovat ilmeikkäät ja mahdollisimman tummat, hieman viistot. Katse on älykäs ja ystävällinen. Värit Ruskean ja ruskeapäistärikön rinnalle on viime vuosina tullut muita yhä pidetympiä värejä. Ruskevalkoinen, punavalkoinen ja kokonaan punainen väri, sekä merkkiväriset koirat ovat sallittuja. Vain mustat koirat ovat rotumääritelmän vastaisia. Viiriäiskoiran ulkomuoto vaihtelee, koska koiran jalostuksen pääpaino on ollut käyttöominaisuuksissa.

16 5. Yhteenveto aiemman tavoiteohjelman toteutumisesta Viiriäiskoiralla ei ole aiemmin tehtyä jalostuksen tavoiteohjelmaa. 6. Jalostuksen tavoitteet ja strategiat Jalostus Yksittäisellä koiralla voi olla monta jälkeläistä ilman että sillä on suurta vaikutusta rodun muotoutumiseen. Vaikutukset rotuun syntyvät jos jälkeläisillä puolestaan on suuri määrä jälkeläisiä. Koiralla, joka periyttää hyviä ominaisuuksia jälkeläisilleen - vaikka pentuja olisikin vain muutamia - on paljon jälkeläisiä joita tullaan käyttämään jalostukseen. Koiralla, joka periyttää vähemmän hyviä ominaisuuksia, on vain muutama, tai ei laisinkaan, jälkeläisiä, joita tullaan käyttämään jalostukseen. Näin ollen vaikutus rotuun nähdään vasta toisessa sukupolvessa. Sattuman vaikutus Paritusyhdistelmien toistoa tulee välttää koska seuraava paritus saattaa antaa huonoja jälkeläisiä, eikä vie rodunjalostusta eteenpäin pitkällä tähtäimellä. 6.1 Visio Viiriäiskoira säilyy terveenä, monipuolisena ja hyväluonteisena metsästyskoirana. Rodunomaisten käyttöominaisuuksien arvostuksen lisääminen tuo uusia harrastajia rotuun. Käyttöominaisuuksien pitäminen jalostusvalinnoissa ensimmäisellä sijalla on tärkeää, jättäen muut ominaisuudet, kuten esim. ulkomuodon, toiseksi. Viiriäiskoiran tulisi myös olla luonteeltaan seura- ja perhekoiraksi soveltuva. Viiriäiskoiran rekisteröinnit lisääntyvät Suomessa, sekä kasvavan tuonnin että lisääntyvän syntyvien pentueiden määrän seurauksena. Tärkeätä on, että tarkkaillaan rodun kehittymistä esille tulevien sairauksien, käyttöominaisuuksien ja ulkomuodon huomioon ottamiseksi pitkäjänteisessä kasvatustyössä. Kasvattajat haluavat sijoittaa koirat harkiten rodulle sopiviin, metsästystä harrastaviin ja rodun haastavan tilanteen ymmärtäviin koteihin. 6.2 Rotujärjestön tavoitteet Rotujärjestön tavoitteena on että viiriäiskoira anotaan lisättäväksi PEVISA:an alkaen. Valvottavia tauteja olisivat PRA, AD ja HD. Toinen tavoite on jalostuspohjan pitäminen mahdollisimman laajana. Esim. siitosmatadorien käyttöä pyritään välttämään/minimoimaan tulevaisuudessa. Tämä on erityisen tärkeää pienissä populaatioissa. 6.3 Rotujärjestön strategia Koska kyseessä on todella pieni populaatio, ei ole tarkoituksenmukaista karsia jalostuskoiria liian tiukoilla kriteereillä. Mikäli karsinta on tiukkaa, vaara matadorijalostukselle on suuri, ts. samaa urosta käytetään liiallisesti, joka puolestaan kaventaa siitospohjaa Kerhon jalostusohjelman pääpaino on käyttöominaisuuksissa metsästettäessä. Metsästyskokeet ovat tärkein arviointitapa ja siitosvalinnan peruste. Tärkeät tavoitteet ovat jalostuspohjan laajentaminen, lonkkaniveldysplasian sekä PRA:n esiintyvyyden minimoiminen. Siitosvalinnan kriteerit, metsästyskoetulokset ja hyvä terveys, asettavat

17 rajoituksia mutta ovat myös tärkeitä rodun ominaisuuksien ja ominaispiirteiden (karaktär) säilyttämiseksi. Jalostuspohjan kapenemista voidaan välttää 1. rajoittamalla urosten käyttöä 2. tuomalla siitoskoiria ulkomailta 3. välttämällä toistuvia parituksia samalla uros/narttu yhdistelmällä 4. lisäämällä nuorten koirien osallistumista metsästyskokeisiin arviointi, jonka perusteella mahdollinen siitosvalinta. 6.4 Uhat ja mahdollisuudet Vahvuudet Hyvä yhteistyö ulkomaisten kasvattajien sekä rotujärjestöjen kanssa, Saksassa ja Ruotsissa populaatiot huomattavan paljon suuremmat. Terve viiriäiskoirapopulaatio. Heikkoudet Pieni populaatio kotimaassa, liian vähän syntyviä pentuja, vähän kasvattajia, kapea jalostuspohja. Mahdollisuudet Vuonna 2009 perustettu rotuyhdistys, joka toimii aktiivisesti. Yhdistys on käynnistänyt monia hankkeita; koulutuksen järjestäminen, jalostustavoiteohjelman laatiminen sekä rodun omien metsästyskoesääntöjen hyväksyttäminen Suomessa. Määrätietoisen jalostustyön avulla rakennetaan ja ylläpidetään terve viiriäiskoirapopulaatio Suomessa. Uhat Terveysongelmien lisääntyminen. Geenipohjan kaventuminen entisestään. Yleisesti vallitseva liiallinen kilpailuhenki, kunnianhimoisuus ja menestymisen pakko tai liiallinen kysyntä saattaa johtaa yksisilmäisiin jalostusvalintoihin rodunomaisuuden ja terveyden kustannuksella. Tuontikoirat ja siitosurokset haetaan samoista sukulinjoista. 6.5 Varautuminen ongelmiin Ongelmien ennaltaehkäisemiseksi laaditaan jalostuksen tavoiteohjelma, sekä pyritään saamaan rotu mukaan Pevisaan. Järjestötoiminnan pitäminen aktiivisena ja uusien jäsenien rekrytoiminen esim. kasvattajien kautta sekä tiedon levittäminen ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. 6.6 Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi - järjestölle oma henkilö jolla jalostusneuvojakoulutus - tiedon levittäminen järjestön nettisivujen ja lehtiartikkeleiden kautta - levittää tietoa rodusta ja sen jalostuksesta pentujen ostajille kasvattajien kautta

18 7. Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan viiden vuoden välein Jalostuksen tavoiteohjelman päivityksen yhteydessä. Erilaiset vuosittaiset tilastoinnit auttavat hahmottamaan sitä kehityssuuntaa, johon rodussa ollaan menossa. Rotujärjestön jalostustoimikunta on ensisijaisesti se, joka vastaa jalostuksen tavoiteohjelman toteutumisen seurannasta. Tavoiteohjelman toteutumista seurataan vuositasolla. 8. Lähteet Birchard, S.J. and Sherding R.G., Saunders Manual of Small Animal Practice. 2 nd Edition. W.B Saunders Company. Ruotsalaisen rotujärjestön kotisivut: Saksalaisen rotujärjestön kotisivut: Suomen Viiriäiskoirakerhon teettämä terveyskysely, 2010.

19 9. Liitteet 9.1 Viiriäiskoiran rotumääritelmä PÄÄ KALLO-OSA: Kallo: Tasainen ja kohtuullisen leveä, niskakyhmy ei ole erottuva. Otsapenger: Vain hieman erottuva. KUONO-OSA: Kirsu: Kuono: Huulet: Suuri ja tumma. Sieraimet ovat avoimet. Pigmentittömät läikät ovat virhe. Kyömy kuononselkä viimeistelee pään linjat. Voimakas; kuononselkä on tasaleveä, kuononkärjen linja on hieman alaspäinpyöristyvä. Ei missään tapauksessa suippo eikä kalloa lyhyempi. Suorat, kuivat, tiiviit ja karvapeitteen värin mukaisesti pigmentoituneet. Leuat / hampaat / purenta: Täydellinen purenta, jossa 42 hammasta normaalin hammaskaavion mukaisesti. Yläleuan etuhampaat asettuvat leikkaavasti alaetuhampaiden eteen; tasapurenta on sallittu. Hampaat ovat hyvin kehittyneet ja vahvat. Posket: Silmät: Korvat: KAULA: Kuivat; nahka on pinnanmyötäinen, poskikaaret eivät ole ulkonevat. Keskiruskeat, mahdollisimman tummat, keskikokoiset, hieman vinoasentoiset, eivät ulkonevat eivätkä syvällä sijaitsevat. Silmäluomet ovat tiiviit, sidekalvoa ei ole näkyvissä. Silmäluomien reunat ovat karvoittuneet. Ylös ja leveästi kiinnittyneet, riippuen heti silmän takana litteinä lainkaan kiertymättä, eivät paksut, turpeat eivätkä veltot; karvapeite on yhdenmukainen ja ulottuu sisäreunan yli. Eteen vedettyinä korvalehdet ulottuvat kirsuun. Vahva, niska on erityisen lihaksikas. Kaula levenee kohti rintaa ja liittyy säkään tylpässä kulmassa. Ei näkyvää leuanalusnahkaa eikä löysää kaulanahkaa. RUNKO Ylälinja: Säkä: Selkä: Lanne: Lantio on hieman laskeva, häntä on asennoltaan selkälinjan jatkeena tai hieman alempana. Voimakas ja selvästi erottuva. Lyhyt ja kiinteä; sään takana ei ole painaumaa. Hyvin lihaksikas ja siksi leveältä vaikuttava.

20 Lantio: Hieman laskeva ja hieman säkää alempana. Koira ei saa koskaan vaikuttaa takakorkealta. Rintakehä: Edestä katsottuna soikea, ulottuu sivulta katsottuna kyynärpään alapuolelle. Rintakehä on pitkä, selvästi kaareutunut, ei tynnyrimäinen eikä litteä. Alalinja ja vatsa: HÄNTÄ: Vatsaviiva on viimeisestä kylkiluusta lähtien kohtuullisesti taaksepäin kohoava. Vatsa on mahdollisimman hyvin peitinkarvan ja aluskarvan peitossa. Rauhallisella koiralla suoraan selkälinjan jatkeena tai riippuva, innokkaalla koiralla hieman yläviisto ja eloisasti heiluva. Vahingoittumisen välttämiseksi häntä tulisi typistää pennun kolmen ensimmäisen elinpäivän aikana korkeintaankolmanneksen. (Huom. Suomessa typistyskielto.) Maissa, joissa typistys on kielletty,häntä voidaan jättää luonnolliseksi. RAAJAT ETURAAJAT: Yleisvakutelma: Eturaajat ovat edestä katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset, sivulta katsottuna selvästi rungon alla kohtisuorassa maahan; hyvät kulmaukset. Lavat: Hyvin lihaksikkaat ja viistot. Olkavarret: Koiran liikkuessa tiiviisti rintakehää myötäilevät. Kyynärpäät: Tiiviisti rungon myötäiset, eivät sisäänpäin eivätkä ulospäin kiertyneet. Kyynärvarret: Suorat, eivät taipuneet. Ranteet: Vahvat. Välikämmenet: Hieman viistot. Etukäpälät: Lusikanmuotoiset; varpaat ovat tiiviisti yhdessä. Ns. kissan- tai jäniksenkäpälät eivät ole toivotut. Päkiät ovat vahvat, kestävät ja hyvin pigmentoituneet, kynnet vahvat ja asentonsa vuoksi helposti kuluvat. TAKARAAJAT: Yleisvaikutelma:

VIIRIÄISKOIRA 1/5 (DEUTSCHER WACHTELHUND) Alkuperämaa: Saksa

VIIRIÄISKOIRA 1/5 (DEUTSCHER WACHTELHUND) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 8 FCI:n numero: 104 Hyväksytty: FCI 12.3.1999 Kennelliitto 10.9.2009 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VIIRIÄISKOIRA 1/5 (DEUTSCHER WACHTELHUND) Alkuperämaa: Saksa KÄYTTÖTARKOITUS: Ylösajava

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

SVKL:n erikoiskoulutus Unkarinvinttikoira. Magyar agar

SVKL:n erikoiskoulutus Unkarinvinttikoira. Magyar agar SVKL:n erikoiskoulutus 25.2.2017 Unkarinvinttikoira Magyar agar Unkarinvinttikoira, FCI 240 Alkuperämaa Unkari KÄYTTÖTARKOITUS: Metsästävä ja kiinniottava koira, joka metsästää näkönsä avulla. Myös hajuaisti

Lisätiedot

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta

Lisätiedot

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua vrt. rotumääritelmävertailua Historia Rotujen historia on sama noin 1950-luvulle saakka. Alkuperäinen metsästyskoiratyyppi oli 1900-luvulle tultaessa pitkälti kadonnut rotuun risteytettyjen länsimaisten

Lisätiedot

HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa

HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 190 Hyväksytty: FCI 12.1.1998 SKL-FKK 13.5.2000 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa KÄYTTÖTARKOITUS: Käyttökoira. FCI:N LUOKITUS:

Lisätiedot

KORTHALSINGRIFFONI. Kuva Totti Turunen

KORTHALSINGRIFFONI. Kuva Totti Turunen KORTHALSINGRIFFONI Kuva Totti Turunen Saksanseisojakerho ry 2013. Laatinut Raija Tammelin SKL rotumääritelmä 107a. Koshyk C. Pointing Dogs, Volume one, The Continentals. Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben

Lisätiedot

ISOMÜNSTERINSEISOJA GROSSER MÜNSTERLÄNDER

ISOMÜNSTERINSEISOJA GROSSER MÜNSTERLÄNDER ISOMÜNSTERINSEISOJA GROSSER MÜNSTERLÄNDER Alkuperämaa Saksa FCI:n numero: 118b, luokitus: ryhmä 7 kanakoirat Käyttötarkoitus: monipuolinen ja monikäyttöinen metsästyskoira Käyttökoetulos vaaditaan laatineet

Lisätiedot

PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA 1/5 (DEUTSCH LANGHAAR) Alkuperämaa: Saksa

PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA 1/5 (DEUTSCH LANGHAAR) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 7 FCI:n numero: 117 Hyväksytty: FCI 17.9.2014 Kennelliitto 28.10.2014 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA 1/5 (DEUTSCH LANGHAAR) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen

Lisätiedot

COTON DE TULEAR 1/5 (COTON DE TULEAR) Alkuperämaa: Madagaskar Vastuumaa: Ranska

COTON DE TULEAR 1/5 (COTON DE TULEAR) Alkuperämaa: Madagaskar Vastuumaa: Ranska Ryhmä: 9 FCI:n numero: 283 Hyväksytty: FCI 25.11.1999 SKL-FKK 5.4.2001 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry COTON DE TULEAR 1/5 (COTON DE TULEAR) Alkuperämaa: Madagaskar Vastuumaa: Ranska KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi Ryhmä: 1 FCI:n numero: 347 Hyväksytty: FCI 12.8.2011 Kennelliitto 8.5.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi Pohjoismainen

Lisätiedot

MAREMMANAJOKOIRA 1/5 (SEGUGIO MAREMMANO) Alkuperämaa: Italia

MAREMMANAJOKOIRA 1/5 (SEGUGIO MAREMMANO) Alkuperämaa: Italia Ryhmä: 6 FCI:n numero: 361 Hyväksytty: FCI 12.10.2018 Kennelliitto 12.2.2019 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry MAREMMANAJOKOIRA 1/5 (SEGUGIO MAREMMANO) Alkuperämaa: Italia Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

VENÄJÄNTOY 1/5 (RUSSKIY TOY) Alkuperämaa: Venäjä

VENÄJÄNTOY 1/5 (RUSSKIY TOY) Alkuperämaa: Venäjä Ryhmä: 9 FCI:n numero: 352 Hyväksytty 12.6.2006 SKL-FKK 24.10.2007 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VENÄJÄNTOY 1/5 (RUSSKIY TOY) Alkuperämaa: Venäjä Pohjoismainen Kennelunioni Dansk Kennel

Lisätiedot

ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira

ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira YLEISVAIKUTELMA: - Alaskanmalamuutti, eräs vanhimmista arktisista

Lisätiedot

Kainkoira, kishu ja shikoku. Rotumääritelmävertailua

Kainkoira, kishu ja shikoku. Rotumääritelmävertailua , kishu ja shikoku Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Metsästys Seurakoira Villisika ja peura Villisika ja peura Suurriista,esim.villisika Yleisvaikutelma Keskikokoinen Tasapainoinen Vankarakenteinen

Lisätiedot

SVKL:n erikoiskoulutus SLOUGHI

SVKL:n erikoiskoulutus SLOUGHI SVKL:n erikoiskoulutus 28.2.2015 SLOUGHI Sloughi, FCI 188 Alkuperämaa Marokko KÄYTTÖTARKOITUS: Näkönsä avulla metsästävä koira. LYHYT HISTORIAOSUUS: Slougheja on ollut Pohjois- Afrikassa jo vuosisatojen

Lisätiedot

APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa

APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 186 Hyväksytty: FCI 18.4.2007 Kennelliitto 27.11.2008 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: REKISTERINUMERO: TUONTIKOIRA/TUONTIMAA: SYNTYMÄAIKA: VANHEMMAT: KASVATTAJA: TUNNISTUSMERKINTÄ: SUKUPUOLI: UROS UROKSELLA

Lisätiedot

AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia

AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia Ryhmä: 3 FCI:n numero: 7 Hyväksytty: FCI 22.11.2012 Kennelliitto 11.12.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia Pohjoismainen

Lisätiedot

GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska

GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska Ryhmä: 6 FCI:n numero: 66 Hyväksytty: FCI 5.5.2003 Kennelliitto 3.12.2013 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska Pohjoismainen

Lisätiedot

RANSKANSEISOJAT TYPE GASGOGNE JA TYPE PYRENEES

RANSKANSEISOJAT TYPE GASGOGNE JA TYPE PYRENEES RANSKANSEISOJAT TYPE GASGOGNE JA TYPE PYRENEES Kuva Craig Koshyk Saksanseisojakerho ry 2013 Laaatinut Raija Tammelin FCI:n numero: 133 Hyväksytty: FCI 7.8.1998 SKL-FKK 29.8.2006 Suomen Kennelliitto- Finska

Lisätiedot

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 3 FCI:n numero: 103 Hyväksytty: FCI 26.5.2015 Kennelliitto 25.8.2015 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3

Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa 9.3.2013 Hyväksytty Jalostustieteellisen toimikunnan kokouksessa 7.5.2013 0 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

TSEKINSEISOJA 1/5 (CESKÝ FOUSEK) Alkuperämaa: Entinen Tšekkoslovakia, nykyinen Tšekin tasavalta.

TSEKINSEISOJA 1/5 (CESKÝ FOUSEK) Alkuperämaa: Entinen Tšekkoslovakia, nykyinen Tšekin tasavalta. Ryhmä: 7 FCI:n numero: 245 Hyväksytty: FCI 7.8.1998 Kennelliitto 8.5.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry TSEKINSEISOJA 1/5 (CESKÝ FOUSEK) Alkuperämaa: Entinen Tšekkoslovakia, nykyinen Tšekin

Lisätiedot

PULI 1/5 (PULI) Alkuperämaa: Unkari

PULI 1/5 (PULI) Alkuperämaa: Unkari Ryhmä:1 FCI:n numero:55 Hyväksytty: FCI 6.12.2013 Kennelliitto 4.2.2014 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PULI 1/5 (PULI) Alkuperämaa: Unkari Pohjoismainen Kennelunioni Dansk Kennel Klub Hundaræktarfélag

Lisätiedot

VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 201x -201x Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa XX.XX.XXXX

VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 201x -201x Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa XX.XX.XXXX 0 VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 201x -201x Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa XX.XX.XXXX 1 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 3 2.1 Rodun alkuperä...

Lisätiedot

KÄÄPIÖSNAUTSERI 1/6 (ZWERGSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa

KÄÄPIÖSNAUTSERI 1/6 (ZWERGSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 183 Hyväksytty: FCI 18.4.2007 Kennelliitto 27.11.2008 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry KÄÄPIÖSNAUTSERI 1/6 (ZWERGSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko

CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko Ryhmä: 9 FCI:n numero: 218 Hyväksytty: FCI 15.9.2010 Kennelliitto 1.12.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

EPÄVIRALLINEN KÄÄNNÖS ARIEGENSEISOJA (BRAQUE DE LÁRIEGE) Alkuperämaa: Ranska

EPÄVIRALLINEN KÄÄNNÖS ARIEGENSEISOJA (BRAQUE DE LÁRIEGE) Alkuperämaa: Ranska Kuva: Craig Koshyg EPÄVIRALLINEN KÄÄNNÖS ARIEGENSEISOJA (BRAQUE DE LÁRIEGE) Alkuperämaa: Ranska Laatinut: Raimo Louhio, Saksanseisojakerho ry. 2013 Aineisto: Suomen Kennelliiton rotumääritelmä (epävirallinen

Lisätiedot

Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE. http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html

Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE. http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html Alkuperäismaa: Meksiko Uusimman rotumääritelmän julkaisupäivä: 28.01.2014 (ei vielä suomennettu)

Lisätiedot

EPÄVIRALLINEN KÄÄNNÖS SAINT-GERMAININSEISOJA (BRAQUE SAINT-GERMAIN) Alkuperämaa: Ranska

EPÄVIRALLINEN KÄÄNNÖS SAINT-GERMAININSEISOJA (BRAQUE SAINT-GERMAIN) Alkuperämaa: Ranska Kuva: Craig Koshyg EPÄVIRALLINEN KÄÄNNÖS SAINT-GERMAININSEISOJA (BRAQUE SAINT-GERMAIN) Alkuperämaa: Ranska Laatinut: Raimo Louhio, Saksanseisojakerho ry. 2013 Aineisto: Suomen Kennelliiton rotumääritelmä

Lisätiedot

ISOMÜNSTERINSEISOJA 1/5 (GROSSER MÜNSTERLÄNDER VORSTEHHUND) Alkuperämaa: Saksa

ISOMÜNSTERINSEISOJA 1/5 (GROSSER MÜNSTERLÄNDER VORSTEHHUND) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 7 FCI:n numero: 118 Hyväksytty: FCI 5.3.2014 Kennelliitto 15.4.2014 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry ISOMÜNSTERINSEISOJA 1/5 (GROSSER MÜNSTERLÄNDER VORSTEHHUND) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen

Lisätiedot

CIRNECO DELL ETNA 1/6 (CIRNECO DELL ETNA) Alkuperämaa: Italia

CIRNECO DELL ETNA 1/6 (CIRNECO DELL ETNA) Alkuperämaa: Italia Ryhmä: 5 FCI:n numero: 199 Hyväksytty: FCI 3.11.1999 SKL-FKK 23.2.2001 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry CIRNECO DELL ETNA 1/6 (CIRNECO DELL ETNA) Alkuperämaa: Italia Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS - ULKOMUOTO RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Laulava Laika Rekisterinumero FI46299/10 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 15.7.2010 ika

Lisätiedot

VENÄLÄIS-EUROOPPALAINEN LAIKA 1/6 (RUSSKO-EVROPEÏSKAÏA LAÏKA) Alkuperämaa: Venäjä

VENÄLÄIS-EUROOPPALAINEN LAIKA 1/6 (RUSSKO-EVROPEÏSKAÏA LAÏKA) Alkuperämaa: Venäjä Ryhmä: 5 FCI:n numero: 304 Hyväksytty: FCI 2.3.2011 Kennelliitto 20.3.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VENÄLÄIS-EUROOPPALAINEN LAIKA 1/6 (RUSSKO-EVROPEÏSKAÏA LAÏKA) Alkuperämaa: Venäjä

Lisätiedot

Rotumääritelmä Yleisvaikutelma

Rotumääritelmä Yleisvaikutelma Kromfohrländer Kromfohrländer on yksi nuorimmista saksalaisista koiraroduista ja hyväksytty kansainvälisesti vuonna 1955. Rodun ensimmäinen kasvattaja, rouva Ilse Schleifenbaum, asui Siegenin lähellä eteläisessä

Lisätiedot

RANSKANSPANIELI 1/5 (EPAGNEUL FRANCAIS) Alkuperämaa: Ranska

RANSKANSPANIELI 1/5 (EPAGNEUL FRANCAIS) Alkuperämaa: Ranska Ryhmä: 7 FCI:n numero: 175 Hyväksytty: FCI 23.1.2009 Kennelliitto 30.6.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry RANSKANSPANIELI 1/5 (EPAGNEUL FRANCAIS) Alkuperämaa: Ranska Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

Kanarianpodenco. SVKL erikoiskoulutus 26. 27.2.2011

Kanarianpodenco. SVKL erikoiskoulutus 26. 27.2.2011 SVKL:n erikoiskoulutus 26. 27.2.2011 Kanarianpodenco Kanarianpodenco Kanarianpodenco http://www.kelb-tal-fenek.de/podcan/pcbilder.htm Kanarianpodenco Kanarianpodenco, FCI 329 Alkuperämaa Kanariansaaret

Lisätiedot

KOOIKERHONDJE 1/5 (NEDERLANDSE KOOIKERHONDJE) Alkuperämaa: Alankomaat

KOOIKERHONDJE 1/5 (NEDERLANDSE KOOIKERHONDJE) Alkuperämaa: Alankomaat Ryhmä: 8 FCI:n numero: 314 Hyväksytty: FCI 19.01.2011 Kennelliitto 10.1.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry KOOIKERHONDJE 1/5 (NEDERLANDSE KOOIKERHONDJE) Alkuperämaa: Alankomaat Pohjoismainen

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi

LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi Ryhmä: 5 FCI:n numero: 14 Hyväksytty: FCI 27.5.2014 Kennelliitto 2.9.2014 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

Suomen Kääpiöpinserit ry tuomarikoulutusmateriaali 2011. Tekijä: Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta. Kääpiöpinseri

Suomen Kääpiöpinserit ry tuomarikoulutusmateriaali 2011. Tekijä: Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta. Kääpiöpinseri Suomen Kääpiöpinserit ry tuomarikoulutusmateriaali 2011 Tekijä: Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta Kääpiöpinseri KÄYTTÖTARKOITUS: Seurakoira. LUOKITUS: Kuuluu FCI:n ryhmään 2 (Pinserit, snautserit,

Lisätiedot

SVKL:n erikoiskoulutus 28.2.2015 AZAWAKH

SVKL:n erikoiskoulutus 28.2.2015 AZAWAKH SVKL:n erikoiskoulutus 28.2.2015 AZAWAKH Azawakh, FCI 307 Alkuperämaa Mali KÄYTTÖTARKOITUS: Näkönsä avulla metsästävä koira. Paimentolaiset arvostivat yhtä lailla sen kauneutta kuin kumppanuutta. LYHYT

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Tulimaan Valo Rekisterinumero FI33062/12 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 22.4.2012 ika 25.7.2015 N

Lisätiedot

ITÄEUROOPANPAIMENKOIRA 1/5 (VOSTOCHNO-EVROPEISKAYA OVCHARKA) Alkuperämaa: Venäjä

ITÄEUROOPANPAIMENKOIRA 1/5 (VOSTOCHNO-EVROPEISKAYA OVCHARKA) Alkuperämaa: Venäjä Ryhmä: 1 EI FCI-ROTU Kennelliitto 18.10.2016 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry ITÄEUROOPANPAIMENKOIRA 1/5 (VOSTOCHNO-EVROPEISKAYA OVCHARKA) Alkuperämaa: Venäjä KÄYTTÖTARKOITUS: FCI:N LUOKITUS:

Lisätiedot

HARJASKARVAINEN SAKSANSEISOJA 1/5 (DEUTSCH STICHELHAAR) Alkuperämaa: Saksa

HARJASKARVAINEN SAKSANSEISOJA 1/5 (DEUTSCH STICHELHAAR) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 7 FCI:n numero: 232 Hyväksytty: FCI 13.3.2008 Kennelliitto 16.2.2016 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry HARJASKARVAINEN SAKSANSEISOJA 1/5 (DEUTSCH STICHELHAAR) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen

Lisätiedot

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Ryhmä: 3 FCI:n numero: 139 Hyväksytty: FCI 2.4.2001 SKL-FKK 8.6.2002 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

TORNJAK 1/5 (TORNJAK) Alkuperämaa: Bosnia-Hertsegovina ja Kroatia

TORNJAK 1/5 (TORNJAK) Alkuperämaa: Bosnia-Hertsegovina ja Kroatia Ryhmä: 2 FCI:n numero: 355 Hyväksytty: FCI 23.11.2017 Kennelliitto 5.6.2018 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry TORNJAK 1/5 (TORNJAK) Alkuperämaa: Bosnia-Hertsegovina ja Kroatia Pohjoismainen

Lisätiedot

CESKOSLOVENSKY VLCIAK 1/5 (CESKOSLOVENSKÝ VLCIÀK) Alkuperämaa: Entinen Tsekkoslovakia Vastuumaa: Slovakia

CESKOSLOVENSKY VLCIAK 1/5 (CESKOSLOVENSKÝ VLCIÀK) Alkuperämaa: Entinen Tsekkoslovakia Vastuumaa: Slovakia Ryhmä: 1 FCI:n numero: 332 Hyväksytty: FCI 3.9.1999 SKL-FKK 29.1.2000 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry CESKOSLOVENSKY VLCIAK 1/5 (CESKOSLOVENSKÝ VLCIÀK) Alkuperämaa: Entinen Tsekkoslovakia

Lisätiedot

VANHATANSKANKANAKOIRA (GAMMEL DANSK HÖNSEHUND)

VANHATANSKANKANAKOIRA (GAMMEL DANSK HÖNSEHUND) VANHATANSKANKANAKOIRA (GAMMEL DANSK HÖNSEHUND) Alkuperämaa: Tanska Vanhatanskankanakoira on ja tulee edelleenkin olemaan metsästyskoira Laatinut: Raimo Louhio, Saksanseisojakerho ry. 2013 Aineisto: Suomen

Lisätiedot

2 Pinseri- ja snautserityyppiset,

2 Pinseri- ja snautserityyppiset, Ryhmä: FCI:n 2 ryhmä 2 Pinseri- ja snautserityyppiset, FCI:n numero: 355 Hyväksytty: molossityyppiset FCI 16.5.2007 sekä Kennelliitto sveitsinpaimenkoirat 4.2.2014 (alaryhmä 2) Suomen Kennelliitto- Finska

Lisätiedot

KÄÄPIÖPINSERI 1/5 (ZWERGPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa

KÄÄPIÖPINSERI 1/5 (ZWERGPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 185 Hyväksytty: FCI 18.4.2007 Kennelliitto 27.11.2008 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry KÄÄPIÖPINSERI 1/5 (ZWERGPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

PONT-AUDEMERINSPANIELI (EPAGNEUL DE PONT-AUDEMER) Alkuperämaa: Ranska

PONT-AUDEMERINSPANIELI (EPAGNEUL DE PONT-AUDEMER) Alkuperämaa: Ranska PONT-AUDEMERINSPANIELI (EPAGNEUL DE PONT-AUDEMER) Alkuperämaa: Ranska Kuva: Creig Koshyk Laatinut: Raija Tammelin, Saksanseisojakerho ry. 2012. Aineisto: Suomen Kennelliiton rotumääritelmä Creig Koshyk:

Lisätiedot

SAKSANPYSTYKORVAT 1/5 (DEUTSCHE SPITZE) Alkuperämaa: Saksa

SAKSANPYSTYKORVAT 1/5 (DEUTSCHE SPITZE) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 5 FCI:n numero: 97 Hyväksytty: FCI 25.1.2013 Kennelliitto 2.4.2013 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry SAKSANPYSTYKORVAT 1/5 (DEUTSCHE SPITZE) Alkuperämaa: Saksa KÄYTTÖTARKOITUS: FCI:N

Lisätiedot

AUVERGNENSEISOJA (BRAQUE D AUVERGNE) Alkuperämaa: Ranska

AUVERGNENSEISOJA (BRAQUE D AUVERGNE) Alkuperämaa: Ranska AUVERGNENSEISOJA (BRAQUE D AUVERGNE) Alkuperämaa: Ranska Kuva: Craig Koshyk Laatinut: Raimo Louhio, Saksanseisojakerho ry. 2013 Aineisto: Suomen Kennelliiton rotumääritelmä / FCI 2.4.2004, SKL-FKK 20.2.2008

Lisätiedot

PRAHANROTTAKOIRA 1/5 (PRAŽSKÝ KRYSARÍK) Alkuperämaa: Tsekki

PRAHANROTTAKOIRA 1/5 (PRAŽSKÝ KRYSARÍK) Alkuperämaa: Tsekki Ryhmä: 9 FCI:n numero: ei FCI-rotu Hyväksytty CMKU 15.11.2008 Kennelliitto 21.10.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PRAHANROTTAKOIRA 1/5 (PRAŽSKÝ KRYSARÍK) Alkuperämaa: Tsekki KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

tuomarikoulutusmateriaali 2011 Tekijä: Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta

tuomarikoulutusmateriaali 2011 Tekijä: Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta Suomen Kääpiöpinserit i it ry tuomarikoulutusmateriaali 2011 Tekijä: Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta Kääpiöpinseri KÄYTTÖTARKOITUS: Seurakoira. LUOKITUS: Kuuluu FCI:n ryhmään 2 (Pinserit, snautserit,

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Turku 10.9.2016 Tarkastajat: Maija Lehtonnen KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Huisin Grand Legend REKISTERINUMERO: FI14804/15 TUONTIKOIRA/TUONTIMAA: SYNTYMÄAIKA: 29.12.2014

Lisätiedot

RUOTSINLAPINKOIRA. - rotumääritelmä - rotumääritelmän tulkintaohje

RUOTSINLAPINKOIRA. - rotumääritelmä - rotumääritelmän tulkintaohje RUOTSINLAPINKOIRA - rotumääritelmä - rotumääritelmän tulkintaohje 1 RUOTSINLAPINKOIRA (Svensk Lapphund) Alkuperämaa: Ruotsi Ryhmä 5 FCI:n numero 135 Hyväksytty: FCI 22.9.2000 SKL-FKK 20.10.2001 KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 16.9.2012 Tyrnävä Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari(sihteeri) Minitiimin You Make Hearts

Lisätiedot

BURGOSINSEISOJA 1/5 (PERDIGUERO DE BURGOS) Alkuperämaa: Espanja

BURGOSINSEISOJA 1/5 (PERDIGUERO DE BURGOS) Alkuperämaa: Espanja Ryhmä: 7 FCI:n numero: 90 Hyväksytty: FCI 9.11.1998 Kennelliitto 14.4.2015 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry BURGOSINSEISOJA 1/5 (PERDIGUERO DE BURGOS) Alkuperämaa: Espanja KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS RET JLOSTUSKTSELMUS - ULKOMUOTO Gloria G de la Serve de la hapelle d'lexadre Lori 25.7.2015 1(8) Paikka Hämeenlinna ika 25.7.2015 rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Gloria G de la Serve de la hapelle

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Lahti 19.10.2014 Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Rainer Vuorinen Pia Enlund Peltsun Boop-Jedi Warrior REKISTERINUMERO: FI35188/09 TUNNISTUSMERKINTÄ: siru

Lisätiedot

TSEKINSEISOJA CESKY FOUSEK Tsekin tasavalta

TSEKINSEISOJA CESKY FOUSEK Tsekin tasavalta TSEKINSEISOJA CESKY FOUSEK Tsekin tasavalta Kuva Creig Koshyk Saksanseisojakerho ry Laatinut Raija Tammelin TSEKINSEISOJA (CESKÝ FOUSEK) FCI:n numero 245, Hyväksytty: FCI 7.8.1998, Suomen Kennelliitto

Lisätiedot

VENÄJÄNVINTTIKOIRA (BORZOI) 1/6 (RUSSKAYA PSOVAYA BORZAYA) Alkuperämaa: Venäjä

VENÄJÄNVINTTIKOIRA (BORZOI) 1/6 (RUSSKAYA PSOVAYA BORZAYA) Alkuperämaa: Venäjä Ryhmä: 10 FCI:n numero: 193 Hyväksytty: FCI 22.11.2006 Kennelliitto 17.6.2008 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VENÄJÄNVINTTIKOIRA (BORZOI) 1/6 (RUSSKAYA PSOVAYA BORZAYA) Alkuperämaa: Venäjä

Lisätiedot

KARKEAKARVAINEN SLOVAKIANSEISOJA

KARKEAKARVAINEN SLOVAKIANSEISOJA KARKEAKARVAINEN SLOVAKIANSEISOJA Kuva: Creig Koshyk Saksanseisojakerho ry 2013 Laatinut Raija Tammelin Ryhmä: 7, FCI:n numero: 320, Hyväksytty: FCI 24.7.1996, Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben

Lisätiedot

BRASILIANTERRIERI (TERRIER BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia

BRASILIANTERRIERI (TERRIER BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia Ryhmä: 3 FCI:n numero: 341 Hyväksytty: FCI 6.6.2007 SKL-FKK 3.9.2013 Suomen KennelliittoFinska Kennelklubben ry BRASILIANTERRIERI (TERRIER BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

PINSERI 1/5 (DEUTSCHER PINSCHER) Alkuperämaa: Saksa

PINSERI 1/5 (DEUTSCHER PINSCHER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 184 Hyväksytty: FCI 18.4.2007 Kennelliitto 27.11.2008 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PINSERI 1/5 (DEUTSCHER PINSCHER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia

FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia Ryhmä: 2 FCI:n numero: 225 Hyväksytty: FCI 12.1.1993 SKL-FKK 10.8.1993 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia KÄYTTÖTARKOITUS: Vahtikoira

Lisätiedot

KARPAATTIENKOIRA 1/5 (CIOBANESC ROMANESC CARPATIN) Alkuperämaa: Romania

KARPAATTIENKOIRA 1/5 (CIOBANESC ROMANESC CARPATIN) Alkuperämaa: Romania Ryhmä: 1 FCI:n numero: 350 Hyväksytty 27.1.2015 Kennelliitto 14.4.2015 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry KARPAATTIENKOIRA 1/5 (CIOBANESC ROMANESC CARPATIN) Alkuperämaa: Romania KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI 1/5 (AMERICAN COCKER SPANIEL) Alkuperämaa: Yhdysvallat

AMERIKANCOCKERSPANIELI 1/5 (AMERICAN COCKER SPANIEL) Alkuperämaa: Yhdysvallat Ryhmä: 8 FCI:n numero: 167 Hyväksytty: FCI 22.1.1999 Kennelliitto 24.3.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry AMERIKANCOCKERSPANIELI 1/5 (AMERICAN COCKER SPANIEL) Alkuperämaa: Yhdysvallat KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

KARAATIN SÄKENÖIVA SHANNON

KARAATIN SÄKENÖIVA SHANNON JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 21.4.2013 Kiljava Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen

Lisätiedot

CESKYTERRIERI 1/5 (CESKÝ TERRIER) Alkuperämaa: Tsekin tasavalta

CESKYTERRIERI 1/5 (CESKÝ TERRIER) Alkuperämaa: Tsekin tasavalta Ryhmä: 3 FCI:n numero: 246 Hyväksytty: FCI 11.3.1997 SKL-FKK 19.5.1998 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry CESKYTERRIERI 1/5 (CESKÝ TERRIER) Alkuperämaa: Tsekin tasavalta KÄYTTÖTARKOITUS: Alkuperäinen

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Turku 10.9.2016 Tarkastajat: Maija Lehtonen KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Marvillan Elizeija REKISTERINUMERO: FI54161/13 TUNNISTUSMERKINTÄ: TUONTIKOIRA/TUONTIMAA:

Lisätiedot

BOSTONINTERRIERI 1/5 (BOSTON TERRIER) Alkuperämaa: Yhdysvallat

BOSTONINTERRIERI 1/5 (BOSTON TERRIER) Alkuperämaa: Yhdysvallat Ryhmä: 9 FCI:n numero: 140 Hyväksytty: FCI 24.6.2014 Kennelliitto 2.9.2014 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry BOSTONINTERRIERI 1/5 (BOSTON TERRIER) Alkuperämaa: Yhdysvallat KÄYTTÖTARKOITUS: FCI:N

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

AZAWAKH 1/4 (AZAWAKH) Alkuperämaa: Malin ja Nigerin pohjoisosat, Azawakhin laakso. Vastuumaa: Ranska

AZAWAKH 1/4 (AZAWAKH) Alkuperämaa: Malin ja Nigerin pohjoisosat, Azawakhin laakso. Vastuumaa: Ranska Ryhmä: 10 FCI:n numero: 307 Hyväksytty: FCI 17.4.2015 Kennelliitto 25.8.2015 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry AZAWAKH 1/4 (AZAWAKH) Alkuperämaa: Malin ja Nigerin pohjoisosat, Azawakhin laakso.

Lisätiedot

KOMONDOR 1/5 (KOMONDOR) Alkuperämaa: Unkari

KOMONDOR 1/5 (KOMONDOR) Alkuperämaa: Unkari Ryhmä:1 FCI:n numero:53 Hyväksytty: FCI 13.9.2000 SKL-FKK 26.4.2001 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry KOMONDOR 1/5 (KOMONDOR) Alkuperämaa: Unkari Pohjoismainen Kennelunioni Dansk Kennel Klub

Lisätiedot

Ryhmä: 1. FCI:n numero: 176 Hyväksytty: FCI Kennelliitto

Ryhmä: 1. FCI:n numero: 176 Hyväksytty: FCI Kennelliitto Ryhmä: 1 FCI:n numero: 176 Hyväksytty: FCI 23.1.2009 Kennelliitto 18.2.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PICARDIENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER DE PICARDIE) Alkuperämaa: Ranska Pohjoismainen

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS - ULKOMUOTO RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Laulava Lexa Rekisterinumero FI46302/10 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 15.7.2010 ika

Lisätiedot

Ryhmä: 1. SAKSANPAIMENKOIRA 1/5 (DEUTSCHER SCHÄFERHUND) Alkuperämaa: Saksa Normaali karvapeite

Ryhmä: 1. SAKSANPAIMENKOIRA 1/5 (DEUTSCHER SCHÄFERHUND) Alkuperämaa: Saksa Normaali karvapeite Ryhmä: 1 FCI:n numero: 166 Hyväksytty: FCI 23.12.2010 SKL-FKK 11.1.2011 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry SAKSANPAIMENKOIRA 1/5 (DEUTSCHER SCHÄFERHUND) Alkuperämaa: Saksa Normaali karvapeite

Lisätiedot

SUURSNAUTSERI 1/5 (RIESENSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa

SUURSNAUTSERI 1/5 (RIESENSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 181 Hyväksytty: FCI 18.4.2007 Kennelliitto 24.10.2007 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry SUURSNAUTSERI 1/5 (RIESENSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

KARKEAKARVAINEN. SAKSANSEISOJA (DEUTSCH DRAHTHAAR) Alkuperämaa: Saksa

KARKEAKARVAINEN. SAKSANSEISOJA (DEUTSCH DRAHTHAAR) Alkuperämaa: Saksa KARKEAKARVAINEN Kuva: Jahtimestarin kennel/risto Virtanen SAKSANSEISOJA (DEUTSCH DRAHTHAAR) Alkuperämaa: Saksa Laatinut: Raimo Louhio, Saksanseisojakerho ry. 2013 Aineisto: Suomen Kennelliiton rotumääritelmä

Lisätiedot

VENÄJÄNMUSTATERRIERI 1/5 (RUSSKIY TCHIORNY TERRIER) Alkuperämaa: Venäjä

VENÄJÄNMUSTATERRIERI 1/5 (RUSSKIY TCHIORNY TERRIER) Alkuperämaa: Venäjä Ryhmä: 2 FCI:n numero: 327 Hyväksytty: FCI 10.1.2011 Kennelliitto 10.1.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VENÄJÄNMUSTATERRIERI 1/5 (RUSSKIY TCHIORNY TERRIER) Alkuperämaa: Venäjä KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

Erikoiskoulutus maremmanoabruzzese, owczarek podhalanski

Erikoiskoulutus maremmanoabruzzese, owczarek podhalanski Erikoiskoulutus maremmanoabruzzese, slovakiancuvac ja owczarek podhalanski Elena Ruskovaara Rotujen yhteinen tausta Huomioi käyttötarkoitus ja historia Laumanvartijarotujen lähestyminen; minkälainen on

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi VALOKUVAUS Heini Lehisto ELÄINLÄÄKÄRI KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA

Lisätiedot

ESPANJANVINTTIKOIRA (GALGO ESPAñOL) Alkuperämaa: Espanja. (Hyväksytty: FCI 26.5.1982, käännös SKL-FKK 14.11.2000)

ESPANJANVINTTIKOIRA (GALGO ESPAñOL) Alkuperämaa: Espanja. (Hyväksytty: FCI 26.5.1982, käännös SKL-FKK 14.11.2000) ESPANJANVINTTIKOIRA (GALGO ESPAñOL) Alkuperämaa: Espanja (Hyväksytty: FCI 26.5.1982, käännös SKL-FKK 14.11.2000) KÄYTTÖTARKOITUS: Nopeavauhtiseen ja näön avulla tapahtuvaan jäniksen ajometsästykseen käytettävä

Lisätiedot

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta

Lisätiedot

ISLANNINLAMMASKOIRA 1/5 (ISLENSKUR FJÁRHUNDUR) Alkuperämaa: Islanti

ISLANNINLAMMASKOIRA 1/5 (ISLENSKUR FJÁRHUNDUR) Alkuperämaa: Islanti Ryhmä: 5 FCI:n numero: 289 Hyväksytty: FCI 3.7.2018 Kennelliitto 23.10.2018 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry ISLANNINLAMMASKOIRA 1/5 (ISLENSKUR FJÁRHUNDUR) Alkuperämaa: Islanti Pohjoismainen

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi VALOKUVAUS Heini Lehisto ELÄINLÄÄKÄRI KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA

Lisätiedot

BUKOVINANKOIRA 1/5 (CIOBANESC ROMANESC DE BUCOVINA) Alkuperäalue: Kaakkois-Eurooppa Vastuumaat: Romania ja Serbia

BUKOVINANKOIRA 1/5 (CIOBANESC ROMANESC DE BUCOVINA) Alkuperäalue: Kaakkois-Eurooppa Vastuumaat: Romania ja Serbia Ryhmä: 2 FCI:n numero: 357 Hyväksytty: FCI 19.5.2009 Kennelliitto 14.11.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry BUKOVINANKOIRA 1/5 (CIOBANESC ROMANESC DE BUCOVINA) Alkuperäalue: Kaakkois-Eurooppa

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Marko Herraniemi KOIRAN NIMI Kaikenriistan Luja PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Esko Lääperi KOIRAN NIMI Marekon Tytti FI38149/12 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi

Lisätiedot

SUOMEN KÄÄPIÖPINSERIT RY Tuomarikoulutusmateriaali 2014. Suomen Kääpiöpinserit ry

SUOMEN KÄÄPIÖPINSERIT RY Tuomarikoulutusmateriaali 2014. Suomen Kääpiöpinserit ry SUOMEN KÄÄPIÖPINSERIT RY Tuomarikoulutusmateriaali 2014 KÄYTTÖTARKOITUS: Seurakoira LUOKITUS: Kuuluu FCI:n ryhmään 2 (Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat) Vihreällä kuvapohjalla

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Tuomo Hassinen KOIRAN NIMI Kurkon Kaiku Tyyne FI37093/13 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina

Lisätiedot

PILVIMARJAN CONSTANTIJN

PILVIMARJAN CONSTANTIJN JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 21.4.2013 Kiljava Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen

Lisätiedot

POSAVINANAJOKOIRA 1/5 (POSAVSKI GONIČ) Alkuperämaa: Kroatia

POSAVINANAJOKOIRA 1/5 (POSAVSKI GONIČ) Alkuperämaa: Kroatia Ryhmä: 6 FCI:n numero: 154 Hyväksytty: FCI 29.5.2015 Kennelliitto 19.4.2016 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry POSAVINANAJOKOIRA 1/5 (POSAVSKI GONIČ) Alkuperämaa: Kroatia Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTA

ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTA Piirrokset (C) Seija Kaarlela ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTA YLEISVAIKUTELMA Tiibetinterrieri on ääriviivoiltaan neliömäinen. Kriteerit neliömäisyyden mittaamiseksi: 1. Säkäkorkeus ja pituus lapakulman kärjestä

Lisätiedot

Eurasier Tuomarikoulutus 2014

Eurasier Tuomarikoulutus 2014 Eurasier Rodun historia Eurasierin kehittyminen omaksi rodukseen alkoi 1960-luvulla Saksassa risteyttämällä chow-chow ja wolfspitz (keeshond). Tavoitteena oli ihanteellinen seura/perhekoira, jossa yhdistyy

Lisätiedot

HUISIN MY MELODY JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE. Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen KOIRAN TIEDOT

HUISIN MY MELODY JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE. Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen KOIRAN TIEDOT JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 21.4.2013 Kiljava Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen

Lisätiedot